Osaaja 01/2014

1/2014

Oppisopimuksen sidosryhmämedia

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI

Sauli Niinistö

Sisältö OSAAJA 1/2014

JULKAISIJA Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry PÄÄTOIMITTAJA Vuorinen Anne Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA Puh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi TOIMITUSNEUVOSTO Arvola Marianna Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus marianna.arvola@tampere.fi

3 Pääkirjoitus 4 VIERAILIJA: Sauli Niinistö 6 BESÖKARE: Sauli Niinistö 8 Matkalla ammattiin ja elämään 10 PosiVire panostaa oppisopimusopiskelijoihinsa 12 Nuorille saatava lisää väyliä ammattiin 13 Metropolialueen ensimmäinen Broker -ryhmä valmistui 14 Työtehtäväkartoitus selvittää ammatin keskeiset tehtävät 15 McDonald’s ja Haaga-Helia kehittävät toimintaansa yhdessä 16 Opso-opo etsii ja sparraa 17 KOLUMNI 18 Unelma-ammatissa 20 Mentorisuhde opettaa sekä yrittäjää että mentoria 22 Orkan stakade ut framtiden 23 Hirmumyrsky viitoitti tulevaisuuden 24 Starttipalaverit ovat tärkeitä työpaikkaohjauksen onnistumisessa

Koivisto Pekka Turun oppisopimustoimisto pekka.koivisto@turku.fi Lamppu Veli-Matti Suomen Yrittäjät veli-matti.lamppu@yrittajat.fi Miettinen Asko asko.miettinen@gmail.com Rauhala Pentti ph.rauhala@gmail.com Viinisalo Kari kviinisalo@gmail.com TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTI Puh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen TAITTO Jenni Ahonen PAINOPAIKKA Forssa Print, Forssa JAKELU, TILAUKSET JA TAKAKANNEN OSOITTEENMUUTOKSET Viestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949 sane.keskiaho@mageena.fi Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.

Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi

Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista!

25 PUHEENJOHTAJALTA 26 Oppisopimus pähkinänkuoressa 27 Oppisopimustoimistot

Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Hyvä lukija, Nuorisotakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Osana nuorisotakuuta toteutetaan myös koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Hallituksen kärkihankkeen taustalla on monia faktoja, ei vähäisimmässä määrin se, että suuri osa nuorista on pelkän peruskoulun varassa ja nuorisotyöttömyys on kasvussa. Karua kertomaa. Nyt pitää tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikein.

Opetus-ja kulttuuriministeriö vauhditti nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämistä jakamalla mittavasti valtionavustuksia vuoden 2014 alussa nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi.

Monet koulutuksen järjestäjät keskittyvät tällä hetkellä oppisopimukseen tähtäävän ennakkojakson, työpaikalla tapahtuvan oppimisen (mm.

2+1 -malli), tuetun oppisopimuskoulutuksen, työpaikkaohjaajien koulutuksen sekä suoraan peruskoulun 9. tai 10. luokalta oppisopimukseen siirtyvien oppisopimuksen kehittämiseen. Esimerkiksi nuorimpia vastaanottaville työnantajille maksetaan merkittävä korotettu koulutuskorvaus koko tutkinnon suorittamisen ajalta.

Kaikki rahoitusta saaneet koulutuksen järjestäjät pohtivat samanlaisia kysymyksiä. Miten saada työnantajat laajamittaisesti vastaanottamaan nuoria ja kouluttamaan heitä oppisopimuksella? Miten kehittää oikeanlaisia, vaikuttavia tukitoimenpiteitä niin nuorille kuin työnantajillekin – kullekin tarpeidensa mukaan? Miten kasvattaa oppisopimuksen kiinnostavuutta niin opiskelijoiden kuin työnantajienkin keskuudessa?

Hyviä esimerkkejä voit lukea kädessä olevasta Osaaja-lehdestä.

Nuorten oppisopimusasiakkaiden ohjausprosessi edellyttää monien eri tahojen tiivistä yhteistyötä – nuorten asian pitäisi olla kaikkien asia. Nuoret tarvitsevat nuotit työelämään ja kaikkien yhteisenä tavoitteena tuleekin olla nuoren työelämäkelpoisuuden varmistaminen. Tärkeää on nuoren vahvuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen edesauttamassa uravalintaa, nuoren ammatillisen identiteetin vahvistaminen sekä asiakkaasta aidosti välittävien toimintamallien kehittäminen.

Nuorisotakuun käytäntöön vieminen edellyttää eri tahojen tiivistä, saumatonta, luottamukseen perustuvaa, tuloshakuista toimintaa,jossa asiakkaan paras tulee olla kaikilla toimijoilla keskiössä.

Viranomaistoiminnassa on siirryttävä asioiden hallinnoijasta nuoren ja työnantajan palvelijaksi.

Nuorten oppisopimus haastaa myös teoriapuolen opettajuuden. Miten kytkeä tiiviisti työssä oppiminen ja teoria yhteen siten, että ne nuorelle ja myös työnantajalle muodostavat toisiaan tukevan ja oppimista edistävän kokonaisuuden?

Oppisopimuskoulutus säilyttäköön tulevissa koulutuspoliittisissa uudistuksissa omaleimaisuutensa työvaltaisimpana kouluttautumisen muotona. Oleellinen kysymys lienee se, miten tulevaisuudessa halutaan painottaa oppilaitos- ja oppisopimusmuotoista koulutusta? Tarvittaisiinko Suomessa oppisopimuskoulutuksen strategia tai toimenpideohjelma?

Nuorista pitää välittää ja niin pitää oppisopimuskoulutuksestakin tasavertaisena kouluttautumisen muotona. Kaikille tulee suoda mahdollisuudet hankkia riittävät tiedot ja taidot itselleen sopivimmalla tavalla.

Osaaja-lehti sai kunnian haastatella Tasavallan Presidentti Sauli Niinistöä. Kannattaa lukea haastattelu; siinäkin puhutaan välittämisestä.

Aurinkoista kesän odotuksen aikaa kaikille lukijoillemme, Yhteistyöterveisin Anne Vuorinen Osaaja-lehden päätoimittaja

VIERAILIJA

TEKSTI Anne Vuorinen • KUVA Vesa Kippola

Tasavallan presidentin terveiset Osaaja-lehden päätoimittaja Anne Vuorinen ja toimitusneuvoston jäsen Kari Viinisalo saivat kunnian tavata Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön huhtikuussa 2014 Mäntyniemessä. Ohessa hänen ajatuksiaan koulutuksesta.

4

OSAAJA 1 • 2014

S

UOMALAISESSA arvokeskustelussa olen katsonut tärkeäksi pitää esillä ajatusta siitä, että meistä jokainen pohtisi, mitä itse voi tehdä asioiden parantamiseksi. Entisajan kyläyhteisössä oli itsestään selvää, että koko kylä huolehti lapsista ja vaikeuksissa olevia autettiin. Nyky-yhteiskunnassa tämä vanha välittämisen kulttuuri näyttää heikentyneen. Muutos asenteissa on seurausta erityisesti kaupungistumisesta ja työelämän muutoksista.

Tarkastelen myös oppisopimuskoulutusta yhteisöllisestä näkökulmasta.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN OSALTA YHTEISÖLLISYYDEN MERKITYS ON JÄÄNYT KESKUSTELUSSA VÄHEMMÄLLE HUOMIOLLE Olen aina pitänyt oppisopimuksesta.

Voidaan sanoa, että minulla itselläni on tunnesuhde oppisopimukseen. Minulla oli aikanaan toimiessani asianajajana sihteerinä oppisopimusopiskelija. Hän jäi valmistuttuaan minulle töihin ja työskenteli noin kymmenen vuotta toimistossani aina sen lopettamiseen asti.

Työssä oppimiseen olen tutustunut henkilökohtaisesti opiskeluaikanani. Minun nuoruudessani mentiin töihin mitä erikoisimpiin paikkoihin. Siinä sai oppia sekä työstä että elämästä. Jokaisella työmaalla oli joku, joka otti vastuun siitä, että työt tulevat tehdyksi ajallaan. Se oppi, mitä vanhemmilta työtovereilta sai, oli merkittävä.

Mielestäni oppisopimuksessa ei ole korostettu riittävästi sitä, että opiskelija on osa työyhteisöä. Uskon myös, että oppisopimuslaisen on helppo tulla uuteen työyhteisöön, kun vanhemmat työtoverit ottavat nuoren siipiensä suojaan. Vanhemmalle työntekijälle tulee helposti sellainen olo, että minäkin voin antaa jotain tuolle ammattia vasta opiskelevalle nuorelle.

Tilanteessa, jossa nuori valmistuu liian erillään työstä sekä työyhteisöstä ja hakeutuu työelämään vasta sen jälkeen, on sopeutuminen varmasti ihan erilaista ja kynnys korkeampi. Oppisopimuksessa opiskelijan on helpompi asennoitua niin, että vanhemmat työntekijät ohjaavat häntä. Nuorelle ei synny tarvetta sellaiseen protestointiin ja itsensä korostamiseen kuin tapahtuu joskus muissa elämän yhteyksissä.

Koulun opettajien rinnalla kokeneet työtoveritkin ovat hyviä opettajia. He tie-

tävät ”homman ja osaavat asiansa”. Työyhteisössä oppiminen kehittää myös nuoren vastuuntuntoa. Kokeneet työntekijät voivat tässäkin olla hyvänä esimerkkinä.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN LISÄÄNTYMISELLÄ ON LAAJEMPAAKIN TERVEHDYTTÄVÄÄ VAIKUTUSTA Meillä on ollut vahva akateemisen koulutuksen arvostus. Olen joskus todennut, että tätä kuvastivat hyvin 1950-luvun Suomi-filmien korostettu ylioppilasromantiikan ihannointi. Näin jälkikäteen voisi sanoa, että nuoria johdettiin eräällä tavalla harhaan. Tuli sellainen ajatus, että vain korkeakoulukoulutus on arvostettavaa ja ammatillinen koulutus vähemmin arvokasta.

Tavoitteena Suomessa on ollut, että 60 % ikäluokasta suorittaa korkea-asteen tutkinnon. Uskon, että huolimatta maailman muuttumisesta ja innovaatioiden tärkeydestä sekä digitaalisen maailman tulemisesta, tietynlaiset perusasiat säilyvät ja niitä tarvitaan aina. Ne ovat juuri niitä kädentöitä. Olemmehan nähneet, että monilla aloilla kuten esimerkiksi rakentaminen, on vaikea saada koulutettua väkeä. Nyt tässä on tapahtunut korjausliike. Oppisopimuskoulutus on mukana rakentamassa tätä myönteistä kehitystä.

NUORTEN OPPISOPIMUS EDELLYTTÄÄ VÄLITTÄMISTÄ Kun Suomea teollistettiin, niin nuorten työssä oppiminen oli enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tässäkin korostaisin välittämisen kulttuurin merkitystä ja vanhempien työntekijöiden merkitystä. Nuorten oppisopimuskoulutuksen menestyminen perustuu siihen, miten heidät otetaan vastaan työpaikoilla.

Omat nuoruuden ajan kokemukseni työelämässä oppimisesta ovat myönteisiä.

Aina oli joku vanhempi työntekijä, joka otti huolehtiakseen uudesta tulokkaasta.

Muistan kun olin tukkeja niputtamassa satamassa. Nipuissa oli ketjut, jotka piti irrottaa meressä ja laittaa vaijerit tilalle.

