Maaselän Extra nro 2/2023

••• Kuusi kuntaa yhdistävä ilmaisjakelulehti •••

Keskiviikko helmikuun 15. päivä 2023 www.maaselanextra.fi NRO 2/2023

LÄMMITELLÄÄMPÄS VÄHÄN...

Puukiuas Narvi Black 16

Näyttävä puukiuas säätöjaloilla ja valurautaisella lasiluukulla. Iso kivitila takaa tasaiset ja miellyttävät löylyt. Pelkistetyn ajaton muotoilu sopii niin perinteiseen kuin moderniinkin saunaan. Saunan koko 8–16 m³. Polttopuun pituus 33 cm.

489,-

Muuripata

Kota 80

Vesi pysyy vermikuliittimassaeristyksen ansiosta lämpimänä vuorokauden. Sisäpata on kulutusta kestävää ruostumatonta terästä, ja se on helppo nostaa pois puhdistusta varten. Paino 80 kg. Tilavuus 80 l.

669,-

Kiukaan asennusalusta Kiukaan asennusalusta. 8-kulmainen asennusalusta sopii puulämmitteisille ja on erityisesti suunniteltu pyöreitä tuotteita varten.

Alueensa

LAAJALEVIKKISIN

ILMAISJAKELULEHTI!

Sähkökiuas Narvi NS

600 rst 6kW

Narvi NS 600 rst on seinälle kiinnitettävä sähkökiuas ajastimella ja tehosäätimellä. Kivimäärä 30 kg. Kiukaan nimellisteho 6 kW. Soveltuu 5 – 8 m³:n saunoihin.

Ruostumaton teräs

299,-

Echo CS-362WES

Entistäkin tehokkaampi, kätevä & kevyt erikoissaha ensiharvennuksille, puunkaatoon ja myrskytuho-

SAAPUNEET KEVÄÄN ISTUTUKSIIN!

AVOINNA: Ma–pe 8.30–17 la 8.30–13

T&T Reinikainen, Vitikantie 4, Haapajärvi p. (08) 764 808

Hormit ja hormien korjaukset

TAKUU 10 VUOTTA.

PIDETÄÄN KOTI KUNNOSSA

ILMASTOINTIPALVELUT ILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENNUS & HUOLTO

MEIDÄT TAVOITTAA HELPOSTI! Ilmastointi- ja nuohouspalvelu Miettunen

NUOHOUSPALVELUT KATTOJEN PESUT JA MAALAUKSET ASUKKAIDEN ASIALLA!

• Puh. 0400 914 183 • www.miettunen.com

PS. SIEMENET

Honkien Honkien

huminaa

Kävelen Lumi koiran kanssa pihatietä pitkin kuten joka aamu helmikuisen lumen narskuessa kenkien alla ja vedän keuhkot täyteen pakkasilmaa. Taivaankansi oli kuin nuppineuloilla rei`itetty. Isokarhun tähtikuvio näkyi taivaalla. Ajatus liitää korkealle.

VANHAN KANSAN MUKAAN helmikuun nimi tulee sydäntalvella näyttäytyvästä kauniista luonnonilmiöstä: jäähelmistä. Muutamina helmikuun päivinä puiden oksat kimaltelevat sadoin jäähelmin. Lisäksi ” helmikuussa helistää”, koska helmikuu on yleensä vuoden kylmin kuukausi ja samalla pyryinen.

HELMIKUUSSA ON KAKSI merkittävää liputuspäivää. Kymmenen päivää sitten liputimme kansallisrunoilijaamme J.L Runebergiä (18041877) ja söimme Runebergin torttuja. Joulusiivouksen yhteydessä löysin kirjahyllystäni Teivas Oksalan suomentaman Hanna runoelman (ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi 1836). Hanna on yksi kauneimmista ja valoisimmista kirjoista, joita Suomessa on 1800- ja 1900 -luvuilla kirjoitettu. Hannan tenhovoimaan kuluu, että se on kirjoitettu antiikin mestareiden runomitalla: heksametrilla. Siksi kirja pitäisi lukea ääneen kuten antiikin ajan ihminen luki luettavansa.

HELMIKUUN VIIMEISENÄ tiistaina on Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Sitä vietetään meidän kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi. Kansakouluiässä 1960-luvulla meillä oli kotona Aili Konttisen kokoaman Lasten kultaisen Kalevalan 1. osa Väinämöisen seikkailut. Kirjan kantta koristi värikäs kuva Väinämöisestä. Hänellä oli valkoiset vaatteet, puukko vyöllä ja kädessä sauva. Pitkä valkoinen parta ulottui lähes polviin. Kuva sai lapsen mielikuvituksen liikkeelle.

HELMIKUUSSA 17 VUOTTA siten olin lomamatkalla Venäjällä Kuolan niemimaalla Apatiitissa. Sen naapurikaupungin, talvimatkailukeskus Kirovskin, kotiseutumuseon opas esitteli ylpeänä lasivitriinissä olevaa Belskinin kääntämää Kalevalaa venäjäksi vuodelta 1899. Kuolassa kartutetaan edelleen Kalevalan kulttuuriperintöä.

TULEVANA SUNNUNTAINA on laskiaissunnuntai. Siitä on seitsemän viikkoa pääsiäiseen. Varsinainen laskiainen on seuraavana tiistaina. Silloin laskeuduttiin ennen pääsiäiseen kestävään paaston aikaan. Laskiaisena keitettiin hernerokkaa ja leivottiin rasvarieskoja. Lapset ja nuoret laskivat mäkeä ja huusivat pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, nauriita kuin lautasia, räätiköitä kuin nurkanpäitä. Menneisyys saavuttaa meidät aina.

Veijo Tikanmäki

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti ilmaisjakelulehti

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY

Siht. Kimmo Niskanen p. 0400 299 412 kimmo.niskanen@nihak.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi

Pikku-Liisa luki Kodin lääkärikirjaa. – Äiti, mulla taitaa olla malaria.

– Miten niin?

– Kirjassa sanotaan, että malaria alkaa pahoinvoinnilla ja väristyksillä. – Onko sinulla sitten pahoinvointia?

– Ei ole, mutta tässä lukee selvästi, että aluksi malariaan sairastunut ei huomaa mitään oireita.

Maija tulee kotiin ensimmäisen luokan ensimmäisen koulupäivän jälkeen pelosta vapisten. – No mikä meidän Maijalla on hätä- nä? kysyy äiti huolestuneena. – En halua enää mennä kouluun. Siellä kummittelee.

– Mitä ihmettä? Kuinka niin? ih- mettelee äiti.

– No kun rehtori puhui avajaisissa koulun yhteishengestä!

Alakoulua käyvä tyttö pyysi isäänsä auttamaan matematiikan läksyissä. Oli löydettävä pienin yhteinen nimittäjä. Isä tuskastui: – Eikö sitä ole vieläkään löydetty? Johan sitä etsittiin jo silloin, kun minä kävin koulua!

Kun apteekkari tuli töistä kotiin, vaimo kiiruhti tohkeissaan vastaan ja huudahti:

– Kultaseni, pikku Niilo sanoi tänään ensimmäisen sanansa!

– No mitä hän sanoi, apteekkari innostui.

– Asetyylisalisyylihappo!

Mikä tori on pellolla?

– Traktori.

JAKELUMÄÄRÄ

9250 kpl.

LEVIKKIALUE Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

Mikä on sushin sukulainen?

– No, kethu. Kyyperhe oli piknikillä ranta- kalliolla.

– Olemmeko me myrkyllisiä, pikku kyy kysyi äidiltään.

– Kyllähän me olemme tyttö- seni, äiti vastasi.

Pikku kyy pillahti hätäänty- neenä itkuun:

– Minä puraisin kieleeni!

Ville katseli telkkarista raveja.

– Ville! Se ei taida olla lastenohjelmaa, äiti huutaa keittiöstä.

– Onpas! Juuri nyt on kolmevuotiaitten lähtö.

Mikä on maailman suurin riisi?

– Pariisi.

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

Mitä eroa on mustilla ja kirjavilla kanoilla?

– Musti on koira.

Mitä tapahtuu, jos tontulta lentää lakki päästä?

Mikä on kalamiehen kansalliseepos?

Mikä on viisikymmentä kertaa kuuPikkutarkka asiakas oli ravintolassa maksamassa ruokaansa ja katsoi laskuaan, jossa luki:

1 kotleti, 7 euroa.

– Anteeksi, tässä pitäisi olla kaksi t:tä, hän huomautti tarjoilijalle.

Tarjoilija pyysi anteeksi, poistui ja tuli takaisin uuden laskun kanssa. Nyt siinä luki:

1 kotleti ja kaksi teetä, 10 euroa.

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi www.maaselanextra.fi

Koskenperästen kyläparkille kehitysrahaa

kehittämiseen. Hankkeelle on tulossa leaderrahaa, joten tällä lainalla kaupunki varmistaa, että kehitystyö saadaan tehdyksi.

Nivalan kaupunginvaltuusto myönsi Koskenperäset ry:lle 15 000 euron hankelainan kyläparkin

Kyläparkin kehitystyöllä pyritään lisäämään kyläläisten liikkumista ja yhdessäoloa.

Vesihyppytornia ei tohdita rakentaa

Sivistyslautakunta ei lämmennyt nuorisovaltuutettu Leevi Sippolan aloitteelle vesihyppytornin rakentamiseksi Ronkaalan uimarantaan. Lautakunta katsoo, että Ronkaalan turvallisuus- ja vastuukysymykset ovat valvomattomalla uimarannalla sellaiset, ettei vesihyppytornia tässä vaiheessa tohdita rakentaa.

Virtaavan Kalajoen ran-

KUULUU...

nassa olevaa Ronkaalan uimarantaa ei valvota. Virta voi tuoda hyppytornin luo hyppääjien turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Hyppyveden syvyyden pitäminen riittävänä vaatisi ruoppaamista ja seurantaa. Ronkaalan uimarannan kehittäminen on sivistystoimen lähivuosien kehityskohde, mutta vesihyppytornin osalta lautakunta esittää kaupunginhallitukselle aloitteen merkitsemistä loppuun käsitellyksi. Asiaa selvittivät tekninen toimi ja sivistystoimi.

Joosepinkoski ja Koivukoski kunnostetaan

Jouko Lassila

Kaksi Pihtiputaan Koivujoessa olevaa koskipaikkaa kunnostetaan lisäämällä niiden vesimäärää ja parantamalla niiden sorapohjaa kalojen kudulle sopivaksi. Koskipaikkojen nimet ovat Joosepinkoski ja Koivukoski. Hankkeen toteuttaja on

Muurasjärven osakaskunta, joka tekee kunnostuksen Pihtiputaan kalastusalueen ja Keski-Suomen kalatalousalueen kanssa. Hankkeen kokonaismenot ovat reilut 18 000 euroa, mistä valtaosa tulee Ely-keskukselta. Pihtiputaan kunta päätti osallistua kunnostukseen 1 500 eurolla. Osakaskunnan omarahoitus on 2 400 euroa, mistä 1 800 euroa katetaan talkoilla.

NIHAK lainaa kunnilta käyttöpääomaa

REISJÄRVI

Jouko Lassila

Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys NIHAK vahvistaa käyttöpääomaansa lainaamalla 300 000 euroa jäsenkunniltaan. Yhdistys nostaa lainaa tarpeen mukaan. Laina-aika on kuusi kuukautta ja korko 3 prosenttia. Kunnalta lainattavan summan suuruus määräytyy asukasluvun mukaan. Reisjärvellä on 2 673 asukasta eli 15 prosenttia Nihakin jäsenkuntien asu-

kasmäärästä. Sen osuus lainasummasta on 24 993 euroa. Nivala on yhdistyksen suurin jäsenkunta, joten sen osuus lainasta on 97 438 euroa.

Laina on sikäli riskitöntä, että Nihak maksaa sen takaisin saatuaan tililleen hankerahat niin sanotuista siltarahoitushankkeista. Nihakin kuluja ovat lisänneet työntekijämäärän kasvu ja hankkeitten yhteenlaskettu koko.

Reisjärven kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle kyseisen lainan hyväksymistä hankkeiden eteenpäin viemiseksi.

Viitasaaren ja Pihtiputaan yhteistyösopimuksen irtisanomisen myötä Pihtiputaan lukio saa jälleen oman rehtorin. Yhteistyösopimus päättyy ensi vuodenvaihteessa.

KUVA: PIHTIPUTAAN KUNTA

Oma rehtori palaa

Pihtiputaan lukioon

PIHTIPUDAS

Jouko Lassila

Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteistyösopimus on

irtisanottu ja päättyy ensi vuodenvaihteessa. Tämä johtaa esimerkiksi siihen, että kuntien yhteinen lukioiden rehtorin virka lakkautetaan. Kumpikin lukio saa jälleen oman rehtorin.

Pihtiputaan kunnan sivistyslautakunta päätti perustaa lukion

rehtorin viran niin, että tehtävään valittava henkilö voi astua virkaan ensi toukokuun alussa. Hyväksytyissa hakuehdoissa mainitaan muun muassa, että rehtorilla tulee olla oppilaitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Kuntayhtymän purku

Hallinto-oikeuden ratkaistavaksi

ti yhtä kaikki hoidettava.

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuodenvaihteessa.

Ne vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä alueillaan. Valtaosa peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Kallion tehtävistä siirtyi hyvinvointialueille, mutta eivät kaikki. Ympäristöterveydenhuolto ja siihen liittyvä rakennusvalvonta eivät siirtyneet. Ne on sil-

SELÄNTEEN KUNNAT valmistelivat kuntayhtymämallin jatkamista karsittuna viime vuoden keväästä lokakuulle asti, kunnes Haapajärvi ilmoitti alkavansa valmistella Selänteen peruspalvelukuntayhtymän tilalle vastuukuntamallia, jossa vastuukunta on Haapajärvi. Kärsämäki ja Reisjärvi päättivät nekin kallistua vastuukuntamallin puolelle. Tämä malli tietäisi kuntayhtymän purkua. Pyhäjärvi sitä vastoin kallistui kannattamaan entistä kuntayhtymämallia karsittuna versiona.

Pyhäjärvi teki vastuukuntamallia koskevista päätöksistä valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Se vaatii naapuriensa päätösten kumoamista ja hallinto-oikeutta asettamaan päätökset toimeenpanokieltoon. Pyhäjärven mielestä jäsenkuntien eroaminen kuntayhtymästä ei ole tapahtunut kuntayhtymän perussopimuksen ja Kuntalain mukaisesti. Kunnat antoivat lausuntonsa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle helmikuun alkuun mennessä. Nyt odotetaan hallinto-oikeuden suositusta siitä, miten asiassa on syytä edetä.

NIVALA

Jouko Lassila

PIHTIPUDAS

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

Murtomäkeen tulee jättivoimaloita

PYHÄJÄRVI Jouko

Lassila

Pyhäjärven tekninen lautakunta hyväksyi tammikuun kokouksessaan Murtomäki 2:n tuulivoi-

mapuiston osayleiskaavan luonnoksen. Murtomäkeen suunnitellaan enintään 17:ää tuulivoimalaa, joiden siivekkeiden ylin pyyhkäisykorkeus on peräti 280 metrissä. Suunnittelija on YIT Suomi. Murtomäen alueella olevalle entiselle turve-

Ilmaisutaito valinnaiseksi oppiaineeksi

Reisjärven kunnan perusopetussuunnitelma

täydentyy seuraavaksi ilmaisutaidolla, joka on va-

suolle suunnitellaan samalla aurinkovoimalaa, jonka paneelikentän laajuus olisi jopa 140 hehtaaria. Sähkö syötetään valtakunnan verkkoon Haapajärven Oksavan Pysäysperän muuntajien kautta. Sinne pitää Pyhäjärveltä vetää siirtolinja.

LOUETILLA LASKETELLAAN

AVOINNA: la-su klo 11-18

Iltamäet ke, to ja pe klo 17-20.

Katso tarkemmin www.louekeskus.fi

Louekalliontie, 85410 Sievi, p. 044 5026 902 kari.niemi@louekeskus.fi

linnaisaine. Kisatien koulussa tätä voidaan tarjota yhden viikkotunnin verran viikossa. Ilmaisutaito istuu hyvin kunnassa päivitettyyn kulttuurikasvatussuunnitelmaan. Kahdeksannella luokalla oppilaalla on valittavana kuusi vuosiviikkotuntia va-

linnaisaineita. Niistä ainakin kolmen on oltava taideja taitoaineita. Vuonna 2019 valinnaisaineeksi lisättiin yrittäjyyskasvatus. Reisjärvi palkittiin tästä viime lokakuussa valtakunnallisella YES Agentti-yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäpalkinnolla.

