Issuu on Google+

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti n:o 2| 2008  irtonumero 4 € www.vasemmistonuoret.fi/libero

seksuaalisuus


2

pää

Vasemmiston on vastattava, kun sille huudetaan Kuinka palauttaa pallo takaisin

kut puhuvat kriisistä, mutta toiminta-

meille pikemminkin puoli häviötä kuin

vasemmiston haltuun? Siinä polt-

tapojen muutokset eivät ainakaan vielä

puoli voittoa.

tava kysymys, jota useat yhteiskunnalliset pamfletit ovat viime aikoina käsitel-

näy päällepäin.

Vasemmiston tilaa pohtivien pamflet-

Olennaista on, keskitytäänkö puolu-

tien puheenvuorot ovat kriittisyydestään

leet. Lyhyen ajan sisällä ovat ilmesty-

eissa miettimään kannatuksen nosta-

huolimatta kädenojennus puolueille, jot-

neet tutkimusosuuskunta General intel-

mista vai politiikan asiakysymysten hal-

ka voivat halutessaan ottaa siitä opiksi.

lectin Vasemmisto etsii työtä, Hanna Kuu-

tuun ottamista. Itsetutkiskelun ohella

Toimintatapojen muuttaminen on vält-

selan ja Mika Rönkön toimittama Puolu-

kannattaa kääntää katse ulospäin. Uu-

tämätöntä vasemmiston pelastamiseksi.

eiden kriisi sekä Seppo Lindblomin Politiik-

det poliittiset avaukset eivät enää pit-

ka karkumatkalla.

kään aikaan ole tulleet vasemmistopuo-

oppia

lueiden, vaan uusien kansalaisliikkei-

konkretisoinnista. Vasemmisto etsii työtä

Teokset sisältävät ansiokasta ongelma-analyysia parlamentarismin ja vasemmiston kriisistä. Mukana on runsaasti puhdasta idealismia, jota tarvi-

den piiristä.

Myös uudet kansalaisliikkeet voivat puolueilta

jotain

tavoitteiden

-kirjan mukaan uudet liikkeet sekoittu-

Hyvinvointivaltion

puolustaminen,

vat puolueisiin ja muihin yhteiskunnal-

veronalennusten vastustaminen ja yri-

lisiin elimiin verkostoina, jotka pyrkivät

tysten yhteiskuntavastuun peräänkuu-

mullistamaan toimintamalleja ja ajat-

Pamflettien keskeinen väite on, että

luttaminen ovat vasemmiston ajaman

telutapoja.

taan, kun etsitään uusia ratkaisuja. parlamentarismin kriisi on ennen kaik-

tasa-arvon ehdottomia edellytyksiä. Re-

Puolueet ovat jo olemassa oleva raken-

kea vasemmiston kriisi. Politiikasta

toriikan tasolla vain kuulostamme siltä,

ne, jota verkostojen kannattaa hyödyntää muun toimintansa ohella. Halutessaan

suuri osa on ulkoistettu virkamiehille,

kuin roikkuisimme epätoivoisina jo ro-

ja demokratia on näennäistynyt. Kansa-

mutetuissa rakenteissa sen sijaan, että

puolueet pystyvät toteuttamaan uusia

laisten luottamus puolueisiin ja usko

vaatisimme epävarmuuden yhteiskun-

avauksia – mutta myös vesittämään ne.

omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on

taan uutta järjestystä ja pelisääntöjä.

Vasemmiston vastaukseksi kriisiana-

alhainen. Yritysten vaikutusvalta on

Tämä on kansalaisliikkeiden ja parla-

lyysiin eivät riitä latteat kannanotot,

suurempi kuin koskaan. Media säestää

mentaarisen vasemmiston merkittävin

joissa toimitaan oikeistoaaltoa tasapai-

uusliberalistista

ero.

vaihtoehdottomuutta

ja tekee politiikasta merkityksetöntä

nottavana vastavoimana. Sillä on eroa,

Vasemmistofoorumin

tutkimusjoh-

vaadimmeko me hyvinvointivaltion vii-

tajan Ruurik Holmin mukaan vasem-

meisten rippeiden säilyttämistä vai riit-

Tämä kaikki oli vasemmiston tiedos-

miston tulisi muokata yhteiskunnallis-

tävän korkeaa perustuloa.

sa, mutta heräsikö se hätätilaansa vasta

ta keskustelua sen sijaan, että vain rea-

epäonnistuneen

eduskuntavaalitulok-

goimme oikeiston ja virkamiesten aloit-

sen jälkeen? Puolueiden sisälläkin jot-

teisiin. Muuten kompromissitkin ovat

spektaakkelia.

veera nuutinen päätoimittaja veera@vasemmistonuoret.fi

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen Kustantaja: Libero ry Päätoimittaja: Veera nuutinen Ulkoasu: anna kalso Osoite: Viherniemenkatu 5 A, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 4264 Telekopio: (09) 7747 4270 Sähköposti: libero@ vasemmistonuoret.fi Kotisivu: http://www.vasemmistonuoret.fi/ libero ISSN 0783–6198 Painopaikka: waasa graphics, Vaasa / Painettu ympäristöystävälliselle paperille Tilaushinta 16 €, tukitilaus 20 €.

2

li be ro   2 | 08


teema: seksuaalisuus

Artikkelit

9 14

Kuinka kävi feministiselle aloitteelle? Kaksi näkökulmaa seksuaalisuuteen ja valtaan 22 Diplomaattilarppaajat ratkovat kansainvälisiä kriisejä 30 Tulipunainen rouva Salme Vuorinen 40 Vuokratyö tekijäänsä syö 41 Kolumni: Ulkomaalaispoliisia epäpolitisoidaan Kirjat 19 Taina Kinnunen: Lihaan leikattu kauneus 35 Hanna Kuusela ja Mika Rönkkö (toim.): Puolueiden kriisi – Puolueet ja uusliberalismi: mitä on tehtävä? Seppo Konttinen: Salainen pankkituki Vakiot 4 Järjestö Hear ry 5–11 Pikkuiset Apua, heterot valtasivat DTM:n! Judd Apatow ja uuskonservatiivinen komedia 6 Kähkiksen kulma Politiikan anatomiaa 8 Hyvä uutinen Turun valtaus säilyy 7 Vinkit 11 Valtamedia ja Uusisuomi.fi 21 Tulenantajat Jaana Kauppinen ja seksin ostokielto 36 Kourallinen filmiä Matti Rämö Thessalonikin dokumenttifestivaalilla 37 Ajattelija Esittelyssä David Harvey 38 Protestilaulaja Kathleen Hanna 42-45 Vasemmistonuoret 42 Symington: Yhtä tyhjykän kanssa 43 Miiku Lehtelä: Harju

12 28 16 32 20 34 24 VIIMEIN MAHDOLLISTA? LIBERO HIILLOSTAA VASEMMISTOLIITON EDUSKUNTARYHMÄÄ ADOPTIOLAISTA.

KÄHMÄKÄPÄLÄT IRTI! FEMINISTINEN ITSEPUOLUSTUS KITKEE SUKUPUOLISTA HÄIRINTÄÄ VERBAALISESTI.

PORNOSTA TULI VALTAVIRTAA. ÄÄNESSÄ AIKUISVIIHTEEN TUTKIJA, KATSOJA JA TEKIJÄ.

VAIHTOEHTOJA JULISTAMISELLE. LUOVA AKTIVISMI KUKKII TURUN KADUILLA.

VEGAANIDANDY YHDISTÄÄ ETIIKAN JA TY YLITAJUN. LIBERON HAASTATELTAVANA ESSEISTI ANTTI NYLÉN.

PAMFLETTIBUUMI. YHTEISKUNNALLISET KIRJASARJAT TEKiVÄT PALUUn.

TYÖN SANKARI VAI PARTAFILOSOFI? TESTAA MILLAINEN VASEMMISTONUORI OLET.

Veera Nuutinen

Kansi: Federica Seneghini

Mediatutkija Susanna Paasosen mukaan pornoa tutkittaessa täytyy unohtaa moralismi.

lib e ro   2 | 08

3


4

pikkuiset

  järjestö

Linjattoman poikkitaiteellinen Hear Kaupallisten asemien ja niiden yksitoikkoisten soittolistojen dominoidessa radioaaltoja vaihtoehtoisten nettiradioiden suosio kasvaa. Yhteisöllinen internet tarjoaa mahdollisuuden radio-ohjelmien tekemiseen ympäri maailmaa, eikä siihen tarvita kiinteitä studioita. Kotimaisen vapaan radiotoiminnan edelläkävijä on Hear ry:n pyörittämä Radio Hear. Hear ry perustettiin syksyllä 2006 kokoamaan yhteen sen takana olevan joukon puuhaamia poikkitaiteellisia aktiviteetteja ja kehittelemään uusia. »Hear on löyhä rakennelma ja yhteisö, jonka sisällä ja kanssa voi elää itselleen ehkä sopivampaa elämää kuin sen ulkopuolella. Jonkinlainen koti ja ystävä se ainakin itselleni on», kuvailee Hear ry:n puheenjohtaja Kyösti Ylikulju. Radio Hearin ohjelmat muistuttavat joskus enemmän äänitaidetta tai culture jamming-performanssia kuin perinteistä radiolähetystä. :D-dokumentit ovat »sensuroimattomia dokumentteja tästä ajasta, jotka pyrkivät tuomaan esiin asioita, ilmiöitä ja tapahtumia, joita valtamedia ei huomaa». Musiikkiohjelma Nitrodisko »tarjoilee salaiset akilleen kantapääsi gaydiskosta, eurohumpasta, trash-iskelmästä, ruikut-

››

tavista pissiksistä ja muusta elimiä liikuttelevasta sekä raportoi tuoreeltaan polttavista tapahtumista peilipallon tällä puolen». »Tätä ei oikein voi tehdä elannon vuoksi, tosin hyvänä kouluna se on monille toiminut. Toimeentulonsa voi hankkia vaikka muualta vastaavista hommista», Ylikulju sanoo. Vuorovaikutteinen radio

Hear toimii myös aktiivisena tapahtumajärjestäjänä. Linnunlaulupubi-klubia on järjestetty Jyväskylässä ja Rovaniemellä noin puolitoista vuotta. Yhteensä tapahtumia on ollut yli sata. Jokaista klubia ja tapahtumaa voi myös kuunnella Radio Hearista suorana lähetyksenä. Uusi teknologia mahdollistaa radion lähettämisen oikeastaan mistä tahansa missä on nettiyhteys – lähetyksiä on kuultu suorana baareista, puistoista ja junasta. Jyväskylässä keväällä tapahtuneen talonvaltauksen aikana Radio Hear oli paikalla ja raportoi tapahtumista suorana. Radio- ja klubitoiminnan lisäksi Hear ry julkaisee uutta, kiinnostavaa ja teostovapaata musiikkia Hear Recordsilla ja ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa tekijänoikeuksista. Jär-

jestö ylläpitää nettisivustoja ja wikisanakirja Hearpediaa, joka tarjoaa tilaa asioille ja ajatuksille. Hear on vaihtoehto, joka kasvaa hitaalla, pehmeällä tahdilla. Se ei asetu vastaan, vaan ottaa mukaan. Ylikuljun mukaan on pääasia, että niin ohjelmien tekijöillä kuin siihen osallistuvillakin on hauskaa. Ei haittaa, vaikka radiolla olisi vain yksi kuuntelija tai tapahtumassa viisi osallistujaa. Asiat tulee tehdä niin kuin itse haluaa ne tehdä, ei niin kuin muut olettavat. »Hearissa kukin saa olla ihan omilla periaatteillaan. Yksi yhteinen, tai ainakin yleinen, lähtökohta on ehkä epäkaupallisuus. Elämän ei tarvitse väkisin olla hirveää, eikä itseään täydy aina vain myydä. Tavoitteena on tarjota ihmisille turvapaikka, jonka suojissa voi toteuttaa luovia tai vähemmän luovia visioitaan», hän muotoilee. Radio Hearin musiikillisen linjan yhdistyksen puheenjohtaja määrittelee seuraavasti: »Ei ole linjoja, kukin tykkää mistä haluaa ja soittakoon mitä haluaa. Jos ei kelpaa, niin alapa lähettää itte.» n › › http://www.hear.fi › › http://www.myspace.com/hearrecords

Milla Kuusela, Henri Kurko

Uula Kontio

Hear ry:n puheenjohtaja Kyösti Ylikulju ja toiminnanjohtaja Antti Örn Bar Vakiopaineessa.

4

li be ro   2 | 08


pikkuiset

5

Pohjoismaiden suurimman homoyökerhon ulkopuolella kiemurtelee jono, jonka asiakaskunta näyttää samalta kuin missä tahansa yökerhossa. Aiemmin selkeää pesäeroa pitäneet homot ja heterot ovat sulautumassa uudeksi sukupolveksi, joka juhlii saman katon alla. Heteropiireissä turvattomuutta kokeneet lesbot ja homot ovat hieman varpaillaan, kun yhteiskunnan vapautunut ilmapiiri ja huhut kaupungin villeimmistä bileistä ovat saaneet seksuaalienemmistön löytämään homoyökerho DTM:n ovenkahvan. DTM:n manageri Markku Valtanen ei usko entisen homoravintola Lost&Foundin

kohtalon hiipivän kulman takaa Iso-Roballe. Hänen mukaansa kaikki ovat ravintolaan tervetulleita, mutta ohjelmatarjonta valitaan jatkossakin homojen näkökulmasta. Asiakkaat ovat tietoisia, että DTM on ensisijaisesti hlbt (homo-, lesbo-, bi-, trans-) -ravintola. »Me turvaamme jokaisen oikeuden olla oma itsensä, kunhan he sallivat saman myös muille», Valtanen muistuttaa. Samoilla linjoilla seisoo myös naisten ohjelmallisia L-World -iltoja DTM:ssä järjestävä Kristiina Puukko: »Minusta on hyvä asia, että hlbt-ihmisten heterokaverit ovat tervetulleita sa-

Anna on Liberon uusi ulkoasuvastaava

mattikorkeakoulusta vastavalmistuneen medianomin opinnot painottuivat graafiseen suunnitteluun ja valokuvaukseen. Aikaisemmin hän on tehnyt niin kuvitustöitä, valokuvausta kuin lehden taittoakin. Liberon ulkoasuvastaavaa kiehtoo ennen muuta vastamainonta. »Valitsin mainontaan ja kaupallisuuteen liittyvän alan puhtaasti vastarannan kiisken näkökulmasta. Halusin oppia visuaalisia koukkuja, jotta voisin hyödyntää taitojani toisaalta mainonnan valtaa vastaan, toisaalta mainostamaan todellisia asioita.» Tarkkaavaisimmat lukijat lienevät huomanneet Liberon ulkoasussa tapahtuneen jo nyt pientä viilausta. Kokonaan uudistunut ulkoasu esitellään ensimmäisen kerran syksyllä. »Libero on todella tyylikäs lehti, eikä

››

Tämänkin Liberon ulkonäöstä vastaa Anna Kalso, 23. Helsinkiläinen Kalso aloitti lehden ulkoasuvastaavana keväällä Liberon ja Vasemmistonuorten pitkäaikaisen graafikon Tuukka Rantalan siirryttyä vanhempainvapaalta muihin tehtäviin. »Ensimmäinen lukemani Libero sai minut paitsi liittymään Vasemmistonuoriin, myös kiinnostumaan lehden taitosta. Päätin jo silloin, että tätä tehtävää pitää hakea, jos vain tilaisuus tulee eteen. Nyt ensimmäisen numeron valmistuttua olen edelleen yhtä innoissani», Kalso kertoo. Kalson työ ulkoasuvastaavana alkoi Venäjä-numeron 1/2008 teosta. Laurea-am-

››

maan baariin viettämään iltaa.» Puukko nostaa esiin myös paljon pyöritetyn aiheen: lesbojen oman baarin, jolle varmasti olisi kysyntää. Miehille Helsinki on paikkoja puolillaan. Kaisaniemen iltojen hiljentyessä ja DTM:n naistenklubi Hehkun harventuessa kuukausittaiseksi on tarjontaa piristämään ponnistanut L-Worldin ohella myös Kallion Pacificossa järjestettävä I <3 Lesbians -klubi. Klubin takaa löytyy porukka, joka kyllästyi valtavirtamusiikkiin ja kalliisiin sisäänpääsymaksuihin. Yksi pyörittäjistä, Marjo Pipinen, tiivistää klubin idean: »Halusimme tuoda oman klubimme tähän saumaan paitsi lisäämään tarjontaa, myös monipuolistamaan sitä. DTM on minusta kuitenkin ensisijaisesti homoklubi, ja naisena siellä on usein jossain määrin ulkopuolinen olo.» Muuten Pipinen komppaa Valtasta ja Puukkoa: »Se, että klubille voi tuoda miespuolisen ystävänsä, tai että myös transihmiset voivat ehdoitta kokea olonsa tervetulleiksi, on tärkeää.» n › › I <3 Lesbians Ravintolalaiva Wäiskissä 26.7.

Tiia Suorsa

sen ulkoasu kaipaa suurempia muutoksia. Mutta ihan vain uusien tuulien tähden jotakin kyllä tulee tapahtumaan», Kalso paljastaa. n [Libero]

federica seneghini

taru kivinen

Iik, heteroita!

lib e ro   2 | 08

5


6

pikkuiset

Judd Apatow ja uuskonservatiivinen komedia

Superbadin nörttikolmikko valmistautuu illanviettoon. Christopher MintzPlasse (vas.), Jonah Hill ja Michael Cera tutkivat väärennettyjä henkkareita.

6

li be ro   2 | 08

si idylliksi, kun oikea nainen löytyy. Samalla rikkoutuvat miesten keinotekoiset perheet, heidän miespuolisten friikkiystäviensä piirit. Tämä esitetään hyvänä asiana. Edellisen lisäksi Apatow’n elokuvien loppuratkaisuja yhdistävät jännittävän sovinnaiset opetukset. 40 vee ja neitsyen Andy onkin lopulta onnellinen säästäessään itseään avioliiton auvoon. Paksuna-elokuvassa ei juuri abortista puhuta, ja lopussa syntyvä vauva on avain onneen. Superbadin poikien monipolvinen viinanhakureissu onnistuu, mutta humalassa onkin kurjaa, ja unelmien tyttöjen kanssa vehtaaminen onnistuu vasta selvin päin. Apatow’n räävittömien komedioiden keskiössä piilottelevat yllättävän perinteiset ajatukset siitä, minkälaista on hyvä elämä. Jos hänen elokuviensa loppuratkaisuja vertaa vaikkapa oman aikansa komediaklassikon Delta-jengin (1978) finaalin kaiken hävittävään anarkismiin, Apatow’n elokuvien suosio voi kertoa omaa tarinaansa muutoksesta yhteiskunnan arvoissa. n ›› Superbad ilmestyi DVD:llä Suomessa maaliskuussa.

Otto Sinisalo

KÄHKIKSEN KULMA

politiikan anatomiaa Kun Kanerva pulpahti ulos Vanhasen kakkosesta ja Katainen tunki tilalle Stubbin, kävi entistä selvemmäksi kokoomuksen tavoite antaa politiikalleen kasvot. Eduskuntavaaleissa aloitettiin korvilla, nyt tulivat hampaat, ja nenäänsähän kokoomus on kasvattanut tasaisesti koko hallituksessa olon ajan. n

Tällä palstalla Vasemmistonuori Mikko Kähkönen kertoo kiistattomia totuuksia.

buena vista international

Tosirakkaus odottaa! Abortti on murhaa! Selvin päin on kivempaa! Kirkon nuorisotoimen iskulauseita vai uuden yhdysvaltalaisen komedian teemoja? Uuden yhdysvaltalaisen kreisikomedian tähtinimiin kuuluu taitava Judd Apatow, joka on ohjannut menestyselokuvat 40 vee ja neitsyt ja Paksuna sekä tuottanut luottonäyttelijänsä Seth Rogenin kirjoittaman nuorisokuvauksen Superbad. Apatow’n erottaa muista amerikkalaisista komediantekijöistä edukseen humanismi. Vaikka hänen elokuviensa päähenkilöt ovat yhteiskunnan näkökulmasta syvästi viallisia, Apatow on häviäjien puolella. Hän ymmärtää luusereita, oli kyse sitten 40 vee ja neitsyen sosiaalisesti rajoittuneesta nimihenkilöstä, Paksuna-elokuvan epähuomiossa isäksi päätyvästä hörhöstä tai Superbadin hyväksyntää etsivistä nörttipojista. Näitä rakastettavia mutta monin tavoin kyvyttömiä väliinputoajamiehiä määrittää heidän ongelmallinen suhteensa naisiin, jotka lopulta pelastavat heidät. Elokuvat antavat ymmärtää, että hylkiöiden päämäärätön mutta toisaalta viattoman huoleton elämä muuttuu keskiluokkaisek-

››


pikkuiset

7

  vinkit

LEVY

KIRJA

festivaali

Asa: Loppuasukas Roihis musika 2008

Antti Nylén: Vihan ja katkeruuden esseet Savukeidas 2007

Puntala-rock 25.–26.7. Lempäälä

Heinäkuun punkkivaroitus ­Räppärin profetia

Suomen ainoa oikea punk-festari Lempäälän Puntala-rock järjestetään 25.–26. heinäkuuta jo yhdeksättä kertaa peräkkäin. Festivaalin perinteet ulottuvat 1980luvulle, mutta vuodesta 2000 järjestäjänä on toiminut Lempäälän Karuselli (Leka) ry. Tuolloin yksi yhdistyksen aktiivien ensimmäisistä ajatuksista oli Puntala-rockin henkiin herättäminen. Nopeasti todettiin, ettei ole järkeä lähteä kilpailemaan yleisfestarisarjaan, vaan Puntala-rockin perinteitä päätettiin kunnioittaa ja pitäytyä punkhenkisessä musiikissa. Tärkein syy festivaalin järjestämiselle on hyvän musiikin ja festivaalin tarjoaminen. Mutta koska monille punk tarkoittaa myös do-it-yourself -estetiikkaa, on DIY-henki vahvasti läsnä myös Puntala-rockin järjestämisessä, vaikka siitä onkin jouduttu festivaalin kasvaessa hieman tinkimään. Silti Puntala on edelleen miellyttävän omaleimainen festivaali: kaikki tapahtuu saman alueen sisällä, meininki on rento, ja omat juomatkin saa viedä alueelle (ei lasipulloissa!). Tämän vuoden esiintyjälistaa ei ole vielä ulkomaisen pääesiintyjän osalta lyöty täysin lukkoon, mutta varmistuneista bändeistä ainakin suomipunkin veteraanit Widows ja Terveet Kädet tuskin kaipaavat esittelyjä. Bändejä on tulossa paljon myös ulkomailta, jopa Australiasta asti (Pisschrist). n

››

Asa jatkaa uudella levyllään siitä, mihin Terveisiä kaaoksesta jäi. Loppuasukas tuuttaa sivilisaation rappiota sellaisella voimalla, että arvoituksellisiksi kuvailtujen lyriikoiden perussanoma menee varmasti jokaiselle perille. Levy on rakennettu taitavasti Alkuasukas- ja Loppuasukas-biisien ympärille. Vierailijaksi on löydetty jopa runoilija ja shamanistinen dharmapummi J. K. Ihalainen. Hänen monotonisen saarnansa perään Asa räväyttää maailmanlopun ennusteensa niin vakuuttavasti, että kuulija ei voi kuin hiljentyä. Musiikillisesti levy on siirtymä yhä syvemmälle itäeurooppalaiseen ja balkanilaiseen kansanmusiikkiin, vaikka pohjimmiltaan onkin kyse räpistä. Hallitun kaaosmaista tunnelmaa tukee kirjava joukko Jätkäjätkät-bändin muusikoita, ja välillä touhu muistuttaa erehdyttävästi itäisten juutalaisten klezmer-musiikkia. Vaikka levyä ei ole tehty otsa rypyssä, tunkee lopunajan profetia teemallisesti läpi levyn. Yksinkertaistetusti levyn sanoma tiivistyy hienosti Davidism-kappaleen kertosäkeessä: Luomakunnan kruunun pläänit meni väärin/ ahneuden hinta ylös nousi stratosfääriin/ kasvihuonekaasukammiossa häärii/ ketunhäntä kaulalla pätäkkää käärii. n

››

Piikkinä lihassa Dandyismillä ja veganismilla ei ensi ajattelemalla luulisi olevan mitään yhteistä. Harvempi myöskään kutsuisi Pentti Linkolaa dandyksi. Antti Nylénin esikoinen, Vihan ja katkeruuden esseet, on suorastaan hykerryttävä kokoelma omaperäisiä ajatuksia, jotka liikkuvat sujuvasti solmion solmimisesta länsimaisen elämäntavan kritiikkiin. Aatteensa Nylén nimeää vegaaniseksi anarkodandyismiksi. Dandy ei merkitse Nylénille vaatteilla koreilevaa metroseksuaalia tai muuta hienostelevaa kerskakuluttajaa. Päinvastoin: dandy sanoo pontevan ein yltäkylläiselle kuluttamiselle ja haluaa siten erottua sekä keskiluokasta että sivistymättömästä rahvaasta. Parasta Nylénissä on se, ettei hän ole poliittisesti korrekti, vaan heittelee piikkejä useampaan suuntaan, ei vain niihin, joita on lupa vihata. Vaikka Nylénin viha ja arroganssi kohdistuvat erityisesti lihaa syövään heteromieheen, osansa saavat myös liberaalit humanistit ja keskinkertaiset kulttuurityöläiset. Nylénin kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä nauttiakseen siitä, kuinka hän sanan säilää käyttää. Häneen on pakko suhtautua vakavasti ja kunnioituksella. n

››

› › http://www.puntala-rock.com/

Olli Seuri

Katja Nissinen

Juho Pätäri

lib e ro   2 | 08

7


8

pikkuiset

Turun autonominen kulttuurikeskus säilyy Turun Jokikadulla, Aurajoen rannalla, vallattiin huhtikuussa talo autonomiseksi kulttuurikeskukseksi. Kaupungin häätökirje saavutti valtaajat pian, mutta jo muutaman päivän päästä tapahtui uusi käänne. Yllätys oli melkoinen, kun talolla kuultiin apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen näkemys valtauksesta. Hän ilmoitti valtaajien oleskelevan tiloissa laillisesti Jokikadulla aiemmin työskennelleiden taiteilijayhdistysten vieraina. Taiteilijayhdistysten vuokrasopimus on edelleen voimassa. Se päättyy vasta, kun taiteilijoille luvattu Pääskyvuoren entinen kasarmi saadaan kunnostettua. Avajaisviikonlopun aikana Jokikadulla järjestettiin Vapaan kulttuurin festivaali, jonka ohjelmistossa oli erilaisia työpajoja, esittävää taidetta, elokuvia ja keikkoja. Viikonlopun aikana tilassa kävi satoja ihmisiä.

