Maaselän Extra nro 8/2023

huminaa Honkien Honkien

Tullessani Lumi koirani kanssa metsästä päiväkin oli suoriutunut. Tien varsi oli täynnä elokuun alun kukkia: valkoapilaa ja punaista, pörheää takiaista sekä keltasilmä saunakukkaa. Elokuun iltataivas oli musteen sininen.

Oli suihkun ja iltapalan aika. Laitoin kaksi ämpärillistä mustikoita kellarin portaisiin. Keitän huomenna mehustimellani mustikkamehua, Pakkasesta otan valko- ja mustaherukkaa sekä karviaisia kyytipojiksi. Loput marjat siivoan, laitan rasioihin ja pakkaseen odottamaan talvea.

Marjasouvin jälkeen sytytin saunapesässä valmiina olevat koivuklapit. Käärin foliopaperiin pari grillimakkaraa ja laitoin kiuaskivien päälle. Kiuasmakkarat ovat mielestäni parempia kuin nuotion tikun nokassa paistetut tuhkamakkarat. Niin minulle melkein aina käy, että makkara tipahtaa nuotioon ja tuulen puuska pöläyttää nuotion savua silmilleni.

Suolla kasvoi mutkaoksaisia männynkäkkäröitä. Rahkasammal upposi saappaanvarteen asti, kun astelin eteenpäin. Suon laakeaa pintaa näki kauas suon toiselle laidalle.

Sammalikosta nousi ohuita lankoja ja lähes jokaisen langan päässä kultainen pallo. Aloin poimia muoviämpäriin suon hedelmiä. Niitä oli tänä vuonna paljon.

Lumi nukkuu auton takapenkillä omassa kopissaan ja siellä se oleskeli mukavasi pitkillä Lapin reissuillakin. Lyhytjalkaisella pienellä koiralla ei ollut mitään asiaa hyllyvälle suolle. Näin täällä viime kesänä eräällä mättäällä kyykäärmeen. Lumi ei osaisi sitä varoa.

Oikaisen välillä selkääni, katson taivasta ja näen elokuun alun arvoituksellisen auringon. Korppi lensi suon toista laitaa. Illalla taidan nukahtaa kuin hyvin syönyt vauva.

Veijo Tikanmäki

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti ilmaisjakelulehti

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY

Siht. Kimmo Niskanen p. 0400 299 412 kimmo.niskanen@nihak.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi

Mies yöpyi vanhassa linnassa, jossa kerrottiin kummittelevan. Yöllä mies hiippaili pitkin linnan hämäriä käytäviä. Yhtäkkiä kummitus tulla tupsahti hänen eteensä ja sanoi: – Hu-huuu, olen kummitus ja olen kummitellut jo kaksisataa vuotta tässä linnassa. Mies ei häkeltynyt näystä vaan kysyi:

– No sittenhän osaat kertoa, missä täällä on vessa?

Lintupariskunta keskusteli puun oksalla:

– Miten saatoit tehdä tämän minulle, niiskutti tyttölintu.

– Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa sinulle? Minä en ole mennyt kihloihin, tuo rengas on lintutieteellisen seuran temppuja, puolustautui poikalintu.

Mikä on muurahaisen painajainen?

Mikä ruuna ei laukkaa?

Pikku-Ville on innokas piirtelijä. Uusinta työtä piirtäessään hän äkkiä kääntyy äitinsä puoleen:

– Sanohan äiti, kuinka monenlaista maitoa on olemassa?

– Miksi ihmeessä sinä tuollaista kyselet? äiti ihmettelee ja jatkaa.

– Niitähän on ainakin kevytmaitoa, kulutusmaitoa ja rasvatonta maitoa.

– Piirrän lehmää, mutten tiedä, kuinka monta eri hanaa siihen täytyy laittaa, Ville vastaa.

– Yksin pesässä.

– Sitruuna.

Laihian kunnassa keskusteltiin muuttaa kunta kaupungiksi. Kaikki olivat innoissaan, kunnes joku kertoi lukeneensa auton ohjekirjasta, että auto kuluttaa enemmän bensaa kaupunkiajossa kuin maanteillä. Päätettiin jatkaa kuntana.

Mitä yhteistä on lapsella ja vangilla?

– Karuselli.

Mitä astronauttien lapset leikkivät?

– Sukkulan kuningasta.

Pena oli saanut lahjaksi rummut. Hän oli niistä tietysti hyvin ylpeä ja kerskui kavereilleen:

– Uskotteko muuten, että nämä ihmerummut pystyvät kertomaan kellonajankin?

Kaverit pälyilivät epäuskoisina toisiaan:

– No ei todellakaan uskota, totesi yksi heistä.

Penan ei auttanut muu kuin istahtaa rumpujen taakse, ja pian alkoi jumalaton meteli ja pauke.

JAKELUMÄÄRÄ 9250 kpl.

JAKELUALUE Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

Mitä lukuja varkaat rakastavat?

– Murtolukuja.

Mikä on majavien suosikkijoululaulu?

– Joulupuu on nakerrettu.

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi

Ja hetikohta yläkerrasta koputettiin kattoon, ja möreä miesääni karjaisi:

– Nyt jukoliste hiljaa! Kello on puoli yksi yöllä!

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

www.maaselanextra.fi

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Nivala osti korttelin opiskelija-asuntoja varten

päätetty tehdä asemakaava.

NIVALA

Jouko Lassila

Nivalan kaupunki on hankkinut eri kaupoilla omistukseensa Ruojantien alueelta Tarhin kaupunginosasta kokonaisen korttelin ja osan toistakin tehdäkseen alueelle uusia opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja. Alueelle on jo

Loputkin korttelista 125 kaupunki sai omistukseensa kauppasopimuksella, jonka se solmi kesäkuussa Paakinahon Liikenne Oyn kanssa. Kaupunki ostaa liikenneyhtiöltä Autohaka-nimisen tontin, joka on kooltaan hieman yli 200 neliömetriä. Kaupasta päätti kaupunginhallitus.

Valtuusto täyttää

johtavan viran

Reisjärven kunnan talousja henkilöstöjohtajan virka täytetään nyt syksyllä.

Täyttämiselle luo painetta

se, että väliaikaisesti tehtäviä hoitanut Anssi Lahnalampi siirtyy syyskuun alussa toisen työnantajan palvelukseen.

Talous- ja henkilöstöjohtaja on johtava viranhaltija, joten viran täyttämisestä päättää valtuusto.

Yhä useampi tulee pysähtymään Pihtiputaalle

Yhä suurempi osa Nelostien kulkijoista halutaan saada matkallaan pysähtymään Pihtiputaalle. Tätä ajatellen kunnassa on polkaistu vireille Vt4:n matkailuympäristön kehittämishanke, jolla valtatien kulkijan silmiin luodaan aivan uudenlainen ja houkutteleva kuva Pihtiputaasta. Tarjolle tulee isojakin tapahtumia, silmänruokaa ja palveluita.

Kunta hakee hankerahoitusta VT4-matkailuympäristön investointeihin,

joilla koko keskustaajaman vieressä olevat Ruppon, Niemenharjun ja Putaanportin alue tehdään pysyvästi uusiksi. Kolmivuotinen hanke maksaa miljoona euroa, johon voidaan saada 70 prosenttia EU:n ja valtion rahoitusta. Kunnan osuus kustannuksista on yhteensä noin 300 000 euroa vuosina 2023-2025.

Kunnan elinvoimapäällikkö Olli Oivanen esitteli hankesuunnitelman karttoineen valtuustolle. Maastossa kehitystyö alkaa syyskuun alussa. Kunnanvaltuusto myönsi hankkeelle tämän vuoden menoihin tarvittavan 56 000 euron määrärahan.

Pyhäjärven talous kattoi alijäämän

Jouko Lassila

Pyhäjärven kaupungin tilinpäätös viime vuodelta osoittaa, että vuosikatetta kertyi vain satatuhatta euroa. Se ei riitä kattamaan poistoja eikä arvonalentumisia, joita kertyi 1,4 miljoonan euron verran. Näin

Haapajärvi sai kylläkseen siirtolinjoista

liittymäpisteiksi valtakunnanverkkoon on osoitettu Oksavan Pysäysperän sähköasema. Niinpä Oksavaa kohti on vedetty useiden hanketoimijoiden siirtolinjoja.

tilikauden tulokseksi muodostui 1,3 miljoonaa euroa. Poistoerojen muutosten jälkeen alijäämää oli miljoona euroa.

Tilikauden alijäämä vähennetään taseessa edellisinä vuosina kertyneestä ylijäämistä, jota oli noin 3,2 miljoonaa euroa. Vähennyksen jälkeen kaupungilla on vielä 2,2 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää.

Haapajärven kaupunki ei enää hyväksy alueelleen uusia sähkönsiirtoreittejä. Kaupungin mielestä tilanteesta on tullut kestämätön, kun kaikkien lähikuntien tuulivoimahankkeiden

Kaupungin kanta tuli esille lausunnosta, jonka kaupunki antaa Pyhäjärven Kokkopetäikön tuulivoiman osayleiskaavan valmisteluun. Kokkopetäikköön suunnitellaan enintään 12:ta voima-

laa, joiden kokonaiskorkeus on 320 metriä ja roottorin pyyhkäisypinta 3 hehtaaria. Paikka on Pyhäjärven, Kärsämäen ja Haapajärven kuntien keskiössä. Ettei Haapajärven maa-aluetta menetetä enempää siirtolinjoihin, kaupunki kehottaa Pyhäjärveä johtamaan Kokkopetäikön sähkön omilla maillaan ja sieltä Hautakankaan 400+110 kV:n siirtolinjaa pitkin Pysäysperälle.

Kärsämäen lukioon 16 uutta opiskelijaa

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Kevään yhteishaussa

Kärsämäen lukion yleislinjalle haki 28 nuorta, joista seitsemän asetti Kärsämäen lukion ensisi-

jaiseksi opiskelupaikakseen. Taidelinjalle haki 13, joista ensisijaisia hakijoita oli kuusi.

Opetustoimen lautakunta valitsi hakijoiden joukosta yleislinjalle 9 ja taidelinjalle 7 opiskelijaa. Näiden koulutus alkaa syksyllä.

PYHÄJÄRVI

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

REISJÄRVI Jouko Lassila

Koulukatu 34, HAAPAJÄRVI, puh. 040 724 4286 Palvelemme arkisin klo 9–17.

Teitä palvelevat Kärsämäellä Aleksintie 2:ssa

Fysioterapeutti

Mariita Anttila

TtM (liikuntalääketiede)

Lähetteellä

tai ilman

040 755 0641

Asiamiespalvelu

Pekka Anttila

040 704 4956 pekka.anttila@asiamiespalvelu.fi

Vartioimattomat tasoristeykset ovat yllättävän yleisiä

• fysioterapia (liike- ja liikuntahoidot, sähköhoidot ja hieronta)

• leikkauksiin liittyvä fysioterapia

• lääketieteellinen akupunktuurihoito

• kineesioteippaus

• SmartumPay käytössä

• kunto- ja terveysohjelmat

• kaupanvahvistaja

• kiinteistö- ja asuntokaupat

• perukirjat, testamentit, avioehdot

• toimisto- ja asiakirjapalvelut

KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY

• Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Kylmäkoneet • Kodinkoneet

• Sähkölaitteet • Huolto- ja varaosapalvelu

MYYNTI, ASENNUS & HUOLTO

Susitie 5, 86800 Pyhäsalmi p. 0400-382 272, 040-511 8687

Asematie 1, 86800 PYHÄSALMI Puh. 0400 681 133

Puomillinen tasoristeys varoittaa tienkäyttäjiä lähestyvästä junasta laskemalla puomit ja vilkuttamalla valoja, jolloin sitä ei saa ylittää. Puomiton tasoristeys ei varoita lähestyvästä junasta mitenkään. Kumpaakin tasoristeystä tulee lähestyä varoen. Vaikka puomillinen tasoristeys antaisikin luvan ylitykseen, tulee ylitys silti tehdä varoen, koska varoitusjärjestelmässä voi olla häiriö.

Suomen rataverkon 2 515 tasoristeyksestä varoituslaitteilla on varustettu vain noin joka neljäs. Jos tasoristeys on vartioimaton, sen edessä voi olla stop-merkki, joka velvoittaa pysähtymään.

Vastuu radan turvalli-

Lounas

arkisin klo 9.30 - 12.00.

8,70€

sis. lämpimän ruuan ja salaatit, leivät, ruokajuomat ja kahvin.

Lounasravintola

sesta ylittämisestä on aina ylittäjällä. Alenna nopeutta risteystä lähestyessäsi.

Raota tarvittaessa ikkunaa, jolloin kuulet paremmin lähestyvän junan. Kun saavut puomilliseen tasoristeykseen, älä lähde ylittämään rataa, jos varoituslaitteet hälyttävät tai puomi on alhaalla tai laskeutumassa. Varmista puomien nousemisen ja valon vaihtumisen jälkeenkin, ettei kummastakaan suunnasta tule muita junia.

7, Haapajärvi p. 040 7757 961 ravintola@amelia.fi www.amelia.fi

UUTISET

Aulis Kuki tuli vimeiseen työpäiväänsä herrakyydillä, Jani Ylikotilan tuunaamalla Opel Olympialla, joka on vuosimalllia 1952.

Aulis Kuki siirtyi kitkattomasti eläkkeelle

- Itselläni on ollut kitkat alla viimeiset neljä talvea ja hyvin olen pärjännyt. Kesällä ajan aina kesärenkailla, sillä kitkat ovet kesällä vetelät eikä niissä ole vesiominaisuuksia, kertoi ylihuoltomies Aulis Kuki Vianorilta kesäkuun viimeisenä perjantaina.

Kyseinen perjantai oli Auliksen vuosikymmeniä kestäneen työuran viimeinen työpäivä. Hän siirtyi kitkattomasti eläkkeelle sikälikin, että työkaveri Jani Ylikotila nouti Auliksen kotoaan Nivalan Kytöpuhdosta tuunaamallaan Opel Olympialla vm. -52 ja toi töistä poiskin. Opelin alla rullasivat kesärenkaat, tottakai.

- Hyvin auto kulki ja kyy-

ti oli tasaista, kehui Ylihuoltomies. Tuo titteli on peräisin pukuhuoneen vaatekaapin ovesta. Niissä jokaisessa on työntekijän lempinimi. Muut ovat Tähtiasentaja, Toskamoukka ja Topelius.Nimet antavat ymmärtää, että tässä työporukassa huumori elää ja töissä on mukava käydä.

- Vianorin työporukka on aivan huippua. Tämä on ollut minulle paras työpaikka ikinä, kehaisee Aulis.

