Logon 3/15

logistiikan toimihenkilöiden ammattilehti

töissä

ja kotona

3/2015

2 3 / 2 0 1 5 Töissä ja kotona

Julkaisija: Logistiikan toimihenkilöt ry Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki Puh. 09-613 231 Telefax 020 1130 201 Logistiikan toimihenkilöt ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n jäsen Päätoimittaja: Marko Nurmi Toimitusneuvosto: Marko Nurmi Jaana Ahokainen Kai Holm Anne Kivelä Karo-Petteri Kuusisto Seppo Virtanen Leena Wickström Yhteystiedot: Marko Nurmi, pj. 050 5602 650 Karo-Petteri Kuusisto, toiminnanjohtaja 040 8342 473 Ilmestyminen ja levikki: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Levikki noin 5000 kpl 26. vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset: Lehti lähetetään veloituksetta Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäsenille ilman eri tilausta Taitto: Aallonmurtaja Ky Jaakko Siika-aho Haarajoentie 75, 66500 Vähäkyrö puh. 0400 704 392 sähköposti: r.planeetta@pp.inet.fi www.aallonmurtaja.fi ISSN 1797-6332 Painopaikka: KTMP, Mustasaari Seuraava lehti ilmestyy digilehtenä 4.12. osoitteessa: logistiikantoimihenkilöt.fi

Logistiikan toimihenkilöiden hallitus ja varajäsenet 2015 Marko Nurmi, puheenjohtaja marko.nurmi(at)erto.fi

Jaana Ahokainen, varapj. parjaana(at)gmail.com

Hallituksen varsinaiset jäsenet Seppo Virtanen, sihteeri seppo.virtanen(at)dhl.com

Hallituksen varajäsenet marketta Währn marketta.wahrn(at)dhl.com

Säde Honkaheimo sade.honkaheimo(at)freja.fi

Marja-Liisa Nurminen

marja-liisa.nurminen(at)dbschenker.com

Barbro Eriksson barbro.eriksson(at)tallinksilja.com

Kaarlo Merilaita kaarlo.merilaita(at)gmail.com

Päivi Tyrvänen paivi.tyrvanen(at)dhl.com

Anne Laine anne.laine(at)dhl.com

Marjatta Saalokari marjatta.saalokari(at)gmail.com

Auli Porokka aporokka(at)agilitylogistics.com

Kerstin Tuomela

Gunn-Britt Krogars-Ouaquif

kerstin.tuomela(at)fi.geodiswilson.com gunn-britt.krogars-ouaquif(at)erto.fi

Väinö Alho vaino.alho(at)me.com

Kai Holm kai.holm(at)dachser.fi

Anne Kivelä anne.kivela(at)erto.fi

Sirpa Lammi sirpa.lammi1(at)gmail.com

Ritva Väyrynen ritva.vayrynen(at)erto.fi

Maria Kivelä maria.kivela(at)erto.fi

Pekka Kortelainen kpo.kortelainen(at)luukku.com

Hannu Virkkula hannu.virkkula(at)pp1.inet.fi

Tuula Parviainen tuula.parviainen(at)kabus.fi

Tarja Luostarinen tarja.luostarinen(at)gmail.com

Sähköposti: marko.nurmi@erto.fi

Opiskelijajäsenyys on ilmainen Työttömyyskassan puhelinpäivystys: ma-pe 9.30-13.30 erto.tk@erto.fi 09-613 23 224 Työsuhdeneuvonta: ma-pe 9.30-13.30 09-613 23 241

ERTOn opiskelijajäsenyys on ilmainen ja kattaa kaikki jäsenedut. Opiskelijajäsen voi liittyä myös työttömyyskassan jäseneksi jo opiskeluaikana.

Näin voit kerryttää työssäoloehtoasi eli oikeuttasi ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan opiskelun ohella tehdyillä töillä.

Kun valmistut

Kun olet valmistunut oppilaitoksesta ja siirtynyt työelämään, voit liittyä sekä liiton että työttömyyskassan varsinaiseksi jäseneksi täyttämällä liittymislomakkeen osoitteessa: https://www.erto.fi/jasenhakemus

3 3/2015

pääkirjoitus

Se toinen

Pää edellä puuhun Ei voi kuin ihmetellä miksi samoja virheitä toistetaan vuodesta toiseen.

Matti Vanhasen pääministerikaudella yrityksiltä poistettiin kelamaksu ja listaamattomien perheyritysten verotusta kevennettiin sadoilla miljoonilla euroilla. Vaikutus valtion verotuloihin oli noin 1000 miljoonaa, tavoitteena vähintään 10 000 uutta työpaikkaa. ”Kyllä meillä sitten menee hyvin kun yritykset työllistää”.

Kataisen ollessa ruorissa yhteisöveroa alennettiin tuntuvasti, vaikutus Suomen talouteen noin 1400 miljoonaa, päätösten puolustukseksi luvattiin investointeja ja yli 100 000 työpaikkaa. ”Kyllä meillä sitten menee hyvin kun yritykset työllistää”.

Seuraavaksi olikin aika käväistä palkansaajan taskulla; äärimaltillista työllisyys- ja kasvusopimusta perusteltiin n. 20 000 työpaikalla. ”Kyllä meillä sitten menee hyvin kun yritykset työllistää”.

Työmarkkinajärjestöt lähes pakotettiin eläkeuudistukseen, jotta valtion taloutta saadaan korjattua ja lainahanat pidettyä auki, vaikkei suomalainen eläkejärjestelmä ollut kriisissä. ”Kyllä meillä sitten menee hyvin kun valtiolla menee hyvin”.

Mitä tästä kaikesta sitten on saatu; työttömiä on nyt n. 400 000, eikä muutosta ole näköpiirissä. Kansalaisten ostovoima laskee, valtion velka huitelee n. 100 miljardin hujakoilla (2007-2014 + 41 000 000 000 €).

Parempaan suuntaan ovat menneet vain osinkotuotot, jotka tänä vuonna saavuttivat jo 10,4 miljardia euroa (+1,3miljardia vuodesta 2014).

Mitä seuraavaksi?

Hallituksen aikeena on parantaa yritysten kilpailukykyä, jotta yritykset investoisivat ja työllistäisivät Suomessa. ”Kyllä meillä sitten menee hyvin kun yritykset työllistää”.

Verotuksen keinot on käytetty, joten mennään palkansaajan taskuille. Pidempi työaika, lyhyemmät lomat, arkipyhinä töihin, ensimmäinen sairaspäivä palkaton, ylityö- ja sunnuntaityökorvausten heikennys jne.

Kyllä meillä sitten menee hyvin, kun nämäkin meiltä saadaan.

Marko Nurmi, puheenjohtaja

Tässä lehdessä 4

Muutoksia vaikea ennakoida

9

Joukolla syyskokoukseen

5

Raveja ja koiranäyttelyitä

10 Sulata kesäkilot

6

ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen: Työtä ja menestystä

12 Sontiaisen isäntä

7

Syksy tuo uusia kujeita Sienestys alkakoon

8

Ristikoista

13

Varapuheenjohtajalta: Kesäloman jälkeen Liiton turvaa vuorotteluvapaallakin

14

Lomailkaa Hinku-Himoksella

15

Log On -ristikko

4 3 / 2 0 1 5 Töissä ja kotona

Michael Enberg, Maersk Finland:

Muutoksia vaikea ennakoida Suomalaisten logistiikkayritysten on sijaintinsa puolesta turha tavoitella kuuta taivaalta. Halpamaiden tuomaan kovaan hintakilpailuun voidaan vastata koulutuksen tuomalla hyvällä palvelulla ja osaamisella.