››

8

li be ro   2 | 08

veera lehtola

  hyvä uutinen

»Juuri tällainen epäkaupallinen kulttuuritila Turusta on puuttunut», toteaa valtaaja Jonne Pohjois-Koivisto. Valtaajien pyrkimys on luoda pysyvä, avoin ja maksuton tila, jotta tulevassa kulttuuripääkaupungissa olisi elintilaa myös vaihtoehtoiselle kulttuurille. Nyt se näyttää mahdolliselta. Toimintaa on ollut jatkuvasti niin viikolla kuin viikonloppuisinkin. Tilan poikkitaiteellinen tarjonta muokkautuu toimintaan osallistuvien ihmisten ideoiden pohjalta. »Täällä on matala kynnys paitsi esiintyä myös osallistua. Voi tavata kavereita ja samalla organisoida tapahtumia.» Jonne lisää. Suomessa talonvaltaukset ovat tavanneet olla melko lyhytaikaisia. Kesän tullen autonomiset tilat ovat kuitenkin saamassa uutta tuulta siipien alle. Helsingissä entinen Viirus-teatterin rakennus Rajasaaressa on luvattu valtaajien käyttöön elokuun loppuun asti. n › › http://autonominenkulttuurikeskus.blogspot.com

Ve e ra Le h to l a


9

pikkuiset

Sanoista tekoihin – mitä kuuluu feministiselle aloitteelle? ›› Alkuvuoden kohu seksuaalisesta häirinnästä eduskunnassa nostatti keskustelun, jossa vihjaileviin puheisiin puuttujat haluttiin leimata tosikoiksi. Myöhemmin naistutkimuksen kritisoinnista tuli Helsingin sanomien mielipidesivuilla yleistä kansanhuvia. Poliittiset nuorisojärjestöt eivät liene aivan väärässä väittäessään, että feminismi-sanalla on Suomessa huono kaiku. Avoimesti feministisiksi tunnustautuvat järjestöt halusivat yli vuosi sitten nostaa keskustelua feminismistä. Kokoomus-, Vasemmisto- ja Demarinuorten, Vihreiden nuorten ja Svensk ungdomin alulle panema Feministinen aloite sisältää 14 tavoitetta, joilla kohentaa sukupuolten tasa-arvoa Suomessa. Aloite pyrki ottamaan huomioon perinteiset tasa-arvokysymykset, kuten naisten aseman työelämässä, mutta osoittamaan myös ongelmia, jotka usein jäävät vähälle huomiolle feministisistä tavoitteista puhuttaessa, kuten huolen miesten syrjäytymisestä. Harmoninen yksimielisyys eri laitojen poliittisissa nuorisojärjestöissä on suoranainen feministin päiväuni. Mitä järjestöt todellisuudessa ovat saaneet aikaan, jotta aloitteen yleisluontoiset tavoitteet konkretisoituisivat?

Omat toimintatavat syyniin

Vihreissä liikkeelle halutaan lähteä omasta järjestöstä. Vihreiden nuorten liittokokouksissa varmistetaan puheenvuorojärjestyksen avulla, että ääneen pääsevät tasaisesti niin miehet kuin naisetkin. »Olemme aiemmin tehneet puolueelle aloitteen sukupuolivaikutusten arvioinnista heidän omassa toiminnassaan», kertoo Vihreiden nuorten puheenjohtaja Laura Nordström. Järjestön sisäinen tasa-arvosuunnitelma on tekeillä vihreiden lisäksi Vasemmistonuorilla, ja Svensk ungdom aikoo tarjota

kunnallisvaaliehdokkailleen mahdollisuuden tasavertaisuuskoulutukseen, joka toteutetaan yhdessä naisjärjestöjen kanssa. Järjestöt korostavat patistelleensa kansanedustajia toimiin erityisesti vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi työnantajien kesken. »Olemme ajaneet asiaa rkp:n puoluekokouksessa, ja puolue on ehdottanut 18 kuukauden vanhempainloman mallia. Siitä isä olisi kotona vähintään kuusi kuukautta», Svensk ungdomin puheenjohtaja Minna Lindberg kertoo. Yksimielisyys asian painoarvosta herättää kysymyksen, mikseivät uudistukset jo toteudu. Kokoomusnuorten puheenjohtaja Teppo Leinosen mukaan kyse ei ole poliittisen tahdon puutteesta: »Vaikka tahtoa löytyykin, yksimielisyyttä käytännön toteutuksesta ei ole.» Sukupuolikysymyksiä vai ei?

Eduskunnassa rakoileva yksimielisyys ei ole aivan särötön myöskään nuorisojärjestöjen välillä. Maahanmuuttajanaisten kotoutumisen vaikeudet jakavat näkemyksiä. Kokoomusnuorissa asiaa ei haluta tarkastella ensisijaisesti sukupuolikysymyksenä. »On huolehdittava yhtä lailla sekä miesten että naisten kotoutumisesta», sanoo Leinonen ja korostaa kielenopetuksen lisäämisen tärkeyttä. Demarinuorten puheenjohtaja Heta Välimäki ei näe asiaa sukupuolineutraalina. »Kotoutuminen vaatii erikseen naisille suunnattua koulutusta usein jo naisten oikeuksista lähtien.» Svensk ungdomin Lindberg haluaa luoda maahanmuuttajanaisille omia verkostoitumismahdollisuuksia erityisesti kunnallistasolla. »Esimerkiksi naisten vuorot uimahalleihin.» Entä järjestöjen oma puuttuminen

suoraan yksittäisiin ongelmiin? »Vasemmistonuoret on tehnyt kannanoton sosiaalitoimistojen sukupuolittuneista käytännöistä», kertoo puheenjohtaja Jussi Saramo. »Joissakin kunnissa miestä pidetään edelleen perheen päänä ja esimerkiksi ilmoitukset tuista osoitetaan perheessä miehelle, vaikka tuen saaja olisi nainen, mikä on täysin järjetön käytäntö.» Välimäkeä huolestuttaa nimenomaan miehiä koskeva, jo varhain alkava syrjäytymiskehitys. »Oppivelvollisuusiän nostaminen voisi olla yksi ratkaisu syrjäytymisen ehkäisyyn.» Hänen mukaansa ongelmien syyt ovat syvällä yhteiskunnan rakenteissa ja sukupuolirooleissa. »Niiden purkaminen ei ole helppo tehtävä, mutta siihen tulisi pyrkiä.» n Heta Nuutinen

lib e ro   2 | 08

9


10

puheenjohtaja

Hyvän ja pahan akselit Yhdysvaltain

hyvä

presidentti

yrittää poistaa pahuuden maailmasta. Valtiotasolla taistelu käydään

elan kanssa. Etelä-Amerikassa arvostetaan sitä, että Kuuba tarjoaa kaikille kansalaisilleen terveydenhoidon ja kou-

»demokratioiden» ja »pahan akselin» vä-

lutuksen ja jopa lähettää tuhansia lää-

lillä. Vaikka nykyistä Yhdysvaltain pre-

käreitä

sidenttiä ei enää juuri kukaan ota vaka-

maihinsa.

vasti, hänen ajattelullaan on yllättävän monien tuki.

auttamaan

köyhiin

naapuri-

Yhdysvalloissa taas Kuuba on nimetty pahuuden akseliin kuuluvaksi »rois-

Suomessa etenkin oikeis­ton piirissä

tovaltioksi», koska sitä johtaa vääränlai-

hellitään yhä ajatusta siitä, että Yhdys-

nen diktatuuri. Aiempi Yhdysvaltain tu-

valtain ja sen käsikassaran Naton toi-

kema diktatuuri oli jostain syystä »hyvä

minta maailmalla on moraalisesti oi-

diktatuuri», vaikka kuubalaisille itsel-

keutettua jonkun ylevämmän ajattelun

leen se olikin kauhistuttava.

perusteella. Yhdysvaltain presidentti on

Joskus diktatuuri saattaa muuttua

itse kertonut saaneensa hyökkäyskäs-

hyvästä pahaksi aivan huomaamatta,

kyn peräti jumalalta.

kuten kävi Irakissa. Hyvä diktaattori

✖ H Y V I N H A R V O I N K U K A A N TA I M I K Ä Ä N O N O I K E A S T I » PA H A ». E H K Ä PÄ A B S O L U U T T I S TA H Y VÄ Ä K Ä Ä N E I O L E .

On vaikea kiistää joidenkin valtioi-

Saddam Hussein sai Yhdysvalloilta po-

On liian helppoa ajatella, että kokoo-

den oikeutta toimia maailmanpoliisina,

liittista tukea, rahaa ja aseita samaan

muspoliitikko on »paha», kun hän ajaa

jos niiden asema moraalisena auktori-

aikaan, kun syyllistyi kurdien massa-

rikkaiden etua köyhien kustannuksella

teettina on ikuisesti turvattu huolimat-

murhaan. Öljy virtasi kuitenkin oike-

ja epätasa-arvoa yleisen hyvinvoinnin

ta siitä, mitä ne tekevät. Vielä vaikeam-

aan suuntaan.

kärsiessä. Vähän vaikeampaa on kaikki-

paa minun on kiistää jumalallinen oi-

Jossain vaiheessa Husseinista tuli

en kokoomuksen äänestäjien leimaami-

keutus, kun en itse ole jumalan kanssa

paha diktaattori, ja oikeamielisten de-

nen pahoiksi. Voi tietysti ajatella, että

päässyt juttusille. Ihmetyttää tosin,

mokratioiden oli pakko hyökätä maahan

osa heistä on vain tyhmiä tai muuten

miksi se jumala on vaikkapa Lähi-idässä

demokratian nimissä.

harhaanjohdettuja.

kaikkien osapuolten puolella ja samalla kaikkia vastaan.

Terrorismiakin on hyvää ja huonoa.

Kaikkien oikeistolaisten pahaksi lei-

Hyvää terrorismia tosin kutsutaan va-

maaminen ei kuitenkaan kestä tarkas-

Samalla kun maailmanpoliisivaltiot

paustaisteluksi. Kun Osama Bin Lade-

telua. On hämmentävää huomata, kuin-

sotivat yhtäällä demokratian puolesta

nin terrori hyödytti Yhdysvaltain intres-

ka usein tapaa älykkäitä oikeistolaisia,

pahaa vastaan, ovat samat valtiot jo vuo-

sejä, hänen vapaustaisteluaan tuettiin

joiden arvopohja vaikuttaisi olevan poh-

sikymmenten ajan tukeneet toisaalla

rahallisesti ja aseellisesti. Kun hyökkä-

jimmiltaan melko inhimillinen.

diktatuureja demokratiaa vastaan. Il-

ysten kohde vaihtui, tuli hänestä pian

meisesti vaikkapa Chilen tai Guatema-

maailman pahin ja vaarallisin terroristi.

lan demokratiat olivat »pahoja demokra-

Joskus me vasemmistonuoretkin kut-

tioita», ja niihin perustetut veriset dik-

summe puolitosissamme toisia »hyvik-

täysin selvää, että vasemmistolainen politiikka on paitsi oikeudenmukaista, se

siksi» tai »pahiksiksi». Vähänkään vaka-

on osoittanut toimivuutensa myös käy-

Pahuus ja hyvyys ovat maailmanpoli-

vammin puhuttaessa sellaista täytyy

tännössä. Ei kuitenkaan pidä alkaa tuntea ylemmyyttä. Se johtaa harhaan. n

tatuurit »hyviä diktatuureja». tiikan käsitteinä suhteellisia. Demo-

kuitenkin ehdottomasti välttää. Hyvin

kraattisesti valittu Venezuelan presi-

harvoin kukaan tai mikään on oikeasti

dentti katsoo Kuuban olevan osa »hyvyy-

»paha». Ehkäpä absoluuttista hyvää-

den akselia» yhdessä Bolivian ja Venezu-

kään ei ole.

10 li be ro   2 | 08

Itselleni ei vielä ole selvinnyt mikä tekee ihmisestä oikeistolaisen. Minulle on

J u ss i S a r a mo Vasemmistonuorten puheenjohtaja jussi@vasemmistonuoret.fi


11

p i k k u i s e tp i k k u i s e t

Valkoisen Suomen airut

Asetelma oli suorastaan kiihottava.

Uusisuomi.fi ei salli keskustelua, jossa

Tunnustettu ammattitoimittaja ja yksi

vähätellään taistolaisliikkeen ja Neuvos-

maamme rikkaimmista ihmisistä ostaa

toliiton jatkuvaa uhkaa Suomen vapau-

kulttuuriporvariston vanhasuomalaisen

delle ja länsimaiselle yhteistyölle. Strani-

Internet on julkaisukynnystä ma-

lehtibrändin ja ilmoittaa tekevänsä siitä

us sai lähteä. Huhtikuun alusta lukien

daltanut väline, jonka sisällön

jotain uutta. Kenties maahamme syn-

myös Relander on lopettanut Usarissa.

herruudesta kamppailevat pornografia

tyisi liberaalin keskustaoikeiston sini-

ja äärikansallismielisyys. Satamiljonää-

vihreä versio Voima-lehdestä?

Toisaalta Raimo Ilaskiven mielipuolinen näkemys Uralin perhonen -elokuvasta sai luvan päästä esille. Linja on siis valittu:

ri Niklas Herlin ja päätoimittaja Mark-

Mitä saimme? Muistellaanpa Horati-

ku Huusko päättivät laventaa media-

usta, joka varoitti mahtipontisten lupa-

kenttää keskittymällä vaihtoehdoista

usten rikkomisesta. »Vuoret ovat synny-

Gustav Hägglund, ovat paljastaneet fil-

jälkimmäiseen.

tystuskissaan, syntyykin vain nauretta-

misuunnitelman sisältävän samoja ai-

va hiiri.»

neksia kuin punaisen armeijan sota-ai-

Toukokuussa 2007 Herlin osti sitoutu-

»Asiantuntijat,

viimeksi

kenraali

mattomaksi itseään kehuvalta Alma Me-

Herlinin ja Usarin jylhistä korkeuksis-

kaisten, Mannerheimia solvanneiden

dialta Uuden Suomen immateriaalioikeu-

ta olisi voinut odottaa muutakin kuin

propagandafilmienkin. Näinkö todella

det. Kansallisen Kokoomuksen ex-ää-

valkopestyä vapaussotahehkutusta ja ul-

on? Tällaisen, Suomen Marsalkan muis-

nenkannattaja ja yksi maamme histori-

komaalaiskammoa.

toa häpäisevän elokuvan puuhaajien

Julkaisun avustajakaartissa oli – ja on

päät on kuvaannollisesti sanoen asetet-

toki yhä – jokunen ei-äärioikeistolainen

tava pölkylle ja mediassa koko kansan

Me sisällöntuottajat ja medianarkka-

kynäilijä. Valitettavasti Herlinin ja pää-

nähtäväksi; maan historian oikean kir-

rit olimme innoissamme. Herlin oli ai-

toimittaja Huuskon lupaukset kolum-

joituksen ja sen merkkihenkilöitten

emmin ollut perustamassa Teos-kustan-

nisti-bloginpitäjien

mielipiteenvapau-

kunnian turvaamisen vuoksi.» (Raimo

tamoa eikä muutenkaan tyhmän mie-

desta unohtuivat sillä hetkellä, kun

Ilaskivi: Mannerheimin häpäisijöitten

hen maineessa. Jukka Relanderin nimi

Pentti Stranius erehtyi omassa blogis-

päät pölkylle! Uusisuomi.fi, 25.2.2008) n

keikkui Huuskon rinnalla. Tämähän on

saan olemaan jyrkästi tuomitsematta

komeaa!

puheena ollutta Lenin-patsashanketta.

Valtamedia uutisoi ja kommentoi konflikteja

tälle syntyi aukko usean vuoden ajaksi.

an arvostetuimpia kulttuurilehtiä hyppäsi unohduksesta verkkoon.

Jami Järvinen

tekijöistä.

Samalla tavalla kuin Vaikuttava tie-

Yksi ero on myös, ettei Valtamedia jul-

totoimisto aikoinaan, Valtamedia.net on

kaise artikkeleita kenenkään yksittäisen

sidoksissa tämän hetken yhteiskunnal-

ihmisen nimissä. Tätä perustellaan si-

lisiin liikkeisiin. Se määrittelee keskei-

ten, että verkkomedian tavoitteena on

siksi teemoikseen vapaan kaupunkiti-

rakentua kirjoitusten kautta kollektiivi-

Maaliskuun alusta lähtien Suo-

lan, prekaarin työläisen elämän ja tais-

sesti.

messa on toiminut uusi uutisme-

telut, siirtolaisten kontrollin ja alistu-

»Puhe ja kirjoitus on aina kollektii-

dia Valtamedia.net. Internetsivuston julki-

mattomuuden, omaehtoisen kulttuurin

vista, ei kenenkään ’omaa’. Ajattelu ei

lausuttu poliittinen päämäärä on levit-

ja uudenlaisten elämäntapojen kokeile-

kuulu kenellekään erityiselle subjektil-

tää kamppailuja paremman elämän

misen. Sivuston luetuimmat uutiset kä-

le, ja siksi minän sanominen tai sano-

puolesta ja kapitalismin mielivaltaa vas-

sittelevät Euromaydayta, ulkomaalais-

matta jättäminen on yhdentekevää.» n

taan.

poliisia ja Pirate Cinemaa.

Valtamedia.net muistuttaa hieman Vai-

Valtamedia.netin teemat ja poliittinen

kuttavaa tietotoimistoa, joka toimi vaih-

viitekehys ovat lähellä verkkolehti Mega-

toehtoista globalisaatiota ajavien liik-

fonia.

keiden uutiskanavana vuosina 2000–

»Ero on se, että Valtamedia.net on sel-

2003. Sen jälkeen, kun globalisaatiolii-

keämmin ajankohtaismedia, joka pyrkii

kehdintä saavutti huippunsa ja toimin-

rakentamaan

ta alkoi kanavoitua muualle, Vaikuttava

kommunikaatioprosessia. Megafoni taas

tietotoimisto lopetti toimintansa. Ver-

on luonteeltaan enemmän teoreettinen

kossa toimivan vaihtoehtomedian ken-

ja taustoittava», kertoo yksi Valtamedian

tietynlaista

› › www.valtamedia.net

Miika Saukkonen

laajenevaa

lib e ro   2 | 08

11


teksti: Noora Vaarala, kuva: Anna Kalso, valokuvat: Vasemmistoliitto

Osa eduskunnasta asenteiden jälkijunassa

Kaikkien Vasemmistoliiton kansanedustajien kannat homo- ja lesboparien adoptioon eivät käy yksiin

ennen kuin muodostan kantani.» Kangas ei myöskään tahdo keskustella adoptiokysymyksestä yleisellä tasolla.

puolueen tavoiteohjelman kanssa. Oikeusministeri Tuija Brax valmistelee parhaillaan homo- ja lesboparien si-

Eduskuntaryhmän enemmistö adoption kannalla

säisestä adoptio-oikeudesta lakia, joka

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sano-

on tulossa äänestykseen tämän kevään

jensa mukaan »mielenkiintoisia keskus-

aikana. Vaalikonevastausten perusteella

teluja» käynyt Erkki Virtanen kertoo

perheen sisäisen adoption hyväksyy 118

epäilevänsä, etteivät Vasemmistoliiton

kansanedustajaa, mikä riittäisi lain lä-

edustajien mielipiteet homo- ja lesbopa-

pimenoon.

rien oikeudesta lasten hankkimiseen ole

Kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja keskustan eduskuntaryhmissä

juuri muuttuneet hedelmöityshoitolakiäänestyksestä.

vastustajia on suhteellisesti eniten, mut-

Virtanen itse suhtautuu adoptiokysy-

ta heitä löytyy vaalikonevastausten pe-

mykseen myönteisesti, mutta haluaisi

rusteella myös Vasemmistoliitosta.

Vasemmistoliiton kansanedustajat Matti Kangas (vas. ylh.), Jaakko Laakso, Markus Mustajärvi, Pentti Tiusanen, Unto Valpas ja Erkki Virtanen ilmoittivat ennen eduskuntavaaleja Helsingin sanomien vaalikoneessa kielteisen kannan homoja lesboparien perheen ulkoiseen adoptioon. Veijo Puhjo ei ole kertonut kantaansa kysymykseen.

yksimielinen. Hän haluaa korostaa, että ryhmän vanhempi polvi on selkeästi adoptio-oikeuden puolella: »Meistä vanhoista taistolaisista vain yksi on kielteisellä kannalla.»

Ryhmäkuri joustaa äänestyksessä Libero ei onnistunut tavoittamaan Veijo Puhjoa, joka niin ikään vastusti hedelmöityshoitolakia, mutta ei Helsingin sanomien vaalikoneessa paljasta kantaansa adoptiokysymykseen. Puolueen sisäpiiristä veikataan, että Puhjo on Kankaan ohella ainoita sisäisen adoption vastustajia. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kannattaa adoptiolakia

kehittää lainsäädäntöä niin, että pro-

niin lapsen edun kuin tasa-arvonäkökul-

Vasemmistoliiton virallinen näkemys

sessi olisi »yksinkertaisempi». Hän ei

mankin vuoksi. Hän kertoo, ettei edus-

on selkeä: puoluesihteeri Sirpa Puhakka

näe suurta eroa samaa ja eri sukupuolta

kuntaryhmä ole vielä käsitellyt kysymys-

otti vastikään näkyvästi kantaa yhtäläi-

olevien parien välillä.

tä tälle keväälle. Lapintien mukaan tule-

sen ja täyden adoptio-oikeuden puolesta.

»Ei olisi loogista suhtautua kielteises-

Poliittinen tavoiteohjelma esittää linjan

ti, jos kuitenkin on sitä mieltä, että

vähintään yhtä kirkkaasti.

homo- ja lesbopareilla on oikeus lapsiin.»

Keskisuomalainen

va äänestys on niin sanottu omantunnon kysymys. »Tosin

ydinvoimakin

oli

hassusti

kansanedustaja

Jaakko Laakso on vastannut vaaliko-

Matti Kangas äänesti naisparien hedel-

neessa kielteisesti ulkoista adoptiota kos-

möityshoitoja vastaan ja ilmoitti ennen

kevaan kysymykseen, mutta kertoo nyt

Lapintie epäilee, että ryhmästä löytyy

eduskuntavaaleja Helsingin sanomien vaali-

kannattavansa sekä sisäistä että ulkoista

yksittäisiä edustajia, joiden mielipide

koneessa vastustavansa niin sisäistä

adoptio-oikeutta. Hänen mukaansa vaa-

poikkeaa Vasemmistoliiton linjauksesta.

kuin ulkoista adoptio-oikeutta. Kysyttä-

likone ei ollut rekisteröinyt vastauksia oi-

Puheenjohtaja ei kuitenkaan pidä kurin-

essä hän ei halua kommentoida tulevaa

kein muutaman edustajan kohdalla.

pitotoimenpiteistä, vaan toivoo, että ryh-

äänestystä millään tavalla: »Haluan nähdä lopullisen esityksen,

12

l ibe ro   2 | 08

Laakson mukaan Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on asiasta suhteellisen

omantunnon kysymys, vaikka se on selvästi esimerkiksi talouspoliittinen asia.»

mä löytää yhteisen kannan asiaperustein ja keskustelemalla. n


teksti: Maria Routakorpi, kuva: Ludovic gaillard

adoptoida yksin, mutta ei parina, jos molemmat ovat samaa sukupuolta. Mitä

Seta: moninaisten perhemuotojen tunnustaminen on lapsen etu

ylimääräistä pahaa se samaa sukupuolta oleva puoliso, joka jakaa vanhemman vastuuta, tuo siihen perheeseen?»

