Maaselän Extra nro 3/2024

K-Raudasta löydät kaikkea vähän kaikkeen!

KLAPIKONE 4T

Polttopuiden halkaisuun 4 tonnin puristusvoimalla. Moottori 1500 W. Klapien pituus enintään 37 cm. Jalusta myydään erikseen.

VARASTOSTA MYÖS SUUREMMAT MALLIT! OHO!

Nyt safkaon halpaa!

ESIM. (norm. 29,95)

AURINGONKUKANSIEMEN 15 kg

20,96 -30%

8,95

PIENOISKASVIHUONE

Tukeva pienoiskasvihuone, kooltaan juuri sopiva ikkunalaudalle. Erinomainen esikasvatukseen kennoissa, ruukuissa tai turvebriketeissä (eivät sisälly). Pohja kierrätysmateriaalia, PP. Kansi PET. Musta. 14 x 68 cm.

KEVYET TYÖKÄSINEET

(koot 8-11)

14,95 10 PARIA

AVOINNA:

Ma–pe 8.30–17 la 8.30–13

LASINPESUNESTE Sitruunantuoksuinen valmis seos. Pakkasenkestävyys -20 astetta.

3,95 4 l

Rauta Reinikainen Oy, Vitikantie 4, Haapajärvi p. (08) 764 808

TAKUU 10 VUOTTA.

Milloin

ILMASTOINTIPALVELUT

•

•

•

•

•

NUOHOUSPALVELUT

ILMALÄMPÖPUMPUT

•

•

käyttökustannuksia.

Palvelemme pien- ja suurkohteissa kotitalousja yritysasiakkaita.

PARVEKEKASVIHUONE

Tämä pieni kasvihuone mahtuu hyvin parvekkeelle tai terassille. Kasvihuone takaa tasaiset olosuhteet kasveille, voit hyödyntää sitä taimien viljelyssä tai kasvattaa siinä vaikka yrttejä tai salaatteja. 129,-

659 00

Reinikaisen maatalouskauppa Oy

Näkökulmia

Eila Telinkangas

Karkauspäivän ilta, moni asia on muuttumassa, moni asia mietityttää. Presidentti Niinistö piti päivällä viimeisen lehdistötilaisuutensa. Tärkeimpänä kokemuksena uransa aikana hän piti sitä, että ”on saanut kokea kansan kosketuksen”. Kaikissa viimeaikaisissa puheissaan presidentti Niinistö on korostanut kansan yhtenäisyyden tärkeyttä ja sovittelun merkitystä. Huomenna uusi presidentti Alexander Stubb ottaa viran vastaan. Jää nähtäväksi, mitä asioita hän painottaa, miten hän on – vai onko – koko kansan presidentti, millainen arvojohtaja hän on.

SANOTAAN, ETTÄ ON lottovoitto syntyä Suomeen. Mietin, miten ihminen, jonka kohdalle ei ole sattunut edes lisänumeroa, voi puhua lottovoitosta. Miten nuori, joka on pudonnut jollekin sivuraiteelle tai eläkeikää lä-

hestyvä ilman omaa syytään työttömäksi jäänyt kokee oman lottovoittonsa. Eniten minua nykyisin askarruttaa ikäihmisten kohtalo. Kauhulla luen uutisia aina uuden ja uuden hoitopaikan lakkauttamisesta, varsinkin jatkuvaa hoivaa vaativien hoitopaikkojen vähentämisestä. Sanotaan, että nämä vähennykset korvataan kotihoitoa kehittämällä, mutta järjestys on hyvin takaperoinen. Yhtäkkiä ajatellen tuntuisi siltä, että kotihoitoa pitäisi ensin kehittää, resursseja sinne lisätä, ja vasta sen jälkeen katsoa, onko laitospaikkoja mahdollista vähentää. Ikäihmisten kohtalo kiinnostaa siltikin, että itelläki on jo viimeinen vartti menossa. Voi vain toivoa, että pystyisi mahdollisimman pitkään asumaan Valistuksessa ja parraassa tappauksessa sais ommaan sänkyyn kuolla. Nähtäväksi jää, miten soteuudistus etenee, monta-

Olettakaamme, että käy hyvin

ko numeroa meidän itse kunkin lottorivissä on oikein.

”KUVITELLAAN HETKI , ettei olisi mitään maita tai meriä. Että voisimme olla tuuli, joka saa kulkea minne tahtoo”. Nämä lauseet ovat Merja Mäen kirjasta Itki toisenkin. (Odotan kirjaa mielenkiinnolla, pidin Mäen edellisestä kirjasta Ennen lintuja). Miten suunnaton vapaus, tuulen lailla kulkea minne tahtoo. Joku aika sitten luin Milla Peltosen kirjan Erakot. Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita. Kirja kertoo erilaisissa tilanteissa, eri syistä yksin asuvista yhteiskunnan normaalista toiminnasta kausittain tai pysyvästi erillään asuvista ihmisistä. Äänen kirjassa saavat niin Lapin kullankaivajat kuin Intian munkkiluostareista itseään etsinyt nuorukainen ja monet muut. Erakoista, tai ainakin osasta heistä, joku voi-

si käyttää termiä syrjäytynyt. Näin ei kuitenkaan ole, he ovat omaehtoisesti valinneet elämän, jossa voivat olla kuin tuuli, joka saa kulkea minne tahtoo.

INTIAN MUNKKILUOSTAREISTA valaistumista etsinyt nuori mies käveli ja käveli, noudatti luostareitten sääntöjä ja palasi viimein Suomeen. Hän kertoo hiukan sarkastisesti, miten näin jälkikäteen ajateltuna tuntuu vähän huvittavaltakin kävellä toisella puolen maapalloa, samahan se on kävellä Suomessa. Hän kuitenkin pitää edelleenkin kävelemistä, varsinkin metsässä kävelemistä, mielekkäänä tapana hoitaa niin omaa fysiikkaa kuin psyykeäkin. Tämä niin kuin kullankaivajien yhteys luontoon, luonnon ehdoilla elämiseen, tuntui oikealta. Omassa lottorivissäni on monta oikein tämän asian myötä. Metässä kävelemällä

olen aina hoitanut niin päätä kuin kroppaakin.

PRESIDENTTI KOIVISTO sanoi, että ellemme varmuudella tiedä, miten käy, olettakaamme, että käy hyvin. Niinpä oletamme nyt, että uusi presidentti onnistuu olemaan koko kansan presidentti. Oletamme, että sotesotkut selviävät eikä omaisten tarvitse jatkossa tehdä vanhusten hoidosta rikosilmoituksia. (MOT-ohjelma muutama viikko sitten). Oletamme, että yhteiskuntamme on edelleenkin hyvinvointiyhteiskunta, johon syntyminen on ollut lottovoitto. Samalla oletamme, että pitämällä huolta itsestämme esimerkiksi metsässä kävelemällä, voimme nauttia näistä meille annetuista päivistä.

Eeva Kilven sanoin: Elämä on arvaamatonta. milloin tahansa voi sattua jotakin hyvää.

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti Seutukunnallinen

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY

Siht. Kimmo Niskanen p. 0400 299 412 kimmo.niskanen@nihak.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi

JAKELUMÄÄRÄ

9250 kpl.

JAKELUALUE

Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi

PAINOPAIKKA

Kaleva Oy, Oulu

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

www.maaselanextra.fi

UUDISTA KOTISI

VINYYLILANKKUERÄ!

ILME! AITO TAMMI

2,16 m2/pkt

2490 m2

(27,90,-/m2) TARJOUSERÄ

Luonnollinen sävy!

Borås

TAPETIT

• kovaan kulutukseen

• integroituna askeläänen vaimennus

• taittopontilla • Ftalaattivapaa, päästöluokka M1

KATTOPANEELIERÄ 8x195x2080 13 90 m2

• puhdas valkoinen

-20% VERHOKANKAAT -20% KURAMATOT -10%

Noblessan brändiviikot

KIUASVALIKOIMA Mahtava

PIMENTÄVÄT RULLAVERHOT

ARVONTA

Arvomme Arvidssonin Anemone paneeliverhot (arvo 65€)

Nimi:

Puh:

Voit osallistua arvontaan palauttamalla tämän kupongin liikkeeseemme 30.4.2024 mennessä. Lisätiedot liikkeestämme.

HAAPAJÄRVI Kauppakatu 5

P. 08 762 415 www.rakennustarvikevilppola.fi

AVOINNA Ma-Pe 8.30-17, La 9-14

leikkaa

Luksusta kaikille budjeteille

Voimassa 13.3.–24.4.2024 uusiin keittiötilauksiin, joiden arvo on vähintään 5000 €. Lue lisää:

Noblessan keittiöt tuovat arkeesi luksusta, olipa budjettisi sitten suuri tai pieni

Brändiviikoilla saat keittiön hankinnasta ostoetua keittiön lisävarusteluun. Jos keittiösi maksaa esimerkiksi 6000 euroa, saat siihen 600 eurolla lisävarusteita, kuten valaistusratkaisuja, kalliimman työtasomateriaalin, hienommat kodinkoneet tai lisää säilytysratkaisuja. Katso verkkosivuiltamme esimerkkejä ostoedun hyödyntämiseen!

Rahoitustarjous: 6 kk korotonta maksuvapaata

Varaa maksuton suunnitteluaika verkkosivuilta tai puhelimitse 040 522 1095/ Katja Törmänen

TULE PAIKALLE JA TARRAA KIINNI VOITTAVAAN ARPAAN!

Arvan hinta vain 10,Tuotto käytetään nuorisourheilun tukemiseen ja hyväntekeväisyyskohteisiin!

ja harrastajille Kaupat täynnä mahtavia tarjouksia!

Reitit kuntoon moottorikelkalla

REISJÄRVI

Jouko Lassila

Reisjärven kunnanhallitus myönsi 12 000 euron lainan Reisjärven Moottorikelkkailijat ry:lle. Lainan turvin yhdistys voi ostaa työmoottorikelkan, jolla

aletaan pitää Reisjärven kunnan alueella olevia reitistöjä kulkukelpoisina talvisaikaan.

Yhdistys on saanut Keskipiste-Leaderilta lupauksen kelkkahankkeen rahoituksesta, joten kunta saa lainarahat takaisin leadermaksatuksen valmistuttua.

Keski-ikä nousi vuodessa puoli vuotta

PIHTIPUDAS

Jouko Lassila

Kuntaan palvelussuhteessa olevien henkilöiden määrä aleni viime vuonna 195:een edellisvuoden 223:sta. Vuoden aikana eläköityi vain yksi henkilö, kertoo kunnan henkilöstöraportti.

Kunnan työntekijöiden uskollisuus työnantajaa kohtaan vaikuttaa vahvalta, sillä työntekjöiden keski-ikä kasvaa vuosi vuodelta. Syntymävuoden perusteella keski-ikä oli viime

vuonna noin 48,5 vuotta. Edellisvuoteen verrattuna keski-ikä nousi puolella vuodella.

Putaalaiset kunnan työntekijät ovat keskimääräistä terveempiä. Viime vuonna kunnan sairauspoissaolojen määrä oli 2 252 kalenteripäivää eli 11,5 päivää henkilöä kohti. Työhön pystyminen parani keskiarvolla ilmaistuna 1,7 päivällä henkilöä kohti, sillä vuonna 2022 poissaoloja oli 2 933 päivää. Koko maan kuntayöntekijöiden poissaoloja oli keskimäärin 20,7 päivää henkilöä kohti vuonna 2022.

Hongonjoelle uusi luonnonsuojelualue

PYHÄJÄRVI

Jouko Lassila

Pohjois-Pohjanmaan

Ely-keskus on hyväksynyt uuden luonnonsuojelualueen perustamisen Pyhäjärven Hongonjoelle. Aluetta kutsutaan Metsä-Mutkalan luononsuojelualueeksi.

Suojeltu alue on rehevää korpea, jossa näkyy vielä hyvin vanhoja hakkuun jälkiä. Hongonjoessa on tehty joskus perkauksia, mutta vanhaa uomaa näkee edelleen. Hongonjoki halkaisee rauhoitettavan alueen, jonka koko on 8,6 hehtaaria. Maan omistaja on kommandiittiyhtiö Forest Kilpi Three.

Ostolaskuihin 10 000:n raja

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

Haapajärven kaupunginhallitus päätti vahvistaa oman hallintonsa alaisen ja kaikkien kaupungin päävastuualueiden ostolaskujen tarkastajat ja hyväksyjät, kuten ennenkin.

KUVITUSKUVA: FREEPIK

Perhepäivähoitoa hankala lisätä

NIVALA Jouko Lassila

Nivalan opetuslautakunta on selvittänyt, miten perhepäivähoito pystytään säilyttämään lasten varhaiskasvatusmenetelmänä. Keskustalta tulleessa valtuustoaloitteessa hahmotettiin mallia,

jossa kaupunki osallistuisi perhepäivähoidon järjestämiseen järjestämällä tilat kaupungin kiinteistöistä ja järjestetään kysely, onko uusia perhepäivähoitajia saatavilla.

NIVALASSA ON VIELÄ hyvin perhepäivähoitajia, 12 vakinaista ja neljä määräaikaista. Lapsia heidän hoivissaan on 72 lasta. Kysyntä on kuitenkin vähenemässä, sillä

vanhemmat ohjaavat mieluummin lapsensa päiväkoteihin. Töissä olevat perhepäivähoitajat ovat kyselyn mukaan tyytyväisiä työhönsä, joskin palkka voisi olla parempi. Opetuslautakunta katsoi, ettei perhepäivähoitajien määrän lisäämiselle ole tarvetta. Hoitopaikan hinta on perhepäivähoidossa suunnilleen sama kuin päiväkodissakin. Näitä kalliimpi olisi ryhmäperhepäivähoito.

Edellisen tilikauden tarkastuksen perusteella nähtiin lisäksi tarpeelliseksi asettaa päävastuualueille 10 000 euron pienhankintaraja. Jos ostos tai hankinta maksaa enemmän, virkamies tai viranhaltija ei voi hankkia sitä kaupungille ilman kahden asiatarkastajan ja kahden hyväksyjän hyväksyntää.

Apulaisrehtori huolehtimaan lukiosta ja peruskoulusta

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Kärsämäen kunnanvaltuusto päätti perustaa lukiolle ja perusopetukselle yhteisen apulaisrehtorin viran.

Yhdistelmävirka täytetään ensi elokuun alussa ja se laitetaan haettavaksi toistaiseksi voimassa olevana. Lukiossa vararehtorin virkaa hoitaa joku opettajista, mutta peruskoulun vararehtorin virka on täyttämättä. Tehtävään ryhtyvän työajasta 70 prosenttia menisi perusopetuksen ja 30 prosenttia lukion

asioiden hoitoon. Valtuusto päätti sulattaa yhteen perusopetuksen ja lukion opinto-ohjaajan virat syyskuun alussa. Perusopetuksen oppilaanohjaaja jää eläkkeelle. Lukion opinto-ohjaaja-erityisopettajan virka on täytetty määräaikaisesti heinäkuun loppuun saakka.

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKITIEDOTE

Varhaiskasvatus

LASTEN VARHAISKASVATUSPAIKKOJEN HAKEMINEN HAAPAJÄRVELLÄ

Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea läpi vuoden.

Hakemus on tehtävä viimeistään 4 kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Mikäli varhaiskasvatuksen tarve johtuu äkillisestä työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen ajankohta ole ennakoitavissa, on varhaiskasvatuspaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen lapsen hoidontarpeen alkamista.

Varhaiskasvatushakemus tehdään sähköisesti osoitteessa https://www.haapajarvi.fi/hakeminen josta löytyy myös ”Ilmoitus varhaiskasvatuspaikkojen hakuajasta 2024-2025” -tiedote.

Lisätietoja varhaiskasvatuksen johtaja

Minna Hattunen, puh. 044 445 6172 päiväkodin johtaja

Anu Ekman, puh. 044 445 6186

YKSITYISEN PALVELUNTUOTTAJAN ILMOITUSMENETTELY

Varhaiskasvatuslain 44 §:n mukaan yksityisen palveluntuottajan, joka korvausta vastaan harjoittaa varhaiskasvatustoimintaa, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista lasten varhaiskasvatuksesta vastaavalle kunnan toimielimelle / viranhaltijalle.

29.2.2024

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI / VARHAISKASVATUSPALVELUT

TIEDOTE HARRASTE- JA SEURAELÄINTEN

PITÄJILLE

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) korvasi vanhan Eläinsuojelulain (247/1996) 1.1.2024 alkaen. Muukin lainsäädäntö ohjaa eläimen asianmukaista pitoa.

Jatkuva veden saanti nisäkkäillä ja linnuilla pysyvässä pitopaikassa, jossa eläin on yli 12 tuntia/vrk, oltava jatkuvasti vettä saatavilla ja väliaikaisessa (esim. laidun) annettava vähintään 3 krt päivässä.

Pitopaikkojen ilmoittaminen ja eläinten tunnistaminen

1. Rekisteröi pitopaikat, jos sinulla on yksikin nauta, sika, lammas, vuohi, hevonen, aasi, alpakka, laama, siipikarjaa tai muita lintuja (kana, fasaani, kyyhky), turkiseläin, tai mehiläisiä, kimalaisia tai kaneja, 2. Huomioi mahdolliset a) eläimen tunnistamisvelvollisuus, b) toiminnan ilmoituksenvaraisuus ja c) alkutuotantoilmoitus: Eläimet rekisteröidään Eläinten pitopaikka- ja pitäjärekisteriin. Lisätietoja paikkakuntasi maaseututoimistosta ja Ruokavirastosta.

Ilmoita koirasi Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin.

Työllisyys-

ja hyvinvointi

Järjestöilta 9.4.24 klo 18.00 VauHausissa (Ståhlberginkatu 1). Illan aiheena tulevan kesän tapahtumat ja yhteistyömahdollisuudet sekä yleistä keskustelua.

Toivomme runsasta osallistumista kaikista

Haapajärvellä toimivista seuroista, järjestöistä ja yhdistyksistä!

Järjestäjänä Haapajärven kaupunki/ liikuntapalvelut ja järjestöyhteistyö

Kotoutuminen

Ympäristöpalvelut

Ilmoituksenvaraista toimintaa on mm. laajamittainen tai ammattimainen eläintenpito, jolloin:

1. Myyt tai välität säännöllisesti vuodessa vähintään:

a) 3:sta itse kasvatetusta pentueesta kissoja, koiria, frettejä tai kaniineja

b) 10 muuta kuin itse kasvattamaasi kissaa, koiraa, frettiä tai kaniinia

c) 6 hevosta tai muuta hevoseläintä

d) 7 häkistä, terraariosta tai akvaariosta pienikokoisia seura- ja harrastuseläinlajeja.