Yli 35 vuotta alalla työskennellyt Maersk Finland Oy:n toimitusjohtaja Michael Enbergin mukaan Suomella tai muilla Pohjoismailla ei sijaintinsa vuoksi ole juurikaan merkitystä logistiikan maailmankartalla.

-Vaikuttamismahdollisuudet ovat sijainnistamme johtuen aika pienet. Suomesta ei tule kansainvälistä logistiikan keskusta.

Jonkin verran ehkä transitoliikenteen merkitys korostuu, vaikka transitoaika on jo periaatteessa ohi. Venäjän ja Baltian maiden satamat vetävät hyvin, kuten yleensäkin logistiset asiat siellä.

Suurin vaikutus on niiden edullisimmilla kustannuksilla.

-Lentorahtiin Suomen ja Aasian maiden välisillä toimivilla ja nopeilla lentoyhteyksillä on oma merkityksensä.

Vuonna 1990 perustettu Maersk Finland Oy on osa tanskalaista A.P. Möller -konsernia. Työntekijöitä on tällä hetkellä 40.

-Logistiikka-alan kehittymistä ja ajan tuomia muutoksia on hirvittävän vaikea ennustaa. Eihän kukaan nähnyt tämänhetkistä tilannetta vielä vuosi sittenkään. Globalisaatio tuo mukanaan nopeita ja voimakkaita muutoksia

Ammattitaito on osa kilpailukykyä

Laivat ja kanavat levenevät

Meriliikenteeseen kuuluvia pitkiä matkoja, vaihtelevia säitä ja haastavia aikatauluja vastaan on valmistauduttu teknisen kehityksen tuomin keinoin. Isojen, leveiden alusten ja liikenteelle huipputärkeiden mutta kapeiden kanavien yhteensovittamiseen on aivan viime aikoina saatu merkittäviä parannuksia.

-Elokuussa avattu Suezin kanavan levennys parantaa tilannetta merkittävästi. Vuonna 1869 avattua, lähes 200 kilometriä pitkää avokanavaa liikennöi vuosittain 15 000 laivaa.

Levennyksen jälkeen kanavaa voidaan liikennöidä samanaikaisesti molempiin suuntiin. Aikaisemmin kanava oli monin paikoin alle 200 metriä leveä, joten laivat kulkivat aamupäivällä toiseen ja iltapäivällä toiseen suuntaan -Toinen merkittävä parannus laivaliikenteeseen saadaan juuri alkaneen Panaman kanavan korjausten myötä. Vuonna 1914 avattu kanava on 77 kilometriä pitkä.

Kaikesta voitava keskustella

Maersk Finlandin toimitusjohtaja Michael Enberg toivoo suomalaiselta ammattiyhdistysliikkeeltä avointa ja rakentavaa keskustelua ilman ennakkoasenteita.

-Sekä työnantajien että -tekijöiden edustajille tekisi hyvää jalkautua kentälle kuuntelemaan yritysten ja ihmisten toiveita. Aina ei tarvitse hiihtää samoja latuja samoissa porukoissa. Maailma muuttuu väistämättä. Kaikesta pitäisi voida keskustella ja sopimuksiakin muuttaa tarvittaessa. Onhan niin tehty ennenkin.

Gun-Britt Krogars-Ouaquif JS-a, toim.

Maailman suurinta konttivarustamoa edustava Enberg viettää maailmalla 80-100 päivää vuodesta. Vaikka varustamon laivat seilaavat kaikilla merillä, ehtii näköalapaikasta nauttia harvoin.

Kiire on kova ja miettimistä riittää. Isot, globaalit yritykset hakevat vastausta halpamaiden kuljetusyritysten kilpailuun niiden omista aseista.

-Jokaisella maalla on omat hintatasonsa ja tarpeensa. Kilpailuun vastataan parhaiten tehostamalla prosesseja ja pitämällä

”

Sekä työnantajien että -tekijöiden edustajille tekisi hyvää jalkautua kentälle kuuntelemaan yritysten ja ihmisten toiveita.

hintataso näin mahdollisimman matalalla. Hyvä asiakaspalvelu on tärkeää. Mikään yritys, pieni tai iso, ei menesty ilman ammattitaitoista ja luotettavaa henkilökuntaa.

-Ammattitaidon parantamisessa ja kehittämisessä peräänkuulutankin koulutuksen merkitystä myös varustamotyöntekijöille. Vaikka logistiikan alla on saatavilla hyvin monipuolista ja hyvää koulutusta, joutuvat rahtivarustamotyöntekijät oppimaan työnsä sitä tekemällä.

Vastapainoa työhön tuo perhe ja nuorena alkanut soittaminen bändissä. Moottoripyöräily on viime vuosina jäänyt muutamaan tuhanteen kilometriin, kertoo Michael Enberg, 57.

5 3/2015

Kesä 2015 – raveja ja koiranäyttelyitä Eläinten ja urheilun ystäville kesä on kiivasta aikaa. Hevosurheilun Raviliiga toi menestystä. Suuria tunteita liikkuu myös koiranäyttelyissä.

Kesä on vaihtunut virallisesti syksyksi. Sen näkee allakasta ja Noormarkun markkinoista. Markkinat kun ovat aina syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kesä 2015 oli tapahtumarikasta aikaa. Kilometrejä tuli Ooppelin mittariin ihan kiitettävästi.

Meillä on Jussin kanssa kimpassa osuus Teivon raviliiga-varsasta, Arctic Madonnasta, kotoisammin Donna. Huhtikuussa suuntasin Lahden Jokimaalle Donnaa kannustamaan. Sinne saapuivat riihimäkeläisetkin. Kyllä me kannustettiinkin niin, että päästiin Maikkarin raviohjelmaan asti.

Lahdessa oli lähtö, jossa juoksi neljä Raviliiga-varsaa; Teivon, Lahden, Vermon ja Jyväskylän. Ja eikös meidän Donna ottanut ”keulat” ja pitänyt sen loppuun asti – ekana maaliin. Meikäläinen oli voittoringissä elämäni eka kertaa monien muiden kanssa. Donnalla kun on lähes 700 omistajaa.

Solvallasta hieno sijoitus

Toukokuussa oli Ruotsin Solvallan valloituksen vuoro. Valmentajan ja hoitajan mukaan Donna on hyvä matkustaja, siksi uskallettiin lähteä matkalle.

Ruotsista 3-vuotiaiden eliittilähdöstä tuli hieno 3. sija. Edellä olivat vain Jorma Kontio ja Pekka Korpi. Siellä juhlivat suomalaiset. Seuraavaksi oli Mikkelin vuoro. Se on kuuluisa nopeasta radastaan. Tosin juoksu meni ”penkin alle” kovasta 08-avauksesta johtuen. No tätähän tämä raviurheilu on. On ylämäkiä ja alamäkiä.

