Maaselän Extra nro 4/2023

••• Kuusi kuntaa yhdistävä ilmaisjakelulehti •••

Keskiviikko huhtikuun 5. päivä 2023 www.maaselanextra.fi NRO 4/2023

AURINKOVOIMALAT K-Raudasta

Esim.

6kw/16 paneelin järjestelmä

Asennettuna

8.225,Haapajärvellä

Painepesuaine Shiny Power 5l

Tehokas painepesuaine autoille, asuntovaunuille, terasseille, kivilaatoille ja pihateille.

Painepesuaine on tarkoitettu käytettäväksi painepesureissa, joissa on pesuainesäiliö tai erillinen pesuaineannostelija.

4,95

Taimimulta 10l

2,95 Biolan Taimimulta on kylvöihin ja taimikasvatukseen tarkoitettu kasvualusta. Se on kalkittu ja miedosti väkilannoitettu.

Latausasema Charlie 3x32A/22kW 3-vaihe VAC

3-vaiheeseen asennettava. 32 A / 22 kW 400 VAC. Sähköauton latausasemassa on tyypin 2 latauspistoke. Sisältää 6 mA:n vikavirtasuojauksen.

549,- Kysy myös asennus!

Erä TYÖHOUSUJA -50% -50% RASKAASEEN KÄYTTÖÖN

AVOINNA: Ma–pe 8.30–17 la 8.30–13

Olet ILMAISJAKELULEHTIEN Extra-luokassa

Alueensa Alueensa 9.000 kpl Yli

Kevään viimeiset

Kaura 8 kg

Suomalainen puhdistettu kaura.

7,- (norm. 8,95,-)

Kuoritut siemenet on helppo syödä

Rauta Reinikainen Oy, Vitikantie 4, Haapajärvi p. (08) 764 808

Hormit ja hormien korjaukset

TAKUU 10 VUOTTA.

PIDETÄÄN KOTI KUNNOSSA

ILMASTOINTIPALVELUT ILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENNUS & HUOLTO

Reinikaisen maatalouskauppa Oy

Ilmastointi- ja nuohouspalvelu Miettunen

MEIDÄT TAVOITTAA HELPOSTI!

• Puh. 0400 914 183 • www.miettunen.com

NUOHOUSPALVELUT KATTOJEN PESUT JA MAALAUKSET ASUKKAIDEN ASIALLA!

huminaa Honkien Honkien

Lapsena rakastin sanoja ja sanoja kunnioitan edelleen. Sen vuoksi kirjoitan niin kauan kuin minulla riittää jotain kerrottavaa, vaikka vain itseäni varten.

Sormeni tietokoneen näppäimillä liikkuvat kuin lehti tuuleen, kunnes sanat irtoavat. Taivaalla on jonkin verran pilviä, kun vilkaisen ikkunasta, mutta aurinko paistaa. Pakkasta ja hieman huurua näyttää olevan ilmassa, mutta kevättä kohti mennään.

Joskus ajattelen, että olisinpa sen kirjan sivuilla, joka minulla on tällä hetkellä luettavana, mutta en tietenkään ole. Maailma on täällä, ei kuvitelmissa. Mielikuvitusmaailmassa on kuitenkin aina välillä mielenkiintoista käydä. Se helpottaa arkea ja auttaa omalta osaltaan jaksamaan.

Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää sireenejä kuolleesta maasta. Tämä ote on T.S. Eliotin Autiomaa runosta vuodelta 1922.

Luin sen ensimmäistä kertaa lukiolaisena 1970-luvulla pääsiäissunnuntaina. Ja tuo runo on edelleen koskettava. Taidanpa taas kaivaa sen esiin runokirjahyllystäni. Sen kunniaksi, että laskeudumme pääsiäisen viettoon.

Pääsiäinen on vanhin kirkollista juhlista ja kaikkien liikkuvien kirkkopyhien napa. Se on ainakin minusta kristikunnan tärkein juhla, vaikka tietenkin myös joulu on rakennettu sydämeeni, kuten jokaisen suomalaisen.

Pääsiäisen ajankohdasta päätettiin jo vuonna 325: Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivää vietetään siten aikaisintaan maaliskuun 22. päivä ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Tänä vuonna kevättalven ja pääsiäisen odotuksen mieleen painuvin tapahtuma oli, että näin ensimmäiset joutsenet juuri kevätpäiväntasauspäivänä maanantaina 20.3.2023. Kaksi joutsenta tekivät nimittäin tiedustelulentojaan torvet soiden, kun olimme Lumi koiran kanssa lenkillä. Ne taisivat laskeutua sulaan Rauman koskeen.

Rauhallista pääsiäisen aikaa!

Veijo Tikanmäki

Seutukunnallinen ilmaisjakelulehti ilmaisjakelulehti

KUSTANTAJA: HPJ-SEURA RY

Siht. Kimmo Niskanen p. 0400 299 412 kimmo.niskanen@nihak.fi

JAKELU

Jakelu Heikkinen p. 0400 791 598 jyri@jakeluheikkinen.fi

Isä ja poika olivat soutelemassa.

– Isä, katiska näkyy, poika tokaisi.

– Onkos kaloja? isä kysyi.

– Ei ole.

– No, anna olla sitten.

Se on naapurin katiska.

Hetken soudeltuaan poika sanoi taas:

– Isä, katiska näkyy.

– Näkyykö kaloja?

– On siellä.

– Ota ylös sitten! Se on meidän katiska.

Basisti marssi treenikämpälle leveä hy- my kasvoillaan. Bändikaverit katsoivat toisiaan ja ihmettelivät sitten ääneen:

– Mikäs Masaa noin hymyilyttää?

– Näköni parani huomattavasti!

– Mitä ihmettä sinulle tapahtui? muut utelivat.

– Kävin eilen parturissa, Masa vastasi.

JAKELUMÄÄRÄ

9250 kpl.

JAKELUALUE Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Pihtipudas, Nivala ja Kärsämäki.

Mitä tulee jos risteyttää tikan ja –haikaran? Lintu, joka ko- puttaa vauvan.tuodessaan

Miksi villihanhet lentävät etelään syksyisin?

– Koska sinne on liian pitkä matka kävellä.

Poika tulee koulun kevätjuhlista kotiinsa ja näyttää todistusta isälleen. Isä silmäilee todistusta ja toteaa:

– Katsoppas äiti Mikon todistusta. Minusta tuntuu, että hän on perinyt älykkyytensä minulta.

– No niin varmaankin. Minulla on ainakin vielä omani tallella, äiti vastaa.

Miksi kanat hautovat munia?

– Ne eivät viitsi heitellä niitä seinillekään.

Mitä yhteistä on myllärillä ja ru- –noilijalla?Molemmat tun- netaan säkeistään.

Kolme aavetta istui kummitustalossa pelaamassa korttia. Äkkiä ovi aukesi. Kahdelta aaveelta kortit putosivat säikähdyksestä käsistä.

Ovesta ilmestyi huoneeseen neljäs aave kantaen tarjottimella konjakkipulloa ja laseja. Muut aaveet sanoivat:

– Huh huh! Kylläpäs onnistuit säikyttämään meidät. Miksi sinä et ikinä opi kulkemaan seinien läpi kuten kaikki muut?

Opettaja kysyi koulussa:

– Miksi pyydämme Isä meidän -rukouksessa vain jokapäiväistä leipää, emmekä leipää koko elämämme ajaksi?

Oppilaat istuvat hiljaa ja katselevat toisiaan. Kukaan ei tunnu osaavan vastata, kunnes Pikku-Ville viimein rohkaistuu.

– Vissiin sen takia, että se leipä olis tuoretta.

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ/ VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA

Marketta Kotiniemi p. 0400 885 079 marketta@maaselanextra.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Janne Kallunki p. 0400 885 838 janne@maaselanextra.fi

OSOITE

Kustaa Vaasankatu 2-4 B1 (2. krs.) 85800 Haapajärvi

Mitä vampyyri syö mielellään aamiai- seksi?

– Verilättyjä

Miksi elefantti on niin iso?

– Se on ollut ruoka-aikaan kotona.

Käsikirjoitusten ja ilmoitusten on oltava konttorissamme viimeistään ilmestymisviikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12.00 mennessä.

Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän julkaisuajan ilmoittajalle aiheuttamasta vahingosta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa puhelimitse annettujen ilmoitusten virheistä.

www.maaselanextra.fi

Pyhäjärvellä

PERJANTAI 7.4.

AARNE

LAUANTAI 8.4.

KARAOKENIGHT Lava on vapaa!

Tervetuloa viihtymään!

Aleksintie 1, 86710 KÄRSÄMÄKI Puh. 040 5011 937

Lounas

arkisin klo 9.30 - 12.00.

8,70€

sis. lämpimän ruuan ja salaatit, leivät, ruokajuomat ja kahvin.

Lounasravintola

AMELIA

TULPPAANIT

2 nippua

15€

Missä ikinä kuljetkaan, olen aina mukanasi.

Extran näköislehti toimii myös mobiilissa.

Antintie 1-3, PYHÄJÄRVI p. 041 313 4827

KOKO PERHEEN HARRASTUS

• Pikkujoulut • Tykypäivät • Synttärit

Puh. 040 653 1077

www.pyhajarvenkeilahalli.net

TERVETULOA!

Konikuja 7, Haapajärvi p. 040 7757 961 ravintola@amelia.fi www.amelia.fi

Valikoimissa jälleen! Belgialaiset käsintehdyt konvehdit

Kukkakauppa, Hautaus- ja Juhlapalvelu

www.kukkakauppavenla.fi

Hiljalankatu 3, Haapajärvi p. 08-764 113

•METALLIROMU keräys ja käsittely

• Kaapeli ja akkuromu

KARAOKEA & Ari Salo esiintyy HUOM! Karaokea myös muina päivinä!

WWW.HALSUANHELMI.FI

Lehtomaantie 151, 69510 Halsua Puh. 040 544 7565

Lauantaina 8.4. Pizzauuni kuumana!

Kajaanin Mieslaulajat ja Esa Ruuttunen

Väinö Malmivaaran RUKOUSVIRSIÄ - KONSERTTI

Haapajärven kirkossa su 23.4. klo 18.00.

Johtaa Harri Komulainen. Virsien sovitus Juha Mikkonen. Solistit Esa Ruuttunen, Heikki Rahko.

Ohjelma 15€

Nopeaan ja helppoon taksitilaukseen!

Tilaa tuttu Kelataksi helposti ja nopeasti! Paikallinen ja palveleva!

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

•

Työpaja korjaamaan ilkivallan jälkiä?

PIHTIPUDAS

Kunnanvaltuutetut Marko Tiainen ja Marko Korpikoski perussuomalaisista jättivät Pihtiputaalla valtuustoaloitteen ilkivallan jälkien korjaamisesta. Aloitteen mukaan jäljet voisi korjata ja

siivota nuorten työpaja. Aloite koskee työn osuutta, ei esimerkiksi materiaaleja.

- Kunnan työntekijöillä olisi varmasti tähdellisempääkin tekemistä kuin laittaa kuntoon tahallaan rikottuja tai sotkettuja kohteita, arvioidaan aloitteessa, jonka kunnanhallitus lähetti sivistyslautakunnan valmisteltavaksi.

Kirjaston saranat eivät ruostu

YLIVIESKA

Jouko Lassila

Kirjastossa asiointi on tilastojen valossa vilkastumaan päin, mikä näkyy reippaana asiakasmäärän kasvuna ainakin Ylivieskan kaupunginkirjastossa ja sen kirjastoautossa.

Viime vuonna kirjastorakennuksessa ja kirjastoautossa kirjattiin 101 573 asiakaskäyntiä, missä on 23,7 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Mo-

ni kävi kirjastossa useitakin kertoja, mutta Ylivieskan asukaslukuun suhteutettuna käyntejä oli keskimäärin 6,61 asukasta kohti. Kirjastokorttia käytti 5 378 asiakasta, missä määrässä on laskua 4,4 prosenttia.

Kokonaislainaus oli 282 993 kappaletta. Lainausmäärä kasvoi noin 7,3 prosenttia. Pandemiaa edeltävästä vuoden 2019 lainaustasosta jäätiin vain 8 000 lainaa. Kirjastoauto osoitti tarpeellisuutensa, sillä se ylitti jopa vuoden 2019 lainaustason.

Muistolehto kirkon tykö

pystyttämään muistomerkki lapsensa menetystä sureville.

Reisjärvelle kaavaillaan toista tuulivoima-aluetta

REISJÄRVI Jouko Lassila

Reisjärvellä on vireillä toinenkin tuulivoimaloiden rakennushanke aiemman Levonperän tuu-

livoima-alueen lisäksi. Toinen voimala-alue sijoittuisi kunnan keskustaajaman kaakkoispuolelle, Metsäperän ja Mäntyperän eteläpuolelle. Rauranselän tuulipuiston nimen saanut alue rajautuu Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajaan.

Semecon Oyn kaavaileman tuu-

livoima-alueen koko on noin 1 100 hehtaaria. Sille sijoitettaisiin noin seitsemän voimalaitosta. Aluetta on esitelty maanomistajille, kunnalle ja Ely-keskukselle. Semecon esittää kunnalle osayleiskaavan laatimista alueelle. Yleiskaavana tehty kaava käy rakennusluvan perusteeksi.

Nivalan kirkkoneuvosto päätti hakea asemakaavan muutosta, jolla varmistetaan muistolehdon perustaminen Nivalan kirkon viereen. Muistolehtoon sijoitetaan tuhkattavien vainajien muistouurnat, joten lehto on myös hautausmaa. Lehtoon tullaan

Kirkon hautausmaassa on tilaa ainoastaan sukuhaudoissa, joten uusi maaalue tulee tarpeeseen. Uusi muistolehto sijoittuu kirkon etupuolelle huoltotien ja kevyen liikenteen väylän väliin. Alueen ympärille tulee noin 60 metriä kiviaitaa. Muistolehtoon tulee sija noin 1 800 vainajalle.

Kärsämäki käyttää

kuljetusoptiot

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Vuonna 2021 solmitut kunnan ja yritysten keskinäiset ostoliikennepalvelusopimukset tulevat kesäkuussa tiensä päähän. Ongelmaa asiasta ei synny, sillä Kärsämäen kunnan opetustoimen lautakunta päätti käyttää sopimuksissa olevaa yhden vuoden optiota eli jatkoaikaa hyväksi.

Optio koskee kolmea so-

Hallinto-oikeus asettui

isäntäkuntamallin

kannalle

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi maaliskuussa odotetun välipäätöksen peruspalvelukuntayh-

tymä Selänteen ympäristöpalveluiden jatkosta. Hallinto-oikeus hylkäsi Pyhäjärven kaupungin valitukset, jotka koskivat Haapajärven, Kärsämäen ja Reisjärven valtuustojen päätöksiä siirtyä Haapajärven vetämään isäntäkuntamalliin.

Hallinto-oikeus katsoi, että ym-

päristöpalveluiden yhteistyössä on oltava mukana Haapajärven, Kärsämäen ja Reisjärven, mutta myös Pyhäjärvellä on oltava mahdollisuus liittyä yhteistoimintasopimukseen.

Hallinto-oikeus antaa päätöksen kunnallisvalituksiin vielä erikseenkin.

pimusta. Oulaisten Liikenne saa edelleen koulupäivinä liikennöidä ostoliikenteen reiteillä Miiluranta, Ojalehto ja Nurmesperä. Lisäksi Oulaisten Liikenne ajaa kolmena arkipäivänä palveluliikenteen ajot.

Takseilla ajettavat koulukyydit hoitaa yhteenliittymä, johon kuuluvat Petri Qvick, Teuvo Keckman , Jukka Heikkilä, Teuvo Istukaissaari, Mika Niemelä ja Jukka Flankkila. Optioiden voimassaolo päättyy ensi vuoden kesäkuussa.

