Maaselän Extra nro 3/2023

Jääkairapaketti

DDF486Z runko + P-81072

Jääkairapaketti sisältää porakonekäyttöön tarkoitetun jääkairan 155 mm:n halkaisijalla ja erittäin voimakkaan akkuporakoneen hiiliharjattomalla moottorilla.

399,-

ja ovien yläpuolelle. Joustava ylläpitolämpö (+8 °C / +15 °C) sopii hyvin kesämökille. Energialuokka A++/A+. Tilasuositus: 50–100 m².

Sis. ASENNUKSEN

KYSY MYÖS MUITA MALLEJA!

Jäänsulatusaine 10l 21,95 34,95

Vääntö: 130 / 65 Nm.

Jääsula sulattaa nopeasti portaat, jalkakäytävät, ajoluiskat, lastaussillat, sadevesikaivojen kannet ym. Renkaanvaihtosetti

Renkaanvaihtosetti, jossa iskevä mutterinväännin R18IW3 ja akkuilmapumppu R18PI. Soveltuu renkaanvaihtoon sekä erilaisten renkaiden, pallojen ja uimalelujen täyttämiseen.

239,-

Sisältää hylsyt, 2,0 Ah:n akun, laturin ja laukun.

Reinikaisen maatalouskauppa Oy

Janne Kallunki

Joko olet käynyt hiihtämässä?

Otsikon kysymys on jotain sellaista, jota minulta kysytään aina silloin tällöin näin talvisaikaan. On tehty jo monien vuosien, jos ei vuosikymmenien ajan. Kun hiihtokelit talven tullen aina alkavat, tulee joku tai jotkut ennemmin tai myöhemmin kyselemään, joko olen käynyt hiihtämässä.

Kysyjät eivät tiedä, tai eivät muista, että meikäläinen ei juurikaan perusta hiihtämisestä. En ole sellainen tyyppi, joka riemusta kiljuen ryntää ensimmäisenä ladulle heti kun mahdollista. Enkä ryntää sinne edes viimeisenä. En ryntää sinne itseasiassa ollenkaan.

KAIKKI TÄMÄ juontaa, kuinka ollakkaan, varhaisiin kouluvuosiin ja ala-asteelle, jolloin suhteeni hiihtämiseen lähti lievästi sanoen ”väärille laduille”. Ala-aste (joksi sitä silloin kutsuttiin) ja liikuntatuntien pakollinen hiihto olivat silkkaa painajaista. Lätkä oli aina ollut enemmän mieleeni, luistimilla mentiin etu- ja takaperin vaivattomasti, jääkiekkomaila pysyi kädessä ja kiekkokin totteli kohtuuhyvin.

Mutta hiihtämiseen en ollut panostanut ollenkaan. Jostakin piti kuitenkin hommata sukset koulun liksantunneille, kun opettajan käsky kävi. En muista mistä tai keneltä ne lopulta sain, mutta ne olivat puusukset. Olin viimeinen luokallani joka käytti puusuksia, kaikki muut omistivat astetta, kahta paremmat välineet. Ainoa hyvä asia, jonka suksistani muistan, oli komean sininen väritys.

No, tasamaalla kaikki meni kohtalaisesti, varsinkin kuin vauhtini oli mallia etana. Laskut ja ylämäet sen sijaan takkusivat; laskut tulin usein mahallaan tai selällään alas, kun joko sukset tökkäsivät yllättäen, vauhti kiihtyi liian pelottavaksi jolloin löin kenttään tai sukset menivät muuten vaan ristiin.

Entä ylämäet? Niihinkin piti kehittää oma tekniikkansa; otin sukset olalle kantoon ja marssin mäen päälle, jossa sitten laitoin sukset takaisin jalkaan. Tämä tietysti herätti kummastusta luokkatovereissa, mutta tällä tavoin pääsin mäen ylös nopeammin kuin jos olisin yrittänyt tehdä saman sukset jalassa.

Jossakin vaiheessa peruskoulua puusukset vaihtuivat modernimpiin välineisiin, mutta inho hiihtoa kohtaan oli jo niin suuri, ettei sillä ollut merkitystä. Hiihtotekniikkani oli mitä oli. En halunnut enkä jaksanut enää edes yrittää, koska koin ettei hiihtämisestä tule yhtikäs mitään. Kun ei osaa, ei osaa. Luokan sisäisissä hiihtokilpailuissa Kallungin pojan nimi komeili lähes aina viimeisenä. Kerran olin toiseksi viimeinen, kun luokkakaverini oli päättänyt jo ennen kilpailua että haluaa olla viimeinen.

NO, PERUSKOULU JÄI aikanaan taakse, kuten jäi myös ”hiihtoharrastukseni”. Koulun jälkeen minut on kuitenkin nähty vielä yhden (!?!) kerran hiihtoladulla, tammikuun lopulla vuonna 1992 Sodankylässä. Viimeisiä päiviä armeijassa viettäessäni sain mahdollisuuden kokeilla ammattilaisen voitelemia suksia. Koska aikaa piti saada jotenkin kulumaan, tartuin mahdollisuuteen. Tällä kertaa en mennyt perinteisellä tyylillä, kuten aikoinaan liksantunneilla, vaan päätin kokeilla luistelutyyliä. Nähtävästi luistelutyyli sopi itselleni paremmin kuin perinteinen sivakointi, sillä hiihtäminen oli jo melkein hauskaa, ainakin noin hyvillä välineillä. Mutta ei kuitenkaan tarpeeksi hauskaa, jotta kipinä olisi syttynyt. Vanhat arvet olivat liian syvät.

Eli ei, en ole käynyt tänä(kään) talvena hiihtämässä.

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti ilmaisjakelulehti

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY

Siht. Kimmo Niskanen p. 0400 299 412 kimmo.niskanen@nihak.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi

Rauno huokaa kaverilleen: – Minulla oli eilen sysimusta päivä. Ensin tuli jälkiverolappu, sitten anoppi marssi kylään ja poika kertoi että oli saanut ainekirjoituksesta kuutosen. – No ei se kuutonen nyt niin paha ole, kaveri koitti lohduttaa. – On se! Minä nimittäin kirjoitin sen

Reiskan naapurissa asui hieman höl- mö pariskunta. Eräänä aamuna Reis- ka ihmetteli aamulenkiltä tullessaan, mitä kummaa pariskunta touhusi ka- nalansa edustalla.. Lähemmäksi pääs- tyään hän näki että isäntä syötti ka- noilleen kaakaota.

– Miksi sinä syötät kaakaota kanoille- si?, Reiska ihmetteli.

– Yritän saada ne munimaan suklaa- munia, isäntä vastasi.

Pikku-Joonaksen koulunkäynnis- tä ei tahtonut tulla mitään. Jääkiekon pelaaminen kavereiden kanssa meni aina kouluasioiden edelle. Jossakin vaiheessa isä hermostui:

– Tiedätkö miten käy pikkupojille, jot- ka eivät opiskele ahkerasti vaan pe- laavat mieluummin jääkiekkoa?

– Kyllä tiedän! He pelaavat jonain päivänä ammattilaisena Kanadassa ja tienaavat isot rahat.

Mistä tietää, että kouluruoka on kylmää?

– Perunoillakin on takki päällä.

Vanha herra matkusti junassa. Vastapäätä häntä istui nuorukainen, joka alkoi jutella miehelle.

– Teillä taitaa tuota ikää jo olla kunnioitettavasti?

– Onhan sitä jo yhdeksänkymmentä vuotta.

– Minne te olette matkalla?

– Luokkakokoukseen pohjoiseen.

– Vieläkös luokkatovereitasi on paljon elossa?

Kaksi hölmöläistä seisoi joen vastakkaisilla ran- noilla.

– Hei! Miten mä pääsen toiselle puolelle? huu- si toinen.

– Sinähän olet jo toisella puolella! vastasi toinen.

Mitä yhteistä on hyttysellä ja kesyllä sorsalla?

– No, kolmena viime vuotena olen kokoontunut yksin.

JAKELUMÄÄRÄ

9250 kpl.

LEVIKKIALUE Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

Miten vältyt parhaiten saamasta parkkisakkoja?

– Irrottamalla tuulilasin pyyhkijät.

– Molemmat syövät kädestä. Miksi haamut ovat niin huonoja –valehtelemaan? Ne ovat niin läpinäkyviä.

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi

Meidän Jussi alkaa tulla mieheksi, isä kertoi –puolisolleen. Mistä sinä niin päättelet? tämä kysyi.

– Poika on lakannut kysele- mästä, mistä se on tullut ja lakannut kertomasta, missä se on ollut.

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

www.maaselanextra.fi

Helly Hansen TYÖHOUSUT

Erittäin kevyt stretch työhousu.

Laaja

kokovalikoima

Lounas .........

Helly Hansen TURVAJALKINE Kensington Low Boa Komposiittivarvassuoja, metalliton naulaanastumissuoja.

HH DUAL-STRIDE -teknologiaa hyödyntävässä välipohjassa yhdistyvät EVA ja eTPU, jotka tarjoavat optimaalisen vaimennuksen, vakauden ja energian palautuksen.

MYÖS RIIPPUTASKUHOUSUINA

heti hyllystä C44 - C74 115,-

Helly

MYÖS PALJON

MUITA MALLEJA MERKEISTÄ HELLY HANSEN, PATRON, SIEVI JA BLÅKLÄDER.

Kysy tarjous yrityksellesi!

Hansen HUPPARI • koot XS-4XL

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Pyhäjärvi ulkoistaa ICT-palvelunsa

PYHÄJÄRVI

Pyhäjärven kaupunki alkaa heinäkuun alusta ostaa tarvitsemansa

ICT-palvelut alueelliselta

Joki ICT Oy:ltä. Pyhäjärven kaupunki on osaomistaja kyseisessä yhtiössä. Tukipalvelut tulevat maksamaan vuodessa vajaat

60 000 euroa ja asiantuntijoiden käyttö noin 10 000 euroa.

Pyhäjärvi hoitaa vielä IT-tukipalvelut itse, oman henkilön voimin. Lomien ja satunnaisten poissaolojen varalta on varmempaa olla mukana isommassa liittymässä, jossa sijaisetkin on helpompi löytää.

Järjestelyssä tarvitaan yt-menettelyä ja muita valmisteluita.

Kärsämäki laittoi hyvinvoinnin kortille

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Kuntalaisten hyvinvointi on hyvin laaja aihepiiri, jonka hahmottamiseen on aina kulunut paljon aikaa ja paperia. Tietoa on joutunut kaivamaan eri lähteistä, eikä kokonaiskuva sittenkään helposti synny. Päätöksenteossa on siksi etsitty kätevämpää tietolähdettä, joka kertoo jo toteutuneet ja suunnitteluun lähtevät.

Kärsämäellä hoksattiin laittaa hyvinvointi kortille. Tämä tapahtui niin, että vuosittain valtuustolle menevä hyvinvointiraportti tiivistettiin käteväksi Hyvinvoinnin kuntakortiksi, jossa on tilastot viime vuodelta ja parantamista tänä vuonna vaativat asiat.

Kuntakortin laati HYTE-työryhmä laajan asiantuntijaryhmän kanssa. Kunnanhallitus hyväksyi kortin yksimielisesti ja lähetti sen valtuuston käsittelyyn.

Hulevedestä laskutetaan asiallisesti

NIVALA

Jouko Lassila

Nivalan kaupunginhallitus hyväksyi Nivalan Vesihuolto Oy:n selvityksen, joka koski viemäriin menevien hulevesistä laskuttamista. Vesiyhtiö vakuutti perivänsä huleveden viemäröintimaksua vain niiltä asiakkailta, joilta tiedetään hulevettä tu-

levan viemäriin. Virhettä laskutuksessa ei ole.

Kaupunki pyysi vesiyhtiöltä kyseistä selvitystä, koska kaupunginvaltuutettu Heikki Häyrynen teki valtuustoaloitteen asiasta. Hän pyysi aloitteessaan vesiyhtiötä poistamaan hulevesilaskutuksen niiltä, joilta todistettavasti ei hulevettä viemäriin tule.

Aloite ei etene selvitystä pitemmälle.

Lapsimäärä aleni Ylivieskassa

kun edellisvuonna määrä oli 933 lasta. Vuonna 2020 heitä oli keskimäärin 930 varhaiskasvatuksessa.

Ylivieskan kaupungin sivistyslautakunta totesi, että kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten lukumäärä on vähenemään päin. Keskimäärin kuukausittain lapsia kävi hoidettavana viime vuonna 904 lasta,

Yksityisen hoidon tukea on saanut vuosittain alle viisi lasta. Kotihoidon tuen piirissä oli 201 lasta vuonna 2021 ja viime vuonna keskimäärin 184 lasta. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhoissa kävi viime vuonna keksimäärin 31 lasta, kun edellisvuonna heitä oli 40.

KUVITUSKUVA: FREEPIK

Kaksi koululuokkaa siirtyy Tiitolta rauhanyhdistykselle

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

Haapajärvinen Tiiton kyläkoulu lakkautetaan keväällä 2025. Aivan kaikki oppilaat eivät saa jäädä

tutulle koululleen sen loppuajaksi, vaan kaksi luokallista oppilaita siirretään koulun huonon kunnon vuoksi väistötiloihin jo ensi syksynä. Kaksi lukuvuotta kestävän opetustilan tarjoaa oppilaille Tiitonrannalla sijaitseva Haapajärven rauhanyhdistys.

Paikallisiin väistötiloihin pää-

Kuntaliitolta suositus perhepäivähoidon kustannuksista

REISJÄRVI

Jouko Lassila

Reisjärven sivistyslautakunta hyväksyi Kuntaliitolta tulleen suosituksen kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista tälle vuodelle. Tälle vuodelle hinnat nousevat verrattuna viime vuonna toteutuneeseen kuluttajahintaindeksiin 1,66 prosenttia. Indeksi on nyt 9,13.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osalta hintaindeksi on nyt 16.06, missä on nousua 3,46 prosenttia. Kustannuskorvaukset koskettavat omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia.

dyttiin oppilaiden, henkilökunnan ja kyläyhdistyksen yhteisen vetoomuksen pohjalta. Myös sivistyslautakunta katsoi, että rauhanyhdistyksen tilat sopivat opetuskäyttöön. Lisäksi edullisinkin väistötilaparakki olisi tullut maksamaan 53 000 euroa enemmän kuin rauhanyhdistyksen tilavuokrat.

Soipa Haapajärvifestivaali sai avustuksen

Haapajärven kaupunginhallitus myönsi 10 000 euron avustuksen Soipa Haapajärvi-festivaalin järjestämiseen ensi syksynä. Tapahtuman järjestää Pula! Kulttuuria Kalajokilaaksoon ry. Pääorganisaattorina toimii Saara Howe Festivaali käsittää erilaisia musiikkitapahtumia Haapajärvellä.Viime syksynä tapahtuman kohokohta oli ensimmäinen Haapajärvellä nähty ooppera Tosca, joka esitettiin Haapajärven kirkossa. Tapahtumissa kävi noin 600 henkeä, millä saavutettiin kävijätavoite.

• HAAPAJÄRVI • KÄRSÄMÄKI • NIVALA • PIHTIPUDAS • PYHÄJÄRVI • REISJÄRVI • YLIVIESKA

YLIVIESKA

Jouko Lassila

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

Tuore raportti kertoo

Alakouluikäiset lapset usein yksinäisiä ja kaipaavat aikuisen seuraan

Aikuisen kaipuu oli yleisin syy ottaa yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen vuonna 2022, käy ilmi maaliskuun alussa julkaistusta Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin vuosiraportista. Yksinolosta kertovat etenkin alakouluikäiset lapset, kun yli 14-vuotiaiden yhteydenotoissa puolestaan kuuluu huoli mielenterveydestä.

LEHDISTÖTIEDOTE

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lähes 40 % alakouluikäisten lasten yhteydenotoista Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin vuonna 2022 liittyi arjessa koettuun yksinäisyyteen ja aikuisen kiireettömän seuran puutteeseen. Aikuista kaivataan seuraksi tylsiin hetkiin, mutta myös turvaksi sekä kuuntelemaan huolia ja epävarmuuksia. Lasten pakotettu yksinolo on mielenterveysriski, ja huonosti voivien nuorten akuutin tuen järjestämisen lisäksi onkin keskityttävä myös nuorempiin lapsiin, jotta ongelmia voidaan ennaltaehkäistä. – Lapset, jotka jäävät yksin mieltä pohdituttavien asioiden kanssa, voivat jäädä sisäisesti turvattomiksi. Jos lapsi joutuu

viettämään paljon aikaa yksin, vaikka ei vielä ole kehityksellisesti siihen valmis, on vaarana, että hän sisäistää ajatuksen, että on pakko pärjätä yksin. Yksin ollessa eivät kehity myöskään taidot puhua ajatuksia ja tunteita ääneen toiselle, sanoo MLL:n auttavien puhelin- ja digipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki

– Jotta voimme pitää huolta tulevaisuuden nuorista, on panostettava lapsiin. Pienten koululaisten yksin jääminen on yhteiskunnallinen ongelma, johon tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja, Pajamäki jatkaa.