Donnaa kävin kannustamassa kahdesti Lahdessa ja kerran Turussa sekä Tampereella. Juhannuksena oli Kokemäen vuoro.

Kokemäen Juhannusravit ovat kuuluisia grillatuista broilereistaan. Olen ensimmäisen kerran osallistunut niihin jo 70-luvulla, joten perinteitä on. Siellä voi bongata esim. Timo Soinin, Jari Myllymäen ym. hevosmiehiä. Tänä vuonna ei sää oikein suosinut. Satoi, mutta me emme antaneet sen häiritä tunnelmaa.

Miss Noormarkun muotovaliosta puuttuu enää kaksi serttiä. Kesään kuului esittäytyminen Jällivaaran näyttelyssä. Kuva: Katja Matikainen.

Turku toi tulosta

Koiranäyttelyrintamalla tuli käytyä Ruotsin Jällivaarassa. Matka oli upea. Matkassa oli bussilastillinen koiria ja koiraihmisiä, kaikki sulassa sovussa. Menestystä tuli ryhmäsijoituksista BIS-sijoituksiin. Miss Noormarkku sijoittui toiseksi ”varavalioksi”. Griffoneita oli vain kaksi ja meidän tuurilla molemmat Suomesta ja avoimenluokan narttuja. Tuli sitten piipahdettua myös Vantaalla, Porissa ja Turussa. No tulihan se kauan haettu sertti vihdoinkin Turun Elonäyttelystä. Oli kiva lopettaa tällä erää näyttelykausi tähän. Enää puuttuu kaksi serttiä, jotta saisimme muotovalion tittelin. Niitä sitten metsästetään uudelleen ensikesänä.

Mahtui tähän kesään myös päiväretki Loviisaan Kirren kanssa.

Oli aivan erilainen retki, kun mukana oli kaveri, joka tunsi paikkakunnan. Tuli tutuksi muutakin kuin Loviisan tori ja ravirata. Paluumatkalla tutustuimme Pernajan vanhaan puukirkkoon. Oli hieno kokemus ja näkemisen arvoinen sekin. Ensi kesänä suunnitelmissa on tutustuminen uuteen etelän paikkakuntaan, ehkä Tammisaareen.

Anne Kivelä

Raviliigan avulla uusia harrastajia

Kolmevuotiaalla tammalla, Arctic Madonnalla on lähes 700 omistajaa.

Amerikkalais-ranskalaista rotua edustava lämminverinen ravuri Arctic Madonna on menestynyt hienosti. Voittorahoja omistajalleen, Team Maronnalle tamma on tuonut muutamassa kilpailussa reilut 2000 euroa. Varsa hankittiin Ypäjän huutokaupasta 16 tuhannella eurolla. Pikkkurahalla ravihevosen omistajaksi ryhtyneille sadoille ihmisille palkintorahoja tärkeämpää on tunne ja tieto oman hevosen kehittymisestä. Ensi kesänä päättyvä Raviliiga näyttää onnistuvan tavoitteessaan laajentaa raviurheilun harrastajien joukkoa.

Donnaa valmentava, tunnettu varsavalmentaja Markku Nieminen on valittu neljä kertaa vuoden valmentajaksi. Rahaa Nieminen on urallaan ajanut hevosenomistajille vajaat kahdeksan miljoonaa euroa.

6 3 / 2 0 1 5 Töissä ja kotona

Työtä ja menestystä Palkansaajaliike haluaa Suomeen työtä ja menestystä. Samaa haluavat Suomen hallitus ja työnantajatkin. Yhteisestä tavoitteesta huolimatta tasatahtia polkevan tanssin löytäminen on ollut haasteellista.

Erityisenä vaikeutena on ollut se, että työnantajista on tullut ei-liike työelämän yhteistoiminnan ja sopimuskulttuurin parantamisessa.

Työnantajat sanovat ei sopimiselle ja kyllä esim. työttömien syyllistämiselle ja kurittamiselle. Seuraavassa käyn läpi kaksi työelämän uudistushanketta ja niihin liittyvät linjaukset.

Paikallinen sopiminen

Muun palkansaajaliikkeen tavoin ERTO haluaa lisää paikallista sopimista. Esimerkiksi työajoista, kannustinpalkkioista ja töiden käytännön järjestelyistä kannattaa sopia Helsingin toimistojen sijasta työpaikkatasolla. Laki tai työehtosopimukset eivät ole sopimisen esteenä. Suomalaiset paikallisen sopimisen mahdollisuudet eivät olennaisesti poikkea esimerkiksi Saksasta tai Ruotsista.

Olennaisin ero kotimaisen ja kilpailijamaiden yrityskohtaisen sopimisen välillä on henkilöstön edustajien asema. Kilpailijamaissa henkilöstöllä on massiivisesti Suomea laajemmat oikeudet osallistua yritysten hallintoon ja toiminnan suunnitteluun. Henkilöstö tietää mitä ja miksi yritys on jotakin tekemässä.

Suomessa työnantajille ei kelpaa Saksan malli. Suomalaiset yritysjohtajat eivät ole aidosti hakemassa mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen, vaan tavoittelevat paikallista määräämistä. Työnantajien tavoitteena on yksipuolinen oikeus määrätä työehdot. Palkansaajat haluavat aitoa sopimista ja kehittää henkilöstön osallistumista yritysten hallintoon.

Työttömyysturva

Hallitusohjelmassa poliitikot päättivät säästää työttömyysturvasta 200 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on ilmoittanut rankaisevansa kansalaisia 120 miljoonan työttömyysturvan lisäleikkauksella. Syy rangaistukseen: palkansaajat kieltäytyivät 100 tunnin työajan pidennyksestä. Mistä säästöt voidaan saada?

Työttömyysturvan lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään säästäisi 170 miljoonaa euroa. Työssäoloehdon pidentäminen 26 viikosta 34 vkoon säästäisi 23 miljoonaa, omavastuupäivien lisääminen 29 me/pvä ja lomakorvauksen jaksotuksen palauttaminen 95 miljoonaa. Päätöksiä leikkauksista odotellaan.

Työnantajien ainoana työttömyysturvan uudistamisen tavoitteena näyttää ole-

van turvan heikentäminen. Ajatus lienee pakottaa jokainen tekemään mitä tahansa työtä millä hinnalla tahansa. Luodaan uusi köyhien armeija. Reiluun ja kohtuulliseen elintasoon ei pääsisi edes tekemällä kahta kokoaikatyötä samanaikaisesti. Tätä mallia kutsutaan myös Saksan malliksi, jossa on velvollisuus tehdä kokoaikatyötä alle 500 euron kuukausipalkalla.

Minä kannatan työttömyysturvan uudistamista. Järjestelmää pitää avoimesti uudistaa nykyistä kannustavammaksi ja reilummaksi. Hyvä esimerkki kannustavasta uudistuksesta on nykyinen työttömien oikeus 300 euron palkkaan kuukaudessa ilman työttömyysturvan leikkaamista. Tällaisella kannustavalla tiellä kannattaa jatkaa.

