Issuu on Google+

irtonumero 4 â‚Ź www.vasemmistonuoret.fi/libero no. 03 | 09 ILMASTO

#03

2009

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti

2

Libero no. 03 | 09 pä ä

politiikan ulkoistamisen seurauksia Maahanmuuttovirasto, entinen ulkomaa-

salaisia. Oikeuskäsittelyssä Reinboth voitti

laisvirasto, on ollut pitkään kansalaisaktivis-

tapauksen, mutta hänelle luovutetut paperit

tien silmätikkuna. Viraston tekemät kään-

oli sutattu lukukelvottomiksi.

nytyspäätökset vaikuttavat turhan usein mielivaltaisilta ja harkitsemattomilta.

Virkamiehille on ulkoistettu liikaa valtaa ilman poliittista vastuuta. Heidän toimin-

Viimeksi ilmi tullut käännytys ei ole en-

taansa on syytä seurata suurennuslasin

simmäinen laatuaan, mutta vaikuttaa kaik-

kanssa - myös median ja poliitikkojen, eikä

kine yksityiskohtineen olevan yksi järjettö-

ainoastaan aktivistien.

mimmistä tapauksista, joissa ulkomaalainen halutaan käännyttää Suomesta.

Karkotus- ja käännytyspäätöksistä on saatava tietoa julkisuuteen, jotta voidaan arvi-

Maahanmuuttovirasto aikoo käännyttää

oida, ovatko ne yleisen oikeustajun ja voi-

entisen lapsisotilaan Angolaan. Arlindoksi

massa olevien lakien mukaisia. Viranomais-

kutsuttu mies ei halua oikeaa nimeään jul-

ten omaan vallankäyttöön liittyvien asiakir-

kisuuteen.

jojen pimittämistä ei tule hyväksyä.

Seitsemän vuotta Suomessa oleskelleella

Turvapaikanhakijat ovat tapetilla taas

miehellä on perhe Suomessa, suomalainen

loppuvuodesta, kun käsittelyyn tulee uusi

puoliso, kielitaito ja työpaikka. Työpaikassa

ulkomaalaislaki. Laki kieltäisi turvapaikan-

hän ei tosin ole voinut vielä työskennellä,

hakijan  oikeuden työntekoon, jos hänen

koska työlupaa ei ole kuulunut.

henkilöllisyytensä on epäselvä.

Virasto perustelee päätöstään sillä, että

Esitys on tolkuton. Ei ole yksinkertaisesti

Arlindo on hakenut turvapaikkaa oleskeltu-

mitään mieltä rajoittaa ihmisten oikeutta

aan ensin maassa ilman laillista statusta.

työntekoon, ellei haluta tieten tahtoen syn-

Arlindo on valittanut menettelystä ja hä-

nyttää turvapaikkapäätöstä odottavien ih-

nen asianajajansa on vaatinut Helsingin

misten pimeitä työmarkkinoita eräiden mui-

hallinto-oikeudelta käännytyksen täytän-

den EU-maiden tapaan. Vasemmistonuoret

töönpanokieltoa.

aikoo haastaa ihmisoikeus- ja pakolaisjärjes-

Muillakin kuin turvapaikanhakijoilla on kokemuksia maahanmuuttoviraston oudos-

töt laajaan vastarintaan lain hylkäämisen puolesta.

ta toimintakulttuurista. Nuoren toimitta-

Niin arkipäivän rasismia kuin viran-

jan eloonjäämisopas -kirjassa haastateltu

omaisten mielivaltaa vastaan taistellessa on

toimittaja Susanna Reinboth kertoo kamp-

hyvä muistaa, että kyse on pohjimmiltaan

pailustaan saada nähtäväksi viraston teke-

kamppailusta ihmisten oikeuksien ja tasa-

miä karkotuspäätöksiä.

arvoisen kohtelun puolesta.n

Julkisuuslain mukaan viranomaisilla on velvollisuus antaa julkiseksi säädettyä tie-

veera nuutinen

toa sitä kysyvälle. Maahanmuuttovirasto oli

päätoimittaja

kuitenkin sitä mieltä, että päätökset ovat

veera@vasemmistonuoret.fi

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen Kustantaja: Libero ry Päätoimittaja: Veera nuutinen Ulkoasu: anna kalso Osoite: Viherniemenkatu 5 A, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 4264 Telekopio: (09) 7747 4270 Sähköposti: libero@vasemmistonuoret.fi Kotisivu: www.vasemmistonuoret.fi/libero ISSN 0783–6198 Painopaikka: waasa graphics, Vaasa, Painettu ympäristöystävälliselle paperille Tilaushinta 16 €, tukitilaus 20 €.

3

#03

teema: ilmasto Kansi: timo wright

2009

Libero no. 03 | 09

ARTIKKELIT iloiset ekoveronmaksajat. Ympäristöveroja vai päästökauppaa? paljon pelissä. Ilmastokokouksessa kohtaavat poliitikot, teollisuuslobbarit ja kansalaisyhteiskunta. kuka onkaan viherkapitalisti? Markkinaehtoinen ympäristövaikuttaminen on muodissa. syö parempi maailma. Ilmastoystävällisin ruoka löytyy roskiksista tai kasvikunnasta. elämää metsässä. Anarkoprimitivismi ihannoi alkuperäiskansojen elämäntapaa. tavoitteena ekologinen talous. Mahdoton yhtälö? kärsimyksestä valaistunut. Brad Warner on dokumentaristi, kirjailija ja zen-opettaja. seksiä, yök! Aseksuaali turhautuu seksuaalisessa yhteiskunnassa. israelin toisinajattelijat. Asepalveluksen vaihtoehtona on vankila. asuntoja työläisperheille. Italian valtaushistoria alkaa 1970-luvulta.

9 12 16 18 21 22 26 28 32 33

nella keski-oja

Tervetuloa Suomeen? Koulutetun maahanmuuttajan on yhä vaikea löytää töitä.

35

KIRJAT brian fagan: pitkä kesä olli tammilehto: rahdin rikokset

PIKKUISET opiskelijaliikkeiden syksy punavihreys konkretisoituu liika on liikaa

VAKIOT järjestö: paskakaupunni ry

24 24 5 6 6 4

kähkiksen kulma: joka vitsaa säästää 6 vinkit 7 hyvä uutinen: ilmianna pomosi  8 tulenantaja: leo stranius 11 popcornia lattialla: hunger 37 ajattelija: nick dyer-witheford 30 protestilaulaja: nicky wire 31 vasemmistonuoret: matka miehityksen sydämeen 39 feministinen itsepuolustus voimaannuttaa  40 abdullah jaffa-appelsiini bin virtanen 42

4

Libero no. 03 | 09 pikkuiset JÄ RJE S TÖ

pohjoisen marginaalikulttuurin mahdollistajat Kajaanilaisen The Carnivalin laulaja Vesa Moilanen tavoittelee thrashcoren syvintä olemusta Paskakaupunni ry:n järjestämällä keikalla Ykän Pubissa.

TEKSTI noora vaarala KUVA ju ss i jun tunen

Kulttuuriyhdistys Paskakaupunni ry on toiminut Oulussa omaehtoisen, marginaalisen kulttuurin puolesta vuoden 2006 alusta lähtien. »Kaksi musiikista kiinnostunutta tahoa kohtasi ja päätti lyödä hynttyyt yhteen», nettisivu kuvaa yhdistyksen syntyprosessia. Yhdistys on napannut patentti- ja rekisterihallituksen alun perin hylkäämän nimensä Oulussa Valkealinnan seinässä vuosikymmeniä olleesta graffitista. Se maalataan aina uudelleen umpeen, ja joku palauttaa sen joka kerta yhtä varmasti takaisin. Kirjoitus on mahdollisesti viittaus oululaislähtöisen muusikon ja kirjailijan Kauko Röyhkän Paska kaupunki -kappaleeseen. Oulussa toimii myös PSK Kaupunni -niminen baari, joten pieni seinäkirjoitus on saanut paikkakunnalla paljon näkyvyyttä. Paskakaupunni ry:n puheenjohtaja Lauri Manner kertoo, että yhdistyksen toiminnan pääpaino on itse tekemisessä.

»Tarkoituksemme on järjestää kaikenlaista alakulttuurisäpinää Ouluun tee-se-itse-hengessä ja yhteistyössä muiden yhdistysten ja organisaatioiden kanssa.» Toimintaa on laidasta laitaan: konsertteja, festivaaleja, performansseja, elokuvanäytöksiä ja näyttelyitä. »Mikään inhimillinen ei meille ole vierasta eikä toimintaa ole turhan tarkkaan rajattu. Olemme myös mukana uuden oululaisen alakulttuuri-ilmaisjakelulehden Ruston synnyttämisessä maailmaan. Ensimmäinen numero ilmestyy jossain vaiheessa syksyä», Manner paljastaa. Yhdistyksellä on vastuullaan vuosittain kaksi paikallisesti tunnettua punk- tai hc-festivaalia: Hässäkkä-päivät ja Crustoberfest. Lisäksi yhdistys järjestää »helvetisti keikkoja» ja osallistuu muun muassa Taiteiden yöhön, Muusajuhlat -sanataidefestivaaliin klubien ja ulkoilmaelokuvanäytösten muodossa sekä Rotos <3 Paskis -festivaaliin. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat muut kulttuurialan yhdistykset, kuten kirjoittajayhdistys

Huutomerkki ry ja elävän musiikin yhdistys Rotos ry. Paskakaupunnilla on myös paljon kansainvälisiä kumppaneita. »Järjestämme keikkoja ulkomaalaisille tee-seitse-asenteella kiertäville bändeille ja ylläpidämme suhteita muun muassa Pohjois-Ruotsin omaehtoisen kulttuurin tekijöihin.» Paskakaupunnin jäseneksi voi liittyä kuka tahansa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen paskakaupunniry@gmail.com, josta on luvassa lisätietoja. Jäsenmaksu on viisi euroa vuodessa ja sillä saa alennusta yhdistyksen järjestämien tapahtumien pääsymaksuista. »Kannatusjäsenyys on mahdollinen niille tahoille ja yhteisöille, jotka haluavat yhdistyksen toimintaa tukea», Manner tarkentaa. »Tarkoituksemme on olla marginaalisempien kulttuurin muotojen tukija ja tekijä, johon kaikkien kiinnostuneiden on helppo tulla mukaan ja panna asioita tapahtumaan», hän tiivistää. n » »www.paskaka u p u n n i.or g

