Issuu

2026

LOKI Liikunnan ilo kantaa kolmen syövän jälkeen Suusyöpä opetti elämään päivä kerrallaan

Markku Heikkilä on koonnut kohtaamisia kansien väliin Yhdistyksen paikallisosastoja johtaa voimaviisikko Yhdistyksen kuntoutus laajeni sydänpotilaisiin, omaishoitajille uusia yksilökursseja

LOKI

PÄÄKIRJOITUS

Toivoa voi kasvattaa Kulunut vuosi on yhdistyksemme toiminnan 75-vuotisjuhlavuosi, jota vietämme teemalla ”Kasvatamme toivoa”. Olemme tällä teemalla olleet mukana useissa tapahtumissa ympäri toimialuettamme ja saaneet nauttia huikeasta määrästä kohtaamisia kanssanne. Kiertueellamme tuntui vahvasti, että toimintaamme arvostetaan ja että syöpä on edelleen asia, joka pysäyttää niin diagnoosin saavan kuin hänen läheisensäkin. Syöpädiagnoosi on kriisi, joka mullistaa ainakin hetkellisesti koko elämän – toivon kasvattamiselle on silloin todellakin tarvetta.

Älykkäät tulostusratkaisut automatisoivat työnkulkuja ja pitävät tietosi turvassa

Toivo on kummallinen asia. Sitä ei voi ostaa, määrätä syntymään eikä luvata toiselle ihmiselle. Silti toivoa voi kasvattaa. Syöpään sairastuneelle toivo voi tarkoittaa eri asioita eri hetkinä. Se voi olla toivoa parantumisesta, hyvistä hoitotuloksista tai siitä, että sairauden kanssa voi elää hyvää elämää jopa vuosikymmeniä. Toisinaan toivo voi olla paljon pienempi asia: huomiseen asti jaksaminen, läheisen käsi olkapäällä tai tieto siitä, ettei tilannetta tarvitse kohdata yksin. Siksi ajattelen, että toivo ei ole vain tunne. Se on myös tekoja.

Kaikki alkaa kohtaamisesta Toivon kasvattaminen alkaa syöpään sairastuneen kohtaamisesta: kun yhdistyksemme tarjoaa tietoa ja neuvontaa silloin, kun oma mieli ei vielä pysty hahmottamaan tulevaa, kasvatamme toivoa; kun yhdistyksemme järjestää kursseja ja vertaistukea, kasvatamme toivoa. Juhlavuoden kunniaksi Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt – Lounais-Suomen Syöpäyhdistys sekä Moikoisten Syöväntutkimussäätiö ja Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö – on päättänyt jakaa alueelliseen syöpätutkimukseen ennätykselliset 500 000 euroa. Tälläkin tavalla kasvatamme toivoa ehkäpä kaikkein konkreettisimmalla tavalla. Vaikka tutkimustulokset eivät synny hetkessä, jokainen uusi hoitomuoto ja aikaisempaa parempi lääke on saanut alkunsa siitä, että joku on uskonut huomiseen ja ollut valmis tekemään työtä sen eteen. Toivo ei tarkoita sitä, että aina pitäisi jaksaa olla myönteinen. Kuten elämässä muutenkin, pelolle, surulle ja epävarmuudellekin pitää olla tilaa. Näin ollen aidossa toivossa ei tarvitse sulkea silmiään todellisuudelta. Ehkä juuri siksi toivoa kannattaa kasvattaa yhdessä. Tällä periaatteella Lounais-Suomen Syöpäyhdistys lupaa jatkossakin tehdä kaikkensa syöpää sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. Lähtisitkö sinäkin kumppaniksemme tähän toivon kasvattamiseen? Ville Viitanen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja

LOKI Tietoa ja tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä

Toshiba Tec Nordic Ab www.toshibatec.fi

Maarian kirkko on avattu! Maunu Tavastin katu 2

Rohkaisun ja lohdutuksen ilta la 10.10. klo 17. NotBadBand. Niilo Rauhalan runoja ja musiikkia la 17.10. klo 15. Katedraalikoulun aarteita su 18.10. klo 15. Key Ensemble -kuoro. Muistatko vielä sen virren? to 22.10. klo 18. Varjoista valoon - surun ja toivon runoja la 31.10. klo 14. Kaipauksen lauluja maan ääristä ja ikävöivästä sydämestä

ke 4.11. klo 18. Veljekset Löytty -yhtye. Kirjallisuusilta la 7.11. klo 15. Tytti Issakainen. Ilonpisarat-lauluyhtye.

OyJOKA Hellman Huutokaupat MESSU SUNNUNTAI KLO 10 Tutustu meihin: maarianseurakunta.fi

Koko syksyn ohjelma https://urly.fi/4bo7

m a m e k a a n M

SINÄ voit vaikuttaa!

Seurakuntavaalit 15.11.2026 Ennakkoäänestys 3.-7.11. Lisätietoa: turunseurakunnat.fi/vaalit

p u n o y l l i e ä s r ta! e Keräilyesineet ja kokoelmat rahaksi! k

Seiskarinkatu 35, 20900 Turku Seuraava lehti ilmestyy Puhelin: 02 2657 666 (info) syksyllä 2027 hellmanhuutokaupat.fi Sähköposti: viestinta@lssy.fi ISSN 2489-5202 Päätoimittaja: Minna Lämsä Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Painos: noin 164 200 Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2026 Lue lehteä verkossa: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/julkaisut

KANNEN KUVA

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastojen puheenjohtajat Hanna Sieppi (tak. vas.), Anita Lilja, Kaisa Virtanen, Seija Hummelin-Uusilehto (edessä vas.) ja Heli-Päivikki Laurén arvostavat vapaaehtoistoimintaa. Lue heidän haastattelunsa sivuilta 14–15. Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Oy Hellman Huutokaupat

hellmanhuutokaupat.fi

LOKI

Markku Heikkilä on koonnut kohtaamisia kansien väliin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 75-vuotisen taipaleen kunniaksi ilmestyy marraskuussa toimittaja ja mediapersoona Markku Heikkilän kirjoittama yhdistyksen historiikki. Kun taipaleen sanoittajana on vakavasti otettava humoristi, luvassa on kaikkea muuta kuin paperinmakuista historiaa. Teksti: Ann-Mari Rannikko Kuva: Pasi Leino – Historiikki on väärä sana. Olen antanut tälle kirjoitusprojektille työnimen ”Kohtaamisia”. Luvassa on kirja, jossa on kivaa lukemista, ja jota on myös hauska katsella, kiteyttää jo 1980-luvulta asti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa yhteistyötä tehnyt Markku Heikkilä. Eli kirjoittaja todella tietää, mistä kirjoittaa. – Voisi sanoa, että kirja koostuu eräänlaisista pakinoista. Siinä käsitellään yhdistyksen koko 75 vuoden taival ja lähteenä on 25 vuotta sitten ilmestynyt Rauni Paavolan kirjoittama historiikki. Minä olen lisäksi haastatellut monia, yhdistykseen tavalla tai toisella liittyviä ihmisiä. – Meillä on ollut niitä mukavia ”kohtaamisia” muun muassa syöpätutkija Johanna Ivaskan, sairaanhoitaja Eija Säterin ja jo 1950-luvulta vapaaehtoistoiminnassa mukana olleen professori Pentti Seppälän kanssa. Viimeksi mainittu on muuten jo 93-vuotias, mutta edelleen terävä kuin hemmetti, Heikkilä virnistää ihaillen. Tätä haastattelua tehtäessä kesä 2026 on kääntymässä syksyyn, ja Markku Heikkilä on kohdannut jo kaikki haastateltavansa. Kirjoitustyö on hyvällä mallilla. – Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 75-vuotisjuhla on joulukuussa ja kirjan on määrä ilmestyä marraskuussa, joten vielä tässä on aikaa vähän hioa tekstiä. Tämä on ollut todella palkitsevaa, ja on ollut hauska huomata, että kun on elämässään tehnyt monenlaista, siitä on ollut hyötyä näitäkin juttuja kirjoittaessa, hän toteaa.

Syöpä ylittää poliittiset esteet

Mitään suuria yllätyksiä ei yhdistyksen menneisyydestä ole löyty-

nyt, mutta yhtä asiaa Markku Heikkilä jaksaa kuitenkin hämmästellä. – Miten pienestä on aikanaan lähdetty ja miten paljon on saatu aikaan! Tuntuu uskomattomalta, että sotien jälkeisessä köyhässä ja pulaa lähes kaikesta kärsineessä maassa on saatu aikaan tämä kaikki. Ja pelkästään vapaaehtoisten työllä. Tunnen kyllä suurta kiitollisuutta ja kunnioitusta näitä tekijöitä kohtaan. Hän muistaa toki muistuttaa, että myös elinkeinoelämä on osallistunut näihin syöpäyhdistyksen talkoisiin alusta asti. – Ei pidä unohtaa muun muassa Koivurintoja ja Ketosia, kun puhutaan varojen keruusta maakunnan omalle Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Syöpäyhdistyksen polku on Markku Heikkilän mielestä todella ainutlaatuinen. – Tätä kirjoitustyötä tehdessäni kunnioitukseni menneitä tekijöitä kohtaan on vain kasvanut. Hämmentävää on ollut huomata, että syöpä ylittää myös poliittiset esteet. Matkan varrella rahaa syövänehkäisytyöhön ovat keränneet rinta rinnan niin professori kuin politrukkikin, ja yhdistyksen jäseniä on ollut laidasta laitaan. Nykyisin tilanne on hieman toinen. Ehkä ei niin yllättävää, mutta tyypillistä tälle ajalle on se, että eletään itsekkäästi ja vain tässä hetkessä. Lähes kaiken nähnyt ja kokenut toimittaja ja humoristi vakavoituu, kun puhe kääntyy yhdistyksen jäsenistön nykytilanteeseen. – Ihmiset, jotka sairastuvat syöpään, liittyvät lähes poikkeuksetta Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen. Se kannattaakin, sillä jäsenedut ovat poikkeuksellisen hyvät. Mutta kun he sitten paranevat, he eroavat. Kauhean lyhytnäköistä, toteamme kumpikin.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle Markku Heikkilä on ollut luottomies usein, kun on tarvittu sanankäyttäjää.

Luonnollisesti Markku Heikkilä Miksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys valitsi 75-vuotishistoriikkinsa kirjoittajaksi juuri Markku Heikkilän? Yhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen luettelee, henkeä vetämättä, pitkän listan syitä, miksi juuri kyseistä miestä pyydettiin kirjoittajaksi. – No, Markku tuli heti mieleen, kun historiikista puhuttiin. Hänhän on ollut jo 1980-luvulta lähtien mukana

meidän työssämme, muun muassa tekemässä toimittajana yhdistyksen lehteä ja myöhemmin mukana sen toimituskunnassa. Hän on juontanut meidän tilaisuuksiamme, ollut valtuuskunnan jäsen vuosikausia ja kirjoittanut muun muassa jo edesmenneen yhdistyksen pitkäaikaisen toimitusjohtaja Kari Ojalan elämäkerran. Oli aika luonnollista valita tehtävään henkilö, jolla

taustat olivat hyvin hallussa, myhäilee Viitanen. Suuri osa turkulaisista tuntee Markku Heikkilän paikallismurteella edelleen pakinoivana Förin Äijänä. Hän on legendaarinen toimittaja ja radioääni, joka kuului aikoinaan Auran Aalloilta ja Radio Sadasta, ex-ravintoloitsija Puutorin Vessasta ja nykyinen ”kartanonherra” Haagan kartanosta. Kaikkea tätä siis yhdessä vaimonsa Kai-

ja Väisäsen kanssa. Mutta Markku Heikkilä on kunnostautunut myös kirjailijana. Hän on kirjoittanut kirjoja muun muassa Ilkka Kanervasta, Martti Ahtisaaresta, Mikko Rönnholmista, Hese-Salmeloista, Matista ja Teposta sekä kokki Antti Vahterasta. Viime vuoden huomattavin julkaisu oli valtakunnanuutisiinkin noussut kirja Jussi Halla-ahosta. Ei siis kirjoittajanakaan mikään turha ”Äijä”

LOKI

Syövänhoito on Suomessa hyvää, mutta syöpätutkimus kipuilee rahapulassa Jos Turun yliopiston syöpäbiologian professori Jukka Westermarck saisi päättää, Suomen perustettaisiin heti syöpätutkimukseen keskittynyt instituutti. Perustaja voisi olla yliopisto tai yksityinen toimija. Pääasia olisi, että tutkijat saisivat keskittyä instituutissa syövän perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Syöpätutkimuksen rahoitukseen Westermarck ei ole tyytyväinen, mutta syövän hoidon tasosta hän ei ole huolissaan. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Ari Peuho – Syövän perustutkimusta vaivaa krooninen rahapula, syöpäbiologian professori Jukka Westermarck sanoo ja pahoittelee saman tien, että joutuu puhumaan näin ”tylsästä aiheesta”. Mutta ilman rahaa tutkimus ei onnistu, hän tähdentää. Tutkijan arkea on, että jostakin pitää löytyä se 3 000, 5 000 tai 10 000 euroa, jolla kustannetaan vaikkapa potilasnäytteiden analyysit tai solusekvensoinnit. Usein sitä ei löydy. Silti Suomessa tehdään paljon hyvää syöpätutkimusta, ja yksittäisiä huippututkijoitakin löytyy. Mutta mikä tilanne olisikaan, jos maassa oivallettaisiin, että parhaaseen ylletään keskittymällä ja panostamalla. Jos tämä lamppu syttyisi, Suomeen perustettaisiin pelkästään syöpätutkimukseen keskittyvä tutkimusinstituutti muun maailmaan malliin. – Instituutti voisi tulla sinne, missä yliopistolla on rohkeutta perustaa se! Tai miksi se ei voisi olla yksityinen? Onhan meillä esimerkiksi yksityinen Wihurin tutkimusinstituutti, joka on erikoistunut sydän- ja verisuonitauteihin.

Säätiöt pitävät syöpätutkimusta yllä

Westermarck kiittää yksityisiä säätiöitä syöpätutkimuksen rahoituksesta ja sanoo, että jos ne vetäytyisivät syöpätutkimuksen tukemisesta, tutkimus loppuisi siihen. Valtiovallan rahanjako ei saa häneltä kehuja, eikä yliopistojakaan voi tässä ylistää. Ministeriön ohjaamien yliopistojen intressissä on Westermarckin mielestä tuottaa tutkintoja, koska niistä niitä palkitaan. Ikävä sivu-

vaikutus tästä on, että keskinkertainenkin tutkimus kelpaa. Erikoistuneessa ja hyvin rahoitetussa syöpäinstituutissa kuukausipalkkaiset tutkijat saisivat keskittyä perustutkimukseen vailla jatkuvia rahahuolia. Instituutti olisi houkutteleva työpaikka suomalaisille tutkijoille ja mikä ettei se voisi houkutella myös ulkomaalaisia huippuja Suomeen. Tutkimuksen taso nousisi ja viime kädessä siitä hyötyisivät potilaat. Mikä sitten syöpätutkimuksessa on niin erityistä, että se voisi vaatia itselleen omaa instituuttia? – Koska syövässä ei ole tärkeää vain sen lääketieteellinen merkitys, vaan se on myös kurkistusaukko solubiologisiin prosesseihin, se on keskeistä perustutkimusta. Mutta onhan syöpä tautina yhä myös suurimpia tappajia.

Lääkkeet kehittyvät pienin askelin

Syöpälääkkeiden kehityksen ja markkinoille tulon yhteydessä puhutaan aina uusien lääkkeiden korkeasta hinnasta ja siitä, kuinka ne usein tuovat potilaille vain vähän lisäaikaa. Jukka Westermarck sanoo, että nämä pienet askelet on pakko ottaa. – Seuraava steppi perustuu aina edelliseen, ja suuria hyppyjä ei oikein pystytä tekemään. Uusi lääke avaa aina uusia näkymiä hoitokeinoihin, ja näin päästään vähitellen eteenpäin. Ja on päästykin: jos vertaa syövän hoitoa siihen, missä oltiin 20 vuotta sitten, kehitys on ollut selvää. Toipumiskäyrät monissa syövissä ovat nyt aivan toista luokkaa kuin silloin. Poikkeuksena pienten askeleiden sääntöön Westermarck mainitsee syövän immunologiset hoidot, jotka ovat mullistaneet joidenkin syöpien ennusteet. Esimerkiksi levinnyt melanoomaa

Syöpätutkimuksen rahoitukseen Westermarck ei ole tyytyväinen, mutta syövän hoidon tasosta hän ei ole huolissaan. – Jos sairastuisin syöpään, kokisin oloni turvalliseksi. Tietäisin saavani Suomessa hyvää hoitoa, hän toteaa. oli vielä jokin aikaa sitten hoidon ulottumattomissa, mutta nyt noin puolet potilaista voidaan parantaa.

jotka voisivat olla mukana lääketutkimuksissa. Muualla on aivan tavallista, että syöpään erikoistuneet lääkärit saavat jakaa työaikansa potilaiden hoidon ja kliinisen tutkimuksen kesken. – Kaikesta huolimatta sanoisin, että jos sairastuisin Suomessa syöpään, olisin hoidon suhteen turvallisella mielellä. Se on aivan maailmanluokkaa, hän sanoo. Jukka Westermarck on tutkinut syöpää jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän sanoo, että tauti on ilkeydessäänkin esimerkki siitä, kuinka nopeasti ihmisen biologia voi muuttua. Syöpäsolu on karmaisevan kiehtova kameleontti, joka onnistuu aina yllättämään tutkijansa. – Ajattelen, että ihmiskeho on tarkoitettu toimimaan noin 50 vuotta, jonka jälkeen olemme jatkoajalla. Syöpä on ikääntyvän ihmisen sairaus.

Syövästä parannutaan meillä hyvin

Keväällä 2026 julkaistujen tietojen mukaan tiettyjen syöpien hoitotulokset ovat jääneet Suomessa jälkeen muista Pohjoismaista. Silti voidaan sanoa, että Suomessa parannutaan syövistä edelleen hyvin. – Jos lukujamme verrataan vaikkapa Yhdysvaltoihin, ne ovat samankaltaiset. On kuitenkin niin, että kun rutiinihoidot on käytetty, suomalainen saattaisi toivoa, että olisi varakas amerikkalainen. Kokeelliset syöpähoidot ovat amerikkalaisten, mutta ne eivät ole suomalaisten potilaiden ulottuvilla, koska meillä ei ole sairaaloissa riittävästi lääkäreitä,

Olemme mukana tukemassa syöväntorjuntatyötä Hautauspalvelut - Floristipalvelut - Lakiasiat Neljä täyden palvelun hautaustoimistoa Käsityöläiskatu 4a, Turku (myös lakipalvelut) Eerikinkatu 25, Turku (myös floristipalvelut) Kiinamyllynkatu 5, Turku Henrikinkatu 2, Naantalissa torin laidalla

YKSILÖLLISESTI HÄNELLE

Suunnitellaan arkku yhdessä

puh. 02 2780 760

1932 - 2025

Palvelumme löytyvät myös verkosta:

94 v.

www.vehanen.fi Syöpäyhdistyksen jäsenetuna arkut ja uurnat -10%

HAUTAUSTOIMISTO

Pietét on nyt Turun alueella perustajaperheemme mukaan VEHANEN. Olemme Suomen Hautaustoimistojen Liiton jäsen

Annikki Perttala-Koskinen Oy

Linnankatu 3, Turku 02 231 4074 perttala.fi

varatuomari varatuomari - perunkirjoitukset riita- jarikosasiain-oikeudenkäynnit rikosasiain-oikeudenkäynnit l perunkirjoitukset --lriita-ja - perunkirjoitukset riita-ja rikosasiain-oikeudenkäynnit asunto-ja --lelatusavut - asunto-jakiinteistökauppariidat kiinteistökauppariidat elatusavut l edunvalvontavaltakirja elatusavut lasten huolto-ja tapaamisoikeudet --lositukset lasten huolto-ja tapaamisoikeudet ositukset ositukset l lasten huolto- ja tapaamisoikeudet perinnönjaot -- vahingonkorvausasiat perinnönjaot vahingonkorvausasiat l vahingonkorvausasiat l perinnönjaot - testamentit -- huonevuokra-asiat - testamentit huonevuokra-asiat l huonevuokra-asiat l testamentit kauppakirjat,lahjakirjat, -- avioeroasiat - kauppakirjat,lahjakirjat,sopimukset sopimukset avioeroasiat l avioeroasiat

l kauppakirjat, lahjakirjat, sopimukset

Oikeusturva-asiat Oikeusturva-asiatjajamaksuttomat maksuttomatoikeudenkäynnit oikeudenkäynnit

Tuulensuunkatu 8,8,21 100 Tuulensuunkatu 21 100Naantali Naantali Toimistohotelli Luoto, Henrikinkatu 4, Naantali

Puh. Puh. 02 02 435 435 1124 1124(myös (myösilt. ilt.jajala-su) la-su) Puh. 0400 720 178 (myös ilt. ja la-su) 0400 720 178 0400 720 178 anne@lakitoimistoteuri.fi anne.teuri@nettikirje.fi anne.teuri@nettikirje.fi www.anneteuri.fi www.anneteuri.fi

www.lakitoimistoturku.fi

LOKI

Aika ennen ja jälkeen syövän Syöpä ei tule ihmisen elämään kuin salamanisku, jonka aiheuttamat vahingot terveydenhuollon ammattilaiset vain hoitavat pois ja sitten elämä on taas niin kuin ennen. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Syöpä syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Solujen toimintahäiriön aiheuttamaan syövän kehittymiseen voivat vaikuttaa sattuma, perintötekijät ja elintavat. Sattumaan tai perintötekijöihin emme voi vaikuttaa, mutta omiin valintoihin voimme. Syöpään sairastuminen ja syöpähoitojen läpikäyminen vaikuttavat sairastuneeseen myös hoitojen päättymisen jälkeen. Toipumiselle ja sopeutumiselle on tärkeää antaa aikaa. Näitä asioita valottivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen ja LT, syöpätautien erikoislääkäri Liisa Rautakorpi.