VIANOR SYNTYI 1998, kun Nokian Renkaat alkoi ostella rengasketjuja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Rengashuolto ja autojen korjaus kulkevat käsi kädessä, joten Vianorin lipun alle yhdistettiin suuri joukko autokorjaamoita. Nykyään Vianor toimii 26 maassa ja sillä on 1 500 toimipistettä.

Auliksen työura on pitempi kuin Vianorin historia. Am-

mattikoulun jälkeen hän kulki ensitöikseen ammattihitsarina Kostamuksessa kaksi vuotta, kunnes palasi Nivalaan Valon Tuotteelle tekemään metsäkoneen osia.

-Haapajärven Shellillä olin autojen asentajana yli 30 vuotta ja Vianorilla yksitoista vuotta. Entisellä Shellillä oli läpiajettava korjaushalli, jossa veti aina, kun ovet avattiin. Alussa ei ollut nosturiakaan, joten ei ollu hääviä rasvata rekan nippoja, jotka talvisin piti kaivaa lumen alta esiin. Nosturi paransi työoloja kovasti, sillä asentaja sai tehdä työn seisaaltaan, kertoi Kuki.

Vianor tunnetaan renkaistaan, mutta pelkästään niihin yritys ei ole turvautunut.

-Yleensä auton alle vaihdetaan renkaat kaksi kertaa vuodessa, kesäksi kesärenkaat ja talveksi talvirenkaat. Uusia ostetaan harvemmin.

Rengasalalla on kilpailua, mihin Vianor vastaa kattavilla korjaamopalveluilla, tarvikemyynnillä ja erikoistöillä, kuten hydrauliletkujen valmistuksella. Yhtiöllä on myös renkaiden säilytyspalvelu.

Autoasentajan työ on Auliksen aikana muuttunut. Ennen kaikki osasivat vaihtaa kärjet, puhdistaa kaasarin ja vaihtaa suodattimet.

- Autot kehityvät nykyään joutuin, ja niitä ei kokonaan pysty korjaamaan kuin merkkikorjaamolla. Viat etsitään tietokoneella ja korjaukseen tarvitaan omat avaimensa joka autolle. Näin vanhemmiten tuntuu helpottavalle, että pääsen hyppäämään sivuun.

VIIME AIKOINA on kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, että renkaiden käyttöikä on lyhentynyt. Syy ei ole yksin renkaissa, muistuttaa Aulis Kuki.

- Tiet ovat melkoisia raspeja, jotka syövät renkaan pintaa. Karkeilla sepeliteillä renkaat ovat kovilla. Lämmin keli pahentaa kulumista. Kumin laadussa on eroja, joten toiset renkaat kestävät paremmin, toiset huonommin. Myös ajotapa vaikuttaa renkaan kulumiseen. Aivan täydellistä rengasta ei liene tehtykään, vaan aina valmistuksessa tehdään kompromisseja.

- Kenenkään autoon en ole koskaan laittanut huonoja renkaita, onhan autoilijan turvallisuus ykkösasia.

Aulis Kuki on onnen poika, sillä hän lähti eläkkeelle terveen paperit taskussaan.

-Kävin lähtiessä työterveystarkastuksessa, ja kaikki lukemat olivat hyvät. Se on pieni ihme, kun ottaa huomioon, miten paljon olen ollut öljyhuurujen kanssa tekemisissä. Hyvä näin.

KUVA: JOUKO LASSILA

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

Kenenkään autoon en ole koskaan laittanut huonoja renkaita.

Eletään toivossa siihen totutellen

Kuljetaan syksyä kohden. Kesää on vielä, vaikka lomat on pidetty, koulut alkavat, palataan töiden ääreen. Toiveet ja vireystasomme on lujasti positiivinen. Odotamme hyvää. Ja samalla saattaa monella lisääntyä median välittämien (samojen ja pinnallisten) uutisten myötä erilaisia huolia ja pelkojakin tulevaisuuteen nähden. Euroopassa on vieläkin sota jne…Miten jaksan, kysyy moni jo nyt. Masennuksen peikko iskee mielialaan liian monella. Aivan ymmärrettävää tämä kaikki. Mutta jotain voimme tehdä aivan omassa elämässämme.

Tarvitaan hieman jotain uutta. Omassa ajattelussa on tarve uuteen näkökulmaan. Ei vieraita juttuja joita tarvitsee suolet ulkona väenväkisin punnertaa, jotta tulisi hyväksytyksi jollekin yms. Ehdottomasti niille EI! Ala ajattelussasi nyt tästä tosiasiasta: Mitä Mark Twain sanoikaan osuvasti huumorillaan: ”Minulla on ollut elämässäni monia huolenaiheita, joista monikaan ei toteutunut.”

Otanpa tähän meidän ”kvartaalitalousmaailmaan” aivan ikivanhan neuvojan, RAAMATUN. Sen sanoma ei vierasta nykyihmisenkään elämää. Sieltä voi ammentaa uutta näkökulmaa ja voimia ja toivoa jokainen aivan missä tahansa, milloin tahansa.

Mistä aloittaa? Raamatussa on rohkaisevia kehotuksia kääntä-

mään huolista ja murheen syistä huomio Jumalaan ja hänen mahdollisuuksiinsa. Jumalan mahdollisuuksista sanotaan mm. näin: ”Jumalalle ei mikään ole mahdotonta”

Elatuksen murheista meitä suorastaan varoitetaan. Ne kun eivät pidennä elämäämme, vaan päinvastoin. Meitä kehotetaan rukoilemaan kaikissa elämämme tilanteissa. Eli käännymme Jumalan puoleen huolissamme ja tarpeissamme. Miten pääsemme tällaiseen jumalasuhteeseen? No, Jumala itse kehottaa meitä. ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!” Ja Johannes Kastaja kehotti kaikkia katsomaan Jeesukseen: ”Katso, Jumalan Karista, joka ottaa pois maailman synnin” Ja Jeesus sanoi itse: ”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen vaan uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.

TÄSSÄ LUOTTAMUSSUHTEESSA eivät murheemme aiheet kykene tuhoamaan meitä! Elämme vaikeuksista huolimatta. Olemme ja elämme. Huomio kohdistetaan evankeliumien kautta Vapahtajaamme. Hän vapauttaa meidät turhista ja vääristä ja vahingollista murheista ja peloista. Hänen seurassaan emme muserrukaan elämän painoihin. Emme suorita elämäämme vaan sen sijaan ELÄMME. Kuten Luojamme on elämän tarkoittanutkin. Ja meillä on TOI-

VOA ja hyvä TULEVAISUUS. JA elämämme on oikeasti elämisen arvoista. Loppuun asti. Maailmahan ei siitä juurikaan tiedä. Mutta enpä minä ole sen asiallakaan. Sinulla on toivoa. Käänny Raamatun sanoman puoleen. Ja anna aikaa itsellesi! Netistä löytyy jopa valmiiksi luettuna koko Raamattu. Aloita vaikka Markuksen evankeliumista. Ja hyvä ohjelma on Raamattu kannesta kanteen. Löytyy googlaamalla. Ei tarvitse kuin kuunnella, ja sitäkin vaikka jotain muuta tehden.

Siunaten

Heikki Valkama Kärsämäen kirkkoherra

Opiskele lähihoitajaksi Haapajärvellä

Rakkaamme

Sylvi Johanna RUHALA

s. 12.11.1930 k. 03.06.2023

Ei aukene tuttu ovi, ei saavu istujaa. Se paikka on tyhjä kotipiha vailla tarkkaajaa. Kiittäen ja kaivaten Lapset ja lapsenlapset perh. Muut sukulaiset

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille osanotosta. Kiitos myös Sylvin hoitoon osallistuneille.

Rakkaamme

Harri Kalevi LASSILA

s. 19.10.1954 Haapajärvi k. 28.07.2023 kotonaan Haapajärvellä

Ei kipua, ei vaivaa enää, olet saapunut rannalle Rauhan maan. Muistoissa - vaikka nyt poissa, tulet kanssamme kulkemaan. Kiittäen ja kaivaten

Sisaret ja veljet perh.

Muut sukulaiset ja ystävät

Rakkaamme siunataan Haapajärven kirkossa la 19.8.2023 klo 11.00, minkä jälkeen pidetään muistotilaisuus Siiponkosken Jokikeskuksessa.

Lähihoitaja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, osaamisala ikääntyvien hoito ja kuntoutuminen

• Aloitus 31.10.2023

• Haku päättyy 25.9.

• Haastattelu ja soveltuvuusarviointi 2.10.

• Verkko-opetusta Teamsin kautta joka

toinen viikko kahtena iltana klo 17-20

• Lähiopetusta 1-2 lauantaina kuukaudessa

• Koulutus on maksuton

Monimuotoopiskelu mahdollistaa osallistumisen myös pidemmän matkan päästä. kouluttautumisen työn ohessa. Lisätietoja antaa

Heinonen, koulutusjohtaja

040 3120 407

Voit opiskella hoiva-avustajaksi!myös

MOIKKA!

Lue Maaselän Extra missä ja milloin vain!

Voit lukea näköislehden heti ilmestymispäivän aamuna ja pääset selaamaan lehtiarkistoa osoitteessa

www.maaselanextra.fi

Sytytä lukukipinä ja lue Extra!

Hae nyt jatkuvassa haussa sosiaali- ja terveysalan perustutkinto HAAPAJÄRVI

Lähihoitajakoulutus alkaa Haapajärvellä lokakuun lopulla

– Monimuoto-opiskelu mahdollistaa osallistumisen kauempaakin

pajärvi, korostaa JEDUn Ylivieskan yksikön koulutusjohtaja Päivi Heinonen, että lähihoitajaopintoihin voi hakeutua myös pidemmän matkan päästä.

Joustava opiskelu esimerkiksi työn ohessa on tätä päivää. Verkon kautta toteutettavan teoriaopetuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ansiosta koulutuksen järjestäjä ei ole enää sidottu yksien seinien sisään.

Koulutuskeskus JEDU halusi vastata työelämän sekä opiskelijoiden tarpeeseen ja tuoda lähihoitajakoulutuksen Haapajärvelle, jossa uusi ryhmä aloittaa opinnot 31. lokakuuta.

JEDU on järjestänyt viime vuosina tasaiseen tahtiin lähihoitajakoulutusta alueen paikkakunnilla. Viimeisimpänä aikuispuolen ryhmät on koottu Reisjärvelle ja Pyhäjärvelle. Edellisen kerran Haapajärvellä järjestetystä lähihoitajakoulutuksesta on vierähtänyt kymmenisen vuotta.

Vaikka nimellisesti koulutuspaikkakunta on Haa-

– Lähiopetusta on lauantaisin 1-2 kertaa kuukaudessa, joka edellyttää matkustamista Haapajärvelle, missä lähipäivät pääsääntöisesti järjestetään. Lisäksi kuukauden aikana on keskimäärin neljänä iltana teoriaopetusta, joka toteutetaan verkossa Teamsin kautta.

– Järjestimme Pyhäjärvellä lähihoitajakoulutuksen pahimpaan korona-aikaan, mikä opetti hyviä käytäntöjä monimuotototeutukseen, jossa yhdisteltiin etä- ja lähiopetusta. Vaikka korona-aika oli karua aikaa, niin se antoi myös uusia kehittämisideoita meille.

MONIMUOTOTOTEUTUS mahdollistaa myös työnteon opiskelun ohessa. Koulutuksessa on mahdollisuus opiskella myös hoiva-avustajaksi suorittamalla siihen kuuluvat kaksi tutkinnon osaa. Sekä lähihoitajakoulutus että hoiva-avustajan opinnot ovat mahdollisia oppisopimuksella.

– Koulutus sopii hyvin esimerkiksi alanvaihtajille, jotka eivät vielä tiedä, kan-

nattaako heti alkuun ottaa opintovapaata. Suurin osa joutuu kuitenkin miettimään opintojen suorittamista myös taloudellisesta näkökulmasta. Jos oma työpaikka ei ole sosiaali- ja terveysalalta, niin jossain kohtaa on oltava töistä vapaajaksolla, jotta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näytöt saa suoritettua.

HAAPAJÄRVEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN osaamisalana on ikääntyvien hoito ja kuntoutuminen. Heinonen mainitsee, että kyseinen osaamisala valikoitui työelämän tarpeiden mukaan.

– Meidän alueella ikääntyvä väestö lisääntyy monestakin syystä. Kala- ja Pyhäjokilaakso on sitä aluetta, mihin nuoret vähemmän muuttavat. Ikääntyvien avun sekä kuntoutumisen ja hoivan tarve on näkyvissä jo tällä hetkellä. Viesti työelämästä on, että kotihoidossa ja ikääntyvien parissa tarvitaan osaavia, ammattitaitoisia työntekijöitä.

– Kotihoito, hoivayksiköt ja palvelukodit ovat tyypillisiä työpaikkoja, missä ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisalalle suuntautuneet lähihoitajat työskentelevät. Työtehtävät painottuvat perushoitoon sekä avustamiseen niissä asioissa, mitä ikääntyneet ihmiset tekisivät arjessa normaalisti, jos omat voimavarat olisivat riittävät.

NYKYÄÄN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEEN hakeutuu opiskelijoita erilaisella työ- ja koulutustaustalla. Yhtä tiettyä ammatti-

ryhmää ei voi nimetä, joka vaihtaisi suurella prosentilla sosiaali- ja terveysalaan. – Itselläni on sen verran pitkä työura, että olen nähnyt sen, kun maatilan emännät kouluttautuivat paljon lähihoitajiksi, mutta se oli viime vuosituhannella. Joistakin lakkautetuista teollisuustyöpaikoista tuli aikoinaan myös paljon opiskelijoita. Erilainen tausta on toisaalta rikkaus, mutta se vaatii opetushenkilöstöltä jokaisen opiskelijan kohdalla aikaisemman osaamisen huomiointia ja opintojen henkilökohtaistamista.

HAAPAJÄRVI

JEDU / Ari-Pekka Ojala

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Kärsämäki ei lennätä

KÄRSÄMÄKI

BusinessOulun ajatus uuden lentoyhtiön hankkimisesta Oulun ja Helsingin välisille lennoille ei saanut tuulta siipiensä alle Kärsämäen kunnasta. Kunnanhallitus totesi yksimielisesti, ettei kunta tässä vaiheessa osallistu hankkeen rahoitukseen. Ehdotettu kuntaosuus olisi ollut noin kaksi euroa per asukas.

Charter-lomalentojen li-

säksi Oulu-Helsinki-väliä lentää vain Finnair, jonka lentovuorojen saamisessa on viime aikoina ollut vaikeuksia. Matkustajamäärän vähetessä ovat lentojen hinnat nousseet.

BusinessOulu on lähestynyt asiassa kuntia, maakuntaliittoa, Oulun kauppakamaria ja P-P Yrittäjiä. Keskeinen tavoite on vahvistaa lentotoimintaa matkailun, yrittäjyyden ja alueen tunnettavuuden näkökulmista. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, jolloin koneen toivotaan olevan jo ilmassa.

