Vuoden luokanopettaja Päivi Koivisto Tarmokas, empaattinen ja taitava kasvattaja

Vuoden luokanopettaja

TARMOKAS, EMPAATTINEN JA TAITAVA KASVATTAJA

MARJA HEIKKILÄ, TEKSTI JOONATAN KOIVISTO, KUVAT

Suomen Luokanopettajat ry. on valinnut Vuoden 2022 luokanopettajaksi Päivi Koiviston Seinäjoelta. 42-vuotias Koivisto on jämäkkä mutta lempeä johtaja, joka tarttuu pulmiin siekailematta ja löytää niihin rohkeita, luovia ratkaisuja. Elementissään hän on juhlien järjestäjänä.

Vuoden 2022 luokanopettajaksi valittua Päivi Koivistoa kuvaillaan monilahjakkaaksi opettajaksi, jotka tekee työtään ilolla.

Vuoden luokanopettaja

Jalasjärvellä varttunut Päivi Koivisto tiesi jo yläkouluikäisenä haluavansa opettajaksi. – Harrastin lapsena ja nuorena pesäpalloa, jumppasin sekä toimin ensiapuryhmässä. Eikä aikaakaan, kun olin vetämässä jumppakerhoa ja ensiapuryhmää. Tykkäsin ohjaamisesta, ja se tuntui sujuvan kuin luonnostaan. Samalla vakuutuin, että opettajan ammatti on minua varten. Valintaani en ole katunut päivääkään – olen aina ollut kuin kotonani koulun käytävillä, Koivisto perustelee.

Parasta hänen mielestään on se, että opettajan työssä pystyy itse säätelemään päivän tahtia. Toisena päivänä mennään matalalla sykkeellä, toisena taas painetaan täysillä.

Toivolanrannan yhtenäiskoulussa Koivisto työskentelee kuudetta vuottaan. Luokanopettajana hänelle on ollut avartavaa nähdä läheltä aineenopettajien työn erilaisuus. – Nyt oivallan paremmin, mitä oppilailta odotetaan alakoulun jälkeen. Ja tykkään kyllä työskennellä yläkouluikäistenkin kanssa. Ongelmatilanteet selviävät pääsääntöisesti huumorilla ja läsnäololla. Kun on paikalla ja toimii jämerästi, silloin meininki pysyy aisoissa.

Pääosin Koiviston työpaikat ovat olleet

Päivi Koivisto kuuluu ulkoilmaihmisiin, ja vie mieluusti luokkansa ulos hiihtämään tai retkeilemään. Etelä-Pohjanmaalla lukuun ottamatta viiden vuoden pistäytymistä Lohjalla. Etelän oppivuodet vahvistivat vastavalmistuneen opettajan uskoa omaan osaamiseen ja kykyä toimia luokan johtajana. – Nuorena opettajana sain ison, poikavaltaisen ryhmän, jota luotsasin monta vuotta. Opettajaitsetuntoni kasvoi saadessani hyvää palautetta kollegoilta ja vanhemmilta. Sain olla oma itseni, sillä rehtori arvosti kovasti pohjalaisuuttani ja suoruuttani, Koivisto toteaa hyvillään.

Luokka kuin turvasatama

Kasvattajana ja opettajana Koivisto tähdentää oppilaantuntemuksen ja tun-

”Luokka on turvasatama, jossa oppilas uskaltaa kertoa niin kivoista kuin ikävistäkin asioista opettajalle.”

netaitojen tärkeyttä. Kaiken perustana on luottavainen ja turvallinen ilmapiiri. Jos se on kunnossa, oppimiselle on hyvät edellytykset. – Luokka on turvasatama, jossa oppilas uskaltaa kertoa niin kivoista kuin ikävistäkin asioista opettajalle. Toimin esimerkkinä kertomalla paljon itsestäni. Olen aika tunteellinen, ja liikutun helposti kaikesta hyvästä. Kuudesluokkalaiseni ovat tottuneet siihen, että ope saattaa iloissaan itkeä tirauttaa, hän tunnustaa.

Koulussa jokainen päivä on erilainen ja tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, Koivistoa se ei suuremmin haittaa, sillä hän muuntautuu vaihtuviin tilanteisiin nopeasti. – Olen mielestäni joustava ja helposti lähestyttävä. Valoisa elämänasenteeni auttaa suhtautumaan tolkullisesti myös ikäviin tilanteisiin kyllä tästä selvitään -asenteella ja etsimään ponnekkaasti ratkaisua.

Nopealiikkeisyydestään huolimatta hän haluaa olla oikeasti läsnä, kuulla ja kuunnella oppilaita. Läsnäolo on parasta ihmisenä kasvun tukemista. – Älylaitteet varastavat aivan liikaa huomiota. Vanhempien ja koulun kaikkien aikuisten pitäisi keskittyä lapsiin

”Ei saa jäädä tuleen makaamaan.”

PÄIVI KOIVISTO, 42

Valmistunut Turun yliopiston Rauman OKL:stä vuonna 2007 kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi.

Opettaa kuudetta luokkaa Toivolanrannan yhtenäiskoulussa Seinäjoella. juuriltaan ja sielultaan pohjalainen ja ylpeä siitä.

Perheeseen kuuluu aviomies ja 8-vuotias tytär.

Vapaa-aikanaan puuhastelee perheen kanssa ja harrastaa monipuolista liikuntaa.

Haaveilee matkustamisesta ja lillumisesta Välimeressä.