Yli 50 nuorta saa

kesätöitä Pihtiputaalla

Pihtiputaan kunta varasi tämän vuoden talousarvioon 15 000 euroa nuorten kesätyöllistämiseen, mikä alkaa olla jo hyväksi nähty ja vakiintunut käytäntö. Viime

vuonna sillä tuettiin 45 nuoren työllistymistä vähintään kahdeksi viikoksi. Kunnan omissa työkohteissa työskenteli lisäksi seitsemän nuorta. Kunnan omista työkohteista ainakin Hubteekki, siivous, nuorten työpaja, katu- ja puistotiimi sekä liikuntapaikat ovat kiinnostuneita tänä vuonna palkkaamaan nuoria kesätöihin. Niille korvamerkit-

tiin 2 500 euroa kesätöihin varatusta 15 000 eurosta.

KESÄTYÖTUKI KOSKEE

15-19-vuotiaita nuoria ja työrupeama kestää kaksi viikkoa. Esimerkiksi yksityiselle työnantajalle voidaan tukea maksaa 250 euroa kutakin nuorta kohti. Tukea haetaan kunnantoimistolta viimeistään 28. huhtikuuta.

HAAPAJÄRVI • KÄRSÄMÄKI • NIVALA • PIHTIPUDAS • PYHÄJÄRVI • REISJÄRVI • YLIVIESKA

NIVALA

Jouko Lassila

PYHÄJÄRVI Jouko Lassila

PIHTIPUDAS Jouko Lassila

KUVITUSKUVA: ADOBE STOCK

Yrittäjältä / yrittäjiltä vaaditaan ammattimaista otetta liiketoiminnan pyörittämiseen, kokemus alalta katsotaan eduksi.

Mahdollisuus liittyä valtakunnalliseen grilliravintola ketjuun.

Raaka-aineiden toimittajien kanssa alustavat neuvottelut käyty. Ravintolatoiminnan aloittamisessa avustetaan ammattilaisten toimesta.

Toiminta elpyi

Haapajärven seurakunnan tilivuosi kääntyi hienoisesti plussalle

UUTISET

Mediatiedote

Haapajärven seurakunnan kirkkoneuvosto käsitteli vuoden 2022 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä kokouksessaan 20.3.

Ollintie 11a, 86800 Pyhäsalmi

Puh. +358 500 681 030 kari@ecotank.fi

Ensi kesä tuo jälleen tullessaan

Haapajärvi

-päivät 4.-16.7.2023

Pyydämme tapahtumajärjestäjiä ilmoittamaan kyseisen viikon tapahtumat Maaselän Extran toimitukseen

Marketta Kotiniemelle p. 0400 885 079.

Näin varmistat, että tapahtumasi näkyy kesällä Haapajärvi-viikon ilmoituksessa Maaselän Extrassa ja Haapajärvi-Seuran verkkosivuilla.

Alustava Haapajärviviikon ohjelma julkaistaan ke 3.5. Maaselän Extrassa.

Seurakunnan toimintaa vaikeutti vielä alkuvuodesta koronapandemia ja sen tuomat kokoontumisrajoitukset. Rajoituksista kuitenkin luovuttiin loppukeväällä ja sen myötä seurakunnan syyskausi oli toiminnan kannalta hyvin vilkasta. Syyskausi alkoi Haapajärvellä järjestetyillä Oulun hiippakunnan lähetysjuhlilla, joiden otsikoksi oli annettu ValoVirtaa. Takana olleesta koronakeväästä huolimatta juhlille osallistui runsaasti lähetysväkeä eri puolilta laajaa hiippakuntaa. Vilkas syyskausi jatkui normaalin viikkotoiminnan elpymisellä sekä runsaalla konserttitarjonnalla.

SYKSYLLÄ JÄRJESTETTIIN myös seurakuntavaalit, joissa oli tarjolla ehdokkaita neljästä valitsijayhdistyksestä. Uudet luottamushenkilöt aloittivat työssään vuoden 2023 alusta.

HAAPAJÄRVEN KIRKKONEUVOSTO hyväksyi kirkkovaltuustolle lähetettäväksi seurakunnan tilinpäätöksen, joka osoitti

ylijäämää 7 361,13 euroa. Vuosikate 146 593,91 euroa eli hieman poistoja suurempi. Seurakunnan taloutta rasittavatkin vielä pitkään poistot sekä 1,35 miljoonan euron lainasta johtuvat lyhennykset ja korkomenot, jotka johtuvat Seurakuntakodin mittavasta remontista. Kirkollisverokertymä oli n. 25 000 euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Mainittakoon, että seurakunta alensi kirkollisveroprosenttia vuodelle 2023.

Vaikka melkein

haapajärviset lapset kastetaan, kastettiin vuonna 2022 vain 38 lasta.

SEURAKUNNAN TOIMINNALLE ja taloudelle asettaa haasteita myös jäsenistön väheneminen. Viime vuonna seurakun-

nan jäsenmäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 147 hengellä paikkakunnalle tappiollisen muuttoliikkeen sekä kirkosta eroamisen vuoksi. Erityisen voimakkaasti jäsenmäärän vähenemiseen vaikutti kuitenkin syntyvyyden romahtaminen. Vaikka melkein kaikki haapajärviset lapset kastetaan, kastettiin vuonna 2022 vain 38 lasta, mikä lienee kaikkien aikojen alhaisin luku. Vastaavasti seurakuntaan kuuluvia kuoli 80, mikä on jäsenmäärään suhteutettuna 1,4 %.

KIRKKONEUVOSTO VALITSI kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajiksi Tuomo Eilolan sekä Markku Leppäsen. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyisi Haapajärven kaupungin tarjouksen määräalasta, joka sijaitsee rakennettavan raakapuun kuormausterminaalin välittömässä yhteydessä. Seurakunta myisi siten kaupungille vajaan 10 hehtaarin maa-alan. Seurakunta on jo aiemmin vuokrannut samaisen määräalan kaupungille. Kirkkoneuvosto päätti myös solmia henkilöstön työterveyssopimuksen Mehiläinen Oy:n kanssa 1.6. alkaen. Lastenohjaajan sijaisuutta hoitamaan nimettiin 31.3.2025 saakka Katja Heikkilä, joka on hoitanut sijaisuutta syksystä 2020 alkaen.

Tehdään yhdessä entistä upeammat Haapajärvi -päivät!

Leikkaa talteen

kaikki

Suoraan kotikoneelta vastaanotolle

– digitaalinen sotekeskus aloittaa huhtikuussa entisen Selänteen ja Kallion alueella

UUTISET

Asiakas tarvitsee palvelua varten tietokoneen, mobiililaitteen – minkä tahansa, millä pääsee tietoverkkoon ja sitä kautta vastaanotolle.

Digitaalinen sotekeskus toimii niin sanottuna sateenvarjona kaikille tarjolla oleville digitaalisille palveluille, eli se ei korvaa val-

takunnallista Omaolo-palvelua saati muutakaan.

Digitaalisen sotekeskuksen projektisuunnittelija Tarja Vaitiniemi Pohteelta kertoo, että digitaalinen sotekeskus on avoinna myös iltaisin ja viikonloppuisin.

– Haluamme ohjata asiakkaita digitaalisten palveluiden pariin. Vastausviive on lyhyt ja asiakas saa lyhyessä ajassa kontaktin ammattilaiseen. Palvelu on

nopea ja turvallinen, Vaitiniemi valottaa.

Myös toisen, yli 18-vuotiaan puolesta-asiointi on mahdollista, mutta se vaatii oikeuksien myöntämisen suomi.fi -palvelussa. Huoltajat voivat myös asioida lastensa puolesta.

Digitaalisessa sotekeskuksessa asioivan tulee kirjautua palveluun vahvalla tunnistautumisella joko pankkitunnusten tai mobiiliavaimen avulla.

Millaisten oireiden kanssa digitaalisen sotekeskuksen pariin:

1) Vaiva, joka ei vaadi fyysistä tutkimista 2) Yleisvointini on hyvä 3) Tarvitsen neuvontaa ja hoito-ohjeita 4) Pitkäaikainen sairauteni oireilee enemmän, mutta yleistilani on hyvä 5) Kun sairastan tai epäilen sairastavani esim. ylähengitystieinfektiota, sukupuolitautia, virtsatieinfektiota, iho-oireita, suolisto-oireita 6) Lääkitykseni tarvitsee säätöä tai tarvitsen lyhyttä sairauslomaa 7) Minulla on ahdistus- tai masennusoireita.

Milloin etävastaanotto ei sovi:

1) Yleisvointi on heikko tai/ja peruselintoiminnoissa on häiriöitä 2) Oireet ovat voimakkaat 3) Tilanne vaatii päivystävää hoitoa: akuutti rintakipu, hengenahdistus, akuutti vatsa, aivoverenkiertohäiriön epäily (puolioireet, näköhäiriöt), rytmihäiriöt, korkea kuumeinen infektio, vammat jne. 4) Kun ammattilaisella herää huoli asiakkaan voinnista 5) Tarvitaan fyysinen tutkimus 6) PKV-lääkkeiden määrääminen/uusiminen on tarpeellista

Oletko suunnittelemassa asuntosi myyntiä? Tiedätkö asuntosi arvon?

Pyydä minut ilmaiselle arviokäynnille!

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde avaa digitaalisen sotekeskuksen ensimmäisenä Alavieskan, Haapajärven, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan asukkaille. Alustavan aikataulun mukaan digitaalinen sotekeskus aloittaa huhtikuun 17. päivä, ja vuoteen 2025 mennessä se laajenee koko alueelle.

Kartoitetaan yhdessä mikä olisi paras tapa edetä asuntoasioissa.

Meillä on käytössä myös sähköinen kauppa ja tarjouskauppamenettely! Hoidamme myös vuokratoimeksiannot sekä arviolausunnot ammattitaidolla.

Sakari Myllyneva Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiLAT Puh. 044 504 5840 sakari.myllyneva@kiinteistokeidas.fi

Vitikantie 13, 85800 Haapajärvi, 3h+k+s, 80m² Rv. 1974. Hyväkuntoinen kolmio, kävelymatkan päästä keskustaa. Huoneiston edessä oma autokatos ja varasto. Myyntihinta: 83 000€

Puistokatu 3, 85800 Haapajärvi 1mh+oh+k+ph+s+et+tk, 55 m² Rv. 1959. Remontoitu ja lämminhenkinen koti. Pihassa sauna / varastorakennus. Ei e-tod. Myyntihinta: 56 000€

Laurikkalankatu 5, 85800 Haapajärvi, 5mh+3oh+oh/k +3k+4wc+4et+tk+pkh+ph+s+2khh+kellari, 160 / 200 m² Rv.1956. Asiallisessa kunnossa, laajasti remontoitu. Kaukolämmössä. Talossa neljä erillistä huoneistoa. Hyvä kohde myös sijoitusasunnoksi! Myyntihinta: 67 000€

20423619

Olethan jo muistanut hankkia aurinkosähköjärjestelmäsi.

Meiltä edullisesti ja luotettavasti LAADUKKAAT

- kansanter veys- - kansanterveyskarnevaali

LähiTapiola Pohjoisen perinteinen sammutintarkastuskiertue starttasi jälleen

mahdollisuus pyörän pikahuoltoon sekä arvonta yhteistyössä Qstockin kanssa.

UUTISET Mediatiedote

Kiertue alkoi eilen tiistaina

4.4.2023 Oulun Kirkkokadun toimistolta. Sieltä se jatkuu läpi Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan ja palaa Oulun Limingantullin Prismakeskukselle 24.5.2023. Elämänturvakiertue vierailee huhti-toukokuun aikana mm. seuraavilla Maaselän Extran jakelualueen paikkakunnilla: Ylivieskassa, Kärsämäellä, Haapajärvellä ja Nivalassa.

Kiertue kutsuu kaikki pohjois- ja keskipohjalaiset ja LähiTapiola Pohjoisen kumppanit juhlistamaan yhteisiä vuosia, nauttimaan kakkukahvit ja pysähtymään hetkeksi elämänturvan äärelle. Tapahtumissa voi tarkistuttaa oman käsisammuttimen veloituksetta, minkä lisäksi mukana on paikkakuntakohtaisesti muun muassa turvallisuusja autoalan yhteistyökumppaneita,

ELÄMÄNTURVAKIERTUEELLE osallistuu useita yhteistyökumppaneita, mm. Arina, KPO, Qstock, Oulun Pyörähuolto, Mehiläinen, Liikenneturva, Oulun meripelastajat, SPR, Pörhön autoliike ja Autoklinikka. Sammutintarkastuksia tekevät yhteistyökumppanimme Temrex Oy, Raahen SHT, Pohjolan Sammutin ja Sammutinpalvelu Sandvik.

MAASELÄN EXTRAN jakelualueen päivämäärät, kiertueajat ja paikkakunnat ovat seuraavat:

Ylivieska: LähiTapiola Pohjoisen toimisto (Juurikoskenkatu 1) ti 18.4. klo 10–18

Kärsämäki: S-market Kärsämäki ti 2.5. klo 10–16

Haapajärvi: LähiTapiola Pohjoisen toimisto (Kustaa Vaasankatu 2) ke 3.5. klo 10–16

Nivala: LähiTapiola Pohjoisen toimisto (Kalliontie 18) to 4.5. klo 10–16.

Miksi sammutintarkastus?

Käsisammutin on tarkastettava vähintään vuoden väliajoin, jos sammutinta säilytetään alttiina kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle tai pakkaselle. Muissa tapauksissa riittää, että käsisammutin tarkastetaan vähintään kahden vuoden väliajoin. Huoltoa ja tarkastusta saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen hyväksymä käsisammuttimien huoltoliike. LähiTapiolan asiakkaalle käsisammuttimen tarkastus on maksuton, ja tarkastukset suorittavat LähiTapiolan ammattitaitoiset kumppanit. Sammutintarkastuskiertue on yksi LähiTapiola Pohjoisen paikallisista omistaja-asiakaseduista ja yhteiskuntavastuuteoista, joilla korostetaan vahinkojen ennaltaehkäisyä.

KULTTUURI

Timoi Munnen ja Henry Räsäsen LENKKI -kansanterveyskarnevaali vierailee Haapajärvellä torstaina 27. huhtikuuta. Esitys nähdään Haapajärven kulttuurisalissa klo 18.00.

Juhani Joensuun ohjaama riehakas esitys kunnioittaa viime vuonna 50 vuotta täyttänyttä kansanterveyshanketta, Pohjois-Karjala -projektia.

Elämäntapojen ja valistuksen laajasta kirjosta on lyhyt matka hupaisaan kar-

nevaaliin. Tästä seisovasta pöydästä kiertueteatterikonkarit Munne ja Räsänen ammentavat jos jonkinsorttista hengenravintoa yleisön riemuksi. Reilun tunnin kestävä kokonaisuus sisältää mm. lavakomiikkaa, musiikkia sekä koskettavia kertomuksia ihmisyyden kipupisteistä.

MAARIANVAARAN TEATTERIN tuottama ja työryhmä yhdessä käsikirjoittama esitys kiertää Suomen kyliä ja kaupunkeja vuoden 2023 loppuun saakka.

Liput esitykseen ennakkoon Haapajärven kirjastosta.

Kopsan kaavoitus lopetettiin

HAAPAJÄRVI

Jouko Lassila

Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta lopetti Kopsan kultakaivosalueen osayleiskaavan laadinnan. Päätös lähetettiin edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja

-valtuustolle. Osayleiskaavan laatiminen Kopsaan aloitettiin toukokuussa 2014 Belvedere Miningin esityksestä. Yhtiö teki sittemmin konkurssin, joten kaavoitus jäi tekemättä valmiiksi. Kopsan alueelle on kuitenkin haettu kaivospiirilupaa ja laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa.

Nykyään Kopsan kaivosoikeudet omistaa Northgold Oy. Se ei kuitenkaan ole ilmoittanut sopimuksen siirrosta Haapajärven kaupungille, joten kaupunki katsoo, ettei se ole sopimuksen osapuoli. Näin ollen sopimuksen oikeudet ja velvoitteet eivät koske Northgoldia. Tekninen lautakunta kokoontui vain kaksi

päivää sen jälkeen, kun Northgold oli järjestänyt valtuustosalissa kaivoshankkeen esittelytilaisuuden. Tilaisuudessa esiteltiin alueen koekairauksia, joita enimmillään oli ulotettu 400 metrin syvyyteen. Näytteissä on jonkin verran kultaa ja kuparia.