2. Sinulla on vähintään:

a) 7 yli 6 kk ikäistä koiraa, kissaa tai frettiä

b) 7 yli 12 kk ikäistä hevoseläintä

c) 10 yli 6 kk ikäistä kaniinia

d) 20 häkissä, terraariossa tai akvaariossa em. pienikokoisia lajeja säännöllisesti.

3. Hoidat, säilytät tai otat koulutukseen samanaikaisesti ja säännöllisesti vähintään 6 koiraa tai kissaa.

4. Vuokraat, otat hoitoon, valmennukseen tai koulutukseen tai opetat käytössä ja käsittelyssä yhteensä vähintään 6 ravi- tai ratsuhevosta tai muita hevoseläintä.

5. Toimintaasi sisältyy eri em. nisäkäslajien yksilöitä vähintään yhteensä 15.

Yleistä hyvinvoinnista

Koirien sähkö- ja piikkipannat ja hevosten sähköllä toimiva ”imppauspanta” kielletty 1.1. 2024 alkaen ja hevosen pilttuuseen kytkeminen kielletään v:sta 2028 alkaen.

• Lemmikkinaudan jaloitteluvelvoite 90 vrk, josta vähintään 60 vrk 1.5.30.9.2024, eikä se saa olla parteen kytkettynä v:sta 2028 alkaen.

• Pitopaikassa järjestettävissä käsittely- ja sairastilat, joissa tarvittaessa lisälämmitys ja riittävä kuivitus.

• Jalostuseläimen on pystyttävä lisääntymään luonnollisesti.

• Alle 16-vuotias henkilö ei voi yksin vastata eläintenpidosta.

• Alle 6 kk ikäistä koiran- tai kissanpentua ei saa tuoda Suomeen, jos se myydään tai luovutetaan eteenpäin neljän kuukauden sisällä.

Lisätietoja: ymparistoterveydenhuolto@haapajarvi.fi ja valvontaelainlaakarit@haapajarvi.fi

Liikuntapalvelut

Uimahallin aukioloajat ma: suljettu ti-pe: klo 14-21

+ aamu-uinti tiistaisin klo 6-8.30 (allasaika klo 6-8)

aamu-uintiin vain sarjarannekkeella la: klo 10-16 su: klo 12-16

Uimahallin aukioloajat pääsiäisenä to 28.3. klo 14-21

pe 29.3. – ma 1.4. suljettu

Haapajärven kirjastosta voit lainata lumikenkiä ja liukulumikenkiä. Liukulumikengät ovat eräsuksien ja lumikenkien välimuoto.

• lainaaminen kirjastokortilla, laina-aika 1 viikko, ei voi varata etukäteen tai uusia varausta, palautus kirjaston aukioloaikana

• lumikenkiä 4 paria aikuisille, 4 paria lapsille

• liukulumikenkiä + teleskooppisauvoja 6 paria aikuisille, 4 paria lapsille

Postilaatikkohiihto-kampanja on käynnissä 31.3.2024 saakka. Pääpalkintona osallistuneiden kesken arvotaan 500€ lahjakortti Ruuskan kyläkaupan urheilumyymälään!

Hiihtopaikoilta löytyy postilaatikot, joissa oleviin vihkoihin kirjataan ylös oma nimi ja päivän hiihdetyt kilometrit. Jokainen merkintä on arpa!

Kohteet: Somero, Sauvi, Sauvin laavu, Pitkäkangas, Haaga, Kuona, Taistonpuisto, Autioranta, Oksava ja Kalakangas. Tarkemmat ohjeet löydät Haapajärven liikuntapalveluiden Facebook-sivulta sekä Haapajärven kaupungin nettisivuilta tapahtumakalenterista.

Postilaatikkohiihto-kampanjan päätöstilaisuus pidetään la 6.4.2024 klo 12 keskustan Ruuskalla (Puistokatu 56).

Vapaaehtoinen latumaksu latujen kunnossapidon tueksi

Latujen kunnossapidosta säästämisen sijaan keräämme vapaaehtoista latumaksua. Kanna kortesi yhteiseen kekoon! Voit valita vapaasti sopivan summan.

Maksutapoina tilisiirto tai MobilePay.

Tilisiirto

Saaja: HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

Tilinro: FI30 5026 0820 1123 64

Viesti: Latumaksu

MobilePay

Vapaaehtoinen latumaksu, Haapajärven kaupunki nro. 10397

Seuraa Haapajärven latujen kunnossapitoa Latupoikien nettisivuilta: www.latupojat.com

Seuraa liikuntapalveluiden tiedottamista ajankohtaisista asioista Facebookissa Haapajärven liikuntapalveluiden ja Haapajärven uimahallin sivuilla, sekä Haapajärven kaupungin nettisivuilla.

Haapajärven Yrityspalvelut

Tekniset palvelut

KUULUTUS

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN

Haapajärven kaupungin rakennusjärjestyksen uudistaminen on laitettu vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 14.12.2023 § 149.

Rakennusjärjestyksen uudistamisen sisältöäja laadintaa kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä (MRL) 63 §:n mukaisesti rakennusjärjestyksen uudistamisprosessin ajan Haapajärven kaupungintalolla, tekniset palvelut 2. krs., käyntiosoite Kirkkokatu 2 ja kaupungin kirjastossa, käyntiosoite Kauppakatu 19. Rakennusjärjestyksen luonnos asetetaan nähtäville myöhemmin.

Kirjalliset mielipiteet voi esittää sähköpostitse osoitteeseen haapajarvi@haapajarvi.fi.

tai postitse Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta, PL 4, 85801 Haapajärvi, käyntiosoite Kirkkokatu 2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä myös Internetissä: https://www.haapajarvi.fi/haapajarven-kaupungin-rakennusjarjestyksen-uudistaminen

Haapajärvellä 18.1.2024

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

Tekninen lautakunta

Haapakodin, Reissinkartanon, Jukolan rivitaloasuntojen ja koulujen vuokraasuntojen laskutus, sekä vuokrasopimusasiat ovat helmikuun 2024 aikana siirtyneet Haapajärven Vuokrataloilta Haapajärven kaupungin teknisille palveluille.

Yhteystiedot:

mirja.hirvi@haapajarvi.fi puh. 044 445 6151

Hallintopalvelut

Palautetta ja ilmoituksia epäkohdista voi antaa jokainen kaupunkilainen kaupungin kotisivuilla olevan palautekanavan kautta.

Pääset antamaan palautetta ja ilmoittamaan epäkohdista menemällä kaupungin kotisivuille www.haapajarvi.fi

Oikeassa yläkulmassa on kohta ”ota yhteyttä”. Klikkaamalla tästä kohdasta avautuu valikko, josta valitaan ”Anna kehittämisidea/palaute”.

Voit antaa palautteesi nimettömänä. Vain lomakkeella punaisella tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia.

Palaute tai ilmoitus tulee kaupungin kirjaamoon, josta se lähetetään asianomaiselle viranomaiselle. Ilmoitukset epäkohdista lähetetään aina suoraan kaupunginjohtajalle sekä talous- ja hallintojohtajalle.

Taidematka, Pirkko Harjun taidenäyttely 5.3.-10.4.2024 Haapajärven kirjastossa.

Taidematka-näyttely on matka kuvataiteen opiskelijan mukana ajassa. Mukana on maalauksia ja keramiikkaa eri taidesuunnilla ja -tekniikoilla luotuina. Yli kymmenen vuoden ajan päivän uutiset tapahtumista meillä ja maailmalla ovat hiipineet mukaan luovaan ilmaisuun. Eteen on tullut suuria uutisia, eritoten korona ja Ukrainan sota sekä ilmastonmuutos.

Aika on otollinen maalaamiselle. Osin tiedostamattomasti ajan ilmiöt näkyvät teoksissa. Eri puolilla maailmaa on hätää ja ahdistusta. Muuttoliike on saanut ihmiset etsimään parempaa tulevaa. Pääsiäisen ajan sisältävässä näyttelyssä on mukana myös harmonisia hengellisiä maalauksia.

Kulttuuri

Mummoni kuningatar Elisabeth, ke 13.3.2024 klo 18.00 Haapajärven kulttuurisalissa. Esitys vierailee myös ikäihmisten asumispalveluyksikössä.

Musiikillinen kahvihetki kahden elämää kokeneen naisen seurassa. Nämä 1920-luvulla syntyneet voimanaiset ovat saaneet elämäntehtävän, jota eivät itse valinneet. Silti he elivät elämänsä arvokkaasti, sitkeydellä ja huumorilla.

Näyttelijä Heidi Syrjäkari on unelmaroolissaan sekä

mummo että kuningatar. Muusikkona taituroi Valtteri Pääkkönen. Esitys on Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin yhteistuotanto.

Liput 5,- ennakkoon Haapajärven kirjastosta ja 30 min. ennen esitystä ovelta.

Esityksen lopussa Maaselän Marttojen kahvitarjoilu, kahvi/tee ja pulla 5,-

Jokilatvan opisto

01110427 SANDAALIKURSSI

PE 17-20, LA 10-17 ja SU 10-15, 5.7.4.2024, monitoimitalo, 24 € / kausikortti, ilm. 22.3.2024 mennessä.

Muutoksesta huolimatta, vapaat vuokra-asunnot ja asuntohakemuslomakkeen löydät osoitteesta www.haapajarvenvuokratalot.fi Haapajärven

Kiinteistö

Kustaa Vaasan katu 2-4

vuokratalot

85800 Haapajärvi puh. 044 4456 130 www.haapajarvenvuokratalot.fi

04830143 LAVIS-LAVATANSSIJUMPPA® PÄIVÄRYHMÄ, kesä

Ma 13.00-13.45, 15.4.- 27.5.2024, Uimahalli, ryhmäliikuntatila, 16 €, ilm. 3.4.2024 mennessä.

01830144 KUNTOSALI-CIRCUIT 1, kesä

Ma 16.00-17.00, 15.4.-27.5.2024, Monitoimitalo, kuntosali, 21 €, ilm. 3.4.2024 mennessä.

01830145 SELKÄJUMPPA, kesä

Ma 17.30-18.30, 15.4.-27.5.2024, Työväentalo, 21 €, ilm. 3.4.2024 mennessä.

01830146

REISI-PEPPEU-VATSA, kesä

Ke 17.00-17.45, 17.4.-29.5.2024, Työväentalo, 15 €, ilm. 3.4.2024 mennessä.

01830147

NISKA-HARTIA-SELKÄJUMPPA, kesä

Ke 17.45-18.30, 17.4.-29.5.2024, Työväentalo, 15 €, ilm. 3.4.2024 mennessä.

Haapajärven

01830148 FASCIAMETHOD® JA SYVÄVENYTTELY, kesä

Ke 18.30-19.15, 17.4.-29.5.2024, Työväentalo, 19 €, ilm. 3.4.2024 mennessä.

01830149 KUNTOSALI-CIRCUIT 2, kesä

To 17.00-18.00, 18.4.-30.5.2024, Monitoimitalo, kuntosali, 19 €, ilm. 3.4.2024 mennessä.

04830150 LAVIS-LAVATANSSIJUMPPA®, kesä

To 18.00-19.00, 18.4.-30.5.2024, Monitoimitalo, 19 €, ilm. 3.4.2024 mennessä.

01830150 TEROITUSKURSSI KAIKENLAISILLE TERÄASEILLE

To-pe 17.00-20.45, la 9.00-12.45, 18.4.-20.4.2024, yläaste, 32 €, ilm. 4.4.2024 mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.jokilatvanopisto.fi tai puh. 044 4456 168.

Kopolan teatterin esitykset Kirkkoväärtin Kolmas Kortti 22.3. –7.4.2024 Haapajärven kulttuurisalissa.

Liput 15,- ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Varaukset ja tiedustelut p. 045 181 3545 kopolanteatteri@gmail.com

Linnateatteri, Pippendorfin Kirjavat Kummitukset, 11.4.2024 klo 18.00 Haapajärven kulttuurisalissa

Lastenteatteriesitys Pippendorfin kirjavat kummitukset perustuu Mauri Kunnaksen samannimiseen kirjaan. Linnateatterin upouudessa näytelmässä tutustutaan kummitusten trendikkäimpiin uutuuskuoseihin, bongataan haamuja ja mörköjä sekä poiketaan hassunhauskoille sivupoluille yliluonnollisiin ihmeellisyyksiin. Mauri ja Tarja Kunnaksen alkuperäisteoksesta dramatisoinut Sami Rannila. Rooleissa Kalle Tulander ja Nestori Kyyrä. Esitys sopii kaikille yli 3-vuotiaille. Esityksen kesto on noin 40 min.

Liput 10,- ennakkoon Haapajärven kirjastosta

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoavustukset ovat haettavana 1.3. – 31.3.2024 sähköisellä lomakkeella Kunta-Akkuna -sivuilla, www.akkuna.fi.

Kirjaston aukioloajat

ma– pe 9-20

la 10-14

ma – pe 9-11 itsepalveluaika (itsepalveluaikana voit asioida kirjastossa omatoimisesti)

Kirjastoauton päivitetty aikataulu löytyy kaupungin kotisivuilta, kirjastosta ja kirjastoautosta.

haapajarvi.fi/kirjastoauto

Huomio pääsiäisen poikkeusaukioloajat ja varaa lukemista! to 28.3. 9-15 ja pe-ma 29.3.-1.4. suljettu Kirjaston yläkerran ilmastointi- ja sisäkattoremontti etenee. Yläkerran tilat ovat osittain poissa käytöstä. Aineistoa voi varata verkkokirjastosta joki.finna.fi

Kirjaston e-palvelut käytettävissä kirjastokortilla ja pin-koodilla. Koodin ja lisätietoa saat kirjastosta.

Kirjaston tapahtumat:

• Kirjaston päivätanssit 14.3., 11.4. ja 16.5.

• Minna Canthin ja Kirjaston päivä 19.3. vuoden kirjastonkäyttäjän julkistus ja kahvitarjoilu.

• Kirjan ystävän kerho 20.3., 24.4. ja 22.5.

Haapajärven Yrityspalvelut Oy

Kustaa Vaasan katu 2

85800 Haapajärvi puh. 044 4456 125 www.haapajarvi.fi/yrityspalvelut

Haapajärven

Kirjasto

Huhtikuussa alkavia kursseja Haapajärvellä

Pajuperänkangas on ABO Windin maailmanlaajuisesti suurin avaimet käteen -periaatteella rakennettu tuulivoimapuisto. KUVA:

Vihreä vety ja tuulivoima ovat erinomainen parivaljakko.

ABO Windin vuosi oli menestyksekäs

ABO Wind on myynyt Haapajärvellä Pajuperänkankaalla sijaitsevan 14-turbiinisen tuulivoimapuiston L&G NTR Clean Power (Europe) -rahastolle. Rahasto on Legal & General Investment Managementin (LGIM) ja irlantilaisen NTR:n yhteinen yritys.

Suomessa kymmenen vuotta toimineen ABO Windin menestyksekkääseen vuoteen on mahtunut paljon: kaksi tuulivoimapuistoa on myyty, sähkönhankintasopimukset ovat saaneet sinetin kolmen yrityksen kanssa ja kolme tuulivoimapuistoa ovat edenneet kohti rakentamisvaihetta.

Myydyt tuulivoimapuistot sijaitsevat Haapajärvellä ja Hyrynsalmella. Pajuperänkankaan tuulivoimapuisto koostuu 14 turbiinista, joiden yhteenlaskettu teho on 87 MW. Hanketta on kehitetty yhteistyössä Infinergies Finland Oy:n kanssa vuodesta 2016 läh-

tien. Pajuperänkangas on ABO Windin maailmanlaajuisesti suurin avaimet käteen -periaatteella rakennettu tuulivoimapuisto. Kainuun Hyrynsalmella sijaitsevan Illevaaran tuulipuiston kapasiteetti on 30 megawattia, jonka tuottaa viisi turbiinia.

Sähkönhankintasopimukset (PPA) on solmittu Pajuperänkankaan tuulivoimapuiston osalta edistyksellisten pumppuratkaisujen ja vesiteknologian yhtiö Grundfosin (Tanska) ja norjalaisen Statkraftin kanssa. Illevaaran tuulivoimapuiston sähkönhankintasopimus tehtiin suuren amerikkalaisen teknologiayrityksen kanssa.

HANKEKEHITYKSEEN JA TUULIVOIMAPUIS -

TOJEN rakentamiseen erikoistunut yhtiö on myös vienyt kolme hanketta rakennuslupavaiheeseen Ylivieskassa, Pyhäjärvellä, Mynämäellä ja Laitilassa. Ylivieskassa sijaitsevaan Urakkanevan hankkeeseen on tarkoitus tulla 9 tuulivoimalaa. Pyhäjärven Hautakankaan hankkeessa on ensimmäisessä vaiheessa 11 turbiinia ja myöhemmin päätettävässä osassa 31 turbiinia. Näitä hankkeita kehitetään yhdessä Infinergies Finland Oy:n kanssa. Kolsa-Juvansuon hankkeen osalta Mynämäen ja Laitilan kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet kahden kunnan alueelle ulottuvan kaavaehdotuksen. Hankkeessa rakennettaisiin 11 voimalaa, kun kunnanvaltuustojen päätös tulee lain-

voimaiseksi.

– Vihreä siirtymä tapahtuu nyt. Tuulivoima on edelleen erittäin houkutteleva sijoitusmahdollisuus, ja sijoittajat ymmärtävät sen, vaikka monet muut haluaisivatkin maalata synkkiä pilviä uusiutuvan energia-alan ylle, sanoo toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi

MAATUULIVOIMA ON osoittanut paikkansa kotimaisen energiantuotannon tuulivoiman airuena. Ilman maatuulivoimaa Suomessa olisi kärsitty viime ja kuluvana talvena huomattavasti korkeammista sähkön hinnoista. Tulevaisuudessa Suomella on merkittävän tuulivoimapotentiaalinsa ansiosta mahdollisuudet houkutel-

la kansainvälisiä teollisia investointeja esimerkiksi vihreään vetyyn liittyen. Teollisuusinvestoinnit toisivat tullessaan myös työpaikkoja suomalaisille.

– Vihreä vety ja tuulivoima ovat erinomainen parivaljakko. Me ABO:lla teemme kansainvälisesti edelläkäyvää työtä. Saksassa olemme juuri tilanneet kaksi elektrolyysilaitosta ja Kanadassa suunnitelmat massiivisista vedyntuotantolaitoksista tuulivoimapuistojen yhteydessä etenevät, Koivuniemi sanoo.