Ylivieskan kesätöihin 37 000 euroa

YLIVIESKA

Jouko Lassila

Ylivieskan kaupunginhallitus ohjaa nuorten kesätyöl-

listämiseen 37 000 euroa, mikä vastaa sadan kesätyösetelin raha-arvoa. Kesäsetelin saa 25-17 -vuotiaita nuoria työllistävä yritys tai yhdistys. Seteli on 370 euron arvoinen.

Työnantaja anoo sitä säh-

JP Asepalvelu

Asesepän- ja koneistustyöt

Palvelemme arkisin klo 9–17.

Koulukatu 34, HAAPAJÄRVI, puh. 040 724 4286

Aamuvirkut

esittää

Elämystalo Artterilla (Ratakatu14,Ylivieska)

Liput 15€

TUULI KYLÄN KULJETTAA

aamuvirkut.fi

Ensi-ilta

Pe24.2.klo19

Su26.2.klo14

Ti28.2.klo19

Ke1.3.klo14

Pe3.3.klo19

Su5.3.klo14

Lippuvaraukset: 040 329 7459 (klo 14-18)

U lkoma i nonta , es i tteet j a m uut pa i netut promo t uo tt ee t KAIKKI yhdeltä luu y ukulta. luukulta.

köisesti ja se maksetaan työnantajalle jälkikäteen. Työajan vähimmäismäärä on 60 tuntia. Viime vuonna seteleitä haki 43 yritystä ja niiden avulla työllistyi 76 nuorta.

Kahvin ostajalle

Nuorten SM-hiihtojen talkoolaisista

Reijo Pennanen (vasemmalla) ja Juhani Laahanen tennis- ja huoltohallissa, joka tulee toimimaan hiihtojoukkueiden voitelutiloina.

KUVA: JOUKO MOILANEN

Nuoret hiihtävät

SM-mitaleista Pyhäjärvellä

Pyhäjärvellä Lamminahon kylän Honkavuoren maastoissa Nelostien varrella muutama kilometri Pyhäsalmesta Jyväskylän suuntaan pidetään tänä vuonna nuorten

SM-hiihdot 24.-26. helmikuuta. Siellä jaetaan talven ensimmäiset nuorten SM-mitalit.

Perjantaina 24. helmikuuta kisaviikonlopun aloittaa viestit. Lauantaina vuorossa on sähäkät sprinttihiihdot ja sunnuntaina yhteislähtökilpailut. Kilparadat ovat kilometrin, kolmen kilometrin ja viiden kilometrin mittaiset.

Honkavuorella on viimeksi kuluneen noin 20 vuoden aikana pidetty useita kansallisia hiihdon arvokilpailuja. Vuosien mittaan alueelle on syntynyt kilpailukeskus Hiisituvan ympärille kilpailuja tukevia ra-

kennelmia. Tänä vuonna talkoolaiset ovat rakentaneet kierrätysmateriaaleista varastohallin ja pari vuotta aiemmin pihalle nousi Pyhäjärven kaupungin toimesta tennis- ja huoltohalli, joka toimii hiihtojoukkueiden välineiden huoltoja voitelutiloina. Kilpailujen jälkeen kesäksi koppirakennelmat puretaan ja halli jää tenniskentäksi.

SUUREMPIEN TAPAHTUMIEN järjestämiseen tarvitaan tietenkin talkoolaisia. Heitä Pyhäjärvellä ovat muiden muassa Reijo Pennanen ja Juhani Laahanen. He kertovat, että tuleviin nuorten SM-hiihtoihin halliin on varattu va-

jaa 10 koppia hiihtopooleille eli välinemerkeille.

- Kaikkiaan erillisiä lämpimiä tiloja hallissa on 15 ja kolme pihan erillisessä rakennuksessa. Joka kopissa on sähköt ja tuuletus toimii. Lattia on suojattu huopapäällysteellä. Lisäksi koppien kokoa voidaan muunnella tarpeen mukaan. Nuorten kisojen palkintojenjako on mahdollista pitää myös huoltohallissa. Kaikkiaan ajan mittaan valmistuneilla rakennelmilla päästään vuosiksi eteenpäin, arvioi Reijo Pennanen.

NUORTEN SM-HIIHTOJEN järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii Pauli Pesonen. Hän sanoo,

että järjestelyiden perusasiat sujuvat rutiinilla vuosien kokemuksella.

- Kokouksia on asian tiimoilta pidetty. Meillä kuten muuallakin huolettaa talkooväen ikääntyminen ja nuorempien ikäluokkien vähentyminen. Talkooväki on näin ollen tiukemmassa varsinkin tapahtumien valmisteluvaiheessa. Itse tapahtumiin väkeä löytyy sitten paikalle paremmin. Rakennelmat alkavat olla kunnossa. Iso halli helpottaa järjestelyjä paljon eikä ole enää isoa rakennettavaa. Myös luontoäiti tuli avuksemme antaen taivaalta lunta sopivasti ennen tulevia kilpailuja.

Pauli Pesonen kiittää

SM-kilpailujen tukijoita, jotka ovat lähteneet järjestelyihin mukaan huolimatta huonosta yleisestä taloustilanteesta. Ja tietenkin myös talkooväkeä.

- Lisäksi alueen majoitustilanne näyttää ihan hyvältä. Majoituksessa myös yksityinen puoli on herännyt, ja kisajärjestäjille voi edelleen ilmoittaa majoitustiloista.

PYHÄJÄRVEN NUORTEN SM-hiihdot järjestävät yhteistyössä Pohti Ski Team, Lamminahon Ahto ja Pyhäjärven Pohti. Kilpailunjohtajana toimii Jukka Lehtosaari. Tapahtuma striimataan eli suoratoistetaan internetiin.

PYHÄJÄRVI Jouko Moilanen

Honkavuorella on viimeksi kuluneen noin

20 vuoden aikana pidetty useita kansallisia hiihdon arvokilpailuja.

Maailma jälleen Haapavedellä!

Okra Playground.

Haapavesi Folk Music Festival palaa poikkeusvuosien jälkeen tuttuun kansainväliseen muotoonsa. Kansan- ja maailmanmusiikkiartisteja saapuu ensi kesänä kuudesta eri maasta. Festivaali järjestetään tutulla paikallaan juhannuksen jälkeen

Yhdysvalloista festivaalille saapuu uutta ja perinteistä juurimusiikkia esittävä The Horsenecks ja Iso-Britanniasta lumoavan harmoninen vokaalitrio Lady Maisery. Italian tunnetuimpiin vähärivisten haitarien soittajiin kuuluva Filippo Gambetta tuo Haapavedelle Maestrale-trionsa, ja Suomelle lopullisesti sydämensä menettänyt, Pohjois-Pohjanmaalle asumaan asettunut Portugalin fado-tähti Liana esiintyy jälleen Folkeilla. Festivaalin kaukaisimpiin vieraisiin lukeutuu Nepalista asti saapuva Kant dAb dAb, joka fuusioi musiikissaan niin etnisiä, perinteisiä kuin klassisiakin vaikutteita. MOST – The Bridge for Balkan Music – hanke tuottaa festivaalille bulgarialaisen etnobass-yhtye Oratnitzan. Ulkomaisten artistien rinnalla festivaalilla kuullaan tietenkin myös kotimaisen kansanmusiikin huippuja, joihin lukeutuvat mm. urallaan hurjassa nosteessa oleva Vilma Jää, vastustamaton viuluperinteen uudistaja Polenta ja elektrofolk-yhtye

Haapavesi House Bandin solistiksi nousee tänä vuonna 40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä näyttelijä-laulaja Susanna Haavisto. Populaarimman musiikin ystäviä ilahduttavat juuri Emma-gaalassa Vuoden yhtyeenä palkittu, myös UMK:ssa kisaava KUUMAA sekä Idols-läpimurrostaan tunnettu Katri Ylander. Taiteilija Jarkko Martikainen esiintyy tällä kertaa intiimisti soolona ja pitkän tauon jälkeen lavalla nähdään myös kantrimusiikin legenda Hoedown.

MAKSUTTOMAN PERJANTAI-ILTAPÄIVÄN uutuutena nautitaan konserttien lisäksi yhteislaulun ilosta, luvassa on kansanlauluja ja muita ikivihreitä. Lastenpäivä ilahduttaa hauskalla ohjelmallaan niin pieniä kuin suuriakin ja sen pääesiintyjänä kuullaan Ammuu!- orkesteria. Suurta suosiota nauttivalla Juha Hurmeen ja Tomi Alatalon Älykkään kirjallisen huumorin peruskurssilla perehdytään tällä kertaa Timo K. Mukan tuotantoon. Haapaveden kamariorkesteri useine vierailijoineen esiintyy perinteiseen tapaan kirkossa perjantai-iltana. Kamariorkesterin Sibelius-teema jatkuu 7. sinfonialla ja ohjelmistossa on myös Wagnerin Parsifal-oopperan alkusoitto. Mukana on myös Ylioppilaskunnan Laulajien kuoro Kesääni.

KUVITUSKUVA: FREEPIK

Halmemäelle 55 tai 68 jättivoimalan ympäristöarviointi

koitus rakentaa 55 tai 68 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 200 metriä ja roottorin halkaisija 240 metriä. Kokonaiskorkeus on noin 320 metriä.

Haapajärven tekninen lautakunta antoi lusuntonsa Kärsämäen Halmeperän tuulivoimala-hankkeeseen, jota suunnittelee Infinergies Finland Oy. Kärsämäen kaakkoiskulmalle Haapajärven rajan pintaan suunnitellulle voimala-alueelle on tar-

Sähkö siirretään noin 62 metrin levyistä johtoaluetta pitkin, jolle rakennetaan 400 kilowoltin ilmajohto. Johtoalueiden pituudet ovat vaihtoehdosita riippuen joko 5 tai 7 kilometriä. Halmeperän eteläpuolelle tultaneen rakentamaan Hautakan-

kaan voimala-alueen uusi sähköasema, josta sähkö johdetaan Pyssäysperälle Haapajärvelle. Haapajärvi kehotti suunnittelijaa ottamaan huomioon myös Haapajärven puolelle suunnitellut Hakulinkankaan ja Korteperän tuulivoima-alueet. Lisäksi pitää tehdä yhteisvaikutusten arvio Kuusaan, Koposperän ja Parkkilan kylille, peltoaukeille ja järvimaisemille.

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

Turvavyö ja heijastin

- Suomalaisten suosikkiturvavarusteet

Heijastin on turvavyön jälkeen toiseksi tärkein ja käytetyin turvavaruste.

Liikenneturvan tutkimuksen mukaan 99 prosenttia suomalaisista suhtautuu heijastimeen myönteisesti.

Liikenneturva selvitti viime vuoden puolella suomalaisten suhtautumista turvavarusteisiin. Turvavyöhön suhtautuu myönteisesti ja sitä käyttää itse 97 prosenttia vastaajista. Heijastin koettiin toiseksi tärkeimmäksi ja käytetyimmäksi turvavarusteeksi. Pimeällä näkymistä edistävät pyörän etuvalo (69 %) ja pyörän takavalo (59 %) mainittiin seuraavina.

TULOKSET EIVÄT yllätä Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkasta

– Heijastin on yksilön tärkeä suojavaruste, joten ei ihme, että se koetaan myönteiseksi ja sitä käytetään. Me kaikki olemme vastuussa turvallisesta liikenteestä. Kävelijä voi ennakoida ja tuoda lisää vuorovaikutusta liikenteeseen laittamalla heijastimen. Yhtä lailla autoilijan on varmistettava valojen toimivuus ja sopeutettava nopeus turvalliseksi pimeissä ajo-olosuhteissa, Loikkanen painottaa.

MYYNNISSÄ ON erinäköisiä ja -kokoisia heijastimia. Ennen ostopäätöksen tekoa kannattaa tarkistaa, onko heijastin CE-hyväksytty ja löytyykö siitä EN-merkintä.

Uusi tunnetaitopeli edistää lasten liikenneturvallisuutta ja digiturvataitoja

Liikenneturva ja Suojellaan Lapsia ry ovat toteuttaneet yhdessä tunnetaitopelin 6 10-vuotiaille lapsille. Pelin tavoitteena on kehittää lasten kykyä tunnistaa ja hallita erilaisia tunteita niin liikenteessä kuin digiliikenteessäkin.

Tunnetaitoja tarvitaan joka päivä ja niiden harjoittelu on tärkeää aloittaa ihan pienestä pitäen. Tunteet peliin -lautapelin tavoitteena on kehittää lasten kykyä tunnistaa ja hallita kaikenlaisia tunteita liikenteessä sekä digiliikenteessä.

Pelilaatikko sisältää kaksi eri peliä, joissa harjoitellaan tunnetaitoja erilaisin hauskoin harjoituksin. Toisessa pelissä liikutaan digiympäristössä ja toisessa kuljetaan kodin ja koulun väliä. Harjoituksissa poh-

ditaan, miten liikenteessä ja digiliikenteessä on hyvä ja turvallista toimia. Pelin ovat kehittäneet Liikenneturvan ja Suojellaan Lapsia ry:n asiantuntijat niin psykologian, kasvatustieteiden kuin kognitiotieteenkin alalta.

VOIMAKKAAT TUNTEET haittaavat havainnointia ja päätöksentekoa liikenteessä - erityisesti, jos ne ovat negatiivisia. Tällaisia ovat esimerkiksi huoli tai ärsytys.

– Hyvät tunnetaidot ovat tärkeitä arjen taitoja ja lisäävät myös liikenneturvallisuutta. Yhteistyössä kehittämällämme Tunteet

peliin -pelillä on ollut kysyntää kasvattajien parissa. Testausten perusteella peli toimii erinomaisena työkaluna tunteiden käsittelyyn ja on loistava lisä elinikäisen liikennekasvatuksen materiaaleihimme, iloitsee Liikenneturvan suunnittelija Ida Maasalo

KUTEN LIIKENNEKASVATUS , myös digiliikenteen turvataitojen harjoittelu on aloitettava yhdessä aikuisen kanssa. Varhain aloitettu avoin keskustelu digiarjesta ja digiturvataitojen yhdessä harjoittelu suojaavat lasta. Myös digiliikenteessä aikuisen on pysyttävä lapsen rinnalla ja

tukena siihen asti, kunnes lapsella on riittävät taidot toimia turvallisesti kohdatessaan netin kurjia puolia.

– Digiliikenne on lapsille mieluinen aihe! Pelin avulla lasten on helppo pohtia digiliikenteen erilaisia tilanteita ja niissä nousevia tunteita yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Liikenteen ja digiliikenteen rinnastaminen helpottavat myös aikuisia ymmärtämään, että digilaitteiden kautta lapselle avautuu ympäristö, jossa hän kulkee yhdessä muiden netinkäyttäjien kanssa, toteaa Suojellaan Lapsia ry:n kehityspsykologian asiantuntija Katariina Leivo

Peli on tarkoitettu varhaiskasvatukseen ja alakouluille. Varhaiskasvatusyksikkö tai alakoulu voi tilata yhden kappaleen peliä käyttöönsä Liikenneturvan www-sivuilta.

AUTOT & LIIKENNE

AUTOT & LIIKENNE

KUVA: LIIKENNETURVA/ NINA MÖNKKÖNEN

RENGASALANERIKOISLIIKKEESTÄ

KYSY TARJOUSHINNAT LIIKKEESTÄMME puh.08-762093tai tule käymään

SUORITAMME RENKAILLE:

-ASENNUKSET

-TASAPAINOITUKSET

-VAURIOKORJAUKSET

-PAISTOKORJAUKSET(isotrenkaat)

-PINNOITUKSET(ka-renkaat)

KAUTTAMME RENKAAT:

-HENKILÖ-JA PAKETTIAUTOIHIN

-MAASTUREIHIN

-MAATALOUSKONEISIIN

-TYÖKONEISIIN

HAAPAJÄRVENKUMIKESKUS KY

Kolakatu 18,85800 Haapajärvi

Suomalaiset kokevat tarkkaamattomat kuljettajat vaarallisiksi Liikenneturvan kyselyn mukaan tarkkaamattomuus koetaan yhdeksi vaarallisimmista ihmisen toimintaan liittyvistä tekijöistä tieliikenteessä. Sen edelle kiilasivat vain rattijuopumus ja piittaamattomuus liikenteessä.

Tarkkaamattomat kuljettajat myös itse kokevat käyttäytymisensä vaaralliseksi. Jopa kaksi viidestä vastaajasta kertoi kokeneensa vaaratilanteen, kun he olivat käyttäneet puhelinta tai auton kosketusnäyttöä ajon aikana.

Jos yritämme tehdä kahta asiaa samaan aikaan, se ei onnistu. Todellisuudessa siirtelemme tarkkaavaisuutta kahden tehtävän välillä.

Tällöin yleensä molempien tehtävien suoritustaso heikkenee. Liikenteessä tarkkaavaisuuden tulisi olla aina liikenteen seuraamisessa, sillä tarkkaamattomuus jopa kahdeksankertaistaa peräänajo-onnettomuuteen joutumisen riskin.