Yleisötilaisuudessa olleiden suurin huoli kos-

ki mahdollisen kaivoksen ympäristövaikutuksia. Kaivoksen vieressä noin kilometrin päässä sijaitsee Lähdekankaan pohjavesialue ja alueella on kahdeksan lähdettä, joista toistakymmentä taloutta on saanut vuosikymmenien ajan juomavetensä. Vastaavia pohjavesialueita Haapajärvellä on vain Pitkäkankaalla

ja Kuona-Väliojalla. Myös kaivokselle kaavaillut 20 metriä leveät tiet aiheuttivat maanomistajissa paheksuntaa.

Paikalla ollut Tukesin johtava asiantuntija Ossi Leinonen totesi Vesilain asettavan kaivoshankkeisiin tiukat ehdot. Kaivos ei saa alentaa pohjaveden pintaa eikä pilata lähteitä.

KUVAT: TAINA KOISTINEN

Iloista Pääsiäistä

Extran asiakkaille ja lukijoille

Liiketoiminnan kehittäminen Kehittämis–ja verkostoitumispalvelut Toimintaympäristö ja toimitilat Tutkimus ja kehitys Uuden teknologian ja osaamisen hyödyntäminen tuote-ja tuotantoprosesseissa.

Laboratoriopalvelut mm.

3D-ainetta lisäävä valmistus (muovi/metalli)

3D-laserleikkaus, -hitsaus ja -pinnoitus

3D-koordinaattimittaus

5-akselinen suurnopeustyöstö Vetopuristusväsytyslaitteisto Induktiokarkaisulaitteisto

Liikuteltava pienpolton kehittämisympäristö

Lisätiedot: www.elmestudio.fi

Nivalan Teollisuuskylä Oy kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen jari.tirkkonen@nivala.fi, 0400 392 463 laboratorioteknikko Pekka Takanen pekka.takanen@nivala.fi, 044 4457 230 Oulun yliopisto-Kerttu Saalasti instituutti tutkimusjohtaja Antti Järvenpää antti.jarvenpaa@oulu.fi, 044 5551 633 kehityspäällikkö Kari Mäntyjärvi kari.mantyjarvi@oulu.fi, 040 084 3050 projektipäällikkö Timo Rautio timo.rautio@oulu.fi, 050 5624 668

NIHAK

kansainvälistymispalvelut Ari Alakangas ari.alakangas@nihak.fi, 040 6846 400 yrityspalvelupäällikkö Marika Kumpula marika.kumpula@nihak.fi, 046 5040 8480

Nivalan Teknologiakeskus NITEK, Pajatie 5, 85500 NIVALA

Asiantuntijapalveluja metallissa ja mekaniikassa

Loisteputket poistuvat markkinoilta 2023

Vanhojen

loisteputkivalaisimien modernisointi LED-aikaan käy ammattilaisten voimin.

KUVA: ADOBE STOCK

Laajasti eri kohteissa käytetyt T8- ja T5-loisteputket poistuvat markkinoilta EU-alueella 24.8.2023 alkaen. Loisteputkien myynti lopetetaan niiden sisältämän elohopean vuoksi, joka on vaarallista ympäristöllemme. Loisteputket korvataan LED-valoputkilla tai saneerataan uusiin valaisimiin.

kinoille vielä muutamiksi vuosiksi.

Osa loisteputkityypeistä poistuvat markkinoilta jo nyt kevään 2023 aikana. Loisteputket korvataan LED-valoputkilla tai -valaisimilla. LED-valaisimet ovat pitkäikäisiä verrattuna vanhoihin valonlähteisiin. Lisäksi ne syttyvät heti, kestävät tärinää ja ovat useimmiten ihmissilmälle miellyttävämpiä. Ledit valmistetaan ilman elohopeaa ja muita

raskasmetalleja. Osassa erikoisvalaisimia kuten turvavalaisimissa käytetään loisteputkilamppuja, mutta ne jäävät mark-

Rengasmuotoiset loisteputkilamput (T5, T9) sekä pienoisloistelamput (CFLni) poistuivat markkinoilta 25.2.2023, loisteputkilamput (T5, T8) 25.8.2023. Lisäksi pinnikantaiset halogeenilamput (G4, GY6.35, G9) poistuvat myynnistä 1.9.2023.

LEDIT OVAT ENERGIATEHOKKAAMPIA kuin vanhat loistelamput. Uudet ledivalaisimet ovat erittäin kestäviä ja niiden käyttöikä voi olla jo-

pa 50 000 tuntia. Merkittävin energiasäästö pystytään saavuttamaan kohteissa, joissa kohteen koko alkuperäinen valaistus on toteutettu loisteputkivalaisimilla kuten esimerkiksi suurissa teollisuusja varastointikiinteistöissä. LED-valaisin voi säästää jopa 40–70 % energiaa ja LED-tekniikkaan siirtymisellä on myös merkittävä vaikutus energiakriisistä selviytymiseen.

VANHOJEN LOISTEPUTKIVALAISIMIEN modernisointi LED-ai-

kaan käy ammattilaisten voimin. Loisteputkien vaihdossa pitää ottaa huomioon yhteensopivuus korvaavan valonlähteen kanssa sekä tarkastaa, että valaisimien muut osat ovat hyväkuntoisia.

Valitettavasti LED-putkien vaihtaminen loisteputkivalaisimeen ei ole aina niin yksinkertaista. Useat loisteputkivalaisimiset ovat hyvin vanhoja ja muoviosat valaisimissa ovat usein erittäin kuluneita. Monesti vaihtotilanteissa ei ole tietoa valaisimien ja loisteputkien

tyypeistä ja tiloissa saattaa olla eri aikakausien valaisimia käytössä, jolloin suunnitellut LED-putket ja vaihto-osat eivät käykään. Suurimmassa osassa tapauksia onkin suositeltavaa vaihtaa kaikki loisteputkivalaisimet LED-valaisimiin, jolloin useasti voidaan vähentää myös valaisimien määrää, varmistaa pidempi toimintavarmuus sekä suunnitella tilaan juuri oikeat energiatehokkaat valaisinratkaisut.

RAKSA & REMPPA

voi säästää jopa 40 - 70 % energiaa.

- valaisinsaneeraukset kannattaa aloittaa ajoissa

Varaa ilmainen kotikäynti tai myymäläaika:

Ylivieska Kärkkäisen myymälä

Annika Orre 0400 103 724, Tuomo Heiska 050 559 3447 www.sievinkeittio.fi

Jopa uusissa asunnoissa putkiongelmia asennusvirheiden vuoksi

– Vaihtoehtoisesti putkirikot tai vuodot johtuvat osin jo rakennusaikaisista asennusteknisistä virheistä, Pönniö toteaa.

www.haapajarvenvesi.fi

Jo muutaman vuoden ikäisissä vesijohto- ja viemäriputkistoissa on tullut esiin putkirikkoja. Ongelmia on havaittu jopa uusien asuntojen putkistoissa, kertovat Raksystemsin asiantuntijat.

Kuntotutkija Kalevi Pönniö kertoo, että vesijohtoputkien syöpyminen saattaa edetä normaalia nopeammin esimerkiksi silloin, jos lämminkäyttövesiverkoston virtausolosuhteet eivät ole olleet kohdallaan tai suunniteltujen mukaiset.

Asennusvirheet nousevat yhä enemmän esiin myös viemäriverkostoihin erikoistuneen liiketoimintapäällikkö Kalle Lehtisen työssä. Kyse on sekä sukitetuista että uusista viemäriputkista.

– Olemme havainneet viemäreiden 10-vuotiskuntotutkimusten yhteydessä, että monissa putkissa sisäpinnoite alkaa olla rikki. Ongelma vaivaa yleisesti 2000-luvulla käytettyä valurautaista viemäriputkityyppiä, Lehtinen sanoo.

• Kaivinkonetyöt 19 tn pyöräalustaisella ja 9 tn kumitelakaivinkoneella

• Suodatinkankaat

• Salaoja- ja rumpuputket

• Jätevesijärjestelmien myynti ja asennus

• Maantiivistäjän 400 kg vuokraus

• Kiinteistöjen salaojitukset ja sadevesiviemäröinnit kokonaisurakalla tai laskutustyönä

MAANRAKENNUSPALVELUT

EERIKÄINEN Oy

Suoraan tehtaalta ilman välikäsiä edulliset, korkealuokkaiset

Pinnoiterikkojen syynä on asennusvaiheen työvirhe: valmistajan ohjeen mukaan katkaisupinnat pitäisi maalata, mutta näin ei ole aina tehty. Niin yksityiskohtaista

tietoa kuin se, onko maalaus tehty, ei löydy esimerkiksi taloyhtiön remontin tai rakennusvaiheen dokumenteista.

Remonttipommi voi siksi tikittää osakkaiden tietämättä.

– Kuntotutkimuksia tehdään yhä uudempiin kohteisiin. Viemäriputkia, jotka ovat olleet käytössä alle 10 vuotta joudutaan jo uusimaan, sillä vesivahinkoriski on suuri, kun putket alkavat halkeilla.

20 vuotta putkistojen kuntotutkimuksia tehnyt Pönniö näkee yhdeksi ratkai-

suksi rakennusaikaisen valvonnan ja valvonnan yleisten kriteerien kehittämisen.

– Esimerkiksi käytössä olevaa läpivalaisutekniikkaa ja viemäreiden TV-kuvausta voitaisiin hyödyntää rakennusaikaisessa valvonnassa pistokoeluonteisen kuvausotannoin.

Lehtinen kannustaa taloyhtiöitä tutkituttamaan putkistonsa hyvissä ajoin takuuaikana – esimerkiksi sukitetut viemäriputket kuvauttamaan jo ensimmäisen vuoden jälkeen – jotta mahdollisten virheiden korjaukset jäävät urakoitsijalle eikä taloyhtiölle.

– Tässä tilanteessa olisi myös järkevää harkita lisäkoulutusta talotekniikan asentajille, hän sanoo.

Kattila- ja kiuasarinat, vapaa-ajan asuntojen Takka, Takkasydän, Kamiina-arinat

Joka vuodenaikaan, energiatehokas Aalto-Arina!

•Puut syttyvät paremmin

•Tehokkaampi palotapahtuma

•Puhtaammat savukaasut

•Puun säästö 15-30 % Valmistus ja myynti: Metallitekniikka Hannu Laajala www.aaltoarina.fi arinatilaus@aaltoarina.fi

Oy

Parempi huominen. Älykkäällä suunnittelulla.

• Ullavantie 6, 69600 Kaustinen • Puh. 040 839 8942 info@metallijarvela.fiwww.metallijarvela.fi

Valmistamme laadukkaat keittiöt

Vaarin Verstas Oy

• HUVILAT • SAUNAT • AITAT • Kuorikoskentie 8, 69600 KAUSTINEN p. 06 8611 500, 040 7333 575 www.konstatalot.fi

• SALAOJASORAT • KAIVINKONETYÖT - talon pohjatyöt - pihatyöt

• MAA-AINEKSET • SORA- SEKÄ KALLIOMURSKEET

LAVETTI- JA RAAKAPUUKULJETUKSET

• Täytehiekat

• Sorat

Valusorat

Salaojasorat • Kivituhka

Kustaa Vaasankatu 2–4, 85800 Haapajärvi Ajajantie 1, 70780 Kuopio | www.ah-talotekniikka.fi T&T

Myös pientoimitukset omalla peräkärryllä.

Jokainen voi olla

RAKSA & REMPPA

SEUTUKUNNISTA KUULUU...

Lautakunta jakoi K.J. Ståhlbergin koulu-urakat

Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta päätti maaliskuun kokouksessaan urakoitsijoista, jotka pääsevät tekemään uuden

Kaupunki liisaa polkupyörät työntekijöilleen

YLIVIESKA

Jouko Lassila

Ylivieskan kaupunginhallitus päätti tarjota työsuhdepyöräedun vakituisille työntekijöilleen. Etupyörä voi olla tavallinen polettava

pyörä tai sähköpyörä. Hankinnalla pyritään kohentamaan työntekijöiden kuntoa ja lisäämään kaupungin houkuttelevuutta työnantajana.

KAUPUNKI KILPAILUTTAA yritykset, joilta pyöriä voi liisata. Yritys vastaa pyörien hankinnasta ja rahoituksesta. Kaupunki osal-

Pyhäjärvi hyväksyi

listuu liisaukseen enintään 100 eurolla kuukaudessa ja 1200 eurolla vuodessa pyörää kohti, jolloin liisaus on verovapaata. Hankinta perustuu tammikuussa tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 164 henkilöä. Heistä 56,7 prosenttia innostui mahdollisuudesta saada alleen työsuhdepolkupyörä.

S2-opetussuunnitelman

PYHÄJÄRVI

Jouko Lassila

Varhaiskasvatukseen tarkoitettu S2-opetussuunnitelma hyväksyttiin Pyhäjärven hy-

vinvointilautakunnassa. S2 tarkoittaa Suomen kielen oppimista ja opettamista toisena kielenä maahan muuttaneen lapsen oman äidinkielen rinnalla. Maahanmuutto on lisännyt Suomen monikulttuurisuutta.

Vuonna 2021 jo 470 000 henki-

löllä Suomessa oli ulkomaalaistausta. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisille syntyi yli 6800 lasta, mikä on noin 13,8 prosenttia kaikista Suomessa syntyneistä lapsista.

Kunnallinen varhaiskasvatus on ollut Pyhäjärvellä maksutonta elokuusta 2020 lähtien.

K.J. Ståhlbergin koulun. Urakat on kilpailutettu. Pääurakan saa Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaisista. Ilmanvaihtourakan saa Tevi Systems Oy Kalajoelta, putkiurakan Haapajärven LVI-Rakentajat Oy ja sähköurakan NK Tekniikka Oy Kuopiosta.

Opetuslautakunta selvittää perhepäivähoidon säilyttämistä

jestyvät.

Nivalan kaupungissa selvitetään tänä keväänä, kuinka kaupungin järjestämä perhepäivähoito pystytään turvaamaan jatkossakin vähintään nykytasolla. Tämä onnistuu, jos perhepäivähoitajia voidaan palkata vähintään nykyinen määrä ja sopivat tilat jär-

Selvitys lähti alulle Keskustan valtuustoryhmän aloitteesta. Monen lapsiperheen kannalta perhepäivähoito on mieluisampi vaihtoehto, sillä hoitopaikka on kodinomainen ja ryhmäkoot ovat pienempiä. Näin vanhempien töihin lähdön kynnys alenee. Kaupunginhallitus lähetti aloitteen edelleen opetuslautakunnan hoidettavaksi.

Ilmainen varhaiskasvatus kiinnostaa Kärsämäellä

KÄRSÄMÄKI

Jouko Lassila

Opetustoimen lautakunta päätti maaliskuun kokouksessaan esittää kunnanhallitukselle ja -valtuustolle maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua. Kokeilu alkaisi ensi elokuun alussa ja päättyisi ensi vuoden lopussa.

Esityksen mukaan ilmainen varhaiskasvatus toisi lapsiperheille tasa-arvoa ja mahdollistaisi kaikkien

lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Kunnalle maksuton varhaiskasvatus olisi vetovoimatekijä.

Kokeilu tuli mahdolliseksi, kun hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja koko maassa 70 miljoonalla eurolla. Se toteutettiin korottamalla tulorajoja. Alle puolet suomalaisista päivähoidon asiakkaista maksaa varhaiskasvatuksesta, Kärsämäelläkin alle puolet. Korkeimmassa maksuluokassa kärsämäkisiä lapsia on vain kahdeksan.

Reisjärvi investoi kahdella miljoonalla

REISJÄRVI

Jouko Lassila

Nousseet tuotteiden ja palveluiden hinnat tekevät sen, että Reisjärven kunta ottaa talousarviolainaa investointien kattamiseen kaksi miljoonaa euroa aiemmin arvioidun 1,45 miljoonan sijasta.

Investoinneista huomattavin on Reisjärven oman sote-keskuksen rakentaminen.

Kunnan talousarvioon hyväksyttiin viime vuonna 2 miljoonan euron suuruinen pitkäaikaisten lainojen lisäys, joten talousarviomuutosta ei nyt tarvitse tehdä. Kunnanhallitus esittää järjestelyä valtuustolle.

