Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti nro 2/2017
Volunteers´ Voices
Tee makumatka eri puolille maailmaa! s. 18
Ugandalaista ja vietnamilaista ruokakulttuuria vapaaehtoisen silmin s. 22
“Volunteering inspired me to become a chef” P. 11
TEEMA | THEME:
RUOKA | FOOD
PÄÄKIRJOITUS
2
E i k a s vo t t o m a l l e k u l t t u u r i e ro i l l a selittämiselle Maailmanvaihdon hallitus päätti viime kevätkokouksessaan vaikuttamisstrategiansa yhdeksi tavoitteeksi purkaa ulkomaalaisiin liittyviä stereotypioita. Turun tragedian jälkeiset tapahtumat ovat osoittaneet tavoitteen yhä ajankohtaisemmaksi. Kulttuurierojen piikkiin on helppo niputtaa ongelmia. Mitä tarkemmin ja lähempää katsoo, sitä enemmän selittäviä tekijöitä näkee. Haasteenamme on saada yhä useammat näkemään tarkemmin ja lähempää eri taustoista tulevien yksilöllisyyttä. Suomalaisena en ole vastuussa jonkun muun suomalaisen teoista, miksi ulkomaalaisen tulisi olla vastuussa kaikkien muiden ulkomaalaisten teoista. Järjestämällä nuorille mahdollisuuksia elää pidempi aika vieraan kulttuurin jäsenenä Maailmanvaihto pyrkii saamaan heidät näkemään asioita monipuolisemmin eri näkökulmista. Tuemme ja kannustamme vapaaehtoistyöohjelmaamme osallistuneita tiedottamaan kokemuksestaan ja sitä kautta saamaan yhä useampi suomalainen nuori näkemään maailmaa monipuolisemmin. Kouluvierailutoimintamme tavoitti viime vuonna 1 900 lasta ja nuorta, ja lisäksi vapaaehtoistyöhön osallistuneet pitivät blogeja, kirjoittivat lehtiin sekä kertoivat eri tilaisuuksissa kokemuksistaan. Nuorille on vaikuttavinta kuulla näkemyksiä muiden maiden kulttuureista vertaiseltaan, joltakin joka on oikeasti asunut siellä. Tahdon kiittää kaikkia tiedotustyöhömme osallistuneita panoksestanne stereotypioiden purkamiseksi. Tämän lehden teemana on ruoka. Tervetuloa lukemaan, millaisia kohtaamisia ruokailutilanteissa meillä ja maailmalla on syntynyt. Mukavia lukuhetkiä!
Anni Koskela Pääsihteeri
3
The board of Maailmanvaihto decided in their latest spring meeting to include into Maailmanvaihto’s civic advocacy strategy dismantling stereotypes related to foreigners. The aftermath of the tragedy in Turku has proven this goal to be very topical. It is easy to just blame cultural differences for problems that arise. The more and the closer you look, the more you notice these sorts of explanations for such problems. The challenge for us is to get more people to realize the individuality of people with different backgrounds. As a Finnish person, I am not responsible for the actions of any other Finnish person, so why would foreigners be responsible for the actions of other foreigners? Maailmanvaihto offers young people the chance to live as a member of a foreign culture for a significant amount of time. One of the main objectives of this time abroad is to get volunteers to develop a more detailed idea and a wider perspective on various issues. We encourage and support volunteers in sharing their thoughts and experiences, and by doing this we get even more young people to see the world from a wider perspective. Our school visits in Finland reached about 1 900 youngsters and children last year. In addition to that, our volunteers wrote blogs and articles, and shared their experiences with participants in various events. For young people, the most influential messages related to other countries are those told by other young people who have actually lived in these countries. I would like to thank everyone who has been involved in spreading Maailmanvaihto’s message for their role in dismantling stereotypes! The theme of this issue is food. I welcome you to read about all the encounters that people have had while eating, both in Finland and the rest of the world. Enjoy your read!
Anni Koskela
Secretary general
EDITORIAL
Ag a i n s t m i n d l e s s e xc u s e s b a s e d o n c u l t u r a l d i f fe re n c e s
SISÄLLYS/CONTENTS
4
Tässä lehdessä In this Magazine 2 PÄÄKIRJOITUS/EDITIORAL 6 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN 7 AJANKOHTAISTA TEEMA: RUOKA THEME: FOOD 11 FROM FEEDING VOLUNTEERS TO MAKING A LIVING 14 NÄKOKULMA: RUOKA SOSIOLOGISENA ILMIÖNÄ 16 RUOAN MERKITYKSESTÄ TAIWANILAISESSA KULTTUURISSA 18 RESEPTIGALLERIA: MAKUJA MUILTA MANTEREILTA 22 VÄLÄHDYKSIÄ ATERIOIDEN ÄÄRELTÄ 26 INTERCULTURAL LEARNING AND PRISTINE BEACHES 28 ARKI VAIHTOON YMMÄRRYKSEN RAKENTAMISEKSI 32 TULE MUKAAN TOIMINTAAN 33 LEIRIELÄMÄSTÄ EVÄITÄ AMMATTIIN JA PÄINVASTOIN 34 MAAILMANVAIHDON TOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA 35 TAPAHTUMAKALENTERI
Kannen kuvan otti Hilma Toivonen. Hilma ikuisti ruokailuhetken Ecuadorissa, jossa hän vieraili Boliviasta käsin. Hilma työskenteli vapaaehtoisena Boliviassa kaudella 2016–2017. Maan ruokakulttuuri ja raaka-aineet inspiroivat häntä kovasti. Lue Hilman maapähkinäkeittoresepti sivulta 20.
Taiwan Unkarilainen Ildikó Laszloffy tuli vapaaehtoiseksi Suomeen neljä vuotta sitten. Vapaaehtoistyö Maailmanvaihdon leireillä on antanut hänelle inspiraatiota tulevaisuudensuunnitelmiin. Lue Ildikon englanninkielinen juttu sivulta 11.
”Ni chi fan le ma?” tarkoittaa kiinaksi ”Oletko jo syönyt?” Lause on Taiwanissa yleinen tapa kysyä toisen vointia ja kertoo myös siitä, miten keskeisessä asemassa ruoka taiwanilaisessa kulttuurissa on. Lue, mitä muuta Taiwanissa vapaaehtoisena ollut Miska kertoo maan ruokakulttuurista! Miskan mietteitä löydät sivulta 16.
SISÄLLYS/CONTENTS
Unkari
5
Honduras Vapaaehtoisemme Jonna saapui Hondurasiin muutama kuukausi sitten vapaaehtoistyöhön. Mitä Jonnan vapaaehtoistyöprojekti pitää sisällään? Millaisia muita mahdollisuuksia Hondurasissa vapaaehtoistyöstä unelmoivalle on olemassa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa ICYE Hondurasin David sivulla 26.
Uganda Liina Tarvainen kohtasi vapaaehtoiskaudellaan Ugandassa monia kommelluksia ruokailun äärellä. Kuinka kävikään, kun mangopuu olikin syöty tyhjäksi? Entä kenen kanssa Liina yleensä illallisti? Lue Liinan muistoja reissuiltaan sivulta 22. KARTTA: TRAVEL VECTOR CREATED BY LAYERACE - FREEPIK.COM
KUTSU SYYSKOKOUKSEEN
6
Olet lämpimimmin tervetullut syyskokoukseen päättämään, mihin Maailmanvaihto suuntaa tulevana vuonna. Päätämme järjestön toimintasuunnitelmasta vuodelle 2018. Syyskokouksessa valitaan myös uudet hallituksen jäsenet. Mikäli olet kiinnostunut vaikuttamaan Maailmanvaihdossa ja saamaan arvokasta kokemusta kansalaisjärjestötoiminnasta, asetu ehdolle hallitukseen. Annamme miellämme lisätietoja hallituksen jäsenen tehtävistä ja vastuista. Aika: Sunnuntaina 12.11.2017 klo 16.00
Paikka: Maailmanvaihdon toimisto, Oikokatu 3, Helsinki Asiat: •
Toimintasuunnitelma vuodelle 2018
•
Hallituksen ja puheenjohtajan vaali
• • •
Talousarvio vuodelle 2018 Tilintarkastajien valinta
Jäsenmaksut vuodelle 2018
Syyskokousasiakirjat voi pyytää sähköpostitse. Tervetuloa! Maailmanvaihdon hallituksen puolesta Anni Koskela Anni Koskela pääsihteeri
7
Haku käynnissä! Ensi syksynä vapaaehtoistyöhön Eurooppaa etäämmälle Ensi syksyn suunnitelmat avoinna? Hae puoleksi vuodeksi tai vuodeksi ICYEvapaaehtoistyöhön Aasiaan, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan tai Oseaniaan! Ensimmäinen haku päättyy 1.11.2017 ja toinen 1.2.2018. ICYE-vapaaehtoisena pääset tutustumaan paikalliseen arkielämään ja mukaan rakentamaan yhteyksiä ja ymmärrystä eritaustaisten ihmisten välille. Samalla saat tilaisuuden harjoittaa kielitaitoasi ja kartuttaa uutta osaamista. Vapaaehtoiset työskentelevät yleishyödyllisissä työyhteisöissä. Maailmanvaihdon lähtövalmennusleirillä saat tietoa mm. vapaaehtoistyöntekijän roolista sekä terveys- ja turvallisuusasioista, ja kussakin kohdemaassa paikallinen ICYE-järjestö valmentaa vapaaehtoisia kyseisessä maassa toimimiseen sekä tukee heitä. Ohjelmaan on osallistumismaksu, joka sisältää koulutusten ja tuen ohella mm. ylläpidon ja vakuutuksen.
