LOKI 2_2018

2/2018

LOKI

Miksi jotkut selviytyvät surusta ja toiset eivät?

Kokemusasiantuntija tukee omalla tarinallaan Kaveripaine kannustaa päihdekokeiluihin Alueelliset syöpäkeskukset potilaan asialla

: IT T N E G A O K IN R U A N E S K Y T IS SYÖPÄYHD

Suojaa lapsen iho polttavalta auringolta!

LOKI

2 - 2018 - N:o 2

Jotta kukaan ei jäisi yksin Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämänsä aikana. Vakava sairaus ei koettele ainoastaan sairastunutta itseään vaan monesti myös hänen läheisiään. Välillisesti syöpä koskettaa meistä jokaista.

Suru ja sairauden läpikäyminen on usein jaettu, ja epävarmuus omasta ja läheisten tulevaisuudesta tuo mukanaan voimakasta ahdistusta. Pelkkä taistelu pelättyä sairautta vastaan on jo itsessään koettelemus. Selviänkö?

Entä hän? Onneksi nykyään yhä useampi paranee syöpäsairaudestaan.

Tässä lehdessä kokemusasiantuntija Laura Leppänen kertoo siitä, miten lapsen sairastuminen on vaikuttanut koko perheeseen. ”Oli diagnoosi mikä tahansa, äidin ja isän tuska on yhteinen.” Nyt Leppänen toimii kokemusasiantuntijana jakamassa oman tarinansa ja auttamassa muita samassa tilanteessa olevia.

Tärkeää on, ettei kukaan jäisi yksin sairautensa kanssa. Psykologi Soili Poijula kehottaa auttamaan muita – ja myös antamaan toisten auttaa itseään. Aktiivinen selviytyminen ei tarkoita sitä, että olisi yksin vahva.

Miten lohduttaa isovanhempaa suuren surun hetkellä? Entä minkälaista rohkaisua nuoren on todettu kaipaavan vanhemman menehtymisen jälkeen? Näistäkin voit lukea lisää lehden sivuilta.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toimii syöpäsairaan ja hänen omaistensa tukena. Yhdistyksen tavoitteena on, että sairastuneista mahdollisimman moni paranee ja että sairastavat läheisineen voisivat elää kaikin puolin rikasta elämää hyvän hoidon ja tuen ansiosta. Olemme tässä, teitä varten.

Syöpäkuntoutusta suunniteltaessa huomioidaan yhä paremmin myös sairastuneen lähipiiriin kuuluvat. Tänä vuonna Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa toteutetaan uutuuskurssi, joka on tarkoitettu niille nuorille aikuisille, joiden vanhempi on sairastunut syöpään. Sopeutumisvalmennuskurssien tiedot löydät takakannesta.

Aleksi Rajamäki Päätoimittaja

PAREMPI KUVA LÄHEISESI VOINNISTA Enemmän kuin puhelinsoitto – enemmän kuin turvalaite

Lumon käyttäjä voi soittaa läheiselleen vain kasvokuvakkeen painalluksella.

Laite mahdollistaa turvallisen kuvayhteyden Lumon ja matkapuhelimen* välillä.

Laitteessa on myös turvapainike ja erillinen turvaranneke.

-15%

ETU VUOKRA

STA

Jäsenetutarjous:

15% alennus kk-vuokrahinnasta (49€) vuoden 2019 loppuun saakka!

Etusi n. 88€/vuosi.

Minimisopimus 6kk. Toimitusmaksu 39€.

Ei muita käyttö- tai sopimuskuluja. *Lumo voi soittaa Android-puhelimiin (versio 5.0 ja uudemmat)

044 777 87 21 info@oulumo.com

PARAS

innova DigiAgeTa atio -messuillalk 2018 6/18

facebook.com/oulumo/

Ingen ska behöva vara ensam

www.oulumo.com

Var tredje finländare insjuknar i cancer i något skede av sitt liv. En allvarlig sjukdom tär inte bara på den insjuknades krafter, utan utgör många gånger även en utmaning för de anhöriga. Indirekt berör cancern oss alla.

Tankarna kring sorg och sjukdom är något som man ofta delar, och osäkerheten för den egna och de anhörigas framtid medför kraftig ångest.

Redan kampen mot den befarade sjukdomen är en påfrestelse i sig. Överlever jag? Och hur går det för min nära? Lyckligtvis blir antalet som överlever cancer hela tiden större.

I den här tidskriften berättar erfarenhetsexpert Laura Leppänen om hur ett sjukt barn har inverkat på hela familjen. ”Vilken diagnosen än är, bär föräldrarna på en gemensam smärta.” Leppänen fungerar nu som erfarenhetsexpert genom att dela med sig av sin berättelse och genom att hjälpa andra i samma situation.

Det är viktigt att ingen blir ensam med sin sjukdom. Psykolog Soili Poijula uppmanar oss att hjälpa andra – och att också ta emot andras hjälp.

Aktiv överlevnad betyder inte att man ensam måste vara stark. Hur tröstar man en far- eller morförälder i sorgens stund? Eller hurdan uppmuntran och tröst har de unga konstaterats behöva när en förälder går bort?

Du kan läsa om detta i den här tidskriften.

Sydvästra Finlands Cancerförening stöder de cancersjuka och deras anhöriga. Föreningens mål är att så många insjuknade som möjligt ska blir friska och att de insjuknade och deras anhöriga ska kunna leva ett på alla sätt rikt liv tack vare god vård och stöd. Vi finns här för er.

I planeringen av cancerrehabilitering beaktas allt bättre också den insjuknades närmaste. I Meri-Karinas välmåendecenter genomförs i år en nyhetskurs avsedd för unga vuxna, vilka har en förälder som insjuknat i cancer. Uppgifter om anpassningsträningskurser finns på baksidan.

Aleksi Rajamäki Chefredaktör

LOKI

Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puhelin 02 2657 666 (info) Sähköposti: viestinta@lssy.fi Päätoimittaja: Aleksi Rajamäki Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Painos: 223 000 Painopaikka: Turun Sanomat Lue lehteä verkossa: www.lssy.fi/julkaisut Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2019 ISSN 2489-5202

Laitila Uusikaupunki Keskuskatu 22, Laitila Rauhankatu 6, Uusikaupunki

| Puh. 02–856 556 | Puh. 0105 815 900

euronics.fi

LOKI

N:o 2 - 2018 - 3

LOKIIN MERKITTYÄ

Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki

Lionseilta 5 000 euroa nuuskan vastaiseen työhön Lions Club Mietoinen / Ulricat osallistuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveydenedistämistyöhön lahjoittamalla 10-vuotisjuhlarahansa yhdistyksen NIKO-projektille.

Naisklubi haluaa lahjoituksellaan edistää etenkin nuorille suunnatun terveyskasvatuksen järjestämistä toimialueensa kouluissa. Lahjoituskirjeessä linjataan ytimekkäästi: ”Nuuskaa vastaan!”

NIKO-projektissa toimintaa järjestetään sekä nuorille että heidän vanhemmilleen, opettajilleen ja valmentajilleen.

Keskeisenä tavoitteena on tehdä ennaltaehkäisevää terveyden edistämistä yhdessä nuorten kanssa.

– Terveystieto menee parhaiten perille, kun nuoret saavat itse tehdä. Toiminnallista ja osallistavaa koulutusta toteutetaan myös nuorten tärkeille lähiaikuisille. Aikuiset roolimallit ovat kaveripaineen jälkeen merkittävin syy nuorten päihteiden käytölle, projektin päällikkö Minna Salakari kertoo.

Vuonna 2006 perustettu LC Mietoinen / Ulricat vaikuttaa usean kunnan

alueella, jäseniä on muun muassa Maskusta, Mynämäeltä, Nousiaisista ja Taivassalosta. Klubi on nimetty Mietoisten mukaan, sillä se kokoontuu Mietoisten alueella, osana nykyistä Mynämäen kuntaa.

LC Mietoinen / Ulricat kerää varoja muun muassa Mietoisten maamiesseurantalolla joulukuussa pidettävien markkinoiden avulla. Eri tapahtumien kautta saadut varat lahjoitetaan alueelliseen hyväntekeväisyyteen. Klubi on aiemmin muun muassa kutonut niin sanottuja Sielun kaulaliinoja ja pipoja Tyksin syöpätautien klinikalle.

Naisleijonat myönsivät rahalahjoituksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Meri-Karinassa 24. elokuuta. Lahjoituksen vastaanottivat projektipäällikkö Salakari ja yhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen.

LC Mietoinen / Ulricat myönsi 5 000 euroa nuorten nuuskankäytön vastaiseen työhön toimialueensa kouluissa. Lahjoituksen ojensi klubin presidentti Sirpa Nieminen.

”Mun sydämeni tänne jää”

Kevätkonsertti soi Heikki Löyttyniemen muistolle Karinakodin pihamaa sai enkelin siipien muotoja mukailevan veistoksen keväällä 2015. Patsas oli muistolahja edesmenneelle Heikki Löyttyniemelle, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallituksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle, hänen syntymäpäivänään. Kolme vuotta myöhemmin Löyttyniemeä muistettiin hyväntekeväisyyskonsertilla Meri-Karinassa.

– Massiivinen graniittiveistos, Toivon patsas, on edelleen jykevästi paikallaan.

Jo tuolloin aurinkoisena helluntaipäivänä heräsi ajatus siitä, että täällähän voisi järjestää tapahtumia, Heikin poika Matti Löyttyniemi totesi juhlatilaisuuden avauspuheessa.

Tällä kertaa Meri-Karinan katetulle sisäpihalle, Heikki Löyttyniemen mukaan nimetylle Heikin Pihalle, ja naapurissa sijaitsevaan Taidekappeliin saapui juhlayleisöä nauttimaan luennosta ja keväisestä konsertista. Tilaisuudella haluttiin muistaa edesmenneen turkulaisvaikuttajan 90-vuotissyntymäpäivää ja tukea samalla saattohoitotyötä.

– Isäni piti lauluista, vaikka hänellä ei ehkä itsellään ollut kummoista lauluääntä, Matti Löyttyniemi hauskuutti kuulijoita ja jatkoi: – Hän kuitenkin kirjasi mielellään ylös lempikappaleitaan. Niitä ovat muun muassa Täällä Pohjantähden alla, Taivas on sininen ja valkoinen, Vaiennut viulu ja Mun sydämeni tänne jää. Laulut on otettu hienosti huomioon konsertin ohjelmistossa.

Kevätkonsertin kauniista musiikista vastasivat sopraano Irina Tatti ja pianisti Kaija Jukola. Kansallisen syöpäkeskuksen toimintaa käsittelevän juhlaluennon

piti Tyksin toimialuejohtaja, dosentti Sirkku Jyrkkiö.

Saattohoidossa kuoleva kohdataan kunnioittaen

Saattohoitosäätiön tervehdyksen tilaisuuteen toi asiamies Ville Viitanen.

– Yhteisten asioiden hoitaminen ja läheisistään huolehtiminen olivat Heikki Löyttyniemelle sydämenasioita. Yksi niistä oli myös oman saattohoitokodin saaminen Turkuun lähes neljännesvuosisata sitten.

Viitanen muistutti, että Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön taloudellisesti hankalat viime vuodet ovat tulleet pelastetuiksi pitkälti yksityisillä raha- ja testamenttilahjoituksilla. Myös konsertin tuotto osoitetaan Karinakodin toiminnan tukemiseen lyhentämättömänä.

Karinakodin vastaava hoitaja Satu Nurmela välitti järjestäjille ja Löyttyniemen omaisille lämpimät kiitokset koko hoitohenkilökunnan puolesta ja kertoi Karinakodin hoitotyöstä, jossa keskeisenä tavoitteena on suoda parantumattomasti sairaalle mahdollisimman arvokas ja hyvä kuolema.

– Turvallisuuden kokeminen on hoidon kulmakivi. Kohtaamme ihmisen lempeästi ja kunnioittavasti. Välittämisen osoittaminen, päivittäisissä asioissa auttaminen sekä sairauden teettämien oirei-

Juhlayleisö viihtyi Meri-Karinassa Heikki Löyttyniemen katetulla nimikkopihalla, Heikin Pihalla.

Sopraano Irina Tatti tulkitsi Löyttyniemen lempisävelmiä tunnelmallisessa Taidekappelissa. den lievittäminen ovat perustehtäviämme. Myös potilaiden omaiset huomioidaan, ja heidän jaksamistaan tuetaan.

– Vapaaehtoiset ovat rikastuttava osa työtämme, he tuovat siihen läsnäoloa ja arjen tuulahdusta, Nurmela kertoi.

Hyväntekeväisyystilaisuus järjestettiin edesmenneen kaupunkineuvos Heikki

Löyttyniemen 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi Meri-Karinassa ja Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa 25. toukokuuta. Viimeistään nyt Meri-Karinan asukkaiden ja sopeutumisvalmennuskurssilaisten olohuoneenakin tunnettu Heikin Piha lunasti paikkansa toimivana tapahtumapaikkana.

Uudenkaupungin leijonat lahjoittivat lapsisyöpäperheiden virkistystoimintaan Lions Club Uusikaupunki-Männäinen lopetti toimintansa viime vuonna ja päätti myöntää varainhankinnassa kertyneet noin 2 000 euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosastolle.

Toiveena oli, että rahat käytettäisiin alueel-

la asuvien syöpälasten ja -nuorten hyväksi.

Saatu lahjoitus on tarkoitus suunnata syöpää sairastavien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä virkistykseen esimerkiksi siten, että varoilla kustannettaisiin kylpyläpäivä tai liput jääkiekko- tai koripallo-otte-

luun, kiinnostuksen ja voinnin mukaan.

Avustusta varten tehdään hakemus, jonka käsittelee paikallisosaston johtokunta. Ehtona on, että avustusta hakevan syöpäsairaan lapsen tai nuoren on asuttava Uudenkaupungin paikallisosas-

ton toiminta-alueella.

Sairastuneen lapsen tai nuoren huoltaja voi ottaa yhteyttä Tarja-Liisa Kukkoseen, joka päivystää Uudenkaupungin keskustassa sijaitsevalla Ystävän Tuvalla (Alinenkatu 26) torstaisin kello 13–17.

LOKI

4 - 2018 - N:o 2

Teksti ja kuva: Sini Silvàn

Kokemusasiantuntija tarjoaa läsnäoloa

– Jotkut sanovat, etteivät kestäisi, jos jotain tällaista tapahtuisi. Mutta voimat löytyvät, kun on pakko, Laura Leppänen sanoo.

Kokemusasiantuntijana tärkeää on kuunnella. Laura Leppänen on syöpään sairastuneen lapsen äiti, kärsivät, sisarukset, koko perhe, isoäidit, tädit, sedät ja enot. joka tarjoaa nyt kokemusasiantuntijana läsnäoloaan tueksi toisille vanhemmille.

– Olemme olleet tosi avoimia ja Laura Leppäsen avarassa kodissa Raisiossa eletään ihanaa kesäpäivää. Perheeseen kuuluu mies ja kuusi lasta, vanhin heistä on 11, nuorin neljä. Kotiin on palannut ilo.

– Elimme huoletonta lapsiperhe-elämää, Laura Leppänen kertoo tilanteesta viisi vuotta sitten.

Perheessä oli silloin kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Laura hoiti lapsia kotona, mies teki töitä ulkomailla. Päivämäärä, joka muutti kaiken, on jäänyt tarkasti mieleen. 5.4.2013 Tomin kanssa mentiin terveyskeskukseen hänen kellertävän ihonvärinsä takia.

– Oli hänellä ollut mustelmia, mutta kenellä kolmivuotiaalla ei olisi ollut.

Lääkärissä syntyi heti vakava verisyöpäepäily, menimme Tyksin lasten- ja nuorten poliklinikalle.

– Olen todella tyytyväinen ja kiitollinen Raision terveyskeskuslääkärille, joka heti otti huolemme todesta ja lähetti meidät Tyksiin.

Ensin otettiin laboratoriokokeita, ja niissä näkyi jo kaikilla kolmella verilinjalla, että kaikki ei ollut kunnossa. Niin hemoglobiini, trombosyytti- kuin leukosyyttiarvotkin olivat kaikki pielessä. Äitinä oppi asiantuntijaksi asioissa, joita ei haluaisikaan tietää. Tom-poika oli sairastunut akuuttiin lymfoplastileukemiaan (ALL).

Äidin ja pojan sairaala-aika

Laura Leppänen ja Tom-poika jäivät sairaalaan. Alkoi äidin ja pojan sairaalaaika.

– Luojan kiitos isovanhemmat, appivanhemmat ja oma äiti olivat lähellä, he hoitivat kotia ja muita lapsia. Mies oli Venäjällä töissä, sieltä ei päässyt kotiin niin vain.

Ensimmäinen vuosi oli intensiivistä sairaala-aikaa. Jokaista sytostaattia seurasi infektio ja kuume, jolloin palattiin

takaisin sairaalaan. Sairaalasta ja Tyksin lasten ja nuorten hematologisesta osastosta tuli toinen koti.

– Ei ole pitkä aika, kun Tom-pojalle kerroin satua hänen elämästään, en viitsinyt siihen sitten liittää sairaala-aikaa.

Ja Tom katsoi minua suurin silmin ja kysyi, minkä takia et kerro minun toisesta kodista, siitä sairaalasta.

Vanhemmalle se oli muistutus kunnioittaa sitä, että sairaala-aika on osa lapsen elämää, ei sitä tarvitse poistaa.

Uudesta raskaudesta toivoa ja iloa

Kun Tom sairastui, tarkoitus ei ollut enää hankkia lisää lapsia. Laura pohti miehensä kanssa, että jos lapsi on tullakseen, niin saa tulla. Hän alkoi odottaa perheen kuudetta lasta, ja siitä tuli perheelle elämää kantava ja jatkava voima.

Kaj syntyi, kun Tomin viimeinen sytostaattijakso oli loppumassa.

– Tom on ikionnellinen, kun ”hän sai tuoda pikkuveljen kotiin”. Ja niin se olikin, Kajn syntymään Tomilla oli suuri merkitys.

Kolme ja puoli vuotta perhe eli korkean infektioriskin elämää. Lapset eivät käyneet päivähoidossa, kaverisynttäreillä eivätkä kaupassa.

– Ne olivat ne ainoat vuodet, kun ei ollut syysflunssia eikä helmi-maaliskuun vatsatauteja.

– Meillä on niin suuri onni siinä, että on paljon lapsia, heistä oli toisilleen seuraa. Kuitenkin lapset pystyivät oppimaan sosiaalisia taitoja.

Yksi tärkeä henkireikä oli myös lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö.

Sen tilaisuuksiin voitiin mennä. MeriKarinasta tuli tuttu paikka lapsille. Syöpälapset ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Myös äidin mieli sairastui

Leppänen kertoo, että otti kesken sairaalajakson kerran kuvan käytävästä ja kir-

joitti, että ”tulee se päivä, että tulen kiittämään täällä olosta”. Silloin ei vielä jaksanut uskoa siihen, mutta silloin jo näki, että se hetki on tulossa.

Lapsen sairastuminen oli raskas matka, mielelle ja ruumiille. Laura sairastui myös itse äitinä paniikkihäiriöön, yleiseen ahdistuneisuushäiriöön ja vaikeaan masennukseen. Tilanne pääsi jo pitkälle, ennen kuin hän osasi hakea apua.

– Viimein läksin eheyttämään itseäni, pääsin terapiaan ja sain hoitoa.

Kaksi vuotta sitten Laura alkoi myös juosta. Yksin juostessaan hän pystyi itkemään. Yksi etappi eteenpäin Leppäselle oli se, kun Tyks haki koulutettavaksi kokemusasiantuntijoita.

– Ajattelin, että jos jotain voisin tehdä, niin hyvä. Se oli heti minun juttuni, ja olen ollut siitä tosi kiitollinen. Sain tehdä jotain, tukea niitä perheitä ja olla läsnä.

Leppänen on koulutukseltaan lyhytterapeutti ja aloittaa syksyllä lähihoitajan opinnot. Hän katsoo, että aina tarvitaan selviytymisstrategia.

Suuren pelon kanssa olet yksin

– Vanhempana pelko on ollut tosi suurta, se on ollut niin suuri, että siitä ei saa otetta. Kun se on niin suurta, se vyöryy päälle, se on totaalista.

Kokemuksesta Leppänen kertoo, että suru tulee myöhemmin. Ihan ensin se tuli Tompan, pienen lapsen koettelemuksista. Miksi hän joutui kestämään niin paljon kipua ja toimenpiteitä. Äitinä ei voinut viedä kipua pois, vaikka lapsi pyytää.

– Jokainen tietää, että tekisi mitä vaan, ettei sen lapsen täytyisi voida huonosti.

Jälkikäteen vyöryivät psyykkiset oireet.

Lapsen sairastuminen tarkoittaa, että koko perhe sairastuu, se haastaa koko perheen ja myös parisuhteen. Kaikki

ottaneet lapset mukaan. Tom isoveljineen on ollut Meri-Karinassa taideterapiassa.

Kaisa Haltian taideterapiassa he ovat saaneet purkaa asiaa lapsenomaisesti tekemällä.

Leppänen kertoo tilanteesta, jossa kuuli isoveljen puhuvan sisarukselleen vessassa käsien pesemisestä: ”Jos me ei pestä käsiä kunnolla, niin Tom kuolee.”

Oli myös hyvä, että hän kuuli sen. Lapset elävät vahvasti mukana ja reagoivat.

Mutta oli tärkeää sanoa, että jos yhden kerran kädet jäävät pesemättä, se ei ole niin vaarallista. Syyllisyys on herkästi tarttuvaa.

Kun lapsen syöpä on ohi, siitä voi silti puhua, se ei voi olla musta aukko elämässä. Sitä ei voi lakaista maton alle.

Katkeruus ei auta. Viha ei vie eteenpäin.

Parisuhdekin selvisi

Myös Leppästen parisuhde on selvinnyt.

Laura Leppänen kertoo tilanteesta, kun soitti miehelleen, kun Tom sairastui.

– Hän sanoi minulle puhelimessa, että ”Laura, me selviämme tästä, ja painotti sitten oikein, että – yhdessä”. Parisuhteessakin on hyväksyttävä se, että toisen tapa surra on erilainen kuin oma.

Nyt perheessä alkaa olla jo ilon hetkiä.

Isä saa viedä poikansa isä–poika-matkalle, ja Tom on 8-vuotias ekaluokkalainen.

– Oli diagnoosi mikä tahansa, niin se äidin ja isän tuska on yhteinen. Tunnit sairaalassa ovat pitkiä ja yksinäisiä, Leppänen kertoo. Juuri siksi Leppänen on valinnut maanantai-illat, jolloin hän on paikalla toisia varten.

Tom-pojan kanssa kontrollit jatkuvat kolmen kuukauden välein. Kokemusasiantuntijana on helppo mennä sairaalaan, äitinä se on edelleen vaikeaa.

Kokemusasiantuntijana pystyy sanoittamaan niitä asioita, joita ei kaikille voi kertoa. Voi vastaanottaa niitä negatiivisia tunteita, joita ei voi muille ilmaista. Toivon näkökulma on myös tärkeä.

LOKI

N:o 2 - 2018 - 5

”Paras kesätyö, mitä minulla on ollut”

Lastenohjaajat lapsisyöpäpotilasperheiden tukena Teksti: Pia Ilves • Kuva: Aleksi Rajamäki Lastenohjaajat toimivat aktiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsiperhetoiminnassa, kuten yhdistyksen järjestämillä perhekursseilla. Lisäksi lastenohjaajat ovat mukana lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerön toiminnassa. Sykerö tukee toiminnallaan alueen syöpään sairastuneita lapsia ja heidän perheitään.

Lastenohjaajat työskentelevät vuosittain Meri-Karinassa pidettävillä ja Kelan rahoittamilla sopeutumisvalmennuskursseilla. Kesäkursseille osallistuu perheitä, joissa on syöpään sairastunut lapsi.

Sopeutumisvalmennuskursseille voivat hakea mukaan lapsisyöpäpotilasperheet eri puolilta Suomea. Kurssien tarkoituksena on edesauttaa koko perheen sopeutumista muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

Vertaistukea ja tunteiden käsittelyä

Sini Ekroos, yksi lastenohjaajista, opiskelee Jyväskylän yliopistossa viidettä vuotta erityisopettajaksi ja haki mukaan kuultuaan kesätyöstä opiskelukaveriltaan, joka oli aiemmin työskennellyt sopeutumisvalmennuskursseilla.

– Olen itse sairastanut lapsena munuaissyövän, ja oma perheeni on ollut mukana sopeutumisvalmennuskurssilla. Sairaudesta on jo aikaa, mutta se on aina osa elämääni. Pystyn kursseilla omalta osaltani osoittamaan, että sairauden jälkeen voi elää ihan tavallista elämää, Ekroos kertoo.

Perhekursseilla lastenohjaajat mahdollistavat toiminnallaan lapsille ja nuorille vertaistuen saannin ja tunteiden käsittelyn yhdessä muun työryhmän kanssa. Syöpää sairastavien lasten on mahdollista tavata muitakin lapsia, jotka käyvät läpi samankaltaista sairautta, ja jakaa kokemuksiaan heidän kanssaan.

– Koin, että oman sairastamiseni vuoksi pystyin ymmärtämään kurssilaisten sairaalakokemuksia. Olisin itse nuoruudessani toivonut näkeväni aikuisen, jolla oma sairaus on jo takanapäin, Ekroos pohtii.

Lisäksi sairastavien lasten sisarukset huomioidaan ja heidän kanssaan käydään läpi sisaruksen sairautta ja sen tuomia muutoksia arkeen. Kursseilla lapsille annetaan mahdollisuus löytää onnistumisen kokemuksia ja ilon hetkiä leikkien ja liikunnan avulla.

Unohtumaton työkokemus

Lastenohjaajat työskentelevät myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tukemilla perhekursseilla. Kursseilla ohjaajat mahdollistavat lapsille vertaistuen saannin toiminnallisten menetelmien avulla. Lapset näkevät, että on muitakin samassa tilanteessa eläviä perheitä.

Ekroos kuvailee kursseilla työskentelyn olleen palkitsevaa, parhaiten hänen mieleensä jäivät yhteiset hetket ja keskustelut lasten sekä vanhempien kanssa.

– Sain paljon kokemusta lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelystä, kurssiohjelman suunnittelusta eri-ikäisille lapsille ja nuorille sekä tiimityöskentelystä muiden lastenohjaajien kanssa. Meillä oli hyvä ryhmähenki. Paras kesätyö, mitä minulla on ollut, Ekroos hymyilee.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kursseja järjestetään seuraavaksi kesällä 2019. Kurssien lisätiedot ja hakuohjeet päivittyvät yhdistyksen nettisivuille lähempänä ajankohtaa.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen perhekursseilla työskentelee joukko lastenohjaajia vuosittain. Kuvassa Anni Penttilä (ylärivissä vasemmalta), Vilma Seppänen ja Pia Ilves. Alarivissä Tekla Mirala, Emilia Ward ja Sini Ekroos.

Sykerö tuo virkistystä ja iloa arkeen

Sykerö-kerhon toiminnassa lastenohjaajat ohjaavat muun muassa infektioriskittömiä lastenhoitopäiviä ja liikuntakerhoa. Sairauden vuoksi lapsen puolustuskyky on erittäin heikko. Lapset voivat herkästi saada erilaisia infektioita ja joutuvat siksi elämään infektioeristyksessä. Perheet joutuvat pohtimaan tarkkaan, minkälaisiin paikkoihin he voivat mennä ja keitä he voivat tavata.

Sykerön infektioriskittömät lastenhoitopäivät ovat turvallisia infektioeristyksessä eläville lapsille ja antavat lapsille mahdollisuuden tavata muita ikäisiään. Lastenhoitopäiviä järjestetään keskimäärin kerran kuussa kuuden tunnin ajan. Päivien aikana lapset ovat ohjaajien vastuulla ja vanhemmat saavat omaa aikaa ja hengähdyshetken.