Suomessa yhtiö keskittyy maatuulivoimaan, mutta tutkii aktiivisesti myös vihreän vedyn ja akkujen varastointimahdollisuuksia. Koivuniemi näkee Itä-Suomessa merkit-

tävää käyttämätöntä potentiaalia.

– Itäsuomalaisena näen tämän turvallisuus- ja tasa-arvokysymyksenä. Nyt tuulivoiman vetämät teolliset investoinnit ja siirtoverkon vahvistaminen kerääntyvät länsirannikolle. Jos itäraja halutaan pitää asuttuna, on myös sinne virrattava tuulen tuomaa elinvoimaa. Tietenkään turvallisuudesta tinkimättä, Koivuniemi sanoo.

ABO Windin 5,5 gigawatin maatuulivoimahankesalkku on Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilastojen (5/2023) mukaan alan suurin. Siihen kuuluu jo useita hankkeita Itä-Suomesta.

– Ja takataskussa saattaa olla muutama julkaisematonkin, Koivuniemi sanoo.

UUTISET

Päiväkotien ja kirkon yhteistyö tiivistyi viime vuonna entisestään

Kunnalliset päiväkodit ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat perinteisesti tehneet monenlaista yhteistyötä. Vuonna 2023 seurakuntien ja päiväkotien yhteistyö tiivistyi entisestään.

UUTISET

Kirkon viestintä

Kirkon ja kuntien varhaiskasvatuksen yhteisiä tilaisuuksia järjestettiin ympäri Suomen yhteensä 6890, joissa oli osallistujia yli 280 000. Koko vuonna kirjattiin yli 40 000 osallistumiskertaa enemmän kuin edellisvuonna.

– Mielestäni tämä kertoo yhteistyön monipuolisuudesta, laaja-alaisuudesta ja tarpeesta varhaiskasvatuksessa. Yhteistyö nähdään merkityksellisenä ja omalle työlle tukea antavana tekijänä, arvioi Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen tuoreita tilastolukuja.

– Noin kaksikolmasosaa seurakuntien ja päiväkotien yhteistilaisuuksista on katsomuskasvatusta sekä luonteeltaan yleissivistävää. Kolmannes tilaisuuksista on uskonnollisia, kertoo varhaiskasvatuksen ja katsomuskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen Kirkkohallituksesta.

KANSALLINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS (KARVI) on arvioinut paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista päiväkodeis -

sa ja perhepäivähoidossa. Raportissaan se korostaa katsomuskasvatusta yhtenä suositeltuna kehittämiskohteena kuntien varhaiskasvatuksessa. Alueen erilaiset katsomusyhteisöt voivat tarjota monipuolisia resursseja lasten katsomusosaamisen tukemiseksi.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön liittyy monenlaisia ulottuvuuksia. Kirkolla on mahdollisuus tarjota sisältöjä paitsi lapsille myös päiväkotien henkilöstölle.

– Ihmisyyden perustaitoja on se, miten ollaan hyvä toiselle. Luonto- ja ympäristösuhde, etiikka ja katsomuskasvatus, suru lap-

sen elämässä, aineeton kulttuuriperintö, autenttiset tilat oppimisen ja leikin paikkoina sekä taidelähtöiset menetelmät ovat esimerkkejä yhteistyön teemoista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen kuvaa.

– Lasten katsomusosaamisen vahvistamisen lisäksi seurakunnat tarjoavat myös monenlaisia väyliä vahvistaa kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstön hyvinvointia, esimerkiksi retriittien ja pyhiinvaelluksien muodossa, hän kertoo.

KORONAVUOSIEN JÄLKEEN kuntien varhaiskasvatuksessa on uudelleen hyödynnetty lähialueen yh-

teistyömahdollisuuksia ja rikastettu oppimisen mahdollisuuksia.

– Tulevaisuudessa katsomuskasvatuksen ja päiväkotiyhteistyön merkitys kasvaa entisestään. Se on keskeinen osa seurakuntien varhaiskasvatusta ja tulevien lastenohjaajien sekä varhaiskasvatuksen ohjaajien koulutusta, Tiina Hänninen avaa.

– Katsomusdialogin ja uskontolukutaidon merkitys korostuu, ja meillä on vahva osaaminen näillä aloilla. Olemme ammattilaisia kuuntelemisessa ja kohtaamisessa. Yhteistyö on luonteva tapa edistää kaikkien lasten hyvinvointia ja uskonnonvapautta, hän jatkaa.

Esko Eemil

s. 18.02.1938 Haapajärvi

k. 25.01.2024 Pori

Kaivaten

Maiju

Pojan perhe

Veljet perh.

Sukulaiset ja ystävät

Luotettava hautauspalvelu apunanne surun kohdatessa

Toimitamme hautauspalvelua myös naapurikuntiin.

Pyhäjärvellä yhteistyössä Puutarhan Kukan kanssa.

Puutarhan Kukka, Asematie 2, Pyhäsalmi p. 08 780 777.

Kukkakauppa & Hautauspalvelu

Hiljalankatu 3, Haapajärvi

Nina ja Jari Vilppola p. (08) 764 113 p. 040 520 8928 www.kukkakauppavenla.

Arkut - Uurnat - Hautakivet - Sidontatyöt

Rakkaamme

Hilja Inkeri HARMAALA

o.s. Turpeinen

s. 13.12.1929 Nurmes

k. 15.01.2024 Haapajärvi

Vei kotiin Herra jo uupuneen, elon pitkän kulkea antoi.

Otti syliinsä vanhan ja väsyneen, hänet rauhan rantahan kantoi.

Kaivaten

Veljet perheineen Sisarusten lapset perheineen Ystävät ja muut sukulaiset

Siunaus toimitettu, lämmin kiitos osanotosta. Kiitokset myös kaikille Hiljan hoitoon osallistuneille.

Isä, pappa, isopappa

Simo Fredrik JAAKONAHO

s. 15.03.1937 Haapajärvi k. 05.01.2024 Oys

Ja alla Pohjantähden, minä tulen, minä lähden ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen.

Kaivaten

Lapset puolisoineen Lastenlapset puolisoineen Lastenlastenlapset Sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu 1.3. läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

Reijo Juhani

s. 08.02.1944 Haapajärvi

k. 06.02.2024 Hyvinkää

Kaivaten

Leena Tytöt perh. Veljet perh. Sukulaiset ja ystävät

Palveleva ja luotettava KUKKAKAUPPA JA

HAUTAUSTOIMISTO

Palotie 1, Pyhäsalmi p. 040 656 5080

Juha Höyhtyä 050 570 8497

Palvelemme ma-pe 9-17, la 9-14, su suljettu. www.kukkamarleena.ekukka.fi

Su 17.3.2024 klo 16.00 TEPPO

LEHTOMÄKI

Sunnuntaijuhla sunnuntaisin klo 16.00 Siiponkosken Jokikeskus

Siiponkoskentie 220, HAAPAJÄRVI Lämpimästi

tervetuloa!

ONE WAY MISSION on suomalainen kristillinen lähetystyöjärjestö, perustettu 1983. onewayseurakunta.fi/haapajarvi/

Surun kohdatessa

Kerro rakkaasi poismenosta kuolinilmoituksella ja kutsu samalla siunaustilaisuuteen.

Voit jättää ilmoituksen sähköpostitse marketta@maaselanextra. Muista ilmoittaa laskutustiedot ja julkaisupäivä. Extran ilmestymispäivät löydät toisaalta tästä lehdestä.

Laskutettaviin lisätään laskutuslisä 4,- sis. alv. 24%

Soita p. 0400 885 079 (ma-pe 8-16)

Voit tuoda ilmoituksen myös toimistollemme os. Kustaa Vaasankatu 2-4 B1, 2. krs., 85800 Haapajärvi.

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Kärsämäki hyväksyi Joki ICT:n sopimusmuutokset

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueille perustettu yhteishankintojen yksikkö Joki ICT Oy hienosäätää osakassopimustaan vastaamaan paremmin yhteisiä pelinsääntöjä. Muu-

toksella turvataan osakeyhtiön liiketoimintaa ja sisäistä luottamusta In house-yhtiönä.

Jatkossa yhtiökokous voi esimerkiksi lunastaa osakkuuden pois sellaiselta osakkaalta, joka on pilannut yhtiön aseman. Tällainen lunastus vaatii kaikkien osakkaiden yksimielisen päätöksen.

Talvea käytetään tänä vuonnakin

REISJÄRVI

Jouko Lassila

Reisjärven kunnanhallitus päätti käyttää kunnan tilintarkastajana TALVEA

Julkishallinnon Palvelut Oy:tä vielä tänä vuonna. Sopimus Talvean kanssa solmittiin vuonna 2019 viisivuotisena. Osapuolten kesken sovittiin yhden

vuoden optiovuodesta, joka on tämä vuosi. Muiden kuntien tavoin Reisjärvikin päätti allekirjoittaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, kuntien ja maakuntaliiton strategisen yhteistyösopimuksen. Strategiasopimus on eri asia kuin eri puolilla maakuntaa närkästystä herättänyt Pohteen aie palveluverkon uudelleen järjestämisestä.

Väliojan koulu julkiseen myyntiin

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

Lakkautettava Väliojan koulu tulee julkiseen myyntiin, päätti kaupunginhallitus. Tähän päädyttiin, kun Kuona-Väliojan kyläyhdistys ilmoitti tam-

KUVITUSKUVA: FREEPIK

Pyhäjärvi kannustaa kävelemään ja pyöräilemään

mikuussa, ettei se osta koulurakennusta. Rakennuksen ostoa harkitsevilla on aikaa jättää tarjous koulurakennuksen ostosta vielä tämän maaliskuun 22. päivänä. Rakennuksen piha-alueen ja koulun irtaimiston käytöstä päätetään erikseen mahdollisen ostajan kanssa.

Paikallisyksikkö tuotti

86 000 lomituspäivää

NIVALA

Jouko Lassila

Mela yhdisti Nivalan, Reisjärven, Haapaveden, Kalajoen, Kaustisen ja Toholammin lomitusyksiköt yhdeksi paikallisyksiköksi, jota hallinnoidaan Toholammilta. Mela arvioi, että viime vuonna alueella tuotettiin noin 86 000 lo-

mituspäivää, mikä kertoo yksikön olevan Suomen suurin. Pudotus lomituspäivien määrässä on vuoteen 2020 verrattuna noin 10 000.

Vuonna 2022 alueella oli 1984 lomaan oikeutettua maatalousyrittäjää, 1143 maatilaa, 113 turkistarhuria ja 95 turkistarhaa. Heitä palveli noin 350 vakituista lomittajaa ja 30 hallinnon henkilöä.

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

Tekninen lautakunta on vastaanottanut teettämänsä Pyhäjärven kävelyn ja pyöräilyn edistämissuunnitelman. Lautakunta katsoi suunnitelman kelvolliseksi ja lähetti sen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston vahvistettavaksi. Suunnitelma tulee olemaan

osa kaupungin strategista kehittämistä.

SUUNNITELMAAN KOOTTIIN koko pitäjän alueelta tieto pyöräilyyn sopivista teistä ja piirrettiin niistä reittikartta. Esimerkiksi koko valtavan Pyhäjärven ympäri voi polkea pyörällä, kuten pienemmän Komujärvenkin ympäri. Pellikkaperällä on maastopyöräilyyn sopiva paikka. Keskustasta voi esimerkiksi käydä pyöräilemässä lyhyemmän Lammasmäen-Eskope-

rän reitin.

VALMISTELUN POHJAKSI tehtiin yleisökysely, joka paljasti, että kyselyyn vastanneista 235 henkilöstä 180:lla oli tavallinen polkupyörä, 20:llä sähköpyörä ja 13:lla pyörä oli ajokelvottomassa kunnossa. Yhdellätoista ei ollut pyörää. Kävelijöillä tärkein syy kävelemiseen oli ulkoileminen ja virkistäytyminen, toiseksi fyysisen kunnon hoito ja kolmanneksi kävelyn kätevyys.

Koulunkäynnin ohjaajat saavat vaaterahan

PIHTIPUDAS

Myös koulunkäynnin ohjaajat ovat saamassa Pihtiputaan kunnalta työvaatekorvausta, päätti kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Korvaus on vähintään

puoli vuotta työsuhteessa olevalle 150 euroa vuodessa. Summa sisältää arvonlisäveron. Osa-aikaisilla kouun käynnin ohjaajilla korvaus suhteutetaan työajan pituuteen. Varat otetaan perusopetuksen kustannuspaikoilta. Lautakunnan päätös lähti kunnanhallituksen valmisteluun.

Pihtiputaan kunnalla on kymmenen koulunkäynnin ohjaajaa,

joista kahdeksan työskentelee Putaanvirran koululla ja kaksi Muurasjärven koululla. He valvovat välitunteja, osallistuvat liikuntatunteihin sisällä ja ulkona. Moni pitää myös iltapäiväkerhoa. Asiallisen vaatetuksen yllä pitäminen on pienipalkkaisessa työssä ollut aikamoinen kustannuskysymys ohjaajille. Kunnan käden ojennus on heille tervetullut asia.

Jouko Lassila

*

*

*

Kysy

Mallipoisto

Palvelemme arkisin 9-17 TERVETULOA! Hupparit 39 eur/ kpl

Kauppakatu 14, 85800 HAAPAJÄRVI 040-7088974

Hajakokoja ja värejä

Herkulliset HAMPURILAISET koko perheelle!

Lauantaisin KARAOKEA

Rannalla AVANTOSAUNA

Lehtomaantie 151, 69510 Halsua Puh. 040 544 7565

TILINPÄÄTÖSANALYYSI JA RAPORTOINTI

Palveluun sisältyvä rahavirta-analyysi on tehokas kassanhallinnan työkalu.

Onnistunut huominen suunnitellaan tänään.

Heli Harju yritys- ja rahoitusasiantuntija 0400 966 009 www.creste.fi

Nuorten unelmista potkua rakennusalalle?

Nuoretaikuiset

kiinnostuneita oman talon rakennuttamisesta

Kipuileva rakennusala saa pitkän aikavälin toivoa nuorten aikuisten talohaaveista, kertoo Stark Suomi Oy:n vastavalmistunut Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimus. Lähes kaksi kolmasosaa asunnon omistavista alle 30-vuotiaista aikuisista on kiinnostunut oman talon rakentamisesta tai rakennuttamisesta. Lukema on kuusi kertaa suurempi kuin eläkeikäisillä ja lähes kolminkertainen kaikkien vastaajien keskiarvoon nähden.

& REMPPA

Kuluneen talven aikana uutisotsikoissa ovat toistuneet rakennusalan vaikeudet, mutta tuore kyselytutkimus ja sen tulos antaa viitteen paremmasta. Peräti 62 prosenttia nuorista asunnon omistajista Suomessa on kiinnostunut oman talon rakentamisesta tai rakennuttamisesta, kaikkien vastaajien keskiarvon ollessa 22 prosenttia. Tammikuussa 2024 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi tuhat iältään 18–76-vuotiasta asunnon omistajaa, ja otanta on kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Tieto otetaan rakennusalalla vastaan varmasti innostuneesti, sillä kannustavia signaaleja ei viime aikoina ole ollut liiaksi. Huomionarvoista on myös kolmekymppisten korkea kiinnostus omaan taloon. 30–39-vuotiaistakin neljä kymmenestä kertoo vaihtoehdon houkuttelevan, ja tässä ikäluokassa taloudelliset edellytykset alkavat jo olla hyvissä kantimissa haaveen toteuttamiseen.

TUTKIMUKSESSA KOROSTUVAT niin ikään paritaloasujien ja lapsiperheiden vastaukset. Oman talon rakennuttamiseen liittyvän kiinnostuksen tarkastelu vastaajan asumismuodon perusteella osoit-

taa, että talohanke kutkuttaa eritoten paritaloasujia. Heistä yli kolmasosa (35 %) vastaa olevansa siitä kiinnostuneita, kun taas kerros- tai luhtitalossa asuvilla vastaava lukema on 13 prosenttia. Lähes samanlainen kuilu on lapsiperheellisten (35 %) ja yksin asuvien (15 %) kiinnostuksessa.

Talohanke kutkuttaa eritoten paritaloasujia.

Tämä käy järkeen. Paritalo, etenkin lapsiperheelle, voi tuntua tietyssä mielessä monelle ”melkein, muttei ihan kuitenkaan” -ratkaisulta. Paritalossa on useimmiten jo tarpeeksi elintilaa ja takapiha-alue terasseineen, mutta naapurin läheisyys kuitenkin vie tunteen siitä aivan täydellisestä vapaudesta tehdä juuri niin kuin haluaa juuri silloin, kun haluaa. Arjen käytäntöjen tasolla vaihdos omalla tontilla seisovaan omaan taloon tuntunee paritaloasujista vaivattomalta, mutta itsenäisyyden ja vapauden näkökulmasta muutos voidaan kokea houkuttelevan suureksi.

RAKSA

Jopa 62% nuorista aikuisista on kiinnostunut oman talon rakentamisesta tai rakennuttamisesta.

•

• Tarvikemyynti • Öljypoltinhuollot ja varaosat

• Aurinkopaneeliasennukset • Antenniasennukset

• Valokuitu- ja tietoverkkotyöt Sähköistä

Tuomas Saarikoski p. 040 821 4044 tuomas.saarikoski@sahko-link.fi

Toteutamme unelmiesi terassin toiveidesi mukaan, perustuksista alkaen aina viimeisiä viimeistelyitä myöten.

Vanhojen omakotitalojen sähkötauluista löytyy vuosittain satoja hiiriä

Suomessa sähköjen peruskorjaus on lähivuosina tarpeellinen arviolta yli 500 000 omakotitaloon tai vapaa-ajan asuntoon. Vanhoissa taloissa sähköremontti jää kuitenkin usein katto-, viemäri- tai ikkunaremontin jalkoihin. Aito Talotekniikan liki 300 omakotitaloa sisältävän selvityksen mukaan vanhojen talojen sähköjärjestelmissä on keskimäärin 4 sähköiskun ja tulipalovaaran paikkaa, jotka ovat omakotitaloasujille usein näkymättömiä.

Sähköalalla on yleisesti tiedostettu, että vanhoissa taloissa piilee paljon sähkö- ja paloturvallisuusriskejä , mutta aiheesta ei ole aiemmin tehty selvitystä Monet riskeistä ovat täysin piilossa, joten ne ovat havaittavissa vasta, kun peruskorjausta aletaan tehdä.

Aidon selvityksessä kartoitettiin yhdeksän eri riskitekijän yleisyyttä liki 300 omakotitalossa, joissa toteutettiin sähkösaneeraus.