“Vapaaehtoistyöskentely Euroopan ulkopuolella kasvatti minut ymmärtämään kulttuurien monimuotoisuutta ja antoi valmiuksia kansainväliseen työskentelyyn tulevaisuudessani.” -Anna Lemström (kuvassa)
AJANKOHTAISTA
AJANKOHTAISTA
AJANKOHTAISTA
8
Pääkaupunkiseutu: kutsu maailma kotiisi Asutko pääkaupunkiseudulla? Olisitko kiinnostunut ryhtymään isäntäperheeksi? Etsimme kotia intialaiselle Jibranille, joka työskentelee vapaaehtoisena vanhusten palvelukoti Sofiassa Helsingin Laajasalossa. Lisäksi haemme isäntäperhettä meksikolaiselle Luisanalle, joka
työskentelee vapaaehtoisena espanjankielisessä päiväkodissa, Mi Casitassa, Helsingin Pasilassa. Kutsu maailma kotiisi! Isäntäperheiden kokemuksia ja lisätietoja internetsivuillamme.
Tule koulutusviikonloppuun 11.–12.11.2017 Maailmanvaihdon koulutusviikonloppu lähestyy! Tapahtuma on suunnattu kaikille järjestömme vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille ja se on maksuton. Ilmoittaudu mukaan 29.10.2017 mennessä osoitteeseen tiedottaja(at) maailmanvaihto.fi, josta voit myös kysyä lisätietoja. Voit ilmoittautua yhteen tai useampaan osioon. Viikonloppu pidetään Helsingissä. 1.Valintakoulutus (la 11.11. klo 10–13.15) antaa valmiudet tehdä Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöohjelmiin hakeneiden valintahaastatteluja. Osallistujilta edellytetään omaa kokemusta vapaaehtoistyöstä ulkomailla. 2.Videotyöpajassa (la 11.11. klo 14–18) tutustutaan lyhyiden videoiden tekemisen perusteisiin. Koulutus on suunnattu kaikille Maailmanvaihdon toiminnan videoimisesta kiinnostuneille – tule ja innostu kuvaamaan Maailmanvaihdon toimintaa! 3.Koulutus dialogisuudesta (su 12.11. klo 12–15). Tule pohtimaan ja harjoittelemaan, kuinka rakentaa kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua! Mitä dialogisuus oikein tarkoittaa? Entä mikä seisoo dialogin tiellä? Miten edistää rakentavaa vuoropuhelua omassa arjessaan?
Millaista on työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla? Entä vastaanottaa ulkomaalaisia omaan työpaikkaan? Tutustu kuvakampanjan avulla vapaaehtoisten ja mentoreiden kokemuksiin nettisivuillamme! Kuvakampanja on osa “Calling Youth to Action in a Global Visibility Drive” -hanketta (Eramus+ Key Action 2). What is it like to volunteer in Finland? How about to receive foreign volunteers into a workplace and co-operate with them? Volunteers and their mentors share their memories through our photo campaign on our website. Have a peek! The photo campaing is a part of the “Calling Youth to Action in a Global Visibility Drive” project (Eramus+ Key Action 2).
#discover ”For me this volunteer work abroad wasn’t only about discovering a new country and culture but also discovering new parts of myself. Eight months in Ecuador taught me a huge deal of humanity and how a person truly is a product of its environment regardless of where each one of us has grown. Discovering this new reality forced me to look at myself through different eyes, and the impact of a new culture showed me features of myself I didn’t even know existed. How could we ever reach our full potential and find all that we have inside of us if we never left our comfort zone?” – Veera Isotalo from Finland volunteered in a music oriented school for people with special needs in Ecuador.
9 AJANKOHTAISTA
Valitse sana, jaa muisto! Pick a Word, Share a Memory!
AJANKOHTAISTA
10
#peace ”Volunteering in Finland has somehow helped me to find my inner peace by working with animals, spending a lot of time outside and living a life without too many stressful situations and responsibilities.” – Isabel Naumann from Germany volunteered in a domestic farm and youth center.
#VolunteeringMadeMe – jaa kokemuksesi vapaaehtoistyöstä! Oletko ollut vapaaehtoistyössä ulkomailla? Millainen vaikutus jaksolla on ollut elämääsi– mitä opit maailmalla? Jaa kokemuksesi ICYE-verkoston somekampanjassa! Joulukuun 5. päivänä vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. Tuolloin ICYE-järjestöt ympäri maailmaa – Maailmanvaihto mukaan lukien – julkaisevat juhlapäivän kunniaksi somekanavissaan kuvia vapaaehtoisista. Osallistu lähettämällä kuvasi Maailmanvaihdolle marraskuun loppuun mennessä! Osallistuminen on helppoa: Lähetä 1) kuva sinusta vapaaehtoisjaksollasi, 2) kuva sinusta nyt sekä 3) yhden virkkeen englanninkielinen kuvaus vapaaehtoisjakson vaikutuksesta elämääsi (“Volunteering made me...”). Julkaisemme kuvasi kampanjan kuvakehyksessä. Lähetä kuvasi osoitteeseen tiedottaja(at) maailmanvaihto.fi, josta voit myös kysyä lisätietoja. Kuvasi julkaistaan Maailmanvaihdon nettisivuilla ja/tai nettisivuilla sekä mahdollisesti myös kansainvälisen ICYE-verkoston kanavissa. Lähetäthän vain kuvia, jotka sinulla on lupa antaa tähän käyttöön. Kuvakampanja on osa “Calling Youth to Action in a Global Visibility Drive” -hanketta.
11
to making a living
THEME: FOOD
teers n lu o v g in d e e f m o r F
Text: Ildikó Lászlóffy
Hungarian Ildikó Lászlóffy came to Finland to volunteer four years ago. Ildiko enjoys cooking and is nowadays almost a permanent sight in the kitchen team of Maailmanvaihto’s camps. Volunteering also gave her inspiration for her future’s profession. Read, what she tells about her experiences!
KUVA: MINNA RÄISÄNEN
THEME: FOOD
12
I
am Ildi, Maailmanvaihto’s very own quirky Hungarian who also tends to cook in the camps and enjoys making inappropriate jokes. I came here four years ago as a volunteer. I worked in Luovilla, a textile workshop for people with learning disabilities or difficulties. After my volunteer year ended, I decided to stay in Finland and be active with Maailmanvaihto’s activities since I enjoyed them greatly and found them a good opportunity to get to know new people from all around the world.
Without my volunteering background I don’t think I would nowadays be studying to become a cook. I have enjoyed cooking since my childhood but never seriously thought about bringing it to the next level. I have played with the idea of becoming a cook, but I thought it would be very hard physically and maybe it would kill out the passion of me if I had to do it professionally for long working days. I have a diploma in a very different field and it wasn’t easy to find work in that field, so I was really thinking about studying something a bit more practical.
