Oppisopimus 2017

OPPI

sopimus SAVON OPPISOPIMUSKESKUS

2017

Oppisopimuskoulutus menestystekij채n채 Lis채채 oppia ulkomailta Motto parantaa maahanmuuttajien osaamista

KOKIKSI OPISKELEVA

Pernilla Immonen

1

Noin 80 prosenttia koulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Sitä täydentää oppilaitoksessa annettu tietopuolinen koulutus.

USEIN KYSYTTYÄ Mistä löydän oppisopimuspaikan?

Se pitää itse löytää. Jos olet työssä ja haluat suorittaa tutkinnon, keskustele koulutuksesta työnantajasi kanssa. Jos olet työtön, etsi itsellesi työnantaja, joka haluaa kouluttaa sinua.

Ole rohkea, soita, kysele tuttavilta, tutki nettiä ja ota yhteyttä.

Työtön työnhakija voi hakeutua TE-toimiston toteuttamaan työharjoitteluun, jonka kautta voi löytyä oppisopimustyöpaikka.

Minkä ikäiset voivat opiskella oppisopimuksella?

Opiskelijan pitää olla 15-vuotias. Yläikärajaa ei ole.

Saako oppisopimusajalta palkkaa?

Oppisopimusopiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Mitä tutkintoja oppisopimuksella voi suorittaa?

Oppisopimuksella voi suorittaa kaikki nuorten ja aikuisten ammatilliset tutkinnot. Tutkintoja on yli 350. Ammattikorkeakoulututkinnot eivät kuulu oppisopimuksen pariin.

Kuinka kauan koulutus kestää?

Oppisopimuskoulutuksen kestoon vaikuttaa valittu tutkinto. Esimerkiksi perustutkinto kestää 2–3 vuotta ja ammattija erikoisammattitutkinto 1–2 vuotta. Joitakin lisäkoulutuksia voi suorittaa myös oppisopimuksella. Tällöin koulutuksen kesto on maksimissa 12 kk. Kysy lisäkoulutuksen mahdollisuutta aina erikseen oppisopimustoimistosta.

Mistä tietää, mikä tutkinto olisi sopivin omiin tarkoituksiin?

Kun oppisopimuksesta on päätetty työnantajan kanssa, ottakaa yhteys oppisopimustoimistoon. Sieltä saatte tietoa eri tutkinnoista.

Täytyykö opiskelijan itse hakeutua oppilaitokseen?

Ei tarvitse. Kun tutkinto on valittu, oppisopimustoimisto ilmoittaa opiskelijan oppilaitokseen.

Paljonko koulutus maksaa?

Tietopuolisen opetuksen hankkii ja maksaa oppisopimustoimisto.

Miten opiskelu työpaikalla tapahtuu?

Tutkintoon kuuluvia työtehtäviä tekemällä. Opiskelua ohjaa asiantunteva ja ammattitaitoinen työpaikkaohjaaja.

2 OPPISOPIMUS

2

Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja oppilaitospäiviltä päivärahaa, jos tältä ajalta ei makseta palkkaa.

3

Tutkintotilaisuudet pyritään järjestämään työpaikalla.

Ammattitaito osoitetaan käytännön tehtävissä.

4

Koulutus voi johtaa tutkintoon tai osatutkintoon tai se voi olla lisä­koulutusta.

Pernilla Immonen on yksi Sukulan suojatit -realitysarjan nuorista.

Hän sai ohjelman kautta oppisopimuspaikan Ravintola Nokasta.

PERNILLA IMMONEN

Oppisopimus muutti elämän Juttu: Sane Keskiaho Kuvat: Vesa Kippola

O

ppisopimuksella kokiksi opiskeleva Pernilla Immonen on aina ollut kiinnostunut ruuasta ja ruuanlaitosta. Unelma alan työpaikasta oli askelta lähempänä, kun hänet valittiin Jyrki Sukulan luotsaamaan Sukulan suojatit -realitysarjaan.

Nelosella nähdyssä ohjelmassa kahdeksan nuorta sai peruskoulutuksen ravintola-alan töihin. Pernillalle se poiki myös oppisopimuspaikan helsinkiläisestä Ravintola Nokasta.

