Oppisopimus 2012

OPPI sopimus ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTON OPPISOPIMUSKOULUTUS

2012

Koulutus hyödyntää myös rautaista ammattilaista Työpaikkakouluttaja taipuu moneksi Työelämälähtöistä opiskelua

HARRASTUKSESTA TULI AMMATTI

2 OPPISOPIMUS

1

Noin 80 prosenttia koulutuksesta tapahtuu työpaikalla. Sitä täy­ dentää oppilaitoksessa annettu tietopuolinen koulutus.

2

Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja oppilaitospäiviltä päivärahaa, jos siltä ajalta ei makseta palkkaa, sekä perhe­ avustusta, jos opiskelija on siihen oikeutettu.

Oppisopimus on mahdollisuus: • kouluttautua uuteen ammattiin • syventää osaamista työpaikalla oppien.

Näin syntyy oppisopimus Työntekijä Etsi työnantaja, joka haluaa koulut­ taa oppisopimuksella, ja kerro hänelle kiinnostuksestasi. Jos olet jo työssä, kerro esimiehellesi halustasi opiskel­ la oppisopimuksella.

Oppisopimus sopii sinulle, jos halu­ at suorittaa tutkinnon, parantaa osaa­ mistasi työtehtävissä tai vaihtaa am­ mattia.

Työnantaja Oppisopimus on erinomainen tapa ke­ hittää henkilöstön osaamista. Se sopii myös uuden henkilöstön kouluttami­ seen rekrytoinnissa.

Kun työnantaja ja työntekijä ovat keskustelleet mahdollisuudesta sol­ mia oppisopimus, he ottavat sitten yhteyttä oppisopimuskeskukseen.

Oppisopimuskeskuksen koulutus­ tarkastaja varmistaa yrityksen sovel­ tuvuuden oppisopimuspaikaksi ja etsii tietopuolisen koulutuksen tarjoavan oppilaitoksen. Oppisopimuskeskus maksaa tietopuolisen koulutuksen.

Oppisopimus solmitaan Työpaikalla nimetään työpaikkakou­ luttaja, joka ohjaa työpaikalla tapah­ tuvaa oppimista. Työnantajalle mak­ setaan koulutuskorvausta.

Opiskelija, työpaikkakouluttaja ja oppilaitoksen edustaja laativat opis­ kelijalle henkilökohtaisen opinto­ suunnitelman.

Työpaikalla tapahtuva koulutus käynnistyy. Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa alkaa erillisen aika­ taulun mukaisesti.

OPPISOPIM kouluteta näköisiä o –

H

aikon Kartano palkkaa mielel­ lään nuoria, joista koulutetaan oppisopimuksella alansa osaajia.

– Haluamme kouluttaa heistä Hai­ kon näköisiä. Nuori omaksuu helpos­ ti tapamme toimia. Tärkeintä on oi­ keanlainen asenne. Oppisopimus so­ pii erinomaisen hyvin tällaiselle käy­ tännön alalle, jossa työ on pitkälle kä­ sillä tekemistä ja asiakkaan kanssa olemista, Vesterinen sanoo.

Hotellissa, ravintolassa ja kylpy­ lässä työskentelee yli 130 eri alojen

3

Tutkintotilaisuudet ja näytöt pyritään järjestämään työpaikalla.

Ammattitaito osoitetaan käytän­ nön tehtävissä.

4

OPPISOPIMUS 3

Koulutus voi johtaa tutkintoon tai osatutkintoon tai se voi olla lisä­ koulutusta.

– Aina kun alamme miettiä koulutusta, tulee ensimmäisenä mieleen oppisopimus, sanoo Haikon Kartanon ravintola­ toimen johtaja Riitta Vesterinen.

MUKSELLA aan Haikon osaajia ammattilaista, joten vaihtoehtoisia ammatteja on tarjolla runsaasti.

– Kokki, tarjoilija, hovimestari, myyn­ tipalvelu, keittiömestari, huoltomies, ompelija, puuseppä, puutarhuri, ker­ roshoitaja, kahvilanhoitaja, sihtee­ ri, fysioterapeutti, terveydenhoitaja, saunanhoitaja, Vesterinen luettelee.