Teksti: Juri Aaltonen, puheenjohtaja, ERTO Twitter:@juri_aaltonen

Lea Oksanen 1951 - 2015 Toukokuun alkupuolella saimme suru-uutisen: yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi Lea Oksanen oli nukkunut pois 8.5. suhteellisen lyhyen, mutta vakavan sairauden uuvuttamana.

Lea vaikutti yhdistyksen toiminnassa vuosien saatossa monella tasolla; oman työpaikkaosastonsa toiminnassa, Helsinki-Uusimaan paikallistoimikunnassa, yhdis-

tyksen hallituksessa. Eräs hänen rooleistaan liittyy tämän lehden tekemiseen. Hän toimi ansiokkaasti viestintävaliokunnan puheenjohtajana ennen valiokunnan yhdistämistä työvaliokuntaan. Lehden oikolukijana Lea Oksanen jatkoi sairastumiseensa saakka ja oli yksi tunnollisimmista siinä tehtävässä.

Lean aina niin iloista, ystävällistä ja lempeää persoonaa jäivät omaisten ja ystävien lisäksi kaipaamaan monet yhdistystoiminnan kautta tutuksi tulleet henkilöt.

7 3/2015

Syksy tulee ja uudet kujeet alkavat Monille syksy tarkoittaa luentojen alkua ja esseiden palauttamista.

Koululaisia on monenlaisia.

Jotkut aloittivat syksyllä innolla peruskoulun viimeistä vuotta.

Toisille se tarkoittaa opiskelijabileiden alkamista ja uran suunnittelua opintojen kautta. Tämä on yleensä sitä aikaa, kun moni hakee elämälleen suuntaa. Mikä ammatti olisi paras juuri minulle?

Entä sitten lasten vanhemmat? Heille se tarkoittaa lapsien ensimmäisen koulupäivän jännittämistä, kouluun kuskaamista ja aikataulujen sovittamista mahdollisten harrastusten ja kotiläksyjen kanssa. Syksy yleensä tarkoittaa uutta alkua, kullekin erilaista sellaista.

Mitä se minulle tarkoittaa? Koulun aloittaminen oli joskus jännittämistä siitä, millainen uusi koulu tulee olemaan, saanko kavereita, millaisia opettajia koulussa on. Ilta ennen uutta koulupäivää oli aina levoton. Maha oli täynnä perhosia ja uutta päivää ei millään malttanut odottaa. Siitä on jonkin verran aikaa, kun on saanut sitä odottaa. Valmistuin vuonna 2012 Turun amk:sta.

Muistan vieläkin sen odotuksen tunteen, millainen syksyn ensimmäisestä päivästä tulisi. Niitä ei tule enää mietittyä, mutta tuoreena äitinä alkaa miettiä mitä se vanhemmalle merkitsee.

Aikuisena paluu koulun penkille on hiukan eri asia. Moni aikuinen, joka on ollut työelämässä jo tovin, hakeutuu joko omasta halusta tai sitten olosuhteiden pakosta takaisin koulun penkille.

Moni tässä tilanteessa kuitenkin miettii niitä samoja asioita, kuin

aikoinaan aloitetussa ammattikoulu- tai korkeakouluopinnoissa.

Nykypäivänä opiskelu palkkatyön ohella on tehty houkuttelevammaksi. Päätoimisen opiskelun sijaan kurssien sisältö koostuu muutamista kontaktitunneista ja monista itsenäisen opiskelun tehtävistä. Tämä kuitenkin vaatii paljon työskentelyä kotona työpäivän jälkeen, mikä on huomioitava opiskeluiden jatkoa harkittaessa.

Tunnen muutamia ihmisiä, jotka ovat lähteneet opiskelemaan aikuiskoulutuksen (nykyään nimellä monimuotokoulutus) amk-tutkintoa ja ylemmän amk:n tutkintoa. Päällimmäinen asia, mikä heillä on tullut esille on motivaatio. Opiskelu työn ohella vaatii energiaa ja aikaa. Aikuiskoulutus amk:ssa on sitä, että menee kontaktitunneille iltaisin työpäivän jälkeen. Ylemmässä amk-tutkinnossa kontaktitunteja on kurssista riippuen kerran kuussa työpäivän aikana. Kummassakin on paljon itsenäistä työskentelyä, joten ajan hallinta on tärkeää. Aikuiskoulutuslinjalla amk-tutkinnon suorittanut ystäväni toisti usein, että aika ei tunnu riittävän mihinkään muuhun kuin työssä ja koulussa käymiseen. Viikonloput menivät tehtävien tekemisessä ja tentteihin lukemisessa. Tästä voi moni päätellä, kuinka kovaa sitoutumista työn ohella kouluttautuminen vaatii.

Koulunkäynti ja sen aloitus herättää mielikuvia jokaiselle erilaisilla tavoilla. Oli sitten kyseessä oman koulutustien aloittaminen, jatkaminen tai oman jälkikasvun koulun aloitus. Mikä on sinun muistosi siitä, kun aloitit koulusi? Olisitko valmis lähtemään jatkamaan opintojasi mikäli työtilanne sen sallii?

Säde Honkaheimo

Sienestys alkakoon Nyt kun marjakausi alkaa pikkuhiljaa olla lopuillaan, alkaa sienestys. Metsät täyttyvät ämpäreiden sijasta puukoreilla.

Sienet ovat kaupoissa yleensä kalliita joten jos tekee mieli sieniä niin suosittelen itse menemään sinne metsään ja keräämään. Teet säästöä ja samalla mielekästä puuhaa. Sienimetsälle on hyvä ottaa lapsetkin mukaan.

Tunnetuimpia sieniä ovat korvasienet, kanttarelli, herkkutatit ja rouskut.

• •

•

Suppilovahvero

Suppilovahvero on nimensä mukaisesti suppilon mallinen ja on helppo tunnistaa sen kellertävästä jalasta.

Sieni on melko pieni ja vaikea huomata. Kun yhden löytää, niin samasta kohtaa löytyy helposti rypäs. Tämä sieni kasvaa jo loppukesästä.

• • •

Muista poimia sellaisia sieniä jotka varmasti tunnet.

Sieneen kannattaa lähteä vähän pidemmälle maalle, kuin kaupungin läheisyyteen koska sienet kerää itseensä raskasmetalleja.

Poimi sienet kokonaisina. Mitä tuoreempi, sitä parempi maku Sienet kannattaa kerätä ilmavaan puukoriin kun muovipussiin tai ämpäriin.

Heti metsästä tultua on hyvä sienet putsata roskista ja hiekasta.

Valmista sienet tai säilö sienet mahdollisimman pian keräyksen jälkeen koska sienet pilaantuvat nopeasti.

Teksti: Hanna Wallgren

Kanttarelli eli keltavahvero

Yhteistyö ja sienikirja turvaavat sieniretken.

Helppo tunnistaa kirkkaan keltaisesta väristä. Ei ihmekään että tätä herkkua sanotaan metsän kullaksi. Kanttarellilla on pitkä kasvuaika kesäkuun alusta syksyn loppuun.

Herkkutatti

Tämän herkun tunnistaa isosta paksusta lakista ja paksusta jalasta.