– Elämässäni on muutamassa kuukaudessa muuttunut kaikki. Vielä viime keväänä päiväni kuluivat baareissa ja olin varma, ettei minusta tule koskaan mitään. Nyt minulla on työpaikka ja tulevaisuus, Pernilla iloitsee.

Ennen oppisopimusta Pernilla oli Nokassa kuusi viikkoa työssäoppimisjaksolla. Tytölle, joka ennen ohjelman alkua osasi valmistaa perusruokia, hyppäys a la carté -ravintolan keittiöön oli valtava. Kuuden viikon aikana Pernillalla vahvistui tunne siitä, että tämä oli se hänen juttunsa, mut-

ta työskentely korkeatasoisessa keittiössä toi myös haasteita.

– A la carte -keittiö oli minulle aivan uutta. Aloitin Nokassa aivan nollasta. Koin usein pettymyksen ja riittämättömyyden tunteita, sillä kaikki oli minulle, sanastoa myöten, uutta.

Mietin usein, pärjäänkö näin kovatasoisessa paikassa. Samaan aikaan tiesin, että tämä on minun mahdollisuuteni muuttaa elämääni ja minun on pakko onnistua.

UNELMANA OPPISOPIMUS Kun Pernillaa haastateltiin ohjelmaa varten häneltä kysyttiin, mistä hän unelmoi? Oppisopimuspaikasta, vastasi nuori nainen.

– Koulu on aina ollut minulle vaikeaa. En jaksanut istua ja keskittyä koko päivää, mutta silti olen aina halunnut koulutuksen ja ammatin. Oppisopimuksessa opin tekemällä ja siksi se on minulle täydellinen vaihtoehto.

Pernilla opiskelee kokiksi pikavauhtia. Oppisopimus on solmittu

vuodeksi ja koulupäiviä on kuukaudessa neljä.

– Tahti on aika kova, mutta niin sen on oltavakin, jos haluan pysyä Nokassa töissä. Onneksi olen nopea oppimaan, Pernilla toteaa.

Jyrki Sukula opetti ohjelman nuorille parin viikon ajan perusasioita keittiötyöskentelystä ja tutustutti heidät erilaisiin ruoka-aineisiin. Sen jälkeen oli aika ryhtyä tositoimiin.

Lähes puoli vuotta kestänyt matka Sukulan suojatista oppisopimusopiskelijaksi on opettanut Pernillalle paljon sekä omasta itsestä, omista kyvyistä ja tietenkin ruuasta.

– Kukaan ei enää ikinä voi sanoa minulle, etten osaa jotain tai pysty johonkin, Pernilla toteaa ja jatkaa työntekoa. ; OPPISOPIMUS 3

Motto parantaa maahanmuuttajien osaamista

Motivaatio

Oppiminen Tavoitteellisuus

Motto tulee sanoista motiivaatio, oppiminen, tavoitteellisuus, tuottavuus ja oikea työ. Savossa Motto-hankkeen tavoitteena on parantaa oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien

Tuottavuus

ammatillista osaamista.

O

petus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankerahaa oleskeluluvan saaneiden turvapaikan hakijoiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan maakuntien ammatillisille oppilaitoksille.

– Teemme kiinteää yhteistyötä muun muassa vastaanottokeskusten, TE-palveluiden, erilaisten työpajojen sekä kaupunkien ja kuntien sosiaalitoimien kanssa, Motto-hanketta hallinnoiva projektipäällikkö Maila Makkonen Savon oppisopimuskeskuksesta sanoo.

TAVOITTEENA OPPISOPIMUS Maahanmuuttajien ammattitaidon

parantaminen aloitetaan hankitun ammatillisen osaamisen kartoittamisella aidoissa työtilanteissa.

– Pyrimme kehittämään ja syventämään yhteistyötä työnantajien kanssa tarjoamalla heille maahanmuuttajien ohjaukseen tarvittavia tukitoimia, kuten vaikka ohjaus- tai tulkkausapua.

Hankkeessa panostetaan myös työelämässä tarvittavan auttavan suomen kielen hankkimiseen.

Makkonen muistuttaa, että jos oppisopimus syntyy, maksetaan työnantajalle korotettua koulutuskorvausta ohjauksesta. Tuen suuruus on vuoden 2017 loppuun asti 700 €/kk.

– Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien ei-tutkintotavoitteisen ja

Oikea työ

ammatillisen tutkinnon osan oppisopimuskoulutusta, Makkonen sanoo.

Tässä kehittämistyössä ovat mukana Savon ammatti- ja aikuisopisto (SAKKY), Etelä-Savon ammattiopisto (ESEDU), Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (SAMI), Pohjois-Karjalan ammattiopisto (PKKY) ja Ylä-Savon ammattiopisto. ;

Nuorten oppisopimusta tunnetuksi Nuorten oppisopimuskoulutuksen edistäminen on yksi nuorisotakuun tavoitteista.

Savossa tunnettuutta edistetään OPSODIILI-hankkeella.

O

ppisopimuskoulutus ei vielä ole vakiintunut nuorten ammatillisen koulutuksen väyläksi. Syinä tähän ovat työpaikkojen vähäisyys, yritysten rajalliset mahdollisuudet työllistää uutta työvoimaa ja oppisopimuksen puutteellinen tunnettuus. Etenkin nuorten oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta onkin lisättävä niin työnantajille, oppilaitosten henkilökunnalle, nuorille kuin heidän huoltajilleenkin.

VALTAKUNNALLINEN HANKE Valtakunnallinen OPSODIILI- hankekokonaisuus muodostuu koordinoi-

4 OPPISOPIMUS

vasta OPSODIILI-hankkeesta sekä koko Suomen kattavasta neljästä suuralueesta: Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen alueista. Itä-Suomen verkostossa hanketta hallinnoi Savon oppisopimuskeskus. Pohjois-Savon alueella Savon oppisopimuskeskus toimii nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäjänä.

Savon koulutuskuntayhtymän lisäksi verkostossa ovat mukana oppisopimustoimijat Etelä-Savon koulutus Oy:stä, Itä-Suomen koulutuskuntayhtymästä sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymästä.

ESR-rahoitteinen hanke päättyy 31.12.2017. ;

HANKKEEN KESKEISET TAVOITTEET OVAT: • nuorten oppisopimuspaikkojen lisääminen, esim. jalkautumalla työpaikoille • yhteistyöverkoston toiminnan kehittäminen oppisopimus­ koulutuksessa toimivien ja siinä läheisesti mukana toimivien tahojen kanssa • alueellisen viestinnän kehittäminen hyödyntäen digitaalisia viestintäkanavia.

Suuntana tulevaisuus vai suuntaammeko tulevaisuutta?

Petra Rautaparta ja Janne Järvinen opiskelevat molemmat oppisopimuksella. Molemmilla on omat painopistealueet, jotka täydentävät toisiaan ja tukevat kasvavan yrityksen tarpeita.

Uusia avaimia osaamiseen Vuosi 2017 on Petra Rautaparralle todellinen oppisopimusvuosi. Hän aloittaa yrittäjän erikoisammattitutkinnon opinnot ja avomies yrittäjän ammattitutkinnon opinnot. Sen lisäksi yritykseen palkataan oppisopimuksella työntekijä, jonka työpaikkakouluttajana Petra toimii.

P

etra Rautaparta on halunnut yrittäjäksi pienestä pitäen. Vanhempien rautakauppa ja yrittäjäperheessä kasvaminen vahvistivat kiinnostusta rakentamiseen.

– Halusin arkkitehdiksi. Olin kuitenkin sitä mieltä, että ensin pitää opetella rakentamaan ennen kuin voi opetella piirtämään, talonrakentajaksi opiskellut nuori nainen kertoo. Sieltä opiskelu jatkui sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opintoihin ja lopulta oman yrityksen perustamiseen. KotiPetraamo yhdistää sisustussuunnittelun ja remontoinnin.

Petra haki lisää työkaluja yritystoiminnan kehittämiseen vuoden mittaisesta yrittäjän ammattitutkinnosta.

– Liiketoiminta kehittyi opppisopimuskoulutuksen aikana huimasti.

Suuri osa kiitoksesta kuuluu Petran mukaan hänen mentorilleen, toiselle yrittäjälle, joka sparrasi, neuvoi ja ohjasi Petraa kuukausittaisissa tapaamisissa.