-KUORMA-AUTOIHIN www.kumikeskus.fi

Av.ark.7.00-17.00

KUMINAUHAJUMPPA – Liikettä yläselälle!

Tämän kuminauhajumpan liikkeet on suunniteltu etenkin yläselän jäykk yydestä ja/tai voimattomuudesta kärsiville.

Liikkeet sopivat tehtäväksi myös taukojumppana.

Säilytä hy vä r yhti koko harjoittelun ajan.

Aloita harjoittelu siten, että vedät napaa kev yesti sisäänpäin. Säädä nauhan pituus liikkeeseen sopivaksi k iertämällä sitä k ämmentesi ympäri.

Tee harjoitukset tasaisesti ja huomioi hengitys. Rauhallinen ja tasainen hengitys r ytmittää myös liikettä. Toista kutakin

liikettä 8-12 kertaa kuntosi muk aan Aloita pienemmällä toistomäärällä ja lisää toistoja vähitellen. Voit tehdä myöhemmin toistot myös k ahteen tai kolmeen kertaan pitäen välillä pienen tauon. Päästä liikeharjoitteiden välillä k ädet rennoiksi ja voit heilutella ja ravistella niitä. Tee liikkeet aina täydellä liikeradalla eli vie liike loppuun asti, se kehittää liikkuvuutta nivelissä ja selkärangassa. Liikkeiden aikana niveliä ei kuitenkaan tule yliojentaa.

3

2. RINTAKEHÄN

KIERTO K

Pidä kuminauha P yläselän takana, nosta k ädet sivuille ja loitonna lapaluita hieman selän tak ana. Hengitä sisään. Uloshengityksen aikana kierrä ä ylävartalo oikealle ja pidä lantio paik allaan. Sisäänhengityksen aik ana palaa keskelle Tee k ierto toiseen suuntaan Pidä liikkeen aikana hartiat rentoina. Harjoitus kehittää keskivartalon hallintaa ja lisää rintakehän ja yläselän liikkuvuutta.

Aseta kuminauha toisen jalan alle ja k iedo toinen pää saman puolen k äden ympärille. Kouk ista k äsi siten, että kyynärpää osoittaa k attoon ja k äsi on nisk an tak ana. Toinen k äsi tukee etupuolelta tätä k ättä. Vedä napaa kevyesti kohti selk ärankaa ja pidä vyötärö pitkänä. Hengitä normaalisti ja pidä hartiat alhaalla, kun ojennat nauhaa suoraksi k attoa kohti. Palauta jarruttaen tak aisin alkuasentoon. Harjoitus vahvistaa olk avarren ojentajalihaksia

5. SAHAU SLIIK E

Seiso leveässä haara-asennossa oikea jalka takana. Vie nauha etummaisen jalan alle ja tartu toiseen päähän oikealla k ädellä. Tue vasen k äsi reiteen ja nojaa k äteen reilusti. Kiristä nauhaa vetämällä oikeaa kyynärpäätä koukkuun ja viemällä sitä selän taakse viistosti kattoa kohti ikään kuin sahaisit Palauta käsi hitaasti lähtöasentoon Tee ensin koko sarja oikealla kädellä ja toista sitten liikesarja vasemmalle puolelle. Harjoitus vahvistaa lavanlähentäjälihaksia sek ä leveää selkälihasta.

6

6. KYYKKY

J A K Ä DEN NO STO E TEE N Seiso r yhdikkäänä lantion levyisessä haaraasennossa. Nauha kulkee jalkojen alta käsiin. Kyykisty ja nosta joka toisella kyykkäyksellä oikea ja jok a toisella kyykk äyksellä vasen k äsi eteen. Harjoitus vahvistaa reisilihaksia sek ä yläselän ja olk avarren lihaksia

Lisää jumppaohjeita selkakanava.fi

Tuotteita selän hyvinvointiin selkakauppa.fi

1. K Ä DEN TYÖ NTÖ Asetu perusasentoon, jalat lantion levyisessä haara-asennossa, paino molemmilla jaloilla. Aseta kuminauha yläselän taakse, lapaluiden päälle. Hengitä sisään ja uloshengityksellä kurota oikea k äsi sek ä lapaluu eteenpäin ja anna rintakehän k iertyä hiuk an liikkeen muk ana. Sisäänhengityksellä palaa alkuasentoon. Pidä liikkeen aikana lantio paikallaan. Tee liike sitten vasemmalla k ädellä. Vältä rintalihasten voimak asta jännitystä. Tässä liikkeessä kuminauha ohjaa liikettä, sen ei tarvitse olla kovin tiukk a. Harjoitus lisää liikkuuutta rintakehään

4. LAP OJ EN LIIK E Seiso lantion levyisessä haara-asennossa. Laita nauha k aksin kerroin ja ota nauhan päistä k iinni. Nosta k ädet suoraksi ylös, niin kuin ottaisit ylätaljasta kiinni Vedä nauha selän taakse niin pitkälle kuin se helposti menee. Venytä samalla nauhaa auk i sivuille päin. Vie k ädet tak aisin ylös. Harjoitus vahvistaa yläselän lihaksia ja venyttää rintalihaksia.

HARTI O IDEN N O STO

Seiso nauhan päällä. Pidä niska pitkänä ja nosta hartiat ylös ohti korvia ja laske alas. Harjois vahvistaa hartialihaksia.

8. KYL J EN S U PIST U S Seiso kuminauhan päällä ja pidä oikealla k ädellä nauhasta kiinni Taivuta vasemmalle ja tunne kuink a nauha k iristyy oikealla puolella. Palaa pystyasentoon jarruttaen liikettä. Tee ensin koko sarja samalle puolelle, vaihda sitten nauha toiselle puolelle ja tee kyljen taivutus toi seen suuntaan. Harjoitus vahvistaa kyljen lihaksia

3. KÄDEN OJENNUS NN US

Taksiyrittäjä Voitto Rapinoja esitteli, miten Otaxi on järjestänyt kelakyydit.

Kela-kyydit ovat taksien elämänlanka

Kelan korvaamat taksikyydit ovat erityisen tärkeä osa maaseudun palvelurakennetta. Ilman takseihin perustuvaa kuljetusjärjestelmää monen hoitoa tarvitsevan käynnit sairaalassa, terveyskeskuksessa, kuntoutuksessa, fysikaalisessa hoidossa ja terapiassa olisivat hankalan takana.

Voitto Rapinoja Haapajärveltä.

Kaikilla ei ole omaa autoa, eivätkä julkiset kulkuvälineet aja pihasta pihaan. Ensisijaisesti terveydenhoitoon liittyvissä sairaalakäynneissä asiakkaiden tulisi käyttää julkisia kulkuneuvoja. Aina se ei onnistu, joten näitä ajoja ajavat myös taksit. Matkakuluista kela korvaa osan, asiakas omavastuuosan.

– Takseille kelakyydit ovat elinehto. Kelakyytien rinnalla taksit ajavat kuluttajakyytejä normaalisti iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, mutta niiden määrä on suhteellisen vähäistä. Joskus on pitkiä hiljaisia jaksoja, ja päivästä riippuu, tuleeko kuljettajalle pitkä vai lyhyt ajo, vai tuleeko ollenkaan. Taksiyrittäjän pitää elää, ja siinä kelakyydit ovat tärkeitä, sanoo taksiyrittäjä

Kelataksipalvelut on kilpailutettu niin, että jokaisessa maakunnassa niitä voi tilata kahden eri yhtiön tilausvälityskeskuksesta. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kelataksin voi tilata joko Pohjois-Suomen Taksi Oy:ltä tai Tampereen Aluetaksi Oyltä. Näistä ensimmäinen on ryhmittänyt kelakuljetuspalvelunsa nimellä Otaxi Kelataksi. Voitto Rapinojan autot ovat osa Otaxin palvelukokonaisuutta.

Otaxin tilausvälityskeskus

toimii Raahessa. Keskus palvelee myös Kainuuta ja Koillismaata. Sieltä voi tilata taksin mihin vuorokauden aikaan tahansa. Otaxi työllistää 200 taksiyrittäjää ja 200 kuskia sekä keskuksessa 30 henkilöä.

– Perusperiaate on, että jokainen taksiyrittäjä ajaa ensisijaisesti oman pitäjänsä ajot. Jos autot ovat menossa, voidaan kuski tilata naapurikun-

nastakin. Kutsun lähettää tilauskeskus, selvittää Rapinoja.

TAKSIASEMALLA TAKSIN KULJETTAJAT lähtevät ajoon vuorollaan. Tilauksista riippuu, onko kohdalle osuva ajo pitkä vai lyhyt. Pitkä matka voi olla Oulun tai Kokkolan keskussairaaloihin, lyhyt vaikkapa Haapajärven Puistokadulta Haapajärven terveyskeskukseen.

– Kela korvaa matkoja tietyin perustein terveyskeskukseen tai sairaalaan tehtävistä käynneistä. Korvauksen edellytys on, että lääkäri on määrännyt hoidon ja taksin käyttö on tarpeellista. Todistuksen taksin käyttöoikeudesta kirjoittaa terveydenhuollon ammattihenkilö. Todistuksen nimi on ST67-matkakorvaustodistus. Ambulanssikin voi tilata taksinkyydin, kun hoitoon pääsy käy järkevämmin taksilla kuin ambulanssilla.

Esimerkiksi asiakkaan korkea ikä, terveydentila tai mahdottomuus käyttää julkisia kulkuvälineitä käy perusteeksi taksilapun myöntämiselle.

Kelakyydeissä omavastuuosuuden katto on 300 eurossa. Kun asiakas on kalenterivuoden aikana maksanut yhteensä tuon verran omista terveydenhoidon matkoistaan, muuttuvat matkat ilmaisiksi.

– Yhtä matkaa kohti omavastuu on enintään 25 euroa sivu. Esimerkiksi Oulun keskussairaalassa käynnille tulee näin maksettavaa 50 euroa. Lyhyemmätkin kelakyydit kannattaa kirjauttaa ylös, sillä nekin kerryttävät omavastuuosuutta. Taksin välityspääte pitää omavastuumäärän ajan tasalla, kertoo Voitto Rapinoja.

Kelan korvaamissa ilmaismatkoissakin tulee aina olla terveydenhuollon ammattihenkilön hyväksyntä.

– Taksi on järkevä valinta Oulussa käynnille muistakin syistä. OYKSissa rakennetaan parhaillaan kovasti, ja yksityisille autoille on vaikea löytää parkkipaikkaa. Parkkipirkot kiertävät tarkastamassa pysäköintejä, mikä voi tuoda matkaan yllättäviä lisämaksuja.

HAAPAJÄRVEN TAKSIASEMALLA ON 11 taksiautoa. Yhdessä niistä on paarivarustus ja istuimet käveleville asiakkaille. Kolmessa tilataksissa on paari- ja invavarustus. Loput taksiautot ovat matalia henkilöautoja. Haapajärven taksiasema on S-marketin aukiolla POP-pankin kanssa samassa rakennuksessa.

– Taksi voi myös poimia matkalta lisää asiakkaita kyytiin, jos näillä on kelan taksilappu ja yhteiskyydistä on sovittu tilauskeskuksen ja asiakkaiden kanssa. Korona-aikana tutuksi tullutta yhdistelmäkieltoa ei enää ole.

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

KUVA: JOUKO LASSILA

Taloyhtiön

to do vuodelle 2023 -lista -lista

Vuonna 2023 hoidettavien asioiden listalle kannattaa taloyhtiössä ottaa nämä lainsäädännön pohjalta juuri nyt ajankohtaiset asiat.

Hyvän taloyhtiön hallinnossa tärkeää on pitää pitkäjänteisesti huolta taloyhtiön taloudesta ja kiinteistön kunnosta. Tänä vuonna monessa taloyhtiössä pohditaan erityisesti kustannusten nousuun ja energiatehokkuuteen liittyviä asioita. Taloyhtiössä hoidettavien asioiden listalle kannattaa kuitenkin muistaa ottaa huomioon myös nämä asiat, jotka lainsäädännön pohjalta ovat ajankohtaisia tänä vuonna.

1. Osakeluettelot huoneistotietojärjestelmään

Taloyhtiön osakeluettelotiedot on siirrettävä huoneistotietojärjestelmään tämän vuoden aikana. Taloyhtiöissä, jotka ostavat ammattimaista isännöintiä, isännöinti hoitaa siirtymisen, mikäli näin on sovittu. Niissä taloyhtiöissä, joissa ei ole ammattimaista isännöintiä, siirrosta vastaa hallitus.

2. Energia-avustuksia kannattaa hakea nyt – määrärahojen jatkosta ei varmuutta

ARA:n historiallisen suuret avustukset taloyhtiöiden energiaremontteihin ovat määräaikaisia, eli niiden jatkosta vuoden 2023 jälkeen ei ole varmuutta. Avustusrahaa on budjetoitu vuodelle 2023 noin 150 miljoonaa euroa, mutta näistä pysyviä avustuksia on vain 27 miljoonaa euroa. Eduskuntavaalit vaikuttavat avustusten budjetointiin tuleville vuosille.

Jos siis taloyhtiössä harkitaan energiaremonttia, sähköautojen latauspisteiden toteuttamista tai esimerkiksi kaukolämpölaitteistojen uusimista, kannattaa taloyhtiön tutustua ARA-avustusmahdollisuuksiin ja hakea avustusta pikimmiten.

3. Energiatodistukset pitää uusia tuhansissa taloyhtiöissä

Tuhansien taloyhtiöiden energiatodistukset vanhenevat ensi kesänä. Nykyinen energiatodistuksia koskeva laki tuli voimaan 1.6.2013. Koska energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta, tänä vuonna on tulossa uusittavaksi valtava määrä energiatodistuksia. Isännöintiliitto on ehdottanut lisäaikaa energiatodistusten uusimiseen, jot-

ta uusitut todistukset vastaisivat kiristyvää EU-lainsäädäntöä. Lykkäyksen toteutumisesta ei näillä näkymin ole kuitenkaan varmuutta, joten taloyhtiöissä on tärkeä varautua uusimaan energiatodistukset niiden vanhentuessa.

4. Onko taloyhtiössäsi 3G-verkossa toimivia laitteita? Ne tulee tänä vuonna uusia.

3G-verkot lakkaavat toimimasta vuoden 2023 lopussa. Osassa taloyhtiöitä tämä tarkoittaa esimerkiksi taloyhtiöiden lämmönohjausjärjestelmien, sähkö- ja vesimittareiden tai lukitusjärjestelmissä olevien, 3G-verkkoa käyttävien laitteiden uusimista kuluvan vuoden aikana. Myös teleoperaattorit tiedottavat taloyhtiöille asiasta, kun se on ajankohtaista.

5. Pienille taloyhtiöille lisää kierrätystä

Pienissä taloyhtiöissä myös jätehuoltoon tulee tänä vuonna muutoksia. Kartongin, metallin, lasin ja muovin erilliskeräysvelvollisuus laajenee viimeistään 1.7.2023 kiinteistöille, joilla on vähintään viisi huoneistoa. Muutosten taustalla on vuonna 2021 voimaan tullut jätelain uudistus. Taloyhtiön kannattaa etsiä lisätietoa myös kunnan jätehuoltoyhtiöltä, sillä kuntakohtainen toteutus kierrätyksessä vaihtelee.

6. Asunto-osakeyhtiölain muutokset helpottanevat esteettömyyttä ja kestävyyttä

Asunto-osakeyhtiölain muutokset, joiden hyväksymistä parhaillaan odotetaan, voivat voimaan tullessaan helpottaa osakkaiden esteettömyysremontteja taloyhtiön tiloissa sekä kestävyyteen liittyvien ratkaisujen päätöksentekoa taloyhtiössä.

Lainmuutoksen jälkeen osakkaalla olisi oikeus kustannuksellaan tehdä osakehuoneistonsa ulkopuolella yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa sellainen esteettömyyttä parantava muutostyö, josta ei aiheudu kustannuksia eikä muuta haittaa yhtiölle tai muille osakkaille. Lisäksi jatkossa tavallisella enemmistöpäätöksellä voitaisiin päättää sellaisesta kiinteistön tai rakennuksen käytettävyyttä merkittävästi parantavasta uudistuksesta, joka on vasta yleistymässä uudistuotannossa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian vahvistamisen jälkeen.

RAKSA & REMPPA

•

• viilentää miellyttävästi

• puhdistaa sisäilmaa

•

ja 3M

HETI VARASTOSTA

• VENEVANERIA 6.5 mm ja 9 mmx6000x1500 koivu

• FILMIVANERIA 6.5-50 mm

• MUOVIPINTAISTA VANERIA 4-18 mm

• HAVUVANERIA 5-24 mm

• MAXILEVYJÄ 12-18 mm

EDULLINEN ERÄ

MUOTTIVANERIA

15x750x1500 F/F

Esim. muotit, hyllyt, laatikot EDULLINEN ERÄ KOIVUVANERIA

ERÄ FILMISOIROJA JA PALOJA

esim. 28x415x3400

esim. muotit, hyllyt, palkit ym.ym.