Arkiset valinnat tärkeässä osassa

Syövän ehkäisy tarkoittaa toimia, joilla syöpäriskiä voidaan pienentää. Jopa neljä kymmenestä syövästä on ehkäistävissä ennalta, mahdollisuudet ja keinot vaihtelevat syöpätyypeittäin. Tärkeintä ovat arkiset valinnat ja elämäntavat. – Syövän ehkäisyssä pätevät samat säännöt kuin muidenkin kansansairauksien riskien vähentämisessä. Tupakoimattomuudella, terveellisellä ruualla ja alkoholin välttämisellä vähennetään syövän riskin lisäksi riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin tai tyypin 2 diabetekseen, terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen tiivistää. Tupakoinnilla on yhteys ainakin 14 eri syöpään. Vahvin yhteys on keuhkosyöpään, mutta tupakointi lisää riskiä myös ruokatorven, virtsarakon, suoliston, haiman, munuaisen, maksan sekä suun ja kurkun alueen syöpiin. Lisäksi yhteyksiä on todettu kohdunkaula-, munasarja- ja verisyöpiin. Alkoholi lisää riskiä erityisesti suu-, nielu-, kurkunpää- ja ruokatorvisyöpiin sekä maksa-, suolisto- ja rinta-

syöpiin. Turvallista alkoholimäärää syövän ehkäisylle ei ole. Ravitsemussuositusten mukainen kasvispainotteinen ruokavalio sopii syöpien ehkäisyyn. Syöpäriskiä vähentävät täysjyvävilja, kuitupitoiset elintarvikkeet, maitovalmisteet ja kasvikset. Syöpäriskiä lisäävät alkoholi, prosessoidut lihavalmisteet ja punainen liha.

Liiku ilolla, varo aurinkoa

Liikkuminen on hyvä tapa ehkäistä syöpää. Se ehkäisee syöpään sairastumista, edistää siitä toipumista, parantaa terveyttä ja elämänlaatua sekä ylläpitää toimintakykyä. Liikkuminen pienentää erityisesti rintasyövän, paksusuolen syövän ja kohdunrungon syövän riskiä. Jo vähäinenkin sykettä nostava liikunta on hyödyllistä. Ihosyöpien ehkäisemiseksi on tärkeää välttää liiallista auringossa oleskelua ja suojautua sen vaikutuksilta. Erityisen tärkeää on suojata lapsia. Solariumin käyttöä on vältettävä.

Yli puolet suomalaisista paranee pysyvästi syövästä

Suurin osa suomalaisista syöpään sairastuvista paranee pysyvästi, ja vuonna 2023 yli seitsemän kymmenestä sairastuneesta oli elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Osassa syövistä selvitään vieläkin pidempään. – Syöpien ilmaantuvuus kasvaa väestön ikääntyessä, mutta varhaisen diagnostiikan ja laadukkaiden hoitojen myötä syöpäkuolleisuus vähenee. Meidän on pysyttävä syövän paranemiseen tähtäävässä hoidossa lääketieteen aallonharjalla. Tällä hetkellä uskon vakaasti meidän olevan siellä, ja jotta tilanne jatkuisi, tulee erityisesti syövän tutkimuksen rahoitus ja erikoissairaanhoidon riittävät resurssit turvata, muistuttaa LT, syöpätautien erikoislääkäri Liisa Rautakorpi. Syövästä paranee yhä useampi, mutta kuntoutuminen vaatii huomiota.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen ja LT, syöpätautien erikoislääkäri Liisa Rautakorpi. – Syöpähoitojen päättymisen jälkeisiä seurantoja on vähennetty erikoissairaanhoidossa, mutta tuen tarve voi jatkua myös hoitojen päätyttyä. Tässä kolmannen sektorin merkitys on kasvanut. Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä todella tarvitaan. Moni syöpään sairastuva pelkää yksittäisten tarinoiden vuoksi hoitoja ja syöpäkipuja. Useimmiten täysin turhaan, koska esimerkiksi hoitojen sivuvaikutuksia voidaan aiempaa paremmin helpottaa. – Ammattilaisena näen paljon tyytyväisiä potilaita, jotka ovat yllättyneitä siitä, että ovat saaneet niin hyvää syövän hoitoa. Viisas läheiseni kertoi, kuinka suurin muutos syöpään sairastumisessa oli, että subjektista tuli objekti. Vahvasta toimijasta tuli tutkimusten ja hoitojen kohde. Joku, jonka elämä oli muiden käsissä. Meidän ammattilaisten tulisi aina muistaa tämä, keskittyä kohtaamiseen ja uskaltaa katsoa potilasta silmiin ja olla läsnä.

(24h)

Kyrön Seudun Osuuspankki 02 23 23 235 Linnankatu 9, 20100 Turku www.hautaussaarinen.fi Arkku ja Uurna -10% Lssy:n jäsenille.

LSSY:n jäse nille -10%

www.harkatienhautauspalvelu.fi www.harkatienhautauspalvelu.fi

Linnankatu 9-11, 20100 Turku Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 1,21280 Raisio Kauppakeskus Skanssi Skanssinkatu 10, 20730 Turku

www.casagrande.fi

(02) 231 4693

Syöpämatkaa syövän diagnoosista hoitojen päättymiseen on kuvattu junaksi. Kun nouset hoitojen junaan, tarvitsee vain pysyä mukana ja noudattaa saamiaan ohjeita. Potilas voi sairastuessaan ajatella, että kuukausien hoitojen jälkeen päästään ”takaisin alkuun” eli aikaan, jolloin syöpää ei ollut. Elämä on kuitenkin muuttunut ja siihen sopeutumiseen tarvitaan usein sekä ammattilaisten että vertaisten tukea ja läsnäoloa. – Lääkärinä en voi luvata kenellekään huomista päivää, enkä voi tietää kenellä syöpäsairaus uusiutuu. Hoidoista toipumisen ja hoitojen jälkeisen elämän kannalta on kuitenkin tärkeää uskaltaa sanoa, että tämänhetkisten tutkimustulosten perusteella sinä olet terve! Terveyden edistäminen ja psykososiaalinen tuki ovat 75 vuotta toimineen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ydintoimintaa.

Surun kohdatessa perheyrityksemme hoitaa hautausjärjestelyt toiveidenne mukaan.

p. 0440 260 471 HÄRKÄTIEN HAUTAUSPALVELU Karjatie 5, Lieto

Kaikki alan palvelut – yli 40 v palveluksessanne

Vertaisten tukea tarvitaan

Tule kokemaan tutkitusti Suomen paras pankkipalvelu

poppankki.fi

StarTours Oy

HYVÄN PALVELUN APTEEKKI

Ritvan Matkat ja Retket

www.startours.fi Ritva 040 132 6217 l 020 793 1040 KYSY MATKOISTAMME LISÄÄ!

Hanhenkaari 3, 21420 Lieto p. 029 3400 730

www.liedonapteekki.fi

AVOINNA: ma-pe klo 8.00-20.00 la klo 9.00-17.00 su suljettu

LOKI

Palliatiivinen hoito on pidemmällä kuin koskaan Palliatiivisen hoidon kehitystyö käynnistyi Suomessa 1980-luvun alkupuolella sinänsä yksinkertaisesta ja inhimillisestä oivalluksesta: kuolevan potilaan hoito ei ollut riittävän hyvää. Neljän vuosikymmenen jälkeen asiantuntijat voivat todeta, että kuolevan potilaan hoito on terveydenhuollon ydintä, vaikkakin kehitettävää riittää. Teksti: Raija Kerttula-Rantanen Kuva: Ari Peuho – Palliatiivinen hoito on siirtynyt marginaalista osaksi terveydenhuollon ydintä. Hoidon saatavuus ja laatu ovat parantuneet. Myös alueelliset rakenteet ovat vahvistuneet, Turun yliopiston palliatiivisen lääketieteen professori ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpäkeskuksen ylilääkäri ja linjajohtaja Outi Akrén kertoo. Hän muistuttaa, että väestömme ikääntyessä kasvaa sekä palliatiivisen hoidon palvelutarve että oireenmukaisen hoidon ja saattohoidon kehittämistarve. – Yhdessä olemme saaneet paljon aikaan. Olemme pidemmällä kuin koskaan, mutta työ ei ole silti valmis. Palliatiivista hoitoa tarvitaan entistä aiemmin, useammalle ja lähempänä kotia, Akrén huomauttaa ja kiittää samalla syöpäyhdistyksiä ja saattohoitosäätiöitä yhdessä kuljetusta matkasta. Tulevaisuuden tavoitteista Akrén mainitsee tärkeänä palliatiivisen hoidon integroinnin nykyistä aikaisempaan sairauden vaiheeseen. Muina tärkeinä tavoitteina hän listaa kansallisen laaturekisterin kehittämisen, yliopistollisten keskusten roolin vahvistamisen sekä psykososiaalisten ja hengellisten palveluiden aseman vahvistamisen. Oma lukunsa on lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon kehittäminen, samoin kuin digitaalisten ja etäpalveluiden saaminen osaksi perushoitoa.

Kivijalkana kolmiportainen rakenne

Kuolevan potilaan oireenmukaisen hoidon merkittävä käännekohta osui vuoteen 2017. Silloin Suomessa syntyi selkeä, kansallinen ja systemaattinen ohjaus; sosiaalija terveysministeriön uudet suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä otettiin käyttöön. – Syntyi nykymuotoisen järjestelmän kivijalka, kun palliatiivinen hoito sai yhteisen kielen ja kolmiportaisen rakenteen. Perustasolla ovat kaikki sosiaalija terveydenhuollon yksiköt, joissa hoidetaan kuolevia potilaita, samoin perustason saattohoitoyksiköt. Toisella por-

– Palliatiivinen hoito on siirtynyt marginaalista osaksi terveydenhuollon ydintä. Hoidon saatavuus ja laatu ovat parantuneet, Turun yliopiston palliatiivisen lääketieteen professori ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpäkeskuksen ylilääkäri ja linjajohtaja Outi Akrén kertoo. situkset osin ja psykososiaalinen tuki heikosti.

Palliatiivinen hoito • Palliatiivista hoitoa ohjaavat lainsäädäntö ja suositukset. Se on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus aiheuttaa potilaalle ja hänen läheisilleen kärsimystä ja heikentää heidän elämänlaatuaan. Hoidon tavoite on parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä hyvän elämänlaadun turvaaminen. • Palliatiivinen hoito ei ole ajallisesti rajattu mihinkään tiettyyn sairauden vaiheeseen, mutta sen tarve kasvaa kroonisten sairauksien edetessä ja kuoleman lähestyessä. Suurimman hyödyn potilas saa, kun se integroidaan tautiin kohdistuvan hoidon rinnalle. Elämän viimeisille viikoille tai päiville ajoittuva saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Lähde: Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys taalla ovat hyvinvointialueen palliatiivinen keskus ja palveluketju. Ylimpänä toimii yliopistosairaalan palliatiivinen keskus. Sosiaali- ja terveysministeriön erityistason palliatiivisten palveluiden tilastokaaviosta voi havaita selkeää kehitystä vuodesta 2018 vuoteen 2025. Esimerkiksi Varsinais-Suomen palveluketjusta puuttuivat vuonna 2018 palliatiivinen keskus, konsultaatiotiimi, psykososiaa-

linen tuki ja viikonloppupäivystys. Vuonna 2025 puuttui ainoastaan viikonloppupäivystys, joka toimi tuolloin vain pääkaupunkiseudulla. Varsinais-Suomen palveluketjussa oli tapahtunut muiltakin osin selkeää parannusta. Erityistason palveluista ylsivät suositusten tavoitteisiin palliatiivinen keskus, palliatiivinen poliklinikka, osastopaikat ja kotisairaalan kattavuus. Konsultaatiotiimin olemassaolo täytti suo-

Ammattilaisten osaamista kehitetään

Palliatiivisen hoidon kehittämistyötä on Suomessa tehty useissa viime vuosikymmenen projekteissa. STM:n ja THL:n yhteinen projekti kehitti kansallista tietopohjaa ja valmisti pohjan laaturekisterille ja systemaattiselle seurannalle. STM:n FinPall-ohjelma oli ensimmäinen laaja ministeriön ohjaama käytännön toimeenpano, jonka ansiosta valtionavusteinen kehitystyö kohdentui palliatiivisiin keskuksiin, kotisairaaloihin ja osaamisen vahvistamiseen. Kaikki palliatiivisen hoidon tasot läpäisevä EduPal-hanke edisti terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstön osaamista. Se toi kaikkiin viiteen lääketiedettä opettavaan yliopistoon palliatiivisen lääketieteen kurssit, sairaanhoitajien peruskoulutukseen palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa sekä mahdollisti YAMK-tason jatkokoulutuksen ja kaikille terveydenhuollon ammattilaisille saattohoitopassin suorittamisen verkkokurssina.

Rahasto tukee syövän kohdanneita lapsia ja nuoria Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitasen 50-vuotismerkkipäivän kunniaksi perustettiin rahasto, joka tukee syövän kohdanneita lapsia ja nuoria. Teksti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa juhlistettiin huhtikuussa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitasen 50-vuotispäivää juhlaseminaarilla. Merkkipäivän kunniaksi perustettiin Annukka ja Ville Viitasen rahasto, joka

tukee Lounais-Suomen alueella asuvia syöpään sairastuneita lapsia sekä alaikäisiä lapsia, joiden vanhempi sairastaa syöpää. Rahaston varoista myönnetään avustuksia lasten ja nuorten harrastuksiin ja virkistykseen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys lahjoitti rahastolle pesämunan. Sinäkin voit osoittaa rahastolle lahjoituksen tai testamentin. Mikäli haluat tukea rahastoa, olethan yhtey-

dessä toimitusjohtaja Ville Viitaseen, ville. viitanen@lssy.fi tai 0400 953 835.

Merkkipäivämuistamiset Sykerölle

Merkkipäivänsä huomionosoitukset Viitanen halusi osoittaa lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle. Huomionosoitukset kerryttivät Sykerölle 16 900 euroa. Sykerö on Lounais-Suomen Syö-

päyhdistyksen alaisuudessa toimiva kerho, joka tarjoaa syöpää sairastaville lapsille ja heidän perheilleen vertaistukea ja virkistystä. Sykerö-kerholle voit tehdä lahjoituksen tilille FI51 5713 4520 0130 52. Kirjoitathan lahjoituksen saajaksi: LounaisSuomen Syöpäyhdistys – SydvästraFinlands Cancerförening r.y. Viestikenttään voit kirjoittaa: VV 50.

LOKI

Club For Five Jouluna 2026

Turun Mikaelinkirkossa tiistaina 24.11. klo 18 Konsertin tuotto lyhentymättömänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hyväksi.

Liput 49 €

ALUSVAATTEET

& UIMA-ASUT MERI-KARINASTA Sovita ja osta meiltä laadukkaat ja kauniit rintaliivit ja uima-asut!

Tuotteemme sopivat kaikille naisille, myös rintaproteeseja käyttäville. Meiltä voit hankkia myös harrasteproteesit uintiin ja muuhun liikuntaan. Palvelemme yksilöllisellä sovitusajalla. Varaa aika numerosta 02 2657 927, joka on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–11. Voit varata ajan myös verkossa osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/ajanvaraus

MERI-KARINAN HYVINVOINTIKESKUS Seiskarinkatu 35, 20900 Turku

TERVETULOA täyden palvelun kotimaiselle katsastusasemalle

Kaikkien ajoneuvojen katsastukset, rekisteröinnit ja vakuutukset meiltä vaivattomasti. Myös venerekisteröinnit.

WP-Katsastus Oy LIEDON KATSASTUSPALVELU

KOSKEN KATSASTUSPALVELU

Tuulissuontie 34, Lieto Puh. (02) 436 4300 Palvelemme ma-pe klo 8-17

Koskentie 372, Koski TL Puh. (02) 720 010 Palvelemme ma-pe klo 9-16.15

www.wp-katsastus.fi

Yhdessä vahvempia – 75 vuotta tukea, toivoa ja rinnalla kulkemista Lounais-Suomen Syöpäyhdistys viettää tänä vuonna merkittävää virstanpylvästä, 75-vuotisjuhlavuottaan. Seitsemänkymmenenviiden vuoden ajan yhdistyksemme on kulkenut syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä rinnalla tarjoten tukea, neuvontaa, vertaistukea ja toivoa vaikean elämäntilanteen keskellä. Juhlavuotena on hyvä hetki pysähtyä kiittämään kaikkia niitä ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä, jotka ovat vuosikymmenten aikana mahdollistaneet toimintamme. Ilman lahjoittajia, testamentin tekijöitä, vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita emme voisi tarjota niitä palveluita, jotka ovat monelle sairastuneelle korvaamattoman tärkeitä.

Jokainen lahjoitus auttaa meitä jatkamaan työtämme

Syöpä koskettaa vuosittain tuhansia varsinaissuomalaisia. Sairastuminen herättää usein pelkoa, epävarmuutta ja monenlaisia kysymyksiä. Silloin tarvitaan paikka, josta saa tietoa, kuuntelevan korvan ja mahdollisuuden kohdata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. Juuri tätä varten Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on olemassa. Kun juhlistamme 75-vuotista taivaltamme, katsomme samalla tulevaisuuteen. Haluamme varmistaa, että jokainen syöpään sairastunut ja hänen läheisensä saa tarvitsemansa tuen myös seuraavina vuosikymmeninä. Yksin emme kuitenkaan pärjää kasvaneen avun tarpeen keskellä. Haluaisitko sinä auttaa meitä tekemällä lahjoituksen? Pienikin lahjoitus voi käytännössä tarkoittaa keskustelua syöpähoitojen keskellä, vertaistu-

kiryhmää syöpään läheisensä menettäneelle tai hetken helpotusta ihmiselle, joka etsii voimia arkeensa sairauden keskellä.

NÄIN VOIT OSALLISTUA: MOBILEPAY: 94488 Valitse: Onnea LSSY 75v Yritykset voivat tehdä lahjoituksen laskutuksemme kautta. Lisätietoja: kati.tilli@lssy.fi TILISIIRTO: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys – Sydvästra-Finlands Cancerförening r.y. FI96 5713 4520 0005 05 Viesti: Onnea LSSY 75

LAHJOITUKSET MAHDOLLISTAVAT: • maksuttomat neuvontapalvelut

• vertaistuen sairastuneille ja läheisille • kurssit ja ryhmätoiminnan • henkisen hyvinvoinnin tukemisen Kiitos, että olet matkalla mukana auttamassa. Yhdessä olemme vahvempia. Yhdessä kasvatamme toivoa.

LOKI

Kuntoutus laajeni sydänpotilaisiin, omaishoitajille uusia yksilökursseja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on monipuolistanut kuntoutustarjontaansa. Tänä syksynä kuntoutetaan ensimmäistä kertaa sydänsairauksia sairastavia. Omaishoitajien perinteiset parikurssit saivat rinnalleen yksilökurssit. Teksti: Vappu Pitkänen Kuvat: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Kuntoutuksen palvelupäällikkö Teija Kemppainen iloitsee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen laajentuneesta kurssitarjonnasta. Nyt kuntoutuksen pariin pääsevät myös sydänsairauksia sairastavat. – Itselläni on vahva kokemus sydänkuntoutuksesta ja sen hyödyllisyydestä. Olen erikoistunut sairaanhoitajana myös sydänsairauksiin ja hoitanut aikoinani sydänpotilaita osasto- ja kuntoutustyössä noin 15 vuoden ajan, Kemppainen taustoittaa. Syksyllä käynnistyy kolme sydänkuntoutuskurssia. Ne on tarkoitettu yli 18-vuotiaille sydänsairautta – esimerkiksi sepelvaltimotautia, kardiomyopatiaa tai sydänsarkoidoosia – sairastaville tai läppäleikatuille henkilöille. Sydänkuntoutus on Kelan kuntoutusta ja osallistujille maksutonta. Osallistua voivat sekä työelämässä mukana olevat että eläkeläiset.

Monipuolista ohjelmaa

– Kuntoutuskursseilla saa ajankohtaista tietoa, keinoja parantaa omaa hyvinvointia sekä tärkeää vertaistukea, tiivistää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuksen palvelupäällikkö Teija Kemppainen.

Kurssilaisia autetaan ja tuetaan sydänkuntoutuksessa monipuolisesti. – Tarjoamme tukea sairauden aiheuttamassa muutostilanteessa. Osallistujat saavat tietoa sairaudesta, keinoja omien voimavarojensa vahvistamiseen sekä vertaistukea, Kemppainen toteaa. Kursseihin sisältyy asiantuntijaluentoja, erilaisia testauksia, yksilöllisiä tapaamisia työryhmän jäsenten kanssa, vertaiskeskusteluja sekä ohjattua liikuntaa. Kemppaisen mukaan on suositeltavaa, että kuntoutukseen osallistuvan sydän on tutkittu viimeisen puolen vuoden aikana. Kursseja ohjaa moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jolla on kokemusta sydänpotilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta. – Tiimissämme on sydänsairauksiin erikoistunut, kokenut lääkäri, sydänsairaanhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, seksuaalineuvoja, ravitsemusterapeutti sekä sosionomi. Sydänkuntoutuskurssit järjestetään Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa kolmessa viiden vuorokauden jaksossa. Osallistujat majoittuvat niiden aikana täysihoidossa Meri-Karinassa.

Valokuvaus avaa uusia näkökulmia kuntoutumiseen Syöpään sairastuminen muuttaa elämää monella tavalla. Hoitojen jälkeen moni pohtii, miten löytää tasapaino muuttuneessa arjessa. Kuntoutuskurssit tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle. Kursseilla käytettävät luovat menetelmät vahvistavat hyvinvointia. Teksti: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Asiantuntijatiedon, liikunnan ja vertaistuen rinnalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuskursseilla hyödynnetään myös luovia menetelmiä.

