Oppisopimus 2012

OPPI sopimus KESKI-POHJANMAAN OPPISOPIMUSTOIMISTO

2012

Oppisopimus avasi kirjaston ovet Ahtaajat koulun penkill채 L채hihoitajaksi oppisopimuksella

HARRASTUKSESTA TULI AMMATTI

2 OPPISOPIMUS

1

Noin 80 prosenttia koulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Sitä täy­ dentää oppilaitoksessa annettu tietopuolinen koulutus.

2

Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja oppilaitospäiviltä päivärahaa, jos siltä ajalta ei makseta palkkaa, sekä perhe­ avustusta, jos opiskelija on siihen oikeutettu.

Oppisopimus on mahdollisuus: • kouluttautua uuteen ammattiin • syventää osaamista työpaikalla oppien.

Näin syntyy oppisopimus Työntekijä Etsi työnantaja, joka haluaa koulut­ taa oppisopimuksella, ja kerro hänelle kiinnostuksestasi. Jos olet jo työssä, kerro esimiehellesi halustasi opiskel­ la oppisopimuksella.

Oppisopimus sopii sinulle, jos halu­ at suorittaa tutkinnon, parantaa osaa­ mistasi työtehtävissä tai vaihtaa am­ mattia.

Työnantaja Oppisopimus on erinomainen tapa ke­ hittää henkilöstön osaamista. Se sopii myös uuden henkilöstön kouluttami­ seen rekrytoinnissa.

Kun työnantaja ja työntekijä ovat keskustelleet mahdollisuudesta sol­ mia oppisopimus, he ottavat sitten yhteyttä oppisopimustoimistoon.

Oppisopimustoimiston koulutus­ suunnittelija varmistaa yrityksen so­ veltuvuuden oppisopimuspaikaksi ja etsii tietopuolisen koulutuksen tar­ joavan oppilaitoksen. Oppisopimus­ toimisto maksaa tietopuolisen kou­ lutuksen.

Oppisopimus solmitaan Työpaikalla nimetään työpaikkakou­ luttaja, joka ohjaa työpaikalla tapah­ tuvaa oppimista. Työnantajalle mak­ setaan koulutuskorvausta.

Opiskelija, työpaikkakouluttaja ja oppilaitoksen edustaja laativat opis­ kelijalle henkilökohtaisen opinto­ suunnitelman.

Työpaikalla tapahtuva koulutus käynnistyy. Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa alkaa erillisen aika­ taulun mukaisesti.

OPPISOPIM kouluteta näköisiä o –

H

aikon Kartano palkkaa mielel­ lään nuoria, joista koulutetaan oppisopimuksella alansa osaajia.

– Haluamme kouluttaa heistä Hai­ kon näköisiä. Nuori omaksuu helpos­ ti tapamme toimia. Tärkeintä on oi­ keanlainen asenne. Oppisopimus so­ pii erinomaisen hyvin tällaiselle käy­ tännön alalle, jossa työ on pitkälle kä­ sillä tekemistä ja asiakkaan kanssa olemista, Vesterinen sanoo.

Hotellissa, ravintolassa ja kylpy­ lässä työskentelee yli 130 eri alojen

3

Tutkintotilaisuudet ja näytöt pyritään järjestämään työpaikalla.

Ammattitaito osoitetaan käytän­ nön tehtävissä.

4

OPPISOPIMUS 3

Koulutus voi johtaa tutkintoon tai osatutkintoon tai se voi olla lisä­ koulutusta.

– Aina kun alamme miettiä koulutusta, tulee ensimmäisenä mieleen oppisopimus, sanoo Haikon Kartanon ravintola­ toimen johtaja Riitta Vesterinen.

MUKSELLA aan Haikon osaajia ammattilaista, joten vaihtoehtoisia ammatteja on tarjolla runsaasti.

– Kokki, tarjoilija, hovimestari, myyn­ tipalvelu, keittiömestari, huoltomies, ompelija, puuseppä, puutarhuri, ker­ roshoitaja, kahvilanhoitaja, sihtee­ ri, fysioterapeutti, terveydenhoitaja, saunanhoitaja, Vesterinen luettelee.