– Mentorini oli kaupallisen puolen osaaja. Jos lähdin harhailemaan sovitusta suunnasta, hän palautti minut takaisin oikealle tielle.

KotiPetraamossa tapahtui viime keväänä kasvupyrähdys.

Petran mies Janne Järvinen tuli mukaan yritykseen ja yhtiömuoto vaihdettiin osakeyhtiöksi. Myös Petran vanhemmat ja veli ovat mukana Rautajärvi osakeyhtiön toiminnassa.

– Nyt vastassa on erilaiset haasteet. Siksi halusin lähteä näin nopeasti uudestaan opiskelemaan, Petra kertoo. Hän hakee opinnoilta työkaluja perheyrityksen pyörittämiseen.

Uusi mentorikin valikoitui juuri tämän perusteella.

– Tarvitsen työkaluja siihen, miten voin johtaa perheyritystä ja samalla kasvattaa sitä entisestään. ;

OPPISOPIMUSKOULUTUS on pärjännyt kohtuullisen mukavasti, niin oman organisaation kuin valtakunnallisen koulumaailman mylläkässä. Tulevan tai pikemminkin menossa olevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin lopputuotokset ovat vielä tulevaisuuden käsissä. Uskoisin oppisopimuskoulutuksen koulutusmuotona pärjäävän myös reformiväännössä kohtuullisen mukavasti.

Me oppisopimustoimijat kautta maan olemme tehneet paljon hyvää työtä oppisopimuskoulutuksen laadun ja koko ammatillisen koulutuksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Valitettavasti tekemäämme työtä ei aina osata arvostaa. Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen nähdään usein kilpailijana ns. päiväopetukselle. Oppisopimuskoulutus ei millään tavalla kilpaile minkään toisen ammatillisen koulutuksen järjestämismuodon kanssa, vaan se on elinkeinoelämän ja siihen keskeisesti kuuluvien yksilöiden palvelua – kysyntälähtöisyyteen vastaamista.

Oppisopimuskoulutus menestyy hyvillä asiakaskokemuksilla, kumppanuudella ja panostamisella palvelun tuotteistamiseen, eli oppisopimuskoulutusprosessin toimivuuteen ja oppisopimuksen kustannustehokkuuteen. Olemme pystyneet uudistamaan rakenteita ja tulemaan lähemmäksi asiakastamme, siis opiskelijaa ja asiakasyritystä. Suurimmaksi haasteeksi oppisopimustoiminnalle muodostuu toimintatavat tietopuolisen koulutuksen järjestäjän toteutusilmapiirissä, jota voisi kutsua joiltain osin jopa asenteelliseksi.

Voisin ajatella näin: ne koulutusalat, joiden kompetenssina on muun muassa asiakasyritysten ja organisaatioiden kehittäminen, eivät jostain syytä aina näe yhteistyön kehittämistarvetta omaan organisaatioon liittyvissä kipukohdissa ja omassa toimintaympäristössään esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen järjestämisen osalta.

Toimivan oppisopimusprosessin toteuttamisessa on kyse meidän kaikkien työpaikoista, sekä pohjoissavolaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpidosta. Näkisin mielelläni meidän kaikkien kamppailevan hiukan enemmän tämän eteen, yhteisen asiakkaamme parhaaksi. Pelkkä ilmapiiri ei riitä – tarvitaan myös maaperä!

Kolikolla on aina kaksi puolta ja näiden pitäisi pystyä pelaamaan vähintään kohtuullisen mukavasti yhteen.

Raimo Kovanen oppisopimuspäällikkö

OPPISOPIMUS 5

ILONA KARHULAHTI

Oppisopimus auttoi toteuttamaan unelmat Ilona Karhulahti oli kolme viikkoa Saksassa työssäoppimassa. – Vakuutuin siellä, että tapa, jolla koulutan hevosia, on oikea.

I

lona Karhulahti on unelmoinut ammatista hevosten parissa lapsesta saakka. Hän hankki ensimmäisen oman hevosen 15-vuotiaana ja teki töitä kaupassa maksaakseen sen ylläpidon.