I have been part of Maailmanvaihto’s kitchen team in several camps and worked with different people from different countries. In these camps, I have
Cooking in the camps is not equal to a job in a restaurant but it’s also quite a hard work – with a lot of extra fun. And I loved it. One day I had my enlightment – hey, why
‘‘This experience made me sure of what I want to do in life – learn, cook, widen my horizons and always help the “underdogs”, everywhere.’’ learned that people are not that scary and socialising can actually be fun. But being more serious, these camps actually opened me up a lot. When I came here and went to my first camp I was thinking sarcasticly ”great, now I have to play games and talk, yay!” but after some days I had a conversation with myself. Am I going to try to have a nice time here and enjoy the activities or what? I’ve listened to my better self and thanks to that, I still consider my first camp as one of my dearest memories in my life. There was no question that I wanted to return and meet new friends, because every encounter would teach and develop me.
wouldn’t I actually try to apply for a cooking school? The camps had given me some ideas on what it is like to be a cook: it’s tiring but I love it. So I decided to give it a try and don’t regret it a bit. Volunteering abroad can affect one’s life a lot. It’s such a cliché that the world opens up, but it’s true. I moved to a foreign country for the first time in my life. I met very different cultures and people for the first time in my life. I could never go back and be the person who I used to be living in her small world in her home city. This experience made me sure of what I want to do in life – learn, cook, widen my horizons, work
13
If I would give some tip to people who are planning to volunteer in Finland or abroad, it would be ”Do it!”. It is going to be one of the biggest adventures in your life, for sure KUVA: KAISA RAHKO
it was for me! It is not always easy but volunteering definitely changed my life and I consider it the best decision I have ever made. Be open and try out new things you never thought you would! For me, one of these things was going to a sauna naked oh my - but I did it and survived it!
THEME: FOOD
with disabled people, improve myself and always help the ”underdogs”, everywhere.
TEEMA: RUOKA
14
NÄKÖKULMA:
RUOKA SOSIOLOGISENA ILMIÖNÄ Ruoka on keskeinen aihe sosiologiassa, joka tutkii kaikessa komeudessaan ja yksinkertaisuudessaan kaikkea sosiaalista.
R
uoka on universaali tapa muuttaa luonto kulttuuriksi. Voisi jopa sanoa, että ruoka on konkreettinen linkki luonnontieteiden ja sosiaalitieteiden välillä. Ruoassa yhdistyvät laboratorioissa tutkittavat molekyylit kulttuurianalyysein tutkittaviin ruokailutottumuksiin. Ei siis ihme, että ruokaa on tutkittu tieteellisesti laajalti.
Ruoka koostuu elementeistä, jotka on poimittu luonnosta: kasviksista, jyvistä, mahdollisesti eläinkunnan tuotteista tai jopa puun kuoresta löytyvistä yhdisteistä. Nämä elementit yksinään luonnossa eivät suuresti houkuttele meitä arvioimaan niitä kulttuurin kannalta. Mutta yhdistäessämme ne kokonaisuuksiksi ja valmistaessamme ne erilaisilla tavoilla me luomme niistä ruoka-annoksia, opittuja yhdistelmiä, jotka kertovat jotain meistä. Eri yhteisöillä on sosiaalisena perintönä erilaisia tapoja koota näitä yhdistelmiä. Näitä tapoja voidaan kutsua ruokailutottumuksiksi. Ne muodostavat
olennaisen osan yhteisömme kulttuuria ja yhteistä sosiaalista perintöä.
Sosiologit, kuten Claude Lévi-Strauss, ovat tutkineet tätä prosessia, jossa luonto muuttuu ruoan kautta kulttuuriksi. Tutkimusmatkoillaan Amazoniassa Lévi-Strauss kuvasi tarkasti resurssien ja paikallisten olosuhteiden vaikutusta yhteisön ruokavalioon. Hyvin erilaiset luonnon antimet kelpaavat eri kulttuureissa syötäviksi. Esimerkiksi toisaalla rakas lemmikkieläin voikin muualla olla suurin ruokapöydän herkku ja jossain tuholaiskasvista valmistuukin juhla-ateria.
Vaikka ruoka-aineksissa ja -annoksissa on suuria eroja, on ruokalajien suhteen monissa kulttuureissa myös yhteneväisyyksiä. Käsitys eri ruokalajien hierarkkisesta suhteesta toisiinsa on varsin vakiintunut. Toiset ruokalajit nähdään vahvasti lisukkeina, kun taas toiset ruokalajit nostetaan automaattisesti pääruoan asemaan. Lévi-Strauss esittää teorian, jonka mukaan ruoan asema niin kutsutussa ruokahierarkiassa on pitkälti riippuvainen sen valmistusmenetelmistä. Täysin käsittelemättömät ruoat, kuten salaatit, nähdään usein lisukkeen roolissa ja ruokahierarkiassa alempana kuin pitkälle valmistetut ruoat. On kuitenkin syytä huomioida, että ruokakulttuuri, siinä missä muukin kulttuuri, kehittyy jatkuvasti, eivätkä hierarkiat ole muuttumattomia.
15 Tekstin kirjoittaja Anna Lemström on MaailmanVaihtoa-lehden toinen päätoimittaja, järjestön hallituslainen, ex-vapaaehtoinen Ghanasta ja sosiologian opiskelija.
Lähde: Saaristo ja Jokinen: Sosiologia. 2009 WSOY Helsinki Kuva Anna Lemströmin albumista
TUTKIMUSKOHDE: RUOKA Lasten ruokatottumukset globalisoituvat
Kansainvälisessä ISCOLE-tutkimuksessa on tutkittu 10-vuotiaiden lasten ruokatottumuksia 12 eri maassa (Suomi, Iso-Britannia, Portugali, Kenia, Australia, Kiina, Intia, Kolumbia, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka, Kanada ja Brasilia). Tutkimuksessa havaittiin lasten ruokavalioiden olevan yllättävän samankaltaisia. Ruokatottumusten kansalliset erityispiirteet ovat heikentyneet ja ylikansallinen pikaruokakulttuuri on valloittanut myös kehittyvät maat. Lisätietoja: www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/tutkimus/tutkimusryhmat/iscole.html
Neuvola matkapuhelimessa
GloCal-hankkeessa kehitetään paikallisesti tuotettuja opetusvideoita äitien ja pienten lasten ravitsemukseen ja terveyteen liittyvistä aiheista Keniassa. Videoiden tekemisen olennaisena osana on paikallisten naisten osallistuminen ja videoiden suuntaaminen heidän erityisiin tarpeisiinsa. Lisäksi projektissa tutkitaan mobiilikäyttöisten opetusvideoiden vaikuttavuutta äitien tietämykseen ravitsemuksesta sekä heidän halukkuuttaan parantaa omia ruokatottumuksiaan ja lastensa ruokintakäytäntöjä. Lisätietoja: www.helsinki.fi/food-and-environment/research/groups/GloCal.html
Mosambikilaisten tyttöjen ruokavaliot mikroskoopin alla
Liisa Korkalon väitöstutkimuksessa selvitettiin mosambikilaisten teini-ikäisten tyttöjen ruokavalioita. Ruokavaliot olivat yleisesti yksipuolisia ja niiden laadussa oli suuria eroja vuodenaikojen välillä. Äidin ruokavaliolla on erityisen suuri merkitys lapsen syntymäpainoon. Mosambikissa teiniraskaudet ovat yleisiä, kolmannes tytöistä oli raskaana tutkimuksen aikana. Lisätietoja: www.helsinki.fi/elintarvike-ja-ymparisto/tutkimus/tutkimusryhmat/ravitsemustutkimusta_mosambikissa.html
TEEMA: RUOKA
Ruokaan on siis syytä suhtautua sen ansaitsemalla mielenkiinnolla tutkittaessa kulttuurien välistä vaihtoa. Hypättäessä uuteen kulttuuriin ei kannata väheksyä niinkin jokapäiväisen asian kuin ruoan merkitystä kulttuurisessa ymmärryksessä. Ruoka on kuitenkin kaikkia kulttuureja yhdistävä ja samalla erottava tekijä, jonka äärellä voi oppia jotain täysin uutta.
TEEMA: RUOKA
16
Ruoan merkityksestä
taiwanilaisessa kulttuurissa Miska Tuononen työskenteli vapaaehtoisena Taiwanissa aiemmin tänä vuonna. Ruoka on Miskan suuri mielenkiinnon kohde, ja matka Taiwaniin opettikin paljon uutta vieraan kulttuurin tavoista. Ruokaan suhtaudutaan Taiwanissa häneen mukaansa toisaalta fanaattisesti, toisaalta se on pyhää - harmonia vaikuttaa kokonaisuudessaan olevan tärkeää.