JO VUOSIA NUORTEN yleisin

syy ottaa yhteyttä MLL:n tukipalveluihin on ollut huoli omasta mielenterveydestä. Vuonna 2022 siihen liittyi yli neljännes (27 %) yhteydenotoista chatissa ja nettikirjepalvelussa.

Ahdistuneisuus, masennus, pe-

lot ja sosiaalisten tilanteiden jännittäminen, väsymys elämään ja halu satuttaa itseä kuuluvat yhteydenotoissa joka viikko. – Vakavien huolten taustalla on monenlaisia tekijöitä, mutta yleistä on, että riittävää apua ei ole saatu ja vointi on ollut huono jo pitkään, kertoo auttavien puhelin- ja digitaalisten palveluiden asiantuntija Anna Weckström MLL laajentaa myöhemmin tänä vuonna Lasten ja nuorten puhelimen aukioloaikoja avaamalla puoleen yöhön auki olevan tukilinjan, jossa mielenterveysongelmien tai muiden akuuttien huolten kanssa kamppailevat nuoret saavat tukea ja apua ammattilaisilta. Palvelu on maksuton ja luottamuksellinen.

Lasten ja nuorten kanssa keskustellaan usein myös seksuaalisuudesta, kasvusta ja kehityksestä. Alakouluikäiset lähestyvät aihetta tyypillisesti vitsaillen

ja kysymysten kanssa, kun taas yläkouluikäiset haluavat puhua omasta kehostaan ja kokemuksistaan.

Yleisiä puheenaiheita ovat myös suhteet muihin lapsiin ja nuoriin, koulu ja vapaa-aika sekä kotiin ja perheeseen liittyvät aiheet, kuten vaikeudet vanhempien kanssa.

VUONNA 2022 Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja nettikirjepalvelussa vastattiin yli 17 000 lapsen ja nuoren yhteydenottoon. Chat-keskustelujen määrä kasvoi 32 % edellisestä vuodesta. Soittoja ja viestejä tuli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin mihin pystyttiin vastaamaan. Pelkästään soittoyrityksiä oli yli 125 000.

Puhelimeen soittavat etenkin alle 12-vuotiaat lapset, kun taas chatissa yhteydenottajat ovat usein hieman vanhempia.

SOTE-tupaillat alkoivat Reisjärveltä

Nivala-Haapajärven seutuyhdistys Nihak järjestää tänä keväänä Hyvvee SOTE-nimen saaneet tupaillat kaikissa jäsenkuntiensa Vau!Hauseissa. Ensimmäinen tupailta pidettiin Reisjärvellä helmikuun lopussa.

REISJÄRVI

Tupaillat on suunnattu yksityisille ja yhdistysten sosiaali- ja hyvinvointialan ammattilaisille.

Julkiset sosiaali- ja terveysalan palvelut sekä pelastusala järjestettiin Suomessa hyvinvointialueiksi. Pohteen hyvinvointialuetta suunniteltiin pitkään ja systemaattisesti.

Järjestelmä aloitti toimintansa vuodenvaihteessa.

Niiden rinnalla myös isot yksityiset yritykset on asemoitu tehtäviinsä sosiaali- ja hyvinvointialalla.

Mutta alalla on toiminut ja edelleen jatkaa runsaasti pieniä yksityisiä ammattilaisia sekä yhdistyksiä. Tämä niin sanottu kolmas sektori on edelleen aikamoisessa epävarmuuden tilassa, kun muu-

toksen paineet on kasattu niiden harteille. Suuria kysymyksiä ovat, miten omat palvelut sijoittuvat palvelukenttään ja mitä yrittäjän tai yhdistyksen pitää tehdä voidakseen jatkaa.

REISJÄRVEN TUPAILLASSA apuaan yrittäjille ja yhdistysväelle tarjosivat Hyvvee Sote-hankkeen projektipäällikkö

Heidi Ilmonen ja yritysneuvoja Harri Jokela Nihakista sekä asiakkuusvastaava Kati Marjakangas koulutuskuntayhtymä Jedusta. Sekä

Nihak että Jedu puhuvat

yhtä kieltä siitä, että hoiva-alalla pitää nyt satsata opiskelijoiden, työntekijöiden ja yrittäjien saamiseksi alalle ja heidän pärjäämisensa tueksi. Valtakunnallisesti hoitajista on nyt huutava pula.

– Nihak toimii kasvun ja kehittämisen kumppa-

nina kaikissa yrityksen vaiheissa. Me autamme liikeidean sparrauksessa, liiketoiminnan kehittämisessä, yritystukien ja rahoituksen neuvonnassa, riskien hallinnassa ja yrityskauppojen tekemisessä, kertoi projektipäällikkö Heidi Ilmonen.

– Alueellamme on 90 yksityistä sotealan toimijaa, jotka työllistävät 520 työpaikkaa. Vuonna 1921 näiden toimijoiden yhteinen liikevaihto oli yli 20 miljoonaa euroa. Neljä viidesosaa näistä toimijoista tarjoaa paikallisia palveluita sote- ja hyte-alalla.

Ilmonen kertoi, että palvelusetelien käyttöön on tulossa muutoksia nyt maaliskuun aikana. Palveluseteliä käytetään palveluiden ostamiseen ja niillä on yksityisille palvelun tarjoajille suuri merkitys.

– Isojen yritysten on helpompi toimia hyvinvointipalveluiden tarjon-

nassa kuin pienten. Niillä on henkilökuntaa ja osaamista ”melkein joka lähtöön”. Niiden kanssa pärjätäkseen pienten toimijoiden on mietittävä yhteistarjouksien mahdollisuuksia. Pohjois-Pohjanmaan Pohteessa on hankinnoissa hintakatto, jonka yli ei voi tarjota. Olisi kuitenkin mahtava, jos pienet saisivat oman yhteistyöverkkonsa rakennettua ja toimivan keskusteluyhteyden Pohteen kanssa, toivoi Ilmonen.

SOSIAALI- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN toimijoiden on liityttävä KANTA-palveluun 1.9. 2024 mennessä, ja moni on paperisodan ja epävarmuuden vuoksi jättänyt kirjautumatta. Tulossa on myös sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan kokonaisuudistus.

Paljon asiaa ja keskusteltavaa Vau!Hauseis-

Tupailloissa paikalliset sosiaali- ja terveydenhoidon ja hyvinvointialan ammattilaiset laittavat kortensa kekoon oman työroolinsa kehittämiseksi. Reisjärvellä mukana olivat myös psykoterapeutti ja työnohjaaja Tuulia Vinkka sekä 20 vuotta yrittäjänä ollut hoivakotipalveluyrittäjä Katja Paavola.

KUVA: JOUKO LASSILA

sa on tarjolla tänä keväänä. Tupailtojen jälkeen alkaa Webinaarikierros, johon on lupautunut Jaana Nissilä kertomaan Kanta-palveluista. Koulutusta saadaan digituesta ja kyberturvallisuudestakin.

Kameralla varustettujen robotti-imurien ja pöytätietokoneiden kanssa pitää olla tarkkana. Niitä ei pidä tuoda hoitohuoneisiin, sillä niiden kuvaamaa materiaalia voidaan käyttää kiristykseen. Näin kävi eräälle reisjärviselle, jonka robotti-imuri kuvasi yksityistä perhe-elämää. Videoita uhattiin laittaa nettiin. Uhri teki asiasta rikosilmoituksen.

Koulutuskuntayhtymä

JEDUn keskeinen tehtävä on alueen kilpailukyvyn ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta annamme Oulaisten ja Ylivieskan yksiköissä, joihin voi ilmoittautua

opiskelemaan nonstoppina eli jatkuvalla haulla, kertoi asiakkuusvastaava Kati Marjakangas. – Tarjoamme opiskelijalle, yrityksille ja työntekijöille räätälöityjä täsmä-, rekry-, muutos- ja valmentavaa koulutusta. Ketteriä koulutuksia ovat lyhyt- ja kortti-koulutukset, joilla pian saadaan tarvittava erityisosaaminen haluttuun asiaan. – Oppisopimuskoulutus on järkevä tapa kouluttaa työntekijöitä, sillä se ei maksa työnantajalle eikä työntekijälle mitään. Ensi kesälle lanseeramme Jedussa aivan uuden Kesäoppisopimus-kamppiksen. Vähintään kuukauden kestävä kesätyö voidaan järjestää oppisopimuksena. Jos opiskelija on alle 20-vuotias, saa kampanjaan osallistuva yritys koulutuskorvausta 150 euroa kuukautta kohden, kertoi Marjakangas.

Jouko Lassila

Alueellamme on 90 yksityistä sotealan toimijaa.

Lakiasiaintoimisto SEPPO

Elämä kasvaa maailman vaikutteissa. Luo itselleen ominaisuuden, kohta saavuttaa kypsyyden. Kukkaiseksi muuttuu päivänpaiste, ilta-auringon ruskaksi. Elämäntaivalta 70 vuotta ja 35 vuotta kulttuuripolkua.

Jukka Kukkola

VIETÄN

PIRTTIKOSKI

133

taimikonhoito,

ja

Kukkakauppa,

www.kukkakauppavenla.fi

Ensi kesä tuo jälleen tullessaan -päivät

4.-16.7.2023

Pyydämme tapahtumajärjestäjiä ilmoittamaan kyseisen viikon tapahtumat Maaselän Extran toimitukseen

Marketta Kotiniemelle p. 0400 885 079.

Näin varmistat, että tapahtumasi näkyy kesällä Haapajärvi-viikon ilmoituksessa Maaselän Extrassa ja Haapajärvi-Seuran verkkosivuilla.

Alustava Haapajärviviikon ohjelma julkaistaan ke 3.5. Maaselän Extrassa.

Tehdään yhdessä entistä upeammat Haapajärvi -päivät!

SYNTYMÄPÄIVÄÄNI perjantaina 31.3. klo 19.00 ja TARJOAN

TÄYTEKAKKUKAHVIT

Kopolan Harrastajateatterin näytelmän väliajalla, Haapajärven kulttuuritalolla, os. Kauppakatu 19. Lippuvaraukset ja tiedustelut p. 045 181 3545.

Tervetuloa avoimin mielin ja tyhjin sylin!

Talven riemua

Laskettelukeskus Sahiksella

Sahis on monipuolinen koko perheen laskettelukeskus, jossa on erinomaiset puitteet lasketteluun ja lautailuun kolmessa rinteessä.

laskettelukeskus, jossa erinomaiset lautailuun kolmessa rinteessä.

Sompahissin lisäksi Sahiksessa on mattohissi, jolla nousu on helppoa myös aloitteleville laskettelijoille. Keskuksessa toimii laajennetuissa tiloissa kahvio terasseineen ja kattavan valikoiman välinevuokraamo.

Sahis sijaitsee Viitasaaren taajamassa Savivuoren ulkoilualueella, jossa on eri mittaisia reittejä hiihtoon perinteisellä ja vapaalla tyylillä sekä Hiihtomaa pulkkamäkineen.

Aukioloajat: ti-to 15.30-20 la-su 12-19

IG: @sahisof

FB: Lasket k

Laskettelijantie 26, 44500 Viitasaari 0400 981 541

Ilmakuva: Urpo Minkkinen

Täyttä tavaraa joka metri!

Heikin Rinne & Maanrakennus Oy

• Puh. 0400 885 079 mainontaasi?

68 inen ine in avähentää vähentää vähentäähentää täää 000 RIK3000 IK300 00 RIK300 iRIK3000 giRIK3000 3 37979,379,- ohonleikku honleikku ASENNUSSAR agi RIeltuu 24 4 49,499, 9 -

maaselanextra.fi EXTRA VERKOSSA!

Ylivieska vaatii tasapuolisuutta tientekoon

Väyläviraston kahdeksanvuotissuunnitelma

vuosille 2024-2031 kävi lausuntokierroksella Ylivieskassa. Suunnitelma koskee rata-, maantie- ja vesiväylähankkeita, joten aluekehityksen näkökulmasta kyseessä on tärkeä suunnitelma.

Kaupunginhallitus totesi, etteivät suunnitelman laatijat painota riittävästi pohjoisen Suomen

Valtuutettu esitti kännykkäkieltoa perusopetukseen

PIHTIPUDAS

Jouko Lassila

Perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen Marko Tiainen jätti ryhmänsä puolesta kunnal-

le valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan älypuhelinten käyttökieltoa peruskoulun oppitunneille. Kielto koskisi Pihtiputaan yhtenäiskoulua.

Aloitteessa uskotaan puhelinten räpläämisen tunneilla lisäävän oppilaiden keskittymisvaikeuksia ja alentavan oppimistu-

loksia.

– Turengissa on kokeilu, jossa oppitunneilla on kännykkäkielto. Tämä on tuonut tunneille oppimisrauhaa ja parantanut oppimistuloksia. Kokeilusta ovat pitäneet niin oppilaat kuin opettajatkin, perusteli aloitteen jättänyt Tiainen.

Kunta osallistui tilusjärjestelyyn

REISJÄRVI

Reisjärven alueella suoritettava tilusjärjestely on edennyt niin, että jakosuunnitelma vahvistettiin helmikuun alussa kiinteistöjen

omistajien ja haltijoiden kokouksessa. Varsinainen tilusvaihto päästään tekemään ensi vuoden alussa.

Tilusjärjestelyllä parannetaan tilojen ja kiinteistöjen rakennetta. Esimerkiksi tilallisten traktoriralli vähenee, kun pellot ryhmitellään mahdollisimman lähelle tuotantorakennuksia. Ryhmittely tehdään

strategista merkitystä. Hankkeet keskittyvät liikaa suurten asutuskeskusten liikkumiseen ja liikennejärjestelmiin. Ylivieskan kaltaiset seutukaupungit ovat keskeisiä askaan teollisuuden ja vientiteollisuuden paikkakuntia, joten niitä halkova alempiasteinenkin tieverkosto on tärkeä erityisesti pk-yrityksille.

Ylivieska kiirehtii Valtatie 27: ylikulkusillan uusimista, sillä se on mennyt huonoon kuntoon. Silta ylittää rautatien Ylivieskan keskustan kohdalla.

Entisen sahan alue nykyaikaistetaan

Pyhäjärven tekninen lautakunta asetti hemikuun lopulla nähtäväksi entisen sahan alueen osallistumisja arviointisuunnitelman, joka tähtää uuden asemakaavan tekemiseen kyseiselle 12 hehtaarin laajui-

selle alueelle. Vanhat asemakaavat ovat 1990-luvun lopulta, joten muutospainetta on kertynyt. Vanha sahan alue on osa keskustaajamaa, ja senkin halutaan nykyaikaistuvan ulkoasultaan. Kaavan valmistelun yhteydessä kunta on tehnyt ja tekee maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksia.

Nivala jatkaa pakolaisten majoittamista

kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu allekirjoittaa sopimuksen sähköisesti vastaanottokeskuksen kanssa.

tilusvaihdoilla ja ostamalla. Kokonaisuus tuo säästöä niin rahassa kuin ajassakin tuottajille.

Reisjärvellä myös kunta osallistuu tilusjärjestelyyn. Sen omistaman maa-alan koko vähenee 8,32 hehtaaria, kun eri puolilla pitäjää olevat vaihtomaat lasketaan yhteen. Vastineeksi kunta saa rakennustonteiksi kelpaavaa maata.

Kärsämäki laati ohjelman kotouttamiseen

joka avaa tulijalle ovet suomalaiseen yhteiskuntaan tasa-arvoisena asukkaana.

kaan oikeudet ja katsoa, että tämä täyttää niihin liittyvät velvollisuutensa.

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Maahanmuuttajien, ei vain ukrainalaisten, kotoutumista edistetään kunnissa järjestelmällisesti. Kuntien on jo vuodesta 2010 saakka pitänyt laatia kotoutumisohjelma,

Kunnan rooli kotouttamisessa on keskeinen, sillä kunnissa on paras tieto palveluvarustuksesta ja elinolosuhteista. Esimerkiksi Ukrainan pakolaisten pakolaisstatuksen muututtua pysyväksi kotipaikkaoikeudeksi johonkin kuntaan, on kunnan tehtävä taata uuden asuk-

KÄRSÄMÄEN KUNNAN hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta vastasi kunnan kotouttamisohjelman laadinnasta vuosille 2023-25. Perusteellinen asiakirja hyväksyttiin myös kunnanhallituksessa ja -valtuustossa helmikuussa.

Nivalan kaupunginhallitus päätti jatkaa ukrainalaisten pakolaisten vastaanottoa ja majoitusta tämän vuoden loppuun saakka. Sopimus asiasta tulee uusia, koska aiempi sopimus päättyi maaliskuun alussa. Nivalan

Nivalassa on nyt noin 50 ukrainalaista sotaa paossa. Heistä kaupungin järjestämissä vuokra-asunnoissa on 37 henkeä ja yksityisten tiloissa kymmenkunta. Kustannuksista valtaosan maksaa maahanmuuttovirasto.