Reisjärvi pönkitti

Lämpö Oy:tä

KUVITUSKUVA: FREEPIK

Pyhäjärvi palkkaa kouluvalmentajan

PYHÄJÄRVI

Jouko Lassila

Pyhäjärven kaupunginhallitus hyväksyi hyvinvointilautakunnan ehdotuksen, että hyvinvointipalveluihin palkataan kouluvalmentaja. Kolmeksi vuodeksi palkattavan henkilön työpanosta myydään arviolta yhden työpäivän verran

viikossa sekä Kärsämäelle että Pyhännälle. Kaupunginvaltuusto myöntää palkkaukseen rahoituksen seuraavien kolmen vuoden talousarvioista.

Kouluvalmentajan toimenkuvaan kuuluu oppilaiden sitouttaminen paremmin koulunkäyntiin, koulupoissaolojen vähentäminen ja koulujen opetustyön tukeminen. Näin pilottivaiheessa otetaan kokemuksista oppia ja luodaan valtakunnallinen toimintamalli kou-

luyhteistyölle.

Pohjana kouluyhteistyöllä on heinäkuussa päättynyt Pyhäjärven, Kärsämäen, Siikalatvan kunnan ja Pyhännän sitouttavan kouluyhteistyön pilottihanke, jonka työntekijänä oli yhteinen koulupsyykkari/kouluvalmentaja. Kouluvalmentaja koettaa osaltaan helpottaa oppilaiden ahdistusta, masennusta, psyykkistä kuormitusta ja yksinäisyyden tunnetta, mitä varsinkin korona toi tullessaan.

Kaupunki tukee retkireitistön ylläpitoa

tiin reittihuollon järjestäminen viitenä vuonna hankerahoituksen saamisesta.

Reisjärven viemäriverkoston jäteveden käsittelylaitos on uusimisen tarpeessa. Sen omistaa Reisjärven Lämpö Oy, jonka on täysin kunnan omistuksessa. Lämpö-yhtiön talous oli kuitenkin

niin heikossa tilassa, että se teki viime vuonna vajaat 73 000 euroa tappiota.

Käsittelylaitoksen korjaus rahoitetaan niin, että kunta sijoittaa 500 000 euroa yhtiön SVOP-rahastoon eli sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Kunnanhallitus hyväksyi päätöksen ja valtuusto merkitsi sen tiedokseen.

Pihtipudas antoi elinvoimalupauksen

Yhä usemmat kunnat ovat antaneet yrittäjille elinvoimalupauksen. Myös Pihtiputaan kunta solmi Pihtiputaan Yrittäjien kanssa elinvoimalupauksen meneillään olevan valtuustokauden loppuun saakka eli vuoden 2025 loppuun.

Lupaukseen kuuluu parempi vuoropuhelu paikallisten yrittäjien kanssa, lupa- ja kaavoitusprosessien sujuvoittaminen ja esimerkiksi hankkeiden pilkkominen niin, että mikro- ja pienyritystenkin resurssit riittävät tarjouskilvoissa. Kunta lupaa lisäksi luotailla koko ajan päätöksentekonsa vaikutuksia elinkeinoelämään ja edistää yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.

Nivala laajentaa teollisuuskylää

la kaupungille siirtyy noin 6,8 hehtaaria metsäistä raakamaata.

Retkeilevä Haapajärvi -hanke valmistui puolitoista vuotta sitten. Mukaan tuli seitsemän kyläyhdistystä ja kaupunki, jolle vastuutet-

Kaupunginhallitus päätti kesäkuussa, miten kaupunki tukee kyläyhdistyksiä reitistön ylläpidossa vielä neljän vuoden ajan.

Jos rakennelmia on 0-5, saa kyläyhdistys 100 euroa vuosittain ja jos niitä on 6 tai enemmän, 300 eu-

roa. Ja jos reitin pituus on 1-10 kilometriä, saa kyläyhdistys 100 euroa. Yli 10 kilometrin reitistä kyläyhdistyksen alueella annetaan yhdistykselle vuosittain 300 euroa. Kyläyhdistykset saavat lisäksi tänä vuonna hakea jokaiselle tulipaikalle yhden häkillisen Pohteen kuntouttavan työtoiminnan tekemiä polttopuita.

Kurunpuhdoksi nimetty osa Nivalan teollisuuskylää laajenee maakauppojen kautta. Kaupunki ja Juha Myllyoja solmivat kesäkuun lopussa kaupan, jol-

Kaupunki on neuvotellut useiden muidenkin maanomistajien kanssa teollisuuskylän maapohjan laajentamiseksi. Teollisuuskylän laajeneminen tapahtuu varalaskupaikan ja Kyösti Kallion radan välissä.

NIVALA Jouko Lassila

PIHTIPUDAS Jouko Lassila

REISJÄRVI Jouko Lassila

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

Millainen puhelin koululaiselle?

Peruskoulut alkavat tällä viikolla. Nyt moni vanhempi miettii, millainen puhelin koululaiselle hankitaan, jotta yhteydenpito uudessa arjessa onnistuu. Alla muutamia vinkkejä fiksuille ostoksille.

UUTISET

1. KÄYTETTY PUHELIN ON JÄRKIVALINTA

Lasten touhuissa puhelimella on aito vaara rikkoontua tai unohtua matkasta. Mitä kalliimpi puhelin, sitä suurempi on yleensä vanhemman harmitus kännykän rikkoutuessa tai kadotessa. Käytetty kännykkä on hinta–harmitussuhteeltaan parempi valinta. Monelle koululaiselle älypuhelin on joka tapauksessa uusi kokemus, joten uutuudenhohtoa on joka tapauksessa luvassa.

2. KOKO, JOKA SOPII KÄYTTÄJÄN KÄTEEN

Älypuhelinten uusien mallien koko on kasvanut viime vuosina. Koululaisen puhelinta hankkiessa on kuitenkin tärkeä miettiä, että puhelin sopii pieneen käteen. Kun lapsi saa puhelimesta hyvän otteen, pysyy se myös vauhdissa paremmin mukana putoamatta.

Älykännyköiden vanhemmat mallit ovat yleensä uusimpia malleja pienempiä kooltaan. Näissäkin malleissa on silti riittävä kamera videopuhelui-

hin vanhempien ja kaverien kanssa.

3. SUOJAKUORI JA NÄYTÖNSUOJA OVAT HALPA HUOLIVAKUUTUS

Kännykän suojakuori on ehdoton varuste suojaamaan lapsen puhelinta kolhuilta. Ja vaikka käytetyn puhelimen väri ei olisi se kaikkein mieluisin, suojakuori peittää usein puhelimen perusvärin ja lapsi voi ilmaista itseään juuri mieleisellään suojakuorella.

Näytönsuoja eli ns. panssarikalvo on näytön päälle asennettava suoja, joka ottaa kolhut vastaan. Näytönsuoja ei kokonaan estä näytön rikkoutumista, mutta se suojaa alle jäävää puhelimen omaa lasia. Lasin vaihtaminen on usein jopa useampia satasia maksava operaatio, kun taas panssarilasin saa alle neljälläkympillä.

4. KESTÄVÄ AKKU TUO MIELENRAUHAA VANHEMMILLE Kun lapsi opettelee kännykän käyttöä, akun lataaminen on rutiini, joka pitää opetella. Joskus lataaminen saattaa lapselta unohtua, joten kestä-

vä akku on koululaisen puhelimen tärkeä ominaisuus. Mitä parempi akun kesto puhelimessa on, sitä varmemmin vanhempi saa lapsensa puhelimella kiinni.

KOULUJEN ALKU on hyvä syy hankkiutua eroon myös kotien kaappien perukoille unohtuneista varapuhelimista, sillä juuri nyt kaupoilla on monta ensipuhelimen ostajaa, joille käytettykin puhelin on uusi ja tärkeä kokemus.

Perinnöksi voi saada arvokasta rojua tai designia – näillä vinkeillä selvität tavaroiden arvon

UUTISET

Menneiden vuosikymmenien vaatteet, esineet ja huonekalut ovat nostaneet suosiotaan. Vintagetavaroiden suosiota ei ole voinut olla huomaamatta vaikkapa sisustuslehdissä ja blogeissa. Uudet sukupolvet voivat arvostaa vanhoja tavaroita edellistä sukupolvea enemmän.

Vanha antiikki ja Artekin kalusteet tunnistetaan yleisesti nykypäivänä, mutta muu arvokas suomalainen design ei välttämättä osu jokaisen silmään.

Olisi hyvä käyttää muutama päivä esineiden huolelliseen läpikäyntiin perintö- ja kuolinpesäkohteissa. Tavaroiden seasta voi löytyä yksi tai useampi esine, joka nostaa koko tavaramäärän arvoa suuresti.

Keräilijöiden suosiossa ovat värikkäät ja vähemmän pelkis-

tetyt esineet. Monet valmistuksesta poistuneet astiat ja maljakot saattavat olla kovinkin kysyttyjä, vaikka niillä ei toistaiseksi ole vielä korkeaa rahallista arvoa.

LYHYELLÄ HAKUKONE-ETSINNÄLLÄ tai käänteisellä kuvahaulla voi säästää itsensä nopeasti isoilta menetyksiltä. On myös huomioitava, että monet kuolinpesiä tyhjentävät kauppiaat ymmärtävät tavaroiden ar-

von, mutta voi yrittävät ostaa kokonaisuuden pilkkahintaan. Kannattaa olla tarkkana kenen kanssa asioi.

On syytä kuitenkin muistaa, että yleensä vain täysin ehjät esineet ovat niitä arvokkaimpia. Huonossa kunnossa olevat tai jopa hajonneet designesineet eivät houkuttele ostajaa samoin kuin virheettömät. On kuitenkin kannustettavaa hankkia kauniita esineitä kierrätettynä, vaikka esineet eivät olisi-

kaan täydellisessä kunnossa. Suuren tavaranmäärän kanssa on hyvä ottaa ulkopuolinen asiantuntija paikalle suorittamaan arvonmäärityksen.

Puolueettomalta asiantuntijalta saatu arvio esimerkiksi kuolinpesästä voi tuoda joskus myös todella iloisia yllätyksiä arvon suhteen. Asiantuntijat osaavat kertoa myös mahdollisista väärennöksistä tai antaa puolueettoman arvion esineen arvosta mahdollisissa riitatilanteissa.

Ylivelkaantuminen heikentää koko perheen mielenterveyttä koko

– Vanhemmat toivovat talousvaikeuksissa kokonaisvaltaista tukea

UUTISET

Suomen Mielenterveys ry

Talousvaikeudet ja ylivelkaantuminen heikentävät tutkitusti koko perheen mielenterveyttä. Mielialaoireet, unettomuus, häpeän ja epätoivon tunteet sekä voimakas stressi ovat ylivelkaantuneilla vanhemmilla yleisiä. Vanhempien kokemukset käyvät ilmi 572 vastauksen aineistosta, joka kerättiin verkkokyselyllä syksyllä 2022.

– Aineistosta käy ilmi, että ylivelkaantumiseen johtavat varsin monenlaiset polut. Tavallisia syitä ovat esimerkiksi kohonneet elinkustannukset, ero, työttömyys tai sairastuminen, kertoo projektipäällikkö Janette Vesterinen MIELI ry:n YLVA-hankkeesta.

– Selvityksen toimenpidesuositukset antavat eväitä sii-

hen, miten yhteiskunta pystyy vastaamaan paremmin talousvaikeuksista kärsivien perheiden tarpeisiin. Toivomme, että tulokset huomioidaan, kun perheiden palveluja kehitetään, Vesterinen peräänkuuluttaa.

TARVE PÄRJÄTÄ ilman muiden apua korostui vastauksissa. Aineistosta selviää, että moni vanhempi turvautuu talousvaikeuksissa läheisiin. Eniten vaikeuksista oli keskusteltu puolison tai läheisten kanssa.

– Vanhemmat kokivat talousvaikeuksista keskustelemisen häpeälliseksi. He kokivat, että apua on vaikea hakea, palvelujärjestelmä on sirpaleinen ja jonot pitkiä. Vanhemmilta puuttui myös tietoa, mistä apua kannattaisi hakea, sanoo Vesterinen.

Hyviäkin kokemuksia löytyi. Ne, jotka olivat kokeneet tulleensa kohdatuiksi palveluissa,

kertoivat saaneensa merkittävästi apua. Sosiaali- ja diakoniatyöntekijöiden tai talousja velkaneuvojien inhimillisyys ja ymmärtäväisyys loi turvallisuutta ja motivoi velkojen selvittämiseen.

Kattavammalle ja varhaisemmalle tuelle on iso tarve. Ylivelkaantuneet vanhemmat hyötyvät paitsi keskusteluavusta, talousneuvonnasta ja arjen avusta, myös vertaistuesta.

– Vaikeuksien ratkomista helpottivat omien kokemusten sanoittaminen ja vuorovaikutuksellinen kohtaaminen. Vanhemmat toivoivatkin ymmärtäväistä, avointa kohtaamista, ja perheen tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista, avaa Vesterinen.

”Muistuttakaa, että ulosottokierteessä oleva vanhempi ei ole huono vanhempi, eikä ihmisarvoa mitata rahassa.”

– Ylivelkaantunut vanhempi

tukea

Pinnoittaminen

on hieman kuin vesikatteen tekohengittämistä.

Suunnitelmissa katon kunnostaminen?

näin vältyt turhalta kuluerältä

Oletko harkinnut katon kunnostamista ja mietit miten se kannattaisi tehdä? Oletko ajatellut pinnoittaa konesaumakaton? Tiesitkö, että pinnoitusaineesta on myös moneksi? Lue Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan Jari Mustikkamaan vinkit kattojen käsittelyyn.

Kattoremontin tullessa ajankohtaiseksi on hyvä kartoittaa kaikki vaihtoehdot ja miettiä tarkkaan, miksi kattoremontti on tehtävä. Hyvin tehdyllä kattoremontilla saadaan iso apu pidemmäksi aikaa, mutta pinnoitteellakin voi paikkailla tilannetta.

– Konesaumattujen peltikattojen pinnoittamisia, pois lukien huoltomaalaukset, markkinoidaan kalliiden kattosaneerausten tilalle, mutta tilaajan tulisi aina osa-

ta huomioida saatava lisäarvo rakennukselle, saneerauksen kokonaiskustannus suhteessa korjauksesta saatavaan kestoikään, tämä kun otetaan huomioon suunnittelussa polyureapinnoite tai muutkaan vastaavat pinnoitteet eivät ole kannattavin vaihtoehto, kertoo Mus-

tikkamaa.