”
Ni chi fan le ma?” Lause, jonka jokainen Taiwanissa seikkaileva kulkuri tulee kuulemaan. Se tarkoittaa: ”Oletko jo syönyt?” Tämä on taiwanilaisessa kulttuurissa merkittävä tapa kysyä toisen vointia. Usein kohtaaminen uusien ihmisten kanssa alkaa tällä kysymyksellä, eikä muita turhia small talkeja tarvitakaan, kun käydään suoraan itse asiaan, eli ruokaan. Taiwanilainen keittiö pohjautuu vahvasti perinteiseen kiinalaiseen ruokakulttuuriin. Tästä huolimatta ne ovat hyvinkin erilaiset. Taiwanissa aistii vahvan japanilaisen keittiön vaikutuksen historiansa vuoksi ja myös sekalaisia vaikutteita löytyy kaikkialta muualtakin maailmasta. Itse ainakin koen, että Taiwanista saa lähes mitä vain, mitä Kiinastakin voisi odottaa saavansa, mutta Kiinasta ei välttämättä saa sitä, mitä Taiwanilla on tarjota. Hieman yleistäen toki, mutta piilee siinä hauska totuuden jyväkin.
Kuten jokaisessa kulttuurissa, ruoalla on hyvin tärkeä ja usein pyhäkin merkitys taiwanilaisten kesken. Ruoka tuo yhteen yksinäiset, ruoka ravitsee kehon, sielun ja mielen ja se luo jatkuvan yhteyden äiti maahan. Ruoan merkitys taiwanilaisessa kulttuurissa on äärettömän suuri ja varsinkin matkailijan kokemukset Taiwanissa ovat varmasti hyvinkin ruoantäyteisiä. Taiwanilainen suhtautuu ruokaan aina rakkaudella ja täydellä antaumuksella. Ei tulisi kuuloonkaan jättää ruokailua välistä, syödä nauttimatta ruuasta tai mitenkään aliarvioida ruoan merkitystä. Tietynlainen ruokafanaattisuus on piirre, jota erityisesti rakastan taiwanilaisessa kulttuurissa. Ruoka on pyhää, oli se sitten mitä tahansa tai missä tahansa. Ruoasta puhutaan aina, ja ruokaa syödessä kuulee ihmisten keskustelevan jo seuraavista aterioista. Makumaailmat ovat täydellistä sielun harmoniaa tasapainottuen jokaiseen eri makuun ja
17 TEEMA: RUOKA Taiwanilaisella marketilla papuja ja muita kuivatuotteita Kaohsiungissa.
luoden koukuttavan kokonaisuuden. Makeaa, hapanta, karvasta, kitkerää, suolaista ja umamia. Taiwanilaisessa keittiössä, aina katukojuista hienoi-
jälle unelmapaikka, sillä Taiwanissa on yhä todella vahvasti yllä buddhalaisuus, jonka mukana kasvissyönti on suuri ja hyvinkin luonnollinen osa kulttuuria. KUVAT: MISKA TUONOSEN ALBUMISTA
‘‘Makeaa, hapanta, karvasta, kitkerää, suolaista ja umamia.” hin ravintoloihin saakka, noudatetaan mauissa selkeästi yhä perinteistä kiinalaista tasapainon linjaa: yhdistellään vastakohtia ja toisiaan tasapainottavia makuja. Vuodenajat ja ilmasto näkyvät keittiössä vahvasti, ja joka vuodenajalle on aivan omat herkkunsa. Suosittelen jokaiselle matkaa Taiwaniin, ensinnäkin sen ruokakulttuurin vuoksi. Taiwan on maa, jossa jokainen tulee takuuvarmasti rakastumaan ruokaan ja saaren makunystyröitä hiveleviin makuihin. Kohde on erityisesti kasvissyö-
Lue lisää Miskan ajasta Taiwanissa hänen blogistaan Kiinalaista elämää (www.rantapallo.fi/miskito) tai lue lisää Miskan ajatuksista aiheen tiimoilta hänen ruoka ja terveys -blogistaan Ruokaa, rakkautta ja rohtoja (www.ruokaarakkauttajarohtoja.blogspot.fi)!
TEEMA: RUOKA
18
Makuja
muilta
Neljä Maailmanvaihdon vapaaehtoista jakaa reseptinsä maailmalta. Seuraavien ohjeiden avulla voit tehdä makumatkan Unkariin, Mosambikiin, Boliviaan ja Etelä-Koreaan. Hyvää ruokahalua! Kuvien grafiikat: Roosa Kontiokari Gombapaprikás – Hungarian mushroom paprikas 1 2 2 6 2 2 4
kg mushrooms onions dl sour cream ts ground paprika ts saltpepper tbs flour tbs oilfresh parsley
Dice the onions and slice the mushrooms. Sauté the onions, then add half a dl of water and cook them until the water evaporates. Repeat this step for half an hour, it’s not necessary but helps to create a nice sauce. Take off the pan from the stove, add paprika, mushrooms, salt, pepper and the finely chopped parsley. Stir and put it back on the stove and let it cook for about 10 minutes. In a bowl mix the sour cream with the flour and a bit of a liquid of the mushrooms and pour it on the mushrooms while stirring it constantly. Let it cook for a couple of minutes and then it’s ready.
Ildikó Lászlóffy volunteered in Helsinki with disabled people four years ago. Her story can be read on page 11. When cooking in Maailmanvaihto’s camps, Ildi likes to make Hungarian food. ”In Hungary, we usually serve this dish with traditional dumplings but it’s also very nice with rice. Jó étvágyat!”
19
Matapa – mosambikilainen kookos-kassavakastike 500 g kassavanlehtiä (tai vaihtoehtoisesti pinaattia) 2,5 dl maapähkinäjauhoa 5-6 dl kookosmaitoa 1 sipuli 1 tomaatti 3 valkosipulinkynttä katkarapuja piripiriä ja suolaa maun mukaan Poista kassavasta lehtiruodot ja leikkaa lehdet pieneksi. Hienonna kassava hienoksi massaksi yhdessä chilin ja valkosipulin kanssa. Siirrä kassava kattilaan ja anna sen hautua tunnin verran. Sekoita maapähkinäjauho pieneen määrään vettä ja lisää seos kassavanlehtien sekaan. Lisää sekaan kookosmaito, pieneksi kuutioitu sipuli sekä kaltattu ja pieneksi leikattu tomaatti. Mausta oman maun mukaan suolalla ja piripiri-chilillä. Anna seoksen kiehua vielä puolisen tuntia ja lisää katkaravut. Tarjoile matapa yhdessä riisin tai maissipuuron eli ximan kanssa.
Emmi Hynninen oli vapaaehtoisena Mosambikissa kaudella 2014–2015. Hän työskenteli katulasten parissa pääkaupunki Maputossa ja asui paikallisessa perheessä. Arjen ruokahetket ovat jääneet Emmille mieleen: ”Matapa on Mosambikissa feijoadan eli papupadan ohella kenties yleisin arkiruoka. Perheessämme syötiin matapaa useasti viikossa, töissäkin viikoittain, tarjoiltuna perinteisesti joko riisin tai ximan – eräänlaisen maissipuuron – kera. Katkarapuja käytettiin kustannussyistä meidän perheessä vain juhlapäivinä. Arki-matapasta ne jätettiin pois.”