5

Libero no. 03 | 09 pikkuiset

opiskelijaliikkeiden syyslukukausi alkoi Viime keväänä syntyneet opiskelijaliikkeet eivät ole jääneet suremaan läpi mennyttä yliopistolakia, vaan syksy on pyörähtänyt yliopistokaupungeissa vilkkaasti käyntiin. Helsingin Opiskelijatoiminta on tarttunut opiskelijoiden kehnoon asumistilanteeseen, ja tamperelainen Toimiva yliopisto on lähtenyt ajamaan omaehtoista opiskelua. Syyskuussa järjestetyissä Helsingin yliopiston avajaisissa Opiskelijatoiminta-verkosto ilmoitti vallanneensa Lapinlahden sairaala-alueen Venetsia-rakennuksen. Talo vallattiin kodittomien opiskelijoiden, erityisesti vaihto-opiskelijoiden hätämajoitusta varten. Verkoston mukaan pääkaupunkiseudun asuntopula ja kalliit vuokrat osuvat ulkomaalaisiin opiskelijoihin tällä hetkellä kaikkein kipeimmin, mutta seudun korkeat asuinkustannukset heikentävät yhtä lailla jokaisen opiskelijan toimeentuloa ja elämänlaatua. »Eihän näin korkeita vuokria voi maksaa ellei käy töissä. Työnteko puolestaan häiritsee aika pahasti opiskelua», Otto Pietinen Opiskelijatoiminnasta kertoo. Viime syksyn Asunnottomien yönä lähtölaukauksensa saanut Opiskelijatoiminta on nyt mukana järjestämässä seuraavaa Asunnottomien yötä 17. lokakuuta. »Opiskelijoiden asumisongelma ei ole mitenkään erillään pääkaupunkiseudun muusta asunnottomuudesta. Opiskelijat kilpailevat muiden pienituloisten kanssa halvoista vuokra-asunnoista. Se nostaa vuokratasoa», Pietinen selventää. Venetsia-rakennus tyhjennettiin muutamien viikkojen kuluttua valtauksen alkamisesta kymmenien mellakkapoliisien avustuksella. Käyttämättömät, asuinkelpoiset rakennukset eivät kuitenkaan Helsingistä lopu. Helsingin Sanomien uutisen mukaan pääkaupunkiseudulla on laman seurauksena tyhjää toimistotilaa nyt jo lähes miljoona neliömetriä. Opiskelijatoiminta kannustaa ihmisiä tyhjillään seisovien kiinteistöjen ottamiseen asumiskäyttöön. Venetsian valtaajat ovat jo ottaneet uuden tilan haltuunsa. Uusi valtaus on niin sanottu hiljainen valtaus, mikä tarkoittaa sitä, ettei tilan sijaintia kerrota talon omistajalle, kaupungille tai medialle.

Autonomisen opetuksen ja tutkimuksen puolesta Toimiva yliopisto -verkosto avasi syksynsä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan 60-vuotisjuhlissa solidaarisuusaktiolla. Puhujalavalle toimitettiin banderolli tekstillä Asuminen on perusoikeus – tuki stadin valtaajille. Lisäksi Toimiva yliopisto luovutti yliopiston johdolle adressin, joka vaati Sodexo-ravintolan poistamista yliopiston tiloista. Monikansallinen Sodexo muonittaa Tampereen yliopiston lisäksi yksityisiä vankiloita ja on tullut tunnetuksi työntekijöidensä työehtojen polkemisesta. Verkoston viime keväänä alkanut Sodexo-boikotti penää yliopistoilta yhteiskuntavastuuta yhteistyökumppaneiden valinnassa. Toimivan yliopisto on tänä syksynä käynnistänyt jo useita lukupiirejä, ja marraskuussa verkosto järjestää Autonomisen tieteen päivät -tapahtuman.

TEKSTI maija ko rho n e n KU VA jus ka jut i l a

»Tarkoituksena on käsitellä autonomisen tieteentekemisen muotoja, kuten työläistutkimusta, julkista sosiologiaa ja radikaalikääntämistä. Jaamme tietoa opintopiirien järjestämisestä sekä siitä, miten niihin voi saada tiloja ja opintopisteitä yliopistolta», verkostossa toimiva Antti Ronkainen kertoo. Toimiva yliopisto on tehnyt onnistunutta yhteistyötä esimerkiksi Tampereen yliopiston sosiologian laitoksen kanssa. Lokakuussa Tampereella järjestetään näiden tahojen yhteistyönä Kriisi ja Marxin comeback -seminaari. Vireillä on myös suunnitelmia yhteisten kurssien järjestämisestä yliopiston ulkopuolisten tahojen, kuten Tampereen vapaaopiston, Vapaus valita toisin -liikkeen sekä Työväen sivistysliiton kanssa. Toimiva yliopisto luo syksyllä vastavoimaa yhä koulumaisemmaksi käyvälle yliopistokulttuurille. n

Lapinlahden sairaala-alueen Venetsia-rakennuksen valtaus jäi lyhytikäiseksi, mutta valtaajat ovat siirtyneet uuteen tilaan, jonka sijaintia ei kerrota julkisuuteen.

6

Libero no. 03 | 09 pikkuiset

anna k

Punavihreys on ideologia, johon on totuttu yhdistämään vasemmistolaisuus, ympäristötietoisuus ja arvoliberalismi. Puoluekentällä käsite liittyy kiinteimmin Vasemmistoliittoon, jonka puheenjohtaja Paavo Arhinmäki nimesi omaelämäkertansa Punavihreäksi sukupolveksi. Muut poliitikot ovat nyrpistelleet nenäänsä määritelmälle. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki kieltäytyi tunnustautumasta punavihreäksi Voiman haastattelussa muutama vuosi sitten. »Sdp:llä ei ole mitään syytä suurena puolueena heittäytyä sekalaiseen seurakuntaan tuottamaan punavihreätä mössöä», Paavo Lipponen kommentoi hiljattain puoluetoverinsa haaveita ihanteellisesta hallituspohjasta. Punavihreys ei ole kovin vanha käsite. Siitä alettiin puhua 1980-luvulla, mutta myöhemmin väriyhdistelmän suosio hiipui muun muassa yhteiskunnan yleisen ilmapiirin ja reaalisosialismin sortumisen vuoksi.

also

punavihreys konkretisoituu

Vasemmistofoorumin toiminnanjohtajan Ruurik Holmin mukaan määritelmä keräsi uutta suosiota punavihreiden palattua vaikuttaviin asemiin ylioppilaskunnissa 2000-luvulla (Libero 5/2006). Tänä syksynä Vasemmistofoorumi käynnistää Marko Ulvilan ja Jarna Pasasen johdolla tutkimusprojektin Punavihreys konkreettiseksi politiikaksi. Tutkimusraportti julkaistaan syksyllä 2010. Vasemmistofoorumin mukaan hanketta tarvitaan määrittelemään, mitä punavihreä politiikka käytännössä on. Tutkimuksessa etsitään käsit-

teelle sisältöä setvimällä perusturvan ja perustulon, kestävän talouden, kansanvallan sekä kulttuurin, tiedon ja teknologian teemoja. Punavihreän agendan kartoittamisen lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten nämä yhteiskunnalliset muutokset aikaansaava voima on mahdollista synnyttää. Lähtökohtana on, että muutokseen tarvitaan yhteiskunnallisia liikkeitä, jollaisia ovat aiemmin olleet esimerkiksi työväenliike ja naisliike. n [ L ibero ]

liika on liikaa Edistävätkö omat syömistottumuksesi ilmastonmuutosta tai kulutusvalintasi jonkin alueen rakenteellista köyhyyttä? Mittaa maailmasi -sivusto on osa Ulkoministeriön Mitä ihminen tarvitsee -kampanjaa. Sen tavoitteena on herätellä ihmisiä ajattelemaan omia arjen valintojaan ja niiden vaikutuksia muiden maailman ihmisten elämään. Nettisaitin keskiössä on ihmisten kulutustapoja tutkiva mittari. Mittarin asettamiin kysymyksiin vastataan raksimalla oikea vaihtoehto ja lopuksi palvelin antaa yhteenvedon tuloksesta. Kampanjan päätavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen lähtökohtanaan hallituksen kehityspoliittinen ohjelma. Nimekkäitä tukijoita kampanjalla on Juha Miedosta Idols-tähtiin. Mainittakoon vielä, että

lähes jokaisen kulutusmäärä on sivustolla tehtävän testin mukaan runsas. Kone kyselee minulta esimerkiksi parasta käyttötarkoitusta 10 eurolle juuri nyt, ja mitä olen viimeksi hankkinut kotiini. Lopuksi se toteaa minun olevan »tarkkamarkka» ja, että kulutukseni määrä on kohtuullinen. Molemmista löytyy vielä lyhyehkö kuvaus. Itse en saanut sivustolta paljoa uutta tietoa, mutta joku muu voi kokea herätyksen tehdessään testiä. Kampanjan konsepti on oikein toimiva, sillä ihmiset pitävät vuorovaikutteisten testien tekemisestä pelkän kuivan faktan sijaan. n

» »www.mittaamaailmasi . f i t e k s t i f e n iks willamo

Joka vitsaa säästää Opettajat eivät kuulemma saisi mennä lakkoon, ettei lasten kehitys vaarannu. Valtuusto saa kuitenkin vaarantaa kehityksen lomauttamalla opettajat. Valtiovallan mielivaltamonopolia lasten oikeuksiin voisi laajentaa siten, että kuntien valtuustot kaupittelisivat taloustilanteen parantamiseksi koiraveron kaltaisia lastenlyöntilisenssejä. n Tällä palstalla Vasemmistonuori Mikko Kähkönen kertoo kiistattomia totuuksia.