Lastenhoitopäivät mahdollistavat lapsille vertaistuen saannin, vaihtelua arkeen ja lapsille ominaisen leikin.

– Lastenohjaajat ovat Sykerölle huima rikkaus.

He ovat tulleet tavallaan korvaamaan päiväkodin, kerhon, koulun, nuokkarin ja harrastusten tuttuja ja turvallisia aikuisia, niitä, jotka lapsilta jäävät arjesta pois sairauden myötä, Sykerö-kerhon puheenjohtaja Taina Ylenius sanoo.

– On kaikkien – niin lasten, vanhempien kuin Sykerönkin – etu, kun samat aikuiset tapaavat lapsia sairaalassa, tapahtumissa ja kursseilla. Lastenohjaajat ovat yksi lapsia liikkeelle saava voima.

Liikuntakerho puolestaan antaa lapsille mahdollisuuden säännölliseen liikuntaharrastukseen, koska lasten omat harrastustoiminnat usein loppuvat sairauden ja infektioeristyksen vuoksi. Sykerön infektioriskitöntä liikuntakerhoa järjestetään syyskuun lopulta alkaen aina parittomien viikkojen keskiviikkoisin. Kerhossa lapset pääsevät tutustumaan erilaisiin lajeihin ja liikuntaleikkeihin matalalla kynnyksellä.

Lastenohjaajat ovat mukana myös muissa Sykerön tapahtumissa, kuten virkistysleireillä, ja tekevät välillä vierailuja ilahduttamaan sairaalassa olevia pieniä potilaita. Sykerön tapahtumista voi lukea lisää nettisivuilta www.lssy.fi/sykero.

Aurinko helli rantalentiksen pelaajia 11. elokuuta.

Sykerö Beach valtasi Sorttamäen 16. kerran Hyväntuulinen Sykerö Beach -hyväntekeväisyysturnaus järjestettiin tuttuun tapaan elokuun toisena viikonloppuna.

Turnausviikonlopun ensimmäisenä päivänä pelattiin naisten ja miesten kilpa-, yleis- ja harrastesarjat kolmen pelaajan joukkuein. Päätöspäivänä miteltiin naisten ja miesten A- ja B-sarjat pareittain.

Sykerö Beach -turnauksen tuotto suunnataan nimensä mukaisesti Sykerölle, syöpään sairastuneiden lasten ja heidän perheidensä hyväksi.

Tänä vuonna turnaus pelattiin jo kuudettatoista kertaa. Järjestäjät Pia ja Ville Kakko toivottavat kaikki beach volleyn ystävät tervetulleiksi MeriKarinan hyvinvointikeskuksen naapurissa sijaitsevalle rannalle myös ensi vuonna.

– Kaikenikäiset ja -tasoiset pelaajat voivat ilomielin osallistua. Sykerö Beach pelataan ennen kaikkea hyvällä meiningillä, Ville Kakko kannustaa.

Jos ilmoittautuneita joukkueita on riittävästi, Kakot lupaavat järjestää seka- ja juniorisarjat perinteisten ottelumuotojen lisäksi. Kenttien lukumäärää on mahdollista kasvattaa helposti. Sorttamäen ranta on tasainen, suojaisa ja rauhallinen, joten siellä voivat perheen pienimmätkin temmeltää turvallisesti.

Lisätietoja turnauksesta saa Ville Kakolta numerosta 040 839 7576.

Tyksin lasten syöpäosasto sai uudet sairaalavaatteet

Lastenvaateyritys Vimma lanseerasi keväällä uuden sairaalavaatemalliston Helsingin Messukeskuksessa.

Suurelle yleisölle printtikuoseja pääsi tuoreeltaan esittelemään LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen Sykerö-kerhon lapsia sekä Tyksin lastenklinikan osaston potilaita. Rohkeat pikkumannekiinit ottivat lavan haltuun Lapsimessujen yhteydessä järjestetyssä hyväntekeväisyysmuotinäytöksessä. Näytöksessä esiintyi nuori räppäri Joacim Viljamaa, joka räppäsi syöpään liittyvistä kokemuksistaan.

Mallisto on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä tekstiilitaiteilija Maija Louekarin ja Brother Christmasin eli Ari Koposen kanssa. Louekari on tullut tunnetuksi Vimman lisäksi muun muassa Marimekolle suunnittelemistaan kuoseista.

Uudet sairaalavaatteet lahjoitettiin Tyksin lasten ja nuorten syöpä- ja veritautien osastolle 18.

Syöpää sairastaneet lapset ja nuohuhtikuuta. Hankkeessa olivat ret esittelivät uusia sairaalavaatmukana myös Vimman perustaja teita hyväntekeväisyysmuotinäyja johtaja Marjut Rahkola ja töksessä perjantaina 20.4. ManneKirsi Hellman, joka työskente- kiineiksi pääsivät Ellen Ronumäki lee Tyksissä lastenohjaajana. (vas.) ja Kerttu Jokinen.

Turussa zumbattiin syöpään sairastuneiden lasten hyväksi

Lauantaina 12.5. Turun Puolalanpuiston valtasi Zumbathon-tapahtuma, joka kutsui nauttimaan liikunnan ilosta ja samalla lahjoittamaan pienten syöpäpotilaiden hyväksi. Tapahtuman koko tuotto suunnattiin Sykerö-kerhon toimintaan.

Idea hyväntekeväisyystapahtuman järjestämisestä tuli Zumba-ohjaaja ja -yrittäjä Mia Kuusistolta, jolle oli henkilökohtaisesti tärkeää saada auttaa syöpäsairaita lapsia ja nuoria tanssiliikunnan avulla.

– Mikään ei ole koskettanut minua niin syvästi kuin ohjata iloista liikuntaa näille rohkeille lapsille muutamana kesänä Meri-Karinan sopeutumisvalmennuskursseilla. Kenenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi joutua kokemaan syöpäsairauden kaltaisia isoja ja vakavia asioita elämässään.

– Olen toiminut Zumba-ohjaajana viisi vuotta ja halusin järjestää tapahtuman sen kunniaksi. Matka ohjaajana on ollut huikea, siihen on mahtunut kaikenlaista ihanaa vuosien varrella, Kuusisto kertoo.

Tapahtumaan toivat vauhtia Kuusiston ohjaamien FaceVizion ryhmien lisäksi muun muassa Turun Yrittäjänaisten zumbaajat.

Sykerö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen alainen potilaskerho, joka järjestää monipuolista toimintaa syöpään sairastuneille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Tekstit: Aleksi Rajamäki Kuvat: Taina Ylenius, Aleksi Rajamäki

LOKI

6 - 2018 - N:o 2

Biopankit mukana kansalaisten terveyden edistämisessä

Syöpänäytteiden keräys osaksi sairaalan normaalia toimintaa

Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki ”Hyvän ketju” on Suomen biopankkien yhteiskampanja, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa syöpänäytteiden keräys osaksi sairaala-arkea. Biopankkien tehtävänä on koota ja säilyttää kudos- ja verinäytteitä sekä muita terveystietoja lääketieteellistä tukimusta varten.

Biopankit varastoivat biopankkisuostumuksen antaneiden henkilöiden näytteitä ja näytteisiin liittyviä tietoja sekä luovuttavat niitä korkealaatuisille tutkimus- ja tuotekehityshankkeille. Tavoitteena on muun muassa selvittää sairauksien syitä ja edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä.

Kerätyt aineistot toimivat pohjana hyvin monenlaiselle terveys- ja lääketieteelliselle tutkimukselle. Biopankkitutkimuksen avulla kehitetään diagnostiikkaa, lääkkeitä ja uusia hoitomuotoja.

– Mittavaa näytekokoelmaa voidaan käyttää esimerkiksi syöpätutkimukseen ja siten edistää muun muassa eturauhassyövän hoitoa. Auria Biopankin näytteistä merkittävä osa on syöpänäytteitä, tutkimushoitaja Heidi Aaltonen Auria Biopankista kertoo.

Tyksin ja Turun yliopiston yhteydessä toimiva Auria on Suomen ensimmäinen sairaalabiopankki. Aurialla on toimipisteet lisäksi Vaasan ja Satakunnan keskussairaaloissa. Sen ovat perustaneet Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Sittemmin Suomessa on aloittanut yhdeksän muuta biopankkia.

– Biopankit eivät itsessään ole hoitavia tahoja mutta mahdollistavat terveysdatan varastoimisen ja hyödyntämisen osana sairaalaorganisaatiota.

Syöpänäytekeräys osaksi arkea

Suomen biopankit ovat yhdistäneet voimansa kansallisessa kampanjassa, jonka tavoitteena on kehittää syövän hoitoa keräämällä entistä laajempi, koko maan kattava syöpänäytenäytearkisto tutkijoiden käyttöön. ”Hyvän ketju” -kampanjaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

– Mahdollistamme potilaiden tasa-arvon terveydenhuollossa, kun tutkimuskäyttöön on saatavilla mahdollisimman monipuolinen näytekirjo. Sairauksia voidaan siten hoitaa entistä täsmällisemmin ja tehokkaammin, Aaltonen sanoo.

Syöpänäytekeräyskampanjan myötä näytevalikoima laajenee entisestään, kun kaikilta uusilta suostumuksen antaneilta syöpäpotilailta pyritään keräämään tuorekudosnäytteen lisäksi niin sanottu nestebiopsia eli käytännössä ylimääräinen verinäyte.

– Päämääränä on, että tutkimuksen tarvitsemat näytteet löytyisivät valmiina biopankkirekisteristä. Nestebiopsioissa on tärkeää, että tutkittava näyte on mahdollisimman edustava eli sisältää tarpeeksi syöpäsoluja.

Terveemmän tulevaisuuden puolesta

– Biopankkitoiminnalla rakennetaan terveempää tulevaisuutta. Näytteen luovuttaminen pankkiin on vapaaehtoista mutta arvokasta hoitoa tukevan tutkimustyön kannalta, kertoo Suomen biopankkien yhteiskampanjan parissa työskennellyt tutkimushoitaja Heidi Aaltonen.

Biopankkinäyte askel askeleelta • Biopankkisuostumukseen perehtyminen ja kirjallinen suostumuslomake • Näytteenotto hoitoon liittyvän näytteenoton tai tieteelliseen tutkimukseen osallistumisen yhteydessä • Näytteen prosessointi ja laadun tarkistaminen biopankissa • Näytteen koodaus ja jakaminen pienempiin kertaeriin • Näytteen säilyttäminen näytesäilytysjärjestelmässä • Tutkimuskäyttö lääketieteellisessä tutkimuksessa Lähde: Biopankki ja syöpäpotilas (2017). Suomen Syöpäpotilaat ry:n toimittama ja julkaisema potilasopas, jossa avataan biopankkitoiminnan tarkoitusta ja sen merkitystä syöpäpotilaiden hoidolle. Tutustu netissä: www.syopapotilaat.fi

Biopankkeihin kootaan ihmisperäisiä näytteitä monenlaisia tutkimustarpeita varten.

Biopankkien näytekokoelmia hyödynnetään esimerkiksi syöpätutkimuksessa.

Näytteet saadaan potilailta normaalin diagnostiikan yhteydessä yhteistyössä heitä hoitavan sairaalan kanssa.

Näytteen antamisesta ei aiheudu ylimääräisiä toimenpiteitä, käyntejä eikä kustannuksia.

Biologisia näytteitä, esimerkiksi pala kudosta tai koeputkellinen verta, voidaan kerätä biopankkiin vain potilaan suostumuksella. Suostumus tarvitsee antaa ainoastaan kerran, ja sen voi perua milloin tahansa halutessaan.

– Näytteen antaminen on vapaaehtoista. Biopankkisuostumuksen antamisesta on oikeus kieltäytyä, eikä kieltäytyminen vaikuta itse hoitoon.

Aaltonen muistuttaa, että suostumuksen antaminen voi kuitenkin olla ratkaisevan tärkeää yksilöllisten hoitojen kehittämisessä. Jotta syöpää voidaan paremmin ehkäistä ja hoitaa tulevaisuudessa, näytteitä tulee kerätä tänään.

– Biopankkitoiminnan tavoitteena on kansalaisten terveyden edistäminen. Siinä voi jokainen olla mukana allekirjoittamalla suostumuksen. Näytteitä ei kerätä ainoastaan nykyisiin vaan myös tuleviin tutkimustarpeisiin, Aaltonen kannustaa.

Biopankkisuostumuksen voi antaa kätevästi osoitteessa www.suostumus.fi tai täyttämällä lomakkeen hoitokäynnin yhteydessä. Myös alaikäinen voi antaa suostumuksen yhdessä huoltajansa kanssa.

Auria Biopankki käsittelee näytteenantajan tietoja luottamuksellisesti. Biopankkien toiminta on biopankkilain säätelemää ja viranomaisen valvomaa. Näytteenantajalla on oikeus saada tietää, mistä häntä koskevia tietoja on saatu ja mihin näytteitä on luovutettu.

Lue lisää ”Hyvän ketju” -syöpäkeräyskampanjasta osoitteessa finbb.fi/hyvänketju. Lisätietoa Auria Biopankin toiminnasta saat verkkosivuilta www.auria.fi.

LOKI

N:o 2 - 2018 - 7

Turvallisempaa tietoa sädehoidon suunnitteluun entistä nopeammin Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Nadine Karell / VSSHP

Sädehoidon uudentyyppinen suunnittelu magneettikuvauslaitteella on osoittautunut Tyksissä hyödylliseksi eturauhassyövän sädehoidossa. Pari vuotta sitten käyttöön otetun sädehoitoyksikön oman laitteen avulla sädehoidon antamiseen päästään nopeammin kuin aiemmin, jolloin potilaan oli käytävä erikseen tietokonetomografiakuvauksessa. Magneettikuvaus (MK) helpottaa lisäksi hoitokohteen rajaamista niillä kehon alueilla, missä kasvainta ympäröivät pehmytkudokset.

Sädehoito on kirurgian ja lääkehoidon ohella syöpäsairauksien perushoitomuoto. Sädehoidossa syöpäsolukko tuhotaan ionisoivan säteilyn avulla. Syöpäkasvainta hoidettaessa säteily kohdistetaan potilaaseen niin, että kasvaimen annos on huomattavasti suurempi kuin sitä ympäröivän normaalikudoksen annos. Sädehoidon mahdollisimman tarkka kohdistaminen syöpäkasvaimeen ja ympäröivän, terveen kudoksen suojelu ovat syövänhoidon perusasioita. Sädehoidon suunnittelu ja toteutus on moniammatillista yhteistyötä, johon onkologien lisäksi osallistuvat sairaalafyysikot, radiologit, röntgenhoitajat ja sairaanhoitajat.

– Diagnostinen magneettikuvauslaite (MK-SIM) mahdollistaa potilaan asettelun sädehoitoasentoon ja sädehoitoannoksen asemoinnin merkitsemisen potilaaseen (nk. virtuaalisimuloinnin).

Sädehoidon suunnittelun lisäksi laite mahdollistaa MK-pohjaisen annoslaskennan, joka onnistui aikaisemmin ainoastaan tietokonetomografia- eli TTkuvien tuottamaa elektronitiheyttä hyödyntäen. Uudessa menetelmässä voi-

Työryhmän jäsenet vasemmalta: osastonylilääkäri Paula Lindholm, ylilääkäri Heikki Minn, röntgenhoitajat Teemu Kukko, Tarja Alamäki ja Miia Saarinen, apulaisylifyysikko Jani Keyriläinen sekä sairaalafyysikot Sami Suilamo, Jani Saunavaara ja Pauliina Wright. daan MK:n avulla saada aikaan niin sanottuja synteettisiä TT-kuvia, joiden avulla kuvauskohteen elektronitiheyteen perustuva annoslaskenta voidaan suorittaa, selvittää dosentti, apulaisylifyysikko Jani Keyriläinen.

Pelkästään magneettikuviin perustuva sädehoidon suunnittelu on Tyksin lisäksi Suomessa rutiinikäytössä toistaiseksi vain Hyksissä. Muiden yliopistosairaaloiden sädehoitoyksiköissä vastaavat laitehankinnat ovat vireillä, mutta toistaiseksi niissä käytetään vielä TT-kuvausta sädeannosten määrittämisessä. Myös Tyksissä muiden kuin eturauhasen syöpien sädehoidon suunnittelussa tehdään aina TT-kuvaus annoslaskentaa varten ja yhdistetään kolmiulotteisesti MK- ja TT-leikkeiden antama tieto.

– Magneettikuvat tuottavat tietokonetomografiaa huomattavasti tarkempaa tietoa pehmytkudoksista. Erityisesti lääkärin suorittama sädehoidon kohdealu-

een määrittäminen helpottuu, kun pehmytkudokset erottuvat paremmin. Tästä on apua lantion alueen, keskushermoston ja pään alueen kasvaimissa. Lisäksi sekä potilaalta että hoitavalta yksiköltä säästyy aikaa, kun ei enää tarvita TTkuvausta Kuvantamiskeskuksen tiloissa.

Toisaalta rintaontelon alueen kasvaimissa, esimerkiksi rintasyövässä, TT on edelleen ensisijainen menetelmä. Nopeutensa ansiosta TT soveltuu paremmin niille potilaille, jotka eivät jaksa maata tutkimuspöydällä 20–30 minuuttia, minkä MK yleensä vaatii, selvittää ylilääkäri, professori Heikki Minn.

Tyksin käyttökokemukset sädehoitoyksikössä sijaitsevasta MK-laitteesta ovat olleet erittäin vakuuttavia. Sädehoitoasennossa on Tyksissä kahden vuoden aikana kuvattu noin 1 300 syöpäpotilasta. Näistä kuvauksista eturauhasia on ollut 340 ja eturauhasen leikkauksen jälkeisiä lantion pohjia sata.

– Toistaiseksi pelkästään magneettikuvaukseen perustuvaa sädehoidon suunnittelua ja annoslaskentaa on käytetty ainoastaan eturauhassyövän hoidoissa, kertoo apulaisylifyysikko Jani Keyriläinen.

Tulevaisuudessa toiveena on, että pelkkää magneettikuvausta voitaisiin käyttää sädehoidon suunnittelun pohjana myös pään ja lantion alueilla yleisemminkin, muun muassa aivokasvainten, peräsuolen ja gynekologisten syöpien hoidossa.

– Kehitystyötä on tehtävä edelleen ainakin MK:n optimaaliseksi hyödyntämiseksi hoitokohteen rajauksessa, jotta aggressiiviset kasvaimet voidaan erottaa terveistä kudoksista. Maailmalla pelkkä MK-pohjainen sädehoidon suunnittelu on selvästi yleistymässä. Meillä Tyksissä oman MK-laitteen hyödyntämisestä on meneillään monta tutkimusta sekä fyysikoiden että onkologien voimin, kertoo ylilääkäri Heikki Minn.

ASIANAJOTOIMISTO

BRANDER & MANNER OY TURKU

MEILTÄ MYÖS PROTEESILIIVIT SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENKORTILL A

-10%

TURKU TURKU Kaskenkatu 15 % 02-23 11 881 1111 881 Kaskenkatu 1515 02-23 11 881 Kaskenkatu 02-23 884 Aninkaistenkatu 6 %02-23 1111884 Aninkaistenkatu 6 6 02-23 02-23 884 Aninkaistenkatu RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 % 02-438 438 4 RAISIO RAISIO 02-438 438 44 Kirkkoväärtinkuja 1 11 02-438 438 Kirkkoväärtinkuja 1 884 Arkut ja uurnat Liikeajan jälkeen 02-23

%% %% %% % www.hautaustoimistoperttala.fi ja ja uurnat Arkut uurnat Liikeajan jälkeen 02-23 1111 884 Liikeajan jälkeen 02-23 884 Arkut %% -10 %% -10 www.hautaustoimistoperttala.fi www.hautaustoimistoperttala.fi

Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh. 511 7000, fax 250 3053 etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Isokatu 21, 26100 Rauma, puh. 824 0618, fax 824 0781

-10 % LSSY:n Arkku jajäsenille uurna -10 %

LSSY:n jäsenille LSSY:n jäsenille LSSY:n jäsenille

KÄVELYKADULLA TURUSSA | YLIOPISTONKATU 26

www.waunainen.fi

Täydellistä hautauspalvelua yli 113 vv 112 ellistä hautauspalvelua yli hautauspalvelua 113 vhautauspalvelua Täydellistä 113 Täydellistä hautauspalvelua 113 v yli ydellistä hautauspalvelua 113 v yli Täydellistä 113 v v Täydellistä hautauspalvelua yli 115 112 113 v 112 113 v 112 Täydellistä hautauspalvelua yliyli 112 Täydellistä hautauspalvelua yliyli 112 HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO HAUTAUSTOIMISTO

Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9,5Turku Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9, Linnankatu 9, Turku Linnankatu 9,02-23 nnankatu 9, 02-23 Turku Linnankatu 9, 5Turku Turku Linnankatu 9,23 Turku puh.

23 puh.

02-23 23 23 5Turku puh.

23 23 puh.

02-23 23 23 5 puh.

02-23 23 23 5 puh.

02-23 23 23 puh.

02-23 23 23 5 puh.

02-23 23 23 5 puh.

02-23 23 23 5h 5 Kuljetuspalvelumme päivystääpäivystää 24 h Kuljetuspalvelumme päivystää 24 Kuljetuspalvelumme 24 h

puh.

02-23 23 5 uh.

02-23 23 23 5 h2423 puh.

02-23 5 puh.

02-23 2324 23 5 h2423 Kuljetuspalvelumme päivystää h 23 etuspalvelumme päivystää 24 Kuljetuspalvelumme päivystää Kuljetuspalvelumme 24 Kuljetuspalvelumme päivystää hpäivystää Kuljetuspalvelumme päivystää h 24 h

www.hautaussaarinen.fi www.hautaussaarinen.fi Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h 24 jetuspalvelumme päivystää 24 h päivystää Kuljetuspalvelumme päivystää 24 h Kuljetuspalvelumme h www.hautaussaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi w.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n Arkut ja jäsenille uurnat -10 % LSSY:n jäsenille www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi

Arkut ja uurnat -10 % LSSY:n jäsenille Arkut ja-10 -10 % LSSY:n jäsenille w.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi www.hautaustoimistosaarinen.fi Arkut ja%Arkut uurnat %uurnat LSSY:n jäsenille kut jawww.hautaustoimistosaarinen.fi uurnat -10 LSSY:n jäsenille Arkut ja%uurnat -10 % LSSY:n jäsenille ja-10 uurnat -10LSSY:n LSSY:n jäsenille Arkku ja uurna % jäsenille

Aninkaistenkatu 6, 20100 Turku, puh. 02 259 0222

www.harkatienhautaustoimisto.fi -10% l-s syöpäyhdistyksen jäsenille.

LOKI

8 - 2018 - N:o 2

Jari Salonen nauttii harrastamalla triathlonia ja puolimaratoneja Teksti ja kuva: Pekka Remes

Ruskolaisesta Jari Salosesta kerrottiin edellisen kerran Syöväntorjuntasanomissa 2/2011 (nykyinen Loki-lehti). Salosella todettiin joulukuussa 2009 krooninen myelooinen leukemia (KML), joka on luuytimen verisolujen esiasteiden eli kantasolujen syöpäsairaus.

Seitsemän vuotta sitten julkaistussa jutussa Salonen mietti myös tulevaisuuden toiveita.

– Haluan nähdä, kun lapset kasvavat aikuisiksi, ja haluan nähdä lapsenlapsia.

Sairaus on myös opettanut elämään enemmän tässä hetkessä, miettimään sitä, mitkä asiat ovat elämässä tarpeellisia ja tärkeitä. Ja ennen kaikkea kysymään, jos en nauti elämästäni nyt, koska sitten nautin.

Mitä Saloselle, 56, kuuluu nyt?

– Toiveet ovat toteutuneet. Lapset ovat aikuistuneet. Minulla on myös kaksi lastenlasta.

Seitsemän vuotta sitten Salonen oli mukana lääkekokeilussa, josta oli hyvät tulokset. Lääke tehosi sairauteen.

– Lääke puri. On monia, jotka joutuvat aloittamaan lääkityksen uudelleen. Siinä mielessä minulla kävi tuuri. Käyn edelleen kontrolleissa kolmen kuukauden välein.

Salonen on ollut ilman lääkettä haastatteluhetkellä (elokuussa) 51 kuukautta. Jos lääkitys pitäisi aloittaa uudelleen, pitäisi käyttää jotain toista lääkettä, sillä alkuperäinen, lääkekokeilussa ollut lääke ei ole Kela-korvattava.

Lääkkeellä on myös sivuvaikutuksia. Helteisen kesän jäljiltä ruskettunut Salonen kertoo, että lääkityksen aikana hänen ihonsa paloi herkästi.

Lääkkeen poisjättämisen jälkeen hän huomasi, että lääke oli vaikuttanut myös mielialaan.

Kohti triathlonkisaa

Salonen on aktiivikuntoilija, joka harjoittelee sprinttimatkan triathlonia sekä puolimaratonia varten. Sprinttimatkalla uidaan 750 metriä, pyöräillään 20 kilometriä ja juostaan 5 kilometriä. Puolimaratonin pituus on noin 21 kilometriä.

Hyvä kunto on myös olotilan mittari, sillä uinti-, pyöräily- tai juoksuaikojen mahdollinen heittely viittaisi siihen, että kaikki ei olisi kunnossa.

Toki lajit vaativat myös oikean tekniikan hallintaa sekä oikeat välineet.

– Aluksi ajoin tavallisella Nopsapyörällä. Sitten investoin kilpapyörään. Kilpapyörällä keskinopeuteni on 27 kilometriä tunnissa, kun Nopsalla vauhti oli 22 kilometriä tunnissa. Tavoitteeni on 30 kilometriä tunnissa.

Salonen on käynyt uintitekniikkakurssin. Hän on myös osallistunut 15 viikon tehovalmennukseen sekä saanut yksityisopetusta. Uinnissa, jos missä, tekniikka vaikuttaa sekä nopeuteen että lihasten toimintaan. Väärä hengitystekniikka ja uintiasento saavat niskat jumittumaan. Samoin juoksussa oikea askel- ja hengitystekniikka vievät eteenpäin. Väsyneenä tekniikka hajoaa, ryhti putoaa ja lantio laskee alas. Raskas tekniikka tekee juoksusta entistä raskaampaa.

Harjoittelun tähtäimessä olivat elokuussa järjestettävät Challenge Turku -triathlonkisa sekä Paavo Nurmi Marathon.

Monipuolinen harjoittelu vaatii myös ajankäytön suunnittelua.

– Jos on halua, pystyy harjoitteluun järjestämään aikaa. Herään aamulla kello 5.15. Kello 6 menen uimaan.

Sen jälkeen menen töihin virkeänä, Salonen kertoo.

– Raision Ulpukassa käy eläkeläisiä uimassa. Siellä kuulee juttuja, joissa on elämänkokemusta mukana.

Salonen sanoo, että harjoittelusta ei saa tulla itsetarkoitusta eikä elämänsisältöä. On tärkeää kuunnella omaa olotilaa.

Esimerkiksi kesähelteillä juoksutreenit jätettiin suosiolla tekemättä.

Harjoittelun myötä myös ruokavalio on muuttunut terveelliseksi. Vaalea leipä on jäänyt pois, ja kasvisten määrä on lisääntynyt.

– Teen sen, minkä itse pystyn vaikuttamaan terveyteeni. Sairauden kanssa olen oppinut, että nautitaan se aika, jonka täällä olemme.

Challenge Turku -triathlonkilpailun sprinttimatka oli 11. elokuuta. Salosen aika oli 1.31.58. Se on 17 minuuttia paremmin kuin viime vuonna.

– Jos tuosta saisi vielä 10 minuuttia pois, niin sitten olisi bueno.

Paavo Nurmi Marathon oli viikkoa myöhemmin 18. elokuuta. Salosen aika puolimaratonilla oli 1.59.24.

– Se meni täydellisesti suunnitelman mukaan!