Ne tarjoavat mahdollisuuden käsitellä kokemuksia tavalla, johon sanat eivät aina riitä. Tutkimusten mukaan luovalla toiminnalla voidaan tukea sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Luovuus ei edellytä taiteellista osaamista, sillä tärkeintä ei ole

lopputulos vaan itse tekeminen. Luova työskentely voi auttaa tunnistamaan omia voimavaroja, tukea tunteiden käsittelyä ja lisätä kokemusta elämän merkityksellisyydestä. Valokuvaus on yksi luova menetelmä, jota voidaan hyödyntää kuntoutuksessa.

Kameran kautta huomio kiinnittyy ympäristön yksityiskohtiin, luontoon ja itselle tärkeisiin hetkiin. Samalla löytyy usein uusia näkökulmia omaan elämään ja niihin asioihin, jotka kannattelevat arjessa. Luonnossa kuvaaminen tukee palautumista ja voi vähentää stressiä. Valokuvaaminen on myös kehollinen kokemus. Luonnossa liikkuessa ihminen pysähtyy, hengittää, havainnoi ja käyttää kaikkia aistejaan. Kuvaaminen ohjaa

LOKI

Hae kurssille! HAE NÄILLE UUSILLE KURSSEILLE: Sydänkuntoutuskurssi Kurssin numero 2002 1. jakso 2.–6.11.2026 2. jakso 8.–12.3.2027 3. jakso 23.–27.8.2027 Omaishoitajien yksilökurssi Kurssin numero 2005 1. jakso 23.–27.11.2026 Etäjaksot 30.11.–18.12.2026, 11.1.–12.3.2027 2. jakso 19.–23.4.2027 HAE NÄILLE ENSI VUODEN KURSSEILLE: Sydänkuntoutuskurssit Kurssin numero 2226 1. jakso 26.–30.4.2027 2. jakso 16.–20.8.2027 3. jakso 31.1.–4.2.2028 Kurssin numero 2206 1. jakso 11.–15.10.2027 2. jakso 6.–10.3.2028 3. jakso 14.–18.8.2028 Omaishoitajien yksilökurssit Kurssin numero 2227 1. jakso 5.–9.4.2027 Etäjakso 12.4.–2.7.2027 2. jakso 30.8.–3.9.2027 Kurssin numero 2228 1. jakso 24.–28.5.2027 Etäjaksot 31.5.–18.6.2027, 9.8.–8.10.2027 2. jakso 15.–19.11.2027

Käsillä tekemisestä tulee hyvä mieli. Siveltimen vetojen lomassa omaishoitajat antavat toisilleen vinkkejä, kuinka arkista kuormaa voi keventää. Vaikka kurssit ovat yksilökursseja, tarkoitus on, että kuntoutujan aikuinen läheinen osallistuu kurssille kahtena päivänä yhdessä kuntoutujan kanssa. Sydänkuntoutuskursseja järjestetään myös keväällä.

Lisää tukea omaishoitajille

Omaishoitajien kuntouttamisesta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on varsin pitkä kokemus. Kuntoutusta on järjestetty parikursseina, joille omaishoitajat osallistuvat yhdessä hoidettavan läheisensä kanssa. Omaishoidettaville järjestetään päivittäin omaa ohjelmaa. – Omaishoitajakurssit ovat olleet erittäin suosittuja, ja osallistujat ovat kokeneet ne hyödyllisiksi ja antoisiksi.

huomion tähän hetkeen ja ympäröivään luontoon sekä tarjoaa hengähdystauon sairauteen liittyvistä ajatuksista. Syöpäyhdistyksen kuntoutuskursseilla luovia menetelmiä hyödynnetään monipuolisesti eri kohderyhmien tarpeet huomioiden. Menetelmät vaihtelevat kurssien tavoitteiden ja osallistujien elämäntilanteiden mukaan. Niiden tarkoituksena on tukea hyvinvointia, itseilmaisua ja voimavarojen vahvistumista.

Olemme saaneet niistä erittäin hyvää palautetta. Asiakkaat ovat löytäneet voimavaroja, saaneet lisätietoa ja tukea omaishoitajana toimimiseen sekä äärimmäisen tärkeää vertaistukea, Kemppainen toteaa. Omaishoitajien mahdollisuuksia osallistua kuntoutukseen haluttiin lisätä, joten jatkossa heille tarjotaan parikurssien ohella myös yksilökursseja. – Yksilökurssit on tarkoitettu omaishoitajille, joiden läheinen ei kuntonsa vuoksi voi osallistua parikurssille sekä niille, jotka haluavat keskittyä omaan kuntoutumiseensa yksin.

Tietoa palveluista

Omaishoitajien jaksamiseen on Kemppaisen mukaan tärkeää panostaa, kos-

Valokuvauksesta oivalluksia arkeen Sosiaali- ja terveysalan YAMK-opinnäytetyössä Elina Antola tutki valokuvauksen käyttöä ja luovuutta voimavarana syöpään sairastuneiden kuntoutuksessa. Työpajat toteutettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kuntoutuskursseilla, joissa osallistujat kuvasivat luonnossa itselleen merkityksellisiä kohteita ja keskustelivat kuvien herättämistä ajatuksista.

Kurssin numero 2207 1. jakso 1.–5.11.2027 Etäjaksot 8.11.–17.12.2027, 10.1.–18.2.2028 2. jakso 8.–12.5.2028

Omaishoitajien parikurssit Kurssin numero 95968 1. jakso 18.–22.1.2027 2. jakso 17.–21.5.2027 Kurssin numero 95969 1. jakso 8.–12.2.2027 2. jakso 31.5.–4.6.2027 Kurssin numero 95970 1. jakso 8.–12.3.2027 2. jakso 14.–18.6.2027 Kurssin numero 95971 1. jakso 12.–16.4.2027 2. jakso 16.–20.8.2027 Kurssin numero 95972 1. jakso 2.–6.8.2027 2. jakso 22.–26.11.2027 Kurssin numero 95973 1. jakso 6.–10.9.2027 2. jakso 10.–14.1.2028 Kurssin numero 95974 1. jakso 25.–29.10.2027 2. jakso 31.1.–4.2.2028 HAKUOHJE KAIKILLE KURSSEILLE: • Hae kurssille Kelan hakemuksella Harkinnanvarainen kuntoutus KU 132. Hakemus löytyy osoitteesta www.merikarina.fi/kuntoutus. Jos haet sydänkuntoutukseen, liitä hakemukseen lääkärin B-lausunto tai muu selvitys terveydentilasta. • Kurssit järjestetään Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa, osoitteessa Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. • Lisätietoa kursseista voit kysyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä osoitteesta kurssi@lssy.fi tai numerosta 02 2657 610. Tietoa on myös osoitteessa www.merikarina. fi/kuntoutus

ka he eivät saa yhteiskunnalta riittävästi tukea. – He eivät myöskään ole välttämättä tietoisia kaikista heille kuuluvista palveluista. Kurssimme tarjoavat tietoa ja ammattilaiset opastavat omaishoitajia hakemaan apua ja tukea. Uudet yksilökurssit on tarkoitettu tueksi ja virkistykseksi aikuisille omaishoitajille, jotka auttavat tai hoitavat päivittäin aikuista läheistään. – Osallistujille tarjotaan kursseilla yksilöllistä ohjausta, ohjattua liikuntaa, keskusteluja sekä tapaamisia eri ammattilaisten kanssa, Kemppainen kertoo. Myös omaishoitajakuntoutus on osallistujille maksutonta Kelan kuntoutusta. Kurssille osallistuvalla voi olla, mutta ei

tarvitse olla omaishoitosopimusta hyvinvointialueen kanssa. Omaishoitajien parikurssit toteutetaan kasvokkaisena kuntoutuksena, yksilökurssit osin kasvokkaisena kuntoutuksena, osin etäyhteydellä. Lähipäivinä kurssilaisille järjestetään Meri-Karinassa majoitus ja täysihoito. Kurssit toteuttavaan moniammatilliseen työryhmään kuuluvat geriatrian erikoislääkäri, sairaanhoitaja, sosionomi, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti sekä toimintaterapeutti. – Jos kursseille osallistuminen kiinnostaa ja haluaa niistä lisätietoa, meihin voi ottaa yhteyttä osoitteeseen kurssi@ lssy.fi tai soittamalla numeroon 02 2657 610, Kemppainen vinkkaa.

Osallistujien kokemukset olivat myönteisiä. Valokuvaus tarjosi uudenlaisen tavan käsitellä sairastumiseen liittyviä kokemuksia ja tunnistaa omia voimavaroja. Moni koki valokuvauksen lisänneen arjen merkityksellisyyden tunnetta ja auttaneen tunnistamaan omia selviytymiskeinoja. Vaikka luova työskentely saattoi aluksi tuntua vieraalta, moni innostui siitä työpajan edetessä. Osallistujat kertoivat saaneensa oivalluksia, joita he pystyivät hyödyntämään

myös omassa arjessaan. Ryhmässä toimiminen vahvisti myös vertaistuen saamista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Valokuvaukseen perustuva työskentely täydensi muuta kuntoutusta ja tarjosi osallistujille keinoja hyvinvoinnin tukemiseen myös työpajan jälkeen. Elina Antolan YAMK-opinnäytetyö Luovuus voimavarana: syöpään sairastuneen mielen hyvinvoinnin tukeminen valokuvauksen keinoin on luettavissa osoitteessa www.theseus.fi.

LOKI

Näyte otetaan itse kotona • Suolistosyövän seulonta käynnistyi koko maassa vuonna 2022. Seulonta koskee tällä hetkellä 60–72-vuotiaita. Vähitellen seulonta laajenee ikäryhmittäin niin, että ohjelma ulottuu koko kohdeväestöön eli kaikkiin 56–74-vuotiaisiin vuodesta 2031 alkaen. Seulontaan kutsutaan kahden vuoden välein aina niinä vuosina, kun kutsuttava täyttää parillisia vuosia. • Seulontatesti on immunokemiallinen ulosteen veritesti (FIT), jolla etsitään piilevää verta ulosteesta. • Seulottava saa kotiin kirjeen, jossa on kutsu seulontaan, testi, tietoa seulonnasta ja ohjeet näytteenottoon. Ulostenäyte otetaan itse wc-käynnin yhteydessä ja postitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Seulontakutsun mukana on palautuskuori, jonka postimaksu on maksettu. • Seulontaan osallistuminen on seulottavalle maksutonta. Seulontatestin tulos tulee kotiin postitse. • Seulontatestissä positiivisen tuloksen saanut sopii jatkotutkimuksen järjestämisestä oman alueensa seulontahoitajan kanssa. Jatkotutkimus on useimmiten paksusuolen tähystys eli kolonoskopia.

Seulonta löytää neljä viidestä suolistosyövästä Syöpärekisterin tiedotteen mukaan vuoden 2024 seulonnoissa löydettiin yhteensä 2360 syöpää: 1 904 rintasyöpää, 413 suolistosyöpää ja 43 kohdunkaulan syöpää. Lisäksi seulonnoissa löytyi 3824 suolistosyövän esiastetta ja 1 650 vakavaa kohdunkaulan syövän esiastetta. Seulontaan osallistuneilla noin neljä viidestä suolistosyövästä löytyy seulonnassa. Seulonnan väliin jättäneillä henkilöillä todettiin noin kolmannes enemmän syöpiä kuin heillä, jotka olivat osallistuneet seulontaan, mutta saaneet negatiivisen tuloksen. Seurantavälinä olivat vuodet 2022–2024. Suolistosyövän seulonnassa osallistuminen vaihteli selvästi eri väestöryhmien välillä. Naiset olivat miehiä selvästi aktiivisempia osallistujia.

– Jaksan puhua suolistosyövän seulonnan puolesta, kirurgian dosentti, vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Arto Rantala sanoo. Vuoden 2024 seulonnassa löytyi 413 suolistosyöpää ja 3824 suolistosyövän esiastetta.

Kutsu, johon kannattaa vastata Vaikka suolistosyövän seulonta on tehty seulottaville mahdollisimman helpoksi, osa kutsun saaneista jättää osallistumatta. Seulontaan osallistuneilla noin neljä viidestä suolistosyövästä löytyy seulonnassa. Teksti ja kuva: Pekka Remes Suolistosyöpä kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. Seulonnassa etsitään ulosteesta silmälle vielä näkymätöntä verta. Jos verta löytyy, selvitetään sen syy. – Syynä voivat olla hyvänlaatuiset muutokset, suolen tulehdus, kasvain tai joskus pukama. Aiheuttajaa etsitään suolen tähystyksellä, kirurgian dosentti, vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Arto Rantala kertoo. Suolistosyövän seulonta on tehty seulottaville mahdollisimman helpoksi. Seulottava saa kotiin kirjeen, jossa on testi ja ohjeet näytteenottoon. Näyte otetaan kotona ja postitetaan laboratorioon analysoitavaksi. Myös seulontatestin tulos tulee kotiin postitse. Mukana ovat toimintaohjeet: Jos seulonnan tulos on negatiivinen, ei tarvitse tehdä mitään. Positiivisen tuloksen saanut kutsutaan jatkotutkimuksiin. – Ongelmana on se, että seulontakutsuun ei reagoida mitenkään. Toinen

ongelma on siinä, ettei jatkotutkimukseen kutsuttu vastaa kutsuun. Syöpärekisterin tilastojen mukaan vajaa kolmasosa seulontakutsukirjeen saaneista miehistä ei osallistunut seulontaan. Naisista osallistumatta jätti 22 prosenttia eli noin viidennes. Syynä saattaa olla se, että seulonnan tulosta pelätään tai näytteenotto ulosteesta tuntuu luotaantyöntävältä. Seulontamenetelmä on kuitenkin valittu sillä perusteella, että se on helppo. – Suurin osa löydöksistä on vieläpä hyvänlaatuisia. Suolen tähystystäkin pelätään turhaan. Toimenpidettä varten voidaan antaa kipulääkettä tai rauhoittavaa lääkitystä. Naapurilta tai kaverilta ei kannata kysyä tähystyksestä, sillä sen aikana esiintyviä epämiellyttäviä tuntemuksia on helppo liioitella.

Seulonnan ikäryhmä on harkittu tarkkaan

Tällä hetkellä seulontaan kutsutaan 60–72-vuotiaita. Rantalan mukaan ikä-

haarukka on mietitty niin, että seulonnasta on suurin hyöty. Seulonta on laajenemassa siten, että vuodesta 2031 alkaen siihen kutsutaan kaikki 56–74-vuotiaat. Entä nuorempien ikäluokkien seulonta? Rantala muistuttaa, että on olemassa sukuja, joissa on suolistosyöpää. Jos vanhemmilla on ollut suolistosyöpä, on olemassa riski, että sitä on myös lapsilla, vaikka riskiä ei pystytä osoittamaan geneettisesti. – Mitä varhaisemmassa vaiheessa mahdollinen suolistosyöpä löytyy, sitä paremmin sitä voidaan hoitaa. Minkälaisia oireita suolistosyöpä voi aiheuttaa? – Jos kasvain on peräsuolessa, yksi oire on näkyvä veri. Ylempänä suolessa kasvain ahtauttaa suolta tai suoleen tulee tukos. Yleisesti sanoen suoliston toimintamuutos on tärkein oire. Suolistosyöpää hoidetaan tavallisesti leikkauksella. Niiden vaikeus riippuu siitä, missä kohtaa suolistoa kasvain on ja miten pitkälle se on kehittynyt.

LOKI

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä tapahtuu

Café Art -kahvilassa kerran kuukaudessa. Kahveilla on mukana yhdistyksen ammattilainen ja koulutettu vertaistukija. Maksuttomia, ei ilmoittautumista.

Toivekonsertti Meri-Karinassa 1.11. klo 14.30 Esiintyjinä mm. Tutta Carpelan, Tino Ahlgren, Aulis Kotaviita, Kike Elomaa ja Jere Toivonen. Konsertin tuotto eturauhassyöpää sairastavien hyväksi. Lippu 22 euroa. Osta lippu Meri-Karinasta tai osoitteesta www.ticketmaster.fi.

Wellness Days for Ladies Meri-Karinassa 23.–24.10. Ohjelmassa mm. asahia, mindfulnessia ja äänimaljarentoutusta. Voit osallistua myös vain lauantaina. Maksullinen. Ilmoittaudu 16.10. mennessä.

Ilta keuhkosyöpään sairastuneille Meri-Karinassa 16.11. klo 17.00–20.00 Luennot keuhkosyövän nykyhoidosta ja keuhkosyöpäpotilaan fysioterapiasta. Maksuton. Ilmoittaudu 6.11. mennessä.

Syystalkoot Meri-Karinassa 27.–28.10. klo 8.30–15.00 Laitetaan Meri-Karina talvikuntoon ruokailuja ja kahveja unohtamatta! Voit osallistua vain toisena tai molempina päivinä. Ilmoittaudu 19.10. mennessä.

Äijäpäivä Meri-Karinassa 20.11. klo 8.00–16.00 Äijien omassa päivässä mm. ohjattu kuntopiiri, venyttely-, tasapaino- ja keppijumppa ja äijäjooga. Maksullinen. Ilmoittaudu 13.11. mennessä.

Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan! Katso tarkemmat tiedot osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi. Tietoihin on saattanut tulla muutoksia lehden painoon menon jälkeen, joten tarkistathan ne edellä mainitulta verkkosivulta. Sairaanhoitajien vastaanotot Vastaanotot Turussa, Salossa ja Loimaalla tarjoavat muun muassa keskustelutukea sekä huolestuttavien ihomuutosten tarkastuksia. Varaa aika vastaanotolle ajanvarauskalenterista www.lounais-suomensyopayhdistys. fi/ajanvaraus tai numerosta 02 2657 927, joka on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–11. Yhdistyksen neuvontapiste Yhdistyksellä on neuvontapiste Turun yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalassa, syöpäpoliklinikan ja sädehoitopoliklinikan välisessä aulassa. Yhdistyksen sairaanhoitaja on tavattavissa keskiviikkoisin klo 9–12 ja vertaistukijoita torstaisin klo 9–12. Saat tietoa muun muassa yhdistyksen palveluista ja toiminnasta. Meri-Karinan kuntoportaat Tiesitkö, että Meri-Karinan kuntoportaat ovat kaikkien käytettävissä maksuttomasti? Käynti portaille MeriKarinan vieressä sijaitsevan Sorttamäen hiekkarannan kautta. Huomioithan, että portaissa ei ole valaistusta eikä talvikunnossapitoa.

Liikunta Harrasta liikuntaa Meri-Karinassa ja etänä! Valikoimassa mm. asahia, joogaa, lymfajumppaa, tanssia, kuntosaliharjoittelua, kuntonyrkkeilyä ja rentoutusta. Vertaistukiryhmät Vertaisryhmässä voit löytää ymmärrystä ja tukea ihmisiltä, jotka ovat käyneet läpi samanlaisia haasteita. Syöpää sairastavien läheisille ja syöpään läheisensä menettäneille on omat ryhmät. Kamratstödsgrupp för cancerpatienter på Kimitoön Vill du träffa andra cancerpatienter och konfidentiellt dela tankar och känslor med dem? Välkommen med i kamratstödsgruppen! Det spelar ingen roll om det var ett tag sedan du blev sjuk eller om du går på behandlingar just nu. Mer information på webbsidan. Fuck Cancer -kahvit Syöpää sairastavien ja sen sairastaneiden 18–40-vuotiaiden vertaiskahvit

Hoitojen jälkeen -tilaisuus Meri-Karinassa 29.10. klo 17.00–19.30 Luennot elämästä syöpähoitojen jälkeen sekä taiteesta hyvinvoinnin ja kuntoutumisen tukena. Maksuton. Ilmoittaudu 21.10. mennessä.

Club For Fiven konsertti Mikaelinkirkossa 24.11. klo 18.00–19.15 Lauluyhtye Club For Fiven Jouluna 2026 -konsertti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveyden edistämistyön hyväksi. Lippu 49 euroa. Osta lippu osoitteesta www.ticketmaster.fi.

Roosa nauha -keräys Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys on maamme suurin keräys syövän voittamiseksi. Lahjoituksilla tuetaan suomalaista syöpätutkimusta sekä syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnattua Luoto-keskustelutukea.

Peruukkien erikoisliike Turussa! Tule ja ihastu keveisiin sekä helppohoitoisiin peruukkeihin. Meiltä löydät myös laajan valikoiman ihastuttavia Christine Headwear -päähineitä.

Olemme Varhan hyväksymä palvelusetelituottaja.

Rauhankatu 6 Puh. 044 761 2692 Ma-Pe 10.00-17.00 Katso lisää www.hiusextra.fi

Voit osallistua keräykseen monella eri tavalla: osta Roosa nauha, Roosa nauha -ranneke tai Roosa nauha -tuotteita tai tee lahjoitus. Roosa nauhoja ja rannekkeita on myynnissä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä ja sen paikallisosastoilla. Lue lisää osoitteesta www.lounais-suomensyopayhdistys.fi.

Lue lisää Roosa nauha -keräyksestä www.roosanauha.fi. Rahankeräyslupa: RA/2020/1107

LOKI

Tipitekiltä Toshiba ilmalämpöpumput asennettuna ammattitaidolla jokaiseen kotiin ja kiinteistöön! Meiltä saat myös lämpöpumppujen huollot

Tipitek Oy | Rydöntie 12 A, 20360 Turku | 020 734 4000

OLEMME SIELLÄ MISSÄ ELÄMÄ. Lähellä, arjessa ja juhlassa. Turun Osuuskauppa on meidän kaikkien yhteinen osuuskauppa. Jo vuodesta 1901.

LOKI

Mikä meitä kiinnostaa?

Uutisoimme Turun seudusta ja Varsinais-Suomesta kattavammin kuin yksikään toinen media. Joka kuukausi tuomme luettavaksesi yli 700 paikallista uutista. Lukemalla Turun Sanomia tiedät aina, mitä merkityksellistä alueella tapahtuu ja miten asiat ja tapahtumat vaikuttavat sinun ja läheistesi elämään.