8 3 / 2 0 1 5 Töissä ja kotona

Ristikoista

Personal trainer Heidi Kanteen tarjoukset Logistiikan toimihenkilöille

HEIDIN MUKAAN

Yksilöllisen tarpeen mukaisesti räätälöidyt Personal Training -paketit

Liiton jäsenenä saat valmennuspaketeista tuntuvan, -15-30 % edun.

•

Ruokavalioremontti kerralla kuntoon, lisää virtaa ravinnosta 40 € paino, vartalonympärysmitat, ruokapäiväkirja, syömisen analysointi, uusi ruokavalio

•

Ruokavalioremontti 8 viikon seurannalla 100 €

•

PT-Paketti online, kesto 3 kk 200 € räätälöity, tavoitteellinen ruokavalio- ja treeniohjelma

•

PT-Paketti kesto 3 kk 275 € sis. myös mittaukset ja testit, henkilökohtaiset tapaamiset (5 krt)

Mistä ihmeestä tämän ajan parikymppinen nuori ristikoita täyttäessään voisi tietää ratkaisusanoja, jotka eivät ole historiallisesti tärkeitä. Frans Emil Sillanpää eli Taata kuuluu yleissivistykseen kuten myös Carl Gustav Emil Mannerheim ja Risto Ryti.

Historiantunneilla tuskin opetetaan esim. Suomen elokuvataiteen tähtiä.

Näyttelijät Emmi Jurkka, Siiri Angervo tai Leif Wager eivät sano nuorille mitään.

Aikoinaan työkaverini, innokas ristikontäyttäjä hänkin, puhkui suurta vihaa kun sen aikaisessa ristikossa vihjesanaan Hiltunen oli ratkaisu Isto, iskelmälaulaja, eikä kuvanveistäjä Eila Hiltunen.

Ristikonlaatijan iästä kertoo paljon se millaisia ristikoita hän laatii. Onko aika sitten mennyt meistä jo ohi, ei kai.

Nuorisolle on vaikeaa ratkaista jo parikymmentä vuotta sitten eläneitten henkilöiden nimiä saati sitten vuosituhannen puolivälin tunnettuja näyttelijöitä.

Tauno paloi autoon

Normaalilla yleistiedolla voi toki ratkaista paljon ja oppiihan sitä tehdessään, että astalo on ase ja Tauno Palon aisapari oli Ansa Ikonen.

Ehkä nuorempi sukupolvi vähitellen laatii ristikot, joissa ratkaisuna on Cheek, Elastinen, Janna ja Robin. Yrittäkäämme siis pysyä perässä, kohta koittaa nuorten aika ja pelinä toimii Angry Birds.

Leena Wickström

T:mi Heidi Kantee 045 630 58 08 heidinmukana@gmail.com www.heidinmukana.fi

MUISTATHAN, ETTÄ

Energisempi ja kevyempi olo!

liitto ja jäsenyhdistys järjestää alueellisia tapahtumia. Hyödynnä jäsenmaksusi ja osallistu tapahtumiin

TIESITKÖ, ETTÄ

Eläkeläisenä 8,50 €:n kuukausimaksulla (102 €/vuosi) saat matkavakuutuksen, kalenterin ja lehden. Pääset myös mukaan

www.facebook.com/ logistiikantoimihenkilot

kaikkiin yhdistyksen tilaisuuksiin, kuten kevät- ja syyskokouksiin sekä erilaisille jäsenhintaisille jäsenmatkoille.

9 3/2015

SYYSKOKOUS järjestetään la 14.11.2015 klo 13.00 Hotelli Seurahuoneella, Kaivokatu 12, 00100 Helsinki, helsinki.seurahuone@restel.fi Ennen kokousta tarjoillaan kahvit/teet ja suolapalaa klo 12.00 alkaen.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä kokoukselle mahdollisesti jätettävät esitykset.

Kokouslounas tarjoillaan syyskokouksen jälkeen n. kello 14.00 alkaen.

Matkat korvataan halvimman matkustusmuodon kustannusten mukaisesti, matkalaskua vastaan.

Vaihtoehtoisesti voitte tilata junaliput VR-yrityspalvelusta, puh. 0307 23702 yritysmyynti@vr.fi .

Bussiliput suositellaan ostettavaksi itse ja perittäväksi matkalaskulla yhdistykseltä.

Ilmoittautumiset yhdistyksen sihteerille 3.11.2015 mennessä seppo.virtanen@dhl.com tai p. 0400 650 659.

Kaikki jäsenet Tervetuloa!

Hallitus

Jäsenyys ja jäsenedut

Liittymällä Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäseneksi liityt samalla myös Toimihenkilöliitto ERTOon. Jäsenenä saat tukea ja turvaa työelämääsi. Jäsenmaksu on siis pieni hinta turvallisuudestasi.

Jäsenmaksu on vain 1,55 % /kk bruttopalkastasi, kuitenkin enintään 45 €/kk. Sen lisäksi, että jäsenmaksulla saat liiton ja yhdistyksen palvelut käyttöösi, voit myös vähentää sen verotuksessasi. Aloillemme opiskelevalle jäsenyys on ilmainen. Täytä jäsenhakemuskaavake osoitteessa www. erto.fi/liittyminen/liittymislomake/

Yhteystiedot ajan tasalle

Jos sähköpostiosoitteesi tai muut yhteystietosi ovat muuttuneet, voit käydä päivittämässä yhteystietosi ERTOn sivuilla www.erto.fi näppärästi Weblyytin kautta.

Yhdistys ja liitto tiedottavat ajankohtaisista asioista pitkälti sähköpostilla, joten pitämällä yhteystietosi ajan tasalla varmistat viestien saannin.

Weblyytin kirjautumisohjeet löytyvät sisäänkirjautumissivulta.

Weblyytissä voit korjata tietojasi jäsenrekisterissä, tulostaa rekisteriotteen, maksaa jäsenmaksujasi, tehdä ilmoituksen palkattomasta ajanjaksosta ja tulostaa jäsenmaksu

Paikallistoimintaa Tampere-Pirkanmaa Sugar – Piukat paikat Tampereen Teatterissa La 21.11.2015 klo 14.30.

Syksyn suurmusikaali Sugar – Piukat paikat on valloittava sekoitus hullutuksia, iloa ja tarttuvia melodioita! Esitykset Tampereen Teatterissa päänäyttämöllä.

Logistiikan toimihenkilöt ry:n Tampereen paikallistoimikunta on varannut lippuja Sugar – Piukat paikat – musikaaliin lauantaille 21.11.2015 klo 14:30 näytökseen.

Nyt voit ottaa myös järjestäytymättömän työtoverisi mukaan tilaisuuteen!

Omavastuu jäsenille 30 € ja ei-jäsenille 52 € sisältäen lipun sekä väliajalla leivoskahvit. (kulttuuriseteleitä voi halutessaan käyttää) Omavastuu maksetaan yhdistyksen tilille OP: FI48 5541 2820 0208 74.

Varaathan paikkasi ajoissa, lippuja rajoitetusti.

Ilmoittautumiset 12.10.2015 mennessä.

