Nuorisoseurat 01/2013

2013 • 1

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Ohjaajuus nousussa 7 Matka moniin maailmoihin 22

KNoppia nuppiin

4

Sisällysluettelo 4

6 7 8 9 10 12 14 16 19 19 20 22 23 24 25

Tukea ohjaustyöhön – KNoppia nuppiin Motoran tuoreet Ohjaajuus nousussa Puheenjohtajalta Kärkihanke – Ohjaajat jalustalla Vuoden ohjaajat Ohjaajien olohuoneessa virkistäydytään ja rentoudutaan Ohjaaja ei ole koskaan valmis Ramppikuumeen esitykset valitaan Mika Nuojuan johdolla Kinoboxit – elämää ja elokuvaa boksissa ja sen ulkopuolella Kinopäivä – elokuvakasvatusta käytännössä Tästä kaikki lähti Matka moniin maailmoihin Lasten Kalenat Folkkia rajattomasti Pohjoispohjalaisilla maakuntajuhlat Hailuodossa

26 Teatterin osaamiskeskus edistämään esittävän taiteen harrastusedellytyksiä 27 H-Kilta 28 Lyhyesti 30 Uusi organisaatio palvelee paikallista toimintaa 31 Kolumni 32 Tekemisen riemua

23

24

Alakerta

Rakkaus ohjaajana toimimiseen

O

len alle kouluikäisten, pienten poikien raakalauta-tanssitunnilla. Raakalauta-työtapani etenee yleisestä erityiseen, karkeasta rakenteesta yksityiskohtiin. Tämä on minun tapani ohjaajana kohdata ja nähdä maailma. Pienten lasten mahdollisuuksien horisontissa on kasvaminen ja rakentuminen. Tämä koskee niin oppijoita kuin minua ohjaajana. Sali on täynnä ääniä ja fyysistä toimintaa. Tapahtuminen on kerroksista ja samanaikaista, mutta ei samanlaista. Ulkoapäin katsottuna tilanne saattaa ajoittain näyttää kaoottiselta. Sisällä ollen se on kompleksisesti dynaaminen. Yksittäisten hetkien ja toimintojen kietoutuessa yhteiseen tilaan alkaa mahdollisuuksien kentässä organisoituminen. Fyysinen toiminta hakee sosiaalisesta systeemistä suhteita. Suhteet tuovat tai vievät tekemisen muotoja, rytmiä, tasoja tai suuntia. Jotkut osalliset julkaisevat kehollisen oivalluksensa hetkeen tarttuen, jotkut tuovat yhteiseen tapahtumaan ennen omaksuttua.

Pohdiskelussani ajan takaa ymmärrystä siitä, että vaikka olemme kokoontuneet samaan tilaan, samaan aikaan tekemään jotain yhdessä, meillä on lähtökohtaisesti käsissämme hajoava tilanne. Omassa tapauksessani salissa juokseva lasten ryhmä on liikkeelle ”heilahdettuaan” monitekijäisessä 2

tilassa. Tästä seuraava liiallinen informaation dagogisista paikoista. Hänen todellisuuttaan määrä aiheuttaa hallitsemattomuuden tun- ”kasvattaa” erilaiset mediat, jotka välittävät teen. Juoksevat lapset kokevat kehollisen ta- elämäntapoihin liittyviä uskomuksia itsespahtuman erilaisina sosiaalisina peleinä tai tään selvyyksinä. Syntyy tunne, että ilman leikkinä, jossa haetaan ratkaisuja. Näiden näitä ei voi elää. Elämä kietoutuu enemmän ratkaisujen julkaisun kautta toiminta kohtaa abstraktioihin kuin konkreettiseen kohtaamietsinnän, jolloin toiminta edesauttaa raken- seen. Kasvokkain oleminen ja kohtaaminen tumista. Kysymys on dialogista ryhmässä. Ky- luovat pedagogisen rakkauden paikkoja ja tisymys on ilmapiiristä, jonka yhtenä tekijänä loja, jotka antavat mahdollisuuden lukea tätä on ohjaaja itse. lasten todellisuutta ja olla mukana sen kriitLuova tila vaatii runsautta. Tilaa olla runsas. tisessä tulkitsemisessa. Juha Varton mukaan Runsaus syntyy ihmisten erilaisuudesta, ai- ”pyrkimyksenä on palauttaa ihmiselle hänen nutlaatuisuudesta. Edellä todetun hajoamis- oma kokemismaailmansa” (Nuoruuden viisauhkan estämiseksi voimme motivoida lasten us. 1995, 38). Tällöin olemme mahdollisuuktanssiryhmää yhteisin tavoittein ja säännöin. sien äärellä ”ilman suunnitelmaa”, avoimesti Määrätietoisen tasapainon tavoittelun uhka- ja pakottomasti. Tällöin huomaan ohjaajana na on voimankäyttö, josta seuraa runsauden omalta osaltani olevani ”kasvatuksessa”, jossa menettäminen. Tasapainon yhtenä tekijänä elävä toiminta on itseään rikastuttava. Työni, on rakkaus ohjaamiseen ja ihmiseen. elävä toiminta, kasvaa siinä kokemuksessa, Ohjaajuutta pohtiessani liittyy olemisen jonka ohjaajan ja joksikin tulemisen rajapintaan pedagogi- työni atmosfääri nen rakkaus. Ympyrää juokseva lapsi toteut- on nostanut nätaa hetkessä olemisessaan kaikkea sitä mitä kyväksi. häneen on kerrostuneena. Sen rikkauden näkeminen ja olennaisen esiin nostaminen on ajassa kulkemista. Annetaan lasten juosta ja liikkua. Annetaan aikaa, annetaan tapahtua – Isto Turpeinen annetaan asioille mahdollisuus syntyä, syttyä. Koreografi Ohjaajana elän, olen ajassa, jossa lapsi ja Ohjaaja nuori omaksuu elämää ja tapoja useista pe- Pedagogi

K

ulttuurinen nuorisotyö on paljon enemmän kuin hyvän harrastustoiminnan mahdollistamista. Se on toimintaa, joka antaa osallistujille uusia taitoja ja positiivisia kokemuksia. Se kasvattaa ja kehittää. Se korostaa onnistumisen ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta ja sille on vierasta päihittämisen tai kilpailemisen ilmapiiri.

Kulttuurisessa nuorisotyössä yhdistyvät taide, kasvatus ja yhteiskunta niin, että toiminnassa mukana olevat saavat mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa. Parhaimmillaan lopputuloksena on yksilö, joka haluaa antaa oman panoksensa takaisin yhteiskunnalle, taiteelle ja kasvatukselle. Toisin sanoen kulttuurinen nuorisotyö kasvattaa hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia, joille taide ja kulttuuri ovat luonnollinen osa elämää.

Nuorisoseuratyön menestys perustuu osaaviin ohjaajiin. Nuorisoseurat voi olla Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija vain, jos meillä on tulevaisuudessakin osaavia ja sitoutuneita ohjaajia. Tämän vuoksi haluamme nostaa

Pääkirjoitus

Aktiivisen kansalaisuuden oppaat

ohjaajat jalustalle ei vain tässä lehdessä vaan myös arjen teoissa. Toiminnassamme laadukas ohjaajakoulutus ja ohjaajahuolto ovat avainasemassa, samoin ajantasaiset ja tasokkaat koulutus- ja kerhoaineistot - mielekästä ja palkitsevaa toimintakulttuuria unohtamatta.

Kulttuurisessa lapsi- ja nuorisotyössä hyvä ohjaaja on korvaamaton. Ohjaaja on harrastusryhmän tai kerhon sydän, jonka osaaminen, innostus ja kiinnostus ohjaamiseen ovat toiminnan ytimessä. Ohjaajat ovat enemmän kuin oman harrastusalansa tai yksittäisen taidon opettajia. He ovat esikuvia, rinnalla kulkijoita ja kasvattajia. Ohjaajat ovat oppaita aktiiviseen kansalaisuuteen.

Antti Kalliomaa pääsihteeri antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi

Julkaisija:

Suomen Nuorisoseurat ry.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja:

Antti Kalliomaa

Puh. (09) 5840 610

Puh. 040 5477 157

info@nuorisoseurat.fi

HUO

2013 • 1

Toimituskunta:

Hannu Ala-Sankola,Ulla Konttinen,

muutt M! un hinta ut Vuosikerran hinta 12 euroa.

Greetta Lamminen ja Fanny Vilmilä

Aikakauslehtien Liiton jäsen.

Taitto:

Viestintätoimisto Mageena

Yhteystiedot:

Vernissakatu 8 A

nuorisoseuralehti@nuorisoseurat.fi

Ohjaajuus nousussa 7

01300 Vantaa

Nro 2, ilmestyy 22.5.

Matka moniin maailmoihin 21

Painopaikka:

Painotalo Seiska Oy, Iisalmi

Nro 3, ilmestyy 25.9.

ISSN 1458-6479

Nro 4, ilmestyy 4.12.

KNoppia nuppiin 4

Kannen kuva:

Petri Kivinen

Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija

Aineisto ja ilmestymispäivät v. 2013: Aineisto lähetetään osoitteella:

3

teksti Greetta Lamminen kuvat Riku Suonio & Pirita Laiho

TUKEA OHJAUSTYÖHÖN

KNoppia nuppiin K

NOPPI-OHJAAJAKOULUTUS antaa tukevat peruseväät lasten ja varhaisnuorten kerhojen pitämiseen ja ohjaajana toimimiseen nuorisoseuroissa. Koulutus sopii kaikille yli 13-vuotiaille ohjaustoiminnasta kiinnostuneille nuorille. Useista kursseista ja jaksoista koostuva koulutus keskittyy monipuolisesti ohjaajana toimimiseen ja opastaa nuoria aktiivisiksi seuratoimijoiksi.

KNoppi-koulutus on perustason koulutusta ja kaikkien ohjaajien tai ohjaajiksi aikovien suositellaan käyvän sen. Koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan ohjaajantaitoihin vaan sen tehtävänä on antaa perusvalmiudet lasten ja varhaisnuorten kerhojen pitämiseen ja ohjaajana toimimiseen.

Vuonna 2002 valmistuneen opetussuunnitelman jälkeen noin 500 nuorta ympäri Suomen on osallistunut KNoppi -koulutukseen. Koulutuksia on järjestetty noin 50. KNoppi -kouluttajia on 33. KNoppikoulutuksen opetussuunnitelma päivitetään kevään 2013 aikana.

Pornaisten Pohjoinen Nuorisoseura on vuosien ajan lähettänyt aktiivisesti halukkaita KNoppi-koulutukseen. Kerrallaan seurasta on ol-

4

lut koulutuksessa kaksi tai kolme nuorta. Osallistuneet ovat olleet pääasiassa 13 – 15 -vuotiaita.

Lähtijöitä ei ole tarvinnut karsia vaan kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan.

–Yleensä nuoret ovat olleet ensin esimerkiksi yhden kauden apuohjaajina ja sitten lähteneet koulutukseen. Näin heillä on jo vähän käsitystä kerhon ohjaamisen käytännöistä ja lapsiryhmän toiminnasta, Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran sihteeri ja kerhovastaava Eija Kainulainen kertoo.

– KNoppi on oikein hyvää peruskoulutusta ohjaajille. Haluamme seurana tarjota nuorille ohjaajille koulutusta ohjaustyön tueksi. Koulutukseen lähtevät tutustuvat muiden seurojen nuoriin, verkostoituvat ja saavat perustietoa nuorisoseuratoiminnasta ja tietenkin tukea kerhonohjaukseen.

Entä mitä hyötyä KNoppi-koulutuksen kävijöistä on omalle seurallenne?

– Nuoret sitoutuvat helpommin toimintaan, kun saavat jotain

konkreettista apua ja hyötyä kerhotoimintaan ja tapaavat muita samassa tilanteessa olevia nuoria. Seura saa näistä nuorista aktiivisia toimijoita toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Esimerkiksi nyt kaksi aikoinaan KNopin käynyttä nuorta on seuran johtokunnassa ja Lasten ja nuorten toimikunnassa.

”Koulutus lisää vastuuntuntoa”

– KNoppi-koulutuksen käyneitä ohjaajia on helppo saada mukaan seuran tapahtumien järjestelyihin, esimerkiksi kesäteatterin puffettiin myyjiksi, vappujuhliin taikurin ilmapallopisteelle tai kasvomaalaukseen, pikkujoulujen laulujen säestäjiksi yms. Vaikka he eivät enää ohjaisikaan aktiivisesti kerhoja, he tulevat omalla panoksellaan osaksi talkooreserviä.