Mustikkamaa muistuttaa, että kokonaisvaltaisen kattoremontin yhteydessä parannetaan aina vesikatteen alapuolista tuuletusta sekä korjataan alusrakenteita tämän päivän ohjeiden ja määräysten mukaisiksi, jolloin uusitun konesaumatun peltikatteen käyttöikä on vähintään 100 vuotta kun taas pinnoitteella korjattuna ilman takuita ja valmistajan ohjeiden vastaisena tehtynä puhutaan kuukausista tai joistakin vuosista.

la suorittaa kaikki tarvittavat korjaukset ja kattoturvatuotteiden lisäykset, jotta ei valmiiseen pinnoitteeseen tule vaurioita, sanoo Mustikkamaa.

Mikäli on valitsemassa pinnoitusta rakennuksen katolle, tulee pyytää selvitys pinnoitteesta ja sen valmistajasta sekä olla yhteydessä pinnoitteen valmistajaan tekniseen neuvontaa ja varmistaa että asennusyrityksen tarjoama pinnoite soveltuu kohteeseen.

ka jälkeen vesi tunkeutuu pinnoitteen ja katon väliin alkaen irrottaa pinnoitetta enemmän. Konesaumatulla katolla on paljon pysty- ja vaakasaumoja, joista polyureankalvon paksuudet jäävät vajaaksi ja saumat avoimiksi tästä syystä vuodot saumoista ovat mahdollisia hyvinkin lyhyellä aikataululla, sanoo Mustikkamaa.

Kattoremontti on iso juttu, joten kannattaa pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja hyvinkin tarkkaan.

– Pinnoittaminen on hieman kuin vesikatteen tekohengittämistä tai korroosiosuojausta eli tilaajan kannattaa miettiä sitä mikä on pinnoitteen tarkoitus: korroosionestoon tai vesieristeeksi. Korroosion estoon pinnoitteet soveltuvat hyvin, mutta ennen pinnoitusta tulee peltikatol-

URAKOITSIJAT MYÖNTÄVÄT takuita asennuksesta sekä materiaaleista. Näistä tulee saada kirjallinen kohdekohtainen takuu myös materiaalin valmistajalta, jos sellaista luvataan sopimuksissa. Jos kuitenkin erimielisyyksiä syntyy työn tai materiaalin laadusta, paikalle on hyvä kutsua puolueeton tavarantarkastaja.

– Usein ongelmat ovat esim. pinnoitteen irtoaminen pieneltä alueelta, jon-

Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju kertoo, että katto-ongelmat näkyvät myös tehdyissä tavarantarkastuksissa. Katon korjaustöissä kannattaa luottaa ammattilaisten apuun.

Mikäli pinnoitteessa havaitaan irtoamista, tulee vesivuotoja tai pinnoituksen alla näkyy roskia, on syytä kutsua HTT-tarkastaja paikalle.

HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla.

RAKSA & REMPPA Keskuskauppakamari

Konesaumattu peltikatto.

SÄÄSTÄ AURINKOPANEELEILLA!

Aurinkosähkö kompensoi kohonnutta sähkön hintaa

Toimitamme ja asennamme aurinkosähköjärjestelmät käyttökuntoon saatettuna. Kysy tarjous!

MEILTÄ MYÖS:

SÄHKÖTYÖT URAKKA- JA LASKUTYÖNÄ, NIIN PIENET KUIN ISOTKIN

SÄHKÖTARVIKEMYYNTI

ANTENNIVERKKOTYÖT

KIINTEISTÖJEN TIETOVERKKOTYÖT, VALOKUITUHITSAUKSET

TYÖT

STELM

SÄHKÖAUTOJEN LATAUSJÄRJESTELMÄT

ÖLJYPOLTINHUOLLOT- JA VARAOSAT

• Leipäläntie 83, 85820 Oksava • Puh. 040 821 4044

• tuomas.saarikoski@sahko-link.fi

HUOMIO MAANVILJELIJÄ!

Huollata

• lämmittää tehokkaasti

puhdistaa sisäilmaa SOITA JA

KYSY LISÄÄ! heating & cooling solutions A++ Energialuokka COOL Tyylikäs muotoilu ECO Älykästä säästöä WIFI Verkkoyhteys

ja

Clen-painepesurit

• Varaosat-tarvikkeet

Ilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloasuntoon vaatii taloyhtiön suostumuksen

Ilmalämpöpumpun asentaminen voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin rakennusosiin, ja sen vuoksi muutokselle on saatava taloyhtiön suostumus. – Jos taloyhtiössä huoneistoihin on aiemminkin asennettu ilmalämpöpumppuja ja asiasta on tehty yhtiökokouksessa hyväksyvä periaatepäätös, hallituksen antama lupa yleensä riittää. Taloyhtiö voi kuitenkin asettaa ehtoja asennettavan laitteen ominaisuuksille sekä asennukselle ja valvonnalle, kertoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia Ilmalämpöpumpun hankkimista suunnitteleva osakas toimittaa hallitukselle tai isännöitsijälle muutostyöilmoituksen, minkä jälkeen hallitus harkitsee suostumuksen antamista ja sille mahdollisesti asetettavia ehtoja. Ehtojen tulee olla tarpeen yhtiön rakennukselle tai toiselle osakkaalle muutostyöstä aiheutuvan haitan tai vahingon ehkäisemiseksi.

Taloyhtiö voi joissakin tapauksissa kieltää ilmalämpöpumpun asentamisen. Jos asennus ulottuu osakehuoneiston ulkopuolelle taloyhtiön alueelle ai-

heuttaen esimerkiksi muutoksia taloyhtiön julkisivuun, voidaan asennus kieltää. Huoneistoparvekkeelle tapahtuvan asennuksen yhteydessä kieltäminen on mahdollista, mikäli voidaan osoittaa, että muutostyöstä yhtiölle tai toiselle osakkaalle aiheutuva haitta ylittää muutostyöstä sitä haluavalle osakkaalle koituvan hyödyn.

JOS TALOYHTIÖSSÄ ei ole ennestään asennettu ilmalämpöpumppuja eikä asiasta ole yhtiökokouksen ns. periaatepäätöstä, tällainen olisi hyvä tehdä ennen ensimmäisen ilmalämpöpumpun asentamista. Päätöksellä linjataan muutostyölle asetettavia reunaehtoja esimerkiksi asennuspaikan ja kondenssiveden hallinnan sekä vastuukysymysten osalta. Yhtiökokouksessa päätetään asiasta yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Jos periaatepäätöstä ei ole aiemmin tehty, vie päätöksentekoprosessi taloyhtiössä oman aikansa, ja ilmalämpöpumpun hankkiminen ei onnistukaan ihan hetkessä.

– Olisi kuitenkin hyvä, että yhtiön näkemys ilmalämpöpumpun asentamiseen olisi tulevia kesiä varten valmiiksi olemassa. Silloin osakkaat saavat nopeallakin aikataululla ilmalämpöpumpun asennettua, ja varmistetaan osakkaiden yhdenvertainen kohtelu, Tapio Haltia sanoo.

• Tarvikkeet • Asennukset • Huollot

LVI-alan osaamista jo vuodesta 1993

• Teollisuustie 5, 85500 Nivala

• p. 0440 426 552 • posti@lviaitto-oja.fi

Näin eroon kesämökin

tunkkaisesta hajusta ja kosteusvaurioriskistä

Kesämökin sisäilmassa leijailevan tunkkaisen hajun pelätään usein olevan lähtöisin homevauriosta. Yleisin syy hajuhaittoihin löytyy kuitenkin tilojen huonosta ilmanvaihdosta. Monissa mökeissä raitista ilmaa sisään tuovat korvausilmaventtiilit on unohdettu asentaa kokonaan. Tämä helposti korjattavissa oleva puute ilmanvaihdossa aiheuttaa hajuja mökin sisäilmaan sekä altistaa sen kosteusvaurioille.

Brandt

www.koneyhtymabrandt.fi info@koneyhtymabrandt.fi - maanrakennustyöt - sora- ja mursketoimitukset

Uskomus siitä, että raitista ilmaa saadaan sisään ikkunanpielistä tai satunnaisesti ikkunaa avaamalla elää suomalaisten keskuudessa yhä tiukassa. Monessa kesämökissä toimivan ilmanvaihdon edellytys, eli korvausilmaventtiilit loistavatkin poissaolollaan. Talven aikana mökin sisäilma ummehtuu ja kosteus tiivistyy pinnoille ja tekstiileihin. Mökille palaajaa odottaa tästä johtuen ummehtunut sisäilma ja mummon mökin haju.

Puuttuvien korvausilmaventtiilien seurauksena ilmaa vuotaa sisään esimerkiksi lattiarakenteiden kautta, jolloin mökin rakentamisessa käytettyjen materiaalien hajut ja toksiinit pääsevät kulkeutuman sisäilmaan. Yksi tällaisista yhdisteistä on tetrakloorianisoli-yhdiste, joka on rakennuksen puunsuoja-aineiden mikrobiologisessa hajoamisessa syntyvä yhdiste. Se on ollut käytössä 1930-luvulta aina 1990-luvulle saakka. Kun ilmanvaihdon huo-

• Kaivojen tyhjennykset

• Vaihtolavapalvelut

• Jätehuoltoa yrityksille

• Jätteiden keruu nosturilla (puu, metalli ym.)

• Rahtikuljetukset

SERVICO Oy

P. 020 8371 501, p. 040 824 9537 • Varastotie 7, Kärsämäki

•

lehtii kuntoon vähenevät usein sisäilmassa esiintyvät epämiellyttävät hajut ja lattianrajassa tuntuva veto.

ENSISIJAINEN KEINO hajuhaittojen torjumiseen on ehdottomasti aina varmistaa riittävä ilmanvaihto. Jos tämän jälkeen hajuja vielä ilmenee, on syytä tutkia asiaa tarkemmin. Moni esimerkiksi unohtaa, että perinteinen ilmalämpöpumppu ei tuo uutta ilmaa sisään.

mevaurion riskiä. Yksi ilmanvaihdon keskeinen tehtävä on poistaa ylimääräinen kosteus rakennuksesta, jotta vältytään ikäviltä vaurioilta. Tuulettumattomissa olosuhteissa kosteisiin kohtiin alkaa muodostumaan hometta ja muita mikrobikasvustoja.

Mökkikauden aikana puuttuvan ilmanvaihdon tunnistaa myös siitä, että nukutun yön jälkeen makuuhuoneen ilma tuntuu hapettomalta ja tunkkaiselta, kun hiilidioksidimäärät nousevat korkeiksi. Liiallinen hiilidioksidi vaikuttaa jaksamiseen ja aiheuttaa mm. päänsärkyä. Helppo keino tarkastaa ilmanvaihdon toimivuus ja korjaustoimenpiteiden vaikutukset onkin nopea mittaus hiilidioksimittarin avulla.

silmaventtiili. Puuttuvat korvausilmaventtiilit voi helposti asentaa ulkoseinään tai puiseen tuuletusluukkuun. Ne sijoitetaan makuu- ja oleskelutiloihin ja saunaan.

KORVAUSILMAVENTTIILEISSÄ on suodatin, joka tulee vaihtaa noin kaksi kertaa vuodessa. Sisäilman tunkkaisuus voi johtua pahoin likaantuneista suodattimista. Ne vähentävät sisään tulevan ilman määrää.

Suodattimet estävät tehokkaasti esimerkiksi siitepölyn kulkeutumisen sisäilmaan. Laadukkaat suodattimet nappaavat lisäksi terveydelle erittäin haitalliset puunpoltosta aiheutuvat pienhiukkaset.

Vaikka kesämökin hajuhaitat eivät ole automaattisesti merkki homeesta, nostaa huono ilmanvaihto mökin kosteus- ja ho-

MÖKIN ILMANVAIHTOA saa parannettua varmistamalla, että korvausilmaventtiilejä löytyy rakennuksen kokoon nähden riittävä määrä. Kannattaa myös tarkistaa, että mahdolliset käytössä olevat korvausilmaventtiilit eivät ole rikki tai suljettuina. Hyvä sääntö on, että jokaista 20 neliömetriä kohden tulisi löytyä yksi korvau-

Korvausilman parantamisen kustannukset mitataan usein vain sadoissa euroissa. Markkinoilla on monenlaisia ratkaisuja, joilla ilmanvaihdon saa korjattua toimivaksi. Edullisin ratkaisu on käsin säädettävä venttiilimalli. Mökille paras ja huolettomin valinta on termostaatilla ja hyvällä suodatuksella varustettu korvausilmaventtiili, joka pitää ilmanvaihdon toimivana myös käyttökauden ulkopuolella.

•

* Höylätty ja käsitelty puutavara * Erikoislistoja, paneeleita ym.

Rajalan Puu

RAKSA & REMPPA

Kesämökin hajuhaitat eivät ole automaattisesti merkki homeesta.

Tietyömaa-alueelle ajettaessa on oma nopeus hidastettava ainakin rajoituksen mukaiseksi, vaikka sopeutuminen alempaan nopeuteen turhauttaisi. Tietyömaiden poikkeusjärjestelyillä, hidasteilla ja rajoituksilla on aina syynsä.

KUVA: KAISA TANSKANEN / LIIKENNETURVA.

Tietyömaa-alueella kulkevien muistilista:

1) Noudata työmaa-alueen nopeusrajoituksia, ne on asetettu syystä 2) Pidennä turvavälejä

3) Ennakoi ja varaudu poikkeaviin tilanteisiin 4) Huomioi muut liikkujat ja työmaan työntekijät

5) Säilytä maltti. Tietyömaakin päättyy jossain vaiheessa.

Nopeusrajoituksia noudatettava tietyömaa-alueillakin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta kokee, että moni autoilija ajaa tietyömaiden ohi liian lujaa. Liikenneturva muistuttaa, että rajoituksille ja opasteille on aina syynsä, vaikka ratin takana se ei kirkastuisi. Alennettuja nopeusrajoituksia on yksinkertaisesti maltettava noudattaa.

AUTOT & LIIKENNE

Liikenneturvan kesän kyselyyn vastanneista 79 prosenttia on sitä mieltä, että moni autoilija ajaa tietyömaiden kohdalla liian lujaa. Tulokset kielivät siitä, että piittaamattomuus rajoituksista vaikuttaa olevan monella enemmän tapa kuin poikkeus.

– Työmaan läpi paahtava kuljettaja voi kokea hallitsevansa tilanteen, mutta silloin ei ajatusta usein ole uhrattu ajoympäristölle: työmaalle ja sillä työskenteleville ihmisille, työkoneille sekä muille tiellä liikkujille. Kyseessä on kuitenkin alue, jossa on poikkeusjärjestelyt käynnissä.