Keskimäärin kohteista löydettiin liki neljä (3,5) riskitekijää ja riskejä esiintyi käytännössä jokaisessa talossa (97,60 %). Riskejä oli sitä enemmän, mitä vanhempi talo oli kyseessä.

Omakotitalon sähköjärjestelmän tekninen k äy ttöikä on keskimäärin noin

30–40 vuotta. Vanhojen omakotitalojen s ä hkö j ärjestelmiss ä on Suomessa valtava määrä sähkö- ja paloturvallisuusriskej ä , joista monet johtuvat sähköjärjestelmän teknisen k äy ttöi än ylittymisest ä . S ähköjärjestelmän kunto tulisi tarkistaa siis jo 1980–90-luvuilla rakennetuissa taloissa, mutta varsinkin sitä vanhemmissa omakotitaloissa. Suomessa sähköjen peruskorjaus on tarpeellinen arviolta yli 500 000 pientaloon lähivuosina.

Tarvetta lisäävät myös modernin ja energiatehokkaan asumisen trendit. Koteihin halutaan enenevässä määrin aurinkopaneeleja, sähköautojen latauspisteitä ja erilaisia älykotitoimintoja.

VUOSIEN SAATOSSA

vanhoihin s ä h k ö k eskuksiin voi kertyä sinne kuulumatonta materiaalia. Tä-

Yleisin riskitekijä, joka tavattiin yli 60% selvityksen kohteista, on yleisesti löysät liitokset.

mä riskitekijä ilmeni joka kolmannessa selvityksen kohteessa. Vanhoissa keskuksissa ei usein ole takaseiniä , minkä vuoksi materiaalia voi päätyä keskukseen. Paloturvallisuusriskin aiheuttava materiaali, kuten pöly ja puru, voivat

syttyä palamaan sähkökeskuksessa.

Myös hyönteiset ja jyrsijät voivat vaurioittaa komponentteja, mikä voi johtaa toimintah äiriöihin j a paloriskeihin. Lisäksi sähköiskun takia tai ulospääs yreitin puutteen vuoksi jyrsijät voivat menehtyä keskuksen sisälle, mikä aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Jyrsijät aiheuttavat myös eristevikoja johdoissa. Murtuneita tai jyrsijöiden tuhoamia eristeitä oli liki 50 prosentissa eli joka toisessa kohteessa, joten tämä on hyvin tyypillinen ongelma vanhoissa taloissa.

YLEISIN RISKITEKIJÄ , jota tavattiin yli 60 % selvityksen kohteista, on yleisesti löysät liitokset. Sähkö j ärjestelmä kuluu ajan myö t ä , j a ik ä ä ntyess ä ä n liitokset l öy styvät luo nnostaan. Vanhat materiaalit alkavat hapertua, minkä

lisäksi ajan saatossa myös rakennusten luonnollinen liike ja ympäristö tekij ät , kuten liikenne, lämpötilojen vaihtelut sekä kosteus voivat löystyttää liitoksia. L öy s ät lii tokset voivat aiheuttaa huonon sähkökontaktin, joka voi johtaa komponenttien ylikuumenemiseen ja tulipaloihin tai s ä hk ö k atkoksiin. Lis ä k si ne voivat aiheuttaa sähkölaitteiden rikkoutumisia. Esimerkiksi pistorasiassa löysä liitos voi olla oireilematta vuosikaudet, kun pistorasiassa ei ole laitetta kiinni tai laitteen aiheuttama kuorma on vähäinen. Kun pistorasiaan liitetään jokin uusi laite, joka käyttää enemmän sähköä, voi suurempi kuorma ylikuumentaa löystyneen liitoksen ja aiheuttaa tulipalovaaran.

Lisäksi noin kolmasosasta kohteista löydettiin myös mahdollisia löysistä liitoksista johtuneita läm-

mön aiheuttamia muutoksia rakenteissa kuten tummumista tai hiiltymistä

TOISEKSI YLEISIN RISKITEKIJÄ , jota esiintyi lähes 60 % kohteista, on sähköjärjestelmän ylikuormitusta aiheuttava jatkojohtojen väärinkäy ttö, kuten useiden laitteiden kytkeminen niihin jatkuvakäy ttöis esti tai jatkojohtojen ketjuttaminen.

Ns. omia virityksiä eli epä amm attimaisesti tehtyjä sähköasennuksia selvityksen sähköasentajat näkivät 30 prosentissa kohteista.

Itse tehdyt asennukset voivat olla vaarallisia, sillä ne eivät välttämättä noudata turvallisuusstandardeja, mik ä lis ää sähköiskujen ja tulipalojen riskiä Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi johtimien värikoodausten standardeja ei noudateta, ja pahimmillaan suojajohtimia k äy tetään virtajohtimina. Standardien mukaan suojajohtimissa ei ikinä kuulu kulkea virtaa, jolloin huoltotöiden tai korjausten tekijä helposti olettaa, että virtaa ei kyseisessä johtimessa kulje ja sähköiskun vaara on suuri.

Myös vakuutuksen näk ö ku lmasta s ä h k ö as ennukset on tärkeää j ättää ammattilaisen tehtäväksi. Mikäli jotain sattuu ja paljastuu, että sähkötyöt on tehnyt henkilö, jolla ei ole tarvittavaa koulutusta tai lupia, ei vakuutus korvaa aiheutuneita vahinkoja.

*Aito Talotekniikka keräsi dataa saneerauskohteistaan huhtikuusta 2022 joulukuuhun 2023. Kyselyyn vastasivat kohteiden vastaavat sähköasentajat.

Palkit kuvaavat, kuinka monessa prosentissa selvityksen liki 300 kohteesta kyseinen riski todettiin.

RAKSA & REMPPA

Energiaa auringosta!

ASENNAMME

MYÖS

MEILTÄ RATKAISUT PÖRSSISÄHKÖN EDULLISIEN TUNTIEN HYÖDYNTÄMISEEN!

ILMALÄMPÖPUMPUT vuoden takuu

Ilmalämpöpumpulla säästät lämmityskuluissa jopa yli 50 prosen ia!

Järjestelmän avulla lisäät omavaraisuu a ja säästät energiakustannuksissa. Ota yhtey ä niin suunnitellaan juuri Sinulle sopiva aurinkosähköjärjestelmä!

MYYNTI: juha-matti.miettunen@haapa-sahko.fi

Puh. 040 762 0788

Laite lämmi ää kylmällä ja viilentää kuumalla.

KYSY LISÄÄ: iiro.flink@haapa-sahko.fi

Puh. 044 291 4059

MUUT PALVELUMME

* SÄHKÖASENNUKSET JA -SUUNNITELMAT

* SÄHKÖTARVIKKEET

* HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT

• Ympäristöystävällinen ja halpa tapa lämmittää talosi

Tilaa ennen kesän ruuhkia!

Puh. 050 300 9685 www.porausassat.fi info@porausassat.fi

Lämpöpumppumyynti normalisoitui huippuvuoden jälkeen edellisten vuosien tasolle

Vuonna 2023 myytiin vähän vajaat 120.000 lämpöpumppua. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan Lämpöpumppujen myynti laski 40 % huippuvuoden 2022 yli

50 % nousun jälkeen. Vuonna 2023 myynnin normalisoitumiseen vuoden 2021 tasolle vaikutti edellisen todellisen huippuvuoden lisäksi rakentamisen hiipuminen, korkojen nousu ja talouden ja kotitalouksien investointi-ilmapiirin synkistyminen. Ilmalämpöpumppuja myytiin 90.000 pumppua ja ilmavesilämpö-

pumppuja 12.000 kappaletta. Maalämpöpumppusektori oli ainoa, joka pysyi 12.000 pumpun asennusmäärällä edellisen huippuvuoden tasolla. Pientalojen poistoilmalämpöpumput kärsivät pientalojen rakentamisvauhdin hiipumisesta. Niitä myytiin vuonna 2023 reilut 2500 kpl. Lämpöpumppualan tu-

levaisuuden näkymät ovat kuitenkin erittäin hyvät. Energianhinnan nousu ja vaihtelu, halu mahdollisimman riippumattomiin lämmitysratkaisuihin satavat lämpöpumppujen laariin. Öljyn, kaasun, kaukolämmön ja sähkön hinnan nousun vuoksi lämpöpumppujen kannattavuus on parantunut entisestään.

KA IKK I

ALUMIINI OVE T

MEI LTÄ!

• Lasijulkisivut • Lasipalo-ovet • Alumiiniovet ja -ikkunat

Steel-Prisma-Metallit Oy, Toivontie 7, 85900 Reisjärvi

PIKKARAINEN OY

•

•

•

ja rumpuputket

• Jätevesijärjestelmien myynti ja asennus

• Maantiivistäjän 400 kg vuokraus

• Kiinteistöjen salaojitukset ja sadevesiviemäröinnit kokonaisurakalla tai laskutustyönä

Timo p. 050 512 5732, Joel p. 040 560 4983

KOULUKATU 2 85800 HAAPAJÄRVI

Puh. 040 7698 723

VALTUUTETTU ANTENNIASENTAJA

• Antennimittaukset ja -asennukset

LTE-HÄIRIÖSUOTIMEN MAKSUTON ASENNUS!

• Sähköasennukset ja -suunnitelmat

• Sähkötarvikkeet

•

Varastomyymälä avoinna SOPIMUKSEN MUKAAN!

Puhelinpäivystys 24/7

Tilauskuosit nopealla toimituksella! Meillä on hinta ja laatu kohdallaan!

RAKSA & REMPPA

Mummoni kuningatar

Elisabeth sai innoituksen Haapajärven Jokelan kylältä

Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä Heidi Syrjäkari kertoo Mummoni kuningatar Elisabeth esityksestä. Sen innoittajana on toiminut Heidin mummo, Laura Syrjäkari (1928-2021).

Musiikillinen kahvihetki kertoo kahdesta hyvin erilaisessa ympäristössä eläneestä naisesta ja se kiertää palvelukeskuksissa ja hoivakodeissa Kajaanin kaupunginteatterin kiertuealueella.

Mistä tällainen idea?

– Mummoni Laura Syrjäkari nukkui pois hoivakodissa vuonna 2021 ja halusin muistella hänen elämäänsä. Kun sitten vuonna 2022 Englannin kuningatar Elisabeth II nukkui pois, minusta alkoi tuntua että jokin aikakausi päättyi. Kun perehdyin tarkemmin näiden naisten elämään, huomasin niissä yhtäläisyyksiä: elämäntehtävä, jota ei itse valinnut, sitkeys vaikeuksien keskellä ja lopulta kiitollisuus eletystä elämästä.

Miten esitys on otettu vastaan?

– Olemme esittäneet

Mummoni kuningatar Elisabeth esitystä nyt 15 kertaa sekä Kajaanin Sissilinnassa että kiertueella. Palvelukeskuksissa ja hoivakodeissa ollaan todella kiitollisia, kun joku tulee esittämään. Teatteri saattaa olla joillekin vieraampi taidemuoto, mutta esityksen musiikki ja laulu herättävät jokaisessa tunteita. Esityshetki on aina vuorovaikutteinen, jutellaan ja lauletaan yhdessä. Hauskoja ja koskettavia tilanteita on ollut. Olemme käyneet laulamassa myös vuoteeseen autettavien asukkaiden huoneissa, jos sitä on toivottu.

Esityksessä mainitaan Jokelan kylä, mitä Haapajärvi sinulle merkitsee?

– Se on rakas mummola. Lapsena kesällä oli aina kuuma, ajettiin pyörillä Settijärvelle uimaan ja kirkolla ostettiin osuuskaupasta jäätelöt. Mieleen

ovat painuneet myös maatilan työt; heinänteot ja lehmien haku laitumelta. Viimeisinä vuosina sellainen rauhallinen yhdessäolo isovanhempien kanssa ja lopulta vierailut hoivakodeissa, jossa molemmat saivat hyvää hoitoa. Ilahdun aina kun pääsen Haapajärvelle teatterin keikkareissuille, täällä on vireä kulttuurielämä. Käyn myös aina hautausmaalla ja kirkkoa ihailemassa.

Mitä haluat sanoa nuoremmille, joilla on vielä isovanhempia elossa, ehkä jo palvelutalossa?

– Käykää kylässä, yrittäkää löytää aikaa ja yhteistä tekemistä, laulakaa, askarrelkaa. Haastatelkaa vaikka vanhoista ajoista; esineistä ja tekemisistä. Äänittäkää, jos se tuntuu luontevalta. Ne ovat kullanarvoisia muistoja sitten kun rakasta ihmistä ei enää ole.

Mikä?

Kajaanin kaupungin- teatterin esitys Mum- moni kuningatar Elisabeth ensi-ilta 27.1.2024 Sissilinnan kammarissa Työryhmä: Joel Härkönen, Valtteri Pääkkönen, Heidi Syrjäkari, Piki Paana- nen, Soile Savela, Venla Roivainen. Kiertueella keväällä 2024 palvelukes- kuksissa ja hoivakodeissa Pohjois-Poh- janmaalla ja Kainuussa. Osa Vaara-kollektiivin ja Kajaanin kaupunginteatterin Ikäihmisten kult- tuuripolku-hanketta, jonka tarkoitus on tarjota kulttuurielämyksiä ja hyvin- vointia ikäihmisille.

Mukaan Teepiknikkiä tekemään

KULTTUURI

Haapajärvisten yhteinen kesätapahtuma, Teepiknik, järjestetään jälleen ensi kesänä Ronkaalan rantapuistossa ja pesäpallokentällä. Yleisölle maksuttomasta ohjelmasta vastaavat taitavat esiintyjät ja toiminnan järjestäjät. Yhdistykset ja yrittäjät vastaavat herkullisista tarjottavista pientä maksua vastaan.

Joko sinun ryhmäsi on ilmoittautunut mukaan?

Vielä ehtii. Tule mukaan järjestämään kaikille sopivaa ohjelmallista eväsretkeä. Toiminnan järjestäjät, myyjät ja esiintyjät voivat

ilmoittautua netistä löytyvällä ilmoittautumiskaavakkeella. Linkki kaavakkeeseen löytyy Haapajärven kaupungin nettisivuilta www.haapajarvi.fi/teepiknik sekä ajankohtaisista www.haapajarvi.fi/ajankohtaista/mukaan-teepiknik-2024-tapahtuman-tekijaksi

ENSIMMÄINEN TEEPIKNIK -TAPAHTUMA järjestettiin Suomi 100-tapahtumana vuonna 2017. Tapahtumalle toivottiin jatkoa, ja se onkin järjestetty siitä lähtien lähes joka kesä. Korona -pandemian vuoksi vuonna 2020 tapahtuma jouduttiin perumaan. Tervetuloa mukaan seitsemättä kertaa järjestettävälle Teepiknikille.

Galem, galem – kuljen, kuljen

KULTTUURI

Haapajärvellä on mahdollisuus päästä tutustumaan romanikulttuuriin huhtikuussa, pari päivää Romanien kansallispäivän jälkeen. Kaikille avoimessa tilaisuudessa Pertti Palm ja Tummat tunteet esittää suomalaista ja kansainvälistä mustalaismusiikkia. Esiintyjät myös kertovat romanien tapakulttuurista, kielestä ja historiasta. Esiintyjille voi myös esittää kysymyksiä.

LIPUT VEDETÄÄN SALKOON 8. huhtikuuta Romanien kansallispäivän

kunniaksi. Kaikkialla maailmassa vietettävä päivä on Suomessa virallinen liputuspäivä. Romanien kansallispäivä on päivä, jolloin juhlitaan romanikulttuuria ja muistetaan romanien aseman parantamisen tärkeyttä yhteiskunnassa. Se on päivä, jolloin kiinnitetään erityistä huomiota romanien historiaan, perinteisiin, kieleen ja kulttuuriin. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta romanien panoksesta suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edistää romanien yhdenvertaisuutta ja oikeuksia. Romanien kansallispäivä tarjoaa tilaisuuden juhlistaa heidän kulttuuriaan ja muistuttaa siitä, että kaikki suomalaiset, riippumatta taustastaan, ovat tasa-arvoisia ja arvokkaita yhteiskunnan jäseniä. Haapajärven kulttuurisalissa pidettävässä tilaisuudessa esiintyvät Pertti Palm, Ingrid Palm ja Simo Hietala. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Pertti Palm ja Tummat tunteet esiintyvät Haapajärvellä. Ohjelmassa mm. suomalaista ja kansainvälistä mustalaismusiikkia.

KUVAAJA: MINNA HYVÖNEN

Päivitetty Yhteismetsän vero-opas tarjoaa jäsenneltyä tietoa ja käytännönläheisiä esimerkkejä

Yhteismetsän vero-opas on kattava käsikirja yhteismetsän talousasioihin. Se sopii yhteismetsien luottamus- ja

toimihenkilöille, kirjanpitäjille sekä yhteismetsän perustamista suunnitteleville.

MAA- & METSÄTALOUS

Yhteismetsä on osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota käytetään ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsien lukumäärä ja yhteenlaskettu pinta-ala ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti: tänä päivänä niihin kuuluu 25 000 osakasta ja noin 800 000 hehtaaria maata.

– Yhteismetsien määrän lisääntymisestä on seurannut uusia verotustilanteita: metsäalueita liitetään olemassa oleviin yhteismetsiin, yhteismetsiä yhdistetään ja niitä lakkautetaan, toteaa Pirjo Havia, toinen Yhteismetsän vero-oppaan kirjoittajista. Yhteismetsät kiinnostavat yhä useampia myös si-

joitusmielessä, jolloin esimerkiksi osakkaan verotuskysymykset ja yhteismetsän tuloksentekokyky voivat mietityttää.

TAPION KUSTANTAMA Yhteismetsän vero-opas on uudistettu. Sen kolmannessa painoksessa on runsaasti ajankohtaista verotuskäytäntöä ja oikeustapauksia. Verotusta lähestytään käytännön toiminnan näkökulmasta. Oppaassa on lähes 50 esimerkkiä, jotka koskevat yleisimpiä vastaantulevia tilanteita. Teos kertoo kattavasti verotustilanteista yhteismetsän koko elinkaaren ajalta, perustamisesta lopettamiseen. Se tarjoaa vinkkejä yhteismetsän kirjanpitoon sekä opastaa veroilmoituksen laadintaan.

Pirjo Havian mukaan veroilmoitus ja tilinpäätös tulee helposti tehtyä niin

kuin aina on totuttu tekemään. Oivaltava lukija löytää kirjasta keinoja, joiden avulla on mahdollista tehdä kauemmaksi tulevaisuuteen tähtäävää verosuunnittelua.