– Se oli hyvä koulutus: antoi paljon tietoa esimerkiksi ryhmädyHeistä tulee vastuullisia jäseniä yhteisössämme, mikä on erittäin tär- namiikasta ja siitä, miten olla hyvä ohjaaja. Konkreettiset esimerkit keää. Kun vastuuta annetaan nuorille sopivissa annoksissa, he kyllä ja opit säästävät aikaa varsinaiselle toiminnalle. On hyödyllistä tieottavat tehtävät tosi hyvin hoitaakseen, Kainulainen kertoo. tää, miten selitetään vaikkapa alkulämmittelyn säännöt niin, että KNoppi-koulutuksen käyneet ohjaavat tällä hetkellä seurassa las- kaikki heti ymmärtävät. Samoin on tärkeää, että osaa suunnitella ten teemallisia lyhytkursseja. He ovat ohjanneet viikoittain myös asiat etukäteen, Anna selittää. luovan toiminnan kerhoa ja lasten liikuntakerhoa sekä lasten teat– Suurin hyöty kurssista ehkä oli, että sai pohjatietoutta järjestön terikerhoa. toiminnasta ja oppi, mitä kaikkea voi tehdä. Tuli ahaa-elämys: ”Hei, Seura tarjoaa myös tukea koulutuksesta juuri tulleille nuorille. mehän voimme perustaa oman ryhmän!”.

Kaikki ohjaajat ovat mukana seuran Lasten ja nuorten toimikunnassa, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Siellä käydään yhdessä ”Antoi uusia näkökulmia” läpi kerhojen kuulumisia ja tarpeita sekä suunnitellaan tulevan kau- Teatterista kiinnostunut Niklas Baarman toimii apuohjaajana den ohjelmaa ja seuran tapahtumia. Tärkeä osa ohjaajahuoltoa ovat Klaukkalan nuorisoseurassa yläasteikäisten teatteriryhmässä. Kallion myös puhelinkeskustelut ja sähköpostiviestittely kerhovastaavan ja ilmaisutaidon lukion toista vuosikurssia käyvä Niklas on juuri saanut ohjaajien välillä.

KNoppi-koulutuksen päätökseen ja on tyytyväinen sen antiin.

– Tarjoamme myös mahdollisuuden lähteä maakunnallisiin oh– Kurssilla tapasi mukavia ihmisiä, mutta ennen kaikkea se antoi jaajien virkistys- ja koulutustapahtumiin, joihin osallistumisen seu- entistä paremmat lähtökohdat harrastukselle, Niklas sanoo ja kiittää ra aina maksaa, Kainulainen korostaa. kurssin konkreettisia oppeja.

– Koulutus antoi uusia, hyödyllisiä näkökulmia. Esimerkiksi, jos ”Koulutus toi itsevarmuutta” joku ryhmäläinen on sanonut, ettei tykkää jostain harjoituksesta, Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissin nuori aktiivi Anna Huotari kä- olen pyytänyt häntä perustelemaan kantansa. Nyt ymmärrän, ettei vi KNoppi-koulutuksen syksyllä 2008. Sittemmin opit ovat anta- tietynikäinen lapsi yksinkertaisesti pysty perustelemaan. Tätä en aineet selkänojaa paitsi apuohjaajana toimimiseen myös siihen, että kaisemmin tullut edes ajatelleeksi, hän kertoo. hän perusti kahden ystävänsä kanssa nuorisoteatteriryhmä Emptyn.

Tänä keväänä Niklas käy läpi teatterikasvatuksen ohjaajakouluRyhmän ensimmäinen musiikkinäytelmä ”Minne huuto ei kanna” tuksen, jonka pohjaksi KNoppi antaa hyviä valmiuksia. sai ensi-iltansa tammikuun loppupuolella. Niin näytelmän käsikirMyös balettia ja nykytanssia harrastava Niklas on kiinnostunut joitus, ohjaus, musiikki kuin koreografiakin ovat kolmikon tekemiä. erityisesti teatterin ohjaamisesta. Hän uskoo, että ohjaamisen lisäk– En tiedä, olisinko uskaltanut ryhtyä projektiin ilman KNoppi- si KNoppi hyödyttää myös näyttelijöitä, koska he oppivat ymmärkoulutusta. Se antoi itseluottamusta, nyt 20 -vuotias, kulttuurituo- tämään ohjaajan käskyjä. tantoa opiskeleva Anna sanoo.

– Hakeuduin koulutukseen, koska halusin päästä ohjaamaan – Kun silloin aikanaan menin Marja Pylkäksen vetämään KNop- omaa ryhmää ja koulutus oli edellytys sille. Saan oman, 7.-luokkapi-koulutukseen, minulla ei ollut ohjaajakokemusta. Tavoitteenani laisista koostuvan ryhmän ensi syksynä Klaukkalaan. ei myöskään ollut toimia kerho-ohjaajana.

Tiedon KNoppi-koulutuksesta Niklas sai kavereiltaan, jotka oliKoulutuksen jälkeen Anna toimi Kulississa muun muassa Pylkäk- vat käyneet sen läpi ja suosittelivat sitä. sen apuohjaajana KNoppi-koulutuksessa. KNoppi-paperit olivat ko– Suosittelen sitä itsekin kaikille kiinnostuneille! ko ajan ahkerassa käytössä. Tukena ja turvana – silloin ja edelleen.

5

Netta Puhakka, Sanni Parkkinen ja Reetta Kettunen ovat Motoran uusia ohjaajia.

Motoran tuoreet teksti & kuva Henna Liiri

6

Haastattelimme Nuorisoseura Motoran uusia, nuoria kansantanssiohjaajia. Näin Sanni Parkkinen, Reetta Kettunen ja Netta Puhakka vastasivat:

Miksi päädyit lähtemään kansantanssin ohjaajakoulutukseen?

Reetta: Halusin päästä toimimaan apuohjaajana ja kun sitä varten piti tämmöinen koulutus käydä niin lähdin mukaan. Ja oli ihan kiva, kun Nettakin lähti.

Netta: Minäkin halusin toimia apuohjaajana ja kysyin Motoran toiminnanohjaaja Mari Lehikoiselta, että voisinko päästä KNoppi-koulutukseen, mutta se oli jo alkanut, joten Mari keksi laittaa minut tälle kurssille.

Sanni: Mari vähän painosti… Kun kaverit lähtivät niin minäkin päätin lähteä.

Mitä te opitte kurssilla ja mitä siellä tehtiin?

Sanni: No, se oli vähän samaa kuin KNoppi-koulutuksessa, joten ei siinä minulle tullut hirveästi uutta. Uutta olivat lähinnä musiikkijutut ja nuotit.

Reetta: Me opettelimme ohjaamaan tansseja ja erilaisia sarjoja, ja muutenkin sain enemmän tietoa ohjaamisesta.

Netta: Opin, että ainakin äänenkäyttöä pitää harjoitella ja oikean musiikin löytämistä. Kurssilla piti tunnistaa eri lajeja kuten polska ja hambo.

Mitä jatkossa? Mitä vielä haaveilette tai toivoisitte ohjaajauraltanne?

Sanni: Ehkä joskus tulevaisuudessa ohjaan jotakin ryhmää ihan itse.

Reetta: Voisin harkita, että joskus ohjaan itse jotakin ryhmää.

Netta: En tiedä, haluaisin ehkä käydä koreografiakursseja, että oppisin tekemään koreografioita.

Haluaisiko teistä joku ihan ammattiopettajaksi?

Sanni: Ehkä…

Reetta: En varmaan.

Netta: Ehkä.

Saitteko kurssilta kavereita ja oliko hyvää ruokaa?

Sanni: Oli hyvää ruokaa. Kyllä minä sain kavereita - tai tuttuja ainakin. Meitä oli iso porukka ja oli hyvä, kun kaikki olivat suunnilleen samanikäisiä.

Reetta: Oli hyvää ruokaa ja joo, sain kavereita.

Netta: Ruoka oli välillä hyvää. Sain kavereita minäkin.

Mikä jäi erityisesti mieleen?

Reetta: Kaverit, joita sieltä sai ja kokemus, kun sai käytännössä kokeilla ohjaamista. Se oli uutta ja jännää.

Netta: Kaverit ja sitten myös se ohjaaminen tavallaan.

Tykkäsittekö opettajista ja kouluttajista?

Kaikki: Joo.

teksti Greetta Lamminen

Ohjaajuus nousussa M

IKKELIN KURSSI osoitti selvästi, että ohjaajuus nostaa taas päätään. On innostusta, motivaatiota ja lahjakkuutta. Kasvamassa on hyvin lahjakas ohjaajasukupolvi, jolla on halua ja sydäntä tehdä yhteisöllistä työtä.

Näin sanoo kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopintoja viime syksyn aikana yhtenä neljästä opettajasta vetänyt tanssinopettaja Susanna Kivinen.

Suomen Nuoriso-opistolla järjestetty koulutus oli kansantanssijärjestöjen yhteisponnistus, jonka vastuujärjestäjänä oli Suomen Nuorisoseurat. Muut mukana olleet järjestöt olivat Finlands Svenska Folkdansring, Kansantanssinuorten Liitto, Karjalainen Nuorisoliitto ja Suomen Setlementtiliitto sekä Suomalaisen Kansantanssin Ystävät.

Kansantanssin ohjaajan peruskoulutus koostui kolmesta viikonlopun kestävästä osiosta, joista kertyi yhteensä 3 opintopistettä. Ensimmäisellä kerralla käsiteltiin kansantanssin opettamisen perusteita, toisella kerralla tekniikkaa ja musiikkia ja kolmannella kerralla opettamista sekä kehonhuoltoa. Osiot saattoi suorittaa myös pala kerrallaan.

Koulutuksiin oli ilmoittautunut 26 osallistujaa ja jokaisella kokoontumiskerralla mukana oli noin 20 oppilasta. Kurssilaisten ikähaitari oli leveä, osallistujia oli 14-vuotiaista aikuisiin. Myös maantieteellisesti osallistujat tulivat laajalta alueelta, pohjoisimmat Ivalosta ja eteläisimmät Helsingistä.

Susanna Kivinen pitää tärkeänä, että eri järjestöt toimivat yhdessä.

– On arvokasta, että on lähdetty rakentamaan yhdessä koulutusta. Se kantaa varmasti pitkälle ja opettaa toisten toiminnan arvostusta. Kun tehdään yhdessä, ei synny kuiluja järjestöjen välille. Voimme vaihtaa kokemuksia ja oppia toistemme toimintatavoista, hän korostaa.

Toimintatapojen erot eivät hänen mielestään juurikaan näkyneet kurssin tuntitilanteissa, yhteistyö toimi hyvin.

Susanna Kivinen valmistui tanssinopettajaksi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta vuonna 2006 pääaineenaan kansantanssi. Hän aloitti tanssiharrastuksen neljävuotiaana. Nyt hän opettaa tanssia Rajan Nuorissa ja Lappeenrannan Tanssiopistossa.