Ketjut piti kantaa rantaan ja minä laitoin ne harteille ja hypin tukkinipulta toiselle.

Silloin eräs vanhempi tukkimies tuli ja sanoi minulle, että ”tuo on varma tapa hukkua nopeasti”.

Ymmärrän omien koulukokemusteni pohjalta hyvin niitä nuoria, jotka kaipaa-

vat toiminnallisempia oppimisen tapoja kuin luokkaopetuksen ja opettajan kateederilta jakaman tiedon omaksumisen.

Nuorten osalta oppisopimuskoulutuksessa palkkaus on noussut keskusteluun.

Tässä työmarkkinaosapuolten tulisi löytää yhteinen näkemys. Nyt meillä on käytettävissä erilaisia palkkaukseen liittyviä tukijärjestelmiä. Voidaan kysyä, onko meillä jatkossa varaa tähän. Tukien suhteen on muistettava se yleinen periaate, että on syytä olla varovainen. Usein tuki houkuttelee toimimaan toisella tavalla kuin muutoin tapahtuisi. Ei asia saisi näinkään olla.

SUOMALAINEN OPPISOPIMUSKOULUTUS SÄILYTTÄKÖÖN OMALEIMAISUUTENSA Keski-Euroopan oppisopimusmalleista on opittavissa paljon, mutta niissä saattaa olla meille sopimattomia piirteitä, jotka ainakin täytyy tunnistaa. Vanha kisälliajatushan lähti liikkeelle siitä, että mestarin tiedot ja taidot siirtyivät kisällille. Tässä oli kuitenkin ajatuksena se, että kisälli oli seuraava mestari koko loppuikänsä. Maailma on nykyisin erilainen.

Työtehtävät ja tarjolla olevan työn luonne muuttuvat kaiken aikaa. Joudumme varautumaan elinikäiseen oppimiseen ja työn vaihtamiseen. Oppisopimus ei saisi keskittyä kapea-alaisesti vain tietyn yrityksen tarvitsemaan osaamiseen. Koulutettavan tarpeita ei saa uhrata yrityksen lyhyen tähtäimen tavoitteille.

Varmasti kaikesta tästä, mitä olen sanonut, käy ilmi, että minulla on lämmin suhde oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen juurruttaminen nuorten ammatilliseksi koulutukseksi kohtaa varmasti omat haasteensa. Kun luomme yhteiskunnassa uusia rakenteita, niin samalla meidän on usein vaikea purkaa entistä. Tästä seuraa helposti, etteivät uudistukset tuota kokonaistaloudellista hyötyä. Toivottavasti oppisopimuskoulutus ja oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus löytävät toisensa ja voivat rikastuttaa toinen toistaan.

Työyhteisössä oppiminen kehittää nuoren vastuuntuntoa.

Toivotan kaikille oppisopimustyönantajille, opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille sekä opettajille menestystä tärkeään työhönne.

OSAAJA 1 • 2014

5

BESÖKARE

En hälsning från republikens president Anne Vuorinen, chefredaktör för tidningen Osaaja, och Kari Viinisalo, medlem i redaktionsrådet, fick äran att träffa republikens president Sauli Niinistö på Talludden i april 2014. Nedan kan du läsa om presidentens tankar kring utbildning.

TEXT Anne Vuorinen • FOTON Vesa Kippola

E

NLIGT MIN MENING är det viktigt att i den finländska värdediskussionen framhålla att var och en av oss bör begrunda vad vi själva kan göra för att förbättra saker och ting.

Förr var det en självklarhet att alla i byn tog hand om barnen och hjälpte dem som hade det svårt. I dag verkar denna gamla kultur av omtänksamhet ha försvagats i vårt samhälle. De förändrade attityderna beror främst på urbaniseringen och förändringarna i arbetslivet.

Jag betraktar också läroavtalsutbildningen ur ett gemenskapsperspektiv.

GEMENSKAPSASPEKTEN BORDE LYFTAS FRAM MER I DISKUSSIONEN OM LÄROAVTAL Jag har alltid varit för läroavtal. Man kan väl säga att jag har en känslomässig rela-

6

OSAAJA 1 • 2014

tion till läroavtal. På den tiden då jag arbetade som advokat hade jag en läroavtalsstuderande som sekreterare. Efter sin examen fortsatte hon att jobba för mig så länge jag drev min advokatbyrå, dvs. cirka tio år.

Jag har personlig erfarenhet av inlärning i arbetet från min studietid. I min ungdom sökte man arbete på all världens platser. Där fick man lära sig om både arbetet och livet. På varje arbetsplats fanns det någon som tog ansvar för att arbetet blev färdigt i tid. Man lärde sig massor av sina äldre arbetskamrater.

Enligt min mening framhävs det inte tillräckligt tydligt att den läroavtalsstuderande är en del av arbetsgemenskapen.

Jag tror också att det är lätt för en läroavtalsstuderande att komma in i en arbetsgemenskap när de äldre arbetskamrater-

na tar den unga under sin vinge. En äldre arbetstagare får då lätt känslan av att han eller hon också kan ge något till den unga, som är på väg att inleda sin yrkesbana.

En ung person som har studerat utan någon nära koppling till ett arbete och en arbetsgemenskap har helt säkert svårare att anpassa sig till arbetslivet och upplever en högre tröskel. I samband med ett läroavtal är det lättare för den studerande att låta sig bli handledd av äldre arbetstagare.

Det uppstår inget behov att få protestera och framhäva sig själv, vilket ibland händer i andra sammanhang i ungdomarnas liv.

Vid sidan av lärarna i skolan är också de erfarna arbetskamraterna bra lärare. De vet hur arbetet ska göras och de kan sin sak. Inlärning i arbetet utvecklar också den ungas ansvarskänsla. Även här kan erfarna arbetstagare föregå med gott exempel.

SATSNINGAR PÅ LÄROAVTALSUTBILDNING HAR OCKSÅ EN MER OMFATTANDE HÄLSOFRÄMJANDE EFFEKT Den akademiska utbildningen har av tradition uppskattats högt i Finland. Jag har ibland konstaterat att detta illustrerades väl i 1950-talets Suomi-filmer, som förhärligade studentromantiken. I efterskott kunde man säga att ungdomarna på sätt och vis blev vilseledda. Det uppstod en tanke att endast högskoleutbildningen värdesätts och att en yrkesutbildning är mindre värdefull.

Målet i Finland har varit att 60 procent av åldersklassen ska avlägga examen på högskolenivå. Jag tror att vissa grundläggande färdigheter alltid kommer att behövas, oberoende av hur världen förändras och digitaliseras och hur viktigt det än är med innovationer. Jag talar om äkta hantverk. Vi har redan märkt att det är svårt att hitta utbildat folk inom många branscher, till exempel byggnadsbranschen.

Nu jobbar man på att avhjälpa problemet, och läroavtalsutbildningen utgör en del av denna positiva utveckling.

LÄROAVTAL FÖR UNGA KRÄVER OMTÄNKSAMHET När Finland industrialiserades var inlärning i arbetet mer en regel än ett undantag bland de unga. Även här betonar jag vikten av en kultur av omtänksamhet och den viktiga roll som äldre arbetstagare har. Hur väl de ungas läroavtalsutbildning lyckas grundar sig på hur de blir bemötta på arbetsplatserna.

Jag har själv positiva erfarenheter av lärande i arbetslivet från min ungdom.

Det fanns alltid någon äldre arbetstagare som tog hand om en nykomling på arbetsplatsen. Jag minns när jag jobbade med att bunta timmer i hamnen. Det fanns kedjor på buntarna, och de skulle lösgöras till sjöss och ersättas med vajrar.

Kedjorna måste bäras till stranden, och jag kastade dem över axlarna och hoppade från en timmerbunt till en annan. Då kom en äldre timmerman och sade till mig att det där var ett säkert sätt att drunkna snabbt.

Utifrån mina egna skolerfarenheter har jag förståelse för ungdomar som vill ha mer praktiska inlärningsmetoder i stället för att bara ta emot information som en lärare serverar från katedern i klassen.

Lönen för unga läroavtalsstuderande är ett aktuellt diskussionsämne. Det här är en fråga som arbetsmarknadsparterna bör komma överens om. För tillfället finns det olika stödsystem för avlöningen av unga i läroavtal. Man kan fråga sig om vi har råd med detta i fortsättningen.

Den allmänna principen när det gäller dylika stöd är att man bör vara försiktig. Ofta lockar ett stöd till åtgärder som man normalt inte skulle vidta. Så borde det inte få vara.

MÅ DEN FINLÄNDSKA LÄROAVTALSUTBILDNINGEN BEHÅLLA SIN SÄRPRÄGEL

digt kan de också innehålla drag som inte lämpar sig för våra förhållanden och som åtminstone måste identifieras. Den gamla idén om mästare och gesäller utgick från att mästarens knowhow överfördes till gesällen. Då var dock tanken att gesällen skulle bli följande mästare och så förbli resten av sitt liv. I dagens värld är situationen en annan. Arbetsuppgifterna och arbetets natur förändras hela tiden. Nu gäller det att förbereda sig för livslångt lärande och växlande arbetsplatser. Läroavtalsutbildningen får inte vara för snäv och inriktas endast på det kunnande som behövs i ett visst företag. Den studerandes behov får inte offras på grund av ett företags kortsiktiga mål.

Det märks säkert på allt det jag har sagt att jag har ett varmt förhållande till läroavtalsutbildningen. Att förankra läroavtalets roll som en yrkesutbildning för unga är helt säkert förknippat med vissa utmaningar. Samtidigt som vi skapar nya strukturer i samhället är det ofta svårt för oss att avveckla gamla. Detta leder lätt till att reformerna inte ger en helhetsekonomisk behållning. Jag hoppas att läravtalsutbildningen och yrkesläroanstalterna hittar varandra och kan berika varandra.

Jag önskar alla läroavtalsarbetsgivare, studerande, arbetsplatshandledare och lärare framgång i ert viktiga arbete.

Vi kan lära oss mycket av de mellaneuropeiska läroavtalsmodellerna, men samti-

OSAAJA 1 • 2014

7

Matkalla ammattiin ja elämään Icehearts ja Keudan oppisopimuskeskus aloittivat syksyllä pilottihankkeen, tavoitteena kouluttaa tuen tarpeessa olevia nuoria oppisopimuksella.

TEKSTI Sane Keskiaho Jenni Ahonen

Aluejohtaja Vellu Kilpala ja henkilöstö- ja hallintojohtaja Miika Niemelä auttavat erityistä tukea tarvitsevia poikia kasvamaan aikuisiksi. – Jokainen kasvattaja sitoutuu omaan joukkueeseensa 12 vuoden ajaksi.

8

OSAAJA 1 • 2014

Icehearts

T

YYPILLINEN ICEHEARTS-POIKA on

maahanmuuttajan, yksinhuoltajan tai suurperheen lapsi, jonka kotona resurssit eivät riitä nuoren kasvun tukemiseen.

– Meidän pojat ovat koulukammoisia.

He eivät pärjänneet, eivätkä viihtyneet koulussa. Useimmalle heistä peruskoulun läpi kahlaaminen oli saavutus. Oppisopimus on heille ainut mahdollisuus saada ammatti ja päästä elämässä eteenpäin, kasvattaja Vellu Kilpala pohtii. Hän on toiminut joukkueensa kasvattajana jo 11 vuotta.