Lähes kaikkiin tehtäviin on koulu­ tettu henkilöstöä oppisopimuksella niiden 13 vuoden aikana, jotka Veste­ rinen on ollut talossa.

– Kun tulin, aloitin heti tarjoilijoiden

oppisopimuskoulutuksen, ja siitä as­ ti tarjoilijoita on koko ajan ollut oppi­ sopimuksessa.

Haikko sopiikin hyvin tarjoilijoiden koulutuspaikaksi, sillä tarjoilijan pitää tuntea myös hotellitoimintoja.

– Täällä voi suorittaa kaikki tutkin­ non alueet. Meillä on vastaanotto, yli 200 hotellihuonetta, kokouspalveluja, juhlatoimintaa ja aamiaisia, Riitta Ves­ terinen sanoo.

Työpaikalla tapahtuvaa koulutusta varten Haikossa on koulutettuja työ­

– Nuori oppii helposti talon toimintatavat ja meidän näköisemme asiakaspalvelun, sanoo ravintolatoimenjohtaja Riitta Vesterinen (kuvassa keskellä). Heidi Holmström ja Sadam Jahein opiskelevat tarjoilijaksi oppisopimuksella.

paikkakouluttajia.

– Me emme opeta samoja asioita kuin oppilaitoksessa. Saamme viralli­ sesta opintosuunnitelmasta asiat, jot­ ka työpaikalla pitää opettaa. Sen poh­ jalta teemme jokaiselle koulutettaval­ le oman sisäisen opintosuunnitelman, jossa määritellään, mitä asioita ope­ tetaan ja kuka ne opettaa. Näin opis­ kelijat saavat hyvän kokonaiskuvan siitä, miten toimimme, Riitta Vesteri­ nen kertoo.

4 OPPISOPIMUS

TALON TAVAT TUTUKSI TEKSTI & KUVA Pia Puheloinen

K

ymijoen Ravintopalvelut Oy on ra­ vintopalveluja tuottava yhtiö, joka valmistaa päivittäin yli 14 000 annos­ ta, 140 keittiöalan ammattilaisen voi­ min. Oppisopimuskoulutus on tuttu koulutusmuoto kymenlaaksolaiselle ravintolapalveluiden suunnannäyttä­ jälle, niin ammatillisten perustutkin­ tojen kuin ammatti- ja erikoisammat­ titutkintojenkin kohdalla.

– Kaksikymmentäyhdeksän työn­ tekijäämme on suorittanut tähän mennessä tutkintonsa oppisopimuk­ sella, ja parhaillaankin oppisopimuk­ sella opiskelee seitsemän henkilöä, summaa henkilöstöpäällikkö Terhi Vinnamo, ja kertoo yrityksen yk­ siselitteisesti arvostavan koulutusta ja tutkintojen suorittamista.

Pääsääntöisesti koulutettavat henkilöt tunnetaan yrityksessä pi­ demmältä ajalta jo entuudestaan, mutta myös hyville sijaisille saate­ taan ehdottaa nopeastikin määräai­

kaista työ- ja koulutussuhdetta oppi­ sopimuskoulutuksen muodossa. Ter­ hi Vinnamo pitää koulutusajan suo­ maa, työntekijän ”sisäänajoaikaa” molemminpuolisena etuna: – Esimerkiksi catering-alan pe­ rustutkinnon suorittaminen kestää kolmisen vuotta. Siinä ajassa opim­ me tuntemaan toisemme; opiske­ lija oppii talon tavat ja työskentely­ kulttuurin, sekä toisaalta hänellä on mahdollisuus pidemmällä aikavälillä osoittaa tiimityövalmiutensa ja alais­ taitonsa.

Hyvään henkilöstöön kannattaa satsata. Koulutus luo varmistusta työyhteisön kehittymiselle ja oman osaamisen päivittäminen hyödyntää rautaista ammattilaistakin.

