Saukkolan historiaa

Saukkolan kylän on katsottu syntyneen noin vuonna 1540, jolloin kylässä oli kolme taloa. Vaikeat ajat 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa vaikuttivat siten, että syntyi tilanne, jolloin kylän taloluku väheni yhteen.

Saukkolan kylän syntymän aikoihin oli Nummella noin 150 taloa. Vaikeiden aikojen vaikutus näkyi myös Nummella ja taloluku oli noin 133 vuonna 1650.

Mistä kylä on saanut nimensä? Sitä voitaneen vain arvailla. Usein kylän nimi tuli talonomistajan mukaan, jonka nimi oli taas perua esimerkiksi metsästyselinkeinosta ja saukkojakin täällä on varmasti pyydystetty. Kaskenpoltto, maanviljelys, metsästys ja kalastus työllistivät ja pitivät hengissä väestöä.

Perheiden kasvaessa jaettiin tiloja tai pojat lähtivät raivaamaan omaa tilaa erämaahan. Näin alkoi tulla lisää taloja, ja kun vielä muualta muutti väkeä korpiin, niin kylien väestön määrä luonnollisesti kasvoi.

Elinkeinoelämän vilkastuminen muuallakin vaikutti kanssakäymiseen ja kaupanteon lisääntymiseen. Turuntien liikenne vilkastui ja tien linjaus ohi Nummen kirkonkylän vaikutti niin että kiinnostus Saukkolaa kohtaan lisääntyi. Saukkolan maantieteellinen sijainti oli muutenkin suosiollinen, sillä kylän kautta kulkivat hevosilla Someron suunnalta Lohjalle tavaroitaan kaupittelemaan menevät.

Lohjalle lähtevän tien alkupäässä oli Fackin tallit ja siinä matkalaiset pitivät taukoa, juottivat ja syöttivät hevosiaan. Monta hevoskauppaakin siinä on todennäköisesti tehty.

Saukkola on alkuperäisissä kartoissa pieni, mutta toimintojen vilkastuminen Saukkolassa ja sen ympäristössä oli omiaan synnyttämään käsitteellisesti alkuperäistä laajemman kylän.

Saukkola noin 1940 - 1980

Saukkolan ehkä ensimmäisiin useamman talon taajamiin kuuluvat Mäntsälännummella Vanhatien ja Leskeläntien varrella olevat asumukset. Asukkaat olivat ammattitaitoista väkeä, elantoa tienattiin jonkun palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Talkoilla autettiin toisia ja hyvä yhteishenki oli luonnollinen piirre. Yhteinen sauna, jossa lämmitys ja saunavuorot oli jaettu useammalle perheelle ja yhdessä rakennettu kaivo, josta ruoka- ja käyttövedet haettiin useampaan talouteen, ovat hyviä esimerkkejä yhteishengestä ja yhdessä yrittämisestä. Maininnan ansaitsee vielä vesiosuuskunta, jonka toimesta Harjun mäelle pystytettiin 1950-luvulla suuri vesisäiliö, josta johdettiin talousvesi useampaan talouteen Mäntsälännummella.

Nummen yhteiskoulun kannatusyhdistys sai toimiluvan 5-luokkaisen keskikoulun perustamiseen ja koulu aloitti toimintansa 1.9.1948. Kouluna toimi aluksi Saukkolan Mäntsälännummella sijaitseva Metsämaja (entinen suojeluskunnan ampumamaja) ja oppilasmäärän kasvaessa kolmatta luokkaa varten vuokrattiin tilat Nummen Osuusmeijeriltä sekä seuraavana vuonna tilat Metsämajaa vastapäätä olevasta Kaunisharjun päärakennuksesta. Keväällä 1951 rakennettiin väliaikainen koulutalon Metsämajan läheisyyteen Arvo ja Fanni Melan lahjoittamalle tontille. Rakennuksen perustukset tehtiin koulun lähialueen asukkaiden talkootyönä ja rakennustyö annettiin urakalle. Rakentamisen rajoituksen takasivat pitäjän itäisen puolen yksityishenkilöt. Neljän luokkahuoneen, aulan ja opettajahuoneen sisältävä rakennus valmistui syyskuun 1951 alussa. Valtionapua koulu alkoi saada toimittuaan ensin kaksi vuotta perustamispääomalla ja lainalla, jota Kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenet henkilökohtaisesti takasivat. Nummen kunnan lisäksi koulua tukivat taloudellisesti myös Pusulan ja Suomusjärven kunnat. Oppilasmäärän jälleen kasvettua väliaikainen koulurakennus kävi pieneksi. Uusi koulutalo päätettiin rakentaa Toivo ja Taimi Saloniemen lahjoittamalle tontille Oinolaan. Koulu muutti uuteen koulurakennukseen maaliskuussa 1957.

Merkittäviä työllistäjiä olivat Nummen Osuusmeijeri, Sähkövoima Oy, sekä silloisen TVH:n toimintapiste, joissa kaikissa oli sen aikaisen mittapuun mukaan

paljon työntekijöitä. Lisäksi yksityisiä yrittäjiä, puusepänverstaita, peltiseppiä, liikennöitsijöitä, ompelijoita, parturi-kampaamoja jne. on kylästä löytynyt aina ja puutarhatuotteita on käyty myymässä Helsingin torilla ja jopa limonadiakin on valmistettu.

Rakennusalan teollisuuden tuotteita valmisti Rakves Oy ja nykyisen Pumppu-Lohjan paikalla oli betonielementtejä valmistava tehdas. Palvelujen tarjoajina ja samalla työllistäjinä varteenotettavia olivat myös Osuuskauppa Keko ja Saalste Oy, jonka paikalla on nykyisin M.Landen Ky. Ennen Saalste Oy:tä käytiin ostoksilla Heinosen ja Mykrän kaupoissa. Saukkolassa ovat toimineet myös lamppu-, alusvaate- ja kynttilätehdas. Hyvän ja kattavan palvelun turvaamiseksi kylässä toimi posti, poliisi, nimismies, Osuuspankin konttori, nykyisen St1:n paikalla ollut huoltoasema ja kahvio.

Turuntien ja Jättöläntien kulmauksessa on ollut suosittu Hyrsylän Työväenyhdistyksen omistama tanssilava, jossa tanssittiin kesäisin keskiviikkoisin ja viikonloppuina. Onpa lavalla filmattu tanssikohtauskin elokuvaan ”Kukonlaulusta Kukonlauluun”, jossa tanssikohtauksiin osallistui paikallista nuorisoa. Ennen Lohjan kuntaliitosta Saukkola oli NummiPusulan suurin taajama. Mäntsälännummen asuntoalueen lisäksi on kaavoitettu lisää asuntoalueita. Saukkolan hyvistä ja monipuolisista valikoimista Iöysi Iähes kaiken mitä tarvitaan: KELA, kattavat pankkipalvelut, apteekki ja kirjasto.

Nykyään palveluja tarjoavat mm. liikuntakeskus lavida, fysikaalinen hoitolaitos, mieli, seurakunta, parturi-kampaamo, hammaslääkäri, K-market Landen, K-Rauta Landen, jossa myös Matkahuolto, Euronics Saukkola (jossa myös asiamiesposti), apteekki ja kirjasto, St1 ja pian rakenteilla on Sale.