Vielä perheen perustamisenkin jälkeen veto hevosalalle oli hurja, mutta kahden pienen lapsen äitinä hänellä ei ollut mahdollisuutta palata koulun penkille. Tässä apuun tuli oppisopimus.

– Avasin suun oikeassa paikassa ja

pääsin oppisopimuksella Onnenpotkutallille Klaukkalaan, hevostalouden perustutkinnon suorittanut nuori nainen kertoo.

VAIHDOSSA SAKSASSA Kun Karhulahdelle tarjoutui mahdollisuus kokeilla alan töitä Saksassa, tarttui nuori nainen siihen samantien.

– Työskentelin isolla hevosten kasvatustilalla.. Siellä oli pieni ratsastuskoulu ja jonkin verran kilpahevosia.

Karhulahden töihin kuului Saksassa samat asiat kuin Suomessakin – hevosista huolehtiminen, mutta työtahti oli toinen.

– Töitä tehtiin kuutena päivänä viikossa ja päivät olivat pitkiä, mutta se oli sen arvoista. Kokemus oli mielettömän hieno. Kaupan päälle sain kontakteja ulkomaille ja tutustuin uusiin ihmisiin.

Itse ulkomaanvaihto sujui Karhulahden mukaan ongelmitta. Keudan oppisopimustoimisto järjesti Karhulahden puolesta lähes kaiken.

– Keuda maksoi suurimman osan lentolipuista. Sen lisäksi sain päivärahaa. Ilman tukia minun ei olisi ollut mahdollista lähte, Karhulahti kiittelee ja kannustaa työssäoppimaan ulkomaille. ;

OPPISOPIMUSOPISKELIJA VOI HAKEA ulkomaille työssäoppimaan. Tällöin hänellä pitää olla valmiina oman alan työpaikka, jossa koulutus tapahtuu. Opiskelija voi itse etsiä ulkomaisen työnantajan, mutta myös oppisopimustoimistot tarjoavat työssäoppimispaikkoja yhteistyökumppaneidensa kautta.

Jaksojen pituudet ovat yleensä 3-4 viikkoa ja työkielenä englanti. Muissa kuin englanninkielisissä maissa kyseisen maan kielen perustaidot voivat auttaa sopivan työpaikan löytämisessä.

Myös yrittäjän oppisopimuksella opiskeleva voi lähteä ulkomaille työssäoppimaan.

Opiskelija voi hakea matka- ja majoituskuluihin tukea.

6 OPPISOPIMUS

Jaana Virronen

Lisäoppia ulkomailta

MIA SINELAMPI

Oppisopimuskoulutus menestystekijänä Yksi oppisopimuskoulutuksen uranuurtajista on järveläläinen Koskisen Oy. Yhtiössä on suoritettu vuosien varrella yli 900 tutkintoa.

YLI 900 TUTKINTOA Yli 900 koskislaista on parantanut ammattitaitoaan oppisopimuksella. Valtaosa suoritetuista tutkinnoista on erilaisia puualan perus- ja ammattitutkintoja, mutta mukaan mahtuu myös mm. voimalaitos- ja kunnossapitopuolen tutkintoja sekä johtamisen erikoisammattitutkintoja.

Sinelammen mukaan Koskisella aloittaa vuosittan noin 30-50 henkilöä oppisopimuskoulutuksen. Käytäntönä on, että joka toinen vuosi talossa aloittaa perustutkintoryhmä ja joka toinen vuosi laajempi ammattitutkintoryhmä.

Koskisen kantaa vastuuta myös nuorten työllistämisestä sitä varten perustetun Koskisen akatemian kautta.

Akatemia tarjoaa nuorille mahdollisuuden päästä työn syrjään kiinni.

Jaana Virronen

K

oskisen Oy aloitti oppisopimusten laaja-alaisen hyödyntämisen jo 1980-luvulla. Koulutuksella haluttiin sitouttaa henkilökunta yritykseen ja sillä haettiin ratkaisua alalla vallinneeseen työvoimapulaan ja ammattitaidon niukkuuteen. Visio siitä, että koulutuksella saadaan yritys kasvuun, osoittautui nopeasti todeksi.

– Koulutus oli silloin, ja on edelleenkin, yksi menestyksemme salaisuuksista. Sillä varmistetaan osaamisen taso tulevaisuudessakin, HRD Manager Mia Sinelampi kertoo.