Toinen kasvattaja Miika Niemelä on kiitollinen Keudalle siitä, miten avoimesti ja innostuneesti oppisopimuskeskuksessa suhtauduttiin erityisnuorille suunnatun koulutuksen räätälöintiin.

– Suunnittelimme yhdessä koulutustarkastaja Jorma Käyhkön kanssa kolmelle nuorelle tuetun oppisopimusprosessin, Kilpala kertoo. Tuettu oppisopimus tarkoittaa mm.sitä, että poikien oppisopimuspaikoilla käy tasaisin väliajoin opso-opo ohjeistamassa ja tukemassa sekä nuoria että työnantajia. Kilpala ja Niemelä tukevat nuoria koulun ja työn ulkopuolella.

– Nämä pojat tarvitsevat apua vähän kaikkeen. Alussa tukeminen tarkoitti myös sitä, että poikia aamusella herätettiin tarvittaessa puhelimella.

Osalla nuorista on oppimisvaikeuksia.

Niitä ei välttämättä ole huomioitu peruskoulussa ja monelle onkin siitä syystä jäänyt kammo koulua kohtaan.

– Muutama syksyllä oppisopimuksen aloittavista nuorista kipuilee jo nyt tulevia teoriaopintoja. Tällaisissa tapauksissa sovimme, että tehtäviä tehdään yhdessä, Kilpala kertoo.

TYYTYVÄISIÄ NUORIA JA TYÖNANTAJIA Valtaosa iceheartsilaisten oppisopimuksista alkoi syksyllä 2013.

– Nuoret viihtyvät oppisopimuksessa ja ovat tyytyväisiä. Heille on suuri merkitys sillä, että he saavat oppia työtä tekemällä ja siitä vielä maksetaan palkkaa, Niemelä sanoo.

Kun on kyse 16–18 -vuotiaista erityisnuorista, ei ole vältytty myöskään haasteilta. Tähän saakka niistä on selvitty keskustelemalla.

– Ennen kuin asiat saatiin rullaamaan, oli muutaman pojan kanssa ongelmana esimerkiksi töihin saapuminen ajallaan.

Onneksi näistä on nyt päästy ja myös koulu on saatu kaikkien kanssa sujumaan.

Myös palaute työnantajilta on ollut positiivista.

– Kaikki työnantajat ovat olleet tyytyväisiä poikiin ja heidän työpanokseensa, miehet toteavat.

LISÄÄ OPPISOPIMUSPAIKKOJA PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVILLE Peruskoulun 9. ja 10. luokan päättäville nuorille on Keudan oppisopimuskeskuksessa tarjolla 20 uutta oppisopimuspaikkaa. Esimerkiksi nuoria vastaanottaville työnantajille maksetaan korotettu koulutuskorvaus. Tässä vaiheessa pullonkaulana onkin sopivien työpaikkojen löytäminen.

– Yhdellekin pojalle soitin läpi 150 työnantajaa. Vihdoin ja viimein sain hänelle työpaikan käyttämällä suhteita. Kilpala toivookin työnantajilta avarakatseisuutta ja rohkeutta ottaa nuori töihin.

Normaalisti Icehearts-toiminta loppuu 18 vuoden ikään. Sekä Kilpala että Niemelä ovat sitoutuneet tukemaan poikia koko

koulutuksen ajan, vaikka valmistuminen ammattiin menisikin yli 18 vuoden maagisen rajan.

– Toki tämä tuo lisää töitä, mutta se on sen arvoista. Meillä on kasvamassa monta joukkuetta, joille tätä pakettia rakennetaan yhdessä Keudan kanssa. Näille lapsille oppisopimus on ainut mahdollisuus saada ammatti, miehet summaavat.

SUOMEN ICEHEARTS RY • Perustetttu vuonna 1996 • Iceheartsin tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää sosiaalisia taitoja ja luoda lapsille pitkäkestoinen sekä turvallinen aikuisen läsnäolo esikoulusta aikuisuuteen.

• Pojista muodostetaan joko jääkiekko-, jalkapallo- tai salibandyjoukkue, sillä urheilun kautta on helppo opettaa nuorille monta tärkeää asiaa. Iceheartsissa kaikki pelaa.

• Yhdessä sosiaalitoimen kanssa koottu joukkue toimii 12 vuoden ajan.

• Joukkuetta ohjaa kasvattaja, jolla on ammatillinen pätevyys joukkueen johtamiseen.

OSAAJA 1 • 2014

9

– Olemme halunneet luoda uudenlaista oppisopimusmallia, jossa työnantaja kantaa voimakkaasti vastuuta myös teoriaopiskelusta, sanoo toimitusjohtaja Sirpa Eklund.

PosiVire panostaa

oppisopimusopiskelijoihinsa Henkilökohtainen ohjaaja ja viikoittainen lukupiiri.

Tässä pari keinoa, joilla PosiVire parantaa opiskelijoidensa oppimistuloksia. – Kyseessä on uudenlainen malli, jossa opiskelijat saavat erityistä tukea opintoihinsa, kertoo PosiVire Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Eklund.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

H

ELSINKILÄINEN POSIVIRE kouluttaa op-

pisopimuksella muun muassa lähi- ja laitoshuoltajia Helsingin kaupungille. Yritys aloitti oman oppisopimuskoulutuksensa vuosi sitten.

– Halusimme työnantajana ottaa enemmän vastuuta opiskelijoista ja siksi lisäsimme koulutukseen pari uuttaa osa-aluetta, toimitusjohtaja Sirpa Eklund kertoo.

Eklund puhuu tuetusta oppisopimuksesta, mutta korostaa ettei tukeminen tarkoita etteikö opiskelija pärjäisi opinnoissaan ilman tukea. Päinvastoin.

10

OSAAJA 1 • 2014

Ylimääräisellä tuella halutaan parantaa ja syventää opintoja.

– Olemme aloittaneet lähihoitajaopiskelijoiden kanssa viikoittain kokoontuvan luku- tai opintopiirin. Piirissä tehdään yhdessä tehtäviä ja käydään läpi teoriapäivien aikana opittuja asioita. Opintopiirissä voidaan myös harjoitella alan sanastoa ja sellaisia käytännön asioita, joihin koulussa ei ole aikaa syventyä, kuten tiettyjen sidosten tekemistä.

PosiVire on saanut paljon positiivista palautetta työpaikoilta opiskelijoidensa osaamisen tasosta.

Eklund uskoo, että yksi syy tähän on juuri opintopiirissä opitut asiat.

– Opiskelijamme saavat enemmän irti opinnoistaan lukupiirin ansiosta. Niissä vierailee eri asiantuntijoita sen mukaan, mitä osa-alueita opinnoissa käsitellään.

Opintopiirissä opiskelijat myös tsemppaavat toisiaan ja jos opiskelu joskus tuntuu ylivoimaiselta, voi opintopiirissä purkaa myös näitä tuntoja.

– Kukaan ei lyö hanskoja tiskiin ennen kuin siitä on keskusteltu täällä.

Opintopiiriin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta kaikki osallistuvat. Piirin suosiosta kertoo

Sirpa Eklund yhdessä oppisopimusohjaaja Sonja Rahikaisen kanssa. Sonja opiskelee työn ohessa oppisopimuksella laitoshuoltajan ammattitutkintoa.

jotain myös se, että opiskelijat halusivat kesällä kaksi ylimääräistä opintopiiriä, jotta hyvä vire ei unohtuisi loman aikana.

OPINTO-OHJAAJA MUKANA TUNNEILLA Opintopiirin lisäksi jokaisella opiskelijalla on oma oppisopimusohjaaja virallisen työpaikkakouluttajan lisäksi. Ohjaajan tehtävänä on tukea ja auttaa opiskelijaa opinnoissa vastaan tulevissa asioissa ja ongelmissa.

– Opettajilla on kiire ja paljon opiskelijoita. Työpaikkaohjaajan työ puolestaan keskittyy enemmän työpaikalla opittuun. Oppisopimusohjaaja on mukana teoriatunneilla auttamassa. Tällä varmistamme myös sen, että opiskelijalla on yksi tuttu ihminen tukena koko opintojen ajan, Eklund selventää oppisopimusohjaajan roolia.

Sonja Rahikainen on yksi PosiViren laitoshuoltajaopiskelijoiden oppisopimusohjaajista. Hänen kokemuksensa mukaan ohjaajan merkitys oppilaalle on suuri.

– Oppilaat kokevat, että heistä huolehditaan. He ovat äärettömän ylpeitä siitä, että olen mukana teoriatunneilla, Rahikainen kertoo ja painottaa, että hän on tunneilla kuunteluoppilaana, ei osallistujana.

PosiViren oppisopimusmalli on herättänyt kiinnostusta sekä kotimaassa että maailmalla.

– Olen varmistamassa, että asiat tulevat ymmärretyksi. Autan tarvittaessa myös tehtävissä.

Rahikainen hakee lisää substanssiosaamista ohjaajan työhönsä opiskelemalla työn ohella laitoshuoltajan ammattitutkintoa oppisopimuksella.

PosiViren oppisopimusmalli on herättänyt runsaasti kiinnostusta sekä kotimaassa että maailmalla.

– Meillä on käynyt tutustumassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia useista Euroopan maista sekä Japanista ja Koreasta asti, Eklund toteaa.

POSIVIRE OY • Vuonna 2008 perustettu sosiaalinen yritys, jonka tarkoituksena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä sekä tukea heidän siirtymistään vapaille työmarkkinoille ja opiskelemaan.

• PosiVire Oy:n omistavat Helsingin kaupunki, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) ja Kiinteistö Oy Kaapelitalo.

OSAAJA 1 • 2014

11

Nuorille saatava lisää väyliä ammattiin – Odotan aitoa ja avointa keskustelua oppisopimuksen kehittämisestä tulevaisuuden haasteisiin, pohtii Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu. Hän aloitti keväällä Osaaja-lehden toimitusneuvoston jäsenenä.

– Työssä oppien ammattiin -malli on suunnattu erityisesti niille nuorille, joille tekemällä oppiminen on luontaista, Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu toteaa.

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Suomen Yrittäjät

V

ELI-MATTI LAMPPU vastaa Suomen Yrittäjissä koulutuksen edunvalvonnasta. Päivän polttava kysymys on ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä yrittäjien ja työntekijöiden osaamisen turvaaminen.

– Koulutusjärjestelmän täytytyy toimia niin, että saamme oikeanlaista osaamista oikeanlaiseen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa koulutustapojen ja sisältöjen kehittämistä, Lamppu pohtii. Hän jatkaa, että valtio tulee tekemään lähivuosina kipeitä leikkauksia myös koulutukseen.

– Ammatillisesta koulutuksesta leikataan satoja miljoonia eikä ei-tutkintotavoitteista koulutusta tulla tulevaisuudessa enää rahoittamaan opetusministeriön toimesta. Olemme isojen muutosten edessä. Emme saa päästää käsistä osaamistamme, sillä se on keskeinen kilpailukyvyn tuottaja.

ISOT ODOTUKSET Oppisopimukselle on asetettu isoja odotuksia. Lampun mielestä ne ovat isompia, kun mihin koulutus on näillä eväillä valmis.

– Yhä enemmän osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä tapahtuu työn ohessa.

Oppisopimushan on parhaimmillaan sitä,

12

OSAAJA 1 • 2014

mutta tällä hetkellä se toimii hyvin vain jo työelämässä olevien koulutusmuotona.

Koulutuksen mahdollisuudet ovat valtavat, mutta uudistaminen tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin vaatii avointa ja kriittistä keskustelua.