Lähes kaikkiin tehtäviin on koulu­ tettu henkilöstöä oppisopimuksella niiden 13 vuoden aikana, jotka Veste­ rinen on ollut talossa.

– Kun tulin, aloitin heti tarjoilijoiden

oppisopimuskoulutuksen, ja siitä as­ ti tarjoilijoita on koko ajan ollut oppi­ sopimuksessa.

Haikko sopiikin hyvin tarjoilijoiden koulutuspaikaksi, sillä tarjoilijan pitää tuntea myös hotellitoimintoja.

– Täällä voi suorittaa kaikki tutkin­ non alueet. Meillä on vastaanotto, yli 200 hotellihuonetta, kokouspalveluja, juhlatoimintaa ja aamiaisia, Riitta Ves­ terinen sanoo.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta varten Haikossa on koulutettuja työ­

– Nuori oppii helposti talon toimintatavat ja meidän näköisemme asiakaspalvelun, sanoo ravintolatoimenjohtaja Riitta Vesterinen (kuvassa keskellä). Heidi Holmström ja Sadam Jahein opiskelevat tarjoilijaksi oppisopimuksella.

paikkakouluttajia.

– Me emme opeta samoja asioita kuin oppilaitoksessa. Saamme viralli­ sesta opintosuunnitelmasta asiat, jot­ ka työpaikalla pitää opettaa. Sen poh­ jalta teemme jokaiselle koulutettaval­ le oman sisäisen opintosuunnitelman, jossa määritellään, mitä asioita ope­ tetaan ja kuka ne opettaa. Näin opis­ kelijat saavat hyvän kokonaiskuvan siitä, miten toimimme, Riitta Vesteri­ nen kertoo.

4 OPPISOPIMUS

OPPISOPIMUKSELLA UUTEEN AMMATTIIN K

irjastovirkailija Marjut Torpal­ le oppisopimus avasi tien uu­ teen ammattiin. Lastentarhanopet­ tajana pitkän uran tehnyt Torppa ei terveydellisistä syistä pystynyt jatka­ maan edellisessä ammatissaan, jol­ loin Kokkolan kaupunki työnantajana ryhtyi etsimään hänelle uutta työtä.

– Aluksi pelkäsin, etten enää voi oppia uutta ammattia, mutta pi­ an huomasin, että oppisopimus on todella hyvä keino siihen. Voin op­ pia työpaikalla, olen voinut kysel­ lä ja saanut opetusta alusta alkaen.

Lisäksi on ollut tarjolla tietopuolis­ ta koulutusta Seinäjoella. Lähipäivät ovat tuoneet lisää innostusta työhön, kun siellä on selvinnyt, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla, Marjut Torp­ pa sanoo.

Kirjastotoimen johtaja Susann Fors­ berg on toiminut näyttöjen vastaanot­ tajana.

– Näytöt ovat liittyneet jokapäiväi­ seen työhön, kuten asiakaspalveluun, ryhmien vetämiseen, luettelointiin ja kokoelmien hoitoon. Marjut on tuonut työyhteisöömme aikaisemmasta am­ matistaan uutta osaamista, jota voim­ me hyödyntää erityisesti lastenkirjas­ ton puolella. Työpaikkakouluttajana toiminut erikoiskirjastonhoitaja on käyttänyt paljon omaa työaikaansa Marjutin kouluttamiseen ja pitänyt ri­ maa korkealla. Me tiesimme saavam­ me Marjutista hyvän työntekijän, joten koulutukseen on kannattanut panos­ taa, Susann Forsberg toteaa.

Koulutussuunnittelija Anu Haa­ pasalo Keski-Pohjanmaan koulutus­ yhtymästä kiittelee tapaa, jolla työpai­ kalla tapahtuva koulutus on hoidettu .