Myös hedelmöityshoitolaki aikaansa jäljessä Toinen iso asia, jonka kanssa sateenkaariperheet joutuvat kamppailemaan, ovat paljon puhutut hedelmöityshoidot. Erityisesti korvauskäytännöt tuottavat ongelmia. »On epäselvää, milloin lääketieteellisestä lapsettomuudesta kärsivä nainen voi saada Kelan korvauksia koeputkihedelmöityshoidoista, jos hän ei elä parisuhteessa miehen kanssa. Heteropareille korvauskäytännöt ovat selkeämmät, mutta yksin tai toisen naisen kanssa lasta yrittävät naiset joutuvat kokeilemaan onneaan korvausten suhteen ja usein lähtemään pitkään valitusprosessiin», Pakkanen kertoo. Pakkasen mukaan sateenkaariperheiden lapsille olisi tärkeää, että varhaiskasvatuksessa,

lastenkulttuurissa

ja koulujen oppimateriaaleissa myös sateenkaariperhemuoto olisi hyvin edustettuna. Perhemuodot ovat moninaistu-

on haasteen edessä, sillä eri perhemuo-

neet radikaalisti. Lapsia elää ny-

doissa elävien lasten etu on, että heidän

ky-Suomessa perinteisissä kahden eri

perhesuhteensa huomioidaan yhden-

sukupuolta olevan vanhemman muo-

vertaisesti.

Moninaiset perheet marssivat San Fransiscon Pridella.

»Ei minään poikkeuksen poikkeuksena yhteiskuntaopin kirjassa, vaan aivan kaikessa materiaalissa Aapisesta Pikku kakkoseen.»

dostamissa ydinperheissä, yksinhuolta-

Setan vt. pääsihteerin Johanna Pak-

Erilaisten perhemuotojen esittämi-

javanhemman kanssa, eri tai samaa su-

kasen mukaan on lapsen edun mukais-

nen olisi varmasti tärkeää jokaiselle lap-

kupuolta olevien vanhempien uusper-

ta, että hänellä on lähipiirissään yksi tai

selle. Aikuisille suunnatuissa tv-sarjois-

heissä ja mies- ja naisparin muodosta-

useampia rakastavia ja huolehtivia ai-

sa ja kirjallisuudessa hlb-ihmiset alka-

missa neliapilaperheissä.

kuisia.

vat olla jo arkipäivää, joten miksei mo-

Seta

»On erikoista ja kielii kulttuurin ho-

ninaisuuden kuvaamista voisi ulottaa

ry:n mukaan suomalainen lainsäädäntö

mofobiasta, että Suomessa lapsen voi

myös lapsille tuotettuun materiaaliin? n

Seksuaalinen

tasavertaisuus

  kommentti

Homofobia ei kelpaa perusteeksi

Niin sisäisen kuin ulkoisenkin adoption avaamista samaa sukupuolta olevil-

Seksuaalioikeudet

le pareille ei voi vastustaa argumentoi-

Seksuaalioikeuksilla tarkoitetaan yksilöiden ja

malla millään muulla kuin homofobial-

parien oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuulli-

Homojen, lesbojen ja biseksuaali-

la. Tämä puolestaan on täysin kestämä-

sesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asiois-

en (hlb) adoptio-oikeutta vastus-

tön peruste lainsäädännölle, joten adop-

ta, kuten läheisten suhteiden solmimisesta, avi-

tavat perustelevat mielipidettään usein

tion avaamiselle ei käytännössä ole enää

oitumisesta ja lasten saamisesta. Seksuaalioi-

sillä, että lasten etu ei toteutuisi, mikäli

mitään järkevää estettä.

keudet perustuvat Kansainvälisen perhesuunnit-

Mikäli lapsen etua todella halutaan

telujärjestöjen liiton (IPPF) vuonna 1995 laati-

ajaa, hänelle varmistetaan oikeus van-

maan seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien perus-

Tutkimustieto ympäri maailmaa to-

hempiinsa. Tämä vaatii vanhemmuu-

kirjaan. Siinä on määritelty 12 seksuaalioikeutta,

distaa, ettei samaa sukupuolta olevien

den juridista tunnustamista kaikissa

jotka YK:n ihmisoikeusjulistukseen pohjautuen

vanhempien muodostama perhe aiheu-

moninaisissa

ta lapselle minkäänlaista haittaa. Mitä

ovat arkitodellisuutta muuttuneessa yh-

tämä kuviteltu ’haitta’ ylipäänsä olisi,

teiskunnassa. n

adoptio avattaisiin samaa sukupuolta oleville pareille.

on jäänyt arvoitukseksi.

perhetilanteissa,

jotka

kuuluvat kaikille ihmisille. › › Lähde: Väestöliiton julkaisu Seksuaalioikeudet osana ihmisoikeuksia

Maria Routakorpi

lib e ro   2 | 08

13


Kuka kontrolloi seksua Ovatko seksuaalisen valtahierarkian huipulla naiset vai parisuhteessa elävät heterot? Henry Laasanen ja Gayle Rubin tarjoavat kysymykseen kaksi osin vastakkaista näkökulmaa.

NAISET OVAT VENUKSESTA, MIEHET ANUKSESTA Suomen luetuin gradu ja sen poh-

vat kutsua kriitikkoja »feministisiksi lutkiksi». Ilmassa on aitoa, raikasta vi-

sa ne redusoituvat lähinnä himon ja las-

haa.

kelmoivan kaupankäynnin koristeluksi.

Laasasen maalaama kuva ilman sek-

Teos vetoaa silti arkikokemukseen ja

siä jäävien miesten ahdingosta on loh-

niin sanottuun maalaisjärkeen paikoin

duton ja vetoaa selvästi tunteisiin. Silti-

tehokkaastikin.

kään kirjan kuvaukset niin sanottujen

jalta kirjoitettu populistis-tieteel-

Heikoimmilla jäillä se liikkuu käyttä-

»alemman tason miesten» seksinpuut-

linen teos, Henry Laasasen kirjoittama

essään vanhaa luonnollisuus-argument-

teesta eivät tunnu järin uskottavalta.

Naisten seksuaalinen valta (2008) on suurme-

tia: koska apinat, niin mekin. Pökerryt-

Mutta kenties Liberon avustaja onkin po-

nestys: se on tuonut naisten seksuaali-

tävimpiä loogisia loikkia ovat juuri kir-

liittisen valtansa ja kirjoituspalkkioi-

sen vallan käsitteen yhteiskunnalliseen

jan kuvaukset paperipussi päässään pa-

densa myötä lähtökohtaisesti kirjassa

keskusteluun.

rittelevasta karjasta, joista siirrytään-

havainnollistettu

kin suoraan yökerhojen tanssilattioille.

mies»?

Laasasen esittämässä mallissa hete-

»ylemmän

tason

roseksi on naisten hallitsema resurssi,

Silkassa hävyttömyydessään Naisten

Mikä sitten on Laasasen kirjan lopul-

sillä miesten seksuaalinen halu on nais-

seksuaalinen valta lähestyy Laura Kipnisin

linen tavoite? Osittain se on naistutki-

ten haluihin verrattuna merkittävästi

taannoista polemiikkia Avioliiton ansa,

muksen kritiikki, mutta kupletin juoni

suurempi. Tästä johtuen miehet joutu-

vaikka Laasaselta puuttuu ainakin kir-

paljastuu aivan kirjan loppumetreillä,

vat kilpailemaan naisten suosiosta eri-

joittajana Kipnisin murhaava äly. Laa-

kun kaksoispalkan käsite esitellään.

laisin resurssein. Naisen saaminen on

sanen haluaa selvästi olla poleeminen,

Laasanen ehdottaa naisten seksuaalisen

siis miehelle kallista.

mutta turvautuu tekstissään toistoon ja

vallan ottamista huomioon, kun keskus-

piilottelee

tellaan naisten palkkauksesta.

On annettava Laasaselle pisteet kyynisyydestä. Kuvattu maailma ylittää

14

Laasanen tunnustaa romantiikan ja rakkauden olemassaolon, mutta kirjas-

subjektiivistakin

retoriik-

kaansa tilastojen taakse.

Tässä on teoksen kammottava ydin:

keskiverron misantroopin visiot. Vain

Naisten seksuaalinen valta pyrkii tuo-

naiset eivät tarvitse tasaveroista palk-

hieman kärjistettynä miehet ovat seksil-

maan baaripöytien yksinäisten miesten

kaa, koska jalkansa levittämällä he saa-

lä ohjattavia panoautomaatteja, jotka

valituksen osaksi tieteellistä diskurssia.

vat miehet heittelemään rahaa vagi-

käyttävät kohtuuttomasti aikaa ja re-

Ja miksipä ei? Sen sanomalla on todis-

naansa.

sursseja saadakseen seksiä mahdolli-

tettavaa tilausta. Laasasen polemiikki

simman useilta edes keskinkertaisina

tuntuu resonoivan voimallisesti sekä fe-

teen, Henry Laasasen mukaan. Anteek-

pitämiltään naisilta. Naisia he arvotta-

ministeissä että heidän vastustajissaan.

si, minun on mentävä leikkaamaan pe-

vat lähinnä iän ja ulkonäön mukaan.

Harvoin mistään teoksesta on voinut lu-

nikseni irti. n

Naiset taas ovat frigidejä laskukonei-

kea niin riemukkaan myrkyllistä kri-

ta, jotka kilpailuttavat miehiä ja yrittä-

tiikkiä. Naisten seksuaalinen valta on teilat-

vät huiputtaa mahdollisimman varak-

tu taajaan, ja kirjoittajaa on luonneh-

kaan orin sitoutumaan kanssaan avio-

dittu muun muassa »peräkamarin po-

liittoon, tai ainakin ostamaan kiiltäviä

jaksi». Laasasen blogissa taas kohde-

koruja seksiä vastaan.

yleisöä edustavat kommentoijat saatta-

li be ro   2 | 08

Tervetuloa

tasa-arvon

tulevaisuu-

› › Naisten seksuaalinen valta -teoksen kirjoittaja Henry Laasanen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka tekee väitöskirjaa miesten tasa-arvo-ongelmista Suomessa. › › Henry Laasasen blogi: http://nsvalta.blogspot.com

Otto Sinisalo


ann

a ka lso

uaalisuuttamme? MIKSI KANERVA SAI POTKUT?

ginalisointi, taloudelliset sanktiot sekä

teella huoriin ja madonnoihin. Vain

sosiaalisen ja fyysisen liikkuvuuden ra-

kunniallisilla naisilla on lupa solmia jul-

joitukset.

kisia suhteita ministerien kanssa.

Kanerva tuli tekstiviesteillään rikko-

Feminismistään huolimatta Rubin

Ei, syynä ei ollut valehtelu. Jos

neeksi yhtä aikaa kolmea ideaalia: hän

on sitä mieltä, että seksuaalisuutta ei voi

ministeri olisi tapana erottaa va-

petti puolisoaan, himoitsi itseään huo-

tarkastella vain sukupuolinäkökulmas-

lehtelusta tai lupauksen pettämisestä,

mattavasti nuorempaa naista ja tämä

ta. Rotuun, sukupuoleen, luokkaan, us-

hallituksen kokoonpano vaihtuisi kuu-

sattui vielä olemaan seksityöntekijä. Yk-

kontoon tai seksuaaliseen suuntautumi-

kausittain. Kanerva sai lähteä, koska

siavioista, samanikäisten välistä ja kes-

seen liittyvät alistamisen ja emansipaa-

hän halveksi yhtä länsimaisen yhteis-

kinäisen intohimon motivoimaa seksiä

tion mekanismit ovat kaikki osa moni-

kunnan vanhimmista valtarakenteista.

arvostavassa kulttuurissa on kestämä-

muotoista hallinnan rakennetta.

Tutkija ja esseisti Gayle Rubin on kir-

tön ajatus, että tällaisesta toiminnasta

Vertailua hedelmällisempää onkin

joittanut päätekstinsä seksin poliitti-

palkittaisiin korkealla asemalla ja sosi-

pohtia, miten ne ovat yhteydessä toi-

suudesta. Hänen mukaansa seksiaktit ja

aalisella arvostuksella.

siinsa ja tarvitsevat toisiaan. Rubinin

-suhteet asettuvat hierarkkiseen järjes-

Rubinin seksin valtateoria on am-

mukaan seksi on edelleen merkittävästi

tykseen, jonka huipulla ovat naimisissa

mentanut paljon Michel Foucault’n

naisten ja miesten toimintaa rajaava yh-

olevat heteropariskunnat. Tästä alas-

ajattelusta. Siten siinä korostuu seksin

teiskunnallisen kontrollin alue:

päin yksilön sijoitus määräytyy sen mu-

normien kulttuuri- ja aikasidonnaisuus:

»Tällaisella seksuaalimoraalilla on

kaan, montako ideaalin ulottuvuutta

hierarkia on ja pysyy, mutta eri aikoina

enemmän yhteistä rasististen ideologi-

hänen seksikäyttäytymisensä toteuttaa

eri asiat joutuvat mustalle listalle. Ide-

oiden kuin todellisen etiikan kanssa. Se

tai kyseenalaistaa. Esimerkiksi homo-

aalin ja ehdottomasti tuomittavan sek-

takaa hyveen hallitseville ryhmille ja ul-

seksuaaleista vakiintuneessa parisuh-

sin välillä on leveä ei-kenenkään-vyöhy-

koistaa paheen vähäväkisille.»

teessa elävät ovat suhteellisen korkealla,

ke, jolla käydään jatkuvaa neuvottelua

mutta moniavioiset homot vain hieman

hyväksyttävän rajoista.

Me emme tiedä tapahtumien taustoja. Ehkä Kanerva vain sattui jonkun tiel-

Viimeisten vuosikymmenten kulues-

le – niin käy politiikassa yhtenään. Sen

sa homoseksuaalisuus on siirtynyt mer-

kuitenkin tiedämme, että erottaminen

Ei ole samantekevää, miten ja kenen

kittävästi lähemmäs ideaalia, kun taas

perusteltiin

kanssa paneskelet, sillä se määrittää so-

eri-ikäisten seksisuhteista on tullut ai-

miston rikkomisella. Seksin poliitti-

siaalista asemaasi. Rubinin mukaan

kaisempaa tuomittavampia. Kullakin

suutta todistaa, että vaikutusvaltaisten

seksin hyväksyttyihin muotoihin liite-

hetkellä vain pieni osa seksin kirjosta ar-

poliitikon kaataminen käy helpoimmin

tään yleinen arvostus, mielenterveys,

votetaan

potkulla nivusiin. n

laillisuus ja monet taloudelliset edut.

kypsäksi, lailliseksi tai poliittisesti kor-

Toisaalta, mitä alemmas hierarkiassa

rektiksi.

trans-ihmisten, sadomasokistien ja seksityöntekijöiden yläpuolella.

turvalliseksi,

terveelliseksi,

siirrytään, sitä helpommin henkilö koh-

Jotkut asiat muuttuvat hitaammin

taa mielisairaudella, kunniattomuudel-

kuin toiset. Kanervan kohtalon sinetöi

la tai rikollisuudella legitimoituja ran-

tuhatvuotinen myytti, jossa naiset jae-

gaistuksia. Näitä ovat esimerkiksi mar-

taan seksuaalikäyttäytymisensä perus-

vallitsevan

seksuaalinor-

› › Gayle Rubin (1949- ) on seksin ja sukupuolen teoreetikko. Taustaltaan marxilais-feministisen Rubinin kenties tunnetuin artikkeli on Thinking sex (1984), jota pidetään feministisen seksiradikalismin keskeisenä teoreettisena perustana.

Anna Kontula

lib e ro   2 | 08

15


veera nuutinen

teksti: Jiri Nieminen Veera Nuutinen Julle Tuuliainen

Mediatutkija Susanna Paasosen mielestä pornoa ei voi tutkia monoliittisena kokonaisuutena.

Kuinka mediakulttuuri pornoistui 16

li be ro   2 | 08

Vielä 1980-luvulla porno oli jotain likaista. Pornolehtiä eli miestenlehtiä ostettiin luimistellen tai tilattiin kotiin ruskeassa kirjekuoressa. Maksullisten tv-kanavien yleistymisen, video- ja dvd-levityksen ja ennen kaikkea internetin ansiosta yhteiskunta on pornoistunut. Mainokset tarjoavat pornahtavaa naiskuvaa, vaikka valtavirtaporno on edelleen mieskatsojalle suunnattua »runkkukamaa». Miksi pornosta on tullut niin suosittua?


Pornografiaa tutkineen Susanna

kapa papiston pilkka. Toisaalta huumo-

Paasosen mielestä pornoa ei voi

rin varjolla on mahdollista sietää myös

tutkia moralistisesti ottaen kantaa sii-

pornon ilmiselviä, toista sukupuolta

hen, onko se sinänsä hyvä vai paha asia.

alistavia konventioita.

Hänestä huomio on syytä kiinnittää siihen, millaisiin valtasuhteisiin me kiin-

Kiihottumista ohjaa miehen katse

nitymme pornokuvastoa kuluttaessam-

Pornoteollisuus on pyrkinyt laajenta-

me.

maan markkinoita, mutta kysymys por-

✖ pornon konservatiivisinta

»Minulle keskeinen kysymys on, mis-

non vallasta ja heteroseksuaalisesta he-

tä puhutaan, kun puhutaan pornosta:

gemoniasta ei katoa. Kuten mediatutki-

oletetaanko sen olevan yksi monoliitti-

ja Tarja Laine huomauttaa: vaikka nai-

»vähemmän vaarallisena »

nen kokonaisuus vai otetaanko erilais-

setkin katsovat pornoa, aikuisviihde pe-

pidetty median mainoskuvasto

ten pornojen erot vakavasti. Mielestäni

rustuu miestä kiihottavaan objektiin sa-

jälkimmäinen vaihtoehto on eettisem-

maistumiseen – tai jopa miehen katsee-

pi», Paasonen sanoo.

seen samaistumiseen.

Pornoistumisella on Paasosen mukaan kaksi puolta: uudet levitysmuodot ovat merkinneet kovan pornon lisäänty-

ääripäätä edustaakin usein

Mitä vaihtoehtoja valtavirtapornolle sitten on? 1980-luvulla

amatöörivideoporno

nyttä näkyvyyttä, mutta myös saatavilla

otettiin nopeasti haltuun kaupallisena

olevien pornojen kirjon kasvua. Hänestä

lajityyppinä, ja viime vuosina myös

konservatiivisinta ääripäätä edustaakin

amatööriporno on siirtynyt verkkoon.

usein median mainoskuvasto, vaikka

Stereotyyppisten seksiasentojen li-

sitä pidetään »vähemmän vaarallisena».

säksi myös amatööripornokuvasto kes-

»Pehmopornolla flirttaaminen populaarikulttuurissa, mainoksissa ja musiikkivideoissa tuntuu nojaavan ennalta-arvattaviin sukupuolen ja seksuaalisuuden esityksiin, eri asteiseen pikkutuhmuuteen, joka on itsestäni usein aika tylsää.»

katsoja: »Reilun kaupan pornoon en ole törmännyt»

Kaupallisuus määrittää pornoa

on mielestäni pornon tunkeutuminen joka paikkaan, jolloin sitä on vaikea halutessaan välttää. Tiedän joidenkin feministien suhtautuvan pornoon myönteisesti, mutta itse olen hieman skeptisemmillä

Aikuisviihteen kuluttajista valtaosa on

»Tutustuin pornografiaan en-

linjoilla suhteessa sen positiivisiin

edelleen heteromiehiä, ja kuluttajat

simmäisen kerran noin 10-vuo-

ulottuvuuksiin. Reilun kaupan por-

asettavat reunaehdot sille, minkälaista

tiaana ystäväni pyjamabileissä. Kark-

noon en ole törmännyt, joten eiköhän

pornoa kannattaa tuottaa. Paasonen on

kihumalainen lapsenmieleni järkyt-

jokaisen kaupallisen pornografian ku-

kiinnittänyt huomiota siihen, että in-

tyi tästä syvästi. Seuraavan kerran

luttajan sydämessä tunnu vihlaisu,

ternetin valtavirtapornossa heterosek-

katsoin pornofilmin noin 16-vuotiaa-

kun huomio kääntyy niihin todelli-

suaalinen muoto-oppi on venytetty ää-

na naispuolisen ystäväni kanssa. Ko-

siin olosuhteisiin, joissa merkittävä

rimmilleen.

kemus oli melko tylsä.

osa

pornosta

tuotetaan. Ahdistun

mainosretoriikkaa

Katsomani elokuvat ovat yleensä

myös ajatellessani niitä haitallisiakin

pornoroskapostissa, jossa ruumiin mor-

jonkun tuttuni omaisuutta tai vuok-

ajatusmalleja, joita pornoa katsoessa

fologia on kuin oppikirjaesimerkki siitä,

raamia. Internet on tietenkin pullol-

on mahdollista omaksua.

kuinka heteronormatiivisuutta raken-

laan ilmasta pornografiaa ja kaiken-

netaan. Sukupuolet nähdään toisilleen

kirjavia amatöörisivustoja.

»Olen

tutkinut

Pornoelokuvia on olemassa laidasta laitaan, ja usein marginaaliryhmil-

vastakkaisina, pornosanasto on täynnä

Pornon katseluun suhtaudun ku-

le suunnattu pornografia saatetaan

valtavia peniksiä ja pikkuruisia vaginoi-

ten muuhunkin viihteeseen eli tarkoi-

nähdä positiivisemmassa valossa kuin

ta. Naisen passiivinen ja miehen aktiivi-

tuksena on jonkinlainen rentoutumi-

valtavirran heteroporno. Itse en vali-

nen rooli on lähes poikkeus.»

nen. Samaa asiaa voi ajaa hyvä ruoka,

koi katsomaani pornografiaa suhtees-

Pornon teennäisyydessä on jotain pe-

juoma tai seksi. Pornossa minua ei

sa näihin näkemyksiin, enkä lähtö-

rustavanlaatuisen huvittavaa. Huumo-

erityisesti kiehdo mikään, ellei sitten

kohtaisesti katso pornoa »vastakar-

rilla heteromieskin voi selittää itselleen,

ajattele kiinnostavana sitä, että kaksi

vaan». Olen tietoinen pornografiaan

miksi hän katselee queer-ruumiita, ku-

ihmistä tekevät – Kanervaa lainatak-

liittyvistä antiporno- ja anti-antipor-

ten paljon suosiota nauttivia shemale-

seni - »sitä».

nokeskusteluista, mutta koen hanka-

sivustoja.

Tiedostan pornografiaan liittyvät

Paasonen muistuttaa huumorin ol-

ongelmat, mutta en missään nimessä

leen pornokertomuksissa keskeinen ele-

lähtisi kieltolinjalle. Harmillisempaa

laksi asemoida itseäni suhteessa niihin.» n Marja, 25, feministi

mentti alusta saakka – esimerkkinä vaik-

lib e ro   2 | 08

17


kittyy usein nimenomaan miehen klii-

jaa ja eteerisiä öljyjä, eikä pornon valta-

säksi hän mainitsee taidepornot, akti-

maksiin ja ejakulaatio muualle kuin va-

suhteita kannata lukea kirjaimellisesti.

visti- ja lifestyle-projektit, riippumatto-

ginaan on normi. Naisen nautintoa to-

Ehkä kysymys on ylipäätään siitä, miten

mat tuotannot, pornoanimen eli hen-

distetaan lähinnä äänten avulla.

kaavasta

tain, fetissit, parafiliat ja muut loputto-

Onko pornoistuneessa mediakulttuurissa tilaa myös naisen seksuaaliselle

poikkeavat

pornot

saisivat

enemmän tilaa ja huomiota», Paasonen

mat alakategoriat.

pohtii.

»Esimerkiksi Fuck for forest -projek-

kiihottumiselle, joka ei perustu nöyryyt-

Paasosen mukaan Googlen helposti

tissa kerätään vaihtoehtopornon avulla

tämiseen tai fetisointiin, vaan omaeh-

löytämät, suositut amatöörisivustot ta-

rahaa sademetsien suojeluun. Käyttäjä

toisen seksuaalisuuden toteuttamiseen

paavat olla valtavirtaisia, mutta pornos-

maksaa pornon katselusta, mutta en ni-

ja naiselliseen fantasiaan?

ta löytyy myös vaihtoehtoisia esimerk-

meäisi sivustoa pornoteollisuuden osak-

kejä. Itsestään selvien hlbt-pornojen li-

si.» n

julle tuuliainen

»Eivät naiset välttämättä halua vanil-

näyttelijä: »Tältä alalta löytyvät suvaitsevaiset ihmiset»

päälle pelko median luomista stereotypioista: väkivallasta, kovista huumeista ja loppuun palamisesta. Mutta kun selitin hänelle, että tätäkin voi tehdä järjellä, niin hän rauhoittui.