35x1525x3050/kilo

Esim. seiniin, hyllyihin, askarteluun ym.

Keittiötrendit Keittiötrendit

– inspiraatiota luonnosta ja särmää kontrasteista

Vuoden 2023 keittiötrendit saavat inspiraationsa luonnosta. Keittiöissä näkyvät luonnolliset värit ja muodot sekä eri tyylisuuntien yhdistelmät. Kontrastit tuovat mielenkiintoa sisustukseen ja niitä tuodaan värien, muotojen ja erilaisten materiaalien avulla. Harkituilla yksityiskohdilla luodaan persoonallista ilmettä keittiöön.

RAKSA & REMPPA

1. Skandinaavinen muotoilu Skandinaavinen muotoilu näkyy keittiöissä ja sisustuksessa vuodesta toiseen. Se ammentaa inspiraationsa luonnos-

ta, ja esimerkiksi erilaisia puulajeja nähdään suomalaisissa keittiöissä jatkossakin. Lämpimän puun rinnalle yhdistetään nyt myös kaunista kiveä, joka luo kontrastia ja harmonista tunnelmaa.

Puu on aina ollut tärkeässä roolissa suomalaisessa muotoilussa ja se onkin tullut keittiöihin

Parempi huominen.

Älykkäällä suunnittelulla.

jäädäkseen. Esimerkiksi viime vuosina noussut pystysuuntainen puunsyy näkyy keittiöissä myös tulevaisuudessa. Nyt katse kiinnittyy myös erilaisiin rauhoittaviin kivikuviointeihin.

2. Vaikuttavat värit Värit ovat nousseet pysyvästi suosittujen valkoisten keittiöiden rinnalle. Maanläheisten ja rauhal-

ASUMISTERVEYDEN

JA RAKENTAMISEN

PALVELUT:

KUNTOTARKASTUKSET

KUNTOTUTKIMUKSETJA

ASIANTUNTIJALAUSUNNOT

KOSTEUSMITTAUKSET

ASBESTIKARTOITUKSET

ARK-SUUNNITTELU

TYÖNJOHTAJA-JA

VALVONTAPALVELUT

KATJA0442914014

EIJA0405123355

listen värien rinnalle nousevat nyt rohkeat värit.

Keittiön isoja pintoja sisustetaan edelleen luonnonmukaisilla väreillä, jotka kestävät aikaa. Niiden rinnalle persoonalli-

siksi yksityiskohdiksi valitaan nyt myös 70-luvun inspiroimia kirkkaita värejä. Rohkeita värejä käytetään kontrastina keittiön yksityiskohdissa, kuten laatoituksessa ja huonekaluissa.

3. Pyöreät, pehmeät muodot

Vuonna 2023 muotokieli on pehmeä ja pyöreä. Keittiöihin valitaan nyt luonnon inspiroimia pyöreitä ja aaltoilevia yksityiskohtia joko sellaisenaan tai kontrastina teräville muodoille. Samaan aikaan keittiöissä korostuvat sileät ja supermatat pinnat.

Epävarmoina aikoina kodista halutaan tehdä itselle mieluisa ja turvallinen paikka. Se näkyy myös tämän vuoden trendeissä, joissa korostuvat pyöreät ja aaltoilevat muodot.

4. Kokonaisuus on yksityiskohdissa

Vuonna 2023 katse siirretään isosta kuvasta yksityiskohtiin. Harkitut yksityiskohdat luovat syvyyttä ja arvokkuutta yksinkertaiseenkin sisustukseen. Erilaiset tekstuurit, materiaalit ja pintojen muodot tuovat keittiöön persoonallisuutta. Nyt keittiöissä nähdään eri materiaalien, kuten korkeakiiltoisen ja matan, rohkeitakin yhdistelmiä. Materiaaleissa nähdään myös esimerkiksi harjattua terästä, puuta ja erilaisia pehmeitä tekstiilejä.

5. Japandi

Viime vuosina nousussa ollut japandi yhdistää skandinaavisen ja japanilaisen estetiikan harmoniseksi kokonaisuudeksi. Japandi-tyylin kulmakivet muodostavat minimalismi, selkeät muodot, rauhalliset luonnon värit ja tunnelmallinen tumma puu.

Yksinkertaisuus ja harkittu estetiikka näkyy edelleen trendinä sisustuksessa, myös keittiöissä. Kahden vähäeleisen ja ajattoman tyylisuunnan risteytys on rauhoittava. Japanilainen wabi-sabi -fi losofi a näkee kauneutta epätäydellisyydessä, eikä keittiössä kaiken tarvitse olla tiptop.

Kustaa Vaasankatu 2–4, 85800 Haapajärvi Ajajantie 1, 70780 Kuopio | www.ah-talotekniikka.fi

Varaa ilmainen kotikäynti tai myymäläaika: Ylivieska Kärkkäisen myymälä Annika Orre 0400 103 724, Tuomo Heiska 050 559 3447 www.sievinkeittio.fi

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Kärsämäki miettii monarin paikkaa

Kärsämäen tekninen lautakunta päätti ottaa tuumaustauon monitoimitalon hankkimisessa Kärsämäelle. Frosteruksen koulun rehtorilta ja vararehtorilta tullut kansalaisaloite pidetään kuitenkin aloiteluettelossa, kunnes tilakysymys saadaan ratkaistua. Kunnan pitää ensin sel-

vittää, löytyykö ratkaisu vanhoista tiloista, jotka olivat terveydenhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä. Ne siirtyivät hyvinvointialueen hallintaan vuodenvaihteessa. Niiden vuokrasopimus kestää vuoden 1925 loppuun. Optiolla vuoden siitäkin eteenpäin. Näiden tilojen vuokrasopimus vaikuttaa oleellisesti siihen, kannattaako uusia tiloja monitoimitalolle rakentaa Frosteruksen koulun yhteyteen.

Kaupunki lunastanee lisämaata koululle

toiminta-alueen rakentamisessa.

Ylivieskan kaupunki tulee hakemaan ympäristöministeriöltä lunastuslupaa Vähäkankaan koulun vieressä olevan maapalan lunastamiseksi. Maata tarvitaan uuden koulun ja sen

Rahalahjoituksen luovutustilaisuudessa vasemmalta kirjan takakannen runotyttö Eeva-Liisa Leppälä, kirjatiimin vetäjä Aila Myllylahti, syöpäyhdistyksen sihteeri Leena Kivioja sekä syöpäyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Leppälä.

Syöpäyhdistykselle rahalahjoitus

Haapajärven syöpäyhdistys vastaanotti 335 euron suuruisen lahjoituksen Kuonan kyläyhdistyksen kylähistoriapiirin lopetetuista varoista.

Kylähistoriapiirin vetäjä Aila

HAAPAJÄRVI

Maaselän Extra

Kylähistoriapiiri julkaisi vuonna 2010 kirjan nimeltä Kuonalta kuuhun ja takaisin. Kirjan painosmäärä oli lopulta 550 kappaletta, joista suurin osa myytiin, mutta osa myös lahjoitettiin. Kirjan myynnistä saatuja varoja on aikaisemmin lahjoitettu muun muassa Väliojan koulun leikkikentän varusteisiin. Kirjapiiri on nyt lakkauttanut virallisesti toimintansa ja loput varat lahjoitettiin Syöpäyhdistykselle, joka tukee saaduilla varoilla syöpään sairastuneita lapsia ja heidän omaisia. Tukea voi hakea Syöpäyhdistyksen kautta.

Myllylahti kertoi, että kirjan tekemiseen kului aikaa kuusi vuotta ja työhön osallistui hänen lisäkseen suuri joukko tekijöitä. Piiriin

kuuluivat: Onni Aarnos, Saara Aarnos, Heino Ampula, Irja Huhtala, Toivo Huhtala, Hugo Holmström, Kaarina Holmström, Lexa Ikonen, Lauri Laajalahti, Paavo Laajalahti, Eeva-Liisa Leppälä, Veijo Myllylahti, Paavo Mäntylä, Emma Ojalehto, Hilkka Ojalehto, Kauko Raappana, Kyllikki Raappana ja Liisa Viitakangas.

KIRJAN VAUHDIKAS NIMI

juontaa yhteen ”Kuonan suvun jäseneen”, Richard Hautamäkeen, joka toimi insinöörinä USAssa ensimmäisen miehitetyn Apollo-kuulennon aikaan. Ja kirjan mukaan

”toimi hyvin ja tehokkaasti, koska kuulento toteutui erinomaisesti!”

Kyläkirjan saatetekstissä todetaan, että kirjaan on kerätty henkilöhistoriaa, kertomuksia ja tarinoita Kuonan ja Väliojan alueelta 1800-luvun puolivälistä aina 2000-luvulle saakka. Kuonajärvi on osittain Haapajärven ja osittain Pyhäjärven puolella, niinpä kirjassa on tietoja myös eräistä Pyhäjärven puolella sijaitsevista taloista. Kirja ei ole tiluskirja eikä karttakirja, vaan kertomus asuinpaikoista ja tarinoita kylällä asuneista ihmisistä. Kuonan kyläkirjaa varten saatiin kokoon yli tuhat valokuvaa, joista noin 600 julkaistiin lopulta kirjassa.

Kuonalta kuuhun ja takasin –kirja on lainattavissa Haapajärven kirjastossa.

Maa-alue on kooltaan vain 0,35 hehtaaria, mutta se on yhteismaata. Omistajia tällä yhteismaalla on perätti 77. Vain yksi maaosuuden omistaja on aikaisemmin luovuttanut lahjakirjalla osuutensa kaupungille. Lunastusta esittää valtuustolle kaupunginhallitus.

Piennar riittää siltatien pyöräilijöille

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen mielestä

Valtatie 27:n varteen ei tarvita pyörätietä välille keskustan risteysalue ja Särkijoentie. Tietä kutsutaan myös Kiuruvedentieksi. VT 27 ylittää Tikkalansalmen, joten siinä on varsin pitkä siltakin.

Pyhäjärven Keskustan, Kokoomuksen ja Vihreiden valtuustoryhmät jät-

tivät jo vuonna 2021 valtuustoaloitteen kevyen liikenteen turvallisuden parantamisesta Kiuruvedentiellä samalla, kun Tikkalansalmella tehdään siltaremontti vuonna 2024.

Ely-keskus ilmoitti lokakuussa, ettei pyörätietä tai jalankulkuväylää ei sillalle tehdä. Sillalta poistetaan kuitenkin korokkeet, jolloin siltapaikan leveys kasvaa puolella metrillä 10,5 metriin. Tammikuun kaupunginhallitus merkitsi selvityksen tiedokseen.

Kaupunki takaa teollisuuskylän hankelainan

seksi. Kaupunki omistaa Teollisuuskylän koko osekekannan.

Nivalan kaupunginhallitus päätti myöntää kaksi puolentoista miljoonan euron tilapäislainaa Nivalan Teollisuuskylä Oy:lle sen vireillä olevien hankkeiden eteenpäin viemi-

Lainan nosto päätettiin hoitaa nopeasti, koska Teollisuuskylä tarvitsee hankerahoituksen jo helmikuussa. Kaupungin periaatteiden mukaan yli 800 000 euron tilapäislainoista päättää kaupunginhallitus.

YLIVIESKA Jouko Lassila

NIVALA Jouko Lassila

KÄRSÄMÄKI Jouko Lassila

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

Stora Enso investoi miljardi euroa Oulun tehtaaseen

Hyvä metsänomistaja, puillesi on jatkossakin kysyntää. Uusi kartonkikone tarvitsee miljoona kuutiota kuitupuuta vuodessa.

Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet puukauppaa suoraan

Stora Enson kanssa jo vuodesta 1872. Tee sinäkin.

Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan! Ajankohtaiset

puukauppaedut voit tarkistaa osoitteesta

Elämässä mukana – Stora Enso

• Massey Ferguson ja CLAAS-huollot

• Traktori ym. maatalouskoneet

• Myös muut merkit

• Meiltä myös varaosat

Meiltä myös Tume-kylvökoneiden varaosat!

Täydellisiä vantaiston ja voimansiirron kunnostus- ja muunnospaketteja kampanjahinnoin!

Konehuolto Juha Korri

Kysy sy lisisää ää haannkikinttaeaesisimimiehehililtätämmmme: e:

Ee Eero o Pararkkkkilila p . 040 0 540 9416 H Haaapapajajär vi - Reieisjsjär vi - Sieievi viLe Leststijijär v vi i - Tohol o am ampi p - H l al a su sua

M Maarko o Vi V lp lppopola la p . 040 0 84 842 9024 24 va vala a - Ni Kärsäsämääki ki - Ylilivivieesska kaKanannuus - Kokkkolola

Ostamme parru- ja tukkivaltaisia

leimikoita

Ma Marko o Si Siekekkikinenen p . 04 4 769 69 488886 äjä jä Py Pyhä h r vi v - Pihihtitipupudadas - Ki K nn n ul u aKi K vi vijäjär vi i - Viiiitatasasaarari

Pe Pert r t ti Enggmaman n p . 040 0 759 9 2 25532 appavaves e i - Pu Pulklkkkiila a - Piiiippppolola - Ha Haa Ou Oulalaininen en - Pyhyhänänttä ä oututiaiainnen en Ar Ari Po P p . 0400 00 50 9 54 3 nt nti i - Vi V ha Ra Raahahe e - Si Siikkaj a ok oki - Ra Rantntsi s la eststililä ä - Li Limimink n a

Metsänomistajat liittyivät viime vuonna poikkeuksellisen vilkkaasti yhteismetsiin

Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsiin liittymisissä pinta-ala kasvoi aikaisempia vuosia enemmän. Viime vuoden aikana perustettiin 30 uutta yhteismetsää.

Suomen luonto ansaitsee vaikuttavan, kustannustehokkaan ja hyväksyttävän strategian

Luonnon monimuotoisuutta koskevan Suomen kansallisen strategian luonnoksen lausuntoaika päättyi tammikuun lopulla.

Yhteismetsien metsäomistus kasvoi viime vuonna 9 500 hehtaarilla metsänomistajien liittäessä metsiään yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan ja yhteismetsien ostaessa metsätiloja. Tällä tavoin yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 44 % enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.

− Vilkkaan yhteismetsiin liittymisen taustalla on muun muassa eri tahojen aktiivinen viestintä yhteismetsistä metsän omistuksen vaihtoehtona. Kun metsän ostohinta on noussut, ovat yhteismetsät mieluummin kasvattaneet metsäalaansa liittämällä tiloja yhteismet-

sään kuin ostamalla metsää. Myös yhteismetsäosakkuuden vaivattomuus metsänomistusmuotona korostuu, kun vanhemmat siirtävät metsäänsä seuraaville sukupolville, kertoo metsäkauppoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

VUODEN 2023 ALUSSA Suomessa oli yhteismetsiä 594 kappaletta. Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 6 500 hehtaarilla. Se on hieman alle puolet viiden edellisen vuoden uusien yhteismetsien tuomasta maapinta-alan keskimääräisestä kasvusta.

- Tämä johtuu paljolti siitä, että viime vuonna perustettujen yhteismetsien keskimääräinen pinta ala oli noin 220 hehtaaria, kun viime

Metsässä hyvä

Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto.

vuosina perustettujen yhteismetsien keskikoko on ollut noin 400 hehtaarin luokkaa, Ärölä pohtii. Uusien yhteismetsien perustamisen lisäksi yhteismetsien lukumäärän muutokseen vaikutti se, kun kaksi pienempää yhteismetsää

yhdistyi isompaan ja kahden sukujen perustaman yhteismetsän osakaskunnat purkautuivat eli yhteismetsät lakkasivat.

YHTEISMETSÄ ON osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen.

– Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.

Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää aiemmin perustettuun yhteismetsään.

– Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä sekä Suomessa että globaalisti, ja luonnon tilaa on parannettava. Tarvitsemme Suomeen strategian ja sitä täydentävän toimintaohjelman, jotka ovat vaikuttavia, kustannustehokkaita ja hyväksyttäviksi koettuja, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila painottaa.

Strategialuonnos on sisällöltään monipuolinen, mutta toisaalta monin paikoin tarpeettoman yksityiskohtainen. Pääelinympäristökohtainen tarkastelu sopisi strategian sijaan paremmin toimintaohjelmaan. Luonnoksessa metsille ja maatalousympäristöille esitetään muihin verrattuna tarkempia ja kunnianhimoisempia tavoitteita.