– Asiaan ovat sitoutuneet opiskelija, työnantaja ja työpaikkakouluttaja se­ kä tietenkin koko työyhteisö. Uudel­ leenkoulutuksen järjestelyssä on ol­

Susann Forsberg, Marjut Torppa ja Anu Haapasalo ovat tehneet paljon työtä Marjutin koulutuksen eteen.

lut lisäksi mukana vielä Kokkolan kau­ pungin henkilöstösuunnittelija Sirkka Uschakoff. Työpaikalla tapahtuva kou­ lutus on ollut tutkinnon perusteiden mukaista ja työnkierto on tukenut ta­ voitteiden saavuttamista. Marjut val­ mistui suunnitellussa aikataulussa, Anu Haapasalo sanoo. ;

KOULUTUS ANTAA VARMUUTTA V

– Villa Lehto on osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurimpia hoivapalvelujen tuottajia, kertovat Pirjo JärviLaasanen ja Marja-Liisa Svenfelt.

uonna 2010 ovensa avannees­ sa hoivakoti Villa Lehdossa aloit­ ti lähes heti alkumetreillä ensimmäi­ nen oppisopimusopiskelija Pirjo Jär­ vi-Laasanen tähtäimessään lähihoi­ tajan perustutkinto. Hoivakodin joh­ taja Marja-Liisa Svenfelt oli edellises­ sä työssään Kokkolan kaupungin pal­ veluksessa tutustunut oppisopimus­ koulutukseen ja saanut siitä hyviä ko­ kemuksia.

– Tutkinto on vaativa ja lähiopetus­ ta on paljon. Opiskelijat joutuvat tiu­ koille, mutta kokemukseni mukaan he ovat erittäin tyytyväisiä, kun valmistu­ vat, Marja-Liisa Svenfelt sanoo.

– Nuorena en käynyt kouluja. Olen todella tyytyväinen, kun pääsin oppiso­ pimukseen. Perheelliselle on tärkeää, etteivät tulot pienene. Koulutus antaa varmuutta, kun koulutuksessa opit­ tuja asioita pääsee käyttämään työs­

sä heti, Pirjo Järvi-Laasanen sanoo.

Marja-Liisa Svenfeltin vastuulla on työpaikalla tapahtuvan oppimisen jär­ jestäminen. Se vaatii aikaa ja paneu­ tumista työnkiertoon.

– Kun tiedämme, että Pirjosta tulee meille hoitaja, niin totta kai haluam­ me antaa hänelle kaikki valmiudet ja opettaa huolella, mitä meillä tehdään ja miten. Kun hän valmistuu, hänelle ovat työ ja asiakkaat jo tuttuja. Se on iso etu verrattuna siihen, että ottaa uu­ den työntekijän, hän sanoo.

Ilmeisesti työnkierrossa on onnis­ tuttu hyvin, sillä Pirjo Järvi-Laasanen sanoo saavansa tehdä ihan kaikkea.

– Minä suorastaan tuppaudun joka paikkaan, missä tapahtuu, hän nau­ reskelee ja antaa kiitosta muulle hen­ kilökunnalle opetuksesta.

– Kaikilta voi kysyä ja kaikki näyttävät ja neuvovat mielellään, hän sanoo. ;

OPPISOPIMUS 5

AHTAAJILLE AMMATTIJA ERIKOISAMMATTITUTKINTO A

htaajan ammatti on yksi niistä harvoista ammateista, joihin voi kouluttautua vain oppisopimuksella.

Perusammattitaito opitaan lastinkä­ sittelyalan ammattitutkinnossa ja sy­ vällisemmin alaan paneudutaan las­ tinkäsittelyalan erikoisammattitut­ kinnossa. Ala on kehittynyt nopeasti ja ahtaajilta vaaditaan entistä enem­ män koneiden käyttöä, ja myös tie­ tojenkäsittely asettaa uusia haastei­ ta lastinkäsittelijän työlle.

Mika Timonen toimii työnjohtaja­ na Oy M. Rauanheimo Ab:ssä. Yli 125 vuotta vanha yritys on ahtauksen ja laivauksen asiantuntija, joka on myös logistiikkapalvelujen tuottajana täy­ den palvelun talo.