Paikallinen kuten sinäkin.

LOKI

Kohtaamisen iloa ja yhteisön tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on viisi alueellista paikallisosastoa, jotka puheenjohtajiensa johdolla järjestävät syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen esimerkiksi luentoja, retkiä ja vertaistukea. Puheenjohtajille vapaaehtoistoiminta tarjoilee kohtaamisia ja yhteenkuuluvuuden tunteen.

Hyvän mielen asialla Seija Hummelin-Uusilehto on johtanut Turun paikallisosastoa kuusi vuotta. Hän lähti mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan ystävänsä pyynnöstä. Osastotoiminnan hän kokee vastuullisena ja antoisana. Ensiaskelet johtokunnassa hän otti rahastonhoitajana. – Aloittaessani olin vielä työelämässä. Ajattelin, että puheenjohtajan pitää olla aina tavoitettavissa. Hummelin-Uusilehto on ollut yhdistysihminen koko ikänsä. Ollessaan töissä hän toimi esimerkiksi työnantajan roolissa alan kattojärjestössä. Nykyisin eläkkeellä olevan puheenjohtajan kosketus syöpään on tullut ystävien kautta. – Paikallisosaston toiminnassa voi olla mukana, vaikkei itse sairastaisikaan syöpää. Osastomme ei käsittele itse sairauteen, paranemiseen, kuntoutukseen tai päivärahoihin liittyviä asioita, vaan me tarjoamme ainoastaan virkistystoimintaa. Saamme tehdä iloisia ja mukavia asioita jäsenten hyväksi. Ohjelman järjestämisestä tulee itsellekin hyvä mieli. Paikallisosasto pyrkii kehittämään toimintaansa niin, että se saisi mukaan myös nykyistä nuorempaa väkeä. Kanavina osasto käyttää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uutiskirjettä, sosiaalista mediaa ja Ahkerat Kertut -käsityöryhmän puodissa esillä olevia mainoksia. – Uusien vapaaehtoisten löytäminen on välillä vaikeaa, mutta sähköi-

sen uutiskirjeen avulla saimme esimerkiksi erinomaisen emännän, samoin mainion retkivetäjän ja aktiivisen someviestijän.

Lähde rohkeasti mukaan kotikuntasi paikallisosaston toimintaan! Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsen on automaattisesti oman alueensa paikallisosaston jäsen. Yhdistyksellä on myös kaksi potilaskerhoa: eturauhassyöpää sairastavien ja heidän läheistensä Etuset-ryhmä sekä lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho. Lue lisää paikallisosastojen ja potilaskerhojen toiminnasta osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys. fi/paikallisosastot ja potilaskerhot

Synkät aiheet syrjään

Paikallisosasto ideoi puheenjohtajan johdolla kuukausittaisten jäseniltojen ohjelman ja esiintyjät. Illat ovat erityisen suosittuja; kävijöitä on ollut keskimäärin 80–120. Tästä paikallisosasto on todella iloinen. – Ennen minun aikaani jäsenilloissa kävi puhumassa professoreita, lääkäreitä ja muita asiantuntijoita. Ihmiset sanoivat, että aiheet ovat niin synkkiä. Tuntui, että hoitoon ja sairauteen liittyvää tietoa jäsenet saavat muualtakin. Paikallisosasto onkin keskittynyt jäsenilloissaan siihen, mitä syöpähoitojen jälkeen tapahtuu. Tämän vuoksi ohjelmassa on esimerkiksi liikuntaa. Puheenjohtaja on kiitollinen siitä, että paikallisosasto saa käyttää Meri-Karinassa sijaitsevaa tilaa, jossa esimerkiksi Ahkerat Kertut tekevät käsitöitä. Käsityöpiirin tuotoksia myydään MeriKarinan aulan putiikissa ja niiden myynnistä saatava tuotto on koko paikallisosaston toiminnan perusta. Sen turvin osasto lahjoittaa vuosittain yhden väitöskirja-apurahan Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Parhaimmillaan apuraha on 5 000 euroa.

Hanna Sieppi (vas.), Seija Hummelin-Uusilehto, Anita Lilja, Kaisa Virtanen ja Heli-Päivikki

Onnellinen ja etuoikeutettu

Paikallisten to

– En ole katunut päivääkään, että ryhdyin puheenjohtajaksi, kertoo Heli-Päivikki Laurén Vakka-Suomen paikallisosastosta. – Meillä on osaston johtokunnassa aivan loistavia, energisiä ja innostavia tyyppejä. Olen onnellinen ja etuoikeutettu. Melkein tuntuu, ettei tarvitse kuin mennä kokouksiin ja viedä viestiämme eteenpäin. Tämä taas tapahtuu automaattisesti, koska olen monessa mukana. Laurén on toiminut osaston puheenjohtajana reilun puolen vuoden ajan. Ennen Laurénia paikallisosastoa johti 17 vuoden ajan Esko Tähtinen, joka otti puheenjohtajuuden puheeksi hänen kanssaan. Monessa mukana olevana Laurén myöntää miettineensä tovin ennen lupautumistaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta oli tullut hänelle tutuksi hänen tukiessaan syöpään sairastunutta ja siihen menehtynyttä pikkusiskoaan. – Ryhdyin puheenjohtajaksi, koska pidän tehtävää tärkeänä. On hienoa päästä yhdessä johtokunnan kanssa kertomaan toiminnastamme. Valitetta-

Loimaan paikallisosaston puheenjohtaja Hanna Sieppi iloitsee siitä, miten paikallisosasto on kuluvana vuonna pystynyt panostamaan toimintaan ja saanut levitettyä sanomaa uudelleen syntyneestä paikallisosastosta. – Nyt pyrimme saamaan ihmisiä mukaan, heitähän tässä tarvitaan. Vertaistukitoiminta jatkuu edelleen loistavien vetäjien johdolla. Juuri vertaistoiminnasta syttyi kipinä käynnistää pitkään uinunut paikallistoiminta uudelleen. Vetovastuun otti vuoden 2024 syksyllä Anette Pakarinen. Vuonna 2025 Sieppi lähti mukaan johtokuntaan. Vuoden 2026 alussa puheenjohtajan oli aika vaihtua Pakarisen kiireiden vuoksi. Sieppi totesi olevansa käytettävissä. – Meillä on koossa aivan ihana porukka, jolla on erittäin hyvä henki ja yhdessä tekemisen meininki. – Olemme saaneet upeasti osallistujia tapahtumiimme. Jäseniä alueellamme on reilut 1500. Toiminnan alkaessa aktiiveilla oli edessään ”tyhjä taulu”, ja sellainen

vasti monet yhdistykset, kuten syöpäyhdistyskin, kaipaavat lisävoimia. Laurén uskoo pienen paikkakunnan edun olevan se, että suuri osa ihmisistä tuntee hänet. Paljasjalkaisella paikkakuntalaisella on monta rautaa tulessa: Hän työskentelee silmä- ja keuhkopoliklinikoiden sairaanhoitajana ja on mukana kaupungin, Varhan ja seurakunnan päätöksenteossa. Hän toimii myös työntekijäpuolen luottamusedustajana Vakka-Suomen sairaalassa. – Minulla kulkee äidinperintönä torimuijan vika. On helppoa ja mukavaa kohdata ihmisiä. Parasta tässä tehtävässä on juurikin kohtaaminen, kuunteleminen ja auttaminen. Hän iloitsee, että syövästä puhutaan nykyisin avoimesti. Sairaus koskettaa jokaista jossain vaiheessa jollakin tavalla. – Opiskellessani sairaanhoitajaksi aiheen kanssa oltiin varovaisia. Kun siskoni sairasti syöpää, syövästä keskusteltiin aikaisempaa rohkeammin. – Siskolleni olin turva, tuki ja hoitajakin, enkä siksi voinut näyttää suruani ja tuskaani. Työssäni kohtasin syöpää sairastavia, samoin omaisia, eikä kuolema

ole koskaan ollut minulle peikko, vaan normaali osa elämäämme. Lauren menetti lyhyessä ajassa siskonsa, äitinsä ja poikansa.

Tunnetuksi sairaalan kautta

Paikallisosastolla on toimipisteet Laitilassa ja Uudessakaupungissa, joissa toimintaa järjestetään. Näiden kahden lisäksi paikallisosaston alueeseen kuuluvat Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo ja Vehmaa. Keväällä osaston alueella oli 1547 jäsentä. – He kävivät ahkerasti tapahtumissa ja heitä kävi peräti jokaisesta alueemme kunnasta. Se on todella tärkeää, jotta saamme vietyä viestiä eteenpäin. Paikallisosaston tavoitteena on kasvattaa alueensa jäsenmäärää ja pitää toiminta monipuolisena. Osaston entinen puheenjohtaja käynnisti tiiviin yhteistyön Loimaan aluesairaalan kanssa aloittamalla vertaistukitoiminnan. Nykyisin vapaaehtoiset ovat tavattavissa viikoittain matalalla kynnyksellä sairaalan syöpähoitopoliklinikan aulassa. Pyrkimys on tehdä paikallisosastoa tunnetuksi myös sairaalan kautta.

LOKI

Teksti: Raija Kerttula-Rantanen Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Tieto karttuu tehdessä

Anita Lilja lähti mukaan Forssan paikallistoimintaan vuonna 2017, kun hän ryhtyi vetämään rintasyöpään sairastuneiden naisten keskusteluryhmää. Samalla hän toimi paikallisosaston varapuheenjohtajana. Vuonna 2022 Lilja otti vetovastuun osastosta. – Aluksi olin hiukan epäileväinen. Toipuminen vuonna 2015 löydetystä rintasyövästä oli hidasta. Minulla oli paljon aivosumua, enkä kokenut olevani valmis tehtävään. Kun sain tuekseni tutun luottokaverin, uskalsin ottaa pestin vastaan. Puheenjohtajuuden myötä naisten keskusteluryhmä laajeni koskemaan kaikkia syöpää sairastuneita. Samalla perustettiin myös syöpää sairastavien miesten keskusteluryhmä. Toimintaa on myös lapsisyöpäperheille. – Vähitellen puheenjohtajuuden kautta erilaiset käsitteet avautuivat. Minulle kertyi tietoa ja varmuutta. Syöpäyhdistykseltä saa aina vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja yhteisissä tapaamisissa paikallisosastot saavat ajankohtaista tietoa.

Delegointi on hyvä taito

Paikallisosaston toiminta on vilkasta ja monipuolisia ja tehtäviä on paljon. Lilja jäi työstään eläkkeelle kaksi vuotta sitten, joten ilokseen hänellä on aiempaa enemmän aikaa osastotoiminnalle. Istuva johtokunta saa häneltä suuren kiitoksen.

Tasapainoilua ajankäytön kanssa

i Laurén luotsaavat paikallisosastoja.

oiveet edellä heillä on Siepin mukaan edelleenkin edessään. – Kovasti kyselemme palautetta, koska haluamme yhdessä seudulla asuvien yhdistyksen jäsenten kanssa tuoda mukaan sellaista toimintaa, jota alueella kaivataan. Aurassa asuvana tiedän, miten meiltäkin lähdetään kohti Turkua ja Saloa. – Itse koen todella tärkeäksi sen, että olemme Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä kaikki. Tärkeintä on, että ihmiset voivat osallistua toimintaan siellä, missä kokevat sen omakseen.

Käynnistäjänä työssä ja vapaalla

Kasvujohtajana työskentelevä Sieppi on lähes koko uransa käynnistänyt kasvuyrityksiä ja kehittänyt niiden liiketoimintaa. Myös paikallisosaston toiminnassa hänen ominta osaamistaan on ollut alun käynnistysvaihe. Sieppi itse on sairastanut ärhäkän rintasyövän. Hän sai apua syöpäyhdistyksestä, jonka toiminnan ja palvelut hän koki hyväksi. – Yhdistyksen merkitys korostui, koska olin lähipiirissäni ensimmäinen syöpään sairastunut. Sairaus oli häm-

– Työelämässä olevalta tehtävä vie melko paljon voimia. Silloin pitää olla taitava delegoimaan. Se on helppoa, kun voi luottaa johtokuntaansa. Lilja kehuu johtokuntaa keskustelevaksi ja aktiiviseksi. Jokaisella heistä on oma vastuualueensa ja myös sananvaltaa käytettävissään. – Kukaan ei tyrannisoi, vaan enemmistöä kuunnellaan. Toivon, että jokainen on sen näin kokenut. Pyydän kausittain suoraa palautetta siitä, onko jokainen saanut tuoda esiin mielipiteensä. Liljan ja johtokunnan yhteinen toive on, että jäseniltojen aiheet ja retket kiinnostaisivat mahdollisimman monia ikäryhmiä. Paikallisosaston alueella jäsenmäärä keikkuu yli 900:ssa. Alueeksi saa Liljan mukaan kirjata viisi kuntaa. – Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Ypäjän lisäksi myös Tammela on kokonaan meidän. Puheen kääntyessä tulevaisuuteen Lilja pohtii, miten talkoohenkisyys saataisiin tarttumaan myös nuorempiin sukupolviin. – Tarvittaisiin nerokas idea, jolla paikallisosastot saisivat aktiiviset ihmiset mukaansa. Antaessaan saa, se on hyvää muistaa. – Erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kohtaaminen on merkittävä asia. Se tulee vapaaehtoistoiminnassa hyvin esiin.

mentävä myös ympärillä oleville. Tämän vuoksi yhdistyksen tarjoama tuki oli tärkeää. Sieppi haluaakin olla mukana tarjoamassa paikallista toimintaa. – Jo sairastaessani mietin, että jos joskus paranen, haluan antaa jotain takaisin. Aluksi Sieppi osallistui Turun paikallisosaston toimintaan, mutta kun häntä pyydettiin mukaan Loimaalle, ajatus tuntui hänestä heti hyvin luontevalta. – Tärkeintä minusta on paikallisosaston tunnettavuuden lisääminen ja toiminnan rakenteen luominen. Pidän tärkeänä myös sitä, että asioita tehdään yhdessä johtokunnan kanssa. Toisaalta uudet toimintaan mukaan tulevat on pystyttävä aidosti ottamaan mukaan ja luomaan pohjaa, jolla paikallisosastolle saadaan jatkuvuutta. Aktiivista elämää elävä, ulkoilua rakastava kahden lapsen äiti toivoo puheenjohtajana, että paikallisosaston aktiivit voivat kokea onnistumisen tunteita ja että he pääsevät vaikuttamaan. – Hyvän tekeminen ja muiden auttaminen lisäävät hyvinvointia ja tuovat merkityksellisyyttä.

– Salon paikallisosastossa on mukana kokeneita konkareita, joilla on hallussa paljon tietoa ja kunkin vahvuuksien mukaan määritellyt roolit, osaston puheenjohtaja Kaisa Virtanen kiittää paikallisosaston johtokuntaa. Kolmatta kauttaan puheenjohtajana toimiva Virtanen kiteyttää tämänkaltaisen vapaaehtoistoiminnan edellytykseksi hyvän yhteishengen, yhdessä tekemisen ja sitoutumisen. Hän sanoo huomanneensa puheenjohtajuusaikanaan, miten työssäkäyvänä joutuu välillä potemaan huonoa omaatuntoa ajankäytöllisten haasteiden edessä. – En edes halua peitellä sitä. Itseänikin välillä harmittaa, etten aina pysty antamaan aikaani, vaikka haluaisinkin. Silloin on ryhdyttävä laittamaan tehtäviä tärkeysjärjestykseen ja jakamaan niitä. – Muutenkin elämässäni ajankäytönhallinnassa olisi kehittämistä, Virtanen naurahtaa ja huomauttaa, miten tärkeää on elää myös perhe-elämää ja tavata ystäviä.

Salohallissa tavataan

Virtasen suunnitelmissa on paikallisosaston toiminnan kehittäminen ja uuden, myös nykyistä nuoremman väen mukaan saaminen. Hän itse lähti mukaan johtokuntaan havaittuaan yhdistystoiminnassa vallalla olevan ikäjakauman. – Osastoon olisi hienoa saada myös nuoria ja heidän kauttaan uutta näkökul-

maa. Ylipäätään nuoria ja työelämässä mukana olevia on kuitenkin vaikea saada lähtemään yhdistystoimintaan. – Meitä ilahduttaa, että mainiossa johtokunnassamme on mukana kolme miestä. Salon paikallisosaston toiminta on monipuolista: on liikuntaa, vertaistukitoimintaa ja ohjelmallisia tapaamisiltoja. Osastolla on Salossa oma toimipiste, josta saa tietoa esimerkiksi syöpäyhdistyksen järjestämistä kursseista. Virtanen toivookin toiminnan pysyvän moninaisena. Virtanen sairastui kymmenen vuotta sitten varsin nuorena rintasyöpään. Hän tiesi entuudestaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, mutta sen toiminta tuli konkreettisesti tutuksi oman sairastumisen myötä. Syöpäyhdistyksen jäseneksi hän liittyi jo sairauden varhaisvaiheessa vuonna 2016 ja paikallisosaston johtokuntaan vuonna 2020. Tuolloin hänen tehtäviinsä kuului tiedottamista ja verkkosivujen ylläpitoa. Hän osallistui ahkerasti myös Roosa nauha -kampanjaan. Talvella 2024 Virtasta pyydettiin puheenjohtajaksi. Vapaa-ajallaan Virtanen seuraa miehensä kanssa aktiivisesti koripalloa. Hänet näkeekin Salohallissa aina, kun siellä on peli käynnissä. Myös yhteiset kävelylenkit puolison kanssa ovat tärkeitä ja elämää tasapainottavia, samoin kuin ystävien tapaamiset.

LOKI

Olemme mukana tukemassa syöväntorjuntatyötä Säkert och högklassigt boende

Stålarminkatu

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES SERVICEHEM ESIKKO

KIILTOPESU

Stålarminkatu

KIILTOPESU TÄLLÄ KUPONGILLA

Uittamovägen 7, 20810 Åbo

Även tillfälliga bostäder (t.ex. rörreparation) välkommen att bekanta dig med våra lägenheter!

24€€ 24

TÄLLÄ KUPONGILLA

I ÅBO DIAKONISTIFTELSES TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN Säkert och högklassigt boende SERVICEHEM ESIKKO PALVELUTALO ESIKOSSA Säkert och högklassigt boende Uittamovägen 7, 20810 Åbo I ÅBO DIAKONISTIFTELSES Uittamontie 7, 20810 Turku I ÅBO DIAKONISTIFTELSES Tarjous voimassa vuoden 2025 ESIKKO loppuun! Även I ÅBO DIAKONISTIFTELSES SERVICEHEM SERVICEHEM ESIKKO tillfälliga bostäder (t.ex. rörMyös väliaikaisasuntoja (esim. putkiTarjous vuoden 2025 loppuun! Tarjous voimassa maaliskuun 2027 loppuun asti! SERVICEHEM ESIKKO reparation) välkommen att bekanta Uittamovägen 7, 20810 Åbo Uittamovägen 7, 20810 Åbo remontti), tervetuloa tutustumaan!

MEILTÄ MYÖS PROTEESILIIVIT

Säkert och högklassigt boende

Seuraa meitä somessa!

KÄVELYKADULLA TURUSSA | YLIOPISTONKATU 26

www.waunainen.fi

JACOBS CAFITESSE

Tuotanto vihreällä energialla

Jätteettömyys

Vastuullinen viljely

Ekologinen valmistus

BIOTURVALLISESTI VALMISTETTU suodatinkahvi pavusta VIIMEISEEN PISARAAN

?'.

c.,NOVACAFI

VULOA asumista R Turvallista TEja ETlaadukasta

Turvallista ja laadukasta asumista IPALVELUTALO ÅBO DIAKONISTIFTELSES ESIKOSSA 040 184 0123 040 184 0123 TERV Turvallista ja laadukasta asumista SERVICEHEM ESIKKO Uittamontie 7, 20810 Turku TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN Stålarminkatu turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska turundiakoniasaatio.fi TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN Stålarminkatu Stålarminkatu Uittamovägen 7, 20810 Åbo PALVELUTALO ESIKOSSA Myös väliaikaisasuntoja (esim. PALVELUTALO ESIKOSSA putkiPALVELUTALO ESIKOSSA Även tillfälliga bostäder (t.ex.Uittamontie rörremontti), tervetuloa tutustumaan! Uittamontie 7, 20810 Turku 7, 20810 Turku ST1 Stålarminkatu 32, 20810 Turku ST1Stålarminkatu Stålarminkatu 32, 20810 Turku Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1! Uittamontie 7, välkommen 20810 Turku reparation) att bekanta ST1 32,Myös 20810 Turku väliaikaisasuntoja (esim. putkiMyös väliaikaisasuntoja (esim. putkipuh. (02) 235 9300 puh. (02) 235 9300 dig med våra lägenheter! Myös väliaikaisasuntoja (esim. putkipuh. (02) 235remontti), 9300 tervetuloa tutustumaan! remontti), tervetuloa tutustumaan! remontti), tervetuloa tutustumaan! Avoinna:ark. ark.6.00-21.00, 6.00-21.00, la8.00-21.00, 8.00-21.00, su9.00-21.00 9.00-21.00 Tilläggsinformation: Avoinna: ark. 6.00-21.00, Avoinna: lala8.00-21.00, susu9.00-21.00 Turvallista ja laadukasta asumista Lisätietoja: Verksamhetsledare Anu Salmi Toiminnanjohtaja Anu Salmi TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN 040 184 0123 040 184 0123 Tilläggsinformation: Tilläggsinformation: Lisätietoja: Lisätietoj Tilläggsinformation:ESIKOSSA Lisätietoja: PALVELUTALO turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska turundiakoniasaatio.fi Verksamhetsledare Anu Salmi Verksamhetsledare Anu Salmi Toiminnan Toiminnanjohtaja Anu Salmi

Verksamhetsledare Anu Salmi Toiminnanjohtaja Anu Salmi Uittamontie 7, 20810 Turku 040 184 0123 040 184 0123 040 184 0 040 184 0123 040 184 0123 040 184 0123 Myös väliaikaisasuntoja (esim. putkiturundiakoniasaatio.fi/pa-svenska Vuokra-asuntoja turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska turundiakoniasaatio.fi myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1! turundiak turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska turundiakoniasaatio.fi remontti), tervetuloa tutustumaan!