– Vuonna 2009 peräti seitsemän­ toista työntekijäämme päivitti vanhan tutkintonsa tai suoritti uuden, työteh­ täviä tukevan tutkinnon oppisopimus­ koulutuksella. Palaute oli puolin ja

– Oppisopimuskoulutus on erinomainen tapa hankkia tutkinto, nimenomaan aikuisten kohdalla, painottaa henkilöstöpäällikkö Terhi Vinnamo Kymijoen Ravintopalvelut Oy:stä.

toisin hyvä. Koulutuksen anti yllät­ ti pitkän linjan ammattilaisetkin tuo­ den mm. uutta näkökulmaa työhön.

Terhi Vinnamo näkee oppisopi­ muskoulutuksen myös hyvänä väylä­ nä hankkia alalla tarvittavaa täsmä­ osaamista; Kymijoen Ravintopalvelut Oy on käyttänyt hyväksi oppisopimus­ ta mm. logistiikka-alan ja dieettikokin koulutuksissa.

– Tuotekehittäjän erikoisammat­ titutkinto-opinnot näkyvät selkeäs­ ti työyhteisössä uusina ajatuksina.;

OHJAUSTA JA TUKEA TEKSTI & KUVA Pia Puheloinen

T

yöpaikkakouluttajan rooli on mo­ ninainen ja vaativa: hän vastaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestelyistä ja toteuttamisesta. Hän myös arvioi opiskelijan edistymistä uusien tietojen ja taitojen haltuun­ otossa. Työnantaja nimeää työpaik­ kakouluttajan. Kouluttajana voi toi­ mia henkilö, jolla on kyseiseen kou­ lutukseen liittyvää osaamista; työko­ kemusta ja/tai koulutusta alalta. Työ­ paikkakouluttajan soveltuvuudes­ sa painotetaan myös ohjauksellista otetta: rakentavan palautteen anta­ minen on taitolaji.

– Autan, neuvon, opastan ja opetan, kertoo työpaikkakouluttaja Suvi Haaja, joka on kerryttänyt ohjauskokemus­ ta työharjoittelijoiden ja sijaisten ohjaa­ jana. Oppisopimusopiskelijan työpaik­ kakouluttajana oman alansa ammatti­ lainen on ensimmäistä kertaa.

Ohjauksellisuuden lisäksi Suvi näkee itsensä myös opis­ kelijan henkisenä tukena ja tsemppaajana.

– Olen tarvittaessa ”korvana” sekä sopivasti aina kuulolla sii­ tä, missä mennään, myös tie­ topuolisen opetuksen tiimoilta.

– Tärkeintä on olla aidos­ ti kiinnostunut oppisopimus­ opiskelijan koko oppisopimus­ prosessista. Eikä paperitöitä­ kään kannata pelätä, sanoo Suvi vii­ taten opiskelijan kanssa yhdessä teh­ tyyn henkilökohtaiseen opiskeluoh­ jelmaan sekä kirjallisiin arviointeihin.

Suvi seuraa mielenkiinnolla opis­ kelijan opintojen etenemistä ja am­ mattitaidon karttumista. Hän tuntee onnistuneensa työpaikkakouluttaja­ na, kun saa opiskelijan työskentele­ mään itsenäisesti.

Opiskelijan ja työpaikkakouluttajan välillä korostuu luottamuksen tärkeys, tietävät Ave Jätsa (vas.) ja Suvi Haaja.

– Työntekijän tulee pärjätä tilan­ teessa kuin tilanteessa ja kyetä rat­ komaan vastaan tulevia ongelmia. Se on ammattitaitoa, Suvi korostaa.;

OPPISOPIMUS 5

LISÄÄ TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUKSIA TEKSTI & KUVA Pia Puheloinen

–S

uvi on paras esimerkki hyvästä työntekijästä, kiittelee oppisopimusopiskelija Ave Jätsa itseään nuo­ rempaa työpaikkakouluttajaa. – Minä voin katsoa häntä ylöspäin.

Ave Jätsa on maahanmuuttajataus­ tainen suurperheen äiti, jolla on jo tas­ kussa Virossa suoritettu varastoalan tutkintotodistus. Kymijoen Ravinto­ palvelut Oy:ssä Avelle on löytynyt si­ jaisuuksia puolentoista vuoden ajan.