– Kaikissa elinympäristöissä on yhtä määrätietoisesti tehtävä toimenpiteitä lajien ja luontotyyppien sekä ekosysteemien toiminnan tukemiseksi. Luontotyötä metsissä ja maatalousympäristöissä jatketaan ja lisätään. Se ei kuitenkaan pelasta muita elinympäristöjä, joissa on osin vielä enemmän toimenpiteiden tarvetta, MTK:n luonnonsuojeluasioista vastaava juristi Anna-Rosa Asikainen huomauttaa.

STRATEGIALUONNOKSEN MUKAAN suojelupinta-alan tulee kasvaa 30 prosenttiin Suomen maa-alueiden sekä merialueiden pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi metsämaan metsien tiukasti suojellun pinta-alan olisi vuonna 2035 oltava vähintään 10 prosenttia. Myös ennallistamista kiritettäisiin prosenttitavoitteella.

MTK muistuttaa, että EU:n ja YK:n biodiversiteettistrategioiden suojelu- ja ennallistamistavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, eivät ole valtio- tai elinympäristökohtaisia.

– Suomessa on turvattava suomalaista luontoa, ja lisätoimille on tarvetta täälläkin. Suojelua ja ennallistamista on kuitenkin tehtävä luonnon eikä numerotavoitteiden vuoksi. Laatu edellä tehty suojelu ja ennallistaminen kasvattavat myös pinta-alaa, mutta pinta-ala edellä tehty toiminta ei välttämättä takaa laatua, Asikainen selventää.

Koko yhteiskuntaa läpileikkaavaa, välttämätöntä vihreää siirtymää on myös luonnon monimuotoisuuden osalta tehtävä oikeudenmukaisella tavalla. Oikeudenmukaisuudella on suora yhteys hyväksyttävyyteen ja sitoutumiseen, jotka ovat edellytyksiä strategian käytännön toimeenpanon onnistumisen kannalta. Yksityisten maanomistajien monipuoliset tavoitteet ovat luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen kannalta mahdollisuus, jota ei pidä rajoituksiin ja pakkoihin keskittyvillä ohjauskeinoilla vaarantaa.

Huolia metsäverotuksesta?

Ei huolta! Varaa aika metsäveropalveluumme tai tuo tositteet toimistolle Täytämme metsäveroilmoitukset ja alv-ilmoitukset puolestasi asiantuntemuksella ja edullisesti.

Kaikki metsäasiantuntijamme toimivat myös veroasiantuntijoina, joten voit kääntyä lähimmän metsäasiantuntijan puoleen. Me palvelemme.

Nähdään metsänhoitoyhdistyksessä!

– Strategiaan on sisällytettävä periaatteellinen linjaus siitä, että yksityismaiden osalta luontotyö perustuu vapaaehtoisuuteen, aitoihin neuvotteluihin ja sopimiseen maanomistajien kanssa sekä täysimääräiseen taloudellisten menetysten korvaamiseen. Omaisuuden suojan kunnioittaminen on keskeistä sekä biodiversiteettistrategian että laajemman kestävyysmurroksen hyväksyttävyyden kannalta, Asikainen korostaa.

MAA- JA METSÄTALOUDELLA ON luontotavoitteiden saavuttamisessa oma vastuunsa, jonka MTK ottaa vakavasti. Järjestö on sitoutunut kehittämään edustamiensa maanomistajien ja elinkeinojen toimintaa elonkirjon hupenemisen pysäyttämistä sekä elpymisuralle kääntämistä entistä paremmin tukevaksi. MTK on julkaissut oman monimuotoisuusohjelmansa ja perustanut luontoarvot.fi-palvelun eli luontoarvojen markkinapaikan. Markkinapaikan tavoitteena on mahdollistaa se, että esimerkiksi metsänomistaja voi saada tuloja metsästään myös luontoarvoihin keskittymällä.

Mhy.fi

MAA- & METSÄTALOUS

Tiimityötä ja ideointia Yrittäjyyspäivänä

Pyhäjärven lukiolaisia ideoimassa yrittäjyyshaasteita.

Pyhäjärven lukiolla vietettiin erilainen koulupäivä helmikuun alussa yrittäjyysteemaan uppou-

kaupunki. Päivän aluksi lukiolaiset jaettiin yhdeksään tiimiin ja Pyhäjärven lukion opiskelijakunnan ohjaava opettaja Heli Liuska ja Pyhäjärven Yrittäjien Maarit Halonen opastivat nuoret tehtävien pariin. Kussakin tiimissä oli eri-ikäisiä opiskelijoita ja tiimit saivat valita

kolmesta haastetehtävästä mieluisimman. Tehtäviä olivat tulevaisuuden yrityksen ideointi Pyhäjärvelle, nuorten näkökulmasta mielenkiintoa herättävän ja nuoria puhuttelevan työpaikkailmoituksen laatiminen ja kolmantena Pyhäjärven kaupunkimarkkinoinnin ideoiminen sekä Pyhäjärvi-mielikuvan parantaminen.

TIIMIT HAJAANTUIVAT eri puolille lukiota ja työskentelivät keskittyneesti iltapäivään saakka. Lukion opettajat, NIHAKin ja kaupungin edustajat sekä muutamat pyhäjärviset yrittäjät kiersivät päivän mittaan tsemppaamassa tiimejä, jotka tarttuivat tehtäviin ennakkoluulottomasti ja etenivät haastetehtäväohjeistuksen

mukaan. Asiantunteva raati palkitsi parhaat työt, vaikka totesikin tehtävän olleen vaikea, koska kaikissa töissä oli niin paljon onnistuneita puolia.

Yrittäjyyspäivästä kerättiin palautetta, jossa nousi esille päivän olleen mieluisaa vaihtelua. Yrittäjyyskahvila hedelmätarjoiluineen koettiin niin mukavaksi, että sitä toivottiin jatkuvaksi. Päivän tunnelmaa kehuttiin rennoksi  ja tehtävää oli opiskelijoiden mielestä sopivasti. Tehtävät antoivat tilaa opiskelijoiden luovuudelle ja itse tekeminen pelkän kuuntelun sijaan koettiin hyväksi.

– Hauskaa, kun huomaa, että

saa projektissa jotain aikaiseksi, totesi eräs opiskelija.

ETUKÄTEEN ARVOTTUA tiimijakoa pidettiin hyvänä, kun siinä ei ollutkaan ne kaikkein tutuimmat ihmiset, jolloin ryhmä viritti erilaisia ajatuksia.

– Juuri se, että ryhmät oli jaettu summassa, oli superhyvä!, sanoi eräs opiskelija palautteessaan.

– Oli mukavaa, kun oppilaille annettiin vapaat kädet, palautteessa sanottiin. Tehtävissä kehotettiin myös testaamaan omia ideoita, ja moni ryhmä lähtikin haastattelemaan mahdollisia yritysten ja ideoiden kohderyhmäläisiä jopa koulun ulkopuolelle. Päivä opetti tärkeitä projektityöskentelytaitoja, kuten ideointia, suunnittelua, aikatauluttamista ja työn loppuun saattamista.

Päivän päätteeksi tuotokset esitettiin muille tiimeille sekä arvosteluraadille.

– Esityksen pitäminen päivän lopussa laittoi varmasti monet mukavuusalueensa ulkopuolelle, mutta sen jälkeinen fiilis oli onnistunut., totesi eräs osallistuja. Töiden esittäminen muille jännitti monia, mutta lopulta tilanteen kerrottiin tuoneen esiintymisvarmuutta. Päivä opetti nuoria huomaamaan oman paikkakuntansa mahdollisuuksia mutta myös heissä itsessään piilevät vahvuudet.

Centria jälleen kärkisijoilla valmistuneiden opiskelijoiden palautekyselyssä

KOULUTUS

Centria-ammattikorkeakoulusta vuonna 2022 valmistuneet opiskelijat arvioivat saamansa koulutuksen Suomen toiseksi parhaaksi. Valtakunnallisessa AVOP-kyselyssä valmistuneet arvioivat saamansa koulutuksen eri

osa-alueita, ja niille annetaan arvosana asteikolla

1−7. Centriassa vuonna 2022 tutkinnon suorittaneesta 578 opiskelijasta kaikki vastasivat kyselyyn.

CENTRIAN HYVÄN SIJOITUKSEN taustalla on erityisesti ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten menestys – valmistuneiden palautteissa Centri-

Korkeakoulujen aloituspaikoista 7000 menee toista tutkintoa suorittaville

– toisesta samantasoisesta tutkinnosta pitäisi voida periä maksu

an YAMK-koulutus sai valtakunnan parhaat arviot keskiarvolla 6, selvällä erolla seuraaviin. AMK-koulutuksen arvioissa Centria sijoittui hienosti kakkossijalle vastausten keskiarvon ollessa 5,5.

Suomen parhaaksi Centriasta valmistuneet arvioivat saamansa opetuksen ja opiskelun, palautteen ja arvioinnin sekä opinnäytetyön tekemiseen liitty-

vät asiat. Myös kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kieliopinnot, työelämäneuvonta ja yleinen opiskelutyytyväisyys rankattiin kärkikolmikkoon.

KOULUTUSALOJEN ARVIOISSA Centrian tekniikan alojen koulutuksista valmistuneet olivat Suomen tyytyväisimpiä koulutukseensa. Liiketalouden opiskelijoiden arviois-

sa Centria paransi selvästi tulostaan edellisiin vuosiin noustessaan valtakunnan toiseksi parhaaksi.

− Opiskelijapalaute on meille erittäin tärkeää, ja se auttaa meitä toiminnan kehittämisessä. Hyvä palaute opiskelijoilta on hienoin tunnustus mitä korkeakoulu voi saada. Olen tästä tuloksesta erittäin ylpeä, iloitsee Centrian opetusjohtaja Jennie Elfving

Vuosittaisessa kyselyssä opiskelija arvioi ja antaa palautetta toteutuneesta koulutuksesta. Kyselyn tulokset on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen ylläpitämässä Vipunen-tietokannassa. Kyselystä saatuja tuloksia käytetään koulutuksen kehittämisessä ja toiminnan suunnittelussa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Korkeakoulujen tulisi voida periä maksu toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta, esittää Sivistystyönantajat (Sivista).

Sivistan ETLA:lta tilaaman selvityksen mukaan korkeakoulutuksessa 7000 aloituspaikkaa vuodessa kohdistuu henkilöille, joilla on ennestään suoritettuna vähintään yksi samantasoinen tutkinto.

Sivistan mukaan julkisin varoin kustannetut korkeakoulupaikat tulisi suunnata ensisijaisesti niille, joilla ei ole vielä yhtäkään korkeakoulututkintoa.

Etlan tutkimuksen mukaan toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamisesta ei pääsään-

töisesti ole hyötyä palkkakehityksen tai työllisyyden näkökulmasta. Useimmat toisen samantasoisen tutkinnon opiskelleet ovat hyvätuloisia työssäkäyviä.

Sivistan vaalitavoitteiden mukaan toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta pitäisi voida periä maksua, jos korkeakoulu niin päättää. Ehdotus ei koske jatko-opiskelua. Aloilla, joissa on merkittävä yhteiskunnallinen tarve, korkeakoulu voisi sopia maksuttomasta tutkintotarjonnasta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Työttömille pitäisi voida myöntää palveluseteli koulutukseen, jos siitä on hyötyä työllistymisen kannalta. Yksityishenkilön tulisi voida vähentää kaikki maksamansa koulutuskulut verotuksessa, ehdottaa Sivista.

Löydä oma polkusi!

Perusoppijakso

Lyhytkurssit

Avoimen yliopiston opinnot

Tapahtumat

www.rkropisto.fi

KOULUTUS

Positiivisella fiiliksellä

Kärsämäen lukioon! Kärsämäen

– Lukiossamme voit hakea ja saada tukea matalalla kynnyksellä. On mukavaa, että yhteisöllisiä tapahtumia ja teemapäiviä järjestetään, Ronja Pietikäinen kertoo. Meillä Kärsämäen lukiossa voit opiskella yleislinjan lisäksi nyt uutena vaihtoehtona taidelinjalla kuvataidetta ja/tai tanssia. Linjalla on mahdollista opiskella kuvataiteen pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen lisäksi koulukohtaisia valinnaisia opintoja kuvataiteesta ja tanssista. Taidelinja kerryttää normaaleja lukion opintopisteitä eli ovat osa 150 opintopisteen opintovaatimusta. Taidelinjan opintoja voit opiskella kiinnostuksesi mukaisesti kymmeniä opintopisteitä sekä taidetta, että tanssia yhdessä tai jompaakumpaa erikseen.

– Meillä täällä Kärsämäen

lukiossa on hyvä yhteishenki, luokallamme kaikki tulevat toimeen keskenään ja auttavat toinen toisiaan. Kun kaveri tarvitsee apua matematiikassa, niin hän myös sitä saa, Tuulia Palosaari ja Eemil Luonuansuu esittelevät.

KUVATAITEEN OPINNOISSA voit opiskella maalausta, piirustusta, taidegrafiikkaa, muotoilua, tekstiilitaidetta, valokuvausta, kuvankäsittelyä, nykytaidetta, tuotteistamista, yrittämistä ja markkinointia.

Tanssissa puolestaan voit opiskella tanssin perusopintoja, eri tanssilajeja, osallistua workshopeihin, erilaisiin projekteihin, esiintymisiin ja vierailuihin sekä retkiin. Sekä kuvataiteesta että tanssista voit saada meillä lukiodiplomin, joka on hyödyllinen jatko-opintojasi varten.

– Vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välillä onnistuu hyvin ja opet ovat muutenkin tosi mukavia, Aino Arbelius toteaa.

Teemme opetuksessam-

me läheistä yhteistyötä paikallisten yrittäjien, taiteilijoiden ja yhteisöjen kanssa, kuten esimerkiksi Kattilakosken kulttuuriosuuskunnan ja Tanssiopisto Uusikuun kanssa. Meillä myös kesäopinnot ovat mahdollisia.

Teille muualta tuleville opiskelijoille meillä Kärsämäellä on tarjolla asumismahdollisuuksia kunnan vuokra-asunnoissa yksiöissä ja soluasunnoissa. Pienen lukion etuna henkilökunta ja opettajat tuntevat kaikki teidät opiskelijat ja tukea ja ohjausta on helposti saatavilla. Muualta tuleville nimetään aikuinen, joka huolehtii arjen ja opiskelun sujumisesta uudella paikkakunnalla.

Hae meille toisen asteen yhteishaussa 21.2.21.3.2023 klo 15.00 mennessä osoitteessa opintopolku.fi ja yllätyt positiivisesti! Tiesitkö muuten, että meidän lukiolaiset saa myös ilmaisen ajokortin.

Vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välillä onnistuu hyvin.

Kiinnostaako sinua tekniikan ala tai haluatko hyödyntää vuorovaikutustaitojasi palvelualalla? Vai viihdytkö sittenkin parhaiten metsätöissä raikkaassa ulkoilmassa? Valitse JEDUn 23 perustutkinnosta itsellesi mieluinen ammatti. Valmistumisen jälkeen voit hypätä työelämään tai jatkaa opintoja aina ammattikorkeakouluun ja yliopistoon saakka.

Yhteishaussa haetaan syksyllä alkavaan ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Yhteishaussa hakevat peruskoulun päätävät ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat. Peruskoulun jälkeisiin valmentaviin koulutuksiin hakeudutaan myös yhteishaussa.

Taidealat Yhteishaussa haettavana olevat perustutkinnot ja valmentavat koulutukset

• Mediapalvelujen toteuttaja PI, YV

• Artesaani, sisustusrakentaminen KA, NI, PI

• Artesaani, sisustusneuvonta KA

• Artesaani, käsityötaidon ohjaaja PI

Kauppa ja hallinto

• Merkonomi HJ, OU

Maa- ja metsätalous

• Eläintenhoitaja HJ

• Maaseutuyrittäjä HJ

• Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja HJ

• Puutarhuri HV

Palvelualat

• Parturi, kampaaja NI

• Kosmetologi, kosmetiikkaneuvoja NI

• Kuorma-autonkuljettaja NI

• Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja NI

• Luonto-ohjaaja HV

• Matka-asiantuntija, vastaanottovirkailija KA

• Matkailupalvelujen tuottaja HV, KA

• Kodinhuoltaja, toimitilahuoltaja HV, OU

• Kokki, tarjoilija HV, NI, OU

• Turvallisuusvalvoja YV

Muista myös yhdistelmätutkinto ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto

Tekniikan alat

• Automekaanikko HV, NI

• Leipuri-kondiittori HV

• Koneasentaja KA, HV

• Koneistaja HV, KA, NI

• Levyseppähitsaaja HV, KA, NI

• Puuseppä HV, KA, PI

• Maarakennuskoneenkuljettaja NI

• Talonrakentaja HV, KA, NI

• Sähköasentaja HV, NI

• Putkiasentaja NI

• Mittatilausompelija NI

• Ompelija, sisustustekstiilien valmistaja KA

Terveys- ja hyvinvointialat

• Lähihoitaja OU, YV

• Perustason ensihoitaja OU

Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne

• Elektroniikka-asentaja HV

• IT-tukihenkilö NI, OU, HV

• Tietoverkkoasentaja NI, HV

• Ohjelmistokehittäjä HJ, OU

Valmentavat koulutukset

• TUVA - tutkintokoulutukseen valmentava koulutus HJ, HV, KA, NI, OU, PI, YV

• TUVA - vaativana erityisenä tukena HV

• TELMA - työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus HV – vaativaa erityistä tukea tarvitseville

Tutustu tarkemmin perustutkintojen sisältöihin jedu.fi/koulutustarjonta

hyvinvointia taitoja, Tietoja, sivistystä ja

alueella. Kansalaisopisto järjestää vuosittain lukuisan määrän erilaisia tapahtumia, konsertteja ja näyttelyitä.