Kierrätettävä pakkaus

Ympäristöystävälliset kuljetukset

: ·

med våra7, lägenheter! Uittamovägen 20810 Åbo Även tillfälliga bostäder (t.ex. rör- dig Även tillfälliga bostäder (t.ex. rörÄven tillfälliga bostäder (t.ex.reparation) rörreparation) välkommen att bekanta välkommen att bekanta Turvallista ja laadukasta asumista ! reparation) välkommen att bekanta A dig med våra lägenheter! dig med våra lägenheter! Säkert och högklassigt boende O Tilläggsinformation: Lisätietoja: L U ! T E A TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN dig med våra lägenheter! TERV ETULO ! Verksamhetsledare Anu Salmi Toiminnanjohtaja Anu Salmi

-10%

! !

SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENKORTILL A

...

PWEROF

IJOE I

Vuokra-asuntoja myös VanhustentaloVuokra-asuntoja Vuokossa, Katteluksenkatu 1!Vuokra-asuntoja Vanhustentalo myös Vanhustentalo Vuokossa,myös Katteluksenkatu 1! Vuokossa

PERUUKKIALAN ERIKOISLIIKE

Perustettu v. 1972

- kevyet nauha- ja monofilament pohjaiset yms. peruukit

PROFESSIDNAI

09 2750 971 • novacafi.fi

Luotettavaa iset l o u p i n Mopalvelua t peltitylöisetti toavas Mlounoitpeutjo den vuodesta e3lt9ityvöuto1984 p o - jlähtien! vkassetlila! a t t e t o u l u n kok3em 9 vuode - jo ksella! u - peltityöt m e k o k - peltitarvikkeet

- peltityöt katto -- peltitarvikkeet kattotyöt -- katto kattourakointi -- kattotyöt saumakatto - kattourakointi - saumakatto kattoturva -- kattoturva kattoturvatuotteet - kattoturvatuotteet

Säkert och ja högklassigt Turvallista laadukastaboende asumista

- pesu- ja hoitotuotteet - huollamme ja korjaamme peruukit ja lisäkkeet ammattitaidolla

Tilausajot 8-19 paikkaisilla autoilla.

Kysy rohkeasti tarjousta! - Kelakuljetukset -Invakuljetukset, oma pyörätuoli

040 741 9736

Olemme Varsinais-Suomen hyvinvointipalvelujen hyväksymä palvelusetelituottaja Eerikinkatu 9 b 20100 Turku 02-231 9277 omistaja Tarja Laaksonen o.s. Hyvärinen

OSTAMME

Wiklundin viereinen valopiha

KOKONAISIA JA PIENEMPIÄ ERIÄ KUOLIN- JA MUUTTOPESIÄ

Vinttien ja varastojen tyhjennykset v Huonekaluja v Valaisimia v Astiat ja koriste-esineet v Kotimaista lasia v Taidetta v Kirjoja v Lehtiä v Paperitavaraa v Vanhat valokuvat v Militariaa v Kulta-, hopea- ja pronssikorut sekä esineet v Liinavaatteet ym. tekstiilit v Mattoja v Vintage- ja merkkivaatetta, asusteet ja pukukorut.

AUKSOONI.FI

Ma-Pe klo 9.30-17, La 10-13 www.peruukkiliikehyvarinen.fi

p. 040 5822 100/Lasse p. 050 3563 937/Paula

010 200 9500

Huoltomiehentie 11, 21420 Lieto

www.konepukki.fi

Syksyn uutuuksia 2026

TURKU Aninkaistenkatu 6 02- 23 11 884 Kaskenkatu 02- 23 11 881 TURKUAninkaistenkatu Aninkaistenkatu 6 61502-23 884 TURKU 02111- 23 884 RAISIO Kirkkoväärtinkuja 02-11 438 4384 Kaskenkatu 15 02-23 11 881 Kaskenkatu 15 02 23 11 881 SALORANTA Liikeajan jälkeen puh. 02-23 11 884 www.hautausperttala.fi RAISIOKirkkoväärtinkuja Kirkkoväärtinkuja 1 102-438 RAISIO 02 4384 - 438 4384 Liikeajan jälkeen puh.jälkeen 02-23 11 88402-23 www.hautausperttala.fi Liikeajan puh. 11688402- 23 11 884 TURKU Aninkaistenkatu Uudenkaupungintie 594, Taivassalo www.hautausperttala.fi Kaskenkatu 15 02- 23 11 881 Antti 0400 831 266 RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 02- 438 4384 Pirjo 040 587 9147 TÄYDEN PALVELUN HAUTAUSTOIMISTO

www.salorannanmarjatila.fi

Liikeajan 11 884 www.hautausperttala.fi Arkku jajälkeen uurna puh. -10 %02-23 LSSY:n jäsenille.

PERUUKKIPALVELU Varhan peruukkisetelituottaja

Nuppulantie 33, 20320 TURKU puh. 02 2769 300 Katrineholminkatu 9, 24240 SALO puh. 02 731 5415 jäsenille -15% LSSY:n Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen

044 302 3303

Hajusteettomat tuotteet!

Kuninkaankartanonk. 8 (Stålarminkadun kulma), Turku

www.anita.com

ON KA

LOUHISAAREN

jouni.pohjaluoto@kolumbus.fi jouni.pohjaluoto@kolumbus.fi

Tuijan HIUSPALVELU

LAITA TALTEEN

VIL

Vahtistentie 4, 21570 21570 SAUVO SAUVO 0400 0400 823 823 690 690

-15% Lssy:n jäsenille

ri-Kampaam o

J. POHJALUOTO POHJALUOTO OY OY J.

rtu Pa

KAR

PELTISEPÄNPELTISEPÄNLIIKE LIIKE

myynti@johannakaihdin.fi www.johannakaihdin.fi Avoinna ma - pe 10-17 0440 161 170

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi 040 184 0123 turundiakoniasaatio.fi

Vuokra-asuntoja myös Vanhustentalo Vuokossa, Katteluksenkatu 1!

- turbaanit, huivit ja uimalakit

Tilausliikenne Hacklin Oy

Tilläggsinformation: Verksamhetsledare Anu Salmi 040 184 0123 turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska

KARTANON KAHVILA

Avoinna Äitienpäivästä elokuun Louhisaarentie 229,10.30-17.00 21240 ASKAINEN loppuun klo puh. 02229, 43121240 2515Askainen Louhisaarentie Puh. 02 431 2515 l 044 281 4252 Avoinna äitienpäivästä elokuun loppuun ylhainen.louhisaarenkartano@dnainternet.net Muina aikoina tilauksesta! www.louhisaarenkartano.fi

LOKI

Vuoden syöpäsairaanhoitaja kulkee rinnalla Työni on opettanut, että pienilläkin kohtaamisilla on valtava merkitys. Jokainen potilas jättää jäljen, kertoo Hanna Tiittanen, joka valittiin vuoden 2025 syöpäsairaanhoitajaksi. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Pasi Leino Hanna Tiittanen työskentelee syöpäsairaanhoitajana Turun yliopistollisen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla. Hän päätyi sairaanhoitajaksi hieman sattuman kautta. – Lukion jälkeen pidin välivuotta ja harkitsin opettajan uraa, mutta äitini kannusti hakemaan johonkin syksyn hauissa. Hain Turun ammattikorkeakouluun sairaanhoitajaksi, pääsin sisään ja huomasin nopeasti, että ala tuntui omalta. Se vei mukanaan, enkä enää palannut alkuperäisiin suunnitelmiin. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi vuonna 2009 Hanna työskenteli vastasyntyneiden teho-osastolla ja sen jälkeen KNK-klinikalla. – Äitiysloman jälkeen etsin joustavaa keikkatyötä, jotta lapsi saisi olla kotona mahdollisimman pitkään. KNK:lla oli tarvetta, ja aloitin siellä vuonna 2011. Työskentelin noin kymmenen vuotta vuodeosastolla ja sain siellä vahvan pohjan ja osaamisen erikoisalaan. Syöpäpotilaat muodostuivat minulle erityisen tärkeäksi potilasryhmäksi, ja kun klinikan syöpäsairaanhoitaja jäi eläkkeelle, hain tehtävää. Olen ollut syöpäsairaanhoitajana pian viisi vuotta.

Perusasioiden äärellä

Osmo Räsänen 1938–2026

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen pitkäaikainen röntgenlääkäri ja luottamushenkilö Osmo Räsänen muutti taivaan kotiin kesäkuussa 2026 Naantalissa. Hän oli syntynyt tammikuussa 1938 Raumalla. Osmo Räsänen johti yhdistyksen mammografiaosastoa koko sen toiminta-ajan vuodesta 1981 vuoteen 2004, jolloin seulonnat siirrettiin Terveystalo Oy:lle. Hän vastasi käytännössä koko toimialueemme mammografiatoiminnan johtamisesta ja toimi esihenkilönä yli 30 hengen tiimillemme yhteistyössä kulloisenkin vastaavan hoitajan kanssa.

Vuoden 2025 syöpäsairaanhoitajaksi valittua Hanna Tiittasta kiitetään erinomaisesta asiantuntemuksesta, rauhallisesta työotteesta ja kyvystä kohdata potilaat kokonaisvaltaisesti.

Hoidamme laajasti erilaisia pään ja kaulan alueen syöpiä, kuten suuontelo-, kurkunpää- ja suunielusyöpiä. Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan hoitopolku on pitkä ja monivaiheinen. Hoidot voivat vaikuttaa esimerkiksi hengittämiseen, puhumiseen ja syömiseen eli asioihin, jotka ovat ihmiselle perustavanlaatuisia. Siksi tämä potilasryhmä tarvitsee erityistä tukea. Syöpäpotilaamme ovat kiitollisia, sitkeitä, sopeutumiskykyisiä ja hyvin rohkeita ihmisiä. Työyhteisömme on aivan mahtava: moniammatillinen, lämmin ja ammattitaitoinen. Työtä potilaiden eteen tehdään aidosti yhdessä. Jokaisella on potilaan hoidossa tärkeä ja arvokas roolinsa ja kun kaikki nivotaan yhteen, saamme annettua potilaille parasta mahdollista hoitoa. Ehkä sekin kertoo tästä työyhteisöstä, että olen viihtynyt täällä jo 15 vuotta. Työtä tehdään myös yli klinikkaja sairaalarajojen, ja olenkin saanut verkostoitua laajasti, mikä mahdollistaa osaamisen jakamisen ja potilastyön kehittämisen yhdessä.

taa hoidon eri vaiheissa. Tehtäväni on antaa tietoa, tukea, turvaa ja toivoa sekä ottaa vastaan potilaiden pelot, ajatukset ja toiveet. Työni ydin on olla rinnallakulkija. Olen myös mukana erilaisissa verkostoissa ja kehittämisprojekteissa, konsultoin puhelimitse ja teen konsultointikäyntejä sekä toimin yhdyshenkilönä eri tahoille. Tärkeintä työssäni ovat potilaat ja työn merkityksellisyys! On etuoikeus saada olla osa potilaan elämää hetkellä, jolloin syöpä koskettaa. Työ on joskus vaativaa ja henkisesti raskasta, koska syöpä koskettaa koko ihmistä ja hänen läheisiään. Osa potilassuhteista on pitkiä, kaikki eivät parane ja toisille hoidot jättävät pysyviä haittoja. Jaksan, kun muistan, ettei minun tarvitse enkä voi ratkaista kaikkea. Riittää, että olen läsnä, kuuntelen ja tuen silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Olen kahden teinin äiti, ja harrastan paljon liikuntaa. Liikunta nollaa ajatukset. Lisäksi luen, katson elokuvia ja vietän aikaa läheisteni kanssa.

Tietoa, tukea, turvaa ja toivoa

Vuoden syöpäsairaanhoitajan tunnustuspalkinnon myönsi Syöpäsäätiö, joka palkitsee vuosittain

Työpäivät vaihtelevat – on potilastyötä, ohjausta, opetusta ja neuvon-

Tunnustusta työstä

myös vuoden syöpälääkärin ja syöpätutkijan. Palkinto myönnetään säätiön saamien ehdotusten perusteella. Hanna Tiittasta kiitetään ehdotuksessa erinomaisesta asiantuntemuksesta, rauhallisesta työotteesta ja kyvystä kohdata potilaat kokonaisvaltaisesti. Hänet tunnetaan potilaiden luottamuksen ja turvallisuuden tukipilarina. Hanna organisoi hoitoa sujuvasti, ohjaa kollegoita ja reagoi nopeasti potilaiden muuttuviin tarpeisiin. Yhteistyökumppaneiden mukaan Hannassa kiteytyy kaikki, mitä erinomaiselta syöpähoitajalta vaaditaan. Hän on empaattinen tukija, rautainen ammattilainen ja rohkea kehittäjä, joka etsii potilaalle parhaan ratkaisun tilanteessa kuin tilanteessa. – Tunnustus merkitsee minulle paljon. Olen kiitollinen, että syöpäsairaanhoitajan työ nähdään ja sitä arvostetaan. Se kannustaa jatkamaan parhaani tekemistä potilaiden eteen. Koen tunnustuksen myös huomion osoituksena koko ammattiryhmälleni – syöpäsairaanhoitajat tekevät joka päivä arvokasta ja joskus näkymätöntä työtä, josta voi olla ylpeä. Työllämme on valtava merkitys potilaiden elämässä.

Syöpäyhdistyksellä oli kansainvälistä yhteistyötä myös Pietarin ja Tarton yliopistojen kanssa, ja näissä yhteyksissä Osmo hoiti suvereenisti sekä yhteydenpidon että tutkimusyhteistyön. Osmo oli pidetty luennoitsija yhdistyksen tilaisuuksissa ympäri maakuntaa. Hän piti vuosikymmeniä myös lääkärinpalstaa Syöväntorjuntasanomat-lehdessämme (nykyisin Loki-lehti) ja vastaili siellä lukijoiden kysymyksiin. Hän kirjoitti ymmärrettävästi muun muassa rintasyöpään liittyvistä tutkimuksista. Osmo oli aktiivinen jäsen yhdistyksen lehden toimitusneuvostossa huolehtien siitä, että lehden lukijat saivat luettavakseen ajankohtaisia ja luotettavia syöpää koskevia juttuja. Vaihtuvaa toimittajakuntaa hän opasti huolehtien ja salaa viisaasti. Leppoisa ja tietäväinen radiologian ammattilainen oli kullanarvoinen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden kokoamisessa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen luovuttua mammografiatoiminnoistaan Osmo jakoi asiantuntemustaan kahdessa luottamustoimessa. Hän oli sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan että Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön hallintoneuvoston jäsen ja osallistui niiden kokouksiin lukuun ottamatta aivan viime vuosia, jolloin sydänsairaus hidastutti askelia aivan konkreettisesti. Osmo toimi aktiivisesti Naantalin seurakunnan luottamustehtävissä ja heijasti uskoaan ympärilleen. Hänen rauhallinen ja hyväntuulinen olemuksensa tekivät hänestä pidetyn työtoverin ja veijarimainen huumorinsa virkisti kanssakäymistä. Myös Osmon ”potilaat” pitivät tästä sydämellisestä punatukkaisesta tohtorista. Ville Viitanen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Tuula Vainikainen Toimittaja, tietokirjailija

LOKI

Liikunnan ilo kantaa kolmen syövän jälkeen Turkulainen Jenni Kyrövaara, 40, on sairastanut kielisyövän kolme kertaa. Hoitojen jäljiltä puhuminen on hankalaa ja hän toivookin, että kommunikaation esteettömyyteen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Teksti: Vappu Pitkänen Kuva: Pasi Leino Jenni Kyrövaara oli 25-vuotias vuonna 2010, kun hammaslääkäri kiinnitti perustarkastuksessa huomiota kielen alla olevaan limakalvomuutokseen. Oireeton muutos paljastui syövän esiasteeksi, jota alettiin seurata vuosittain hammaskirurgin tarkastuksessa. Viisi vuotta myöhemmin tarkastuskäynti johti diagnoosiin kielisyövästä. – Se oli järkytys, sillä minulla ei ollut minkäänlaisia oireita, Jenni toteaa. Syöpää hoidettiin leikkaamalla kielen reunasta pieni siivu pois ja tarkastamalla kolme vartijaimusolmuketta. Kaksi vuotta myöhemmin Jenni kävi muusta syystä hammaslääkärissä. Hän mainitsi tunteneensa parin viikon ajan pistelyä kielensä leikatussa kohdassa. Kävi ilmi, että kasvain oli uusiutunut. Näin käy noin puolelle kielisyövistä. – Syöpädiagnoosin saaminen on aina shokki. En osannut sitä odottaa toisellakaan kertaa, Jenni kuvailee. Nyt syöpää hoidettiin leikkaamalla kielestä vähän aiempaa isompi siivu, joka korvattiin käsivarresta otetulla mikrovaskulaarisiirteellä. Kaulan oikeanpuoleiset imusolmukkeet poistettiin ja pään ja kaulan alueelle annettiin sädehoitoa. Leikkaus aiheutti Jennille ongelmia puheentuottamisessa. – R- ja s-kirjainten sanominen oli vaikeaa. Onnistuin kuitenkin puheterapeutin harjoituksilla korjaamaan ongelmat lähes pois.

Kolmas pudotus korkealta

Kahden syövän jälkeen Jenni alkoi panostaa uudella tapaa terveyteensä, koska ei halunnut taudin taas uusiutuvan. Näin kuitenkin kävi vuonna 2022. Nyt diagnoosia edelsivät kivuliaat oireet. – Korva vihloi ja niska särki ajoittain vasemmalla puolella päätä. Lopulta minulla oli lähes jatkuva korva-, niska- ja päänsärky, enkä pystynyt kunnolla nukkumaan tai syömään. Järkytys, epätoivo ja pettymys. Näitä kaikkia Jenni tunsi saadessaan jälleen syöpädiagnoosin. Tällä kertaa tauti oli levinnyt kielen reunasta suun pohjaan. Myös hoito osoittautui aiempaa haastavammaksi. – Lääkärit eivät olleet varmoja, voitaisiinko kieltä leikata uudestaan. Sädehoitoakaan ei ehkä voitaisi enää antaa. Jos leikkaukseen ryhdyttäisiin, olisi epävarmaa, millä tasolla pystyisin jatkossa puhumaan, syömään tai edes hengittämään normaalisti. Vaihtoehtona oli myös vain jarruttavan sytostaattihoidon antaminen. Jenni odotti peloissaan hoitopäätöstä ja tulevaa elämänmuutosta. Lopulta lääkärit päätyivät leikkaamaan kielen tyven lähes kokonaan pois ja korvaamaan sen reidestä otetulla siir-

– Vaikka syöpähoitojen tuomat haasteet voivat tuntua välillä ylitsepääsemättömiltä, moneen asiaan pystyy ajan kanssa sopeutumaan, toteaa Jenni Kyrövaara. teellä. Vatsaan asennettiin PEG-avannenappi ravitsemusta turvaamaan. Loputkin vasemmanpuoleiset kaulan imusolmukkeet poistettiin. Sädehoitoa annettiin sytostaattitehostuksen kera.

Hoidot jättivät jälkensä

Sähköpostitse haastateltava Jenni kertoo kolmannen syövän muuttaneen monin tavoin elämää. – Minulle jäi jälkihaittana puheentuottamiseen liittyviä ongelmia, jotka heijastuvat laajasti sosiaalisiin suhteisiin ja myös työelämään. Olen koulutukseltani kirjastonhoitaja. En pysty enää tekemään asiakaspalvelutyötä. – Joudun puhumaan hitaammin kuin ennen ja olen joutunut muokkaamaan puhetapaani yleistajuisemmaksi ja helpommin arvattavaksi. Jennillä on oikeus Kelan tarjoamaan puhevammaisten tulkkauspalveluun. Hän hoitaa kuitenkin asiansa mieluiten viesteillä, sähköpostilla tai kasvotusten. Kommunikaation esteettömyydessä on hänen mielestään paljon parannettavaa.

– Yllättävän moni palvelu toimii edelleen ainoastaan puhelimen kautta. Ei auta paljon puhevammaista, jos esteettömyysasioissa pyydetään soittamaan numeroon se ja se. Sairaus vaikutti myös syömiseen. Jenni saa kolmasosan päivän ravinnosta kliinisenä ravintovalmisteena avanneletkun kautta, muun ruoan hän syö sosemaisena.

Ilo irti liikunnasta

Hoitopolkuaan Tyksissä Jenni kehuu asianmukaiseksi ja ystävälliseksi. – Osastohoidossa olin erityisen kiitollinen sairaanhoitajille ja lähihoitajille. Olen myös saanut tarvitsemaani henkistä tukea sekä korvapolin että akuuttipsykiatrian kautta, mikä on ollut ensiarvoista toipumisprosessissani. Varhan kustantamassa psykoterapiassa Jenni kävi vuoden verran. Kullanarvoinen tukijoukko ovat olleet vanhemmat ja lapsuudesta asti mukana kulkeneet ystävät. Vertaistukea ja samanhenkisiä kavereita on löytynyt Lou-

nais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämästä nuorten aikuisten toiminnasta. – Olen käynyt Fuck Cancer -kahveilla, nuorten aikuisten päivillä Meri-Karinassa sekä tanssiterapiakurssilla. Osallistuin myös melontakurssille, mikä oli mahtava kokemus. Eniten aikaa Jenni on viettänyt yhdistyksen nuorten aikuisten kuntosaliryhmässä. – Siellä edistetään konkreettisesti terveyttä, minkä ohessa saa vertaistukea, kun voidaan jutella vaikkapa syövän aiheuttamista fyysisistä haasteista tai muista muutoksista. Liikunnan ilo kannatteleekin nyt elämässä eteenpäin. – Saan liikunnasta paljon energiaa ja onnistumisen kokemuksia. Harrastan juoksua, vesijumppaa ja kokeilen mielelläni esimerkiksi eri tanssilajeja. – Koska en pysty enää ilmaisemaan itseäni suullisesti niin hyvin kuin tahtoisin, saan liikkumisesta korvaavia onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia, Jenni korostaa. Lähitulevaisuuden haaveina on uusi työpaikka ja kissa.