TEEMA: RUOKA
mantereilta
TEEMA: RUOKA
20
Sopa de maní boliviana – bolivialainen maapähkinäkeitto 1 suuri peruna, kuorittuna ja kuutioituna pieneksi 1,5 l kasvislientä 250 g pastaa 2,4 dl pieneksi kuutioitua paprikaa 2,4 dl hienonnettua punasipulia 2,4 dl pieneksi kuutioitua selleriä 2,4 dl hienonnettua persiljaa 2,4 dl herneitä 2,4 dl pieneksi kuutioitua porkkanaa 2,4 dl kuorittuja maapähkinöitä oman maun mukaan: valkosipulia, oreganoa, chiliä, kuminaa, suolaa Kaada blenderiin/monitoimikoneeseen 2,4 dl raikasta vettä ja 2,4 dl maapähkinöitä. Sekoita, kunnes maapähkinät ovat täydellisesti hienontuneet, ja seos on tasaista ja kermaista. Aseta uuni lämpenemään 180 C. Kuumenna iso kattila. Lisää pohjalle kauhalla pieni annos kasvislientä, lisää sipulit, porkkana, selleri, paprika, anna paistua hetken. Lisää nestettä tarvittaessa. Lisää chiliä oman maun mukaan. Kaada kattilaan kaikki kasvisliemi, lisää maapähkinäseos, pilkottu peruna ja herneet. Sekoita. Käännä levy miedolle lämmölle. Levitä pasta tasaisesti uunipellille leivinpaperin päälle, laita uuniin ja anna ruskistua n. 5-8 minuuttia. Kun pasta on saanut kauniin ruskean pinnan, kaada se keittoon. Nosta lämpöä ja anna keittyä n. 10 minuuttia. Lisää soppaan oman maun mukaan oreganoa, kuminaa ja suolaa.
Hilma Toivonen työskenteli kaudella 2016–2017 bolivialaisessa tyttöjen turvakodissa. Maan ruokakulttuuria Hilma muistelee lämmöllä: ”Minulle kaikista vaikuttavin ja tärkein asia Bolivian ruokakulttuurissa oli raaka-aineiden tuoreus, monimuotoisuus ja rikkaus. Luonnon elinvoima näkyi kaikessa, ja marketit olivat hedelmä- ja vihannesparatiisejä. Tulen aina ikävöimään sitä tuoreiden ja trooppisten hedelmien yltäkylläisyyttä.” Samaan aikaan Boliviassa vapaaehtoisena ollut Ella Heikkinen muistelee maapähkinäkeittoa: ”Ihastuin siihen heti ja myös yllätyin, että vihdoin löytyi jotain bolivialaista kasvisruokaa. Se oli herkullista!”
450 g putkimaisia riisikakkuja (garaetteok, löytyy aasialaisista kaupoista) 100 g soijasuikaleita tai tofua 2 dl vettä ruokaöljyä soijaa seesamiöljyä seesaminsiemeniä hunajaa tai sokeria 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna rouhittua mustapippuria pinjansiemeniä Marinadi: 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna 300 g sieniä ½ rkl soijaa 100 g porkkanaa ½ rkl hunajaa 200 g paprikaa ¼ rkl rouhittua mustapippuria 100 g sipulia ½ rkl seesamiöljyä Marinoi soijasuikaleet. Poista riisikakut paketistaan ja laita ne kylmään veteen pehmenemään noin viiden minuutin ajaksi. Pilko vihannekset. Suikaloi porkkana, paprikat ja sipuli tulitikun mallisiksi paloiksi. Sienet voit viipaloida suupalan kokoisiksi. Lämmitä paistinpannu ja lisää sille ruokaöljy, valkosipuli ja marinoidut soijasuikaleet (jos käytät tofua, lisää ne yhdessä riisikakkujen kanssa). Anna lämmetä hetki ja lisää vihannekset. Lisää pannulle pehmenneet riisikakut, vesi, soija, hunaja tai sokeri sekä pippuri. Anna paistua noin viisi minuuttia, tai niin pitkään, että riisikakut ovat pehmentyneet. Lisää seesamiöljy ja poista liedeltä. Koristele seesaminsiemenillä ja hienonnetuilla pinjansiemenillä. Krista Raitio oli vapaaehtoisena Etelä-Koreassa kaudella 2013–2014. Siellä hän työskenteli hyvinvointikeskuksessa lasten, vanhusten ja kehitysvammaisten kanssa. Näin Krista muistelee korealaista ruokakulttuuria: ”Koreassa ruokailu on sosiaalinen tapahtuma. On noloa syödä kunnon illallista yksin ja aina kun tapasi kavereita, niin se tapahtui ruoan ääressä. Mitä tahansa pöytään tilattiin, se syötiin yhdessä. Korealainen ruoka on vienyt sydämeni, ja kokkaan sitä hyvin usein. Siitä on tullut minulle eräänlainen tapa, jonka avulla kutsun kaikki kaverit yhteen saman pöydän ääreen.”
TEEMA: RUOKA
Gungjung tteokbokki – paistettuja kasviksia, riisikakkuja ja ’’lihaa’’ eteläkorealaisittain
21
TEEMA: RUOKA
22
Kuva: Nicole ThurnherrKuv
Välähdyksiä aterioiden ääreltä Liina Tarvainen työskenteli Ugandan Entebbessä loukkaantuneita ja orpoja eläimiä hoitavassa Uganda Wildlife Education Centerissä 6 kk ajan vuosina 2016–2017. Hän asui isäntäperheessä.
Liina: ’’Olin kasvissyöjä ennen lähtöäni ja päätin Ugandassa jatkaa ruokavaliotani.’’ Tämä onnistui suhteellisen helposti sekä työpaikalla että kotonani, vaikka jotkut sitä ihmettelivätkin. Muutaman kerran jouduin selventämään, etten syö myöskään kanaa tai kalaa, sillä ne eivät paikallisten mukaan olleet lihaa vaan lähempänä kasviksia.
Aura: ’’Aamuisin söin kotona leipää ja
Aura Lehikoinen oli vapaaehtoisena Hanoissa, Vietnamissa 12 kk vuonna 2016. Hän työskenteli kehitysvammaisten lasten parissa Friendship Villagessa ja majoittui vapaaehtoisten talossa.
teetä ja lounaan nautin Friendship Villagessa.’’
Tarjolla oli tavallista vietnamilaista ruokaa: riisiä, jotain lihaa, tofua, kasviksia ja jälkiruoaksi hedelmiä. Vietnamilaiset käyttävät aina erilaisia kastikkeita. Kasvikset ovat monipuolisempia kuin Suomessa, enkä tunnistanut niitä aina. Myös hedelmät olivat todella maukkaita ja tuoreita. Illallinen oli hyvin runsas, sillä Vietnamissa ei syödä välipaloja.
23
Useimmiten illallinen syötiin kahdeksan jälkeen illalla, ja minä nautin aterian kotirouvana talossa toimivan naisen kanssa joko pienen pöydän ääressä istuen tai rappusilla tähtitaivaan alla. Voin vieläkin kuvitella istuvani ulkona ihanan naisen kanssa, kotikissan kehrätessä jalkojani vasten, hyvää ugandalaista ruokaa syöden. Tämä on varmasti yksi kotoisin muistoni Ugandasta. Työpaikalla lounas koostui yleensä aina samoista raaka-aineista, mutta oli hyvää: valkoista, maissijauhoista tehtyä poshoa ja vihreistä banaaneista keitettyä matokea kastikkeen kanssa. Kokki oli ottanut tavoitteekseen lihottaa minut ja latasi lautaseni ihan kukkuralleen joka kerta!
Aura: ’’Ruokailu on varmasti tärkein sosiaalinen tilanne Vietnamissa.’’
On hyvin tavallista, että keskellä työpäivää on noin kahden tunnin ruokatauko, johon
TEEMA: RUOKA
Liina: ’’Olin odottanut aterioivani isäntäperheeni kanssa yhdessä ison pöydän ääressä, mutta tämä osoittautui harhaluuloksi.’’
Ruoan jakoa Liinan kotona. Lautasella riisiä, papuja, avokadoa, sekä matokea (keitettyä ja muussattua vihreää banaania).
sisältyy myös ruokalepo. Ruokailussa kaikilla on omat kulhot ja syömäpuikot, ja ruoka on tarjolla lautasilla ja kulhoilla, joista jokainen ottaa ruokaa omaan kulhoonsa. Vietnamilaisilla on paljon uskomuksia ruoan terveysvaikutuksista. Tämä on hyväksi iholle, tämä taas on terveellistä synnyttäneille naisille ja jos sinulla on flunssa niin älä syö tuota ruokaa. Ystäväni kutsuivat minut usein Bánh trôi -nimisten leivosten valmistusta Friendship Villagessa.