Pihtipudas tukee sotaveteraanien leskiä

sen ja hierontapalveluiden kustannuksiin 20 000 eurolla.

Leskien tukihenkilö Taina Toikkasen kirje sotaveteraanien leskien tukemisesti sai myönteisen vastaanoton Pihtiputaan kunnassa. Valtuusto päätti tukea sotavuosien 19391945 veteraanien leskiä osallistumalla kotisiivouk-

Pihtiputaalla on 14 sotavaveteraanien leskeä, joista kymmenen asuu kotona. Hierontapalveluja tuetaan 350 euroon saakka ja enintään kaksi tuntia kestävä kotisiivous käydään tekemässä kerran tai kahdesti kuukaudessa. Käyntejä on kaksi, jos hyvinvointialue ei sitä hoida.

YLIVIESKA Jouko Lassila

NIVALA Jouko Lassila

PIHTIPUDAS Jouko Lassila

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

Jouko Lassila

Digitaalisen sotekeskuksen kautta voit hoitaa kotikoneelta ihan samanlaisissa asioita kuin aiemmin fyysisesti hoitajan tai lääkärin vastaanotolla.

Vastaanotolle suoraan kotikoneelta – digitaalinen sotekeskus alkaa keväällä vaiheittain

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pohde ottaa kevään aikana käyttöön digitaalisen sotekeskuksen. Palvelu on osa hyvinvointialueen uutta järjestämissuunnitelmaa.

UUTISET

Kuten tiedetään sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa, ja hyvinvointialueiden - Pohde mukaan luettuna, tulee kehittää toimintojaan, jotta palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan.

Digitaalinen sotekeskus tarjoaa alkuvaiheessa muun muassa hoidontarpeen arviointia ja sairaanhoitajan sekä lääkärin etävastaanottoja.

Käytännössä digitaalisen vastaanoton pariin voi kääntyä minkä tahansa asian kanssa, joka aiemmin olisi vienyt terveyskeskuksen perinteiselle vastaanotolle.

– Ihan samat palvelut ovat tarjolla kuin kivijalkapalvelussa. Kaikki sellaiset syyt, joiden kanssa on menty aiemmin terveyskeskukseen, hoituvat digi-

taalisesti, Katja Rääpysjärvi digitaalisen sote-keskuksen palvelualuejohtaja kertoo.

Asiakas tarvitsee palvelua varten tietokoneen, mobiililaitteen – minkä tahansa, jolla pääsee tietoverkkoon ja sitä kautta vastaanotolle.

– Avun saa käytännössä välittömästi. Hoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin, jonka jälkeen asiakas saa välittömästi apua tai hänet ohjataan kivijalkapalveluun.

DIGITAALINEN SOTEKESKUS toimii niin sanottuna sateenvarjona kaikille tarjolla oleville digitaalisille palveluille, eli se ei korvaa valtakunnallista Omaolo-palvelua saati muutakaan.

– Yksi digitaalisen sotekeskuksen sisääntulokanavista on Omaolon oirearviot eli hyödynnämme jo olemassa olevia, kansallisia digipalveluja. Asiakas täyttää joko Omaolon oi-

rearvion tai avaa Pohteen verkkosivuille avattavan chat-palvelun, kirjautuu sisään ja kertoo asiansa.

välitellen koko maakuntaan. Laajenemisaikataulun määrittelee alueella käytössä olevat potilastietojärjestelmät.

– Aloitusaika tarkentuu lähiviikkojen aikana, Rääpysjärvi huomauttaa.

Alustavan aikataulun mukaan digitaalinen sotekeskus aloittaa huhtikuun puolivälistä alkaenAlavieskan, Haapajärven, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan asukkaille ja vuoteen 2025 mennessä se laajenee koko alueelle.

Laajeneminen alkaa Oulun eteläisestä rannikolle ja sitten

ALKUVAIHEESSA DIGITAALISEN SOTEKESKUKSEN palvelutuotanto hoidetaan ostopalveluna ja palveluntuottajaksi valittiin Lääkärisi Oy. – Alkuvaiheessa siellä työskentelee sairaanhoitajia ja lääkäreitä, mutta palveluvalikoimaa laajennetaan myös omaan palvelutuotantoon ja eri ammattiryhmiin. Toistaiseksi emme palkkaa digitaaliseen sotekeskukseen työntekijöitä, mutta tulevaisuudessa se ei ole poissuljettua.

Avun saa käytännössä välittömästi.

Teeoikein - ajattelelastesitulevaisuutta.

Haapajärvi on erinomainen kasvupaikka lapsillesi.Juuri sopivan kokoinen kaupunkimme tarjoaa sinulle ja jälkikasvullesi turvallisen ja yhteisöllisen elinympäristön, toimivat palvelut sekä erinomaiset harrastusmahdollisuudet. www.haapajarvi.fi & www.visithaapajarvi.fi

MEILLÄ ON SINULLE KESÄTÖITÄ

PALKKAAMME JÄLLEEN SATOJA TYÖNTEKIJÖITÄ PAIKKAKUNTASI YRITYKSIIN!

Löydä sinulle sopivin kesäduuni!

KATSO KAIKKI

KALAJOKILAAKSON ALUEEN KESÄTYÖPAIKAT

KANSANOPISTOON KÄLVIÄLLE

HAKU AUKI

WWW.KPEDU.FI/KANSANOPISTO

Kälviä Arts -taidelinja

Kuvataiteen suuntautumisen sisältönä: maalauksen perusteista syventäviin opintoihin sisältäen taiteen teoriaa ja historiaa, piirustuksen tekniikka harjoitteita sekä elävän mallin piirustusta, grafiikan alkeet ja syventäviä opintoja sekä veistotaiteen tekniikka ja materiaalikokeiluja.

Esittävän taiteen suuntautumisen sisältönä: teatterin tyylisuunnat, improvisaatio, näyttelijätyö ja roolin rakentaminen, dramaturgia, teksti, tanssi ja fyysinen ilmaisu, sirkus, ohjaaminen ja produktiot sekä ryhmätyöskentely.

Taidelinjalle tuleva opiskelija voi syventää omaa taideosaamistaan tai valmentautua taiteen jatko-opintoihin. Opintoihin ei ole pääsykoetta. Lisää tietoa opinnoista löydät www.kpedu.fi/kalvia_arts

Maahanmuuttajille

Lukutaitokoulutus maahanmuuttajille Suomen kielen peruskurssi maahanmuuttajille Suomen kielen jatkokurssi maahanmuuttajille

Virtaset ja Seppäset

Virtaset – eväitä itsenäiseen elämään Seppäset – eväitä työelämään Taidevirtaset

Opistovuosi oppivelvollisille

Kälviällä voit opiskella oppivelvollisille tarkoitetuilla maksuttomilla linjoilla. Näille linjoille haetaan yhteishaussa 21.2.-21.3.2023

Kälviä Arts -opistovuosi oppivelvollisille (taideopintoja)

Virtaset -opistovuosi

Opistovuosi oppivelvollisille maahanmuuttajille

Keski-Pohjanmaan kansanopisto Opistontie 1, Kälviä info.kansanopisto@kpedu.fi, puh. 040

Naisiin kohdistuvan väkivallan vuoksi

Ensi- ja turvakotien liitto: palvelut tulee turvata

Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) väkivaltatyön palveluissa autettiin viime vuonna ennätysmäärä asiakkaita. Yli 11 000 lähisuhdeväkivallan vuoksi autetusta suurin osa oli naisia ja tyttöjä. ETKL vetoaa Istanbulin sopimuksen täysimääräiseen täytäntöönpanoon, jotta Suomesta tulisi naisille turvallisempi.

& HYVINVOINTI

Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Lähes joka toinen nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa Suomessa, eikä merkkejä väkivallan vähenemisestä näy. ETKL:ssa lähisuhdeväkivallan vuoksi autettujen, yleisimmin väkivaltaa kokeneiden naisten, määrä oli viime vuonna taas aiempaa suurempi. Vuonna 2022 lähisuhdeväkivallan vuoksi autettuja oli yli 11 000, kun vastaava luku vuonna 2019 oli alle 8000.

sen käyttäytymisen lopettamiseksi on keino ehkäistä väkivaltaa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja poistamiseksi laaditussa Istanbulin sopimuksessa on myös kirjattu tavoitteeksi saattaa väkivallan tekijät edesvastuuseen teoistaan.

nissa palveluja on tarjolla hyvin vähän. Riittävä rahoitus mahdollistaisi väkivaltatyön palveluiden lisäämisen ja saavutettavuuden parantamisen.

– Jos tekijöiden kanssa tehtävä työ auttaa vähentämään väkivaltaa, niin se on iso asia. Siksi tekijöiden auttaminen on todella tärkeää, sanoo nainen, joka on saanut apua ETKL:n avopalvelusta jouduttuaan miesystävänsä väkivallan kohteeksi.

– Investointi olisi taloudellisestikin kannattavaa, sillä lähisuhdeväkivallan aiheuttamat kustannukset julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille ovat mittavat, ETKL:n väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen sanoo.

ETKL AUTTAA VÄKIVALTAA kohdanneiden lisäksi väkivallan tekijöitä irtautumaan väkivallasta. Väkivallantekijät ovat pääasiassa miehiä, ja esimerkiksi vuonna 2021 pari- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä 77 % oli miehiä. Ammattiapu väkivaltai-

SUOMI ON RATIFIOINUT Istanbulin sopimuksen vuonna 2015, mutta ei ole vieläkään osoittanut sen toimeenpanolle riittävää rahoitusta. Turvakotien perhepaikkojen määrä on alle puolet vaaditusta, ja avopalveluissa on suuria puutteita esimerkiksi saavutettavuudessa. Isommissa kunnissa palvelut ovat lähellä, mutta palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan pitkään, kun taas pienemmissä kun-

– Merkittävänä tasa-arvo-, ihmisoikeus- ja kansanterveysongelmana naisiin kohdistuva väkivalta on kaikkien asia, johon esimerkiksi äänestämällä kukin voi vaikuttaa.

ETKL vetoaa äänestäjiin ja poliitikkoihin, jotta Istanbulin sopimus pantaisiin viimein täytäntöön täysimääräisesti. ETKL panostaisi myös saumattomampaan yhteistyöhön yli sektorirajojen sekä työntekijöiden koulutukseen sote-palveluissa.

– Järjestöt ovat merkittävä lähisuhdeväkivallan palve-

TERVEYS Hyvinvointipalvelut saman katon alta! Anu Tolppi 040 708 8973 Kirkkotie 5 B, Reisjärvi

Lihavuuteen liittyvän stigman yhteiskunnallisten vaikutusten purkamiseen tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä

Kielteisellä puheella henkilön painosta ja epätarkoituksenmukaisilla painoon liittyvillä käytännöillä on kulttuurisesti ja sosiaalisesti laajakantoiset seuraukset. Lihavuuden stigma vaikuttaa siihen, miten yhteiskunnassa puhutaan lihavuudesta, miten sitä hoidetaan ja miten lihavia ihmisiä kohdellaan. Sydänliiton, Jyväskylän yliopiston ja Syömishäiriöliitto toteuttaman Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ”Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä” -hanke julkaisi alkuvuodesta politiikkasuositukset (policy brief), joilla haitallisia puhetapoja ja käytäntöjä voidaan yhteiskunnassa vähentää.

TERVEYS & HYVINVOINTI

Lihavuuden pelko, leimaava lihavuuspuhe ja lihavuuden stigman tuomat vaikutukset näkyvät yhteiskunnassamme niin lasten, nuorten kuin aikuisten käsityksissä ja käyttäytymisessä kehon painoa kohtaan. Tutkimuksella ja avoimella vuorovaikutuksella voidaan yhteiskunnassa lisätä ymmärrystä lihavuuden stigmasta ja muuttaa kehollisuuteen liittyviä puhetapoja sekä käytäntöjä vastuullisemmiksi.

”Kohti eettisempää ja

vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä” -hankkeessa etsittiin ratkaisuja siihen, miten lihavuuden stigmaa voidaan yhteiskunnassa vähentää. Hankkeen tulosten ja selvitysten perusteella lihavuuden stigman vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa kaikilla keskeisillä elämänalueilla. Samalla ne lisäävät painoon liittyvää syrjintää.

– Lihavuuden ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen tarvitaan monien eri toimijoiden yhteistyötä. Samalla on keskeistä tunnistaa, että lihavuuteen liittyvän stigman purkaminen ja vastuullisen painopuheen lisääminen on edellytys lihavuuden vähentämiseen. Ilman lihavuu-

den stigman purkamista meillä ei ole mahdollisuutta onnistua väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Sarlio nostaa esiin.

LIHAVUUTEEN LIITTYVÄT PUHETAVAT ja muu viestintä voivat lisätä lihavuuden stigmaa. Jotta vähennämme lihavuuden stigmasta johtuvia seurauksia, tarvitaan lihavuuden stigmasta tietoa ja ymmärrystä koulutuksen, tutkimuksen ja arvotyöskentelyn keinoin.

– Ratkaisut ovat monialaista ja muutos vaatii jokaiselta halukkuutta kehittyä. Esimerkiksi liha-

vuudesta viestittäessä painopiste tulee siirtää yksilön vastuuttamisesta yhteiskunnallisiin tekijöihin. Vastuulliset sana- ja kuvavalinnat ovat olennainen osa lihavuuden stigman vähentämistä, liikuntasosiologian apulaisprofessori Hannele Harjunen huomioi.

Sydänliiton hankevastaava Terhi Koivumäki jatkaa hankkeen johtopäätöksistä:

– Lihavuuteen liittyvää viestintää on kehitettävä ja laadittava eettiset ohjeet, miten lihavuudesta viestitään ja miten sitä kuvitetaan. Lisäksi yhdenvertaisuuslakiin on lisättävä kielto syrjinnästä koon tai painon perusteella.

Lihavuuden stigman vähentämiseksi ja vastuullisen painopuheen ja -käytäntöjen lisäämiseksi tarvittavat toimenpiteet:

1. Lakiin tai yhteiskunnallista toimintaa ohjaaviin suosituksiin kirjataan ihmisen koko tai paino osaksi yhdenvertaisuutta.

2. Tuotetaan lisää tutkimustietoa lihavuuden stigmasta ja sen vähentämisestä sekä kootaan tieto helposti löydettävään ja luotettavaan paikkaan.

3. Lihavuuden stigmaa käsitellään eri alojen perus- ja täydennyskoulutuksessa.

4. Ammattilaiselle tulee olla keinoja ja paikkoja toteuttaa henkilökohtaista arvotyöskentelyä lihavuuteen liittyen.

5. Laaditaan eettiset ohjeet ja kuvapankki vastuulliseen lihavuusviestintään.

Pääs iäi sen ajan lauluja Pääsiäisen

KULTTUURI

Ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanon esiintyy

21.3.2023 klo 19.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Yhtyeen vierailua on saatu odottaa pitkään koronavuosien ja sodan aiheuttamien peruuntumisten vuoksi.

1990-luvun alussa seitse-

män eri kuoroissa pitkään laulanutta lahjakasta miestä Keski-Ukrainasta kiinnostui ortodoksisesta lauluperinteestä, joka oli tuolloin lähes tuntematonta nuoressa itsenäisessä tasavallassa. Perehdyttyään huolellisesti kirkkolauluun Kaanon-lauluryhmä halusi ryhtyä sen sanansaattajaksi ja tehdä itselleen tärkeistä, rauhoittavista ja säestyksettä esitettävistä melodioista tuttuja yhä useammille. Tätä työtä Kaanon te-

kee yhä.

NELIÄÄNISESTI LAULAVA kirkkolauluyhtye Kaanon tuo Suomeen vaikuttavan, monipuolisen ohjelmiston: mukana on sekä perinteistä ortodoksista kirkkolaulua, klassisia ukrainalaisia kuoroteoksia, että tällä kertaa erityisesti pääsiäisen ajan lauluja. Ohjelmisto on uusi ja varta vasten pääsiäisen teemoihin rakennettu. Pääsiäinen on ortodoksisen kirkon tär-

Kurkistus kevääseen

Haapajärven kirjaston seinät täyttyvät maaliskuun ajan lapsenmielisillä ja iloisilla käsitöillä. Lapsellista -näyttelyyn on koottu Jokilatvan opiston kädentaitajien töitä vuosien varrelta. Mukana on töitä, jotka ovat saaneet alkunsa lapsen piirroksesta tai ideasta. Osa töistä on tehty omalle lapselle, kummilapselle tai lapsenlapselle. Töiden valmistamisessa on käytetty rentoa asennetta, lapsenomaista innostusta sekä mielikuvitusta. Pehmoeläimet ja muut työt ovat syntyneet neulotuista tai virkatuista kappaleista, kangastilkuista sekä värikkäistä langoista.

NÄYTTELYSSÄ ON MUKANA tilkkunaisten yhteistyönä valmistama seinätekstiili ”ONNELA”, jonka tarkoituksena on piristää Reisjärven neuvolan odotushuoneen seinää. Tähän työhön on mahdutettu paljon katsottavaa ja ihmeteltävää.

kein juhla. Edellisten kiertueiden suosio on motivoinut ryhmän kevätkiertueelle Suomeen, ja näin monen laulunystävän toive kuulla Kaanonia täyttyy.