– Tehtäväni toimitusneuvostossa on kyseenalaistaa asioita työnantajan näkökulmasta.

Esimerkiksi työnantajien viesti on, että oppisopimus ei nuorten kohdalla toimi niin kuin sen pitäisi.

Lamppu odottaakin toimitusneuvostolta avointa keskustelua siitä, miten oppisopimusta kehitetään entistä paremmaksi.

– Haluan herättää keskustelua siitä, miten voimme oppisopimuksen avulla tukea uusien työpaikkojen syntymistä ja miten pystymme tuottamaan uutta osaamista sekä ylläpitämään jo saatua ammattitaitoa.

Työssä oppien ammattiin -mallia. Siinä opiskelija, yritys ja oppilaitos solmisivat sopimuksen, jossa pääosa ammattiin oppimisesta tapahtuisi työpaikalla. Itse koulutus toteutettaisiin ammatillisten oppilaitosten saamasta valtionosuudesta. Opiskelijalla olisi mahdollisuus hakea opintoihin opintotukea.

Lamppu korostaa, että tämä on tarkoitettu nuorille, joiden osaamisen taso on niin matalaa, ettei se riitä oppisopimuskoulutuksen solmimiseen. Työpaikalla oppimiseen painottuva väylä tulisi kuitenkin tavalla tai toisella mahdollistaa kaikille nuorille.

– Oppisopimus on hyvä ja toimii aikuisten osalta, mutta erityisesti nuorten oppisopimuksessa on kehittämishaasteita. Lainsäädäntöä tulisikin tältä osin uudistaa tai oppisopimuksen rinnalla kehittää työssäoppimista nuorten ammattiin kouluttamisen väylänä.

Suomessa on tällä hetkellä 100 000 alle 30-vuotiasta ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta. Ja määrää vaan kasvaa joka vuosi.

Jotain on tehtävä.

Nuorelle tämä on yksi väylä lisää kohti ammattia ja työelämää.

TYÖSSÄ OPPIEN AMMATTIIN Suomen Yrittäjät ovat kantaneet kortensa kekoon uusien työpaikkojen luomiselle ajamalla voimakkaasti nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen pohjautuvaa

Brokerit ja ohjausryhmäläisiä todistustenjakotilaisuudessa 5.3.2014

Metropolialueen ensimmäinen Broker-ryhmä valmistui Metropolialueella aloitettiin vuonna 2011 Broker -koulutus. Ryhmä suoritti koulutuksen aikana myös yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon. Vastaavia koulutuksia on toteutettu myös Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kajaanissa.

TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo

B

ROKER –OHJELMASSA oli mukana Helsingin, Keudan ja Omnian oppisopimustoimistojen koulutustarkastajia, oppilaitosten, Uudenmaan TE-toimiston ja Helsingin Yrittäjien edustajia. Broker–ohjelman vetäjinä toimivati Kasvun Roihu Oy:n Nina Rautiainen yhdessä Matti Härkösen kanssa.

Koulutuksessa johtavana periaatteena oli tekemällä oppiminen ja kokemusten vaihto. Koulutus toteutettiinkin oppisopimuksena. Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon vastuukouluttajana oli Tarja Pursiainen Edupolista.

Osallistujilla oli todelliset yritykset, joiden kanssa he työskentelivät koulutuksen aikana. Yrittäjät osallistuivat myös lähipäiville, missä tapahtui ”myllytys”. Siinä brokerit toimivat ryhmänä yrittäjien pallottelukumppaneina. Tilaisuuden lopuksi laadittiin myllytyksen tuloksista erilaisia havainnollisia yhteenvetoja. Kukin broker laati myös oman yrityksensä kanssa kehittämiskartan.

Palautekeskustelussa vastavalmistuneet brokeryritysneuvojat tiivistivät kokemuksiaan seuraavasti: – Tämä koulutus oli hieno matka, se on avannut minulle uusia mahdollisuuksia. Nyt luotan hetkeen ja itseeni – uskallan antautua kuuntelemaan yrittäjää.

– Olen saanut uutta näkökulmaa omaan työhöni ja voin ohjata yritystä hakemaan neuvoja myös muihin ongelmiin kuin oppisopimuskoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä koulutus soveltuu myös koulutustarkastajalle.

Ryhmäläiset näkivät erityisen tärkeänä sen, että kun yrittäjää kuuntelee aidosti, niin tämä itse oivaltaa ratkaisuja ongelmiinsa.

Tarja Pursiainen on tyytyväinen koulutukseen.

Vastuukouluttajan mukaan opiskelijat olivat hyvin motivoituneita. Jokaisella oli selkeä tavoite koulutuksen ja tutkinnon suorittamiseen. Brokereille tutkintotavoitteinen koulutus on usein varsin tuttu.

Kun itse suorittaa tutkinnon, antaa se uutta näkökulmaa myös omien asiakkaiden tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

Broker–valmennuksen ja tutkinnon suorittamisen yhdistäminen antoi omat haasteensa, mutta hyvällä yhteistyöllä ne ratkaistiin. Brokerien valmennus painottui enemmän verkostotoimintaan.

Ryhmä tukikin toisiaan esimerkillisesti.

– Opettajana minä painotin sitten enemmän tutkintoon liittyvää oman työyhteisön kehittämistä.

Tämä työnjako onnistui mielestäni hyvin, Pursiainen toteaa.

OSAAJA 1 • 2014

13

Työtehtäväkartoitus

selvittää ammatin keskeiset tehtävät Minkälaisia työtehtäviä jokin ammatti pitää sisällään? Se ei ole aina selvä asia ammatinvalinnan edessä olevalle henkilölle eikä myöskään työnantajalle, joka pohtii tutkinnon soveltuvuutta oman yrityksensä tarpeisiin.

TEKSTI Leena Keskiaho • KUVA Markku Teräväinen

T

YÖTEHTÄVÄKARTOITUS tarjoaa sel-

kokielisen kuvauksen ammatin työtehtävistä ja perustuu ammatin tutkintovaatimuksiin.

Oppisopimustoimistot ovat laatineet työtehtäväkartoituksia jo usean vuoden ajan. Työtehtäväkartoituksia on tehty jo 202 tutkinnosta ja kartoituksia työkaluina käyttää 26 toimistoa.

– Työtehtäväkartoitus on luonteva lähtölaukaus opintojen suunnitteluun. Erityisesti alalle aikoville siitä selviävät keskeiset työtehtävät, joita opintojen aikana pitää päästä tekemään. Tällä varmistetaan tutkinnon soveltuvuus työpaikoille.

Tiivis kuvaus työtehtävistä auttaa myös työnantajaa, kun pohditaan, mitä tutkintoja voitaisiin käyttää henkilöstön kehittämiseen, kertoo koulutustarkastaja Irja Ylönen Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskuksesta.

AUTTAA KOULUTUKSEN SUUNNITTELUSSA Kun tutkinto on päätetty, auttaa työtehtäväkartoitus myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelussa ja henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadinnassa.

Jokaisesta tutkinnon keskeisestä työtehtävästä arvioidaan, toteutuuko se työpaikalla vai ei.

– Opiskelija täyttää lomakkeen yhdessä työpaikan edustajan kanssa. Arvioinnin pohjalta suunnitellaan, missä ja milloin opiskelija pääsee tekemään keskeisiä työtehtäviä. Sellaiset työtehtävät, jotka eivät toteudu työssä luonnollisesti, on suunniteltava erikseen.

– Laitamme kartoituksen myös tarjouspyynnön liitteeksi oppilaitokselle. Sii-

14

OSAAJA 1 • 2014

tä näkee, mitä oppisopimuskoulutuksen järjestäjä on jo tehnyt opiskelijan ja työnantajan/ työpaikkakouluttajan kanssa, Ylönen kertoo.

Koulun penkillä on hänen mukaansa turha istua enemmän kuin on tarvetta.

– Kartoitus toimii myös muistilistana, kun työpaikalla käydään oppisopimuskoulutuksen seuranta- ja arviointikeskusteluja opintojen aikana.

Työtehtäväkartoitukset tehdään usean toimijan yhteistyönä.

– Mukana on oppilaitoksen edustaja ja myös työnantajan ääntä kuullaan ennen kuin kartoitus otetaan käyttöön, Ylönen kertoo.

MCDONALD’S • Yksi maailman tunnetuimmista tuotemerkeistä.

• Suomessa yritys on toiminut vuodesta 1984.

• Ravintoloita on tällä hetkellä 83, jotka työllistävät noin 3 200 pääasiassa nuorta työntekijää.

• McDonald’s on 2014 toista vuotta Suomen parhaiden työpaikkojen listalla.

McDonald’s ja Haaga-Helia

kehittävät toimintaansa yhdessä McDonald’sin henkilöstö- ja koulutusjohtaja Maarit Latvala ja Haaga-Helian yliopettaja Marjaana Mäkelä näkevät, että yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyö kehittää myös omaa toimintaa. TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo

M

AARIT LATVALA sanoo, että heillä on paljon nuoria työntekijöitä.

Monella heistä työn imu on niin suuri, että opinnot jäävät helposti kesken.

Tämä oli yksi syy lähteä kehittämään koulutusta yhdessä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kanssa. Halusimme rakentaa ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuspolun ravintolapäälliköillemme.

Siinä heidän työkokemuksensa ja meillä saatu koulutus otetaan huomioon. Näin voimme yhdistää talon tarjoaman opin viralliseen koulutusjärjestelmään.

AIKAISEMMAN OSAAMISEN ”RYHMÄTUNNISTAMINEN” Koulutuksen tavoitteena on restonomin ammattikorkeakoulututkinto. Latvala ja Maarit Mäkelä kävivät ensin yhdessä läpi ravintolapäällikön tehtävänkuvauksen ja yrityksen sisäisen koulutuksen sisällöt.

Näin saimme kuvan yrityksen ravintolapäälliköiden yhteisestä kokemustaustasta. Se antoi mahdollisuuden suunnitella ryhmäkohtainen aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Marjaana Mäkelä toteaa, että opiskelijat tuntevat oman liiketoiminatansa salat

hyvin. Toisaalta opiskelijat itse ja työnantaja näkivät, että restonomin koulutusohjelmassa on asioita, jotka antavat laaja-alaisempaa kuvaa ravintolatoimialasta kuten esimerkiksi markkinoinnista, yrittäjyydestä ja strategisesta suunnittelusta sekä johtamisesta.

Sen jälkeen kun ryhmän osaaminen oli tunnistettu, voitiin se tunnustaa osaksi kunkin opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS).

TÄLLAINEN KOULUTUS MOTIVOI TYÖNTEKIJÖITÄ JA YRITYSTÄ Koulutus toteutetaan pääosin tutkintoon valmistavana täydennyskoulutuksena, jonka ostaa työnantaja. Koulutuksen loppuvaiheessa osanottajat hakevat Haaga -Helian tutkinto-opiskelijoiksi. Maarit Latvala sanoo, että on hyvä, että ravintolapäälliköt saavat muodollisen pätevyyden.

Mutta tärkeintä on, että koulutus antaa uutta laajempaa näkökulmaa omaan työhön.

Marjaana Mäkelän mukaan HaagaHelian restonomikoulutuksella on pitkät perinteet yhteistyöstä yritysten kanssa.

– Lähdimme mielellämme mukaan tällaiseen uuteen koulutusyhteistyöhön. Täs-

sä voittavat kaikki. Työntekijät lähtevät mieluummin sellaiseen koulutukseen, jossa ei tarvitse opiskella turhaan samoja asioita uudelleen kun koulutus räätälöidään.