TEEMA: RUOKA
24
syömään kotiinsa tai ravintolaan. Vietnamissa syödään kotona aina koko perheen voimin, äiti, isä, lapset ja mahdolliset vieraat. Äiti tai muut naiset valmistavat ruoan poikkeuksetta. Ruokailu on todella tärkeä sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Ruokaa on aina liikaa ja luulenpa, että ruokahävikki on aika iso. Toisaalta esimerkiksi eläimet käytetään tehokkaasti ja melkein kaikki paitsi luut syödään. Vietnamislaiset ovat ylpeitä ruuastaan ja ruokaa täytyy muistaa kehua koko ajan. Ulkomailta tuotuja ruoka-aineita arvostellaan eivätkä suuret ruokaketjut ole saapuneet tänne (esim. Ha-
noissa ei ole McDonald’sia). Lähes kaikki ravintolat ovat vietnamilaisten pyörittämiä ja tarjoavat vietnamilaista ruokaa. Yhdellä eurolla syö jo ihan kelpo lounaan. Vietnamilaisten tärkein juhla on Tet, kiinalainen uusivuosi. Ruokien valmistus aloitetaan jo viikkoja etukäteen ja perheet ovat ylpeitä valmistaessaan perinteisiä ruokia alusta asti itse. Tetiin liittyy tiettyjä perinneruokia, mutta myös tavanomaisempia ruokia on tarjolla.
Liina: ’’Ruoka oli hyvin läsnä ugandalaisen kulttuurin juhlatapahtumissa.’’
Sain onnekseni viettää joulun ystäväni seurassa (isäntäperheeni ei joulua juhlistanut) ja söin varmasti parasta ugandalaista ruokaa mitä vapaaehtoisreissuni aikana sain, ja niin monta eri laatua! Myös muissa juhlissa ruoka oli usein yksi isoimmista ohjelmanumeroista tanssin lisäksi. Ruokaa saatettiin syödä sormilla tai ottimilla.
Aura: ’’Ihan ensimmäisten viikkojen aikana menin syömään bun dau mam tomia, joka on riisinuudelia, tofua ja todella vahvan ja erikoisen makuista mam tom -kastiketta.’’
Kylässä vieraillessaan Liinalle tarjottiin tuoretta ruokaa suoraan omalta pihalta. Mehu oli omin käsin puristettua.
”Ruokailu on kiireetöntä, hauskaa ja yhteistä puuhaa”
Kastike tuotiin pöytään ennen muita ruokia ja luulin sitä alkukeitoksi, joten kulautin sen sellaisenaan alas ennen kuin kukaan ehti varoittaa. Oli aika hirvittävän makuista ja toki kanssaruokailijoilla hauskaa. Toisen kerran olin syömässä ystäväperheeni luona eräänä sunnuntaina. Ruokana oli paikallista herkkua, koiran käpäliä. Se tuntui jotenkin huvittavalta, kun koko perhe järsi varmaan 30 koirankäpälää illalliseksi. Minulle he olivat sentään paistaneet tofua.
Kyseinen puu oli kuitenkin jo ehditty syödä tyhjäksi hedelmistä, mutta ihana ugandalainen mies, joka ei puhunut englantia, vei minut toisen mangopuun luokse ja kiipesi itse korkealle puuhun, josta alkoi heitellä mangoja alas minulle. Toisena kertana menin paikallisen ystäväni kanssa maalle tervehtimään hänen äitiään, ja ainoana vieraana sain istua pöydässä talon omistajan kanssa - muut istuivat lattialla. Tilanne oli hämmentävä, mutta ilmeisesti suhteellisen normaali ugandalainen tapa.
Aura: ’’Rakastan vietnamilaista ruokakulttuuria.’’
Yhteinen illallishetki Friendship Villagessa.
”Kana ja kala olivat paikallisten mukaan lähempänä kasvista”
Ruoka on erinomaista, mutta vielä tärkeämpi on ruokailu tapahtumana. Se on syy nähdä ystäviä, käydä ulkona, toki myös juoda. Juominen on aina yhteydessä syömiseen, eli kun ateria on ohi, niin siitä ei jatketa mihinkään ryyppäämään. Illallispöydässä kukaan ei juo yksin, vaan aina kun haluaa juoda, täytyy ”kutsua” joku toinen tai kaikki muut ruokailijat juomaan samaan aikaan. Ruokailu on kiireetöntä, hauskaa ja yhteistä puuhaa. Toivon että tämä maa pitää vielä pitkään kiinni ruokakulttuuristaan ja sen sosiaalisesta merkityksestä.
Vietnamilaisen ruokakulttuurin herkkuja.
Liina: ’’Minulla kesti aluksi kauan tottua ugandalaisiin ruoka-aikoihin ja määriin.’’
Aamupala oli hyvin pieni ja lounas syötiin vasta yhdeltä. Tässä välissä ehti jo tulla järkyttävä nälkä. Raskas illallinen oli tästä vasta seitsemän tunnin päästä, ja vain hetki ennen nukkumaan menoa! Paikallista katuruokaa sai halvalla ja paikalliset hedelmät olivat maailman parhaita! Sivun 22 kuvan Liinasta on ottanut Nicole Thurnherr.
25 TEEMA: RUOKA
Liina: ’’Lähdin kerran työpaikaltani hakemaan mangopuusta välipalaa.’’
ICYE AROUND THE WORLD
26
Intercultural Learning and pristine beaches In this series we catch up with members of the International Cultural Youth Exchange offices around the world. This time we chat with David Baires from ICYE Honduras.
Text: Kaisa Rahko, photo: from album of David Baires
Hey! Could you introduce yourself and your job in ICYE Honduras? My name is David Baires, I am the Excutive Director of ICYE Honduras. I have been working with ICYE since 2003 – after my wonderful experience as a volunteer on 1998–1999 in UK. I am responsible for overall management of all the programmes and organisational aspects in ICYE Honduras. What is the most rewarding about your job? Being a volunteer is a very rewarding action, which helps people with special needs and gives meaning to one’s life. It is very special to see the changes that ICYE’s experience makes on young people, making them mature, global citizens who care about others. Being ICYEer means a lot to me and I am sure that our work is a contribution of a grain of sand to achieve a better world. ICYE Honduras recently received a Finnish volunteer Jonna to work in Honduras as a long-term volunteer. Could you tell us about her project?
Our long-term Finnish volunteer Jonna will be doing a voluntary service during ten months in a non-profit organisation with the main aim of providing entrepreneurial consultancy to micro, small and medium-sized enterprises, with the purpose of generating economic Photos: From the album an of Chen-Hsiu Kuo Text:dynamics Minna Räisänen impact and improving the of business in the region of Lempa, where Lencas, one of the biggest ethnic-indigenous groups of Honduras, live.
In what kind of projects will the other foreign volunteers be volunteering? The other long-term international volunteers from Austria, Ecuador, Slovakia and Switzerland will be doing voluntary services in different projects that work with various vulnerable populations and social causes of Honduras. They will be in non-profit organisations working, for example, for conservation of the environment, provision of education to the indigenous youth and children with special needs and provision of free cancer treatment to children from low economic resource families.
Your greetings to a person who is planning to volunteer in Honduras? Come and have a unique and authentic intercultural learning and volunteering experience in the heart of Central America! Honduras is a thriving nation with captivating characteristics such as ethnic diversity, tropical nature and pristine beaches, several national parks and historical monuments. Discover the greatness of this nation with welcoming people, and experience various ways of being and living in its different regions embracing diversity!
‘‘Being ICYEer means a lot to me and I am sure that our work is a contribution of a grain of sand to achieve a better world.’’
27 ICYE AROUND THE WORLD
How big a role does food play in Honduras, for example when visiting a Honduran family? Food plays a big role in Honduras as it is intrinsic in our culture. Honduran cuisine is very much varied as it contains elements that come from our indigenous ancestors, Spanish traditions brought during Colonial times, creole customs, and African-descendant cooking styles. When visiting a Honduran family, you’ll most likely be invited to eat something and most likely the dish will be served with fresh tortillas, as well as enjoying a good cup of coffee.
MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU
28
Arki vaihtoon ymmärryksen rakentamiseksi
Tänäkin vuonna arkeen vapaaehtoistyöntekijänä valmentauduttiin leireillä. Teksti: Minna Räisänen, kuvat: Maailmanvaihdon albumista
E
dessä vapaaehtoisjakso ulkomailla. Yhdellä Ecuadorissa, toisella Ghanassa, kolmannella Suomessa. Uudessa ympäristössä on tarkoitus viettää 6–12 kuukautta. Ajatuksena on rakentaa arjen yhteistyön kautta ymmärrystä eritaustaisten ihmisten välille.