Tämä tarkoittaa, että aina eteen voi tulla yllättävä tilanne, vaikka tie näyttäisi omiin silmiin valmiilta. Nopeusrajoitusten nou-

dattaminen osoittaa myös sitä, että ratin takana ottaa tietyöläiset huomioon, tähdentää Liikenneturvan koulutusohjaaja Lari Mäkelä

Tietyömaa-alueelle ajettaessa on oma nopeus hidastettava ainakin rajoituksen mukaiseksi, vaikka sopeutuminen alempaan nopeuteen turhauttaisi. Tietyömaiden poikkeusjärjestelyillä, hidasteilla ja rajoituksilla on aina syynsä.

– Vaikka tietyömaa näyttäisi autiolta, siellä voi olla joku porukka töissä. Tieympäristö voi olla myös keskeneräinen, eikä nopeusrajoituksia ole voitu siksi nostaa. Esimerkiksi ajoratamerkinnät voivat puuttua tai työtä tehdään vähän edempänä. Alemmat rajoitukset eivät ole kiusantekoa, Mäkelä korostaa.

– Jos tietyömaan kohdalla osa ajaa säntillisesti ja osa ei huomioi alennettua nopeusrajoitusta ollenkaan, nopeuserot voi-

Mitä mieltä olet seuraavasta väittämästä?

Moni autoilija ajaa tietyömaiden kohdalla liian lujaa.

vat olla suuria ja onnettomuusriski kasvaa, Mäkelä jatkaa.

TIETYÖMAIDEN KOH-

DALLA voi usein myös itse vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen. Tärkeintä on noudattaa nopeusrajoituksia, seurata opasteita ja säilyttää maltti. Tilanteissa, joissa kaksi kaistaa yhtyy yhdeksi, sujuvuutta voi lisätä noudattamalla vetoketjuperiaatetta.

– Käytännössä siis ajetaan molempia kaistoja pitkin tavalliseen tapaan ja kaistojen yhtymäkohtaan mennään vuoron perään kummaltakin kaistalta. Kunnon turvavälien pitäminen helpottaa tilannetta. Kun päättyvältä kaistalta pääsee sujuvasti vaihtamaan toiselle kaistalle, liikenne luistaa joustavasti ja turvallisesti. Vetoketjuperiaate on kaikkien etu, vaikka ajaisi sillä edelleen jatkuvalla kaistalla, Mäkelä vinkkaa.

Suojateiden turvallisuus vaatii autoilijoilta asennemuutosta

Peräti neljäsosa autoilijoista kertoo, ettei aina anna tietä suojatiellä, vaikka tietää, että tilanteessa pitäisi. Liikenneturvan tänään alkavassa kampanjassa kerrataan sekä suojatie- että väistämissääntöjä. Tienylitystilanteiden turvallisuus paranee, kun säännöt tunnetaan ja niitä maltetaan myös noudattaa.

kaan saa ohittaa pysähtymättä.

LIIKENNE Liikenneturva Mercedes-Benz E 200d -18 T Pro, sis. ALV. 18.500 BMW 320d Xdrive -16 Business Touring Aut., aj. 296 tkm. 14.900

Neljäsosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta autoilevasta kertoo, ettei aina pysähdy suojatien kohdalla antamaan tietä, vaikka tietää, että tilanteessa pitäisi. Huomattavasti harvempi, mutta kuitenkin muutama autoileva myöntää, ettei aina pysähdy useampikaistaisella tiellä suojatien eteen, vaikka viereisellä kaistalla ajava on pysähtynyt.

– Kyselymme tulokset kielivät siitä, että erityisesti suojatien kohdalla liikennesääntöjen noudattamattomuudessa ei niinkään ole kyse siitä, etteikö sääntöjä tunnettaisi. Tietä ei pysähdytä antamaan jostain muusta syystä. Taustalla voi olla silkkaa piittaamattomuutta tai kiireen tunnun, oman etenemisen tai ajomukavuuden arvottaminen sääntöjä korkeammalle, pohtii Liikenneturvan koulutusohjaaja Sami Kivilä

TILANNE, JOSSA suojatien eteen pysähtynyt ajoneuvo ohitetaan pysähtymättä, on ilmeisen vaarallisuuden lisäksi omiaan myös lietsomaan turvattomuuden tunnetta tienylityksissä. Vaaratilannetta voi omalla toiminnallaan ehkäistä hiljentämällä vauhtia hyvissä ajoin, kun havaitsee suojatielle tulevan jalankulkijan. – Alentamalla nopeutta viestit muillekin kuljettajille siitä, että nyt on hiljennettävä. Jos auto pitää pysäyttää, se kannattaa tehdä reilulla turvavälillä suojatiehen. Näin autat muita havainnoimaan suojatien ja sitä ylittävät jalankulkijat, Kivilä ehdottaa ja korostaa, että suojatien eteen pysähtynyttä ajoneuvoa ei kos-

– Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut jotenkin muuten, kuljettajan on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä. Pensaiden ja pysäköityjen autojen katveisiin jää helposti pienemmät ja isommatkin kulkijat.

LIIKENNETURVAN AIEMMAT KYSELYT ovat kertoneet epäselvyyksistä liikennesäännöissä – etenkin kun puhutaan autoilevien ja pyöräilevien väli-

sistä väistämissäännöistä. Koulujen alkaessa Liikenneturva kampanjoikin edistääkseen suomalaisten sääntötuntemusta.

- varaosat + tarvikkeet

- renkaat ja vanteet, myös käytetyt

- traktorin ja työkone renkaat

- pv-akseleita käytettyjä, eri kokoja

- + etuvaunuja 2-aks.

- Cummins moottorinohjausyksiköt, ECM/ICM + suuttimet

- käytetyt kunnostetut perät SC ja Sisu OSTAMME

•

Puh. 0400 515 088

Toimipisteet: Oulainen Pyhäsalmi

AUTOT & Volvo V70 D5 151 kW -10 AWD Aut. Momentum. 10.900

Skoda Octavia Combi 2.0 TDI -14 150 Elegance, aj. 294 tkm. ......... 8900 Volkswagen Transporter 2.5 TDI -07 Carsport 9-henk. minibussi ......... 7900 Volkswagen Passat Variant 1.6 -12 Comfortline TDI 77 kW (105 hv) Aut. ............................................. 6900 Citroen C4 1.6 HDi A Executive -11 aj. 202 tkm. ................................ 5900 Volkswagen Passat 4D Sedan -06 2.0 FSI, aj. 284 tkm. ................... 3500 Kia Sportage 5D -07 SUV 2.0, aj. 294tkm. ................... 2900

LAATUVAIHDOKIT AUTORULETISTA Volvo XC60 D4 -17 2.4 AWD Summum Business, aj. 299 tkm. 16.900 Volvo V60 Cross Country D4 -16 2.4 AWD Business Summum Aut., aj. 267 tkm. 17.900 Ford Focus 1.0 EcoBoost 100 hv -16 Start/Stop M5 Trend Wagon, aj. 100 tkm. ................................ 9990 BMW 320d STW Aut. -12 Aj. 300 tkm. ................................ 9900 Mercedes-Benz C 220 STW -10 Avantgarde Aut., aj. 257 tkm. ...... 9900 Mercedes-Benz C 320 CDI -08 AMG-look Sedan Aut., aj. 300 tkm. ................................ 9900 Volkswagen Polo Trendline 1.4 -16 TDi 55 kW, aj. 140 tkm. .............. 9900 Honda Civic 1.6 Diesel Lifestyle -14 Business, aj. 207 tkm. ................ 9800 Ford Mondeo 1.6 TDCI 115hv -14 Econetic M6 Wagon Edition, aj. 209 tkm. ................................ 9400

Kymmenien miljoonien säästöt uusien metsätiedon

keruumenetelmien avulla

Kun tutkijoiden kehittämät metsädatan keruumenetelmät otetaan käyttöön Suomessa, saadaan metsäkaupassa aikaan merkittäviä säästöjä ja tarkkaa tietoa luonnon monimuotoisuuden tueksi.

MAA- & METSÄTALOUS Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet laserkeilaukseen perustuvaa mittaamista Suomessa niin tehokkaaksi, että metsäteollisuus säästää laserkeilaukseen perustuvalla metsäinventoinnilla kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Vuonna 2008 käyttöönotetun inventoinnin säästöt tulevat menetelmän kustannustehokkuudesta.

Seuraava edistysaskel on nyt tuloillaan: uusimmilla menetelmillä pystytään tuottamaan metsistä tietoa jopa yksittäisten puiden tarkkuudella. Kun nämä menetelmät tulevat lähivuosina laajaan käyttöön, metsäkaupassa saadaan aikaan jälleen uusia miljoonasäästöjä ja monimuotoisuutta ja hiilensidontaa pystytään tukemaan paremmin Suomen metsäteollisuudella on jo pitkään ollut visiona “puuhuolto on kestävää, tuottaa lisäarvoa puun arvoketjuun ja on 30 % nykyistä kustannustehokkaampaa”, ja yksittäiset puut hahmottava menetelmä eli yksinpuintulkinta on osa tätä parempaa ja tehokkaampaa arvoketjua.

– Metsät ovat tärkeitä taloudelle, biodiversiteetille ja hiilinieluina. Siksi tarkalle ja ajantasaiselle metsätiedolle on kasvava tarve, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

– Tutkimuksemme mahdollistaa tarkan metsätiedon keruun aiempaa tehokkaammin. Näin metsänhoidon tavoitteet voidaan huomioida paremmin. Jos esimerkiksi tällä hetkellä sadan puun mittaaminen vie kahdelta henkilöltä päivän, voimme tehdä saman minuutissa liikkuvalla laserkeilauksella tai droonilla, hän sanoo.

– Paikkatietokeskus pystyy

jatkossa laskemaan Suomen metsävarat yksittäisen puiden tasolla sitä mukaa kun kansallinen laserkeilaus etenee. Demomme on osoitteessa metsakanta.com. Tarkkuus paranee, mikäli tulevaisuudessa pistetiheys kasvaa, jatkaa Juha Hyyppä.

– Tavoitteena on, että syksyllä demossa on yli miljardi puuta, nyt tosin vain runsas 100 miljoonaa.

LUONNONVARAKESKUS

ON tehnyt laskelmia yksittäisten puiden tulkintaan pohjautuvan menetelmän taloudellisista hyödyistä.

– Mitä luotettavampaa tieto on, sitä suurempi on sen rahallinen arvo. Jos esimerkiksi puiden tilavuuden mittaustarkkuus paranee yhden prosenttiyksikön verran koko maassa, niin metsänomistajille koituu 80 miljoonaa euroa suuremmat tulot kymmenen vuoden aikana. Tämä on seurausta siitä, että hyvät hakkuukohteet löydetään todennäköisemmin, ja hakkuut pystytään ajoittamaan entistä paremmin. Tarkka tieto mahdollistaa paremmat päätökset, kiteyttää UNITE-hankkeessa toimiva tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta.

Suomessa metsien inventointia tekevän Metsäkeskuksen tavoitteena on ottaa tutkijoiden kehittämä yksittäiset puut hahmottava menetelmä käyttöön lähivuosina. Samalla yrityksille tulee mahdolliseksi kehittää siitä kaupallisia sovelluksia.

– Mitä useampaan tarkoitukseen dataa käytetään, sitä arvokkaampaa se on. Jokaiselle eri tilanteelle, voi arvioida erikseen rahallisen hyödyn. Näitä ovat esimerkiksi omistajan päätökset hakkuun ajankohdasta, istutettavasta puulajista, ja puun ostajan päätökset ostettavasta leimikosta, tukkien katkonnasta tai ajourien reitityksestä.

Hyödyksi on arvioitu esimer-

Kuvassa on Paikkatietokeskuksen kehittämän monikanavalaserkeilaimen tuottama pistepilvi metsästä. Monikanavalaserkeilaimen datasta voidaan laskea puulaji, puun terveys, pituus, runkokäyrä ja tilavuus. Näitä mittauksia voidaan käyttää yksinpuintulkinnan referenssitietojen tuottamiseen tulevaisuudessa dronemittauksilla, tällä hetkellä helikopterimittauksilla.

kiksi hakkuiden ajoittamisessa 4 EUR/ha 10 vuoden ajalta. Juurikääpäkohteen puulajivalintoihin on arvioitu hyödyksi 35-98 EUR /ha koko kiertoajalla.

Kangas ja Hyyppä ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamassa lippulaivahanke UNITEssa, jossa tutkitaan ja kehitetään metsädatan keräämistä uusilla teknologioilla. UNITE-hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Tampereen yliopisto ja Luonnonvarakeskus (Luke).

METSIEN INVENTOINTIIN yksittäisten puiden tasolla voi tutustua osoitteessa metsäkanta.com, jossa on saatavilla puulajikohtaiset kokojakaumat ja laatutiedot. Se on teollisuuden tarve. Tavoitteena on lisätä tietoa yksittäisten puiden kasvunopeudesta, joka kuvaa hiilensidontaa. Muun muassa puun ikä- ja lajitiedot taas tuottavat parempaa tietoa biodiversiteetistä.

– Yksinpuintulkintamenetelmän avulla metsänomistaja voi suunnitella hakkuut paremmin ja kaataa tarvittavat

puulajit. Näin elinvoimaisimmat puut, joilla on suurin hiilensidontakyky tai monimuotoisuus, voi jättää metsiin, Juha Hyyppä toteaa. Yksinpuintulkinta ei poista muiden inventointimenetelmien tarvetta, sillä aluepohjainen tulkinta ja valtakunnan metsien inventointi keskittyvät tarkkaan puustotunnusten tuottamiseen. Yksinpuintulkinta kertoo, missä yksittäiset suuret puut ovat ja kuvaa paremmin erityisesti tukkipuiden arvoa kuin perinteiset inventointimenetelmät.

Metsien hiilinielujen kehittäminen edellyttää vielä nykyistä tarkempaa metsävaratietoa, mutta sen perustana toimiva kansallinen laserkeilausaineisto tihentyy jatkuvasti, minkä ansiosta laatutietoa saadaan metsistä tulevaisuudessa koko ajan enemmän.

SUOMEN METSÄKESKUS

yhdessä Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja Maanmittauslaitoksen kanssa selvittävät vuosien 2023-25 aikana metsävaratiedon uusien menetel-

mien ja yksinpuintulkinnan käyttöönottoa osana vuonna 2026 alkavaa kolmatta kansallista laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmaa.

Käytännön tavoitteena on yhdistää varttuneempiin metsiin soveltuva yksinpuintulkinta sekä nykyinen aluepohjainen menetelmä, jota tarvitaan edelleen taimikoiden ja nuorten metsien inventoinnissa. Yksi puustotulkinnan keskeisin tekijä on laadukas ja alueen metsiä hyvin edustava koeala-aineisto. Metsäkeskus on ottanut käyttöön puukarttakoealat, joissa mitataan ja paikannetaan maastossa tarkasti kaikki puut. Tämä aineisto soveltuu erinomaisesti myös yksinpuintulkintaan.