7

Puheenjohtajalta

Olet tärkeä

N

uorisoseurajärjestön kolmivuotisoh- seen. Lasten parissa toimiva ohjaaja on kasjelma nostaa ohjaajat yhdeksi vuo- vattaja ja hyvin usein kerholaiselleen myös sien 2013 –2015 kärkihankkeeksi. esikuva. Muistan nuoruuden kansantanssiStrateginen tavoitteemme on, että nuoriso- harrastuksestani, kuinka tärkeä muutaman seurojen tarjoama toiminta on luotettavaa ja vuoden vanhempi miespuolinen ohjaajamturvallista osaavien ohjaajien ansiosta. Kes- me oli - varsinkin ryhmämme pojille. Ohkeisiä toimenpiteitä tämän tavoitteen saa- jaajan ihailu ei rajoittunut ainoastaan vuosivuttamiseksi ovat ajantasainen ja kattava oh- en varrella karttuneisiin tanssitaitoihin, vaan jaajakoulutus sekä ohjaajien työtä tukevat ja vanhemman esimerkillä ja tuella oli näin jälhelpottavat aineistot. Mielestäni vielä näitä- keenpäin ajatellen valtava merkitys nuokin tärkeämpää on tunnustaa ohjaajien teke- ren epävarman itsetunnon vahvistumisessa män vapaaehtoistyön arvo ja merkitys. Val- murrosiän kynnyksellä. Tanssin harrastamitaosalle ohjaajista ohjaaminen on harrastus, nen ei tuolloin ollut nuorten poikien ykkösjota tehdään pyyteettömästi ilman suuria harrastus (niin kuin ei vielä tänäänkään) ja korvauksia. Ilman ohjaajien tekemää työtä sen ääneen tunnustaminen porukoissa vaanuorisoseuroissa ei yksinkertaisesti olisi ker- ti aika-ajoin rohkeutta. Tuskinpa oma harrashoja tai harrastusryhmiä. Ohjaajana toimi- tuksenikaan olisi jatkunut parikymppiseksi ja minen on vaativaa sekä vastuullista, ja myös siitä eteenpäin ilman ohjaajien rohkaisua ja ohjaajat tarvitsevat työlleen tukea. Ohjaa- vanhemman esimerkkiä siitä, kuinka tanssi jahuollon kehittäminen ja toimivien mallien voi olla pojillekin kova juttu! entistä laajempi käyttöönotto vaatiikin ehToiminnan jatkumisen turvaamiseksi tardottomasti lisäpanostuksia. vitaan myös uusia ohjaajia. Arvojemme muOsaava ja innostava ohjaaja sytyttää har- kaan nuorisoseuratoiminta on avointa ja arrastajissa – niin lapsissa, nuorissa kuin aikui- vostavaa, ja siihen on helppo tulla mukaan. sissakin – parhaimmillaan koko loppuelämän Tämän tulisi olla mahdollista myös ohjaajijatkuvan palon kulttuuriin ja sen harrastami- en kohdalla ilman että kukaan, varsinkaan

nuori apuohjaaja, kokee jäävänsä yksin ottamaan liian suurta vastuuta. Valitettavan usein järjestöissä aktiiviset ja innokkaat toimijat, jotka kiltteyttään eivät osaa tai kehtaa kieltäytyä, poltetaan loppuun kohtuuttomalla työtaakalla. Tästäkin syystä ohjaajien jaksamisesta tulee aidosti kantaa huolta. Harrastamisen tulee olla hauskaa ja mielekästä, olipa toiminnassa mukana sitten ohjaajana tai osallistujana. Ohjaajat tarvitsevat tukea, joka voi olla esimerkiksi koulutusta, tapaamisia muiden ohjaajien kanssa tai käytännön apua vaikka tapahtumien järjestelyissä.

Pienimmillään se on arjen keskellä yksi sana yhteisen kerhotunnin päätteeksi: ”Kiitos”.

Koska Sinä viimeksi kiitit omaa ohjaajaasi ja kerroit, kuinka tärkeä hän on?

Joonas Jernberg Valtuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat

Ohjaaja on harrastusryhmän sydän, joka pumppaa virtaa koko järjestöön!

8

Kärkihanke Ohjaajat jalustalla

Ohjaaja on harrastusryhmän tai kerhon sydän, jonka osaaminen, innostus ja kiinnostus ohjaamiseen ovat toiminnan ytimessä.

Ohjaaja tarvitsee huolenpitoa: koulutusta ja muiden ohjaajien tapaamista, apua ryhmän käytäntöjen pyörittämisessä sekä tapahtumiin tai koulutuksiin osallistuttaessa.

Yhtä oikeaa ohjaajahuollon tapaa ei ole, vaan jokainen nuorisoseura on omien ohjaajiensa asiantuntija, hyötyen ammattimaisesti tuotetuista tukipalveluista.

Suomen Nuorisoseurojen tavoitteena on olla merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija vuonna 2020. Nuorisoseurakokouksen hyväksymät Kärkihankkeet ovat niitä toimenpiteitä, joilla aiomme tuon tavoitteen saavuttaa. Tämän lehden teemana on yksi kärkihankkeista – Ohjaajat jalustalla. Strategian ja Kärkihankkeet 2013–2015 -ohjelman löydät kokonaisuudessa osoitteesta www.nuorisoseurat.fi.

Vuonna 2015…

Toimenpiteet

Toiminnassa mukana olevat ohjaajat ovat sitoutuneita ja uusia ohjaajia on saatu toiminnan piiriin. Sekä kerho- että harrastusalakohtaista toimintaa vetävien ohjaajien osaaminen on kehittynyt ohjaajakoulutusten avulla. Osaamista tukevat laadukkaat materiaalit ja tukipalvelut. Ohjaajahuolto ja -tapaamiset motivoivat ja innostavat ohjaajia, ja jokaisella ohjaajalla on mahdollisuus osallistua koulutukseen tai ohjaajahuoltoon vähintään kerran vuodessa.

• Kehitämme ja järjestämme ohjaajakoulutusta • Pidämme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla • Motivoimme ja innostamme ohjaajia • Panostamme uusien ohjaajien rekrytointiin ja perehdytykseen

• Käynnistämme, ylläpidämme ja kehitämme kulttuurisen harrastustoiminnan palvelukonsepteja • Mahdollistamme ammattiopettajien, harrasteohjaajien ja seuratoimijoiden yhteistyön

KUVA Jussi Kaijankangas

• Kokoamme ajantasaiset ohjaaja-, harrastusryhmä- sekä muut toimintaa tukevat tietopankit

• Kehitämme ja järjestämme kansainvälisyyttä tukevaa koulutusta

9

VUODEN OHJAAJAT 2012 PÄIVI HERD:

”Haastavinta on pysyä ajan virrassa” -T

ANSSIMAAILMA menee niin kovaa vauhtia eteenpäin, että

on melkoinen haaste pysyä ajan virrassa mukana. Ohjaaja ei saa juuttua paikalleen, hänen pitää seurata aikaansa ja uusiutua. Iso haaste on myös poikien saaminen mukaan tanssimaan, sanoo Päivi Herd Nuorisoseura Nuori Iisalmesta.

Päivi tietää tarkalleen, mistä puhuu, sillä hänellä on yli 28 vuoden kokemus ohjaajana toimimisesta. Ei siis ihme, että vuoden ohjaajaksi nimeäminen tuli mieluisana yllätyksenä.

– Mukavaa, että pitkäjänteinen ruohonjuuritason uurastus noteerattiin, hän myhäilee.

Päivi on kouluttautunut kansantanssiohjaajaksi Peräpohjolan Opistossa Torniossa 1985. Sen lisäksi hän on käynyt monia jatkokursseja, muun muassa Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutuksen. Hän on ohjannut tanssijoita vauvasta vaariin, niin lasten kuin aikuisten kansantanssiryhmiä ja myös erityisryhmiä, joissa lapset ovat tarvinneet ylimääräistä motorista harjoitusta. Tällä hetkellä hänellä on viikoittain 12 tanssiryhmää, joista 11 on lapsiryhmiä ja yksi aikuisryhmä.

Ylä-Savon Maakuntajuhlien pääjuhlaan Mansikkaniemelle Päivi on suunnitellut ohjelmat ja koreografiat lasten kansantanssin alle kouluikäisten ja kouluikäisten kenttä-ohjelmista vuodesta 1986 lähtien aina viime kesään saakka.

Mieluisinta Päivi sanoo työssään olevan tanssin ja leikin perinteen oppimisvalmiuksien vieminen eteenpäin. Myös se tuntuu mukavalta, kun näkee tiitiäisten jännittyneen odotuksen jälkeiset onnistumisen ilmeet.

Reissut ja esiintymiset ovat tietenkin kohokohtia ja pieniä porkkanoita harrastukselle.

– Työn kuva on vuosien saatossa muuttunut niin, että vanhemmat ovat lähteneet mukaan lapsensa harrastukseen. Ennen he toivat 3-4 -vuotiaan tanssimaan ja odottivat, nyt vanhemmat tulevat konttaamaan vauvan mukana. Siinä on haastetta heillekin, Päivi sanoo.

Päivillä itsellään on viisi lasta, joista neljä on jo aikuisia. Lapset ovat olleet osa äidin työtä koko ajan, ensin mukana eväspussi kainalossa, sitten osa heistä apuohjaajina. Periaatteena kouluikäisille oli, että ensin läksyt, sitten ruoka ja se jälkeen tanssi. Kaksi Päivin lapsista on saanut tanssimisesta ammatin. Atte tanssii Rimpparemmissä ja Hilppa on tanssinopettaja.

– Olen aina sanonut, että meillä lapset ovat nimenomaan päässeet mukaan äidin töihin olivatpa sitten minkä ikäisiä tahansa. Perheenä on oltu osa Nuorisoseuraa aina 110 lasissa, hän nauraa.

Päivi Herdin perheessä on tanssinharrastajia jo neljässä polvessa. Tässä Kalenakatin ja Päivin kanssa tytär Iida ja nyt neljävuotias tyttärentytär Vilina.

10

Nuorisoseurajärjestö palkitsee vuosittain Vuoden ohjaajat. Nimityksen tavoitteena on nostaa ohjaajan työn arvostusta tuomalla esiin henkilöitä, jotka nuorisoseuraliikkeessä hoitavat eri-ikäisten harrastustoimintaa.

Valinnassa painotetaan ohjaajan pitkäjänteistä työtä kasvattajana, lasten ja nuorten toiminnan osaamista ja työn merkitystä nuorisoseuratoiminnan kehittäjänä.

HELI LIIMATAINEN:

”Parasta työssä ovat lapset” -T

EKEMISEN VAIHTELEVUUS ja se, että pystyy vaikuttamaan

vuosien myötä. Lapset ovat tietenkin lapsia edelleen, mutta kasvatusomaan työhön. Hyvät yhteistyökaverit ja -kumppanit. Mut- kulttuuri on muuttunut. Nyt esimerkiksi halutaan, että jo ekaluokta ylitse muiden: lapset! kalaisilla on kännykät ja pelit, joiden käyttämisestä joutuu sitten ilNäin listaa ohjaajan työn parhaita puolia Heli Liimatainen. Hän tapäivällä vääntämään. Mihin eput tarvitsevat kännyköitä, kun he toimii Keljon Nuorisoseuran iltapäivätoiminnan vastuuohjaajana ovat aikuisten seurassa koko päivän ja vanhemmat hakevat heidät koululaisten iltapäivätoimintapiste Jälkkärissä.

Jälkkäristä? Enkä oikein tiedä, onko hyvä vai huono asia, että he tieHelillä on pitkä kokemus kasvattajana toimimisesta Nuorisoseu- tävät maailman menosta entistä enemmän, Heli pohtii. rajärjestön parissa, syksyllä lähti 13. vuosi käyntiin. Hän on toiminut – Toisaalta, nykylapset ovat reippaita ja sanavalmiita, he pystyvät vastuuohjaajan tehtävän lisäksi vuosittain ohjaajana alan opiskelijoil- kertomaan mielipiteensä ja myös tekevät sen. Niin on hyvä: lapsen le, kesätyöntekijöille ja harjoittelijoille, sekä KNOPPI-koulutuksen äänen täytyy kuulua ja heitä pitää kuunnella, mutta aikuinen on se, käyneille uusille ohjaajille. Heli tekee yhteistyötä Kalevan Nuorten il- joka lopulta tekee päätöksen lapsen parhaaksi. tapäivätoiminnan ohjaajien tiimin kanssa ja järjestää ohjaajatiiminsä avustuksella lapsille kerhoja ja tapahtumia, joihin usein myös lasten vanhemmat osallistuvat.

– Kun aikuinen itse viihtyy työssään, se tarttuu lapsiin ja heistäkin on hauskaa olla toiminnassa mukana, Heli korostaa.

Toki ohjaajan työssä on huonojakin puolia kuten työn kuormittavuus kiireen keskellä. Silloin joutuvat innostavuus ja luovuus lujille.

– Perheiden yhteisen ajan puute ja hektisyys näkyvät sekä koulussa että Jälkkärissä. Lapset ovat välillä levottomia, uupuneita ja riitaisiakin. Tilanne vielä pahenee, jos lapsiryhmä on liian suuri, Heli kertoo.

Nyt Jälkkärin ryhmässä on 30 lasta ja määrää Heli pitää sopivana.

Tällä hetkellä heistä kolme tarvitsee erityistukea.

– Aika paljon on muuttunut

Heli Liimatainen toimii vastuuohjaajana koululaisten iltapäivätoimintapiste Jälkkärissä.

11

teksti Anna Ahonen kuvat Jussi Perämäki

OHJAAJIEN OLOHUONEESSA

virkistytään ja rentoudutaan

O

Ohjaajien olohuoneeseen ovat tervetulleita aa ohjaajille tilaisuuden virkistäytymiseen, rentoutumiseen kaikki projektien, kerhojen, ryhmien ja tapahtusekä uusien virikkeiden löytämiseen. Tilaisuuksissa ohjaajat mien ohjaajat ja vetäjät, joilla on halua ja motija ohjaamisesta kiinnostuneet kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan vaatiota kehittää ohjaamansa toiminnan lisäksi ja saamaan vertaistukea sekä kokoamaan uusia ideoita ja virikkeitä ko- myös itseään ohjaajana. Tervetulleita ovat myös ohjaajana aiemmin toimineet tai ohjaamisesta tiin viemisiksi.