LOKI

Liikunta, terveellinen ruokavalio ja sosiaalinen elämä ovat Hannu Nordqvistin elämän kulmakiviä syövän jälkeen.

Suusyöpä opetti elämään päivä kerrallaan Hannu Nordqvist, 63, sai suusyöpädiagnoosin keväällä 2017. Yksinhuolta- kanssa puhuimme asiasta ihan kyllästymiseen saakka. Toki sairauden edetessä jaisän lapset olivat tuolloin juuri aloittelemassa itsenäistä elämää. puhuminen loppui, koska en saanut äänTeksti: Vappu Pitkänen Kuva: Pasi Leino Turkulainen Hannu Nordqvist oli yhdeksän vuotta sitten innokas kuntourheilija. Vapaa-aika kului tenniksen, uinnin, melonnan, kuntosalin ja pyöräilyn parissa. Aktiivinen liikkuja hämmästyi huomatessaan, että hapensaanti alkoi aina liikkuessa heikentyä. Pian hän löysi kaulastaan patin ja varasi ajan lääkäriin. – Ohutneulanäytteestä havaittiin, että minulla on syöpä. Suusyöpädiagnoosin saaminen oli henkisesti totaalinen shokki, sillä olin kahden lapsen yksinhuoltaja. 17- ja 19-vuotiaat lapseni olivat siihen aikaan juuri muuttamassa pois kotoa, Hannu kertoo. Tutkimukset osoittivat suusyöpäkasvaimen kasvaneen neljän sentin mittaiseksi. Se oli lähettänyt etäpesäkkeitä kaulan molempien puolien imusolmukkeisiin sekä keuhkoihin. Elämä alkoi pyöriä syövän ympärillä välittömästi diagnoosin jälkeen. – Pyrin fokusoimaan ajatukseni pelkästään tuleviin hoitoihin ja pitämään itseni henkisesti koossa, Hannu muistelee. Takaraivossa painoi huoli lasten pärjäämisestä. – Olin huolissani lasteni jaksamisesta, mutta en ymmärtänyt, miten paljon sai-

raus heitä huolestutti. Se tuli esille vasta jälkeenpäin keskusteltaessa.

Aika tuntui ikuisuudelta

Ennen syöpähoitojen aloittamista Hannulta piti poistaa hampaita, koska niiden tarvitsemat paikkaustoimenpiteet olisivat viivästyttäneet hoitojen aloittamista. Syövän kimppuun käytiin sädehoidolla ja sytostaateilla. Vatsaan asennettiin PEG-letku, jonka kautta Hannu sai nestemäistä ravintoa hoitojen edetessä. – Elin tuolloin päivän kerrallaan. Välillä kävin tosi alhaalla tunteiden osalta ja tietysti myös fyysisesti. – Sain kuitenkin voimia tiedoista, että syöpäkasvain oli hoitojen seurauksena pienentynyt. Sairaus hoitoineen kesti lopulta reilun vuoden. – Tuo aika tuntui ikuisuudelta. Jälkikäteen en muista siitä kovinkaan paljon, ainoastaan joitain irrallisia asioita. Uskon, että tämä selittyy shokin jälkeisellä puolustusreaktiolla, Hannu pohtii.

Lähipiiri kuuntelijan roolissa

Hannu on kiitollinen sekä lähipiirilleen että Tyksin hoitoketjulle sairauden aikana saamastaan tuesta. – Olen kova puhumaan, ja läheiset saivat lähinnä kuuntelijan roolin. Lasten

tä enää suusta ja kivut kasvoivat. Tyksissä saamaansa hoitoa Hannu kiittää korkeatasoiseksi. – Minulle oli tärkeää myös informaatio, jota sain kiitettävästi Tyksin henkilökunnalta. Sairauden jälkiseuranta päättyi viiden vuoden kuluttua hoitojen loppumisesta.

Jälkihaittoihin löytyy apua

Tämänhetkistä terveystilannettaan Hannu kuvailee niin hyväksi kuin hoitojen jälkeen vaan voi olla. – Syljen tuotanto on olematonta, ja kaulan ajoittaiset suonenvedot ja jäykkyys vaivaavat välillä. Hyvän ruuan ystävänä minua harmittaa makuaistin huonontuminen. – Apteekista saa kuitenkin apua kuivaan suuhun, ja säännöllinen kaulan jumppaaminen auttaa arjessa. Saman diagnoosin saaville hänellä tulee mieleen pari ohjeistusta. – Kun olet saanut diagnoosin, älä käy katsomassa netistä neuvoja tai kokemuksia, vaan tukeudu ammattilaisten apuun. Kysy heiltä asioista ja kirjaa vastaukset esimerkiksi vihkoon tai digilaitteelle. Kannattaa ottaa ensimmäisille vastaanottokäynneille läheinen ihminen mukaan. Suuhygienia on potilaalle tärkeä heti alusta lähtien, Hannu huomauttaa.

– Ja mikäli sinulle ehdotetaan vatsapeitteiden läpi tulevaa PEG-letkua, suosittelen sen ottamista. Ravitsemus on paranemisessa olennainen asia. – Suun purentalihasten jumppa hoitojen jälkeen on myös erittäin tärkeää. Sillä voit parantaa supistuneiden purentalihasten toimintaa.

Uuteen ammattiin

Ennen sairastumistaan Hannu työskenteli ilmanvaihtoalalla. – Sairauden jälkeen en voinut enää palata entiseen työhöni. Päätinkin kouluttaa itseni vielä vanhoilla päivilläni 3Dmallintajaksi, ja olen nyt tätä koulutusta vastaavassa työssä. Liikunta on vähentynyt, mutta säilynyt tärkeänä osana Hannun arkea. – Harrastan nykyisin rauhallisesti kuntosalia ja pyöräilyä. Niskani on sädehoitojen jäljiltä herkkä kipuilemaan, jollen ole tarkka siinä, miten teen liikkeitä. Liikunnan lisäksi hän pyrkii pitämään kiinni terveellisestä ruokavaliosta sekä sosiaalisesta elämästä. – Vertaistuesta tuli sairauden jälkeen tärkeä osa elämääni. Tunnen, että voin sen kautta auttaa muita ja samalla olen saanut ympärilleni paljon hienoja ihmisiä sekä ystäviä. Tulevaisuudelle Hannulla ei ole suurempia haaveita. Ajatus elämästä tiivistyy lyhyeen lauseeseen: – Elän päivän kerrallaan nauttien elämän pienistä asioista ja läheisistä.

LOKI

Pään ja kaulan alueen syöpien tutkimus etenee Majoitu meren äärellä Meri-Karinassa pääset nauttimaan upeasta luonnosta ja ainutlaatuisesta rauhasta meren äärellä. Valittavanasi on yhden, kahden, kolmen ja jopa neljän hengen huoneita sekä deluxehuone omalla patiolla ja merinäköalalla! Palvelut • kuntosali • maksuton WiFi • ilmainen pysäköinti • sauna ja uima-allas • yksityinen ranta • kosmetologinen hoitola Varaukset: Booking.com

järjestä kokous tai juhlat Meri-Karina tarjoaa av-laitteet sekä käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan erilaisia tiloja kokous- ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Meri-Karina soveltuu erinomaisesti myös juhlien tapahtumapaikaksi. Upeat puitteet syntyvät merellisestä ympäristöstä, monikäyttöisistä tiloista sekä ammattitaitoisesta palvelusta. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli sijaitsee aivan Meri-Karinan naapurissa ja tarjoaa tunnelmalliset tilat elämäsi merkityksellisiin hetkiin. Varaukset: 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi

Turkulaisissa kurkunpää- ja suusyövän tutkimuksissa on havaittu, että kudoksen liike vähentää syövän aggressiivisuutta ja että imusuonien jakautuminen ennustaa suusyövän uusiutumisriskiä. Teksti: Liisa Koivula Kurkunpääsyöpä on tavallisimpia pään ja kaulan alueen pahanlaatuisia kasvaimia. Syövän yleisin ensioire on äänen käheytyminen, sillä syöpä ilmenee yleisimmin äänihuulissa ja niiden liikkuminen estyy taudin edetessä. Liikkuminen vähenee, koska äänihuulten kudokset jäykistyvät ja syöpä tunkeutuu ympäröivään kudokseen. Tutkijoiden tiedossa on, että lisääntynyt kudosjäykkyys lisää syövän pahanlaatuisuutta liikkumattomissa kudoksissa, kuten rinta-, maksa- ja haimasyövässä. Tämä johtuu siitä, että solut tunnistavat ympäristönsä fysikaalisia ominaisuuksia ja reagoivat niihin. Solujen herkkyys ulkoisille voimille sai tutkijat kiinnostumaan kurkunpääsyövästä, joka kehittyy äänihuulien alati liikkuvaan kudokseen. Akatemiaprofessori, InFLAMES ryhmänjohtaja Johanna Ivaskan johtamassa tutkimuksessa syöpäsolut altistettiin äänihuulien liikettä matkivalla värähtelylle. Liikkeen havaittiin vähentävän syöpäsolujen pahanlaatuisuutta. Yksi muutoksista, joka värähtelystä koitui, oli YAP-nimisen proteiinin väheneminen soluissa. Tämä proteiini on yhteydessä kurkunpääsyöpään. YAP-proteiinin toimintaa estävää täsmälääkettä ollaan parhaillaan kehittämässä ja ainakin la-

boratorio-oloissa syöpä näyttäisi olevan sille herkkä.

Imusuonet kertovat suusyövän ärhäkkyydestä

Suuontelon ja kielen syöpä on pään ja kaulan alueen pahanlaatuinen kasvain, jonka riskitekijöitä ovat tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Turkulaistutkijat käyttivät noin 300 suomalaisen potilaan aineistoista kerättyjä varhaisvaiheen suusyöpänäytteitä ja selvittivät kasvaimista löytyvien puolustus- ja rakennesolujen ominaisuuksia. Tutkimalla lukuisia eri merkkiaineita he havaitsivat yllättäen, että osassa syöpäkasvaimista oli normaalia runsaammin jakautuvia imusuonia. Jakautuvien imusuonien suuri määrä ennusti syövän uusiutumista ja kuolemaa paremmin kuin mikään muu aiemmin tunnettu suusyövän riskitekijä. Suussa on normaalistikin imusuonia, mutta terveessä suuontelossa niiden solut jakautuvat vain harvoin, eikä jakautumisesta kertovia merkkiproteiineja siksi yleensä nähdä. Väitöskirjatutkija Joni Näsiahon mukaan aggressiivisten tautimuotojen tunnistaminen jo diagnoosivaiheessa on erittäin tärkeää, jotta suurentuneeseen syövän uusiutumis- ja kuolemariskiin voidaan vielä vaikuttaa hoitotoimilla. Tällä hetkellä paikallisen suusyövän hoito perustuu pääasiassa kirurgiaan, eikä tarkkoja keinoja liitännäishoitojen kohdentamiseen ole. Merkkiaineita tarvitaan, jotta korkean riskin potilaat voidaan hoitaa tehokkaammin ja toisaalta ettei paremman ennusteen potilaita turhaan altisteta liitännäishoitojen mahdollisesti vakavillekin haittavaikutuksille.

LAADUKASTA PERUUKKIPALVELUA VUOKRAA KOTI HIRVENSALOSTA Merellinen Hirvensalo kutsuu asumaan! Rivitalot ja pienkerrostalo sijaitsevat luonnon keskellä, meren läheisyydessä. Asuntoja on kaikille – yksinasuville, pariskunnille ja perheille. Tiedustelut Asuntokoordinaattori Camilla Carpelan 050 591 4974, camilla.carpelan@lssy.fi www.merikarina.fi

VANKKA KOKEMUS JO YLI 50 VUODEN AJALTA. VARAA AIKA www.peruukkipalvelu.fi Meille käy myös sairaanhoitopiirien maksusitoumukset sekä palvelusetelit. Palvelemme teitä osoitteessa Yliopistonkatu 31 (sisäpiha), Turku Ark. 8:30–16:30 / p. 010 680 1080

LSSY:n jäsenkortilla peruukeista -10 %

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa Facebook: Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt Instagram: @lssyopajarjestot YouTube: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

LOKI

at.

Pitsikaupungin tunnelmallinen joulu 12.12.2026

Vanhan Rauman kapeat ja mutkittelevat kadut sekä joulutori täyttyvät joulun alla myyntikojuista ja perinteisestä joulutunnelmasta. Käsityöläisputiikit ja kauniisti valaistut talot luovat lämpimän ja viihtyisän tunnelman. Opastettu kierros tuo esiin Unescon maailmanperintökohteen kiehtovat yksityiskohdat. Matkan aikana vieraillaan myös Tammelan tonttumaassa sekä Pyhän Ristin kirkossa.

Matkaohjelma

Lähtö Turun linja-autoasemalta kohti Raumaa klo 9.00. Joulutorilla ja Vanhan Rauman putiikeissa on aikaa tehdä ostoksia ja nauttia joulun tunnelmasta. Jouluinen lounas nautitaan tilausravintola Etappi 22:n kattavasta noutopöydästä. Lounaan jälkeen on opastettu, noin kaksi tuntia kestävä kävelykierros Vanhan Rauman kaduilla. Kävelymatkaa kertyy noin puolitoista kilometriä. Kierroksen aikana ihastellaan maailmanperintökohteen yksityiskohtia ja käydään Tammelan tonttumaassa sekä Pyhän Ristin kirkossa. Opastuksen jälkeen vietetään kahvihetki tunnelmallisessa ravintola Savilassa. Iltapäivällä on vielä hetki aikaa kierrellä pimenevässä kaupungissa ja ihailla sen upeaa valaistusta. Takaisin Turkuun saavutaan noin klo 18.00.

Matkan hinta

Yhdistyksen jäsenille alennusta!

• Jäsenet 105 € • Muut 115 €

Hintaan sisältyy • Bussikuljetukset • Opastus • Lounas ja iltapäiväkahvit • Matkanjohtajan palvelut

Varaa matka

02 2657 913, matkari@lssy.fi www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/matkat

Katso ennakkotietoa ensi vuoden matkoista! www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/matkat

tunnelmaan opastetuilla matkoilla

A NY RA A

Joulun

Kuvat: Rauman kaupunki

MATKAPOJAT.FI 010 2323 200

myyntipalvelumme auttaa ma-pe klo 9-16

Alk. 1598 €

Alk. 1638 €

JOULU ITALIASSA

JOULU ALSACESSA

Suomeksi opastettu Romeon ja Julian Verona Koe aitoa italialaista joulutunnelmaa neljässä upeassa ja erilaisessa kaupungissa. Tunnelmoi joulutoreilla ja nauti maailmankuulun italialaisen kettiön antimista. Joulutoreilla puiset myyntikojut tarjoavat mitä herkullisempia jouluruokia, käsintehtyjä joululahjoja ja ilmassa tuoksuu mausteinen kuuma viini sekä makeat joululeivonnaiset. Majoitumme koko matkan ajan ihastuttavassa Veronan kaupungissa ja näemme myös tuhansien kanaalien Venetsian, Trenton kaupungin Dolomiittivuorten kainalossa sekä kauniit Gardajärven maisemat.

Suomeksi opastettu Alsacen alue ja Colmar Lähde tunnelmalliselle joulumatkalle Keski-Euroopan sydämeen, missä historialliset kaupungit ja satumaiset joulumarkkinat luovat unohtumattoman elämyksen. Heidelberg hurmaa vanhankaupungin kapeilla kujilla ja linnan ylle levittäytyvillä talvimaisemilla. Elegantti kylpylöistään tunnettu Baden-Baden kruunaa matkan. Tämä joulumatka yhdistää historialliset kaupungit Heidelberg, Alsacen Colmar, Strasbourg, Mulhouse ja Keski-Euroopan kauneimmat joulumarkkinat – täydellinen tapa virittäytyä joulun taikaan.

Joulumatka Italiaan, 5 pv 22.-26.12. alk.1598 €/hlö

Matkat, joihin voit luottaa varaamishetkestä kotiinpaluuseen asti.

Joulumatka Alsaceen, 5 pv 22.-26.12. alk.1638 €/hlö

PART OF ELÄMYS GROUP H I N N AT O V AT A L KA E N H I N T O J A J A V O I V AT M U U T T U A PA I K KAT I L A N T E E N M U KA A N .

Varaa nyt: matkapojat.fi

LOKI

Pohjalta hyväksyntään Psykiatri Minna Sadeniemi on sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän tunnustautuu ajoittain luulotautiseksi ja joutuu sitten tilanteeseen, jossa hänellä on mahdollisesti kaksi eri syöpää – munasarjasyöpä ja rintasyöpä. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään hän ei ole ennen kirjan kirjoittamista kertonut työpaikoillaan. Tekstit: Tuula Vainikainen Kuvat: Kustantamot Minna Sadeniemi ei ole tottunut päästämään itseään vähällä. Elämässä oli muun muassa pieniä lapsia, jatko-opiskelua ja kodin remontointia, kun psyykkinen sairaus 33-vuotiaana ilmeni. Hänellä oli samanaikaisesti useita osa-aikaisia työpaikkoja, kotoa lähteviä jälkeläisiä, väitöskirjan tekoa, konserttiin valmistautumista ja sitten tilanteen rauhoittumista, kun gynekologi löysi munasarjasta kasvaimen. Munasarjasyöpä ei kuulostanut hyvältä. Lääkäri-Minna tarkisti ennustetietoja rekistereistä. Vanha hypokondriakotka eli luulosairaus nosti päätään ja nousi siivilleen: ”Munasarjakasvain laittoi kaiken ylösalaisin. Ajatus juoksi nopeasti, muutamalla harppauksella hautajaisiini asti. Laitoin heti viestiä läheisimmille ystävilleni ja sukulaisilleni.” Päivisin hän pystyi keskittymään muihin asioihin, mutta illalla nukkumaan mennessä syövän pelko valtasi mielen.

”Se, että kolme eri gynekologia oli sanonut, että kasvain näytti hyvänlaatuiselta, ei riittänyt vakuuttamaan minua.” Lopulta munasarjan kasvain jäi hieman taka-alalle, koska seulontamammografiassa löytyi poikkeavuutta ja tarvittaisiin lisätutkimuksia. ”Oli 20 prosentin riski, että minulla oli rintasyöpä – sen lisäksi että minulla oli 20 prosentin todennäköisyydellä myös munasarjasyöpä. Nyt kanttini alkoi murentua. Vaikka todennäköisyydet olivat edelleen puolellani, tuntui että huolta oli liikaa.” Ultraäänessä meritähdeltä näyttävä kasvain oli rintasyöpä. Radiologin sanat ja monitorin näkymä putosivat Minnan tajuntaan kuin raskaat kivet järven pohjaan, hidastetusti, jysähdellen. Kaikkien turhien pelkojen jälkeen, joita hänellä oli vuosien varrella ollut, hänellä oli nyt oikeasti syöpä. Mielen ammattilainen pohti myös kuoleman mahdollisuutta. ”Halusin ottaa kuoleman

ajatuksen haltuuni hyväksynnän kautta. Jokainen meistä kuolee joskus, sen sairastumiseni oli konkretisoinut minulle. Olin täynnä surua, kun ajattelin, että elämäni saattaisi jäädä lyhyemmäksi kuin olin ajatellut, mutta hyväksyin sen tosiasiana, en rimpuillut sitä vastaan. Näiden ajatusten myötä mieleni rauhoittui. Mietin, että tämä ei ollut taistelu, joka voitetaan, vaan matka, joka kuljetaan. Jossa otetaan vastaan ja hyväksytään, surraan ja rakastetaan. Eikö sen loppu ollut minun käsissäni.” Sadeniemi kertoo kirjassa syöpämatkansa hoitovaiheineen ja ajatuksineen tavalla, joka varmasti antaa näkökulmia samalla matkalla oleville. Hän oli huono sietämään odottelua, mutta siinä taidossa oli kasvettava. Oli hyväksyttävä odottelu ja epätietoisuus osaksi uutta elämää. Oivallus rauhoitti mieltä. Oli turhaa rimpuilla ja tuskailla epätietoisuutta tai kuluttaa siihen kovasti energiaa.

Syöpämatka tuli tehdyksi, monine vaiheineen ja tunteineen. Matkalla ovat mukana hoitavien ammattilaisten lisäksi koko perhe ja läheiset, jokainen omine tunteineen ja kokemuksineen. ”Tietyssä mielessä syöpädiagnoosi oli elämäni nollapiste,

siitä alkoi jäljellä oleva elämäni. Nyt uskallan sanoa, että toivon eläväni vielä pitkään, vanhuuteen asti. Uskallan toivoa.”

ja sairauden valtakuntien elämän erojen pohtiminen olisi hyödyllistä meille jokaiselle.

Mari Toivanen & Sirpa Wrede: Syöpäkapina. Irti turhasta taakasta. Vastapaino 2026.

Minna Sadeniemi: Lääkärin sairauskertomus. Merkintöjä syövästä, mielialahäiriöstä ja rakkaudesta. Avain 2025.