7

Libero no. 03 | 09 pikkuiset vi n kit

kahvila: Kulttuurikahvila Hertta Aaltosenkatu 31-33 Tampere

Levy: jaakko & Jay Jaakko & Jay 7’’ (Fullsteam Records 2009)

kirja: jaska filppula me ei oltu valtaosaa 285 sivua, Like 2009

punkia, joka saa hymyilemään

punainen kuppila

bändi ja viinatehdas

Omaleimainen folkpunkduo Jaakko & Jay on ehtinyt kiertää maailmaa soittaen jo jonkin aikaa ennen tätä ensimmäistä virallista levy-yhtiöjulkaisuaan. Alle kymmenminuuttinen rykäisy sisältää keikkalavoilta tuttua energiaa ja konstailemattomuutta. Bändin live-energiasta osa on saatu vangittua narulle liikaa soundeja miettimättä. Seiskan avaava Tough Guys on levyn parhaimmistoa yksinkertaisella melodiallaan. Kertsissä riittää tunnetta pesemään minkä vain emopoppoon vuodatuksen mennen tullen. Kaiken ei tarvitse olla massiivista, jotta viesti menisi perille. Myös kakkosbiisi Lack of Communication on mukava veisu, jonka sointia rikastaa kilkattava kellopeli. Pelkistetyn rumpusetin ja akustisen kitaran kera paiskiva yhtye on kuitenkin parhaimmillaan juuri livetilanteessa. Esimakua tästä antaa Bring Out the People. Lavoilla Jaakko & Jay suoltaa välispiikeissään lähes puhdasta propagandaa, mutta bändi puhuu oikeiden asioiden puolesta ja tekee sen niin hyväntuulisesti, ettei se haittaa. Levyllä poliittisuus ei kuulu yhtä vahvasti. Huudon ja räiskinnän väliin mahtuu paljon hyviä melodioita ja ovelia koukkuja. Tämä ei kaipaa mitään lisää: Jaakko & Jay on parasta nauttia juuri kiteytettynä, tiukkana pakettina. Tiedä sitten, kuinka sama resepti toimii kokopitkän albumin muodossa, joka bändiltä on tulossa syksyllä ulos. n

Viime vuoden vapunpäivänä avattu Kulttuurikahvila Hertta on nimetty SKDL:n pitkäaikaisen kansanedustajan Hertta Kuusisen mukaan. Tamperelaisessa alakulttuurielämässä asemansa vakiinnuttanut kahvila sijaitsee punatiilisessä rakennuksessa Tammelan torin lähellä. Hertan taustavoimana on voittoa tavoittelematon Tampereen Punainen Osuuskunta. Kulttuurikahvilassa on c-anniskeluoikeudet eli olutta, siideriä ja lonkeroa on tarjolla palanpainikkeeksi teen, kahvin ja virvoitusjuomien kanssa. Ruokalistalta löytyy keittolounaan lisäksi sämpylöitä, voileipiä ja leivonnaisia. Raaka-aineissa on pyritty vegaanisuuteen: liitutaulun mukaan asiakas voi valita kahvin lehmän- tai soijamaidolla. Lehtihyllystä on turha etsiä juttuja Matti Nykäsestä tai Johanna Tukiaisesta. Sen sijaan sieltä löytyy punk-zinejä – ja tietenkin Libero. Kahvilassa on läppäri nettiyhteydellä ja yhteiskunnalliselle kirjallisuudelle omistettu kirjahylly. Hertassa järjestetään säännöllisesti erilaisia kulttuuritapahtumia: konsertteja, keskustelutilaisuuksia, elokuvanäytöksiä ja taidenäyttelyitä. Kuppilasta on tullut myös suosittu kansalaisjärjestöjen kokous- ja kohtauspaikka. Viime aikoina on valitettavasti kuultu kerrottavan, että kahvila ei miellytä kaikkia muita taloyhtiössä asuvia. Hertta etsii kaikessa hiljaisuudessa uutta toimitilaa, mutta toistaiseksi tilanne on avoin. n

TE KSTI feni ks w i lla mo

TE KSTI ji ri n i e mi n e n

Jaska Filppulan neljäs romaani sijoittuu 1980-luvun Pohjanmaalle. Viinatehdas työllistää pienen kylän, jossa tylsistyminen seuraa toistaan. Poika päihtyy populaarikulttuurista, äiti on välillä maistissa Koskenkorvasta. Me ei oltu valtaosaa kertoo ennen kaikkea musiikista. Hyvä musiikki ei ole punkkia, vaan sellaista, joka tekee vaikutuksen, vaikka kaikkea ei ymmärrä. Levyt on tilattava Koskenkorvan kylään Helsingistä. Soundista luetaan ne levyarviot, joiden kirjoittajilla tiedetään olevan enemmän rintamerkkejä kuin partaa. Pojan kompurointi aikuiseksi ei suju ilman vastoinkäymisiä. Matka Ruisrockiin päättyy putkareissuun, U2 jää taas näkemättä. Koulusta tulee potkut ja on mentävä postiin töihin. Tarvitaan bändi, jotta päästään pois, lankkubasso ja rummut postimyynnistä. Bändin nimi on Hiljaa. Se on kuin Joy Division, mutta maalta. Kun Shadowplayn bassokuvio menee oikein, tuntuu tosi hyvältä. Ei sen väliä, jollei osaa laulaa, Ian Curtiskaan ei osannut. Poika ei kuulu niihin, valtaosaan. Armeija jää väliin ja on lähdettävä karkuun. Euroopassa kaikki tuntuu mahdolliselta. Pariisissa voi päätyä samaan takahuoneeseen The Birthday Partyn kanssa. Kirja on onnistuneimmillaan kuvatessaan musiikkia kaiken ylittävänä elämyksenä. Millään muulla ei ole väliä, kun Rotterdamin festivaaleilla lavalle kiipeää joka ikinen bändi, jonka on joskus halunnut nähdä. n teksti veera n u u ti n e n

ILMIANNA POMOSI VASEMMISTONUORILLE Vasemmistonuoret aloitti syyskuussa verkossa toimivan Ilmianna pomosi -kampanjan. Tarkoituksena on kerätä tietoa esimerkiksi palkanmaksuun, sairauslomasääntöihin ja työajan noudattamiseen liittyvistä lainvastaisuuksista ja riistosta, johon epävarmassa asemassa olevalla työntekijällä ei välttämättä ole mahdollisuuksia puuttua. Ilmianna pomosi pohjautuu Lapin vasemmistonuorten vuonna 2006 tekemään paikalliseen kampanjaan, joka keräsi merkittävää julkisuutta.   »Päätimme liittokokouksessamme käynnistää valtakunnallisen kampanjan, jolla kannustamme työntekijöitä puolustamaan lakisääteisiä oikeuksiaan», kertoo Vasemmistonuorten pu-

pikkuiset hyvä u u ti n e n

heenjohtaja Dan Koivulaakso. Etenkin työuraansa aloitteleva työntekijä kohtaa usein ilmiselviä väärinkäytöksiä, joita ei kuitenkaan syystä tai toisesta viedä eteenpäin. Nimimerkki Ravitsemustieteen opiskelija kertoo Ylioppilaslehdessä 10/2009 kesätöistään suuren elintarvikeyrityksen palveluksessa: Etukäteen sovittu palkka oli 200 euroa pienempi kuin liiton suositus; sovittu summa taas laski toiset 200 euroa työsopimusta allekirjoitettaessa. Tämänkin 400 euroa alle suosituksen olevan tienestin esimieheni sanoi olevan poikkeus. En saanut kertoa muille tilipussin suuruutta, »jottei työntekijöiden kesken tulisi kiistaa». [--] Työsuhdetta jatkettiin syksyllä, jolloin esimieheni oli jälleen laskemassa palkkaa. Kun älähdin, hän lupasi »poikkeuksellisesti» jatkaa kesätyöpalkalla. Opiskelijan mukaan firman maine alaa opiske-

levien keskuudessa on kehno, ja harva mielii töihin yritykseen. Koivulaakson mukaan mediajulkisuus on ensimmäinen askel tilanteen parantumiseksi. Vasemmistonuoret aikoo välittää keräämiään tietoja ammattiliitoille ja työsuojelupiireille, mikäli se vaikuttaa aiheellista. Julkisuustyön lisäksi järjestö analysoi vastaukset perusteellisesti. Kampanjan tavoitteena on kerätä 500 vastausta syksyn aikana. »On tärkeää, että tuotamme vasta-asiantuntijuutta ja omaa tietoa ihmisten arjesta. Palaamme työläistutkimuksen pariin, jota vasemmisto on aikaisemminkin tehnyt ihmisten asuinalueilla ja tehtaissa», Koivulaakso sanoo. n » » www. ilmia n n apomosi. n et [Libero]

hannele richert

8

Libero no. 03 | 09

9

Libero no. 03 | 09

ympäristötaloustieteilijät torjuisivat ilmastonmuutosta veroilla

verouudistukselle? Tutkijat olivat Lontoossa varsin yksimielisiä siitä, että juuri nyt on sopiva hetki viedä asiaa eteenpäin. 90-luvun alusta politiikassa mukana ollut Kreikan entinen komissaari

Brittiprofessori Paul Ekinsillä kollegoineen on hyviä uutisia. EU:n laajuisella ekologisella verouudistuksella unioni pystyisi saavuttamaan tavoitteensa ilmastonmuutosta aiheuttavien

ro-osastolta korosti puheenvuorossaan, että

Yannis Palaiokrassas varoitti kuitenkin, että

ympäristöveroja tarvitaan erityisesti EU:n

verouudistus ei ole tähän mennessä edennyt,

päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jää-

koska ihmiset pelkäävät uusia veroja.

vien pienten laitosten ja alojen, kuten lento-

Euroopan ympäristöviraston David Gee

liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen verot-

arvioi, että ekoverouudistuksen häviäjiä oli-

tamiseen.