Ohjaajan rooli harrastustoiminnan mahdollistamisessa on merkit- kiinnostuneet nuoret ja aikuiset. tävä: hän on toiminnan sydän, joka suunnittelee ja ohjaa ryhmän toimintaa sekä pitää sen kasassa. Suomen Nuorisoseurojen viisikoh- Vertaistukea ja vuorovaikutusta taisessa Kärkihankkeet 2013 – 2015 -toimenpideohjelmassa ohjaa- Pia Vapalahti ja Heli Pelkonen osallistuivat sykjatoiminnalla on oma kärkihankkeensa ”Ohjaajat jalustalla”, jonka syllä 2012 sirkus- ja hyvinvointiteemaiseen Ohjaatavoitteita ovat muun muassa ohjaajakoulutuksen järjestäminen ja jien olohuoneeseen. Röykässä aikuisten jumppaa kehittäminen, huolehtiminen ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymi- ohjaavalle Vapalahdelle kerta oli ensimmäinen. sestä, ohjaajien motivointi ja innostaminen sekä ammattiopettajien, Sirkus-osiossa askarreltiin sirkusvälineitä ja opeteltiin temppuja sekä tehtiin lopuksi yhteinen harrasteohjaajien ja seuratoimijoiden yhteistyön mahdollistaminen.

Ohjaajien olohuoneet suunnitellaan yksilöllisesti vastaamaan kun- loppurentoutus. Vapalahti piti asiantuntevasta kin ryhmän ja tapaamiskerran sen hetkisiä tarpeita. Ne voivat sisältää ohjauksesta ja sai ideoita muun muassa omalle esimerkiksi keskustelua ajankohtaisista asioista, omien ohjaustaitojen jumpparyhmälleen sopivista venyttelyliikkeistä. analysointia ja vahvistamista, kevyttä liikunnallista tai muuta hyvin- Tärkeää hänelle oli muiden ohjaajien tapaaminen ja vuorovaikutus vointiin liittyvää ohjelmaa sekä yhteistä rentoutumista. Tällä tavalla heidän kanssaan.

Kerkkoossa kahta Tempoa tenaviin -ryhmää ohjaava Pelkonen toteutettu ohjaajahuolto ja ohjaajien kohtaaminen edistävät ohjaajipuolestaan on osallistunut lähes kaikkiin Uudenmaan Ohjaajien en motivaatiota ja jaksamista.

Ohjaajien olohuoneen tarkoituksena on järjestää tapaamisia oh- olohuoneisiin. Hänen mielestään olohuoneiden tärkeintä antia ovat jaajien omilla paikkakunnilla ja tuoda ohjaajahuolto sinne, missä oh- kiinnostavat ja uutta oppia tarjoavat koulutusosuudet, tapaamisten jaajakin on. Kohtaamisia järjestetään eri paikkakunnilla ja lähialueilla virkistävä vaikutus sekä kuulumisten vaihto muiden ohjaajien kanssekä tapahtumissa, joihin ohjaajat osallistuvat yksin tai ohjaamansa sa. Hänen seurastaan olohuoneisiin lähtee tavallisesti useampi ohjaaja, ryhmän kanssa. Toiminnalle on suunniteltu neljä erilaista runkoa kak- joten matkat ovat kuin seuran ohjaajien yhteisiä virkistysretkiä.

Pelkonen on saanut Ohjaajien olohuoneista uusia elementtejä sipäiväisestä tapahtumasta muutaman tunnin työpajaan, joiden pohomiin kerhoihinsa. Niin tenava- kuin kansantanssiryhmienkin ohjaajalta toiminta suunnitellaan jokaista kertaa varten erikseen.

12

HJAAJIEN OLOHUONE on ohjaajahuollon malli, joka tarjo-

jat ovat hyödyntäneet sirkuksen teemoja työssään. Sirkusvälineiden askartelua sovelletaan myös nuorisokahvilan toiminnassa.

Useamman ohjaajan osallistuminen helpottaa myös ohjaajien yhteistä, seuran sisäistä ohjauksen suunnittelua ja toteutusta.

Eräs harrastajateatterifestivaali Teatterilaivalla ohjaajien olohuoneeseen kaksi kertaa osallistunut lasten ja nuorten teatteriryhmän ohjaaja kertoo saaneensa tapaamisissa tunteen vertaistuesta sekä uusia ideoita muilta ohjaajilta. Ammattimaisten ohjaajien joukossa harrastuspohjalta toimiva sai tukea omalle työlleen muiden kokemusten kautta. Tuolla kerralla teemana olivat ohjaajan omat vahvuudet. Hän toivoo, että olohuonetapaamisten ideapankkimaisuus ja harrastajaohjaajien osallisuus vahvistuvat tulevaisuudessa.

Järjestä Ohjaajien olohuone omalla alueellasi! Suomen Nuorisoseurojen kotisivulle osoitteeseen http://nuorisoseurat.fi/ ohjaajille kootaan kevään aikana tietoa ja ohjeita nuorisoseuroissa toimiville ohjaajille. Voit myös pyytää ohjaajille suunnattua materiaalia Suomen Nuorisoseurojen toimistolta.

13

KUVA Suomen Nuoriso-opisto

Taitoja hiotaan peruskursseilla Paukkulassa

Ohjaajaeiole koskaanvalmis teksti Jatta Juhola KUVA Suomen Nuoriso-opisto

KUVA Suomen Nuoriso-opisto

14

KUVA Tommi Närhi

Kuvassa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen opiskelijat perehtyvät erilaisiin ohjausmenetelmiin.

Syksyllä käynnistyvät lukuvuoden mittaiset peruskurssit Paukkulassa, haku 31.7.2013 mennessä:

Liikunnanohjauksen peruskurssin opiskelijoita syksyllä 2012.

T

• Liikunnanohjaus • Teatterinohjaus • Mediatuotanto • Tanssi LISÄTIEDOT www.paukkula.fi

ÄTÄ MIELTÄ ON Noora Nousiainen, joka toimii liikun-

nanohjauksen peruskurssin vastaavana opettajana Paukkulassa, Suomen Nuoriso-opistossa.

– Ohjaustaidoissa voi kehittyä, mutta kehittyminen edellyttää sitä, että omaa tekemistään pystyy tarkastelemaan kriittisesti, reflektoiden. Vuorovaikutustaitoja voi opiskella ja esiintymistaitoa hioa, mutta myös omaa asiantuntijuutta pitää päivittää jatkuvasti, Nousiainen korostaa.

Hyvän ohjaajan tärkeimmät ominaisuudet voi Nousiaisen mukaan tiivistää muutamaan.

– Asiantuntijuus ja läsnäolo ovat keskeisiä. Mitä enemmän ohjaustilanteeseen liittyy vuorovaikutusta, sitä enemmän ryhmädynamiikan ymmärtäminen korostuu.

– Läsnäolo edellyttää heittäytymistä tilanteeseen, mutta kuitenkin niin että ohjaajalla pysyy langat käsissä koko ajan, Nousiainen painottaa.

Liikunnanohjauksen peruskursseilla näitä taitoja on opiskeltu jo kahden ryhmän voimin. Syksyllä koulutus aloitetaan koko lukuvuoden mittaisena.

Menetelmäopintoja teatterinohjaukseen

Myös toista vuotta tarjolla ollut esittämistaiteen koulutus painottuu syksystä alkaen ohjaajuuteen. Teatterinohjauksen peruskurssin opetussuunnitelmaa on työstetty yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin, Suomen Harrastajateatteriliiton ja Nuorisoseurojen teatteritoimikunnan kanssa.

– Koko ohjausprosessin perustana ovat ryhmänohjaamisen taidot ja ryhmädynamiikan tunteminen. Lasten ryhmien ohjaaminen on erilaista kuin nuorten ohjaaminen. On näkökulmaeroja siinä, minkälaisia juttuja tehdään, minkä verran ryhmälle annetaan tilaa vaikuttaa tai minkälaisia aiheita voidaan käsitellä, kertoo teatteriohjauksen peruskurssin vastaava opettaja Janne Lahtia. Kaikkea tätä peruskurssilla harjoitellaan myös käytännössä.

Ohjaajantyön lisäksi peruskurssilla opiskellaan näyttelijäntyötä, osallistavaa teatteria, dramaturgiaa ja teatterituotannon hallintaa.

Peruskurssin tavoitteena on luoda lähtökohdat teatteri-ilmaisun ja esittävän taiteen ammatillisia opintoja varten, mutta myös tarjota uusia työkaluja harrastajateatteritoimintaan ja erilaisten ryhmien ohjaamiseen. Pyrkimyksenä onkin tarjota yksittäisiä opintojaksoja teatteriohjauksen peruskurssin sisällöistä myös viikonloppukursseina.

Ohjaaja ammattina

Ohjaajakoulutuksella on Paukkulassa pitkät perinteet. Nuorisoja vapaa-ajanohjaajia on koulutettu kampuksella peräti vuodesta 1923 lähtien. Vararehtori Anne Havukainen pitää monialaisuutta Paukkulan vahvuutena.

– Tutkintoon johtavassa koulutuksessa hyödynnetään peruskursseihin sisältyvää osaamista ja sisältöjä, ja vastaavasti tutkintoon johtavan koulutuksen ohjausosaaminen on hyödynnettävissä peruskursseilla. Opiskelijat perehtyvät erilaisiin ohjausmenetelmiin ja ohjaukseen erilaisissa toimintaympäristöissä, Havukainen kuvailee.

15

Ramppikuumeen esitykset valitaan Mika Nuojuan johdolla

R

AMPPIKUUME! - valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä ja kokea nuorisoteatteriryhmien esityksiä Mikkelissä 26. – 28. huhtikuuta 2013.

Nuorisoteatteripäivien katselmuksessa nähtävät esitykset valitaan hakemusten perusteella kahteen sarjaan. Katselmuksen esityksiä palkitaan molemmissa sarjoissa erilaisin painotuksin. Jaossa on Ramppikuume-kiertopalkinto ja 1000 euron rahastipendi, Leimahdus-stipendi (500 €) sekä joukko kannustusstipendejä. Esityshaku päättyy 28. helmikuuta.

Katselmuksen esitykset valitsee tänä vuonna Mikkelin kaupunginteatterinjohtaja Mika Nuojua ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Janne Lahtia.

Nuorten omaa ääntä valinnoissa edustaa Suomen Nuoriso-opiston esittämistaiteen linjan opiskelijat.

Suomen Nuoriso-opistolla Paukkulassa järjestettävä tapahtuma on suunnattu 13 – 20 -vuotiaille teatteriharrastajille ohjaajineen.

Kaikille avointen esitysten lisäksi ohjelmassa on alan koulutusta teatteriammattilaisten ohjauksessa muun muassa näyttelijän-

HAKUOHJEET & LISÄTIETOJA www.ramppikuume.net LISÄTIETOJA Jaakko Hanhela kulttuurituottaja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli Puh. 044 416 2418 jaakko.hanhela@sno.fi www.sno.fi

Tanssin työpajassa lajeina olivat street, breakdance ja showtanssi.

16

työ-, improvisaatio-, tanssi-, sekä akrobatia-työpajoissa. Myös esitysten ohjaajille järjestetään oma ohjaajien olohuone työpaja. Viime vuonna Ramppikuume kokosi Mikkeliin yli 200 innostunutta ja lahjakasta teatteriharrastajaa.

17.

RAMPPI

KUU

ME VALTAKUNNALLISET NUORISOTEATTERIPÄIVÄT

MIKKELISSÄ

26.-28.4.2013

ramppikuume.net

KU A H YS T I ES

.

2 .

8 2ENNESSÄ M

Ramppikuumeen tuottavat: Suomen Nuoriso-opisto yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Nuori Kulttuuri -säätiö, Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Satakunnan Nuorisoseurojen liitto.

17

NUORTEN

VA LTA K U N N A L L I N E N

TEATTERIK ATSELMUS

NUORTEN

VA LTA K U N N A L L I N E N

TEATTERIK ATSELMUS

s

el.fi/teatris h . o

ww

ww

w.n

w.n

uorikulttu

uorikult

.fi i r u

i.f r u u t

n uo ri

n uo ri

s

el.fi/teatris h . o

i

24.–26.5.13 24.–26.5.13 18

KINOBOXIT – elämää ja elokuvaa boksissa ja sen ulkopuolella

Y

HTEISTYÖSSÄ SUOMEN NUORISOSEUROJEN kanssa Suomen Elokuvakontakti on aloittamassa uutta elokuviin liittyvää Kinoboxit-kerhotoimintaa. Voit järjestää oman elokuvapäivän tai elokuvakerhon, joka kokoontuu useampana kertana tai käyttää elokuvaa muun kerhotoiminnan ohessa ikään kuin inspiraationa.