»En ole kaksoisroolissa, vaan sama pornotähti kotona ja kadulla», sanoo Gina.

haluta ymmärtää miestä. Moni ei tajua, kuinka paljon on miehiä, jotka eivät koskaan edes näe alastonta naista, puhumattakaan siitä, että joku heitä koskettaisi. Joskus he vain

Samalla tavalla jotain muuta työtä

halaavat privaatissa ja saavat siitä ener-

voi tehdä holtittomasti. Onhan myös al-

giaa pitkäksi ajaksi. Teenkin tätä kutsu-

»Olen aina ollut sellainen ihmi-

koholisoituneita lääkäreitä, joiden hom-

muksesta, halusta tuottaa hyvää miel-

nen, että strippaan mielelläni

mat menevät pieleen. Ei kukaan kerro,

tä. Saman tunteen sain aikanaan kunto-

baarissa tai kotibileissä, eroottinen sielu

että tällä alalla on myös paljon koulutet-

saliohjaajana.

pienestä pitäen. Sitten kun pääsin tu-

tuja ihmisiä.

Hyvää tällä alalla on työmäärään näh-

tustumaan alan ihmisiin, tunsin löytä-

Mummoni olen säästänyt totuudel-

den hyvät tulot ja vapaa työaika. Toimin

neeni oman joukkoni, samanmielisen.

ta. Saattaisi olla vaikea asia käsitellä 30-

yrittäjänä, ja pidän lomani ja vapaapäi-

Siinä joukossa sain olla itseni, eikä mi-

luvulla syntyneelle ja sen ajan arvomaa-

väni silloin kun haluan. Keski-iässä ei

nun tarvinnut hillitä eroottista luonnet-

ilmaan kasvaneelle. Tekisi mieli kuiten-

tarvitse ihmetellä, että mihin se elämä

tani niin kuin missä tahansa muualla.

kin kertoa.

jäi. Ja tältä alalta löytyvät ne suvaitsevaiset ihmiset, jollainen olen itsekin.

Olen tehnyt still-kuvia, strippiä ja

Alaan kielteisesti suhtautuvat ovat

pornoleffoja. Olen hiljattain käsikirjoit-

useammin naisia kuin miehiä. Ei voi

Huonoa ovat jotkut epäliikemiesmäi-

tanut ja tuottanut yhden elokuvan. Mi-

välttyä siltä mielikuvalta, että he ovat

sesti käyttäytyvät tuottajat. Ja joidenkin

nulla on tällä alalla kunnianhimoa.

mustasukkaisia, kun katsovat meitä fil-

kohdalla työn epäsäännöllisyys teettää

Minulle on turha tulla selittämään,

millä. Eikö kuitenkin ole parempi, että

omat riskinsä.

että olen hyväksikäytetty. Minulla oli

niiden miehet katsovat meitä hotelli-

Keski-iässä teen kai muuta. Voin olla

normilapsuus, ei traumoja. Minut kas-

huoneensa telkkarista, kuin menisivät

myös Siwan kassalla, jos huvittaa, mut-

vatettiin olemaan sinut itseni kanssa ja

baariin naisten perään?

ta mieluummin vaikka kahvilassa. Kui-

tekemään sitä, mikä minusta on kivaa.

Toisaalta, eivät ehkä edes viitsisi kat-

En ole salannut asiaa perheeltäni ja

sella meitä, jos oma nainen kotona osai-

ystäviltäni. Äidilleni pamahti ensin

si olla vähän pornompi. Sillä kentällä ei

18

l ibe ro   2 | 08

tenkin aion tehdä jotain, mistä tykkään.» n Gina, 25, pornonäyttelijä


teksti: Katariina Mäkinen kuva: Ea Söderberg

Suomalaisen kauneuskirurgian muoto-oppia Taina Kinnusen tutkimus Lihaan leikattu kauneus valottaa suomalaista kauneuskirurgiaa sekä yksittäisen ihmisen että koko kulttuurin kannalta. Tutkimustaan varten Kinnunen on haastatellut suomalaisia kauneuskirurgisen toimenpiteen läpikäyneitä potilaita sekä plastiikkakirurgeja. Tutkimuksen esiin piirtäminä kauneuskirurginen liiketoiminta ja kirurginen ruumis saavat uudenlaista syvyyttä, niin tosiasioiden painoa kuin kulttuuristen tulkintojen oivaltavuuttakin. Lihaan leikattu kauneus kuvaa kauneuskirurgiaa potilaiden kokemusten ja ajatusten kautta. Kinnunen kirjoittaa auki pelon ja häpeän sekä voimautumisen ja vapautumisen kuvauksia. Useimmissa esimerkeissä kauneuskirurgiaan hakeutuvien ihmisten motiivit näyttäytyvät samaan aikaan ymmärrettävinä ja surullisina: »Mun mies vaihtoi mut nuorempaan [---] Se oli, et minunkin pitää olla nuori ja kaunis ja kaikkea. Mä vaan halusin sitä muutosta aikaan… Teen itsestäni paremman kuin olen oikeasti. Et katojastuvat monenlaiset vääristyneet valta-

teitä on sen suhteellinen kalleus. Kaikilla

Haastateltujen puheessa tulevat esiin

suhteet ja käsitykset soveliaista muo-

ei ole kirurgiaan varaa, ja toisille satsaus

kauneuden sukupuolitetut normit ja

donmuutoksista tai oikeanlaisista poti-

on suurempi kuin toisille. Korjausleikka-

saavuttamattomat ihanteet, joita Kin-

laista. Erityisen puistattavaa luettavaa

uksiakaan ei usein tehdä ilmaiseksi.

nunen ruotii kiihkottomasti mutta kriit-

ovat kertomukset komplikaatioista ja

Kinnusen tutkimus kuvaa yhteiskun-

tisesti. Täydellisyyteen pyrkivä ruumis

epäonnistuneista leikkauksista, joista

taa, jossa jokainen ruumis on kirurgi-

ei tule koskaan valmiiksi, ja kauneus-

kirurgi ei ota vastuuta ja joiden jälkiä

nen, sillä kaikkia ruumiita arvioidaan

leikkauksen arvesta saattaa tulla saman-

potilas kantaa koko loppuelämänsä.

kirurgian tuottamien normien kautta.

taan, enkö kelpaa kenellekään».

lainen häpeän paikka kuin alun perin vaivanneesta »kauneusvirheestä».

Tutkimus etenee ikään kuin pitkin ruumista

erilaisten

Iso osa aineistoa ovat kirurgien haas-

kautta. Kinnunen nostaa esiin monen-

tattelut. Ne näyttävät esteettisen kirur-

laisia teemoja, kuten esteettisen työruu-

gian liiketoimintana ja arkisina käytän-

miin, ulkonäköön keskittyneen kulttuu-

töinä, joissa »tekevälle sattuu» ja »susi-

rin ja vanhenemisen kauhun. Kulutta-

kappaleita tulee kaikille». Yksi kirjan

misen näkökulmaa ja yhteiskunnallis-

tarjoamista näkökulmista onkin väistä-

ten asemien merkitystä olisi tutkimuk-

mättä

sessa voinut pohtia pidemmällekin.

eräänlainen

kauneuskirurgian

kuluttajaoppi, sillä haastatteluissa pal-

Silloin osallisuus ruumiin muokkauk-

toimenpiteiden

Yksi kauneuskirurgian keskeisiä piir-

sen käytännöistä on ehto yhteiskunnas› › Taina Kinnunen: Lihaan leikattu kauneus. Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset (383 sivua) Gaudeamus (2008)

sa pärjäämiselle ja osattomuus tuottaa eriarvoisuutta. Kokonaisuutena hyvin kirjoitettu ja huolellinen tutkimus on tärkeä kannanotto kirurgiseen kulttuuriin. Kinnunen tuo tutkittua tietoa ja perusteltuja tulkintoja sekä kauneuskirurgiasta että ruumiillisuudesta käytävään keskusteluun. n

lib e ro   2 | 08

19


teksti: Otto Sinisalo kuva: Kirsi Tuura

Mies, joka on mieltä asioista Populaarikulttuuria rakastavan ja eläinten tehotuotantoa kritisoivan esseistin Antti Nylénin yllättävä nousu valtakunnan

vaan niin vahvasti jotain mieltä asioista», toveri selittää. Todellakin. Antti Nylén (s. 1973) hyökkää esseissään lihansyöntiä vastaan, kertoo intohimoisesti popmusiikista ja

viralliseksi nuoreksi vihaiseksi mieheksi

kritisoi miehistä seksuaalisuutta. Hä-

hämmentää häntä itseäänkin.

nen teksteissään on peittelemätöntä subjektiivisuutta, ja rakentaessaan aja-

Antti Nylén rinnastaa esseekokoelmassaan heteromiesten sovinismin ja lihansyönnin: »[---] he himoitsevat samoja ruumiita, joita halveksivat: naisten ja eläinten, huorien ja sikojen, ämmien ja lehmien.»

Baudelairea. Hän linjaa myös suhdettaan kaunokirjallisuuteen lainauksen kautta. »Yksi lainaus, suoranainen varkaus, on Jukka Kemppiseltä. ’Kaunokirjallisuuden ydin on viha’, hän kirjoitti kirjassaan Elämän varjo. Mutta Kemppinen tarkoitti eri asiaa kuin minä. Varastin

Vanhan ylioppilastalon kuppila

tuksiaan hän rakentaa myös omaa ku-

huhtikuussa.

on

vaansa lyömällä itseensä leimoja: esseis-

Nuoreen voimaan vuosia kirjoittaneen

kutsunut joukon kulttuurivaikuttajia

ti, anarkisti, vegaani, katolilainen, dan-

Nylénin palkittu Vihan ja katkeruuden esseet

keskustelemaan uskonnosta. Epätoden-

dy. Mutta onko Nylén todella kaikkea

ilmestyi vasta tänä keväänä. Hämmen-

näköisen suuri joukko on saapunut kuu-

tätä myös esseidensä ulkopuolella?

tävän nopeasti esikoiskirjailija on koro-

Nynny-klubi

vain sanat!»

tettu maan virallisten intellektuellien

lemaan keskustelua, punaviinilasit on täytetty maltillisesti. Sarjakuvataiteilija

Innoittajat Baudelaire ja Morrissey

joukkoon, ja hänen kasvonsa katsovat

Ville Rannan ja uskontotieteilijä Salo-

Viikkoa aikaisemmin tapaan Nylénin

nyt lehtien kulttuurisivuilta.

me Tuomaalan paneelia täydentää es-

Corona-baarissa.

seisti Antti Nylén.

»Kun luin ensimmäisiä kritiikkejä,

On riemastuttavaa havaita, että mies

olin lähinnä hämmentynyt. Halusin ti-

pystyy artikuloimaan ajatuksiaan paitsi

vata, että mitä te siinä oikein näette»,

ni kanssa Nylénin palkitusta kirjasta Vi-

tekstissä,

kuvailee Nylén reaktiotaan.

han ja katkeruuden esseet.

Nylén puhuu rauhallisesti ja pystyy si-

Hänen ensimmäiset kirjalliset työn-

teeraamaan muistista vaikkapa Charles

sä olivat kouluaikoina nidottuja vihko-

Päädyn keskustelemaan vierustoveri-

»Siinä on jotain hienoa, että joku on

20 l ibe ro   2 | 08

myös

puheessa.

Korrekti


lista käytännöllisyyttä, jopa toimintaa. Esseessään Miehen kritiikki Nylén purkaa miehisen seksuaalisuuden nyrjähtäneitä puolia, pornon asenteita ja myyttiä neitsyydestä. Häntä kiehtoo yhtäältä yhteiskunnan pornoistuminen ja seksuaalisuuden trivialisointi, toisaalta hil-

✖ » lihan teollinen tuotanto

jattain päätään nostaneet uusmoralistiset asenteet seksiin.

edustaa me g alomaanista

»Miehille naisen seksuaalisuudessa on jotain mystistä. Se on jotain, mitä

tuhoamisviettiä , j oka kohdistuu

heillä ei ole, ja josta kuvitellaan, että se

kaikkeen kauniiseen . »

voidaan jollain tapaa ottaa. Tämä näyttäytyy ajattelussa neitsyydestä, sen menettämisestä ja ottamisesta. Kyse on miehisestä hallinnan ja kontrollin illuusiosta.» Nylén on tunnustuksellinen katolilainen, harvinaisuus sekä filosofien joukossa että suomalaisessa luterilaisessa uskontokentässä. Luterilaisuus näyttäy-

rimmäistä, vertaansa vailla olevaa piit-

tyy hänelle demokratisoituneena uskon-

taamattomuutta ja megalomaanista tu-

tona, joka paradoksaalisesti pohjaa Lut-

hoamisviettiä, joka kohdistuu kaikkeen

herin henkilökulttiin.

kauniiseen.»

Samoin Ranskan vallankumouksesta

Vaikka esseisti onkin vegaanisessa

alkanut uskonnon maallistuminen on

tinkimättömyydessään suorastaan puri-

Nylénin mielestä aatteellinen katastro-

taaninen, hänelle veganismi on yksilöl-

fi, vaikkakin hän myöntää, että vallan-

lisyyttä, jopa elitismiä, eikä joukkojen

kumouksen jälkimainingit loivat ken-

aate. Individualismi on äärimmillään

ties häntä eniten kiehtovan älyllisen

Nylénin

kulttuurin periodin.

dyismissa, joka yhdistelee kasvissyön-

Katolilaisuus

ja

messut

tarjoavat

Nylénille henkisyyttä ja pyhyyttä.

lanseeraamassa

vegaanidan-

nin ideologiaa vanhakantaiseen herraskaisuuteen.

»En varsinaisesti kaipaa uskonnollis-

»Vegaanidandyismi riistää vegaaniu-

ta yhteisöllisyyttä. Tärkeää uskonnossa

delta sen poliittisen ulottuvuuden, tai

on traditio ja ajatus siitä, että jotkut asi-

oikeastaan ivaa sitä. On myönnettävä,

at ovat pyhiä. Tärkeää on sekin, että syn-

että tuntuu vain pirun mukavalta ostaa

ti ja viattomuus erotetaan toisistaan»,

kalliita

hän sanoo.

Vegaanidandy pukeutuu ja kuluttaa it-

Ketkä sitten ovat viattomia? Nylénin mukaan harvat: eläimet ja kenties jot-

erikoistuotteita

ekokaupasta.

seään varten», Nylén selittää. Ja toden totta, mies pukeutuu kuten

sia, joihin hän kokosi itse kääntämiään

kut lapset. Viaton ei ole edes suuri in-

opettaa:

Morrisseyn tekstejä. Sittemmin muun

noittaja, poptähti Morrissey. Perisynnin

moitteettoman sileä kauluspaita ja kiil-

muassa Baudelairea suomentaneella Ny-

käsite on Nylénille tärkeä osa katolilais-

tävät

lenillä vaikuttaa olevan intohimoinen

ta oppia.

myönnytys

suhde kääntämiseen. »Kääntämiseen liittyy usein ajatus

Entäpä sitten Paavi, kenties kritisoiduin katolilainen instituutio?

mustat

keinonahkakengät,

kalvosinnapit

hihoissa.

teepaitasloganeiden

Ainoa kult-

tuurille on hänen olkalaukkunsa insignia, joka julistaa aatetta: Respect life… go

siitä, että käännetty teksti automaatti-

»Paavi on lähinnä kuin valtionpää-

sesti menettää jotain. Kääntäjä kuiten-

mies, jonka tehtävä on edustaa uskon-

Anarkistiksi luonnehdittu Nylén ko-

kin joutuu antamaan tekstille uusia

toa ja ylläpitää sekä kommunikoida sen

kee vain vähän mielenkiintoa politiik-

merkityksiä. Tekstille ei ole olemassa

perinteitä.»

kaan. Edustuksellinen demokratia ei näyttäydy hänelle erityisen merkityksel-

mitään platonista ideaalitilaa.» Vihasta huolimatta Nylén rakentelee esseitään rauhallisesti.

vegan.

Vegaanidandy pukeutuu eettisesti

lisenä saati tehokkaana tapana vaikut-

Eläimet ovat todellakin arvokkaita Nylé-

taa asioihin.

»Tekstiä luodessani lähden yleensä

nille. Harvoin aistii niin peittelemätön-

»Poliittiseen toimintaan liittyy har-

10–15 lauseesta. Ne toimivat tukipilarei-

tä, turhautunutta vihaa, kuin hänen

ha hallinnasta, siitä, että voisimme teh-

na, joiden varaan rakennan esseen.»

teksteissään, jotka käsittelevät lihan-

dä varmoja ennustuksia ihmisten välis-

syöntiä. Kasvissyöjäkin joutuu nosta-

ten asioiden sujumisesta.»

Synti ja viattomuus

maan kulmakarvojaan lukiessaan hyök-

Nylénin kaltaiselle ajattelijalle on selkeä

käystä »lihaaneja» vastaan.

kysyntä. Ja juuri sitä hän on: ajattelija, eikä mitään niin banaalia kuin vaikkapa »filosofi». Hänen teksteissään on lihal-

Kuvaillessaan lihateollisuutta Nylén äityy lähes runolliseksi. »Lihan teollinen tuotanto edustaa ää-

Voimallisista mielipiteistään huolimatta Nylén ei ole opettaja: dandy ei etsi yhteisöjä tai seuraajia. Hän viihtyy perheensä, Jumalansa ja kirjoittamisensa kanssa. n

lib e ro   2 | 08

21


teksti ja kuvat: Antti Iso-Markku

Kuvateksti

Diplomaattilarppaaja leikkii maailman pelastamista Malli-YK-konferenssissa pidetään hauskaa, tutustutaan uusiin ihmisiin ja koetetaan siinä sivussa ratkoa maailmaa uhkaavia kriisejä. Laura Salo, 23, on kymmenien

pelaajat

puivat

visaisia

kysymyksiä

edustamansa valtion näkökulmasta. »Täällä ystäväpiirini laajentuu vaivattomasti Suomen rajojen ulkopuolelle, mikä tämän hetken maailmassa on

FinMUN-neuvottelut käytiin suomalaisittain hienoissa puitteissa Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa.

na on Intian ja Pakistanin rajalla sijaitsevan Kashmirin alueen hallinnasta koitunut kriisi. Salon mielestä teema on hyvin valittu. »Kashmirin alueen konfliktin ainek-

enemmän kuin odotettua», kertoo pe-

set esiintyvät useissa nykypäivän kan-

lissä Venäjän

sainvälisissä kriiseissä. Aiheen haasta-

delegaatiota edustava

Salo.

vuus piilee siinä, kuinka konferenssis-

muiden osanottajien tapaan saa-

FinMUN (Finnish Model United Na-

sa saadaan aikaan ratkaisu, joka miel-

punut Helsinkiin kolmatta kertaa järjes-

tions) on suuri roolipeli, jossa eri puo-

lyttää osapuolia edes tyydyttävästi. Sa-

tettävään suomalaiseen malli-YK-simu-

lilta maailmaa saapuneet osanottajat

malla on pyrittävä välttämään esimer-

laatioon FinMUNiin. Kyse on eräänlai-

osallistuvat YK:n turvallisuusneuvos-

kiksi alueella kytevän terrorismin puh-

sesta diplomaattilarppauksesta, jossa

ton toimintaan. Tämän vuoden teema-

keaminen.»

22

li be ro   2 | 08


Simulaatiot pyrkivät kehittämään osanottajien neuvottelukykyjä ja YKtuntemusta. Tänä vuonna delegaatiot kuulivat ulkoministeriön ja puolustusvoimien edustajien linjauksia Suomen roolista kriisinhallinnassa ja kansainvälisessä toiminnassa, esitelmän kehitysyhteistyöstä sotatilan aikana ja johdatuksen kansainväliseen humanitaariseen toimintaan.

Kulttuurinvaihtoa ja käytännön idealismia Tärkeimpiin pelissä opeteltaviin asioihin kuuluu resoluutioiden eli päätöslauselmien kirjoittaminen. Hyvän ja uskottavan päätöslauselman muotoileminen on monien osanottajien mielestä vaikeaa, mutta simulaatioissa saadaan silti usein aikaiseksi siedettäviä lopputuloksia. »Sisältö ei ole tuulesta temmattu, vaikka ajoittain saatettaisiinkin tavoitella idealistista ratkaisua», kuvailee Salo. YK-larppauksen tavoitteena on diplomaattikoulutuksen lisäksi tarjota kokemuksia ja edistää laajempaa kulttuurinvaihtoa.

Helmikuisessa

FinMUNissa

nautittiin Allianssin saunaillasta ja kierrettiin Helsinkiä opastetulla ratikka-ajelulla ja kaupunkisuunnistuksen merkeissä.

Ulkomaalaisten

suosikeiksi

osoittautuivat Pasilan rauhanasemalla järjestetty Peace party sekä ystävänpäivän juhlistaminen ilmapalloilla ja koristesydämillä sisustetussa Bar Vodassa. Monet delegaatit kiittelivät konferenssien ystävällistä ja leppoisaa ilmapiiriä, joka tempaa mukaansa. »Konferenssin kansainvälinen ilmapiiri kertoo paljon FinMUNin vetovoimasta. Osallistuminen antaa hyvät valmiudet hakea muualla järjestettäviin vastaavanlaisiin konferensseihin», Salo kiittelee kokousta. Muita YK-elimiä on mahdollisuus päästä roolipelaamaan kansainvälisten järjestäjien malli-YK-kokouksissa. Mukaan voi lähteä kokousten ulkopuolellakin.

Simulaatioiden

skenaarioiden

suunnitteluun ja YK-tiedottamiseen otetaan

mielellään

mukaan

uusia

Inga Raudsepp Venäjän delegaatiosta ja Laura van Santen Yhdysvaltojen delegaatiosta lyövät kättä onnistuneiden neuvottelujen päätteeksi.

Näin YK toimii Yhdistyneiden kansakuntien organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä ja New Yorkissa sijaitsevasta päämajasta. Suomella on pysyvä edustusto YK:n päämajassa. ›› Yleiskokous on kansakuntien päättävä elin. Jokainen jäsenvaltio voi osallistua New Yorkissa pidettävään kokoukseen. ›› Turvallisuusneuvosto päättää muun muassa rauhanturvaoperaatioista. Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsentä kerrallaan. Sen pysyvillä jäsenvaltioilla Venäjällä, Yhdistyneellä kuningaskunnalla, Ranskalla, Yhdysvalloilla ja Kiinalla on mahdollisuus veto-oikeudella kieltää mikä tahansa päätöslauselmaehdotus. ›› Talous- ja sosiaalineuvoston alaisena toimivat muun muassa kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO ja maailman terveysjärjestö WHO. ›› Huoltohallintoneuvosto perustettiin valvomaan länsimaiden siirtomaa-alueiden itsenäistymistä. Neuvosto lopetti virallisesti toimintansa vuonna 1994, kun viimeinen huoltohallintoalue itsenäistyi. ›› Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n oikeudellinen elin, joka hoitaa valtioiden välisiä kiistoja. ›› Sihteeristö panee toimeen YK:n muiden elimien tekemät päätökset. Sihteeristö johtaa katastrofi- ja kehitysapuhankkeita sekä valvoo vaalien järjestelyjä eri puolilla maailmaa. ›› YK:n operatiivista toimintaa johtaa pääsihteeri. ››

vapaaehtoisia.n

YK-liitto, Wikipedia [Libero]

› › http://www.finmun.org

lib e ro   2 | 08

23


teksti: Noora Vaarala kuvat: Jalo Toivio

Testaa millainen vasemmistonuori olet 1. Mitä vaatekaappisi sisältää?

a) Kirppikseltä löydettyjä kukkahameita ja samettitakkeja. b) Käytössä katu-uskottaviksi kuluneet farkut ja punatähtilippiksen. c) Tiukan asiallisia jakku- ja housupukuja kokouksiin, hieman rennompia asukokonaisuuksia vapaa-aikaan. d) Vasemmistonuorten, Greenpeacen, Pulujen ja muiden sopivien järjestöjen aatepaitoja ja -huppareita. e) Kulahtaneita, viimeksi 80-luvulla muodissa olleita paitoja ja suoria housuja – ajattelijan ei tarvitse keskittyä vaatteiden tapaiseen materiaan. 2. Millainen musiikki on mieleesi?

a) Nuotion äärellä akustisella kitaralla soitetut herkät aatelaulut, kuten Natalia ja Allendelle. b) Rage Against the Machine, FM2000 ynnä muut vasemmistolaiset rähinäbändit tai suomirock. c) Poliittiselle nuorisojärjestölle sopivat, perinteikkäät kappaleet, kuten Nuorison marssi ja Kenen joukoissa seisot. d) Kantaaottava hip hop, punk ja espanjankielinen poliittinen ska. e) Ajatustyötä edistävä klassinen musiikki tai M. A. Nummisen tyyppiset oudot artistit – tietysti LP-levyltä kuunneltuna. 3. Mihin Vasemmistonuorten tapahtumiin yleensä osallistut?

a) Nuorisoliittolaisleirille, koska siellä voit osallistua lämminhenkisiin tutustumisleikkeihin, uida läheisessä järvessä auringon laskiessa ja halailla viikon putkeen rakkaimpien toveriesi kanssa. b) Tammitapaamiseen, erityisesti sitä edeltävään Ay-tapaamiseen sekä vapaamuotoisiin illanistujaisiin. c) Liittokokoukseen, piiritoimikunnan kokouksiin, usein puheenjohtajan tai sihteerin ominaisuudessa, sekä tärkeimpiin baaripöytäjuonitteluihin – itse asiassa olet mukana järjestämässä suurinta osaa piiri- tai keskusjärjestön tapahtumista. d) Erilaisiin tempauksiin ja aktioihin – erityisesti niihin, joissa voit joutua

24

li be ro   2 | 08

pidätetyksi. e) Yleensä lähinnä foorumikeskusteluihin, sillä useinkaan et pääse kaiken yöllisen ajattelun jälkeen ylös sängystä aamuisin. 4. Millaista ruokaa syöt?

a) Luonnonmukaisesti ja lähellä tuotettua vegaaniruokaa – härkäpapupihvit ovat suosikkiateriasi. b) Arkena huoltsikan jättilihapiirakan kahdella nakilla, varakkaampina aikoina kunnon härän sisäfileepihvi maistuu mainiosti. Suosit myös riistaruokaa. c) Lähinnä kokousruokaa, sillä et juuri ehdi kotiin kaikkien velvollisuuksiesi välillä. d) Pelkästään dyykattua ruokaa. Et halua syytää rahojasi kapitalistisille jättiyhtiöille. e) Kulutat enimmäkseen nestemäistä ravintoa, sillä ajattelu ei vaadi suuriakaan fyysisiä ponnisteluja ja mielen ravinto riittää sinulle.