TEOS ON HYÖDYLLINEN tiedonlähde yhteismetsien luottamus- ja toimihenkilöille, kirjanpitäjille, yhteismetsäpalvelu -

jen tarjoajille ja yhteismetsän perustamista suunnitteleville. Sen lukemisesta hyötyvät monet metsäalan, verotuksen ja taloushallinnon ammattilaiset. – Kirjaa kannattaa käyttää pikemminkin hakuteoksena kuin iltalukemisena: alussa on kattava sisällysluettelo ja lopussa perusteellinen asiasanahakemisto, Havia vinkkaa.

Pirjo Havia on pitkän uran tehnyt metsäalan asiantuntija ja yrittäjä, joka on viimeisten kymmenen vuoden aikana keskittynyt erityisesti metsänomistusmuotoihin, omistusvaihdoksiin ja verotukseen. Toinen kirjoittaja Harri Pettersson on yhteismetsiin, maa- ja metsätalouden verotukseen sekä yritysverotukseen perehtynyt ekonomi.

Yhteismetsän vero-opas on saatavilla e-kirjana. Painettu kirja ilmestyy maaliskuun aikana.

Metsätalouden tukien käyttö kasvoi

MAA- & METSÄTALOUS

Metsänomistajat käyttivät kemera-tukea eniten nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen viime vuonna. Tähän metsänhoitotyöhön tukea käytettiin yhteensä 17,7 miljoonaa euroa, mikä oli 27 prosenttia edellisvuotta enemmän. Varttuneiden taimikoiden hoitoon käytettiin tukea 11 miljoonaa euroa ja taimikoiden varhaishoitoon 6 miljoonaa euroa.

Suometsien hoitoon käytettiin tukea neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 2,3 miljoonaa euroa ja metsäteiden perusparannustöihin 3,5 miljoonaa euroa, mikä oli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän. Terveyslannoitusten määrä puolestaan väheni viidenneksen edellisvuodesta ja tukea käytettiin 1,2 miljoonaa euroa. Maakunnista eniten kemera-tukea käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla, noin 7 miljoonaa euroa.

Lapissa tukea käytettiin 5,3 miljoonaa ja Pohjois-Savossa 4 miljoonaa euroa viime vuonna. Vähiten tukea käytettiin Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan ja Kymenlaakson maakunnissa, kussakin vajaa miljoona euroa.

METSÄNOMISTAJILLE MAKSETTIIN viime vuonna 12,7 miljoonaa euroa ympäristötukea korvauksena metsien määräaikaisesta suojelusta. Luonnonhoitotöihin valtion kemera-tukea käytettiin 1,2 miljoonaa euroa. Ympäristötuen käyttö kasvoi 56 prosenttia ja luonnonhoitovarojen 40 prosenttia edellisvuodesta.

Metsänomistajat solmivat viime vuonna 1 560 ympäristötukisopimusta, joilla suojeltiin yhteensä noin 5 100 hehtaaria metsää kymmenen vuoden määräajaksi. Solmittujen sopimusten kokonaispinta-ala oli yhtä korkealla tasolla viimeksi vuonna 2011, jolloin merkittävä määrä sopimusalueiden pinta-alasta oli vähäpuustoisia soita.

Vuonna 2023 rahoitetut kohteet painottuivat puustoisiin ja reheviin elinympäristöihin. Yleisim-

piä suojelukohteita olivat metsälain ja METSO-ohjelman mukaiset korvet, lehdot, pienveden ympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät. Näitä elinympäristöjä oli 86 prosenttia ympäristötukikohteiden kokonaispinta-alasta.

Yhä useammat puunhankintayhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset valmistelivat viime vuonna ympäristötukihakemuksia maanomistajille. Vuoden 2023 ympäristötukihehtaareista noin kolmasosa, 1 770 hehtaaria, oli näiden metsäalan toimijoiden valmistelemia ja loput Metsäkeskuksen.

MAAKUNNISTA ympäristötukisopimuksia solmittiin eniten Lapin (1 422 ha), Keski-Suomen (516 ha), Pohjois-Pohjanmaan (493 ha), Päijät-Hämeen (333 ha) ja Pirkanmaan (294 ha) alueilla.

Kemera-tukijärjestelmä päättyi vuodenvaihteessa ja tänä vuonna metsätalouden tuet muuttuvat. Laki uudesta metsätalouden kannustejärjestelmästä tuli voimaan vuoden alussa ja metka-tukien haku avautui maaliskuun alussa.

Hirvieläintavoitteet asetetaan

maaliskuussa

Alueelliset riistaneuvostot asettavat hirven ja valkohäntäpeuran kantatavoitteet uudelle kolmivuotiskaudelle maaliskuussa. Alkamassa on jo neljäs tavoitekausi, mutta tällä kertaa tavoitteita asetetaan aiempaa monisyisemmässä tilanteessa. Alueellisia sidosryhmiä kuullaan laajasti ennen tavoitteista päättämistä.

alueellisessa sidosryhmätilaisuudessa.

paikoin nykyisiä tavoitteita korkeammat.

MAA- & METSÄTALOUS

Hirvieläintavoitteiden asettamismenettely on määritelty maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan hirvikannan lisäksi valkohäntäpeurakannalle.

Hirvieläinten yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta halutaan varmistaa maa- ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien kuuleminen

Nykyiset hirvitiheystavoitteet on saavutettu vaajalla puolella hirvitalousalueista. Viime kaudesta hirvikanta nousi yli tavoitteen usealla alueella ja muutamalla se on alle tavoitteen. Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan noussut noin 6 prosenttia viime vuodesta.

Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti lounaisen Suomen alueelle ja kannan pienentymisestä huolimatta peuratiheydet ovat edelleen monin

Siementen ostaja!

KASVANEIDEN SUURPETOKANTOJEN vaikutus hirvieläinkantoihin ja metsästykseen on monin paikoin aiempaa suurempi. Lisäksi suurpetokantojen säätelyn tulevaisuus on varsin epävarmassa tilanteessa. Osalla alueista esiintyy useita eri suurpetolajeja sekä useita hirvieläinlajeja.

Hirvieläintavoitteiden asettamisessa peruslähtökohtana on hirvieläimistä metsä- ja maataloudelle ja liikenteelle aiheutuvien vahinkojen säilyttämi-

PYYDÄ SIEMENTARJOUS LAAJASTA LAATUVALIKOIMASTA:

KAIKKI SIEMENET JA SEOKSET TOIVEEN MUKAAN (MYÖS HIILENSIDONTAAN)

www.kiuruvedensiemen. toimisto@kiuruvedensiemen.

p. 0400 273 873

www.luomusiemen. luomusiemen@luomusiemen.

p. 0400 273 873

METSÄOSAAJAT SEUDULLASI

Hyvin hoidettu metsä kestää ja tuo parhaan tuoton. Teemme maastokäyntejä alueellasi: annamme mielellämme arvion myös sinun metsäsi hakkuu- ja hoitotarpeista. Olemme apunasi, kun haluat tehdä metsästäsi tuottavamman ja kestävämmän – ota yhteyttä ja keskustellaan lisää.

Metsäasiakasvastaava

nen kohtuullisina. Vastaavasti kestävän metsästyksen edellytykset ja metsästyksen rakenteiden säilyminen sekä hirvieläinten tuottamat hyvinvointivaikutukset halutaan turvata.

Hirvieläintavoitteet asetetaan hirvitalousalueille, joita Suomessa on 59 kappaletta. Hirvitalousalueiden rajaukset noudattavat osin hallintorajoja ja osin hirvieläinten luontaisia liikkumisesteitä, kuten aidattuja tieosuuksia ja ve-

sistöjä. Hirvitalousalueiden välillä on suurta vaihtelua maisemarakenteessa, liikennemäärissä, elinkeinoissa ja eläinkannoissa.

Meiltä kaikki metsäpalvelut Haapajärvellä!

Unto Kananen 044 593 0083

Tapio Vuoti 0400 388 522

Metsätilojen sukupolvenvaihdokset, kauppakirjat, lahjakirjat, kaupanvahvistukset

Tarja Manninen 0400 807 229

* PYÖRÖPAALAUSTA * KARHOTUKSET

* KAIVINKONETYÖT * YM. TRAKTORITYÖT

* MAANAJO * LUMITYÖT * KIVENKERÄYS

Haapajärvi ja lähipaikkakunnat

KONEURAKOINTI KORPI Oy

040 584 9331/Heikki 044 077 4476/Tomi

Kysy lisää

hankintaesimiehiltämme:

Eero Parkkila p. 040 540 9416

Haapajärvi - Reisjärvi - Sievi - Lestijärvi - Toholampi - Halsua

Ostamme parru- ja tukkivaltaisia leimikoita.

Marko Vilppola p. 040 842 9024

Nivala - Kärsämäki - YlivieskaKannus - Kokkola

Marko Siekkinen p. 044 769 4886

Pyhäjärvi - Pihtipudas - KinnulaKivijärvi - Viitasaari

Pert ti Engman p. 040 759 2532

Haapavesi - Pulkkila - Piippola - Oulainen - Pyhäntä

Ari Poutiainen p. 0400 509 543

Vihanti - Raahe - Siikajoki - Rantsila - Kestilä - Liminka - Tyrnävä - Muhos - Utajärvi - Vaala

Ilpo Huovinen p. 044 769 4880

Kiuruvesi - Vieremä - Pielavesi - Keitele - Iisalmi - Vuolijoki etunimi.sukunimi@hasa.fi

• Haketus, kuljetus ja puunmurskaus

• Peltojen tasaus tasausruuvilla tai lanalla

• Kaivinkone- ja teladumpperipalvelut

Metsäasiakasvastaava

SEPPO PELTOKORPI

p. 040 516 2579

seppo.peltokorpi@upm.com

Matkakuja 4, 86800 Pyhäsalmi Pyhäjärvi, Pihtipudas

SALLA TANSKANEN

p. 040 554 8917

salla.tanskanen@upm.com

Toripiha 1, 85500 Nivala

Haapajärvi, Kärsämäki, Reisjärvi

UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi

Metsäasiakasvastaava

TUOMAS SUVANTO

p. 040 759 8601

tuomas.suvanto@upm.com

Toripiha 1, 85500 Nivala

Nivala, Sievi

Haketuspalvelut Kuljetuspalvelut Metsäkonepalvelut

Tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi opiskeleva Ella Marttila:

Amispohjalla pärjää hyvin

Ohjelmistokehittäjäksi JEDUn Haapajärven yksiköstä viime keväänä valmistunut Ella Marttila opiskelee ensimmäistä vuotta tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi Oulun ammattikorkeakoulussa.

JEDU Ari-Pekka Ojala

Marttila tiesi jo ohjelmistokehittäjäopintojen alussa, että hän haluaa jatkaa alan opintoja ammattikorkeakoulussa.

– Pidän ongelmanratkaisusta ja ohjelmoinnista. Ala siis oikeasti kiinnostaa minua ja haluan oppia siitä mahdollisimman paljon, joten oli luontevaa hakea viime keväänä jatko-opiskelemaan ammattikorkeakouluun.

Marttila suoritti Haapajärvellä kaksoistutkinnon eli opiskeli ammatin lisäksi ylioppilaaksi. Marttilan kokemuksen mukaan ammatillinen koulutus antaa erittäin hyvän pohjan korkeakouluopintoihin.

– Suuri osa ensimmäisen vuoden asioista, kuten ohjelmoinnista, oli minulle jo ennestään tuttuja, mikä puolestaan helpotti uusien asioiden oppimista huomattavasti. Lukio-opinnot antavat suurien kurssimääriensä takia hyvän pohjan esimerkiksi matikkaan ja fysiikkaan, mutta ohjelmointia siellä ei opeteta läheskään

yhtä paljoa kuin ammattikoulussa. Ammattikoulupohjalla pärjää siis pelkästään erittäin hyvin, vaikka ei olisikaan käynyt lukiota.

Marttila kertoo, että ammattikorkeakoulussa heti ensimmäisenä tuli vastaan kursseja, joilla harjoiteltiin perusohjelmointia C-kielellä. Uuden ohjelmointikielen opiskelu ei kuitenkaan ollut hankalaa, koska perusasiat eri ohjelmointikielissä pysyvät suunnilleen samana. – Ongelmanratkaisu- ja tiedonhakutaidot kehittyvät myös ohjelmoidessa, minkä ansiosta ohjelmistokehittäjäopintojen aikana saatu kokemus nopeuttaa uuden oppimista AMK:ssa paljon. Yhden selkeän eron Marttila on havainnut ammatillisen koulutuksen ja AMK-opintojen välillä.

– Suurin muutos ammattikorkeakouluun tullessa oli omalla kohdallani ryhmätöiden määrä ja ryhmässä opiskelu. AMK:ssa on ollut paljon enemmän ryhmätöitä ja ryhmässä opiskelua kuin ammattikouluaikana.

Marttila rohkaisee hakemaan ammattikorkeakouluun kaikkia, joita korkeakouluopinnot kiinnostavat.

– Amispohjalla voi hyvin hakea korkeakouluun. Joitain lukion matikassa ja fysiikassa opiskeltuja asioita on käyty läpi AMK:ssa, mutta niissäkin lähdetään liikkeelle perusasioista eli kaikki pystyvät ne oppimaan, kun motivaatiota riittää.

Ella Marttila tiesi jo toisen asteen opintojen alussa, että hän haluaa hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun.

KUVA:

Ryskypäivät kokoaa jälleen maakunnat

Ylivieskaan 22.-23.3.

Muutaman kauppiaan yhteistapahtumasta on kasvanut vuosien saatossa Ylivieskaan mahtitapahtuma. Nyt viidennentoista kerran järjestettävillä Ryskypäivillä on mukana noin 150 yritystä kautta Suomen.

TAPAHTUMAT

Juhlavuonna tapahtumaan on järjestetty runsaasti oheisohjelmaa. Tapahtumiin odotetaan jopa 20 000 vierasta. Ryskypäivät avataan perjantaina klo 9.00 ja lauantaina klo 10.00.

Ylivieskan paikalliset mukana olevat liikkeet pitää tapahtuman omissa toimitiloissaan ja muualta tulevien yritysten messualue on Savarin piha-alueella ulko-osasto/konekenttäalue.

Kentällä on runsaasti nähtävillä mm. koneita ja laitteita. -Pitkästä aikaa saimme Ryskypäiville vuokrattua myös sisäosastohallin K-Rautapohjan liiketalosta. Lähes 1000 m2 halli onkin jo täyttynyt osastoista. Sisähallissa on kahvio ja siellä järjestetään myös Ryskypaneelit. Perjantaina klo 14.00 alkavan paneelin aiheena on Energia, omavaraisuus ja turvallisuus Suomessa. Puheenjohtajana toimii päätoimittaja Jouni Kemp-

painen. Lauantain paneeli alkaa jo kello 11.00. Siinä on aiheena Maaseudun ja maakuntien mahdollisuudet. Puheenjohtajana toimii päätoimittaja Eemeli Linna . Lauantain paneeliin kansanedustajapanelistit saapuvat traktoreilla, toteaa Ryskypäivien järjestelyissä mukana oleva Jussi Korkia-aho

RYSKYPÄIVIEN ERIKOISUUTENA on ollut Ryskyarpajaiset huimine palkintoineen. Niin myös tänä vuonna. Palkintoina löytyy traktori, uusia huippumönkijöitä, ym. ym. Arpajaisten tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen mm. apua tarvitsevien perheiden joululahjoihin ja nuorten urheilijoiden tukemiseen.

JuhlaRyskyn perjantai huipentuu supersuositun Portion Boysin kello 17.00 alkavaan ulkoilmakonserttiin. Konsertti pidetään Ylivieskan uudella Kasarmin torilla.

Ylivieskan kaupunki aloittaa torin avajaisjuhlan huippuohjelmineen jo kello 16.00 alkaen. Ruuh-

kien välttämiseksi yleisön kannattaa käyttää nonstopbussikuljetusta Savarin alueelta uudelle torille mahdollisuuksien mukaan.

RYSKYVIIKONLOPPU JATKUU sunnuntaina kello 12.00 Ylivieskan raviradalla järjestettävällä koko perheen Kevätriehalla. Tapahtumassa mm. rekiajelua, poniajelua, kepparirata, keppariklinikka, tikkumakkarapaistoa ym. Kello 11.00 alkaen hevosväki kokoontuu raviradan katsomolle Kasvattajapäiville. Puhujina on mm. Vuoden kasvattajaksi Suomessa valittu Markku Lumiaho ja menestynyt ravihevosten kasvattaja ja valmentaja Petri Klemola ELY keskuksesta puhumassa on Anne Koskinen. Tilaisuuden järjestää Tietolinkki Hanke yhdessä MTK Pohjois-Suomen, MTKKeski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan Ravi ry:n kanssa. Päivä jatkuu kello 13.00 alkavilla Ryskyraveilla. Näihin kaikkiin tapahtumiin on yleisöllä vapaa pääsy.

1000mt.fi on uusi nuorten anonyymi keskustelualusta mielenterveyspalveluista

Diakonissalaitoksen Vamoksen 1000 mielen tarinaa -verkkoalustalla nuoret pääsevät keskustelemaan ja jakamaan omia tarinoitaan mielenterveyspalveluista anonyymisti. Sisältöjä hyödynnetään mielenterveyspalveluiden kehittämiseen.

Alusta löytyy osoitteesta

1000mt.fi, ja se on anonyymi keskustelualusta, jossa nuoret voivat myös kirjoittaa tarinaa omasta elämästään. Tarinan kirjoittamisen tarkoituksena on tarjota yksilötasolla ymmärrystä ja työkaluja arjen rakentamiseen eheämmäksi ja hyvinvointia tukevaksi.

Tarinoita ja käytyjä keskusteluja hyödynnetään

mielenterveyspalveluiden kehittämisessä paremmin nuorten tarpeita ja toiveita vastaaviksi. ”Vastaanotot ja mielenterveyspalvelut ovat tulleet vuosien aikana arjen rutiiniksi. Tuntuu, että ajelehdin vaan tapaamisesta toiseen. Oikeastaan haluaisin jutella mielenterveyspalvelujeni ja koko arkeni suunnitelmallisuudesta. Mutta kenen kanssa? Olenko yksin, vai onko muillakin samanlaisia ajatuksia ja kokemuksia?”

Näistä nuoren ajatuksista sai alkunsa Diakonissa-

laitoksen 1000 mielen tarinaa -hanke, joka on julkaissut verkkoalustan, jossa nuoret voivat käydä moderoitua ratkaisuhakuista keskustelua mielenterveyteen ja palveluihin liittyen.

1000 mielen tarinaa on osa Diakonissalaitoksen Vamos-palveluita. Vamos tukee 16–29-vuotiaita työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Valtakunnallinen hanke on kolmevuotinen ja sitä rahoittaa STEA, ja hankkeen viimeinen vuosi on nyt käynnistynyt.