NIVALA Jouko Lassila

HAAPAJÄRVI Jouko Lassila

KUVITUSKUVA: ADOBE STOCK

JEDUssa metsäalan opettajana työskentelevä Antti Ylikulju pääsi testaamaan uutta ajokonetta ensimmäistä kertaa helmikuun alkupuolella.

KUVA: ARI-PEKKA OJALA

Metsäalan opiskelijat pääsevät pääsevät käyttäm ään käyttämään uutta kalustoa uutta

– Haapajärven JEDUlle on hankittu tänä vuonna uusi ajokone, minkä lisäksi simulaattoriin on päivitetty uusimmat ohjelmistot.

Koulutuskeskus JEDUn Haapajärven yksikön metsäalan opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ja työskentelemään uudella kalustolla. JEDU hankki tämän vuoden alussa uuden JohnDeeren 1010G-ajokoneen sekä päivitti Ponssen simulaattoriin viimeisimmät ohjelmat.

AIEMMIN JEDUSSA on tehty puun lähikuljetusta vuokrakoneen lisäksi uskollisella 2003 vuosimallia olevalla Valmetin ajo-

koneella. Oppilaitoksessa käyttötunnit ovat lopulta sen verran pienempiä kuin ammattikäytössä, että uuden koneen ostaminen oli nyt kannattavaa. Metsäalan opettaja Antti Ylikulju kertoo, että uusi ajokone palvelee opiskelijoita hyvin työelämää varten.

– Työpaikoilla on uutta teknologiaa ja uudet järjestelmät käytössä. Meidän koneessa on muun muassa puomin älykäs kärkiohjaus, moottoriureajärjestelmä ja pyörivä ohjaamo. Lisäksi koneessa on kuormainvaaka, jonka puut pystytään punnitsemaan ja muuntokertoimella muuntamaan ne kuutioiksi.

Ylikulju mainitsee, että uutta konetta on mukava käsitellä, eikä sen käyttäminen ole kuitenkaan vaikeaa, vaikka jotkin ominaisuudet ovat kehittyneet vanhasta Valmetista.

– Kuormaajassa on tosi pehmeät liikkeet ja kyllähän se tuntuu hyvältä käsitellä, kun ei ole ylimääräisiä väljyyksiä. Ajokoneessa on perusjuttu se, että kahvoista käytetään kuormaajaa. Se ei ole juurikaan muuttunut koneiden kehittysessä. Uudet opittavat asiat vanhempiin koneisiin verrattuna liittyvät tietokoneelta löytyviin ominaisuuksiin. Ajokoneessa ei ole läheskään niin paljon opit-

Ajokoneen perustoiminnot ovat säilyneet pitkälti samoina, vaikka koneet kehittyvät koko ajan.

tavia ominaisuuksia kuin motoissa.

Oikeiden koneiden lisäksi metsäalan opiskelijat harjoittelevat moton ja ajokoneen käyttöä Erkkiläntien toimipisteellä olevalla simulaattorilla. Ponssen simulaattoriin JEDU on hankkinut vasta uudet päivitykset.

– Simulaattoriin laitettiin uusi tietokone ja uudet näytöt. Kahvat ovat säilyneet samoina, mutta tekniikka on uusinta, mitä Ponsselta löytyy. Käyttökokemus on hyvinkin autenttinen, kun käytössä on vr-lasit.

METSÄALAN OPISKELIJAT harjoittelevat si-

mulaattorilla viikoittain. Hyviä puolia simulaattoriharjoittelussa on paljon.

– Kun menemme maastoon tekemään töitä oikeilla koneilla, niin siellä voi tulla pieniä virheitä esimerkiksi kuormaajan käytössä. Ne on paljon turvallisempi tehdä simulaattorilla ja oppia sitä kautta. Kyllähän simulaattoriharjoittelu on myös kustannustehokkaampaa ja todella hyvä juttu silloin, jos opiskelijoilla on esimerkiksi muutama tunti aikaa harjoitella. Meillä työmaat ovat yleensä kymmenien kilometrien päässä, niin parin-kolmen tunnin takia ei ole järkeä ajella edestakaisin, Ylikulju toteaa.

KUVA: ARI-PEKKA OJALA

MAA- & METSÄTALOUS JEDU/Ari-Pekka Ojala

Simulaattoriin laitettiin uusi tietokone ja uudet näytöt.

Ostamme parru- ja tukkivaltaisia leimikoita

Kysy sy liissää ää hanankikintntaeaesisimi mi h eh e l il i ä tämmmme: e:

E Eeero o Paarrkkkkilila a p 040 0 540 0 9416

Ha Haapapaajjär vi - Rei e sj sjär vi - Sieievi i -

Le Lessttijijär vi - Tohololamampi p - Halalsuua

M Maarko o Vi V lp lppopola la p . 040 0 8442 2 9024 24

Ni Nivavala la - Kär ä sä s mä mäki k - Ylilivivieseska ka -

Ka Kannnnus us - Kok o ko kola la

M Maarko o Si S ekkkikinenen n p . 04 4 769 69 488886 yhhääjäjärrvvi i - Pi P ht htipipududas as - Kininnuula la -

P Py K Kiivivijäärvvi - Vi V it itasasaaaari ri

P Peert r t ti Engngmmaan p . 040 0 759 9 2 25532

Ha Haapapavavesesi i - Pu Pulklkkikila a - PiiiippppololaOu Oulaaininen en - Pyh y än äntä tä

Stora Enso investoi miljardi euroa

Oulun tehtaaseen

Hyvä metsänomistaja, puillesi on jatkossakin kysyntää. Uusi kartonkikone tarvitsee miljoona kuutiota kuitupuuta vuodessa.

Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet puukauppaa suoraan Stora Enson kanssa jo vuodesta 1872. Tee sinäkin. Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan!

Ajankohtaiset puukauppaedut voit tarkistaa osoitteesta

Elämässä mukana – Stora Enso

Tähtitilillä puukaupparahalle 4,00 % korko

r

Po Poututiaaininen en Ar A i p . 0400 00 50 9 54 3 ant n i - Ra Raahahe e - Si Siikkaajokoki - Ra Rantntsi s la Vi V h est st l il i ä - Li Limiminnkka - Ty Tyrnrnäv ä ä - Mu M hoos

Ke K j - U Utaj a är ärvi vi - Vaa aa a la

po Huovivinenen p . 04 4 769 69 48880 Ki Kiururuvuvesesi - V Viiererememä ä - Pi P el e avvesesi

- Ke Keititeelle - Iiisasalmlmi i - Vu V ol olijijokoki et e un unimmi. i su sukukuninimmii@h@hasasa. a fi

TUHAT SYYTÄ METSÄSTÄ.

SYY 247:

MESSUILLA

YLI 150

ASETTAJAA.

Haapajärvi, Kärsämäki Juha Tossavainen p. 040 653 3358

Reisjärvi, Nivala Jaakko Isomaa p. 040 672 1483

Pihtipudas Mikko Niskanen p. 040 547 3761

Haapavesi Aulis Kilpeläinen p. 040 036 3347

JA KONEALAN TAPAHTUMA

Proforest kokoaa yhteen metsäkonevalmistajat, metsänomistajat ja -hoitajat sekä kuljetusalan ja metsäteollisuuden ammattilaiset.

Maaseudun Tulevaisuus -lavalla kuulet ajankohtaisia paneelikeskusteluja, asiantuntijapuheenvuoroja sekä haastatteluja. Aiheina mm.

PERJANTAINA

Metsäpolitiikka

Jouni Kemppainen, päätoimittaja, Maaseudun Tulevaisuus

Paneelikeskustelut:

- Tuulivoima ja siirtolinjat

- Onko suometsillä tulevaisuutta?

Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK

LAUANTAINA

Paneelikeskustelu: Puukauppa ja puukaupan

näkymät

Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK

Koneet

Eemeli Linna, päätoimittaja, Koneviesti

kesäkorjuuseen.

Kasvupaikan ja pääpuulajin mukaan arvioituna selvästi yli puolet puuntuotannon metsämaan alasta on sellaista, jossa lannoitus olisi mahdollinen toimenpide ainakin jossakin puuston kehitysvaiheessa. Nykyään lannoitetaan vuosittain noin 60 000–80 000 hehtaaria (v. 2021 83 000 ha), josta kasvatuslannoitusten osuus on 70–80 %.Viime vuosien vuotuiset kasvatuslannoitusten pinta-alat ovat olleet 0,19 % puuntuotannon pinta-alasta ja 7 % harvennushakkuiden pinta-alasta, joten lannoituksen mahdollisuuksia hyödynnetään vain osittain. Lannoitukset lisäävät puuston kasvua, minkä turvin on mahdollista kasvattaa puustopääomaa ja lisätä hakkuumääriä. Kaksinkertaistamalla lannoitusten pinta-alat, voitaisiin saada aikaan noin yhden prosentin suuruusluokkaa oleva lisäys puuston kasvuun koko maan tasolla. Pidemmän aikavälin tarkastelussa keskimääräisen kasvunlisäyksen suuruusluokka on noin

1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mutta arvio riippuu lannoituskohteiden valinnasta ja käytetyistä lannoitelajeista. Kasvun, kannattavuuden ja erilaisten ympäristövaikutusten näkökulmista merkittävää on se, missä suhteessa lisäkasvu ohjataan hakkuukertymiin ja hiilivarastoihin.

OIKEIN TEHTYNÄ metsälannoitus lisää puiden kasvua ja elinvoimaa, ja on siten tehokas keino kasvattaa talousmetsien hiilinieluja. Se myös korjaa ra-

Vastuullinen metsälannoitus on ilmastoteko

Metsälannoitus lisää puiden kasvua ja elinvoimaa, ja on siten tehokas

Metsälannoitus lisää puiden kasvua ja elinvoimaa, ja on siten tehokas keino kasvattaa talousmetsien hiilinieluja. Lannoitukselle otollisia kohteita keino kasvattaa talousmetsien Lannoitukselle otollisia kohteita olisi selvästi nykyistä enemmän Tuplaamalla nykyiset lannoituspinta-alat olisi selvästi enemmän. Tuplaamalla nykyiset lannoituspinta-alat saataisiin aikaan jopa miljoonan kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu. saataisiin aikaan kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu.

vinnepuutoksista johtuvia kasvuhäiriöitä. Ojitetuilla soilla lannoitus lisää puuston haihduntaa, mikä puolestaan vähentää kunnostusojitusten tarvetta. Useimmissa tapauksissa lannoitus on metsänomistajan näkökulmasta kannattava sijoitus tulevaisuuden hakkuutulojen kasvattamiseksi.

FOSFORIA, KALIUMIA JA KALSIUMIA sisältävät puutuhkat ovat tunnettuja ja hyväksi havaittuja suometsien lannoitteita, joilla saadaan aikaan pitkäaikainen lannoitusvaikutus. Tuhkalannoitus onkin erinomainen tapa kierrättää puutuhkan sisältämät ravinteet takaisin metsään, ja edistää näin metsien kasvua ja hiilensidontaa. Kangasmetsien lannoitukseen tuhkat eivät sellaisenaan sovi, koska ne eivät sisällä typpeä, jonka puute rajoittaa kangasmetsien kasvua. Tuhkat ja muut kierrätyslannoitevalmisteet ovat entistä toivotumpia metsälannoitukseen, kun energian hinnan nousun myötä mineraalilannoitteiden valmistuskustannukset ja hinnat ovat nousseet, ja kivennäislannoitteiden täytyy ensisijaisesti vastata maatalouden tarpeisiin. Tuhkaa riittää turvemaametsien lannoitukseen tulevaisuudessakin, mikäli puun polttoainekäyttöön ei tule merkittäviä rajoituksia ja tuhkien toimittaminen lannoitekäyttöön saadaan pysymään kilpailukykyisenä muihin hyötykäyttövaihtoehtoihin verrattuna.

METSÄLANNOITUS

ON MONILLA mittareilla erittäin hyvä ja kannattava metsänparannustoimi, mutta sen yleistymis-

tä haastaa vanhentuneet mielikuvat. Taustalla ovat aiemmin tehdyt virheet, ja siten pelko negatiivisista ympäristövaikutuksista.Ympäristöriskit liittyvät ravinteiden huuhtoutumiseen vesistöihin ja pohjavesiin, ja kivennäismailla lisäksi maan happamoitumiseen. Työn huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella minimoidaan haitalliset ympäristövaikutukset. Tämä edellyttää lannoituskohteen, käytettävän lannoitteen ja levittämistavan tarkoituksenmukaista valintaa.

Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä (VaMeLa) -hankkeessa selvitettiin tuhkalannoituksen tuotannon ja levityksen ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin avulla. Tarkastelussa oli tuhkalannoitteen itsekovetus ja rakeistus tuotantolaitoksessa sekä tuhkan levitys joko traktorilla tai helikop-

terilla. Tuhkalannoitteiden tuotannon ympäristövaikutuksia verrattiin mineraalilannoitteisiin.

keistettujen tuhkalannoitteiden aiheuttamat vaikutukset olivat muita vaihtoehtoja korkeammat johtuen muun muassa tuhkan alhaisesta ravinnepitoisuudesta, minkä seurauksena käsittelyn ja kuljetuksen osuudet kokonaisvaikutuksista muodostuvat suuriksi suhteessa tuotteen ravinnepitoisuuteen.

Itsekovetettuun tuhkalannoitteeseen verrattuna rakeistettu tuhka on tasalaatuisempaa ja helpompi levittää. Lisäksi rakeistuksella varmistetaan oikeat ravinnemäärät. Rakeistetun tuhkan valmistusta tulisikin pyrkiä tehostamaan, jotta ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman matalat suhteessa tuotteen ravinnemäärään.

tannosta ja käytöstä aiheutuvat päästöt ovat. Lannoitukset tulee tehdä soveltuville kohteille ja oikeaan aikaan, jotta positiiviset vaikutukset saavutetaan.

Hankkeesta saadut tulokset lannoitusten ilmastovaikutuksista on viety metsänhoidon suosituksiin. Suosituksista löytyvät kuvaukset lannoituksen soveltuvuudesta ja hyödyistä niin kannattavuuden kuin ilmastovaikutusten näkökulmasta.

Tulosten perusteella itsekovetettujen tuhkalannoitteiden ympäristövaikutukset ovat muita vaihtoehtoja alhaisemmat. Ra-

LANNOITUKSELLA

SAAVUTETAAN PUUSTON kasvunlisäyksen ansiosta suurempi hiilinielu kuin lannoitteiden tuo-

VaMeLa-hanketta on toteutettu yhteistyössä VTT:n, Luken ja Tapion kanssa. Hanke on osa maaja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jonka avulla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.

Lannoitteiden tuotanto ja levitys aiheuttavat hyvin vähän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna niillä saavutettavaan lisäkasvuun ja hiilensidonnan lisäykseen.

MAA- & METSÄTALOUS

Tuhkat ja muut kierrätyslannoitevalmisteet ovat entistä toivotumpia metsälannoitukseen.

Yhdessä olemme enemmän. Tällaiseen johtopäätökseen Aleksi Koivisto, Päivi Nerg ja Tuomas Kuhmonen tulivat.

Yhdeksän maaseutujärjestöä on perustanut yhteisen Eläköön maaseutu! -foorumin. Foorumin tarkoituksena on tiivistää maaseudun monilukuisten järjestöjen yhteistyötä, luoda yhteistä tulevaisuuskuvaa ja vahvistaa maaseudun roolia toimijana pikemminkin kuin erilaisten toimien kohteena.

MAA- & METSÄTALOUS

Perustamisvaiheessa mukana ovat 4H, Keskitien säätiö, Maa- ja kotitalousnaiset, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Uusi Aika, MTK, ProAgria, SLC ja Suomen Kylät. Järjestöissä on mukana tuhansia alueellisia ja paikallisia yhdistyksiä sekä satojatuhansia toimi- ja luottamushenkilöitä ja henkilöjäseniä.

Foorumin puheenjohtajana toimii tutkimusjohtaja, Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja Tuomas Kuhmonen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg ja toisena varapuheenjohtajana Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto

Foorumin toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa. Se osallistuu 28.6.

SuomiAreenaan ja valmistelee osaltaan vuoden 2024 Maaseutuparlamenttia.