5. Mihin käytät päiväsi?

10. Mikä olisi unelmiesi matkakohde?

a) Kierrät kirppiksiä 70-lukulaisten kesämekkojen ja rintamerkkien löytämisen toivossa ja opiskelet epäsäännöllisesti yliopistosi humanistisessa tiedekunnassa. Pääaineesi on esimerkiksi kehitysmaatutkimus, kulttuuriantropologia tai jokin harvinainen kieli. b) Tietysti raksalla tai muissa ay-uskottavissa töissä. Illalla raskaan työpäivän jälkeen kaipaat rentoutusta tovereiden seurassa tai tv:n ääressä. c) Kierrät kokouksia ja tapahtumia. Opiskelusi sosiaalipolitiikan, valtioopin, kansainvälisten suhteiden tai poliittisen historian laitoksella ovat viivästyneet aktiivisen järjestötoimintasi takia. d) Opiskelet Humakissa järjestötoimintaa ja päiväsi kuluvat erilaisiin kansalaistoimintaoperaatioihin osallistuen. e) Heräilet iltapäivällä ja aloitat ajattelun tai lukemisen. Työttömyyskorvaus tai toimeentulotuki riittää elämiseen hyvin, kun lainaat filosofiaopuksesi kirjastosta.

a) Intian Goa, jonne lentämisen omatuntosi kuitenkin estää. b) Jokin lämmin, suomalaisille tuttu matkakohde, esimerkiksi Kanarian saaret. c) Kuuba, Venezuela tai Palestiina, joissa pääsisit kasvattamaan poliittista tietomäärääsi. d) Mikä tahansa jättiaktio – olit paikalla esimerkiksi Göteborgin WTO:n vastaisessa suurmielenosoituksessa. e) Pidät matkustamista turhana viihteenä.

6. Millainen on ihanneyhteiskuntasi?

a) Pienyhteisöistä koostuva rajaton alue, jossa riittää rauhaa, rakkautta ja auringonkukkia jokaiselle. b) Hyvinvointiyhteiskunta, jossa työnantaja ei riistä ja kunnon duunaria arvostetaan. c) Ks. Vasemmistonuorten poliittinen ohjelma – olet ollut aktiivisesti mukana kirjoittamassa sitä. d) Anarkistinen, vapaa yhteiskunta, jossa niin eläimet, ihmiset kuin luonto saavat elää rauhassa. e) Monimutkainen, eri yhteiskuntafilosofien kirjoituksiin perustuva kommunistinen – ei tietenkään Neuvostoliiton kaltainen – vahva valtio. 7. Kuka on poliittinen idolisi?

a) Dalai-lama tai John Lennon. b) Esko-Juhani Tennilä tai paikallinen pääluottamusmiehesi, joka on taistellut sinun ja työtovereidesi oikeuksien puolesta jo vuosikausia. c) Vasemmistolaiset legendat ja johtajat, kuten Tarja Halonen, Hertta Kuusinen ja Ele Alenius. d) Kaikki nälkälakkoilijat ja kettutytöt, jotka tavoittelevat parempaa maailmaa oman terveytensä ja vapautensa uhalla. e) Tietysti Marx ja muut suuret yhteiskuntafilosofit. 8. Mikä on kulkuvälineesi?

a) Isoäitisi vanha polkupyörä, jonka olet omakätisesti koristellut kukkakuvioin. b) Duunarin on päästävä töihin, joten ainoa sopiva kulkuväline on oma auto. c) Kuljet kokouksiin metrolla, junalla tai taksilla välimatkoista ja kiireestä riippuen. d) Kävelet, liftaat tai kuljet julkisilla kulkuvälineillä – et kuitenkaan koskaan maksa matkastasi, joten oletkin hyvä pakoilemaan lipuntarkastajia. e) Kuljet kotisi, lähikirjastosi ja kantakapakkasi väliä kävellen.

11. Miten asut?

a) Puutalokommuunissa, jossa sinä ja asuintoverisi jaatte kustannukset, kotiaskareet, tavarat ja... oikeastaan kaiken. b) Makselet lainaa omistusasunnossa lähiöalueella. c) Yksiössä keskustan lähettyvillä, josta pääset kokouksiin nopeasti ja kätevästi. d) Vallatussa talossa – tosin joudut muuttamaan usein poliisin häätäessä seurueesi kyynelkaasulla. e) Kaupungin vuokra-asunnossa tai muussa edullisessa ratkaisussa. 12. Millä tolalla rakkauselämäsi on?

a) Elät avoimessa ja vapaassa suhteessa, eikä sukupuoli määritä rakkautesi kohdetta. b) Avoliitossa, häitä suunnitellaan ensi kesäksi. c) Sinulla ei ole tällä hetkellä aikaa parisuhteelle, mutta toivot ennen pitkää löytäväsi elämänkumppanisi puoluetovereidesi joukosta. d) Löysit sielunystäväsi G8-mielenosoituksesta tai Itä-Euroopan reililtä, mutta ikävä kyllä välimatka vähentää yhteydenpitoanne. e) Et piittaa parisuhteista, sillä ne edustavat mielestäsi vanhoillista, patriarkaalista yhteiskuntarakennetta. 13. Mikä on suhteesi puoluepolitiikkaan?

a) Toimit Vasemmistonuorten lisäksi enimmäkseen kansalaisjärjestöissä, joskin vaaleissa äänestät tuttua vasemmistoliittolaista nuorta. b) Kuulut ammattiliittosi vasemmistoryhmään. c) Olet kuulunut puolueeseen vähintään 15-vuotiaasta asti ja tällä hetkellä istut piiritoimikunnassa, puoluevaltuustossa ja jossain kotikuntasi lautakunnista. d) Parlamentaarinen vaikuttaminen ei ole sinun juttusi. Pidät tehokkaampana suoraa toimintaa. e) Olet kokeillut useita vasemmistopuolueita, mutta todennut jokaisen linjan liian maltilliseksi, suppeaksi tai muutoin sopimattomaksi. 14. Mikä fiktiivinen hahmo olisit?

a) Tohtori Sykerön Untamoinen tai Uppo-Nalle. b) Puuha-Pete. c) Pikku Myy. d) Peppi Pitkätossu. e) Piisamirotta.

9. Mitä lehtiä luet?

a) Kumppania, Vegaiaa ja muita maailmanparannuslehtiä. b) Tekniikan Maailmaa tai muuta alaasi sopivaa julkaisua, paikallista sanomalehteä ja liittosi tai osastosi lehteä. c) Kansan Uutisia, Kansan Tahtoa, Liberoa, tärkeimpiä sanomalehtiä ja satunnaisesti Imagen tyyppisiä lifestyle-julkaisuja. d) Valtamedia.net -verkkolehteä. e) Et viitsi vaivautua seuraamaan ajankohtaisjulkaisuja. Keskityt mielummin klassisiin kirjoituksiin.

15. Mihin laulunsanoihin tiivistyy elämänkatsomuksesi?

a) All you need is love. b) Mä joka päivä töitä teen. c) Sinun täytyy astua johtoon. d) Ampukaa komissaarit, nuo hullut koirat! e) Nälkäinen, tartu kirjaan, se on hyvä ase. (Tulokset seuraavalla sivulla.)

lib e ro   2 | 08

25


Eniten a-vastauksia: Olet hippi. Haluat suojella kaikkia kaltoin kohdeltuja – niin ympäristöä, eläimiä kuin ihmisiäkin. Sinua kutsutaan usein maailmanparantajaksi tai idealistiksi. Harrastat joogaa ja kasvatat ikkunalaudallasi yrttejä, joilla maustat vegaanisia papupatojasi. Kuulut alueesi vaihto- ja luomupiireihin. Sinulla on iso kasa ystäviä, jotka olet löytänyt eri harrastuksista ja järjestöistä. Haluat elää eri tavalla kuin valtaväestö, mutta kunnioitat tietysti kaikenlaisia elämäntapoja – kunhan ne eivät vahingoita ketään tai mitään. Tulevaisuudensuunnitelmasi ovat auki, sillä opiskelemasi ala on työllistymisen kannalta epävarma. Olet kuitenkin tottunut selviytymään hyvin pienillä tuloilla, joten et huoli turhia. Sitä paitsi hätätilanteessa voit aina lainata leipää kommuunitoveriltasi.

26 li be ro   2 | 08

Eniten b-vastauksia: Olet työn sankari. Sinä olet aito duunari. Toimit aktiivisesti ammattiliitossasi ja pidät osaltasi yllä Vasemmistonuorten ja ay-liikkeen välistä sidettä. Pidät työtä kenties oleellisimpana poliittisena kysymyksenä, mutta olet kiinnostunut myös sosiaalipolitiikasta. Vaikutat mielelläsi paikallisesti ja uskot pienen, tehokkaan ryhmän voimaan. Suurimman osan ystävistäsi olet kerännyt juuri työ- tai ay-ympäristöstä. Vaikka elät melkoisen tavallista elämää, käytät paljon aikaa sinulle tärkeiden asioiden puolesta taistelemiseen. Olet ruohonjuuritason toimija, mutta valmis osallistumaan myös parlamentaariseen politiikkaan. Vasemmistonuorissa ymmärrät tavallista duunaria. Haluat korostaa, ettei viherpiipertäminen yksinään pelasta maailmaa, vaikka toisaalta oletkin kiinnostunut myös luonnonsuojelusta.

Eniten c-vastauksia: Olet yksi Vasemmistonuorten poliittisista broilereista. Ansioluettelosi on loputon – olet istunut hallituksissa, jaostoissa, työryhmissä sekä lauta-, toimi- ja valiokunnissa. Kokemusta parlamentaarisesta vaikuttamisesta on karttunut jo useista vaaleista. Hallitset poliittisen jargonin niin hyvin, että vastustajien niittaaminen paneelikeskustelussa ei tuota sinulle minkäänlaisia ongelmia. Tarvittaessa kykenet kirjoittamaan vaikuttavan puheen parissa minuutissa – onnistuupa puhe suunnittelemattakin, sillä sen kaava on syöpynyt mieleesi vuosien


Eniten d-vastauksia: Olet aktivisti.

Olet poliitikko. saatossa pysyvästi. Aktiivisuutesi ansiosta olet todennäköisesti puolueen setien suosiossa, ellet sitten ole uskaltautunut laukomaan liian suoria sanoja piiritoimikuntasi vanhuksille. Siinä tapauksessa jaat mielipiteitä, mutta sinua pidetään joka tapauksessa tulevana kansanedustajana, puolueen nuorena toivona ja järjestösi johtohahmona. Politiikka ei ole sinulle vain harrastus, vaan elämäntapa. Olet niin tottunut kokouskäytäntöihin, että olet usein vähällä pyytää oikeaoppisesti puheenvuoroa kahvilakeskusteluissakin.

Sinä olet kunnon kaupunkisissi! Olet ollut mukana kymmenissä talonvaltauksissa, mielenosoituksissa, tempauksissa ja iskuissa. Tiedät olevasi Suojelupoliisin mustalla listalla, ja putkassa vietettyjä öitäkin on kertynyt useita. Et mielelläsi puuduta takapuoltasi kokouksissa, vaan nautit eniten kansalaistottelemattomuudesta. Kiipeät ydinvoimalan piippuun, eikä lukkojen tiirikointi tuota sinulle suuria ongelmia. Teininä aiheutit vanhemmillesi ongelmia kapinoinnillasi, mutta nyt olet vastuussa vain itsestäsi – etkä enempää kaipaakaan. Aloilleen asettuminen ja perheen perustaminen ovat sinulle toissijaisia asioita, sillä maailman pelastaminen on henkilökohtaista onnea tärkeämpi tavoite. Sitä paitsi et usko, että saavuttaisit onnen perinteisin metodein. Jäisit kuitenkin kaipaamaan jättimielenosoituksen aiheuttamaa adrenaliinisyöksyä ja yhteisöllisyyden tunnetta.

Eniten e-vastauksia: Olet partafilosofi. Sinulla ei välttämättä ole partaa, mutta vietät yhteiskuntafilosofisten teosten parissa enemmän aikaa kuin sankarisi Marx aikoinaan. Muutenkin sinun ja Marxin elämäntyylien välillä on useita yhtäläisyyksiä. Jonkun mielestä elämäsi voisi vaikuttaa päämäärättömältä, mutta sinusta sivistyminen on yhteiskunnan pillin mukaan juoksemista tärkeämpää. Innostut herkästi löytäessäsi uusia, mielenkiintoisia yhteiskuntateorioita. Olet kenties yhä kirjoilla yliopistolla, mutta filosofian tai historian opiskelusi on jäänyt muun ajattelutyön jalkoihin. Gradusi aihetta olet kehitellyt jo vuosikausia. Osallistut satunnaisesti opintopiireihin tai keskustelutilaisuuksiin, joissa saatat uuvuttaa panelistit loputtoman teoreettisilla pohdinnoillasi. Sinua kuitenkin arvostetaan järjestössäsi älykkäänä ajattelijana ja nokkelana kirjoittajana. n

lib e ro   2 | 08

27


teksti: Minna Sumelius

Sukupuolinen häirintä ja määr Helsingin sanomien tammikuussa teettämän tasa-arvokyselyn viesti oli karu: joka kolmas eduskunnan kyselyyn vastannut nainen oli kokenut sukupuolista häirintää työpaikallaan. Eduskunnan luvut eivät poikkea muista työpaikoista. Jokainen häirintää kärsinyt tai sivusta seurannut voi ryhtyä toimiin työ- tai opiskelupaikallaan. Ylioppilaskunnissa alkoi vuosituhannen vaihteen tienoilla häirintäyhdyshenkilötoiminta. Jokaisessa yli-

minen. Ylioppilaskuntien

häirintäyhdys-

Itsepuolusharjoituksissa valta on naisella

henkilöoppaan laatineella Elina Vaah-

Sukupuolinen häirintä on aina vallan-

teralla on häirintään omat lääkkeensä.

käyttöä. Joissakin tapauksissa häirintä

Yksi yhdyshenkilötoiminnan tärkeim-

saa aikaan sen, että uhri ei kykene rea-

mistä osa-alueista on Vaahteran mu-

goimaan häirintään, tuntee häpeää ta-

kaan häirityn henkilön voimaannutta-

pahtuneen johdosta tai syyttää siitä itse-

minen.

ään.

»Henkilön uskoa omiin vaikuttamis-

Ahola on opettanut feminististä itse-

mahdollisuuksiinsa pyritään vahvista-

puolustusta. Sen tarkoituksena on lisätä

maan. Tällä vältetään liiallinen uhri-

naisten tietoisuutta sukupuolisesta häi-

ajattelu, joka on turhan yleistä suku-

rinnästä ja kasvattaa heidän fyysisiä

puolisen häirinnän yhteydessä», Vaah-

mahdollisuuksiaan puolustaa itseään

tera sanoo.

häirintätilanteissa.

Feministiaktivisti Milla Ahola on samaa mieltä:

»Tappelemaan ryhmässä ei kuitenkaan opetella», Ahola kertoo.

»Kutsun sitä ’uhri tai urho -ilmiöksi’. Yhteiskunnassamme

häirintää tai kiusaamista kokenut voi

olla vain toinen niistä kerrallaan. Jos ih-

ottaa yhteyttä. He tarjoavat keskustelu-

minen osoittaa heikkoutta, hänen aja-

Häirintätilanteessa vastuu tunnistaa

tukea useimmiten oman työnsä ohessa.

tellaan olevan täysin kyvytön vastaa-

»ei» joko sanoina tai eleinä on Aholan

Toiminnassa tärkeintä on aito kohtaa-

maan itsestään.»

mielestä kokonaan tekijän. Verbalisointi

28 l ibe ro   2 | 08

on

mahdollista

Tärkeintä feministisessä itsepuolus-

oppilaskunnassa on 1–2 henkilöä, joihin

tuksessa on saada positiivisia kokemuksia luottamuksellisessa ryhmässä.


kähmintää festareilla Liisa, 35 Liisa on ollut aina poikatyttö eikä sopinut ahtaaseen, perinteiseen tytön rooliin. Häntä kiusattiin sen vuoksi koulussa. Esimurrosiässä hän huomasi olevansa homoseksuaali. Vanhemmat hyväksyivät asian, mutta jatkuvan kiusaamisen takia hän uskalsi julkisesti tunnustaa sen vasta ollessaan 23-vuotias. Sami, 26 Kotiasentajana työskentelevän Samin asiakas teki hänelle suoria ehdotuksia. Samin huomautus asiasta ei tehonnut. Hän kohtasi myös työtoveriltaan ei-toivottua käytöstä muun muassa rattopojaksi nimittelyn ja fyysisen lähentelyn muodossa. Hän purki asiaa vain naureskelemalla miesporukassa, mikä jäi harmittamaan. Petra, 21 Petran tuttava raiskasi tämän humalas-

anna kalso

veera nuutinen

sa. Petra nosti jälkikäteen syytteen tukijärjestön rohkaisemana, mutta juttu ei ikinä edennyt oikeuteen asti. Syyttäjän mukaan tapahtunut oli »tyypillistä ravintolaillan jälkeistä käytöstä». Ralf, 61

rittelyn voima

Ollessaan parikymppinen Ralf oli ottamassa asunnollaan suihkua. Ovi oli auki. Asuintoveri ilmestyi alasti hänen taakseen ja kysyi, saako hän liittyä seuraan. Välitöntä reaktiota lukuunotta-

tekee kuitenkin sen helpommaksi.

kaikki valta itse häiritylle. Hänellä täy-

Yksi feministisessä itsepuolustukses-

tyy olla valta määritellä ei-toivottu käy-

sa opeteltava tapa menetellä on kolmi-

tös. Häirinnän kohdetta on uskottava ja

vaiheinen: 1. Nimeä (»Sun kätesi on

tuettava.»

Milla Aholan ja Elina Vaahteran mukaan sukupuolisen häirinnän vähättelystä on päästävä eroon.

matta tapausta ei koskaan käsitelty, eikä Ralf ole häpeänsä takia puhunut asiasta kenellekään. Ralf on kokenut ongelmia töissään ja sosiaalisessa elämässään kokemuksen aiheuttaman homofobian ta-

mun reidelläni») 2. Kritisoi (»Mitä hel-

Vaahtera uskoo myös ulkoisen mää-

vettiä se siinä tekee?») 3. Sano, mitä ha-

rittelyn mahdollisuuteen, mutta muis-

kia, mutta kehtasi hakea apua vasta nel-

luat tapahtuvan (»Tahmatassut irti!»).

tuttaa sen olevan vahvasti kontekstisi-

jä vuotta sitten.

Syy on kuitenkin häirintätilanteessa

donnaista. Hanna, 25

aina täysin tekijän. Häirityllä täytyy sik-

»Laki ei välttämättä tunnista esi-

si olla ehdoton yhteiskunnallinen vapa-

merkiksi raiskausta, jos se on naisen

Hanna katsoi festareilla keikkaa, kun

us reagoida omalla tavallaan, hyväksi-

toiselle naiselle tekemä», Vaahtera sa-

tunsi jonkun työntävän kätensä hänen

käyttötilanteen uusintamista lukuunot-

noo.

hameensa alle ja kourivan haarojaan.

Ahola ja Vaahtera jakavat näkemyk-

Hannan käännyttyä ympäri takana seis-

sen siitä, että sukupuolinen häirintä

syt miesjoukko räjähti nauramaan ival-

Määritellä vai vähätellä

liittyy

yhteiskunnassamme

lisesti. Hanna ei tiennyt, kuka häneen

Sukupuolisen häirinnän määrittelemi-

esiintyvään ilmiöön: pelkoon vallitsevi-

oli käynyt käsiksi eikä kyennyt järkytyk-

nen ulkoisesti on ongelmallista, minkä

en hegemonisten valta-asetelmien mur-

seltään reagoimaan tilanteeseen. Ta-

vuoksi myös tapausten vähättelyä esiin-

tumisesta. Ahola uskoo sen olevan myös

pahtuman nähnyt kaveri poistui Han-

tyy. Tasa-arvolaissa se on eritelty, mut-

kommunikaatio-ongelma.

nan kanssa paikalta ja tyrkkäsi mennes-

tamatta.

ta Aholan mukaan siinä ei päästä puusta pitkälle. »Häirintätapauksessa täytyy antaa

yleiseen

»Jos aidosti kunnioittaisimme ja kuuntelisimme toisiamme, ei sukupuo-

sään penkillä seisseitä miehiä, jotka putosivat mutalammikkoon.

lista häirintää olisi.» n

lib e ro   2 | 08

29


teksti: Jaakko Vasankari kuva: Kirsi Tuura

Ensimmäinen kettutyttö 94-vuotiaan Salme Vuorisen muistelmaromaani Eloni kirja kertoo punaisesta aatteesta, jolla on ollut väkevä vaikutus hänen elämäänsä. Aikaansa seuraava Vuorinen elää nyt uutta aktivoitumisen aikaa. Häneltä löytyy mielipide joka asiaan talonvaltauksista Jeesukseen.

net hän huolehti vakavasti vammautuneesta Harry Vuorisesta, eikä sinä aikana ollut mukana poliittisessa toiminnassa. Aviomiehensä kuoleman jälkeen rautarouva on kirjoitellut mielipidekirjoituksia lehtiin ja nähty jälleen marssimassa rauhan puolesta sotaa vastaan. Sen lisäksi, että on säilynyt elävänä ja innostuneena, Vuorinen ei myöskään ujostele kenenkään edessä. Hänen kirjansa kertoo syyt siihen. Hänen elämäänsä on liittynyt useasti kuoleman kanssa tanssimisen lisäksi myös julki-

Salme Vuorisesta on sanottava,

suutta. Hän on voittanut kirjoituskil-

että hän rikkoo stereotyyppisen

pailuja, hurmannut useilla vuosikym-

ikäihmisen kuvan. Lehdistötilaisuudes-

menillä poliitikkoja ja taiteilijoita, hän-

sa eläkeläisrouva jaksaa kolmen tunnin

tä on kutsuttu ympäri maailmaa, eikä

ajan vastailla toimittajien kysymyksiin

hän ole missään vaiheessa kuvitellut-

ja hänen silmistään loistaa sama innos-

kaan, että hänellä olisi ollut mitään

tus kuin hän olisi vasta aloittamassa.

merkitystä.

Syy, miksi Suomen vanhimpana esi-

Tänään Vuorinen on löytänyt itsensä

koiskirjailijana mainostetun Vuorisen

jälleen yhteiskunnallisesta murrospis-

esikoiskirja on lennähtänyt Liken suo-

teestä. Hän kertoo samaistuvansa kettu-

siollisella avustuksella kirjakauppoihin,

tyttöihin ja totaalikieltäytyjiin. Hän ei

on hänen viimeisen aviomiehensä tari-

pysty

na. Kun Vuorinen löysi edesmenneen

Smash ASEMissa. Työelämään hän vaa-

Harry Verner Vuorisen vankilapäiväkir-

tii uusia sääntöjä prekariaatin turvaksi.

Vuoriselle tämä ei käynyt, vaan Like

toimia

valtauksista kysyttäessä. Vuorinen osaa samaistua heikoimpi-

kaudella höystetyn romanttisen tarinan.

poliisin

»Ihan oikein!» hän huudahtaa talon-

jan toisen maailmansodan ajalta, suuret kustantamot halusivat julkaista rak-

hyväksymään

en puolustajiin. Onhan hän itsekin yksi sellainen.

julkaisi päiväkirjat vuonna 2006. Nyt on

Jotain hän on Raamatustakin oppi-

vuorossa Salme Vuorisen oma tarina, ja

nut. Räväkkänä mielipideautomaattina

siinä riittää kerrottavaa.

hän haluaa muistuttaa uusoikeistoa ter-

Kolme sotaa kokenut Vuorinen menetti isänsä kansalaissodan taisteluissa

rorisminvastaisen sodan mielettömyydestä.