– Varasto, astiahuolto, lähetys ja sit­ ten tämä keittiö, luettelee Ave tutuksi tulleita työpisteitä. - Nyt elämän vir­ ta on vienyt kokin oppiin. Sekin so­ pii, pääasia, että työtä tekee sydämel­ lä. Ja sitähän hyvän ruoan laittaminen on, hymyilee Ave. Oppisopimusopiskelun hän on ko­ kenut mielekkääksi ennen kaikkea sen työelämälähtöisyyden vuoksi: – Saan olla töissä ja lisäpanostuk­ sella saan vielä tutkintotodistuksen!

Vertaistukikin löytyy läheltä, sil­ lä samasta keskuskeittiö Kapyy­ sistä samaisia opintoja suorit­ taa myös työtoveri.

Oppisopimuskoulutukseen liittyvistä tietopuolisista opin­ noista vastaa Edupoli Porvoos­ sa, jonne Ave matkustaa joka toinen tiistai. Aven mukaan tie­ topuoliset opinnot tukevat hie­ nosti jo aiemminkin opittuja tai­ toja työelämässä.

– Toisaalta joskus saan tosissa­ ni pähkäillä tehtävänantoa ja et­ siä oikeaa tietoa valtavasta tie­ topankista.

Vaikka opiskeluun liittyvien etä­ tehtävien tekeminen haukkaa palan vapaa-ajasta, Ave ei kar­ Ave Jätsalle sopii hyvin työn ja opiskelun sasta uusia opintoja jatkossakaan: – Monialainen koulutus antaa lisää yhdistelmä. työllistymismahdollisuuksia. Ja sin­ ne minä tähtään; vakituisiin töihin. ;

OPPISOPIMUSTOIMINNAN TÄHTIÄ TEKSTI Pia Puheloinen KUVA Mirva Holmstén

E

telä-Kymenlaaksossa oppisopi­ muskoulutusta on toteutettu me­ nestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan. Etelä-Kymenlaakson ammatti­ opiston oppisopimuskoulutus nostaa vuosittain esiin kirkkaimmin kimal­ tavan opiskelijan, työnantajan sekä työpaikkakouluttajan. Vuosittaisella tähtien valinnalla halutaan lisätä op­ pisopimuskoulutuksen tunnettuutta ja koulutusmuodon arvostusta. Sa­ malla haetaan hyviä käytännön esi­ merkkejä oppisopimuskoulutuksen hyödyntämisestä seudulla. Vuonna 2012 Vuoden Tähdet valitaan jo nel­ jännentoista kerran.

Vuoden Tähdet 2011

Vuoden 2011 oppisopimusopiskelija Minnamari Sopanen valmistui oppiso­ pimuksella lähihoitajaksi.

Vuoden 2011 oppisopimuskouluttaja Anneli Tommila (vas.) Kotkan kau­ pungin tilapalveluista on ohjannut lai­ toshuoltaja- ja johtamisen erikoisam­ mattitutkinto-opiskelijoita.

Vuoden 2011 oppisopimustyönantaja Suomen Kerta Oy on käyttänyt oppiso­ pimuskoulutusta suunnitelmallisesti uuden henkilöstön rekrytoinnissa ja olemassa olevan henkilöstön osaami­ sen kehittämisessä. Kunniakirjan vas­ taanotti tuotantopäällikkö Mikko Heis­ kanen (oik.). ;

www.ekami.fi

6 OPPISOPIMUS

Yrittäjäkin voi opiskella oppi­ sopimuksessa Yrittäjä voi opiskella omassa yrityk­ sessään oppisopimuksessa. Koulu­ tus sisältää henkilökohtaisen opis­ keluohjelman mukaista työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täyden­ netään oppilaitoksen järjestämillä tietopuolisilla opinnoilla. Yrittäjän ohjaajana ja tukijana toimii mentori, joka on yleensä toinen yrittäjä.