Foorumi järjestää sisäisiä tapaamisia ja muita tapahtumia, kouluttaa, viestii sekä vaikuttaa verkostoissa ja verkostona.

PERUSTAMISVAIHEEN KESKUSTELUISSA esille nousi monta syytä, miksi juuri nyt on oikea hetki toimia. Energia- ja ruokamurros sekä epävarmuuden lisääntyminen korostavat uusiutuvien luonnonvarojen merkitystä, ja ne ovat kaikki maaseudulla. Jos maaseudun toimijat näkevät tähän liittyvät mahdollisuudet, ovat riittävän aloit-

teellisia ja heillä on riittävät toimintamahdollisuudet, koko Suomen hyvinvointi voi parantua. Maaseudun monilukuiset toimijat ovat kuitenkin hajallaan ja vailla foorumia yhteiseen näkemyksen muodostamiseen ja vaikuttamiseen.

– Perustajajäsenet toivoivat foorumilta tajunnanlaajennusta, uskonvahvistusta ja vaikuttamista, kertaa

Maaseudun asialla

Ruokahuoltoa turvaamassa

MTK-Haapajärvi

Tuomas Kuhmonen. Maaseutua koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kaivataan uusia ääniä ja näkökulmia, ja niitä tällaisessa verkostossa riittää esille tuotavaksi. Kuhmosen mielestä maaseudun toimijat voisivat toimia peileinä toisilleen, kirittää toisiaan ja löytää paljonkin uusia yhteisen tekemisen paikkoja.

Päivi Nerg pitää tulevai-

suudenuskoa ja ylpeyttä omasta työstä ja maaseudusta tärkeänä.

– Jos tulevaisuuteen ei uskota, ei tehdä myöskään tulevaisuusinvestointeja. Ja ilman niitä tulevaisuutta ei synny. Tarvitaan näkyväksi tekemistä, mutta myös uudenlaisia kannusteita. Maaseudulla pitää olla sananvaltaa ja päätösvaltaa omissa asioissaan, toi-

voo Päivi Nerg. – Laajassa verkostossa on valtavasti tietoa, kokemusta ja toimijoita, joilta voimme ammentaa ja joita voimme ruokkia uudella tiedolla. Verkostossa on mukana tutkijoita, neuvojia, kehittäjiä, edunvalvojia, viestijöitä ja monenmoisia muita osaajia. Yhdessä olemme enemmän, pohtii Aleksi Koivisto.

urakoinnit kokonaisurakalla

KUVA: MERJA KARJALAINEN.

Suomalaiset ajavat heikentyneestä ajokunnosta huolimatta

Jopa neljä kymmenestä kuljettajasta on ajanut kuluneen vuoden aikana autoa, vaikka ajokunto on ollut heikentynyt, selviää Liikenneturvan kyselystä.

Eniten suomalaisten ajokuntoa rassaa väsymys. Ajamista heikentyneessä ajokunnossa perustellaan useimmiten sillä, ettei ole muuta vaihtoehtoa. Ajokunnon alenemaa ei sovi sivuuttaa kevyesti. Esimerkiksi väsymys näkyy edelleen monen kuolonkolarin taustalla.

Liikenneturva selvitti suomalaiskuljettajien suhtautumista ajokuntoon kyselyllä marraskuussa 2022. Kun kuljettajilta kysyttiin, jättääkö ajamisen väliin, jos kokee ajokunnon olevan heikentynyt, vain 63 prosenttia vastasi melkein aina tai usein. Peräti neljätoista prosenttia ei jätä ajamista väliin tai tekee niin vain harvoin.

Autoilijoista 16 prosenttia kertoi ajaneensa edeltäneen 12 kuukauden aikana niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtavansa rattiin. Vain 58 prosenttia kertoi, ettei ole ajanut kertaakaan ajokunnon ollessa heikentynyt.

– Väsymys on edelleen suomalaiskuskien helmasynti. Vaikka väsymys voi olla monelle arkinen kumppani, auton ratissa tulisi

siihen kuitenkin suhtautua kaikella vakavuudella. Noin joka kuudennessa kuolonkolarissa erottuu taustalta väsymystä tai vireystilan laskua, summaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm – Ajamiseen kuluva aika ja energia tulisi ottaa päivän suunnitelmissa tai aikataulutuksessa huomioon. Se, ettei koskaan aiemmin ole nukahtanut rattiin, ei tarkoita, etteikö sitä voisi tapahtua. Kun väsymys painaa, aivot voivat vaipua mikrouneen ilman erillisilmoitusta, Nyholm jatkaa.

LIIKENNETURVA

KÄYNNISTI maaliskuun puolivälissä radiokampanjan, jossa kiinnitetään kuljettajien huomiota ajokuntoon. Päihteiden lisäksi ajokuntoa voivat nakertaa väsymys, lääkkeet, flunssat ja tunteiden kuohahtaminen. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yh-

deksän prosenttia kertoo viimeksi kuluneen vuoden aikana ajaneensa autoa niin voimakkaan tunnekuohun vallassa, että uskoo sen olleen vaarallista. Kuusi prosenttia on ajanut autoa huonovointisena tai sairaana ja viisi prosenttia ajamiseen vaikuttavaa, itselle määrättyä lääkettä ottaneena.

– Esimerkiksi riitely tai huono uutinen nostaa monella tunteet pintaan. Seurauksena mieli ja ajatukset voivat harhautua ja aiheuttaa tarkkaamattomuutta. Tunnekuohu voi johtaa myös aggressiiviseen ajotapaan, riskinottoon tai kaahaamiseen. Ärsyyntymiselle ei saa antaa valtaa liikenteessä, ei myöskään silloin, jos ärsyke kuohahtamiselle tulee kesken ajon. Oma tulkinta muiden toiminnasta on vain yksi mahdollinen selitys tapahtuneelle, Nyholm selventää.

Vastanneista heikentyneessä ajokunnossa aja-

neet perustelevat ajamista ensisijaisesti vaihtoehdottomuudella. Myös kotimatka, varakuljettajan puute tai kokemus heikentyneen ajokunnon haitat-

Tiesitkö?

tomuudesta erottuvat syylistan kärkipäässä. Lähes joka kymmenes oli ollut matkalla lääkäriin tai koki ajotaidon kompensoivan heikentynyttä ajokuntoa.

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista heikentyneessä ajokunnossa ajaneista 13 prosenttia koki, ettei laki suoraan kiellä ajamista kyseisessä tilanteessa.

Tieliikennelaissa sanotaan: (17 §) Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.

Ota ajokunto huomioon

– aja vain ajokuntoisena!

• Ennakoi: huolehdi riittävästä unesta ja levosta eten- kin ennen pitkiä matkoja. Suunnittele ajoaikatauluun riittävästi taukoja. Huomioi, että reittisovellukset voi- vat antaa ylioptimisen kuvan ajoajasta.

• Pysy virkeänä: jos väsymys iskee kesken matkan, py- sähdy, nauti kuppi kahvia tai muuta kofeiinipitoista ja nuku vartin torkut.

• Säilytä maltti: jos tapahtuma liikenteessä saa tun- teet kuohahtamaan, kyseenalaista tulkintasi. Älä pa- henna tilannetta tai liikenteen turvallisuutta omalla toiminnallasi.

• Huomioi: lääkärin määräämä lääkitys voi vaikuttaa myös ajokuntoon. Älä aja, jos olo tuntuu tokkuraisel- ta tai kehnolta.

• Lepää lentsussa: kipeänä levätään, ei ajeta.

Autoilijoista 16 prosenttia kertoi ajaneensa edeltäneen 12 kuukauden aikana niin väsyneenä, että on pelännyt nukahtavansa rattiin.

KUVA: NINA MÖNKKÖNEN / LIIKENNETURVA.

AUTOT & LIIKENNE

Erinomainenjarrutuskyky märillä teillä myöskuluneillarenkailla* - Paras suoja vesiliirtoa vastaan* Huoletontaajoakestävillärenkailla*

LAATUVAIHDOKIT AUTORULETISTA

HAAPAJÄRVENKUMIKESKUS KY

Kolakatu18,85800Haapajärvi

Volvo B12B 9700H Cargobus A -12

Euro5, keikkabussi, 1+22h,

Tourer aut. -15 aj. 199 tkm. ................................ 15900

Audi Q5 3.0 V6 TDI Quattro -10 S Tronic, aj. 291 tkm. ................. 14500

Kia Sportage 1.7 CRDi ISG -17 EX EcoDynamics, aj. 153 tkm. .... 14500

Seat Arona 1.6 TDI 5d HB -19 aj. 199 tkm. ................................ 13900

Kia Stonic 1.0 T-GDI ISG -20 100 hv EX Exodynamics, rek. paketti-

Turvaistuimen käytössä puutteita useammin, kun kuljetetaan lasten kavereita

Huoltajille suunnattu kysely* kertoo, että pääsääntöisesti omaa alle kouluikäistä lasta ei lähdetä kuljettamaan,

ellei lapsi ole asianmukaisessa turvaistuimessa. Jos kyydissä on myös muita kuin oma alle kouluikäinen lapsi, osa huoltajista on valmiimpi joustamaan asianmukaisen turvalaitteen käytöstä.

Onnettomuustietoinstituutin lasten liikenneonnet-

tomuudet -raportti** nosti esiin, että lasten liikennekuolemien taustalta löytyy puutteita turvalaitteiden käytössä. Joko lapsella ei ollut mitään turvalaitetta tai lapsen käytössä olleessa turvalaitteessa tai sen kiinnityksessä oli puutteita.

Liikenneturva kannustaa ottamaan turvalaitteet rohkeasti puheeksi lähipiirin kanssa. Lasten turvallisuus on meidän aikuisten yhteinen asia.

ASIANMUKAINEN TURVAISTUIN on lapselle oikeankokoinen ja oikein kiinnitetty. Oikea kiinnitys koskee myös turvavöitä, sillä paksut toppavaatteet saattavat estää turvalaitteen vöiden riittävän kiristymisen törmäystilanteessa.

Kun lähdetään reissuun, on kuljettajan syytä olla virkeä ja keskittyä ajamiseen. Jos lapsi vaatii huomiota kesken matkan, on tärkeää pysähtyä. Sopivat verryttelytauot auttavat kaikkia jaksamaan pidemmän ajorupeaman.

*Kyselytutkimus alle kouluikäisten lasten huoltajille 2022. N=1998.

** Sihvola N. 2022. OTI-Lasten liikenneonnettomuudet -raportti 2022

Tietoturva-asiantuntijoiden vinkit organisaatioiden tietoturvastrategioiden kehittämiseksi:

1. Estä reaaliajassa. Kyberturvallisuudessa reaaliaikai- nen ehkäisy on äärimmäisen tärkeää verkkojen, työn- tekijöiden ja tietojen suojaamiseksi hyökkäyksiltä ja uhilta.

2. Suojaa kaikki. Verkkosi jokaisella osalla on merki- tystä. Organisaatioiden on tarkistettava verkon infra- struktuurin, laitteiden, prosessien, kytkettyjen mobii- li- ja PC-laitteiden sekä IoT:n tietoturva. Pilviympäristö- jen lisääntynyt käyttö vaatii lisäsuojausta. Muista myös toimitilojen turvallisuus.

3. Lisää näkyvyyttä. Kun organisaatioiden infrastruk- tuureihin tehdään paljon muutoksia, on varmistetta- va riittävä tietoturvan taso ja suojattava oikeita asioi- ta. Näkyvyys omaan ympäristöön on onnistuneen tie- toturvan edellytys.

Kolme

neljästä suuresta

Kolm e n eljästä suuresta suom alaisyrityksestä

suomalaisyrityksestä uskoo joutuvansa kyberhyökkäyksen kohteeksi uskoo kyberhyökkäyksen kohteeksi

Check Point Software ja Loihde Trust ovat julkaisseet uuden tutkimuksensa ”Suomalaisten organisaatioiden tietoturva 2023–2025” tulokset, joista käyvät ilmi yritysten tärkeimmät kyberturvallisuushaasteet ja -prioriteetit vuoteen 2025 saakka. Suurimpia haasteita ovat tiedon sekä käyttäjätunnusten ja identiteettien suojaaminen.

Maailman johtava tietoturvayhtiö Check Point Software Technologies ja yritysten kokonaisturvallisuuden edelläkävijä Loihde Trust teettivät kyselyn ”Suomalaisten organisaatioiden tietoturva 2023–2025” suomalaisille suurten ja keskisuurten yritysten tietoturvasta ja -hallinnosta vastaaville päättäjille.

Tutkimuksesta käy ilmi, että vaikka kyberhyökkäyksen kohteeksi joutumiseen uskotaan vankasti, merkittäviä turvallisuusinvestointeja ei silti aina olla valmiita tekemään. Vastaajista 66 prosenttia kertoi investoivansa tietoturvaan alle 250 000 euroa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Jopa 62 prosenttia vastaajista uskoi joutuvansa kyberhyökkäyksen kohteeksi seuraavan kahden vuoden aikana. Määrä nousi 76 prosenttiin, kun tarkasteltiin vain suuria, yli 100 miljoonan euron liikevaihdon omaavia yrityksiä.

CHECK POINT SOFTWAREN Suomen ja Baltian maa-

johtaja Viivi Tynjälä toteaa, että yrityksissä ei välttämättä aina nähdä tietoturvaa liiketoiminnan mahdollistajana ja kannattavuuden lisääjänä, vaan vain välttämättömänä kulueränä ja resurssien viejänä. Tietoturvahankkeita ja tarvetta budjetille ei ehkä myöskään osata perustella.

– Tässä olemme Suomessa vielä jälkijunassa. Toisaalta riskit saatetaan nähdä vain teoreettisina, jos yritykseen ei vielä ole kohdistunut tietoturvaloukkauksia tai -hyökkäyksiä. Yrityksessä voidaan myös olla osin tietämättömiä siitä, kenen vastuulle tietoturva milloinkin kuuluu, kun puhutaan esimerkiksi SaaS-palveluista, pilviratkaisuista tai kriittisten infrojen tietoturvasta, Tynjälä pohtii.

JOKA NELJÄS SUOMALAISYRITYS (26 % vastaajista) on tunnistanut liiketoimintaa haitanneen tietoturvatapahtuman organisaatiossaan viimeisten kahden vuoden aikana. Niistä yleisimpiä olivat henkilörekistereihin liittyvät tietoturvahaasteet (48 %) ja tietovuodot (35 %).

Seuraavien vuosien suurimpina haasteina tietoturvakehityksessä koettiin tiedon suo-

jaaminen ja sen eheyden varmistaminen (66 % vastaajista) sekä käyttäjätunnusten ja identiteettien suojaaminen (62 %). Tiedon suojaaminen ja sen eheyden varmistaminen koettiin selvästi suurimmaksi haasteeksi erityisesti julkisella sektorilla.

Tietoturvan merkittävimpinä kehityskohteina vastaajat näkivät digitalisoituvien turvajärjestelmien aiheuttamien tietoturvariskien hallinnan (90 % vastaajista), pilvipalveluiden yleistymisen ja niiden hallinnan (78 %) sekä etätyön luomat tietoturvahaasteet (78 %).

Tynjälän mukaan pilvipohjaisiin tietoverkkoihin kohdistuvat hyökkäykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Kun verrataan vuosia 2022 ja 2021, hyökkäysten määrä yritystä kohti on kasvanut 48 prosenttia maailmanlaajuisesti. Tynjälä korostaa kyberresilienssin saavuttamiseksi ennaltaehkäisevää lähestymistapaa kyberturvallisuuteen. Sen toteutumiseksi tarvitaan kattavia, konsolidoituja ja yhteensopivia ratkaisuja.

– Hyökkäysten määrä epäilemättä jatkaa kasvuaan. Yritysten ongelmana on usein, että niiden ratkaisut eivät toimi yh-

dessä. Yritysten tulisi varmistaa, että kaikki järjestelmät kommunikoivat keskenään riskien minimoimiseksi tietomurron sattuessa. Tämä ei ole tällä hetkellä yleinen käytäntö, ja se tekee yrityksistä haavoittuvia, Tynjälä sanoo.