Kai Holm: kai.holm(at)saunalahti.fi tai kai.holm(at) dachser.fi. Puhelimitse 050 4308 135. Myös Leena Järvinen: Leena.Jarvinen(at)dbschenker.com Tervetuloa mukaan!

-Paikallistoimikunta-

Helsinki-Uusimaa Päiväreissu Tallinnaan 31.10.2015 Kokoontuminen Katajanokan terminaalissa 31.10.2015 n. klo 10-10.30 Lähtö 31.10.2015 klo 11.30 Buffet-lounas klo 11.45 – 13.00 Saapuminen Tallinnaan klo 14.00 Tallinnassa vapaata klo 14.00-17.00 Lähtö Tallinnasta klo 18.00 Yhdistyksen infotilaisuus laivalla klo 18-19.

Saapuminen Helsinkiin klo 20.30 Risteilyn omavastuuhinta 25 € (normaalisti 54 €) Paikkoja varattu 40 jäsenelle.

Ilmoittautumiset 15.10.2015 mennessä: seppo.virtanen@dhl.com (nimi + syntymäaika).

Maksu yhdistyksen tilille: FI66 5541 2820 0208 41 + lisätietoihin: ”Tallinna 31.10.2015”.

Jos maksat useamman matkan niin ilmoita kaikkien nimet maksussasi.

Tervetuloa mukaan!

-Paikallistoimikunta-

10 3 / 2 0 1 5 Töissä ja kotona

Sulata kesäkilot – klisee vai täyttä totta Kesä tuli niin myöhään tänä vuonna, etten suostu vielä puhumaan syksystä.

Kuulun niihin ihmisiin, jotka melko pitkälti käyvät koko vuoden kesällä ladatulla auringon valolla.

Ihanaa loppukesän alkua Log Onin lukijoille! Hyvä ravinto ja liikunta antavat sitä lisäenergiaa ja auttavat pitämään mielen aurinkoisena.

Nyt voisikin kuvitella, että koska kesä oli lyhyt, ei kenellekään ole kertynyt niitä surullisen kuuluisia kesäkiloja. Mutta mitä ihmettä, samalla lailla se on makkara ja sidukka maistunut kylmemmälläkin säällä.

Mietimme, onko kesäkiloista kirjoittaminen jo niin nähty ja luettu juttu, mutta ei. Ei se taida olla. Samalla lailla tulee ne kilot joka kesä. Sitten niitä laihdutetaan pussikeittokuureilla. Sen jälkeen aletaan laihduttamaan sitä unelmien pikkujoulumekkoa varten ja syödään pelkkää näkkileipää ja vettä.

Pikkujoulun jälkeenhän tulee se iso Joulu, ja viimeistään loppiaisena pitää alkaa sulattamaan kinkkuja ja konvehteja mehupaastolla. Keväällä vedämme pääsiäisen tienoilla suklaamunaöverit ja viimeistään kesäkuun alussa alamme haaveilla siitä rantakunnosta.

Kamalasti laihdutusta ja nälkäkuureja. Kamalasti myös elämisen hankaloittamista ja luultavasti myös mielipahaa.

Tällaisilla jatkuvilla tai usein toistuvilla kuureilla emme pääse pysyviin tavoitteisiin, vaan syöksymme jojolaihduttamisen kierteeseen.

Mitä nopeammin pudotamme painoa, sitä enemmän häviää aina kropasta myös lihasmassaa. Ja mitä pienempi lihasmassa on laihduttaminen aina vaikeampaa ja vaikeampaa. Lihas kuluttaa levossakin energiaa, rasva pysyy kropassa ihan ilman ponnistelujakin. Jos olemme viisi kertaa vuodessa laihdutuskuurilla, ei kaikki ole sujunut oikein.

Nyt haluaisin sanoa kaikille: älä laihduta! Ikinä enää. Tai jos laihdutat, tee se nyt viimeisen kerran ja oikein! Miten se sitten tehdään?

• Syö oikein ja liiku tarpeeksi. Pelkällä liikunnalla ei pysty laihduttamaan vaan avainasemassa on se, mitä ja milloin mätämme suusta alas.

• Laita ateriarytmisi kuntoon.

• Syö laadukasta, prosessoimatonta ruokaa. Tarpeeksi.

• Juo paljon vettä päivän aikana.

Heidi Kantee on sipoolainen koulutettu personal trainer. www.heidinmukana.fi, Facebook-ryhmä: Heidin Mukana, s-posti: heidinmukana@gmail.com

•

Ole aktiivinen, mitä vähemmän istut tai makaat paikallasi sen parempi.

• Varmista itsellesi myös riittävä lepo. Aivot saavat energiaa unesta. Usein luemme iltayöstä tuon tarpeen väärin ja kuvittelemme aivojemme tarvitsevan muutaman meetvurstileivän ja kolajuoman.

Näin, helppoa. Vai eikö ole? Olisiko nyt hyvä hetki pysähtyä miettimään omaa hyvinvointia.

Huonoilla elintavoilla emme aiheuta pelkästään ylipainoa itsellemme, vaan saamme aikaan myös väsyneen, kärttyisän ja haluttoman olon. Välttämättä se ylipaino ei olekaan se ongelmista pahin.

Muistakaa, ettette ole näiden(kään) asioiden äärellä yksin.

Kootkaa ryhmä kasaan ja lähtekää yhdessä kohti energisempää loppuvuotta. Tulkaa rohkeasti mukaani!

Heidi

Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenenä saat enemmän!

11 3/2015

Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin: Ammattiliitot neuvottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittoja ei olisi, tuskinpa maksettaisiin asiallisia palkkojakaan.

OLISIHAN SE AIKA LIITTYÄ AMMATTILIITTOON. Mikäfiilis.fi

ammattiliittolaiset sak • akava • sttk

12 3 / 2 0 1 5 Töissä ja kotona

kolumnit sontiaisen isäntä Tomi Jannus Alankola, eräiden lähteiden mukaan Aho, syntyi Virtain Kurjenkylässä 23.9.1878, siis vaikeina aikoina. Voimakasrakenteinen ja aloitekykyinen poika kuitenkin oppi jo nuorena laivanrakentamisen salat. Sen ansiosta hänestä tuli Kanadassa melkein yhtä kuuluisa kuin eräistä jääkiekkoilijoista.

Tie laivanrakentajaksi oli karu ja kivikkoinen. Sen johti matkaan Atlantin toiselle puolelle, aluksi Minnesotaan, jossa nimi vähitellen vaihtui muotoon Tom Sukanen.

Alkaako jo tuntua tutummalta?

Seuraava vaihe oli kävellä tuhat kilometriä Saskatchewanin ruohotasangoille Kanadan puolelle. Siellä oli ahkerille työläisille kova kysyntä ja luvattiin hyvää elämää. Väkivahvaksi kasvanut Sukanen teki työnjohtajien mukaan rautateillä ainakin kahden miehen työt. Kun painavien ratakiskojen siirtelyyn tarvittiin normaalisti 3-4 miestä, Sukanen liikutteli niitä yksin - eikä paljoa jutellut muiden kanssa, teki vain, kun oli hyvä työpaikka. Siinä ohessa myös maanviljely tuli tutuksi. Alettiin jo olla lähellä 30-luvun taitteen ankeita lama-aikoja.