RYHMÄ ON LAULANUT paljon yhdessä, ja sen voi kuulla – äänet soivat saumattomasti ja puhtaasti yhteen ja tuovat loistavasti esiin musiikin arvon sekä perinteen iän ja voiman. Pyhän viikon tienoille, varhaiskevään herää-

misen aikaan, Kaanon tuo äänillään kevään kirkkautta ja valoa. Seitsemän miehen laulussa on voimaa, mutta ei siitä herkkyyttäkään puutu! Yhtyeen taiteellinen johtaja on Ievgen Valovenko.

Haapajärven kulttuuripalveluiden ja Haapajärven seurakunnan yhteistyönä järjestämän konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Vuosiavustukset haettavana

UUTISET

Haapajärven kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen vuosiavustukset ovat haettava maaliskuussa. Avustuksia voivat hakea paikalliset järjestöt, yhdistykset, har-

rastajaryhmät sekä yksityiset henkilöt, joiden kotipaikka on Haapajärvi.

Vuosiavustusten hakeminen siirtyi vuosi sitten kokonaan sähköiseen palveluun. Sähköinen hakemuskaavake löytyy Kunta-Akkuna -sivuilta www. akkuna.fi. Kaavakkeen täyttäminen vaatii tunnistautumisen. Tarkemmat

HYVVEE- hankkeen

SOTE tupaillat alkavat

Aika: tiistai 21.3. klo 17-19

hakuohjeet ja tiedot löytyvät Haapajärven Kunta-Akkuna-sivuilta kohdasta Avustukset.

Ne hakijat, joille sähköinen asiointi ei ole tuttua voivat pyytää apua lomakkeen täyttämiseen Haapajärven kirjastosta.

Hakukaavake aukeaa

1.3. klo 8.00 ja sulkeutuu 31.3. klo 23.59.

Hei ystävä, mitä sinulle kuuluu?

Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja juttelemaan meidän kanssa pankkipalveluista

Paikka: VAU!HAUS Haapajärvi, Ståhlberginkatu 1. Tervetuloa HYVVEE hankkeen ensimmäiseen SOTE tupailtaan! Tupaillat on suunnattu sote- ja hyvinvointialan yksityisille toimijoille ja yhdistyksille. Ensimmäisessä tupaillassa kerrotaan hankkeesta sen tavoitteista ja keskustellaan sote-alan ajankohtaisista asioista, sekä osallistujien tunnelmista muutoksien keskellä.

Mukana tupaillassa myös JEDUn asiakasvastaava Kati Marjakangas, joka kertoo uudistuneista työelämäpalveluista ja siitä mitä ne voisivat tarkoittaa juuri sote-alan yrittäjille.

Lisätietoja tupaillasta ja hankkeesta antaa hankkeen projektipäällikkö Heidi Ilmonen:

K-Market Keskipiste Kärsämäki K-Supermarket Haapajärvi

keskiviikkona 22.3. klo 10 - 17.

Arvomme osallistuneiden kesken 100 € lahjakortin.

Soita meille suoraan p. 010 257 6550 (010-alkuinen palvelunumero kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835€/puhelu + 0,167€/min (hinta sisältää ALV:n)

HOITAJAA NYT TARVITAAN.

Olen Silvo Nybacka, lähihoitaja ja sähköas Lumijoelta. Juureni ovat vahvasti Haapajär Veivarinperällä ja ajatukseni aina ihmisen p

entaja r ven puolella.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Vaikuttamaan pääse menemällä sinne, missä asioista päätetään. Olen aina lähte mukaan vaikuttaakseni siihen, että meitä kaikkia kohdeltais oikeudenmukaisesti. Olen kohdannut työssäni ja harrastuks monenlaisia ihmisiä. Yhteistä näissä kohtaamisissa on, että kohtaat ihmisen ystävällisesti, niin asiat sujuvat paremmin

Haluan mennä tällä tavalla myös eduskuntaan.

Puolustan kaikkia, jotka puolustajaa tarvitsevat, heidän taustastaan riippumatta.

Äänestä nyt, jotta mummosi ja pappasi saavat hyvää huolenpitoa ja heidän hoitajansa riittävästi työkavereita ja kunnon työolosuhteet. Ei leikata soterahoista eikä koulutuksesta.

Lumijoki

ee nyt iin issani kun

Esteettömyysmuutosten ja kestävyysratkaisujen tekeminen taloyhtiöissä helpottuu

Eduskunta hyväksyi viime kuussa muutoksia asunto-osakeyhtiölakiin. Lakimuutos laajentaa osakkaan muutostyöoikeutta yhtiön tiloihin ja helpottaa yhtiön päätöksentekoa hankkeissa, joilla parannetaan asumisen kestävyyttä.

Osakkaalla on lakimuutoksen myötä jatkossa oikeus toteuttaa oman huoneistonsa lisäksi myös yhtiön tiloissa muutoksia, jotka parantavat esteettömyyttä. Ehdotuksella on tarkoitus edistää taloyhtiöiden liikkumis- tai toimintarajoitteisten osakkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää osakehuoneistojaan ja taloyhtiön yhteisiä tiloja.

Asunto-osakeyhtiön

osakkailla on tähän asti ollut oikeus toteuttaa muutostöitä ainoastaan oman huoneistonsa sisäpuolella. Taloyhtiöillä on aikaisemminkin ollut mahdollisuus parantaa tilojen käy-

tön esteettömyyttä, mutta hankkeet ovat voineet jäädä riittävän kannatuksen puuttumisen takia toteuttamatta. Yhtiöllä on ollut aiemmin oikeus myös kieltää sen enempää perustelematta kaikki sellaiset muutostyöt, jotka ulottuvat osakkaan hallitsemien tilojen ulkopuolelle. Lakimuutoksen myötä osakkaiden omat toimenpiteet esteettömyyden parantamiseksi myös taloyhtiön yhteisissä tiloissa helpottuvat.

MUUTOSTYÖOIKEUS

KOSKEE jatkossa muutoksia, jotka parantavat liikkumisen esteettömyyttä tai toiminnallista esteettömyyttä. Esimerkiksi sisäänkäynnin sähköisellä ovenavausjärjestelmällä tai kulku-

luiskalla voidaan parantaa liikkumisen esteettömyyttä. Toiminnallista esteettömyyttä parantava muutos on esimerkiksi tasoerojen merkitseminen tummuuserojen avulla.

Muutostyön kaikista kustannuksista vastaa osakas, eli asennuskulujen lisäksi mahdolliset käyttökulut sekä huollosta tai tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta aiheutuvat kustannukset jäävät osakkaan vastattaviksi. Muutostyöstä on ilmoitettava yhtiölle. Yhtiö voi tarvittaessa asettaa ehtoja tai jopa kieltää muutostyön, jos työstä aiheutuu kohtuutonta haittaa suhteessa osakkaalle koituvaan hyötyyn.

Esteettömyysratkaisuja koskevien muutosten lisäksi lakiuudistus helpot-

taa päätöksentekoa tilanteissa, joissa taloyhtiössä päätetään asumisen kestävyyttä merkittävästi parantavan uudistuksen toteuttamisesta.

Tähän asti vanhassa taloyhtiössä on voitu enemmistöpäätöksellä päättää vain sellaisesta vastikerahoitteisesta uudistuksesta ja palvelun yhteishankinnasta, joka on jo yleistynyt vastaavassa uudessa asuntokannassa. Yleistyminen kestää vähintään useita vuosia, mutta uudistusten nopeampaan toteuttamiseen voi olla tarve vanhoissakin taloyhtiöissä esimerkiksi ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi.

KESTÄVYYTTÄ PARANTAVASTA UUDISTUKSESTA voidaan lakimuutoksen pohjalta päättää

enemmistöpäätöksellä silloin, jos parannus on merkittävä.

Käytännössä esimerkiksi viranomaisten tai muiden riippumattomien tahojen selvitykset tai ARA-avustusten ehdot voivat olla lähtökohta parannuksen merkittävyyden arvioinnille.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun presidentti on vahvistanut lain.

Taloyhtiöissä ja isännöinnissä kannattaa siis varautua jo nyt siihen, että osakkaiden ilmoituksia esteettömyysmuutoksista voi tulla käsiteltäväksi jo tämän kevään aikana. Yhtiön voi tällöin olla järkevää pohtia esteettömyyttä koko taloyhtiön mittakaavassa tai harkita, voiko

muutokset toteuttaa muiden korjaushankkeiden yhteydessä.

LAKIESITYKSESSÄ

OLI alun perin mukana myös ehdotus uudesta osuuskuntamuotoisesta asunto-osakeyhtiömallista. Isännöintiliitto sekä useampi muu toimija vastustivat sitä lausunnoissaan ja kuulemisissa lakivalmistelun aikana.

– Olemme tyytyväisiä, että tuo ehdotus ei toteutunut, sillä se olisi näkemyksemme mukaan aiheuttanut tarpeetonta juridista epäselvyyttä asunto-osakeyhtiömaailmassa.

On hienoa, että lausunnot ja kuulemiset aidosti huomioidaan lakivalmistelussa", kertoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama

RAKSA & REMPPA

Muutostyön kaikista kustannuksista vastaa osakas.

KORKEALAATUISTA

YMPÄRISTÖHUOLTOA

YMPÄRISTÖN HYVÄKSI

-Jätehuolto -Jäteasema

-Purkutyöt -Puun murskaus

MAANRAKENNUSPALVELUT

-Kaivuutyöt -Maansiirto

MAA-AINESTEN MYYNTI

-Kalliomurskeet- ja sepelit -Täytehiekka -Ruokamulta

JÄTEASEMA AVOINNA

MA-PE 8-16/044 585 1920

Aurinkosähkö kompensoi kohonnutta sähkön hintaa!

Toimitamme ja asennamme aurinkosähköjärjestelmät käyttökuntoon saatettuna.

Ota yhteyttä!

Pesevä seinä-wc

- lisää vapautta kylpyhuoneen sisustukseen

Suomalaiset arvostavat wc- ja kylpytiloissa arjen helppoutta ja tyylik- Suomalaiset arvostavat wc- kylpytiloissa helppoutta tyylikkyyttä Kylpyhuoneisiin toivotaan luksusta, joka muodostuu kimalluksen kyyttä. Kylpyhuoneisiin toivotaan luksusta, joka muodostuu kimalluksen ja krumeluurin sijaan viimeisen päälle suunnitellusta toiminnallisuudes- krumeluurin viimeisen suunnitellusta toiminnallisuudesta sekä linjakkaista ja loppuun asti hiotuista visuaalisista yksityiskohdis- ta sekä asti hiotuista visuaalisista ta. Arjen käytännöllisyyttä tyylikkäällä tavalla lisäävät pesu-wc-istuimet ta. Arjen tavalla lisäävät pesu-wc-istuimet yleistyvät nyt myös suomalaisissa saniteettitiloissa. nyt suomalaisissa saniteettitiloissa.

Keittiöitä on jo vuosia sisustettu yhtenäisiksi kodin muun tyylin kanssa. Trendinä on keittiö, joka ei näytä keittiöltä. Yläkaappien sijaan avokeittiöissä nähdään esimerkiksi taidetta tai näyttäviä valaistusratkaisuja ja valtavaksi trendiksi kohonneet aamiaiskaapit kätkevät kätevästi keittiön pienet laitteet katseilta.

Nyt vastaava trendi on alkanut levittäytyä myös kylpyhuoneisiin. Sisustuksellisuus ja arjen luksus ovat tärkeitä arvoja ja toiminnallistenkin yksityiskohtien täytyy olla tyylikkäitä. Seinään kiinnitettävä ja intiimihygieniasta huolehtiva pesu-wc-istuin

on yksi kylpyhuoneen ilmettä ja samalla myös käytettävyyttä radikaaleimmin muuttavista yksityiskohdista. Se tarjoilee niin silmänruokaa kuin optimaalista henkilökohtaista hygieniaa ja helposti puhtaana pidettävät kylpytilat.

VEDELLÄ PESEYTYMINEN wc-käynnin yhteydessä ei ole meillä Suomessa vierasta, sillä olemme yksi harvoista paikoista maailmassa, missä bidee-käsisuihku on näin yleisesti käytössä. Pesu-wc-istuimen ansiosta pölyä ja likaa keräävä bidee-käsisuihku voidaan kuitenkin jättää historiaan. Pesu-wc-istuimessa pesutoiminnot on integroitu keraamiseen wc-istuimeen. Pesutoiminnon miellyttävä, kehonlämpöinen vesi ja lämmintä ilmaa lempeästi puhalta-

va kuivain hoitavat intiimialueiden pesun hellävaraisesti ja elegantisti.

pytiloissa ja toisaalta helpottaa toimintojen sijoittamista kompakteissa neliöissä.

Pesevä wc-istuin ei ole uusi keksintö. Maailmalla suosittu ratkaisu on kuitenkin vasta nyt alkanut yleistyä Suomessa.

Seinä-wc-istuimet, jollaisia pesevätkin ovat, luovat tilaan modernin tyylikkään ja selkeälinjaisen ilmeen, kun kaikki wc-istuimeen liittyvä tekniikka ja viemäröinti piiloutuu seinän taakse.

bakteereille.

Hienovaraista luksusta kylpytiloihin tuovat viimeisen päälle suunnitellun toiminnallisuuden ohella myös loppuun asti hiotut visuaaliset yksityiskohdat.

Kun wc-istuin hoitaa myös pesemisen, ei wc-tiloja suunnitellessa tarvitse miettiä sitä, millainen etäisyys wc-istuimen ja pesualtaan välillä on ja miten bidee-käsisuihkun letku siihen sopii. Tämä mahdollistaa monipuoliset sisustusratkaisut isommissa kyl-

Ulkonäköseikkojen ohella vapaa lattiatila helpottaa myös wc- ja kylpytilojen puhtaanapitoa. Hygienia on kylpyhuoneessa tärkeää ja siksi tällaiset seikat ovat siellä luksusta pikemminkin kuin koristeelliset yksityiskohdat ja art deco -elementit, jotka ovat hyviä piilopaikkoja lialle ja

SEINÄÄN KIINNITETTÄVÄN wc-istuimen asennuksen voi tehdä myös wc-istuimen taakse kiinnitettävän Monolith-moduulin avulla. Tällainen ratkaisu sekä helpottaa asennusta että tuo lisää näyttävyyttä tilaan. Monolith-moduulit tarjoavat myös kauniita ja käytännöllisiä mahdollisuuksia wc-tilojen valaistuksen lisäämiseen.

Pesevillä wc-istuimilla saattaa olla historiasta kumpuava maine hieman erikoisen näköisinä teknisinä laitteina, mutta tämä mielikuva ei enää vastaa totuutta.

RAKSA & REMPPA

Pesevä wc-istuin ei ole uusi keksintö.

Meiltä nyt MINIVÄRIPURKIT

Testaa väriä tällä kätevällä minipurkilla.

Maailman miljoonista väreistä Teknos valitsi 105 kauneinta ja ajattominta sisustusväriä ja purkitti ne 1 m²:n värimalleiksi minikokoisiin maalipurkkeihin.

HUIPPUTARJOUS!

Pakkasenkestävä, kovan kulutuksen

LATTIALAATTA

Jämerä TYÖKALUPAKKI

• vedettävä

• hyvät lokeroinnit

• tilava

Carnaby Street 60 x 60

• väri vaaleanharmaa

Loppuerä 43 m² (norm. 49,50/m²)

HINTA VAIN ...

rnaby Street x puerä m² m.

• monipuolinen

• muunneltava

• koko 450x350x640 a 50x640

TA N... 25,m²

HINTA NYT VAIN ........... (norm. 59,-)

39,-

PÄIVITÄ KODIN ILME HELPOSTI TAPETILLA!

UUSIA TAPETTIKUOSEJA HYLLYSSÄ!

HELPOSTI TAPETILLA! -50% ERÄ TAPETTEJA ERÄ TAPETTEJA

UUTTA VÄRIÄ SEINIIN!

Inline 7 SISUSTUSMAALI 2,7 l

A-p

29,TARJOUS! (norm. 39,50) + sävytys

MAANSIIRTO PIKKARAINEN OY

• Kaivinkonetyöt 19 tn pyöräalustaisella ja 9 tn kumitelakaivinkoneella

• Suodatinkankaat

• Salaoja- ja rumpuputket

• Jätevesijärjestelmien myynti ja asennus

• Maantiivistäjän 400 kg vuokraus

• Kiinteistöjen salaojitukset ja sadevesiviemäröinnit kokonaisurakalla tai laskutustyönä

HAAPAJÄRVI

Timo p. 050 512 5732, Joel p. 040 560 4983

REISJÄRVEN

puh. 0400 268 525

www.reisjarvenvesiosuuskunta.fi

Ovatko vapaa-ajan asuntojen työleirit historiaa?

palveluita

Tämä selviää Starkin viime vuonna teettämästä Suomalaiset remontoivat ja rakentavat -kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksessa korostuu erityisesti mökin ja vapaa-ajan asunnon omistajien halukkuus käyttää ammattilaispalveluita. Heistä jopa 31 prosenttia kertoo suunnittelevansa ammattilaisilta hankittavien palvelujen lisäämistä.