Ruskolainen Jari Salonen sai kuulla sairastuneensa KML-tyypin leukemiaan joulukuussa 2009. Lääkitys kuitenkin tehosi. Salonen harrastaa triathlonia ja juoksee puolimaratoneja. Kuvassa Salonen tekee juoksuharjoituksen ylämäkivetoja.

Krooninen myelooinen leukemia (KML) KROONINEN MYELOOINEN LEUKEMIA (KML) on veren valkosolujen pahanlaatuinen sairaus.

Sille on tyypillistä, että neutrofiileiksi nimitettyjen veren valkosolujen tuotanto on lisääntynyt.

Suomessa todetaan noin 50 uutta KML-tapausta vuosittain.

Taudin syntymissyytä ei tunneta, mutta taudin puhkeamiseen johtavat solutason muutoksen on selvitetty tarkoin. Sen taustalla on kromosomipoikkeavuus. Geenimuutos ei ole synnynnäinen, eikä tauti ole periytyvä.

KML:n hoito on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Lähes kaikilla potilailla tautisolut häviävät näkyvistä verestä ja luuytimestä lääkehoidon aikana. Hoitotutkimusten tavoitteena on löytää sairauteen parantava hoito.

Lähde: www.terveyskirjasto.fi

LOKI

Meri-Karinan pikkukeittiö täyttyy herkullisista tuoksuista ja iloisesta tekemisen meiningistä.

Keittiö palvelee keväisen iltapäivän leivintupana. Leipureina häärii alun toistakymmentä kurssilaista, kuka mistäkin päin Suomea.

Kaikki leivonnaiset – voisilmäpullista piimäsämpylöihin, fazerinamuffinsseista kivikauden leipään – ovat gluteenittomia. Jokaisella leipojalla on näet keliakia. Toinen yhteinen nimittäjä on syöpä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Keliakialiiton yhteistuumin järjestämä syöpään sairastuneiden keliaakikkojen kurssi on järjestyksessä toinen lajissaan.

Viime vuonna toteutettu ensimmäinen vastaava kurssi oli jo menestys – säästötaustoista huolimatta. Aloite yhteiskurssiin tuli aikoinaan rahoittajalta.

– STEA (entinen Raha-automaattiyhdistys) suosii usean diagnoosin kursseja, jotta saadaan mahdollisimman hyvä hyöty, selvittää Keliakialiiton koulutusvastaava Nanna Puntila.

– Otin kolme vuotta sitten yhteyttä Syöpäjärjestöjen kurssivastaavaan, joka ehdotti yhteistyökumppaniksi LounaisSuomen Syöpäyhdistystä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys osoittautui maineensa veroiseksi kumppaniksi.

– Hyvää yhteistyötä, asiantuntemusta ja osaamista molemmilta osapuolilta, toteaa myös LSSY:n edustaja, vastaava hoitaja Teija Kemppainen.

– Pitkäaikaisen sairauden kanssa elävä saa tukea ja oppii uusia, arkea helpottavia käytäntöjä, Teija perustelee.

– Ja tuote-esittelyissä tulee hyvä kuva vaikkapa keliaakikoille sopivien jauhojen kirjosta.

Geeniperimää

Kurssilaisilla tuskin on mitään sitä vastaan, että tarjolla on ammattiapua ja vertaistukea kahteen sairauteen kerralla.

Viimevuotisen pioneerikurssin kaikilla osallistujilla oli keliakian lisäksi mahatai suolistosyöpä.

Tänä vuonna syöpiä on liki laidasta laitaan. Yhden sairaus on jo selätetty, toisen remissiossa. Syömisiä syöpä rajoittaa vaihtelevasti jos ollenkaan. Mutta keliaakikkoina kurssilaisemme joutuvat kaikki karttamaan visusti gluteenia, suolinukkaa vaurioittavaa valkuaisainetta. Nykylääketieteen valossa gluteeniton ruokavalio on ainoa tepsivä apu keliakiaan.

Kohtalotovereita kurssilaisilla on Suomessa arviolta jopa noin 110 000 eli kaksi prosenttia väestöstä – enemmän kuin missään muussa länsimaassa.

– Johtuu geeniperimästä ja gluteenialtistuksesta. Gluteenipitoiset viljat (ruis, vehnä ja ohra) ovat iät ja ajat kuuluneet ruokavalioomme. Ilman altistusta keliakia ei puhkea, Nanna Puntila selvittää.

Suomen kansankin päihittää LänsiAfrikassa elävä heimo, jossa keliakiaa on peräti kuudella prosentilla.

– Suljettu heimo, jonka ruokavalio perustuu vehnään, Nanna tietää.

Sivulöydöksiä

Suomen yli sadastatuhannesta keliaakikosta vain 40 000 - 45 000 on saanut diagnoosin.

– Siis erittäin alidiagnosoitu sairaus, Nanna huomauttaa.

Esimerkiksi kipeää vatsaa, löysiä ulosteita tai ilmavaivoja ei välttämättä osaa yhdistää keliakiaan, Sitä paitsi keliakia oireilee monella suoliston ulkopuolisellakin tavalla (esimerkiksi iho-, suu- ja neurologisin oirein) ja on usein myös vähäoireinen tai lähes oireeton. Tauti

N:o 2 - 2018 - 9

Syöpään sairastuneet keliaakikot kurssivuorossa

Reseptejä hyvään elämään Teksti: Marja Myllyluoma • Kuva: Aleksi Rajamäki

Esko Piirainen ja Tuija Mieskonen leipovat suklaisia muffinsseja. Kaksikon työnjako on selkeä: Tuija pomottaa, ja Esko tekee, mitä käsketään. tuleekin monesti vastaan sivulöydöksenä, kun tutkitaan muuta.

Jos keliakia löytyykin, maailmanlopusta ei ole tietoakaan. Oikeanlaisen ruuan myötä suolinukka palautuu yleensä normaaliksi puolessa yhdessä vuodessa. Gluteenitonta syötävää löytyy entistä helpommin kaupanhyllyltä, jauhopeukalottakin pärjää.

– Gluteenittomia tuotteita ovat alkaneet ostaa muutkin kuin keliaakikot. Ja kysyntähän lisää tarjontaa, Nanna Puntila iloitsee tuoreesta muoti-ilmiöstä.

Lisätietoja keliakiasta löytyy osoitteesta www.keliakialiitto.fi.

jaanista asti ”syrjäkulmille” Turkuun.

Eskolle lankeaa luonnostaan apurin rooli, joka koostuu ”vatkuttimen” ja muiden välineiden haalimisesta, jauhojen mittaamisesta ja muista tarpeellisista toimista.

Kiirettä pitää Eskollakin. Työpari, espoolainen Tuija Mieskonen, kurssin kuopus komentaa avustavaa leipuria jämäkästi samalla, kun pilkkoo – oikeaoppisella veitsiotteella – fazerinanpaloja muffinssien sydämiksi.

– Emme me sentään aviopari ole, Esko, ilmeisen parantumaton huumorveikko huomauttaa.

”Rohkeasti vaan!”

”Olenhan elossa”

Mutta nyt takaisin kyökin puolelle!

Leivontarupeamaa vetää Mari Mäenpää Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista. Tottuneesti hän sukkuloi työparin luota toisen luo. Tuolla halutaan tietää, onko taikina sopivanoloista, täällä kaivataan desin mittaa.

Ohjelmassa on mukana hiivaleivontaa, se kun Marin kokemuksen mukaan jää monelta keliaakikolta väliin. Yleensä gluteenittomassa leivonnassa pitäydytään piirakoissa ja paistoksissa.

Jos kohta hiiva lienee joillekuille kurssilaisille uusi tuttavuus, yleisesti ottaen huushollitaidot ovat hyppysissä.

– Näistä ihmisistä kyllä näkee, että he ovat ennenkin touhunneet keittiössä. Nuorten kursseilla on useimmiten aloitettava a:sta – vaikkapa siitä, miten veistä pidetään kädessä, Mari selvittää.

Ohjaajaa ilahduttaa erityisesti aikuiskurssilaisten valmius tarttua toimeen.

– Rohkeasti vaan kokeilemaan!

Ammattilaisellekin tulee likilaskuista. Maku ratkaisee, Mari kannustaa.

Kiireinen apuri

Totuuden nimessä ihan kaikki kurssilaiset eivät ole pullanpaiston konkareita.

– Minä en ole leiponut ikinä enkä leivo nytkään, ilmoittaa Esko Piirainen, joka on matkannut Ka-

Toista maata leivontataidoissa on Markku Jutila Kokkolasta.

– No, 20 vuotta olen ihmisille ruokaa tehnyt, itsensä Jaakko Kolmosen opissa ollut, nyttemmin eläkkeelle jäänyt kokki toteaa vaatimattomasti.

Markku sekoittaa kärsivällisesti taikinaa, josta piti tuleman piimälimppu mutta tuleekin piimäsämpylöitä.

Markun parina sämpylänpaistoon valmistautuu tamperelainen Seija Sompi.

Kun Seija parikymmentä vuotta sitten sai keliakian, gluteenittomia ruokia oli perin niukasti saatavilla, ja nekin vähät maksoivat maltaita.

Nyt kauppojen valikoimat ovat laajentuneet, mutta hinnat tietysti ovat yhä korkeampia kuin vastaavien ”tavallisten” tuotteiden. Leivontapäivän opeilla voi sekä loihtia vaihtelua ruokapöytään että armahtaa kukkaroa.

Koko kurssin eittämättä herkullisin anti tulee uunista ulos kaikkea muuta kuin likilaskuisena.

Leivonnaiset onnistuvat erinomaisesti niin maultaan kuin koostumukseltaankin.

Vankkoja elämäneväitä riittää kotiin vietäviksi tältäkin kurssilta. Pysähdyttävää pureskeltavaa tarjoaa ruokatorven syövän kokenut Markku Jutila vastatessaan viisaasti tyhmään kysymykseen… Eikö ole hirveää, kun kokilta viedään ruokatorvi?

– Miten niin? Olenhan elossa.

Hae rohkeasti sopeutumisvalmennuskurssille

Sopeutumisvalmennuskurssit antavat valmiuksia mahdollisimman täysipainoiseen elämään sairaudesta huolimatta. Kurssit ovat pääsääntöisesti viiden vuorokauden pituisia ja osallistujille maksuttomia.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on tukena syöpää sairastavan jokaisessa vaiheessa tarjoten kuntoutus-, tuki- ja neuvontapalveluja sopeutumisvalmennuksesta vertaistukeen. Voit tulla Meri-Karinaan koko viikoksi tai käydä avokurssia, joka sisältää keskimäärin viisi kokoontumiskertaa, pari tuntia kerrallaan.

Esimerkiksi seuraavilla kursseilla on vielä tilaa: • Kun vanhempi sairastaa -yksilökurssi syöpäsairaiden nuorille aikuisille noin 18–30 v., STEA, 26.–28.10.2018 • ”Voimavarakurssi” -parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville, STEA, 26.–30.11.2018 • Voimavaroja arkeen -parikurssi aivokasvaimeen sairastuneille, STEA, 3.–7.12.2018 Sopeutumisvalmennuskurssien tarkoituksena on antaa sairastuneelle tietoa syövästä sekä tukea hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toipumistaan. Osallistujat pääsevät vaihtamaan ajatuksia toisten saman kokeneiden tai samassa elämäntilanteessa olevien kesken.

Vertaistuen lisäksi kursseilla etsitään jokaiselle osallistujalle selviytymiskeinoja arjessa jaksamisen ja oman hyvinvoinnin tueksi. Kurssien sisällöt vaihtelevat kurssin teeman mukaisesti esimerkiksi hyvinvoinnista kehonhuoltoon tai voimavaroista surun käsittelyyn.

Sopeutumisvalmennuskurssille on suositeltavaa hakeutua 1–2 vuoden sisällä sairastumisesta tai ajankohtana, joka sopii omaan elämäntilanteeseen ja jolloin tarvitsee tukea kuntoutumiseen. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys.

Tutustu kurssikalenteriin ja täytä hakemus: www.lssy.fi Lisätiedot: Meri-Karinan tuki- ja neuvontapalvelut, 02 2657 610, kurssi@lssy.fi

LOKI

10 - 2018 - N:o 2

Urheilupsykologi, entinen NHL-kiekkoilija Tuomas Grönman:

”Nuori haluaa tulla kohdatuksi Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki – Miten voisimme vanhempina näyttää nuorille mallia, kuinka elää mielekästä elämää? Minkälaisia taitoja olisi hyvä opettaa ja välittää jälkipolvelle? Psykologi Tuomas Grönman herätteli yleisöä keskustelemaan terveydenedistämisen mahdollisuuksista Nuoret, nikotiini ja terveys -tilaisuudessa Salossa.

Grönman oli kutsuvieraspuhujana Salon kaupungintalolla tiistaina 24.4. järjestetyssä yleisötilaisuudessa, jossa pureuduttiin terveyden ja hyvinvoinnin aiheisiin. Luento oli suunnattu nuorten lähiaikuisille ja heidän parissaan toimiville ammattilaisille.

Grönmanin mukaan tänä päivänä puhutaan fysiologisten perustarpeiden ohella yhä enemmän psykologisista tarpeista, jotka koskevat kaikenikäisiä.

– Ihminen haluaa kokea yhteenkuuluvuutta toisten kanssa sekä tuntea itsensä kyvykkääksi, hyväksi jossakin.

Tunne siitä, että voi olla mahdollisimman oma itsensä ja tehdä itselleen merkityksellisiä asioita vapaaehtoisesti, ruokkii motivaatiota ja kantaa eteenpäin. Hyvän tekeminen muille lisää myös omaa hyvinvointia.

Urheilu- ja työterveyspsykologina ja entisenä huipputason jääkiekkoilijana Grönman tietää, mistä puhuu. Hän pitää tällä hetkellä työyhteisö- ja yksilövastaanottoa sekä työskentelee psykologina Turun Seudun Urheiluakatemiassa muun muassa lukioikäisten kiekkojunnujen parissa. Lisäksi Grönman

toimii TPS:n Akatemiassa yhdessä Saku Koivun kanssa.

Ryhmässä on voimaa – hyvässä ja pahassa

Nuorten terveystapatutkimuksen (2017) mukaan silloin tällöin tai päivittäin nuuskaa käyttää 16-vuotiaista pojista 12 prosenttia ja 18-vuotiaista 17 prosenttia. Nuuskaaminen on yleistyvä ilmiö erityisesti nuorten miesten keskuudessa, mutta nuuskapurkkiin tarttuvat yhä herkemmin myös tytöt. Nuuskakokeilut ovat kääntyneet nousuun kymmenen viime vuoden aikana.

– Nuori haluaa kuulua johonkin porukkaan, se on ihmisen sisäsyntyinen lajiominaisuus. Pysyäkseen ryhmän jäsenenä yksilö voi joutua tekemään jotakin sellaista, joka on vastoin omia mieltymyksiä, esimerkiksi käyttämään päihteitä. On tärkeää tietää, kenen kanssa liikkuu ja minkälaiset arvot kokoonpanoa määrittävät, Grönman alleviivaa.

Grönmanin mukaan ryhmäpaine pitää otteessaan, eikä nuori välttämättä edes harkitse siirtymistä toiseen poruk-

Tuomas Grönmanin kuusi kovaa • Tuo syy-seuraussuhteet näkyviksi Päihteettömyys motivoi tilanteissa, joihin päihde ei sovi. (Esim. suorituskyvyn lasku urheilussa.)

• Pönkitä nuoren itseluottamusta Rohkaisu madaltaa kynnystä vaihtaa ryhmää.

• Kartoita eri porukoita ja harrastusvaihtoehtoja Uusi mahdollisuus erilaisiin rooleihin ryhmässä.

• Haasta ryhmäpaine ja testaa ajatuksesi Miten saada muut jäsenet kannattamaan nikotiinittomuutta?

• Tutustu tutkimus- ja kokemustietoon nuuskan vaaroista Asiatieto ja samanikäisten käyttäjien huonot kokemukset vakuuttavat.

• Idolit tarjoavat myönteisiä samastumisen kokemuksia Päihteettömiä esikuvia ovat mm. kiekkokonkarit Mikko Rantanen ja Patrik Laine.

Nuoret, nikotiini ja terveys ”Nuoret, nikotiini ja terveys” ovat NIKO-projektin koordinoimia yleisöluentoja, jotka keskittyvät terveyden teemoihin eri asiantuntijoiden voimin, konkreettisesti ja kiinnostavasti. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

tiin Tuomas Grönmanin esityksen lisäksi Minna Salakarin luento nikotiinituotteiden vaikutuksista nuorten terveyteen. Salakari toimii projektipäällikkönä ja terveydenedistämisen asiantuntijana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä.

NIKO on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen keväällä 2017 alkanut kaksivuotinen projekti, joka pyrkii edistämään nuorten terveellisiä elämäntapoja ja vähentämään nikotiinituotteiden käyttöä.

Iltapäivän ohjelmassa oli myös moniammatillinen paneeli, jossa asiantuntijoina toimivat luennoitsijoiden lisäksi nuorten terveydenedistämistyötä tekevät Katja Marjanen, Tiia-Maija Lehto ja Jenni Vaskelainen.

Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnan kanssa.

Salossa 24.4. pidetyssä yleisötilaisuudessa kuul-

Nuorten nikotiinin käyttö on monipuolistunut, ja eri nikotiinituotteita käytetään yhä enemmän myös rinnakkain.

LOKI

N:o 2 - 2018 - 11

omana itsenään” kaan. Aikuiset osaavat hahmottaa eri tilanteita nuoria paremmin.

– Usein ryhmän yksittäiseen jäseneen kohdistuu painostusta, jonka tarkoituksena on saada jäsenen käyttäytyminen ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Siksi porukassa voi olla vaikeaa olla eri mieltä. Ei haluta riskeerata sitä, että joutuisi ulkopuolelle – tai pelätään, että leimautuu tyhmäksi.

Grönman kehottaa pohtimaan tilannetta, jossa suurin osa ryhmän jäsenistä ei haluaisikaan käyttää nikotiinituotteita, mutta kukaan ei sano sitä ääneen. Mukana voi olla yksi vahva mielipidevaikuttaja, joka ohjaa muiden ajattelua ja valintoja.

– Jos yksikin toisi nikotiinittomuuden esille, muutkin uskaltaisivat myöntää haluavansa olla ilman. Kannattaa rohkeasti kyseenalaistaa, onko nuuskaaminen aidosti hyvä juttu. Siinä voi saada aikaan myönteisen kierteen.

– On olemassa myös positiivista ryhmäpainetta. Jos esimerkiksi mielipidejohtaja ei käytä päihteitä, niin miksi minäkään kehtaisin, Grönman kysyy.

Miten tukea nuoren itsetuntoa?

Turun yliopisto uutisoi kesäkuun lopulla suomalaisnuorten psyykkisen hyvinvoinnin kohentuneen. Yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus osoitti, että suomalaisten yläkouluikäisten mielenterveysoireet ovat pääosin vähentyneet tai pysyneet ennallaan.

Vastausten perusteella kuitenkin etenkin tytöt kokevat aiempaa enemmän ahdistus- ja masennusoireita, minkä taustalla saattavat olla esimerkiksi liian suuret odotukset koulussa pärjäämisessä. Tutkimuksen tulokset perustuivat nuorten omaan raportointiin.

Tuomas Grönmanin mukaan elämänhallinta ja -arvostus kulkevat käsi kädessä: meillä on avaimet hyvään elämään, kun kykenemme asettamaan tavoitteita ja tekemään itsellemme merkityksellisiä asioita. Paineet voivat toisinaan kasvaa sietämättömiksi ulkopuolelta tulevien vaatimusten edessä.

– Pystyvyyden tarve ei tyydyty, jos esimerkiksi opetetaan tai valmennetaan ainoastaan virheiden kautta. Suorituskeskeisyyden värittämässä arjessa olisi päivittäin hyvä miettiä, missä onnistuin, mistä voin olla itsestäni ylpeä ja mitä mukavaa odotan tulevalta. Jokaisesta päivästä löytyy myönteisiä asioita, edes pieniä sellaisia.

Psykologi korostaa hyvän fiiliksen tärkeyttä kokonaishyvinvoinnin kannalta.

Myönteiset tunteet laajentavat havaintojamme. Ne lisäävät luovuutta, helpottavat oppimista ja vahvistavat sosiaalisia suhteita.

– Ajattelu, tunteet ja käyttäytyminen vaikuttavat toisiinsa. Paha mieli saa aikaan ahdistavia ja epämieluisia ajatuksia, ja siten käyttäytyminenkin voi muuttua.

Jos on epävarma tunne, suorituskin on heikompi. Negatiivinen muistijälki on voimakkaampi kuin positiivinen, Grönman selvittää.

Mutta mitä tehdä, kun nuori on koukussa päihteisiin? Tuomas Grönman painottaa aidon kohtaamisen tärkeyttä.

– Meillä kaikilla on tarve tulla nähdyksi sellaisena kuin olemme, lapsi etsii äidin katsetta jo syntyessään. Aikuinen, ole empaattinen ja kiinnostunut. Mene samalle tasolle ja rakenna luottamuksellinen suhde nuoreen.

– Nuuskan käyttö aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden ja altistaa vakaville sairauksille, muun muassa suusyövälle, muistuttaa NIKO-projektin päällikkö Minna Salakari. Vieressä PsM, psykologi Tuomas Grönman, joka kannustaa nuoria pohtimaan tietoisesti myönteisiä asioita ja nimeämään vähintään yksi onnistuminen päivässä.

NIKO-alkukartoitus selvitti:

Viidennes nuorista nuuskaa säännöllisesti NIKO-projektissa määrällisin menetelmin toteutetun alkukartoituskyselyn tarkoituksena oli selvittää varsinaissuomalaisten nuorten elintapoja ja terveydentilaa sekä kartoittaa nuorten päihteisiin, erityisesti nikotiinituotteisiin, liittyviä asenteita. Kyselyyn vastasi lähes 1 200 nuorta (1 183). He olivat 13–21-vuotiaita, peruskoulun, ammatillisen oppilaitoksen tai lukion opiskelijoita. Vastaajista 45 prosenttia oli tyttöjä ja 55 prosenttia poikia.

Tutkimustiedon avulla kehitetään osallistavia terveydenedistämisen menetelmiä nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ja käytön vähentämiseksi. Tavoitteena on saavuttaa tarve- ja toivepohjainen kokonaisuus, jolla on mahdollisuus vakiintua säännölliseen käyttöön. Alkukartoitustutkimus toteutettiin yhteistyössä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun kesken.

Nuuskan käyttö lisääntynyt huomattavasti

Nuoret kokevat terveydentilansa kohtalaisen hyväksi tai erittäin hyväksi, ja omasta terveydentilasta huolehtimisen he arvioivat melko riittäväksi tai riittäväksi. Vaikka nuoret kuvaavat päihteettömyyttä yhdeksi terveydentilasta huolehtimisen keinoksi, on

päihteiden – erityisesti alkoholin ja nuuskan – käyttö huomattavaa.

Alkukartoituskyselyyn vastanneista nuorista 22 prosenttia juo alkoholia humaltuakseen säännöllisesti ja yli 14 prosenttia ainakin kerran viikossa.

Myös nikotiinituotteita käytetään päihtymystarkoitukseen. Noin neljännes (291) kyselyyn vastanneista kertoi käyttävänsä jotakin nikotiinituotetta: perinteisiä savukkeita, nuuskaa tai vesipiippua.

Valtakunnallisen savuttomuustrendin mukaisesti nuorista vain murto-osa tupakoi päivittäin säännöllisesti, sen sijaan nuuskan käyttö on huomattavasti yleisempää: viidennes nuorista käyttää säännöllisesti nuuskaa päivittäin tai useammin kuin kerran viikossa. Kaikista nikotiinituotteiden käyttäjistä kolmannes käyttää sekä nuuskaa että perinteistä tupakkaa, 15 prosenttia käyttää ainoastaan nuuskaa ja 37 prosenttia ainoastaan perinteistä tupakkaa.

Sen sijaan, valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten suuntaisesti, valtaosa nuorista ei käytä tai ei ole kokeillut mitään nikotiinituotteita.

Nikotiinituotteiden käyttö näkyy myös nuorten lähiaikuisissa. Erityisesti nuuskan käyttö on yleistä niin vanhempien, opettajien kuin valmentajienkin keskuudessa. Lisäksi nuoret mainitsivat sisaruksensa sekä nuuskan käyttäjinä että sen välittäjinä.

Kaveripaine suurin syy nikotiinituotteiden käyttöön

Nuoret kokevat, että nuuskan käytön aloittaminen liittyy erityisesti kaveripaineeseen, kokeilunhaluun ja nuuskan käytön huomaamattomuuteen. Nuuskaa käytetään myös helpottamaan tupakoinnin lopettamista sekä sen helpon saatavuuden vuoksi. Tulokset ovat yhtenevät kansallisten ja kansainvälisten tutkimustulosten kanssa.

Nikotiinituotteiden käyttäjät ajattelevat nikotiinituotteiden rentouttavan ja käyttäjien olevan rohkeita ja vaikuttavan ikäisiään vanhemmilta. He kokevat nuuskan olevan terveellisempää kuin perinteinen tupakka ja nikotiinituotteiden parantavan suorituskykyä ja mielialaa.

Nuuskan käyttäjä voidaan tutkimustulosten pohjalta profiloida: nuuskan käyttöä esiintyy tilastollisesti merkitsevästi enemmän ammattikoululaisissa, turkulaisissa, kaarinalaisissa ja salolaisissa nuorissa sekä 16–20-vuotiaiden nuorten ikäryhmässä ja omaa terveyttään riittämättömästi hoitavien nuorten keskuudessa.

Käytetyt lähteet ovat saatavissa toimitukselta.

Lue lisää aiheesta: www.hymyähuuleen.fi Teksti: Minna Salakari

LOKI

12 - 2018 - N:o 2

Viihtyisää vuokra- ja palveluasumista Pitkänsalmen rannalla Meri-Karinan merellisessä ympäristössä Turun Hirvensalossa sijaitsee hyvinvointikeskuksen lisäksi 41 rivitalohuoneistoa (Meri-Villa I ja II) ja 27 kerrostalohuoneistoa (Karinaranta II) sekä tehostettua palveluasumista tarjoava Karinaranta I. Rivitalot Meri-Villa I ja Meri-Villa II ovat tavallisia vuokra-asuntoja, joihin asukkaat voivat ostaa Meri-Karinasta muun muassa ruokapalveluja erillisen hinnaston mukaisesti. Pienkerrostalo Karinaranta II on rakennettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella, joten asukasvalinta perustuu hakijan sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Rivitalo- ja kerrostaloasukkaiden

mahdollisesta kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta vastaa Turun kaupunki.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen omistama tehostetun palveluasumisen koti Karinaranta I sijaitsee samassa pihapiirissä kuin Meri-Karinan hyvinvointikeskus. Vuonna 2000 toimintansa aloittaneessa Karinarannassa on 14 huoneistoa (39,5–51 m²). Kaikissa huoneistoissa on olohuone, alkovi ja pienkeittiö sekä tarvittavin tukikahvoin varustettu inva-wc/kylpyhuone.

Varaa huone Meri-Karinasta Booking.comissa Meri-Karina tarjoaa myös lyhytaikaista majoitusta lähietäisyydellä Turun keskustasta. Varattavana on kahden hengen huoneita perusvarusteluineen sekä standardihuonetta suurempia superior-tason majoitustiloja merinäköalalla.

Huoneissa on wc- ja suihkutilat, allergiatestatut vuode- ja liinavaatteet, langaton nettiyhteys, puhelin ja tv sekä lukolliset kaapit asi-

akkaiden henkilökohtaisten tavaroiden säilyttämistä varten. Majoituspaikassa on jaettu keittiö, yhteinen lounge ja kampaamo.

Lähialueen vehreät lenkkipolut ja aivan kivenheiton päässä sijaitseva ranta tuovat vierailijoille monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia.