Iloa ja valoa -näyttely

Kansalaisopisto on hyvinvointitoimija. Jokilatvan opiston tehtävä on tuottaa paikallisten ja alueellisten koulutustarpeiden mukaisia matalan kynnyksen koulutuspalveluita. Monipuolisesti eri alojen koulutuksia järjestämällä opisto edistää ihmisten tiedollista, taidollista ja sivistyksellistä kehittymistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Kansalaisopisto kokoaa eri alojen koulutuksiin samanhenkisiä ihmisiä yhteen, mikä on omiaan vahvistamaan sosiaalista hyvinvointia. Liikuntakursseilla ylläpidetään fyysistä hyvinvointia. Kuvataiteen, käsitöiden ja musiikin opiskelu edistävät kulttuurista hyvinvointia. Tärkeintä on kuitenkin se, että opisto tarjoaa mahdollisuuksia itsensä monipuoliseen kehittämiseen ja mielekästä sisältöä elämään.

KANSALAISOPISTON TAPAHTUMAKALENTERI on monipuolinen. Koulutuksen ohella kansalaisopisto on keskeinen kulttuuritoimija koko

Haapajärven kirjastossa on esillä koko helmikuun ajan lasten taiteen perusopetuksen kuvataidetta ja käsitöitä sekä erityisryhmien taideryhmän kuvataidetta. Iloa ja valoa -näyttelyssä esillä olevien töiden aiheissa tulee näkyviin lasten ja nuorten ilon aiheita. Työt itsessään kertovat tekemisen ilosta, innosta kokeilla rohkeasti ja toteuttaa omia näkemyksiään. Erityisryhmän taideterapeuttisissa teoksissa elää vahvasti tekemisen ilo ja vapaa luovuus, jotka ovat ominaisia myös jokaiselle kurssilaiselle.

Tuo kaveri kurssille -viikko Viikolla 7 eli 13.-19.2. kansalaisopistossa vietetään Tuo kaveri kurssille -viikkoa. Opiston opiskelija voi tuoda kurssille mukanaan yhden ystävän tutustumaan opiston toimintaan ja opetukseen. Viikon tarkoitus on madaltaa yksittäisen ihmisen kynnystä osallistua opiston toimintaan, kun kurssille pääsee vierailijaksi hyvän ystävän mukana.

BY PYHAJARVEN LUKIO

Työnäyttelyt

Kaikissa osastoissa viikko 16 on perinteinen työnäyttelyviikko. Työnäyttelyihin kootaan lukuvuoden oppilastöiden satoa käsityö- ja kuvataidekursseilta.

Haapajärven näyttely järjestetään monitoimitalolla, Nivalan näyttely Kerttulassa, Pyhäjär-

ven näyttely Paavolassa ja Reisjärven näyttely Kisatien koululla.

Konsertit Loppukeväästä opiston eri osastoissa järjestetään oppilaskonsertteja mm. piano- ja viuluoppilaiden, lauluoppilaiden,

kitara- ja bändioppilaiden konsertteja sekä kuoro- ja karaokekonsertteja.

Tapahtumista tiedotetaan opiston nettisivuilla, facebookissa ja paikallislehdissä. Jokilatvan opisto toivottaa kaikki alueen ihmiset tervetulleiksi kansalaisopiston kursseille ja tapahtumiin.

KOULUTUS

Jokilatvan opisto / Kim Oja

Minustako MasterChef?

Nivalan ysiluokkalaiset tutustuivat ravintola- ja catering-alaan ylivieskalaisen keittiömestarin opissa – tapahtuma toimi hyvänä täsmäiskuna yhteishaun alla.

Näyttäviä liekityksiä, paistamista, kuorimista, vaahdottamista, blendaamista ja paljon muita ravintolaja catering-alan työtehtäviä sisälsi Nivalan ysiluokkalaisten vierailu JEDUn opetuskeittiössä tammikuun lopussa. Yhteensä 12 ravintola- catering-alasta kiinnostunutta nuorta pääsi tutustumaan kokin ja tarjoilijan työtehtäviin käytännön kautta.

Tapahtuman Ideanikkarina toiminut ravintola- ja catering-alan tuntiopettaja Sanna Eronkoski kertoo, että tutustumispäivän ajatus lähti suoraan tarpeesta.

Nivalan ravintola- ja catering-alan opettajat jalostivat yhdessä ideaa, jonka jälkeen toteutustapa muotoutui lopulliseen muotoonsa.

– Alalla on niin kova työntekijäpula ja totta kai

me halutaan lisää opiskelijoita. Meillä kolmoset viedään suorastaan käsistä. Parhaimmat opiskelijat saavat vakituisen työpaikan viimeisen työssäoppimisen aikana. Koulutuspäällikkö Mika Lukkarinen oli koko ajan erittäin myötämielinen tutustumispäivän suhteen, mikä mahdollisti sen järjestämisen.

YSILUOKKALAISET VALMISTIVAT päivän aikana kolmen ruokalajin menun Ravintola PikkuVELIn keittiömestari Jarkko Jaakolan opissa.

– Halusin työelämästä henkilön, jolla on mahdollisimman monipuolinen näkemys alasta, minkä lisäksi Jarkko on myös rento ja hyvä tyyppi.

Menun valmistus alkoi kello 9.30 ja alkuruoka tarjoiltiin puolen päivän aikaan – kilpajuoksu kelloa vastaan oli alalle ominaiseen tapaan kova. Jaakolan laatima menu ei ollut

myöskään helpoimmasta päästä, sillä se sisälsi ranskalaisen keittiön klassikkoruokia.

– Nopeasti, kun katsoin menua, niin sehän oli pelkkää ranskaa, mutta kun reseptejä tutki tarkemmin, niin ne olivat kuitenkin ihan normiruokia.

– Aluksi ysiluokkalaiset olivat vähän arkoja, mutta kun heitä vähän tsemppasi, niin tosi hyvin onnis-

tui kaikki. Loistavalla asenteella kaikki olivat mukana ja näki kyllä, että ketään ei oltu pakotettu osallistumaan. Ja mikä oli myös tosi hyvä asia, niin he kyselivät paljon. Oikein reipas porukka, Eronkoski kehuu.

VASTAAVANLAISTA INTENSIIVISTÄ tutustumispäivää ei ole aiemmin JEDUssa järjestetty. Eronkoski mainitsee, että tu-

tustumispäivä toimi hyvänä täsmäiskuna helmikuun lopussa alkavaa yhteishakua ajatellen.

– Todella harva ysiluokkalainen tietää vielä tässä vaiheessa, mihin aikoo hakea. Syksyllä nähdään, kuinka moni mukana olleista ysiluokkalaisista tuli meille opiskelemaan –toivottavasti mahdollisimman moni, Eronkoski päättää.

Nivalan ysiluokkalaiset pääsivät valmistamaan ranskalaisen keittiön herkkuja keittiömestari Jarkko Jaakolan opissa.

KUVA: ARI-PEKKA

OJALA

Keittiömestari Jarkko Jaakola näyttää ysiluokkalaisille liekityksen mallia.

KUVA: ARI-PEKKA OJALA

KOULUTUS JEDU / Ari-Pekka Ojala

Haapajärven lukiosta hyvät eväät elämään

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta lukio?

Kevään yhteishaun lähestyessä moni joutuu tosissaan pohtimaan omia haaveitaan ja tulevaisuuden tavoitteitaan. Yksi vaihtoehdoista on yleissivistävä Haapajärven lukio, joka antaa laajat jatko-opiskelumahdollisuudet esimerkiksi AMK:ssa tai yliopistossa. Kolmen vuoden opiskelu voi myös antaa uuden käsityksen oman polkunsa löytämisestä. Haapajärven lukioon mahtuu laaja kirjo kaikentasoisia opiskelijoita, ja joka ikinen heistä otetaan huomioon omalla tasollaan. Mutta voiko pieni Haapajärven lukio vastata opiskelijoiden tarpeisiin yhtä kattavasti kuin suurempi lukio toisella paikkakunnalla? Oppilaiden mielipiteet ja kokemukset Haapajärven lukiosta selvisivät haastattelun avulla.

Miksi valitsit Haapajärven lukion? Monesti ihmetellään, miksi kukaan valitsisi pienen luki-

on, kun tarjolla on suurempiakin kouluja. Koulun pieni koko on kuitenkin päinvastoin monelle mieluinen ominaisuus. Abivuotta käyvä Ellinoora Parkkila näkee koulun pienen koon etuna.

– Haapajärven lukio on mielestäni juuri sopivan kokoinen lukio: ryhmäkoot ovat maltilliset, mutta kuitenkin säpinää ja tapahtumia riittää aktiivisen opiskelijakunnan ja henkilökunnan toimesta.

Ellinoora on kotoisin Reisjärveltä, mutta hänelle Haapajärven lukio on mahdollistanut uusien ystävien ja seikkailujen saamisen.

Toisen vuosiluokan opiskelijalle Jutta Varilalle lukion tarjoama lisäaika on tärkeää.

– Päätin tulla Haapajärven lukioon, koska lähialueella ei ollut kiinnostavaa alaa, jota lähteä opiskelemaan. Halusin vielä miettiä, mikä ala olisi minulle sopiva.

Myöskin abiturientti Jaakko Koistila valitsi lukion, koska tulevaisuus ei vielä näyttänyt selkeältä.

– Tulin Haapajärven lukioon, koska en tiennyt vielä, mitä haluaisin. Lisäksi en löytänyt amiksesta sopivaa alaa, joka olisi kiinnostanut.

Haapajärven lukio vaikutti hyvältä paikalta.

Miten lukio eroaa siitä, mitä oletit sen olevan?

Lukio-opinnot voivat yllättää riippuen siitä, millaiseen opiskeluun ja rutiiniin on aikaisemmin tottunut. Jutta oletti lukion olevan paljon rankempaa, mitä se todellisuudessa on. Hänelle positiivinen yllätys oli se, että opintopisteitä voi saada myös esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen toiminnasta ja autokoulusta. Ensimmäistä vuotta lukiota käyvän Jonna Peltoniemen mielestä lukiossa opiskelu oli monipuolisempaa kuin hän oletti: – Ennen lukioon tuloa ajattelin, että lukiossa vain päntätään kirjasta asioita ja istutaan koneella, mutta esimerkiksi ryhmätöitä on paljon enemmän kuin oletin. Olen myös huomannut, että opettajat ymmärtävät, jos välillä tulee huonoja arvosanoja tai ei ole ollut aikaa tai jaksamista tehdä läksyjä.

Ellinoora ja abi Eero Åvist kertovat, että kotiläksyjen määrä oli pienempi kuin he kuvittelivat. Eero yllättyi myös opiskelutahdista, mutta toisaalta myös siitä, miten edellisten vuosien asioita kerrataan aktiivisesti.

Ellinoora on huomannut, että läksymäärä on pitkälti oppiaine- ja opettajakohtainen, ja opiskelijoita kannustetaan itsenäiseen ja oma-aloitteiseen kertaamiseen.

Entä miten lukiossa opiskelu eroaa yläasteella opiskelusta? – Koealueet ovat pidempiä kuin yläasteella. Lähes joka tunti mennään uuteen asiaan, ja kertaamiset jäävät usein kotiin tai koeviikon kertaustunneille. Työrauha on parempi, vaikkakin oppitunnit tuntuvat rennommilta, Ellinoora luettelee.

Jaakko huomauttaa, että ryhmätöitä ja tutkimuksia on enemmän kuin yläasteella. Jonna on huomannut, että yläasteella meno oli äänekkäämpää ja oppilaat eivät usein kuunnelleet opetusta. Hänen mielestään lukiossa suurin osa opiskelee ja on valmis tekemään töitä menestyksen eteen, ja lisäksi kunnioitetaan niitä, jotka haluavat opiskella. Myös opetustahti on lukiossa nopeampi, mutta opetus on laadukasta ja opettajat auttavat pysymään tahdissa parhaansa mukaan. Jutta komppaa edellisiä vastauksia, ja lisäksi hän on huomannut, että opiskelijoilla on suurempi vastuu omasta opiskelustaan kun vertaa yläasteeseen.

Myös Eero on huomannut eroavaisuuksia.

– Lukio tuntuu huomattavasti vapaammalta kuin yläaste. Lukujärjestykseen ja muutenkin opintoihin pystyy itse vaikuttamaan enemmän. Tästä olen itse tykännyt paljon, sillä vapaa-ajan harrastukset on helpompi sovittaa opiskelujen oheen.

Mitkä ovat kaikkein parhaat puolet lukiossamme? Stereotyyppinen kuva lukiosta on usein se, ettei mistään voi nauttia, kun kaikki aika menee opiskeluun ja stressaamiseen. Opiskelijat kuitenkin kumoavat oletuksen. Heille tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys, rento ilmapiiri, mukavat opettajat ja kaverit. Jonna nauttii eniten tapahtumista.

– Lukiossa parasta ovat erilaiset tapahtumat, kuten wanhat ja penkkarit! Lisäksi yhteishenki on todella hyvä, kaikkien kanssa tulee toimeen ja kaikkien kanssa yhteistyö onnistuu. Ihmiset uskaltavat ja saavat olla omia itsejään.

Eero on samaa mieltä yhteishengestä.

– Lukiossa opiskelijat kannustavat toisiaan kouluarjen keskellä ja koulunkäynnin tökätessä voi kääntyä jokaisen opettajan puoleen.

Eero muistuttaa myös välimatkojen eduista: lukiolle on lyhyt koulumatka ja se sijaitsee keskustassa, jolloin on helppo liikkua koulun jälkeen esim. harrastuksiin.

Myös Jutan mielestä opettajat ovat huippuja.

– Parasta ovat ehdottomasti rehtori, opo ja opettajat sekä kiinnostavat oppiaineet kuten psykologia. Lisäksi tapahtumat ovat mukavia. Hyvä puoli on myös se, kun saa asua vielä kotona.

Ellinoora jatkaa samalla linjalla.

– Tämä on ehkä kliseistä, mutta mielestäni parasta ovat lukion pieni koko ja kotoisuus. Pidän lukion ilmapiiristä, ihmisistä ja tapahtumista.

Ellinoora myös nauttii arjen pienistä iloista, kuten satunnaisesti tarjoiltavasta välituntikaakaosta. Lisäksi abivuosi ja teemapäivät ovat olleet mieluisia.

– Parasta ovat pienet luokkakoot, se, että S-market on lähellä ja monipuolinen kurssitarjonta, lisää Jaakko. Lukiossa saakin käydä vapaasti kaupassa.

Tulevaisuuden

suunnitelmat

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia lukion opiskelijoilla sitten on? Haapajärven lukio on listojen kärjissä, kun tarkastellaan opiskelijoiden sijoittumista jatko-opiskelupaikkoihin. Tämän mahdollistavat esimerkiksi henkilökohtainen opastus ja laadukas opinto-ohjaus, jotka ovat osin lukion pienen koon ansiota.

Jaakolla on selkeät sävelet tulevaisuutensa suhteen.

– Olen menossa Iisalmeen opiskelemaan agrologiksi, ja se selvisi itselleni vasta abivuonna.

Ellinoora puolestaan aikoo pitää välivuoden, sillä hän aikoo mennä armeijaan. Tämän jälkeen suunnitteilla on opiskelu. Myös Eero suuntaa armeijaan: – Lukion valmistumisen jälkeen suunta on inttiin ja sen jälkeen jatko-opiskelemaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Minulla olisi pyrkimys Rovaniemen hallintotieteisiin.

Jonnalla on ainakin tällä hetkellä aikomus lähteä yliopistoon opiskelemaan englantia. Jutta puolestaan suunnittelee hakevansa opiskelemaan ensihoitajaksi Kuopion tai Oulun AMK:hon.

KOULUTUS Haapajärven lukio / Viivi Järvenpää

Vinkit lemmikkisi painonhallintaan

Vuoden alussa monet ihmiset hankkivat kuntosalikortin ja tarkistavat omia ruokailutottumuksiaan. Kiristävät vaatteet kielivät yleensä siitä, että kaloreita on tullut enemmän kuin niitä on kulutettu. Mutta onko myös lemmikkiisi tarttunut ylimääräisiä kiloja?