1918. Jo 14-vuotiaana hän liittyi kiellet-

»Jeesuskin oli terroristi, joka taisteli

tyyn Suomen kommunistiseen puoluee-

köyhien puolesta Rooman valtaa vas-

seen.

taan. Hän toimi omantunnon ja aatteen

Lapuan liikkeen jyllätessä kommu-

puolesta.»

nistit toimivat maan alla ja Vuorinen to-

Vuorisen mukaan Guantanamo Bay

vereineen levitti lentolehtisiä henkensä

muistuttaa häntä suomalaisista puna-

kaupalla. 1920-luvulla nuori nainen jou-

vankileireistä ja Koveron leiristä, jossa

tui Valpon pidättämäksi ja kuulustelui-

hänen miehensä Harry Vuorinen virui

hin, mutta piti pintansa ja vältti vanki-

vuosia. Koveron olemassaolo salattiin

lan.

virallisesti täysin.

Yhdessä jos toisessakin elämänvai-

Vuorisen kanssa keskustellessa ei voi

heessa Salme Vuorinen on vetäytynyt

kuin miettiä, miten hän jaksaa löytää

poliittisesta toiminnasta vain palatak-

yhtäläisyyksiä menneen ja nykyisyyden

seen aina takaisin. Hän oli kaksi kertaa

välillä. Punavihreän sukupolveni puo-

naimisissa, sai neljä lasta, opiskeli auto-

lesta voin vain toivottaa Salme Vuorisen

mekaanikoksi ja perusti oman taksiyri-

tervetulleeksi takaisin. n

tyksen. Avioliittonsa viimeiset vuosikymme-

30 li be ro   2 | 08

››

Salme Vuorinen: Eloni Kirja (Like 2008)


lib e ro   2 | 08

31


teksti ja kuva: Veera Lehtola

Kaupassa saa vaellella, mutta vain

taanilta näyttävän musikaalin tapahtu-

ostoaikeissa. Kaduilla saa oleskel-

mapaikaksi. Suuri joukko ihmisiä py-

la, mutta ei nukkua. Ostoskeskuksissa

sähtyy yhtä aikaa ja seisoo liikkumatta

sopii pysäytellä ohikulkijoita kynsihoi-

kadulla viiden minuutin ajan.

Improv everywheren performanssissa ostoskärryt valtasivat turkulaisen tavaratalon.

-ryhmä on The Yes Men. Maailmanlaajuisesti aktivistien lukumäärä ja toimintatavat ovat lähes rajattomat.

Taidetta, tekoja ja tempauksia

toon, mutta ei osoittaa mieltä. Julkinen

Improv Everywhere on yksi luovan

tila on täynnä sanattomia sopimuksia ja

aktivismin liikkeistä. Pitkään toimineil-

Luova vastarinta etsii uusia, mielen-

oletuksia.

la kansainvälisillä ryhmillä on villejä ni-

osoittamisperinnettä rikastuttavia vai-

Kun kansainvälinen Improv Everyw-

miä: The Vacuum Cleaner, My Dad’s

kuttamisen tapoja. Usein tempaukset

here lähtee liikkeelle, säännöt muuttu-

Strip Club ja Space Hijacker. Laajemmal-

sivuavat mielipiteenvapautta ja kaupal-

vat. Hampurilaisbaari muuttuu spon-

lekin yleisölle tuttu culture jamming

lisuutta ja ovat paitsi taidetta myös ku-

32

li be ro   2 | 08


✖ » P erformanssin voi sivuuttaa , tai sitä voi j äädä miettimään . T empauksemme ovat yhtä aikaa tulkinnanvaraisia j a yksinkertaisia : Jos j oku on piknikillä parkkiruudussa , herää heti kysymys : miksi ei puistossa ? »

kuka tahansa voi toteuttaa. Liike on toi-

jestöt. Rauhanpuolustajien performans-

minut jo vuosia, ja Youtubesta löytyy lu-

si »5 vuotta sotaa 5 minuuttia seisautus-

kuisia taltiointeja IE:n tapahtumista

ta» pysäytti maaliskuussa ihmisiä ym-

ympäri maailmaa.

päri Suomen muistamaan Irakin sotaa. Vitosperformanssikin

Turussa toimiva Luovan kaaoksen

avasi

kadun

toteuttavansa

sääntöjä. Neljässä minuutissa autoili-

»performatiivisia tempauksia ja kulu-

jan pinna kävelykadulla petti. Paikal-

tuskriittisiä rituaaleja». Helsingissä vas-

leen jähmettynyt poika sai kuulla arvion

taavaa hämmennystä aiheuttaa ryhmä

kävelykadulla seisoskelusta: Tuohan on

nimeltä Mieli valta.

rikollista! n

keskuskomitea

sanoo

»Performanssin voi sivuuttaa, tai sitä voi jäädä miettimään. Tempauksemme ovat yhtä aikaa tulkinnanvaraisia ja yksinkertaisia: jos joku on piknikillä park-

Luovan aktivismin ABC

kiruudussa, herää heti kysymys: miksi ei puistossa?» kertoo Suvi Luovan kaaoksen keskuskomiteasta.

Vaihtoehtoja julistamiselle Usein tempausten keskelle joutuvat sa-

Freezing Ryhmä ihmisiä kerääntyy yhtä aikaa julkiseen tilaan ja jähmettyy paikoilleen muutamaksi minuutiksi. Jähmettymisen jälkeen kaikki jatkavat toimintaansa.

››

maistavat toiminnan mielenosoittamiseen. Aktivistit kuitenkin erottavat toiminnan

perinteisestä

julistamisesta,

jonka ei uskota enää toimivan. »Megafoniin huutaminen ei kiinnosta. Olennaista on, että ihmiset saavat

Kauppaketju (engl. »whirlmart») Ryhmä menee yhtä aikaa kauppaan ja työntää tyhjiä ostoskärryjä letkana. Tunnin jälkeen aktivistit poistuvat kassan kautta ostamatta mitään.

››

keksiä itse, mistä on kyse ja vetää siitä omat johtopäätöksensä», Suvi sanoo. Ajatusten herättäminen on aina keskiössä. Kaupungilla kulkiessa on helppo lutuskritiikkiä. Liikkeen toimintatavoissa on suku-

unohtaa, että kauppias voi aina valita asiakkaansa.

Kauppakeskukset

Prayers to products Joukko ihmisiä menee kauppoihin ylistämään rukouksin eri tuotemerkkejä ja myytäviä tuotteita.

››

ovat

laisuutta flash mob -tempauksille, joissa

yhtä aikaa julkista ja kaupallista, yksi-

ryhmä ihmisiä tekee julkisessa tilassa

tyisten omistamaa tilaa.

jotain epätavallista yhtä aikaa ja häviää

»Tempauksilla voi tehdä julkisen ti-

sitten omille teilleen. Charlie Toddin

lan rajoja näkyväksi ja rikkoa niiden so-

perustama Improv Everywhere sanou-

vinnaisuuksia», toteaa toinen ryhmäläi-

tuu kuitenkin irti poliittisuudesta ja al-

nen.

leviivaa olevansa kansainvälinen kome-

Luovia vastarinnan muotoja ovat ko-

dia- ja performanssiliike, jonka ideoita

keilleet myös perinteiset kansalaisjär-

Park(ing) Parkingissa ostetaan kaupungilta tila omalle tapahtumalle. Performanssissa lisätään parkkimittariin rahaa ja vallataan keskusta ihmisille.

››

››

http://improveverywhere.ning.com

lib e ro   2 | 08

33


34

kirjat teksti: Olli Seuri kuvat: Veera Nuutinen

Pamflettien vuosi 2008 Kirjakauppojen hyllyt täyttyvät yhteiskunnallisista keskustelunavauksista. Suomalaisen kirjakentän hitiksi

Pamfletit ovat muuallakin selkeä tren-

Puheenvuoroja demokratiasta

di», Rönkkö tiivistää.

Huutomerkki-sarjan kuoppaamisen jäl-

Poleeminen yhteiskunnallinen kir-

keen 1980-luvulta asti pamflettimarkki-

jallisuus onkin ollut nousussa esimer-

noilla on eletty todellista hiljaiseloa.

kiksi Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

Varsinaisia keskustelukirjoja on tullut vain vihreiden ja nuorsuomalaisen liik-

ovat nousemassa mielipiteet ja tiedostavat tietokirjat. Voidaan jo puhua

vasemmistolaisesta yleispoliittiseksi

keen piiristä. Liken Pystykorva-kirjat

pamflettibuumista, kun kirjamarkki-

Todellinen pamflettibuumi nähtiin Suo-

ovat enemmän tieto- kuin keskustelu-

noille puskee samanaikaisesti monta

messa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa,

kirjoja.

keskustelukirjojen sarjaa.

jolloin kaikilla kustantamoilla oli omat

Tammi on elvyttänyt vanhan Huutomerkki-sarjansa,

jonka

keskustelusarjansa.

Tammen

haastajaksi

merkki nousi jo tuolloin käsitteeksi, kun

WSOY on kaavaillut journalistisempaa

sen toimituskunnassa häärivät monet

Barrikadia. Like sen sijaan julkaisee In-

1960-luvun radikaalisukupolven airuet.

toa sekä tutkijaliiton kanssa lanseerat-

Vasemmistolaisesta

Into-sarja ponnistaa Voima-lehden piiristä, joten sen vahvuutena on yhteys

Huuto-

kansalaisliikkeisiin. Mika Rönkkö toivookin Inton nostavan aktivistien keskustelunaiheet laajempaan julkisuuteen.

historiastaan

huolimatta uuden Huutomerkin profiili

»Me haluamme herättää syvempää

Huutomerkki-sarjaa tuottavan Tuula

on yleispoliittinen. Tämän vuoden ni-

keskustelua suomalaisen demokratian

Kousan mukaan pamflettien osuminen

mikkeiden joukossa on esimerkiksi Hei-

tilasta ja globaaleista talouskysymyksis-

samalle vuodelle on osin sattumaa, kos-

di Hautalan pamfletti Venäjä-teesit ja jou-

tä.»

ka toimijat ovat suunnitelleet sarjojaan

lukuussa 2007 Pakistanissa surmatun

jo pitkän aikaa.

Benazir Bhutton teokset.

tua Polemosta.

Into-sarjan toimittajan Mika Rön-

»Enää maailma ei hahmotu 1960-lu-

kön mukaan buumi kertoo keskusteluil-

vun vasemmisto-oikeisto-jaon mukaan.

mapiirin kuumentumisesta.

Eikä meille ole niin tärkeää, kuka omis-

»Nyt on selvästi enemmän tilaa poliittiselle keskustelulle kuin aiemmin.

34

li be ro   2 | 08

taa tuotantovälineet», linjaa Kousa humoristisesti.

Tammen Tuula Kousan mukaan juuri sarjan profilointi voi olla ratkaiseva tekijä siinä, kuka pidemmän päälle pärjää Tammen Huutomerkki-sarjan kestoaiheita olivat 1970-luvulla sota ja suurvaltapolitiikka.

kilpailussa. Työ on tehtävä huolella, vaikka pamfletit eivät rahasampoja olekaan. n


35

kirjat

Puolue – kätyri vai pelastaja?

Mutta voiko demokratiaa ja vasem-

vessapaperi. Demokratian ja puolueiden kriisi on

mistoa siis pelastaa puolueiden kautta?

pamfletissa nimenomaan vasemmiston

Kukaan kirjoittajista ei oikein tarjoa vä-

ja sen tavoitteiden kriisiä. Ilmeisesti de-

lineitä puolueiden muuttamiseksi uu-

Jos olet puolueaktiivi ja tunnet

mokraattiset joukkopuolueet eivät ole

den kriittisen politiikan airueeksi, vaik-

huonoa omaatuntoa jo riistokah-

koskaan olleet pääoman omistajille mi-

ka puolueet nähdään olennaisina ja niil-

kään välttämätön lähtökohta.

tä toivotaan lisää mielikuvitusta ja oh-

vin juomisesta, kannattaa harkita Intopamflettisarjan avauskirjan kiertämistä

Vihreiden, demareiden ja vasemmis-

jelmatyötä. Thomas Wallgren pääsee lä-

kaukaa. Jos taas väittely puolueiden ja de-

toliiton kriittisistä kirjoittajista kasattu

himmäksi ehdottaessaan tuhannen uu-

mokratian tulevaisuudesta innostaa, tar-

joukko käynnistää pamfletissa osin AA –

joaa Hanna Kuuselan ja Mika Rönkön

Ahdistuneet Aktiivijäsenet -tyyppisen

toimittama Puolueiden kriisi säälimätöntä

terapeuttisen tuuletuksen uusliberalis-

kritiikkiä ja joukon uusia avauksia.

min ongelmista.

› › Hanna Kuusela & Mika Rönkkö (toim.): Puolueiden kriisi (139 sivua) Like (2007)

den liikkeen aktivistin liittymistä vähiten huonoksi kokemiinsa puolueisiin muuttaakseen ne. Pamfletin todellinen ansio on, että se avaa keskustelun poliittisista tiloista

Puolueiden kriisi väittää, että poliittiset

Tämä sinällään uskottava tarina vai-

puolueet ovat demokratian vaikeuksien

keuksista globaalien markkinavoimien

eikä Matti Vanhasen tavoin vaadi kaik-

ytimessä. Sen oireita ovat äänestysvilk-

edessä alkaa kuitenkin toistaa itseään

kia kriittisiä ääniä liittymään puoluei-

kauden lasku ja politiikka, joka ei vastaa

pian. Prekaari Eetu Virenin artikkeli on-

siin tai olemaan hiljaa.

kansalaisten toiveita. Puolueet ovat kir-

kin tässä yhteydessä virkistävä provo-

Kantaisiko Tuomas Rantasen ajatus?

jan käsittein ilmaistuna uusliberalisoi-

kaatio. Onko arvoista ja uusliberalismis-

Sen mukaan tarvitaan paljon taisteluita

tuneet eli muuttuneet asiantuntijaelii-

ta puhuminen osa ongelmaa? Eivätkö it-

ja punavihreitä vastayhteisöjä, mutta

tin hallitsemiksi, yksityistämistä ja hy-

seorganisoitujen yhteisöjen kamppailut

kaiken tehostamista vastaan »on tärkeä

vinvointivaltion romuttamista ajaviksi

ole nykyään jo olennaisempia, kysyy Vi-

hyökätä myös vahvan julkisen sektorin

markkinointikoneistoiksi. Jäsentensä ja

ren, ja saa perustuloa vaatiessaan vasta-

välineillä», sen poliittisen koneiston de-

kansalaisten

kaikua ainakin Vasemmistoliiton Ruu-

mokratiaa puolustaen. n

tahto

niitä

kiinnostaa

suunnilleen yhtä paljon kuin käytetty

rik Holmilta ja Anna Kontulalta.

Pankkituen salaiset kansiot

kriisin syyllisiä. Nimilista on pitkä mutta

Otto Bruun

Konttinen ei arkaile nimetä pankkiei loputon. Pankkieliitin lisäksi katse kohdistuu erityisesti kolmikkoon Mauno

Lama on noussut taas ajankohtai-

Koivisto, Esko Aho ja Iiro Viinanen. Po-

seksi aiheeksi. Yhdysvalloissa puh-

liitikkojen kansalle tarjoilema vaihtoeh-

kesi viime kesänä luottokriisi, ja koti-

dottomuus vaikuttaakin nykytietojen va-

Suomessa osa 90-luvulla velkaloukkuun

lossa surulliselta tunaroinnilta.

jääneistä sai viimein maaliskuussa velkansa anteeksi.

Konttisen arvion mukaan pankkikriisi maksoi valtiolle 100 miljardia markkaa,

Tähän rakoon iskee Tammen Huuto-

mikä on puolet enemmän kuin valtio itse

merkki-sarjan avaus Salainen pankkituki.

on myöntänyt. Tämän laskun hän linkit-

Yleisradion pitkäaikainen taloustoimitta-

tää osaksi pankkikriisin jälkeistä kehitys-

ja Seppo Konttinen ampuu pamfletis-

tä, jonka myötä entisten suomalaispank-

saan alas lama-aikaan toitotettuja to-

kien omistus on hajonnut maailmalle.

tuuksia ja jahtaa salaisina olleista asiakirjoista laman syyllisiä.

Lopussa teos muuttuu vanhan hyvinvointivaltion puolustuspuheeksi ja jopa

Konttisella on kolme johtavaa säiettä,

uuden laman ennustukseksi. Mitään to-

joiden kautta hän hahmottaa teesinsä:

dellisia visioita Konttinen ei tulevaisuu-

Suomen Säästöpankin alasajo liikepank-

delle kykene tarjoilemaan, mutta sen si-

kien eduksi, liikepankkien rikollisuutta

jaan esittää mielekkään kysymyksen:

lähennelleet hämäräbisnekset ja koko

olemmeko viisastuneet? n

lystin maksattaminen kansalla.

› › Seppo Konttinen: Salainen pankkituki (235 sivua) Tammi (2008)

Olli Seuri

lib e ro   2 | 08

35


36

kourallinen filmiä teksti: Matti Rämö

elämänmuutosta. Suden syötyä porot on

kuva: Thessaloniki Documentary Festival

pakko muuttaa kylään, jossa oman uuden paikan etsiminen pistää identiteetin koetukselle. Monen itselleen eksoottista ympäristöä kuvaavan dokumentaristin olisi syytä ottaa mallia Jacek Naglowskin ja Andrzej Dybczakin aiheeseensa ottamasta etäisyydestä. Tekijät eivät kuitenkaan tungettele ja pilaa luontevuutta. Samaan ei kykene kaksikon maanmies Krysztof Kopczynski salapoliisido-

Napanöyhtää ja katoavia maailmoja

kumentissaan Stone Silence, jota leimaa kiire ja sensaatiohakuisuus. Aviorikoksen afganistanilaiskylässä aiheuttamia

Thessalonikin jokakeväinen doku-

ohjaajapojan hinku keksiä ongelmia

seurauksia selvittävä dokumentti tekee

menttifestivaali kuuluu maail-

tyhjästä häiritsee keskitysleirin välttä-

tärkeälle aiheelleen turhan karhunpal-

man keskisuuriin dokumenttielokuva-

neen ja monet muut vaikeudet selättä-

veluksen, kun ohjaaja ei selvitä, onko

festivaaleihin. Se häviää elokuvamaail-

neen juutalaisäidin elämäntarinan seu-

sen avainkohdat kuvattu kyläläisten tie-

man huomiossa Amsterdamin IDFA:lle

raamista.

täen vai salaa. Arveluttavista tiedonke-

tai Toronton Hotdocsille, mutta on elo-

Pojan olisi kannattanut kuunnella

ruumenetelmistään huolimatta Kopc-

kuvamäärältään reilut kaksi kertaa Hel-

leikkausvaiheessa karismaattista äiti-

zynski ei saa raotettua suljetun yhteisön

singin Docpointin kokoinen.

ään. Se tulee selväksi dokumentin oival-

ovea.

Uusia dokumentteja suosiva kansain-

tavimmassa kohtauksessa, jossa äiti kes-

Sellaisesta sen sijaan kävelee sisään

välinen festivaali on herkullinen näy-

keyttää omasta runostaan kyyneliin lii-

Tanaz Eshagian hienossa dokumentis-

teikkuna dokumenttielokuvan tilaan.

kuttuneen poikansa toteamalla: »Tämä

saan Be Like Others. Iranilaissyntyinen ja

Liki kahdensadan elokuvan ohjelmistos-

kohtaus on liian pitkä, ei ihmisiä kiin-

kanadalaistunut ohjaaja kuvaa kipeästi,

sa teemakategoriat on pidettävä laajoi-

nosta katsoa tällaista näin pitkään.»

miten homoseksuaaleihin kohdistuva

na, jotta vältytään paisuttamasta niitä

vihamielisyys ajaa iranilaisia epätoivoi-

Jykevämpää jälkeä löytyy elinympäkeskittyvistä

siin ratkaisuihin.

yli äyräiden. Otsikot kuten »näkemyksiä

ristöön

dokumenteista,

maailmasta», »tarinoita kerrottavana»,

joissa pyritään uhanalaisen äärelle. The

Maassa, jossa homous on kuolemalla

»elinympäristö», »inhimilliset matkat»

Whispering of the Trees -dokumentissaan

rangaistavaa, mutta sukupuolenvaih-

ja »muistijäljet» eivät ylimalkaisuudes-

saksalainen Tom Lemke seuraa eteläi-

dosleikkaukset laillisia, niitä tehdään

saan kerro enää paljoakaan sarjojen si-

sessä Chilessä pähkinänkeruulla elävää

moninkertaisesti Eurooppaan verrattu-

sällöstä.

alkuperäisväestöä. Modernisaation pai-

na. Voidakseen haluta, mitä luontaises-

Perhealbumin selailua muistuttavia

neessa kitkuttavaa raskasta elämänta-

ti haluaa, moni muuntautuu sosiaali-

henkilökuvia on siroteltu ympäri teema-

paa kuvataan hartaudella, vaan ei ro-

sen paineen alla joksikin, mitä ei koe

karttaa. Kreikkalaisdokumentit The Mir-

mantisoidusti. Niin kuin tarkkanäköi-

ror and the Knife ja My Life and Times – Michael

sen antropologisen dokumentin kuuluu-

Cacoyannis keskittyvät palvomaan kuvaa-

kin.

miensa taiteilijoiden luovuutta. Sitä sä-

Visuaalisesti vielä oivaltavampaan il-

veltäjä Manos Hadjidakisilla ja Kerro mi-

maisuun yltää Gugara. Puolalaisdoku-

nulle, Zorbas -elokuvasta muistetulla oh-

mentti kuvaa Siperian taigalla asuvan

jaaja Cacoyannisksella selvästi on, mut-

paimentolaisperheen

ta mielikuvitukseton hehkuttaminen ei tee sille oikeutta, vaan dokumentit yrittävät vapaamatkustaa ikonien maineella. Folkista diskon kautta psykedeeliseen rockiin loikkinut ja vuonna 1992 aidsiin kuollut Arthur Russell oli melkoinen avantgardemies. Sen kunniaksi kehukimarasta koostettu yhdysvaltalainen Russell-dokumentti Wild Combination ei voisi olla yhtään konventionaalisempi. Keskinkertaisissakin taiteilijapotreteissa itse taiteen käsittely pelastaa paljon. Tätä lohtua ei ole tekijävetoisissa henkilödokumenteissa, kuten israelilais-ranskalaisessa The Last Cardissa. Sylvain Biegelseinin äitisuhteensa ympärille rakentama muisteludokumentti on lähes sietämätöntä napanöyhtää, jossa

36 li be ro   2 | 08

vastentahtoista

olevansa. Tanaz Eshagianin dokumentti Be Like Others kertoo tarkkasilmäisesti Iranin seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta sosiaalisesta paineesta.

Tästä seuraavien tragedioiden humaanin

kuvauksen

soisi

näkevänsä

myös Suomessa. Vaikkapa Docpointissa, jonka ohjelmistonikkareiden osaaminen kestää hyvin vertailun kreikkalaisiin kollegoihin. n


37

ajattelija teksti: Miika Saukkonen

Uusliberalismi luokkavallan projektina

kuva: Anna Kalso

Harveyn teos The Brief History of Neoliberalism (2005) on vastikään julkaistu myös suomeksi. Kirjan keskeinen väite on, että uusliberalismi syntyi poliittisena projektina, jonka tavoitteena oli palauttaa yläluokan valta sekä pääoman kasaamisen edellytykset. Molemmat olivat vaakalaudalla 1970-luvulla työläistaistelujen ja voiton suhdeluvun alenemisen vuoksi. Harveyn mukaan uusliberalismi on onnistunut

ensimmäisessä

tehtäväs-

sään, jälkimmäisessä ei. Uusliberalismin aikana globaali talouskasvu on ollut huomattavasti heikompaa kuin keynesiläisellä kaudella. Nyt kasautuminen ei tapahdu niinkään luomalla varallisuutta vaan jakamalla sitä uudelleen, yksityistämällä

ja

tavaramuotoistamalla

sitä, mikä on aiemmin ollut yhteistä. Harvey lanseeraa käsitteen accumulation by dispossession kuvaamaan tätä rikkauden kasaamista, joka tapahtuu yksityistämällä maata, patentoimalla geenejä tai

David Harvey (1935–) Uusliberaali vastavallankumous

viemällä ihmisiltä oikeudet eläkkeisiin ja toimivaan terveydenhuoltoon. Harvey korostaa, että uusliberalismista puhuttaessa on erotettava ideolo-

Englantilainen maantieteilijä Da-

(kulttuuri,

vid Harvey on viime aikoina saa-

omalla tavallaan osallistuvat). Hän käyt-

jonka

luomiseen

kaikki

nut laajaa huomiota kuvauksellaan uus-

tää Pierre Bourdieun käsitettä »kollek-

liberalismin noususta hallitsevaksi po-

tiivinen symbolinen pääoma» viittaa-

liittiseksi ideologiaksi ja käytännöksi.

maan muun muassa taiteelliseen under-

Hänen aiempi tuotantonsa tarjoaa väli-

groundiin ja vaihtoehtokulttuureihin,

neitä kaupunkitilaa koskevien kysymys-

jotka tekevät tietyistä kaupungeista ve-

ten tarkasteluun luokkanäkökulmasta.

tovoimaisia.