KOULUTUSMYÖNTEINEN YRITYS Mika Timonen on suorittanut lastin­ käsittelijän erikoisammattitutkinnon ja toimii nykyisin ammattitutkintoa suorittavien työpaikkakouluttajana.

– Ahtaajia on Suomessa noin 2 800 ja satamatyönjohtajia noin 280. Alalle on paljon hakijoita, mutta koulutuk­ sen yritys joutuu hoitamaan itse. Rau­ anheimo suhtautuu koulutukseen myönteisesti ja siihen kannustetaan.

Parhaillaan opintojaan suorittaa toi­ nen ammattitutkintoon tähtäävä kou­ lutusryhmä. Ensimmäisestä valmis­ tui 12 henkilöä, joukossa sekä mie­ hiä että naisia, Mika Timonen kertoo.

Kun koneet ovat tulleet mukaan, työ ei ole enää niin raskasta kuin ai­ kaisemmin ja siksi ammatti sopii myös naisille.

– Tiettyä huumoria tämä kyllä vaa­ tii. Jutut ovat joskus vähän ronske­ ja ja talvella voi olla kylmä, Timonen naureskelee.

Yksi henkilö on suorittanut tässä kyseisessä yrityksessä tekniikan eri­ koisammattitutkinnon ja kaksi lastin­ käsittelijän erikoisammattitutkinnon; Timonen on heistä toinen. Hän tuli ke­

– Koneet ja tietotekniikka ovat asettaneet uusia vaatimuksia ahtaajan työlle, sanovat Jukka-Pekka Kyngäs ja Mika Timonen.

sätöihin satamaan vuonna 1991 ja jäi sille tielle.

– Olin tehnyt hommia 15-16 vuotta, joten monet asiat olivat tuttuja, mut­ ta koulutus syvensi tietoja ja herätti miettimään, voiko asioita tehdä toi­ sin. Satamassa tehdään asiat mones­ ti samalla tavalla kuin on aina tehty.

Koulutus kehittää myös toimintatapo­ ja, hän sanoo.

Tutkintoon liittyvän näytön hän an­ toi laivan lastauksesta.

– Se piti sisällään koko prosessin suunnittelusta toteutukseen.

Syksyllä Timonen aloittaa Rastorin järjestämän johtamisen erikoisam­ mattitutkinnon suorittamisen. Kou­ lutus kestää kaksi vuotta. Lähipäivät pidetään Raahessa.

– Kun koulupohja jäi nuorena vähän hataraksi, oppisopimus tarjoaa mah­ dollisuuden opiskella aikuisena. Per­ heellisen on mahdotonta irrottautua koulun penkille. Oppisopimuksessa

voi opiskella, olla töissä ja saada palk­ kaa, Timonen sanoo.

OPPI ON AINA HYVÄKSI Jukka-Pekka Kyngäs opiskelee par­ haillaan lastinkäsittelyalan ammat­ titutkintoa. Hänellä on kolmenkym­ menen vuoden työkokemus, josta viisi vuotta Rauanheimon palveluk­ sessa. Auto- ja konehommissa ai­ kaisemmin työskennelleelle mie­ helle monet asiat satamassa ovat jo tuttuja, mutta silti hän kokee saavan­ sa uutta tietoa myös koulutuksesta.

– Osallistuminen on vapaaehtois­ ta eivätkä kaikki suorita tutkintoa, mutta minä en nähnyt mitään syytä, miksi en lähtisi mukaan ryhmään.

Aina sitä jotain oppii ja oppi on hy­ väksi. Valmistava koulutus järjeste­ tään eri satamissa, joten pääsem­ me tutustumaan myös muiden sata­ mien toimintaan, Jukka-Pekka Kyn­ gäs sanoo. ;

6 OPPISOPIMUS

Yrittäjäkin voi opiskella oppi­ sopimuksessa Yrittäjä voi opiskella omassa yri­ tyksessään oppisopimuksella. Koulu­ tus sisältää henkilökohtaisen opis­ keluohjelman mukaista työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täyden­ netään oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Yrittäjän ohjaajana ja tukijana toimii mentori, joka on yleensä toinen yrittäjä.