Kysy lisää hotellipalveluistamme: Meri-Karinan info, 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi

Asumispalvelut esittäytyvät messuilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on mukana Vanhusten asuminen -tapahtumassa. Kaikille avoin ja pääsymaksuton messutapahtuma pidetään tiistaina 23.10.2018 klo 14.15–16 Ruusukortte-

lin hyvinvointikeskuksen (Puistokatu 11, Turku) juhlasalissa. Tapahtuman järjestää Turun Seudun Vanhustuki ry. Tule piipahtamaan, kerromme mielellämme lisää asumispalveluistamme!

Huoneistojen parvekkeilta on merinäköala, kahdessa huoneistossa parveke on suunnattu pihalle.

Karinaranta I:n perushoidon palvelut ovat saatavilla ympäri vuorokauden, ja hoitomaksu peritään erillisen hoitosuunnitelman ja hoitoisuusluokituksen mukaisesti. Asumis- ja hoitokustannuksiin on mahdollista hakea tukea Kelalta.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tarjoamiin asuntopalveluihin kuuluu

lisäksi Salossa sijaitseva Salo-Karina.

Karina-Asunnot Oy:n omistama SaloKarinan vuokratalo on rakennettu vuonna 2001 ja käsittää 12 huoneistoa. Talossa toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon paikallisosasto.

Lue lisää kaikista edellä mainituista asumismuodoista sekä täytä asuntohakemus osoitteessa www.lssy.fi. Hakemus on voimassa kuusi kuukautta saapumispäivästä.

Tiedustelut hinnoista ja vuokra-asuntotilanteesta: Camilla Carpelan, asuntosihteeri 050 591 4974, camilla.carpelan@lssy.fi

LOKI

N:o 2 - 2018 - 13

Meri-Karina Vietä juhlat meren rannalla Seisova pöytä juhlapyhinä klo 12–15

● isänpäivänä 11.11.2018 ● itsenäisyyspäivänä 6.12.2018 ● 2. adventtina 9.12.2018 ● 3. adventtina 16.12.2018 ● jouluaattona 24.12.2018 ● joulupäivänä 25.12.2018

Hinnat alkaen: ● aikuiset 28 € ● Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 24 € ● 4–12-vuotiaat 12 € ● alle 3-vuotiaat veloituksetta Juhlapyhien menut nähtävissä osoitteessa www.merikarina.fi

Häät mielessä?

Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli sijaitsee aivan MeriKarinan naapurissa ja tarjoaa tunnelmalliset tilat vihkimiselle.

Lounas arkisin

Täyden palvelun Meri-Karina sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Turun Hirvensalossa. Turun keskusta on lähietäisyydellä hyvien kulkuyhteyksien päässä.

KLO 11–13.30

Aikuiset 9 € jäsenet 8 € 6–12-vuotiaat 5 €

Meri-Karina soveltuu erinomaisesti juhlien järjestämiseen sekä erilaisten kokous- ja koulutustilaisuuksien tapahtumapaikaksi.

Merellinen ympäristö sekä muunneltavat ja monikäyttöiset tilat takaavat upeat puitteet.

Alueella on reilusti pysäköintitilaa. Linja-auto nro 54 lähtee Turun keskustasta pysäkiltä T41, kauppahallia vastapäätä.

Menuvaihtoehtoja: • juhlat • muistotilaisuudet • kahvitarjoilut • illanistujaiset • lastenjuhlat

Tila- ja pöytävaraukset: Meri-Karinan hyvinvointikeskus 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi

Voit myös majoittua Meri-Karinassa.

Varaa huone:

Booking.com

Meri-Karina | Seiskarinkatu 35, Turku | 02 2657 666 | www.merikarina.fi

LOKI

14 - 2018 - N:o 2

Runsas UV-säteilyn määrä ja ihon palaminen lapsuudessa lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään

Aurinkoagentit saapuvat päiväkoteihin Teksti: Minna Salakari, Aleksi Rajamäki • Kuvat: Aleksi Rajamäki Mitä useammin lapsi altistuu UV-säteilylle, sitä herkemmin ihovauriot kehittyvät ihosyöväksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys käynnistää Aurinkoagentit 2.0 -toiminnan, jonka tavoitteena on lisätä varsinaissuomalaisten lasten tietoisuutta auringon riskeistä ja edistää lasten omatoimista aurinkorasvausta. Samalla vanhemmat saavat tutkittuun tietoon perustuvaa opastusta auringolta suojautumiseen.

Suomen Syöpäyhdistyksen selvitysten mukaan useissa päiväkodeissa on puutteita lasten aurinkorasvauksessa päivähoidon aikana, eikä päiväkotien pihaalueilla välttämättä ole lainkaan varjopaikkoja.

– Auringon UV-säteily on vaarallista lapsen herkälle iholle. Siksi lapset tulee suojata huolellisesti jo varhain alkukeväästä alkaen. Mitä nuorempana iho altistuu haitalliselle säteilylle, sitä pidemmän aikaa ihovaurioilla on aikaa kehittyä pahimmillaan ihosyöväksi. Iho muistaa palamisen, toteavat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Aurinkoagentti-toiminnasta vastaavat Pia Ilves ja Minna Salakari.

Ihosyöpä johtuu lähes aina auringon UV-säteilystä, ja 95 prosenttia ihosyövistä voidaan ennaltaehkäistä oikeanlaisen aurinkokäyttäytymisen avulla. Ensisijaiset keinot suojautua UV-säteilyltä ovat

varjossa pysyttely ja suojaavan vaatetuksen käyttäminen.

Ohjausta sadun ja leikin keinoin

Aurinkoagentit neuvovat lapsia ja aikuisia aurinkorasvauksessa sadun, leikin ja toiminnallisten tuokioiden menetelmin. Vanhemmille toimitetaan erillinen ohjemateriaali aurinkosuojauksesta. Toiminnassa käytetään Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisemia lasten aurinkosuojaus-materiaaleja, kuten Hipposten telttaretki -kirjaa, sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Arska Aurinkoagentti -puuhamateriaaleja.

– Lapsille luetaan, lauletaan ja heidän kanssaan toteutetaan konkreettinen, ohjattu aurinkorasvaus päiväkodin tiloissa ennen ulkoilua. Lapset myös opettavat ja ohjaavat toisiaan. Esikoululaiset pääsevät auttamaan päiväkodin pienimpiä oman rasvausurakkansa jälkeen, kertovat aurinkoagentit.

Lapsille kannattaa opettaa auringolta suojautuminen jo pienenä niin, että varjossa oleskelusta, suojaavasta vaatetuksesta ja aurinkolaseista sekä aurinkorasvan levittämisestä tulee arkinen tapa.

– Parasta on, jos myös vanhempi muistaa suojata itsensä. Tällöin on todennäköisempää, että lapsi ottaa mallia ja oppii suojautumaan auringon säteilyltä.

Aurinkoagentit-toiminta toteutetaan Varsinais-Suomen alueen päiväkotien 2–6-vuotiaiden lasten ryhmissä, Suomen Syöpäyhdistyksen laatiman mallin mu-

kaisesti. Vuoden 2018 keväällä ja kesällä toiminta pilotoidaan yhdessä isossa päiväkodissa sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lasten ja nuorten kuntoutustoiminnassa. Varsinainen agenttitoiminta toteutuu vuonna 2019 osassa Turun alueen, Salon, Kaarinan, Raision, Naantalin, Loimaan ja Paraisten päiväkoteja.

Eschner-säätiö tukee ennaltaehkäisevää syöpätyötä suurlahjoituksella Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet on myöntänyt 130 000 euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Lahjoitusvaroja kohdennetaan paitsi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettuun kuntoutustoimintaan myös tuki- ja neuvontapalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Jatkossa yhdistys kykenee tarjoamaan laajemmin muun muassa terveydenedistämiseen tähtääviä palveluitaan.

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava saa omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta ja tukea sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on ”Hyvä elämä ilman syöpää ja syövästä huolimatta”.

– Kehittämällä tuki- ja neuvontapalveluja yhdistys lisää syöpään liittyvää tietoisuutta ja samalla vähentää pelkoa ja virheellistä tietoa. Pyrimme siihen, että mahdollisimman harva sairastuisi syöpään, sairastuneista mahdollisimman moni paranisi ja että syöpään sairastuneet voisivat elää rikasta elämää ajantasaisen tuen ja hoidon ansiosta, kertoo yhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen.

Viitasen mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa korostuu jatkossa myös syöpäsairauksien ennaltaehkäisy. Tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia syövistä olisi vältettävissä omilla elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla.

– Terveydenedistämisen rooli tulee painottumaan aiempaa enemmän. Terveydenedistämistyötä tehdään erityisesti yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisille nuorille sekä heidän vanhemmilleen ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Jalkaudumme sekä suomenettä ruotsinkielisiin kouluihin ja harrasteyhteisöihin, ja esitemateriaalit tuotetaan molemmilla kielillä.

Eschner-säätiön myöntämästä lahjoituksesta osa suunnataan uuteen Aurinkoagentit 2.0 -projektiin, jossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ammatti-

laiset ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat vievät lastentarhoihin ja esikouluihin tietoa auringolta suojautumisen tärkeydestä. Projektin pilotointi alkoi toukokuussa 2018.

– Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun kohdistamme ennaltaehkäisevää toimintaa alle kouluikäisille lapsille. Uuden toimintamuodon tarkoituksena on lisätä lasten ja vanhempien tietoisuutta auringon riskeistä sekä kannustaa lapsia omatoimiseen aurinkorasvaukseen ennen ulkoilua, Viitanen avaa projektin tavoitteita.

Turkulainen Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet on tukenut huomattavilla lahjoituksillaan viime aikoina erityisesti lähialueen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

– Ennaltaehkäisevä toiminta on tullut mukaan voimakkaasti. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tekee tärkeää työtä ja kohdistaa tukirahat konkreettisiin kohteisiin. Toiminta vastaa toiveitamme siitä, mihin myöntämiämme varoja suunnataan, Eschner-säätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt sanoo.

– Kiitän pitkäaikaisesta hyvästä yhteistyöstä ja tuesta, jota Eschner on osoittanut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa kohtaan. Yhteistä historiaa on takana jo neljäkymmentä vuotta. Säätiön taloudellinen tuki on yhdistyksellemme arvokasta ja mahdollistaa toimintamme jatkuvan kehittämisen, iloitsee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela.

Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet tukee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa 130 000 eurolla. Eschner on ollut pitkään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen huomattavimpia lahjoittajia. Kuvassa (vas.) Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Risto Korpela, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen, projektipäällikkö Minna Salakari, Eschner-säätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt ja Eschner-säätiön toimitusjohtaja Henrik Karlsson.

LOKI

N:o 2 - 2018 - 15

Ihomelanooma yleistyy Pohjoismaissa Kliinisen onkologian dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Pia Vihinen kertoo.

Aurinkoagentit vierailivat kesän kynnyksellä päiväkoti Vilskeessä opastamassa lapsia ja aikuisia suojavoiteen käytössä. Kiitos aurinkovoiteista Linnan Apteekille ja Orionille!

Auringolta suojautumisessa keskeistä on muistaa varjo, vaatteet ja voide. Jopa 95 prosenttia ihosyövistä voitaisiin estää suojautumalla oikein.

ASKARRUTTAAKO SINUA JOKIN SYÖPÄÄN LIITTYVÄ KYSYMYS?

1. Kuinka yleinen tauti ihomelanooma on?

– Ihomelanoomaan sairastuu vuosittain noin 1 200 suomalaista. Sairastuneiden ikähaarukka on noin 19–82 vuotta. Yksittäisiä lapsipotilaita on Suomessa vuosittain muutama.

2. Onko melanooma yleistynyt?

– On. Ilmaantuminen on nouseva kaikissa Pohjoismaissa. Tähän vaikuttaa lisääntynyt elinaika sekä todennäköisesti 1980-luvun solariumbuumi ja lisääntynyt etelänmatkailu.

– Ihmiset myös tarkkailevat terveyttään paremmin, joten pieniä alkuvaiheen melanoomia löytyy enemmän.

3. Milloin on syytä hakeutua lääkäriin luomen tai muun ihomuutoksen vuoksi?

– Kun muutos kasvaa, muuttuu kirjavaksi tai epätasaiseksi, reuna on epämääräinen tai muutos aiheuttaa vaivaa tai vuotaa verta.

4. Onko melanooma helppo tunnistaa?

– Kyllä ja ei. Melanoomamuutoksia nähnyt lääkäri tunnistaa selvästi poikkeavan ihomuutoksen silmämääräisesti, mutta alkuvaiheen melanoomia on vaikea erottaa normaaleista luomista ilman lisätutkimuksia.

5. Miten melanoomaa hoidetaan? Onko tullut/tulossa uusia hoitomuotoja?

– Alkuvaiheen kasvaimissa tehdään leikkaus ja tarvittaessa vartijasolmuketutkimus. Levinnyttä ihomelanoomaa hoidetaan immunologisilla lääkkeillä, täsmälääkkeillä, solunsalpaajilla ja tarvittaessa sädehoidolla.

– Korkean uusiutumisriskin leikattuun melanoomaan on tulossa uusia täydentäviä hoitoja vanhan interferonin tilalle.

6. Parantaako nopea hoitoon pääsy ennustetta?

– Poikkeava ihomuutos kannattaa poistaa mahdollisimman pian, jos kyseessä on melanooma, ettei se pääsisi leviämään.

– Jos melanooma on jo kuitenkin selvästi lähettänyt etäpesäkkeitä esimerkiksi keuhkoon tai maksaan, se ei yleensä enää lopullisesti parane. Tällöin hoito aloitetaan mahdollisimman pian, mutta tulipalokiirettä ei ole. Tarvittavat lisätutkimukset voidaan tehdä rauhassa, muutaman viikon odotusaikakaan ei vaikuta ennusteeseen.

7. Uusiutuuko melanooma helposti?

– Alkutilanteessa imusolmukkeisiin levinneistä melanoomista uusiutuu noin puolet.

– Pienistä, imusolmukkeisiin leviämättömistä melanoomista vain harva uusiutuu. Eli suurin osa melanoomasta parantuu jo alkuvaiheessa leikkauksella.

8. Miten melanoomaa voi ehkäistä?

– Välttämällä ihon palamista.

9. Onko ulkomaille etelän aurinkoon matkustaminen vaikkapa hiihtolomalla iso melanoomariski?

– Ei, jatkuva UV-altistus on haitallisempi.

Huom. Kommentit koskevat vain ihomelanoomaa, ei esimerkiksi silmä- tai limakalvomelanoomaa, jotka ovat oma tautiryhmänsä.

Teksti: Vappu Pitkänen

Jos sinulla on kysymys, johon haluat vastauksen asiantuntijalta kevään lehdessä, lähetä se toimitukseen tammikuun loppuun mennessä, viestinta@lssy.fi. Kysymykset julkaistaan nimettöminä tai halutessasi nimimerkillä.

Eschner-stiftelsen stöder förebyggande cancerarbete med en stor donation Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet har beviljat 130 000 euro till Sydvästra Finlands Cancerförening. Donationsmedlen riktas förutom till rehabiliteringsverksamhet som är avsedd för cancerpatienter och deras närmaste även till upprätthållande och utveckling av stöd- och rådgivningstjänster. I fortsättningen kan föreningen erbjuda mera omfattande tjänster som bland annat strävar till hälsofrämjande åtgärder.

Var tredje finländare insjuknar i cancer under sin livstid. Sydvästra Finlands Cancerförenings mål är att varje cancerpatient får lämplig rehabilitering och stöd för sin egen livssituation och för sitt eget behov med beaktande av de ändringar som sjukdomen medför. Föreningens verksamhetsidé är “Ett gott liv utan cancer och trots cancer”.

– Genom att utveckla stöd- och rådgivningstjänsterna ökar föreningen medvetenheten om cancer och minskar samtidigt felaktig information och rädsla.

Vi strävar efter att så få som möjligt ska insjukna i cancer och att så många insjuknade som möjligt ska återhämta sig och leva ett rikt liv tack vare tidsenlig vård och stöd, berättar föreningens verkställande direktör Ville Viitanen.

Enligt Viitanen kommer Sydvästra Finlands Cancerförening att i fortsättningen betona även förebyggande av cancersjukdomar. Enligt undersökningar kunde t.o.m. 40 procent av cancerfallen undvikas genom val som gäller de egna levnadsvanorna.

– Den hälsofrämjande rollen kommer att bli allt viktigare. Hälsofrämjande arbete utförs särskilt bland ungdomar i högstadie-, gymnasie- och yrkesskolåldern samt för deras föräldrar och yrkesmänniskor Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet stöder Sydvästra Finlands Cancerförenings verksamhet med 130 000 euro. Eschner har redan länge varit en av Sydvästra Finlands Cancerförenings största donatorer. På bilden (från vänster) styrelseordföranden för Sydvästra Finlands Cancerförening Risto Korpela, verkställande direktör för Sydvästra Finlands Cancerförening Ville Viitanen, projektchef Minna Salakari, Eschner-stiftelsens styrelseordförande Henrik Carlstedt och Eschner-stiftelsens verkställande direktör Henrik Karlsson.

som arbetar med ungdomar. Vi kommer att besöka både finsk- och svenskspråkiga skolor samt hobbyföreningar. Materialen produceras på båda språken.

Av Eschner-stiftelsens donation går en del till det nya Solagenterna 2.0-projektet, där specialister från Sydvästra Finlands Cancerförening och studerande från Åbo yrkeshögskola besöker daghem och förskolor och informerar om betydelsen av att skydda små barn för solen. Pilotprojektet inleddes i maj 2018.

– Det här är första gången vi riktar förebyggande verksamhet till barn under skolåldern. Syftet med det nya verksamhetssättet är att öka barnens och föräld-

rarnas medvetenhet om riskerna med solen samt att uppmana barn till att använda solskydd på eget initiativ innan de går ut, berättar Viitanen om projektets mål.

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet från Åbo har med sina betydliga donationer under den senaste tiden stött särskilt närområdets förebyggande hälso- och sjukvård samt utbildning inom social- och hälsovårdsbranschen.

– Förebyggande verksamhet har fått en allt större roll. Sydvästra Finlands Cancerförening gör ett viktigt arbete och använder stödpengarna till konkreta objekt. Verksamheten motsvarar våra önskemål om till vilket syfte de medel vi beviljat anvisas, säger Eschner-stiftelsens styrelseordförande Henrik Carlstedt.

– Jag vill tacka för ett långt och gott samarbete och det stöd som Eschner visat för Sydvästra Finlands Cancerförenings verksamhet. I bakgrunden finns en gemensam historia på fyrtio år. Stiftelsens ekonomiska stöd är värdefullt för vår förening och möjliggör en kontinuerlig utveckling av vår verksamhet, gläder sig styrelseordföranden för Sydvästra Finlands Cancerförening, kommerseråd Risto Korpela.

Solagenterna 2.0. Främjande av barnens användning av solskyddskräm på daghemmen.

Om man får rikligt med UV-strålning och bränner huden som barn, ökar risken för att insjukna i hudcancer. De främsta sätten att skydda sig för UV-strålning är att hålla sig i skuggan och att använda skyddande klädsel. Upp till 95 procent av hudcancerfallen kan förebyggas med hjälp av ett sunt beteende i solen.

Sydvästra Finlands Cancerförening inleder Solagenterna 2.0-projektet, vars mål är att öka medvetenheten hos barn i Egentliga Finland om solens risker och att främja barnens självständiga användning av solskyddskräm. Samtidigt får föräldrarna

instruktioner, som grundar sig på forskningsresultat, om hur man skyddar sig för solen.

Solagenterna ger råd om solskydd till barn och vuxna i form av sagor, lek och olika aktiviteter. Föräldrarna får ett separat anvisningsmaterial om solskydd.

Solagent-verksamheten genomförs på daghem i Egentliga Finland i grupper med barn i 2–6 års ålder enligt den modell som utarbetats av Sydvästra Finlands Cancerförening. Den egentliga agentverksamheten kommer att genomföras 2019 i en del av daghemmen i Åboregionen, Salo, S:t Karins, Reso, Nådendal, Loimaa och Pargas.

LOKI

16 - 2018 - N:o 2

Syöpäkeskukset yhtenäistävät koko maan hoito-ohjeistukset Teksti ja kuva: Vappu Pitkänen

Sosiaali- ja terveysministeriö otti syövän hoidon ja yhtäläisen hoitoon pääsyn koko Suomessa kärkihankkeekseen vuonna 2014. Jo seuraavana vuonna alettiin projekteina perustaa alueellisia syöpäkeskuksia koordinoimaan hoito-ohjeiden kattavuutta ja yhtenäistämään hoitokäytäntöjä. Maamme viiden syöpäkeskuksen tehtävänä on myös edistää korkeatasoista syöpätutkimusta ja opetustoimintaa.

Läntinen Syöpäkeskus (FICAN West) järjestää uudella tavalla syövän hoitoa ja tutkimusta Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella.

Keskuksen perustamissopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2017.

Kliinisen onkologian dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Pia Vihinen on toiminut keskuksen vs. johtajana viime maaliskuusta lähtien. Hän on yllättynyt siitä, miten hyvin yhteistyö kaikkien klinikoiden henkilökunnan ja tutkijoiden kesken on sujunut.

– Olen innostunut tästä tehtävästä, ja selvästi muutkin ovat. On huomattu, miten tärkeää verkostoituminen syövän hoidossa on ja miten hyvin yhteistyöllä saavutetaan tuloksia, Vihinen kiittelee.

Kolmen sairaanhoitopiirin hartiavoimin on tulosta jo syntynytkin.

– Olemme yhtenäistäneet kovaa vauhtia hoitopolkuja ja -ohjeita.

– On selvää, ettei kaikkia asioita kannata tehdä joka sairaalassa. Yhteistyön avulla voimme tarvittaessa myös liikuttaa potilasta sinne, missä kulloinenkin hoito on järkevintä toteuttaa, Vihinen sanoo.

Kokeellisia hoitoja useammille Pyrkimyksemme on taata potilaille paras mahdollinen hoito lähellä kotia, toteaa Läntisen Syöpäkeskuksen vs. johtaja Pia Vihinen.

Läntinen Syöpäkeskus (FICAN West) • Osa kansallista syöpäkeskusta (FICAN), joka koordinoi syövän hoitoa, tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Yksi viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta.

• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston tulos-, toimi- ja palvelualueet ylittävä organisaatio.

• Aloitti toimintansa 2015 Tyks Syöpäkeskuksena, laajennettiin Läntiseksi Syöpäkeskukseksi 2017.

Lähde: Läntinen Syöpäkeskus (FICAN West)

Tavoitteena on taata potilaille paras mahdollinen hoito lähellä kotia ja luottamus yhtenäiseen hoitokäytäntöön. Lisäksi hyvin toimiva verkosto nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Potilaan kannalta suuri merkitys on silläkin, miten syöpäkeskusten toiminta tehostaa kliinisiä lääketutkimuksia.

– Voimme vahvistaa lääketutkimusten kattavuutta siten, että mahdollisimman moni hoitoon soveltuva potilas pääsisi kokeellisten hoitojen ulottuville.

– Jo nyt tutkimuspotilaita siirretään eri keskusten välillä; esimerkiksi melanoomapotilaita on lähetetty tutkimushoitoon Husin Syöpäkeskukseen, ja sieltä on tullut potilaita hoitoon Tyksin syöpäklinikalle, Vihinen kertoo.

Tavoitteena laaja-alaisuus

Läntinen Syöpäkeskus pyrkii kansainvälisesti tunnustetuksi syövän hoidon ja tieteellisen tutkimuksen laatuyksiköksi.

Tällä tiellä ollaankin jo vahvasti.

Kuntoutuminen alkaa diagnoosista Asiakaslähtöisyys on terveydenhuollon keskeisiä tavoitteita ja onnistuessaan lisää asiakastyytyväisyyttä. Hanna Iluksen kehittämistyössä kuvattiin uusi toimintamalli, asiakaslähtöisen palvelupolun prosessikuvaus ja implementointisuunnitelma siitä, miten syöpäpotilaan kuntoutumista tuetaan arkeen palaamisessa.

Ylemmän ammattikorkeakoulun opintoihin (Turun AMK) liittynyt kehittämistyö on tehty yhteistyössä Läntisen Syöpäkeskuksen, Lounais-suomen Syöpäyhdistyksen, Satakunnan Syöpäyhdistyksen ja Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen kanssa. Läntisessä Syöpäkeskuksessa työ kohdentui Tyksiin. Koko työ on luettavissa ammattikorkeakoulujen tietokanta Theseuksessa.

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että palvelupolun suunnittelussa on kuunneltava asiakkaiden ääntä ja että heidät on otettava mukaan kehittämistyöhön.

Kokonaiskuvan muodostamiseksi palvelujärjestelmää tarkasteltiin kokemusasiantuntijoiden, paikallisten syöpäjärjestöjen ja erikoissairaanhoidon henkilöstön kokemusten kautta. Systemaattisella tiedon kokoamisella sekä tutkimustulosten ja käytännön kokemuksen tiedon yhdistämisellä kehitettiin uudenlaista asiakaslähtöistä toimintaa.

Tiedonsaantia ennen diagnoosia vahvistettava

Tuen ja tiedon tarve alkoi jo epäiltäessä syöpää.

Aika diagnoosia ja hoitoja odottaessa oli pitkä,

– Tyksin syövän hoito ja tutkimus on akkreditoitu alustavasti, eli eurooppalaisen kattojärjestön EOCI:n asiantuntijat ovat arvioineet hyvin tarkan, satoja kohtia sisältäneen kysely-vastauspatterin mukaan sitä, miten hoitokäytäntömme vastaavat eurooppalaisten syöpäkeskusten käytäntöjä.

– Henkilökunta oli hyvin valmistautunut ja saikin arvioinnissa hyvät pisteet, Vihinen iloitsee.

Nyt Tyksissä jännitetään, luokitellaanko siellä annettava syövän hoito sellaiseksi, että se täyttää Clinical Cancer Center -vaatimukset (CC) tai vielä tiukemmat Comprehensive Cancer Center -vaatimukset (CCC).

– Tähtäämme laaja-alaiseksi CCC-syöpäkeskukseksi, joita on tällä hetkellä Euroopassa 25 ja Pohjoismaissa vain kaksi, Hus ja Oslo. Lopullinen tieto asiasta saadaan noin vuoden kuluttua.

Vihisen mukaan akkreditointi nosti selvästi esille täkäläiset vahvuudet, joihin on suhtauduttu turhan vaatimattomasti Euroopasta päin katsottuna.

– Näitä ovat esimerkiksi syöpäkuvantamisen huippulaatu ja PET-keskus, Biopankki, kattavat elektroniset järjestelmät ja syövän perustutkimuksen kova taso.

Vaikka syövän hoidon tulokset ovat Suomessa yleisesti ottaen huippuluokkaa, Vihisen mukaan aina on silti parannettavaa.

– Esimerkiksi tutkimusrahoitusta leikataan koko ajan. Pidän sitä erittäin huolestuttavana.

Yhteistyötä LSSY:n kanssa

Varsin monipuolista palettia pyörittävä Läntinen Syöpäkeskus panostaa myös yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa.

– Teemme tiivistä yhteistyötä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen (LSSY) kanssa muun muassa syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssien tiimoilta. Yhteistyötä on tarkoitus laajentaa henkisen hyvinvoinnin, psykososiaalisen tuen ja kuntoutumisen osa-alueilla.

Vihinen toivoo, että mahdollisimman moni potilas lähtee toimintaan mukaan.

– LSSY:n syöpäpotilaille suuntaama toiminta, kuten vertaistukitoiminta, on erittäin tärkeää.

ja psykososiaalisen tuen ja tiedon löytäminen oli riippuvaista potilaan ja läheisten tiedoista ja taidoista.

Tietoa psykososiaalisesta tuesta oli saatavilla paljon ajankohtana, jolloin tiedon vastaanottamiselle ei ollut voimia. Tieto tarjotusta tuesta hävisi tai unohtui, sillä annettu tieto ja asiakkaan tarve eivät kohdanneet. Olo hoitojen aikana koettiin turvalliseksi. Seurantaan siirryttäessä tuen tarve ja tunne yksin jäämisestä heräsivät.