› › luettavaa › › The Condition of Postmodernity (1989) › › Spaces of Capital. Towards a Critical Geography (2001) › › Uusliberalismin lyhyt historia (2008)

gia ja käytäntö. Kuten aatteelliset liberaalit usein korostavat, uusliberaaliksi nimitetty politiikka on usein ristiriidassa liberalismin periaatteiden kanssa. Periaatteita noudatetaan valikoivasti sen mukaan, mikä palvelee eliittien intressejä. Työmarkkinoiden kontrolli ei katoa vaan päinvastoin kasvaa. Uusliberalistit

Vajaa parikymmentä vuotta sitten

kuitenkin perustelevat käytäntöjä puhu-

Marx ja maantiede

Harvey osallistui keskusteluun postmo-

malla vapaudesta, jonka ehtona on vah-

Harvey kuuluu maantieteilijöihin, jot-

dernista teoksellaan The Condition of Post-

va yksityisomistus.

ka 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa kri-

modernity (1989), josta tuli myyntimenes-

The Brief History of Neoliberalismin ansio

tisoivat alansa vallitsevaa keskustelua

tys. Harvey esitti, että postmoderneiksi

on perusteellinen kuvaus uusliberalis-

yhteiskunnallisten

huo-

kutsutuissa ilmiöissä on kyse uudesta

min

miotta jättämisestä. Aiempi maantiede

kulttuurisesta paradigmasta, joka juon-

Harvey nostaa esille kaksi käänteenteke-

oli käsitellyt tilaa ja sen jakautumista

tuu kapitalismin muodonmuutoksesta –

vää tapahtumaa. Ensimmäinen oli bis-

neutraalisti suhteessa ihmisten luok-

siirtymästä fordismista »joustavaan ak-

nespiirien

ka-asemaan. Uuden radikaalin maan-

kumulaatioon»,

joustavuudesta

konkurssiin ajautunutta New Yorkin

tieteen tärkeä virstanpylväs oli Harveyn

tulee tuotantoprosessien ja työmarkki-

kaupunkia vastaan ja toinen Chilen soti-

kirja Social Justice and the City (1973). Har-

noiden piirre.

lasvallankaappaus, jota seurasi uuslibe-

ristiriitojen

jossa

konkreettisista

kehityskuluista.

»finanssivallankaappaus»

vey katsoi, että teoreettisen työn tuli

Olennaista on se, kuinka uudet ma-

raalien talousoppien soveltaminen en-

olla kiinteässä yhteydessä vallanku-

teriaaliset käytännöt tuottavat uusia kä-

simmäistä kertaa kansallisessa mitta-

moukselliseen käytäntöön.

sityksiä ajasta ja tilasta. Harveyn mu-

kaavassa.

Kaupunkitila ja kapitalismi on ollut

kaan pääoman joustavan kasautumisen

Harveyn uusliberalismi-kirjan vah-

Harveyn keskeinen teema 2000-luvulle

myötä länsimaissa on tapahtunut huo-

vuutena ei sitävastoin ole vastavoimien

asti. Viime vuosina hän on kirjoittanut

mattava »aika-tilan kokoonpuristumi-

hahmottelu. Sen sijaan, että Harvey ide-

muun muassa siitä, kuinka kaupungeis-

nen», tuotannon ja elämän rytmien no-

oisi vaihtoehtoisen kehityksen näköalo-

sa yhteisesti tuotetusta kulttuurista tu-

peutuminen. Se vaikuttaa hajottavasti

ja, hänellä vaikuttaa olevan taipumus

lee kapitalistisen riiston kohde. Essees-

kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen elä-

nostalgiaan ja »pienemmän pahan» pe-

sään The Art of Rent (2002) Harvey kuvaa,

mään, politiikan ja talouden käytäntöi-

riaatteeseen.

kuinka materiaalinen talous (etupäässä

hin ja luokkien väliseen vallan tasapai-

kiinteistökeinottelijat) toimii parasiitti-

noon.

na suhteessa aineettomaan tuotantoon

reaktiona tähän tilanteeseen.

Postmodernismi

tulisi

nähdä

Tätä nykyä Harvey työskentelee antropologian professorina New Yorkin City Universityssä (CUNY). n

lib e ro   2 | 08

37


38

protestilaulaja Bikini Killin hajottua 90-luvun lopul-

teksti: Kimmo Modig

la Hanna muutti New Yorkiin ja julkaisi

kuva: Lauri Tujula

soololevyn nimellä Julie Ruin. Siellä hän tutustui Johanna Fatemaniin, ja naiset perustivat elektropopryhmä Le Tigren. Samoihin aikoihin levy-yhtiön sedät olivat halanneet Riot grrrl -liikkeen kuoliaaksi. Hanna ja Fateman alkoivat kiinnostua elektronisesta musiikista. Le Tigressä kitara sai seurakseen samplerin, ja tuloksena oli fuusio post-punkia, tee-se-

Punkin Emma Goldman

itse-teknoa ja diskoilua. Le Tigre pyrkii feministi Emma Goldmanin sanojen mukaisesti olemaan val-

feministi-ikoni

90-luvun alussa feministisen musii-

lankumous, jota voi tanssia. Tarttuvat

ja muusikko Kathleen Hanna (s.

kin vastaanotto ei ollut suopeaa. Kei-

kappaleet kietoutuvat yhteen tosielä-

1968) on 90-luvun alun feministisen Riot

koilla Kathleenia kehotettiin ottamaan

män kokemuksien, iskulauseiden ja

grrrl -punkliikkeen keulakuva.

paita pois, naisten soittotaitoja epäiltiin

mielenosoitusten äänien kanssa. Esi-

Amerikkalainen

Hanna opiskeli 80-luvun lopulla valo-

ja feministit leimattiin miesvihaajiksi.

merkistä käyköön kappale Dyke March

kuvausta Olympiassa, Washingtonissa.

Ajan henki kuuluu spoken word -kappa-

vuonna

Hänen ensimmäinen, seksismiä käsit-

leessa Rockstar (1991), jossa Hanna puhuu

Sweepstakes -levyltä. Biisi on kuin tiivis-

televä näyttelynsä sensuroitiin koulus-

elämästä naisena stereotypioiden ja en-

telmä Hannan toiminnasta: aktivismia,

sa, joten hän päätyi pyörittämään omaa

nakko-oletusten keskellä.

jaettuja kokemuksia, pop-musiikkia ja

galleriatilaa yhdessä samanhenkisten

2001

julkaistulta

Feminist

erilaisten materiaalien törmäyttämistä.

Musiikin poliittisuus ulottuu Hannan tuotannossa paljon lyriikoita laa-

Kathleen Hannan missiona on ollut

90-luvun alussa käynnistyi Hannan

jemmalle alueelle. Valokeilaan nousevat

tehdä rock-maailman luutuneet toimin-

lähes kymmenvuotinen ura Bikini Kill

kysymykset tekijyydestä, esiintymisestä

-bändin solistina. Monet Riot grrrl -yh-

ja kontekstista.

ystäviensä kanssa.

tyeistä majailivat Olympiassa, josta tuli

»Pop-musiikki on rakenne. Minun

liikkeen keskus. Laulujen aiheet poikke-

pyrkimyksenäni on käyttää tätä raken-

sivat suuresti rockin peruskuvastosta ja

netta johonkin muuhun, kuin mihin se

käsittelivät feministisiä teemoja ja sek-

on tarkoitettu», hän totesi vuonna

suaalisuutta. Musiikki suunnattiin nai-

2000.

Suorapuheinen Kathleen Hanna on monen feministin roolimalli. Hänen kaksi yhtyettään ovat inspiroineet lukemattomia naisia perustamaan omat bändinsä.

sille, naisilta. Provokatiivinen ja sanavalmis Hanna kiinnosti mediaa. Lauluissa mainitut pahoinpidellyt tytöt olivat toimittajille yhtä kuin Hanna itse, vaikka työkokemus perheväkivallan uhrien parissa lienee loogisempi selitys biisien aiheille. Tiedotusvälineet

saivat

✖ » I ’ m so sor r y

muokatuksi

i f I ’ m a li e n at i n g som e of you

anekdooteista hyvän skuupin: strippari,

Yo u r w h ole f uc k i n g c ult ure

hyväksikäytetty, feministi. Feministiyhteisö alkoi vieroksua julkisuutta saa-

a li en ates m e

nutta jäsentään.

W h i te b oy d on’t l augh d on’t c r y

Sittemmin Hannasta tehtiin julkisuudessa Riot grrrl -kuningatar, vaikka liikkeen menestys oli ruohonjuuritason yhteistyön tulosta. Asuessaan Washington DC:ssä Hanna oli mukana tekemässä Riot grrrl -punkzineä, mutta etääntyi lehden ympärille kehittyneestä liikkeestä muutettuaan takaisin Olympiaan. Henkilökohtainen ja poliittinen sekoittuivat taas Hannan asuessa Olympiassa The Curse -nimisessä talossa, joka toimi sekä kotina että keikkapaikkana siellä asuvalle naisjoukolle. Kommuunissa vallitsivat separatistiset säännöt: Team Dresch -yhtyeen poikarumpali sai tulla sisälle taloon vain keikan ajaksi ja joutui poistumaan heti sen loputtua.

38 li be ro   2 | 08

ju st di e»

B i ki ni Kil l : Wh i te Boy

tatavat näkyviksi. Työtä riittää vielä. Koittakaapa vaikka löytää suomalaisista musiikkilehdistä juttu naisten perustamasta bändistä, jota ei vertailtaisi toisiin »naisbändeihin» tai -laulajiin. Itsenäisinä tekijöinä naiset ovat siis edelleen poikkeus säännöstä, miehistä? n


39

Tu l e n a n t a j a t teksti: Jaana Kauppinen

Toimiiko seksin ostamisen kriminalisointi? Kun seksin ostaminen ihmiskaupan tai parituksen uhrilta kriminalisoitiin lokakuussa 2006, lain vaikutuksia luvattiin arvioida vuoden 2009 loppuun mennessä. Lakia on sovellettu käytännössä varsin laiskasti, eikä yhtään tuomiota ole tähän mennessä annettu. Seksipalvelujen ostamisen kriminalisointi on ollut kuuma poliittinen puheenaihe aina 90-luvulta lähtien. Rintamalinja on kulkenut siinä, onko poliittisten toimenpiteiden kohdennuttava

mielipiteensä ja vetäytyy pois, kunnes

neen merkittäviä muutoksia. Asiakasra-

prostituution poiskitkemiseen kokonai-

on taas aika kukkua oma viesti maail-

kenteen muutos oli merkittävämpi.

suudessaan vai prostituutioon sisälty-

malle.

viin riistäviin ja itsemääräämisoikeutta

Prostituoitujen omien havaintojen

Lain perusteluissa on rutkasti ideolo-

mukaan rahakas asiakaskunta on siirty-

gisia, lähes suoraan abolitionistisesta

nyt baareista internetiin ja julkisiin ti-

Varsinaista keskustelua aiheesta on

prostituutiopolitiikasta lainattuja argu-

loihin ovat tulleet vähävaraiset eläkeläi-

ollut vaikea synnyttää. Itse koen olleeni

mentteja. Itselleni ne edustavat hurs-

set ja nuoret miehet. Toimintaympäris-

mukana käkikelloviestinnässä, jossa jo-

kaita toiveita siitä, että pahaa ei olisi ja

tön muutos on merkinnyt sekä väkival-

kainen käy kukkumassa ilmoille oman

maailma olisi hyvä, tai että ihmiset toi-

lan riskin lisääntymistä että asiakas-

misivat prototyyppisen keskiluokan ta-

kontaktien määrän nousua, kun saman

voin.

rahan ansaitsemiseen tarvitsee useam-

rajoittaviin elementteihin.

Oikeusministeriö on aloittanut arvi-

✖ kyselyn mukaan

pia asiakkaita.

ointiprosessin jo hyvissä ajoin, ja osana

Suuri osa lain valmisteluvaiheessa

tätä prosessia myös Pro-tukipisteeltä on

esitetyistä riskitekijöistä on toteutunut.

pyydetty arviota lain vaikutuksista.

Prostituutio on hakeutunut pois julki-

Kysyimme Pro-tukipisteen asiakkail-

sista tiloista, kynnys ilmoittaa prostitu-

ta rajoitetun kriminalisoinnin onnistu-

oituihin kohdistuvista vakavista rikok-

misesta. 47 vastasi, ja heistä 4 oli mie-

sista on noussut ja prostituoidut kokevat

oikein selvää , mikä on

hiä. Vastaajien joukossa oli suomalai-

olevansa

paritusta j a kuka siis on

sia, Suomessa pysyvästi asuvia maahan-

asemassa. Parituksen tutkintaan ei ole

parituksen uhri .

muuttajia ja turistiviisumilla pistäyty-

resursseja.

prostituoiduille ei ole

jiä.

entistä

turvattomammassa

Kauniit puheet tasa-arvon lisäänty-

Yleinen arvio laista ja sen kyvystä

misestä ja prostituoitujen suojelusta

suojella naisia hyväksikäyttötapauksis-

ovat odotetusti jääneet kentän kannalta

sa ei ollut mairitteleva. Lakia pidettiin

tyhjiksi. Huoli hieromapaikkojen thai-

kummallisena ja sekavana, ja sen säätä-

naisistakin taisi jäädä konkreettisim-

misen mielekkyyttä kyseltiin. Vastaajil-

millaan siihen, että pari vuokrananta-

le ei ole oikein selvää, mikä on paritusta

jaa purki vuokrasopimuksen. Täältä

ja kuka on siis parituksen uhri. Valtaosa

kentältä katsottuna tällainen lopputulos

vastaajista kertoi, ettei tiedä, mikä on

on enemminkin sääntö kuin poikkeus.

käytännössä sallittua ja mikä kiellettyä.

Kyllä se vähän kyrsii. n

Kyselyyn vastanneiden prostituoitujen asiakasmäärissä ei näytä tapahtu-

› › Kirjoittaja on Pro-tukipiste ry:n toiminnanjohtaja

lib e ro   2 | 08

39


40

teksti: Hans Hämäläinen kuva: Taru Kinnunen

Kuka puolustaisi vuokratyöntekijöitä? Vuonna 2006 vuokratöitä teki Suomessa

dä töidensä loppumisen ajankohtaa, vaan ilmoitus saattaa tulla hyvinkin ly-

jo satatuhatta työntekijää. Ilmiön

hyellä varoitusajalla.

laajuudesta huolimatta työvoiman

»Asiakasyritys voi joskus sanoa etu-

vuokrauksen nurjat puolet ovat jääneet varsin vähäiselle huomiolle.

käteen, että esimerkiksi huomenna on sit vika päivä, mutta monesti on ollu silleen, että sanovat, että tänään oli sit vika päivä ja huomenna ei tarvitse enää

Antti Tanskanen tutki sosiaalipo-

tulla», tiivistää toinen vuokratyönteki-

litiikan pro gradu -työssään vuok-

jä.

ratyötä työntekijöiden kokemuksista kä-

Jatkuva työn loppumisen uhka ai-

sin ja löysi alalta lukuisia epäkohtia.

heuttaa myös sen, että yksittäisellä

Tanskanen esittää, että vuokratyönteki-

vuokratyöntekijällä ei ole juuri mahdol-

jöiden usein kohtaamia ongelmia ovat

lisuuksia perätä oikeuksiaan. Kaikissa

muun muassa vakituisia työntekijöitä

tapauksissa ei ole lainkaan varmaa,

pienempi palkka, sairaslomien ja työter-

onko hänellä enää sen jälkeen työtä, jos-

veyspalveluiden ulkopuolelle jääminen

sa voisi niistä nauttia.

sekä varsinaisten vuosilomien puuttu-

»Itse huomautin siitä, että työehtosopimusta ei noudatettu työsuhteessa-

minen. usein

ni. Kun se työ loppui, uutta ei ole enää

saamatta erilaiset palkan lisät ja käyttä-

tarjottu», toteaa oikeutensa tiedostanut

jäyrityksen omille työntekijöilleen mak-

vuokratyöntekijä.

Vuokratyöntekijöiltä

jäävät

samat bonukset. Lisäksi keskeisiä ongelmia ovat työn katkoksellisuus ja toi-

Turvattuun toimeentuloon?

meentulon jatkuva epävarmuus.

Viime kädessä vuokratyön ongelmissa on kyse lainsäädännöstä. Työlainsäädännön keskeisenä tehtävänä on hei-

Työn katkoksellisuutta ja toimeentulon epävarmuutta

komman osapuolen eli työntekijän suo-

Vuokratyössä varsinainen työnantaja on

jelu, mutta Tanskanen toteaa, että vuok-

män toteuttamiseksi. Vasemmistoliitto

vuokrausyritys, jolla ei kuitenkaan ole

ratyön kohdalla se ei onnistu toteutta-

teki vuoden 2007 syksyllä lakialoitteen

velvollisuutta järjestää vuokratyönteki-

maan tätä tehtävää.

takuupalkan puolesta. Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittaneen kansanedus-

jälle töitä tai maksaa palkkaa siltä ajal-

Tanskasen mukaan riskien palautta-

ta, kun töitä ei ole. Tällä tavoin työn-

minen työnantajan kannettavaksi olisi

taja Markus Mustajärven mukaan se

vuokrausyritys

mahdollista toteuttaa niin sanotun ta-

odottaa työelämä- ja tasa-arvovaliokun-

kuupalkan avulla. Takuupalkan ideana

nassa hallituksen avauksia.

kierrättää

liikeriskiä

työntekijän kannettavaksi. »Kaksi kuukautta on mennyt niin,

on, että vuokrausyrityksen tulee maksaa

Tulevaisuuden näkymät takuupalkan

että töitä on ollut suunnilleen joka toi-

vuokratyöntekijälle palkkaa myös niiltä

toteutumiselle näyttävät kyseenalaisil-

nen viikko, nytkään ei ole mitään tietoa

päiviltä, joina töitä ei ole.

ta, sillä varteenotettavia uudistuspai-

koska menen seuraavaksi. Inhottaa jo

»Takuupalkan myötä ne alat, joilla ei

neita ei juuri ole. Vuokratyöntekijät ovat

tämä, kun haluaisi joskus hiukan etukä-

ole tarpeeksi vuokratyövoiman tarvetta,

hajanainen ryhmä, jolla ei ole kunnol-

teen suunnitella elämäänsä», kuvailee

putoavat automaattisesti pois. Näin voi-

lista etujärjestöä, ja samaan aikaan

eräs vuokratyöntekijä tutkimuksessa.

daan ehkäistä sellainen työvoimalla kei-

työnantajapuoli lobbaa vuokratyön puo-

Silloin, kun töitä puolestaan on, nii-

nottelu, jossa työntekijää pidetään va-

lesta. Lisäksi työhallinnossa vuokratyö

den jatkuvuus on alituisesti vaakalau-

rastossa ilman, että hänelle on tarjota

on nähty lähinnä hyödylliseksi ilmiöksi,

dalla. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä,

työtä», Tanskanen täsmentää.

jonka avulla voidaan alentaa työttö-

että vuokratyössä työt loppuvat, kun työ-

Ruotsissa takuupalkkajärjestelmä on

voiman itselleen vuokraava yritys niin

jo käytössä, ja Suomessakin on otettu

päättää. Usein työntekijä ei ennalta tie-

ensiaskeleet vastaavanlaisen järjestel-

40 li be ro   2 | 08

myyslukuja. n Vuokratyöntekijöiden sitaatit ovat peräsin Tanskasen pro gradu -tutkielmasta.


41

teksti: Katja Tuominen kuva: Lehtikuva

  kolumni

Poliisia epäpolitisoidaan vimmalla Pääkaupunkiseudun laispoliisit

ovat

ulkomaa-

käynnistäneet

kenttäoperaation, jonka tarkoituksena on napata kiinni pääkaupunkiseudulla luvatta oleskelevia ulkomaalaisia. Koska heitä ei voida saada kiinni, poliisi on tiedottanut asiasta mediassa pelotellakseen ulkomaalaisia ja rajoittaakseen heidän liikkumistaan kaupungissa. Helsingin yliopiston dosentti ja Poliisiammattikorkeakoulun tiiminvetäjä Arno Tanner yritti puolestaan maaliskuussa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla tehdä poliisista kivan satusedän tai -tädin. Tannerin mukaan poliisilla voisi olla nykyistä suurempi, luonnollisesti lankeava tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tehdään muutama perusasia selväksi. Poliisit ovat ihmisiä. Osa ihan kivoja, osa kauheita nilkkejä. Meillä on rasistinen maahanmuuttohallinto, joka myöntää hyvin vähän oleskelulupia. Tämä hallinto pakottaa ulkomaalaiset tekemisiin poliisin kanssa. Niinpä

kaikki

keskustelut

hanmuuttajille. Olisi paikallaan myös siitä,

neuvoa paras tapa hakea työlupaa sen

kuinka »poliisi voisi tuoda maahan-

jälkeen,

muuttajille turvaa ja estää heitä syrjäy-

(Migri) on jälleen kerran antanut kiel-

tymästä», kuten Tanner maalailee, ovat

teisen päätöksen kansainvälisen suoje-

täysin turhia. Maahanmuuttajien oi-

lun hakemukseen.

kun

Maahanmuuttovirasto

Helsingin kaduille kesällä 2007 ilmestyneet romanikerjäläiset ovat median ja maahanmuuttoviranomaisten silmissä ongelma.

kuntaan on jo voideltu ne kriittiset järjestöt, joilla on asiantuntemusta ulkomaalais- ja turvapaikka-asioista. Järjestöjen edustajat voisivat teoriassa nousta rasistista lupahallintoa vastaan. Tätä kuitenkin harvemmin käy neuvottelu-

keuksien ja elämänlaadun parantumi-

Erityisesti maahan muuttaneille ul-

kunnissa, joiden tarkoitus on »helpottaa

nen tarkoittaisi päinvastoin sitä, ettei

komaalaisille kannattaisi korostaa, että

yhteydenpitoa». Maahanmuuttajia py-

heidän tarvitsisi lainkaan olla tekemi-

mikäli joku on vailla oleskelulupaa eikä

ritään alistamaan entisestään viran-

sissä poliisin kanssa.

missään tapauksessa halua joutua koti-

omaiskoneiston alle paternalistisilla eh-

Maahanmuuttajat ovat tavallisia ih-

maahansa, hänen on syytä pelätä polii-

dotuksilla työryhmistä, joilla ei ole pää-

misiä, vaikka sitä onkin ehkä Poliisiam-

sia. Ulkomaalaispoliisin tutkintayksik-

tösvaltaa.

mattikorkeakoulussa vaikea hahmot-

kö hoitaa turvapaikka-asioiden lisäksi

taa. Yleensä ihmisiä ei kiinnosta olla te-

ulkomaalaisten

ja

teuttaa Suomessa samaa tehtävää kuin

kemisissä poliisin kanssa.

maasta karkottamisen. Jos olisin ulko-

Pariisin lähiöissä: jahtaa ihmisiä ja tivaa

maalainen ja ongelmissa, en etsisi näis-

henkilöllisyyspapereita. Nämä »laitto-

tä tyypeistä kavereitani.

mia» siirtolaisia kohtaan suunnatut uu-

Tanner toivoo, että maahanmuuttajille annettaisiin lisää opastusta kansa-

käännyttämisen

Samaan aikaan ulkomaalaispoliisi to-

Kuten tyypillistä, maahanmuuttaji-

det valvontamekanismit ja ratsiat siirto-

en ja poliisin tulehtuneet välit nähdään

laisten työpaikoille, kaupunginosiin ja

Jonkinlaisen taito-oppaan tekemi-

jälleen kerran kulttuurien välisinä risti-

asuntoihin pitävät heidät pimeillä työ-

nen maahanmuuttajille olisi paikal-

riitoina. Ei ole yllättävää, että Tanner

markkinoilla. Voidaan sanoa, että heidän

laan. Siinä voitaisiin analysoida polii-

ehdottaa monietnisen ja monikulttuu-

asioitaan hoitaa ainoastaan poliisi. n

sin toimintalogiikkaa ulkomaalaisasi-

risen työryhmän perustamista.

laistaidoissa, jotta he voisivat asennoitua poliisiin myönteisesti.

oissa ja eritellä erilaisia riskejä maa-

Maahanmuuttoviraston neuvottelu-

Tekstin pidempi versio on julkaistu Valtamedia.netverkkolehdessä.

lib e ro   2 | 08

41


42

vasemmistonuoret teksti: Minna Minkkinen kuvat: Mikko Kähkönen

Independentzia! Nuoret vasemmistolaiset baskit järjestävät joka toinen vuosi pääsisäisen tienoilla Gazte Topagunea -festivaalin, jonka aikana keskustellaan ajankohtaisista ja ajattomista poliittisista aiheista sekä Baskimaan itsenäistymisestä. Vasemmistonuorten delegaatio vieraili festareilla osoittamassa solidaarisuutta baskeille ja oppimassa uutta. Festivaali keräsi paikalle noin 8000 vasemmistolaista juhlijaa. Järjestäjinä toimi useita vasemmistolaisia kansalaisjärjestöjä ja nuorisoliikkeitä. Festareilla oli paljon kulttuuritarjontaa. Neljän päivän aikana osallistuimme musiikkiesityksiin, kulttuurityöpajoihin sekä tietenkin poliittisiin työryhmiin. Kaiken kaikkiaan matka oli onnistunut, vaikka vettä satoi koko ajan ja tulkkaus ontui aika ajoin. Baskimaa on maa, jolla on oma kult-

››

tuuri, kieli ja perinteet, mutta se on jaettu kahtia Espanjan ja Ranskan kesken. Baskeille ei ole annettu mahdollisuutta itsenäistyä lukuisista yrityksistä huolimatta. Itsenäisyyttä on tavoiteltu jo ennen Francon diktatuuria. Tällä hetkellä kamppailu itsenäisyydestä painottuu taisteluun ihmisoikeuksista. Espanjan valtio hajottaa ja kieltää mielenosoituksia ja on systemaattisesti yrittänyt tuhota kaikki Baskimaan itsenäisyyttä kannattavat tahot. Poliisi on pidättänyt tuhansia ihmisiä, ja Espanjan vankiloissa istuu mielipidevankeja. Baskien kielletyn Batasuna-vasemmistopuolueen aktiivin mukaan joka toinen päivä poliisi pidättää baskin poliittisten mielipiteiden vuoksi. Kidutusuutisista on tullut arkipäivää. Tämä kaikki tapahtuu maassa, joka on allekirjoittanut YK:n ihmisoikeuksien julistuksen. n

Minna Minkkinen ja Outi Norema vierailivat Baskimaassa.