Tarkempi kaukokartoitus yhdessä muiden paikkatietoaineistojen kanssa mahdollistaa entistä paremmin metsien monimuotoisuuteen ja luonnonhoitoon liittyvien tietojen tuottamisen, joita kehitetään myös kohti seuraavaa inventointikierrosta.

• Kaivinkonetyöt 19 tn pyöräalustaisella ja 9 tn kumitelakaivinkoneella • Suodatinkankaat

Salaoja- ja rumpuputket • Jätevesijärjestelmien myynti ja asennus • Maantiivistäjän 400 kg vuokraus

Kiinteistöjen salaojitukset ja sadevesiviemäröinnit kokonaisurakalla

Oivalluksia kaikille hiilensidonnasta ja Oivalluksia kaikille hiilensidonnasta ja

ympäristökysymyksistä kiinnostuneille kiinnostuneille

Metsät ja ilmastonmuutos -kirja (Tapio) on katsaus äärimmäisen ajankohtaiseen aiheeseen: se kertoo, mitä ilmastonmuutos tekee Suomen metsille ja miten metsissä kannattaisi varautua tulevaan.

Kun puhutaan metsätaloudesta, on pakko puhua myös ilmastonmuutoksesta. Metsät ja ilmastonmuutos on ajankohtainen tietokirja ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta Suomen metsiin ja metsätalouteen.

– Meneillään on metsien hoitoa koskeva murros. Palloja on ilmassa paljon, ja uusia vastauksia saadaan koko ajan, sanoo Aino Ässämäki, yksi kirjan kolmesta kirjoittajasta.

Uutuuskirjan kohderyhmää eivät ole pelkät metsänomistajat tai metsäammattilaiset. Metsät ja ilmastonmuutos tarjoaa oivalluksia kaikille hiilensidonnasta ja ympäristökysymyksistä kiinnostuneille. Tiivis ja sujuvasti kir-

joitettu teksti auttaa ottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset haltuun helposti ja nopeasti. – Toivon, että kirjaan tarttuvat ihan tavalliset metsänomistajat ja metsien tilasta kiinnostuneet ihmiset. Erityisesti toivon, että kirja päätyy myös päättäjien käsiin, toinen kirjoittaja Pi Mäkilä sanoo.

YLEISTYVÄT KESÄHELTEET, kuivuusjaksot ja talviajan epävakaiset sääolot kasvattavat metsätuhojen riskiä. Kuusi on tuhoille alttein puulaji, mutta sen istutusmäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa –miten kuusimetsien siis käy? Entä onko mahdollista, että yksityisille metsänomistajille maksetaan pian siitä, että he jättävät metsänsä hakkaamatta, hiilivarastoksi?

Tutkija Markus Melin

ja toimittajat Pi Mäkilä ja Aino Ässämäki ovat haastatelleet Metsiin ja ilmastonmuutokseen kymmeniä tutkijoita, asiantuntijoita ja käytännön metsäammattilaisia. Haastatellut pääsevät kirjassa ääneen ja kertovat, mitä metsien käsittelyssä heidän mielestään olisi syytä muuttaa. Lisäksi kirja raottaa hiilikompensaatiopalveluiden toimintaa ja EU:sta tulevaa sääntelyä. Melin muistuttaa, että ilmasto on muuttunut huomattavasti nopeammin kuin metsien kiertoaika. Puiden tuholaiset kyllä reagoivat tähän muutokseen nopeasti, mutta metsillä reagoiminen ottaa aikaa.

Ässämäen mukaan suuri osa metsänomistajista luottaa metsien hoidossa ammattilaisiin.

– Puukauppasopimusten ja metsänhoitotöiden yhteydessä kannattaa ai-

Maaseudun asialla

Ruokahuoltoa turvaamassa

MTK-Haapajärvi

Ostamme parru- ja tukkivaltaisia leimikoita kesäkorjuuseen.

Kysy sy lisisää ää hanankikintntaeaesisimi mi h eh e l il i ä tämmmme: e:

Ee Eero o Pararkkkkilila a p 040 0 540 0 9416 Ha Haapapaajjär i vi v - Rei e sj sjär vi - Sieievi iLe Leststijijär vi - Tohoollamampi pi - H l al a suua

M Maarko o Vi Vilplppopola la p . 040 0 8442 2 9024 24

Ni Nivavala la - Kär ä sä sämämäki k - Ylilivviieseska kaK Kaannnnus us - Kok o ko kola la

M Maarko o Si S ekkkikinenen n p . 04 4 769 9 488886 yhhääjäjärrvvi i - Pi P ht htipipududas as - Kininnuula la - Py P Ki Kivivijäärvvi - Vi V it itasasaaaari ri

P Peert r t ti Engngma m n p . 040 0 759 9 2 25532

Ha Haapapavavesesi i - Pu Pulklkkikila a - PiiiippppoollaOu Oulaaininen en - Pyh y än äntä tä

Po Poututiaaininen en Ar A i p . 0400 00 50 9 54 3 ant n i - Ra Raahahe e - Si Siikkaajokoki - Ra Rantntsi s la Vi V h

na kysyä, miten juuri tässä tapauksessa pyritään turvaamaan esimerkiksi sekapuustoisuus tai metsän hyvä kasvu, Ässämäki sanoo.

MÄKILÄ HUOMAUTTAA , että jokaisella, joka omistaa metsää, on valtaa vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Omia metsiään kannattaa hoitaa ilmastoviisaasti, ja joskus se voi tarkoittaa metsän hoitamatta jättämistä.

Kirjan kirjoittajista Markus Melin työskentelee Luonnonvarakeskuksessa tutkimusalanaan metsien tuhohyönteiset ja -nisäkkäät. Pi Mäkilä on toimittaja ja viestinnän asiantuntija, jolle metsä on ennen kaikkea luonto- ja virkistyskohde. Aino Ässämäki on metsänhoitaja ja Metsälehden toimittaja, jolla on monipuolinen työkokemus metsäalalta. Metsälehti kuuluu samaan konserniin Tapion kanssa.

MAA- & METSÄTALOUS Tapio

Tapahtumakoordinaattori Antti Haapalainen kertoo, että European Job Days -virtuaalitapahtumissa työnantaja voi saada hakemuksia useista kymmenistä satoihin.

Yrittäjille omannäköisiä rekrytapahtumia – osaajia ja näkyvyyttä TE-palvelujen kautta

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palveluvalikoimasta löytyvät myös monipuoliset rekrytointitapahtumat. Yksittäisten työnantajien tapahtumien lisäksi TE-toimisto järjestää toimialakohtaisia tapahtumia, kuten henkilöstöpalvelu-, metalli- tai sotealan tilaisuuksia.

MEDIATIEDOTE TE-palvelut

– Järjestämme rekrytointitapahtumia useimmiten yhteistyökumppaneidemme kanssa, tapahtumakoordinaattori Antti Haapalainen kertoo.

Haapalainen mainitsee esimerkkinä Ylivieskassa järjestetyn hyvinvointialue Pohteen rekrytointitilaisuuden, jossa tehtiin yhteistyötä muun muassa Jo-

kilaaksojen kuntakokeilun kanssa.

– Sitten on ihan yleisiä rekrytointimessuja, joita olemme mukana järjestämässä tai joihin osallistumme, kuten MegaMatchmaking, Työntaitajiksi sekä Pesti-päivät. Nämä ovatkin vuoden mittaan suurimmat tapahtumat.

Tiiviissä yhteistyössä BusinessOulun kanssa räätälöidään työnantajien tarpeisiin JobCorner-tilaisuuksia, joissa tarjotaan työnhakijoille mahdollisuus esittää kysymyksiä

suoraan työnantajalle.

ASIANTUNTIJA Tina Sundqvistin mukaan tarve rekrytapahtumien järjestämiseen tulee usein suoraan työantajalta. Yritysten tarpeita tilaisuuksia varten kartoitetaan koko ajan yrityspalvelujen toimesta.

– Yrityspalveluissa työnantajien kanssa keskustellessa kuullaan, mikä on yrityksen työvoiman tarve ja rekrytoinnin ongelmakohta. Sitten aletaan pohtia toteutusta, Sundqvist avaa.

Yritykset voivat itse vaikuttaa rekrytointitapahtumien sisältöön.

– Yhteistyö on yrityslähtöistä, eli kuuntelemme toiveita ja kerromme vaihtoehtoja tapahtuman järjestämiseksi. Yritys viime kädessä päättää tarjoamiemme vaihtoehtojen puitteissa, miten toteutus lopulta tapahtuu”, Haapalainen toteaa.

YRITYSTEN ALOITTEELLISUUS rekrytapahtumien järjestämisessä on Haapalaisen mukaan erit-

täin toivottavaa. Tapahtumat ovat työantajille myös hyvä tapa päästä esille ja rakentaa näin työnantajakuvaansa.

TE-toimisto osallistuu myös moniin tapahtumiin, joissa kerrotaan työmahdollisuuksista esimerkiksi opiskelijoille. Tässäkin mielessä tietoa työnantajien tarpeista otetaan vastaan mielellään.

Kansainvälisen rekrytoinnin osalta TE-toimisto järjestää EURES-verkostossa virtuaalisia rekrymessuja, jotka tarjoavat European

Job Days -alustalla loistavan mahdollisuuden markkinoida avoimia työpaikkoja Euroopan laajuisesti.

– Valtakunnallisen Finland Worksin lisäksi järjestämme alueellisia tapahtumia, joista on seuraavana tulossa Work in Lapland koko Pohjois-Suomen alueella, Sundqvist kertoo. European Job Days -virtuaalitapahtumista on hyötyä työnantajalle paitsi ulkomaisten osaajien löytämiseksi myös valtakunnan sisäisen osaajien liikkuvuuden kannalta.

Nettiyhteys vaikuttaa uuden kodin hankinnassa

Suomalaisista 61 prosenttia* on sitä mieltä, että kodin nopea ja toimintavarma nettiyhteys on ehdottoman tärkeä asia uutta asuntoa hankittaessa. Hyvien yhteyksien arvostus on yhtä lainen naisten (60 %) ja miesten (61 %) keskuudessa.

Eteläsuomalaisista verkkoyhteyden arvottaa tärkeäksi 62 prosenttia vastaajista, kun

taas pohjois- ja itäsuomalaisista näin kokee 59 prosenttia ja länsisuomalaisista 56 prosenttia. Iän myötä verkkoyhteyden merkitys uutta kotia hankittaessa kasvaa. Valokuitusen toukokuussa toteutettuun tutkimukseen osallistuneista yli 60-vuotiaista 65 prosenttia piti uuden asunnon verkkoyhteyttä ehdottoman tärkeänä, kun vastaava prosenttiosuus 18–29-vuotiaiden keskuudessa oli vain 52. Lukujen eroa voi selittää myös eri ikäryhmien eri-

lainen suhtautuminen asunnonhankintaan.

KAIKEN KAIKKIAAN suomalaiset ovat melko tyytyväisiä kotinsa nettiyhteyteen. Suomalaisista 36 prosenttia arvioi olevansa siihen erittäin tyytyväinen ja joka toinen (50 %) taas melko tyytyväinen. Kaikkein tyytyväisimpiä kotinsa nettiyhteyteen ovat tutkimuksen mukaan valokuituverkon käyttäjät. Heistä erittäin tyytyväisiä oli 56 prosenttia, kun taas mobiili 4g:n käyt-

täjistä erittäin tyytyväisiä oli 26 prosenttia.

Valokuitua pidetään kapasiteetiltaan, ympäristövaikutuksiltaan, nopeudeltaan ja turvallisuudeltaan ylivoimaisena tiedonsiirron muotona. Tällä hetkellä Suomen kiinteistökannasta noin puolessa on mahdollisuus siirtyä valokuituun.

Tutkimus kartoitti myös sisäverkkoja. Sen mukaan vain joka kolmas suomalainen on huolehtinut nettiyhteyden toimivuudesta kotonaan. Vastaajista 67 prosenttia ilmoitti, et-

tä on varmistanut langattoman sisäverkon toimivuuden vain jossain määrin, heikosti tai ei lainkaan.

* YouGov Finland toteutti Valokuitunen Oy:n toimeksiannosta toukokuussa 2023 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten tyytyväisyyttä kotinsa nettiliittymään, näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista kodin nettiyhteyksiin liittyen sekä tietämystä kodin nettiliittymiin ja valokuituyhteyksiin liittyvistä asioista.

Lihaksiin voimaa ja liikkuvuutta niveliin

Tällä harjoitusohjelmalla pääset sujuvasti alkuun, vaikka kuntosaliharjoittelu ei olisikaan tuttua. Aloita harjoittelu tekemällä jokaista liikettä 10–15 kertaa (= 1 sarja), toista sarjoja 2–3 kertaa ja käytä kevyehköä vastusta. Jos polvet tai lonkat eivät salli toispolviseisonta-asentoa, tee liikkeet käyntiasennossa. Jo muutama harjoituskerta vetreyttää lihaksia ja niveliä.

Säännöllinen viikoittainen harjoittelu auttaa myös jaksamaan paremmin. jyj

1. ET UREIDEN LIHAKSET

Istu selkä tukevasti selkänojassa, jalat hartioiden levyisessä haara-asennossa. Työnnä jalkoja suoriksi, vältä polvien yliojennusta. Palaa lähtöasentoon. Pidä polvet ja jalkaterät samassa linjassa koko liikkeen ajan. Harjoitus tuntuu reisien etupuolella

2. TAKAREISI- JA PAKARALIHAKSET

Pidä lähtöasennossa nilkat koukussa, jolloin paino on kantapäillä. Työnnä jalat suoriksi, vältä ojentamasta polvia kokonaan. Palaa takaisin lähtöasentoon. Pidä polvet ja jalkaterät samassa linjassa koko liikkeen ajan. Harjoitus tuntuu pakaroissa ja takareisissä

3. POHJELIHAKSET

Nosta kantapäät irti alustasta ja ojenna nilkat, jolloin paino siirtyy päkiöille. Polvikulma (90 astetta) pysyy koko ajan samana. Palaa lähtöasentoon. Voit tehdä liikkeen vaihtoehtoisesti polvet suorina. Harjoitus kohdistuu pohjelihaksiin ja nilkan liikkuvuuteen

Lähtöasennossa käsivarret ylhäällä kyynärpäät koukussa,

tangosta. Ojenna kädet suoriksi alas etuviistoon. Palaa rauhallisesti jarruttaen ylös lähtöasentoon Pidä alaselkä suorana koko liikkeen ajan. Harjoitus kohdistuu kyynärnivelen ojentajiin sekä vatsalihaksiin

Käyntiasento hieman etunojassa, paino etummaisella jalalla. Lähtöasennossa kyynärpää koukussa vartalon sivulla. Pidä lantio suoraan eteenpäin koko harjoituksen ajan. Työnnä käsivarsi suoraksi eteen hartiatasossa ja kierrä samalla hartiaa eteen. Palaa rauhallisesti lähtöasentoon. Toista toiselle puolelle. Harjoitus kohdistuu käsivarren ojentajiin, hartianseutuun ja vatsalihaksiin

Lähtöasennossa käsivarret suorina alhaalla, vastaote tangosta. Vedä kyynärpäät koukkuun lähelle rintakehää. Palaa rauhallisesti jarruttaen alas lähtöasentoon. Pidäkääätlählläklkiäjllkä

Pidä kyynärpäät lähellä kylkiä ja alaselkä suorana koko liikkeen ajan. Harjoitus kohdistuu hauislihaksiin sekä vatsalihaksiin.