Kehittämistyön johtopäätökset esittävät, että psykososiaalista tukea ja tietoa tarvitaan erityisesti ennen ja jälkeen syöpähoitojen. Ohjaamisessa tulisi huomioida asiakkaan tarve ja aito kohtaaminen edistää tuen piiriin ohjaamisen vaikuttavuutta. Hoidon

jälkeistä psykososiaalisen tuen pariin ohjaamista on vahvistettava.

Tutkimuksen tietoa on jo hyödynnetty, ja Läntisen Syöpäkeskuksen työ digitaalisten hoitopolkujen ja asiakaslähtöisten verkkosivustojen kehittämisessä jatkuu. Kehittämistyön tuotoksesta on esimerkkinä ”Tukea arkeen ja elämään syöpähoitojen jälkeen” -tilaisuus, joka on suunnattu syöpäkuntoutujille ja heidän läheisilleen. Tietoisku ja työpaja -tyyppinen keskustelutilaisuus järjestetään MeriKarinan hyvinvointikeskuksen (Seiskarinkatu 35, Turku) Airisto-salissa torstaina 15.11.2018 klo 15– 18. Seuraa ilmoittelua osoitteessa www.lssy.fi.

Teksti: Hanna Ilus

LOKI

N:o 2 - 2018 - 17

Yhdistelmäleikkaus voi auttaa rintasyövän jälkioireissa Rintasyöpä voitettiin, mutta hoitojen jälkeen vaivaksi jääkin turvonnut käsi? Hyvä hihahoito on erittäin tärkeää, heti ensioireista alkaen. Turussa kehitetty yhdistelmäleikkaushoito voi myös auttaa osaa potilaista.

Rintasyöpää sairastaneista joka viides saa hankalaksi jälkioireeksi yläraajaturvotuksen, kun käden nestekierto ei toimi hoitojen jälkeen kunnolla. Yhdistelmäleikkaus voi tarjota rintasyöpää sairastaneelle apua sekä kipuihin että turvotukseen.

Plastiikkakirurgisessa leikkauksessa korjataan rinta ja siirretään nivusista kainaloon imusolmukkeita sisältävää kudosta parantamaan käden nestekiertoa.

Yhdistelmäleikkausmenetelmä on plastiikkakirurgian erikoislääkäri Erkki Suomisen ja dosentti Anne Saarikon Turussa kehittämä leikkausmuoto. Suomesta menetelmä on jo levinnyt eri puolille maailmaa.

– Tavallisin potilas on rintasyöpäpotilas, jolla kainalosta on poistettu imusolmukkeita tai kudokset ovat vaurioituneet sädehoidoissa, plastiikkakirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tiina Viitanen kertoo.

Imusolmukeleikkaushoitoja käytetään myös esimerkiksi melanoomapotilaille tai gynekologisten syöpien jälkioireiden hoitoon. Myös rajut tulehdukset, muut leikkaukset tai perinnölliset syyt voivat olla turvotuksen syy.

Viitasen ohella Tyksin plastiikka- ja yleiskirurgian klinikan lymfatiimissä näitä leikkauksia tekevät myös plastiikkakirurgian erikoislääkäri, LT Pauliina Hartiala sekä plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi.

Potilaita päätyy leikkaushoitoihin niin Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpälääkäreiden kuin terveyskeskuslääkäreiden lähetteillä. Osa potilaista osaa itse pyytää lähetettä konsultaatioon kuultuaan hoidoista. Turkuun on lähetetty potilaita ympäri Suomen. Vastaavia leikkauksia tehdään myös Helsingissä ja Tampereella.

Konsultaatioon pienilläkin oireilla

– Kaikkein tärkein hoito on kompressiohihahoito, Viitanen korostaa. Se tulee aloittaa heti, kun oireita ilmenee, ettei tilanne pääse pahenemaan.

Alkuun käsi voi olla turvonnut ja raajassa on vain ylimääräistä nestettä. Ajan mittaan tilanne pahenee ja nesteen lisäksi käteen kasvaa sidekudosta ja rasvaa.

Käsi voi käytännössä olla useita litroja

Teksti ja kuva: Sini Silvàn

Plastiikkakirurgian erikoislääkärit Tiina Viitanen ja Pauliina Hartiala kertovat, että konsultaatiota käden turvotuksen suhteen kannattaa pyytää lievilläkin oireilla. Turhia leikkauksia ei tehdä, sen sijaan hyvin ajoissa hoidettu oire on helpoin hoitaa. tervettä kättä kookkaampi. Käsi kipeytyy, se ei mahdu enää vaatteisiin, raajaa on vaikea liikuttaa ja vaivana voi olla myös toistuvia ruusutulehduksia.

Aiemmin hihahoitoja tarjottiin vain vuoden ajan, nyt hoitoa on Tyksissä laajennettu niin, että se jatkuu koko viisivuotisen hoitojakson ajan.

– Usein kun syöpää on hoidettu, potilaalla on niin paljon asioita mielessä, ettei turvotus ole päällimmäinen murhe, Viitanen sanoo.

– Tänne saa tulla lievilläkin oireilla, ettei tulla vasta sitten, kun toinen raaja on viisi litraa isompi kuin toinen puoli, Pauliina Hartiala vahvistaa.

Yhdistelmäleikkaushoitoja on tehty Turussa jo 10 vuoden ajan yhteensä noin 70 potilaalle. Myös muita leikkausvaihtoehtoja on useita: jos ongelma on pieni tai paikallinen, voidaan imuteitä yhdistää laskimoihin. Yksi hoitomenetelmä on rasvaimu, joka on kättä pienentävä oireenmukainen hoito.

Lääkehoidosta tehdään tutkimusta

– Kun yhdistelmäleikkauksessa tehdään imusolmukesiirto, siirretään nivusista kudosta, missä on imusolmukkeita. Se ku-

dospala eli imusolmukekieleke laitetaan kainaloon puuttuvien imusolmukkeiden tilalle. Samalla voidaan tehdä alavatsakielekkeestä uusi rinta. Imusolmukesiirteen voi kuitenkin tehdä, vaikka rinnan korjaukselle ei olisi tarvetta, Viitanen kertoo.

Siirretyn kielekkeen verisuonet ommellaan kainaloon. Itse imutiet ovat ohuita, eikä niitä pystytä yhdistämään, ne kasvavat itsestään ja niiden kasvu tapahtuu välillä heikosti.

Hartiala on mukana uudessa lääketutkimuksessa, jossa testataan, voisiko lymfactin-imutiekasvutekijä edelleen parantaa leikkauksen tehoa. Lääkkeen taustalla on pitkä suomalainen perustutkimus, jota ovat vetäneet Anne Saarikko, professori Kari Alitalo ja professori Seppo Ylä-Herttuala.

Parhaillaan siis paitsi tehdään normaaleja leikkaushoitoja myös etsitään tutkimukseen sopivia rintasyövän sairastaneita potilaita, joilla lymfedeema eli imunestekierron häiriö on oireillut alle viisi vuotta.

Puolet potilaista hyötyy selkeästi

– Yhdistelmäleikkaushoito ei ole täysin parantavaa hoitoa, Viitanen korostaa.

Puolet potilaista hyötyy leikkauksesta nestekierron suhteen, jolloin hihan käyttöä pystyy joko vähentämään tai pääsemään siitä jopa kokonaan eroon. Ruusutulehdusten määrä leikkauksen jälkeen vähenee useimmilla potilaista. Särky vähenee melkein aina, ja elämänlaadun koetaan kohoavan.

Yhdistelmäleikkauksessa potilas saa joka tapauksessa uuden rinnan, eikä imusolmukesiirto juuri kasvata leikkausta suuremmaksi.

Suuri leikkaus, pitkähkö toipuminen

Potilaan kannalta hoito etenee niin, että ensin tehdään imuteiden toimintakuvaukset, potilasta tutkitaan poliklinikalla ja käydään läpi hihahoidon tilanne. Leikkauksen jonotus kestää yleensä puolisen vuotta. Leikkaus kestää 5–6 tuntia, ja sairaalapäiviä kertyy viikon verran.

Varsinaisia tuloksia voi nähdä aikaisintaan puolen vuoden päästä, ja lopullinen tilanne todetaan 1–2 vuotta leikkauksen jälkeen.

– Valtaosa potilaista on kuitenkin tyytyväisiä. Vaikkemme saisi aikaan mitattavaa hyötyä, useat kokevat, että käsi tuntuu paremmalta ja särky vähenee.

peruukkien erikoisliike Turussa!

Tule ja ihastu keveisiin ja helppohoitoisiin peruukkeihin. Meiltä löydät myös laajan valikoiman ihastuttavia Christine Headwear -päähineitä.

Olemme VSSHP:n hyväksymä palvelusetelituottaja.

Tällä ilmoituksella hoitotuotepaketti ilmaiseksi peruukin hankinnan yhteydessä, rajoitettu erä!

Rauhankatu 6 Puh. 044 761 2692 Ma-Pe 10.00-17.00 Katso lisää www.hiusextra.fi

Toshiban monitoimilaitteet vaikuttavilla ominaisuuksilla www.toshibatec-tnd.com

LOKI

18 - 2018 - N:o 2

Resilienssi on asennetta, sinnikkyyttä ja joustavuutta

Teksti: Aleksi Rajamäki

Miksi jotkut selviytyvät ja toiset eivät?

Käänteentekevät elämäntilanteet, kuten vakava sairaus tai menetys, kohdataan yksilöllisesti. Omaa resilienssiään, psyykkistä palautumiskykyään, on kuitenkin mahdollista vahvistaa kaikenikäisenä.

Vaikka resilienssi on tuttu käsite maailmalla, Suo- Muutos on henkistä kasvua messa siitä on puhuttu ammattilaisten keskuudessa enemmän vasta parin viime vuoden aikana.

Psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Soili Poijulan mukaan resilienssi-sanalle ei ole suomen kielessä käsitettä täydellisesti kuvaavaa vastinetta. Resilienssin voi sanoa olevan joustavaa palautuvuutta, sinnikkyyttä, pärjäävyyttä, eräänlaista lannistumattomuutta.

Poijula on kliinikkona ja tutkijana erikoistunut surun interventioihin ja psykoterapiaan, jotka tähtäävät resilienssin vahvistamiseen. Hänen mukaansa osa kärsii traumaattisissa tilanteissa niin kovasti, että he tarvitsevat psykoterapeuttista apua. Keskimäärin kymmenen prosenttia surevista sairastuu pitkittyneen surun häiriöön.

– Paljon on keskusteltu siitä, onko suru sairaus, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Saadessaan apua ja hoitoa voi olla hyvinkin resilientti, selviytyvä, Poijula sanoo.

– Henkilöt, jotka ovat kokeneet menetyksiä jo lapsuudessaan, ovat monesti empaattisempia ja arvoiltaan syvällisempiä kuin ne, jotka ovat välttyneet pahalta. Siinä näkyy henkinen kasvu. Vaikeita kokemuksia ei saa jättää käsittelemättä, sillä vaikeneminen voi lopulta olla jopa hengenvaarallista.

Lasten resilienssitutkimuksissa on huomattu, että pelkästään yksilön ominaisuudet, kuten joustava persoonallisuus ja hyvät kognitiiviset taidot, eivät riitä selviytyvyyden vahvistamiseen, vaan lisäksi tarvitaan tiettyjä ympäristötekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi turvalliset ihmissuhteet.

– Kaikilla selviytyjillä on usein vierellään vähintään yksi välittävä ja huolehtiva aikuinen, jonka ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla oma biologinen vanhempi.

– Resilienssiin on havaittu kuuluvan myös muun muassa vihreä luonto ja vapaaehtoistyö. Toisen auttaminen lisää hyvinvointia ja terveyttä. Joillekin tyydytystä voi tuoda esimerkiksi työelämä, Poijula luettelee.

Soili Poijula huomauttaa, että resilienssiin kuuluu toivon säilyttäminen ja ylläpitäminen. Resilienssi on paitsi toipumista ja palautumista myös kestävyyttä ja kokemuksista oppimista.

– Kärsimyksen rinnalla tapahtuu usein henkistä kasvua kaikilla ihmisillä. Aina ei välttämättä löydä suoria vastauksia, mutta matka on tärkein.

Viisauden kasvu näkyy arvoissa.

– Ikääntyminen pitäisi nähdä jatkuvana oppimisena, vaikka se voikin joskus olla haastavaa. Jos suhtautuu ikääntymiseen pelkkänä sar-

Suhde toiseen ihmiseen on korvaamaton, erityisesti hädän hetkellä. Resilienssi ei ole itsekkyyttä, vaan siihen kuuluu myös halu auttaa toista.

Rohkeus kohdata vaikeudet

Poijulan mukaan yksilön resilienssiin vaikuttavat keskeisesti oma aktiivisuus sekä uskallus kestää vaikeita tunteita ja reaktioita.

Aktiivinen selviytyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi yksin vahva.

– Sosiaalisen tuen etsiminen on tärkeää.

Auta muita ja anna toisten auttaa sinua.

Tukea voi saada esimerkiksi internetistä, joskin nettimaailma ei koskaan korvaa ihmisen katsetta ja kosketusta. Tarvitsemme toisia jakamaan kokemuksia ja auttamaan asian käsittelemisessä, Poijula muistuttaa.

Mistä tiedämme, milloin on selviytynyt suuresta menetyksestä tai muutoksesta?

Poijulan mukaan esimerkiksi silloin, kun toimintakyky on palautunut ja pystymme jälleen itse valitsemaan, keiden edessä näytämme tunteitamme.

– Tyypillisesti tunteiden sääntely menetetään surun alussa. Tietynlaiseen selviytymiseen kuuluu se, että jaksaa taas olla toisten kanssa ja nauttia ihmissuhteista.

Suru on hidas, muuttuva ja yksilöllinen prosessi. Resilientit surevat eivät uppoudu suruun vaan säilyttävät katseensa tulevaisuudessa. Surevan on kohdattava surun tuska, hyväksyttävä kuolema tosiasiana ja opittava elämään ilman edesmennyttä läheistään.

– Kun uhka häviää, joustava mieli palautuu. Pian menetyksen jälkeen surun ja kaipauksen rinnalla on myönteisiä ja hyviä muistoja, jotka auttavat kestämään. Menetys on jokaiselle erilainen kokemus.

Vanhemman äkillinen kuolema pysäyttää TtT, dosentti Anna Liisa Ahon mukaan lapselle ja nuorelle erityisen traumatisoivia ovat sellaiset kuolintavat, joissa vanhempi menehtyy ilman varoitusta, esimerkiksi oman käden kautta tai henkirikoksen uhrina.

– Suru on rakkautta ja myönteisiä muistoja kuollutta vanhempaa kohtaan. Trauma puolestaan liittyy kielteisiin ja ikäviin mielikuviin kuolintapahtumasta, Aho selventää.

Aho kertoo nuorten masentuvan herkästi vanhemman tai sisaruksen kuoleman jälkeen.

Siihen liittyy yleensä toiminnallista haittaa, mikä näkyy esimerkiksi koulusuoriutumisen laskuna ja sosiaalisena eristäytymisenä. Surun kielteisiä seurauksia ovat muun muassa lisääntynyt riski tehdä itsemurha tai sairastua psykiatrisiin sairauksiin.

Tutkimuksissa on havaittu, että nuorilla, jotka eivät saa apua varhaisessa vaiheessa, on suuri riski erilaisiin tunne-elämän ongelmiin ja käytöshäiriöihin. Anna Liisa Ahon mukaan terveydenhuollossa ja eri auttamistyön muo-

doissa on tärkeää tukea nuoria löytämään voimavaroja ja etsiä selviytymistä edistäviä ja estäviä keinoja nuorten itsensä näkökulmasta.

Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa kuvataan nuorten surua ja selviytymistä sekä nuorille tulevia elämänmuutoksia oman vanhemman kuoleman jälkeen.

– Selviytyminen ei tarkoita sitä ajankohtaa, jolloin on lopettanut suremasta, vaan sitä, milloin kykenee hengittämään ja elämään omaa elämäänsä ilman vanhempaa. Suru itsessään voi olla jopa koko loppuelämän kestävä prosessi, Aho muistuttaa.

Mitkä tekijät auttavat ja estävät selviytymistä? Ahon mukaan nuoret kokivat tärkeänä sosiaalisen tuen ja myötätunnon saamisen.

Kun nuori menettää vanhempansa, hän menettää samalla yhden tukiverkkonsa.

– Lapset ja nuoret saattavat jäädä vaille sosiaalista tukea, sillä myös heidän ympärillään olevat, kuten toinen mahdollinen vanhempi ja sisarukset, surevat omaisen mene-

tystä. Samassa kuopassa olevat eivät yleensä kykene tukemaan toisiaan.

– Nuoret saivat rohkaisua muun muassa vertaisilta, kavereilta ja työtovereilta. He halusivat jakaa kokemuksiaan erityisesti sellaisen nuoren kanssa, jonka vanhempi oli kuollut samalla tavalla. Osa vastaajista ei halunnut ajatella oman vanhemman kuolemaa lainkaan.

Kun perheestä toinen vanhempi menehtyy, nuori saattaa joutua ottamaan toisen vanhemman aseman perheestä huolehtijana.

– Usein surevilta heikkenee toimintakyky hoitaa arkipäivän askareita, ja toiveena olikin konkreettinen apu esimerkiksi kaupassa käymisessä ja ruoanlaitossa. Arkirutiinin palauttaminen mahdollisimman pian on tärkeää, sillä se tuo turvallisuuden tunnetta.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret kertoivat lisäksi kaipaavansa muun muassa fyysistä kosketusta, kuten halaamista. Myös totuudenmukaisen tiedon saaminen vanhemman todellisesta kuolinsyystä koettiin tärkeänä.

LOKI

”Vaikka maailma on täynnä surua, se on myös täynnä siitä selviytymistä.” jana erilaisia menetyksiä, silloin ei voi olla kovin resilientti. Elämänkokemukset vahvistavat ikään kuin automaattisesti, Poijula pohtii.

Optimisti voi nähdä raskaan elämäntilanteen tilapäisenä, pessimisti taas toisin. Asenne ratkaisee. Selviytyvyyttä on Poijulan mukaan se, ettei ota liikaa vastuuta vaikeasta vaiheesta eikä ruoski itseään. Yksin murehtiminen, syyllisyyden poteminen ja uhrin asemaan jääminen saattavat pitkittyessään altistaa masennukselle.

– Keskity nykyhetkeen, vain sillä on merkitystä. Älä odota asioita, joita ei ole tapahtunut, äläkä tunne sääliä itseäsi kohtaan sellaisten asioiden vuoksi, jotka ovat jo tapahtuneet, Poijula ohjeistaa.

Voiko jotain tehdä ennaltaehkäisevästi, jotta toipuu mahdollisimman hyvin elämän vastoinkäymisistä? Psykologi kehottaa pitämään huolta sosiaalisista suhteista ja muodostamaan myönteisiä siteitä.

– Ne, joilla on hyvä sosiaalinen tuki ennen menetystä, saavat todennäköisesti tukea kielteisen kokemuksen jälkeenkin. Toisaalta on hyvä osata olla myös yksin. Vaikka maailma on täynnä surua, se on myös täynnä siitä selviytymistä.

Soili Poijula luennoi resilienssistä Surukonferenssissa Tampereella. Kymmenes valtakunnallinen Surukonferenssi järjestettiin Tampereen yliopistossa 19.–20.4.2018. Juhlavuonna haluttiin korostaa toivon ja selviytymisen merkitystä.

Poijula on vuonna 2000 perustamansa Suomen Traumapsykologian keskuksen Synolon Ltd:n toimitusjohtaja. Hänen resilienssiä käsittelevä tietokirjansa ilmestyi keväällä 2017 Kirjapajan kustantamana.

Kuka lohduttaisi mummia ja ukkia?

Lapsenlapsen kuolema ei kulje luonnollisen kuolemajärjestyksen mukaan, vaan kääntää asetelman päälaelleen.

Isovanhempi jää usein tukijan rooliin, kun perheessä menetetään lapsi.

– Monet kansainväliset tutkimustulokset osoittavat, että isovanhemmat ovat unohdettuja surijoita. Kysyimme isovanhemmilta, keiltä he ovat saaneet tukea lapsenlapsen kuoleman jälkeen ja minkälaista tukea he olisivat itse toivoneet, TtT, dosentti Anna Liisa Aho esittelee Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen lähtökohtia. Tutkijaryhmään kuuluvat hänen lisäkseen TtM Sari Laitiola ja TtT, professori Marja Kaunonen.

Tamperelaistutkimukseen osallistuneet isovanhemmat kokivat saaneensa eniten tukea omilta läheisiltään ja perheeltään, toiseksi eniten vertaisilta. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten antama tuki mainittiin useimmissa vastauksissa.

– Yleisesti tärkeänä pidettiin sitä, että voi surra ja muistella lapsenlasta jonkun kanssa, tulee kuulluksi ja huomioiduksi. Samalla saa ymmärrystä ja fyysistä läheisyyttä.

Isovanhemmat toivoivat eniten tukea sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, myös keskustelua seurakunnan papin kanssa.

– Heillä oli valtava huoli vanhempien selviytymisestä oman jaksamisensa lisäksi. Työssä käyminen koettiin ylivoimaisena, ja isovanhemmat kaipasivat apua kotitöihin.

Lapsenlapsen kuolema aiheutti mielenterveysongelmia, ja osa tutkimukseen vastanneista ilmoittikin käyneensä säännöllisessä terapiassa, Aho kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös myönteisiä muutoksia lapsenlapsen kuoleman jälkeen, esimerkiksi perheenjäsenten välit olivat lähentyneet ja läsnäolo lisääntynyt. Osa isovanhemmista oli saanut uusia ystävyyssuhteita. Arvomaailman koettiin muuttuneen ja empatiakyvyn lisääntyneen.

Negatiivisina muutoksina isovanhemmat mainitsivat pelon omasta kuolemastaan, muiden lapsenlapsien ylisuojelun, katkeruuden ja vihan uskontoa kohtaan sekä elämänuskon ja -toivon murenemisen. Lisäksi vastauksissa tulivat esille parisuhteen kriisiytyminen, psyykkiset haasteet ja mielenterveyden ongelmat.

N:o 2 - 2018 - 19

Palliatiivisesta talosta luotettavaa tietoa Teksti: Tuula Vainikainen • Kuva: Jenny Paalijärvi Parantumattoman sairauden hoitoon ja kuoleman lähestymiseen liittyy paljon epätietoisuutta, pelkoa, huolta ja surua. Terveyskylään on auennut Palliatiivinen talo tukemaan palliatiivisten potilaiden ja läheisten hyvää hoitoa ja jakamaan asianmukaista tietoa.

Palliatiivinen talo -nettisivusto antaa palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa oleville potilaille ja heidän läheisilleen tietoa ja tukea yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.

Sivusto tarjoaa käyttäjille luotettavaa tietoa aikuisten palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta sekä keinoja tilanteen kohtaamiseen ja käsittelyyn. Sivuston rakentamisessa on pyritty vaikean, vieraan ja pelottavan asian esittämiseen lämpimällä ja helposti lähestyttävällä tavalla, totuudenmukaisesti.

– Palliatiivisen hoidon ja Palliatiivinentalo.fi-sivuston perimmäinen tarkoitus on vaalia elämänlaatua ja ihmisen oikeutta hyvään elämään sen kaikissa vaiheissa, toteaa syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen Tyksin palliatiiviselta poliklinikalta. Hän on yksi Palliatiivisen talon rakentamiseen osallistuneista asiantuntijoista.

Palliatiivinen talo -sivustolla avataan muun muassa erilaisia oireita sekä niiden syntyä ja hoitoa. Miten helpottaa kipua, nesteen kertymistä tai kuinka suhtautua ruokahaluttomuuteen. Palliatiivisessa talossa on myös vertaisvideoita, joissa vertainen kohtaa vertaisen voimavarojen ja tunteiden äärellä. Videoissa levinnyttä rintasyöpää sairastava muusikko Astrid Swan tapaa ihmisiä, joiden elämää parantumaton sairaus on koskettanut.

Läheiset pohtivat usein, kuinka voisivat tukea parantumattomasti sairasta. Yhtä ainoaa oikeaa lähestymis- tai tukemistapaa ei ole. On aina hyvä selvittää, mitä sairas itse toivoo ja tarvitsee. Ei tarvitse yrittää liikaa – tärkeintä on olla läsnä ja saavutettavissa, olemalla kuulolla sairasta varten.

Parantumattomasti sairas on huolissaan läheisistään, ja häntä auttaa, jos hän näkee, että läheiset voivat hyvin. Läheisten on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan ja käsitellä omaa tunnekuormaa jonkun muun kuin sairaan kanssa. Ystävä tai ammattihenkilö on sairasta parempi keskustelukumppani vierellä kulkijan oman ahdistuksen purkamiseen.

Palliatiivisesta talosta löytyy myös Minun elämäntarinani -tiedosto, johon tukeutuen sairastunut voi kirjata talteen oman elämäntarinansa joko itselleen tai läheisten kanssa jaettavaksi.

Palliatiivinentalo.fi on rakennettu kansallisena yhteistyönä Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeen Terveyskylään, joka on erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Palvelun sisällä toimii virtuaalitaloja eri elämäntilanteisiin ja oireisiin. Vuoden 2018 lopulla taloja on avoinna noin 30.

Palliatiivinentalo.fi-sivuston laatimiseen ja kehittämiseen on osallistunut myös oireenmukaisessa hoidossa ja saattohoidossa olevia potilaita ja heidän läheisiään sekä järjestöjen edustajia ja vapaaehtoisia.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon päivitetty Käypä hoito -suositus

Lääkäriseura Duodecim julkaisee Käypä hoito -nimisiä hoitosuosituksia, joita päivitetään tarvittaessa tuoreimman tutkimustiedon tasalle. Käypä hoito -suositukset laaditaan ammattilaisten tueksi, tässä tapauksessa vakavasti sairaiden ja kuolevien potilaiden hoitoon. Useimmista suosituksista on olemassa myös erilliset potilasversiot. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon päivitetty suositus ilmestyi keväällä.

Suosituksen keskeisiä asioita ovat mm.

- Palliatiivisessa hoidossa paneudutaan potilaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin.

- Saattohoitopotilaan kivun lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti vahvoja opioideja. Tarvittaessa tulee vaihtaa lääkkeen antoreittiä ja käyttää muita erikoismenetelmiä.

- Vahvoja opioideja voidaan käyttää myös hengenahdistuksen lievittämiseen.

Edellytys hyvälle elämän loppuvaiheelle on lähestyvän kuoleman ja palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen sekä ajoissa tehdyt hoitolinjaus ja hoitosuunnitelma.

Palliatiivisesta hoidosta elämänlaatua parantumattomasti sairaalle Kun mitään ei ole tehtävissä sairauden, esimerkiksi syövän, parantamiseksi, on paljon tehtävissä. On oireiden hyvän hoidon ja potilaan kokonaisvaltaisen kohtaamisen aika. Tätä hoitoa kutsutaan palliatiiviseksi eli oireita lievittäväksi hoidoksi. Sen viimeinen vaihe on saattohoito.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairaus aiheuttaa kärsimystä ja heikentää heidän elämänlaatuaan.

Palliatiivisen hoidon päämääränä on lievittää kipua ja muuta fyysistä, sosiaalista, henkistä ja hengellistä kärsimystä. Potilasta autetaan elämään mahdollisimman aktiivista elämää ja sopeutumaan sairauteen, luopumiseen ja lähestyvään kuolemaan sekä tuetaan läheisiä heidän surussaan. Tarkoituksena ei ole pidentää, eikä lyhentää elämää.

- Saattohoitopotilaan suonensisäinen nesteytys tai suonensisäinen ravitsemus ei pidennä odotettavissa olevaa elinaikaa eikä paranna elämänlaatua.

- Saattohoidossa antibioottihoitoja tulee käyttää vain, jos niillä on merkitystä potilasta haittaavien oireiden kannalta.