sivat raskaan teollisuuden toimijat. Siksi ne

EU:n päästökauppajärjestelmässä kasvi-

lobbaavat aktiivisesti uudistuksia vastaan.

huonekaasuja tuottavilla laitoksilla on tietty

Ekoverouudistuksen voittajia taas olisivat

määrä päästöoikeuksia, joilla ne voivat käydä

hänen mukaansa uudet, notkeat, työvoi-

TEKSTI jouni Niss in en KUVA wikimedia common s

kauppaa. Päästöikeuksien hinta heilahtelee

maintensiiviset alat, kuten tuulivoiman ja

jatkuvasti ja hiilitonnin hinta on viime aikoi-

hajautettujen energiamuotojen kehittäjät

Saksalais-englantilaisessa Petre-tutkimusoh-

na pyörinyt 15 euron tienoilla.

sekä ohjelmointiteollisuus. Ne puolestaan

kasvihuonekaasujen vähentämisessä.

jelmassa analysoitiin mahdollisuutta käyttää

Sebastian Catovsky Iso-Britannian valtio-

ympäristöpainotteista verouudistusta ilmas-

varainministeriöstä oli eri tutkimustuloksia

tokriisin ratkaisemisessa. Tutkimushankkeen

summattuaan tullut siihen tulokseen, että

Professori Martin Jänicke Freie Universi-

tuloksia

hiilipäästön hinnan tulisi olla 60-70 euroa

tät Berlinistä muistutti lopuksi, että toimi-

esiteltiin

seminaarissa

Lontoon

King’s Collegessa heinäkuun puolivälissä.

ovat olleet passiivisia yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

tonnilta EU:n päästövähennystavoitteiden

vaan ympäristöpolitiikkaan tarvitaan erilais-

Ekologinen verouudistus tarkoittaa vero-

saavuttamiseksi. Greenpeacen esittäessä vas-

ten keinojen yhdistelmää. Yksin markkinat

tuksen painopisteen siirtämistä työn vero-

taavaa hintaa saastuttamiselle summa tyr-

eivät riitä, vaan sääntelylläkin on roolinsa –

tuksesta ympäristön pilaamisen verotuk-

mättiin tähtitieteellisenä ja ylimitoitettuna.

poliittisen järjestelmän tulisi siis toimia

seen, esimerkiksi energiaveroihin, veden-

Olisiko aika sitten otollinen ekologiselle

muutosvoimana. n

käyttömaksuihin ja maa-ainesveroihin. Seminaariin osallistunut Kai Schlegelmilch Green Budget Germany -järjestöstä tosin muistutti, ettei ole helppoa määritellä, mitä ekologiseen verouudistukseen tarkalleen kuuluu. Suomessa ajankohtainen esimerkki ekologisen verouudistuksen mahdollisuuksista on jätevero. Ministeriöiden välisen työryhmän muistiosta selviää, että jos nykyinen yhdyskuntakaatopaikkojen jätevero laajennettaisiin koskemaan kaikkea Suomessa tuotettua kaatopaikkajätettä, nousisi jäteveron tuotto nykyisestä 55 miljoonasta lähes 1,3 miljardiin euroon. Tämä olisi merkittävä askel kohti ekologista verouudistusta. Suomen luonnonsuojeluliitto on laskenut, että veron tuotto olisi suuri, koska Suomessa on paljon raskasta perusteollisuutta. Huojennuksia olisi mahdollista myöntää verotuksesta eniten kärsiville aloille, kuten kaivosteollisuudelle.

Verot paikkaisivat päästökaupan aukkoja Alexander Wiedow Euroopan komission ve-

EU:n suurin yksittäinen päästöjen tuottaja on puolalainen Belchatowin hiilivoimala.

10

Libero no. 03 | 09 PU H EE NJO H TAJA

hallitusneuvottelut ja solidaarisuuden syöksykierre Syksy on aina vilkasta aikaa politiikassa. Täl-

bruttokansantuotetta ja kasvatti voittoja.

lä hetkellä ohjaksissa valitettavasti ovat oi-

Julkinen valta on siis omalta osaltaan osal-

keistovoimat. Kun hallitus asteli elokuussa

listunut BKT:n kasvattamiseen heikentä-

Säätytaloon budjettiriihikokoukseen, Suo-

mällä peruspalveluita. Tämän takia on il-

men pankin portailla osoitettiin mieltä oi-

meistä, että päätöksentekoon on tuotava li-

keudenmukaisemman

sää mittareita, jotka kuvaavat palvelutasoa

budjetin

puolesta.

Tarkemmin sanottuna sen puolesta, että kas-

paremmin. Meidän on luotava ne mittarit,

vava tuloerokuilu kurottaisiin umpeen nyt ja

sillä porvarit eivät sitä tee.

tulevaisuudessa tehtävien päätösten avulla.

Samaan aikaan on ilmeistä, että verotukkanssa tapahtunut jyrkkä eriarvoistuminen

Tuloerot ovat viimeisen kymmenen vuo-

sen painopisteitä ja talousjärjestelmää on

den aikana kasvaneet Suomessa eniten kai-

muutettava. Kun maailmalla liputetaan ta-

osoittaa, että hyvinvointi ei kasva, vaikka ta-

kista OECD-maista. Kaikki tämä on tapahtu-

louden lisäsääntelyn ja elvyttämisen – sosia-

lous kasvaa. Sen sijaan työtä olisi jaettava ta-

nut jo ennen, kuin nykyisen laman seurauk-

lististen ratkaisujen – puolesta, täällä men-

saisemmin ja nostettava samalla pienimpiä

set edes näkyivät. Tuloerojen kasvu perustuu

nään päinvastaiseen suuntaan.

palkkoja. Jos tätä ei onnistuta tekemään, on

Suomesta pyritään vireillä olevan laki-

erittäin haastavaa saada nostettua sosiaali-

tukseen, jonka seurauksena pääomatulojen

muutoksen avulla tekemään veroparatiisi.

turvan tasoa, mikä olisi ensisijaisen tärkeää

verotusta kevennettiin.

Lain tarkoitus on luoda ulkomaisille sijoitta-

tuloerojen kasvaessa. Viime vuosina uudel-

jille mahdollisuus toimia hallintarekisterin

leen puhjennut perustulokeskustelu on mer-

lusta kohti köyhäinapua. Helsingissä lähes

kautta pelkästään asianhoitajan välityksellä

kittävä avaus tämän asian ympärillä.

32 000 kotitaloutta ja 48 000 henkeä elää toi-

ilman, että omistaja olisi tiedossa.

pitkälti vuonna 1993 toteutettuun verouudis-

Olemme luisumassa sosiaaliturva-ajatte-

meentulotuen varassa.

Toimeentulon

parantamisvaatimusten

Tämä helpottaisi myös suomalaisten fir-

haasteeksi nousee tietenkin rahoitus. Asiaa voi perustella tasa-arvon, solidaarisuuden ja

Samaan aikaan Suomi on monessa mie-

mojen veronkiertoa. Esitys osoittaa, miten

lessä vauraampi kuin koskaan. Bruttokan-

vähän nykyhallitus piittaa harmaasta talou-

mahdollisimman tasaisen tulonjaon ihan-

santuote on lähes kaksi kertaa korkeampi

desta, kunhan voitot vaan kasvavat.

teilla, mutta ihan yhtä lailla taloudellisin ar-

kuin ennen 1990-luvun lamaa.

Suomessa kierretään veroja noin yhdek-

gumentein.

Valitettavasti valtava talouskasvu ei ole

sän miljardin edestä vuodessa, lähes saman

»Otetaan rikkailta ja annetaan köyhille,

tuonut lisää hyvinvointia. Selitys tälle on yk-

verran kuin valtionvelka kasvaa laman repi-

koska se on oikeudenmukaista» on ensin mainitun kaltainen idealistinen argumentti.

sinkertainen: talouden mittarit eivät ota hy-

vissä kourissa. Veronkierron helpottamisen

vinvointia huomioon millään tavalla. Tähän

sijaan tulisi panostaa päinvastaiseen ja sää-

Se tarvitsee tuekseen päätösvaltaa. Valtaan

on ehdottomasti keskityttävä, kun vaadim-

tää laki käänteisestä arvonlisäverosta, jotta

pääseminen on vasemmistolle haaste, ja se

me demokratiaa talouteen – meidän on vaa-

työntekijöiden, etenkin siirtotyöläisten, oi-

on sanottavaa ääneen. Meidän on oltava va-

dittava ihmisten määräysvaltaa pääoman

keuksia ei voida polkea ihan miten sattuu.

semmisto, joka pyrkii valtaan.

vallan sijaan.

Käänteisessä

1990-luvulla leikkaukset tehtiin yksityistämällä julkista sektoria. Julkiset palvelut muutettiin yritystoiminnaksi, mikä nosti

pää-

Kriisin syventyessä meillä on kaikki avai-

tilaaja vastaa myös siitä, että alihankkijoi-

met käsissämme myös taloudellisten argu-

arvonlisäverotuksessa

den asiat ovat kunnossa. Samaan aikaan BKT:n valtavan kasvun

menttien kohdalla. Kapitalismiin sisäänrakennetut kriisit johtuvat ylikasaantumisesta eli voittojen liian suuresta osuudesta suhteessa palkkatuloihin. Tämäkin on sanottava ääneen.

Meidän on oltava vasemmisto, joka pyrkii valtaan.