Tulevaan valmentaudutaan yhdessä. Toukokuussa 2017 Maailmanvaihdon valmennusleirille kokoontuvat vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähtevät suomalaiset ICYE-osallistujat, ja muutaman kuukauden kuluttua saman tekevät juuri Suomeen saapuneet ulkomaalaiset vapaaehtoiset.
29 MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU
Kohtaamisia Hyvinkäällä Toukokuu. Märkiön leirikeskukseen Hyvinkäälle saapuu kaksitoista vapaaehtoista nelipäiväiseen ja pääsosin vapaaehtoisvoimin kasattuun lähtövalmennukseen. Osallistujat ovat lähdössä syksyn alussa Costa Ricaan, Ecuadoriin, Etelä-Koreaan, Filippiineille, Ghanaan, Hondurasiin, Intiaan, Taiwaniin, Uuteen-Seelantiin ja Vietnamiin. Heitä luokseen odottavat mm. koulupudokkaita tukeva koulutus- ja toimintakeskus Costa Ricassa, koulu ja lastenkoti Ghanassa, naisten kuntoutus- ja tukikeskus Intiassa sekä koulu Keniassa. Märkiössä valmistaudutaan kohtamaan uusi ympäristö ja vapaaehtoistyön haasteet. Yhdessä käsitellään mm. terveys- ja turvallisuusasioita, vapaaehtoisen roolia sekä kysymyksiä haavoittuvassa asemassa olevien parissa työskentelemiseen liittyen. Lisäksi osallistujat myös kuulevat vinkkejä aiemmilta vapaaehtoisilta ja tutustuvat Maailmanvaihdon ulkomaalaisiin vapaaehtoisiin, sillä leirikeskuksessa pidetään samaan aikaan Suomessa vuoden vapaaehtoistyössä viettäneiden ulkomaalaisten loppuarviointileiri. ”Minulle antoisaa on etenkin tavata toisia lähtijöitä. He ovat samassa tilanteessa ja miettivät paljolti samoja asioita kuin minä”, kommentoi vapaaehtoistyöhön terveydenhuoltoon Cebun saarelle Filippiineille suuntaava Kaisa Kettunen.
Yllä: Ulkomaalaiset vapaaehtoiset valmentautuivat vapaaehtoisjaksoihinsa Suomessa Tuusulassa. Vasemmalla: Vapaaehtoistyöntekijöitä Märkiössä.
Kymmenen päivää Tuusulassa Elokuu. 15 Suomeen juuri saapunutta ulkomaalaista vapaaehtoista kokoontuu kymmenpäiväiselle tulovalmennusleirille Tuusulaan. Myös tämä leiri on rakennettu pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Osallistujat ovat kotoisin Boliviasta, Costa Ricasta, Espanjasta, Intiasta, Japanista, Latviasta, Meksikosta, Puolasta, Saksasta, Slovakiasta, Turkista ja Vietnamista.
MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU
30
Elokuun tulovalmennusleirillä säät suosivat myös valmentautumista ulkosalla.
Leirillä vapaaehtoiset opettelevat suomea, syventyvät vapaaehtoistyöntekijän rooliin sekä harjoittelevat kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja stressinhallintaa. Aikaa on myös mm. saunomiselle ja päiväretkelle Helsinkiin, jossa tutustaan kahteen vapaaehtoistyöpaikkaan, Maailmanvaihdon toimistoon ja Suomenlinnaan. Tuusulasta vapaaehtoiset suuntaavat vapaaehtoistyöpaikkoihinsa eri puolille Suomea, esimerkiksi Alajärvelle, Jyväskylään ja Kotkaan. Vapaaehtoisia vastaanottavat etenkin kansanopistot, koulut ja päiväkodit sekä vammaisten työpajat ja asuinyhteisöt.
Vuosi oppimista Maailmanvaihdossa odotetaan innolla, mitä kaikkea vapaaehtoiset ja heidät vastaanottavat työyhteisöt yhdessä kokevat ja oppivat. Monet viime kauden ulkomaalaisista va-
paaehtoisista löysivät vapaaehtoistyöarjen pyörteissä uusia puolia itsestään. ”Vapaaehtoistyö oli hyvä tilaisuus oppia kulttuureista. Opin paljon Suomesta ja kotimaastani Japanista sekä Afganistanista, sillä työskentelin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden parissa. Ystävystyin monien kanssa. Uudet ystäväni ovat minulle kuin perhe. Vapaaehtoistyö oli myös hyvä tilaisuus löytää itseni”, kertoi kansanopistossa vapaaehtoistyötä tehnyt Emika Fuchigami loppuarviointileirillään. Entä milloin vapaaehtoiset tapaavat seuraavan kerran toisensa? Ulkomaalaiset vapaaehtoiset kokoontuvat ensi vuoden alussa puolivuotisleirille reflektoimaan kokemuksiaan ja orientoitumaan vapaaehtoisvuoden loppuosaan. Suomalaiset ICYE-vapaaehtoiset puolestaan tapaavat syksyllä 2018. Tuolloin vapaaehtoisvuosi on jo takana ja aika istahtaa yhdessä maailmalla koetun ääreen.
31 MAAILMANVAIHDOSSA TAPAHTUU
Emika Fuchigamille vapaaehtoistyö tarjosi tilaisuuden oppia, ystävystyä ja löytää itsensä.
Update: Mitä kuuluu, Kaisa? Lokakuu. Toukokuun lähtövalmennuksesta on vierähtänyt viitisen kuukautta. Mitä kuuluu leirille osallistuneelle Kaisa Kettuselle, joka lähti syksyn alussa vapaaehtoistyöhön Filippiineille? ”Hyvää kuuluu! Työskentelen vapaaehtoisena täällä Cebun saarella. Viihdyn töissä hyvin ja olen saanut uusia kivoja kavereita. Viikot lentävät täällä todella nopeasti. Tuntuu, että olen nyt sopeutunut elämään täällä ja alan nauttia pienistäkin asioista. Olen täällä maaseudulla töissä kahdella eri terveysasemalla sekä synnytyskeskuksessa. Lisäksi kierrän rokottomassa ja teen kotikäyntejä hoitajien kanssa. Olen iloinen siitä, että pystyn hyödyntämään täällä terveydenhoitajan koulutustani.”
TULE MUKAAN TOIMINTAAN
32
Tule mukaan toimintaan! Kiinnostuitko Maailmanvaihdon toiminnasta? Alta löydät tietoa osallistumismahdollisuuksista. Lisää vaihtoehdoista voit lukea osoitteesta www.maailmanvaihto.fi. Seuraavalla sivulla Janne Matilainen kertoo tehtävistään Maailmanvaihdon valmennusleireillä.
Vapaaehtoistyöntekijäksi maailmalle
Aasiaan, Afrikkaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Oseaniaan voi lähteä vapaaehtoiseksi ICYE-ohjelman kautta. EVSvapaaehtoispalvelun kautta Maailmanvaihto lähettää vapaaehtoisia lähinnä Eurooppaan. Jaksot kestävät 6–12 kuukautta ja ne ovat 18–30-vuotiaille suunnattuja.
Hakijoita haastattelemaan
Tule mukaan haastattelemaan vapaaehtoistyöhön ulkomaille hakevia nuoria! Haastattelijat ovat tärkeässä roolissa, sillä Maailmanvaihdolle on keskeistä löytää vapaaehtoistyöntekijöiksi motivoituneita henkilöitä, jotka pystyvät sitoutumaan tehtäviinsä.
Ryhdy kouluvierailijaksi
Maailmanvaihdon kouluvierailutoiminta tarjoaa vierailijoita eri luokka-asteille alakoulusta lukioon. Kouluvierailuja tekevät vapaaehtoistyössä ulkomailla olleet nuoret sekä Suomessa vapaaehtoisena työskentelevät ulkomaalaiset. Ota yhteyttä, jos haluaisit ryhtyä kouluvierailijaksi!
Isäntäperheeksi vapaaehtoiselle
Isäntäperheeksi voi alkaa kuka tahansa – tärkeintä on halu rikastuttaa arkeaan toisesta kulttuurista tulevan henkilön kanssa. Suurin osa vapaaehtoisista saapuu Suomeen elo– syyskuussa, mutta isäntäperheitä etsitään ympäri vuoden.