Syöpäkapinalla syöpärauhaan Erilaiset syövät ovat vakavia, mutta nykyisin hyvin hoidettavia sairauksia. Syöpä ei ole vain sairastuneeseen kohdistuva vaiva, jonka ammattilaiset hoitavat pois. ”Sairastuminen ravistelee elämää, mutta se ravistelee myös ympärilläsi olevia ihmisiä ja yhteisöjä. Olemme kokeneet, miten syöpä ei ole vain yksilöllinen kriisi, vaan jotain, joka asettuu osaksi yhteiskunnallisia odotuksia ja kirjoittamattomia sääntöjä. Sinulta odotetaan hymyä ja kiitollisuutta. Sinulta odotetaan pärjäämistä ja sitkeyttä. Sinulta odotetaan hiljaisuutta ja rauhallisuutta.” Näin kirjoittavat syöpäkapinaan yllyttävät sosiologit Mari Toivanen ja Sirpa Wrede, jotka ovat itse sairastaneet syövän. Toivanen rintasyövän ja Wrede suolistosyövän. He tietävät paljon odotuksia, joita sairastuneen pitäisi täyttää, jotta hän kokisi olevansa hyvä potilas. Odotusten täyttäminen kuormittaa usein sairastunutta kohtuuttomasti – ja turhaan, sillä asenteenmuutoksilla syöpätaakkaa voitaisiin keventää. Sairastuneen ei tarvitse yrittää olla ”kympin potilas”, vaan hän saa elää muuttunutta elämäänsä omalla tavallaan.

”Syöpäkapina” ei ole napinaa terveydenhoitojärjestelmää vastaan, vaan herätyspuhe meille kaikille – olimmepa sitten syöpäpotilaita, heidän läheisiään tai kohtaamme heitä arjessamme. Suhtautuminen syöpään ja sitä sairastaviin on syvällä kulttuurissamme. Sanoilla on paljon merkitystä. Jo pelkkä syöpäsana pelottaa ja syöpään liitetty kuoleman mahdollisuus on tabu, jota pelätään käsitellä. Terveiden ja sairaiden valtakuntien kansalaisten on usein vaikeaa ymmärtää toisiaan. Sairastuneen arki nyrjähtää ja muuttuu hauraaksi, epävarmaksi. Kehotukset taistella syöpää vastaan eivät auta, koska syöpä ei ole ruumiin ulkopuolinen vihollinen, vaan seuraus omien solujen hallitsemattomasta kasvusta, eikä sitä taltuteta taistelemalla. Toivanen ja Wrede tiivistävät vahingolliset soturisäännöt: Vaikene kuolemasta. Taistele! Pysy roolissa! Älä vatvo! Nämä säännöt voi kääntää positiivisiksi. Saat pohtia kuolemaa ja

puhua siitä, jos koet sen tarpeelliseksi. Unohda taistelu. Syöpäpotilaan ei tarvitse olla vakava, onneton ja yhteisön ulkopuolella. Saat luvan miettiä syöpääsi ja sairastamistasi myös hoitojen jälkeen. Kapinalliset kulkevat kirjassaan syöpäpolun diagnoosista paranemiseen ja merkitsevät muistiin kohdat, joissa sairastaneen elämää voitaisiin helpottaa. He puhuvat muun muassa toivotyöstä, hoitokumppanuudesta ja huumorista, kun arki nyrjähtää. Mukana on omakohtaisia päiväkirjamerkintöjä, runoja ja yhteisiä oivalluksia. He peräävät säälin sijaan myötätuntoa ja tukea arkiseen elämään. Syövän sairastaminen vaatii sitkeyttä ja sinnittelyä. Sen tarina ei lopu hoitojen päättymiseen, vaan avaa tien elämän muutokseen. Syöpäkapina on harvinaisen oivaltava ja tärkeä kirja syövästä. Jokaisen syövänhoidon ammattilaisen tulisi lukea se jo perusopinnoissaan. Terveyden

LOKI

100 000 euron lahjoitus vahvistaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työtä Eschner-säätiö lahjoittaa 100 000 euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Merkittävä lahjoitus tukee yhdistyksen jokapäiväistä toimintaa, ennaltaehkäisevää työtä ja mahdollisuuksia tarjota tukea yhä useammalle syöpään sairastuneelle ja heidän läheiselleen. Teksti ja kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Eschner-säätiön yhteistyö on jatkunut jo pitkään. Nyt toteutuva 100 000 euron lahjoitus antaa yhdistykselle liikkumavaraa suunnata varoja sinne, missä tarve on suurin. – Syöpäyhdistys on meille pitkäaikainen kumppani, ja sen toiminta on ollut ihailtavan tasokasta. Yhdistys tekee todella arvokasta työtä, ja harvassa ovat ne, joita sairaus ei jollain tavalla koskettaisi, Eschner-säätiön johtaja Gunilla Sjöberg sekä toimitusjohtaja Jukka Sjösten toteavat yhteen ääneen. Lahjoitus tullaan kohdistamaan mahdollisimman laajasti yhdistyksen arkipäiväiseen työhön. Sen avulla voidaan esimerkiksi järjestää ylimääräisiä kursseja useammalle niitä tarvitsevalle. Samalla halutaan edistää ennaltaehkäisevää toimintaa. Erityisen tärkeänä nähdään lapset ja nuoret. Elintavoilla ja terveyttä koskevilla valinnoilla on suuri merkitys syöpien ehkäisyssä, ja yhdistys haluaa olla mukana edistämässä terveellisiä elämäntapoja jo varhaisessa vaiheessa. – Pyrimme myös edistämään kaksikielistä toimintaamme ja lisäämään sitä, jotta mahdollisimman moni ruotsinkielinen saisi tietoa ja tukea myös äidinkielellään, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen kertoo.

Käyttöä monessa eri tarkoituksessa

– Tämä lahjoitus merkitsee valtavasti. On hienoa, että lahjoituksen käyttötarkoituksessa on joustavuutta, jotta pystymme vastaamaan niihin tarpeisiin, joille on kysyntää, Lounais-Suomen Syö-

Terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen (vas.), Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja Irma Hyvärinen, Eschner-säätiön johtaja Gunilla Sjöberg, Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Ville Viitanen sekä Eschner-säätiön toimitusjohtaja Jukka Sjösten. päyhdistyksen puheenjohtaja Irma Hyvärinen toteaa. Eschner-säätiön tuki näkyy yhdistyksen toiminnassa myös jo vuosien ajalta. Yksi konkreettinen esimerkki on taloudellinen tuki, jota yhdistys tarjoaa syö-

pään sairastuneille. Hoitokustannusten kasvaessa taloudellisen avun tarve voi olla merkittävä. – Olemme todella kiitollisia Eschnersäätiön lahjoituksesta. Sille on käyttöä monessa eri tarkoituksessa, ihan arki-

Selkävaivojen asiantuntijat ovat apunasi Mehiläinen selkäkeskus pohjoinen tarjoaa entistä laajempaa ja erikoistunutta hoitoa selkävaivoihin. Selkäkeskuksemme yhdistää selkävaivojen erikois� osaajat yhteen tarjoten monipuolisen ja yksilöllisen hoidon tilanteesi ja toiveesi huomioiden.

Varaa aikasi mehilainen.fi tai p. 040 614 8461 (pvm/mpm)

Mehiläinen Oulu Sairaala Kauppurienkatu 9

sessakin toiminnassamme. Tämä tulee vaikuttamaan satoihin, ellei jopa tuhansiin ihmisiin, kun myös lapset ja nuoret otetaan huomioon. Oikean ja merkityksellisen asian äärellä olemme, Irma Hyvärinen summaa.

Ryhdy vapaaehtoiseksi Haluaisitko tehdä merkityksellistä vapaaehtoistoimintaa? Ryhdy Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoiseksi.

Lue lisää ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi verkossa!

LOKI

Hyvinvointikeskus laajentaa palveluitaan

Virtaa virkistävältä lomalta Kuluvan vuoden kesällä Meri-Karinassa pyörähtivät käyntiin teemalliset hyvinvointilomat, jotka tarjoavat rentoa, monipuolista ja virkistävää ohjelmaa. Lomat täydentävät hyvinvointikeskuksen palvelutarjontaa. Teksti: Raija Kerttula-Rantanen Kuvat: Jenny Paalijärvi Meri-Karinan hyvinvointikeskus kohoaa merenrannalla Hirvensalossa metsien, peltoaukeamien ja luontopolkujen keskellä – siispä jo pelkästään ympäristö tekee hyvää mielelle ja keholle. Kun upeisiin puitteisiin lisätään mielenkiintoista ohjelmaa, täydellinen loma on paketissa. Lomien tarkoituksena on monipuolistaa Meri-Karinan palveluja, kasvattaa niiden tunnettavuutta ja houkutella eriikäisiä asiakkaita. Palvelupäällikkö Susan Geisor nimittäin aavistelee, etteivät kaikki vielä tiedä luonnon siimekseen kätkeytyvää helmeä, jossa voi niin majoittua kuin järjestää esimerkiksi taloyhtiön kokouksen tai syntymäpäiväjuhlat. – Majoituspuolella meillä on uusi deluxe-tasoinen huoneisto, jossa on oma patio ja käynti laiturille. Siellä on kenen tahansa hyvä lomailla. Nyt vain tekemään varausta Booking.comin kautta, Susan vihjaisee. Lomat myös virkistävät paitsi lomailijoiden elämää, myös itse Meri-Karinan ja saman katon alla toimivan LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen toimintaa.

Uusi aluevaltaus

Lomia suunnittelevat Meri-Karinan majoituspuolesta vastaavat infopisteen työntekijät esihenkilönsä, palvelupäällikkö Susan Geisorin johdolla. Kun Susan kollegoineen ehti talven ajan makustella toimenkuvan laajentumista, alkoi se tuntua heistä täysin luonnolliselta. – Vaikka kyllä tämä uusi aluevaltaus toki jännitti. Onhan se hieman eri juttu suunnitella lomia kuin olla infossa lasin takana neuvomassa, Susan kiteytti tiimin tunnelmia loppukesästä, kun lomat ohjelmineen olivat valmiina ensi vuoden alkuun saakka.

Kuka tietää iskelmästä?

Susan on huomannut saman ilmiön kuin moni muukin palveluntuottaja: eläkeläiset ovat nykyään aikaisempaa aktiivisempia. He haluavat kokea ja nähdä uutta. Tähän Meri-Karina pyrkii vastaamaan tarjoamalla yhteistä tekemistä, liikuntaa ja rentoutumista. Vanhemmalle ikäpolvelle järjestetäänkin 17.–20.11. jo vuoden toinen hyvinvointiloma, leppoisat boomer-talvipäivät. Lomalla esimerkiksi vesijumpataan, saunotaan, lauletaan, tehdään jouluisia askarteluja ja mitellään iskelmätietämyksen herruudesta. – Tarjoamme lomilla juuri yhteisöllisyyttä. Kun sanotaan, että matkoja tehdään yksin yhdessä, hyvinvointilomissa on sama ajatus.

– Ohjelmaa on, mutta sitä ei ole liikaa, jotta lomailija pystyy todella virkistymään. Emme halua väsyttää ketään liiallisella tekemisellä. Ohjelma ei myöskään edellytä liikunnallisuutta tai muuta erityisosaamista. Vinkkejä ohjelmien rakentamiseen tiimiläiset ovat saaneet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kokeneilta kurssiohjaajilta. Myös eräs Meri-Karinan vuokra-asukkaista on päässyt loihtimaan ohjelmanumeron.

Kummituksia ja keinuvia lanteita

Ennen kuin boomerit valtaavat MeriKarinan, keskuksessa järjestetään karmivat Halloween-päivät 27.– 29.10. Loman ohjelmassa on muun muassa illallinen Meri-Karinan naapurissa sijaitsevassa Taidekappelissa sekä vierailu Linnateatteriin katsomaan esitystä Dracula – karmivaa komediaa Turussa. Uusi vuosi alkaa puolestaan Lanteet heiluen -lomalla, joka vie tanssien pyörteisiin 27.–29.1. Luvassa on muun muassa salsaa, rytmija tuolitanssia sekä rentoutusta.

”Me jäämme mieleen”

Hiukan hyvinvointikeskuksen saavutettavuutta on heikentänyt Turun kaupungin Fölibussien linjauudistus, mutta sen ei anneta lannistaa. Susan painottaa, että Meri-Karinaan pääsee edelleen Turun paikallisliikenteen busseilla, ainoastaan aikataulut ovat muuttuneet. Hyvinvointilomat ovat maksullisia, mutta Susan ei usko siitä muodostuvan ongelmaa, kunhan hinnat pysyvät maltillisina. – Meillä on paljon tietoa asiakkaistamme, pitkä kokemus talon toiminnasta sekä tietoa sitä, mitä asiakkaat tänä päivänä haluavat. Tiedämme myös, miten tilojamme voidaan hyödyntää. – Itselläni on positiivinen asenne. Kun meidät vain löytää, me jäämme mieleen. Näin on usein koettu, kun asiakas on ensi kertaa saapunut paikan päälle ja nähnyt, miten upea paikka meillä on!

Varaa loma nyt! Karmivat Halloween-päivät 27.–29.10.2026 Muun muassa kummitusjahti, ”yököttävä” illallinen Taidekappelissa, karmeita tarinoita laavulla sekä Linnateatterin esitys Dracula – karmivaa komediaa Turussa. Hinta alkaen 368 €/hlö. Varaa 12.10. mennessä. Leppoisat boomer-talvipäivät 17.–20.11.2026 Muun muassa yhteislaulutuokio, jouluista askartelua, iskelmävisa, vesijumppa ja tuolitanssi. Hinta alkaen 280 €/hlö. Varaa 20.10. mennessä. Lanteet heiluen 27.–29.1.2027 Muun muassa salsaa, rytmija tuolitanssia ja rentoutusta. Katso lisätiedot verkosta. Kaikki hyvinvointilomista: 02 2657 666, meri-karina@lssy.fi, www.merikarina.fi/hyvinvointilomat

LOKI

Iäkkäiden verisyöpien hoito tarkentuu Hematologisia eli verisyöpiä esiintyy kaikenikäisillä. Iäkkäiden potilaiden osuus on viime aikoina lisääntynyt. Hoitovaihtoehtoja on, mutta niiden suuntaaminen on tarkkaa työtä. Eri kuntoisten ja toimintakykyisten hematologisten potilaiden hoidon kohdentamista ollaan Tyksissä parantamassa myös tutkimuksen keinoin. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Maija Valta LT, osastonylilääkäri Maija Valta hoitaa Tyksin hematologian poliklinikalla verisyöpäpotilaita, pääasiassa myeloomaa tai kroonisia leukemioita. – Potilaamme ovat meille tullessaan vuosi vuodelta vanhempia eikä ole tavatonta, että verisyöpälääkärille tulee lähete 90-vuotiaasta potilaasta. Tämä on haaste. Ikä ei sanele potilaan kuntoa, vaan toimintakyky, joka vaihtelee iäkkäillä suuresti. Myeloomahoidot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina, ja iäkkäillekin voidaan nykyään tarjota monia hoitoja. Valinnanvaraa on. Kaikki potilaat eivät hoitoon tullessaan ole ”samalla viivalla” eli heidän toimintakykynsä vaihtelee ja näin ollen myös mahdollisuudet hyötyä uusista kehittyneistä hoidoista. – Maailmalla suuret syöpähoito- ja hematologian asiantuntijajärjestöt suosittelevat geriatrista arviota eli potilaan toimintakyvyn kartoittamista ennen syöpähoitojen aloittamista syöpähoitojen tehokkaammaksi suuntaamiseksi. Arvion tiedetään parantavan iäkkään potilaan elämänlaatua sekä vähentävän tarpeettomia sairaalakäyntejä ja lääkehaittoja. Geriatrisen arvion avulla potilaalle saadaan räätälöityä juuri hänelle sopivin hoito. Hematologisia potilaita ei ole aiemmin hoidettu onkogeriatrian poliklinikoilla Suomessa. Tyksin sisätautien ja geriatrian asiantuntijat ovat yhteistyössä pyrkineet helpottamaan iäkkäiden potilaiden syöpähoitoihin valmistautumista muun muassa laatimalla seniorikansalaisen esitietolomakkeen. Hoidon kehittämistyön tueksi on aloitettu tutkimushanke, jonka puitteissa työstä saatava hyöty voidaan perustellusti todentaa. – Selvitämme tutkimuksen avulla, kuinka geriatrinen arvio saadaan osaksi suomalaista hoitopolkua ja miten geriatriset arvot vaikuttavat hoidoissa pärjäämiseen.

Hoitajan työpanos ja asiantuntemus avainasemassa

– Hoitajien rooli geriatrisessa arviossa on keskeinen. He selvittävät järjestelmällisesti syöpäpotilaan toimintakyvyn haastattelemalla ja käyttämällä luotettavia toimintakykymittareita, kuten puristusvoima- ja kävelytestejä. He kartoittavat potilaan käyttämät lääkkeet sekä tekevät lyhyen muistitestin ja mielialaseulan. Hoitajan testi kestää noin 30–40 minuuttia. – Hoitajan arvion jälkeen potilas tapaa syöpätauteihin erikoistuneen geriatrin, joka tunnin vastaanottoajalla selvittää havaitut geriatriset oireyhtymät ja ohjaa esimerkiksi fysioterapiaan tai muistilääkärille. Hän tekee usein lääkemuutoksia sekä informoi syöpälääkäriä potilaan kokonaistilanteesta, etenkin jos potilas vaikuttaa hyvin hauraalta eli potee gerasteniaa. Hoitajan ja geriatrin tekemän arvion perusteella hematologin hoito-

päätökset voivat tarkentua ja hoitolinjan valinta helpottua.

Potilaan hoitotuloksen parantaminen tähtäimessä

Nykyisen tutkimushankkeen tarpeellisuus nousi esille iäkkäiden hematologisten potilaiden tarpeista Tyks Mäntymäen eli aiemmin Turun kaupunginsairaa-

lan hematologian poliklinikalla. Asiantuntijoiden havainnot ja oivallukset ja niistä keskustelu käytännössä ovat ohjanneet eteenpäin. Hankkeessa ovat eri vaiheissa olleet mukana Mäntymäessä työskentelevät geriatrian dosentti Laura Viikari ja munuaislääkäri, geriatri Maarit Wuorela. Geriatriasta väitellyt Aino Hellman-

Bronstein on hankkeen post doc -tutkija. Hän toimii Tyksissä onkogeriatrina, eli hän ottaa vastaan iäkkäitä potilaita ennen syöpälääkärin vastaanottoa ja selvittää, millä tavalla syöpähoitojen haittoja voidaan potilaan kohdalla vähentää. Geriatrian professori Maria Nuotio toimii projektissa myös väitöskirjatyöntekijä Lilli Laineen ohjaajana.

LT, osastonylilääkäri Maija Valta johtaa tutkimushanketta, jossa selvitetään, kuinka geriatrinen arvio saadaan osaksi hoitopolkua ja miten geriatriset arvot vaikuttavat hoidoissa pärjäämiseen. Moikoisten syöväntutkimussäätiö tukee tutkimushanketta.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen

Toivekonsertti SUNNUNTAINA 1.11. KLO 14.30 MERI-KARINAN HYVINVOINTIKESKUKSESSA

Konsertin tuotto lahjoitetaan eturauhassyöpäpotilaiden hyväksi. Solisteja säestää Timo Rautala & Atlas-orkesteri. TUTTA CARPELAN TINO AHLGREN SARI KASKELA LEILA MARTTILA JOUNI HAAPANIEMI TAINA LAIHO KATRIINA RAINIO

KIKE ELOMAA JERE TOIVONEN ANNA TAPIOLA MARIANNE KANTOLA HARRY LINDSTRÖM AULIS KOTAVIITA

Lippu

22 €

JUONTAJANA SARI TAMMINEN

Lippuja rajoitetusti! Varmista paikkasi ostamalla lippu ennakkoon Meri-Karinasta tai verkosta www.ticketmaster.fi. Tervetuloa lounaalle klo 11.30–14.00. Hinta 16 €. Pöytävaraukset 050 360 9393, keittio@ravintolakippo.fi. Ilmoita mahd. erityisruokavalio. Kerro kappaletoive 18.10. mennessä meri-karina@lssy.fi, 02 2657 666.

Lippu 15 € (sis. kahvitarjoilun)

OIKEUS MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN.