Kapitalismista on uskallettava puhua – siinä ei ole mitään vanhanaikaista. Se on juuri nyt ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan. n

dAN KOIVU L AAKS O Vasemmistonuorten puheenjohtaja dan@vasemmistonuoret.fi

11

Libero no. 03 | 09 TU L E N A N TAJA

lopettakaa ilmastolässytys ja tehkää kunnon sopimus! Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskunnan koskaan kohtaama haaste. Päästöt ovat kasvaneet nopeammin kuin pahimmissakaan ennusteissa on pystytty arvioimaan. Samaan aikaan ymmärrys ilmastoherkkyydestä on lisääntynyt. Uuden ilmastotieteen valossa mahdollinen maapallon kahden asteen lämpeneminen aiheuttaa huomattavasti suurempia riskejä ihmiselle ja ekosysteemille kuin vielä muutama vuosi sitten kuviteltiin. Nykyinen kehitys näyttää pelottavasti johtavan siihen, että ilmaston lämpeneminen alkaa kiihdyttää itse itseään. Päästöjä pi-

lökohtaiset päästökiintiöt. Ympäristöoikeu-

taisiin käydä kauppaa. Päästöoikeuksien ja-

täisi leikata nopeasti ja radikaalisti.

denmukaisuuden näkökulmasta jokaisella

koa tuskin suoritettaisiin oikeudenmukai-

pitäisi olla yhtäläinen oikeus käyttää resurs-

sesti. Suurimmat saastuttajat saisivat hel-

antuntijat julkaisivat kesällä oman esityk-

seja ja tuottaa päästöjä.

posti eniten oikeuksia.

sensä Kööpenhaminan ilmastosopimuksek-

Henkilökohtaisten

Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen asi-

päästökiintiöiden

Päätökset siitä, millaisessa yhteiskunnas-

si. Järjestöjen sopimusluonnos muodostuu

avulla voitaisiin tarttua yksityisen kulutuk-

sa elämme vuonna 2050, tehdään nyt. Teolli-

juridisesta tekstistä ja sitä selittävästä erilli-

sen isoihin päästöihin kuten asumiseen, liik-

suusmaiden on lopetettava lässytys. Tarvit-

sestä liitteestä. Paketissa on esitetty konk-

kumiseen ja ruokaan.

semme tiukat päästövähennysnormit, joilla

reettisesti elementit, joilla kansainvälinen yhteisö voi vastata ilmastokriisiin. Ympäristöjärjestöjen

asiantuntijoiden

Mikäli henkilökohtaisilla päästöoikeuksilla voisi käydä myös kauppaa, olisi kyseessä potentiaalinen tulonsiirto rikkailta köyhille.

hiilen, öljyn ja turpeen käytöstä luovutaan mahdollisimman ripeässä aikataulussa. Maailman pisin matka on tunnetusti tuu-

esityksessä on asetettu katto kaikille kasvi-

Päästökiintiöt

ilmastopolitiikan

masta toimeen ryhtyminen. Tämä näkyy

huonekaasupäästöille. Vuoteen 2020 men-

hyväksyttävyyttä ja oikeudenmukaisuutta,

myös ilmastoneuvotteluissa. Kööpenhami-

nessä päästöt on maailmanlaajuisesti saata-

koska kaikilla yksilöillä olisi samat lähtökoh-

nan ilmastokokouksen onnistumisen varmis-

va vuoden 1990 tasolle ja vuoteen 2050 men-

dat.

tamiseksi tarvitaan tietysti kansalaisyhteis-

nessä päästövähennysten pitää olla jo vähin-

lisäisivät

Ilmastopolitiikasta tulisi päästökiintiöi-

kunnan painetta. Onneksi Vasemmistonuo-

den ansiosta helposti ymmärrettävää. Yh-

ret ovat osaltaan mukana KÖP15-kampanjal-

Teollisuusmaiden osalta tämä tarkoittaa

teiskunta ei asettaisi rajoituksia käyttäyty-

laan. Aikaa on enää muutama kuukaus.

päästöjen tiputtamista lähelle nollaa vuoteen

miselle, vaan vapaus valita enemmän tai vä-

Mikäli tulos näyttää ilmaston kannalta

2050 mennessä. Pitkän aikavälin toiminta-

hemmän haitallisen elämäntavan välillä säi-

laihalta Kööpenhaminassa joulukuun 18.

suunnitelmat päästöjen hillitsemiseksi tar-

lyisi yksilöillä. Onnistuessaan järjestelmä li-

päivänä, on kansalaisyhteiskunnan tehtävä

vitaan niin teollisuusmailta kuin kehitys-

säisi ihmisten kiinnostusta ilmastopolitiik-

saartaa neuvottelijat kokouspaikalle siihen

mailtakin.

kaa kohtaan.

asti, että kunnollinen sopimus saadaan ai-

tään 80 prosentin luokkaa.

Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan uu-

Toisaalta on syytä kysyä, pelkistyisikö yh-

sia, älykkäitä ja monipuolisia ohjauskeinoja.

teiskunnallinen toimijuus kuluttajuuteen,

Yksi mahdollisuus olisi ottaa käyttöön henki-

jos henkilökohtaisilla päästöoikeuksilla voi-

kaiseksi. Ulos neuvotteluista ei ole muuten tulemista. Voimme valita, olemmeko ensimmäinen sukupolvi, joka ottaa ilmastokysymyksen tosissaan, vai viimeinen, joka ei niin tee. Monet tämän päivän päättäjät ovat todennäköi-

Päätökset siitä, millaisessa yhteiskunnassa elämme vuonna 2050, tehdään nyt.

sesti syytettyjen penkillä, kun tulevaisuudessa arvioidaan, kuka viivytti välttämättömiä päätöksiä – vaikka kaikki tieto, teknologia ja ymmärrys oli ulottuvillamme. n

L eo St ra n iu s Luonto-Liiton pääsihteeri

12

Libero no. 03 | 09

Kööpenhaminassa pidetään tämän vuoden joulukuussa 15. YK:n ilmastopuitesopimuksen osapuolikokous, COP15. Pelissä on paljon, sillä ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten estämiseksi on arvioiden mukaan enää korkeintaan kymmenen vuotta aikaa toimia. Suomen ilmastoneuvottelija ja kaksi kansalaisaktivistia ovat eri mieltä siitä, onko kokouksen lopputuloksena syntyvä sopimus hyvä, riittämätön vai katastrofi. Vieläkö maapallon keskilämpötilan kohtalokas kohoaminen on mahdollista ehkäistä? T e k s t i mi n n a s u meli u s

13

Libero no. 03 | 09

suomen pääneuvottelija uskoo kööpenhaminan ilmastokokouksen tuloksiin Kööpenhaminan kokouksessa on tarkoitus

tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu

saada aikaan uusi, maailmanlaajuinen il-

vaarallista häiriötä ilmastolle. Tähän pyri-

mastosopimus vuonna 1992 solmitun tilalle.

tään edelleen.»

ole vielä riittävää. lujen avainkysymyksiä, ja keskusteluja siitä

tuu vuonna 2012, joten senkin tilalle tarvi-

Liian vähän, liian myöhään?

taan uusi dokumentti.

Kioton pöytäkirjan heikkoutena on Haunian

YK on ainoa kansainvälinen foorumi, jos-

mukaan se, että se ei velvoita valtioita mi-

sa kaikki maailman maat voivat olla tasapuo-

hinkään.

lisesti mukana ilmastoneuvotteluissa ilman

Sopimusta

täydentävä,

velvoitteita omalla alueellaan. Projektien rahoitus ei Haunian mukaan

teollisuusmaiden

päästöja rajoittava Kioton pöytäkirja umpeu-

Odotukset kokouksen suhteen ovat ristiriitaisia. Kansalaisjärjestöt vaativat tieteelli-

»Rahoitus on selkeästi yksi koko neuvottejatketaan koko syksyn ajan.»

seen tutkimukseen vedoten korkeampia pääs-

Hän pitää myös siihen kirjattuja päästö-

äänienemmistöjä. Haunian mukaan myös

tövähennyslukuja kuin yksikään maa on täs-

vähennyksiä riittämättöminä. Haunia lähtee

G8- ja G20-maiden kokoukset voivat edesaut-

sä vaiheessa YK:n ilmastoneuvotteluissa esit-

kuitenkin matkaan optimistisena.

taa yhteisymmärryksen syntyä YK-neuvotte-

tänyt, eli 40–50 prosenttia vuoteen 2020 ja 100 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen pääneuvottelija virkamiestasolla

»Kööpenhaminassa neuvotellaan muun muassa juuri näiden kysymysten ratkaisemisesta uudessa pöytäkirjassa.»

luissa ja ovat siksi tärkeitä ilmaston kannalta. Haunia pitää todennäköisenä, että suuri

on Ympäristöministeriön Sirkka Haunia.

Kehitysmaiden päästövähennyksiä varten

määrä tulevan sopimuksen teknisiä yksityis-

Hän uskoo, että Kööpenhaminassa saavute-

perustettu sopeutumisrahasto voi Haunian

kohtia jää vielä neuvoteltavaksi Kööpenha-

taan kattava ja maailmanlaajuinen ilmasto-

mukaan alkaa rahoittaa ensimmäisiä sopeu-

minan jälkeen. Lisäksi sopimuksen voimaan-

sopimus.

tumishankkeita kehitysmaissa jo tänä vuon-

tulo edellyttää tiettyä määrää kansallisia ra-

na.

tifiointeja.

Haunia pitää EU:ta ilmastopolitiikan edel-

Teollisuusmaiden rahoittamia, puhtaan

Jos tarvittava yhteisymmärrys syntyy,

»EU on valmis vähentämään päästöjään

kehityksen mekanismeihin (CDM) perustu-

YK:n uusi ilmastosopimus voi Haunian mu-

30 prosenttia, jos muut teollisuusmaat sitou-

via ilmastohankkeita on jo nyt vireillä kehi-

kaan astua voimaan vuoden 2013 alusta eli

tuvat vastaaviin päästöihin», hän tiivistää

tysmaissa. Teollisuusmaat pystyvät näillä

Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoite-

unionin tärkeimmän tavoitteen.

hankkeilla vähentämään päästövähennys-

kauden umpeuduttua. n

läkävijänä, josta muiden tulisi ottaa mallia.

ympäristöministeriö

Haunia puolustaa vaadittua maltillisempia vaatimuksia sillä, että EU:n malli perustuu YK:n ilmastoasiantuntijapaneeli IPCC:n viimeisimmän raportin arvioihin päästövähennysten tarpeesta. EU lähtee Kööpenhaminaan liittovaltiona, jolla on yksi yhtenäinen kanta. Haunian mukaan myös Suomella on kuitenkin oma roolinsa neuvotteluissa: »Vaikutamme aktiivisesti EU:n kantojen syntyyn

muun

muassa

työskentelemällä

useissa asiantuntijaryhmissä ja työryhmissä.» Haunia haluaa myös kehitysmaita mukaan päästötalkoisiin. Hän myöntää kuitenkin, että suurimpien päästöntuottajamaiden USA:n ja Kiinan osallistuminen Kööpenhaminan kokoukseen on sopimuksen syntymisen kannalta ratkaisevaa. Suomen ilmastoneuvottelija pitää voimassa olevaa ilmastopuitesopimusta pätevänä pohjana myös uudelle sopimukselle. »Tavoitteena on vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä sellaiselle

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirkka Haunia matkustaa joulukuussa Kööpenhaminaan neuvottelemaan YK:n ilmastosopimuksen jatkosta.