Festivaali kokosi Baskimaahan nuoria vasemmistoaktiiveja ympäri Eurooppaa.

42

li be ro   2 | 08


43

vasemmistonuoret

Sukellus perusasioihin Äänekoskella Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Opi perusasiat -kurssi kokosi jälleen huhtikuussa noin kolmekymmentä vasemmistonuorta ympäri Suomen. Kurssipaikkana toimi järven rannalla sijaitseva idyllinen Kangaslammen leirikeskus Äänekoskella. Viikonlopun aikana kurssilaiset pääsivät sukeltamaan yhtä lailla Vasemmistonuoriin järjestönä kuin koko vasemmistoliikkeen historiaan. Viikonloppu oli täynnä tiukkoja

››

keskusteluja, hyvää ruokaa ja saunomista – kävivätpä jotkut heittämässä talviturkkinsakin hyiseen järveen. Perjantaina majoittumisen, esittäytymisten ja tutustumisleikkien jälkeen oli vuorossa Vasemmistonuorten järjestön esitteleminen, josta paikalle oli saapunut selostamaan pääsihteeri Sampo Villanen. Villanen jatkoi vielä osuuttaan esittelemällä Vasemmistonuorten poliittisen ohjelman, jossa on määritelty järjestön kannat turvallisuuspolitiikasta ympäristöasioihin. Lauantaina hypättiin ajassa taaksepäin, kun Mari Koistinen alusti siitä, mistä kaikki lähti liikkeelle eli vasemmistolaisen liikkeen historiasta. Päivään mahtui myös nykypäivän aatetta, kun kurssilaiset pääsivät keskustelemaan pienryhmissä omasta aatteestaan ja pohtimaan, miksi he olivat valinneet juuri Vasemmistonuoret. Jyväskyläläinen Heikki Multanen kävi pienryhmätyöskentelyiden kautta läpi erilaisten ismien sisältöä uusliberalismista

ja sosialismista anarkismin ja feminismin kautta kommunismiin. Illalla siirryttiin järven rannalle tunnelmoimaan vasemmistolaisen laululiikkeen historian ja työväenlaulujen laulamisen parissa. Sunnuntain teema oli teoriasta käytäntöön. Järjestö- ja koulutussihteeri Minttu Sillanpää kertoi, millaista toimintaa Vasemmistonuorissa on tähän asti ollut, jonka jälkeen kurssilaiset jakaantuivat piirijärjestöittäin ryhmiin suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Lopputuloksena oli tapahtumia kulttuuripääkaupunkimielenosoituksesta antifasistiseen splättäykseen. Kaikki kiva kuitenkin loppuu aikanaan. Lounaan ja loppusiivouksen jälkeen oli leiripaikan ja tovereiden hyvästelyn aika. Bussi starttasi kohti Jyväskylää, josta kaikki matkustivat omiin suuntiinsa eri puolille Suomea. Seuraava Opi perusasiat -kurssi järjestetään marraskuussa. n Silla Kakkola Lappeenrantalainen Anssi Neuvonen osallistui kevään Opi perusasiat -kurssille.

NUORISOLIITTOLAISLEIRI 24.–29.6. JOUTSAN PAPPISTALOSSA Lähde Vasemmistonuorten kesäleirille 24.–29.6. Keski-Suomeen, Joutsan Pappistaloon! Leirillä on paljon leppoisaa ohjelmaa aiempien Nuorisoliittolaisleirien malliin poliittisten keskusteluiden, pelien, saunan ja iltanuotion merkeissä. Satavuotias Pappistalo sijaitsee Puttolanselän rannalla Joutsassa, noin 70 ki-

››

lometriä Jyväskylästä etelään. Leirikeskus on kokonaan Vasemmistonuorten käytössä leirin ajan. Paikassa on sänky- tai patjamajoitus useamman hengen huoneissa omalla makuupussilla tai lakanoilla, mutta telttamajoitukseen turvaudutaan, jos paikat täyttyvät. Piharakennuksessa on puusauna, joka lämmitetään joka ilta. Piha-alueeseen kuuluu uimaranta sekä kaksi hiekkakenttää vaikkapa jalkapallopeliä varten. Leiri kestää tiistaista sunnuntaihin. Leirimaksu on 40 euroa koko leiriltä ja 30 euroa kolmelta päivältä tai lyhyemmältä ajalta. Hinta sisältää ruokailut, majoituksen,

ohjelman ja matkat kotoa leiripaikalle ja takaisin. Leirillä osallistujat jaetaan ryhmiin, joilla on leirillä päivittäin käytännön tehtäviä, kuten tiskauspaikan hoito. Ilmoittautua voi verkkosivuilla olevalla lomakkeella: http://www.vasemmistonuoret.fi/nuorisoliittolaisleiri/leirilomake.html. Lisätietokyselyihin vastaa ja myös ilmoittautumisia ottaa vastaan järjestösihteeri Minttu Sillanpää, minttu@vasemmistonuoret.fi, p. 09 7747 4263, 044 348 2312. Ilmoittautuneet saavat infokirjeen postitse juhannuksen alla. Leiri on vain Vasemmistonuorten jäsenille. n

lib e ro   2 | 08

43


44

vasemmistonuoret

Lähde ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin! Kunnallisvaaleissa valitaan kuntien hallintoon erilaisia tavallisia ihmisiä. Politiikkaa tehdään yhdessä, ja jokainen on oman arkensa asiantuntija. Vasemmistonuorten tavoite on lisätä kunnallisvaaliehdokkaiden määrää tuntuvasti edellisistä vaaleista. Myös Vasemmistoliiton politiikan teossa nuoret ovat vahvasti mukana. Puolue on päättänyt ottaa listoilleen myös ehdokkaita, jotka eivät halua olla puolueen jäseniä. Ehdokkuus ei siis edellytä liittymistä puolueeseen. Vasemmistoliitto ajaa johdonmukaisesti nuorten toimeentulo-ongelmien ratkaisemista. Riittävä sosiaaliturva ja julkiset palvelut ovat tärkeitä juuri pienillä tu-

››

loilla kitkutteleville nuorille, kuten opiskelijoille, työmarkkinoille vasta siirtyville tai kausityöllisille ja työttömille. Kunnissa on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa näihin asioihin. Myös sinulla on tilaisuus päästä tekemään vaalityötä asettumalla ehdolle tai lähtemällä mukaan jonkun nuoren ehdokkaan tukiryhmään. Kampanjatyö yhdessä toisista aidosti välittävien ihmisten kanssa on hauskaa! Vasemmistonuorten kunnallisvaalikampanjassa toteutetaan erilaisia tapahtumia ja päästään keskustelemaan politiikasta ihmisten kanssa. Ehdokkaana sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan

kunnanvaltuutettuna, varavaltuutettuna, lautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Vasemmistonuoret antaa Vasemmistoliiton nuorille ehdokkaille koulutusta ja projektirahoja kampanjatilaisuuksiin. Piirijärjestöt tukevat alueillaan ehdokkaita mahdollisuuksiensa mukaan. Jos olet kiinnostunut asettumaan ehdolle kunnallisvaaleissa, ota yhteyttä oman piirijärjestösi puheenjohtajaan, työntekijään tai puheenjohtaja Jussi Saramoon. Punavihreitä voimia tarvitaan! n

› › http://www.vasemmistonuoret.fi/asiakirjat/ kuntavaaliohjelma2008.html

Kirjoita kasvisruokablogiin Vasemmistoliitolla on kasvissyöntiryhmä, johon voivat liittyä myös Vasemmistonuorten jäsenet. Ryhmä on perustanut Chilipaprika-kasvisruokablogin, joka antaa vinkkejä eettisiin ja ekologisiin ruokavalintoihin. Blogi kaipaa lisää kirjoittajia. Jos haluat jakaa muille parhaita kasvisreseptejäsi, kirjoittaa ruokapoliittisia pohdintoja tai vaikkapa kertoa kokemuksistasi eri ravintoloissa asioinnista, liity Vasemmistoliiton kasvissyöjiin! Jos bloggaaminen ei innosta, voit joka tapauksessa liittyä kasvissyöntiryhmän sähköpostilistalle. Mukana on monenlaisia kasvissyöjiä kala-kasvissyöjistä tiukan linjan vegaaneihin. Riittää, että noudatat jonkin asteista kasvisruokavaliota ja olet kiinnostunut kasvissyönnin edistämisestä. Liittymisohjeet kerrotaan blogissa. n

››

››

http://vasemmistoliitonkasvissyojat.blogspot.com

Riina Simonen

44 li be ro   2 | 08

Raikasta sorbettia

Kuumana päivänä juuri mikään ei virkistä yhtä hyvin kuin sorbetti. Itse tekemällä saa terveellistä sorbettia, joka on todella hyvää. Vähän ylikypsät eli vaikkapa dyykatut banaanit käyvät tarkoitukseen erinomaisesti. 2 hyvin kypsää banaania 2 dl punaherukoita 1/2 -1 dl mansikoita tai vadelmia loraus (vaniljalla maustettua) soijamaitoa Laita banaanit ja marjat pakastimeen niin, että ne hieman kohmettuvat. Laita kohmettuneet banaanit ja melko jäiset marjat tehosekoittimeen. Lisää loraus soijamaitoa. Mikäli käytät täysin makeuttamatonta soijamaitoa, heitä sekaan ripaus vaniljasokeria. Sitten vain kone käymään ja pian sinulla on valmista sorbettia. Samalla ohjeella saa aikaan myös pirtelöä, jos soijamaitoa laittaa mukaan reilusti. Riina Simonen


45

vasemmistonuoret

  ps

Pahoinvointivaltio

KESKUSTOIMISTO

Stakes julkisti Eurostatin uuden

On aika herätä siihen, että Suomi ei

tilaston, jossa vertailtiin sosiaali-

ole ollut enää pitkään aikaan pohjois-

turvan tasoa OECD-maissa. Se kertoo, että Suomen sosiaalimenojen osuus

mainen hyvinvointivaltio. Tänä päivänä kolmasosa vanhainko-

bruttokansantuotteesta oli vuonna 2006

deissa olevista vanhuksista kärsii alira-

selvästi

vitsemuksesta, koska henkilökuntaa on

alle

EU-maiden

keskitason.

Ruotsi sijoittuu vertailun kärkipäähän. Pelkkä

sosiaalimenojen

osuus

liian vähän. Sosiaalityöntekijät uupuvat, ja lääkärit välttelevät ylikuormitet-

BKT:sta ei suoraan kerro koko totuutta

tuja terveyskeskuksia. Toimeentulotu-

elinoloista, vaan lukua selittää muun

kiluukulla kesken loppuvaa rahaa pihis-

muassa kansantuotteen keskimääräistä

tellään. Alkoholin väärinkäyttö lisään-

nopeampi kasvu. Todellista hyvinvoin-

tyy, ja valtava osa väestöstä joutuu syö-

tia arvioitaessa mukaan on laskettava

mään mielialalääkkeitä.

tietenkin myös verot ja maksut, vuokri-

Suomen

valkokauluseliitin

talous

en ja ruoan hinnan taso ja ennen kaik-

kasvaa kovaa vauhtia. Samoin kasvavat

kea tulonjaon tasaisuus väestön kesken.

tuloerot, köyhyys ja ahdistus. Kaikki suuret puolueet toteuttavat

matta Suomi käyttää sosiaali- ja terveys-

uusliberalistista politiikkaa, jossa asi-

menoihin liian vähän rahaa.

oista ei saa päättää yhteisesti, vaan on

saivartelusta

Vuosien 1991 ja 1999 välillä valtion ja

oikein, että vahvemmat murskaavat hei-

Kelan yhteinen osuus Suomen terveys-

kommat. Uusliberalistinen

menoista kutistui 47 prosentista 33 pro-

pa  vastustaa avoimesti demokratiaa.

ajatteluta-

senttiin. Tasaveroa keräävät kunnat pa-

Suuret pääomasijoittajat ja pankkien ja

kotettiin maksamaan aikaisemmin val-

eläkerahastojen rahoja käyttävät pörssi-

tion kustantamia palveluja, mutta sii-

en diilerit ratkaisevat ihmisten kohta-

hen ne eivät ole kyenneet. Vuosina 1991–

loita ainoana tavoitteenaan saada joka-

1997 koko julkisen sektorin terveyden-

päiväinen miljoonien voittotili kasaan

huoltoon käyttämä raha pieneni yli nel-

pörssin hedelmäpelistä. Talouden ra-

jänneksellä, eikä se johtunut väestön

kennemuutoksessa oikeasta taloudelli-

äkillisestä tervehtymisestä.

sesta toiminnasta on lapioitu massoit-

Uusliberalistien logiikan mukaisesti

tain rahaa pörssipeliin. Niinpä siinä voi-

kuntien pakkorakoon panemista nimite-

vat upporikastua ne, joilla on jo valmiik-

tään niiden vapauttamiseksi päättämään

si paljon ylimääräistä.

omista asioistaan. Välttämättömistä kor-

Vasemmiston on alettava esittää jäl-

jausliikkeistä huolimatta terveydenhuol-

leen vaatimuksia. Esimerkiksi käyvät

to on tänä päivänä aliresursoitu.

terveyskeskusmaksut. Maksut aiheutta-

Eriarvoisuutta ei lisätty vain sosiaali-

vat joka tapauksessa vaikeuksia pienitu-

ja terveyspolitiikalla. Myös Suomen

loisimmille, joten vasemmiston ei pidä

aluepolitiikka muutettiin auttavasta ja

vain vastustaa niiden korotuksia, vaan

eroja tasoittavasta köyhiä alueita ran-

vaatia niiden poistamista kerta kaikki-

kaisevaksi. Kehitysrahoja alettiin suun-

aan.

nata »menestyjille», koska uusliberalis-

Jos käytämme energiamme uuslibera-

tisen harhan mukaan kaikki hyötyvät

lististen »uudistusten» lieventämiseen,

siitä, että joku on liian rikas. Rahojen

emme ole juuri heitä parempia. Meidän

mennessä kasvukeskuksiin heikommat

täytyy vaatia sellaista yhteiskuntaa, jol-

kunnat tosin kuolevat ja niiden asuk-

laisen me itse haluamme. n

kaat

ajetaan

väkisin

kaupunkeihin,

mutta ei se mitään! Viidakossakin heikot tapetaan.

s a mpo v i ll a n e n Vasemmistonuorten pääsihteeri sampo@vasemmistonuoret.fi

PUHEENJOHTAJA Jussi Saramo p. (09) 7747 4261 gsm 041 503 4000 jussi@vasemmistonuoret.fi

TIEDOTTAJA Veera Nuutinen p. (09) 7747 4264 gsm 050 538 8537 veera@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ Pirkko Holappa p. (09) 7747 4265 pirkko@vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–15.

PÄÄSIHTEERI Sampo Villanen p. (09) 7747 4262 gsm 040 528 3641 sampo@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI Minttu Sillanpää p. (09) 7747 4263 gsm 044 348 2312 minttu@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT

riippu-

Tilastollisesta

Viherniemenkatu 5 , 3. krs 00530 Helsinki p. (09) 7747 4260 f. (09) 7747 4270 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET Hakaniemenranta 28 00530 Helsinki puheenjohtaja Heidi Auvinen gsm 050 379 9461 piirisihteeri Riia Colliander p. (09) 750 360 gsm 050 586 9224 etela-suomi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/etela-suomi HÄMEEN VASEMMISTONUORET Näsilinnankatu 22 A 33210 Tampere puheenjohtaja Emilia Lehtomäki gsm 044 543 5163 tominnanjohtaja Mikko Kähkönen gsm 040 837 3467 hame@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/hame Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36 80100 Joensuu puheenjohtaja Hilla Pohjalainen gsm 040 570 9040 piirisihteeri Anni Järvinen gsm 040 586 4477 anni@isvn.fi ita-suomi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/ita-suomi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Vilma Seppänen gsm 040 835 5483 keski-suomi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/keski-suomi

POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET Pakkahuoneenkatu 19 90100 Oulu puheenjohtaja Noora Vaarala gsm 040 559 8180 piirisihteeri Anna-Riikka Pitkänen gsm 044 328 0672 f. (08) 537 1770 pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­ nuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/pohjoispohjanmaa Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28 28100 Pori puheenjohtaja Sonja Saarinen gsm 041 469 3896 satakunta@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/satakunta VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET Hakakatu 12 20540 Turku puheenjohtaja Elisa Weckman gsm 050 469 2249 piirisihteeri Misha Dellinger p. (02) 237 9130 gsm 045 131 2552 f. (02) 237 9190 varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/varsinaissuomi

Lapin Vasemmistonuoret Puheenjohtaja Markus Korjonen gsm 045 673 40 13 Piirisihteeri Mika Parkkari gsm 040 700 0219 Lapinkatu 2 96190 Rovaniemi lappi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/lappi

lib e ro   2 | 08

45


46

symingron

Yhtä tyhjykän kanssa

on kuin yrittäisi lisääntyä sormenpäitä yhteen hankaamalla. Elias Lönnrot antoi tälle tyhjyyttä ilmaisevalle symbolille mitä loistavimman suomenkielisen nimen: tyhjykkä.

Valheet kärsivät aikanamme mu-

Tämä ei kuitenkaan kelvannut suoma-

sertavasta inflaatiosta, mutta tä-

laisille, vaan käyttöön on vakiintunut

män ei pidä ajatella johtuvan siitä, että

tylsä nolla. Totuuden nimissä on myön-

valehtelu olisi merkittävästi yleisempää

nettävä, että salainen agentti tyhjykkä-

kuin aikaisemmin. Nykyisin vain valeh-

tyhjykkä-seitsemän ei kuulosta kovin

telua harjoittavat äänekkäimmin niin

vakuuttavalta.

surkeat amatöörit, ettei taitavalle palturin laskettelulle ole enää tilausta. Joskus ammoin oli vielä niin, että valheen laukominen katsottiin mielekkääksi ainoastaan sillä oletuksella, että se olisi mahdollista uskoa todeksi.

Englanninkieliselle maailmalle jopa zero on liian kankea ja pitkä ilmaus. Niinpä

Bondkin

on

koodinimeltään

double-o-seven. Itse asiassa koko nollan käsite itsessään on anglosakseille liikaa. Niinpä he

tuu, näyttämään naurettavilta. Ja niin elämä jatkuu.

Nyt moista ei enää viitsi kukaan edel-

ovat päättäneet jälkijättöisesti kostaa

Donald Rumsfeld: »Meillä on pitäviä

lyttää. Maailman mahtavimpien tahol-

arabeille, noille paskiaisille, jotka sym-

todisteita siitä, että Saddam Husseinilla

ta olemme saaneet jatkuvasti kuulla niin

bolin keksivät.

on hallussaan joukkotuhoaseita.»

surkeita valheita, ettei niitä voi uskoa

Konfliktitilanteessa primitiivisin rat-

Toimittaja: »Sanoitte ennen sotaa,

kukaan kouluikään yltänyt. Käsittääk-

kaisu on pakeneminen, mutta nollaa ei

että teillä on todisteita joukkotuhoaseis-

seni kaikki alkoi siitä, kun Richard Ni-

voi paeta. Se on kaikkialla. Se on meissä

ta.»

xon ilmoitti rehvakkaasti, ettei ole rois-

ja me siinä. Niinpä oli turvauduttava

to.

konfliktinratkaisun seuraavaan asteeHarmillisinta ilmiössä on se, että

seen: vastustajan tuhoamiseen.

Rumsfeld: »Enkä sanonut.» Toimittaja: »Kyllä sanoitte. Ja se on videoitu.» Rumsfeld: »No siinä tapauksessa ette

myös totuus on käynyt tyhjän arvoisek-

Nolla on fundamentalistikristityille

si. Ei ole millään tavalla tarpeen kuulla

täysin sietämätön ilmiö. Maailmankaik-

tai kertoa totuutta, jos kerran ilmiselviä

keus ei ole, sikäli kuin he asian näkevät,

Tässä siis kaikille surkeille valehteli-

valheita voidaan esittää ilman pyrki-

voinut syntyä tyhjästä. Nolla ei suostu

joille ohjenuora: vastedes ei tarvitse vä-

mystäkään uskottavuuteen. Siispä odo-

taipumaan raamatulliseen normiin. Se

littää, voisiko lausunto edes vaikuttaa

tamme kauhulla, miten tulee käymään

on houkutellut jopa piin käyttämään de-

todelta. Riittää, että jälkeenpäin väittää

tarinankerronnalle, viimeiselle valehte-

simaaleja ja etääntymään pyhän kolmi-

tarkoittaneensa jotain muuta kuin mitä

lun lajille, jolla on vielä jonkinlaista ar-

naisuuden harmonisuudesta. Sen ovaa-

on sanonut. Fantastista!

voa.

linen muoto herättää mielleyhtymiä,

Kokeillaanpa kertoa tarina.

jotka on säädyllisyyden nimissä tukah-

vain ymmärtäneet mitä tarkoitin.»

Laskekaamme jälleen pedon luku. Se on ihmisen luku. Se on nolla.

Irakin sodan syy noin niin kuin viral-

dutettava. Lisäksi se käyttäytyy arvaa-

Presidentti John McCain: »Meillä on

lisesti olivat joukkotuhoaseet, joita Sad-

mattomasti, on oikukas. Kun se kerro-

pitäviä todisteita siitä, että maailma on

dam Husseinin väitettiin piilotelleen

taan itsellään on tuloksena jälleen nol-

luotu seitsemässä päivässä.»

vaatehuoneessaan. Noin niin kuin epä-

la. Mutta jos se kerrotaan eksponentiaa-

virallisesti mutta kuitenkin varsin laa-

lisesti millä tahansa luvulla, saadaan

McCain: »Niitä valmistetaan lähinnä

jalti toki ymmärretään, että todellinen

tulokseksi yksi. Ja katsokaa! Näin on nol-

Pohjois-Koreassa, jonka lakeijat levitte-

syy oli öljy.

la löytänyt itselleen ideaalin kumppa-

levät niitä ympäri maapalloa.»

Tämäkään ei kuitenkaan ole koko to-

nin, terhakkaan fallisen ykkösen.

Toimittaja: »Mutta entä fossiilit?»

Toimittaja: »Aha. Okei.»

tuus. Öljy ei ollut syy, se oli vain mukava

Ja niin nolla ja ykkönen syöksyvät

Odotellessamme kostoa fossiileista

pikku lisäpalkinto. Irakin sodan perim-

toistensa syleilyyn teini-ikäisten innol-

elämä kuitenkin jatkuu, jatkuu ja jat-

mäinen syy oli ja on nolla.

la. Ne muodostavat päättymättömän

kuu. Kunnes päättyy. Ja mitä jää jäljel-

Arabit keksivät nollan, tai heidän

oloista binääristä kudelmaa ja soittavat

le? Jää vain nolla.

kontolleen ainakin lankeaa kunnia sen

transendentaalista duettoaan. Yhdessä

Ja mikä surullisinta, huomaamme

leviämisestä. Sitä ennen oli nyhverretty

ne pystyvät ilmaisemaan mitä tahansa

lukeneemme juuri mitä musertavim-

surkeilla roomalaisilla numeroilla, joilla

saaden kaikki muut surkeat harakanvar-

man todisteen tarinankerronnan riu-

esimerkiksi jakolaskujen suorittaminen

paat, joista tämäkin teksti pääosin koos-

duttavan kuolemanteon alkamisesta. n

46 li be ro   2 | 08


harju

Miiku Lehtelä, miiku13@hotmail.com

lib e ro   2 | 08

47


Libero 2/2008