Korona-aikana suomalaiset innostuivat remontoimaan ja sisustamaan, mutta rajoitusten jälkeen monet käyttävät mieluummin aikansa esimer-

kiksi matkustamiseen tai muihin harrastuksiin ja remontit halutaan jättää ammattilaisten hoidettaviksi. Jos lomaan ajoitettu remontti osoittautuukin ajateltua vaativammaksi ja loma muuttuu työleiriksi, niin se voi vähentää intoa tee-se-itse-projekteihin.

Mökin tai vapaa-ajan asuntojen omistajista 33 prosenttia aikoo käyttää ammattilaisten palveluita yhtä paljon kuin aiemminkin. Vain 11 prosenttia suomalaisista mökin tai vapaa-ajan asunnon omistajista kertoo, etteivät he aio lisätä palveluiden hankki-

• SALAOJASORAT • KAIVINKONETYÖT

- talon pohjatyöt

- pihatyöt

• MAA-AINEKSET

• SORA- SEKÄ KALLIOMURSKEET

• LAVETTI- JA RAAKAPUUKULJETUKSET

Oy

K A IKKI A LUMII N IOV E T

J A -IKKU NAT

M E ILTÄ!

LASINLEIKKAUS-

palvelua

* Ikkunalasit määrämittaan leikattuna

Kiviniementie 36, REISJÄRVI p. 044 275 7070

• Lasijulkisivut • Lasipalo-ovet • Alumiiniovet ja -ikkunat

Steel-Prisma-Metallit Oy Toivontie 7, 85900 Reisjär vi P (08) 776 960 044 531 1155

www.steelprisma.com

– Kaikki sähköalan työt –

Puh. 044 553 8910, Leppäläntie 16, REISJÄRVI a_luomanen@hotmail.com

• Ullavantie 6, 69600 Kaustinen • Puh. 040 839 8942 info@metallijarvela.fiwww.metallijarvela.fi

Parempi huominen. Älykkäällä suunnittelulla.

Kustaa Vaasankatu 2–4, 85800 Haapajärvi Ajajantie 1, 70780 Kuopio | www.ah-talotekniikka.fi

mista ammattilaisilta.

Iso osa mökkien ja vapaa-ajan asuntojen remonteista on pintaremontteja tai pientä kunnostusta, joka ei vaadi erityisiä rakennus- tai remontointitaitoja. Ammattilaisia saatetaan myös hyödyntää vain isompiin remontteihin tai muutoksiin.

TUTKIMUKSEN TULOKSET osoittavat, että erityisesti nuoret ikäluokat aikovat hyödyntää aiempaa enemmän ammattilaisten palveluja. 18–24-vuotiaista 29 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 28 prosenttia vastaajista kertoo aikovansa käyttää enemmän ammattilaisten palveluja seuraavassa ra-

- varaosat + tarvikkeet

kennus- tai remontointiprojektissaan.

Ammattilaisten palveluiden hyödyntäminen korostuu myös hyvätuloisimpien vastaajien joukossa. Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavista talouksista jopa 36 prosenttia aikoo lisätä ammattilaisilta hankittavien rakennus-, korjaus- tai remonttipalvelujen käyttöä seuraavassa projektissa.

Jos rakennusbudjetti antaa myöten, ammattiapua voidaan hankkia jo suunnitteluvaiheessa. Erilaisiin rakennus- tai remontointitarpeisiin löytyy varmasti pätevä osaaja, sillä Suomessa rakennusalan ammattilaisilta löytyy paljon erikoisosaamista.

- renkaat ja vanteet, myös käytetyt

- traktorin ja työkone renkaat

- pv-akseleita käytettyjä, eri kokoja

- + etuvaunuja 2-aks.

- Cummins moottorinohjausyksiköt, ECM/ICM + suuttimet

- käytetyt kunnostetut perät SC ja Sisu

• HUVILAT

Varaa ilmainen kotikäynti tai myymäläaika:

Ylivieska Kärkkäisen myymälä Annika Orre 0400 103 724, Tuomo Heiska 050 559 3447 www.sievinkeittio.fi

Suomalaiset hankkivat mökkien rakennusja remontointiprojekteihin yhä enemmän ammattilaisten

RAKSA & REMPPA

Tapahtumien käsiohjelmia myös mobiililaitteissa

PYHÄJÄRVI

Maailma tunnetusti digitalisoituu nopeaan tahtiin. Tämän myötä myös perinteisten tapahtumien käsiohjelmien rinnalle on tullut ohjelmien löytyminen yhä enemmän myös älypuhelimista. Yksi tämän palvelun tarjoajista on pyhäjärvisen mainostoimisto Mainostuulen yrittäjä Harri Heikkilä. Hän on perustanut mobiilikäsiohjelmia varten uuden yrityksen nimeltään Eventin Oy. Sen tuottama käyttäjilleen maksuton mobiilikäsiohjelma oli käytössä muun muassa Pyhäjärvellä helmikuun lopulla pidetyissä nuorten SM-hiihdoissa.

– Olen vuosien varrella tehnyt lukuisia paperisia eri tapahtumien käsiohjelmia. Ne ovat osoittautuneet sikäli hankaliksi, että niitä pitää painaa aina paljon ja niitä jää sitten tapahtumien jälkeen yli ja roskikseen heitettäviksi. Mobiiliversio tapahtumista on monessa mielessä parem-

pi vaihtoehto. Se on ensinnäkin jo niin sanotusti ekoteko, kun turhaa paperia ei synny. Ja toisekseen yhtä tärkeä hyöty on mobiilikäsiohjelmien kyky pitää tapahtumat aina ajan tasalla. Ne voi päivittää aina tarpeen mukaan.

– MOBIILIKÄSIOHJELMIA ON ollut käytössä suuremmissa tapahtumissa, mutta tämä kehittämäni sovellus on tehty paikallistapahtumien näkökulmasta esimerkiksi jääkiekko-otteluihin, moottoriurheilukilpailuihin ja kesäteattereihin. Minä olen kehittänyt omaa versiotani parin vuoden ajan, ja hyvää palautetta siitä on tullut. Navigaatiotoiminnan avulla löytää helposti tapahtumapaikalle. Sallimalla ilmoitukset saa tapahtumaa koskevia tiedotteita. Sovelluksesta löytää tulevaisuudessa erilaisia tapahtumia laidasta laitaan koko Suomen alueelta, kertoo Harri Heikkilä.

Heikkilän Eventin-mobiilikäsiohjelmasovelluksen kehittäminen sai sykäyksen taannoisen koronaepidemian aikana, kun eri tapahtumien

aikataulut muuttuivat ja niitä piti saada ajantasaisiksi. Nettikäsiohjelmien kehittämiseen Heikkilälle vinkin antoi pyhäjärvinen urheiluvaikuttaja ja urheilutapahtumien järjestäjä Kauko Tikkanen

EVENTIN-YHTIÖ sai toiminnan aluksi konsultointitukea ely-keskukselta ja Keskipiste Leaderiltä. Näitä tukia Harri Heikkilä pitää ratkaisevina, jotta sovelluksensa sai toteutettua. Projektin myötä työllistyi koodaamista opiskeleva alan tuleva ammattilainen. Eventin-sovellusta on kehitetty usean vuoden ajan yhdessä tapahtumajärjestäjien kanssa ja se on Suomessa suunniteltu ja tehty.

Harri Heikkilän kehittämä mobiilikäsiohjelma oli käytössä helmikuun lopulla Pyhäjärvellä pidetyissä nuorten SM-hiihdoissa.

KUVA: JOUKO MOILANEN

Yksinäisyys

Suomen Punaisen Ristin teettämän yksinäisyysbarometrin mukaan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten ahdinko ei ole helpottanut viimeisen vuoden aikana.

UUTISET

Yksinäisyys on laajentunut koskettamaan yhä useampaa Suomessa viimeisen vuoden aikana. Lisäksi eristäytymisen ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat tuoreen tutkimuksen valossa lisääntyneet vuodessa.

– Emme ole vieläkään palanneet takaisin korona-aikaa edeltäviin matalampiin yksinäisyyslukuihin. 61 prosenttia vastaa kokevansa yksinäisyyttä ainakin

joskus. Viime vuonna näin koki 52 prosenttia. Yksinäisyyden ja eristäytymisen kokemusten kasvaminen viimeisen vuoden aikana osoittaa sen, että poikkeuksellisten aikojen jälkeen vaaditaan aikaa ja erityistä vaivaa, jotta ihmiset saadaan taas liikkeelle kotoa ja solmimaan ihmissuhteita. Yksinasuminen korostuu tässä selkeästi yhtenä selittävänä taustatekijänä, kertoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori

Maaret Alaranta

VUOSITTAISEN YKSI-

NÄISYYSBAROMETRIN tulokset kertovat erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten vakavasta ahdingosta, jota koronarajoitusten poistaminen ei ole helpottanut. Yksinäisyyttä, ulkopuolelle jätetyksi tulemista ja eristäytyneisyyttä kokevat eniten 15–34-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset Suomessa. Kolmannes 15–24-vuotiaista nuorista tuntee itsensä ulkopuolelle jätetyksi vähintään kuukausittain.

– Koronapandemialla on ollut nuorten hyvinvoinnille tuhoisat vaikutukset, joita korjataan vielä pitkään.

Yksinäisyysbarometrin tulokset osoittavat saman surullisen kehityskulun, jota on havaittu aiemmissa tutkimuksissa nuorten ahdistukseen ja muihin mielenterveyden haasteisiin liittyen, kertoo Suomen Punaisen Ristin nuorten yksinäisyystyön asiantuntija Varpu Salmenrinne

SUOMEN PUNAISEN RISTIN Taloustutkimuksella teettämään barometriin vastanneet yksinäiset nuoret ja nuoret aikuiset kuvaavat haasteita erityisesti omissa vuorovaikutustaidoissaan. Peräti puo-

Kolmannes nuorista tuntee itsensä ulkopuolelle jätetyksi vähintään kuukausittain.

let yksinäisyyttä kokevista nuorista 15–24-vuotiaista mieltää oman yksinäisyytensä syyksi muun muassa sosiaalisten tilanteiden jännittämisen.

– Yksinäisyyttä voidaan vähentää esimerkiksi mahdollistamalla kohtaamisia ja tukemalla nuoria vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa. Itsetuntemusta on tärkeää vahvistaa, koska kaikkien ihmissuhteiden pohjana on toimiva suhde itseen.

Ja on hyvä muistaa, että jokainen meistä voi rakentaa yhteisöllisyyttä huomioimalla muut. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu,

että teemme kaikkemme ennen kuin ihminen eristäytyy kokonaan, kuvailee Salmenrinne.

Yksinäisyyden vähentämiseksi tarvitaankin eri tasoisia ratkaisuja ja myös valtakunnallisia toimenpiteitä.

– Olemme yksinäisyyden osalta Suomessa nyt siinä pisteessä, että järeitä keinoja on otettava käyttöön. Yksinäisyyden vähentäminen ei ole tällä hetkellä kenenkään vastuulla, ja tämä tulisi korjata kansallisella yksinäisyysstrategialla ja toimenpiteillä, toteaa Alaranta.

Seniorit kokevat verkkokaupoissa asioinnin hankalaksi

Tämän päivän senioreilla on ostovoimaa, eivätkä he elä niin säästeliäästi kuin usein ajatellaan.

Yhä useampi heistä käyttää verkkokauppoja palveluiden ja tuotteiden ostamiseen, mutta kasvuvaraa on vielä. Verkkokaupat eivät kuitenkaan ole senioreiden mielestä helppokäyttöisiä.

SENIORIT

Haaga-Helian ammattikorkeakoulun tunnetekoälylaboratoriossa on tutkittu verkkokauppojen käytettävyyttä erityisesti yli 65-vuotiaiden näkökulmasta.

Tutkimukseen osallistuneille annettiin kaksi tehtävää: heidän tuli etsiä ennakkoon määritellyt tuotteet annettuilta verkkosivuilta ja maksaa ne. Testin aikana seurattiin osallistujien silmien liikkeitä, mikä lisäsi ymmärrystä heidän toimimisestaan verkkosivuil-

la. Lisäksi osallistujat haastateltiin tehtävien tekemisen jälkeen ja heiltä kysyttiin kokemuksia verkkokaupoissa asioinnista. Mukana oli sekä työikäisiä että senioreita.

TYÖIKÄISTEN TOIMINNASSA verkkosivuilla näkyi rutiini: he etsivät haluamansa tuotteen nopeasti suurennuslasisymbolilla ja siirsivät sen vaivattomasti ostoskoriin. Senioreilta rutiini puuttui: he eivät tunteneet verkkokauppojen vakiintuneita symboleja. Hakutoiminnallisuutta ei osattu etsiä suurennuslasin takaa eikä ostoskorikuvak-

keesta osattu siirtyä maksamaan.

Symbolit olivat myös vaikeita löytää. Ne oli sijoitettu verkkokauppasivustojen oikeaan laitaan, kun taas silmänliikemittausten mukaan senioreiden katse kiinnittyi sivuston vasempaan laitaan ja keskelle. Testissä käytettyjen verkkokauppojen tekstien ja värien painopiste oli sivun vasemmalla laidalla.

Joka tapauksessa etusivun kuvien merkitys oli senioreille suuri. Tehtävän saatuaan he alkoivat silmäillä sivustoa ja etsiä tuotteita nimenomaan etusivulta. Moni seniori sanoi, että

he olisivat keskeyttäneet etsimisen, koska etusivulla oli eri tuotteita kuin mitä he etsivät. He kuitenkin luottivat tuotteen löytymiseen, koska se oli annettu heille tehtäväksi.

TUOTEVALIKOIMAN

LÖYTYMISEN jälkeen haasteena saattoi vielä olla oikean kategorian löytäminen. Verkkokauppojen kategorisointi ei välttämättä vastannut senioreiden ymmärrystä, ja oikean tuotteen löytämiseen kului aikaa.

Suurimmat vaikeudet alkoivat kuitenkin maksuvaiheessa. Seniorit harhailivat

sivustolla, etsivät ja vasta monien klikkauksien jälkeen pääsivät maksamaan.

Lähes jokainen seniori sanoi, että maksamaan pääsyn pitäisi olla selkeämpi. He ehdottivat ratkaisuksi esimerkiksi MAKSAMAAN-tekstiä, joka tulisi ponnahdusikkunan lailla esiin, kun ostoskoriin on lisätty tuote.

VERKKOKAUPPOJEN

KÄYTTÄMINEN saa seniorit tuntemaan epävarmuutta, jopa turvattomuutta. He saattavat käyttää verkkokauppoja enemmänkin palveluihin ja tuotteisiin tutustumiseen, ei

niinkään tuotteiden tai palveluiden tilaamiseen. Verkkokaupassa asioinnin seniorit kokivat enemmänkin etsimiseksi, joka vie aikaa. Toisaalta etsintään kulutettu aika ei heitä harmita, sillä aikaa heillä omien sanojensa mukaan on.

KUVA: JOONAS BRANDT / SUOMEN PUNAINEN RISTI

Pyhäjärven biokaasulaitos rakenteille

Uusi tuotantolaitos sijoittuu 4-tien risteysalueen kaasuntankkausaseman läheisyyteen

PYHÄJÄRVI

Lehdistötiedote

Paikallisesti omistettu yhtiö - Pyhäjärven Biokaasu Oy investoi Pyhäjärvelle biokaasulaitoksen. Yhtiön hallitus teki investointipäätöksen ja laitoksen rakentaminen käynnistyy jo kuluvan kevään aikana maarakennustöillä. Laitos tuottaa biokaasua liikenteen käyttöön ja tuotantolaitos rakennetaankin juuri tämän vuoksi 4-tien risteysalueelle jo aiemmin valmistuneen tankkausaseman lähellä olevalle Lammasmäen teollisuusalueelle.

PAINEISTETTU JA

PUHDISTETTU biokaasu siirretään putkiyhteydellä tankkausasemalle autoilijoiden käyttöön. Sijaintipaikka tarjoaa myös muun-

laista etua. Tulevaisuudessa läheisellä teollisuusalueella on myös mahdollista hyödyntää biokaasua alueelle sijoittuvan uuden yritystoiminnan tarpeisiin vaikkapa prosessilämpönä. Laitoksen teknologiatoimittajana on Metener Oy Laukaasta ja rakentamisvaiheen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Laitoksen rakentamiskustannukset ovat n. 2 milj. euroa ensimmäisen vaiheen osalta. Biokaasun vuosituotantomäärä on 500 000 kWh. Tuotantokapasiteetin laajentamiseen tähtäävä investointi on myös suunnitteilla.