Kinoboxit koostuu nimensä mukaisesti elokuvapaketeista, joissa on kotimaisia lyhyt- ja dokumenttielokuvia sekä niihin liittyviä tehtäviä, joita voi käyttää apuna elokuvista keskusteltaessa tai niitä tehdessä. Boksit on helppo ottaa käyttöön ja niitä voi myös vapaasti muokata omalle ryhmälleen sopiviksi.

LISÄTIETOJA Christa Prusskij Tuottaja christa.prusskij(a)elokuvakontakti.fi www.elokuvakontakti.fi Suomen elokuvakontakti ry / KINOBOXIT Pohjoisranta 20 B 23 00170 Helsinki Puh. 046 596 9128

Kinoboxien tarkoituksena on näyttää valtavirrassa vähän nähtyjä kiinnostavia elokuvia, keskustella niistä sekä innostaa tutustumaan elokuvien tekemiseen. Elokuvan kautta pääsee kurkistamaan jonkun toisen ihmisen maailmaan, mihin normaalisti ei ole pääsyä tai voi kokea monenlaisia yllättäviäkin tunteita. Elokuvat kertovat monta erilaista tarinaa elämästä ja elokuvista itsestään.

Keväällä kerkiää vielä osallistumaan, mutta kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman pian ja ilmoittaa, mikä paketti kiinnostaa ja minkä ikäisistä kerholaisista on kysymys.

ELOKUVABOXIT

• Mitä jälkeemme jää: kierrätys, ympäristö, metsä • Vieraassa maassa: monikulttuurinen Suomi, maahanmuutto, yhteiskunta • Nuoruuden kohinaa: tasa-arvo, aikuiseksi kasvaminen, ystävyys • Huumoripläjäys: humoristisia lyhytelokuvia • Welcome to Finland: lyhytelokuvia Suomesta ja suomalaisuudesta • Lyhäriraati: poikkileikkaus kotimaiseen lyhytelokuvaan.

Elokuvia voidaan leikkimielisesti pisteyttää ja samalla herätellä sisällämme asuvaa elokuvakriitikkoa.

KINOPÄIVÄ – elokuvakasvatusta käytännössä Seminaari Tampereen elokuvajuhlilla torstaina 7.3. klo 9.30 –16.00

Tule kuulemaan ja keskustelemaan käytännön elokuvakasvatuksesta Suomessa!

S

UOMEN ELOKUVAKONTAKTI RY järjestää yhteistyössä Tampereen elokuvajuhlien kanssa seminaarin, jossa esitellään useita elokuvakasvatukseen liittyviä käytännönläheisiä projekteja ja toimintaa sekä keskustellaan elokuvakasvatuksen uusista tuulista alan asiantuntijoiden kanssa. Seminaari on tarkoitettu kaikille elokuvakasvatuksesta kiinnostuneille, mutta erityisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville opettajille ja ohjaajille.

Luennoimassa on Richard Raskin Århusin yliopistosta Tanskasta, jossa hän opettaa estetiikan ja viestinnän laitoksella. Hänen erityisalaansa on tarinankerronta ja tarinan rakentaminen, lyhytelokuvat sekä TV-mainokset.

Käytännön elokuvakasvatuksesta on paikan päällä kertomassa mm. Suomen elokuvakontakti ry, Pirkanmaan elokuvakeskus, Tampereen Mediakoulu, Kinoboxit-hanke, Ihmefilmi, Koulukino ja Kaikki kuvaa -sivusto. Lisäksi tarjolla on tietoa monista muista elokuvaprojekteista. Seminaari päättyy paneelikeskusteluun, johon myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua.

Keräämme tietoa myös teidän mahdollisista elokuvaprojekteistanne. Kerro projektistasi ilmoittautumisen yhteydessä, niin voimme jakaa seminaarissa esimerkkejä onnistuneista elokuvaprojekteista tai karikoista, joita välttää.

Varaa paikkasi pian, koska paikkoja on rajoitetusti. Sitovat ilmoit-

tautumiset osoitteeseen kinoboxit@elokuvakontakti.fi. Ilmoittautuminen päättyy torstaina 28.2. Osallistumismaksu 10 € maksetaan paikan päällä.

Kerro ilmoittautumisen yhteydessä haluatko lounasvarauksen, sekä mahdollisesta erityisruokavaliosta. Lounas on omakustanteinen. Tietoa hotellivaihtoehdoista saat ilmoittautumisvahvistuksen yhteydessä.

Seminaari järjestetään Werstaan auditoriossa, Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere. Lisätiedot ja aikataulut tarkentuvat lähiaikoina www.elokuvakontakti.fi ja www. tamperefilmfestival.fi.

LISÄTIEDOT Tuottaja Christa Prusskij Kinoboxit/ Suomen elokuvakontakti ry Puh. 046 596 9128 christa.prusskij@elokuvakontakti.fi

Seminaarin järjestävät: Suomen elokuvakontakti ry yhteistyössä Tampereen elokuvajuhlien kanssa. Seminaari on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Kinoboxit-hanketta.

19

teksti Anna Huotari kuvat Riku Suonio

Tästä kaikki lähti T

OUKOKUUSSA 2012 kolme teatterinharrastajaa sai Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulissin johtokunnalta yllättävän suostumuksen. Kyllä, tehkää teatteria! Ilman ryhmää, rahoitusta, näytelmää, esitystilaa – ilman mitään. 30-vuotias kesäteatteri osoitti ennakkoluulottomuutensa luottamalla nuoreen energiaan ja harrastajiinsa. On kulunut lähes päivälleen kahdeksan kuukautta ja Minne huuto ei kanna –musikaalin ensi-ilta on pian.

Keitä olemme?

Meitä on kolme: Anna Huotari (20), Frida Rajaniemi (19) ja Riku Mäkelä (20). Sen lisäksi, että olemme ystäviä keskenämme, yhteistyö toimii hyvin myös osaamistemme tähden. Anna opiskelee kulttuurituotantoa, Frida on tehnyt jo useampaan eri näytelmään koreografiat ja tämä on muusikoksi valmistuvan Rikun neljäs musikaali, johon hän on säveltänyt kappaleita. Teatterissa syntynyt yhdessä tekemisen ilo vakuutti meidät, että pystymme tähän, jos haluamme.

Ryhmä ja näytelmä

Ohjaustiimin tapaan ryhmän neljätoista 15-21-vuotiasta teatterinharrastajaa ovat Kulissin lastenryhmän kasvatteja. Elokuussa 2012 koottu ryhmä tarjoaa tekijöilleen mahdollisuuden päästä tekemään vakavampaa ja kokeilevampaa teatteria. Lähtökohta tähänkin produktioon on kuitenkin Kulissin perinteitä kunnioittava: teatteri yhdistyy musiikkiin ja tanssiin, jotka vievät tarinaa eteenpäin.

20

Minne huuto ei kanna –musikaalin teksti syntyi ilman olemassa olevaa pohjakertomusta ja sen myötä näytelmällä on aivan oma maailmansa. Sadunomainen tarina on kuvaus neljästätoista hahmosta, jotka joutuvat keskelle maailmanloppua. Näytelmä pohtii, miten ihmiset reagoivat paineeseen ja pelkoon. Vaikka teksti on ohjaustiimin käsialaa, ovat nuoret saaneet vaikuttaa omien hahmojensa tarinaan ja sitä myöten myös näytelmän tapahtumiin. Harjoitusten ja näytelmän valmistumisen edetessä ohjaustiimi käytti syksyn mittaan aikaa myös hankehakemuksen kirjoittamiseen.

Hanke

Kuulimme Youth in Actionin nuorisoaloitteista kesän alussa KeskiSuomen Nuorisoseurojen työntekijöiltä Riina Kylmälahdelta ja Aimo Walamieheltä. Heidän avustuksellaan haimme onnistuneesti 6100 euron rahoitusta EMPTY-hankkeelle (Ei Mitään Postmodernia Taideshaissea –Yhteisö). Hankkeen tarkoitus on levittää itse tekemisen iloa ja mahdollisuuksia muillekin, sekä kehittää alueen nuorisoteatteritoimintaa. Jyväskylässä on paljon nuoria innokkaita teatterinharrastajia ja paljon hyviä mahdollisuuksia harrastaa teatteria. Tavoitteenaamme on löytää paikka, jossa nämä kaksi kohtaavat. Hankkeen puitteissa järjestetäänkin 18. helmikuuta Nuorisoteatteritapaaminen, jossa aiheesta on tarkoitus keskustella.

Tervetuloa mukaan!

K

UN KESÄN LOPUSSA kuulin alkavasta teatteriprojektista, olin heti kiinnostunut. Neljäs vuoteni Kulissin lastennäytelmien parissa oli alkamassa, ja olin jo jonkin aikaa kaivannut muunkinlaista teatteriharrastusta. Sähköpostiini tullut ilmoitus EMPTY-projektista mainitsi vakavamman teatterin, kokeilevamman ohjauksen, hyvän ryhmähengen ja Muumi-kirjat – eikä tätäkään kaikkea olisi tarvittu, että olisin halunnut mukaan. Olin siis enemmän kuin innoissani, kun sain kuulla pääseväni mukaan tähän seikkailuun.

Kävin KNoppi-koulutuksen vuosi sitten talvella saadakseni valmiuksia kerhonojaajana toimimiseen. Suunnittelimme siellä omaa kerhoa, jota haluaisimme alkaa vetämään. Aiemmin olin vain ohimennen ajatellut, että olisipa hauska pitää teatteri- tai puuhakerhoa lapsille, mutta kun asiantuntevat ihmiset oikeasti antoivat tietoa ja ohjeita tämäntyyppisen projektin suunnitteluun, tunsin olevani askeleen lähempänä haavetta. Onko tällainen oikeasti mahdollista?

Ajatus siitä, että Kulissin kasvatit - siis vähän niin kuin minä muutaman vuoden päästä - voisivat vain päättää, että haluavat tehdä teatteria ja pelkästään siltä pohjalta oikeasti luoda teatteria, tuntui hurjalta ja ihanalta. Ilman harjoitus- tai esitystilaa, käsikirjoitusta, musiikkia ja rahoitusta ollut ideansiemen on kasvanut todeksi. Unelmat toteutuvat, on mielessäni pyörinyt EMPTYn alusta saakka. Ohjaajiemme esimerkkiä seuraten kuka tahansa nuorihan voisi vain ryhtyä tuumasta toimeen ja oikeasti saada aikaan uskomattomia asioita. Tämähän on mahdollista!

On ollut sanoinkuvaamattoman uskomatonta olla mukana tässä ihanassa teatteriproggiksessa. Se on antanut paljon enemmän kuin osasin kuvitellakaan – mikään ei voita sitä tunnetta, kun istumme ringissä laulaen loppulaulua ja kaikilla on kyyneleet silmissä. Tämä on todellista; tämä on teatteria.

HANKEFAKTAA

työntekijöiltä Riina Kylmälahdelta ja Aimo Walamieheltä • nuorisoaloite: jonkin aiheen ympärillä oleva nuorten oma projekti, kuten kampanja, tapahtuma, julkaisu tai sarja tempauksia • hyödyttävät aina tekijöiden lisäksi myös muita ihmisiä tai yhteisöä • tekijöinä vähintään neljä nuorta • haku kolmesti vuodessa: 1.2., 1.5. ja 1.10.

• projektituen lisäksi hankkeelle saadaan 1100 euroa ohjaajan palkkaa varten

Mia Leppänen

21

teksti Greetta Lamminen kuva Laura Seppänen

L

ASTEN KALENOIDEN pääjuh-

lan käsikirjoitus on ensimmäistä kertaa alusta loppuun lasten oman luomistyön tulosta. Vielä käsikirjoitus ei ole täysin valmis vaan sitä työstetään edelleen pitkin kevättä. Näytelmäharjoitukset alkavat maaliskuussa. Tulos nähdään Lappeenrannan urheilutalon salissa kesäkuun yhdeksäntenä päivänä.

Valmis käsikirjoitus on pitkän ja sekä lapsille että ohjaajalle haastavan prosessin tulos. Prosessi alkoi viime keväänä, kun teatteri-ilmaisun ohjaaja Johanna Juslin näytti lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille erilaisia kuvia. Niistä lapset kehittelivät yhdessä useita maailmoja kuten saamelaisen luonnonjumaluuden, tuhoutumassa olevan Itämeren pohjan ja keskiaikaisen Turun näkymän. He miettivät konkreettisen ongelman, joka täytyisi ratkaista juonenkulun keinoin. Tapaamiskerroilla nousi esiin kysymys, kuka kulkisi näissä maailmoissa.