TUTKIMUS NOSTAA esiin myös yritysten tarpeen lisätä turvallisuustyön näkyvyyttä, kun toimintaympäristöt muuntuvat vauhdilla. Loihde Trustin markkinointi- ja asiakaskokemusjohtajan Jaakko Niinivirran mukaan enemmistöllä organisaatioista toimitila- ja tietoturvallisuus ovat edelleen erillisissä yksiköissä. Organisaatioista 44 prosenttia oli yhdistänyt turvallisuusorganisaationsa ja hallinnoi yritysturvallisuuttaan yhden yksikön kautta.

– Erilaisten turvajärjestelmien siirtyminen verkkoon pienentää toimitilaturvallisuuden ja tietoturvallisuuden kuilua, ja niiden hallinta toisistaan erillään ei enää ole optimaalista. Melkein kaikilla vastanneista organisaatioista nähtiin suurimpana kehityskohteena digitalisoituvien turvajärjestelmien aiheuttamat tietoturvariskit. Tämä osoittaa hyvin tar-

peen fyysisen ja digitaalisen turvallisuuden lähentymiselle.

Enää ei voida ajatella, ettei organisaation kamera- tai kulunvalvonnan pitäisi olla tietoturvallisesti suunniteltuja, Niinivirta toteaa.

SOC (Security Operation Center) oli käytössä reilulla puolella organisaatioista. Organisaatioilla, joilla SOC oli käytössä, lisääntyi merkittävästi myös näkyvyys turvallisuustoiminnan vaikuttavuuteen. Tällaisista organisaatioista 60 prosenttia vastasi näkyvyyden olevan hyvä tai erittäin hyvä. Organisaatioissa, joilla SOC ei ollut käytössä, vastaava näkyvyys toiminnan vaikuttavuuteen oli vain 15 prosenttia.

– Vauhdilla digitalisoituneissa toimintaympäristöissä näkyvyys ja kyky reagoida koko turvallisuusympäristöön kasvaa jatkuvasti kriittisemmäksi. SOC tuo merkittäviä etuja tilannetietoisuuden kasvattamiseen ja reagointikykyyn. Kun tähän yhdistetään vielä yksi yhtenäinen turvallisuusorganisaatio, ja sen myötä kyky kehittää kokonaisuutta osien sijaan, voidaan tehostaa turvallisuustyötä merkittävästi”, Niinivirta sanoo.

TIETOTURVA & DIGI

Vaara vaanii Vaara

Ota rennosti! Me hoidamme mainontasi.

ELÄMÄNTURVAA 160 vuotta

POHJOISESSA

Tervetuloa Elämänturvakiertueelle!

Kiertueella tarjolla mm. sammutintarkastusta, pyörän pikahuoltoja sekä kakkukahvit 200 ensimmäiselle.

Hae maksuton Qstock-vesipullo –voit voittaa festariliput tai kuumailmapallolennon! Pulloja rajoitettu määrä.

Kärsämäki S-market, ti 2.5. klo 10–16

Haapajärven toimisto, ke 3.5. klo 10–16

Nivalan toimisto, to 4.5. klo 10–16

Lue lisää: www.lahitapiola.fi/pohjoinen160

Alkoholin

päivittäistä

Munuais- ja maksaliitto on huolissaan alkoholimaksasairauksien lisääntymisestä. Alkoholin haitat yksilölle ja suomalaiselle yhteiskunnalle ovat merkittävät. Liitto kannattaa Alkon monopolin säilyttämistä. Alkoholin päivittäistä käyttöä ei saa arkipäiväistää.

Alkoholin aiheuttamat maksasairaudet ovat uusi kansantauti. Suomessa alkoholiin liittyviä sairauksia on pohjoismaista eniten. Maksasairauskuolemien määrä on noussut merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Menetettyjen työvuosien määrä lisääntyy jatkuvasti.

RUNSAS JA JATKUVA alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen tulehduksen. Vuosien kuluessa tulehtuneeseen maksaan voi muodostua sidekudosta eli fibroosia, mikä voi aiheuttaa maksakirroosin ja maksasyövän. Suomessa maksakirrooseista lä-

hes yhdeksän kymmenestä on alkoholin aiheuttamia. Edennyttä maksafibroosia sairastaa Suomessa arviolta 300 000–500 000 ja maksakirroosia 30 000–50 000 henkilöä.

SUURI OSA alkoholin haitoista liittyy niin sanottujen kohtuukäyttäjien liialliseen juomiseen, vaikka alkoholin suurkuluttajat, alkoholistit, ovat usein näkyvin osa puheissa ja yhteiskunnassa. Alkoholin käytön vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä ei tulisikaan kohdistaa pelkästään tunnistettuihin riskikulut-

tajiin, vaan koko kansaan.

Jotta alkoholin terveydelle ja yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja voitaisiin vähentää, tulee pyrkiä laskemaan sen kokonaiskulutusta. Tutkimustiedon mukaan alkoholihaittoja voidaan tehokkaimmin vähentää vaikuttamalla alkoholin hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin.

MUNUAIS- JA MAKSALIITTO kannattaa Alkon monopolin säilyttämistä. Kansanterveyden näkökulmasta alkoholipolitiikan vapautuksia ei tule jatkaa.

– Alkoholia ei voi pitää normaalina elintarvikkeena sen aiheuttamien monien haittojen vuoksi. Alkoholin päivittäistä

käyttöä ei pidä arkipäiväistää, eikä alkoholin myyntipaikkojen määrää tule lisätä. Nykyinen vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on säilytettävä yli 5,5-prosenttisille alkoholijuomille, sanoo Munuaisja maksaliiton varapuheenjohtaja Sirpa Andelin

ALKOHOLIMAKSASAIRAUS on todettava ajoissa, jotta sen etenemiseen voidaan puuttua. Maksakirroosi todetaan valitettavan usein vasta sairauden loppuvaiheessa päivystyksessä.

Hyvinvointialueiille on kehitettävä palveluita, joissa työikäisten alkoholinkäyttöön voidaan puuttua ajoissa. Työpaikkojen tulee ra-

kentaa yhdessä työterveyshuollon kanssa ajantasainen varhaisen puuttumisen ja hoitoonohjauksen malli.

– Yhteiskunnassa tarvitaan myös asennemuutos, miten suhtaudutaan apua tarvitseviin alkoholimaksasairautta sairastaviin. Päihdepalveluiden saatavuutta on helpotettava ja kaikkien maksasairauteen sairastuneiden hoitopolkuja on kehitettävä uusilla hyvinvointialueilla, Andelin jatkaa.

käyttöä ei saa arkipäiväistää

UUTISET

Reisjärven tuulivoimaloiden ympäristöselvitykset alkavat

MEDIATIEDOTE

ABO Windin tuulivoimahankkeet Pohjois-Pohjanmaalla etenevät. Reisjärven Kiiskinevan tuulivoimahankkeessa puistoon on suunnitteilla noin 10–20 yksittäistä tuulivoimalaa.

A-Insinöörit vastaa pääkonsulttina tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen ja niihin liittyvien kulttuuriympäristö- ja maisemaselvitysten laatimisesta sekä ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristöselvityskokonaisuuden johtamisesta.

Reisjärven hanketta

suunnitellaan metsäiselle alueelle, jolla ei ole asuntoja tai vapaa-ajanasuntoja. Alue kattaa alustavassa kaavassa noin 2400 hehtaaria. Alueen soveltuvuus tuulivoimapuistoksi on arvioitu jo maakuntakaavassa.

JOS REISJÄRVEN VOIMALAHANKE toteutuu täysimääräisenä, Kiiskinevan tuulivoimala sähköistäisi arviolta 25 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa vuosittain.

– Tuulivoimaloita on viime vuosina rakennettu etenkin Pohjanmaan rannikolle, mutta myös itäisemmässä Suomessa tuulivoimalla on valtavasti mah-

dollisuuksia. On hienoa olla edistämässä kestävää, hiilineutraalia ja energiaomavaraista Suomea, projektipäällikkö Katri Peltoniemi A-Insinööreistä sanoo.

– Sähkönsiirron kehittyminen mahdollistaa hankkeiden suunnittelemisen myös itäisempään Suomeen. Tulevina vuosina valmistuva Fingridin Järvilinja 2 on iso investointi sähkönsiirtokapasiteettiin, mikä alkoi olla pullonkaula tuulivoimahankkeiden etenemiselle, projektijohtaja Karoliina Oksanen ABO Windistä kertoo. Reisjärvellä tuulivoimaloiden kaavahankkeisiin ja YVA-menettelyyn liittyvät

Haapajärven Kiilat hyväksyi tilinpäätöksen

valaistaan ja patsaan ympäristö muotoillaan uudelleen. Tämän työn toteuttaa Haapajärven kaupunki.

laajat asiantuntijaselvitykset käynnistyvät kevättalvella.

– Meillä on vahva maankäytönsuunnittelun osaaminen ja asiantuntemusta hankkeiden vaikutusten arviointiin sekä kyky hallita laajoja kokonaisuuksia, joten pystymme hyvin palvelemaan myös näitä energia-alan hankkeita. Autamme mielellämme myös kuntia hankkeiden valmistelussa ja vuorovaikutuksessa, maankäyttöpäällikkö Johanna Närhi A-Insinööreistä toteaa.

Luontoselvitysten lisäksi alueesta tehdään arkeologiset selvitykset, melu-, välke- ja näkyvyysaluemallinnukset sekä kult-

tuuriympäristö- ja maisemaselvitykset. Hankkeen edellyttämästä YVA-menettelystä vastaa Ecobio.

ABO Windilla on Suomessa käytössä yhdeksän tuulipuistoa. Uusia hankkeita tuulivoimapuistojen hankekehittäjällä ja rakennuttajalla on vireillä 20 eri puolilla Suomea. ABO

Wind myy valmiit puistot niiden valmistuttua, mutta usein sisaryritys ABO Wind Services jää huolehtimaan tuulivoimapuistojen ylläpidosta ja valvonnasta.

TUULIVOIMALOIDEN

RAKENTAMISEN aiheuttamat hiilipäästöt kompensoituvat tuulivoimaloiden päästöttömässä energian-

tuotannossa noin 5–8 kuukaudessa. Tuulivoimaloiden vaikutus tuntuu myös alueen taloudessa. – Tuulivoimalainvestoinnit tuovat merkittävän lisän alueiden taloudelliseen elinvoimaan esimerkiksi kiinteistöverotulojen ja rakentamisten työllistämisvaikutusten kautta. Maanomistajat saavat vuokrakorvaukset alueen käytöstä, ja virkistyskäyttö esimerkiksi metsästykseen ja marjastukseen voi jatkua ennallaan, Karoliina Oksanen sanoo.

Luonnos- ja ehdotusvaiheen jälkeen tuulivoimahanke etenee näillä näkymin hyväksyntään vuoden 2024 loppupuolella.

Matkailukeskuksen piha-alue näyttely alueeksi

Haapajärven Kiilat hyväksyi vuoden 2022 tilinpäätöksen kokouksessaan 30.3.2023.

Tilinpäätös osoittaa muun muassa, että paljon porua herättänyt Mika Myllylä –patsashanke on kääntymässä lopulta taloudellisesti onnistuneeksi projektiksi. Yhteisillä ponnistuksilla Haapajärvelle on saatu aikaan hieno urheilijapatsas loistavan urheilijan muistoksi.

Tulevana kesänä patsaan ympäristö, Mika Myllylä –aukio

PATSASHANKKEEN KULUT olivat viime vuoden loppuun mennessä 119 700,79 euroa ja tämän vuoden puolella kertyy vielä muutaman sadan euron kuluerä reliefin alle kiinnitettävästä kunniataulusta. Hankkeen tulot olivat viime vuoden lopussa yhteensä 118 760 euroa. Hankkeelle on kertynyt vuoden 2023 alussa 1800 euroa tuloina viimeisen pienoispatsaan kansalaiskeräyksestä. Viimeinen pienoispatsas luovute-

taan Kiilojen vuoden urheilijan kiertopalkinnoksi. Myynnistä vastaa Kiilojen hiihtojaosto. Haapajärven Kiilojen tulos vuonna 2022 oli miinuksella 40 498 euroa. Tulosta ”rasitti” Kauniston kiinteistön loppupoisto, joka oli 88 778 euroa. Tilinpäätös osoittaa kuitenkin, että Korona-epidemian jälkeen seuran talouskehitys on palautunut kestävälle pohjalle. Kiilojen talous on nyt hyvässä kunnossa ja tästä eteenpäin seura keskittyy varsinaiseen ydintoimintaansa, urheilun ja liikunnan edistämiseen kohderyhmänä erityisesti nuoret urheilijan alut.

Ylösnousemus tuo ilon

Suurinta kristillistä juhlaamme pääsiäistä on vietetty jo kolmena vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kristuksen ylösnousemuksen riemullista juhlaa on varjostanut maailman, Euroopan ja Suomen tilanne ensin pandemian keskellä ja sitten sodan varjossa.

AHDISTUKSEN AIKANAKIN

kristillisen kirkon viesti on silti selvä. Se kuuluu: Iloitkaa! Evankeliumi valaa meihin uskoa, että ahdistuksella on rajansa. Uusi elämä Jeesuksessa Kristuksessa voittaa lopulta ahdistukset.

Tämän pääsiäisen evankeliu-

miteksti luetaan Johanneksen evankeliumista. Toisen pääsiäispäivän tekstikatkelmassa huomioni kiinnittyy Magdalan Marian neljään sanaan: ”Minä olen nähnyt Herran!” (Joh. 20:18)

Magdalan Maria, yksi Jeesuksen läheisimmistä seuraajista, on Johanneksen evankeliumissa ensimmäinen ylösnousemuksen todistaja.

”Minä olen nähnyt Herran!”

Nämä ovat Jumalan kohtaamisesta todistavat sanat. Ne kertovat Jumalan ilmestymisestä kirkkaudessaan. Evankeliumeissa Jeesus paljastuu erityisellä tavalla Jumalan Pojaksi muuta-

missa tällaisissa vastaavanlaisissa kohtauksissa: joulukertomuksissa, Jeesuksen kasteen hetkellä, Kirkastusvuorella Mooseksen ja Elian kanssa sekä ylösnousemuksen aamuna ja sitä seuraavissa tapahtumissa Kristuksen taivaaseen astumiseen saakka.

MONISSA KOHDISTA kuvataan sitä, kuinka ilo ja innostus seuraavat näitä kokemuksia. Ilo valtasi lukittujen ovien taakse kokoontuneet opetuslapset. Pietari oli innokkaana rakentamassa majoja Kirkastusvuorella. Enkeli ilmoitti suuresta ilosta paimenille.

MEDIATIEDOTE

Toukokuun 13. päivänä, Niemenharjun matkailukeskuksen pihassa riittää nähtävää.

Wanhat Wehkeet näyttely ja rompetori tuo monenlaista ja toivottavasti jokaiselle jotain.

Vaikka tapahtumaa markkinoidaan vanhoilla vehkeillä, on paikalla muutakin, jopa ihan uusia sähköautoja. Näyttelyyn ovat tervetulleita kaikki,

ainoa rajoite on, että ruokaa ei saa tulla myymään.

Peräkontti kirppis on myös mahdollista, nyt on hyvä aika tyhjentää omia ylimääräisiä tavaroita omista varastoista. Paikalle voi tulla esittelemään vaikka omia tuotteita joita myy tai valmistaa.

Sekoitetaan tunnelmaa vähän messujen tapaiseksi tapahtumaksi. Paikkamaksuja ei peritä, kunhan ilmoittaudut 30.4.

Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen, jouni.arvola@niemenharju.fi

J u k k a K e s k i t a l o Jukka Keskitalo Oulun hiippakunnan

Tuohon iloon tahdon sinua kutsua liittymään. Jumalan tahto on, että me iloitsisimme. Iloitkaa aina Herrassa! kehottaa Kirje filippiläisille (Fil. 4:4). Niin paljon kuin elämään mahtuukin vaikeuksia ja kärsimystä, niin meillä on myös lupa iloita ilon hetkinä. Kristus on ylösnoussut, iloitkaamme!