Haapajärvi

Teemana ”Kotiseutumme: reilusti, rohkeasti ja rakkaudella”

Pyydämme tapahtumajärjestäjiä ilmoittamaan kyseisen viikon tapahtumat Maaselän Extran toimitukseen Marketta Kotiniemelle p. 0400 885 079.

Näin varmistat, että tapahtumasi näkyy kesällä Haapajärvi-viikon ilmoituksessa Maaselän Extrassa ja Haapajärvi-Seuran verkkosivuilla.

Alustava Haapajärvi-päivien ohjelma julkaistaan ke 1.5. Maaselän Extrassa.

Tehdään yhdessä entistä

UUTISET

Turvattomuuden tunne ja olosuhteet vähentävät

talvipyöräilyä

Talveksi pyörän varastoon jättäneet kokevat talvipyöräilyn turvattomaksi, selviää Liikenneturvan kyselyssä. Ennakoiva ajotapa ja sopiva tilannenopeus tulee huomioida pyörän satulaan noustessa. Lisäksi hyvät varusteet tekevät talvella pyöräilystä mukavampaa ja turvallisempaa.

Liikenneturvan kyselyssä* 46 % vastaajista kertoi liikkuvansa pyörällä ainakin joskus. Pyöräilevistä vastaajista noin joka kolmas kertoi ajaneensa pyörällä viime talven aikana. Vastaajista, jotka eivät pyöräilleet viime talvena yli puolet (54 %) kertoi syyksi turvattomuuden tunteen. Hieman harvempi (51 %) kertoi jättävänsä pyörän talveksi varastoon olosuhteiden vuoksi.

Talvipyöräilyn turvallisuuteen voi monilta osin vaikuttaa itse, muistuttaa Liikenneturvan suunnittelija Leena Piippa – Talven säähän tai keleihin ei voi itse vaikuttaa, mutta niihin voi varautua. Talvipyöräily onnistuu hyvin, kun pyörän ja pyöräilijän varusteet ovat keliin sopivat. Myös ajotapa on syytä kääntää talviasentoon, Piippa kertoo.

Talven säähän tai keleihin ei voi itse vaikuttaa, mutta niihin voi varautua.

Vastaajista, jotka fillaroivat talvella, 78 % koki talvipyöräilyn turvalliseksi ja 75 % mukavaksi. Talvella pyöräilijöistä suurin osa (86 %) kertoo myös omien varusteidensa sopivan talvipyöräilyyn. – Jos talvipyöräilyä ja sen turvallisuutta halutaan lisätä, tulee myös pyöräväylien kunnossapitoon panostaa, Piippa pohtii.

TALVELLA JA ERITYISES -

TI liukkailla jokaisen tielläliikkujan on ennakoitava ja sovitettava vauhtinsa kelin mukaan.

– Olosuhteisiin sopiva ajonopeus ja ajamiseen keskittyminen lisäävät turvallisuutta haastavissa pyöräilykeleissä. Kannattaa seurata autoilijoille ja kävelijöille tarkoitettuja liukastumis- ja liikennesäävaroituksia. Kun kävelijöitä varoitetaan liukkaista kävelyteistä, myös pyöräteillä voi olla liukasta, Piippa vinkkaa.

– Ennakoiva pyöräilijä tarkkailee liikennettä, pitää kunnon turvavälin edellä ajaviin ja kertoo aikeistaan näyttämällä suuntamerkkiä. Myös soittokelloa kannattaa käyttää rohkeasti. Sen avulla pyöräilijä voi tarvittaessa varoittaa muita tielläliikkujia lähestymisestään, Piippa rohkaisee.

KELIN MUKAINEN vaatetus tekee pyöräilystä mukavampaa ja turvallisempaa. Nastarenkaat tuovat jäisellä ja liukkaalla kelillä pyöräilyyn tarpeellista lisäpitoa. Myös karkeakuvioinen rengas sopii talvipyöräilyyn.

Lisäksi pimeällä on huolehdittava, että pyöräilijä näkyy muille ja näkee itse eteensä. Etuvalo kannattaa suunnata alaviistoon, jolloin valo näyttää tienpinnan olosuhteet eikä se häikäise vastaantulijoita. Lisäksi pyörästä on löydyttävä punainen takavalo ja sivuheijastimet. Pyöräilijän kannattaa tehdä myös itsensä näkyväksi heijastimin tai heijastinliivillä.

– Kypärä on syytä laittaa päähän myös talvella polkiessa, Piippa muistuttaa.

* Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Kantar Public (nyk. Verian) maaliskuussa 2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 1073 henkilöä, joista säännöllisesti tai joskus polkupyörällä liikkuvia 489 henkilöä. Talvipyöräilyä koskevat kysymykset esitettiin pyörällä liikkuville vastaajille.

Talvella ja erityisesti liukkailla jokaisen tielläliikkujan on ennakoitava ja sovitettava vauhtinsa

AUTOT & LIIKENNE

Laatuvaihdokit Autoruletista Haapajärveltä.

KYSY TARJOUSHINNAT LIIKKEESTÄMME puh.08-762093tai tule käymään

SUORITAMME RENKAILLE:

-ASENNUKSET

-TASAPAINOITUKSET

-VAURIOKORJAUKSET

-PAISTOKORJAUKSET(isotrenkaat)

-PINNOITUKSET(ka-renkaat)

KAUTTAMME RENKAAT:

-HENKILÖ-JA PAKETTIAUTOIHIN -MAASTUREIHIN

-MAATALOUSKONEISIIN -TYÖKONEISIIN

-KUORMA-AUTOIHIN

HAAPAJÄRVENKUMIKESKUS KY

Kolakatu18,85800 Haapajärvi

Ikääntyneitä huolettaa ajoterveys

Joka seitsemäs 65 vuotta täyttänyt autoilija on huomannut ajokykynsä heikentyneen iän myötä, kertoo

Liikenneturvan tuore kysely. Omasta ajoterveydestä kannetaan myös huolta. Toisaalta useampi kuin neljä viidestä kertoo iän tuoman kokemuksen auttavan myös välttämään riskitilanteita liikenteessä.

AUTOT & LIIKENNE

Liikenneturvan 65 vuotta täyttäneille suunnatussa kyselyssä* lähes joka toinen vastaaja (44 %) on huomannut ikääntymisen tuoneen uudenlaisia haasteita liikenteessä liikkumiseen. Autoilevista vastaajista joka seitsemäs (15 %) on huomannut ajokykynsä heikentyneen iän myötä. Toisaalta suuri osa (83 %) ikäkuljettajista kokee, että kokemus auttaa välttämään riskitilanteita liikenteessä.

– Ikääntyminen heikentää toimintakykyä vääjäämättä. Usein ajotaidossa ei tapahdu muutoksia, vaan kyky ajaa turvallisesti erilaisissa tilanteissa heikentyy. Iän tuoma kokemus, osaaminen ja harkinta auttavat kuitenkin ennakoimaan ja välttämään monia riskejä. Tärkeää on tehdä oman voinnin seurannas-

ta tapa ja tarkkailla ajokyvyssä tapahtuvia muutoksia, summaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm

– Terveydellisten ongelmien ilmaantuessa lääkärille menoa ei kannata viivyttää sen takia, että pelkää ajo-oikeuden menettämistä. Sairauden hoito tukee usein myös ajoterveyttä, Nyholm jatkaa. Lähes joka kymmenes kuljettajista kertoo Liikenneturvan kyselyssä kantavansa huolta omasta ajoterveydestään ainakin hetkellisesti. He myös toivovat, että läheiset kertoisivat, jos he huomaavat ajokyvyssä muutoksia. Pienelle osalle läheinen on ilmaissutkin huolestuneisuutensa.

YLI PUOLET Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ikäkuljettajista kertoo tarvitsevansa autoa perheenjäsenen tai läheisen asioiden hoitamiseen. Lähes 90 prosenttia kokee arkensa

hankaloituvan paljon, jos autoa ei olisi. Lähes kolme neljästä uskoo, että se tarkoittaisi myös harrastuksesta tai mökkeilystä luopumista.

– Myös eläkkeellä ihmisillä on monia syitä ja tarpeita auton käyttöön. Etenkin maalla ja kaukana palveluista asuvien ikääntyneiden liikkuminen nojaa usein omaan autoon. Myös tiheämmin asutuilla seuduilla voi esimerkiksi lastenlasten kuskaaminen olla hankalien yhteyksien päässä. Ratin taakse ei kuitenkaan ole asiaa, jos ajoterveys ei riitä, Nyholm painottaa.

Puolet autoilevista vastaajista ei ollut varautunut mitenkään arjen pyörittämiseen tilanteessa, jossa ajoterveys ei enää riitä turvalliseen ajamiseen. Joka kymmenes oli muuttanut tai aikoo muuttaa, neljäsosa oli selvittänyt muita mahdollisia kulkutapoja ja joka viides oli keskustellut asiasta läheisensä kanssa.

Terveydellisten ongelmien ilmaantuessa lääkärille menoa ei kannata viivyttää sen takia, että pelkää ajo-oikeuden menettämistä. Sairauden hoito tukee usein myös ajoterveyttä.

KUVA: ALEKSI MAKKONEN / LIIKENNETURVA.

– Vaihtoehtoisia kulkutapoja tai muita järjestelyjä kannattaa selvittää ja ottaa mahdollisuuksien mukaan myös käyttöön hyvissä ajoin, eikä vasta silloin, kun on pakko. Ajokyvyn säilyttämistä tukee myös omin voimin liikkuminen, edes osan matkasta. Kun toimintakyky heik-

Joka

neljäs

kenee, lyhytkin liikkuminen muuttuu usein vaativammaksi. Asuinkunnalla voi olla esimerkiksi tarjolla palveluliikennettä, kyyditsemispalveluita, liikkumisen apuvälineitä lainaan tai rahallista tukea liikkumiseen, Nyholm kertoo.

*Liikenneturva selvit -

ti ikääntyneiden ajatuksia ja kokemuksia liikenteestä ja liikkumisestä kyselyllä elo-lokakuussa 2023. Suomen Kyselytutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1100 iältään vähintään 65-vuotiasta henkilöä. Tieto kerättiin sekä puhelinhaastatteluna että sähköisellä kyselyllä.

jättää linja-autossa turvavyön kiinnittämättä

Liikenneturvan vuonna 2021 teettämän kyselyn mukaan joka neljäs vastaaja kertoi, että ei välttämättä käytä turvavyötä

linja-autossa silloin, kun se löytyy omalta istumapaikalta. Saman kyselyn mukaan lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta pitää turvavyön käyttämättä jättämistä erittäin tai melko vakavana liikennerikkomuksena.

Turvavyö toimii samoin

linja-autossa kuin henkilöautossakin. Riippumatta auton koosta oikein kiinnitetty turvavyö pitää ihmisen istuimellaan ja estää häntä iskeytymästä auton koviin sisäosiin törmäystilanteessa.

Turvavyö on hyvä esimerkki turvalaitteesta, jonka käyttö on äärimmäisen helppoa, mutta hyöty törmäystilanteessa on suuri. Ilman turvavyötä matkustava voi aiheuttaa viisinkertaisen kuolemanriskin turvavyötä käyttävälle edessä istuvalle matkustajalle.

Turvavöiden käyttöpakko linja-autoissa tuli voimaan vuonna 2006.

JOTTA RUOALLA OLISI TARINA

UUSI à la carte Menu alkaen 5.3.

Häät

TULOSSA

*pihviVIIKOT 2-27.4.

*Kansainvälinen kilpipäivä 20.4.

*Makumatka Oulaisissa 27.4.

*Varaa paikat nyt myös 12.5. äitienpäivälounaalle

Lisätietoja www.pikkuveli.fi

JUHLIEN PUUTOSTILAAN

pikkuVELI CATERING

Muistotilaisuudet

Syntymäpäivät

Yritysjuhlat / Yksityis kemut

Kokkikoulut / Kokki kotiin

Onko tiedossa juhlia ja kekkereitä?

OTAPPA

yhteyttä niin suunnitellaan messevät kemut yhdessä!

Kaikkeen juhlien akuuttiin puutostilaan

À la carte Ravintola pikkuVELI, Lintutie 1 / Lounasravintola pikkuVELI, Valtakatu 4 pikkuVELI Catering 84100 Ylivieska 010 323 3562 / pikkuveli@pikkuveli.fi

EXTRASSA KOKOUSILMOITUKSENNE

TAVOITTAA KAIKKI PAIKALLISET JÄSENET, SILLÄ EXTRA JAETAAN JOKA TALOUTEEN HAAPAJÄRVELLÄ JA REISJÄRVELLÄ.

Maaselän Extran kokonaisjakelu on yli 9000 kpl. Lehti jaetaan joka talouteen Haapajärvellä ja Reisjärvellä sekä Pyhäjärvelle 2200 kpl, Nivalaan 850 kpl, Kärsämäelle 750 kpl ja Pihtiputaalle 650 kpl. Lisäksi lehti on vapaasti luettavissa myös verkossa osoitteessa www.maaselanextra.fi

Joka viides nuori kokee, etteivät vanhemmat välitä heidän netin käytöstään

UUTISET

Moni kyselyyn vastanneista nuorista haluaisi vähentää netin käyttöä, mutta kokee, ettei ole pystynyt. Sama trendi näkyi myös syksyllä julkaistussa Kouluterveyskyselyssä.

Joka neljäs mediankäyttökyselyn vastaaja kertoo, että kotona on joskus riitaa nuoren puhelimen tai netin käytöstä. Jopa 59 prosenttia nuorista ilmoittaa, ettei heillä ole kotona sääntöjä puhelimen käytölle nukkumaan mennessä tai yöllä. Yli viidesosa nuorista (22 %) toisaalta ilmoittaa kokevansa, ettei vanhempia kiinnosta se, kuinka paljon he käyttävät nettiä.

Nuorten vastauksissa korostuvat myös somen käyttöön liittyvät yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteet, jotka ovat kasvaneet jopa 10 prosenttiyksikköä. Joka neljäs nuori kertoo kokevansa itsensä yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi esimerkiksi nähdessään somekuvia tilanteis-

ta, joissa he eivät olleet mukana. Vastanneista 31 prosenttia puolestaan kertoo puolestaan kokeneensa painetta siihen, että somekuvissa tulisi näyttää hyvältä.

POSITIIVISTA ON, että somessa ja digipeleissä käytetty aika on kyselyn mukaan laskenut koronavuonna 2021 toteutetun kyselystä, jolloin nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuudet olivat poikkeuksellisen rajatut. Nuoret myös selvästi suhtautuvat melko kriittisesti netin käyttöönsä ja haluaisivat vaikuttaa siihen. Kuitenkin vain 45 prosenttia nuorista kuvailee hallitsevansa puhelimen ja netin käytön hyvin. Vuonna 2018 vastaava osuus oli vielä merkittävästi suurempi, 73 prosenttia nuorista.

MLL:n Nuorten mediankäytön kyselyn vastaukset kerättiin verkkokyselyllä marraskuun 2023 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 3627 nuorta, jotka olivat iältään 9–22-vuotiaita. Vastaajista valtaosa (83 %) oli kuitenkin 13–17-vuotiaita.

Suomen Vahvin Mies ja Nainen -kilpailujen vetovastuu siirtyy

Suomen Vahvin Oy:lle

Suomen Vahvin Mies ja Nainen -kilpailujen vetovastuu siirtyy liiketoimintakaupalla Suomen Vahvin Oy:lle. Tämä merkitsee uutta vaihetta kilpailun historiassa. Vanhoja hyväksi havaittuja asioita kunnioittaen ja vaalien sekä uuden kehittäminen tuo varmasti parhaan lopputuloksen niin kilpailijoille kuin yleisöllekin.

SUOMEN VAHVIN OY toimitusjohtajana toimii hallitseva Suomen vahvin mies Jarkko Mehtälä Haapajärveltä ja hän on sitoutunut jatkamaan kilpailun perinteitä ja nostamaan sen profiilia entisestään.

– Minulla on päässyt syntymään paljon ideoita ja ajatuksia tässä prosessin aikana ja minulla onkin vahva näkemys siitä, miten voimamieskilpailut voivat edelleen kehittyä ja kasvaa. Mutta yksin tässäkään ei pärjätä vaan ide-

oita tulen varmasti kyselemään muiltakin, Jarkko toteaa. – Suomen Vahvin Mies ja Nainen -kilpailujen arvot, kuten reiluus, toisten kunnioitus ja urheiluhenki, ovat edelleen keskiössä kaikessa toiminnassamme ja näihin nojaten joudunkin hiukan haikein mielin toteamaan, että omalta osaltani kisat Suomen Vahvin Mies kilpailuissa on nyt kilpailtu ja keskityn kansainvälisiin kilpailuihin, sekä tietysti järjestelypuolelle. Haluan toiminnan olevan jatkossakin avointa ja rehtiä eikä siihen sovi järjestäjän itsensä kilpaileminen. Tokikaan se ei olisi helppoakaan, koska kisajärjestelyt vievät valtavasti voimavaroja ja keskittymistä. Minun jäädessä pois finaalista siirtyy suora finaalipaikka edelliselle mestarille, mikäli hän ottaa paikan vastaan.

– Haluan kiittää Suomen Vahvin Mies Oy:tä heidän valtaisasta panoksestaan kilpailun luomisessa nykyiseen loistoonsa ja arvoonsa, tästä on hyvä jatkaa. Toivotamme menestystä heidän tu-

leviin hankkeisiinsa, Jarkko kertoo.

Virallisesti vetovastuu siirtyy 01.04.2024, mutta jo nyt Jarkko alkaa perehtymään asioihin ja valmistautumaan tulevaan, sekä Markku pysyy kuviossa vahvasti mukana rinnalla.

– Minulle Suomen Vahvin Mies ja Nainen -kilpailu on kuin oma lapsi, eikä tämän toiminnan luovuttaminen kenelle tahansa olisi tullut kysymykseenkään. Olenkin äärimmäisen onnellinen siitä, että neuvottelut juuri Jarkon kanssa johtivat näin hedelmälliseen lopputulokseen. Haluan osaltani kiittää koko voimamies ja -nais perhettä menneistä vuosista ja vuosikymmenistä. Minun on nyt aika siirtyä sivuun ja nyt voin sen tehdä rauhallisin mielin, kuittaa Markku Suonenvirta Markkua nähdään vielä kisapaikalla ja mukana järjestelyissä mentorin roolissa. Tämän vuoden kilpailuja hän onkin jo rakentanut kuten aina ennenkin ja on hommissa mukana aina vuoden viimeiseen kivennostoon saakka.