- Saattohoitopotilaan ahdistus- ja masennusoireita voidaan helpottaa lääkkeettömillä hoidoilla, psykososiaalisin keinoin.

- Delirium (akuutti sekavuustila) on saattohoitopotilailla yleinen oire, joka tulee pyrkiä hoitamaan pääasiassa lääkkeettömin keinoin.

- Palliatiivisella sedaatiolla eli nukuttamalla saattohoitopotilas kuoleman lähestyessä, voidaan lievittää hänen muihin hoitoihin reagoimatonta sietämätöntä kärsimystään.

Lähde: Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä.

Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Luettavissa internetissä: www.kaypahoito.fi

LOKI

20 - 2018 - N:o 2

Lääkäriliiton puheenjohtaja:

”Tarvitsemme saattohoitolain” Teksti: Vappu Pitkänen • Kuva: Mikko Käkelä Maailman Lääkäriliiton tavoin Suomen Lääkäriliitto ei kannata eutanasian laillistamista. – Kantamme pohjaa lääkärin etiikan perusarvoihin. Lääkärien tehtävä on hoitaa ja lievittää kärsimystä. Eutanasiassa aiheutetaan ihmisen kuolema, tiivistää Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju.

Eutanasiaan ja sitä koskevaan lakiin liittyy hänen mukaansa useita ongelmia.

Kuka ja milloin esimerkiksi pystyy arvioimaan toisen ihmisen kärsimyksen ja sen syvyyden?

Kansalaisaloitteessa vaadittiin eutanasialle tiukkoja kriteerejä ja tarvetta armokuolemaan pidettiin vähäisenä.

– Muiden maiden kokemuksista tiedämme, että lain tultua voimaan kriteerit väistämättä löystyvät ja eutanasia voidaan nähdä jopa yhtenä hoitovaihtoehtona, Parkkila-Harju painottaa.

Esimerkiksi Belgiassa eutanasian sai ensimmäisenä lain jälkeisenä vuonna 202 ihmistä, nykyisin yli 2 000 henkilöä vuodessa.

– Belgia on sallinut eutanasian jopa alaikäisille, ja viime vuonna 24-vuotias nainen sai sen masennuksen vuoksi. Eutanasia sallitaan myös ”elämään väsyneelle vanhukselle”.

– Nämä ovat hyvin huolestuttavia kehityskulkuja, ja näiden muiden maiden kokemustenkin vuoksi pidämme Lääkäriliitossa asiaa äärimmäisen hankalana.

Parkkila-Harjun mukaan on myös ole-

massa pelko siitä, että esimerkiksi psyykkisesti sairaiden tai yksinäisten vanhusten hoito jää sivuraiteelle, ja he kokevat yhteiskunnallista painostusta tehdä päätös eutanasiasta.

Hyvä saattohoito turvaa hyvän kuoleman

Lääkäriliiton puheenjohtajan mielestä Suomeen tarvitaan ehdottomasti saattohoitolaki.

– Meillä on kansainvälisesti ja Suomessakin erittäin hyvää osaamista saattohoidossa ja palliatiivisessa eli oireenmukaisessa hoidossa, mutta sen saatavuus on riittämätöntä ja osaaminen vielä vaihtelevaa.

– Tähän pitää todella panostaa, ja vasta sen jälkeen arvioida, onko eutanasialle enää tarvetta, jos/kun nämä edellä mainitut asiat ovat kunnossa.

Palliatiivisella hoidolla voidaan lievit-

tää pelkoja, hoitaa sairastuneen ja omaisten kärsimystä ja parantaa loppuelämän laatua.

– Loppuelämän hoitoon voidaan tehdä jo alkuvaiheessa hoitosuunnitelma, joka usein vähentää myös turhia hoitoja ja helpottaa ahdistusta. Varhain aloitettu palliatiivinen hoito ja hyvä saattohoito turvaavat arvokkaan elämän loppuvaiheen ja hyvän kuoleman.

Lääkäreiltäkin kannatusta eutanasialle

Lääkäriliiton virallisen kannan vastaisesti moni lääkäri suhtautuu eutanasiaan myönteisesti. Erään tutkimuksen mukaan noin puolet lääkäreistä laillistaisi sen.

– Uskon, että saattohoidon saatavuuden ja osaamisen kovan vaihtelun vuoksi osa lääkäreistä näkee poti-

Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harjun mukaan eutanasiaan ja sitä koskevaan lakiin liittyy useita ongelmia.

Luotettavan kumppanin matkassa Löydät meidät nyt myös Instagramista wihuri_gastronomie & wihurin_metrotukku

ASIANTUNTEVAA PALVELUA LÄHELLÄ SINUA Asiakaspalvelu 0200 50 200 | asiakaspalvelu.metro@wihuri.fi | emetro.fi

laiden kärsimyksen ja on siksi eutanasian puolella.

– On tärkeää kuitenkin huomioida, että Lääkäriliiton tekemässä kyselyssä eutanasian kannattajia oli kaikista vähiten lääkäreissä, jotka hoitavat eniten vakavasti sairaita ja kuolevia potilaita.

He näkevät, että hoidollisesti on paljon annettavaa, mutta sen pitäisi olla kaikkien saatavilla, Parkkila-Harju sanoo.

Hän korostaa, että Lääkäriliitto osallistuu nyt aktiivisesti saattohoidon laadun parantamiseen.

– Olemme mukana muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön saattohoitoa kehittävässä työryhmässä.

Asia on erittäin tärkeä.

LOKI

N:o 2 - 2018 - 21

Exitus ry:n puheenjohtaja:

”Laki eutanasiasta on joskus Suomessakin” Teksti: Vappu Pitkänen • Kuva: Pasi Leino Eutanasia eli armokuolema nousi Suomessa laajempaan julkiseen keskusteluun 25 vuotta sitten. Yksityiset henkilöt perustivat vuonna 1993 Exitus ry:n, jonka päätavoite on myötävaikuttaa siihen, että Suomeen saadaan aktiivisen eutanasian salliva laki. Yhdistyksen sanoin ”ihmisellä olisi siten oikeus saada lääkinnällistä kuolinapua, kun parantavaa hoitoa ei enää ole ja kun sairauden ennuste on lääketie- Suomessa käydään keskustelua sekä saattohoitolain että eutanasialain tarteellisesti arvioiden toivoton ja inhimillisesti katsoen kestämätön.” peellisuudesta.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana erilaiset mielipidemittaukset ovat osoittaneet yhä useamman suomalaisen suhtautuvan myönteisesti armokuolemaan.

– Nykyisin noin 80 prosenttia suomalaisista kannattaa lakia eutanasiasta. Sitä pidetään ihmisoikeutena; ajatellaan, että jokaisella tulisi olla oikeus päättää itse omasta kuolemastaan ja kuoleman ajankohdasta tarvittaessa vakavassa sairaustilanteessa ja saada siihen asiantuntevaa lääketieteellistä apua, toteaa Exitus ry:n puheenjohtaja Kari Viholainen.

Kansalaisaloite kaatui eduskunnassa

Eduskunnassa eutanasia on noussut useita kertoja esille muun muassa hallitukselle tehdyissä kirjallisissa kysymyksissä.

Vuonna 2017 eduskunta otti käsittelyyn kansalaisaloitteen ”Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta”, joka vaati armokuoleman laillistamista. Aloitteen oli allekirjoittanut 63 000 ihmistä 1,5 kuukaudessa.

Kansalaisaloite hylättiin lopulta eduskunnassa äänin 128–60. Viholaiselle äänestystulos oli suuri pettymys.

– Suuri osa kansanedustajista äänesti toisin kuin oli kannakseen ennen vaaleja ilmoittanut. Ihmisoikeudet heitettiin pöydältä lattialle noin vaan.

Viholainen pitää kuitenkin myönteisenä sitä, että peruspalveluministeri Annika

Saarikko nimitti eduskuntakäsittelyn myötä asiantuntijaryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja samalla myös eutanasiaa koskevia lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Viholainen itse edustaa kesäkuuhun 2021 toimivassa asiantuntijaryhmässä Exitus ry:tä.

– Eduskunta ei siis tyystin torpannut lakia eutanasiasta, vaan ovi jäi raolleen.

– Käsittääkseni myös kansalaisaloite eutanasiasta tullaan uusimaan siten, että keväällä 2019 valittava eduskunta saa sen uudelleen käsiteltäväkseen. Edellyttäen tietenkin, että uusikin kansalaisaloite saavuttaa vaadittavat 50 000 allekirjoitusta.

Viholainen uskoo, että eutanasialaki menee lopulta läpi.

– Uskon, että laki eutanasiasta on joskus Suomessakin. Sille on niin vahva ja suuri kannatus, että lopulta poliittisen eliitin on pakko säätää laki.

– Tämänhetkinen tilannehan on se, että kansa haluaa ja tukee lakia, mutta poliittinen tahtotila ja uskallus asiassa vielä hieman takkuaa.

Eutanasiaa vastustavat pelkäävät muun muassa sitä, että armokuoleman salliminen voisi vaikuttaa suhtautumiseemme vanhuuden, sairauden ja vammaisuuden hoitokustannuksiin. Armokuoleman perusteiden pelätään myös höltyvän ajan myötä.

Viholainen korostaa, että jos armokuoleman salliva laki joskus tulee, sen on oltava tarkka ja monesta näkökulmasta harkittu.

LUKUNURKKA Teksti: Tuula Vainikainen

Voiko sairaudesta huolimatta voida hyvin?

Terveydellä ja sairaudella on ih- sessa. Sen tärkein tehtävä on saada ihminen tajuamisille erilaisia merkityksiä.

Terveyden merkitystä ei useinkaan tiedosta silloin, kun kaikki on ”hyvin” tai ”normaalia”. Sairaus voi olla lyhyt notkahdus elämämme matkalla, jonka ohitamme samanlaisina kuin ennen sairastumista, tai sairauden kohtaaminen voi avata jotain hyvin perustavanlaatuista ymmärrystä elämästä. Varsinkin silloin, kun sairaudesta tulee pysyvä elämänkumppani.

Helena Hallenberg on filosofian tohtori, kiinalaisen terveydenhoidon terapeutti, tietokirjailija ja retriitinohjaaja. Hän kirjoittaa esipuheessaan kirjansa tarjoavan pysähtymishetken ja peilin ihmisille, joiden sairauden syy voi jäädä epäselväksi, paraneminen ei etene odotetusti tai sitä ei tapahdu lainkaan. ”Ohjaan sinua katselemaan sairauttasi eri näkökulmista ja saat ajatuksia, jotka vievät sinua eteenpäin ja auttavat tulemaan toimeen sairautesi kanssa. Paraneminenhan ei aina ole sitä, että sairaus paranee, vaan sitä, että oma suhteemme siihen paranee.

Näkökulmia Hallenbergilla riittääkin, meille kaikille. Keho on arvaamaton, ja sitä voi parhaimmillaankin hallita vain osin, toisin kuin voimme luulla. ”Terveys ei ole vain vaivojen puuttumista vaan myös tyytyväisyyden ja jaksamisen tunnetta, joka heijastaa kehomielen tasapainoa ja tuottaa arkisia onnellisuuden kokemuksia. Sairaus taas ei ole vain patologinen tila, vaan eräänlainen pysähdys elämämme virtauk-

maan muutoksen tarve elämässään. Yksilöllisenä kokemuksena sairaus voi olla vihollinen, uhka, menetys tai haaste tai jopa helpottava tai hyödyllinen kokemus ja mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen.”

Entä miten ihminen näkee sairautensa syyt? Paranemisen kannalta on ratkaisevaa, näkeekö ihminen sairautensa syiden johtuvan vain ulkoisista tekijöistä vai edes osin hänestä itsestään, kuten elintapasairauksien kohdalla. Hallenbergin mielestä krooninen vaiva on lähes aina seurausta elämässä pitkään jatkuneesta epätasapainosta ja kokonaisuudesta eksymisestä. Sairaus voi tällöin olla merkki siitä, että on lyönyt itseään laimin. Tällöin se kertoo muutoksen tarpeesta, jossa parannettavaa on niin fyysisellä, psyykkisellä kuin henkiselläkin alueella.

Kirjan pohdintatehtävien avulla voi avautua uusia näkökulmia. Matkalla paranemiseen -nimisessä luvussa tavoitteena on tulla ehyeksi jälleen. Matkaeväiden lisäksi tarkastellaan muun muassa pysähtymistä, muutosta, luopumista, vastuunottoa, suhteellisuudentajua, iloa ja kiitollisuutta. Näiden asioiden merkityksen tarkastelu ei kenellekään ole turhaa. Jokaisen elämässä voi huumorin, ilon, naurun ja itkun, kosketuksen, kauneuden ja taiteen merkityksen ymmärtämisellä olla suuri merkitys.

Hallenberg lainaa filosofi Demokritosta: ”Onnellinen on se, joka ei sure sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on.” Kiitollisuuteen löytyy aina syytä. Siihen kuuluu elämän hyvistä asioista nauttiminen vailla syyllisyyttä, silloinkin kun elämässä on sairautta.

– Väärinkäytöksille ja turhille peloille ei saa jäädä sijaa.

Suomalaisia hakeutuu Sveitsiin

Aktiivinen eutanasia on maailmalla lailla sallittu Hollannissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Australian Victorian osavaltiossa sekä Kolumbiassa. Lisäksi on maita, jotka sallivat avustetun itsemurhan, joka ei ole rikos Suomenkaan lainsäädännön mukaan.

Joitakin suomalaisia on hakeutunut ulkomaille eutanasiaa tai avustettua itsemurhaa varten.

– Tarkkoja tietoja määristä ei ole, mutta en usko luvun olevan kovinkaan suuri. Saan aika ajoin yhteydenottoja ihmisiltä, jotka suunnittelevat esimerkiksi Sveitsiin menemistä. Kuluvana vuonnakin on tullut useampi yhteydenotto.

Viholainen sanoo, ettei ulkomaille lähteminen ole helppoa eikä halpaa.

– Eräs minuun yhteyttä ottanut nainen kertoi kustannusarvion olevan noin 20 000 euroa. Pidän suurena vääryytenä sitä, että ihmisten pitää lähteä eutanasiakysymyksessä ulkomaille hakemaan itselleen oikeutta.

Saattohoito saatava kuntoon

Saattohoidossa hoidetaan vaikeasti sairaita ihmisiä tilanteessa, jossa parantavaa hoitoa ei enää ole ja potilaan elämä lähestyy loppuaan.

Saattohoitoa on Suomessa kehitetty paljon, mutta siihen liittyy yhä useita ongelmia; hoitopaikkoja on liian vähän, hoitosuositukset eivät aina toteudu, kivunlievitys on riittämätöntä ja koulutus puutteellista.

Monen mielestä saattohoito pitääkin saada saattohoitolailla kuntoon ennen eutanasia-asian pohtimista.

– Saattohoito ei valitettavasti todellakaan ole vielä riittävällä tasolla. Tähän ovat syynä alueelliset erot, jotka tulee korjata. Tasokkaan saattohoidon pitää olla myös käytännössä jokaisen kuolevan oikeus, Viholainen painottaa.

Hänen mielestään saattohoitoa koskevalla retoriikalla ei pidä kuitenkaan tukahduttaa keskustelua eutanasian tarpeellisuudesta.

– Saattohoito ja eutanasia eivät ole toisensa poissulkevia asioita. Hyvään saattohoitoon kuuluu myös eutanasian mahdollisuus silloin, kun muut menetelmät eivät potilasta auta. Paraskaan saattohoito ei aina pysty torjumaan riittävästi potilaan kipuja ja kärsimystä.

Maailmalla on Viholaisen mukaan hyviä esimerkkejä siitä, että saattohoidon kehittäminen on mahdollista samanaikaisesti eutanasialainsäädännön kanssa.

– Esimerkiksi Belgiassa tehdyn tutkimuksen mukaan saattohoidon taso on vuosien saatossa parantunut entisestään eutanasialain tultua siellä voimaan.

”Paraneminenhan ei aina ole sitä, että sairaus paranee, vaan sitä, että oma suhteemme siihen paranee.” ”Siinä missä arkielämää säätelee kaiken mittaaminen ja jakaminen osiin, sairaan perspektiivi voi näyttäytyä laajempana, ja hän voi tajuta jotakin ajattomuudesta, ikuisesta, mittaamattomasta ja jakamattomasta. Arjen rutiinit muuttuvat silloin ri-

Kuolemasta Kokenut kaikillepsykoanalyytikko

Pirkko Siltala kirjoittaa kuolemasta niin, että sen soisi kaikkien lukevan. Kuolema ja sen kohtaaminen konkretisoituvat tietenkin silloin, kun omaa tai läheisen parantumatonta sairautta ei enää voi kiertää. Kuolema ja sen ajatteleminen sisältyykin aina elämäämme. ”Ihminen lähestyy kuolemaa eri suunnista ja eri reittejä pitkin. Kuolema pakenee ymmärrystämme.

Se ei ole täysin järjen eikä tietoisuutemme tavoitettavissa… Ihmiselle on tärkeää avautua kuoleman todellisuuteen, sen vääjäämättömyyteen. Se herättää ahdistusta, mutta sen avulla voi löytyä tyyntymys: oikeus ja mahdollisuus kuolla. … Kuoleman kokemus on sidottu siihen elämään, jonka ihminen on elänyt.”

Tuntematonta kuolemaa pelätään. Siltalan mukaan meissä elää kuolemanpelon rinnalla myös elämänpelko, sillä elämän rakastamiseen sisältyy myös oman kuoleman hyväksyntä ja kaikkien rak-

tuaaleiksi. Niistä tulee koko elämän kannatteleva voima.”

Helena Hallenberg: Parempaa kohti. Voi hyvin sairaudesta huolimatta. Kirjapaja 2018.

kaiden kuolemat. Rakkaus elämään antaa vastuullisuuden elää elämäänsä ja rakentaa suojaavat rajat kuolemisen aikaan ja kuolemaan.

Toisen, varsinkin läheisen ihmisen kuolema puhuttelee meitä syvästi, sillä se sisältää itsellemme merkityksen ”vielä ei ole aika”. Siltalan mukaan toisen kuolema on aina repeämä meidän identiteetissämme, ja siinä tuntuu myös eloonjääneen vastuu.

Kuolema saa aina ajattelemaan omaan elämäänsä - ja kuolemaansa. Tietoisuus kuolemasta on edellytys elämän ymmärtämiselle.

Siltala tarkastelee elämän päättymistä monella tasolla – unissa, kuolevan ruumiissa ja eri elämänvaiheissa. Saattohoito, suru ja suremisen rituaalit saavat omat lukunsa. Kuoleman jälkeinen aika on salaisuus, jota me itse kukin voimme avata ja luoda siitä henkilökohtaisia kuvitelmia, ajatuksia, näkemyksiä ja toiveita, joihin kuvastuvat eri kulttuurien, uskontojen ja ajan käsitykset.

Pieni tärkeä kirja.

Pirkko Siltala: Elämän päättyessä.

Matka kohti kuolemaa. Kirjapaja 2018.

LOKI

22 - 2018 - N:o 2

Lahjoitukset turvaavat alueellisen syöpätyön Teksti ja kuva: Aleksi Rajamäki Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä tukemalla mahdollistetaan laaja kirjo jokapäiväistä työtä syöpäpotilaiden hyväksi. Myös yhdistyksen jäsenyys kertoo tärkeän asian tukemisesta. Mihin lahjoitusvaroja on käytetty tai voidaan käyttää? Millaisia vaihtoehtoja on testamentin teossa? muun muassa myöntää hoitopäiväkorvauksia viisi euroa hoitopäivältä tai sarjahoitokerralta. Avustukset on tarkoitettu yhdistyksen toimialueella asuville jäsenille.

Viitasen mukaan taloudellisen tuen myöntäminen – jos mikä – on osoitus yhdistyksen sitoutumisesta tukemaan niitä, jotka tarvitsevat apua kaikkein eniten. Korvausten maksamisesta on vuosien kuluessa muotoutunut yksi yhdistyksen ydintehtävistä syöpäpotilaan arjen helpottamisessa.

– Syöpä on usein iso kolaus taloudelle. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys maksoi harkinnanvaraisia avustuksia ja hoitopäiväkorvauksia lähes 300 000 euroa viime vuonna. Tämänkään vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan ylläpitoon ei ole olemassa ulkopuolista rahoitusta, Viitanen huomauttaa.

Jokapäiväistä arkista työtä syöpäpotilaiden hyväksi tuetaan yhdistyksessä pitkälti testamentti- ja lahjoitusvaroin.

Rahalahjoitukset mahdollistavat myös vuosittain apurahojen jakamisen tuleville syöpätauteihin erikoistuneille tohtoreille. Niillä on myös tuettu esimerkiksi saattohoitopotilaiden omaisten jaksamista ja järjestetty viriketoimintaa. Vuosittaisen Roosa nauha -kampanjan keräystuotoilla tuotetaan ja kehitetään muun muassa neuvontapalveluja.

– Moikoisten Syöväntutkimussäätiölle osoitetuilla lahjoituksilla mahdollistetaan syöpätutkimustyön tekeminen joko yleisrahaston kautta tai omalla nimikkorahastolla. Lounais-Suomen Saattohoitosäätiötä tukemalla puolestaan kehitetään saattohoitotyötä, koulutusta, ulkoisia puitteita ja potilaiden arkea, säätiöiden asiamiehenä toimiva Ville Viitanen esittelee.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle on mahdollista osoittaa myös merkkipäivämuistamisia.

– Yhä useampi haluaa tehdä konkreettisen lahjoituksen, esimerkiksi viime vuonna saimme televisioita kurssilaisten majoitustiloihin. Lapsisyöpäpotilaita on muistettu erilaisilla peleillä. Rollaattoreita on lahjoitettu tehostettuun palveluyksikköön. On mukavaa, kun huomaa, että lahjoitus on mieleinen ja tulee käyttöön saman tien, Viitanen iloitsee.

Suurten ikäluokkien ja pidemmän eliniänennusteen myötä uusien syöpätapausten määrä kasvaa lähivuosina huomattavasti.

Tietoa ja tukea tarvitsevia syöpään sairastuneita on enemmän kuin koskaan ennen.

– Lounais-Suomen Syöpäyhdistys toimii syöpätautien voittamiseksi. Tämä tavoite kirjattiin yhdistyksen perustamiskirjaan jo vuonna 1951, painottaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys lukeutuu Suomen suurimpiin alueellisiin terveysjärjestöihin noin 28 000 henkilöjäsenellä. Yhdistys tarjoaa kuntoutus-, tuki- ja neuvontapalveluja syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen.

– Kun jäsenmäärä suhteutetaan alueen väkilukuun, voidaan todeta, että syväntorjuntatyön tukeminen on kannatusjäsenen ominaisuudessa otettu asiaksi valtavan hyvin. Syöpäpotilaita on yhdistyksen jäsenistä noin kolmannes, Viitanen arvioi.

Siellä, missä potilaskin

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on merkittävä syöpäkuntoutuksen eli sopeutumisvalmennuksen tuottaja. Toimitusjohtaja Viitanen muistuttaa, että yhdistys on olemassa syöpäpotilaita ja heidän läheisiään varten ja pyrkii mahdollisimman matalan kynnyksen kohtaamisiin.

– Jokaisen päätöksen kohdalla on pysähdyttävä pohtimaan sitä, millä tavoin voisimme parhaiten vastata yhdistyksen toimialueella asuvien syöpäpotilaiden tarpeisiin. Kehitämme palvelujamme kaiken aikaa. Tavoitteenamme on, että tietoa eri tukimuodoista olisi saatavilla kaikkialla siellä, missä sille on kysyntää.

Viitanen poimii esimerkeiksi yhdistyksen Tyksissä sijaitsevan infopisteen, neuvontahoitajien ja muiden asiantuntijoiden jalkautumisen jakamaan tuki- ja neuvontapalveluita koskevaa asiatietoa sekä ensitietopäivät, joita järjestetään säännöllisesti yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ammattilaisten kanssa.

– Lähiaikoina olemme myös toteuttaneet tietoiskuja muun muassa aurinkorasvauksesta ja nuorten hälyttävästi kasvaneesta nuuskankäytöstä. Terveyden edistämisen teemat ovat nousseet keskiöön aivan uudella tavalla. Emme kuitenkaan saa lainkaan julkista rahaa esimerkiksi suositun luomihuolipoliklinikan ylläpitoon, Viitanen harmittelee.

Järjestöltä apua testamentin laadintaan

Viitasen mukaan nykyään testamenttaamisesta puhutaan aiempaa rohkeammin ja myös hyväntekeväisyysjärjestöt ovat ottaneet osaa keskusteluun. Testamentin

Lahjoitus rahana vai tavarana?

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tukee syöpäsairaita myös taloudellisesti. Yhdistys

Alueellista syöpätyötä voi tukea esimerkiksi osallistumalla lipaskeräykseen tai hankkimalla roosan silkkinauhan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoimijat Laila Haahtio ja Seija Ratia kampanjoivat Roosa nauhan puolesta viime vuonna.

Tue toimintaamme ja tee lahjoitus Lahjoittamalla autat meitä kehittämään toimintaamme. Kerätyt varat käytetään syövänvastaisen työn tukemiseen Lounais-Suomen alueella: syöpäpotilaiden kuntoutustoimintaan, syövän varhaistoteamisen helpottamiseen ja siihen tarvittavien laitteiden hankintaan, toimitilojen parantamiseen sekä lapsisyöpäpotilastoimintaan.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen rahankeräystili on FI96 5713 4520 0005 05. Voit halutessasi kohdentaa (merkintä viestikenttään) lahjoitusvarat tiettyyn toimintaan, kuten saattohoitoon, lapsisyöpäpotilaille tai tieteelliseen tutkimukseen.

Yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat halutessaan lahjoittaa varoja syöväntorjuntatyöhön myös kunnioittaakseen merkkipäiväänsä viettävän tai edesmenneen toivetta. Merkkipäiväkeräyksistä ja muistolahjoituksista antaa lisätietoja varainhankintakoordinaattori Kati Tilli (044 055 1571, kati.tilli@lssy.fi).

Testamenttilahjoituksiin liittyvissä kysymyksissä palvelevat toimitusjohtaja Ville Viitanen (02 2657 601, ville.viitanen@lssy.fi) ja asianajaja, varatuomari Martti Brander (Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, 02 511 7000, brander-manner.fi). Käytännön asioiden sujuvoittamiseksi otathan yhteyttä Viitaseen ennen lahjoituksen suorittamista.

laatiminen koetaan kuitenkin edelleen kaukaiseksi asiaksi.

– Kuinka moni tulee ajatelleeksi, että varallisuutta voi testamentata elinaikanaan johonkin itselle tärkeään asiaan?

Moni voikin miettiä lahjoittamista vaikkapa sydäntä lähellä olevalle yhdistykselle.

– Suomalaiset järjestöt ovat vakavan ongelman edessä. Valtio leikkaa kolmannelle sektorille antamaansa rahoitusta, eivätkä järjestöt pysty jatkamaan toimintaansa nykyisellään, ellei katoavia tukirahoja saada korvattua. Samaan aikaan apua tarvitsevien määrä kasvaa.

Yleishyödylliset järjestöt keräävätkin nyt varoja laajalla rintamalla, Viitanen jatkaa.

Lahjoitustestamentti kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä sen järjestön kanssa, jota haluaa auttaa. Hyväntekeväisyyteen voi halutessaan osoit-

TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ HYVÄT HYVÄT KUNNAT YRITYKSET HYVÄT HYVÄT KUNNAT YRITYKSET HYVÄT KUNNAT HYVÄT YRITYKSET ilmoituksia

ilmoituksia

Kaihtimien ammattilainen vuosikymmenien kokemuksella kien tuotteita omalla maahantuonnilla.

Viime vuosien kasvava trendi on rakennusten ulkopuolinen aurinkosuojaus.

- Kun rakennuksilta vaaditaan energiatehokkuutta, ulkopuolinen aurinkosuojaus tulee yhä tärkeämmäksi.