Mielisanonta: ”Sitte liikkuu.”

Motto: ”Ei saa jäädä tuleen makaamaan.” nykyistä enemmän. Kysellä kuulumisia ja kuunnella lasta, edes vähän aikaa ihan joka päivä.

Ulos luokasta oppimaan

Koivisto käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä ja yhdistelee niitä luovasti. Lasten hän toivoo oppivan tekemään työtä parin kanssa ja ryhmässä yksilötyöskentelyä unohtamatta.

Tietojen ja taitojen oppimisen ohella Koivisto painottaa sosiaalisuutta ja hyviä vuorovaikutus- ja kaveritaitoja. Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen ja kaverille puhutaan nätisti.

Koulun oppilaskunnan ohjaavana opettajana hän on järjestänyt kouluasterajoja ylittävää kummiluokkatoimintaa, jolla on kyetty vähentämään kiusaamista.

Jos ongelmatilanteita ilmenee, Koivisto ei kainostele huoltajille soittamista. Hän painottaa sitä, että asia kerrotaan huoltajille välittömästi ja juuri niin kuin se on. Silloin asiat eivät pääse pitkittymään. – Kerran yksi isä täällä Pohjanmaalla sanoi, että ”yritetähän ny yhres teherä siitä poijasta jonkimmoinen”. Näin kuuden vuoden jälkeen voin todeta, että hyvä poika hänestä on tullutkin, Koivisto tokaisee.

Luokkakoot pienemmiksi

Päivi Koivisto opiskeli luokanopettajaksi Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksella. Sivuaineikseen hän valitsi erityispedagogiikan ja lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin. Osaamistaan hän hyödyntää monipuolisesti. – Minua kiinnostaa haastavien oppilaiden integroiminen luokkayhteisöön. Koulussamme saan työskennellä tiiviissä yhteistyössä pienluokkien aikuisten ja lasten kanssa. Erityisopettajan kanssa yhteistyössä olemmekin löytäneet opetuksen eriyttämiseen toimivia ratkaisuja.

Vuoden 2022 luokanopettaja Päivi Koivisto toivoo, että luokassa saisi olla enintään 18 oppilasta.

Inkluusiota hän luonnehtii hienoksi ajatukseksi, mutta toteutuakseen se vaatisi aivan erilaiset resurssit kuin mitä nyt on tarjolla. Esimerkiksi luokkakoon pitäisi olla paljon pienempi ja ohjaajien määrän luokassa paljon suurempi.

Liki jokaisesta luokasta löytyy lapsia, jotka tarvitsevat tukea oppimisessa tai kasvamisessa. Silti tuen saaminen on usein nihkeää. – Vaikka tuen tarve olisi kuinka ilmeinen, sen piiriin pääseminen voi kestää luvattoman kauan, mikä sekä turhauttaa että ärsyttää minua.

Jos Vuoden 2022 luokanopettaja saisi päättää, joka ikisessä yleisopetuksen luokassa saisi olla enintään 18 oppilasta. Silloin opettajana olisi mahdollisuus tuntea oppilaansa ja pysyä kärryillä jokaisen oppimisen edistymisestä. – Kun lapsi lähtee alakoulusta, toivoisin, että hän osaa toimia arjessa ja ymmärtää, että voi itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.

Yhteisöllisyyden edistäjä

Toivolanrannan yhtenäiskoulun väki esitti Vuoden pohjalaiseksi luokanopettajaksi valittua Koivistoa Vuoden luokanopettajaksi kattavin, vakuuttavin perusteluin. Niissä ehdokasta kiitetään loistavaksi tiimipelaajaksi, yhteisen hyvän eteen ponnistelijaksi sekä loistavaksi tapahtumaorganisaattoriksi.

Koivisto toimii koulunsa hyvinvointityöryhmän vastuuopettajana. Hän on ollut aktiivisesti ideoimassa ja organisoimassa koulun yhteisiä tapahtumia ja koulutuksia, jotka ovat nostaneet koulun työhyvinvointia ja yhteishenkeä sekä tehostaneet kodin ja koulun vuorovaikutusta.

Koronapandemia toi alussa kouluarkeen yhden uuden muuttujan lisää. – Nyt on kuitenkin aika oppia elämään koronan kanssa ja kääntää katseet tulevaisuuteen. Jos puhutaan alakouluikäisestä lapsesta, kohta puolet hänen alakouluajastaan on ollut koronaa. Nyt pitää alkaa puhua siitä, mitä kaikkea voimme tehdä eikä jauhaa siitä, mitä emme saa tehdä, Koivisto napauttaa.

Liikunnasta vastapainoa

Seinäjokinen luokanopettaja myöntää tekevänsä työtään sata lasissa. Puolen tunnin automatka koululta kotiin tarjoaa tarpeellisen rauhoittumisen hetken. Voimaa ja virtaa hän ammentaa monipuolisesta liikunnasta, joka auttaa sekä pysymään kunnossa että palautumaan. – Käyn spinningissä tai pyöräilen ulkona, talvella lenkkeilen ystävien kanssa ja hiihdän. Urheillessa saan monesti hyviä ideoita vaikkapa koulun yhteiseksi tapahtumaksi tai keksin keinon, miten oppilaiden käytöstä kaupassa voitaisiin parantaa, hän paljastaa.

Toimeliaalle naiselle tekeminen on makaamista parempi konsti rentoutua. Siinä toimii parhaiten siivoaminen.