14

Libero no. 03 | 09

Pukarinen kehottaa äänestäjiä vaatimaan ilmastolakia kansanedustajilta. Maan ystävät vaatii seuraavalta sopimukselta toimia, jotka pysäyttävät maapallon keskilämpötilan nousun kahteen asteeseen. Uuteen sopimukseen olisi myös saatava mukaan Kioton pöytäkirjasta uupuva metsiensuojelu ja kansainvälisen liikenteen päästöt. Teollisuusmaiden

rahoittama

puhtaan

kehityksen mekanismi (CDM) on Pukarisen mukaan lopetettava toimimattomana tai sitä on uudistettava rankasti. Pukarisen mukaan YK on kuitenkin tällä hetkellä paras foorumi kansainvälisen ilmastopolitiikan hoitamiseen. »Globaalit päästöt on taitettava laskuun vuoteen 2015 mennessä. Uusien neuvotteluelinten muodostaminen on aikahaasteen vuoksi mahdotonta.» Hän voi henkilökohtaisesti hyväksyä myös rakenteiden ulkopuolella vaikuttamisen ja lakeja rikkovan suoran toiminnan. Sen on kuitenkin oltava johdonmukaista ja perusteltua: »Mellakointi mellakoinnin vuoksi on vastenmielistä ja toimii itseään vastaan.» Myös yhteistyötä tarvitaan. Sillä on silti rajansa.

Maan ystävien Meri Pukarinen penää YK:lta ratkaisuja, jotka näkyvät maapallon lämpötilassa.

»Esimerkiksi Shellin kanssa en suostu maksetulle lounaalle heidän konttorissaan», Pukarinen sanoo.

maan ystävät vaatii pysäyttäviä toimia

jokaisen vauraan maan velvollisuus olisi si-

Meri Pukarisen mukaan YK:n ilmastoso-

toutua neuvotteluissa riittäviin päästövähen-

pimusprosessi on todellisen näytön paikan

nyksiin jopa EU:n yhteisen tavoitteen ohi.

edessä.

»Me suomalaiset voisimme halutessam-

»Kansalaiset ovat oikeutetusti turhautu-

Ympäristöjärjestö Maan Ystävät vaikuttaa il-

me käydä neuvottelupöytään kotipesä puh-

neita tähänastisten neuvotteluiden tahmeu-

mastopolitiikkaan muun muassa koordinoi-

taana, riittäviin päästövähennyksiin sitou-

teen ja tulosten riittämättömyyteen. Monet

malla kotimaista ilmastolakia vaativaa Polt-

tuneena, ja vaatia samaa muilta.»

kansalaisjärjestöt

tava kysymys -kampanjaa.

miettivät

parhaillaan,

Suomen kansallinen ilmastostrategia yl-

kuinka kauan ne voivat tukea YK-prosessia,

Suomessa kampanjan koordinaattorina

tää kuitenkin vain korkeintaan neljännek-

ja milloin siitä sanoudutaan irti, kun tulok-

toimii Meri Pukarinen. Hänellä on selkeät

seen välttämättömistä päästövähennyksistä.

set antavat yhä odottaa itseään.»

n

vaatimukset Kööpenhaminan ilmastokokoukselle: »Teollisuusmaiden on sitouduttava 40 prosentin

päästövähennyksiin

vuoteen

2020

mennessä. Kaikkien maaryhmien osallistuminen on välttämätöntä, mutta marssijärjestys on selvä. Teollisuusmaiden on maksettava kehitysmaille ilmastovelkansa.» Pukarisen mukaan vitkastelu päästövähennysvalmiuksien julkistamisessa neuvottelutaktiikan nimissä on lopetettava heti. Suomen rooli kansainvälisissä neuvotteluissa ei hänen mukaansa ole mitätön, vaan

SANASTO » »H i i l i n i e lut . A l u eet, jotka sitovat ilmasta hiilidioksidia , esimerkiksi valtameret, maaperä ja metsät. H iili n iel u ha n kkeet tarkoittavat tällaiste n al u eide n kasvattamista ja rake n tamista. » »P uhtaan k e h i t y ks e n m e kan i sm i, C l e an D e v e lopm e nt M e chan i sm ( C D M ). K ioto n pöytäkirjaa n kirjatt u järjestelmä , jossa teollis u u smaa voi vähe n tää päästövelvoitteitaa n kehitysmaihi n s u u n ta u t u villa ilmastoprojekteilla. » »S op e utum i srahasto . R ahasto n tavoittee n a o n kerätä rahaa teollis u u smailta kehitysmaide n päästövähe n n ystavoitteide n tote u ttamiseksi.

15

Libero no. 03 | 09

Hyökyaalto uskoo teollisuuslobbareiden ja poliittisen eliitin vesittävän ilmastoneuvottelujen lopputuloksen.

hyökyaalto haluaa kaataa lahot rakenteet

kaan skenaariot olettavat. »Tämän tiedon, jonka Sirkka Hauniallakin luulisi olevan, valossa tuntuu absurdilta pitää

laksi. Hän mainitsee esimerkkinä hiilinieluhankkeet, jotka saattavat ryöstää paikallisilta oikeuden maahan.

IPCC:n arvioihin perustuvia vaatimuksia ide-

Ilmastokriisiä on Hyökyaallon mukaan

Hyökyaalto-verkosto on kapitalismikriittinen

aalina tavoitteena, josta lähdetään tinkimään

mahdotonta ratkaista nykyisissä rakenteis-

ruohonjuuritason ilmastoliike, joka kokoaa ri-

eri intressiryhmien etujen suuntaan.»

sa. Tavoitteena tulisi siis olla vaikea ja abst-

vinsä Kööpenhaminaan joulukuussa. Eräs verkoston aktiiveista kommentoi

Kioton pöytäkirjaa Kettunen pitää täysin epäonnistuneena:

YK:n ilmastokokousta Liberolle. Hän haluaa

»Kioton voimassaolon aikana maailman

esiintyä anonyyminä ja käyttää seuraavassa

päästöt ovat kasvaneet nopeammin kuin kos-

nimeä Noora Kettunen.

kaan ennen.»

rakti yhteiskunnan kokonaisvaltainen muuttaminen. »Se on välttämätöntä, jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää», Kettunen sanoo. Hän pitää suoraa toimintaa parhaana tapa-

Hyökyaallon odotukset Kööpenhaminalta

Kettusesta kansainvälinen ilmastopoli-

na torjua ilmastonmuutos. Kettusen mielestä

eivät ole kovin suuret kokouksen kompromis-

tiikka on tehty monimutkaiseksi, jotta asi-

lain noudattaminen ja väkivallattomuus eivät

sihakuisuuden takia.

aan vihkiytymättömän olisi mahdotonta ym-

ole välttämättä tavoiteltavia periaatteita.

»Ilmastonmuutoksen todellisen vakavuu-

märtää, mitä ollaan käytännössä tekemässä.

»Käytännössä valtioiden laeilla ja oikeu-

den tiedostava toimija yrittää estää katastro-

»Ne ihmiset, joiden elämään ilmaston-

denmukaisuudella on vähän yhtymäkohtia.

fin, ei päästä kaikkia hallituksia ja teollisuu-

muutos eniten vaikuttaa, eivät ole neuvotte-

Poliisien tehtävä on suojella omaisuutta vaik-

den lobbauskoneistoa miellyttävään yhteis-

lemassa Kööpenhaminassa. Heitä on edusta-

ka väkivaltaa käyttäen. Myös monet itse väki-

ymmärrykseen», Kettunen sanoo.

massa heidän etujensa vastaisesti toimivaa

vallattomasti toimivat ihmiset ovat alkaneet

eliittiä.»

ymmärtää, että aggressiivinen talouspoli-

IPCC:n arviot ja EU:n päästötavoitteet ovat Kettusen mielestä jälkijättöisiä. Hän huo-

Eliitti hyväksyy Kettusen mukaan meka-

tiikka on johtanut sotaan ihmisten ja talou-

mauttaa esimerkiksi jäätiköiden sulaneen

nismeja, jotka suosivat talouskasvua, mutta

den välillä. Tämä sota konkretisoituu katu-

paljon nopeammin kuin IPCC:n pahimmat-

tekevät samaan aikaan monien elämän tuka-

taisteluissa.» n

16

Libero no. 03 | 09

vihreän valuutan vaihtoehdot Kapitalismikriittinen vasemmisto kärsii mediaseksikkyyden puutteesta. Vihreiden uudistusten vaatiminen sen sijaan on valtapolitiikan retorista arkipäivää. Vihreässä kapitalismissa ilmastokysymyksiä ei haluta politisoida. T e k s t i [ L ibero ] k u va timo wri g ht