UUTISET

Suomen Suurin pilkkitapahtuma keskellä kaupunkia!

Omat pilkkikisat myös lapsille!

Arvan/-kortin lunastaneiden kesken arvotaan kaksi Volkswagen Taigo Comfort henkilöautoa ja 10 kpl Trek District sähköpyörää. Myös pilkkikilpailuissa upeat tavarapalkinnot!

OHJELMAA KOKO PERHEELLE

mm: Eini, Taikuri Kari, Markku Ketola, Lauluyhtye Järvärit...

Lisäksi Tanssikoulu Stage, Kamarikuoro Arios, Hyvä Fiiilis ja Mind Body Yoga ja ParkHotelllissa mm. Eini, Potkuri Trio sekä The Bilebändi

Taikuri Kari

Kuva: Mirva Smeds

Kahdeksan positiivista vuotta

Olen toiminut kahdeksan vuotta positiivisten tarinoiden merkeissä Kärsämäen kunnanjohtajana ja on kiitosten aika. Kunta on ollut koko ajan myönteisessä kierteessä. Kaikki ovat keskittäneet voimavaransa kunnan kehittämiseen, niin päättäjät kuin yrittäjät ja kuntalaisetkin. Henkilökunta on voinut keskittyä kuntalaisten hyvän elämän edellytysten edistämiseen. Eipä ihme, että kuluneet vuodet ovat olleet minulle ehkäpä työhistoriani parhaita vuosia.

Kuntien toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja tämä muutos edellyttää ennakoivaa ja vastuullista johtajuutta. Kohtaamme monia odottamattomia haasteita, kuten nyt kansainväliset konfliktit ja pandemian aiheuttamat muutokset taloudessa sekä työelämässä. Tärkeää on kyky sopeutua ja toimia yhdessä.

Kärsämäellä on omaksuttu vastuullisuuden periaate osaksi kunnan strategiaa. Kunta on Positiivisten tarinoiden pitäjä, joka huomioi myös kestävän kehityksen ja ilmastotyön kaikessa toiminnassaan. Halutaan rakentaa parempaa huomista yhdessä.

Elinvoimaisuuden, ympäristön, sosiaalisen hyvinvoinnin ja hyvän hallinnon vaaliminen eivät ole pelkästään velvollisuus, vaan edellytys vakaalle ja menestyksekkäälle kunnalle. Tämä vaatii kuntapäättäjiltä viisasta johtajuutta, joka kykenee näkemään pitkälle tulevaisuuteen ja ottamaan positiivisia riskejä uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Alustatalous on digitaalisen talouden muutos, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta samalla se asettaa haasteita etenkin maaseutumaisille kunnille; palvelut menevät nettiin ja liiketiloja, myös entisiä kuntien tiloja, tyhjenee. Samalla alustatalous on mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja ja tuoda lisää elinvoimaa maaseudulle.

Erityisesti haluan korostaa kestävää energian tuo -

tantoa, joka on laaja-alaisesti maaseutukuntiin investoivaa maanomistajien ja energiayhtiöiden yhteistä elinkeinotoimintaa. Kuntien tulee nyt olla kaikin tavoin tämän elinkeinotoiminnan kasvun kumppani joustavan ja mahdollistavan kaavoituksen ja lupaprosessien avulla.

Päästövapaan energiatuotannon elinvoimavaikutukset hajautuvat laaja-alisesti tarjoten mahdollisuuksia tuhansille maaseudun ihmisille ja yrityksille. Samalla niiden haitalliset ympäristövaikutukset ovat minimaalisia verrattuna yhteenkään aikaisempaan energiamurrokseen teollisen historian aikana. Mitään päästöjä ei synny ja samalla toiminta parantaa liikenneyhteyksiä ja muiden toimialojen, kuten mm. metsä- ja maatalouden kannattavuutta.

Näin ajateltuna ilmaston muutos on mahdollisuus, joka tuo investointeja. Samalla elinolosuhteiden heikentyessä muuttoliike kiihtyy monessa maailmanosassa. Myös sodat ajavat ihmisiä pois kodeistaan. Tämä muuttoliike vaikuttaa myös meihin. Onneksi näemme muuttoliikkeen toivottavana, jopa välttämättömänä, osana maamme ja alueidemme kehittymistä ja selviytymistä, sillä oma väki vanhenee ja vähenee.

Muuttoliikkeen seurauksena yhteisömme monimuotoistuvat vääjäämättömästi. Tarvitsemme kulttuurien tuntemusta ja kotoutumista uuteen, aikaisempaa monimuotoisempaan todellisuuteen.

Haluan kiittää, että sain olla mukana Kärsämäen kunnan kehittämisessä nämä vuodet. Uudet haasteet odottavat ja muutos on aina kaikille mahdollisuus.

Esa Jussila Kärsämäen kunnanjohtaja

Esa Jussila on kiitollinen kaikista vuosista, jotka hän on saanut olla mukana kehittämässä Kärsämäen kuntaa.

Terveys & Hyvinvointi

Kotiin vietävä päihdekuntoutus perheille

Perhepäihdekuntoutus kotiin -hankkeen tavoitteena on ehkäistä ja minimoida päihteiden haittavaikutuksia sikiölle ja vauvalle tukemalla äidin tai vanhempien päihteettömyyttä sekä vanhemman ja lapsen välistä varhaista suhdetta jo raskaudesta lähtien. Kotiin annettavassa perhekuntoutuksessa keskeisenä tavoitteena on varmistaa lapsen turvallinen ja päihteetön arki omassa kodissa ja koko perheen kuntoutus.

TERVEYS & HYVINVOINTI

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöstä valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien palveluiden turvaamiseksi. Nyt uuden hankeavustuksen turvin Oulun kaupungin alueella

pilotoidaan uusi, monialainen kotiin vietävä päihdekuntoutuksen palvelu perheille. Kotiin annettava intensiivinen tuki on suunnitelmallista ja perheen tarvitsema tuen tarve sovitellaan yhteen monialaisesti.

TARKOITUKSENA ON vahvistaa Pohteen omaa avopalvelutuotantoa tällä perhepäihdekuntoutus -

palvelulla. Laitos- ja kuntoutuspalveluiden ohella kotiin vietävällä palvelulla ennaltaehkäistään pitkällä aikavälillä lasten huostaanottoja. Perhepäihdekuntoutus kotiin -palvelu vastaa myös niihin tilanteisiin, jossa perhe kotiutuu laitosmuotoisesta perhekuntoutuksesta tai päihde-ensikodista. Yhteistyötä peruspalveluihin, kuten neuvolaan, kehitetään en-

Väsymyksen ja huonon yöunen syynä voi olla tissuttelu tai älylaitteiden käyttö iltaisin

TERVEYS & HYVINVOINTI

Parin lasin jälkeen nukahtaa helpommin, mutta alkoholin vaikutuksesta nukkuminen muuttuu pinnalliseksi. Alkoholi vähentää palautumiselle tärkeiden syvän unen sekä REM-unen määrää.

Jatkuvassa käytössä alkoholi vaikuttaa unen rakenteeseen, lisää unettomuutta ja on riski myös uniapnealle.

KÄNNYKÄT, TABLETIT, some ja pelaaminen aktivoivat aivoja ja nostavat samalla vireystilaa. Aivojen aktivoituessa yöuni jää kevyeksi ja nukahtaminen on vaikeaa.

Melatoniini on hormoni, joka lyhentää nukahtamisaikaa ja ylläpitää unta. Melatoniinia erittyy ihmisen aivoissa luontaisesti.

Jos nukkuu liian vähän,

Ihminen huomaa itse, että ei jaksa samalla lailla kuin muut. Väsymyksen tunne voi olla jatkuvaa. Nukahtelu luennolla tai telkkarin ääressä sekä halu ahmia hiilihyd-

raatteja voivat kertoa huonosta yöunesta. Huono yöuni lisää hermostuneisuutta ja ärtyisyyttä. Keskittymiskyky on heikko ja päätöksenteko voi olla vaikeaa.

Inhimillisiä kohtaamisia

Tervetuloa Haapavedelle tutustumaan Attendo Kaivopuistoon pe 15.3. klo 12–15

tistä sujuvammaksi.

TAVOITTEENA ON VAKIINNUTTAA kotiin vietävä perhepäihdekuntou-

tus osaksi nykyisiä palveluita. Perhepäihdekuntoutuksen kehittämisvaiheessa korostuu perheen kokemus ja arvio palvelusta

sekä yhteistyöverkostojen arviot toiminnasta. Helmikuun 2024 aikana aloitetaan ensimmäiset asiakaskäynnit perheisiin.

Hei sote-alan ammattilainen tai alan opiskelija!

Esperi Koti Rantaniemi on nuorten aikuisten kehitysvammaisten koti Reisjärvellä. Haemme nyt uusia työkavereita – tulisitko sinä osaksi iloista porukkaamme? Voit olla alan opiskelija tai jo ammattilainen, vailla keikkatöitä, kesätöitä tai vakituista työsuhdetta. Meillä työpäiväsi keskittyy asukkaiden parissa tehtävään työhön, sisältäen sekä ohjaavaa että hoidollista työtä. Pääset myös hyödyntämään työssä omia vahvuuksiasi ja kiinnostuksen kohteitasi.

Kerron mielelläni lisää: yksikönpäällikkö Simo Lamminsivu, p. 046 920 2791, simo.lamminsivu@esperi.fi

Hae nyt osoitteessa ura.esperi.fi

Kaikille avoin ja maksuton TerveMuisti-webinaari

to 14.3.2024 klo 13.30-16.00

Etäkatsomot

Haapajärvellä valtuustosalissa ja Pyhäjärvellä srk-keskuksessa

Ohjelma:

13.30 Tervetuloa

Muistiterveysasiantuntija Minna Kaltio

13.45 Miten uni voi parantaa muistia ja aivojen toimintaa?

Eevert Partinen, unen asiantuntijalääkäri, Uniklinikka, Terveystalo

15.00 Ajankohtaista muistisairauksien ehkäisystä Tiia Ngandu, tutkimuspäällikkö, THL

15.45 Webinaarin yhteenveto

Tervetuloa!

Webinaaria on mahdollista seurata myös kotisohvalta. Linkki löytyy www.suomenselanmuisti.fi

Ristikon ratkaisu sivulla 33.

KUUKAUDEN RISTISANATEHTÄVÄ

SYNTIPUKKI ESTRADILLA NEGATIIVISIA MUMMOLLA ELÄMÄ KELPAA BRASILIASSA JOSKUS VALIKOSSA

OSA

VILJELYYN

KALLISARVOINEN

ELEMENTTEJÄ

L KESKELLÄ MAALAREILLA

(V)ARSIA

TUNTEELLISILTA

SEILORIN VUOTEESSA?

KEITETTYA ..

KUVAA ARKIELÄMÄÄ

EPATÄYDELLISESTI

HERKKUSUULLE HANNAN SUKUA?

ÄÄNEKÄSTÄ

VALTIOTA

SADEPÄIVÄT

REHUKSI

SYREENINKUKAN

MAKKARA

VAHVISTAVA

(V)ÄKIJUOMA

KORTTIPELI

LAKKIPÄINEN JAETTUJAKIN

AMPUI

LÖÖPPIIN LISÄTÄ VAUHTIA

UUTISOI KOHDAKKOIN BONDINA

TIETTY ASEESEEN

VÄÄRENTÄMÄTÖN LAPPUMONIPAIKKAINEN

BRITTIKAUP. MAALLAKIN

KÄMMI INTISSÄ

AIKUISELLE

HYLLY PÄÄLLYS

PUHTAAT

LUMESTA HEIKKO

KOLTIAINEN ELÄINTARHASSA URIA -NUKKE

HAIKEITA

KUVALLISIA

KANSANMUSAA

LUKIOSSA

HÄNNILLÄ HIENOJAKOISIA

PULLOTTAVA VESIHIUKKASISTA

PUOLUEELLE YKSIN ESITETTY POHJOISESSA

PUHEENAIHEINA VOIDAAN TALON TAVOILLE

KAIKKIRUOKAISIA

PALONIEMI

Allergiaa

esiintyy selvästi vähemmän lapsilla, joilla on vanhempia sisaruksia

Allergia- ja astmalääkkeiden käyttö oli huomattavasti vähäisempää lapsilla, joilla oli vanhempia sisaruksia sekä esikoisilla, joiden ikäero nuorempiin sisaruksiin oli pieni.

TERVEYS

Sisarusten kanssa eläminen erityisesti ensimmäisinä elinvuosina suojaa lasta allergisilta sairauksilta.

– Tulokset antavat vahvaa tukea mikrobiomihypoteesille astma- ja allergiaoireiden selittäjänä, toteaa hankkeen toinen vastuututkija Heta Moustgaard Kelasta.

Helsingin yliopiston ja Kelan tutkimus perustui yli puolen miljoonan vuosina 1995-2004 syntyneen suomalaislapsen aineistoon. Tutkimuksessa allergisen nuhan, atooppisen ihottuman, astman ja vaikeiden allergisten reaktioiden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden ostotodennäköisyyttä tarkasteltiin 0–15-vuotiailla suomalaisilla sisarusten lukumäärän, syntymäjärjestyksen ja sisarusten ikäeron mukaan.

Helsingin yliopiston tutkimuk-

43

sessa testattiin mikrobiomihypoteesia, jonka mukaan sisarusten aiheuttama mikrobialtistus suojaa astman ja allergioiden kehittymiseltä. Jo pitkään on tiedetty, että esikoisilla ja ainoilla lapsilla on muita enemmän allergisia sairauksia.

– Aiemmissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu sulkea pois muita selittäviä tekijöitä, kuten keisarileikkausten, asuinympäristön ja geneettisten erojen vaikutuksia, kertoo hankkeen toinen vastuututkija Juha Luukkonen Helsingin yliopistosta.

ANALYYSEISSA HUOMIOITIIN useita yhteyttä sekoittavia tekijöitä, kuten synnytystapa, asuinpaikan kaupunkimaisuus ja perheen sosioekonominen asema, sekä sisarusvertailun avulla kaikki sisarusten jakamat geneettiset tekijät ja ympäristötekijät.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Epidemiology -tiedelehdessä.

Pieni kulkija

Maataloudessa myllertää

Keski-Euroopan maanviljelijät ovat osoittaneet mieltään EU:n maatalouspolitiikkaa vastaan järjestämällä valtavan suuria traktorimarsseja. Viljelijät vastustavat ruuan hintakehitystä, jossa alkutuottajalle jää entistä pienempi osuus ruuan hinnasta ja samalla kuitenkin tuotantokustannukset nousevat koko ajan. Vastustusta on myös EU-byrokratiaa kohtaan. Haastattelussa viljelijä manasi, että päivisin saa raataa pelloilla ja iltaisin joutuu raatamaan erilaisten EU-säädösten määräämien lomakkeiden täyttämisessä. Suomessa ei vastaavia mielenosoituksia ole vielä ollut, mutta kun tarkastelee suomalaista säännöstöä ja sen kehittymistä, ei voi kuin todeta, että ehkä aihetta olisi!

OTAN ESIMERKIN meidän alueemme tärkeimmästä maataloussektorista, maidontuotannosta.

Edellinen hallitus sääti valtioneuvoston asetuksen 138/2019, joka koskee esimerkiksi navettojen rakentamista. Asetuksessa

määritetään navetan vähimmäisetäisyydestä lähimpään naapurikiinteistöön. Vaatimus minimietäisyydestä riippuu tuotantolaitoksen koosta, eläinmäärästä ja myös siitä, miten lantavarasto on rakennettu. Asetuksen taulukon mukaan minimietäisyys toiseen kiinteistöön on 200 m ja suurimmilla tiloilla vähintään 450 m. Mitä tämä merkitsee meidän alueellamme?

ALUEELLAMME (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi) oli vielä 31.12.1980 yhteensä 1124 maitotilaa. Kun Suomi liitettiin Euroopan Unioniin, asetetiin erääksi suomalaiseksi tavoitteeksi maatilojen koon kasvattaminen. Ja toden totta, suomalaiset tilat ovat kasvaneet vauhdilla, samalla tilojen lukumäärä on romahtanut. Vuonna 2022 oli alueellamme enää vain 113 maitotilaa (Haapajärvellä 42, Pyhäjärvellä 25 ja Reisjärvellä 46). Mitä tämä sitten tarkoittaa maidontuotannossa? Vuonna 1980 maitoa tuotettiin alueellamme 39 342 000 litraa, keskimäärin 35 000 litraa maito-

Ilkka Heinonen

Esikoisilla ja ainoilla lapsilla on muita enemmän allergisia s airauksia.

tilaa kohti. Vuonna 2022 maitoa tuotettiin 51 785 821 litraa, keskimäärin 460 000 litraa maitotilaa kohti. Tilojen lukumäärä on pienentynyt yli tuhannella , mutta tuotanto on kasvanut 12 443 821 litraa.

MEIDÄN ALUEELLAMME

MAATILAT sijoittuvat usein talouskeskusten ryhmiin, melko lähelle toisiaan. Isojen tilojen kohdalla esimerkiksi Haapajärvellä vain noin neljännes maitotiloista sijoittuu nykyisin niin, että minimietäisyydestä naapurikiinteistölle ei tulisi ongelmaa mahdollisessa navettainvestoinnissa. Ajaudummeko siis ympäristönsuojeluasetuksen kirjainta noudattaen tilanteeseen, jossa vielä kolme neljästä maitotilasta joudutaan lopettamaan, kun uusittavalle rakennukselle tai jopa rakennuksen sisälle sijoittuvalle eläinmäärän lisäykselle ei saada ympäristölupaa?

Suomessa moitimme usein Euroopan Unionin tapaa hoitaa ja määrätä asioista. On kuitenkin muistettava, että esimerkik-

si Itävallassa maatilojen koko ei ole kasvanut kovinkaan merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana. Suomen ”ongelma” ei ole EU:ssa ja sen määräyksissä, kyllä todellinen ongelma löytyy ihan täältä Suomesta! Meillä nyt on vain peri-suomalainen opittu tapa tehdä asiat ”viimeisen päälle” tarkasti. Virkamies (= virkahenkilö) ei ole mies eikä mikään, jos ei määräysvalta ole ehdoton ja jos määräyksiä ei tule koko ajan lisää.