Tossua toisen eteen

Kun mies oli saanut asiansa mallilleen, oli aika kävellä takaisin Minnesotaan se sama tuhat kilometriä perheen noutoon. Vaimo oli kuitenkin menehtynyt kuumetautiin ja neljä lasta oli sijoitettu kasvatuskoteihin.

Sukanen löysi poikansa ja he lähtivät, ai-

van oikein, yhdessä kävelemään tuhannen kilometrin taivalta takaisin Kanadaan.

Muutama kilometri ennen rajaa viranomaiset kuitenkin kiinnostuivat parivaljakosta. He saivat selville, että poika oli kidnapattu kasvatusperheeltään ja estivät pojalta rajan ylityksen. Sukanen palasi farmilleen yksin. Suuttuuhan moisesta jo rauhallisempikin mies - että oman pojan ryöstö!

Niinpä Tom päätti rakentaa preerialla 1.200 km päässä lähimmästä merestä laivan, jolla purjehtisi Suomeen. Kun laivan osat alkoivat hahmottua, uteliaita riitti.

Jotkut pitivät miestä kylähulluna, toisille Sukanen murahti, että muutaman vuoden kuluttua tulee paha tulva. Siihen on hyvä varautua.

Tekohampaat teräksestä

Koska mitään ei ollut valmiina, Sukanen teki kaiken itse työkaluista alkaen. Kolmipyöräisen polkupyörän ja teräksiset tekohampaatkin taituri nikkaroi. Samoin höyrykattilan ja muut koneen osat. Tieto työn jäljestä alkoi levitä, ja kylähulluna pitävät jäivät nopeasti vähemmistöön.

Kun projekti oli edennyt kymmenisen vuotta, puuttui kohtalo peliin. Sukanen siirtyi autuaammille purjehdusvesille 1943, vain 65-vuotiaana. Laivan osat joutuivat hajalleen ja paljon myös katosi. Sitten eräs varakas taho päätti Sukasesta kuultuaan, että laiva on entisöitävä niin pitkälle kuin

mahdollista. Osia haalittiin kasaan ja mittavat talkoot tuottivat pian tulosta.

Nyt entisöity laiva on huiman kokoisen pioneerimuseon vetonaulana Moose Jaw´n kaupungin laidalla. Paikalle syntyi ensin pieni automuseo, joka vähitellen laajeni nykyisiin mittoihinsa, yli viiteenkymmeneen rakennukseen ja ties kuinka moneen tuhanteen esineeseen. Kun laiva tuli nykyiselle paikalleen vuonna 1972, alue sai nimen ”Sukanen Ship Pioneer Village Museum”. Myöhemmin myös laivanrakentajan maalliset jäännökset siirrettiin aluksen viereen. Molemmat saavat nyt levätä rauhassa ja tutussa seurassa.

Tuttu lippu liehumassa

Laivan sisäänkäynnin kupeella liehuvat Saskatchewanin ja Suomen liput. Kun museossa vieraili elokuun lopussa parikymmentä suomalaista asuntoautoilijaa, oli museon väki sen kunniaksi hankkinut uuden puhtaan lipun. Kunnioitusta herättävä huomionosoitus. Ja muillakin kuin suomalaisilla on hauskaa Sukasen laivalleen antaman nimen ansiosta. ”Sontiainen” kääntyy englanniksi lähinnä Dung Beetle´ksi.

Nimen perusteita kukaan ei ole osannut selittää, mutta Sukasen maine kovana puurtajana elää ja tunnetaan Keski-Kanadassa hyvin. Ja nyt laajemmallakin, sillä muutama vuosi sitten Sukasesta tehtiin elokuva, osuvasti nimellä Sisu.

Peter Geitel

Suomalaisryhmän asuntoauto pääsi poseeraamaan Tom Sukasen ”Sontiaisen” seuraan. Laiva preerialla on todellinen pioneerimuseon vetonaula.

13 3/2015

varapuheenjohtajalta

Kesäloman jälkeen Kesäloman jälkeen voi olla tunne: ”lyhyt” kesäloma takana ja pitkä kesän jälkeinen työvuosi edessä. Optimisti sanoisi: ”kesälomalla akkuja on ladattu ja nyt jaksaa hyvin seuraavaan lomaan asti.” Realisti huomauttaisi, että elämää on lomien välissäkin.

Kesäloma tuntuu varmaan jokaisesta meistä liian lyhyeltä ja joillekin paluu arkeen ja työhön loman jälkeen voi tuntua jopa ”välttämättömältä pahalta”. Itse pyrin näkemään ikävimmistäkin asioista niiden hyvät puolet, jonka jälkeen asiat eivät tunnukaan enää niin pahoilta vaan joskus jopa päinvastoin. Esimerkiksi loman jälkeen on mukava palata tuttuun ja turvalliseen työympäristöön, tavata työkaverit ja kuulla heidän lomanvietostaan.

Yleensä kaikki ovat hyvällä tuulella ja iloisia, vaikka valittavatkin loman loppumista. Tunnen, että työympäristössä on positiivinen ilmapiiri ja on jopa viihtyisää tehdä töitä. Loma on tehnyt tehtävänsä, kun työntekijät ovat rentoutuneita. Uskon myös työn tehokkuuden olevan usein korkeampi loman jälkeen, kuin ennen lomaa, joten myös työnantaja hyötyy onnistuneesta lomasta.

Tiedän myös kuuluvani siihen onnekkaaseen enemmistöön, jolla on työpaikka ja voin palata töihin loman jälkeen. Työttömillä ei ole lomaa.

Suomen kesä on lyhyt mutta sitäkin arvostetumpi. Meillä on neljä erilaista vuodenaikaa, joista kaikista voi nauttia. Syksyä pidetään usein ikävänä vuodenaikana mutta on monia asioita, joi-

ta voi tehdä vain nyt. Sienestys ja marjastus syksyisessä luonnossa ovat elämyksiä, joista voi nauttia. Itse ihailen syksyn luontoa ja ruskan värejä, joissa voin nähdä väripaletin jokaisen värin. Onneksi osan kesälomasta voi usein säästää syksyyn.

Kannustuksen ja motivoinnin kautta

Syksy on myös aikaa, jolloin työpaikoilla aletaan valmistautua seuraavaan vuoteen ja valmistellaan budjettia. Näin laman aikana kuulee enimmäkseen ikäviä ennusteita. Mielestäni on hyvä, että varaudutaan pahimpaan ja ennusteet tehdään realistisesti.

Ennusteet eivät kuitenkaan saisi muodostua uhkailuksi työpaikasta, koska epävarmuus vaikuttaa työviihtyvyyteen ja sen kautta myös tehokkuuteen. Uskon, että työntekijän kannustus ja motivointi ovat kaikista parhaimpia tapoja lisätä työn tehokkuutta.

Syksyllä myös usein aloitetaan uusia harrastuksia, kuten esimerkiksi kuntosali, urheilu, opiskelu ja erilaiset kurssit. Ammatilliseen kurssitarjontaan kannattaa tutustua myös Erton Emmaakatemian nettisivuilla. Sieltä kursseja voi ostaa itse jäsenetuhintaan tai pyytää työnantajaa päivittämään oma ammatillinen osaaminen.