LOKI

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikalliso Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on toimialueellaan viisi paikallisosastoa: Forssan seudun, Salon seudun, Turun seudun, Loimaan seudun ja VakkaSuomen paikallisosasto. Yhdistyksen alaisuudessa toimii myös kaksi potilaskerhoa: lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerö ja eturauhassyöpäpotilaiden ryhmä Etuset. Paikallisosastot ja potilaskerhot tarjoavat syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen monenlaista tekemistä, kuten vertaistukiryhmiä, luentotilaisuuksia sekä erilaisia retkiä ja matkoja. Osastojen ja kerhojen jäsenkunta koostuu yhdistyksen jäsenistä, eikä erillistä jäsenmaksua peritä. Toimintaa koordinoi erikseen valittu, vapaaehtoispohjalta toimiva johto- tai toimikunta. Tietoihin on voinut tulla muutoksia lehden painoon menon jälkeen. Ajantasaisen tiedon osastojen ja kerhojen toiminnasta löydät osoitteesta www. lounais-suomensyopayhdistys.fi/paikallisosastot ja potilaskerhot

PAIKALLISOSASTOT FORSSA Paikallisosaston toimipiste Solukko Siurilankatu 28, 30300 Forssa Forssan seudun paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluvat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Paikallisosasto järjestää syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen muun muassa liikuntaa, vertaisryhmiä, jäseniltoja, luentoja, tutustumiskäyntejä ja teatteri- ja konserttimatkoja. • Tuolijumppaa jäsenille Solukossa maanantaisin klo 14. Hinta 4 euroa / kerta. • Vesijumppaa mahdollisesti Vesihelmen remontin valmistuttua. • Askarteluillat keväisin ja syksyisin. Jäsenilloista, naisten, miesten ja lapsisyöpäperheiden vertaistukiryhmistä sekä virkistystoiminnasta ilmoitetaan Forssan lehden seura- ja yhdistyspalstalla sekä osoitteessa www.solukko.fi. Lisätiedot • Anita Lilja, puheenjohtaja, naisten syöpäryhmä 050 572 1912, lilja.anita@hotmail.com • Kari Saarinen, varapuheenjohtaja, miesten syöpäryhmä, verkkosivut 044 033 5325, kari.i.saarinen@gmail. com • Anna-Kaisa Merikallio, sihteeri, Colores-tukihenkilö 050 587 6484, annakaisa.merikallio@gmail.com • Eija Junttila, rahastonhoitaja, lapsisyöpäperheet eija.r.junttila@gmail.com • Ritva Ojala, toimitila Solukon vuokraus 050 521 2590, ritvaojala8@gmail.com • Satu Salomaa, liikunta 040 756 3362, satu.salomaa@surffi.net • Leena Rantaniemi, Roosa nauhat 045 139 7554, rantaniemi.leena@gmail.com • Sofia Rauhaniemi, pop up -kirppikset 050 918 2160, sofia.rauhaniemi@outlook.com • Jenni Rauhaniemi, lapsisyöpäperheet, kuljetukset 050 380 3512, jrauhaniemi@gmail.com • forssa@lssy.fi • www.solukko.fi • Forssan lehden seura- ja yhdistyspalsta SALO Palveluasema Salo-Karina Helsingintie 52, Salo, 02 728 1670

Avoinna maanantaisin klo 10–12, muulloin jätä viesti vastaajaan. Salon seudun paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluvat Salo ja Somero. Paikallisosasto jakaa tietoa syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen sekä antaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista kaikille kiinnostuneille. Palveluasemalta saat tietoa paikallisosaston ja yhdistyksen toiminnasta, jäsenyydestä ja taloudellisesta tuesta sekä kuntoutuskursseille hakeutumisesta. Myös läheiset voivat tulla toimistoon keskustelemaan mieltään askarruttavista asioista. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajalla on vastaanotto keskiviikkoisin ajanvarauksella. Varaa aikaa osoitteessa www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/ajanvaraus tai numerosta 02 2657 927. Numero on avoinna ma, ke ja pe klo 9–11. Osoite: Helsingintie 52, Salo. Tapaamisillat eri aihein. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, ellei toisin mainita. Illat alkavat kahvilla (2 €) puolta tuntia ennen esitystä. • 27.10. Kehon kuulumiset. Fysioterapeutti Anne Lehtisen katsaus hyvinvointiin Ilolansalon kuntosalilla (Ilolankatu 6) klo 12. • 12.12. Joulujuhla Ilolansalossa (Ilolankatu 6) klo 14. Keskusteluryhmät • Eturauhassyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnattu ryhmä kokoontuu joka kuukauden viimeinen torstai Salo-Karinassa (Helsingintie 52) klo 18. Ei ennakkoilmoittautumista. • Rintasyöpään sairastuneille suunnattu ryhmä kokoontuu torstaina 5.11. ja 3.12. Syty ry:n tiloissa (Helsingintie 6) klo 18. Ei ennakkoilmoittautumista. Järjestäjänä Rintasyöpäyhdistys. Muu toiminta • Vesijumppaa torstaisin Lehmirannan lomakeskuksessa klo 9.30–11.30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen, 044 357 5661. • Kuntosalivuoro keskiviikkoisin Ylhäistentien kuntosalilla klo 15–16.30. Omatoimista harjoittelua. Maksuton. • Runoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa Salo-Karinassa erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Ohjaajana Marja Toivonen. Maksuton.

Lisätiedot • Puheenjohtaja Kaisa Virtanen 041 549 5115, kaisav80@gmail.com • salo@lssy.fi • www.sspo.fi • Facebook: @lssysalo TURKU Turun seudun paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluvat Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Masku, Nousiainen, Rusko, Mynämäki, Paimio, Parainen, Sauvo ja Kemiönsaari. Paikallisosasto tukee syöpää sairastavia ja heidän läheisiään jakamalla tietoa ja järjestämällä esimerkiksi luentoja, retkiä, teatterimatkoja sekä liikunta- ja kerhotoimintaa. Paikallisosasto pyrkii vuosittain lahjoittamaan varoja syövän tutkimukseen ja syöpää sairastavien syöpäpotilaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviin hankintoihin. Jäsenillat Meri-Karinassa (Seiskarinkatu 35) klo 18. Ohjelman lisäksi kahvitarjoilu ja arpajaiset. Jäseniltoihin järjestetään maksuton kuljetus, joka lähtee osoitteesta Aurakatu 14 klo 17.20. Paluukuljetus keskustaan lähtee klo 20.15. • 13.10. Digi arjen apuna ja ripaus muodin maailmaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Varhan tietoisku digipalveluiden käytöstä. Muotinäytös Pieni Kauppa. • 10.11. Elämää syöpähoitojen kanssa ja niiden jälkeen. Syöpätautien erikoislääkäri, LT Liisa Rautakorpi. Leif Janssonin matkakertomus Erilainen Thaimaa, pohjoisen helmi. • 8.12. Joulujuhla. Suomalaista joulunviettoa ja jouluiset yhteislaulut. Laulattajana trubaduuri Turjo Jaakkola kitaroineen. Ilmoittautuminen marraskuun jäsenillassa tai viimeistään 1.12. Asahia Meri-Karinassa torstaisin klo 10–11. Ohjaajana Kirsi Vainio. Hinta 4 € / kerta. Ryhdy vapaaehtoiseksi. Pääset mm. ideoimaan ja toteuttamaan jäseniltoja, järjestämään retkiä ja tekemään käsitöitä. Yhteydenotot: Seija Hummelin-Uusilehto, 050 545 0558 tai puheenjohtaja@ turkulssy.fi. Ahkerat Kertut -käsityöpiiri ja käsityöpiirin putiikki Käsityöpiiri kokoontuu ohjatusti MeriKarinan Ulapassa joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 10–12.30 ja joka kuukauden toinen tiistai klo 15–17.30. Kokoontumista ei ole tiistaina 8.12. Ahkerien Kerttujen käsitöitä on myynnissä päivittäin avoinna olevassa, Meri-Karinan pääaulassa sijaitsevassa Putiikissa. Retket ja matkat Turun paikallisosaston retket on tarkoitettu ensisijaisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille ja heidän läheisilleen. • 21.11. Fiskarsin joulumarkkinat ja Muurlan lasi. Opastettu bussikierros Fiskarsissa, alueen kartta ja vinkit käyntikohteisiin. Joulubuffet ravintola Kuparipajassa. Paluumatkalla pysähdys Muurlan lasissa. Lähtö Hepokullasta klo 8.15 ja Aurakadulta klo 8.30. Paluu Turkuun noin klo 17. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 6.11. Hinta 55 €.

• 17.12. Joululounas ja Liedon Vanhalinnan historiaa. Lähtö Hepokullasta klo 12.30 ja Aurakadulta klo 12.45. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 1.12. Hinta 60 €. Matkailmoittautumiset tomatkat@ gmail.com tai 045 1360 123 maanantaisin klo 12–14. Retkien ja matkojen peruutukset 14 päivää ennen matkaa. Myöhemmissä peruutuksissa maksu voidaan palauttaa vain, mikäli matkalle saadaan toinen lähtijä. Matkat maksetaan pankkitilille FI21 5716 9020 0975 85. Retkien lähtöpaikat: Hepokullassa Impivaaran jalkapallohallin parkkipaikka (Eskonkatu 1) ja Turun keskustassa tilausbussien pysäkki (Aurakatu 14). Lisätiedot • Puheenjohtaja Seija HummelinUusilehto, 050 545 0558, puheenjohtaja@turkulssy.fi • Varapuheenjohtaja Kirsti Vuori, 040 501 2833, kirsti.vuori@.gmail.com • turku@lssy.fi • www.turkulssy.fi • Facebook: L-S Syöpäyhdistys Turun seudun paikallisosasto • Turun Sanomien Yhdistystoimintapalsta • Turun Sanomien verkkolehden Menovinkit VAKKA-SUOMI Ystävän Tupa Alinenkatu 26, Uusikaupunki 0440 453 022 Avoinna to klo 12–16 Ystävän Portti Vihtorinkatu 1, Laitila 044 755 9448 Avoinna to klo 14–17 Vakka-Suomen paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluvat Kustavi, Laitila, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Paikallisosasto pyrkii tukemaan syöpää sairastavia ja heidän läheisiään jakamalla tietoa ja järjestämällä esimerkiksi luentoja, retkiä sekä liikunta- ja kerhotoimintaa. Vertaistukiryhmät Ystävän Tuvalla Uudessakaupungissa • Rintasyöpää sairastavien ryhmä torstaina 15.10. ja 12.11. klo 16. • Etuset-ryhmä torstaina 8.10. ja 5.11. klo 15. Liikuntaryhmät Laitilassa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Ystävän Porttiin. • Rintasyöpää sairastavien vesijumppa tiistaisin 8.12. saakka klo 17 Terveyskoti Laitilassa, Sairaalantie 1. • Tuolijumppa torstaisin 3.12. saakka klo 13 Ystävän Portissa, Vihtorinkatu 1. Jouluinen matka Porvooseen 11.– 12.12. Lounas Espoossa Majvikin hotellissa ja vierailu Taidetehtaan joulumarkkinoille. Yöpyminen Haikon kartanossa. Tutustuminen J.L. Runebergin kotiin ja vierailu Brunbergin makeistehtaan myymälään. Lisätiedot ja ilmoittautuminen toimistoihin. Muu toiminta • Bingoa Ystävän Tuvalla Uudessakaupungissa maanantaina 19.10., 2.11., 16.11., 30.11. ja 14.12. klo 13.

LOKI

osastojen ja potilaskerhojen toiminta • Bingoa Ystävän Portissa Laitilassa tiistaina 13.10., 17.11. ja 8.12. klo 15. • Puurojuhla Ystävän Tuvalla Uudessakaupungissa torstaina 10.12. klo 17 ja Ystävän Portissa Laitilassa tiistaina 15.12. klo 16. • Ihomuutosten tarkastuksia torstaina 12.11. (ajanvaraus avautuu 8.10.) ja torstaina 10.12. (ajanvaraus avautuu 12.11.) Tyks Vakka-Suomen sairaalan syöpäpoliklinikalla. Ajanvaraus numerosta 02 265 7927. Ajanvarausnumero avoinna ma, ke ja pe klo 9–11. • Vapaaehtoistoiminta on osaston toiminnan edellytys. Jos haluat löytää mielekästä tekemistä, tule vapaaehtoiseksi. Lisätietoja toimistoista. Lisätietoja toiminnasta saa sähköpostitse jäsenille jaettavasta tiedotteesta, toimistoista, yhdistyksen verkkosivulta, Oma Loki -lehdestä ja paikallislehtien Yhdistykset toimivat -palstoilta. Lisätiedot • Puheenjohtaja Heli-Päivikki Laurén, 050 518 7557 • Sihteeri Elisa Kivi-Jalonen, 044 755 9448 • uki@lssy.fi • laitila@lssy.fi LOIMAA Loimaan seudun paikallisosaston toiminta-alueeseen kuuluvat Loimaa, Aura, Koski TL, Marttila, Oripää ja Pöytyä. Paikallisosasto tukee syöpää sairastavia ja heidän läheisiään jakamalla tietoa ja järjestämällä esimerkiksi jäseniltoja, luentoja ja retkiä. • 5.11. Äänimaljarentoutus Citynuokkarilla (Asemakatu 5) klo 17–18.30. Otathan oman alustan mukaasi ja pukeuduthan rentoihin vaatteisiin. Syöpäyhdistyksen jäsenille rentoutus on maksuton, muut 5 €/hlö. Ilmoittautuminen 3.11. mennessä osoitteeseen loimaa@lssy.fi.

• 3.12. Joulupuuroa, glögiä ja kahvia, askartelua ja joululauluja Citynuokkarilla (Asemakatu 5) klo 17–18.30. Paikalla muusikko tuomassa tunnelmaa. Avoin tilaisuus. • Tammikuussa ei ole tapahtumaa. • 4.2.2027 Helmikuussa helähtää -tapahtuma. Lisätietoa verkkosivulta ja somesta lähempänä ajankohtaa. • 18.2.2027 Vuosikokous Citynuokkarilla (Asemakatu 5) klo 17.30–18.30. Paikallisosastolle valitaan uusi johtokunta. Tule kuulemaan kuluneen vuoden tapahtumista ja valitsemaan uutta johtokuntaa.

perheille ympäri vuoden. Tapahtumien tarkempi ohjelma ja aikataulu ilmoitetaan aina lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautuminen tapahtumiin tehdään pyydettyyn päivään mennessä sähköpostitse osoitteeseen sykero@lssy.fi tai tapahtumailmoituksessa olevan webropol-linkin kautta. Muistathan osallistua Sykerö-kerhon toimintaan vain täysin terveenä.

järjestää muutakin toimintaa, jolloin toiminnasta ilmoitetaan erikseen kirjeitse tai sähköpostitse.

Tulevasta toiminnasta ilmoittautumisohjeineen ilmoitetaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen verkkosivulla ja sähköpostitse Sykerö-kerhon sähköpostilistalla oleville.

Paikallisosaston vapaaehtoisia päivystää Loimaa aluesairaalassa (3. krs, lääkehoitopolin odotusaula) parillisten viikkojen torstaina klo 9–12. Tarjolla tietoa mm. syöpäyhdistyksen kursseista ja etuuksista sekä avustusta jäsen- ja tukihakemusten tekemisessä.

Loppuvuoden tapahtumia: • Infektioriskittömät elokuvat 24.10., 14.11. ja 19.12. • Kiipeilyt 23.10., 27.11. ja 18.12. • Sykerö-toimikunnan kokoukset 12.11. ja 8.12. • Infektioriskittömät uimakoulut 11.10., 25.10., 8.11., 22.11., 6.12. ja 20.12. • Joulujuhla 12.12.

Vertaistukipuhelimessa voit keskustella eturauhassyövästä, mieltä painavista asioista sekä saada neuvoa ja ohjausta. Vertaistuessa ei kuitenkaan oteta kantaa lääketieteellisiin asioihin. Voit soittaa täysin anonyymisti. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Vastaajina toimivat koulutetut vapaaehtoiset vertaistukimiehet. Puhelin palvelee arkipäivisin klo 12–17 numerossa 044 451 5510.

Lisätiedot • Puheenjohtaja Hanna Sieppi, 040 515 9494 • Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Marita Lahtonen, 0400 760 981 • Sihteeri ja tiedottaja Laura Lankinen, laura.lankinen@gmail.com • loimaa@lssy.fi • Facebook: lssyloimaanseudunpaikallisosasto • Instagram: @lssyloimaanseutu

POTILASKERHOT LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN KERHO SYKERÖ Syöpää sairastavien lasten vanhemmista koostuva, vapaaehtoisvoimin toimiva Sykerö-kerho järjestää lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen muun muassa virkistystä, vertaistukea ja tapahtumia. Toiminta on mahdollista lahjoitusvaroin sekä itse kerättyjen varojen turvin. Toimintaa koko perheelle Infektioriskitöntä toimintaa järjestetään

Lisätiedot • Perhetyön koordinaattori Taina Ylenius-Högfors, 044 451 5655, taina.ylenius@lssy.fi • sykero@lssy.fi • www.lounais-suomensyopayhdistys.fi • Instagram: @sykerokerho • Facebook (lukemiseen et tarvitse omia tunnuksia): www.facebook.com/sykero ETURAUHASSYÖPÄPOTILAIDEN RYHMÄ ETUSET Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmä tarjoaa tietoa eturauhassyövästä, sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään sekä mahdollisuuden virkistyä ja tavata muita saman sairauden kokeneita. Luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään Meri-Karinassa. Tilaisuudet alkavat kahvitarjoilulla klo 17.30. Ohjelman lisäksi arpajaiset. Vuoden aikana Etuset

Liity Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi

• 21.10. Sydänterveys, kardiologi Juhani Airaksinen • 18.11. Paloturvallisuus, pelastustoimi • 9.12. Joulujuhla • 20.1.2027 Vuosikokous sekä urologi Heikki Seikkulan luento

Liikuntakerho Meri-Karinassa maanantaisin klo 12. Ohjelmassa muun muassa mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan. Liikunnan jälkeen on mahdollista saunoa ja uida. Kymmenen kerran maksu 35 € tai kertamaksuna 4 €. Maksu Meri-Karinan infoon. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan voi tulla myös kesken kauden. Propo Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry on valtakunnallinen potilasjärjestö, joka toimii eturauhassyöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi. Järjestö tarjoaa eturauhasyöpää sairastaville ja heidän läheisilleen neuvontaa ja vertaistukea. Vertaistukiryhmiä järjestetään myös maakunnissa. Lisätietoja: www.propo.fi Lisätiedot • Puheenjohtaja Matti Kanniainen, 044 451 5510, etuset@lssy.fi • Jäsenrekisteri Kati Tilli, 044 055 1571, kati.tilli@lssy.fi • Facebook: ETUSET Eturauhassyöpäpotilaat

Jäsenenä saat tietoa, tukea ja toivoa. Samalla saat itsellesi monia etuja. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa liity.lounais-suomensyopayhdistys.fi tai soittamalla numeroon 02 2657 913. Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä syöpää sairastavat, heidän läheisensä ja kaikki he, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa. Myös yritykset ja yhteisöt voivat liittyä mukaan. Jäsenyys on konkreettinen tapa tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen työtä syöpään sairastuneiden ja heidän läheisten hyväksi. Jäsenenä tuet myös syöpätutkimusta ja ennaltaehkäisevää työtä. Jäsenyys tuo myös sinulle itsellesi lukuisia etuja yhdistykseltä sekä paikallisilta ja valtakunnallisilta yhteistyökumppaneilta.

Lue lisää jäsenyydestä: www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/liity-jaseneksi

LOKI

Olemme tässä, sinua varten Lounais-Suomen Syöpäyhdistys

Syöpään sairastuminen on pysäyttävä kokemus. Vakavan sairauden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin. Me haluamme olla tukenasi ja auttaa sinua jaksamaan raskaassa elämänvaiheessa. Tule mukaan kurssille, joka tarjoaa sinulle vertaistukea, tietoa syövästä ja sen hoidoista sekä työkaluja omien voimavarojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Saat myös konkreettista neuvontaa, ohjausta ja keinoja jatkaa mahdollisimman täysipainoista elämää syövästä huolimatta. Tukenasi on ammattilaisten joukko, jolla on vahva osaaminen. Olemme järjestäneet kursseja yli neljänkymmenen vuoden ajan. Kurssit toteutetaan meren äärellä, luonnon sylissä sijaitsevassa Meri-Karinan hyvinvointikeskuksessa Turun Hirvensalossa. Kurssit ja majoitus täysihoidolla ovat maksuttomia.

Kelan kurssit syöpää sairastaville

Kurssit syöpää sairastaville

PARIKURSSIT

Positiivista psykologiaa arkeen Yksilökurssi

15.–19.2.2027

Voimaa arkeen Parikurssi parantumatonta syöpää sairastaville

22.–25.3.2027

Maalaa mielenmaisemaa Kuvataidepainotteinen yksilökurssi

30.3.–2.4.2027

Yhdessä eteenpäin Perhekurssi lapsiperheille, joissa vanhempi sairastaa

14.–18.6.2027

Yhdessä eteenpäin Perhekurssi lapsiperheille, joissa lapsi sairastaa

28.6.–2.7.2027

Yhdessä eteenpäin Perhekurssi lapsiperheille, joissa vanhempi sairastaa parantumatonta syöpää

5.–9.7.2027

Reitti halki ristiaallokon Melontapainotteinen yksilökurssi

5.–9.7.2027

Hyvinvointia luonnosta Yksilökurssi

30.8.–3.9.2027

hyvinvointia liikkumalla Parikurssi

20.–24.9.2027

Voimaa luovuudesta Yksilökurssi

11.–15.10.2027

Nuoret aikuiset (18–39-v.) & keski-ikäiset (40–64-v.) Kurssi 22.–26.2.2027 (kurssinumero 2216) Kurssi 24.–28.5.2027 (kurssinumero 2203) Kurssi 9.–13.8.2027 (kurssinumero 2217) Kurssi 18.–22.10.2027 (kurssinumero 2219) kurssi 13.–17.12.2027 (kurssinumero 2204) Ikääntyneet (yli 65-v.) Kurssi 15.–19.2.2027 (kurssinumero 2201) Kurssi 10.–14.5.2027 (kurssinumero 2202) Kurssi 13.–17.9.2027 (kurssinumero 2218) Kurssi 8.–12.11.2027 (kurssinumero 2220)

YKSILÖKURSSIT Nuoret aikuiset (18–39-v.) & keski-ikäiset (40–64-v.) Kurssi 15.–19.3.2027 (kurssinumero 2221) Kurssi 7.–11.6.2027 (kurssinumero 2222) Kurssi 4.–8.10.2027 (kurssinumero 2224) Ikääntyneet (yli 65-v.) Kurssi 1.–5.3.2027 (kurssinumero 2205) Kurssi 27.9.–1.10.2027 (kurssinumero 2223) Kurssi 29.11.–3.12.2027 (kurssinumero 2225)

Yhteistyönä järjestettävät kurssit Perhekurssi levinnyttä rintasyöpää sairastaville 7.–11.6.2027 yhteistyönä Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n kanssa Huomioithan, että parikurssille voi osallistua yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen, kuten perheenjäsenen tai ystävän, kanssa.

Kaikkien kurssien sisältö ja hakuohjeet www.lounais-suomensyopayhdistys.fi/kurssit Kurssitoimisto: 02 2657 610, kurssi@lssy.fi

Kurssien aikataulu on alustava. Ajankohdat ja toteutumat ovat ehdolliset. Seuraa tietoja verkkosivultamme.

Tutustu Meri-Karinan hyvinvointikeskukseen www.merikarina.fi