PIENEN KULKIJAN IHMETTELEVÄ , vapiseva ja mutkainen etusormi sojottaa jälleen kerran Ympäristöministeriön virkakuntaa kohti. Naapuri-Venäjän touhuissa ihmetyttää tuhansissa vuosissa opittu tapa uskoa tsaarin olevan Jumalasta seuraava, erehtymätön auktoriteetti, joka saa kurittaa tottelematonta kansaa mielensä mukaan. Suomessa tämä tsaarinaikainen rooli korostuu valitettavasti juuri Ympäristöministeriön tavassa toimia, tapana on tulkita lakia ja asetuksia aina tiukimman mahdollisen tulkinnan mukai-

sesti. Tästä olkoon esimerkkinä vaikkapa Vaasan Hallinto-oikeuden päätös 15.10.2021 numerolla 21/0131/3, jossa eläinsuojan sisällä tapahtuva eläinmäärän lisäys kiellettiin. Suomalainen viljelijä on oppinut Täällä pohjan tähden alla kirjan Koskelan Jussin tavoin purkamaan voimansa ja mielensä suohon, jota muokkaamalla saadaan toivottomastakin lähtökohdasta elinkelpoista peltoa. Mutta nyt tämäkin toiminta saadaan virkamiestyöllä osoitettua maailmaa tuhoavaksi, täysin tuomittavaksi teoksi. Koskelan Jussin yli sadan vuoden takainen toiminta olisi nykyisillä sääntöjen tulkinnoilla johtanut asianomaisen päätymiseen tuomiolle suoluonnon tuhoamisesta. Samalla tuhoutuisi Väinö Linnan hienon kirjasarjan koko ydin. Odotan sitä aikaa, jolloin virkamiehistä opitaan kasvattamaan oivallinen tukijoukko suomalaisten puolustajiksi. Toivottavasti tähän ei kulu itäisen maan tavoin yli tuhatta vuotta.

Keskeytykset ja liian suuri työn määrä ovat

Työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla.

Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marraskuussa 2023. Tällä kertaa teemaksi valittiin psykososiaaliset tekijät ja niiden hallinta. Paneelissa oli sama teema vuonna 2016.

Vastaajista 34 prosenttia arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla (25 prosenttia vuonna 2016) ja jossain määrin 53 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia vastaajista arvioi liiallisen tiedon määrän kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikallaan.

Työjärjestelyjen osalta liian suuren työmäärän tai kovan työtahdin koki 27 prosenttia jatkuvasti, 60

prosenttia jossain määrin. Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia.

Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi, on tutkijan mukaan syytä pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa.

TYÖSUOJELUPANEELI

OSOITTAA , että työpaikoilla on käytössä toimivia keinoja kuormitustekijöiden arviointiin. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla oli tehty psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskien arviointia. 70 prosentin mukaan työterveyshuollon toteuttamaan työpaikkaselvitykseen oli sisältynyt psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi. Kuormitustekijöiden tunnistamisessa auttavat myös hen-

kilöstö- ja ilmapiirikyselyt. Tunnistamisesta huolimatta kuormituksen hallinta koetaan vaativaksi. 76 prosenttia vastaajista arvioi, että psykososiaalisen kuormituksen hallinta on erittäin tai melko haastavaa. Kuormituksen hallintaa voivat vaikeuttaa oman alan tai työpaikan haasteet, kuten työvoimapula tai muutosneuvottelut. Yhtä yleispätevää ratkaisua kuormituksen hallintaan ei ole. Vastaajat tunnistivat hallintakeinoiksi myös muun muassa työterveyshuollon palvelut, työjärjestelyt palautumismahdollisuuksineen sekä ohjeet ja koulutuksen.

TYÖSUOJELUPANEELIN KYSELYTUTKIMUS osoittaa myös myönteistä kehitystä. Työn jatkuvien muutosten aiheuttama psykososiaalinen kuormitus on vähentynyt 11 prosenttiyk-

sikköä vuodesta 2016 vuoteen 2023. Viidesosa vastaajista arvioi nyt omalla työpaikallaan esiintyvän jatkuvien muutosten aiheuttamaa psykososiaalista kuormitusta jatkuvasti (31 prosenttia vuonna 2016).

Kaikkiaan työyhteisön

Jos työmäärä näyttää kasvavan kohtuuttomaksi, on syytä pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa.

sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien kuormitustekijöiden osalta tilanne arvioitiin tuoreimmassa tutkimuksessa hieman positiivisemmin kuin vuonna 2016.

Häirintää tai epäasiallista kohtelua ei tunnistanut omalla työpaikallaan

73 prosenttia vastaajista. Epätasa-arvoista tai syrjivää kohtelua ei tunnistanut omalla työpaikallaan 69 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmasosaa vastaajista mainitsi, että työsuhteen epävarmuutta ei juurikaan esiinny.

UUTISET

LASTEN VARHAISKASVATUSPAIKKOJEN HAKEMINEN HAAPAJÄRVELLÄ

Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea läpi vuoden. Hakemus on tehtävä viimeistään 4 kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Mikäli varhaiskasvatuksen tarve johtuu äkillisestä työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen ajankohta ole ennakoitavissa, on varhaiskasvatuspaikkaa haettava niin pian kuin mahdolista, kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen lapsen hoidotarpeen alkamista. Varhaiskasvatushakemus tehdään sähköisesti osoitteessa https://www.haapajarvi.fi/hakeminen josta löytyy myös ”ilmoitus varhaiskasvatuspaikkojen hakuajasta 2024-2025”-tiedote

LISÄTIETOJA

Varhaiskasvatuksen johtaja Minna Hattunen p. 044 445 6172

Päiväkodin johtaja Anu Ekman p. 044 445 6186

YKSITYISEN PALVELUNTUOTTAJAN

ILMOITUSMENETTELY

Varhaiskasvatuslain 44 §:n mukaan yksityisen palveluntuottajan, joka korvausta vastaan harjoittaa varhaiskasvatustoimintaa, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista lasten varhaiskasvatuksesta vastaavalle kunnan toimielimelle/viranhaltijalle.

29.2.2024

Haapajärven kaupunki / Varhaiskasvatuspalvelut

KOKOUKSIA

Haapajärven Vanhainkotiyhdistys ry:n

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS

torstaina 21.3.2024 klo 16.00

Kuonalantien monipalvelutalon ruokalassa, os. Kuonalantie 3, Haapajärvi.

Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa! Hallitus

Ristikon ratkaisu.

KESKITÄ YHDISTYKSENNE KOKOUSMAINONTA MAASELÄN EXTRAAN

VUOKRATTAVANA

Valoisa SAUNALLINEN KOLMIO 76m2 Kauppakatu 34, Hpj, 3.krs., kaukolämpö, autopaikka, heti vapaa. P. 050 410 5214

Saunallinen KT-KAKSIO

65,5 m2

Kalustettuna tai ilman, os. Isokatu 8, Hpj. P. 040 689 0049

Ottaahan se pattiin jos jää Extra saamatta!

EI HATAA, LUE SE VERKOSSA!

maaselanextra/ nakoislehti

KOKOUKSIA

TAPAHTUMAKALENTERI 13

Maaliskuu

Mummoni kuningatar Elisabeth ke 13.3.2024 klo 18.00 Haapajärven kulttuurisalissa.

Kiilojen uintiryhmät yli 5-vuotiaille 17.3.2024 saakka, https://kiilat.fi/uinti. Kopolan harrastajateatterin esittämä Kirkkoväärtin Kolmas Kortti ensi-ilta pe 22.3. klo 19, su 24.3. klo 13, ti 26.3. klo

19, ke 27.3. klo 19, su 31.3. klo 19, ke 3.4. klo

19, pe 5.4. klo 19 ja su 7.4. klo 13. Haapajärviseudun Reuma ja Tules ry, kevään kerhot 2.4. ja 6.5. valtuustosalissa klo 13.00. Ajankohtaiset tiedot: www.haapajarviseudunreumajatules.fi. Kaikkien Haapajärvellä toimivien yhdistysten ja urheiluseurojen yhteinen Järjestöilta ti 9.4.2024 alkaen klo 18.00 VauhHausissa, Ståhlberginkatu 1.

Taidematka - Pirkko Harjun taidenäyttely ti 5.3.2024-ke 10.4.2024 Haapajärven kirjastossa, kirjaston aukioloaikoina. Potilaatikkohiihto-kampanja voimassa 31.3.2024 saakka. Kts. lisää www.haapajarvi.fi/tapahtumat/2799.

Ilmainen keilakerho 19.5. saakka, alakoululaisille perjantaisin klo 14.30 Split 45 keilahallilla, Kauppakatu 45, Hpj.

Mustalaismusiikin ja romanikulttuurin ilta ke 10.4.2024 Haapajärven kulttuurisalissa. Esiintyy Pertti Palm ja Tummat tunteet. Vapaa pääsy.

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

Syödään yhdessä päivällinen to 14.3. klo 16.00-18.00 Seurakuntakodilla. Paastonajan laulujen ja virsien ilta la 16.3. klo 19.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Lauantaikahvila Stollessa la 16.3. klo 19.00 Nuorisotalo Stollessa. Italialainen kakkukahvila ke 10.4. klo 14.00 Seurakuntakodilla yhteisvastuun hyväksi.

Tervetuloa paikkakuntalaiset ja myös kauempana asuvat mukaan eri tapahtumiin Haapajärvelle!

Tapahtumakalenteri toteutettu yhteistyössä: HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

Haapajärven Kiilat ry

KEVÄTKOKOUS

pidetään Someron majalla 16.4.2024 klo 18.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa! Johtokunta

Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:n VUOSIKOKOUS

ma 8.4.2024 klo 17.00 Nuorisotalo Stollessa. Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa! Hallitus

AVOMAAITÄIRAKGOTLER JALOKINAHELAKEIINA ALKIOTHARMAATRAMINA TEATILOTILMIOOLUT TALI TASSETONTASO ESAT PIANRIKET LUUT SUKKULAMAISET ITKUT ERÄSUKOTTO JKEKOLATEHTAEPELI ALUSLAKANALIISAEROT EOLAATTAINPANIMO PIKIRAINATTUKISIAT EVÄTETNOLIEDNAALIT TOSITVKERALUJAAILA OSINABITSÄÄTTOTTUA

KOKOUKSIA

Inspis ry:n VUOSIKOKOUS

la 16.3.2024 klo 15.00 Haapajärven kirjaston kokoushuoneessa.

Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. TERVETULOA! Johtokunta

SPR Haapajärven osaston SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS

ke 20.3.2024 klo 18.00 VauHausissa, os. Ståhlberginkatu 1, Haapajärvi. Käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa! Hallitus

Keski-Pohjan Diabetesyhdistys ry:n

KEVÄTKOKOUS

torstaina 21.3.2024 klo 18.00 kulttuuritalon kokoushuoneessa, Kauppakatu 19, 85800 Haapajärvi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. HALLITUS Tervetuloa!

Haapajärvi-Seura ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS maanantaina 18.3.2024 klo 18.00 VAU!HAUSissa, Ståhlberginkatu 1.

Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Liity jäseneksi! Ota yhteyttä Maaselän Extran toimitukseen p. 0400 885 079. Tervetuloa! Johtokunta

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

Siivouspalvelut - Koneurakointi - Otsonointi

p. 040 870 7859 HAAPAJÄRVI

puh. 041 317 8294

Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Kärsämäki • Nivala

Juhani Miettunen p. 040 563 5965

KATTOHUOVAT JA TIPPAPELLIT ALUEELLA MYY

Pluskate Oy Eerik Pernu

Venylänkuja 3, 85800 Haapajärvi

• Puh. 050 438 1741 • www.kattohuopaa.fi

RUNSAASTI EDULLISIA 2-LAADUN ERIÄ!

Avoinna: MA-PE 8-15 www.haapalaskenta.fi

• Salo Tellervo, KLT

• HyyrönmäkiKnaappila Aira, PHT

• Hautala Erja

• Hänninen Merja

Tiliporras Pohjoinen Oy Kalliontie 18, Nivala - Reisjärventie 6, Reisjärvi Puh. 010 202 1115

HAMMASLÄÄKÄRIT

Jukka Tikanmäki. Itahisa Tiikkainen. puh. 782 100. Myös särkypotilaat.

PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA

LAGUKSENTIE 4 , PUH 782 100

KOIRANMUONAT KOIRATARVIKKEET

• Puistokatu 33, 85800 Haapajärvi, • p. (08) 761 831 • www.olkkonen.fi

AVOINNA: ark. 9-17, la 9-14

SADEVESIJÄRJESTELMÄT, TIKKAAT, KATTOSILLAT, LUMIESTEET JA RAKENNUSPELLITYKSET.

T:mi Jari Autio Myynti ja asennus

Kalekuja 6 HAAPAJÄRVI puh. 0400-686 320

Tilintarkastus

Ranta-Korpi Oy

KHT Jussi Ranta-Korpi

• Puistokatu 35, 85800 Haapajärvi

• Puh. 050 321 6843 • jussi@ttrk.fi

• Tilitoimistopalvelut • Kirjanpito

Puistokatu 33, Haapajärvi Puh. 040 560 1543

100% paikallista palvelua Pihtiputaalla ja Ylivieskassa

Katsastus

Pihtipudas

Rupontie 3, 4-tien varrella

Avoinna: ma-ke, pe 9-16, to 9-18

Katsastus

Savari, Ylivieska

Hakatie 3, Citymarketin nurkalla

Avoinna: arkisin 8-18, lauantaisin 9-15

www.plus.fi | www.plus.fi | www.plus.fi | www.plus.fi

Auto- ja konekorjaamo KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 665 4535

Nuohouspalvelu KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 701 1932

Maakunnan Magein Kirppis

Isokatu 1, 85800 Haapajärvi

Soita 041 - 310 2424

Palvelemme: arkisin klo 10-18, la 10-15, su sulje u. www.magea.fi Tule tekemään löytöjä!

Palaako huoltovalo?

Kaikki autosähköalan työt sekä

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

• Kauppakatu 5 (kirkon vieressä)

• 85800 Haapajärvi • Puh. 08 762 415

PALVELEMME:

Ma-pe 8.30 - 17.00, la 9.00 - 14.00 sisustus@rakennustarvikevilppola.fi www.rakennustarvikevilppola.fi

LVI-TYÖT

p.

044 746 7195

Asiantuntevaa lakipalvelua

• Perhe- ja perintöasiat

• Kauppakirjojen laadinta

• Kaupanvahvistukset

• Lainhuuto- ja kiinnitystoimeksiannot

HENKILÖASIAKKAIDEN LAKIPALVELUT

Lakiassistentti Liisa Seppälä 010 257 6596

Haapajärvi:

Lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532

Haapavesi:

Juristi Anneli Aatamila 010 257 6533

Pyhäjärvi, Kärsämäki:

Juristi Tuulia Toivola 010 257 6558

Kannus, Oulainen: Juristi Hannele Nissilä 010 257 6519

• Isännöinti

• Tilitoimistopalvelut

• Notariaattipalvelut (testamentit, perukirjat, avioehdot, edunvalvontavaltakirjat, kauppakirjat)

• Kaupanvahvistukset

• Tulisijamuuraukset ja -korjaukset

• Pönttöuunit

UUNI-MIKA

p. 0400 302 731 mika.jamsa@hotmail.com

Koulukatu 34, 85800 Haapajärvi

Paikalla sovitusti! Soita p. 0400 384 880

MIKA KAISTO mika@mikaisto.fi p. 050 571 2341

PIRJO PALOSAARI pirjo@mikaisto.fi / p. 040 707 0120 https://mikaisto.fi asiakaspalvelu@mikaisto.fi

• Voitto p. 040 5032 498

• Pekka p. 0400 395 895

• Antti ja Simo p. 0440 123 717

Parhaat ILMALÄMPÖPUMPUT

KAUPPAKATU 30, HAAPAJÄRVI PUH. 08 764 066

Changes for the Better

Lämpöpumppujen myynti, huollot ja asennukset P. 0440 685 382 Timo Hyväri

Hyvätiimi Oy

Timo Hyväri

HAAPAJÄRVI-SEURA TARJOAA

VUOKRALLE SEURAAVAA:

1) Perkolaattori (100 kuppia) Vuokrahinta 25 euroa/kerta. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet

Altrex 5400 - työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m. - suurin työskentelykorkeus 3,5 m + kaide - suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät Vuokrahinta ma-pe 30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500) Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.

Yhteydenotot p. 0400 885 079 ma-pe klo 8-16

ROHKEASTI ERILAINEN

Meiltä kuorma-autojen varaosat kilpailukykyiseen hintaan!

OLEMME MUKANA

RYSKYPÄIVILLÄ!

YLIVIESKASSA 22.3.-23.3.2024

POPSI-GRILLIltä

eväät pieneen ja suureen nälkään! eväät pieneen ja suureen nälkään!

MUNAHAMPURILAINEN

5 60 RANSKALAISET MAKKARALLA

6 60

LASTEN HAMPURILAISATERIA KOKOLIHAPIHVILLÄ

6

HAMPURILAISATERIA JAUHELIHAPIHVILLÄ

8 00

SUPERHAMPURILAINEN sis. kokolihapihvi 100 g, k-muna, lauantai- tai kannuswurstiviipale

HAMPURILAISATERIA

KOKOLIHAPIHVILLÄ

SOITA p. 050 428 4077

TILAA ANNOKSESI - NOUDA SOVITTUNA AIKANA LUUKULTA!

PALVELEMME: ma-to 10.30-23.00, pe 10.30-03.00, la 17.00-04.00, su 14.00-23.00

TUEMME JUNIORIURHEILUA!

Tilitämme jokaisesta hampurilaistuotteesta 0,15€ Pesä-Kiilojen, Kiilat-Hockeyn ja Kiilat Jalkapallon junioritoimintaan.

850

9 50

Poikkeavat aikataulut ja muut ajankohtaiset tiedot löydät facebook-sivuiltamme

Popsi-Grilli

Puistokatu 48, Haapajärvi

Ostamme kananmunat paikalliselta

Vain toimiva sammutin auttaa!

Me LähiTapiola Pohjoisessa haluamme pitää huolta turvallisuudestasi. Siksi tarjoamme omistaja-asiakkaillemme maksuttoman käsisammuttimien tarkastuksen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla.

Sammutintarkastuskiertueen paikkakunnat:

Haapajärvi 9.4. Pudasjärvi 10.4. 11.4. 12.4. 16.4. 17.4. 19.4. 23.4.

P.S. Jos et pääse kiertueen tapahtumiin, voit tarkastuttaa käsisammuttimesi varaamalla tarkastusajan yhteistyökumppaninamme toimivasta sammutintarkastusliikkeestä. Lue lisää osoitteesta lahitapiola.fi/sammutinpohjoinen

Kaikki tapahtumat klo 10 - 16.

Piipahda myös kahvilla ja samalla voit porista meidän paikallisten asiantuntijoiden kanssa perheesi vakuutusturvaan liittyvistä asioista.