7 KULMASOU T U SEISTEN Lähtöasennossa käsivarsi suorana alaviistossa. Pidä lantio suoraan eteenpäin koko harjoituksen ajan. Vedä kyynärpää koukkuun lähellä vartaloa, kierrä samalla hartiaa taakse. Palaa rauhallisesti lähtöasentoon. Toista toiselle puolelle. Harjoitus kohdistuu lavan- ja hartianseudun lihaksille

8. SOU T ULIIKE YL ÄTAL JALLA

käsivarret suorina ylhäällä, leveä myötäote tangosta. Aloita liike kallistamalla vartaloa suorana taaksepäin. Vedä tanko kohti rintakehän yläosaa. Pidä leuka lähellä kaulakuoppaa ja säilytä lanneselän normaali notko. Palaa rauhallisesti lähtöasentoon. Harjoitus kohdistuu lavan seudun lihaksille sekä selkä- ja vatsalihaksille.

Lisää jumppaohjeita selkäkanava.fi

OJENNUS

oikea jalka edempänä ja vasen hartia kiertynyt kohti oikeaa polvea. Yläselässä pieni pyöristys. Ojenna ylävartalo suoraksi vastusta vasten. Liikkeen lopussa voit tehostaa rintakehän kiertoa viemällä vasenta hartiaa ja käsivartta taakse. Toista toiselle puolelle. Harjoitus kohdistuu yläselän ojentajalihaksille sekä lisää rintarangan liikkuvuutta

9. YLÄSELÄN

Lähtöasennossa

Lähtöasennossa

4. KYYNÄRNIVELEN OJENTA JAT JA VATSALIHAKSET

myötäote

5. TYÖNTÖLIIKE

6. HAUISKÄÄNTÖ JA VATSALIHAKSET

Vielä on kesää on jäljellä -toripiknik -toripiknik

Kaikki mukaan mukavalle piknikille!

KULTTUURI

Haapajärven torilla tapahtuu elokuussa! Uudessa tapahtumassa esiintyy ammattimuusikko Paavo Mikkonen. Hänen musiikkinsa on instrumentaalia kitaramusiikkia, rauhallista ja rentoa kuultavaa, jossa on kaikuja jazzista ja folkista. Samalla pääsee osallistumaan Taidelaboratorioon viimeisen kerran Haapajärvellä. Tule tekemään haapajärvisten yhteinen taideteos valmiiksi.

Taidelaboratorio on taiteen kohtaamis- ja testauspaikka, joka käsittelee alueen ja asukkaiden identiteettiä teemalla Ookko nää mistään kotosin? Tervetuloa Taidelaboratorioon.

Taidelaboratorio on yksi Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno-hankkeen toteutettavista kuuden taidepilotin sarjasta. Yhdessä pilotissa on mukana kolmesta kuuteen kuntaa. Yhteistä kaikille piloteille on osallistavuus, elämyksellisyys ja kokeilevuus. Käsiteltävinä teemoina koros-

tuvat muun muassa luonto ja kestävyys, arkiympäristöt ja kotiseutu. Käytössä ovat monipuolisesti eri taidemenetelmät ja erilaiset taideharjoitteet. Jokaisen pilotin tuloksena syntyy konkreettinen teos tai elämys.

POHJOIS-POHJANMAAN LIITON Kulttuurikenno-hankkeen ensimmäinen taidepilotti, Taidelaboratorio on jo loppusuoralla. Taidepilotin ensimmäisellä kuntakierroksella pureuduttiin alueen asukkaiden identiteettiin pohtimalla henkilökohtaisia taidesuhteita sekä itselle tärkeitä asioita taiteen keinoin. Kierroksella kerätyt materiaalit analysoitiin palvelumuotoilun menetelmin, ja näiden perusteella suunniteltiin toisen kierroksen teema Vain meillä kunnassa. Siinä haettiin kuntalaisten erikoisuuksia ja ominaisuuksia kokeellisella ohjaavalla taidemenetelmällä.

– Taiteen tekemisen kynnystä madaltava menetelmä osoittautui innostavaksi ja inspiroivaksi tavaksi lähestyä taidetta, kertoivat

taiteilijat. Taidelaboratorion kolmannella kierroksella osallistujat pääsivät lähettämään terveisiä naapurikunnille, jonka kautta tehtiin riemastuttavia oivalluksia lähialueilta.

– Ihmiset näkevät asiat usein tarkkanäköisemmin hieman kauempaa, tuumaa kuvataiteilija Elina Stoor

Kesän Kesän paletti paletti

– Natalia Pikkaraisen ja Tamara Tuoriniemen yhteisnäyttely

KULTTUURI

Kesän paletti – kuvataidenäyttelyn pääpaino on monipuolisessa ja ympäristöystävällisessä taiteessa. Taide ja taiteellinen toiminta synnyttävät ekologisia jalanjälkiä ja tähän Natalia ja Tamara tarjoavat kestävämpiä kuvataidemahdollisuuksia myös kulutuksen motiivien näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon taidetoiminnassa.

Näyttelyssä esillä oleva taidesuunta on lähellä talonpoikaistyyliä ja luontoa. Tässä tyylissä käytetään luonnonmateriaaleja, niin uusia kuin vanhoja, eivätkä ne saa olla liian käsiteltyjä tai koristeltuja. Sopivia materiaaleja ovat puu, paperimassa, kivet, kangas, paperi ja erilaiset värit. Natalia ja Tamara käyttävät töissään akvarelli- ja akryylivärejä, sekä toisinaan vesiliukoisia öljyvärejä.

Kesän paletti – yhteisnäyttely on esillä Haapajärven kirjastossa. Näyttelyssä on esillä maalauksia, piirustuksia ja veistoksia.

– Taidelaboratoriot ovat olleet hyväntuulisia ja nauru on raikanut aiheita pohtiessa, hän jatkaa.

TAIDELABORATORIO-KIERROSTEN aikana on tavoitettu tähän mennessä yli 350 eri ikäistä ihmistä taiteen äärelle. Näistä on saatu ideoita ja materiaaleja kuntiin sijoi-

tettavien lopputuotosten osalta. Jokaiseen kuuteen kuntaan kootaan kuntaa ja kuntalaisuutta esittävät yhteisötaideteokset, jotka rakennetaan tekstiilikomposiitista. Viimeisellä eli neljännellä kierroksella teokset ovat esillä, jolloin kuntalaiset pääsevät vielä vaikuttamaan ja viimeistelemään niitä.

Kootut yhteisötaideteokset viimeistellään ja luovutetaan viimeisellä kierroksella. Haapajärven taideteos valmistuu Vielä on kesää jäljellä -toripiknikissä. Taidelaboratoriota toteuttavat Kuvataiteilija sekä Muotoilija YAMK-opiskelija Elina Stoor ja keramiikkataiteilija Talvikki Pisilä

Suomessa 250 000 kiinteistöä odottaa ajantasaisia omistajatietoja

Kun jakamaton kuolinpesä omistaa yhdessä kiinteistön, kannattaa kiinteistölle hakea selvennyslainhuutoa. Selvennyslainhuuto helpottaa kuolinpesän omistuksessa olevan kiinteistön hoitoa. Merkinnästä on suuri hyöty, kun kiinteistön asioiden hoitaminen on mutkattomampaa. Suomessa 250 000 kiinteistöä odottaa selvennyslainhuutoa.

UUTISET

Maanmittauslaitos

Selvennyslainhuuto sujuvoittaa asioiden hoitoa erityisesti kuolinpesän yhteistä kiinteistöä myytäessä tai jaettaessa. Kun lainhuutotodistuksesta näkee suoraan kiinteistön omistajat, ei myyjän tarvitse esittää kaupanteon yhteydessä muita todistuksia omistusoikeudestaan. Kiinteistökaupan voi tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelussa, kun omistajatiedot ovat ajan tasalla. Osakkaiden ei tarvitse matkustaa kaupantekotilaisuuteen, vaan allekirjoitukset ja kauppakirjan ehtojen tarkistaminen onnistuu vaikka mökkilaiturilta.

– Kun kuolinpesän osakkaiden tiedot ovat ajan tasalla rekisterissä, myyntitilanteessa ei tarvitse kaivaa esille vaikkapa testamenttia tai perunkirjoja. Kuolinpesän asiakirjat sisältävät paljon tietoa esimerkiksi varallisuudesta, eikä niitä välttämättä ole mukava näyttää ostajalle, joka ei kuolinpesään kuulu, kertoo johtaja Stefan Nåhls Maanmittauslaitokselta.

SELVENNYSLAINHUUTOHAKEMUKSEN voi tehdä Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. Lainhuuto maksetaan hakemusta tehdessä. Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi tehdä hakemuksen eikä muilta osakkailta tarvita valtakirjaa tai allekirjoitusta hakemuksen tekemiseen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan vainajan perukirja- ja

sukuselvitykset sekä mahdollinen testamentti.

TÄLLÄ HETKELLÄ hakemuksen käsittelyaika on noin viisi viikkoa. Selvennyslainhuutoa kannattaakin hakea hyvissä ajoin viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolinpesä alkaa suunnitella kiinteistön myyntiä.

– Kaikkien kiinteistönomistajien kannattaa kirjautua Maanmittauslaitoksen asiointipalveluun ja tutustua sen käyttöön. Omien omistustensa tarkastaminen on helppoa. Selvennyslainhuudon tekeminen on sujuvaa Asiointipalvelussa ja sitä kautta voi toimittaa tarvittavia asiakirjoja myös jälkikäteen, kannustaa palvelupäällikkö Saara Vesa

Kotiseutupäivät voimavarana

Heinäkuun ensimmäiset viikot ovat perinteisten kotiseutupäivien juhla-aikaa.

Kotiseutupäiviä juhlittiin myös

tänä vuonna kaikissa kunnissa Extran levikkialueella. Erittäin hyvä asia! Tosin juhlapäivät sattuivat jälleen harmiteltavalla tavalla yhtä aikaa eri paikkakunnilla. Mutta minkäs sille voi, kun heinäkuun alku on lyhyt ja kuntia on monta! Jos kotiseutupäivät voisi porrastaa, niin uskoisin, että aika moni kävisi vierailemassa naapurikunnan tapahtumissa. Tuttuja kun on myös kuntarajan toisella puolella. Niin ja kiinnostavia tapahtumia.

HAAPAJÄRVEN KOTISEUTUPÄIVÄT käynnistyivät oman kunnan ”pojan”, Anssi Tikanmäen konsertilla teatterisalissa. Komeasti käynnistyivät, sillä tapahtuma oli loppuunmyyty, konsertti oli tasokas, yleisö viihtyi. Perjantai-illan perinteiseksi muodostunut TeePikNik-tapahtuma Ronkaalan urheiluareenalla oli myös onnistunut ja keräsi runsaan yleisömäärän. Illan päätti räväkkä ukkoskuuro, mutta isompaa harmia luonnonvoimista ei kuitenkaan ollut.

Uusi tapahtuma Haapajärvi-viikoilla oli Kumisevan KaikuRock, jossa esiintyjinä olivat haapajärveltä lähtöisin olevat musiikintekijät ja esiintymisvuoron sai myös nuorten oma bändi. Tapahtuman ideana oli ”avoin” esiintymislava, esiintymään pääsivät kaikki halukkaat erilaisilla kokoonpanoilla. Toivottavasti tämä tapahtuma tuli pysyvästi Haapajärvi-päivien ohjelmaan!

nuntaina. Ensimmäisessä tapahtumassa aiheena oli rautatien 100-vuotinen historia alueellamme. Toisessa tapahtumassa erikois-kiskobussi ajelutti väkeä Haapajärven läpi Nivalasta Pyhäjärvelle ja Pihtiputaan rajalle. Tässä tapahtumassa esittelyssä olivat alkuperäisen radan eri pysäkit, ja niitähän oli aikoinaan todella paljon.

sessään tuo paikkakunnalle väkeä laajalta alueelta. Tänä vuonna samaan viikonloppuun osui myös neljä muuta tapahtumaa. Rompepäivät raviradalla keräsi jälleen takuuvarmasti suuren yleisömäärän, niin myös Wahvin Woimamies 2023 Haapajärvellä –tapahtuma. Lisäksi väkeä riitti Haapajärvi-Cruising –tapahtumassa ja Vääräjoki Vintage Festivaaleissa.

sa. Ja vielä tulee uusia kesiä sekä vanhoille että uusille kesätapahtumien ohjelmille.

Rautatieosaaja Osmo Halonen järjesti kotiseutupäiville kaksi tapahtumaa peräkkäisinä sun-

UUTENA TAPAHTUMANA voidaan pitää myös Lemmensillan yhteistä virkistyshetkeä, tapahtuma keräsi yli 300 osallistujaa. Myös tämä tapahtuma saanee jatkoa seuraaville vuosille, mukaan kaavaillaan yhteistä lauluiltaa kauniissa ympäristössä. Haapajärvi on musiikintekijöiden kaupunki. Tämä tuli esille myös Haapajärvi-Foorumissa, jossa keskustelijoina olivat haapajärveltä lähtöisin olevat musiikin ammattilaiset Risto Laurialan johdolla. Haapajärvi-päivien toinen viikonloppu toi mukanaan perinteiset kaksipäiväiset Olkkosen erämarkkinat, joka tapahtuma jo it-

KUN VIELÄ MUKANA oli seurakunnan tapahtumat: Museoseurat, Urkuyö ja Haapajärvi-päivien juhlamessu kirkossa, niin voidaan sanoa, että olipa lähes kaikille lähes kaikkea!

Pieni Kulkija ei voi kuin vain ihmetellä kaikkien kesätapahtumien innokkaiden järjestäjien aktiivisuutta. Omasta puolestani kiitän kaikkia eri kuntien kesätapahtumien järjestäjiä: ”Te teette arvokasta kotiseututyötä!”