Maailmalla puhutaan Green New Dealista, tuotannonalojen

vähitellen

ekologisoinnista

nykyisen

tapahtuvasta talousjärjestel-

män puitteissa. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta puhuvat tutkijat Alexis Passadakis ja Tadzio Müller hyökkäsivät tätä aikomusta ja sen taustalla olevaa jäsentymätöntä ideologiaa vastaan poliittisessa julistuksessaan 20 teesiä vihreää kapitalismia vastaan. Tutkijoiden mukaan kapitalismin loputon kasvun tarve on periaatteellisessa ristiriidassa elämää ylläpitävän luonnonjärjestelmän kanssa. »Ei» vapaakaupalle, »ei» yksityistämiselle, »ei» joustaville mekanismeille. »Kyllä» ruokaturvalle, »kyllä» degrowth-taloudelle, »kyllä» radikaalille demokratialle ja sille, että luonnonvarat jätetään maaperään, kriittinen teksti julistaa. Mitä viherkapitalismi oikein on ja kuka sen puolesta puhuu? Yksi ehdokas Suomessa on järjestäytymätön ilmastoliike Porkkanamafia. Toimintaansa »helpoksi» ja »ei kovin tiukkapipoiseksi» kuvailevaa liikettä ei kiinnosta suurteollisuuden tai valtion toimien kritiikki. Porkkanamafia valjastaa kuluttajien ostovoiman käänteisten boikottien muotoon. Ryhmä pyytää esimerkiksi kaupalta tai ravintolalta tarjouksen siitä, kuinka suuren pro-

liike näyttää vaativan jäseniltään vain halua

Poliittista vai ei?

senttiosuuden tempauksen tuotoista puoti

pitää hauskaa. San Franciscossa syntyneen

»Ihmiset eivät välttämättä jaksa lähteä mu-

olisi valmis sijoittamaan energiatehokkuu-

Carrot Mobin ensimmäisestä tempauksesta

kaan ylituomitsevaan toimintaan. Porkkana-

tensa parantamiseen. Eniten päästösäästöjä

kertovaan Youtube-videoon on leikattu pät-

mafia ei ratkaise ilmasto-ongelmaa, mutta

lupaavaan paikkaan tehdään mahdollisim-

kiä rap-tähti Lil Waynen videosta; setelit pu-

on nopea vaikutuskanava», sanoo Porkkana-

man laaja ostosisku.

toavat katosta, kaupassa tanssitaan estotto-

mafian puuhamies ja ajatushautomo Demos

masti ja kaikki voittavat.

Helsingin tutkija Olli Alanen.

Uusi, punaisuudesta kieltäytyvä vihreä

17

Libero no. 03 | 09

Porkkanamafian toimintaperiaatteista on vaikea muodostaa kokonaiskuvaa, sillä Alasen mukaan ryhmä elää jatkuvasti jäsentensä näkemysten mukaisesti. Se tarkoittaa yhteistä intoa etsiä kuluttajuuden tarjoamia vaikututuskanavia ilmastoasioihin – muita yhdistäviä tekijöitä hän ei nimeä.

»Ihmiset eivät välttämättä jaksa lähteä mukaan ylituomitsevaan toimintaan.»

Pyrkiikö Porkkanamafia hajanaisuudellaan tarkoitukselliseen epäpoliittisuuteen? »Toimintamme sijoittaminen perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille ei ainakaan ole olennaista. On ihmisestä kiinni, minkä katsoo olevan poliittista.» Liikkeen voima perustuu kuluttamiseen, mitä Alanen ei näe heikkoutena. »Jokainen meistä on kuluttaja tavalla tai toisella. Emme pyri luomaan lisää kulutusta, vaan ohjaamaan sitä. Kun ylikulutusta kritisoidaan, on parasta miettiä omia valintojaan, eikä syyttää teollisuutta. Vaikka rakenteissa ja tarjonnassa olisi paljon parantamisen varaa, kulutuspäätöksen tekee yksi-

markkinoiden logiikalla, se on veteen piirret-

olla mahdollinen jossakin sellaisessa muo-

lö.»

ty viiva. Henkilökohtaiset päästöoikeudet

dossa, josta Tim Jackson puhuu, nollakasvu-

Mafian leimaaminen joukoksi vihreän ka-

vahvistaisivat ilmastokansalaisuutta ja säi-

taloutena. Tässä mallissa länsimaiden ta-

pitalismin kannattajia saa Alasen miltei

lyttäisivät valinnanvapauden tiettyyn rajaan

louskasvu olisi nolla tai jopa negatiivinen,

tuohtumaan.

saakka», Stranius puolustautuu.

köyhissä maissa ehkä 0,1 prosentin luokkaa.»

»Porkkanamafialla ei ole velvollisuutta

Ilmastoaktivisti penää myös hiiliveroja

toimia markkina- tai minkään muunkaan lo-

teollisuudelle. EU-tasolla päästöjä rajoittavat

giikan mukaisesti.»

sopimukset ovat hänen mukaansa edisty-

kapitalismin

neet.

hankalasti määriteltävää ismiä entisestään.

Markkinalogiikkaa kilpailuyhteiskunnassa

ta. Nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa vas-

Tutkija ja ilmastovaikuttaja Leo Stranius on

taavien uudistusten toivominen yksittäisiltä

viitannut Porkkanamafiaan uudenlaisena si-

hallituksilta on utopistista.»

toutumattomien

jäsenten

»kevytaktivismi-

na». »Porkkanamafian näkökulma on uusi», Stranius kehuu. »Ongelmallista kuitenkin on, että vallankäytön väline on raha, mikä lyö korville de-

»Valitettavasti EU:lla ei ole verotusoikeut-

Nollakasvutalouden lukeminen vihreän muodoksi

monimutkaistaa

Onko vihreä kapitalismi lopulta olkiukkoideologia, jota kukaan ei kannata? Ehkä kyseessä on Müllerin, Passadakisin ja muiden punavihreiden yritys paljastaa il-

Hallitusten avuttomuutta globaaleissa il-

mastokysymyksiin sisältyvä politiikka, jonka

mastokysymyksissä on silti Straniuksen mu-

uudet ympäristöliikkeet hautaavat epäpoliit-

kaan liioiteltu. Länsimaiden ulkopuolella

tisen puheensa alle.

monet valtiot ovat jo pitkään vaatineet maailmanlaajuisesti

oikeudenmukaisempaa

il-

Porkkanamafian kaltaisen liikkeen jäsenelle poliittinen asenne toimintaan ei Strani-

mastopolitiikkaa.

uksen mukaan ole välttämättömyys. liikkeitä samaan tapaan kuin vaikka talon-

päästöoikeuksien puolesta. Myös päästöoike-

Onko nollakasvu kapitalismia?

usjärjestelmää on kritisoitu markkinaehtoi-

Müllerin ja Passadakisin perustavimpaan

kijöilleen hauskaa. Toimijat eivät välttämät-

sena ratkaisuna.

teesiin kapitalismin ja ympäristön kestoky-

tä tee tietoisia poliittisia ratkaisuja, mutta

vyn yhteensopimattomuudesta Stranius ei

normeja sohaistessaan asettavat totutut käy-

suostu ottamaan jyrkkää kantaa.

tännöt kyseenalaisiksi. Toiminnan tuloksis-

mokraattista päätöksentekoa.» Stranius itse puhuu henkilökohtaisten

Mutta miksei ilmastolainsäädännöltä voisi vaatia radikaaleja, rakenteellisia muutoksia kuten suurteollisuuden suitsimista – onko se utopistisempi vaihtoehto? »Kaikki toiminta tapahtuu jossain määrin

»Porkkanamafia ilmentää tämän päivän

»Ilmastokriisin ratkaisu ei ole talousjärjestelmäkysymys. Vihreä kapitalismi ei ole vielä osoittautunut ratkaisuksi, mutta voisi

valtaus: se ei muuta rakenteita, mutta on te-

ta politiikkaa ei voi häivyttää.» n » »www.hyokyaalto.or g/2009/03/15/20 -teesia vihreaa - kapitalismia -vastaa n /

18

Libero no. 03 | 09

Roope Manteren (vas.) ja Jaakko Vartiaisen dyykkausretken saalis: kynttilöitä, croissanteja, mehua sekä erilaisia hedelmiä ja vihanneksia.

syö parempi maailma Harva kiistää ruoantuotannon suhdetta ilmastonmuutoksen ja ympäristön hyvinvointiin. Silti aina ei ole helppo sanoa, millainen ruokavalio tai ruoanhankintatapa olisi ekologisin. Kasvissyöjä ja kaksi dyykkaria kertovat omista ratkaisuistaan. T e k s t i iida ra u ma k u vat f ederica se n e g hi n i

tele, sillä sen kunnosta ei voi olla varma. Dyykkarit tiedostavat, että ruoantuotannolla on merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Kysymys on kuitenkin hankala. Tiedot eri ruoka-aineiden ympäristövaikutuksista ovat usein ristiriitaisia. »On vaikea sanoa, kumpi on ekologisesti ja eettisesti parempi valinta, lähellä tuotettu luomulehmänmaito vai brasilialainen soijamaito», Vartiala pohtii.

Saaliit ovat vaihtelevia. Banaanit, kahvi

»Dyykkauksen voi nähdä olevan eräänlais-

ja leivokset ovat tavallisimpia löytöjä. Myös

ta käsienpesua vaikeasta systeemistä», Man-

Roope Mantere, 20, ja Jaakko Vartiala, 21,

perunoita joutuu roskiksiin paljon ja ne ovat

tere toteaa.

ovat hankkineet ruokansa roskiksista siitä

usein hyvässä kunnossa.

lähtien, kun ovat asuneet omillaan. Useimmiten he dyykkaavat lähikauppansa roskiksesta. Vartialasta paikka on mukava. »Roskiksille vievä ovi ei ole koskaan lukossa.»

Soijamaidon kaltaiset erikoistuotteet Var-

»Pois heitetty ruoka on tavallaan aina eettistä, oli sen alkuperä mikä tahansa.»

tiala ja Mantere hakevat kaupasta. Molemmutta myös juustot ja leikkeleet kelpaavat

Roskalavoilla odottavat tavara-apajat

dyykattuna. Kesäaikaan liha ei tosin houkut-

Mantere penää ruualle selkeämpiä ja luotet-

mat syövät enimmäkseen vegaanista ruokaa,

19

Libero no. 03 | 09

tavampia sertifiointeja. Yksittäisen kuluttajan on lähes mahdotonta ottaa selvää, mikä tuote on ekologinen ja mikä ei.