Yhteiskunnan kannalta tässä myös säästetään aikaa ja rahaa. Toisaalta uskon, että tällainen yhteistyö lisää koulutuksen kokonaismäärää, kun useammat työssä olevat aikuiset pääsevät koulutuksen piiriin.

KOULUTUS OSANA MCDONALD’SIN LIIKETOIMINTAA Maarit Latvala sanoo, että McDonald’sissa henkilöstön osaaminen ja koulutus ovat liiketoiminnan ytimessä. Meille tulee paljon nuoria töihin ja ne, jotka täällä viihtyvät, saavat osaamistaan vastaavia vaativampia tehtäviä. Nyt me voimme antaa työntekijöillemme mahdollisuuden hankkia valtakunnallisesti tunnustettu tutkinto. Samalla olemme saaneet hyvän käsityksen siitä, miten ravintolapäällikön työ ja oma koulutuksemme vastaa virallisia tutkintovaatimuksia. Jatkossa voimme ottaa näitä asioita huomioon kehittäessämme omaa sisäistä koulutustamme myös muiden tehtävien osalta.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOTT) on keskeinen osa oppisopimuskoulutuksessa tehtävää opintojen henkilökohtaistamista.

OSAAJA 1 • 2014

15

Opso-opo

etsii ja sparraa

Suomen ensimmäinen opso-opo eli oppisopimusopinto-ohjaaja aloitti työnsä lokakuussa Keudassa. Mitä opso-opo tekee, sitä kävimme kysymässä Anssi Kakolta.

TEKSTI Leena Keskiaho KUVA Markku Teräväinen

A

NSSI KAKKO on rento ja ystävällisen oloi-

nen kaveri. Juuri sellainen, jota nuorten on helppo lähestyä. Hänen taustansakin on nuorten ohjaajalle sopiva.

– Työskentelin aikaisemmin työpajoilla Keravalla, Jengassa ja Hyvinkäällä. Olin mukana Hyvinkäällä nuorten työpajahankkeessa jo sen alkuaikoina 2006 sekä Etsivän työn -hankkeen käynnistämisvaiheessa 2008. Olen myös toiminut ammatillisena tukihenkilönä päihde- ja mielenterveysongelmaisille nuorille.

Kakko on kuullut nuorten tarinoita työpajoilla ja katsonut heidän polkujaan nuorisotyön ja etsivän työn näkökulmasta sekä tehnyt polutuksia ja urasuunnitelmia.

– Kun minulle tarjottiin mahdollisuus tehdä samankaltaista työtä oppisopimuskeskuksessa, en miettinyt hetkeäkään. Tässä pääsee katsomaan nuorten asioita koulutuksen näkökulmasta ja ennen kaikkea ottamaan koppia niistä nuorista, jotka ovat potentiaalisia ja motivoituneita oppisopimukseen, Kakko pohtii.

NUORET HALUKKAITA OPPISOPIMUKSEEN Kakko työskentelee pääasiassa 15–29 -vuotiaiden nuorten kanssa. Hän kertoo, että näissä nuorissa erottuu selkeästi kaksi ryhmää: korotetun koulutuskorvauksen nuoret eli 15–20 -vuotiaat nuoret sekä 20–29 -vuotiaat kouluttamattomat nuoret, jotka ovat töissä.

– Tänä keväänä peruskoulunsa päättävän, ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneen nuoren oppisopimuksella työllistävälle yritykselle maksetaan ensimmäisenä vuonna korotettua koulutuskorvausta 800 € kuukaudessa. Toisena vuonna

– Nuoret haluavat oppisopimukseen, se tuli selkeästi esiin työpajoilla, Anssi Kakko sanoo.

16

OSAAJA 1 • 2014

KOLUMNI

Luottamus vai kontrolli?

korotettu korvaus on 500 € ja kolmantena 300 €.

20–29 -vuotiaiden nuorten työnantajille taas tarjotaan mahdollisuus kouluttaa nuori ammattiin oppisopimuksella. Osatutkintojenkin suorittaminen on myös mahdollista, Kakko selvittää.

Parhaillaan menossa ovat peruskoulun ysiluokille ja heidän opoilleen järjestettävät infotilaisuudet.

Kakko kertoo aina painottavansa myös oppilaitoskoulutuksen merkitystä ja kertovansa siinä yhteydessä 2+1 -mallista, jossa oppisopimukseen voi siirtyä kahden oppilaitosvuoden jälkeen.

– Tässä mallissa opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus näyttää osaamisensa työnantajalle ja sitä kautta saada ehkä vakinainen työpaikka.

Kakko painottaa, että nuoret haluavat ammattiin. Nykymuotoinen opiskelu ei kuitenkaan sovi kaikille.

– Tätä porukkaa varten olemme kehittelemässä tuetun oppisopimuksen malleja, jotta heille saadaan myös tietopuolinen opetus, Kakko kertoo.

Myös perheen kanssa tehtävä yhteistyö on hänen mukaansa tärkeää. Vanhemmat vaikuttavat lastensa urapäätöksiin, minkä lisäksi nuorelle saattaa löytyä oppisopimuspaikka joko perheen omassa tai jonkun sukulaisen tai tuttavan yrityksessä.

TUKIPALVELUJA JA SPARRAUSTA Tuetussa oppisopimuksessa opiskelijalle järjestetään tarvittaessa erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskevaan lakiin kirjattuja tukipalveluja iästä riippumatta, onhan oppisopimus kaikenikäisille sopiva opiskelumuoto. Kakko toimii tuetun opiskelijan sparraajana tarvittaessa vaikka koko oppisopimuksen ajan ja huolehtii muun muassa siitä, että opiskelija on mukana lähiopetusjaksoilla.

– Minut on otettu erittäin positiivisesti vastaan sekä oppilaitoksissa että yrittäjien keskuudessa. Meillä on ajantasaisin tieto, missä mennään nuorisohankkeiden kohdalla ja millaisia mahdollisuuksia meillä on tarjota nuorille ja heitä työllistäville yrityksille, Kakko kertoo.

Tarinan mukaan Stalin sanoi, että luottamus on hyvä, mutta kontrolli on parempi. Suomalaisen koulutuksen keskeinen menestystekijä on luottamus. Me uskomme, että opettaja hoitaa opetustehtävänsä ammattitaidolla ilman, että valvomme mitä luokassa tapahtuu.

Opetusta ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmat turvaavat sen, että kaikilla oppilailla on samat mahdollisuudet tiedollisten ja taidollisten eväiden saamiseen.

Oppisopimuskoulutuksessa on viimeisten vuosien aikana siirrytty kontrollin kulttuuriin. Kentän väkeä kuunnellessa syntyy vaikutelma, että heidät melkein pakotetaan italialaiseen lakkoon.

Tällä tarkoitetaan työntekijöiden protestia, jossa asiat tehdään pilkulleen sääntöjen mukaan. Siitä puolestaan seuraa toiminnan lamaantuminen. Samaa kertovat työnantajien lausunnot.

Miten tähän on tultu? Vaikka yritykset eri yhteyksissä ovat vuosikausia valittaneet liiallisesta byrokratiasta, niin hallinnointi näyttää vain lisääntyvän. Monet uskovat, että tähän ovat johtaneet yksittäisten koulutuksen järjestäjien väärinkäytökset.

Oppisopimuskoulutuksen oma lainsäädäntö poistettiin vuoden 1998 koululainsäädännön kokonaisremontissa. Lähdettiin ajatuksesta, että oppisopimus on vain yksi ammatillisen koulutuksen järjestämisen muoto. Se voitiin antaa käytännössä oppilaitosten käsiin. Tämä tapahtui ilman, että oppilaitoksille annettiin minkäänlaista perehdytystä uuteen tehtävään!

Pääosin koululuokan ulkopuolella tapahtuva ammatillinen koulutus edellyttää aivan omaa pedagogista horisonttia. Lisäksi koulutuksen järjestäjien määrän kasvu on lisännyt hajanaisuutta kentällä. Naisjohtajien hankkeen kahdesta kehittämisehdotuksesta toinen olikin toive, että valtakunnassa olisi yksi taho, joka koordinoisi oppisopimuskoulutusta.

Tähän on siis tultu. Miten voisimme päästä siihen, että luotamme yrityksiin ja koulutuksen järjestäjiin – viime kädessä esimiehiin, opettajiin ja koulutustarkastajiin. Silloin säästäisimme valtavasti aikaa ja rahaa sekä saisimme useammalle nuorelle ja aikuiselle avattua oppisopimusväylän.

Eräs toimitusjohtaja tapasi sanoa, että ”rahan ja romppeiden” rinnalla tuotannon tekijänä on luottamuspääoma. Tämä pitää paikkansa myös oppisopimuskoulutuksessa.

Kari Viinisalo kirjoittaja on filosofian tohtori ja Osaajan toimitusneuvoston jäsen OSAAJA 1 • 2014

17

Unelma-ammatissa Anna Palmroth ja Nicholas Madsen läpäisivät tiensä 300 hakijan joukosta unelma-ammattiinsa.

He aloittivat delfiininkouluttajan opinnot oppisopimuksella tammikuussa.

TEKSTI Sane Keskiaho KUVAT Jenni Ahonen

18

OSAAJA 1 • 2014

Särkänniemessä on viisi pullokuonodelfiiniä.

Anna Palmrothin ja Nicoholas Madsenin kanssa poseeraavat Eevertti ja Leevi.

S

ÄRKÄNNIEMI on tehnyt tiivistä yhteistyötä Tredun oppisopimuskeskuksen kanssa jo vuosien ajan. Yhteistyö on pelannut loistavasti ja kerta kerran jälkeen oppisopimus on muokkaantunut paremmin delfinaarion tarpeisiin sopivaksi.

– Tredussa on ymmärretty, että tämä on poikkeuksellinen ja monimuotoinen koulutus. Olemme saaneet räätälöityä yhteistyössä juuri sellaisen koulutuksen, jota tarvitsemme.

Nyt esimerkiksi kaikki oppiminen tapahtuu koulun sijaan täällä meillä, kouluttaja ja itsekin entinen Särkänniemen oppisopimusopiskelija Jarno Sainio kertoo.

– Yritämme joka kerta miettiä, mikä olisi sekä oppilaiden että Särkänniemen kannalta järkevin sisältö koulutukselle. Tällä kertaa emme esimerkiksi lyöneet lukkoon tiukkaa suunnitelmaa, sillä olemme kokemuksesta huomanneet ettei se kannata. Kesä on meillä kiireisintä sesonkia ja nyt meillä on kiire saada Anna Palmroth ja Nicholas Madsen koulutettua toimimaan delfiinien parissa, jotta he pärjäävät kesän näytöksissä. Sesongin jälkeen katsomme tarkemmin, mitä teoriaa lisäämme koulutukseen.

Edelliset opiskelijat ovat saaneet koulutusta esimerkiksi esiintymiseen ja vedenkäsittelyyn. Oppisopimuskeskuksen kautta Anna ja Nicholas ovat suorittaneet työssä tarvittavan laitesukelluskortin.

VUODESSA VALMIIKSI Annan ja Nicholaksen oppisopimus kestää vuoden. He eivät saa koulutuksestaan virallista diplomia eikä heillä ole näyttötutkintoja.