Hyvää syksyä kaikille!

Jaana Ahokainen, varapuheenjohtaja

Liiton turvaa vuorotteluvapaallakin Olen iloinen, että olen yksi ERTO:n jäsenistä. Minulla on monta syytä iloon.

Parasta se, että luottamusmiehenä olen saanut sieltä paljon apua niin yt-neuvotteluissa, kuin muissakin vaikeissa tilanteissa. Ei ole tarvinnut selvitä yksin. Tästä iso kiitos Karo-Petterille ja muille ERTOn asiantuntijoille.

Olen myös todella tyytyväinen kun liittoon kuuluminen tuo minulle muun muassa jatkuvasti voimassaolevan Turvan matkavakuutuksen josta sainkin konk-

reettisesti hyötyä viime kesänä oltuani vuorotteluvapaalla.

Loukkasin käteni Kanariansaarilla ja kuten tiedätte, toimistotyössä (liikenteenhoitajana) käteni ovat minulle ne tärkeimmät työvälineet. Hakeuduin heti paikanpäällä hoitoon ja hoito jatkui vielä täällä Suomessa. Kaikki sujui hyvin. Yhden soiton ja hakemuksen täytön jälkeen ei tarvinnut kysellä eikä pyydellä mitään. Käsi hoidettiin kuntoon ja maksut hoituivat välittömästi. Vuorotteluvapaa loppui ja työt alkoivat.

Tunsin ja tunnen olevani Turvassa.

Juuri nyt valmistaudun MidNightRuniin, 10 km:n juoksuun, johon lähes koko

firmamme osallistuu. Tiedossa on yhdessä osallistumisen riemua ja liikkumista.

Elämä on!

Auli Porokka

14 3 / 2 0 1 5 Töissä ja kotona

Lomailkaa Himoksella!

Logistiikan toimihenkilöiden jäsenten käytössä on mökki Jämsän Himoksella. Kalustettu, 46 neliön mökki on toinen puoli pa-

me Anne Kivelältä, puh. 0400 539 994. Jos samalle viikolle on useita hakijoita, valintaan vaikuttaa aikaisempi vuokraus ja jäsenyyden kesto.

Hakemukset alaosan lomakkeella tai kotisivujemme kautta: www.logistiikantoimihenkilot.fi. Kotisivuilla näkyy myös mökin varaustilanne.

ritalotyyppisestä hirsimökistä. Mökissä on kaksi huonetta, sauna ja parvi.

Mökkiä vuokrataan ensisijaisesti Logistiikan toimihenkilöiden jäsenille. Työttömät ja eläkkeellä olevat jäsenemme saavat 20 % alennuksen halvemmasta viikkovuokrasta.

Viikot täytetään sitä mukaan kun hakemuksia tulee. Aina voi myös tiedustella

lopun vuokra-aika on perjantaista klo 16.00 sunnuntaihin klo 24.00. Viikonloppuhinta on 120 euroa, eikä siitä saa alennusta.

Varaus on peruttava mökkivastaavalle vähintään 14 vrk aikaisemmin. Muuten peritään 35 euron peruutusmaksu.

Niille, jotka eivät saa haluamaansa lomaviikkoa, pyrimme tarjoamaan jotain muuta vapaana olevaa viikkoa.

Mökkivuoron saaneelle ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Mukana seuraa vuokranmaksulomake ja toimintaohjeet.

Laaja valinnan kirjo Myös viikonloppulomia

mahdollisia varaamatta jääneitä tai peruutusviikkoja suoraan mökkivastaavaltam-

Mökkivaraus

Varaamatta jääneitä viikkoja ja peruutusviikkoja vuokrataan hakemuksesta kaikille ERTO:laisille.

Lomaviikko alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 24.00.

Jos varauksia ei ole koko viikoksi, niin mökkiä voi myös vuokrata viikonlopuksi. Viikon-

kirjemerkki

Nimi Lähiosoite

Himoksella voi viettää vapaa-aikaa vaikkapa pelaamalla golfia tai tennistä kesällä ja talvisin lasketellen. Hotelliin ja ravintolaan on mökiltä matkaa vain 300 metriä. Jämsään pääset kätevästi junalla tai linja-autolla. Omalla autolla pääsee aivan mökin pihalle saakka.

Lisätietoja; www.himos.fi ja Himoksen alueesta muuten; www.himoslomat.fi. Sivuilta löytyy myös Himoksen alueen kartta.

Tiedustelut vapaista viikoista; Anne Kivelä, puh. 0400 539 994 s-posti: anne.kivela@erto.fi

Postitoimipaikka puh.

Työpaikka

Logistiikan toimihenkilöt ry Anne Kivelä

Työtön (viim. työpaikka) Jäsenenä vuodesta Olin Himoksessa viimeksi Toivottu lomaviikko (ensisijainen ja vaihtoehdot) 1.

2.

3.

Hakalantie 20 as 7 29600 Noormarkku

Vuokra vaihtelee sesongin mukaan: viikonloppu 120 € vuorokausi 50 €

Viikot 40 - 48: 175 € 49 - 04: 210 €

15 3/2015

Log On -ristikko 3/2015, myös osoitteessa: www.logistiikantoimihenkilot.fi Ratkaisu 1/15

Täytä ja voita!

Lähetä vastaukset postitse 1.11.2015 mennessä osoitteeseen: Logistiikan toimihenkilöt ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Kuoreen merkintä ”sanaristikko”.

Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvomme 20 euron arvoisia palkintoja Nimi: Osoite:

tule emma-akatemiaan!

Tule syventämään ammatillista osaamistasi Emma-akatemiaan. Laadukkaita lisä- ja täydennyskoulutuksia järjestetään useilla paikkakunnilla.

Markkinoiden edullisimmat hinnat!

Koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki jäsenyydestä riippumatta.

Verkkokaupassa on näkyvissä täysi hinta. ERTOn jäsen: syötä ostoskorissa jäsenetukoodi, niin saat koulutuksesi jäsenhinnalla.

Koulutuksen hintaan kuuluu aina lounas.

Monipuoliset lyhytkoulutukset * ohjelmistoja (Excel, PowerPoint, GoogleDrive, Skype/Lync, Acrobat, PhotoShop, InDesign) * erilaisia talouskoulutuksia * suosittu työhyvinvointikortti * esimies- ja johtamistaitoja * esiintymiskoulutuksia * järjestötyön mestarikurssi * projektinhallinta * sosiaalisen median perusteet * verkkokaupan perustaminen Jäsenhinta koodilla ERTO2015emma * ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv * Muut 250 € + alv 24 %

Syventävät pitkät koulutukset (2-3 kk) Yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa: * Reskontrat taloushallinnossa ja arvonlisäverotuksen perusteet * Itsensä johtaminen * Sosiaalinen media, verkostot ja vaikuttaminen Jäsenhinta koodilla MARK2015emma * ERTOn jäsenet alkaen 800 €, sis. alv. * Muut alkaen 900-1200 € + alv 24 %

www.emma-akatemia.