TUOTANNON RAAKA-AINEEKSI laitos tarvitsee vuosittain merkittävän määrän peltobiomassoja. Soveltuvia peltobiomassoja ovat mm. monivuotiset nurmet, valkuaiskasvikasvustot ja viljakasvien oljet. Pyhäjärven Bio-

kaasu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Varis kertoo:

– Olemme valmiita korjaamaan kokonaisurakointina peltobiomassat tähän tarkoitukseen soveltuvilta peltolohkoilta ja etuna yhteistyöstä viljelijä säästää niittovelvoitteiden ja korjuiden kustannuksissa. Viljelijä saa halutessaan prosessissa syntyvää mädätysjäännöstä eli rejektiä, johon ei sotketa mitään yhdyskuntalietteitä, vaan se on puhdasta luonnonmukaista höystöä pelloille.

Yhtiön edustajat toivovatkin nyt pikaisesti yhteydenottoja hankkeesta kiinnostuneilta viljelijöiltä.

– Kaikki aiheesta kiinnostuneet halutaan tavoittaa jo tässä vaiheessa ja tarjota mahdollisuutta tulla mukaan viljelijäyhteistyöhön, Ari Varis jatkaa.

PYHÄJÄRVEN BIOKAASU Oy:n edustajat kerto-

Monipuoliset kotiseutupäivät suunnitelmissa

Haapajärven kotiseutupäivät järjestetään ensi kesänä 4.-16.7. välisenä aikana eri puolilla Haapajärveä. Kotiseutupäivien suunnittelusta vastaa HaapajärviSeura ja Haapajärven kaupunki.

UUTISET

Haapajärvi-Seura kutsui tammikuun puolella suunnitteluryhmän laatimaan ohjelmaa tulevan kesän Haapajärvi-päiville. Ohjelmarunkoa tullaan esittelemään Extran sivuilla tulevien kuukausien aikana. Lopullinen ohjelma valmistuu kesäkuun lopulla.

situn Lemmensillan iltajuhlaan. Lisäksi Kumisevan kylätalolla järjestetään rock-tapahtuma ja kylältä kylälle polkupyörätapahtuma avaa esittelyt Haapajärven pyöräilyreiteistä.

Aikaisemmin ohjelmassa olleista tapahtumista toteutuu tänä vuonna Olkkosen erämarkkinat, Rompepäivät, Urkuyö, Lasten viikkokisat, Olkkolan kesäillan hartaus, torstain iltatori ja toripäivä, Väärinjoki Vintage Festival, Kotiseutumuseon museoseurat sekä Haapajärvi-Foorum, jossa keskusteluun osallistuu iso joukko haapajärvisiä musiikintekijöitä.

Kotiseutupäivien avaustapahtumana on Anssi Tikanmäen hieno kuvakonsertti ”Maisemakuvista”. Myös TeePikNik on ohjelmassa, samoin Haapajärvi Cruising, joka saa oheistapahtumaksi voimamieskisan.

vatkin, että tulossa pian lisätietoa maaseutuyrittäjille suunnatun yleisötilaisuuden muodossa. Tilaisuudessa tullaan esittelemään tarkemmin biokaasulaitoksen toteuttamista ja yhteistyömahdollisuuk-

sia alueen viljelijöille. Paikalla on yhtiön edustajien lisäksi asiantuntijoita Pyhäjärven kaupungin maaseutuhallinnosta ja NIHAK:lta. Maaseutujohtaja

Pasi Liikanen on lupautunut kertomaan viljeli-

jän näkökulmasta tukijärjestelmän luomista mahdollisuuksista biokaasun tuotannossa. Tilaisuudessa on mahdollista käydä myös yleistä keskustelua biokaasun tuotannosta ja liikennekäytöstä.

TULEVALLE KESÄLLE on tulossa uusia ohjelmanumeroita, nyt on mahdollisuus tutustua Ylivieska-Iisalmi radan suunnitelmiin ja satavuotiseen historiaan sekä mahdollisuus osallistua uu-

HAAPAJÄRVI-PÄIVIEN koordinaattorina toimii Marketta Kotiniemi Extra-lehdestä. Suunnitteluryhmä toivoo, että mikäli tulee ideoita vielä uusien tapahtumien mukaan ottamiseen tapahtuma-päiville, niin kaikki uudet ideat esitellään ensiksi tapahtuman koordinaattorille.

Lopullinen ohjelma valmistuu kesäkuun lopulla

Kuvassa PB Gas tankkausasema Pyhäjärvellä.

UPEAT TAVARAPALKINNOT pilkkikilpailussa kaikkina päivinä!

OHJELMAA KOKO PERHEELLE pilkeissä ja Park Hotellissa mm: Arttu Wiskari, Janne Tulkki, Suomen Elvis - Juha Leppänen, Potkuri-yhtye, Arios-kuoro, Lauluyhtye Järvärit, Iskuporakone, HyväFiilis, Karaoke - DJ Matti Mainio, DJ Aatu, haalaritanssit, sekä Tanssikoulu Stage..

Majoitu pilkkien keskipisteessä Park Hotel Torniossa!

Matalampien ojien avulla ilmasto- ja vesistöhyötyjä

TurVI-hankkeessa on seurattu eri syvyyteen kunnostettujen metsäojien vaikutuksia suometsän kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistökuormitukseen. Matalampien ojien alueella kuormitus ja päästöt jäivät vähäisemmiksi. Samanaikaisesti pohjaveden pinta pysyi puuston kasvun kannalta suotuisana. Lisäksi hankkeessa seurattiin erilaisten vesiensuojelurakenteiden vaikutusta vedenlaatuun.

MAA- & METSÄTALOUS

Vuonna 2020 Pudasjärven metsäojitetuilla Virtalansuolla ja Polvensuolla toteutettiin kunnostusojitus. Ojia kunnostettiin kahteen eri syvyyteen: yleisesti käytettyyn 90 cm syvyyteen ja tavanomaista matalampaan 60 senttimetrin syvyyteen. Vuosien 2021–22 aikana on seurattu eri syvyisten ojien vaikutusta pohjaveden pinnan tasoon, kasvihuonekaasupäästöihin, veden laatuun sekä ojien kehittymiseen. Tulosten perusteella tavanomaista ojasyvyyttä matalammilla ojilla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden

pinnan taso. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ja vesien ravinne- ja kiintoainekuormitus laskivat.

SUOMETSISSÄ POHJAVEDEN pinnan taso on tärkeää sekä puuston kasvun että turpeen hajoamisen kannalta. Mitä syvemmällä pohjaveden pinta on, sitä enemmän turvetta hajoaa, ja syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan (TurVI) -hankkeen tulosten perusteella 60 cm syvien kuivatusojien avulla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Samanaikaisesti 60 cm syvien ojien koealueilla turpeen hiilidioksidipäästöt

olivat pienemmät kuin 90 cm syvien ojien koealueilla. Metaanipäästöt olivat matalamman ojasyvyyden alueilta jonkin verran suuremmat, mutta erot olivat pieniä. Matalammista ojista aiheutui myös vähemmän ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesiin kuin syvemmistä.

– Tulosten perusteella normiojasyvyyttä matalampia ojia kaivamalla voidaan aidosti vähentää kunnostusojituksen vesistö- ja ilmastovaikutuksia, ja silti ylläpitää riittäviä edellytyksiä puuston kasvulle, kertoo Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta.

Hankkeen mittaustulosten avulla on kehitetty SUSI-suosimulaattoria, jonka avulla voidaan mallintaa erilaisten metsänhoitotoi-

menpiteiden vaikutuksia puuston kasvuun sekä toimien ilmasto- ja vesistövaikutuksia. Mallinnetut tulokset tukevat havaintoja 60 cm syvien ojien koealueiden pienemmästä vesistökuormituksesta sekä hiilidioksidipäästöistä verrattuna 90 cm ojien koealueisiin.

VIRTALANSUON KUNNOSTUSHANKKEEN yhteydessä ojitusalueelle rakennettiin vesien puhdistamiseksi virtaamansäätöpato laskeutusaltaan yhteyteen sekä johdettiin vettä kahdelle pintavalutuskentälle.

Pintavalutuskentistä toinen perustettiin ojitusalueen läheisyydessä olevalle ojittamattomalle suolle ja toinen heikkotuottoisel-

le vanhalle ojitusalueelle. Molempien pintavalutuskenttien puhdistustulosten perusteella kentät ovat pidättäneet hyvin kiintoainesta ja ravinteita. Ojittamattoman kentän puhdistustulokset ovat olleet jonkin verran ojitettua parempia.

– Jos ojitusalueen läheisyydessä on pintavalutukseen soveltuvaa turvemaata, sitä kannattaa pyrkiä hyödyntämään vesienpuhdistuksessa, sanoo Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta.

Seurannan perusteella virtaamansäätöpato ei pidättänyt kiintoainehuuhtoutumia. Se sopiikin paremmin käytettäväksi karkearakenteisille maille.

– Hankkeen aikana olemme kehittäneet vesiensuo-

jelurakenteiden suunnittelutyötä entistä paremmin huomioimaan käytettävien rakenteiden ja kohdealueiden ominaisuudet. Lisäksi olemme päivittäneet hankkeen oppeja Metsänhoidon suosituksiin, joiden kautta hankkeen tulokset päätyvät myös käytäntöön, toteaa Jani Antila Tapiosta.

HANKE ON SAANUT jatkoaikaa lokakuun 2023 loppuun seurantojen jatkamiseksi ja vesiensuojelurakenteiden mitoitusten tarkentamiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR sekä maaja metsätalousministeriö. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus.

ma-pe 8:00-16:30

Puh.

(08) 425 369

0400-711 693

0440-711 793

Traktorit, puimurit, kaivurit ja pienkuormaajat:

Olemme nyt erityisen kiinnostuneita havutukkivaltaisista harvennuksista ja uudistushakkuista tulevan kevään ja kesän korjuisiin.

Kysy nyt tarjous leimikostasi alueesi hankintaesimieheltä

Keiteleen kautta myös uudistuspalvelut kilpailukykyiseen hintaan

Hankintaesimies Antti Puurula

Puh. 040 675 1320 antti.puurula@keitelegroup.fi ttil@kitlfi

Hankinta-alue: Kinnula, Lestijärvi, Pihtipudas, Reisjärvi ja Sievi eteläinen

Hankintaesimies Tomi Luonua

Puh. 040 572 5732 tomi.luonua@keitelegroup.fi

Hankinta-alue: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäntä ja Siikalatva

Hankintaesimies Toni Komu Puh 0400 193 472 Puh0400193472 toni.komu@keitelegroup.fi

Hankinta-alue: Kiuruvesi ja Pyhäjärvi

Metsäsi arvoinen kumppani

MTY KONEPALVELU UUSITALO

TURBOJEN HUOLTO JA MYYNTI

• Meidän kautta saat ammattitaitoista turbon huolto palvelua

• Kaikki henkilö- ja kuorma-autot, traktorit, työkoneet, veneet

• Uusien turbojen myynti, tiivisteet, laakerisarjat, lasikuulapuhallus, tasapainotus

• Turbot kuluvat käytössä ja vaativat myös huoltoa

• 6 vuoden kokemus turbojen huollosta ja myynnistä

• Myös turbojen asennus- ja muutostyöt

Puh. 040 965 2680 / Eetu

Eetu on aina ollut kiinnostunut etenkin turbojen virittämisestä. Ensimmäiset viritykset hän teki jo nuorena poikana. Nyt 20 vuotta tractor pulling -harrastusta takana ja Eetu tekee ja huoltaa meidän tiimin ja muutaman kilpakumppanin turbot. Voisi sanoa että harrastuksesta tuli osa työtä.

KAIVINKONETYÖT

• 8 tn kumitela • Novatron 2d mittalaite

• Todella laaja ja monipuolinen lisälaitevalikoima

• Kuljetus omalla kuorma-autolla • Monipuolisiin kohteisiin

• Ojan kaivuusta rakennuksen pohjatöihin

Puh. 050 404 5503 / Joni

Joni kouluttautui maanrakennuskoneen kuljettajaksi aikuisopiskelijana ja on toiminut sen jälkeen koneenkuljettajana monipuolisilla työmailla aina yksityisrakentajien, maatalouden, rakennusliikkeiden, sähköliikkeiden ja junaradan rakentamisen parissa. Kymmenessä vuodessa ehtii olla monenlaisessa mukana.

sähköposti: mtykonepalvelu.uusitalo@gmail.com

@twisterpulling

Aurinkovoimahankkeiden määrä on kuluvana talvena lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun. Tämä on näkynyt MTK:n jäsenille aurinkovoimahankekehittäjien yhteydenottoina koskien maanvuokraamista. Hankkeiden kokoluokka vaihtelee muutamista hehtaareista useisiin satoihin hehtaareihin. MAA-

– Useammille maanomistajille maanvuokraaminen aurinkovoimalan kaltaiseen ja kokoiseen hankkeeseen on ainutkertainen tilanne. Sen takia maanomistajalla on ollut selvä ja kasvava tarve saada asiantuntijatukea sopimusneuvotteluihin, ympäristöjuristi Jenni Hunnakko MTK:sta sanoo.

Aurinkovoimasta on tullut tuulivoiman lisäksi toinen tärkeä uusiutuvan energian lähde, jonka avulla voidaan korvata fossiilista energiantuotantoa sekä lisätä energiaomavaraisuuttamme. Molemmat tuotantomuodot vaativat sekä voimaloille että sähkön siirtolinjoille huomattavan määrän maa-alaa.

MTK on laatinut maanomistajien tueksi mallisopimuksen aurinkovoiman maanvuokraa varten. Mallisopimusta voi käyttää tu-

kena omissa sopimusneuvotteluissa. Mikäli vuokrasopimus aurinkoenergian tuottamisesta kiinnostaa, kannattaa maanomis-

tajien kilpailuttaa eri toimijoita.

Sopimukset on mahdollista laittaa MTK:lle kommentoitavaksi osoittee-

NEW HOLLAND -MERKKIHUOLLOT

ESKOLAN KORJAAMO

Kytöpuhdontie 125 NIVALA, puh. (08) 441 545

Ursus, Belarus, Tempo työkoneiden huolto ja varaosat

• ilmastointihuolto

• Haketus, kuljetus ja puunmurskaus

• Pellonraivaus jyrsimellä

• Peltojen tasaus tasausruuvilla tai lanalla

• Kaivinkone- ja teladumpperipalvelut

seen maanvuokrasopimukset@mtk.fi. Sopimusta kommentoidaan jäsenpalveluna yhden kerran voimalahanketta kohti. Jäsen-

maksuun sisältyvä kommentointipalvelu on suunnattu MTK-yhdistysten ja metsänhoitoyhdistysten jäsenille. Mikäli sinulla on

kysymyksiä liittyen sopimusmalliin, aurinkovoimaan tai maanvuokraan, voit olla yhteydessä MTK:n asiantuntijoihin.

Ostamme parru- ja tukkivaltaisia

leimikoita

• Metsänkäyttöilmoituksen

• Uudistamissuunnitelman tarvittaessa

PUUKAUPPA VALTAKIRJALLA AVAIMET KÄTEEN

ÄSENETU

Hinta sisältää:

• Puunmyyntisuunnitelman

• Puukaupan kilpailutuksen Tarjoukset ja hintalaskelmat - Ostajien huomioitunakatkontatilastot

• Ostajan valinnan

• Kaupan ehtojen valvonnan • Korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonnan

Puulla on hyvä kysyntä

puukauppa vaivattomasti

- tee turvallinen

Luota asiantuntemukseen ja kokemukseen

puukaupassa Kun varmistat, että puukauppa hoidetaan Sinun eduksesi, ei puukauppaan jää jossiteltavaa Puukaupan kilpailuttaminen kannattaa aina.

- Olemme Sinua varten.

Mehiläistarhaajan opinnoissa lähdetään liikkeelle perusteista, joten koulutuksessa ei vaadita aikaisempaa osaamista alalta.

Mehiläistarhaajan opinnot sopivat kaikille alasta kiinnostuneille

- uusi ryhmä aloittaa Haapajärvellä huhtikuun 12. päivä

JEDUn Haapajärven yksikössä aloittaa uusi mehiläistarhaajaryhmä huhtikuun 12. päivä. Vaikka mehiläistarhaajan tutkinto kuuluu kategorises-

ti maatalousalan ammattitutkinnon alle, voi alaa lähteä opiskelemaan minkälaisella koulutus- ja työtaustalla tahansa, kertoo JEDUssa suunnittelijana työskentelevä Riitta Uusivirta. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle täysin mehiläistarhauksen perusteista.

– Heti kärkeen opiskel-

laan, miten mehiläisiä käsitellään ja lähestytään. Opintojen alussa käydään myös mehiläisen vuotta läpi. Sitten, kun ilmat lämpenevät ja mehiläiset alkavat tulla pesistään ulos, niin opiskelijalla on jo taustatietoa niiden hoitamiseen.

MEHILÄISTARHAAJAN

OPINNOISSA on kaksi lähipäivää kuukaudessa ympäri vuoden, minkä lisäksi koulutukseen sisältyy etäopiskelua. Käytännön harjoittelu tapahtuu oikeiden mehiläispesien luona.