Yrittäjän oppisopimuskoulutukses­ sa suosituimmat tutkinnot ovat olleet yrittäjän ammattitutkinto ja yritys­ johtamisen erikoisammattitutkinto, jolloin tutkintoihin liittyvät tehtävät tähtäävät yritystoiminnan kehittämi­ seen. Yrittäjä voi suorittaa myös oman alansa tutkintoja. Tietopuolinen kou­ lutus on muun oppisopimuskoulutuk­ sen tavoin yrittäjälle maksutonta.

Apua omistajan­ vaihdokseen Oppisopimus on erinomainen apu su­ kupolvenvaihdoksessa. Kun yrityk­ sen siirtymistä aletaan suunnitella ajoissa, jatkajalle voidaan suunnitel­ la sopiva oppisopimuskoulutus, jol­ la varmistetaan yrittäjätaidot ja alan muu osaamisen. Kun mentorina toi­ mii luopuva yrittäjä, varmistetaan myös hiljaisen tiedon siirtyminen.

Harrastuksesta

AMMATTI

L

iikunnallisen Jami Suksen kesät ovat kuluneet skeittirampeilla ja talvet lumilautaillessa. Kun miehel­ le tarjoitui vuosi sitten mahdollisuus tehdä itselleen harrastuksesta am­ matti, ei hän aikaillut hetkeäkään. Ja­ mi suorittaa oppisopimuksella liikun­ nanohjauksen perustutkinnon. Kou­ lutuksen tietopuolisesta opetukses­ ta vastaa Pajulahden Urheiluopisto.

– Oppisopimus oli minulle koulu­ tusmuotona entuudestaan tuttu, sillä olin miettinyt lähihoitajan opintojen

suorittamista oppisopimuksella, mut­ ta kun Paulus Ähtävä ehdotti minul­ le oppisopimusta Sinne Youth Board­ shopissa, en miettinyt päätöstä kauan.

Sinne Youth Boardshop on Lahdes­ sa toimiva nuorison skeitti- ja lumi­ lautakauppa. Se aloitti verkkokaup­ pana, mutta tänä päivänä se on pal­ jon muutakin. Sinne järjestää leirejä, tapahtumia, kisoja, matkoja ja koulu­ tusta, ja sillä on oma ”youth team”, johon lajien nuoret harrastajat voivat liittyä. Viime talvena yritys järjesti lu­

MUITA LIIKUNTA-ALAN TUTKINTOJA Omasta harrastuksesta voi tulla myös ammatti. Seuraavassa urheiluun ja liikuntaan liittyviä tutkinoja, jotka voidaan suorittaa oppisopimuksessa. Tutkinnot löytyvät opetuushallituksen sivuilta www.oph.fi/nayttotutkinnot

• Ammattisukeltajan ammattitutkinto • Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto • Golfkentänhoitajan ammattitutkinto • Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto • Hevostalouden perustutkinto • Hevostenvalmentajan ammattitutkinto

OPPISOPIMUS 7

Jami Suksi on lumi­

Oppisopimuspolku

lautaillut ja skeitannut

Oppisopimuspolkua pitkin voi edetä oman alansa huippu­ osaajaksi perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon.

kymmenvuotiaasta asti.

Nyt rakkaista harrastuk­ sista on tulossa oppi­ sopimuksella ammatti.

Perustutkinto antaa pätevyyden toimia alan perustehtä­ vissä. Oppisopimusaika on yleensä 2-3 vuotta.

Ammattitutkinnon suorittamisen voi aloitaa, kun työko­ kemusta alalta peruskoulutuksen jälkeen on noin kolme vuotta. Ammattitutkinto kestää 1,5-2 vuotta ja antaa pä­ tevyyden toimia alan ammattityöntekijänä.