Pääsiäisen alla 2023

Ajan takaa -näyttely Johanna Laajan Johanna Laajan

Oulun taidemuseon uusi kiertonäyttely Ajan takaa esittelee kuvataiteilija Johanna Laajan (s. 1977) öljyvärimaalauksia metsänpeittoon ja pihojen perälle hiljentyneistä autoista.

KULTTUURI

Suomussalmen Pyhäkylässä asuva Laaja kuvaa teoksissaan syrjäseudun elettyä elämää ja maaseudun autioitumista.

Johanna Laajan taiteellinen työskentely pohjautuu asuinympäristöön Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hän työskentelee valokuvan pohjalta ja selvittää paikkoihin liittyvää historiaa ja tarinoita. Suosikkiautot ja -paikat voivat tallentua maalauksiin useista eri kuvakulmista ja vuodenkierron eri aikoina. Kuvataiteilijan työskentely on tullut paikkakunnalla yleiseen tietoon ja ennalta tuntemattomatkin ihmiset saattavat tulla kertomaan, mistä autoja löytyy.

METSÄAUTOJEN LI-

SÄKSI Johanna Laajan aihepiireihin kuuluvat hylätyt asuinrakennuk-

set ja niiden interiöörit. Autot ja asuinmiljööt

Laaja näkee inhimillisinä ja persoonallisina kertojina menneestä ajasta. Umpeen kasvaneet pihat ja ränsistyneet rakennukset, avohakkuut, pusikot ja ryteiköt ovat maisemallisesti yhtä tärkeitä kertojia kuin autot ja rakennukset. Korpiseudun hylätyt talot ja pihapiirit ovat kuvataiteilijalle eräänlaisia museoita, jotka kertovat paikallisten ihmisten lähihistoriasta ja elämäntyylistä.

Työ- ja asuintiloissaan Pyhäkylän vanhalla koululla Johanna Laaja järjestää yhdessä kuvataiteilijapuolisonsa Jaakko Heikkisen kanssa kesäisin näyttelyn. Galleria Taikavintin toiminnan ympärille on kehittynyt taidekollektiivi Taikavintti, joka pitää sisällään poikkitaiteellista toimintaa.

Alueellisena vastuumuseona Museo- ja tiedekeskus Luuppi ja sen yksikkö Oulun taidemu-

seo toimii asiantuntijana Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kuvataiteeseen ja visuaalisen kult-

tuuriperintöön liittyvissä asioissa. Alueellinen vastuumuseo toteuttaa vuosittain kiertonäyttelyitä,

Varjosta valoon

eri kohderyhmille tuotettuja minitaidekaappeja sekä verkkonäyttelyitä.

Ajan takaa näyttely on

nähtävissä huhtikuun alkupuolella noin kolmen viikon ajan Haapajärven kirjaston aukioloaikoina.

Onko mielesi päällä pyörähtänyt koskaan kysymys siitä, miksi näissä jokilaaksoissa väki kerääntyy sankoin joukoin sytyttelemään pääsiäiskokkoja ja paistamaan makkaraa juuri pitkäperjantain ja pääsiäispäivän väliin jäävänä lauantaina?

Vaikka trulleja ja palavia risukekoja ei välttämättä mielletä kovin kristilliseksi perinteeksi, ne kuitenkin ovat siihen vahvasti sidoksissa. Pitkäperjantain jälkeinen päivähän on juuri se, jolloin Jeesus lepää haudan pimeydessä. Eikä oikeastaan edes lepää, sillä uskontunnustuksessa Kristuksen roolia kuvataan aktiiviseksi. Hän ”astui alas tuonelaan”. Joka tapauksessa tätä aikaa on kansanperinteessä tulkittu niin, että silloin kaikki pimeyden val-

lat pääsivät valloilleen. Jeesus on naulittu ristille ja kuollut, joten kuolema ja kaikki yön vallat näyttävät saaneen selkävoiton kaikesta hyvästä. Kuolema ja tuonela juhlivat. Palamaan sytytetty kokko on tarkoitettu torjumaan juuri niitä pimeyden voimia, jotka mellastavat. Trullit ovat saaneet kyytiä, kun kipinät ovat iskeneet tulta taivaalle.

Nykyisin kokkoperinne on koko kansan hupia, mutta menneinä vuosikymmeninä ilkitöitä teh-

neitä pahansuopia trulleja todella pelättiin.

KRISTINUSKO ON MERKILLINEN uskonto, koska sen tunnetuin symboli on merkki suuren sankarin ja opettajan tappiosta ja kuolemasta. Evankeliumit kuvaavat, miten epätoivoista Jeesuksen kamppailu ristillä oli, sillä lopulta hän huusi myös Jumalan hylänneen hänet. Oppilaista ja muista seuraajista nyt puhumattakaan. he olivat livenneet paikalta jo aiemmin. Kristus kantoi pitkäperjantain kivun aivan yksin. Ei ole siis ollenkaan huono johtopäätös, että nytpä kaikenlainen pahuus on päästetty irti. Kun katsoo maailman menoa, tuntuu sellainen päätelmä aika oikealta. Kuka nyt hillitsee kaikkea pahaa, joka maailmalla riehuu? Trullit ovat siihen nähden aika pieniä tekijöitä.

JEESUKSEN KUOLEMAN

HETKELLÄKÄÄN kaikki ei siis kuitenkaan ollut sitä miltä näyt-

ti. Jeesus kuolee, mutta samalla hän jo ottaa aktiivisen roolin. Hän astuu alas tuonelaan, missä hän kohtaa kaikki mahdolliset pimeyden voimat ja selviää voittajana. Ilman pitkäperjantaita ei siis olisi pääsiäisen aamua, jolloin vanhan sanonnan mukaan aurinkokin tanssii iloitessaan Jeesuksen ylösnousemuksesta. ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti”, veisataan vanhassa pääsiäistroparissa. Pahuus täytyy kohdata silmästä silmään, jotta sen voi kukistaa.

ILMAN PÄÄSIÄISTÄ EI olisi kristillistä uskoa, joka kantaa sanomaa siitä, että kuolema ja kaikenlainen pahuus ei voi koskaan voittaa. Vaikka pääsiäinen ei olekaan joulun veroinen kirkossakäyntipyhä, se on kuitenkin kirkkovuoden ja koko kristillisen uskon keskus. Vanhastaan on puhuttu pyhästä kolmen päivän juhlasta, joka alkaa kiirastorstaista ja jatkuu pitkäperjantain ja pääisäisyön kautta pää-

siäisaamun. Siinä on draaman kaarta kerrakseen. Valo ja varjot vaihtuvat. Lopulta kuitenkin valo voittaa. Sen vuoksi kristillinen toivo ei koskaan anna periksi minkäänlaisen pahuuden edessä. Tänäkin pääsiäisenä saamme toivottaa toisillemme: Kristus nousi kuolleista – Totisesti nousi!

Vaikka trulleja ja palavia risukekoja ei välttämättä mielletä kovin kristilliseksi perinteeksi, ne kuitenkin ovat siihen vahvasti sidoksissa.

MAHDOLLISUUKSIEN

%MUKAAN MYÖS ISOT MIEHET JA

MUODOKKAAT NAISET!

EDULLINEN HINTATASO!

Viihtyisä, turvallinen ja luonnonläheinen

Myönteinen meininki, palvelut lähellä ja helpos saavute avissa

Puhtaat koulut ja muut lat

Helppo tullajokasuunnasta, hyvät yhteydet

Paanukirkko, Paanuton , Ars Kärsämäki, Musiikkia paanukirkossa ja paljon, paljon muuta

Edullista asumistajaelämistä

Erinomaiset liikuntamahdollisuudetsisälläjaulkona

Paljon mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa kaikenikäisille

Työtäjatekemistäposi ivisessahengessä

Jätä asuntohakemus ne ssä: Vuokra-asunnot (karsamaki.

Katso muu ajan muis lista: Muu ajan palvelupake (karsamaki.

Pos visten tarinoiden pitäjä

www.karsamaki.

Jopa 10kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa.

Apu laajojen hammaspaikkojen uusimiskierteeseen?

Keraamiset paikat

Suomessa tehdään lähes 3 miljoonaa paikkaa vuodessa. Valtaosa paikoista valmistetaan tällä hetkellä yhdistelmämuoveista, jotka kestävät keskimäärin hieman yli viisi vuotta. Osalla potilaista laajat poskihammasvauriot voitaisiin korjata keraamisella paikalla, joka toimii usein vielä kymmenen vuoden jälkeenkin.

UUTISET

Hampaiden paikkaushoidosta iso osa on vanhojen täytteiden uusimista ja korjaamista. Hammaspaikkojen uusimis- ja korjaamiskierre vie paljon ammat-

tilaisten työaikaa ja aiheuttaa suuret kustannukset yhteiskunnalle ja yksilöille. Yli kahdesta miljoonasta vuosittaisesta paikasta valtaosa (99,5 %) tehdään yhdistelmämuovimateriaaleista suoraan hampaaseen. Laajoja yli kolmen hammaspinnan paikkoja näistä on yli 200 000. Murto-osa paikoista ja hammaskruunuista valmistetaan keraamisista materiaaleista suun ulkopuolella. Kun paikka valmistetaan suun ulkopuolella, vaurioitunut kohta jäljennetään digitaalisesti tai jäljennösaineella. Tämän jäl-

keen vastaanotolla tai hammaslaboratoriossa valmistetaan jäljennöksen perustella vauriokohtaan sopiva paikka tai kruunu.

– Keraamisesta, yhtenäisestä materiaalista valmistetun paikan tai kruunun etuna on lujuus. Lisäksi suunnittelussa ja muotoilussa pystytään huomioimaan hyvin sopivuus purentaan ja kontaktit viereisiin hampaisiin, kertoo dos., EHL Ritva Näpänkangas

HAMPAAN PAIKKAUSHOIDON Käypä hoito -suosituksen mukaan suun ulkopuolella valmistetut paikat ovat kestävä vaihtoehto laajoissa vaurioissa etenkin poskihammasalueilla. Tutkimusten mukaan suun ulkopuolella valmistetuista välija poskihampaiden keraamisista paikoista noin 90 % on edelleen toimivia 10 vuoden

Valtionvelka, se möröistä suurin?

päästä. Myös juurihoidetussa hampaassa suun ulkopuolella valmistettu kruunu kestää paremmin kuin suussa tehty paikka, todetaan hampaan juurihoidon Käypä hoito -suosituksessa.

Suun ulkopuolella valmistettavien paikkojen ja kruunujen kestävyyteen vaikuttaa myös oikea potilasvalinta. Hammaslääkärin tehtävänä on valita potilaalle ja vaurioituneelle hampaalle hammaslääketieteellisesti sopivin hoito- ja paikkausmenetelmä.

HOITOPÄÄTÖS TEHDÄÄN

kuitenkin yhdessä potilaan kanssa, ja kustannuskysymys on merkittävä tässä yhteydessä. Keraamisten suun ulkopuolella valmistettavien paikkojen ja kruunujen välittömät kustannukset ovat suuremmat potilaalle kuin suoraan hampaaseen tehtävän muovipaikan kustan-

nus. Tämä johtuu siitä, että hammastekniset kustannukset jäävät sekä julkisessa että yksityisessä suun terveydenhuollossa potilaan itsensä maksettaviksi.

– Usein muovipaikka valitaan kustannussyistä. Kustannus voi kuitenkin tasoittua pitkällä aikavälillä, kun keraaminen paikka kestää suussa pidempään ja uusimistarve on pienempi, muistuttaa Näpänkangas.

TERVEYDENHUOLLON

PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO (Palko) hyväksyi vuoden 2021 lopussa suosituksen suun ulkopuolella valmistettavista hammaspaikoista ja -kruunuista laajojen, vähintään kolme hammaspintaa käsittävien vaurioiden korjauksessa. Palkon suositus toi menetelmän julkiseen suunterveyden palveluvalikoimaan.

Helsingin Sanomien toimittaja Merja Saarinen kirjoitti 22.3.2023 jutun otsikolla ”Suomen velkaongelma ei ole niin paha kuin kansalle kerrotaan – Puheissa on pelottelun retoriikkaa”.

Saarinen on jutussaan haastatellut kahta pitkän linjan talousasiantuntijaa, Sixten Korkmania ja Vesa Vihriälää. Olen näiden asiantuntijoiden kanssa taloustilanteestamme samaa mieltä, olen sitä ollut jo vuosien ajan. Katsotaanpa Saarisen perusteluja jutun otsikolle.

ENSIMMÄINEN KANSALAISTEN keskuuteen levitetty väittämä valtionvelasta on, että valtionvelka pitäisi maksaa kokonaan pois, samoin kuin yksityiset henkilöt maksavat velkansa. Jutusta käy ilmi, että viimeisten vuosikymmenten aikana yksi valtio todella maksoi valtionvelan kokonaan pois. Tämä valtio oli diktaattori Nicolae Ceausescun Romania 1980-luvulla. Seurasiko onni velatonta Romaniaa? Ei seurannut, tuloksena oli valtiontalouden romahtaminen, kansalaisten ennennäkemätön nälkiintyminen, kansalaiskapina ja lopulta Ceausescun pariskunnan julkinen nöyryytys ja lynkkaus. Olisiko kenties samaan haluja suoma-

laisilla nykypoliitikoilla?

Suomen julkinen velka oli viime vuoden vaihteessa 142 miljardia euroa, uutta velkaa otettiin viime vuoden aikana noin 7 miljardia euroa vähemmän kuin mitä oli budjetoitu. Julkisen velan määrää pitää aina verrata kunkin maan bruttokansantuotteeseen, siis talouden kokoon. Viime vuoden tilastot kertovat, että julkisen talouden alijäämä kutistui 0,8 prosenttiin ja että tämä luku oli toiseksi pienin vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen, pienin alijäämä oli vuonna 2017, vain hieman pienempi kuin viime vuonna.

VALTION VELKASUHDE laski

viime vuonna 71,7 prosenttiin, edellisenä vuonna se oli 72,4 % ja vuonna 2020 peräti 74,8 %.

Velkasuhde nousi viime vuonna Tilastokeskuksen yhdellä päätöksellä 5,9 prosenttiyksikköä, muutos kirjattiin tosin takautuvasti myös aikaisempiin vuosiin. Tärkeintä on huomata, että aikaisemmin tavoitteena pidetty

60 prosentin alittava velkasuhde loittoni tavoitteesta tällä päätöksellä.

Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on eurooppalaista keskitasoa, Saksan lukema oli 68,6 %, mutta esimerkiksi brexit-intoilleen Britannian suhdeluku oli 85,4 %, Ranskan 112,8 % ja hännänhuipun Kreikan peräti 194,5 %.

ONKO SUOMI SIIS pahasti ylivelkaantunut? Ei ole, vakuuttavat Korkman ja Vihriälä! Myös minä väitän, että Suomi ei ole ”ylivelkainen”, vaikka toki pitää muistaa, että lisävelkaa ei saa kasvattaa nopeammin kuin mitä bruttokansantuote kasvaa.

Oma lukunsa on se, kenelle Suomi on velkaa. Tästä ei juurikaan puhuta. Ymmärtääkseni velkaa on otettu esimerkiksi suomalaisilta eläkelaitoksilta ja pankeilta. Eläkelaitokset käyttävät kertyneet korot suomalaisten eläkkeiden maksuun. Onkohan siinä nyt sitten mitään pahaa sanottavaa? Toisaalta EU:n ja

Suomen säännösten perusteella kaikkien EU:n ja siis myös Suomen alueella toimivien suurten pankkien on sijoitettava omia varojaan vakuusrahastoihin, joita käytetään, jos pankeille tulee pankkikriisiin johtavia vakavaraisuusongelmia. Kun olen kysellyt, missä nämä vakuusrahat ovat, on hiljainen vastaus ollut, että missäpä muualla kuin osana Valtion velkaa.

JULKISTA VELKAA ei siis voi, eikä pidä missään oloissa verrata yksityisten velkoihin. Jos näin tehtäisiin, niin silloin ajatuksen lopputuloksena olisi se, että Valtio toimii verottaessaan samalla tavalla kuin etelä-Euroopan mafia! Tavallisella kansalla ei ole verotusoikeutta, valtiolla se on ja epävirallisesti niin lienee myös mafian tapauksessa. Tämänhetkisen, noin 70 % velkasuhteen kanssa Suomi elää ja menestyy, jos Suomessa on riittävästi verotettavaa yritystoimintaa ja palk-

katuloa.