Sittemmin tarinan juonta on viety eteenpäin pääasiassa Imatralla Irti-teatterin Pippuri-ryhmän harrastajien voimin. Ryhmä koostuu 9-13 -vuotiaista. Keskeisiä rooleja lopullisessa esityksessä tulee olemaan noin 15.

– Käsikirjoituksen tekemistä tällä tavalla kutsutaan devising-menetelmäksi. Tuloksena on jotakin ennennäkemätöntä, sillä näin luotuna näytelmästä tulee OMA. Tekijät ja esitys todella kohtaavat, ja se näkyy myös yleisölle, Juslin sanoo.

Nyt syntyneessä käsikirjoituksessa tarina kulkee ja polveilee kuin kalevalainen taru ikään. Kun juonta alettiin luoda, päähenkilönä oli Väinämöinen, jonka matka kulki perinteisissä mytologioissa. Tarinan vähitellen kehkeytyessä Väinämöinen vaihtui nykyajan siivoojaan.

Hahmo siivoaa toimistoa parhaansa mukaan, mutta despoottimainen pomo ei ole tyytyväinen. Työssään ponnisteleva siivooja sammuttaa illalla ihan hyvää hyvyyttään kaikki käyntiin jätetyt tietokoneet. Silloin käy huonosti, kaikki tiedot katoavat.

22

Väsynyt siivooja istahtaa toimistotuoliin miettimään, mikä nyt neuvoksi - ja nukahtaa. Unessa oraakkeli kertoo siivoojalle, että kaikki tuo koneissa ollut tieto oli aivan tyhjänpäiväistä, merkityksetöntä.

Oraakkeli lähettää siivoojan kysymään neuvoja Antero Vipuselta, tietäjältä, jolla on hallussaan arvokkaita ikiaikaisia tietoja.

Niin siivooja lähtee matkaan ja saapuu neljään erilaiseen maailmaan, joista hän hakee pysyvää tietoa, jotakin elämässä todella oleellista ja tärkeää. Matkalla käydään esimerkiksi lavatansseissa, joissa selviää, ettei pidä katsoa vain ihmisen ulkonäköä vaan tärkeintä on ihminen itse. Muun muassa tämä oivallus on siis lähtöisin 13-vuotiaan omista ajatuksista.

Eri maailmoissa kulkeminen ja samalla koko esitys päättyy 1500-luvun Turun torille suureen joukkokohtaukseen, jonka esittäjinä on satoja eri-ikäisiä lapsia ympäri Suomen.

Vapaa tietosanakirja Wikipedian mukaan arvellaan, että Antero Vipusen alkuhahmo on lainattu Kalevalaan saamelaisista tarinoista, joissa käytiin noita Antereeuksen haudalla hakemassa tietoja.

teksti Greetta Lamminen piirrokset Anita Polkutie

”Onko siellä joku kilpailu?”

TÄÄLTÄ TULLAAN LAPPEENRANTA

O

ULUSTA LASTEN KALENOIHIN matkaa kaksi bussilastillista innokkaita, ensikertalaisia osallistujia. Kuume on jo nyt kova, vaikka aikaa kesäkuuhun on. Eniten odotetaan pääsyä esiintymään isossa joukossa. Oikein pääjuhlaan, oikean yleisön eteen!

Oulunsalon Nuorisoseurasta mukaan on lähdössä kaksi ryhmää, 14 iältään 7-11 -vuotiasta lasta Kepposista ja kymmenkunta 5-6 -vuotiasta Kikatuksesta. Nuorisoseura Vilikkaasta Oulusta lähtee 4-7 -vuotiaita tanssiryhmä Hyrrän jäseniä. Lapsia luotsaa heidän ohjaajansa, tanssinopettaja (AMK) Hanna Poikela. Koska lapset ovat vielä kovin nuoria kolmen päivän reissulle, toinen bussillinen täyttyykin huoltajista ja apuohjaajista.

Valmistautuminen Kalenoihin on vasta hiljalleen alkamassa, ensin täytyy hioa kuvioita toukokuista maakunnallista katselmusta varten. Samalla Kepposet harjoittelevat jo kuitenkin sottiisin askelta pääjuhlan Jänkäsottiisia varten. Harjoituksia on tunti kerran viikossa, mutta lähempänä tapahtumaa tahti tiivistyy.

Toukokuussa äitien ja muiden huoltajien on määrä ottaa ompelutarvikkeet esille ja panna koneet hyrräämään. Ison joukon esiintymisasujen tekeminen vaatii tietenkin myös ison työn tukijoukoilta.

Ilman heitä lasten matkasta ei tulisi mitään.

Tieto tulevasta matkasta kutkuttaa kepposlais-

ten mieliä ja pyörii puheissa vähän väliä.

Ohjaaja saakin vastata yhä uudelleen samoihin kysymyksiin: ”Saadaanko me ihan totta matkustaa koko porukka?”, ”Eikö siellä ole kilpailua?”, ”Saako siellä valvoa myöhään?”.

No, myöhään ja myöhään…

Siihen ei tässä jutussa oteta kantaa.

– Yhteismajoitus on koululla ja kovasti Kepposet odottavat, että pääsevät makuupussiin kihisemään, Poikela naurahtaa.

– Ohjaajahan on myös matkanjohtaja ja näin pienten kanssa matkustettaessa on todella paljon huomioon otettavia asioita. Valmistaudun kuitenkin luottavaisin mielin, hän sanoo.

Poikela on itse tanssinut kolmevuotiaasta lähtien ja opettanut aikuisiällä tanssia Tempoa Tenaviin -ryhmistä 70-vuotiaisiin saakka. Monta matkaa on tullut tehtyä ja festivaalit ovat tulleet tutuiksi. Yksi on kuitenkin jäänyt käymättä: Lasten Kalenat.

– On mielenkiintoista nähdä ja kokea tapahtuma, joka on profiloitunut pelkästään lapsiin. Kalenat on meille kaikille hyvä porkkana kevätkauden päätteeksi, hän sanoo.

6.– 9.6.2013 TYÖPAJOJA JOKA LÄHTÖÖN Eri-ikäisille osallistujille suunnitelluissa työpajoissa on mistä valita. Voi opetella tanssia vaikkapa Koputtaen karjalaisesti, valssaten villisti, polkaten pippurisesti tai kokeilla kädentaitoja tekemällä Pohjan akan batiikkia. Tai voi tasapainoilla Joukahaisen jalannostoa ja Ilmarisen ilmaveiviä. Karjalan emännän piirakkaverstaassa valmistuvat karjalanpiirakat.

Viimeisimmät tiedot Lasten Kalenoiden valmisteluista ja työpajoista löytyvät tapahtuman kotisivuilta www.lastenkalenat.fi sekä Facebookista.

23

KUVAT Petri Kivinen

• Tämän vuoden Folklandian kummiyhtye on Hyvinkään kansantanssijoiden Usva.

• Vuoden 2012 kansanmusiikkilevy -palkinnon saivat Frigg (Polka V), Jaakko Laitinen & Väärä raha (Yö Rovaniemellä) ja Kardemimmit (Autio huvila).

• Vuoden Wäinö 2013, kansanmusiikin tai -tanssin alalla ansioitunut henkilö, on kanteletaiteilija Arja Kastinen.

• Vuoden 2013 nuori pelimanni on Tradikaali-yhtye.

Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe valitsevat vuosittain tämän tunnustuksen saajan.

• Kultakantele eli Kanteleliiton ns. elämäntyöpalkinto luovutettiin Yleisradion toimittaja Sirkka Haloselle.

• Kanteleliiton Vuoden kantele -tunnustus myönnettiin PRO Kaustinen ry:lle.

Folkkia rajattomasti F

OLKIN FESTIVAALIKAUSI avattiin 11.–12.1.2013 rajoja rikkoen Folklandia-risteilyllä. Laiva täyttyi jo 18. kerran kansanmusiikin ja -tanssin ystävistä. Suomen lisäksi esiintyjäryhmiä ja esiintyjiä oli mukana Belgiasta, Englannista, Kroatiasta, Latviasta, Ruotsista ja Virosta.

Folklandialla liikuttiin rajattoman riehakkaasta tunnelmasta kauniin lyyrisiin sointuihin, sillä esiintyjiä ja esiintymisiä oli monipuolinen kattaus. Risteilyllä nautittiin muun muassa harmonikkataiteilija Maria Kalaniemen, Timo Alakotilan, Arto Järvelän ja Timo Myllykankaan herkästä ja taidokkaasta soitosta, ja hervoton brittiyhtye The New Rope String Band viihdytti ja nauratti risteily-yleisöä.

Uutta kotimaista tanssipoljentoa risteilylle toi tanssiryhmä VäkeväKollektiivi sekä koreografi Marjo Kuuselan teos Naisia ja laukkuja.

24

Nuorta ja energistä tanhua nähtiin, kun kansantanssiryhmät Kimurantti Lappeenrannasta ja ISOn Tanhuujien Juntu Jyväskylästä valloittivat Ocean Clubin tanssilattian ja kotimaista tanssitaitoa edustivat myös muun muassa Motoran Livakat ja Pelmakat. Kansainvälistä tanssitaitoa ja osaamista nähtiin kroatialaiselta kansantanssiryhmä Tenalta.

Ruotsista mukana oli villiä gypsypunkkia soittava Räfven ja Virosta maaginen tulifolkin taituri virolais-ukrainalainen Svjata Vatra.

Suomea folkloreristeilyllä edustivat etnistä nordgrass-iloittelua tarjonnut uuden kansanmusiikin yhtye Frigg ja räväkkä live-bändi Tsuumi Sound System.

Folklandia-risteilyllä laivaan oli lastattu 3000 risteilyvierasta, joista esiintyjiä oli 1 000 kuudesta eri maasta. Folklandiaa oli toteuttamassa 54 valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävää organisaatiota.

teksti & kuva Timo Nevanperä

Pohjoispohjalaisilla

maakuntajuhlat Hailuodossa

N

UORISOSEUROJEN MAAKUNTAJUHLAT ovat Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton tärkein tapahtuma, jolla on jo yli 60 vuoden perinteet. Ensi kesänä juhlat järjestetään kesäkuun lopussa Hailuodossa, jonka nuorisoseura viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhlaansa.

Hailuoto on Perämeren suurin saari ja sinne matkataan kesäisin lautalla, mikä tekee juhlista entistä mielenkiintoisemmat.

Juhlat eivät ole yksinomaan nuorisoseuralaisten tapahtuma vaan ohjelmatarjonta suunnataan kaikelle kansalle. Juhlien järjestelyissä ovat mukana kunnan eri järjestöt, seurakunta ja Hailuodon kunta.

Alustavaan ohjelmaan on suunniteltu muun muassa huivipolku, arvoseminaari, sekä päättäjien ja kuntalaisten keskustelupaikka. Perinteeksi muodostunut terveydenedistämispalkinto luovutetaan taholle, joka on edistänyt kansanterveyttä merkittävällä tavalla.

Palkinto on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteinen tunnustus. Lasten leiri ja lasten valokuvauskilpailu on niin ikään suunnitteilla.

Pohjois-Pohjanmaalla on järjestetty maakuntajuhlia katkeamatto-

mana ketjuna jo vuodesta 1942 lähtien. Ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseurojen yhteinen juhla tosin pidettiin jo vuonna 1902 Limingassa. Sen jälkeenkin erilaisia kesäjuhlia järjestettiin, mutta maakuntajuhla-nimitys vakiintui sotien jälkeen. Tapahtuma on tärkeä voimannäyte järjestön jäseniltä ja osoittaa, että nuorisoseuroilla on yhä tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestöjä, joilla on resursseja vastaavaan, ei ole monia.

Pohjoispohjalaisten nuorisoseurojen maakuntajuhla elää ja muuntuu ajan hengen mukaan säilyttäen ja siirtäen uusille sukupolville sellaista perinnettä, mikä on säilyttämisen arvoista, luoden samanaikaisesti uutta, tässä ajassa kiinni olevaa juhlakulttuuria.

Nykyisessä toimintamallissa korostuu maakunnallisen ohjelmatarjonnan lisäksi paikallisuus. Maakuntajuhlan rikkaus onkin, että tapahtuma saa joka kerta erilaisen luonteen paikallisine erityispiirteineen ja ohjelmansuorittajineen.

Maakuntajuhlat ovat keränneet parhaimmillaan lähes 10 000 osanottajaa. Keskimäärin tapahtumaan on osallistunut noin 2 000 henkilöä.

25

Esiintymään Kaustiselle!

Kaustisen 46. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 8.– 14.7.2013 ja paikalle toivotaan jälleen satoja kansanmusiikki- ja kansantanssiryhmiä!

Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi viikon festivaaliranneke sekä etuja majoituksen ja ruoan osalta.