– Suomessa ei ole koulua, johon delfiinien kouluttamista voisi mennä opiskelemaan, sillä Suomen paras ammattitaito löytyy meiltä. Muut kouluttajat seuraavat opiskelijoita koko ajan ja määrittävät, missä vaiheessa koulutettavat ovat valmiita siirtymään seuraavaan vaiheeseen.

Tammikuun puolessa välissä alkanut oppisopimuskoulutus on keskittynyt molemminpuoliseen tutustumiseen ja siitä pikku hiljaa kesän näytösohjelman treenaamiseen.

– Delfiinien on totuttava siihen, että altaalla liikkuu uusia ihmisiä ja koulutettavien on opittava erottamaan delfiinit toisistaan.

Kun katselee altaassa uivia delfiinejä, tuntuu niiden erottaminen toisistaan mahdottomalta. Anna oppi kuitenkin erottamaan nisäkkäät kolmessa päivässä, Nicholaksella siihen meni viikko.

– Jokainen delfiini on yksilö sekä luonteeltaan että ulkonäöltään.

Delfiineille tutustuminen tarkoittaa sitä, että aina kun kouluttajat tapaavat delfiinit, siitä seuraa aina jotain mielenkiintoista ja mukavaa kuten silittelyä tai ruokaa.

Delfiinien niin kuin kaikkien muidenkin eläinten kouluttaminen perustuu be-

Onnistuneita tuloksia tulee lukuisten toistojen ja positiivisen palautteen kautta.

haviorismiin eli käyttäytymistieteeseen.

Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että onnistuneita tuloksia tulee lukuisten toistojen ja positiivisen palautteen kautta.

VAATIVAT TESTIT Särkänniemi saa jokaista työpaikkaa kohti 200–400 hakemusta. Nyt niitä tuli lähes 300.

– Hakijoilta testattiin fyysinen kunto, englannin kielen taito, heidän henkiset ominaisuutensa sekä soveltuvuus tiiviiseen työyhteisöön. Kokeessa testattiin myös esiintymistaitoa. Työssä pitää uskaltaa puhua mikrofoniin tuhatpäiselle yleisölle.

Sekä Annalla että Nicholaksella on molemmilla takanaan jo yksi tutkinto. Anna valmistui tänä keväänä klinikkaeläinhoitajaksi. Nicholas puolestaan suoritti oppisopimuksella turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon. Delfiinienkouluttamisessa molempia kiehtoi työ upeiden eläinten parissa.

– Tulen edelleen joka aamu töihin intoa täynnä, Anna kertoo.

Upeita hetkiä tulee vastaan joka päivä, mutta ensimmäinen kerta altaassa delfiinien kanssa on kokemus, joka on jäänyt molemmille lähtemättömästi mieleen.

– Vesitehtävät ovat ehdottomasti paras osa tätä työtä, Nicholas sanoo.

Sainiolle parhaita hetkiä eivät välttämättä ole delfiinien hienot hypyt näytöksessä, vaan vaikka se, kun sukelletaan pohjaan ja pidätetään kilpaa hengitystä.

Tai luetaan yhdessä aamun lehteä altaan reunalla.

OSAAJA 1 • 2014

19

Mentorisuhde opettaa sekä yrittäjää että mentoria Mentori tuo opiskelijalle uutta perspektiiviä ja uusia näkökulmia sekä opintoihin että yrittäjyyteen. – Mentorointi on kaksisuuntainen tie, jossa molemmat oppivat, mentorina toimiva Antero Stenlund sanoo.

TEKSTI Sane Keskiaho KUVA Jenni Ahonen

20

OSAAJA 1 • 2014

Y

RITTÄJÄ Antero Stenlundin ja yritysjoh-

tamisen erikoisammattitutkintoa oppisopimuksella suorittavan Petri Mattilan tiet kohtasivat mentoripankissa. Mentorointi on oleellinen osa yrittäjän oppisopimuskoulutusta, ja mentori valitaan heti opintojen alkuvaiheessa.

Kun Mattila luki Stenlundin esittelyn, tiesi hän löytäneensä itselleen mentorin.

– Antero oli juuri sitä, mitä etsin senhetkiseen elämäntilanteeseeni, Mattila muistelee.

Oppipoika-kisällisuhdetta on kestänyt jo kaksi vuotta. Heti ensimmäisellä tapaamiskerralla Stenlund kehotti Mattilaa ottamaan hänestä kaiken irti ja laittamaan viestiä aina, kun siltä tuntuu.

Välillä tapaamisia on ollut tiiviimpään tahtiin, välillä taas harvemmin. Kokoonkutsujana on aina toiminut Mattila

Mentori Antero Stenlund (oik.) ja yrittäjäopiskelija Petri Mattila.

– Pidän hölmönä ajatusta etukäteen sovituista tapaamisista. Asiat on hoidettava alta pois, silloin kun ne ovat ajankohtaisia, Stenlund pohtii.

Toki ohjaaminen riippuu aina opiskelijan lähtötilanteesta. Yrittäjyyden alkutaipaleella oleva tarvitsee enemmän ohjattuja tapaamisia, kuin pidempään yrittäjänä toiminut.

– Otin sen linjan, että puhun mentorille vaikeistakin asioista enkä yhtään pidättele, Mattila kertoo ja toteaa, että avoin suhde vaatii luottoa puolin ja toisin.

EI SAMAN ALAN HENKILÖÄ Mattila on toiminnanjohtajana asumisen palveluja tarjoavassa yhdistyksessä. Sen lisäksi hän toimii yrittäjänä sosiaalialan palvelualan yrityksessä.

– Lähdin mukaan koulutukseen, koska halusin muun muassa selkeyttää työnjakoa yhdistyksen ja yrityksen välillä. Halusin mentorin, jolla on näkökulmaa näihin asioihin ja joka ei ole sosiaalialan ammattilainen.

Liikkeenjohdon konsulttina ja kouluttajana toimiva Stenlund on samaa mieltä Mattilan kanssa.

– On hyvä, että mentori tulee oman toimialan ulkopuolelta. Ulkopuolinen katsoo asioita uusin silmin ja tuo parhaimmillaan esiin aivan uusia näkökulmia. Toimialasidonnaisuus johtaa määrätynlaiseen kapeakatseisuuteen, mikä on yritystoiminnassa aina pahasta.

YKSINÄINEN PESTI Yrittäjyys on yksinäinen pesti. Vaikka alaisia olisi kuinka, joutuu päätökset tekemään yksin.

– Yrittäjyyden kokemusta ei voi ostaa. Kaikki hyvän olon tunteet, onnistumiset ja epäonnistumiset pitää itse kokea.

Juuri ne ovat niitä asioita, jotka yrittäjän pitäisi pystyä jakamaan. Ilman mentoria olisin oppinut teoriassa sen, mitä yrittäjyys on ja mitä se vaatii. Antero on tuonut opintoihini syvyyttä.

Mattila lisää, että harvalla yrittäjällä on ihmisiä, joille voi soittaa ja sanoa, että tulepa katsomaan mitä olen miettinyt.

– Antero on ollut minulle se, jonka kanssa olen saanut pallotella omia ideoitani.

Stenlund vertaakin mentorin ja mentoroitavan suhdetta tasavertaisten kollegojen suhteeseen, jossa asioita kehitetään yhdessä.

Mentorina toimiminen on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti myös mentorille itselleen.

– Petri on esittänyt minulle ideoita ja ajatuksia, joita olemme jalostaneet eteenpäin. Hän muistuttaa, että mentori ei koskaan neuvo tai pakota ratkaisuihin. Yrittäjä tekee aina itsenäisen päätöksen.

– Olen tuonut pöytään oman elämänkokemukseni ja Petri käyttää siitä sen, mitä haluaa.

KAKSISUUNTAINEN TIE Mentorina toimiminen on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti myös mentorille itselleen.

– Mentorointi on kaksisuuntainen tie, jossa molemmat oppivat. Mentorointi tuo uutta ulottuvuutta myös mentorin omaan yrittäjyyteen, yli 10 vuotta mentorina toiminut Stenlund sanoo.

– Opin Petrin kautta esimerkiksi ymmärtämään aivan uuden toimialan. Tästä on minulle todennäköisesti hyötyä liikkeenjohdon konsultin ammatissani. Olen saanut Petrin kautta myös runsaasti uusia kontakteja. Mentori rakentaa samalla omaa verkostoaan.

Entä mikä saa mentorin jakamaan oppejaan vuodesta toiseen?

– Uskon, että kun ohjattava oppii, yrityskin menestyy. On hienoa auttaa yrittäjiä menestymään.

MENTORIPANKKI JO 13 PAIKKAKUNNALLA HYVÄ DIILI MENTORIPANKKI on alueellinen ja valtakunnallinen sähköinen palvelu, josta löytyy tietoa yrittäjän oppisopimuskoulutukseen liittyvästä ohjauksesta, mentorina toimimisesta sekä ohjauksen käytännöistä.

Mentoripankista yrittäjä puolestaan löytää itselleen ammattitaitoisen sparraajan ja tuen oppisopimustaipaleelle.

Pirkanmaalta alkanut toiminta on kasvanut 13 oppisopimustoimistoa käsittäväksi Mentoripankiksi. Uusien toimistojen liittyminen mukaan alkaa oman alueen mentoriverkoston kokoamisella. Kaikki mentoripankin mentorit ovat käyneet läpi oppisopimustoimiston järjestämän mentorikoulutuksen.

Haluatko mentoriksi tai lisää tietoa mentoroinnista? Mentoripankki löytyy osoitteesta www.hyvadiili.fi/mentoripankki.fi

OSAAJA 1 • 2014

21

Orkan stakade ut framtiden Karl-Erik Dahlin, som studerat till närvårdare enligt 2+1 -modellen i vuxen ålder, hittade sitt kall i Burma.

TEXT Sane Keskiaho • FOTO Linda Tallroth-Paananen

K

ARL-ERIK DAHLIN arbetade tidigare inom båtindustrin. Han flyttade till Burma med sin familj i arbetets tecken och bodde där i flera år. Under åren i Burma upplevde familjen malaria, saffransrevolutionen och orkanen år 2008, som gjorde hundratusentals människor hemlösa och krävde tusentals liv.

– Under orkanen märkte jag att jag handlade effektivt trots att jag var rädd. Adrenalinet fick mig att agera och börja hjälpa människor, minns Dahlin. I återuppbyggnadsarbetena efter orkanen hjälpte han sina medarbetare och deras hembyar att klara av förlusterna.

– Jag märkte att jag vill arbeta med människor och hjälpa dem i stället för att bygga båtar.

Familjen återvände till Finland, och det blev dags att planera framtiden.

– Jag råkade se en annons i den lokala tidningen där man sökte studerande till en närvårdarutbildning. Vi var många som sökte in till utbildningen, men jag hade tur och blev antagen.

EN STÖTTANDE FRU VAR A OCH O Karl-Erik studerade till närvårdare enligt 2+1 -modellen. Det innebär att man de två första åren avlägger de grundläggande studierna vid en läroanstalt. Det tredje året går ut på läroavtalsutbildning i arbetslivet. Karl-Erik genomförde sitt läroavtal på geriatriska avdelningen vid Jakobstads sjukhus.

– Det var inte helt lätt att återvända till skolbänken. Till exempel studiemetoderna är helt annorlunda i dag jämfört med när jag senast gick i skola.

De yngsta av oss var drygt 20 år och de äldsta

22

OSAAJA 1 • 2014

över 50 år. Den breda åldersfördelningen var till nytta för alla.