Erikoisammattitutkinnon suorittaneet toimivat vaati­ vissa ammattitehtävissä. Oppisopimusaika on yleensä 1-2 vuotta, ja tutkinnon suorittaminen edellyttää alan perus­ koulutuksen jälkeen noin viiden vuoden työkokemusta.

Erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö voi hakea mestarin avoa.

Oppisopimus sopii myös yrittäjälle milautakoulun alihankintana Lahden Hiihtoseuralle Mes­ silässä. Kesällä nuoret saavat opetusta Wakerboardissa.

Yrityksen omistaja Paulus Ähtävä ja Jami ovat tuttuja lumilautailuajoilta.

Jami tunnustautuu enemmänkin tekijäksi kuin lukijak­ si. Ja oppisopimuksessa nuorta miestä kiinnosti juuri se tekemällä oppiminen. Myös säännöllinen palkka madalsi kynnystä solmia kolmivuotinen oppisopimus.

– Vaikka oppisopimus pitää sisällään myös teoriaa, saan tässä ammatin työtä tekemällä, Jami toteaa tyytyväise­ nä ja kehottaa nuoria ottamaan selvää oppisopimuksesta.

Kangasalalainen Heli Nieminen suoritti pari vuotta sitten yrit­ täjän erikoisaammattitutkinnon. Oppisopimus oli osa per­ heyrityksessä tapahtuvaa sukupolvenvaihdosta. Niemisen oppisopimusputki jatkuu syyskuussa, kun hän aloittaa puo­ litoistavuotisen yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.

– Oppisopimuksessa parasta on sen joustavuus. Aina ei­ vät koulutus ja yrityksen syklit kohtaa, mutta nämä kaikki pystytään räätälöimään oppisopimuksessa. Myös koulutuk­ sen henkilökohtaistaminen on kaiken a ja o. Kun opinnot peilataan oman yrityksen kautta, ei koulunpenkillä istu tur­ haan. Kouluttautuminen on yrittäjälle oleellista, sillä päivät­ tisessä arjessa ei ole aikaa miettiä yritykseen liittyviä asioita.

Kehitys ja jatkuva uudistuminen on ainakin minulle tärkeää.

Yrittäjä pystyy toteuttamaan oppisopimuksenmyös kustan­ nusten puitteissa.

Niemisen luotsaama Evita-naistenvaateliike on toiminut Kangasalalla vuodesta 1952 asti.

• Liikunnan ammattitutkinto • Liikunnanohjauksen perustutkinto, liikuntaneuvoja • Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto • Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto • Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto • Tanssialan perustutkinto • Valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto

– Oppisopimuksessa parasta on sen joustavuus, kehuu yrittäjä Heli Nieminen.

8 OPPISOPIMUS

Oppisopimus on yhteistyötä

Oppisopimustoimisto

Oppisopimusopiskelija

* organisoi ja ohjaa * rahoittaa, markkinoi ja kehittää.

* oppii työssä * osallistuu tietopuolisiin opintoihin oppilaitoksessa

Työpaikka

* arvioi osaamisensa kehittymistä.

Oppilaitos

* suunnittelee, järjestää ja arvioi työssäoppimista.

* järjestää tietopuoliset opinnot ja arvioi ne * organisoi näyttötutkinnon * ohjaa oppimista työpaikalla ja oppilaitoksessa.

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimistossa sinua palvelevat (vasemmalta oikealle) Jaana Sinko, Maj-Britt Perttula, Pentti Paananen, Anne Brandt ja Anu Haapasalo.

Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja kyselemään lisää oppisopimuksen monista mahdollisuuksista.

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Korpintie 8, 67100 KOKKOLA www.kpedu.fi/oppisopimustoimisto etunimi.sukunimi@kpedu.fi

Pentti Paananen, oppisopimuspäällikkö puh. 044 7250 030 Maj-Britt Perttula, koulutustarkastaja puh. 044 7250 031 Anne Brandt, toimistosihteeri puh. 044 7250 032 Anu Haapasalo, koulutussuunnittelija puh. 044 7250 033 Jaana Sinko, koulutussuunnittelija puh. 044 7250 036