– Meidän mehiläistarhauksen opettajalla Kaija Tunkkarilla on sata mehiläispesää Alvajärvellä ja Muurausjärvellä. Kesällä lähipäivät järjestetään siellä, missä pesät ovat.

Mehiläistarhaajaksi opiskellessa opiskelijan tulee hankkia oma pesä, jot-

ta mehiläisen vuosi tulee tutuksi. Pesien hankkimista varten ei tarvitse omistaa suuria ja hienoja tiluksia, sillä mehiläiset viihtyvät monenlaisissa olosuhteissa.

ravintoloita, joilla on omaa hunajan tuotantoa ravintolan katolla. Mesikasveja täytyy löytyä ympäristöstä, jotta mehiläiset saavat mettä kerättyä ja muodostettua hunajaa pesässä, Uusivirta mainitsee.

MEHILÄINEN ON varsin kiva ja hyödyllinen kaveri, kun vertaa esimerkiksi ampiaiseen tai herhiläiseen, jotka moni sekoittaa mehiläiseen. Uusivirta korostaa, että mehiläisiä ei tarvitse pelätä.

– Mehiläiset voivat tehdä pesän vaikka moottoritien ylikulkusillalle tai kerrostalon katolle. Esimerkiksi Helsingistä löytyy hienoja

– Mehiläiset pistävät vain harvoin. Mehiläinen pistää esimerkiksi silloin, jos laitat hupun päähän ja se on siellä sisällä tai astut sen päälle. Mehiläisistä on hyötyä myös lähiympäristölle. Ne esimerkiksi pölyttävät marjapensaita, jolloin marjoista tulee isompia ja menevämpiä.

JEDU Ari-Pekka Ojala

Mehiläiset pistävät vain harvoin.

Lähes yhdeksän kymmenestä (89 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan liikennekasvatusta myös peruskoulun jälkeen.

KUVA: NINA MÖNKKÖNEN / LIIKENNETURVA.

Nuorten liikenneturvallisuus vaatii panostuksia

Kolme neljästä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tehdä enemmän suojellakseen nuoria liikenteessä. Vaikka vuosi 2022 oli Suomen tieliikenteessä ennätysturvallinen, nuorten osuus kuolonkolareista on hälyttävän korkea: jopa 40 prosenttia henkilöauton matkustajina menehtyneistä oli 15–24-vuotiaita.

Suomessa 15–24-vuotiaat nuoret ovat edelleen yliedustettuina vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna nuorten osuus oli aiempaa suurempi niin henkilöauton matkustajina (40 %) kuin kuljettajina (28 %) kuolleista.

– Liikenteen turvallisuudessa viime vuosi rikkoi ennätyksiä, mutta nuoret eivät päässeet tästä kehityksestä osalliseksi. Nuorten osuus liikenteessä menehtyneistä on pysynyt huolestuttavan korkealla suhteellisestikin tarkasteltuna, Liikenneturvan suunnittelija Hanna Rutila toteaa.

– Suomi on sitoutunut tieliikenteen nollavisioon – ideaan liikenteestä, jossa kenenkään ei tarvitse

kuolla tai loukkaantua vakavasti. On olennaista, että tarkastelemme turvallisuustavoitteen toteutumista myös tienkäyttäjäja ikäryhmittäin. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on puolittaa nuorten liikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä, täydentää Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen

NUORET AIKUISTUVAT vauhdikkaasti, mutta he tarvitsevat myös tukea, liikenteessäkin. Tällä hetkellä liikennekasvatusta toteutetaan etupäässä ala- ja yläkouluissa. Kun nuori siirtyy toiselle asteelle, ammattikouluun tai lukioon, liikenneasioiden käsittely vähenee merkittävästi.

– Teinivuosista ylöspäin nuoren elämässä vauhti ja riskit lisääntyvät. Kulkuvälineet itsellä tai kaveripiirissä vaihtuvat moottoroiduiksi ja kierrokset kovenevat. Tässä kohtaa

nuorta ei sovi jättää yksin, Rutila tähdentää.

Kuljettajakoulutus ja koulussa tehtävä liikennekasvatus tukevat toisiaan. Oppilaitoksissa tavoitetaan myös ne nuoret, jotka eivät itse hanki ajokorttia tai lykkäävät sitä myöhemmäksi. Myös suurin osa suomalaisista kokee nuorten liikennekasvatuksen tärkeäksi. Lähes yhdeksän kymmenestä (89 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan liikennekasvatusta myös peruskoulun jälkeen.

– Liikennekasvatus on huomioitava, kun toisen asteen opetussuunnitelmia tai tutkinnon perusteita uudistetaan. Tämä huomio on tehty liikenneturvallisuusstrategiassa, mutta kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan olisi merkittävä viesti siitä, että nuorten liikenneturvallisuus otetaan vaka-

vasti uutta hallitusta myöten, Anteroinen korostaa.

AJOKORTTILAIN UUDISTUS jäi toteutumatta tällä vaalikaudella. Ikäpoikkeuslupajärjestelmän korjaustarve on kuitenkin edelleen akuutti.

– Vaikka ajokorttilain uudistus ei ehtinyt valmis-

tua, tehtyä työtä ei kannata haaskata. Nyt olisi selvitettävä, voidaanko lakiehdotuksessa esitettyjä turvallisuutta parantavia keinoja ottaa käyttöön nykyisessä poikkeuslupajärjestelmässä. Esimerkiksi yöaikaisen ajamisen kielto on hyvin perusteltu, Anteroinen ehdottaa.

Jotta nuorten liikennekuolemat saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä:

• Tulevalla hallituskaudella liikennekasvatus on huomioitava toisen asteen opetussuunnitelmassa ja tutkintojen perusteissa.

• Nykyistä ajokorttilakia on muokattava alaikäisten kuljettajien poikkeuslupajärjestelmän osalta liikenneturvallisuusnäkökulmia korostaen.

• On valmisteltava yhdessä kaupunkien sekä viranomaisten kanssa riittävät keinot säännellä sähköpotkulautoja ja muita liikkumis- ja kuljetusmuotoja. Alle 30-vuotiaat erottuvat myös sähköpotkulautaonnettomuuksissa.

AUTOT & LIIKENNE

...... 17900

Skoda Superb 2.0 TDI 150 DSG -16

Ambition, Autom., aj 160 tkm. ................. 16900

BMW 320d Xdrive aut. -16

Business Touring, aj. 296 tkm. ................ 16500

BMW 218d Active Tourer aut. -15 aj. 199 tkm. ............................................ 15900

Audi Q5 3.0 V6 TDI Quattro -10

S Tronic, aj. 291 tkm. .............................. 14500

Kia Stonic 1.0 T-GDI ISG -20

100 hv

Kirkas kurakeli kiusaa kuljettajaa

Kirkas kevätaurinko paistaa jälleen ja saattaa häikäistä kuljettajaa. Nyt on taas sopiva hetki pysähtyä miettimään, miten lisääntyvään kirkkauteen ja kurakeliin kannattaa suhtautua autoilijana. Liikenneturva vinkkaa: Pidä tuulilasi puhtaana. Alenna nopeutta, jos loka läiskähtää näkökenttään tai häikäistyminen yllättää tien päällä.

Sää muuttuu hiljalleen taas lämpimämmäksi ja teiden sulaessa rapa roiskuu. Autoilijan on tärkeä varmistaa, että hän näkee kunnolla kelissä kuin kelissä.

– Tämä on tuttu juttu, aurinko paistaa kirkkaasti ja matalalta joka vuosi. Kevätauringon lisäksi kurakeli tuo haasteita ajamiseen. Pidä tuulilasi puhtaana pesemällä se säännöllisesti. Puhdas lasi ei myöskään huurru yhtä helposti kuin likainen, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Ei-

Takavalo puuttuu pyörästä useammin kuin etuvalo

Liikenneturvan vuosittaisen seurannan mukaan pyörän valoja käytettiin edessä ahkerammin kuin takana. Yli 5500 tarkkailuun osuneesta pyöräilijästä 68 % käytti etuvaloa ja 59 % takavaloa.

Lähes jokainen Liikenneturvan kyselyyn vastanneista tiesi, että pyörässä on pimeän ja hämärän aikaan oltava etuvalo. Takavalon pakollisuudesta tiesi hieman harvempi, liki yhdeksän kymmenestä vastaajasta.

Valoa tarvitaan pimeän metsäpolun lisäksi yhtä lailla myös kaupungissa, vaikka kadut olisivatkin valaistut.

Tieliikennelain mukaan pyörässä on oltava vaalea etuvalo ja punainen takavalo pimeällä, hämärässä tai näkyvyyden ollessa muuten heikentynyt. Lamput voivat olla kiinnitettyinä myös pyöräilijään tai pyöräilykypärään. Lisäksi pyörästä on löydyttävä heijastimet kaikkiin suuntiin.

ni Karvonen vinkkaa. Lämpölaitteista nousee käytössä pölyä ja likaa, joten pakkasten jälkeen tuulilasi on tärkeä puhdistaa myös sisäpuolelta. Putsaa myös sivuikkunat. – Huolehdi lisäksi tuulilasin kunnosta. Naarmuinen ikkuna häikäisee herkemmin. Korjauta kiveniskemät mahdollisimman nopeasti erityisesti, jos ne ovat kuljettajan näkökentässä, Karvonen muistuttaa.

Testaa pyyhkijänsulkien toimivuus ja vaihda ne tarvittaessa uusiin.

KEVÄISIN KELIOLOSUHTEET saattavat vaihtua hyvinkin nopeasti

suuntaan tai toiseen. Vaikka kotoa lähtisi auringonpaisteessa, saattaa perille päästessä sataa lunta tai räntää.

– Huolehdi, että tuulilasinpesunestettä on riittävästi. Vaihtelevassa kelissä ja erityisesti pidemmän matkan aikana sitä saat-

taa tarvita yllättävän paljon, Karvonen muistuttaa. Tuulilasin kunnosta ja puhtaudesta huolehtimisen lisäksi häikäistymistä voi ehkäistä käyttämällä aurinkolaseja tai auton aurinkolippaa. Hidasta vauhtia, jos häikäiseminen yllättää.

– Jos aurinko häikäisee tai näkyvyys on muuten huono, kuljettajan täytyy alentaa ajonopeutta. Sil-

loin on enemmän aikaa havainnoida liikennetilannetta ja reagoida siihen, Karvonen painottaa.

Noin 95 % auton painosta pystytään hyödyntämään

AUTOT & LIIKENNE

Putsaa tuulilasi myös sisäpuolelta. KUVA: NINA MÖNKKÖNEN/ LIIKENNETURVA.

AUTOT & LIIKENNE

LÄMMITTÄÄ ! KEVÄTAURINKO

Olethan jo muistanut hankkia aurinkosähköjärjestelmäsi.

Meiltä edullisesti ja luotettavasti LAADUKKAAT AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT.

Rumuuspäiväkirja

Finlandia-palkitun kirjailijan Rumuuspäiväkirja käsittelee ulkonäkökeskeistä yhteiskuntaa nuoren näkökulmasta

Kirjailija Mari Kujanpää on havainnut, että ulkonäöllä on valtavan suuri merkitys niin ihmissuhteiden solmimisessa kuin esimerkiksi poliitikkojen ja taiteilijoiden uskottavuudelle. Rumuuspäiväkirja pohtii, minkälaista tällaisessa yhteiskunnassa on kasvaa nuorena, joka tuntee itsensä rumaksi.

KIRJAILIJA ja kirjastonjohtaja Mari Kujanpää alkoi kirjoittaa Rumuuspäiväkirjaa havaittuaan, miten tärkeää ulkonäkö on ajassamme.

Ikä 14 vuotta, kengännumero 42, pituus 175 senttiä, kuppikoko AA ja naama karmean ruma, niin Malva määritellään. Malvaa kiusataan koulussa, eikä omalta luokalta löydy ketään, joka pitäisi hänen puoliaan. Kaksin äitinsä kanssa elävä tyttö viettää myös vapaa-aikansa lähinnä yksin huoneessaan piirtäen tai luonnossa liikkuen.

Yhtäkkiä elämään ilmestyy kuitenkin rinnakkaisluokkalainen taidepoika Runo, jonka kanssa Malva hitaasti mutta varmasti ystävystyy. Koulun terveydenhoitaja puolestaan auttaa ulkonäköään vihaavaa tyttöä pohtimaan, voisiko hänen ulkonäössään sittenkin olla asioita, joihin olla tyytyväinen.

– Niin politiikkojen, taiteilijoiden kuin tiedemiestenkin toivotaan olevan ulkonäöltään edustavia. Ulkonäöllä on kiistaton merkitys myös ihmissuhteiden solmimisessa. Ryhdyin miettimään, millaista on olla itsensä rumaksi kokeva nuori ulkonäköä korostavassa yhteiskunnassa, Kujanpää sanoo.

Kujanpää ajattelee, että jokainen saa olla sen näköinen kuin tahtoo ja panostaa tai olla panostamatta ulkonäköönsä.

– Kenenkään ei tarvitse muuttaa ulkonäköään vain toisiaan miellyttääkseen.

NIIN HAMMASLÄÄKÄRIN odotushuoneessa kuin linja-automatkoilla kirjoja lukeva Kujanpää muisteli Rumuuspäivä-

Pieni kulkija

Oi niitä aikoja

kirjaa varten sitä, millaista oli olla kehollisesti 14-vuotias hänen omassa nuoruudessaan 90-luvulla. Apua oikeiden tuntemusten tavoittamiseen löytyi myös vuodesta 1998 vuoteen 2021 julkaistusta, teini-ikäisille suunnatusta Demi-lehdestä, joita Kujanpää luki kirjaa varten.

Mari Kujanpää (s. 1976) on kirjailija ja toimii kirjastonjohtajana Oripään kunnan kirjastossa. Hän on kirjoittanut useita lastenromaaneja, ja Rumuuspäiväkirja on hänen ensimmäinen nuortenromaaninsa. Minä ja Muro (2009) voitti lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandian.

Äitini muisti on heikentynyt merkittävästi. Ei kyllä kaikkea yli 95 vuotiaan tarvitse muistaakaan, mutta lähimuistia ei hänellä ole juuri minkään vertaa.

Vanhoja, nuoruuden aikaisia asioita kyllä vielä mieleen tulee. Mistäpä muusta kuin vanhoista asioista hänen kanssaan puhuisin, hoitokodissa vieraillessani. Viimeksi muistelimme äidin kotimaatilan tapahtumia 1940-luvulla. Tässä on meille kaikille muistinvirkistystä.

Äitini joutui kotonaan Kaikkolassa kodinhoidon ja karjanhoidon vastuuhenkilöksi nuorena tyttönä, kun oma äiti kuoli ja hetken päästä kuoli myös oma isosisko. Äidin isä hoiti metsätöitä ja huolehti maatalouden peltotöistä ja hevosten hoidosta, mutta lypsykarjan hoito jäi äidin ja hänen toisen siskonsa sekä Kaikkolassa asuneen sedän varaan. Työtä riitti.

Lypsettäviä lehmiä ei ollut kuin hiukan yli kymmenen, mutta lypsy piti tehdä käsinlypsynä, kahdesti päivässä. Lehmille piti lämmittää talvella apetta, siis silputtua olkea, johon lisättiin hieman ohrajauhoa. Vesi pi-

ti nostaa vinttikaivosta sankollinen kerrallaan. Lehmät tarvitsevat vettä useita kymmeniä litroja joka päivä. Jos joku ei tiedä, mikä on vinttikaivo, niin kannattaa asia ”kooklata” vaikkapa älypuhelimella. Ehkä silloin saa käsityksen jo yksistään vedensaantiin liittyvän työn määrästä.

VETTÄ TARVITTIIN PALJON myös pyykinpesuun ja talonväen peseytymiseen. Lämmin vesi saatiin halkolämmitteisestä muuripadasta tai puuhellan astioista. Talvella pyykinpesijän kädet saivat välillä kuumia ja välillä kylmiä ”kylpyjä”.

1940-luvun maalaistaloissa ei ollut vesijohtoja ja viemäreitä.

Vesi piti kantaa sisälle ja likavesi ulos tunkiolle. Halkoja kului melkoinen määrä myös kesällä, kun ruokaa oli laitettava useita kertoja päivässä ja ruuan lämmitykseen oli käytössä vain puuhella.

Kesällä piti varustautua tulevaa talvea varten. Karjalle tu-

li saada talteen riittävä kuivaheinämäärä ja rehuvilja, omaksi ruuaksi tuli säilöä omassa pellossa kasvatetut perunat, porkkanat, vihannekset ja leipävilja.

eihän noin suurta maitomäärää olisi pystynyt käsin lypsämään millään vanhan ajan maatilalla.

Vanhan ajan maatilan työ oli ollut rankkaa työntekoa pienestä asujasta lähtien. Äitini ei kuitenkaan kokenut vieläkään silloista työmääräänsä kohtuuttomaksi ja turhaksi. Maatilan työ oli elämäntapa ja siinä sivussa jokainen sukupolvi kasvatti uutta sukupolvea.

melkein olemattomiin ja kuulokin toimii korkeintaan välttävästi. Äiti totesi, että omat työt on tehty, nyt vain lepäillään ja odotetaan sitä jotain seuraavaa. Oi niitä aikoja.