Esiintyjäryhmät voivat hoitaa ilmoittautumisensa sähköisesti kaustinen.net-verkkosivujen kautta tai postitse.

Ilmoittautuminen tulee tehdä 31.3. mennessä!

Paperista ilmoittautumislomaketta ja lisätietoja pelimanniehdoista voi tiedustella pelimannivastaava Heta Kaistolta numerosta 040 3582 198 tai osoitteesta pelimannit@kaustinen.net

Tervetuloa mukaan tekemään pieneen kylään suurta juhlaa!

Teatterin osaamiskeskus edistämään esittävän taiteen harrastusedellytyksiä

P

AUKKULAN KULTTUURIKAMPUS Mikkelissä toimii näyttämönä vuoden alusta käynnistyneelle Teatterin osaamiskeskus -hankkeelle. Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämällä EU:n rakennerahastotuella osarahoitetun hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa Mikkeliin valtakunnallinen, verkostomainen Teatterin osaamiskeskus. Osaamiskeskus kehittää esittävien taiteiden harrastusedellytyksiä tarjoamalla koulutusta ja palveluja niin teatteritoiminnan järjestäjille kuin harrastajillekin. Teatterin osaamiskeskus tuottaa tukipalveluja koko harrastajateatterikentälle.

Hankkeen kohderyhmää ovat esittävien taiteiden harrastajien lisäksi harrastajakentällä toimivat ammattilaiset ja taidekasvattajat, teatteri- ja sirkustoiminnan järjestäjät, kesäteatterit, kulttuurisen nuorisotyön koulutuksen tuottajat sekä välillisesti myös kuntien kulttuuri- ja nuorisotoimet.

Teatterin osaamiskeskus tuottaa palveluja, koulutusta ja neuvontaa paikallisille ryhmille ja yhdistyksille, joilla on olemassa tai kiinnostusta järjestää teatteritoimintaa alueellaan. Osaamiskeskuksen myötä taiteen harrastusmahdollisuudet ja sen hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat yhä useamman nuoren ja aikuisen ulottuvilla.

26

Hankkeen taustalla on valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön uudelleen organisoituminen. Pelkästään nuorisoseurajärjestön puitteissa toimii yli 300 teatterin harrastusryhmää, joissa on lähes 5000 aktiivista harrastajaa. Teatterin osaamiskeskus -hanketta toteuttaa ja hallinnoi Suomen Nuoriso-opisto, yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Suomen Nuorisoseurat ja Mikkelin kaupunki. Hanke päättyy 31.3.2014.

LISÄTIEDOT

Jatta Juhola, projektipäällikkö Puh. 044 416 2425 jatta.juhola@sno.fi Suomen Nuoriso-opisto Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli

Nuorisoseuratyön tueksi perustettiin vuonna 1954 Suomen Nuorison Tuki – säätiö, joka vuodesta 1966 alkaen myönsi ”rajoitetun määrän erityisiä Hermannin ja Hermanskan arvonimiä”.

Arvonimen alkuperä pohjautuu Helsingin kaupungissa Hermannin kaupunginosassa 1900‐luvun alussa toimineeseen nuorisoseuraan, jonka puheenjohtajalla Aleksanteri Salavalla oli tapana päättää keskustelut lausumaan: ”Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan!”

Hermanni tai Hermanska on arvonimi pitkään nuorisoseuratyössä aktiivisesti toimineille ja edelleen toimiville henkilöille.

Arvonimiä myönnetään ansioituneille ”nuorisoseuraveteraaneille” sekä sidosryhmissä ja yhteistyöverkostoissa toimiville nuorisoseuratyön aatteellisille ja taloudellisille tukijoille.

Arvonimet myöntää Suomen Nuorisoseurat ry ja niitä voi hakea erillisellä lomakkeella, joka on tulostettavissa osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/ansiomerkit

VALTAKUNNALLISET H-KILTAPÄIVÄT JA VUOSIKOKOUS KEURUSSELKÄ / KEURUU 13.–14.4.2013 tervetuloa H-kiltapäiville Keski-Suomeen!

Lauantai 13.4.

11.00 Saapuminen ja keittolounas, lomahotelli Keurusselkä 12.00 Kokous, Keurusselkä 14.30 Kokouskahvit. Keurusselkä 16.30 Päivällinen, Keuruun pappila 19.00 Iltamat Männistön nuorisoseurantalolla Sunnuntai 14.4.

8.00 Aamusaunat 8 – 9.00 Aamupala 9.15 Lähtö jumalanpalvelukseen Pihlajaveden uudelle kirkolle 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Seppeleen lasku sankarihaudoille 11.30 Kirkkokahvit Pihlajaveden nuorisoseurantalolla 12.30 Käynti erämaakirkolla ja opastettu kiertoajelu 14.30 Välipala. Näkemiin, tapaamisiin!

Majoituspaketit varataan suoraan Hotelli Keurusselästä: – Majoituspaketit alkaen 61 euroa /henkilö 3 hengen huoneessa.

Majoitus sisältää: la keittolounaan ja päiväkahvit, sunnuntaina aamusaunan ja aamupalan.

Tiedustelut/varaukset (muista mainita kiintiö ”H-kiltapäivät 2013”) Hotelli Keurusselkä Keurusseläntie 134 42700 KEURUU Puh. 014 75 100 myynti@keurusselkä.com www.keurusselka.com

Tiedustelut ja ilmoittautuminen 28.3.2013 mennessä Jorma Rantakömi, puh. 0400 243 607 Keski-Suomi Nuorisoseurat/ H-kilta Asemakatu 6, 40100 JYVÄSKYLÄ keski-suomi@nuorisoseurat.fi, puh. 0400 207 769 Osanottajapaketti: 90,- joka sisältää kokouspaketin: – Materiaalit, yllä mainitun ohjelmat ruokineen.

– Ei-majoittuvilta veloitetaan keittolounas ja päiväkahvi erikseen.

Osanottajapaketit maksetaan tilille: KSOP FI09 5089 0520 015226 28.3.2013 mennessä.

27

H-kilta

”Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan”

Lyhyesti

Anni Kelkasta

Suomen Nuorisoseurat

SUOMEN NUORISOSEURAT RY:N hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 18.1.2012 ja valitsi hallituksen puheenjohtajan ja työvaliokunnan. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin Anni Kelkka (23) Joensuusta. Liiton työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja Esko Ahonen ja varapuheenjohtaja Anni Kelkka sekä hallituksen jäsenistä Mikko Semeri.

JYVÄSKYLÄSSÄ JÄRJESTETTIIN tammikuussa nuorisoalan toimijoita koonnut NUORI2013 -tapahtuma, jossa mukana oli myös Suomen Nuorisoseurat. Tapahtuma kokosi lähes 2500 osallistujaa. Suomen Nuorisoseurat näkyi tapahtuman aikana messualueella edistäen kulttuurista lapsi- ja nuorisotyötä. Lisäksi Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman hankkeiden esittelytilaisuudessa kerrottiin Lapset äänessä -hankkeesta ja CIMOn tilaisuudessa esiteltiin nuorisoseurojen EVS-projekteja.

varapuheenjohtaja

Minna Ertimo

Satakunnan toiminnanjohtajaksi HEI, OLEN MINNA ERTIMO ja Satakunnan Nuorisoseurojen uusi toiminnanjohtaja. Aloitin työt Porissa vuoden vaihteessa. Jo nyt olen päässyt tapaamaan monia paikallisseurojen toimijoita, liiton ja Hämeen piirin työntekijöitä sekä Satakunnan alueen kulttuurityön tekijöitä.

Nuorisojärjestöt ovat minulle tuttu ja mieluisa toimintaympäristö: olen työskennellyt ja harrastanut niin Suomen Partiolaisissa, Luonto-Liitossa kuin Suomen 4H-liitossakin. Nuorisoseuratoimintakin tuli tutuksi lapsuudessa, jolloin tanssin kymmenisen vuotta Vantaan Kansantanssijoissa. Yhteisöllisyys eli silloin vahvana – ja uskon, että elää edelleen! Toivottavasti tapaamme pian!

näkyi NUORI2013 -tapahtumassa

EVS-koulutus

keräsi osallistujia ympäri Suomen

MITÄ EVS -PROJEKTI sai aikaan 200 hengen Suinulan kylässä?

Mitä tapahtui Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeenkyrössä italialaisen ja portugalilaisen vapaaehtoistyöjaksojen aikana? Minkälainen kokemus Bulgarian vapaaehtoistyöjaksosta jäi suomalaiselle nuorelle?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyi vastaus EVS (Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu) -koulutuksessa tammikuussa. Koulutus kiinnosti tammikuussa toistakymmentä nuorisoseuralaista, jotka kuulivat menneistä EVS-hankkeista ja ideoivat uusia projekteja nuorisoseuroihin. Kurssilaisen palautteesta poimittua:

”Hienoa kuulla oikeista kokemuksista. Uusia hyviä kokemuksia, mukavia uusia kontakteja ja tuttavuuksia”.

Talvipäivät TALVIPÄIVIÄ VIETETTIIN IISALMESSA jo 30. kerran 31.1.– 3.2. Talvipäivät on ennen kaikkea monen eri harrastusalan koulutustapahtuma, jossa on runsaasti myös Talvipäivien henkeen sopivasti liittyviä oheistapahtumia. Talvipäivillä toteutui yhdeksän kurssia, joiden yhteinen osanottajamäärä oli 187 henkeä. Juhlakonsertin yhteydessä muistettiin pitkäaikaisia kouluttajia Antti Savilampea ja Heikki Lahtea monin huomionosoituksin.

Kuvassa ”Parhaat coverit duo” vahvistettuna basisti Jussi Salmella. Vas. Jussi Salmi, Lauri Kelppe ja Jari Lappalainen 28

Paljasta vuoden teatteriteko ESKO -VUODEN TEATTERITEKO -tunnustuksen saajaa etsitään jälleen! Tunnustus voidaan myöntää nuorisoseuralle, ryhmälle, esitykselle tai henkilölle toimintakaudella 1.8.2012 – 31.7.2013 tapahtuneesta teatteriteosta, joka edustaa harrastajateattereita ja teatteriharrastajia innostavalla tavalla. Produktion/teatteriteon ei tarvitse ehdotushetkellä olla valmis. Ehdokkaiden joukosta valitaan kolme Eskokandidaattia, jotka esitellään kesän Nuorisoseuratlehdessä. Tunnustuksen saaja julkistetaan Teatte-

rilaiva – harrastajateatterifestivaalilla syyskuussa.

Lähetä oma ehdotuksesi perusteluineen 31.3. mennessä osoitteeseen esko@nuorisoseurat.fi.

Esko-tunnustuksen myöntää nuorisoseurajärjestön ja Suomen Nuoriso-opiston teatterin osaamiskeskus. Osaamiskeskus on käynnistynyt vuoden 2013 alusta Teatterin osaamiskeskus -hankkeella.

Aikuisten kansantanssiluokitteluihin tulossa 30 ryhmää SUOMEN NUORISOSEUROJEN joka toinen vuosi järjestettäviin aikuiskansantanssiryhmien luokitteluihin on ilmoittautunut yhteensä peräti 30 ryhmää. Osallistujia on maan laidasta laitaan, Helsingistä Kittilään ja Alavudelta Joensuuhun. 12.–14.4.2013 Tampereella järjestettävä ta-

pahtuma koostuu yhteensä viidestä luokittelukonsertista, joissa ryhmät luokitellaan esitystensä perusteella kuuteen eri sarjaan. Tulokset ovat voimassa seuraavat kaksi vuotta. Lisää tietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta www.nuoriseurat.fi/aikuistenluokittelut.

Retkelle luokittelutapahtumaan AIKUISTEN LUOKITTELUT on erinomainen retkikohde lasten ja nuorten kansantanssiryhmille sekä kaikille laadukkaasta kansantanssista kiinnostuneille. Retkipaketti sisältää päiväpassin joko lauantaiksi tai sunnuntaiksi sekä yhden ruokailun. Passilla on vapaa pääsy kyseisen päivän konsertteihin. Hinta ryhmille (vähintään 15 henkilöä):

Kalevan Nuorten ryhmät 20 euroa/hlö ja aikuisryhmät 25 euroa/hlö.

Ennen 28.2. tehdyistä varauksista ilmainen ohjaajapaketti.