Valtion velka ei siis ole se möröistä suurin! Todelliset uhat ovat diktaattoreiden sodissa, pandemioissa ja kansainvälisissä finanssikriiseissä. Suomen ”velkaongelma” on hoidettavissa ilman radikaaleja toimenpiteitä.

Väinö Malmivaaran rukousvirsiä

-konsertti 23.4. klo 18.00 Haapajärven kirkossa

Kajaanin Mieslaulajat täyttää tänä keväänä 100 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi kuoro on työstänyt uudelleen ohjelmiston, jonka se esitti Kainuun Opiston 100-vuotisjuhlassa syksyllä 2009.

MEDIATIEDOTE

Kajaani Mieslaulajien Väinö Malmivaaran rukousvirsiä -konsertit solistinaan baritoni Esa Ruuttunen on sunnuntaina 23.4. klo 18.00 Haapajärven kirkossa. Virsien sovitukset ovat kanttori Juha Mikkosen, kuoroa johtaa Harri Komulainen Konserttiohjelma koostuu Kainuun opiston ensimmäisenä johtajana vuosina 1909–13 toimineen Väinö Malmivaaran (1879–1958) rukousvirsistä. Ohjelmistoon otettiin ne 18 virttä, jotka ovat säilyneet Virsikirjassa ja Siionin virsissä hänen vuonna 1932 julkaisemastaan virsivihkosesta. Virret käsittävät ihmisen koko elämänkaaren kehdosta hautaan alkaen lasten virrellä ”Oi Jeesus ota sylihis” ja päättyen hautajaisvirteen ”Te murheelliset”.

KUORO TEKI LAAJAN konserttikiertueen Kainuussa, Pohjanmaalla ja Helsingissä. Ohjelmisto esitettiin myös Kiuruveden herättäjäjuhlilla v. 2010. Väinö Malmivaaran rukousvirsiä julkaistiin Opiston juhlavuonna myös cd-levynä, solistina Esa Ruuttunen. Sitä on saatavana konserteissa (konsertin ohjelma 15€; ohjelma ja cd 20€)

Väinö Malmivaara toimi Oulun hiippakunnan piispana vuodet 1943-54 ja oli Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1922–54.

Luuniemen Juhlakenttä Iisalmi

Juhlakansaa

RunniRockissa viihdyttää LEVI-ÄIJÄ!! Laitetaan bileet pystyyn.

RunniRock 21.-22.7.2023

TE-palvelujen tehtävät siirtyvät kunnille 2025

Kunnat alkavat hoitaa työnhakijoiden palveluja vuoden 2025 alussa. Uudistuksen yhteydessä työllisyyden kuntakokeilut päättyvät kaikkialla Suomessa.

MEDIATIEDOTE

Kunnat alkavat hoitaa työttömien työnhakijoiden neuvontaa ja palveluja 1.1.2025 alkaen. Samalla nykyiset TE-palvelut lakkautetaan. Kunnille siirtyvät tehtävät vastaavat pääosin TE-palvelujen tarjoamia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja.

Myös kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta laajenee. Työmarkkinatuen lisäksi kuntien vastuulla tulee olemaan peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan rahoitus.

Uudistuksen yhteydessä työllisyyden kuntakokeilut päättyvät kaikkialla Suomessa. Kokeilut ajoittuvat vuosille 2021–2024. Kuntakokeilujen asiakkaat jatkavat kuntien asiakkaina, kunnes heidän palvelunsa siirretään pysyvästi kuntiin 1.1.2025.

KUNNILLE SIIRTYY myös osa TE-palvelujen nykyisistä työttömyysturvaa koskevista tehtävistä. Harkintaa vaativat

Ristikon ratkaisu.

Haa 05

apajärven TAPAHTUMAKALENTERI

Huhtikuu

Ja Jumala loi naisen, Kopolan harrastajateatterin esitys ke 5.4., ke 12.4. ja pe 14.4. klo 19.00 sekä su 16.4. klo 13.00 Haapajärven kulttuurisalissa.

Johanna Laaja - Ajan takaa ti 4.4. - pe 21.4. Haapajärven kirjastossa. Oulun taidemuseon kiertonäyttely. Näyttely on nähtävissä kirjaston aukioloaikoina.

Riehakas elämäntaparevyy, Lenkki-Kansanterveyskarnevaali to 27.4. klo 18.00 Haapajärven kulttuurisalissa.

Veteraanipäivän seppeleenlasku sankarihautausmaalla 27.4.2023 klo 14.00, jonka jälkeen juhla seurakuntakodilla.

Mathias Sandberg trion konsertin

The Captain 4.5.2023 klo 18.00 Kulttuurisalissa.

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

Pääsiäispuutarhan valmistus ja pääsiäisaskartelu kerho ke 5.4. klo 17-19 Seurakuntakodilla.

Kiirastorstain päivämessu to 6.4. klo 12.00 Seurakuntakodilla.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 19.00 Haapajärven kirkossa.

Pitkäperjantai pe 7.4. klo 10.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Pitkäperjantai, rukoushetki pe 7.4. klo 15.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Pääsiäisyö la 8.4. klo 23.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Pääsiäisaamun messu su 9.4. klo 10.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

Messu ma 10.4. klo 18.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Wäinö Malmivaaran rukousvirsiä su 23.4. klo 18.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Haapalastujen konsertti su 30.4. klo 14.00 Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkossa.

HAAPAJÄRVEN YRITYSPALVELUT

Keskipiste-Leader tien päällä kiertue ti 18.4. klo 9-17 Haapajärven Vau!Haus

Tervetuloa paikkakuntalaiset ja myös kauempana asuvat mukaan eri tapahtumiin Haapajärvelle!

Tapahtumakalenteri toteutettu yhteistyössä: HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA

tehtävät pysyvät valtion vastuulla, ja ne keskitetään KEHA-keskukseen. Uudistuksen jälkeen Kela saa työvoimapoliittisia lausuntoja kunnilta ja KEHA-keskukselta. Kela tekee päätökset työttömyysetuuksista lausuntojen perusteella. Asiakkaan ei tarvitse ol-

la Kelaan yhteydessä siksi, että hänen työnhakupalvelunsa siirtyvät kunnan hoidettavaksi.

Jos työttömyys jatkuu, asiakkaan on edelleen täytettävä säännöllisesti työttömyysajan ilmoitus, jonka perusteella Kela maksaa työttömyysetuutta.

Niemenharjulla rokataan

MEDIATIEDOTE

Niemenharjun lava avaa tanssikesän 2.6. jolloin lavalle astuu kestosuosikki Markku Aro ja Diesel yhtye. Tästä lähdetään liikkeelle ja tanssitaan aina perjantaisin. Poikkeus tehdään juhannuksen aikana, jolloin tanssitaan lauantaina eli juhannuspäivänä. Juhannustansseissa viihdyttää Kaija Lustila Rubiini-bändin kanssa.

Myös Keihäskarnevaalien aikana tanssitaan poikkeuksellisesti torstaina ja perjantaina.

Heinäkuu on hieman erilainen. 8.7. jyrähtää ilmoille ensimmäinen laatuaan oleva Niemenharju Rock. Rocktapahtuma sorvataan sopivaksi lähes vauvasta vaariin.

Eli räppäreitä, kovempaa rokkia, myös paikallisille annetaan näytön paikka. Esiintyjiä rokkiin ei vielä julkaista, kattaus kuitenkin tulee olemaan hyvä.

Perinteitä vaalien järjestetään myös kuljetus naapurikunnista ja lähialueilta. Rockilla yritetään perinteitä kunnioittaen palautella mieliin takavuosien Saapasjalkarokkia.

Suunnitelmissa on tehdä jokakesäinen tapahtuma, perinteisten lavatanssien lisäksi.

KOKOUKSIA

JärviSelänne JHL ry 693

KEVÄTKOKOUS

maanantaina 24.4.2023 klo 18.00 Haapajärvellä Kauppakatu 19, kulttuurisalin kokoushuone (kirjaston takana).

Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus

Kuona-Välioja Kyläyhdistyksen VUOSIKOKOUS

keskiviikkona 19.4. klo 19.00 Väliojan koululla. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Haapajärven uimahallin AUKIOLOAJAT KEVÄT 2023

• pe 7.4. - ma 10.4.2023 (pääsiäinen).

LIIKUNTAPALVELUT

Touko- ja kesäkuussa voimassa kesän aukioloajat:

• (vappu).

• (helatorstai).

pe 23.6.2023 alkaen.

KUULE HIRVIKOSKEN KUTSU!

19.-24.4.2023 lomalaisten ja pelimannien iloinen lomaviikko. Viikon hinta 380€. Pelimanneille soittoalennus. Viikon aikana järjestetään loma/lystipäivä.

Päivä alkaa lounaalla klo 11.00, ohjelmatuokio, päiväkahvi ja päätteeksi tanssituokio. Päivän hinta 28€

6.-7.5.2023 Pelimannien viikonloppu ohjaajana Raimo Urpilainen. Kurssi keskittyy 2-rivisten opetukseen - mukana myös muut haitarit. Erityishinta majoitus, ruoka, opetus ja opistomaksu yht. 100€

20.5.2023 Halolla päähän henkinen hyvinvointitapahtuma.

Maaseutuhotelli

Tornikoskentie 50, 69410 SYKÄRÄINEN, puh: 06-8623 086 hirvikoski@toholampi.fi www.hirvikoski.net

SOMERON MAJA

VIIHTYISÄT TILAT ERILAISIIN

KOKOUKSIIN, TILAISUUKSIIN JA JUHLIIN!

* noin 100 hengen sali

* keittiö

* takkanurkkaus ja kaksi saunaa

* kokoushuone

Kysy lisää ja varaa! Haapajärven Kiilat p. 0400 376 082

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

Siivouspalvelut - Koneurakointi - Otsonointi

p. 040 870 7859 HAAPAJÄRVI

Nuohousalan keskusliiton jäsen.

TÄYDEN PALVELUN LIIKELAHJATALO!

Kauppakatu 14 85800 HAAPAJÄRVI

Puh. 040 708 8974

Juhani Miettunen p. 040 563 5965

• Salo Tellervo, KLT

• Ruuska Arja, KLT

• HyyrönmäkiKnaappila Aira, PHT

• Hautala Erja

Parhaat ILMALÄMPÖPUMPUT

Kuokkakatu 3, HAAPAJÄRVI p. 0400 791 598

Changes for the Better

Ma-pe 12-17, la ja su suljettu.

SADEVESIJÄRJESTELMÄT, TIKKAAT, KATTOSILLAT, LUMIESTEET JA RAKENNUSPELLITYKSET.

T:mi Jari Autio Myynti ja asennus

Kalekuja 6 HAAPAJÄRVI puh. 0400-686 320

Avoinna: MA-PE 8-15

www.haapalaskenta.fi

• Hänninen Merja

Meiltä kaikki asumiseen liittyvät palvelut!

Asiakirjapalvelu Isännöintipalvelu

Kaupanvahvistaja 24h isännöintipäivystys!

Tiliporras Pohjoinen Oy

Kalliontie 18, Nivala - Reisjärventie 6, Reisjärvi

Puh. 010 202 1115

Tilintarkastus

Ranta-Korpi

KHT Jussi Ranta-Korpi

Oy

• Puistokatu 35, 85800 Haapajärvi

• Puh. 050 321 6843

• jussi@ttrk.fi

Kiinteistönvälitys LKV Kokous- ja saunatilojen vuokraus Yritysapu

Pyydä tarjous

isannointi@saaninkoski.fi 045 212 1331

Keskustie 14, Pihtipudas

Katso kaikki kohteemme www.saaninkoski.fi

Henkilöasiakkaiden lakipalvelut: Haapajärvi: Lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532

Haapavesi: Pankkilakimies Anneli Aatamila 010257 6533 Kannus, Merijärvi ja Oulainen: Pankkilakimies Hannele Nissilä 010 257 6519

Haapajärvi, Kärsämäki ja Pyhäjärvi: Oikeusnotaari Krista Nevasaari 010 257 6573

Hyvätiimi Oy

Lämpöpumppujen myynti, huollot ja asennukset P. 0440 685 382 Timo Hyväri Timo Hyväri

SEUTUKUNNALLISET PALVELUT

Kesän parhaimmat katto- ja ulkoverhousremonttien ajankohdat varataan nyt!

Auto- ja konekorjaamo KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 665 4535

Nuohouspalvelu KOKKONIEMI

Reisjärvi p. 040 701 1932

Pihakantojen poistoa

siististi jyrsimellä!

Koulukatu 34, 85800 Haapajärvi

Paikalla sovitusti! Soita p. 0400 384 880

Puh. 040 913 8480 www.jamptijussi.com

Jäsenkorjausta

Koulutettu jäsenkorjaaja

Tuula Leipälä

puh. 040 745 9622

www.tuulanhoitola.fi

* GPS- ja Takymittaus

* Suunnittelu

* Rakentaminen

www.nrpoy.com

HAMMASLÄÄKÄRIT

Jukka Tikanmäki. Matias Toivonen. puh. 782 100. Myös särkypotilaat.

PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 782 100

Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukset ja lakisääteiset nuohoukset

NUOHOUSPALVELU

KOKKONIEMI

Puh. 040 7011 932, Reisjärvi

YRITYSPALVELUT

Tilinpäätösanalyysijaraportointi Maksuvalmius,hinnoitteluvoima,kysynnänmuutokset liike-jarahoitusriskientarkastelu Kassavirtalaskelmat Kannattavuudenjakassavirranero.Tehokaskassanhallinta Sisäänostojenbudjetointijaraportointi Varastonkierto,ostojenajoitus,käyttöpääomanhallinta Otayhteyttä! 0400966009 Ståhlberginkatu2-4,Haapajärvi Taloushallintoja rahoitusosaaminen sekäriskienhallinta

HeliHarju

KATTOHUOVAT JA TIPPAPELLIT ALUEELLA MYY

Tmi Eerik Pernu

Venylänkuja 3, 85800 Haapajärvi

RUNSAASTI EDULLISIA 2-LAADUN ERIÄ!

Maakunnan Magein Kirppis

Isokatu 1, 85800 Haapajärvi

Soita 041 - 310 2424

Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15, su sulj. www.magea.fi

Tule tekemään löytöjä!

Selänlaittaja

www.olavikiljo.com

p. 0400 664 432

Kokkoranta 9 as 8, 44860 Alvajärvi

RAKENNUSTARVIKE VILPPOLA

Kauppakatu 5 (kirkon vieressä) 85800 Haapajärvi Puh. 08 762 415

PALVELEMME:

Ma-pe 8.30 - 17.00, la 9.00 - 14.00 Tervetuloa! sisustus@rakennustarvikevilppola.fi www.rakennustarvikevilppola.fi

HAAPAJÄRVI-SEURA TARJOAA

VUOKRALLE SEURAAVAA:

1) Perkolaattori (100 kuppia) Vuokrahinta 25 euroa/kerta. Palautus pestynä.

2) Rakennustelineet

Altrex 5400

- työlavan leveys 0,75 m, pituus 3,05 m.

- suurin työskentelykorkeus

3,5 m + kaide

- suurin lavakuorma 250 kg, isot pyörät

Vuokrahinta ma-pe

30 euroa/vrk, viikonloppu 60 euroa. Yksi viikko 130 euroa.

pia) , viikko130euroa

3) Koottavat puupenkit (istumapaikkoja n. 500)

Vuokrahinta 60 euroa/vrk, museolta noudettuna ja palautettuna.

4) Pöytiä 5 kpl. Vuokrahinta 10 euroa kpl/vrk.

Yhteydenotot p. 0400 885 079 ma-pe klo 8-16

Pörröpää by Johanna porropaabyjohanna

KAUPPAKATU 30, HAAPAJÄRVI PUH. 08 764 066

LOUETILLA LASKETELLAAN

PÄÄSIÄISEN AUKIOLOAJAT: pe klo 11-20, la ja su klo 11-18.

Katso tarkemmin www.louekeskus.fi

Louekalliontie, 85410 Sievi, p. 044 5026 902 kari.niemi@louekeskus.fi