KARVAKAMUT

Omistajan voi olla vaikea arvioida, onko koira tai kissa ylipainoinen. Kuinka sitten selvittää, onko koira tai kissa ylipainoinen.

Yleisin syy koiran tai kissan ylipainoon on, että se saa pitkällä aikavälillä liikaa energiaa suhteessa kulutukseensa. Tämä voi olla lemmikille terveysriski, sillä ylipainolla on usein negatiivinen vaikutus eläimen terveyteen ja elämänlaatuun.

Monet omistajat ajattelevat, että heidän kissansa tai koiransa näyttää suloiselta hieman pyöreämpä-

nä samoin kuin meihin vetoavat söpöt ja pulleat vauvan kasvot. Esimerkiksi kissalla kuitenkin yksikin ylimääräinen kilo voi vastata 16 ylimääräistä kiloa ihmisellä.

KOIRAN TAI KISSAN ylipainon arvioimiseen

on olemassa muutamia keinoja. Eläinlääkärit käyttävät indikaattoreina muun muassa vyötäröä, vatsaa ja kylkiluita. Näitä omistajakin voi tarkkailla.

Normaalipainoisella kissalla ja koiralla on erottuva vyötärö ylhäältä katsottuna ja sivulta katsottaessa nivusia kohden nouseva vatsalinja. Ylipainon määrittämiseksi on tärkeää arvioida se-

kä silmämääräisesti että tunnustella käsin. Jos koirallasi tai kissallasi on pitkä turkki, on erityisen tärkeää tuntea vyötärö ja nouseva vatsan linja.

MYÖS KYLKILUITA varten on keinonsa; käytä omia käsiäsi vertailukohteena. Jos koiran tai kissan kylkiluut tuntuvat nyrkissä olevan käden rystysiltä, eläin on to-

dennäköisesti liian laiha. Jos kylkiluut sen sijaan tuntuvat samalta kuin kämmenselkäsi kun käsi on suorassa, se voi kertoa sopusuhtaisuudesta ja sopivasta painosta. Jos toisaalta kylkiluut tuntuvat olevan piilossa kudoksen takana, kuten sormien nivelet kämmenpuolelta tunnustellen, on se merkki siitä, että koirasi tai kissasi on ylipainoinen.

Hyvät tavat auttavat luomaan perustan hyvinvoinnille

On onneksi paljon asioita, joita koiran tai kissan omistaja voi tehdä lemmikkinsä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tässä kolme parasta vinkkiä, joiden avulla lemmikkiään voi auttaa voimaan hyvin:

1. Punnitse ruoka ja annokset

On tärkeää, että lemmikit eivät päätä itse, kuinka paljon ruokaa ne saavat päivässä. Monet koirat ja kissat syövät liikaa, jos niille annetaan mahdollisuus syödä vapaasti.

Kannattaa punnita aamulla päivän ruoat ja annostella ne päivän aikana. Kaikkien samassa taloudessa asuvien tulee tietää, milloin ja kuinka paljon ruokaa koiran tai kissan tulee saada, jotta sitä ei anneta liikaa. Jos koirasi tai kissasi saa herkkuja, vähennä ne mieluiten päiväannoksesta. Makupalojen on hyvä olla pieniä tai vähäkalorisia, jotta vältytään liialliselta kaloreiden saannilta.

2. Aktiivisuus Kävely, leikkiminen, esteradat ja kouluttaminen ovat tärkeitä asioita koi-

ran tai kissan hyvinvoinnin kannalta. Sisätiloissa eläville kissoille on hyvä yhdistää ruokinta ja aktiivisuus. Voit aktivoida kissaasi esimerkiksi piilottamalla ruokaa eri paikkoihin tai laittamalla sitä erityiseen ruokintaleluun niin, että kissan on tehtävä töitä päästäkseen käsiksi ruokaan.

Voit myös itse tehdä aktiivisuutta lisääviä leluja kissallesi esimerkiksi talouspaperihylsyistä tai rypistetystä paperista. Vinkkejä itsetehtäviin leluihin löytyy netistä runsaasti.

3. Anna oikeanlaista ruokaa

On tärkeää antaa ruokaa, joka sopii juuri sinun koirasi tai kissasi tarpeisiin. Lemmikkieläimellä on erilaisia tarpeita eri elämänvaiheissa, mikä on tärkeää pitää mielessä.

Vaikuttavia tekijöitä ja relevantteja kysymyksiä ovat esimerkiksi se, minkäkokoinen koirasi on – pieni vai suuri. Entä onko koirasi tai kissasi nuori vai vanhempi, ja onko se steriloitu tai kastroitu? Voit myös miettiä, kuinka aktiivinen lemmikkisi on, ja viettääkö se aikaa enimmäkseen sisällä vai ulkona. Onko sillä mahdollisesti herkkä vatsa tai jotain muuta, mitä sinun on ehkä otettava huomioon.

Kuvataidetta ja käsitöitä – Jokilatvan opiston lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen oppilastöitä & Jokilatvan opiston taideterapiaa erityisryhmille-kurssin kuvataidetta Haapajärven kirjastossa helmikuun ajan.

KULTTUURI

Esillä on lasten ja nuorten tekemää kuvataidetta ja käsitöitä, sekä eritysryhmän taideterapeuttista kuvataidetta.

Teokset ja työt on tehty lukuvuoden 2022-23 aikana Jokilatvan opistossa. Näyttelyssä on maalauksia, kollaaseja, piirroksia, keramiikkaa sekä Crazy quilting-teoksia (”hullu tikkaus”-tekstiiliteoksia).

Näyttelyssä esillä olevien töiden aiheissa tulee näkyviin

lasten ja nuorten ilon aiheita, kuten esimerkiksi lemmikkieläimet, harrastukset, pelit, ystävät ja perhe. Työt itsessään myös kertovat tekemisen ilosta, innosta kokeilla rohkeasti ja toteuttaa omia näkemyksiään. Valoisia pilkahduksia elämän eri alueilta ja omista ko-

kemuksista tulee esiin töiden aiheissa, värimaailmoissa ja muodoissa. Sommittelun avulla rakennetaan teoksesta kokonaisuus, joka niin kollaaseissa kuin tekstiilitöissä muodostuu kokeillen ja harkiten. Teosten ilo ja valo elää hetkissä tässä ja nyt.

Erityisryhmän taideterapeuttisissa teoksissa elää vahvasti tekemisen ilo ja vapaa luovuus, jotka ovat ominaisia myös jokaiselle kurssilaiselle. Taideterapiaryhmä on syksyn ja talven aikana tehnyt keramiikkaa, piirtänyt, maalannut ja koonnut paperikollaasitöitä.

Vuoden Puutarhatuotteeksi villaisia vaihtoehtoja

Suomen Puutarhakauppiaat ry on valinnut vuoden 2023 puutarhatuotteeksi BioProffan Pihavilla- tuotteet. Pihavilla -tuoteperheeseen kuuluu useita tuotteita kuten rikkaruohomatto, lavakaulusmatto, hallasuoja tai talvisuoja, etanaeste, altakastelumattoja, katekiekkoja sekä villapelletti.

UUTISET

Suomen Puutarhakauppiaat ry valitsee vuosittain ajankohtaisen puutarhatuotteen, joka ansaitsee kuluttajien huomion. Vuoden Puutarhatuote on innovatiivinen ja laadukas, suomalaiselle kotipuutarhurille sopiva tuote, jota Suomen Puutarhakauppiaat ry suosittelee. Vuoden puutarhatuote on valittu vuodesta 2009 lähtien.

LAMPAANVILLA ON BIOHAJOAVA uusiutuva raaka-aine. Pihavilla -tuotteet valmistetaan jätevillasta, joka on peräisin Itävaltalaisilta ja Suomalaisilta lammastiloilta. – Tämän tuoteperheen valintaan Vuoden Puutarhatuotteeksi vaikutti erityisesti sen ekologisuus ja monipuolisuus. Laajasta tuoteperheestä löytyy sopivia tuotteita eri-

laisiin käyttötarkoituksiin ja näin se palvelee ketä tahansa ympäristötietoista kotipuutarhuria, perustelee Oili Sinilehto Suomen Puutarhakauppiaat ry:stä.

PIHAVILLA LÄMMITTÄÄ kasvualustaa ja pidentää myös näin kasvu- ja satokautta. Se myös luovuttaa hajotessaan ravinteita kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Villa varastoi myös kosteutta, jota se luovuttaa maahan hitaasti. Tuotteet ovat ekologisia ja niiden hiilijalanjälki on pieni. Maatuessaan tuotteet voidaan sekoittaa maaperään, jossa ne luovuttavat ravinteita ja edistävät maaperälle tärkeää mikrobitoimintaa.

Pihavilla toimii myös luonnollisena esteenä etanoille. Villa kuivattaa etanan liikkumiseen tarvittavaa limaa, joten katekankaana se sopii erinomaisesti torjumaan etanan kasvimailta tai lavakauluksista.

MISSÄ MISSÄ

Villaa voi käyttää vaikkapa näin: rikkaruohojen ehkäisemiseen. Kuvassa 100% lampaanvillasta valmistettu rikkaruohomatto. KUVA: WWW.BIOPROFFA.FI

RunniRock 21.-22.7.2023 Iisalmi

Pieni kulkija

Ensimmäinen tasavalta

1 pv 30 euroa

2 pv 60 euroa

www.runnirock.fi

Viimeksi ihmettelin otsikolla: ” Suomalaiset kaipaavat vahvaa johtajaa” demokratian johtajuuden tarvetta ja voimakkuutta. Nyt sain ajateltavaa Kansallisteatterin äärimmäisen hienosta näytelmästä: Ensimmäinen tasavalta.

Kiitos Kopolan kyläteatterille, 50 henkilön kahden päivän teatterimatka kansallisteatteriin K. J. Ståhlbergin syntymäpäivänä 28. tammikuuta, oli se tosi onnistunut veto!

Kaarlo Juho Ståhlberg syntyi 28.1.1865 Suomussalmella, kolmantena lapsena lopulta viisilapsiseen pappisperheeseen. Apupappi Johan Gabriel (Janne) Ståhlberg toimi sittemmin kappalaisena ensiksi Alavieskan ja lopulta Haapajärven seurakunnassa. Syntynyt lapsi sai kasteessa nimekseen Carl Johan, nimi vääntyi kouluaikoina Kaarlo Juhanaksi ja lopulta ylioppilasaikana Oulussa Kaarlo Juhoksi. Kaarlon isä kuoli 41-vuotiaana 1873 ja Kaarlo muutti äitinsä Amandan mukana Ouluun, jossa Kaarlo opiskeli ylioppilaaksi erinomaisin arvosanoin. Ståhlberg valmistui oikeustieteiden kandidaatiksi vuonna 1889, 24 vuoden ikäisenä.

Kansallisteatterin näytelmässä kuvataan aluksi Ståhlbergin tais-

Sääty-yhteiskunnassa eläneestä Suomesta tuli tasavalta.

telua Venäjän tsaarin alaisessa Suomen senaatissa, jossa hänellä oli tärkeä protokollasihteerin virka. Ståhlberg kieltäytyi ”sortokauden aikana” allekirjoittamasta esitystä senaatin määräysvallan kaventamiseksi ja hänet erotettiin virastaan 6.4.1903.

TSAARI NIKOLAI II antoi

15.2.1899 säädöksen, joka jätti Suomen säätyvaltiopäiville lakien säätämisen sijasta vain neuvoa-antavan roolin. Tsaari nimitti Suomen kenraalikuvernööriksi Nikolai Bobrikovin, jonka teh-

tävänä oli Suomen autonomian kaventaminen. Kiistan seurauksena aktivisti Eugen Schauman ampui Bobrikovia senaatin portaikossa 16.6.1904 ja Bobrikov kuoli ampumahaavaan seuraavana päivänä.

Itsenäisyyden alkuvaiheessa K. J. Ståhlberg laati kymmenen asiantuntijan avustuksella Suomen ensimmäisen perustuslain. Lain lopullisen kirjoitusmuodon teki lakimieskolmikko Ståhlberg, Rabbe Wrede ja Anton Kotonen.

Sääty-yhteiskunnassa eläneestä Suomesta tuli tasavalta, vaikka kuningaskuntaa vaati esimerkiksi C. G. E. Mannerheimin johtama ryhmä. Päätös siitä, tuleeko hallintomuodoksi tasavalta vai kuningaskunta, oli täpärä. Tasavallan kannattajat voittivat ja ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi valittiin Ståhlberg 143 äänellä, Mannerheim sai 50 ääntä.

KANSALLISTEATTERIN ESITYKSESSÄ Vesa Vierikon erin-

omaisesti näyttelemä Ståhlberg vakuuttaa vankkumattomana tasavallan puolestapuhujana. Näytelmä kertoo jo nimensä perusteella siitä, kuinka ohut demokratian kehitys Suomessa on ollut. Vastustus demokratiaa kohtaan oli merkittävän suurta ja vielä tänä päivänäkin meidän on muistettava, että mikään ei ole pysyvää, jos asioiden kehityssuunnasta ei pidetä hyvää huolta. Ääriryhmillä on omat tapansa saada pienen joukon ääni kuulostamaan kokoaan suuremmalta. Joskus tuntuu, että jopa median edustajilla on vaikeuksia käsittää demokratian pelisääntöjä. Demokratiaan kuuluu moniäänisyys, yhteisymmärrystä ei ole pakonomaisesti saavutettava. Tärkeintä demokratiassa on hyväksyä enemmistön tekemät päätökset ja jos päätöksiä tulee korjata, niin silloin on pystyttävä saamaan omille ajatuksille riittävästi muiden tukea. Valtiomies Virolaisen sanoin: ”Kan-

sa on puhunut, pulinat pois!”

VUODEN 1919 hallitusmuodon ensimmäisen luvun toisessa pykälässä lukee se kaikkien tärkein: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”

LA 22.7. OLLI HALONEN

LA

PE 21.7. JONNE AARON

Teatteriryhmä Aamuvirkut esittävät helmikuussa 2023

MINNE TUULI KYLÄN KULJETTAA

Mikäpä on maistella itseleivottua tuoretta pullaa, kalastella aamuhämärissä ja kuunnella linnunlaulua leppoisassa maalaismaisemassa. Tapahtumien keskiössä on jo lähes puoli vuosisataa toiminnassa ollut pieni kyläkauppa, jonka rauhaa rikkoo suunnitelma supermarketin tulosta kylän laitamalle ja marketin johtaja, joka saa sekaisin koko kylän juonitteluillaan.

Koulun talonmiehen Katri Helena-fanitus lipsahtaa vahvasti hysterian puolelle ja kalastajakaksikko saa edelleen odottaa Pietarin kalansaalistaan. Kylän posteljooni jakelee ne kirjeet ja muut edelleen vähän sinne sun tänne, joten sekametelisoppa alkaa olla keitetty.

Ohittaako uusi pikitie kylän? Miten käy Elsan kyläkaupan ja talonmies Ahti Tuhterin unelmien? Kenen pään pehmittää Ruotsin prinsessa Frida? Mikä merkitys on vaarivainaan kivillä, joita opettaja Huovila ihmettelee?

Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Ilkka Malmi ja Rami Saarijärvi, ohjauksesta vastaa Matti Juntunen.

Ensi-ilta pe 24.2.2023 klo 19 Elämystalo Artterissa. Muut esitykset: Su 26.2. klo 14, ti 28.2. klo 19, ke 1.3. klo 14, pe 3.3. klo 19, su 5.3. klo 14. Aamuvirkut on Ylivieskassa toimiva ”varttuneemman väen” teatteriryhmä, joka harjoittelee nimensä mukaisesti aamuisin. Ryhmä toimii Ylivieskan seudun kansalaisopiston näytelmäpiirinä ja valmistaa lukuvuoden aikana yleisölle esitettävän näytelmän.

Soili Pentikäiselle Kajaanin kaupunginteatteri -alueteatterin tunnustus

Kajaanin kaupunginteatteri -alueteatteri myönsi tunnustuksen aktiivisuudesta kulttuurin hyväksi.

KULTTUURI Lehdistötiedote

Kajaanin Kaupunginteatteri – alueteatteri aloitti vuonna 2008 käytännön myöntää vuosittaisissa alueteatterineuvottelukunnan edustajien tapaamisissa tunnustuksen henkilölle, joka on toiminut aktiivisesti alueteatterin hyväksi sekä edesauttanut tasavertaisuuden, saavutettavuuden ja yhteistyön toteutumista omalla alueellaan.

