KRITIIKKI Yhteiskunta taisi tehdä Perustulokoe-eläin

Hän liittää tähän myös omaelämäkerrallisuuden, vaikka ei pidäkään sitä feministisen kirjallisuuden edellytyksenä. Omaan kokemukseen perustuvaa ei pidä halveksia aivan kuin sen häivyttäminen tekisi taiteesta ”korkeampaa”.

RUNOANTOLOGIA LAAJENEE KASETILLE Muussa elämässään Ruotsalainen tekee sosiologian väitöskirjaa. Nummela viimeistelee saman alan opintoja, tuottaa runotapahtumia, keikkailee Nihkee Akka -nimellä ja opettaa kirjoittamista.

Toistaiseksi Pesä on kustantanut kaksi runokirjaa: Ruotsalaisen kokoelman lisäksi Leena Sainion Särmää serenadissa. Ruotsalaisen esikoiskokoelma on ehdolla tämän vuoden Tanssiva karhu -runopalkinnon saajaksi.

Elokuussa kustantamo osallistuu Runokuu-kirjallisuusfestivaaleille ääni-installaatiolla, johon kerättävät runot on tarkoitus julkaista myös antologiana c-kasetilla. Antologian mahdolliset tuotot käytetään seuraavan kirjan kustantamiseen. Tällä hetkellä rahaa ei nimittäin ole.

”Antologiassa priorisoidaan queer-tekstejä ja -kirjoittajia. Se on tällä hetkellä kirjallisuuden kentällä aliedustettu ääni ja lisäksi meille omakohtainen”, Ruotsalainen kertoo. Pesä on hakenut myös rahoitusta pilotoidakseen yhteisöllisen kustannustoimittamisen mallia. Rahoituksen toteutuessa siihen valitaan eri vaiheissa olevia käsikirjoituksia, joiden tekijät auttavat toisiaan tekstin työstämisessä yhdessä Pesän toimijoiden kanssa. Kun jokin teos tulee valmiiksi, sen tilalle otetaan uusi käsikirjoitus.

Pesän kustannuspolitiikkana on julkaista ”feministisestä tietoisuudesta kumpuavaa taidetta, kunnes maailma on valmis”. Tähän mennessä on julkaistu runoutta, mutta Ruotsalaisen mukaan kustannuspäätöksissä keskitytään ennemmin esikoisteoksiin kuin tiettyyn kirjallisuudenlajiin.

”On tärkeää antaa monelle se mahdollisuus.”

Tavoitteena ei ole portinvartijana määritellä, mikä on hyvää tai huonoa feminististä kirjallisuutta. Tärkeämpää on antaa sekä mahdollisuus tulla julkaistuksi että jakaa yhteisiä kokemuksia ja ajatuksia taiteen kautta. ”Kunhan ei vahvisteta tai luoda uudelleen sortavia rakenteita. Ei me julkaista mitään transfobista tai rasistista paskaa”, Ruotsalainen linjaa. KRITIIKKI NIKO PELTOKANGAS TÄRKEÄ PUHEENVUORO PERUSTULOSTA

Perustulokokeilun kokemusasiantuntija nostaa psykologiset vaikutukset työllistymisen edelle.

Tuomas Muraja: Perustulokoe-eläin (Vastapaino 2019)

TOIMITTAJA JA TIETOKIRJAILIJA Tuomas Muraja oli yksi 2000 suomalaisesta, jotka arvottiin loppuvuodesta 2016 mukaan kaksi vuotta kestäneeseen perustulokokeiluun. Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä selvittäneessä kokeilussa annettiin 560 euron kuukausittainen vastikkeeton perustulo, jonka saisi pitää, vaikka saisi töitä.

Paitsi perustulosta kirja kertoo myös havainnollisen kertomuksen työttömyydestä. Kiiteltyä työtä isoilla työnantajilla tehnyt toimittaja joutuu työttömäksi, menettää kotinsa, tippuu epävarmuuteen ja ajautuu aviokriisiin. On selvää, että näin voi käydä kenelle vain, mutta omakohtaisen kokemuksen lukeminen aina koskettaa. Myös kysymys toimeentulosta säteilee koko elämään, vaikka perustulokokeilu selvittikin vain työllistymistä.

Kokeilun viralliset raportit ja niiden uutisointi ovatkin keskittyneet enemmän tai vähemmän vain työllisyyteen. Perustulokoe-eläin on siksi tarpeellinen pohdiskelu kokeilun muista ulottuvuuksista. Murajan mukaan keskeistä oli työvoimahallinnon byrokratiasta, selvityksistä ja lomakkeista vapautuminen. Omien kokemustensa lisäksi hän filosofoi sitä, miten perustulo haastaa käsityksen palkkatyöstä ja yhteiskunnallisesta vastuusta.

Muraja pitää kokeilun vaikutuksia psykologisesti hyvin myönteisinä. Tässä on kirjan tärkein ydin.

Kirjassa käydään läpi myös puolueiden perustulokantoja ja -malleja. Ammattiliittojen penseää suhtautumista käsitellään myös, ja tätä keskusteltua soisi jatkettavan tulevaisuudessa vielä voimakkaammin. Perustulo loistaa poissaolollaan SDP:n johtaman hallituksen ohjelmassa.

Yhteiskunta taisi tehdä Murajasta perustuloaktivistin ikään kuin pakolla. Viimeksi hän on ollut otsikoissa kirjoitettuaan Kelan Sosiaalivakuutus-lehteen jutun itsensätyöllistäjien tukalasta asemasta tukibyrokratian hampaissa. Itsensätyöllistäjänä kirjoitetun jutun vuoksi Kela piti häntä yrittäjänä ja pani työttömyystuen katkolle.