Oppisopimus on mahdollisuus TÖISSÄ, MUTTA ILMAN TUTKINTOA Voit hankkia tutkinnon myös tekemällä omia töitäsi ja täydentämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista oppilaitoksessa. Saat palkkaa opiskeluajalta ja tutkinnon, joka turvaa paremmin tulevaisuutesi. Luultavasti saat parempaa palkkaakin.

Esa Lilja ja Toni Kurki JOS OLET TYÖTÖN Jos sinulla ei ole työpaikkaa, etsi itsellesi työnantaja, joka haluaa kouluttaa sinua. Ottakaa sitten yhteyttä oppisopimustoimistoon, jossa solmitaan oppisopimus ja valitaan sopiva koulutus.

– Akatemian tavoitteena on tarjota nuorille oppisopimuskoulutuksella puualan perustutkinto. Heistä parhaat saavat kaupan päälle työpaikan.

AMMATTIYLPEYS KASVAA Tutkinnon suorittaminen työn ohessa on melkoinen ponnistus. Siitä huolimatta keskeytyksiä on vähän ja silloinkin ne liittyvät pääasiassa elämäntilanteen muuttumiseen.

– Täällä arvostetaan sitä, että työnantaja huolehtii henkilöstöstä ja tar­joaa mahdollisuuden kehittää ammatti­ taitoaan. Hän lisää, että henkilöstö on Koskisen strate­gian ytimessä.

Koskisen Oy on yli sata vuotta vanha puunjalostuksen perheyritys, joka valmistaa vaneria, lastulevyä, sahatavaraa, koivutuotteita sekä puutaloelementtejä. Koskisen konsernissa työskentelee n. 1050 henkilöä. ; OPPISOPIMUS 7

UNELMOI JA INNOSTU AMMATILLISESTA KEHITTYMISESTÄ.

TOTEUTA SE OPPISOPIMUKSELLA – YLI 350 TUTKINTOVAIHTOEHTOA HYÖDYT TYÖNANTAJALLE

HYÖDYT OPISKELIJALLE

• joustava, yrityksen tarpeisiin mukautuva koulutus- muoto (uusi työsuhde tai olemassa olevan henkilöstön ammattitaidon kehittäminen)

• työttömälle mahdollisuus työllistyä ja saada tarvitta- va ammattitaito

• opiskelija tuo mukanaan tietopuolisen koulutuksen antamaa uusinta ammattiin liittyvää tietämystä, jota työyhteisö voi hyödyntää • opiskelija on motivoitunut ja sitoutunut yrityksen työn- tekijä, valmis oppimaan uutta ja kehittämään ammat titaitoaan • työnantajalle maksuton koulutus • saa korvausta työpaikalla tapahtuvasta kouluttami- sesta.

• työssä käyville joustava tapa kehittää ammattitaitoa tai hankkia uusi ammatti • palkan saaminen ja muut työsuhteeseen liittyvät etuu- det opiskeluaikana • henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka mahdollistaa räätälöidyn koulutuksen • jatko-opintokelpoisuus ylempiin koulutusasteisiin • maksuton koulutus (tietopuolinen koulutus, tutkinnon suorittaminen) lukuun ottamatta tutkintomaksua • opintososiaaliset etuudet, kuten päiväraha, perheavustus, matka- ja majoituskorvaukset.

MYÖS YRITTÄJÄLLÄ ON MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ OMAA AMMATTITAITOAAN TAI YRITTÄJYYTEEN LIITTYVÄÄ OSAAMISTAAN OPPISOPIMUSKOULUTUKSELLA.

Savon oppisopimuskeskus Postiosoite: Savon oppisopimuskeskus PL 13, 70201 Kuopio Asiakaspalvelu ma–pe klo 9–15 p. 044 785 3067 Henkilökohtaiset yhteystiedot ja oppisopimusinfoa osoitteesta: www.sakky.fi/oppisopimus SAVON OPPISOPIMUSKESKUKSEN TOIMIALUE

HUOM!

UUSI KÄYNTIOSOITE:

SAMMAKKO­ LAMMENTIE 2, KUOPIO