Yrittäjän oppisopimuskoulutuk­ sessa suosituimmat tutkinnot ovat olleet yrittäjän ammattitutkinto ja yritysjohtamisen erikoisammattitut­ kinto, jolloin tutkintoihin liittyvät tehtävät tähtäävät yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjä voi suorittaa myös oman alansa tutkintoja. Tieto­ puolinen koulutus on muun oppiso­ pimuskoulutuksen tavoin yrittäjälle maksutonta.

Apua omistajan­ vaihdokseen Oppisopimus on erinomainen apu su­ kupolvenvaihdoksessa. Kun yrityk­ sen siirtymistä aletaan suunnitella ajoissa, jatkajalle voidaan suunnitel­ la sopiva oppisopimuskoulutus, jol­ la varmistetaan yrittäjätaidot ja alan muu osaamisen. Kun mentorina toi­ mii luopuva yrittäjä, varmistetaan myös hiljaisen tiedon siirtyminen.

Harrastuksesta

AMMATTI

L

iikunnallisen Jami Suksen kesät ovat kuluneet skeittirampeilla ja talvet lumilautaillessa. Kun miehel­ le tarjoitui vuosi sitten mahdollisuus tehdä itselleen harrastuksesta am­ matti, ei hän aikaillut hetkeäkään. Ja­ mi suorittaa oppisopimuksella liikun­ nanohjauksen perustutkinnon. Kou­ lutuksen tietopuolisesta opetukses­ ta vastaa Pajulahden Urheiluopisto.

– Oppisopimus oli minulle koulu­ tusmuotona entuudestaan tuttu, sillä olin miettinyt lähihoitajan opintojen

suorittamista oppisopimuksella, mut­ ta kun Paulus Ähtävä ehdotti minul­ le oppisopimusta Sinne Youth Board­ shopissa, en miettinyt päätöstä kauan.

Sinne Youth Boardshop on Lahdes­ sa toimiva nuorison skeitti- ja lumi­ lautakauppa. Se aloitti verkkokaup­ pana, mutta tänä päivänä se on pal­ jon muutakin. Sinne järjestää leirejä, tapahtumia, kisoja, matkoja ja koulu­ tusta, ja sillä on oma ”youth team”, johon lajien nuoret harrastajat voivat liittyä. Viime talvena yritys järjesti lu­

MUITA LIIKUNTA-ALAN TUTKINTOJA Omasta harrastuksesta voi tulla myös ammatti. Seuraavassa urheiluun ja liikuntaan liittyviä tutkinoja, jotka voidaan suorittaa oppisopimuksessa. Tutkinnot löytyvät opetuushallituksen sivuilta www.oph.fi/nayttotutkinnot

• Ammattisukeltajan ammattitutkinto • Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto • Golfkentänhoitajan ammattitutkinto • Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto • Hevostalouden perustutkinto • Hevostenvalmentajan ammattitutkinto

OPPISOPIMUS 7

Jami Suksi on lumi­

Oppisopimuspolku

lautaillut ja skeitannut

Oppisopimuspolkua pitkin voi edetä oman alansa huippu­ osaajaksi perustutkinnosta erikoisammattitutkintoon.

kymmenvuotiaasta asti.

Nyt rakkaista harrastuk­ sista on tulossa oppi­ sopimuksella ammatti.

Perustutkinto antaa pätevyyden toimia alan perustehtä­ vissä. Oppisopimusaika on yleensä 2-3 vuotta.

Ammattitutkinnon suorittamisen voi aloitaa, kun työko­ kemusta alalta peruskoulutuksen jälkeen on noin kolme vuotta. Ammattitutkinto kestää 1,5-2 vuotta ja antaa pä­ tevyyden toimia alan ammattityöntekijänä.

Erikoisammattitutkinnon suorittaneet toimivat vaati­ vissa ammattitehtävissä. Oppisopimusaika on yleensä 1-2 vuotta, ja tutkinnon suorittaminen edellyttää alan perus­ koulutuksen jälkeen noin viiden vuoden työkokemusta.

Erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö voi hakea mestarin avoa.