Lisätiedot Sottiisin toimistolta puh. (03) 2122 147 tai info@sottiisi.net

29

teksti Hannu Ala-Sankola

Uusi organisaatio

palvelee paikallista toimintaa

V

UODEN VAIHDE toi tullessaan merkittäviä uudistuksia nuorisoseuraliikkeen organisaatiossa. Kalevan Nuorten Liitto ja sen piirijärjestöt purettiin ja niiden toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Suomen Nuorisoseurat ry:lle. Lisäksi valtakunnallisen liiton vastuulle siirtyi neljän keskusseuran toiminnot ja henkilöstö. Toimintamalleja on muutenkin uudistettu perustamalla osaamiskeskuksia, joiden vastuulla on palveluiden järjestäminen ja toiminnan kehittäminen koko maassa.

Aluetoimistot

Nuorisoseuran lähipalveluja varten järjestöllämme on alueellisesti kattava aluetoimistojen verkko. Aluetoimistojen ylläpidosta vastaa alueesta riippuen joko keskusseura tai Suomen Nuorisoseurat. Nuorisoseurojen palvelemisen näkökulmasta ylläpitäjällä ei ole olennaista vaikutusta. Aluetoimistojen keskeisiin tehtäviin kuuluu yhteydenpito jäsenkenttään, tiedottaminen, yhdistystoiminnan neuvonta ja seuratoiminnan kehittämien yhdessä jäsenseurojensa kanssa. Aluetoimistot järjestävät koulutusta ohjaajille ja luottamushenkilöille yhteistyössä opintokeskuksen, toisten aluetoimistojen ja osaamiskeskusten kanssa. Aluetoimistot järjestävät tapahtumia ja nuorisoseuratoimintaa palvelevia hankkeita. Aluetoimistoilla voi olla myös erityistehtäviä, kuten iltapäivä- ja muuta kerhotoimintaa, nuorisotilojen ylläpitoa ja muutakin sellaista toimintaa, joka yleensä hoidetaan paikallisseurojen toimesta.

Osaamiskeskukset

Osaamiskeskusten ja niiden tueksi muodostuvien osaamisverkostojen tehtävänä on oman vastuualueensa palvelujen järjestäminen ja toiminnan kehittäminen läheisessä yhteistyössä aluetoimistojen, opinto-

järjestö- ja tukipalvelut

sisällölliset ja järjestölliset kehittämishankkeet

aluetoimistot ja keskusseurat

nuorisoseura Opintokeskus Kansalaisfoorumi

tanssin, teatterin, lastenkulttuurin ja tapahtumatuotannon osaamiskeskukset Suomen Nuoriso-opisto

30

keskusten ja muiden toimijoiden kanssa. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat osaamiskeskuksista ja tilanteesta: Lastenkulttuurin osaamiskeskus toimii Kalevan Nuorten Liiton toiminnan jatkajana ja sen toiminta on hyvin verkostomaista. Sen tehtäviin kuuluu lastenkulttuurin kehittäminen nuorisoseurajärjestössä, ohjaajakoulutuksen kehittäminen ja järjestäminen, kerhotoiminnan ja sen menetelmien kehittäminen sekä lastenkulttuuritapahtumien järjestäminen. Lisäksi osaamiskeskus kehittää ja edistää nuorisoseurojen kansainvälistä toimintaa.

Tanssin osaamiskeskusta ylläpitää Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ja sen toimisto sijaitsee Lahdessa. Tanssin osaamiskeskus toimii tanssikulttuurin hyväksi valtakunnallisesti. Se tiedottaa tanssitoiminnasta, edistää tanssitaiteen ja kulttuuripalveluiden saatavuutta sekä tukee kansantanssin ammattilaisten toimintaa ja työllistymistä. Lisätietoja www.nuorisoseurat.fi/tanssi.

Teatterin osaamiskeskusta ollaan perustamassa Suomen Nuoriso-opistolle Mikkeliin. Opisto on jo viime vuodesta alkaen vastannut keskeisten valtakunnallisten teatteritapahtumien Teatterilaivan ja Ramppikuume -nuorisoteatteritapahtuman tuottamisesta. Jatkossa teatterin osaamiskeskukselle tulee myös merkittävämpi rooli järjestömme teatteritoiminnan yleisessä kehittämisessä.

Tapahtumatuottamisen osaamiskeskuksen muodostaa Pispalan Sottiisin tapahtumatuotanto-organisaatio ja sen toimisto sijaitsee Tampereella. Sen tehtävänä on tuottaa järjestön keskeiset tanssitapahtumat sekä toimia tapahtumatuotannon asiantuntijana laajemminkin.

Järjestö- ja tukipalveluita nuorisoseuroille tarjoavat niin aluetoimistot kuin Tikkurilan keskustoimistokin. Tällaisia palveluita ovat mm. tiedottaminen (Nuorisoseurat-lehti, www-sivut, Facebook-sivut) Nuorisoseurarekisteri, Seurantalot.fi -palvelu, ansio- ja tunnustusmerkit sekä muut nuorisoseuroille välitettävät aineistot ja tarvikkeet.

Paikallista nuorisoseuratoimintaa palvellaan ja kehitetään myös järjestön eri tasojen hallinnoimilla kehittämishankkeilla. Sisällöllisiä kehittämishankkeita on mm. Saimaan Nuorisoseurojen Kulttuuria Kylille -hanke ja Lapissa alkanut Kulttuurikehrä-hanke. Järjestöllisiä kehittämishankkeita on eri puolilla Suomea toimivat Leipää ja kulttuuria -työllistämishankkeet sekä Keski-Suomessa kylien lähipalveluita kehittävä Palvelutuuli-hanke.

Opintokeskus Kansalaisfoorumi palvelee nuorisoseurojen koulutus- ja opintotoimintaa kuten ennenkin. Alueilla toimivat koulutussuunnittelijat ovat aluetoimistojen ja nuorisoseurojen tukena koulutustoiminnan asiantuntijoina. Juuri käyttöönotettu SKAFnet-palvelu helpottaa koulutus- ja opintotoiminnan ”paperityön” hoitamista. Lisätietoja opintokeskuksen palveluista löydät osoitteesta www.kansalaisfoorumi.fi.

Suomen Nuoriso-opisto eli tuttavallisemmin Paukkula on järjestömme ylläpitämä oppilaitos Mikkelissä. Se toimii sekä ammatillisena oppilaitoksena (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan sekä matkailualan perustutkinnot) sekä kansanopistona järjestäen sekä pitkiä useamman kuukauden että lyhyempiä kursseja. Opiston koulutustarjonnasta on tässä lehdessä myös laajempi juttu. Lisätietoja saat myös osoitteesta www.paukkula.fi.

N

äytelmäharrastukseni alkoi vuonna 1954. Olin seitsemänvuotias ja tehtiin joulunäytelmää Lumiukko. Olen aina viisastellut, että päärooliin sain niin sanottujen luontaisten taipumusteni takia, koska olin ainut luokkamme pojista, jonka päähän tuo nurin käännetty valkea vehnäjauhopussi mahtui ja se oli olennainen osa lumiukon rooliasua. Opettaja oli hommannut vanhan lakanan, joka oli täynnä epämääräisiä pakanamaan karttoja. Pussi päähän, lakana ympärille ja lumiukko oli siinä. Tuo hikinen suoritus esitettiin vain kerran Konginkankaan nuorisoseuran talossa Koivulassa pidetyssä kuusijuhlassa. Seisoin kuin muumio tiukassa paketissa näyttämön keskellä, tytöt taputtelivat minua valmiiksi, kyselivät kaikenlaisia ja minä vastailin viisaita. Repliikit piti huutaa, että ääni olisi pussista kuulunut. Koivula oli myös Mikko Niskasen ensimmäinen esiintymispaikka. Olenkin usein leuhkinut, että debytoimme teatteriuramme samalla näyttämöllä. Joskus 60-luvulla tuo seurantalo tuhoutui tulipalossa.

Seuraava roolini oli vasta vuonna 1975, jolloin Nivalassa tehtiin paikkakunnan historiaan pohjautuva kesäteatterinäytelmä Konikapina ja näyttelin legendaarisen Nikke Pärmin osan. Konikapinaa esitettiin kahtena kesänä noin 7500:lle katsojalle. Mikko Niskanen teki aiheesta Pulakapina-nimisen elokuvan vuonna 1977. Näyttelin amerikanmiestä, mutta lopullisessa versiossa osani saksittiin leikkauspöydällä. Konikapinan innoittamana Nivalan Nuorisoseuran teatteri virkistyi toistakymmenvuotisen uinumisen jälkeen rajuun vauhtiin ja näytelmiä alkoi syntyä jatkuvaan tahtiin. Jo seuraavana talvena minut puukotettiin vallesmannina 12 kertaa Artturi Järviluoman Pohjalaisia-näytelmässä. Lentäjä Aatuna olin TV-2:lle tehdyssä 6-osaisessa sarjassa Kallis oli maa. Sarjasta tehtiin myös elokuvaversio ja yhdessä roolissa oli mukana Matti Pellonpää.

Näyttelijäurani merkittävin rooli oli varmaan Matti Pajulan kirjoittamassa Armon vilaus näytelmässä esittämäni Paavo Ruotsalaisen osa. Näytelmän ohjasi Pentti Rantti-

la ja se toi Nivalan Nuorisoseuralle neljännen Esko-patsaan. Ruotsalaista kävin esittämässä myös Nilsiän Harrastajateatterissa vierailevana näyttelijänä. Rauli Mollbergin elokuvassa, Paratiisin lapset, sain rovastina vihkiä Ria Katajan ja näytellä samassa elokuvassa Heikki Kinnusen ja Helge Heralan kanssa. Viidennen Eskon saimme Nivalaan Dario Fon näytelmällä Sokea ja Rampa, vuonna 1998, minä sokeana. Ulkomailla olemme vierailleet Nivalan Nuorisoseuran ja Haapajärven Kopolanteatterin näytelmillä yhdeksän kertaa. Ensi-iltoja on kertynyt 126 ja minut on valittu kerran Vuoden ohjaajaksi. Vuodesta 1992 olen ohjannut harrastajateattereita kansalaisopistoissa. Kaikki tämä ja paljon muuta vain siksi, että olin vuonna 1954 niin pienipäinen.

Kari Krapu

Ota yhteyttä SUOMEN NUORISOSEURAT Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 610 fax (09) 5840 6200 www.nuorisoseurat.fi info@nuorisoseurat.fi etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot sekä piirijärjestöjen yhteys­tiedot löydät osoitteesta: www.nuorisoseurat.fi

www.nuorisoseurat.fi

SIVISTYSLIITTO JA OPINTOKESKUS KANSALAISFOORUMI Vernissakatu 8 A 01300 VANTAA Puh. (09) 5840 6250 fax (09) 5840 6200 www.kansalaisfoorumi info@kansalaisfoorumi etunimi.sukunimi@kansalaisfoorumi Tarkemmat toimihenkilöiden yhteystiedot löydät osoitteesta: www.kansalaisfoorumi.fi

PAUKKULA SUOMEN NUORISO-OPISTO Paukkulantie 22 50170 Mikkeli Puh.040 357 7735 www.paukkula.fi

Lisätietoja koulutustarjonnasta ja henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.paukkula.fi

facebook.com/ nuorisoseurat

31

Kolumni

Lumiukko

Tekemisen riemua TAPAHTUMAKALENTERI MAALISKUU 9.

Piilometsän tansseja -kurssi, Helsinki 15.–17.

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopintojen

valinnaiset opinno, Mikkeli 17.

Nuorisoseurapäivä,

valtakunnallinen Nuorusoseurapäivän juhla, Ylöjärvi 23.

Muurasjärven tanssipäivä, Muurasjärvi

HUHTIKUU 12.–14.

17.–19.

19.–21.

19.–21.

20.–21.

13.–14.

26.–28.

Valtakunnalliset aikuisten kansantanssiryhmien luokittelut, Tampere Työntekijäpäivät Tempoa Tenaviin ohjaajakoulutus, Ylivieska ”Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus/ Kansantanssin ohjaajakoulutus: kansanomaiset paritanssit”, Mikkeli Nuorisoseurojen valtakunnallinen lentopalloturnaus, Iisalmi Valtakunnallinen H-kiltatapaaminen, Keuruu Ramppikuume, Mikkeli

TOUKOKUU 4.

18.

Supikas, maakunnallinen kansantanssitapahtuma, Oulainen Nuorisoseurojen valtuuston kevätkokous, Helsinki

KESÄKUU 6.–9.

8.

24.–30.

26.–30.

27.–30.

Lasten Kalenat, Lappeenranta Ohjaajien Olohuone, Lappeenranta Pohjois-Pohjanmaan Maakuntajuhlat, Hailuoto Jutajaiset, Rovaniemi Ylä-Savon Maakuntajuhlat, Iisalmi

Lisätietoja tapahtumista ja lisää tapahtumia osoitteessa www.nuorisoseurat.fi Tiedustelut info@nuorisoseurat.fi