– De yngre studerandena sprudlade av energi medan vi andra hade mer livserfarenhet. De här egenskaperna kompletterade varandra, och jag tror att vi alla lärde oss mycket av varandra.

Det kräver engagemang från hela familjens sida om man vill studera i vuxen ålder och har två små barn.

– Utan min fru hade det inte lyckats. Hon tog hand om barnen och gav mig studiero på kvällarna, säger Karl-Erik tacksamt. Han avlade sin närvårdarexamen i maj ifjol.

Karl-Erik tror att det skulle ha tagit betydligt längre för honom att lära sig själva arbetet och ta till sig det han lärt sig, om han hade studerat enbart på skolbänken.

Han har också lärt sig mycket av patienterna.

– Att jobba med människor är alltid en unik upplevelse. Man kan lära sig mycket av sina patienter, om man är beredd att lyssna.

Karl-Erik skulle vilja studera vidare till sjukvårdare och i framtiden arbeta på katastrofområden runt om i världen. Den drömmen ligger dock längre in i framtiden. Innan han söker till fortsatta studier vill Karl-Erik nämligen arbeta ett par år.

– Jag älskar mitt arbete. I mitt tidigare jobb upplevde jag aldrig samma djupa tillfredsställelse efter en arbetsdag. Patienternas tacksamhet väger upp skiftarbetet och den låga lönen.

För den teoretiska delen av den treåriga läroavtalsutbildningen stod Yrkes Akademi.

Hirmumyrsky viitoitti tulevaisuuden Lähihoitajaksi 2+1 -mallilla aikuisena opiskellut Karl-Erik Dahlin löysi kutsumuksensa Burmasta.

TYÖ VENETEOLLISUUDESSA vei Karl-Erik Dahlinin perheineen Burmaan usean vuoden ajaksi. Burman vuosien aikana perhe koki malarian, sahramivallankumouksen sekä vuoden 2008 hirmumyrskyn, joka vei kodin sadoilta tuhansilta ihmisiltä ja aiheutti tuhansien ihmisten kuoleman.

– Pelosta huolimatta käyttäydyin hirmumyrskyn aikana tehokkaasti. Adrenaliini sai minut toimimaan ja auttamaan, Dahlin muistelee. Hän auttoi hirmumyrskyn jälkitöissä työntekijöitään ja heidän kotikyliään selviämään menetyksistä.

– Huomasin, että haluan tehdä töitä ihmisten parissa ja auttaa, enkä rakentaa veneitä.

Perhe palasi takaisin Suomeen ja oli aika katsoa tulevaisuuteen.

– Näin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita lähihoitajakoulutukseen. Hain ja onneksi minut valittiin.

OPINNOT SUJUIVAT VAIMON TUELLA

– Det krävdes en orkan för att jag skulle hitta min passion. Karl-Erik Dahlin studerade till närvårdare enligt 2+1 -modellen.

Karl-Erik suoritti lähihoitajan opinnot 2+1 -mallilla. Siinä perustiedot ja -taidot opiskellaan kahtena ensimmäisenä vuotena oppilaitoksessa. Kolmantena vuotena oppi saadaan oppisopimuskoulutuksena työelämässä. Karl-Erik suoritti työelämäjakson Pietarsaaren sairaalan vanhustenosastolla.

– Paluu koulunpenkille oli haasteellista. Esimerkiksi opiskelumetodit ovat muuttuneet hurjasti siitä, kun viimeksi olin koulussa.

Opintojen suorittaminen aikuisella iällä, kahden pienen lapsen kanssa, vaati sitoutumista koko perheeltä.

– Ilman vaimoa opinnoista ei olisi tullut mitään. Hän hoiti lapset ja antoi minulle opiskelurauhan iltaisin, viime vuoden toukokuussa lähihoitajaksi valmistunut mies kiittelee.

Karl-Erik uskoo, että jos hän olisi suorittanut opinnot puhtaasti koulunpenkillä, olisi itse työn oppimiseen ja oppien sisäistämiseen mennyt huomattavasti kauemmin aikaa.

Mies on oppinut paljon myös potilailta.

– Ihmisten kanssa työskentely on aina ainutkertaista.

Potilailta oppii paljon, jos on valmis kuuntelemaan.

Karl-Erik haluaisi jatkaa opintojaan sairaanhoitajaksi ja työskennellä tulevaisuudessa maailman katastrofialueilla.

Tämän haaveen toteutuminen on vielä vuosien päässä, sillä ennen jatko-opintoihin hakeutumista mies haluaa työskennellä muutaman vuoden ajan.

– Rakastan työtäni. Aikaisemmassa työssäni en koskaan kokenut samanlaista syvää tyydytystä työpäivän jälkeen.

Potilaan kiitos korvaa vuorotyön ja pienen palkan.

Kolmevuotisen oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta koulutuksesta vastasi Yrkesakademin.

OSAAJA 1 • 2014

23

Starttipalaverit ovat tärkeitä työpaikkaohjauksen onnistumisessa Oppisopimuskoulutuksessa oppimisen pääpaino on työpaikalla. Työpaikkaohjaus on tärkeä koulutuksen laadun kannalta. Siitä hyötyvät sekä opiskelija että työnantaja. Myös oppilaitosten opetuksessa työssä oppimista on lisätty.

TEKSTI & KUVA

Kari Viinisalo

P

ÄÄKAUPUNKISEUDULLA päättyi viime syksynä hankekokonaisuus TOP II -projektissa. Siinä keskeisenä tavoitteena oli selvittää työpaikkaohjauksen nykytilaa ja kehittämistarpeet. Erityisesti pyrittiin selvittämään miten työpaikkaohjaajan tehtävän vetovoimaisuutta voitaisiin lisätä. Lisäksi kysyttiin, pitäisikö työpaikkaohjaajilla olla muodollinen pätevyys?

Hankkeessa mukana olleiden koulutuksen järjestäjien edustajat jalkautuivat yrityksiin ja tutustuivat niiden työpaikkakoulutuksen käytäntöihin ja antoivat myös kehittämisehdotuksiaan.

Tärkeä oli myös työpaikkaohjaajille ja eri sidosryhmien edustajille järjestetty innotyöpaja. Sen ja työpaikoille tehtyjen tutustumiskäyntien perusteella syntyivät seuraavat keskeiset toimenpideehdotukset: • suosittelumarkkinointi, jossa voitaisiin tarkastella oppisopimuskoulutusta yrityksen investointina (esim. ROI-laskelmat eli miten koulutus kannattaa taloudellisesti) • työpaikkaohjaajien palkitsemiskäytäntöjen kehittäminen • oppisopimuskoulutuksen starttipalaverin mallintaminen (kaikki osapuolet läsnä aloituksessa). Malli on luettavissa verkkoOsaajan sivuilla www.osaajalehti.fi • selkeä, lyhyt käsikirja oppisopimus-koulutuksesta yrittäjille ymmärrettävässä muodossa • hyvien käytänteiden levittäminen (esim. Osaaja-lehti ja Osaaja-verkkolehti) • työpaikkaohjaajien osaamisen todentaminen, urakehitys, työpaikkaohjaajien verkosto.

Keittiömestari Tapani Laine ottaa aloituspalaverin käyttöön oppisopimuskoulutettavien kanssa.

24

OSAAJA 1 • 2014

KAKSI STARTTIA Keittiöpäällikkö Tapani Laine Sodexolta osallistui innopajaan. Hän on itse suorittanut keittiömestarin ammattitutkinnon oppisopimuksena. Nyt hän toimii Sodexolla oman toimensa ohella esimiesten perehdyttäjänä ja tarvittaessa oppisopimuskoulutettavien ohjaajana. Laine innostui ajatuksesta, että oppisopimuskoulutuksen alussa pidetään yhteinen starttipalaveri, jossa koko työpisteen henkilökunta on mukana. Näin kaikki tuntevat opiskelijan, hänen osaamisensa ja opintojen tavoitteet.

– Kun saan seuraavan oppisopimuskoulutettavan, otan tämän aloituspalaverin käyttöön, hän sanoo.

Laine on osallistunut työpaikkaohjaajien neljän päivän koulutukseen. Siitä oli hänestä apua. Erityisesti siitä sai eväitä opiskelijan arviointiin. Hän on sitä mieltä, että työpaikkaohjaajilla voisi olla myös muodollinen pätevyys.

TOP II -projektin mallintamassa aloituspalaverissa ovat läsnä oppisopimustoimiston ja/tai valmistavan koulutuksen edustaja, opiskelija, työpaikkaohjaaja, työnantajan edustaja ja tutkinnon järjestäjä.

Näyttää siltä, että oppisopimuskoulutuksessa tarvitaan kaksi starttipalaveria: koulutuksen järjestäjän organisoima ja työyhteisön oma starttitilaisuus. Edellistä voisi kutsua opiskelijan koulutukseen ”lähettämispalaveriksi” ja jälkimmäistä työyhteisön ”vastaanottopalaveriksi”.

TOP II -HANKE • Hankkeen koordinaattorina toimi Helsinki Business College Oy, SLK Instituutti.

• Toimintaverkostoon kuuluivat Haaga Instituutti -säätiö, Haaga-Perho, Espoon koulutuskuntayhtymä, Omnian oppisopimustoimisto sekä Stadian aikuisopisto.

PUHEENJOHTAJALTA

Oppisopimuksen tiimoilla tapahtuu Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:tä nimeämään ehdokkaansa toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellista uudistamista koskevan hankkeen ohjausryhmään.

Oppisopimuskoulutuksen edustajan kutsuminen mukaan on nähtävä merkkinä siitä, että oppisopimuskoulutus nähdään tulevaisuudessa yhtenä merkittävänä ammatillisen koulutuksen muotona.

Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät on nyt mukana kaikissa merkittävimmissä ammatillisen koulutuksen kehittämistyöryhmissä, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistusta valmistelevassa työryhmässä, nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpa-

noryhmässä ja elinikäisen oppimisen neuvostossa. Rahoitusuudistuksen valmistelu on vielä käynnissä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevaisuudessa rahoituksen perusteena on enenevässä määrin suoritteet ja vaikuttavuus.

Nuorten oppisopimuskoulutukseen panostetaan tällä hetkellä voimakkaasti.

Käynnissä on hankkeita oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen.

OKM on osoittanut hankkeisiin erityisrahoitusta.

Lopuksi haluan kiittää Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiohjelman toimijoita nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi tehdystä työstä. Toimijat organisoivat oppisopimushaasteen nimellä toteute-

tun hankkeen, joka tuotti lähes 200 uutta oppisopimustyöpaikkaa nuorille.

Naisjohtajien oppisopimushaasteen tyyppisiä kampanjoita soisi olevan enemmänkin!

Innovatiivista kevättä kaikille!

Tarmo Välikoski puheenjohtaja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

Naisjohtajat näyttivät mallia

– uusia oppisopimuspaikkoja syntyi yli 400 TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo

E

Oppisopimushaasteen toteuttaneet naisjohtajat kuvassa vasemmalta Elina Liehu, Miisa Helenius, Pia Ali-Tolppa, Salla Vainio, Tina Nyfors ja Tarja Järvinen.

dellisessä Osaajassa kerroimme naisjohtajien oppisopimushaasteesta. Kampanja huipentui siihen, että yritykset hakivat korkealla profiililla Helsingin Sanomien yhteisilmoituksella nuoria oppisopimuskoulutukseen. Hakemuksia tuli yhteensä yli 5000. Yritykset yllättyivät suuresta kiinnostuksesta ja hakemusten korkeasta tasosta.