Oppisopimus sopii myös yrittäjälle milautakoulun alihankintana Lahden Hiihtoseuralle Mes­ silässä. Kesällä nuoret saavat opetusta Wakerboardissa.

Yrityksen omistaja Paulus Ähtävä ja Jami ovat tuttuja lumilautailuajoilta.

Jami tunnustautuu enemmänkin tekijäksi kuin lukijak­ si. Ja oppisopimuksessa nuorta miestä kiinnosti juuri se tekemällä oppiminen. Myös säännöllinen palkka madalsi kynnystä solmia kolmivuotinen oppisopimus.

– Vaikka oppisopimus pitää sisällään myös teoriaa, saan tässä ammatin työtä tekemällä, Jami toteaa tyytyväise­ nä ja kehottaa nuoria ottamaan selvää oppisopimuksesta.

Kangasalalainen Heli Nieminen suoritti pari vuotta sitten yrit­ täjän erikoisaammattitutkinnon. Oppisopimus oli osa per­ heyrityksessä tapahtuvaa sukupolvenvaihdosta. Niemisen oppisopimusputki jatkuu syyskuussa, kun hän aloittaa puo­ litoistavuotisen yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon.

– Oppisopimuksessa parasta on sen joustavuus. Aina ei­ vät koulutus ja yrityksen syklit kohtaa, mutta nämä kaikki pystytään räätälöimään oppisopimuksessa. Myös koulutuk­ sen henkilökohtaistaminen on kaiken a ja o. Kun opinnot peilataan oman yrityksen kautta, ei koulunpenkillä istu tur­ haan. Kouluttautuminen on yrittäjälle oleellista, sillä päivät­ tisessä arjessa ei ole aikaa miettiä yritykseen liittyviä asioita.

Kehitys ja jatkuva uudistuminen on ainakin minulle tärkeää.

Yrittäjä pystyy toteuttamaan oppisopimuksenmyös kustan­ nusten puitteissa.

Niemisen luotsaama Evita-naistenvaateliike on toiminut Kangasalalla vuodesta 1952 asti.

• Liikunnan ammattitutkinto • Liikunnanohjauksen perustutkinto, liikuntaneuvoja • Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto • Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto • Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto • Tanssialan perustutkinto • Valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto

– Oppisopimuksessa parasta on sen joustavuus, kehuu yrittäjä Heli Nieminen.

M Itella Posti Oy Itella Green 8 OPPISOPIMUS

Palveluksessanne!

Pia Puheloinen koulutusneuvoja p. 050 576 5431

oppiHyvää aa! smatk u m i p so

• hakeutumisvaiheen neuvontaa

• hallintoasiat sekä oppisopimusten toimialakohtaista suunnittelua ja ohjausta; kone-, metalli- ja energiatekniikka, arkkitehtuuri ja rakentaminen, sähkö- ja automaatiotekniikka, tekstiili- ja vaatetustekniikka, graafinen ja viestintätekniikka, elintarvikeala ja biotekniikka

Infosta ideaksi! toa titai sella! t a Amm opimuk s oppi

Marjut Sakki koulutussuunnittelija p. 050 564 1915 • oppisopimusten toimialakohtaista suunnittelua ja ohjausta; liiketalous ja kauppa, tietojenkäsittely, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, kulttuuriala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala

i Aina vo ta! ut oppia u

Susanna Eerola koulutussuunnittelija p. 050 576 0040

Pirjo Ranta koulutuspäällikkö p. 040 526 5683

Mirva Holmstén opintosihteeri p. 050 576 5419

Helpp iä & suppo rttia!

• opintososiaalisten etujen ja koulutuskorvausten käsittely • SopimusPro-verkkopalvelun käyttäjätuki

Anne Enberg toimistosihteeri • taloushallinto

• oppisopimusten toimialakohtaista suunnittelua ja ohjausta; humanistinen ja kasvatusala, luonnonvaraja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, kauneudenhoitoala

Hyvä diili!

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Oppisopimuskoulutus Malminginkatu 6, 48600 KOTKA oppisopimuskoulutus@ekami.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@ekami.fi oppisopimuskoulutus@ekami.fi www.ekami.fi