KAIKKOLASSA ON NYKYÄÄN reippaasti yli 200 lypsävää lehmää, joista jokainen lypsää vuosituotoksena yli kolminkertaisen maitomäärän 1940-luvun karjaan verrattuna. Kun muistutin tästä asiasta, äitini totesi, että

Kyllä vanhan äitini kanssa on aina joskus mukava muistella niitä nuoruusajan mukavia hetkiäkin. Vaikkapa lauantai-iltojen nuorten tansseja, niiden muisteluista tuli äidin kasvoille nätti hymy. Mukavaa varmaan oli raskaan työviikon jälkeen kohdata muita samassa asemassa olleita.

Aika kuluu, äidin sormet ovat vääntyneet ”tuhannen mutkalle”, hartioita ja polvia kolottaa, vatsa tuntuu kipeältä lähes koko ajan, näkö on heikentynyt

KIRJAT & LUKEMINEN

1940-luvun maalaistaloissa ei ollut vesijohtoja ja viemäreitä.

Proforest 2023 esittelee Suomen metsä- ja konealan uudet tuulet

Suomen keskeisin metsä- ja konealan tapahtuma Proforest tulee jälleen!

Vuoden 2023 Proforest järjestetään 12.–13.5.2023 tuttuun tapaan Kalajoen lentokentällä.

LEHDISTÖTIEDOTE

Joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma kerää yhteen paikkaan metsä- ja metsäkonealan suurimmat toimijat Suomessa, ja syitä osallistumiseen on lukuisia!

Edellinen Proforest järjestettiin syksyllä 2021, jolloin tapahtumat alkoivat vasta vapautua tiukoista koronarajoituksista. Tällöin tapahtumassa koettiin jälleennäkemisen riemua, kun alan kärki kohtasi pitkän tauon jälkeen. Vuoden 2021 tapahtumassa solmittiin uusia kumppanuuksia ja vaihdettiin ajankohtaisia kuulumisia Suomen tärkeimmän teollisuudenalan tiimoilta.

NÄYTTEILLEASETTA-

JIA VUODEN 2023 Proforestiin on tähän mennessä ilmoittautunut lähes 130,

vaikka aikaa tapahtumaan on vielä viitisen kuukautta. Tämä enteilee sitä, että tapahtuma tulee olemaan tarjonnaltaan vuotta 2021 laajempi, jolloin toivuttiin vielä poikkeusoloista. Tälle vuodelle mukaan on ilmoittautunut runsaasti alan nimekkäitä toimijoita. Katso jo mukana olevat näytteilleasettajayritykset: https:// proforest.expomark.fi/messujen-naytteilleasettajat/

KEVÄÄN TAPAHTUMAAN tuotetaan myös korkeatasoinen lavaohjelma, jossa käsitellään metsäteollisuuden ajankohtaisia teemoja. Ohjelman tuottavat Maaseudun Tulevaisuus, Suomalainen Maaseutu, Koneviesti, MTK ja Expomark. Luvassa on asiantuntijapuheenvuoroja, paneelikeskusteluja ja haastatteluja. Puhujat julkaisemme tapahtuman verkkosivuilla kevättalven aikana. Lisäk-

si messuosastoilla järjestetään mielenkiintoisia työnäytöksiä ja messuvierailla on myös mahdollisuus testata laitteiden ominaisuuksia käytännössä.

PROFOREST 2023 ON AVOINNA perjantaina

12.5. klo 9–17 ja lauantaina

13.5. klo 9–16. Ikärajaton ja hyvin varusteltu tapahtuma mahdollistaa koko perheelle mukavan ja mielenkiintoisen vierailun kesään heräilevällä Kalajoella. Messualueella on tuttuun tapaan kattavasti oheispalveluja, jotka kruunaavat messupäivän.

Proforestin näyttämönä toimiva Kalajoen lentokenttä sijaitsee kuuluisien Hiekkasärkkien läheisyydessä. Koko perheelle sopivan tapahtuman yhteydessä voi tutustua Kalajoen kuvankauniisiin maisemiin ja ottaa etumatkaa kesälomaan. Edellisvuosien

Extran huikeat

SUURJAKELUT SUURJAKELUT

tapaan kauempaa tulevien kannattaa varata majoitus hyvissä ajoin.

VIIME AJAT OVAT osoittaneet suomalaisen teollisuuden ja omavaraisuuden tärkeyden. Metsäteollisuus

on ollut aina Suomen valttikortti ja puu tulevaisuuden materiaali, joten alan tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa jatkossakaan. Yhteispelillä alaa ja suomalaisen metsäteollisuuden verkostoa on mahdollista vah-

vistaa, mikä tuo taloudellisia ja tuotannollisia hyötyjä kaikenkokoisille toimijoille. Proforest on paikka, jossa alan toimijat voivat edistää toimintansa kehittymistä ja uusien kumppanuuksien luomista kasvotusten.

KUVA: VESA RÖNTY / VISIT KALAJOKI

MYYDÄÄN

toimiva konepaja Topi-Koneet Oy Kärsämäellä eläköitymisen vuoksi. Kiinteistö ei kuulu kauppaan.

Tied. p. 0400 687 987.

KYLIEN VÄLISET VIESTIHIIHDOT

Kuonalla, Nokkouden koululla

perjantaina 17.3. klo 19.00 alkaen.

Joukkueessa 7 miestä ja 3 naista. Tyyli vapaa.

Kaikki kylät keräämään joukkueita!

Kaikki hiihtäjät palkitaan. Kisapuffetti paikalla.

Myytävänä arpoja ym

Tervetuloa! Järj. Kuona-Välioja kyläyhdistys

KOKOUKSIA

Keski-Pohjan Diabetesyhdistys

KEVÄTKOKOUS

torstaina 30.3.2023 klo 18.00 kaupungintalon kokoushuoneessa, 2 krs., Kirkkokatu 2, 85800 Haapajär vi. K äsitellään sääntömääräiset asiat.

HALLITUS

Haapajärvi-Seura ry:n sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUS

torstaina 30.3.2023 klo 18.00

VAU!HAUSissa, Ståhlberginkatu 1.

K äsitellään sääntömääräiset asiat.

Liity jäseneksi! Ota yhteyttä Maaselän

Ex tran toimitukseen p. 0400 885 079. Tervetuloa! Johtokunta

VUOKRATTAVANA

Hpj:n keskustassa kaukolämpötalossa

2h+k+s 78 m2

Autokatos.

Tied. p. 0400 387 836

Hpj:n keskustassa kaukolämpötalossa 2h+k+s 50 m2

Autokatos.

Tied. p. 0400 387 836

Haa 15 Maaliskuu

apajärven TAPAHTUMAKALENTERI

Postilaatikkohiihto-kampanja on voimassa 31.3.2023 saakka. Pääpalkintona 500 euron lahjakortti. Kts. lisää

”Lapsellista” käsityönäyttely 2.3.30.3.2023 Haapajärven kirjastossa. Työt on valmistettu Jokilatvan opiston piireissä. Eduskuntavaalipaneeli ma 20.3. klo 18.30 Haapajärven Kulttuurisalissa. Järj. Hpj:n lukio ja Hpj:n kaupungin kirjastotoimi. Pääsiäisen ajan lauluja - Kaanon (Ukraina) ti 21.3.2023 klo 19.00 Haapajärven Kristuksen Kirkastumisen kirkossa.

Ja Jumala loi naisen, Kopolan harrastajateatterin esitys la 25.3.2023 ja su

klo

ja pe

13.00 Haapajärven kulttuurisalissa.

HAAPAJÄRVEN YRITYSPALVELUT

Matkailu-, majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjien verkostoilta to 23.3. Klo 18 Majatalo Kurkelassa

Tervetuloa paikkakuntalaiset ja myös kauempana asuvat mukaan eri tapahtumiin Haapajärvelle!

Tapahtumakalenteri toteutettu yhteistyössä: HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

Siis todella tarkasti.

Naiset kärsivät pitkäaikaisesta stressistä miehiä useammin

UUTISET

Ifin laajan pohjoismaisen tutkimuksen perusteella Suomessa 43 prosenttia naisista ja 34 prosenttia miehistä kertoo kärsineensä pitkittyneestä stressistä (yli 6 kuukautta). Vanhemmista suomalaisnaisista (45-59-vuotiaat) 48 prosenttia on kokenut pitkittynyttä stressiä, nuoremmista 42 prosenttia.

Alueelliset erot Suomessa ovat pieniä, naiset kärsivät pitkittyneestä stressistä hieman useammin pääkaupunkiseudulla kuin Pohjoisja Itä-Suomessa.

– Naisten stressiin liitetään usein ajatuksia siitä, että he antavat enemmän vastuuta kotona esimerkiksi arkisista askareista, lasten asioista ja myös omista vanhoista vanhemmistaan, kertoo Ifin terveysstrategi Kristina Ström Olsson raporttiin kootuista huomioista.

Suurimmillaan ero naisten ja miesten välillä on Ruotsissa, jossa puolet naisista ja vain 36 prosenttia miehistä kertoo kokeneensa pitkittynyttä stressiä. Tanskassa sekä naiset (36 %) ja miehet (29 %) ovat vähiten stressaantuneita, mutta sielläkin sukupuolien välinen ero on selkeä.

PERÄTI 84 PROSENTTIA pohjoismaalaisista vastaajista kertoi kokeneensa negatiivista stressiä joskus. Neljäsosa vastaajista on ollut jossain vaiheessa pitkäkestoisesti stressaantunut (yli 6 kuukauden ajan). Noin puolet vastaajista kertoi kokevansa stressiä säännöllisesti tai usein.

Maailma on muuttunut parin viime vuoden aikana, jaamme pohjoismaisten naapureidemme kanssa paljon yhteisiä mahdollisia stressinaiheita.

– Maailmanlaajuinen pandemia ja sitä seurannut taloudellinen epävakaus korkean inflaation ja nousevien energianhintojen myötä on

pistänyt yritykset ja kotitaloudet koville. Tilanne voi olla hyvin stressaava. Ilmastonmuutos ja sota Euroopassa eivät tee asioista yhtään helpompia, Ström Olsson sanoo.

KAIKISSA POHJOISMAISSA työelämän ja henkilökohtaisen elämän tasapaino koettiin suureksi negatiivisen stressin aiheuttajaksi. Naapurimaissamme se oli syynä lähes puolten vastaajista stressiin. Suomessa vain 36 prosenttia koki tasapainottelun stressaavaksi. Peräti 31 prosenttia suomalaisista kertoi pelkän henkilökohtaisen elämänsä stressin syyksi. Muissa maissa henkilökohtainen elämä oli selvästi harvemmin stressin syynä.

– Suomessa erityisesti alemmissa palkkaluokissa koettiin henkilökohtainen elämä suureksi stressitekijäksi, ylemmissä palkkaluokissa korostuu työelämän stressaavuus, Ström Olsson kertoo tuloksista.

Ristikon ratkaisu

LEHTI, JOKA

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

Siivouspalvelut - Koneurakointi - Otsonointi

p. 040 870 7859 HAAPAJÄRVI

Nuohousalan keskusliiton jäsen.

TÄYDEN PALVELUN LIIKELAHJATALO!

Kauppakatu 14 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 040 708 8974

Parhaat ILMALÄMPÖPUMPUT

p. 0400 791 598

Ma-pe 12-17, la ja su suljettu.

SADEVESIJÄRJESTELMÄT, TIKKAAT, KATTOSILLAT, LUMIESTEET JA RAKENNUSPELLITYKSET.

T:mi Jari Autio Myynti ja asennus

Kalekuja 6 HAAPAJÄRVI puh. 0400-686 320

Juhani Miettunen p. 040 563 5965

• S alo Tellervo, KLT

• Ruuska Arja, KLT

• HyyrönmäkiKnaappila Aira, PHT

• Hautala Erja

Avoinna: MA-PE 8-15 www.haapalaskenta.fi

• Hänninen Merja

Meiltä kaikki asumiseen liittyvät palvelut!

Asiakirjapalvelu

Isännöintipalvelu

Kaupanvahvistaja 24h isännöintipäivystys!

Tiliporras Pohjoinen Oy

Kalliontie 18, Nivala - Reisjärventie 6, Reisjärvi Puh. 010 202 1115

Tilintarkastus

Ranta-Korpi Oy

KHT Jussi Ranta-Korpi

• Puistokatu 35, 85800 Haapajärvi

• Puh. 050 321 6843

• jussi@ttrk.fi

Kiinteistönvälitys LKV Kokous- ja saunatilojen vuokraus Yritysapu

Pyydä tarjous

isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331

Keskustie 14, Pihtipudas

Katso kaikki kohteemme www.saaninkoski.fi

Henkilöasiakkaiden lakipalvelut: Haapajärvi: Lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532

Haapavesi:

Anneli Aatamila 010257 6533

Merijärvi ja Oulainen:

Hannele Nissilä 010 257 6519

Kärsämäki ja Pyhäjärvi:

Changes for the Better

Lämpöpumppujen myynti, huollot ja asennukset P. 0440 685 382 Timo Hyväri Timo Hyväri

Hyvätiimi Oy

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

Kesän parhaimmat

katto- ja ulkoverhousremonttien ajankohdat varataan nyt!

Auto- ja konekorjaamo KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 665 4535

Nuohouspalvelu KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 701 1932

Pihakantojen poistoa

siististi jyrsimellä!

Koulukatu 34, 85800 Haapajärvi Paikalla sovitusti! Soita p. 0400 384 880

Puh. 040 913 8480 www.jamptijussi.com

Maakunnan Magein Kirppis

Isokatu 1, 85800 Haapajärvi

Soita 041 - 310 2424

Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15, su sulj. www.magea.fi Tule tekemään löytöjä!

www.olavikiljo.com

p. 0400 664 432

Kokkoranta 9 as 8, 44860 Alvajärvi

Jäsenkorjausta

Koulutettu jäsenkorjaaja

Tuula Leipälä

puh. 040 745 9622

www.tuulanhoitola.fi

* GPS- ja Takymittaus * Suunnittelu * Rakentaminen

www.nrpoy.com

HAMMASLÄÄKÄRIT

Jukka Tikanmäki.

Matias Toivonen. puh. 782 100. Myös särkypotilaat.

Ilmanvaihtojärjestelmien

puhdistukset ja lakisääteiset nuohoukset

NUOHOUSPALVELU KOKKONIEMI

Puh. 040 7011 932, Reisjärvi

Väri

Värisilmä Haapajärvi

RAKENNUSTARVIKE VILPPOLA

R AKENNU

Kauppa

Kauppakatu 5 (kirkon vieressä) 85800 Haapajärvi Puh. 08 762 415

PALVELEMME:

Ma-pe 8.30 - 17.00, la 9.00 - 14.00 Tervetuloa! sisustus@rakennustarvikevilppola.fi www.rakennustarvikevilppola.fi

HAAPAJÄRVI-SEURA TARJOAA

VUOKRALLE SEURAAVAA:

1) Perkolaattori (100 kuppia)

Vuokrahinta 25 euroa/kerta. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet

Altrex 5400

- työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m.

- suurin työskentelykorkeus 3,5 m + kaide

- suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät

Vuokrahinta ma-pe 30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

pia) , viikko130euroa

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500) Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.

Yhteydenotot p. 0400 885 079 ma-pe klo 8-16

Pörröpää by Johanna porropaabyjohanna

Asuntohaku nettisivujemme kautta www.haapajarvenvuokratalot.fi

Laura Hurme, p. 044 445 6131.

YRITTÄJÄ!

Juurinytontärkeätarkastella liike-,rahoitus-jamaksuvalmiusriskejä

Mitätilinpäätöskertoo?Mitäraportoinnillavoidaanseurata?

Liikevaihdonjatuloksenväliltälöytyypaljonoleellistatietoa

Tiedoistavoidaanjohtaatyökalujayrityksenarkeen

Voidaanennakoidajavarautua

Onlöydettävissämahdollisuuksiajavaihtoehtoja

Jamikätärkeintähavaitaanajoissavaroittaviasignaaleja, joihinonmahdollistareagoida

HeliHarju

Taloushallinto-, rahoitus-javakuutusosaaminen

Onnistunuthuominen suunnitellaan tänään

0400966009 Ståhlberginkatu2-4,4.krs Haapajärviwww.creste.fi

Ratkaisutovat löydettävissä!

Tilinpäätösanalyysi Raportointi

Yhteistyöllä tavoitteisiin Otayhteyttä!

LOUETILLA LASKETELLAAN

AVOINNA: la-su klo 11-18 Iltamäet ke, to ja pe klo 17-20.

Katso tarkemmin www.louekeskus.fi

Louekalliontie, 85410 Sievi, p. 044 5026 902 kari.niemi@louekeskus.fi

Asuntohakemus on voimassa 4 kk. Hakemus on uusittavissa