Vielä on kesää jäljellä, tapahtumia riittää jokaisessa kunnas-

250 000 kiinteistöä Suomessa on vailla ajantasaisia omistajatietoja.

Haapajärvi on musiikintekijöiden kaupunki

KOHOTETTU

SAIRAUDELLA

SÄÄLITELTY

URALIN TAKANA

VUOLTU

BARRIKADI

UPOUUDET

LEHMILLE

LEIKKELEELLE ENENTÄVÄ HAMID TAI MÄNTYLÄ

JUOPUNEELLA KIINNI ALKULISKOJA BAEZ

O3

TERÄVIÄ

RYHMITTELYÄ

HÄVITYS

PUOLUEELLE

TARKASTELEVIA ÄÄNNELLÄ TOISELTA OTETTU

HIPIÄLLE

KOITOKSET ULKOISIA

KEHOISSA SUKUA KOKKONEN

VESSOISSA ENGLUNDIN KAIMOJA

PAHALLATUULELLA VALLATON TAIVAALTA AIVOYLENSYÖNNISTÄ

UPOTTAA

MAAHAN

DIPATTU OOO

MUMMOLASSA

TYYLITAJUT SALAATILLE

BRITTIPAIKKA SEKAISIA

LEHVÄ

KUORIA PUUTA

KORVA LASKEE HINTAA

-ÖLJY HYI! SEINÄNTAKAISIA KOVIA

SÄRMÄ PERUNOILLE IKÄNÄ MELKOISESTI

ARKKUUN

AKTIIVISELLA KETTERÄ

(K)IERRETTY HIUKKANEN HIRVIKÖMMÄHDYS

RYVETTYNEIN

ITSEKÄS PUOLUSTUSLIITTO

USKONNOLLISIA

KESÄT TALVET -TANSSI

PELOTTAVA

TOIMIMATON

KOVAÄÄNISTÄ PALAVA

Numeroristikko toimii sanaristikoiden tavoin poikkeuksena se, että kirjainten tilalla on numeroita. Joku numeroista 1 - 9 täytyy kirjoittaa johonkin ruuduista (nollia ei käytetä). Joku numeroista on jo valmiina, jotta aloittaminen olisi helpompaa. Kun ruuduissa olevat numerot lasketaan yhteen, niin tuloksen tulee olla sama kuin luvun vasemmalla tai ylhäällä olevassa mustassa ruudussa. Samassa rivissä ei saa olla kahta kertaa samaa numeroa. Esimerkiksi kahdesta luvusta muodostuva summa 4 voidaan tehdä vain kahdella tavalla: 1 + 3 tai

3 + 1 (2 + 2 ei ole sallittu, koska luvut ovat samoja).

näillä neuvoilla vältät vaaran

Tietojen kalastelu yleistyy yleistyy

Tietojen kalastelu on yleistynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa ja se voi kohdistua keneen tahansa. Toiminnan tavoitteena on yleensä taloudellinen hyöty. Huijauksia on kuitenkin mahdollista ehkäistä yksinkertaisilla toimenpiteillä.

väsi tai viranomainen.

UUTISET

Keskuskauppakamari

Tietojen kalastelu voi kuulostaa harmittomalta, mutta onnistuessaan se voi saattaa kohteena olevan henkilön tai organisaation suuriin vaikeuksiin. Tapahtuneen selvittely voi olla työlästä ja vahinko on voinut jo tapahtua.

Tietojen kalastelun suhteen ennakointi ja vaaran välttäminen ovat avainasemassa. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että varmistat, kenen kanssa asioit ja mietit, onko tilanne todella sellainen, että pyydetyt tiedot pitää antaa ja voiko asian antaa odottaa hieman. Hätäily ei ole koskaan hyväksi. Kysy itseltäsi antaisitko pyydetyt tiedot kenelle tahansa kadulla vastaantulevalle henkilölle, joka väittäisi olevansa pankkisi, ystä-

TIETOJEN KALASTELU voi olla esimerkiksi verkkopankkitunnusten, luottokorttinumeroiden, käyttäjätunnusten, salasanojen tai henkilötietojen huijaamista rikollisen haltuun. Tällaisen toiminnan tavoitteena on aina yleensä taloudellinen hyöty, ja tietojen kalastelu sekä huijaukset ovat yleistyneet tuntuvasti erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Tietojen kalastelija voi ottaa yhteyttä esimerkiksi Instagramissa tai sähköpostissa. Rikollinen voi hakea nimiisi vaikkapa luottokorttia, saada pääsyn työnantajasi tietojärjestelmiin, tyhjentää tilisi antamillasi tunnuksilla ja salasanoilla tai tehdä osamaksusopimuksia. Rahalaitokset tai viranomaiset eivät koskaan pyydä tilitietoja, tunnuksia tai muita salassa pidettäviä tietoja sähköpostilla tai puhelimessa.

Kuinka tietojen kalastelu voidaan välttää ja mahdolliset vahingot minimoida?

1) Älä koskaan luovuta henkilötietoja tai muita hyödynnettäviä tietoja puhelimitse, jos et ole täysin varma soittajan henkilöllisyydestä ja perusteesta, jolla hän henkilötietojasi tarvitsee.

2) Älä anna henkilötietojasi tai täydennä niitä sähköpostitse. Soita tarvittaessa varmistussoitto lähettäjälle, vaikka sähköposti tulisi työkaverilta tai muulta tuntemaltasi henkilöltä.

3) Älä klikkaa sähköpostiviestien tai tekstiviestien linkkejä, jollet ole varma kuka sen on lähettänyt. Linkki saattaa ohjata sinut väärennetylle verkkosivulle, jossa pyydetään anta-

SUURJAKELUT SUURJAKELUT

maan henkilökohtaisia tietojasi tai muita rikolliselle hyödyllisiä tietoja jollain tekosyyllä. Tai sitten laitteellesi asentuu haittaohjelma, joka voi varastaa tietojasi tai lukita tiedostot.

4) Muista varovaisuus sosiaalisessa mediassa. Avaamalla siellä saamasi liitteen voit saada tietokoneelle tai puhelimeen vakoilu- tai virusohjelman.

5) Jos epäilet antaneesi tietosi väärään paikkaan, ilmoita pankkisi tai luottokorttiyhtiösi sulkupalveluun, jolloin tunnukset kuoletetaan ja väärinkäyttö estetään. Yhteystiedot on hyvä tallettaa mahdollisen vahingon varalle jo nyt.

Ristikon ratkaisu.

OPINTO-OHJELMA LV. 23-24 ON JULKAISTU!

Lukuvuoden opinto-ohjelma on julkaistu p. 044 4456 168.

Tervetuloa aloittamaan uutta lukuvuotta kanssamme!

www.jokilatvanopisto.

HAAPAJÄRVEN UIMAHALLI

on jälleen avoinna.

Aamu-uinnit alkaneet!

AUKIOLOAJAT 3.9 saakka:

AUKIOLOAJAT 4.9. alkaen:

OMENAN MEHUSTUSTA

Ainalin

Marjatila

Puh. 040 548 7877

LIIKUNTAPALVELUT

MYYTÄVÄNÄ

Hanki nyt itsellesi Haapajärven

ISÄNNÄNVIIRI

Leikkaa talteen!

RANTATONTTI

Määräala n. 1 ha, Pihtiputaalla, Kolimajärven rannalla. 6 km Pihtiputaan keskustasta. TIED. P. 0400 829 226.

KOTIIN, LAHJAKSI, KESÄMÖKILLE... KILLE

Viirejä on rajoitettu erä, joten kannattaa toimia nopeasti

HUOMIO MUUALLA ASUVAT/MÖKKEILEVÄT!

Nyt oman kotiseudun/synnyinseudun viiri hulmuamaan lipputankoon!

VIIRIN KOKO: 50 x 450 cm. Soveltuu 9-10 m lipputankoihin.

VARAA OMASI p. 0400 885 079 tai marketta@maaselanextra.fi

JA HAE HAAPAJÄRVI-SEURAN TOIMISTOSTA, KUSTAA VAASANKATU 2-4 B1, SOPIMUKSEN MUKAAN. MAKSU PANKKIKORTILLA.

MYYTÄVÄNÄ

Elokuu

HAAPAJÄRVI-SEURA TARJOAA

VUOKRALLE SEURAAVAA:

1) Perkolaattori (100 kuppia)

Vuokrahinta 25 euroa/kerta. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet

Altrex 5400

- työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m.

- suurin työskentelykorkeus 3,5 m + kaide

- suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät

Vuokrahinta ma-pe 30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

pia) viikko130euroa

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500) Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.

Yhteydenotot p. 0400 885 079 ma-pe klo 8-16

Haapajärven kesätorit torstaisin 25.5.-10.8.2023 klo 17-20.

Kesän paletti - Natalia Pikkaraisen ja Tamara Tuoriniemen yhteisnäyttely 1.8.-31.8.2023 Haapajärven kirjastossa.

Suurtoripäivä 18.8.2023 klo 9.00-16.00 Haapajärven torilla.

Vielä on kesää jäljellä -toripiknik ja Taidelaboratorio, Ookko nää mistää kotosin? Haapajärven torilla 26.8. klo 11-15.

Jälkiä poluilla, Jokilatvan opiston aikuisten taiteen perusopetuksen opettajan ja oppilaiden yhteisnäyttely 4.9.-28.9.2023 Haapajärven kirjastossa.

Tervetuloa paikkakuntalaiset ja myös kauempana asuvat mukaan eri tapahtumiin Haapajärvelle!

Tapahtumakalenteri toteutettu yhteistyössä:

ROHKEASTI ERILAINEN

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

Siivouspalvelut - Koneurakointi - Otsonointi p. 040 870 7859 HAAPAJÄRVI

Nuohousalan keskusliiton jäsen.

TÄYDEN PALVELUN LIIKELAHJATALO!

Kauppakatu 14 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 040 708 8974

Koulukatu 34, 85800 Haapajärvi Paikalla sovitusti! Soita p. 0400 384 880

Juhani Miettunen p. 040 563 5965

Avoinna: MA-PE 8-15 www.haapalaskenta.fi

Tiliporras Pohjoinen Oy

• Hautala Erja

• Hänninen Merja

Kalliontie 18, Nivala - Reisjärventie 6, Reisjärvi Puh. 010 202 1115

Tilintarkastus

Ranta-Korpi Oy

KHT Jussi Ranta-Korpi

• Puistokatu 35, 85800 Haapajärvi • Puh. 050 321 6843 • jussi@ttrk.fi

SADEVESIJÄRJESTELMÄT, TIKKAAT, KATTOSILLAT, LUMIESTEET JA RAKENNUSPELLITYKSET.

Myynti ja asennus

T:mi Jari Autio

Kalekuja 6 HAAPAJÄRVI puh. 0400-686 320

Meiltä kaikki asumiseen liittyvät palvelut!

Asiakirjapalvelu

Isännöintipalvelu

Kaupanvahvistaja 24h isännöintipäivystys! Pyydä tarjous

Kiinteistönvälitys LKV Kokous- ja saunatilojen vuokraus Yritysapu

isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331

Keskustie 14, Pihtipudas

Katso kaikki kohteemme www.saaninkoski.fi

Henkilöasiakkaiden lakipalvelut:

Changes for the Better

Lämpöpumppujen myynti, huollot ja asennukset P. 0440 685 382 Timo Hyväri Timo Hyväri

Parhaat ILMALÄMPÖPUMPUT Hyvätiimi Oy

Auto- ja konekorjaamo

KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 665 4535

Nuohouspalvelu

KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 701 1932

• Tulisijamuuraukset ja -korjaukset

• Pönttöuunit

UUNI-MIKA

p. 0400 302 731 mika.jamsa@hotmail.com

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

• Katujen ja pihojen rakentaminen

• Pihojen huoltotyöt

100% paikallista palvelua Pihtiputaalla ja Ylivieskassa

Katsastus

Pihtipudas

Syksyn parhaimmat katto- ja ulkoverhousremonttien ajankohdat varataan nyt!

KIVIKOURAT OY

•

KATTOHUOVAT JA TIPPAPELLIT ALUEELLA MYY

Pluskate Oy

Eerik Pernu

Venylänkuja 3, 85800 Haapajärvi

RUNSAASTI EDULLISIA 2-LAADUN ERIÄ!

Maakunnan Magein Kirppis

Isokatu 1, 85800 Haapajärvi Soita 041 - 310 2424

Pihakantojen poistoa

siististi jyrsimellä!

Puh. 040 913 8480 www.jamptijussi.com

HAMMASLÄÄKÄRIT

Jukka Tikanmäki. Matias Toivonen. puh. 782 100. Myös särkypotilaat.

Kesän aukioloajat: ti-pe 11-18, la 11-15, su-ma suljettu www.magea.fi Tule tekemään löytöjä!

Selänlaittaja

www.olavikiljo.com

p. 0400 664 432

Kokkoranta 9 as 8, 44860 Alvajärvi

Rupontie 3, 4-tien varrella

Avoinna: ma-ke, pe 9-16, to 9-18

Katsastus

Savari, Ylivieska

Hakatie 3, Citymarketin nurkalla

Avoinna: arkisin 8-18, lauantaisin 9-15

www.plus.fi | www.plus.fi | www.plus.fi | www.plus.fi

YRITYSPALVELUT

Tilinpäätösanalyysijaraportointi Maksuvalmius,hinnoitteluvoima,kysynnänmuutokset liike-jarahoitusriskientarkastelu Kassavirtalaskelmat Kannattavuudenjakassavirranero.Tehokaskassanhallinta Sisäänostojenbudjetointijaraportointi Varastonkierto,ostojenajoitus,käyttöpääomanhallinta Otayhteyttä! 0400966009 Ståhlberginkatu2-4,Haapajärvi Taloushallintoja rahoitusosaaminen sekäriskienhallinta

HeliHarju

HAAPAJÄRVEN KANTOJYRSINTÄ

* Puiden kaadot * Kantojen jyrsintä

* Tarvittaessa viemme oksat ja rungot pois

* Myös viherrakentaminen

Kannot 20-60 cm 20-40€

Muista

myös kotitalousvähennys! 0€ /kpl

Kiinteistöjen huoltotyöt p. 040 7471 796

JARI KOSKELA

Haapajärvip. 040 9363 732 jari@jyrsinta.fi

VILPPOLA

www.rakennustarvikevilppola.fi

Palaako huoltovalo?

Kaikki autosähköalan työt sekä

APU

Senioriajoneuvot

Traktorimönkijät

Jäsenkorjausta

Koulutettu jäsenkorjaaja

Tuula Leipälä

puh. 040 745 9622

www.tuulanhoitola.fi

Mustaparrantie 4, 86800 PYHÄSALMI, p. 0400 705 622

Pörröpää by Johanna porropaabyjohanna

KAUPPAKATU 30, HAAPAJÄRVI PUH. 08 764 066