Hankkeeseen osallistui 32 yritystä, uusia työpaikkoja syntyi kaikkiaan 430.

Naisjohtajat kertovat, että oppipaikkojen saamisessa kyse ei ole niinkään rahasta kuin byrokratian selättämisestä. Toisaalta koulutuksen suunnittelussa pitäisi lähteä entistä enemmän yritysten tarpeista.

Naisjohtajat kiinnittivät huomiota myös siihen, että oppisopimuskoulutuksen tuloksellisuutta mitataan oppilaitosmuotoisen koulutuksen mittareilla. Mittarit pitäisi kuitenkin johtaa yritysten liiketoimintatavoitteista. Koko juttu on luettavissa osoitteessa www.osaaja-lehti.fi

OSAAJA 1 • 2014

25

Tietoa oppisopimuskoulutuksesta OPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO OPPISOPIMUSKOULUTUS on työelämälähtöinen ja työsuhdeperustainen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa oppiminen tapahtuu pääosin opiskelijan omalla työpaikalla. Oppisopimuskoulutus on mahdollisuus kouluttautua uuteen ammattiin tai syventää osaamista ja se soveltuu sekä nuorille että aikuisille.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta täydennetään oppilaitoksessa järjestettävällä koulutuksella. Tämä varmistaa, että opiskelija saa tutkinnon suorittamisessa edellytettävää osaamista ammattitaitoonsa.

Opiskelijalle nimetään vastuullinen työpaikkakouluttaja, jonka tehtävänä on tukea, ohjata ja arvioida oppimista. Hänellä tulee olla tietoa ja kokemusta ammatista ja työmenetelmistä, joihin hän ohjaa opiskelijaa. Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat koulutuksen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus.

Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimus laaditaan aina kirjallisena.

Oppisopimuksella voi suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Eitutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa tavoitteet ja opintokokonaisuudet määritel-

lään opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti.

Koulutuksen pituus vaihtelee 1-3 vuoteen tutkinnosta ja opiskelijan aikaisemmasta osaamisesta riippuen. Oppisopimusta solmittaessa tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa päätetään suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelma tai tutkintotilaisuuden peruste sekä tutkinnon laajuus, keskeiset työtehtävät, tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle sekä muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Henkilökohtaistamisen periaatteena on suunnitella ja toteuttaa oppisopimuskoulutus ottamalla huomioon opiskelijan lähtötilanne ja koulutustarpeet, työnantajan koulutustarpeet sekä työpaikan oppimis- ja tutkintotilaisuuden ympäristö.

Oppisopimukseen voidaan sisällyttää ulkomailla suoritettava koulutusjakso, johon sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Lisäksi jaksoon voi kuulua kotimaisen oppilaitoksen antamia etätehtäviä.

Ulkomainen koulutusjakso on osa tutkintoon valmistavaa koulutusta.

Oppisopimuskoulutus on oppisopimuskoulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen, työpaikan ja opiskelijan suunnitelmallista yhteistyötä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN • koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin • halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista • työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus • voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen • yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa • koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle • henkilö haluaa vaihtaa alaa.

Oppisopimus on verkostoyhteistyötä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaavat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

Tietoa Suomen koulutusjärjestelmästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

26

OSAAJA 1 • 2014

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT AEL Kaarnatie 4 00410 Helsinki Puh. (09) 530 7723 opintotoimisto@ael.fi Amiedu Valimotie 8 00380 Helsinki Puh. 010 808 090 asiakaspalvelu@amiedu.fi Ammattiopisto Lappia Oppisopimustoimisto Keskikatu 69 95400 Tornio Puh. 010 383 40 oppisopimus@lappia.fi Ammattiopisto Luovi aikuiskoulutus Veteraanikatu 2 90130 Oulu Puh. 020 757 4008 aikuiskoulutus@luovi.fi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimisto Kirkkokatu 16 A 15 02770 Espoo Puh. (09) 2319 9890 oppisopimus@omnia.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Bulevardi 28, 00120 Helsinki Puh. 040 526 0268 oppisopimus@finva.fi Helsinki Business College SLK Instituutti Rautatieläisenkatu 5 00520 Helsinki Puh. (09) 14 89 0200 sirkka.nykanen@slkinstituutti.fi Helsingin kaupunki, Opetusvirasto Stadin aikuisopisto oppisopimuskoulutus Hämeentie 11 A 00530 Helsinki Puh. (09) 310 8600 oppisopimus@hel.fi Hyria oppisopimuskeskus Kauppalankatu 18 05800 Hyvinkää Puh. 040 765 5816 oppisopimus@hyria.fi Hyria oppisopimuskeskus Sakonkatu 1 11100 Riihimäki Puh. 040 510 6244 oppisopimus@hyria.fi

Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus IMATRA Koulukatu 5, 55120 Imatra Puh. 040 136 4695 oppisopimuskeskus.imatra@ek-aktiva.fi

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Hattelmalantie 25 K 13100 Hämeenlinna Puh. 050 440 0926 oppisopimustoimisto@kktavastia.fi

LAPPEENRANTA Pohjolankatu 12 53100 Lappeenranta Puh. 020 496 8229 oppisopimuskeskus.lappeenranta@ ek-aktiva.fi

Itä-Lapin ammattiopisto, oppisopimustoimisto Myllylammentie 23 98120 Kemijärvi Puh. 040 721 8903 jorma.raappana@kemijarvi.fi

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, oppisopimuskoulutus Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka Puh. 050 576 5431 oppisopimuskoulutus@ekami.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Aleksanterinkatu 20 06100 Porvoo Puh. 040 036 0731 oppisopimus@opso.fi www.opso.fi

Etelä-Savon ammattiopisto, oppisopimuspalvelut MIKKELI Raviradantie 8, PL 304 50101 Mikkeli (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi PIEKSAMÄKI Kuusitie 41, 76120 Pieksämäki (015) 221 5111 oppisopimus@esedu.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, PL 472 40101 Jyväskylä Puh. 040 341 5182 oppisopimus@jao.fi Kainuun ammattiopisto Oppisopimuspalvelut Ketunpolku 1, 87100 Kajaani Puh. 044 797 0874 oppisopimus@kao.fi

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8 67100 Kokkola Puh. 044 725 0033 info.oppisopimus@kpedu.fi Keudan oppisopimuskeskus Kultasepänkatu 5 04250 Kerava Puh. 050 415 0967 satu.matikainen@keuda.fi Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Teinintie 4, 15200 Lahti Puh. (03) 828 11 oppisopimus@salpaus.fi Kouvolan kaupunki oppisopimuskoulutus Salpausselänkatu 57 45100 Kouvola Puh. 020 615 8124 tommi.neuvonen@kouvola.fi Lapin oppisopimuskeskus Toripuistikko 5-7, 4 krs 96200 Rovaniemi Puh. 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi info@lapinoppisopimus.fi Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Forssan Oppisopimustoimisto PL 12, 30101 Forssa 040 779 7562, 050 596 2833 oppisopimus@fai.fi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Viikaistenkatu 1, 23500 Uusikaupunki Puh. 0440 886 581 oppisopimus.novida@lskky.fi Loimaan oppisopimustoimisto Hämeentie 238 32200 Loimaa Puh. 044 090 1310 oppisopimus.loimaa@lskky.fi facebook.com/loimaanoppisopimustoimisto Luksia Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus Nummentie 12–14 08100 Lohja Puh. (019) 369 61 opso@luksia.fi

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Satakunnan oppisopimuskeskus Otavankatu 5 A, PL 17 28100 Pori Puh. 044 455 7500 oppisopimuskeskus@winnova.fi Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Puutarhankatu 30 68600 Pietarsaari Puh. (06) 7855 222 oppisopimus@optimaedu.fi OSAO, Aikuis-ja työpaikkakoulutusyksikkö Torikatu 23, 3 krs.

90100 Oulu Puh. 040 141 5320 aikuiskoulutus@osao.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus Kaislakatu 3, 80130 Joensuu (013) 244 200 oppisopimus@pkky.fi Raision oppisopimustoimisto Eeronkuja 3, 21200 Raisio Puh. (02) 4377607 oppisopimus@raseko.fi Rastor Oy Oppisopimustoimisto Sturenkatu 21, 00510 Helsinki Puh. 020 779 8300 oppisopimus@rastor.fi Salon seudun oppisopimuskeskus Hyvoninkatu 1, 24240 Salo Puh. 044 770 4221 helina.juhela@sskky.fi Sastamalan Koulutuskuntayhtymä Oppisopimustoimisto SASTAMALA Hoikantie 15, 38100 Sastamala IKAALINEN PL 36, 39501 Ikaalinen www.sasky.fi/oppisopimus Sataedu oppisopimustoimisto Satakunnan koulutuskuntayhtymä Suoratie 1, PL 87 32801 Kokemäki Puh. 040 199 4109 www.sataedu.fi

Savon oppisopimuskeskus Kauppakatu 28 B, 3 krs 70110 Kuopio Puh. 044 785 3067 oppisopimuskeskus@sakky.fi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto oppisopimustoimisto Pohjolankatu 4 57200 Savonlinna Puh. 044 550 6213 oppisopimustoimisto@samiedu.fi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Aikuiskoulutus Oppisopimuspalvelut Frami Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki Puh. 020 124 4706 oppisopimus@sedu.fi Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062 oppisopimuspalvelut@ seurakuntaopisto.fi Sopeva oppisopimuspalvelut PL 11, 62201 Kauhava Puh. 020 742 4140 info@sopeva.fi Suupohjan ammatti-instituutti/ aikuiskoulutusosasto Oppisopimuskoulutus Teknologiapuisto 1 A, 2.krs 61800 Kauhajoki Puh. 040 507 6876 oppisopimustoimisto@saiedu.fi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Oppisopimuskeskus Pinninkatu 45 A 33100 Tampere Puh. (03) 5654 7999 oppi.sopimus@tampere.fi Toyota Auto Finland Oy, Toyota ammattioppilaitos Korpivaarantie 1 01450 Vantaa Puh. (09) 851 81 kari.ronkainen@toyota.fi

Turun aikuiskoulutuskeskus/ oppisopimuspalvelut Kärsämäentie 11 20360 Turku Puh. 0207 129 460 oppisopimus@turunakk.fi Turun oppisopimustoimisto Yliopistonkatu 31, 4.krs.

20100 Turku Puh. (02) 2633 4900 oppisopimus@turku.fi Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto Vaasanpuistikko 14 D, 2 krs, PL 3 65101 Vaasa Puh. (06) 325 3475 oppisopimus@vaasa.fi Vakka-Suomen oppisopimustoimisto Liljalaaksonkatu 23 23500 Uusikaupunki Puh. 050 376 1063 oppisopimus@novida.fi Valkeakosken ammatti-ja aikuisopisto Vanhankyläntie 2 37630 Valkeakoski Puh. (03) 57 421 etunimi.sukunimi@vsky.fi www.vaao.fi Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut Elannontie 3 01510 Vantaa Puh. (09) 8392 3050 inga.hilden@vantaa.fi Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Asevelikatu 4, 74101 Iisalmi Puh. 040 079 3365 katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi Åbolands Yrkesinstitut skn Läroavtalsbyrån, Vapparvägen 4 21600 Pargas Puh. (02) 454 8609 minna.lindroos@abolandyi.fi Äänekosken oppisopimustoimisto Piilolantie 17, 44100 Äänekoski Puh. (014) 519 2214 oppisopimus@poke.fi