Screen-kaihtimien ja markiisien avulla voidaan vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta huomattavasti. Oikeanlaisilla kaihtimilla myös valaistuksen tarvetta voidaan saada vähennettyä sisätiloissa. Näin säästetään sekä energiaa että rahaa, Sandberg kertoo.

Yritysten ja kotitalouksien lisäksi Kaihdinliike Sandbergin asiakkaita ovat esimerkiksi julkinen sektori ja rakennusliikkeet. Yritys toimii myös tukkumyyjänä ja erityisesti Sandbergin verhotarvikkeita löytyykin monien paikallisten sisustusliikkeiden valikoimista.

Onnea! Yrityksen perustaja Kauko Sandberg täyttää syksyllä 70 vuotta.

ON KA

Artikkeli perustuu toimitusjohtaja Ville Viitasen puheenvuoroon, jonka hän piti perintöoikeus- ja testamentti-illassa Meri-Karinassa 23. toukokuuta. Tilaisuudessa kuultiin myös varatuomari Martti Branderin esitys perintöoikeuteen ja testamentin laadintaan liittyvistä asioista.

AUTOHUOLTO SUVANTO Puh. 02-2366 426 www.autohuoltosuvanto.fi

LOUHISAAREN

H

A

Nuppulantie 33, 20320 TURKU puh. 02 276 9300 Katrineholminkatu 9, 24240 SALO puh. 02 731 5415 liike -20% jäsenetu Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen Nuppulantie 33, 20320 TURKU| puh. 02 276 9300 Katrinehominkatu 9, 24240 SALO| puh. 02 7315 415 Kirkkokatu 61, 90120 OULU| puh. 040 968 2026

AN

VIL

Ida Dahlman, Janne Sandberg, Jussi Sandberg, Kauko Sandberg ja Juho Sandberg toivottavat tervetulleeksi Turun myymälään.

T

oli tuolloin rullakaihtimia ja sälekaihtimia. Pian lisättiin henkilökuntaa ja valikoimiin tulivat myös markiisit ja muut tuotteet.

Kauko auttelee vielä tuotannossa, mutta perheyrityksen vetovastuu on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen myötä perheen pojille, Juho, Janne ja Jussi Sandbergille.

- Meille on tärkeää laadukkaat materiaalit ja kestävät tuotteet. Tuotteemme kestävät pitkään kovaakin käyttöä, Jussi Sandberg lupaa.

- Paljon on opittu myös kantapään kautta, mutta olemme onnistuneet löytämään hyvät tuotteet. Materiaalit tuodaan läntisestä Euroopasta.

Kaihtimissa käytetään paljon myös suomalaisia komponentteja, Sandberg kertoo.

Lisäksi valikoimissa on kaihdinkaupan suurmerk-

KAR

Kaihdinliike Sandberg on aurinkosuojaus- ja sisustusalan ammattilainen jo yli 40 vuoden kokemuksella. Nyt yrityksellä on liikkeet Turussa Nuppulantiellä, Salossa ja Oulussa sekä rullakaihdintehdas Maskussa. Lisäksi on muutamia jälleenmyyjiä eri puolilla Suomea.

- Meiltä löytyy alueen laajin valikoima kaihtimia, markiiseja, terassijärjestelmiä, verhokiskoja ja -tankoja. Valmistamme lähes kaikki mittatilaustuotteemme itse, Jussi Sandberg kertoo.

Maskulainen Kaihdinliike Sandberg on valmistanut rulla- ja sälekaihtimia jo vuodesta 1973. Perustajat Anne ja Kauko Sandberg hoitivat alkuvuosina kaiken myynnistä valmistukseen ja asennuksiin.

Ensimmäinen myymälä avattiin Yliopistonkadulle Turkuun ja valikoimissa

taa vain osan perinnöstä niin sanotulla osatestamentilla.

Jotkut yhdistykset tarjoavat ilmaisia lakimiespalveluja testamentin laatimiseen. Osalla järjestöistä taas on kohtuuhintainen yhteistyökumppani, joka auttaa testamenttilahjoittajia asiakirjojen tekemisessä.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä, Moikoisten Syöväntutkimussäätiössä ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiössä lakimiespalvelut ovat testamenttaajalle maksuttomia, jos jokin edellä mainituista tahoista on yhtenä edunsaajana.

KARTANON KAHVILA

Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN puh. 02 431 2515 Avoinna äitienpäivästä elokuun loppuun Muina aikoina tilauksesta!

YHDELLÄ SOITOLLA KAIKKI RAKENNUS- JA REMONTTIPALVELUT

Yhdellä soitolla kaikki rakennus-ja remonttipalvelut Kari Hämäläinen 0400 521 664 Toimisto puh/fax 02 432 2487 www.rlkh.fi l info@rlkh.fi

LOKI

N:o 2 - 2018 - 23

Lokakuu on rintasyöpätietoisuuden kuukausi Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalla kerätään varoja rintasyöpätutkimukseen sekä sairastuneiden ja läheisten tukemiseen. Kampanja kestää koko lokakuun. Tule mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen roosansävyisiin tapahtumiin!

Suomessa käytetty Roosa nauha -tunnus on Syöpäsäätiön rekisteröimä tavaramerkki ja tae siitä, että varat ohjataan luotettavasti korkeatasoiseen kotimaiseen syöpätutkimukseen ja maksuttoman neuvontapalvelun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2018 Roosa nau-

ha tulee myyntiin 27. syyskuuta.

Keräyksellä tuetaan ensisijaisesti rintasyövän vastaista työtä. Rintasyöpään sairastuu jo yli 5 000 naista vuodessa, mikä tekee siitä yleisimmän syövän Suomessa.

Siten myös tukea ja tietoa tarjoavia palveluja tarvitaan yhä enemmän.

Lokakuussa tapahtuu Kaikissa tilaisuuksissa on myynnissä Roosa nauhoja sekä saatavilla tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta.

5.–7.10. Kirja- ja ruokamessut, Turun Messukeskus (Messukentänkatu 9–13). Tule tutustumaan messuosastoomme (B-halli, paikka 26) ja vaihtamaan kuulumisia.

9.10. Naisten ilta klo 17.30–20.30, Meri-Karinan hyvinvointikeskus (Seiskarinkatu 35, Turku), Airistosali. Näytteilleasettajia paikalla koko illan klo 17.30 alkaen, mm. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta- ja kuntoutustoiminnan, Rintasyöpäyhdistys Europa Donnan ja Terveystalon toiminnan sekä Terttu Lilja Oy:n lymfatuotteiden esittelyä. MerinaShopissa esillä kauniita proteesiliivejä ja uimaasuja. Sovitus- ja ostomahdollisuus. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.30. Yhteistyössä LSSY ja sen Turun paikallisosasto.

TORSTAINA 11.10.2018 KLO 19.00, NAIMA, TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Roosa nauha -hyväntekeväisyyskonsertti, yhteistyössä Turun Seudun Osuuspankki ja Naima.

Hyväntekeväisyyshuutokaupassa Johanna Oraksen taidegrafiikkaa.

Pääsylippu: 25 e sisältäen maljan kuohuvaa OP omistaja-asiakkaat ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet: 20 e Yrityslippupaketit: ota yhteyttä kati.tilli@lssy.fi Lippu.fi, www.lippu.fi

10.10. klo 18 Salon paikallisosaston tapaamisilta (Salo-Karina, Helsingintie 52). Rintasyövän lääkehoito, luennoimassa Tuulia Vallius, LL, erikoistuva lääkäri, Tyks. Tarjoilua Roosa-hengessä.

11.10. klo 19 Tässä sinua varten -hyväntekeväisyyskonsertti, Ravintola Naima (Aurakatu 6, Turku). Roosa nauha -konsertin tähtenä loistaa Mikko Harju. Ennen konserttia huutokaupataan Johanna Oraksen taidegrafiikkaa. Liput 25 €, sis. maljan kuohuvaa. LSSY:n jäsenet ja Osuuspankin omistaja-asiakkaat 20 € (jäsenkortti näytettävä ovella). Konsertin ikäraja 18 vuotta. Liput: www. lippu.fi. Yritysliput: kati.tilli@lssy.fi, 044 055 1571.

Yhteistyössä LSSY, Turun Seudun Osuuspankki, Ravintola Naima ja Roosa nauha.

11.10. Roosa-avaus Salon pääkirjastolla (Vilhonkatu 2). Järj. LSSY:n Salon paikallisosasto. Seuraa ilmoittelua! Salon paikallisosaston Roosa nauhojen aktiivimyynti alueen kaupoissa on 12.–13.10.

12.10. Virallinen Roosa nauha -päivä. Toivomme yritysten osallistuvan valtakunnalliseen Roosa nauha -kampanjaan ja toteuttavan vaaleanpunaisia tempauksia. Paikallista syöväntorjuntatyötä voi tukea lahjoittamalla LSSY:n varainhankintatilille FI96 5713 4520 0005 05 (viitteeksi ”Roosa nauha / tempaus”).

12.10. klo 11–15 Avoimien ovien päivä, Loimaan neuvonta-asema (Seppälänkatu 15–17). Roosamunkkien ja kahvittelun ohessa mahdollisuus tehdä proteesiliivi- ja uima-asusovituksia sekä ostoksia.

Tietoiskuja tasatunnein, musiikkituokioita, proteesiliivi-arvontaa. Rintasyöpään sairastuneen puheenvuoro omakohtaisista sairauskokemuksistaan sekä sytostaattipoliklinikan hoitajan info.

12.10. klo 19 Turun Kirjastosilta valaistaan vaaleanpunaiseksi. Mieskuoro Laulun Ystävät esiintyy valaisuhetkellä ja laulaa naisille omistetun serenadin. Roosa nauha -myyntiä ja lipaskeräystä.

Yhteistyössä LSSY ja Turun kaupunki.

13.10. klo 18.30 TPS–Tappara-ottelu, Gatorade Center (Artukaistentie 8, Turku). Halli pukeutuu pinkkiin! LSSY mukana kertomassa toiminnastaan.

Roosa nauha -myyntiä ja lipaskeräystä.

26.–28.10. Osaava Nainen -messut, Turun Messukeskus (Messukentänkatu 9–13). Roosa nauha -myyntiä ja toiminnan esittelyä C-hallissa, paikka 63.

Laadukasta luettavaa Toimituksemme haluaa kertoa lukijoille Turun seudulta niin hyvät uutiset kuin korjaamista vaativat asiat.

Laatu on meille tärkeää, siksi tietojen todenperäisyys tarkistetaan.

Kannattaa lukea, sillä lukeminen palkitsee ja sanomalehden lukija tietää enemmän."

Riitta Monto, päätoimittaja

LOKI

24 - 2018 - N:o 2

Loppuvuosi 2018 on täynnä tapahtumia

LÄHDE KANSSAMME MATKALLE! MATKATOIMISTO MATKARI OY on yli kolmenkymmenen vuoden ajan vienyt Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä ja muita matkustajia moniin mielenkiintoisiin kotimaan ja ulkomaan matkakohteisiin.

MATKARIN matkalla voit luottaa siihen, että matkasi on huolellisesti suunniteltu ja sinusta pidetään hyvää huolta kotiportilta maailmalle ja takaisin. Lähde viihtymään ja kokemaan ikimuistoisia matkaelämyksiä!

TUTUSTU kaikkiin matkaohjelmiin osoitteessa www.lssy.fi/matkari. Voit ilmoittautua Matkarin matkalle myös täyttämällä sähköisen lomakkeen verkkosivuillamme.

VIELÄ PAIKKOJA VAPAANA LOPPUVUODEN PÄIVÄRETKILLEMME: 8.10. Sisarten laulu – elämysretki luostariaikaan Naantalin kirkossa 20.10. Billy Elliot – menestysmusikaali Tampereen Työväen Teatterissa 1.12. Fiskarsin Ruukin joulu – joulutunnelmaa ja ostoksia pukinkonttiin

UNELMIEN JOULU IMATRAN VALTIOHOTELLISSA 23.–26.12.2018 Jäsenhinta 635 €/hlö 2-hengen huoneessa. Hinta sisältää bussikuljetukset, täysihoidon, monipuolisen jouluohjelman ja matkanjohtajan palvelut.

JOULURISTEILYLLE SUORAAN TURUSTA TALLINNAAN BALTIC PRINCESSLAIVALLA 24.–26.12.2018 Hinta alkaen 320 €/hlö 2-hengen hytissä. Hinta sisältää laivamatkat/ hytti, ruokailut ja jouluohjelman laivalla, päivä Tallinnassa.

KEVÄINEN REININ JOKIRISTEILY SVEITSISTÄ HOLLANTIIN / KRISTINA CRUISES 8.–15.4.2019 Zürich–Basel–Strasbourg– Mannheim–Rüdesheim–Koblenz– Köln–Dusseldorf–Amsterdam Rentoudu, inspiroidu ja herkuttele viikko Reinillä! Hinta alkaen 1960 €/ hlö. Hinta sisältää kuljetukset Turku– Helsinki/lentokenttä–Turku, risteily valitussa hyttiluokassa, lennot Helsinki–Zürich/Amsterdam–Helsinki, ohjelma ja täysihoito laivalla, 4 retkeä ja matkanjohtajan palvelut.

Kysy ennakkotietoja myös muista vuoden 2019 matkoista ja varmista paikkasi!

Lisätiedot ja varaukset: Matkatoimisto Matkari Oy • Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku 02 2657 913 • matkari@lssy.fi • www.lssy.fi/matkari

KOKO LOKAKUU ON OMISTETTU RINTASYÖVÄN VASTAISELLE TYÖLLE! Lue isää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Roosa nauha -tapahtumista tämän lehden sivuilta. Tiedot päivittyvät verkkosivuille www.lssy.fi.

VANHUSTEN ASUMINEN -TAPAHTUMA 23.10.

KLO 14.15–16 Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen (Puistokatu 11, Turku) juhlasalissa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on mukana esittelemässä asumispalveluitaan. Messutapahtuma on kaikille avoin ja pääsymaksuton. Järj. Turun Seudun Vanhustuki ry.

SYKSYINEN TOIVEKONSERTTI 4.11. KLO 14 MERI-KARINASSA. Perinteinen konsertti hematologisten syöpäpotilaiden hyväksi. Solisteina mm. Kike Elomaa, Sebastian, Tino ja Anri Ahlgren, Aulis Kotaviita, Ola Mikola, Pauli Lehtonen, Jouni Haapaniemi, Tutta Carpelan, Meiju Lehtinen, Harry Lindström, Pyry Hautaniemi sekä monia muita. Säestäjänä Timo Rautalan Atlas-orkesteri. Liput 15 €, sis. kahvitarjoilun väliajalla. Lippuja saatavilla Meri-Karinasta (Seiskarinkatu 35, Turku), Matkarista (Itäinen Pitkäkatu 30, Turku) sekä ovelta. Ennakkoilmoittautumiset ryhmille: ilmoittautumiset@lssy.fi. Toivekappaleita on mahdollista lähettää 30.10. mennessä osoitteeseen rautalatimo@gmail.com tai kati.tilli@lssy.fi. ”TUKEA ARKEEN JA ELÄMÄÄN SYÖPÄHOITOJEN JÄLKEEN” -TILAISUUS 15.11. KLO 15–18 MERI-KARINASSA. Keskustelutilaisuus on suunnattu syöpäkuntoutujille ja heidän läheisilleen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuminen 12.11. mennessä: kurssi@lssy.fi tai 02 2657 610.

Yhteistyössä LSSY ja Läntinen Syöpäkeskus VSSHP/ TYKS. Seuraa ilmoittelua: www.lssy.fi

“SELVIYTYMINEN ARJESSA SYÖPÄHOITOJEN KESKELLÄ” -ENSITIETOPÄIVÄ 21.11. KLO 12–16 Tyksin T-sairaalassa (Risto Lahesmaa -sali, Hämeenkatu 11). Ensitietopäivät tarjoavat ajankohtaista tietoa sekä uusia näkökulmia sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Järj. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja LSSY. JOULUNA HERKUTELLAAN! Meri-Karinan seisova pöytä katetaan juhlapyhinä klo 12–15: itsenäisyyspäivänä 6.12., 2. adventtina 9.12., 3. adventtina 16.12., jouluaattona 24.12. ja joulupäivänä 25.12.

Aikuiset 28 €, LSSY:n jäsenet 24 € ja lapset (4–12-vuotiaat) 12 €, alle 3-vuotiaat veloituksetta.

Pöytävaraukset numerosta 02 2657 666.

SUOMEN SUURIMMAT JOULUMYYJÄISET 8.12.

KLO 11–16 TURUN MESSUKESKUKSESSA. Saman katon alta on mahdollista hankkia kaikki yksilölliset lahjatavarat pukinkonttiin! Linja-auto nro 100 kulkee Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy, pysäköintimaksu 6 €. Huom! Pöytäpaikkojen myyntivaraukset alkavat 2.10. klo 9. Varauksia voi tehdä tiistaisin ja torstaisin klo 9–15 numerosta 044 451 5632 tai ilmoittautumiset@lssy.fi. Myyjäksi voi tulla yksityinen henkilö tai yritys.

VIRKISTYS- JA TEEMALOMILTA HYVÄÄ OLOA ARKEEN! Meri-Karina tarjoaa mieltä ja kehoa virkistävän loman 17.–21.12. Miehille on oma ”Äijäpäivä” 11.10., ja naisia hemmotellaan Wellness Weekend for Ladies -teemalomalla 17.–18.11. Lue lisää Meri-Karinan hyvinvointilomista tämän lehden takakannesta.

Muutoksia hoitopäiväkorvausten hakumenettelyihin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys myöntää hoitopäiväkorvauksia syöpätaudista aiheutuneisiin kustannuksiin. Vapaaehtoisuuteen perustuvat taloudelliset avustukset on tarkoitettu yhdistyksen toimialueella asuville jäsenille.

Jatkossa hakemuksia vastaanotetaan Meri-Karinan hyvinvointikeskuksen lisäksi Lounais-Suomen Syö-

päyhdistyksen jäsentoimistossa. Jäsentoimisto sijaitsee Turussa osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 30 ja on avoinna arkisin klo 9–16.30.

Korvauksia maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Tutustu korvauslajeihin ja hakuohjeisiin osoitteessa www.lssy. fi. Hoitopäiväkorvauksiin liittyvistä asioista voit kysyä: camilla.camilla@lssy.fi / 050 591 4974 ja 02 2657 913.

LOKI

N:o 2 - 2018 - 25

LOKI

26 - 2018 - N:o 2

PAIKALLISOSASTOJEN JA POTILASKERHOJEN TUKI- JA VIRKISTYSTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastot ja potilaskerhot tarjoavat syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen monenlaista tietoa ja yhdessä tekemistä: vertaistuki- ja ryhmätoimintaa, luentotilaisuuksia sekä erilaisia retkiä ja muuta virkistystä. Psykososiaalinen tuki sekä vertaisryhmät ovat maksuttomia.

Osastojen ja kerhojen jäsenkunta koostuu yhdistyksen jäsenistä, eikä erillistä jäsenmaksua peritä. Toimintaa koordinoi erikseen valittu, vapaaehtoispohjalta toimiva johto- tai toimikunta.

LISÄTIETOA TOIMINNASTA SAAT: • netistä: www.lssy.fi/paikallisosastot ja www.lssy.fi/kuntoutus-ja-tukipalvelut/ vertaistuki • puhelimitse osaston/ryhmän yhteyshenkilöltä/toimistosta tai Meri-Karinan infosta, 02 2657 666 Huomaathan, että tälle aukeamalle kootut tapahtumatiedot koskevat pääsääntöisesti loppuvuotta 2018.

SYÖPÄYHDISTYKSEN PAIKALLISOSASTOT FORSSA

Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alue on Forssan kaupunki sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Paikallisosasto järjestää potilaille ja heidän läheisilleen valistus- ja virkistystoimintaa erilaisten luentojen, tutustumiskäyntien ja matkojen muodossa.

Jäsenillat syksyllä 2018 Joka kuukauden toinen keskiviikko (ei kesä-elokuu) klo 18 paikallisosaston omassa toimipisteessä Solukossa.

• 10.10. ja 14.11. aiheet ilmoitetaan myöhemmin, seuraa ilmoittelua Seutusanomien yhdistyspalstalla • 12.12. klo 18 Joulujuhla Forssan ammatti-instituutin ravintolassa (Huom. ennakkoilmoittautuminen) Virkistystoiminta • 13.10. klo 13 Sound of Music, Lahden kaupunginteatteri • 8.12. klo 13 Billy Elliot -musikaali, Tampereen Työväen Teatteri Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kaisa Salminen, 050 569 1271, kaisam.salminen@gmail.com Muu toiminta • Tukihenkilövälitys ti–to klo 10–17, 050 5777 338 • Rintasyöpäpään sairastuneille on oma keskusteluryhmä, joka kokoontuu erikseen ilmoitettavina aikoina.

• Paikallisosaston Kirpputori Solukko (Kauppakatu 12, Forssa) ottaa vastaan lahjoituksina käyttökelpoista tavaraa. Tuotto käytetään paikallisosaston toiminnan tukemiseen. Kirpputori avoinna: ti–pe klo 10–17 Lisätiedot ja yhteydenotot • Kaisa Salminen, puheenjohtaja, 050 5691 271, kaisam.salminen@gmail.com • Elina Kaislasalo, lapsisyöpäpotilaat, 040 5073 684, elina.kaislasalo@gmail.com • Anita Lilja, rintasyöpäpotilaat, 050 572 1912 • Kirpputori Solukko, 050 577 7339 • www.lssy.fi/paikallisosastot/forssa tai www.solukko.net • forssa@lssy.fi • Seutusanomien yhdistyspalsta

LOIMAA

Loimaan seudun paikallisosasto järjestää terveyskasvatustilaisuuksia ja erilaisia retkiä toimialueellaan.

Kuukausitapaamiset yleensä kuukauden viimeisenä maanantaina Loimaan Kaupunginkirkon yläsalissa klo 15–17. Kuukausitapaamiset on tarkoitettu sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Syksyn 2018 ohjelma • 29.10. mukana Marika Lätti / Hoitola Suolakeidas kertomassa jäsenkorjauksesta • 26.11. jouluteema Lisätiedot • Kaisa Hyvärinen, puheenjohtaja, 040 762 4196 • www.lssy.fi/paikallisosastot/loimaa • loimaa@lssy.fi • paikallislehdet LSSY:n neuvonta-asema Loimaalla toimii Tyks Loimaan sairaalan tiloissa, Seppälänkatu 15–17 (pohjakerros, fysioterapiaosaston vieressä). Neuvontahoitajan vastaanotto ajanvarauksella numerosta 02 2657 927 (ma–pe klo 9–11).

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ 12.10.2018 Loimaan neuvonta-asemalla vietetään avoimien ovien päivää virallisena Roosa nauha -päivänä pe 12.10. klo 11–15. Roosa-munkkien ja kahvittelun ohessa mahdollisuus tehdä proteesiliivi- ja uima-asusovituksia sekä ostoksia.

Tietoiskuja tasatunnein, musiikkituokioita, proteesiliivi-arvontaa. Rintasyöpään sairastuneen puheenvuoro omakohtaisista sairauskokemuksistaan sekä sytostaattipoliklinikan hoitajan info. Tervetuloa piipahtamaan!

SALO

Paikallisosaston toimisto ja palveluasema Salo-Karina Helsingintie 52, Salo, 02 728 1670 Avoinna: • perjantaisin klo 10–12 • tarvittaessa sopimuksen mukaan (kesä-heinäkuu suljettu) Salon paikallisosaston toimialue käsittää Salon ja Someron kaupungit. Paikallisosasto jakaa asiatietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä kaikille kiinnostuneille.

Palveluasemalta saa tietoa paikallisosaston ja syöpäjärjestöjen toiminnasta, jäsenyydestä ja korvauksista, sopeutumisvalmennuskurssille hakeutumisesta sekä tukihenkilöasioista. Palveluasema avoinna perjantaisin klo 10–12.

Tukihenkilövälityksen koordinointi LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen kautta, 02 2657 619 tai vapaaehtoistoiminta@lssy.fi. LSSY:n neuvontapalvelua Salo-Karinassa (rintaproteesit, keskusteluaika ja luomien tarkastus). Neuvontahoitaja paikalla keskiviikkoisin n. kaksi kertaa kuukaudessa (luomitarkastus jäsenille maksuton, muille 20 €).

Ajanvaraus ja soittopyynnöt neuvontahoitajalle, 02 2657 927 (ma–pe klo 9–11).

Tapaamisiltoja järjestetään kuukausittain SaloKarinassa (ellei toisin mainita). Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, kahvitarjoilu ja arvat pikkurahalla potilastoiminnan hyväksi.

Otamme mielellämme vastaan arpavoittoja ja lahjoituksia.

Syksyn 2018 ohjelma • 10.10. klo 18 Rintasyövän lääkehoito, Tuulia Vallius, LL, erikoistuva lääkäri, Tyks • 7.11. klo 18 Eturauhassyöpä, Otto Ettala, LT, urologian erikoislääkäri, Tyks Keskusteluryhmät • Lähiaikoina rintasyöpään sairastuneiden keskusteluryhmä alkaa 6.9. Salossa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot toimistoon tai palveluasemalle perjantaisin.

• Keskusteluryhmä eturauhassyövästä kiinnostuneille miehille läheisineen kokoontuu joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18–20, alkaen 27.9. Lisätiedot: 0400 221 223 / Jouko • Muita keskusteluryhmiä voidaan muodostaa kysynnän ja tarpeen mukaan.

Muu toiminta • Kahvipussiaskartelut järjestetään yhdessä Salon Diabeteksen kanssa perjantaisin klo 14. Kysy paikkoja numerosta 050 339 5286.

• Hartaushetket Salo-Karinassa yleensä joka kuukauden toisena maanantaina klo 15.

Syksyllä 2018: 8.10., 12.11., 10.12. Kaikille avoin tilaisuus.

• Pilates jatkuu 4.9. Salo-Karinassa. 13 kerran hinta syövän sairastaneille 104 €, muille 143 €.

Kysy vapaita paikkoja: siru.virpi@gmail.com Roosa-avaus 11.10. Salon pääkirjastolla (Vilhonkatu 2), Roosa-valot syttyvät (11.–14.10.).

Seuraa ilmoittelua! Roosa nauhojen aktiivimyyntiä Salon ja Perniön kaupoissa 12.–13.10., vapaaehtoisia myyjiä kaivataan mukaan! Ilmoittautuminen palveluasemalle tai salo@lssy.fi.

Joulujuhla 15.12. klo 14 alkaen Mama’s ravintolassa Astrum-keskuksessa. Ruokailua jouluisen ruuan merkeissä, arvontaa ja yhdessäoloa. Ruokailun hinta ilmoitetaan lähempänä.

Lisätiedot ja yhteydenotot • Hanna-Riikka Lipponen, puheenjohtaja, 046 646 8772, hanna.lipponen@gmail.com • Marja Ruokonen, sihteeri, 045 672 3626, marjaruokonen@hotmail.com • www.lssy.fi/paikallisosastot/salo tai sspo.net • salo@lssy.fi • Facebook, Twitter ja Instagram: @lssysalo • Salo-Karina Helsingintie 52, Salo, 02 728 1670 (pe klo 10–12, muina aikoina vastaaja)

TURKU

Turun seudun paikallisosaston tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden virkistys- ja vertaistukitoiminta, lisäksi pidetään ajankohtaisia luentoja. Vuoden aikana järjestetään jäsenilto-

ja, retkiä, matkoja ja myyjäisiä. Paikallisosasto pyrkii lahjoittamaan varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin vuosittain.

Jäsenillat syksyllä 2018 Kokoontuminen Meri-Karinassa joka kuukauden toinen tiistai klo 17.45 (ei kesäkuukausina). Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Meri-Karinan tilaisuuksiin pääsee bussilla 54. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20. Jäseniltoihin ovat tervetulleita kaikki syöpäpotilaat ja heidän läheisensä, LSSY:n jäsenet sekä muut asiasta kiinnostuneet.