Vapaaehtoisen tukihenkilöksi
Kansainvälisty omalla maaperälläsi ja solmi uusia ystävyyssuhteita! Tukihenkilö on ihminen, joka auttaa ulkomaalaista vapaaehtoista verkostoitumaan ja tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin. Vapaaehtoisen tueksi voivat ryhtyä myös perheet.
Leiriohjaajaksi tai -keittiötiimiin
Tule ohjaamaan toimintaa tai auttamaan ruoanlaitossa vapaaehtoisten valmennusleireille! Maailmanvaihto järjestää leirejä niin Suomesta vapaaehtoistyöhön ulkomaille lähteville kuin vapaaehtoiseksi Suomeen saapuville nuorillle.
Maailmanvaihdon hallitukseen
Maailmanvaihdolla on puheenjohtajan luotsaama hallitus, joka koostuu vapaaehtoisista aktiiveista. Hallituksen jäsenet toimivat työryhmien vetäjinä tai heillä on jokin muu vastuualue.
Mukaan tiedotustyöhön
Maailmanvaihdon tiedotustyöryhmä tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista sekä esittelee järjestöä yleisemmin. Tule mukaan harjaannuttamaan viestintätaitojasi sekä tutustumaan kansalaisjärjestön toimintaan ja uusiin ihmisiin!
Kirjoittajaksi lehteen
Lukijoiden kirjoitukset Maailmanvaihdon toiminnasta ovat lämpimästi tervetulleita lehteemme. Halutessasi voit sitoutua kirjoittamaan useampaankin lehden numeroon tai osallistua lehden tekoon valokuvaamalla tai taittamalla juttuja.
33
ja päinvastoin Teksti: Kaisa Rahko, kuva: Minna Räisänen
Kuka olet ja mitä teet Maailmanvaihdossa? Nimeni on Janne, olen 25 vuotta ja majailen tällä hetkellä Jyväskylässä, jossa opiskelen Humanistisessa Ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiaa. Olen ollut mukana neljän Maailmanvaihdon valmennusleirin tiimissä, viimeisimmäksi leirinjohtana. Miten päädyit mukaan toimintaan? Koulun kautta päädyin vajaa pari vuotta sitten Erasmus+ -vaihtoon Irlantiin, mistä sain buustia ja mahtavia kokemuksia kansainvälisyystoiminnasta. Kotiin palattuani halusin jollain tavalla jatkaa tätä kokemusta. Tässä vaiheessa Maailmanvaihto astui kuvioihin tarjoamalla loppukesästä leiriohjaajan pestiä. Kaupan päälle minulle avautui mahdollisuus suorittaa opintojani osallistumalla leirille, joten hommasta oli vaikea enää kieltäytyä.
Mitä taitoja olet päässyt hyödyntämään? Mitä olet oppinut? Ainakin omaan tutkintooni peilatessa leiritoiminta ja ohjelmavastaavan pesti sopivat minulle kuin nenä päähän. Yhteisöpedagogiaan kuuluu paljolti muun muassa ryhmän ohjaamista, toiminnan organisointia, suunnittelua ja toteutusta. Juuri tätä toimintaa pääsee Maailmanvaihdon leiritoiminnassa opettelemaan ja toteuttamaan käytännössä. Leireillä olen myös päässyt hyödyntämään erityisesti elämys- ja seikkailupedagogisia taitoja ja luontotietämystä erilaisten ulkoiluaktiviteettien ja luontoseikkailujen muodossa. Mitä pakkaat mukaan leirille tai reissuun? Rinkallisen lämpimiä vaatteita, kaksi kassia huumoria, avointa mieltä ja ennakkoluulottomuutta. Leireille on myös erittäin hyödyllistä ottaa mukaan hyvä ruokahalu ja UNO-kortit.
Janne (oik.) ulkomaalaisten vapaaehtoisten tulovalmennusleirillä.
TULE MUKAAN TOIIMINTAAN
Leirielämästä eväitä ammattiin
TULE MUKAAN TOIMINTAAN
34
Maailmanvaihdon toiminnan lähtökohtia Vastavuoroista vaihtoa
Maailmanvaihto ry lähettää nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille ja vastaanottaa ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen. Maailmanvaihto siis järjestää kulttuurien välisiä kohtaamisia niin ulkomailla kuin Suomen maaperällä. Järjestö lähettää ja vastaanottaa 30–40 nuorta vuosittain. Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja työyhteisöt vastaanottavat järjestön ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Isäntäperheiksi ovat tervetulleita kaikki uuteen ihmiseen ja kulttuuriin tutustumisesta kiinnostuneet. Vapaaehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat yleishyödylliset yhteisöt.
Osa kansainvälistä ICYE-järjestöä Maailmanvaihto kuuluu jäsenenä kansainväliseen International Cultural Youth Exchange -järjestöön. ICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten itsensä rakentama kansalaisjärjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä yhteensä yli 40 maassa viidessä maanosassa.
The Mission Statement of ICYE
ICYE’s mission is: - to provide challenging intercultural learning experiences for young people. - to promote their social and personal development through international volunteer programmes. - to promote intercultural understanding, equality of opportunity, tolerance and peace among people in the world.
Toimituskunta: Koskela Anni Lászlóffy Ildikó Lemström Anna Rahko Kaisa Räisänen Minna Tuononen Miska Vastaavat toimittajat: Lemström Anna Rahko Kaisa Grafiikka: Kontiokari Roosa Taitto: Helin Laura Painopaikka: Picaset Oy ISSN 2342-2629 (Painettu) ISSN 2342-2637 (Verkkojulkaisu)
Maailmanvaihtoa – Volunteers’ Voices on Maailmanvaihto ry:n jäsenlehti, jonka tarkoituksena on toimia kanavana kulttuuristen kokemusten jakamisessa ja niistä oppimisessa. Lehdessä julkaistaan järjestön toimintaan osallistuvien kirjoituksia. Artikkelit edustavat kirjoittajiensa kantaa. Lehti julkaistaan Maailmanvaihdon verkkosivuilla ja se lähetetään sähköisesti yhdistyksen jäsenille. Lisäksi lehteä jaetaan tapahtumissa.
Kiinnostaisiko sinua osallistua lehdentekoon? Seuraava numero 1/2018 ilmestyy keväällä. Keräämme juttuja lehteen talven aikana. Otamme iloiten vastaan tarinoita, haastatteluja, valokuvia, piirroksia tai vaikka sarjakuvia. Myös toimittajaksi tai kuvittajaksi mahtuu mukaan. Otathan yhteyttä vastaavaan toimittajaan: anna.lemstrom@maailmanvaihto.fi!
35
2017 1.11.
Ensimmäinen haku syksyn 2018 alussa alkaviin ICYE-vapaaehtoisjaksoihin päättyy.
11.–12.11. Maailmanvaihdon koulutusviikonloppu. Helsinki, Oikokatu 3. 12.11.
Maailmanvaihdon syyskokous. Helsinki, Oikokatu 3.
25.11.
Valintapäivä ICYE-vapaaehtoistyöhön hakeneille. Helsinki.
28.–29.11. Maailmanvaihto Studia-messuilla. Helsinki, Messuaukio 1. 2.12.
Maailmanvaihto Vapaaehtoistoiminnan messuilla. Helsinki, Mannerheimintie 3.
2018 Alkuvuosi Puolivuotisleiri ulkomaalaisille vapaaehtoistyöntekijöille 26.–27.1. Maailmanvaihto Educa-messuilla. Helsinki, Messuaukio 1. 1.2.
Toinen haku syksyn 2018 alussa alkaviin ICYE-vapaaehtoisjaksoihin päättyy.
T HTOISE VAPAAE IST E IS A L T O AA ULKOM UVAT PUOLIVU SSA. LU NT KOKOO NSI VUODEN A EE LEIRILL
TULEVAT TAPAHTUMAT
Tulevat tapahtumat
Seuraa Maailmanvaihtoa somessa: Maailmanvaihto ry – ICYE Finland
@maailmanvaihto
@maailmanvaihto
Maailmanvaihto ry – ICYE Finland Oikokatu 3, 00170 Helsinki, Finland, +358 (0)9 774 1101 maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi | www.maailmanvaihto.fi | www.icye.org