TEATTERI MYÖNSI tänä vuonna tunnustuksen alueteatterineuvottelukunnan jäsenelle, Haapajärven kaupungin kulttuurituottaja Soili Pentikäiselle. Tunnustus julkistettiin lauantaina 21.1.2023 pidetyn alueteatterineuvottelukunnan kokouksen yhteydessä. Vuonna 2016

samainen tunnustus meni niin ikään Haapajärvelle, silloiselle kulttuurituottajalle.

– Olemme saaneet seurata sitä sisukkuutta ja raivokastakin puurtamista kulttuurin hyväksi, mitä Soili Pentikäinen on näiden epävarmojen ja muutostentäyteisten koronavuosien keskellä tehnyt. Arvostamme Soilin panostusta, sitkeyttä, jaksamista ja toiveikkuutta työssään! Koemme omaavamme läheiset ja hedelmälliset suhteet Haapajärven kaupunkiin, josta onkin muodostunut alueteatterin vakiovierailupaikkakunnista. On tärkeää, että myös pienten paikkakuntien lapset, nuoret ja ikäihmiset – aikuisväestöä unohtamatta – saavat taide-elämyksiä. Haapajärvellä niitä toteutuu Soilin ansiosta, kertoo Kajaanin kaupunginteatterin alueteatterituottaja Sanna Heikkinen

SUURJAKELUT SUURJAKELUT

KUVA: TAPANI PENTIKÄINEN

Teen Ystävät ry. 20 vuotta

tiin teeisännäksi Kyösti Niinikoski ja tee-emännäksi Pirkko Harju. He olivat myös mukana valtakunnallisen Teen Ystävät ry:n perustamiskokouksessa.

si teelajiksi. Tee on tullut tutuksi ja maistuu. Sisko Kankaan Savipaja Nivalasta valmisti Haapajärvi-teesetin, mikä käsitti teemukin ja lautasen.

Haa 15 Helmikuu

apajärven TAPAHTUMAKALENTERI

Valtakunnallisen järjestön Teen Ystävien 20-vuotisjuhlapäivää vietetään nyt helmikuussa. Järjestön tavoitteena on ollut muun muassa kohottaa teekulttuurin tuntemusta Suomessa, eri teelaatujen tunnetuksi tekemistä ja opastamista teen oikeaan valmistukseen sekä keskustelua teestä. Tavoitteena on ollut myös saada parempaa palvelua teenjuojille.

Puheenjohtajana Teen Ystävät ry:ssä on ollut toimittaja Pirkko Arstila vuosina 2003 – 2018. Nykyinen puheenjohtaja on Suomenlinnan Lelumuseon johtaja, yrittäjä Petra Tandefelt Teen päivää vietetään helmikuussa sillä viikolla, jolle Tean nimipäivä asettuu.

POHJOISPOHJALAINEN HAAPAJÄRVI jatkaa teekaupunkina. Keski-Euroopassa oli esitetty jääteemainosta 1990-luvun loppupuolella ja Helsingin Sanomat teki siitä jutun. Haapajärvestä tuli Teekaupunki vuoden 1999 lopulla Kyösti Niinikosken aloitteesta. Kesällä 2000 valit-

Haapajärvi teekaupunkina oli lähtenyt teekulttuurin esille tuomiseen jo kolme vuotta aikaisemmin kuin valtakunnallinen yhdistys perustettiin. Teen Ystävät ry. palkitsi Haapajärven Teekaupungin kunniakirjalla vuonna 2009 kiittäen hyvästä teestä ja suomalaisen teekulttuurin edistämisestä.

Teekaupunki Haapajärvi asetti tavoitteekseen muun muassa teekuppikokoelman perustamisen paikkakunnalle. Kaupungintalolle on vuodesta 2003 lähtien kerätty kuppikokoelmaa, joka käsittää tällä hetkellä yli 800 lahjoitusta ja esineitä yli 1000. Muun muassa englantilaista, venäläistä, japanilaista, kiinalaista ja turkkilaista teekulttuuria on kaupungissa tuotu vuosien aikana esille.

TEEKAUPUNKI ON ollut mukana erilaisissa tapahtumissa tarjoten muun muassa jääteetä ja Haapajärvi-teetä. Vuonna 2003 valittiin Forsman Oy:n valmistama Haapajärvi-teesekoitus kaupungin omak-

Teekaupunki on kehittynyt ja saanut uusia muotoja yli 20 vuoden aikana erilaisilla tapahtumilla. Mikkelin Markkinoilla on käyty vuosia ja perinne jatkuu yhä.

Vuonna 2017 lanseerattiin Teepiknik, uusi tapahtuma. Haapajärven kaupunki on ottanut sloganikseen ”Tee oikein.”

Uutta teeisäntää ja tee-emäntää ei ole valittu, vaan heidän tilalleen on perustettu teetoimikunta, joka hoitaa teekaupungin tapahtumien järjestämisiä.

Teenjuojien asema Suomessa on parantunut. Teen laatuun ja ekologisuuteen on panostettu. On tullut uusia teekauppoja ja teelaatuja. Samalla saatavuus on lisääntynyt nettikaupan myötä. Teetietoisuutta on saatavilla myös teekirjojen kautta. Teen nauttiminen yhdessä kotona, kahviloissa ja teehuoneissa luo sosiaalisia vuorovaikutuksia. Hyvä ja laadukas tee tuo jokaiseen päivään juhlahetken ja antaa hyvinvointia.

Lisätiedot: tee-emäntä emerita Pirkko Harju, p. 040-561 4527.

Hiutalehipat tekee paluun

HAAPAJÄRVI

Tiedote

Perinteinen lastentapahtuma Hiutalehipat järjestetään jälleen parin vuoden pandemiatauon jälkeen. Helmikuinen lastentapahtuma on ollut Haapajärvisten elämässä jo yli 20 vuoden ajan. Hiutalehi-

Ristikon ratkaisu.

pat-nimen tapahtuma sai vuonna 2013 eli tänä vuonna juhlitaan 10-vuotisjuhliakin. Vuosien saatossa tapahtumassa on käynyt kymmeniä esiintyjiä ja tuhansia lapsia monenmoisen shown, seikkailun ja temppuilun merkeissä.

Tänä vuonna Hiutalehipat järjestetään laskiaissunnuntaina 17.2 Monitoimitalolla klo 12-15. Ohjelmassa on mm talvimystee-

riä, temppurata, seikkailuhuone, futiskeilausta, teetonttuja, muistipeli, nallesairaala, askartelua sekä varmasti muutakin yllättävää. Päivän päättää klo 14 alkava konsertti jossa esiintyy oululainen lastenmusiikkiduo Pentti Punkin syntymäpäivät. PPS:n musiikki on pirteää kevyttä rokkia joka menee varmasti jalan alle. Bändi on valittu lastenbändien vuoden

Postilaatikkohiihto-kampanja on voimassa 31.3.2023 saakka. Pääpalkintona 500 euron lahjakortti. Kts. lisää

Harry Potter tapahtuma ke 15.2.2023

Iloa ja valoa - kuvataide- ja käsityönäyttely

Tuo kaveri kurssille -viikko päättyy

Perinteiset lasten Hiutalehipat su monitoimitalolla. Vapaa pääsy! Savimäenpuhdon rakentajan ilta

"Lapsellista" käsityönäyttely

lapsiaiheisia käsitöitä. Hiihtolomareissu

retkelle ilman huoltajaa 12 v. HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Laskiaismyyjäiset ti 21.2. klo 12.00 hernekeittomyyjäiset Yhteisvastuupaikan päälle laskiaispullakahville! Perheväen ateria to 23.2. klo 11.00 –

Settijärven seurakunnan eli Olkkola-Ahola-Jokela-Parkkilan kinkerit kirkossa.

HAAPAJÄRVEN YRITYSPALVELUT Matkailu-, majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjien verkostoilta

Tervetuloa paikkakuntalaiset ja myös kauempana asuvat mukaan eri tapahtumiin Haapajärvelle!

Tapahtumakalenteri toteutettu yhteistyössä: HAAPAJÄRVEN

MYYDÄÄN

toimiva konepaja Topi-Koneet Oy Kärsämäellä eläköitymisen vuoksi. Kiinteistö ei kuulu kauppaan. Tied. p. 0400 687 987.

tulokkaaksi v 2020. Lisäksi paikalla on MLL:n pitämä kahvio. Tapahtumaa on lisäksi toteuttamassa Haapajärven kaupunki, seurakunta, 4h, SPR, Jedu, Pesä-Kiilat sekä Kiilojen jalkapallojaosto. Tapahtuma on myös täysin maksuton jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua halutessaan.

Haapajärven

ESIOPETUKSEN

TIEDOTUSTILAISUUS JA

ILMOITTAUTUMINEN

syksyllä 2023 alkavaan esiopetukseen järjestetään Haapajärven kaupungintalon valtuustosalissa (Kirkkokatu 2)

TIISTAINA 28.2.2023 klo 18.30.

Lisätietoja: www.haapajarvi.fi

Tervetuloa! Haapajärven kaupunki

KOKOUKSIA

Haapajärven Sydänyhdistys ry YLEINEN

KOKOUS

tiistaina 7.3.2023 klo 13.00 Venlan Puodissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Hallitus

Haapajärvi-Seura ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS torstaina 30.3.2023 klo 18.00

VAU!HAUSissa, Ståhlberginkatu 1. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Liity jäseneksi! Ota yhteyttä Maaselän Extran toimitukseen p. 0400 885 079. Tervetuloa! Johtokunta

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

Siivouspalvelut - Koneurakointi - Otsonointi

p. 040 870 7859 HAAPAJÄRVI

Nuohousalan keskusliiton jäsen.

TÄYDEN PALVELUN LIIKELAHJATALO!

Kauppakatu 14 85800 HAAPAJÄRVI

Puh. 040 708 8974

Kuokkakatu 3, HAAPAJÄRVI p. 0400 791 598

Parhaat ILMALÄMPÖPUMPUT

Changes for the Better

Lämpöpumppujen myynti, huollot ja asennukset P. 0440 685 382 Timo Hyväri

Hyvätiimi Oy

Timo Hyväri

Ma-pe 12-17, la ja su suljettu.

SADEVESIJÄRJESTELMÄT, TIKKAAT, KATTOSILLAT, LUMIESTEET JA RAKENNUSPELLITYKSET.

T:mi Jari Autio Myynti ja asennus

Kalekuja 6 HAAPAJÄRVI puh. 0400-686 320

Juhani Miettunen

p. 040 563 5965

Avoinna: MA-PE 8-15 www.haapalaskenta.fi

Tiliporras Pohjoinen Oy

• Salo Tellervo, KLT

• Ruuska Arja, KLT

• HyyrönmäkiKnaappila Aira, PHT

• Hautala Erja

• Hänninen Merja

Kalliontie 18, Nivala - Reisjärventie 6, Reisjärvi

Puh. 010 202 1115

Tilintarkastus

Ranta-Korpi

KHT Jussi Ranta-Korpi

Oy

• Puistokatu 35, 85800 Haapajärvi

• Puh. 050 321 6843

• jussi@ttrk.fi

Meiltä kaikki asumiseen liittyvät palvelut!

Asiakirjapalvelu Isännöintipalvelu

Kaupanvahvistaja 24h isännöintipäivystys!

Kiinteistönvälitys LKV Kokous- ja saunatilojen vuokraus Yritysapu

Pyydä tarjous

isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331

Keskustie 14, Pihtipudas

Katso kaikki kohteemme www.saaninkoski.fi

Henkilöasiakkaiden lakipalvelut:

Haapajärvi:

Lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532

Haapavesi:

Pankkilakimies Anneli Aatamila 010257 6533

Kannus, Merijärvi ja Oulainen: Pankkilakimies Hannele Nissilä 010 257 6519 Kärsämäki ja Pyhäjärvi: Pankkilakimies Tuulia Toivola 010 257 6558

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

Kevään parhaimmat katto- ja ulkoverhousremonttien ajankohdat varataan nyt!

Auto- ja konekorjaamo KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 665 4535

Nuohouspalvelu

KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 701 1932

Pihakantojen poistoa

siististi jyrsimellä!

Koulukatu 34, 85800 Haapajärvi Paikalla sovitusti! Soita p. 0400 384 880

Puh. 040 913 8480 www.jamptijussi.com

HAMMASLÄÄKÄRIT

Jukka Tikanmäki. Matias Toivonen. puh. 782 100. Myös särkypotilaat.

PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 782 100

Jäsenkorjausta

Koulutettu jäsenkorjaaja

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukset ja lakisääteiset nuohoukset Tuula Leipälä

puh. 040 745 9622

www.tuulanhoitola.fi

* GPS- ja Takymittaus

* Suunnittelu

* Rakentaminen

www.nrpoy.com

NUOHOUSPALVELU

KOKKONIEMI

Puh. 040 7011 932, Reisjärvi

Värisilmä Haapajärvi

Väri

R AKENNU

RAKENNUSTARVIKE VILPPOLA

Kauppa

Kauppakatu 5 (kirkon vieressä) 85800 Haapajärvi Puh. 08 762 415

PALVELEMME:

Ma-pe 8.30 - 17.00, la 9.00 - 14.00 Tervetuloa!

sisustus@rakennustarvikevilppola.fi www.rakennustarvikevilppola.fi

HAAPAJÄRVI-SEURA TARJOAA

VUOKRALLE SEURAAVAA:

1) Perkolaattori (100 kuppia)

Vuokrahinta 25 euroa/kerta. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet

Altrex 5400

- työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m.

- suurin työskentelykorkeus

3,5 m + kaide

- suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät

Vuokrahinta ma-pe

30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

pia) , viikko130euroa

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500)

Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.

Yhteydenotot p. 0400 885 079 ma-pe klo 8-16

Maakunnan Magein Kirppis

Isokatu 1, 85800 Haapajärvi

Soita 041 - 310 2424

Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15, su sulj. www.magea.fi Tule tekemään löytöjä! www.maaselanextra.fi

ROHKEASTI ERILAINEN

TARJOUS TO-LA:

JAAMME VIELÄ

HELMIKUUN AJAN VAATTEITA ILMAISEKSI, ELI ..............................

(Edullisempi vaate ilmaiseksi!) Nyt mukana tarjouksessa sekä talvi- että kesävaatteita

VALITSE 3 2 MAKSA

Vaatekauppa Singi

Varaa aika sijoittamisen asiantuntijalle**

p. 010 257 6550

Jännittääkö sijoittaminen?

Tavoitteletuottoapääomaturvatusti

Haluatko säästöillesi parempaa tuottoa, mutta sijoittamiseen liittyvät riskit huolettavat? Pääomaturvatuissa säästöobligaatioissa yhdistyvätsäästämisen turvallisuus ja pankki- tai talletustiliä paremmattuottomahdollisuudet.Tuotto perustuu korko- tai osakemarkkinoiden kehitykseen.

Pääomaturvan ansioista saattakaisin vähintään sijoittamasi varat ja mahdollisen tuoton säästöobligaation eräpäivänä*. Nykyinen korkotaso mahdollistaa pääomaturvatun sijoittamisen.Tutustu markkinoiden kattavimpaan valikoimaan ja tavoittele tuottoa pääomaturvatusti.

Tutustu op.fi/joukkolainat tai ole yhteydessä omaan osuuspankkiisi.

Palvelun tarjoaa osuuspankki.

*Säästöobligaatioiden pääomaturva on voimassa ainoastaan eräpäivänä eikä ne tarjoa suojaa inflaatiota vastaan. Pääomaturvaan liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Saattäydelliset tiedot liikkeeseenlaskijasta sekä OPYrityspankki Oyj:n liikkeelle laskemista lainoista merkintäpaikoista ja osoitteesta op.fi/joukkolainat.Tutustu ennen sijoittamista lainakohtaisiin ehtoihin, avaintietoasiakirjaan sekä Finanssivalvonnan hyväksymään OPYrityspankin joukkovelkakirjaohjelmaesitteeseen (julkaistu 22.4. ja täydennetty 4.5., 27.7., 20.9. ja 27.10.2022), jotta ymmärrät täysin mahdolliset riskit ja edut.

** Puheluiden hinnat: OP Ryhmän 010-yritysnumero kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n). Hinta koskee myös jonottamista.

Siiponkosken Jokikeskus

-- Matkailu-, majoitus- ja juhlapalvelua --

VALTUUTETTU ANTENNIASENTAJA

Meiltä kaikki juhlapalvelut

tarjoiluineen ja upeine kattauksineen!

* häät * perhe-/sukujuhlat

* virkistyspäivät * kurssit jne...

Palvelemme teitä myös caravan- ja mökkiasioissa

Tervetuloa Siiponkoskelle upean luonnon äärelle virkistäytymään sekä viettämään juhlaa ja vapaa-aikaa!

Siiponkosken Jokikeskus

Siiponkoskentie 220 • 85800 Haapajärvi

Tmi J-F Eira p. 044 725 8622

• Sähkötarvikkeet