• 9.10. Naisten ilta (yhdessä LSSY:n kurssi- ja neuvontatiimin kanssa). Lymfaturvotuksen estäminen ja nykyhoidot: LT Pauliina Hartiala, rintasyöpähoitaja Kirsi Kivioja-Viitala ja fys.terapeutti Marianne Himberg.

• 13.11. Seniorien kuulonhuolto: korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääk. Pekka Silvoniemi.

Duo Jarmo ja Laura.

• 11.12. Joulujuhla. Ilmoittautuminen marraskuun jäsenillassa tai viim. 3.12. Meri-Karinan infoon, 02 2657 666.

Paikallisosasto järjestää omia retkiä ja matkoja.

Edistääkseen syöpäpotilaiden virkistäytymistä ja aktiivista osallistumista retkille osasto tukee matkojen hintaa. Syksyllä 2018 teemme retken mm.

Forssaan, Wiurilan kartanoon ja teatterimatkan Tampereelle. Retket ovat varsin varattuja, mutta peruutuspaikkoja voi tiedustella maanantaisin klo 13–15, p. 045 1360 123. Uusi esite retkitietoineen ilmestyy joulukuun puolivälissä, myös verkkosivuilla. Esitteen voi tilata itselleen ottamalla yhteyttä osaston sihteeriin.

Ahkerat Kertut -käsityöpiiri kokoontuu MeriKarinassa tiistaisin klo 10–12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 15–17. Käsityöpiirissä tehdään käsitöitä oman voinnin mukaan. Ahkerien Kerttujen valmistamia käsitöitä myydään paikallisosaston omassa Putiikissa Meri-Karinan aulassa.

Käsityöpiirin ohjaajina toimivat Sirpa Teräs (0400 226 616) ja Seija Vesala.

Tuolijooga 6.9. alkaen torstaisin klo 10.10–11.00.

Ohjaajana joogaopettaja Eeva Suominen. Hinta 20 e/10 krt tai 3 e/krt. Tiedustelut: 040 530 9942 (Soile Tammero) tai turku@lssy.fi LAVIS-lavatanssijumppa 10.9. alkaen maanantaisin klo 17–18. Ohjaajana Riitta Lindroos. Hinta 3 e/krt. Tiedustelut: 040 530 9942 (Soile Tammero) tai turku@lssy.fi Lisätiedot ja yhteydenotot • Anneli Suominen, puheenjohtaja, 050 596 0470, annelimr.suominen@gmail.com • Salme Kauppinen, varapuheenjohtaja, 044 205 8940, salme.kauppinen@gmail.com • Soile Tammero, sihteeri, 040 530 9942, soile.tammero@pp2.inet.fi • Seija Heijas, paikallisosaston matkat, matkailmoittautumiset maanantaisin klo 13–15, 045 136 0123 tai heijase@luukku.com • Marja-Leena Louhi, Ahkerien Kerttujen Putiikki, 050 533 1277 • Sirpa Teräs, Ahkerat Kertut -toiminta, 0400 226 616 • www.lssy.fi/paikallisosastot/turku • turku@lssy.fi • Facebook: L-S Syöpäyhdistys Turun seudun paikallisosasto NAISTEN ILTA 9.10.2018 KLO 17.30–20.30 Meri-Karinan (Seiskarinkatu 35, Turku) Airisto-salissa klo 17.30–20.30. Tapahtuma kaikille avoin ja maksuton. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.30. Tilaisuuden järjestävät LSSY ja sen Turun paikallisosasto.

• Tervetuloa 17.45–18.05, Alkumalja, Lahjan tyttöjen esitys Ihanainen • Luennot 18.05–19, Lymfaturvotuksen kirurginen hoito, LT, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Pauliina Hartiala, rintasyöpäsairaanhoitaja Kirsi Kivioja-Viitalan puheenvuoro • Väliaika 19–19.30, kahvitarjoilu • Ilta jatkuu 19.30–20.10, Näin ehkäiset ja hoidat lymfaturvotusta, ft, lymfaterapeutti Marianne Himberg • Arpajaiset 20.10–20.20 • Kiitos illasta n. 20.20 Myynnissä Roosa nauhoja sekä arpoja. Näytteilleasettajia paikalla koko illan, klo 17.30 alkaen, mm. Rintasyöpäyhdistys Europa Donnan ja Terveystalon toiminnan sekä Terttu Lilja Oy:n lymfatuotteiden esittelyä. LSSY:n sairaanhoitajat esittelevät neuvonta- ja kuntoutustoimintaa. Lisäksi Merina-Shopissa (Pikkupoukama) esillä kauniita proteesiliivejä ja uima-asuja. Sovitus- ja ostomahdollisuus.

UUSIKAUPUNKI

Ystävän Tupa Alinenkatu 26, Uusikaupunki 02 844 3600 Avoinna: • ma–ke ja pe klo 9.30–14.30 • ti klo 10–12 SPR:n terveyspiste • to klo 13–17 Syöpäyhdistyksen paikallisosaston päivystys ja tukihenkilövälitys

Uudenkaupungin paikallisosaston toiminta-alueena on Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa ja Tarvasjoki. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt pääosin Ystävän Tuvalle, joka sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa. Tilat on vuokrattu yhdessä SPR:n Uudenkaupungin paikallisosaston kanssa.

Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto torstaisin klo 13–17: • mm. korvausasiat sekä hakeutuminen sopeutumisvalmennuskursseille • tukihenkilövälitys, 050 321 8173 (Tarja-Liisa Kukkonen) Toiminta • Terveyspiste tiistaisin klo 10–12, jolloin voi käydä mittauttamassa esim. verenpaineen. Paikalla on joko SPR:n tai LSSY:n Uudenkaupungin paikallisosaston vapaaehtoinen.

• Ilmainen bingo tiistaina klo 12–13.

• Yhteislaulua joka kuukauden viimeinen torstai klo 18 hanurisäestyksellä. Vastuuhenkilönä Sirkka Mikkola.

• Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät Ystävän Tuvalla kerran kuukaudessa.

Lisätiedot ja yhteydenotot • Esko Tähtinen, puheenjohtaja, 040 577 5817 • Marjo Öhrnberg, sihteeri, 050 358 9111 • www.lssy.fi/paikallisosastot/uusikaupunki • uki@lssy.fi • Lisätietoa vertaistukihenkilöistä Ystävän Tuvalta, Tyksistä ja Tyksin Vakka-Suomen sairaalasta sekä Meri-Karinasta.

CANCERSTÖDGRUPP I PARGAS OCH KIMITOÖN Pargas Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 569 0610 Kimitoön Kontaktpersoner på Kimitoön är Ulla Granroth, tel. 040 7341 931 och Ann-Katrin Andersson, tel. 040 7685 456

SYÖPÄYHDISTYKSEN POTILASKERHOT LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN KERHO SYKERÖ

Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva, vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-toimikunta järjestää lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen mm. virkistystä, vertaistukea ja infektioriskittömiä tapahtumia. Toiminta mahdollistuu lahjoitusvaroin sekä itse kerättyjen varojen turvin.

Infektioriskitöntä toimintaa järjestetään perheille läpi vuoden. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa nettisivuilla, Facebookissa ja sähköpostitse Sykerökerhon sähköpostilistalla oleville. Ilmoittautuminen tapahtumiin tehdään pyydettyyn päivään mennessä osoitteeseen sykero@lssy.fi, ellei toisin ilmoiteta. Muistathan osallistua Sykerö-kerhon toimintaan vain täysin terveenä, kiitos!

Infektioriskittömät perheuinnit ja uimaopetukset Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa parittomien viikkojen sunnuntaisin. Tarkemmat aikataulut nettisivuilta ja Facebookista.

Infektioriskittömät elokuvat lapsisyöpäpotilasperheille yhteistyössä Kinopalatsin kanssa. Tarkemmat ajankohdat tiedotetaan Facebookissa, nettisivuilla ja sähköpostitse.

Infektioriskitön liikuntakerho lapsisyöpäpotilaille ja heidän sisaruksilleen syksyllä 2018. Liikuntakerhoa pidetään joka toinen keskiviikko, ja tilana toimii Fight Back Empowering -sali. Lisätiedot kerhoista ilmoitetaan nettisivuilla, sähköpostitse ja Facebookissa.

Infektioriskittömät lastenhoitopäivät Sykerön jäsenperheille Meri-Karinassa neljä kertaa syksyllä 2018. Päivään voivat osallistua kaikenikäiset lapset ja nuoret, toimintaa toteutetaan osallistujien ikätaso ja toiveet huomioiden. Lastenhoitopäivän lasten- ja nuortenohjaajat vastaavat lapsista päivän ajan. Lastenhoitopäivien ajankohdat ja lisätiedot ilmoitetaan nettisivuilla ja Sykerö-kerhon sähköpostilistalla oleville.

Syksyn 2018 aikana Sykerö-kerhon järjestää jäsenilleen lisäksi mm. kauppakäyntejä. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla ja Facebookissa!

Lisätiedot ja yhteydenotot • lapsiperhekoordinaattori Pia Ilves, 044 451 5655 (ma ja ke), pia.ilves@lssy.fi • www.lssy.fi/sykero • julkisilta Facebook-sivuilta, joiden lukemiseen et tarvitse omia tunnuksia: www.facebook.com/ sykero • sykero@lssy.fi

ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT ETUSET

Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden virkistyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita.

Etusetilla on oma toimikunta, joka suunnittelee ja ohjaa ryhmän toimintaa osallistujien toiveiden mukaisesti. Ryhmässä ei ole erillistä jäsenmaksua,

LOKI mutta edellytämme ryhmäläisten olevan LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen jäseniä.

Luento- ja keskustelutilaisuudet eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat mahdolliset poikkeukset) Meri-Karinassa. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Vuoden aikana Etuset järjestää muutakin toimintaa, jolloin toiminnasta ilmoitetaan erikseen kirjeitse.

Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa MeriKarinassa (ellei toisin mainittu), syksyllä 2018 • 17.10. klo 18 urologi Harri Backman • 21.11. klo 18 Jätehuollon ajankohtaisia asioita, Lotta Salminen, Lounais-Suomen Jätehuolto • 12.12. klo 18 joulujuhla Meri-Karinan Airistosalissa. Juhlassa on puheita, ohjelmaa ja maittava jouluruokailu. Ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan osallistumismaksu 20 €. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: jari.juhani.aalto@gmail.com, 050 4047 471, Maksu FI74 5713 4520 0016 77, viitenumero 1234. Ilmoittautuminen ja maksu 15.11. mennessä. Maksu on sitova.

Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho Etuset-ryhmän jäsenille pidetään Meri-Karinassa maanantaisin klo 12. Jumppa kestää noin 45 min, jonka jälkeen sauna- ja allasosasto on varattuna klo 15 asti. Ohjelmassa mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua, jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 € tai kertamaksu 3 € (maksetaan Meri-Karinan infoon). Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin.

Lisätiedot ja yhteydenotot • Janne Tamminen, puheenjohtaja, 040 963 0026 • Maarit Koistinen, sihteeri, 02 2657 841 (ma– ke), maarit.koistinen@lssy.fi • Facebook: ETUSET Eturauhassyöpäpotilaat • etusetpotilaat@gmail.com

N:o 2 - 2018 - 27

VOIMAA VERTAISTUESTA

Kaipaatko tukihenkilöä tai ystävää jakamaan arkeasi tai vaikka ulkoilemaan kanssasi? Kauttamme voit saada koulutetun tukihenkilön, kokemusten jakajan ja kuuntelijan. Vertaistukitoiminta perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon ja tukemiseen sekä kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen. Vertaisilta saatu tuki auttaa arjessa selviytymisessä, mutta se ei korvaa ammattityötä.

Yhdistyksen toteuttama tukihenkilötoiminta on luottamuksellista. Vertaistukihenkilö on LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen kurssin käynyt vapaaehtoinen, jonka kanssa voi jutella kahden kesken.

Vertaistukihenkilöille järjestetään perus- ja täydennyskoulutusta sekä työnohjausta.

Lisätietoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vertaistukitoiminnasta saat neuvontahoitaja PirkkoLiisa Santalalta, 02 2657 619 (ti–ke klo 10–15), vapaaehtoistoiminta@lssy.fi. Voit myös jättää soittopyynnön Meri-Karinan infoon, 02 2657 666.

TERVETULOA MUKAAN TALKOOTOIMINTAAN

Haluaisitko toimia vapaaehtoisena Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä? Etsimme uusia vapaaehtoisia mukaan iloiseen joukkoomme. Yhdistyksessämme vapaaehtoistoiminta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Vapaaehtoisena voi toimia oman kiinnostuksen mukaan joko jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai vaikkapa osallistua useampaan eri toimintaan. Voit tulla mukaan esim. Meri-Karinan pihatalkoisiin, lipaskerääjäksi tai messu- ja tapahtuma-avuksi.

Pienikin työpanos on meille arvokasta.

Lisätietoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta antaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Maarit Koistinen, 02 265 7841 (ma–ke), maarit.koistinen@lssy.fi. Lue nettisivuiltamme, minkälaisissa tehtävissä voit olla avuksi: www.lssy.fi/vapaaehtoistoiminta/tule-vapaaehtoiseksi

Eturauhas Open golfattiin Salossa Teksti: Hanna-Riikka Lipponen Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen (PROPO) ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon paikallisosaston golfturnaus järjestettiin Salo Golfin kentällä kolmannen kerran. Aurinkoisessa säässä kisasi peräti 88 osallistujaa.

Pelaamisen ohessa puhuttiin tärkeästä asiasta – eturauhassyövästä. Tapahtumassa Aimo Peltonen kertoi omista kokemuksistaan syöpäsairaana. Golfturnauksen keskeisenä asiana olikin lisätä tietoisuutta eturauhassyövästä.

Tapahtuman on ideoinut salolainen Jouko Laxell, joka vastasi runsaasta palkintopöydästä. Laxell toimii vertaistukihenkilönä ja ryhmänvetäjänä Salon paikallisosastossa. Lisäksi hän vaikuttaa PROPOn hallituksessa.

Salon paikallisosasto järjestää syksyllä keskusteluryhmän, joka on tarkoitettu eturauhassyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ryhmä kokoontuu Salo-

Karinassa (Helsingintie 52) joka kuukauden viimeinen torstai klo 18–20, 27.9. alkaen. Muutokset aikatauluun ovat mahdollisia.

Keskusteluryhmässä jokainen voi halutessaan kertoa omista kokemuksistaan, mutta myös aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Ryhmää ohjaa koulutettu vertaistukihenkilö. Osallistuminen on maksutonta.

Eturauhassyöpä on pääasiassa iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden miesten tauti ja miesten yleisin syöpä Suomessa. Uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 5 000. Vahvimmat tunnistetut riskitekijät ovat ikä, etninen tausta, periytyvä alttius ja ympäristötekijät.

LIITY SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI JA TUE TÄRKEÄÄ TYÖTÄMME! VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI:

• yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, 20700 Turku • p. 02 2657 913 (jäsentoimisto) tai p. 02 2657 666 (Meri-Karina) • www.lssy.fi Jäsenmaksu vuodessa 20 € Rekisteriseloste: www.lssy.fi Huom! Muutokset jäsenrekisteriin mahdollista tehdä netissä.

YHDISTYKSEN JÄSENENÄ SAAT RAHANARVOISIA ETUJA JULKAISUT

• Syöpä-Cancer-lehti neljästi vuodessa • LOKI-lehti kahdesti vuodessa ilmaisjakeluna • Yhdistyksen Jäsentiedote-lehti kerran vuodessa osoitteellisena

ALENNUKSET

• Meri-Karinan majoitus-, ruokailu- ja liikuntapalveluista • Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista • maksuttomat luomitarkastukset (ei-jäsenille 20 €) • jäsenalennusliikkeistä (ks. www.lssy.fi/jasenalennukset) • yksityisiltä lääkäriasemilta:

TERVEYSTALON TOIMIPISTEET

Terveystalo Turku Pulssi, Humalistonkatu 9–11 Terveystalo Turku Aninkainen, Aninkaistenkatu 13

Terveystalo Salo, Turuntie 12 B (2. krs) Terveystalo Forssa, Kutomonkuja 2 A 2 • kuvantamis- ja laboratoriopalvelut –20 % (alennus voimassa olevasta hinnaston mukaisesta hinnasta, voimassa Turun, Salon ja Forssan toimipisteissä) • Hammaslääkärin tekemä kattava hammastarkastus etuasiakashintaan 38,50 €*. Palvelu sisältää kirjallisen hoitosuunnitelman ja vuosittaiset muistutukset tarkastuksista. *Hinta mahdollisen Kela-korvauksen jälkeen. Kela korvaa hammastarkastuksen joka toinen vuosi. Ilman Kela-korvausta hinta on 54 €

MEHILÄISEN TOIMIPISTEET

Mehiläinen lääkäriasema Turku, Kauppiaskatu 8 Mehiläinen lääkäriasema Salo, Vilhonkatu 8 Mehiläinen NEO, Joukahaisenkatu 6, Turku • ei poliklinikkamaksua lääkärikäynneistä • kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset -10 % • patologiset tutkimukset -15 % • rintojen alueen kuvantamistutkimukset ja näytteenotot -15 % Lääkäriasemien edut ovat voimassa vuoden 2018 ajan. Etuja ja alennuksia ei voi yhdistellä.

RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI!

Tue arvokasta syövänvastaista työtä lahjoittamalla kuukausittain haluamasi summan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilille FI96 5713 4520 0005 05 (viestikenttään ”tukilahjoitus”). Voit halutessasi tehdä myös kertalahjoituksen.

Olemme avoinna Ark 9-20 La 9-17 Su 12-16

PARHAAT SYNTTÄRIT ILOA PÄIVÄÄSI!

APTEEKKI PRISMA LÄNSIKESKUS

Suosittu laserpeli kaveriporukalle

Viilarinkatu 3, 20320 Turku Puh. 02 8800 860 Hyödynnä

S-Bonuksia

APTEEKKI Länsikeskus

Kerrytä S-bonusta kaikista ei-lääkkeellisistä tuotteista.

www.megazone.fi Eerikinkatu 4 p. 040 417 1888

LOKI

28 - 2018 - N:o 2

kurssitoimisto | Seiskarinkatu 35, 20900 Turku | 02 2657 610 | www.lssy.fi

lounais-suomen syöpäyhdistyksen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2019 VEIKKAUKSEN TUELLA TOTEUTETTAVAT KURSSIT alustava suunnitelma, ajankohdat ja toteutumat ehdolliset

KURSSIN KOHDERYHMÄT: ETURAUHASSYÖPÄ: Parikurssi, KELA nro 70763 Parikurssi, KELA nro 70764 Parikurssi, KELA nro 70765 HEMATOLOGINEN SYÖPÄ: Parikurssi, KELA nro 70769 Parikurssi, KELA nro 70770 Parikurssi, KELA nro 70771 RINTASYÖPÄ: Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 70810 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 70811 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 70812 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 70813 Parikurssi, yli 68 v., KELA nro 70815 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 70814 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 70793 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 70794 Yksilökurssi, yli 68 v., KELA nro 70796 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 70795 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄ:

Parikurssi, KELA nro 70823 Parikurssi, KELA nro 70824

KAIKKI SYÖPÄSAIRAUDET:

Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 70830 Parikurssi, alle 68 v., KELA nro 70831 Parikurssi, yli 68 v., KELA nro 70832 Yksilökurssi, yli 68 v., KELA nro 70841 Yksilökurssi, alle 68 v., KELA nro 70840 PERHEKURSSIT / LASTEN JA NUORTEN KURSSIT: Leukemia, yläkoululaisille, KELA nro 72467 Leukemia, alle kouluikäisille, koulunsa aloittaville ja alakoululaisille, KELA nro 72466 Syöpäsairaudet, alle kouluikäisille, koulunsa aloittaville ja alakoululaisille, KELA nro 72464 Syöpäsairaudet, alle kouluikäisille, koulunsa aloittaville ja alakoululaisille, KELA nro 72465

11.02.–15.02.2019 01.04.–05.04.2019 16.09.–20.09.2019 04.03.–08.03.2019 27.05.–31.05.2019 30.09.–04.10.2019 25.03.–29.03.2019 06.05.–10.05.2019 02.09.–06.09.2019 07.10.–11.10.2019 18.11.–22.11.2019 09.12.–13.12.2019 04.02.–08.02.2019 20.05.–24.05.2019 26.08.–30.08.2019 28.10.–01.11.2019 06.05.–10.05.2019 09.09.–13.09.2019 11.03.–15.03.2019 19.08.–23.08.2019 14.10.–18.10.2019 12.08.–16.08.2019 04.11.–08.11.2019 24.06.–28.06.2019 01.07.–05.07.2019 16.06.–20.06.2019 08.07.–12.07.2019

Nuorten aikuisten kurssi 26.–28.10.2018 – kun vanhempi sairastaa

Sopeutumisvalmennuskurssi on tarkoitettu itsenäistymisen kynnyksellä oleville, noin 17–25-vuotiaille nuorille aikuisille. Kurssin rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Kurssilla keskitytään tunteisiin, itsestä huolehtimiseen ja rentoutumiseen sekä tehdään käytännön harjoituksia hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kurssin aikana käydään läpi osallistujien sosiaalisia tukiverkostoja ja roolia perheessä. Mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tavata vertaisia. Lisäksi ohjelma sisältää tulevaisuuden pohdintaa sekä yksilöllisten selviytymiskeinojen kartoittamista.

Wellness weekendeiltä

Äijäpäivistä

Wellness weekend for ladies Wellness weekend for ladies

Äijäpäivä Äijäpäivä

Hinta 100 €/hlö (sis. majoituksen, ohjelman ja ruokailut).

Mahdollista myös osallistua ainoastaan lauantain ohjelmaan hintaan 60 €/hlö (sis. ohjelman ja ruokailut).

Turun Hirvensalossa sijaitseva Meri-Karinan hyvinvointikeskus tarjoaa naisille suunnattuja Wellness Weekend for ladies -hemmottelulomia.

Hyvinvointiviikonlopulle voi hakea sähköisellä lomakkeella tai perinteisellä hakemuslomakkeella. Jos käytät perinteistä lomaketta, tulosta, täytä ja palauta lomake Meri-Karinaan (Meri-Karinan kurssitoimisto, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku). Hakulomake on saatavilla myös Meri-Karinasta. Lisätiedot: 02 2657 610, kurssi@lssy.fi

SUOLISTOSYÖPÄ: Parikurssi, Colores / LSSY

29.04.–03.05.2019

SYÖPÄ JA KELIAKIA Yksilökurssi syövän sairastaneille keliaakikoille, Keliakialiitto / LSSY

23.04.–26.04.2019

KAIKKI SYÖPÄSAIRAUDET:

Hyvän mielen -parikurssi 25.02.–01.03.2019 ”Voimavarakurssi” – parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville 18.03.–22.03.2019 ”Meren aalloilla” melonnan alkeet tutuiksi ja voimavaraksi -pari/yksilö 03.06.–07.06 2019 ”Meren aalloilla” melonnan alkeet tutuiksi ja voimavaraksi -pari/yksilö 05.08.–09.08 2019 Hyvän mielen parikurssi 23.09.–27.09.2019 Kuvataidepainotteinen yksilökurssi 21.10.–24.10.2019 Hyvän mielen parikurssi 11.11.–15.11.2019 ”Voimavarakurssi” – parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville 25.11.–29.11.2019 PERHEKURSSIT: Perhekurssi syöpäkuntoutujille sekä heidän puolisoille ja lapsille 10.06.–14.06.2019 Perhekurssi syöpäkuntoutujille sekä heidän puolisoille ja lapsille 27.09.–29.09.2019 LÄHEISENSÄ MENETTÄNEET: ”Surusta tie eteenpäin” -yksilökurssi läheisen syöpäkuoleman kokeneille leskille 14.06.–16.06.2019

VEIKKAUKSEN TUELLA TOTEUTETTAVAT AVOKURSSIT alustava suunnitelma, ajankohdat ja toteutumat ehdolliset AVOKURSSIT RINTASYÖPÄÄN SAIRASTUNEILLE: Toteutetaan yhteistyössä Tyksin rintasyöpäsairaanhoitajien kanssa. Ryhmien tavoitteena on löytää yhdessä selviytymiskeinoja ja saada vertaistukea. Mukaan otetaan 10 lähiaikoina rintasyöpään sairastunutta, jotka eivät ole aikaisemmin osallistuneet ryhmiin. Ryhmät sulkeutuvat aloituskerran jälkeen.

Rintasyöpää sairastavien nuorten ryhmä Ryhmät Meri-Karinassa keväällä ja syksyllä 2019.

Kokoontumiset 5 kertaa kerran kuussa torstaisin klo 18–20, päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.

Yli 45-vuotiaiden rintasyöpää sairastavien ryhmä Ryhmät Meri-Karinassa keväällä ja syksyllä 2019.

Kokoontumiset 5 kertaa kerran kuussa torstaisin klo 18–20, päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.

HUOM! Muutokset kurssiaikatauluun mahdollisia.

Seuraa tarkentuvia tietoja nettisivuiltamme

Levinnyttä rintasyöpää sairastavien ryhmä (noin alle 50-v.)

Ryhmät Meri-Karinassa keväällä ja syksyllä 2019.

Kokoontumiset 5 kertaa Meri-Karinassa kerran kuussa torstaisin klo 18–20, päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.

www.lssy.fi

AVOKURSSIT TYÖIKÄISILLE SYÖPÄKUNTOUTUJILLE: Green care ja taideterapia ”voimaa luonnosta ja taiteesta” Ryhmä kokoontuu 10 kertaa Meri-Karinassa, alkaa keväällä ja päättyy syksyllä 2019 Kohderyhmä: Työikäiset syöpäkuntoutujat

Sopeutumisvalmennuskurssit ja hakuohjeet: www.lssy.fi

27.04.–28.04.2019 16.11.–17.11.2019

08.04.–12.04.2019 21.10.–25.10.2019 02.12.–06.12.2019

Levinnyttä rintasyöpää sairastavien ryhmä (noin yli 50-v.)

Ryhmät Meri-Karinassa keväällä ja syksyllä 2019.

Kokoontumiset 5 kertaa Meri-Karinassa kerran kuussa torstaisin klo 18–20, päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin.

Hae mukaan täyttämällä lomake, jonka voit tulostaa osoitteesta www.lssy.fi noutaa kurssitoimistostamme.

Hakuaika päättyy kuukautta ennen kurssia alkua, mahdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella eräpäivän jälkeenkin.

HYVÄÄ OLOA

NAISTEN KURSSIT: Gynekologinen syöpä -yksilökurssi Gynekologinen syöpä -yksilökurssi Gynekologinen tai rintasyöpä-yksilökurssi, niille joilla ongelmana on lymfaturvotus

to 04.04.2019 to 19.09.2019

Hinta 20 €, sis. ohjelman ja ruokailut (aamiainen, lounas ja iltapäiväkahvi).

MERI-KARINAN VIRKISTYSLOMAT 2019

13.05. – 17.05.2019 16.12. – 20.12.2019

Majoitus yhden hengen huoneessa 275 € ja kahden hengen huoneessa 235 €/hlö.

Kaikki ohjelmat julkaistaan lähempänä ajankohtaa osoitteessa www.merikarina.fi

KYSY LISÄÄ KURSSITOIMISTOSTA!

Tervetuloa proteesi- ja liiviostoksille uuteen MERINA-SHOPIIN Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa (Seiskarinkatu 35, Turku) toimii Merina-Shop-niminen pop up -kauppa, jossa on esillä ja sovitettavissa rintaproteesiliivejä, alusasuja, uima-asuja ja uimaproteeseja. Ostoksille pääsee esimerkiksi lokakuussa tiistaisin klo 11–15.

Myymälä pystytetään etenkin Meri-Karinassa pidettävien Roosa nauha -tapahtumien ja rintasyöpäkurssien aikana. Muina aikoina erillisen sopimuksen mukaan.

Lisätietoja voi kysyä numerosta 02 2657 619 (ti–ke klo 10–15).