»Dyykkauksen voi nähdä olevan eräänlaista käsienpesua vaikeasta systeemistä.»

»Jonkun yhtiön itse lanseeraama ympäristömerkki ei vielä välttämättä paljoa kerro.» Molemmista on väärin, että vastuu oikeiden valintojen tekemisestä on jätetty kuluttajille. »Ruuantuotantoon liittyvät kysymykset tulisi ottaa huomioon valtiotasolla eikä sysätä päivittäisostoksia tekevien ihmisten niskoille», Vartiala sanoo. Viime vuosina helpot dyykkauspaikat ovat

neet

taloyhtiön

roskikseen.

Esimerkiksi

vähentyneet, sillä yhä useampi kauppa säi-

muuttojen yhteydessä heitetään usein pois

lyttää roskansa lukkojen takana. Kauppiaat

ehjää ja hyväkuntoista tavaraa.

ovat huolissaan siitä, että dyykkaaminen vä-

»Olen löytänyt roskiksesta muun muassa

riittää kaikille jaettavaksi.

KASVISSYÖNTIÄ POHJOISELLA PALLONPUOLISKOLLA

käyttökelpoisen nahkatakin», Mantere kertoo.

Ville Aaltonen, 27, on ollut vegetaristi kuusi

»Jos syömäkelpoista ruokaa heitetään jat-

Dyykkausretkeä suunnittelevia kaksikko

vuotta. Jo sitä ennen hänen ruokavalionsa oli

kuvasti suuria määriä pois, on naurettavaa

neuvoo ottamaan mukaan taskulampun,

olla käyttämättä sitä. Kyllä ympäristön etu

hansikkaat ja kassin ruokaa varten. Paras

Kasvissyönti oli alusta lähtien tietoinen,

on tässä asiassa ensisijainen, ei kauppojen»,

ajankohta on juuri kaupan sulkemisajan jäl-

eettinen valinta. Dyykattua lihaa hän ei söisi.

Vartiala huomauttaa.

keen. Silloin ruoka on tuotu juuri roskiksiin

hentää ruoan ostamista.

Ruokakauppojen roskikset eivät ole ainoi-

eikä henkilökuntaa ole paikalla vahtimassa.

ta pakkoja, joista on mahdollista dyykata.

Muihin dyykkaajiin eivät Mantere ja Var-

Moni onkin tullut penkoneeksi roskalavoja

tiala usein törmää, mutta silloin, kun niin

tai kurkistaneeksi, mitä naapurit ovat laitta-

käy, roskiksilla vallitsee hyvä henki. Ruokaa

kasvispainotteinen.

Koneteknikkona työskentelevälle Aaltoselle kasvissyönti ei ole vain kapitalismin ja kulutuksen vastustamista vaan aktiivista vaikuttamista. »Ruuan haaskaus on järjetöntä, ja sikäli

Intohimoinen dyykkari ei kaihda vaikka sukeltaa jäteastiaan.

20

Libero no. 03 | 09

dyykkaus on tosi hyvä juttu. Ruoan ostaminen on kuitenkin positiivista ympäristötyötä.» Aaltonen haluaa tukea ostopäätöksillään luomuviljelyä ja lähiruokaa. Hänestä kulut-

mitä syömme kymmenen vuoden kuluttua? kolumni

tajien tulisi tukea niitä, jotka tuottavat laadukasta ja ympäristöystävällistä ravintoa.

saa edelleen taistella saadakseen täysin vegaanista ruokaa. Ihannetilanne olisi, että verovaroin kustannettu ruoka olisi aina eettistä ja ilmastoystävällistä kasvisruokaa. Lihaa ja lehmänmaitoa voi syödä sitten kotonaan – jos kehtaa

Minä, perheeni, moni sukulaiseni ja iso osa

– ja siitä pitäisi maksaa kunnon hinta.

Luomuruoan korkeampi hinta ei ole

ystävistäni noudattaa vegaanista elämänta-

Belgialainen Gentin kaupunki on hiljat-

Aaltoselle ongelma, sillä hän tinkii mielel-

paa. Se tarkoittaa, että kieltäydymme kaikis-

tain kunnostautunut julistamalla torstait

lään muista menoista saadakseen halua-

ta eläinkunnan tuotteista.

kasvisruokapäiviksi. Gentin päättäjät ovat

Yleensä vegaaniksi ryhdytään eläinoikeu-

ymmärtäneet, että lihan tuotanto on huo-

»Ei minulla kulu rahaa juuri muuhun

dellisista syistä. Viimeisten vuosien aikana

mattava kasvihuonekaasujen päästölähde.

kuin syömiseen ja asumiseen. Taidan olla

kasvavaan joukkoomme on liittynyt myös ih-

Kaupunginvaltuutettu Tom Balthazar on sa-

vähän huono tekemään ostoksia.»

misiä, joille ympäristösyyt, varsinkin ilmas-

nonut lihansyönnistä pidättäytymisen ole-

tonmuutos, on ollut suurin kimmoke ruoka-

van hyväksi sekä ilmastolle, terveydelle että

valion muutokseen.

makunystyröille.

maansa ruokaa.

Luomuruoasta kiinnostuneille Aaltonen suosittelee luomutuotteita välittäviä ruokapiirejä. Niiden kautta ostokset ovat edul-

Ravinto aiheuttaa noin neljänneksen suo-

lisempia, ja valikoima on parempi kuin lä-

malaisten kotitalouksien kasvihuonekaasu-

hikaupoissa.

päästöistä. Tätä päästösektoria voi leikata

Myös kauppojen olisi syytä ottaa vastuuta

suosimalla lähi- ja luomuruokaa sekä sato-

ilmastonmuutoksesta. Tarjoustuotteet ovat

Metsästävän ihmisen myytti

kauden mukaisia kasviksia, mutta tehok-

lähes aina lihaa, juustoa, jugurttia ja muita

Aaltonen harmittelee, etteivät Suomen le-

kainta on vaihtaa eläinperäiset tuotteet kas-

eläinkunnan tuotteita – tai esimerkiksi kau-

veyspiirit ole optimaaliset monille viljely-

viperäisiin.

kaa tuotuja appelsiineja. Oletteko koskaan

kasveille.

Juuri näinhän asia on! Tämä on hyvä alku, mutta ei läheskään riittävä muutos.

Länsimaiden ihmisten elämäntavat kai-

nähneet päivän tarjouksessa papuja, kaura-

»Mutta jos kerran asun Suomessa, miks-

paavat ilmastotietoista remonttia. Ongel-

maitoa, soijajugurttia, luomuleipää tai puo-

en sitten söisi asioita, jotka luonnostaan

maksi vain muodostuu, että ihmiset ovat vas-

lukoita? En minäkään.

kuuluvat tänne», hän miettii.

tahakoisia muuttamaan kulutustottumuksi-

Vegaaniset valmisruoat puolestaan rajoit-

aan. Erityisesti ruokailutottumusten remon-

tuvat lähinnä kasvishernekeittoon ja pakas-

toiminen tuntuu olevan vaikeaa.

tefalafeleihin, ja ilmastotietoinen vegaani

Talvisin Aaltonen syö paljon juureksia mutta myöntää ostavansa myös kasvihuonetomaatteja. Kesällä kotimaisten kasvis-

Siksi vastuuta ei voi jättää yksittäisille ih-

ten valikoima on laaja ja oma puutarha-

misille. Kaikista ei tule valistuneita kulutta-

palsta tuo täydennystä ruokavalioon.

jia, vaikka ympäristö- ja eläinoikeussano-

Laadukas tarjonta lisää kysyntää, ja ruo-

»En tingi monipuolisesta ravinnosta.

maa tulisi mediasta jatkuvalla syötöllä – mikä

katehtailla on nyt tuhannen taalan paikka

Usein tulee kuitenkin pohdittua, miten

sekin on hyvin utooppinen tulevaisuudenku-

muuttaa tarjontaansa eläin- ja ympäristöys-

ekologisesti kestävää on asua näin pohjoi-

va.

tävälliseksi.

sessa.»

välttelee pakasteiden käyttöä niiden runsaan energiankulutuksen vuoksi.

Tarvitaan siis poliittisia ohjauskeinoja.

Ilmastoystävällisen tulevaisuuden tavoite

on

Yksi on jo edellä mainitsemani valistus, mut-

voisi olla, että vegaaniruokaa tarjottaisiin

kokeillut mutta luopui siitä muutaman

ta vielä tehokkaampia ovat taloudelliset ohja-

kaikkialla ja kaikille. Se pitäisi valmistaa am-

kuukauden jälkeen, koska se tuntui suorit-

uskeinot. Ilmastoystävällisen ruoan tulisi

mattitaidolla niin maukkaaksi ja täyttäväk-

tamiselta.

olla edullisempaa tai vähintään yhtä edullis-

si, että jokaiselle ruokailijalle jäisi hyvä mie-

ta kuin paljon päästöjä aiheuttavan ruoan.

li.

Vegaaniruokavaliotakin

Aaltonen

»Ruuanlaitto alkoi olla matemaattista ravintoarvojen laskemista rentouttavan, luovan toiminnan sijaan.»

Esimerkiksi lihalle ja maidolle on mah-

Tämä edellyttää tietysti kokkien ja keittä-

dollista säätää haittavero ja energiaa säästä-

jien kouluttamista ja perinteisen ruokaym-

Vaikka Aaltonen toivoo yhä useampien

välle luomukasvisruoalle verovapaus. Tällä

pyrä-valistusmallin muokkaamista. Tulevai-

ihmisten ryhtyvän kasvissyöjiksi, hän nä-

hetkellä eläintuotteiden hinta on alhainen

suuden suositus olisi täyttää neljännes lauta-

kee myös vastuullisen lihansyönnin olevan

maataloustukiaisten vuoksi. Se on yksi syy

sesta kasviperäisillä proteiininlähteillä li-

mahdollista.

siihen, että lihan kulutus kasvaa edelleen.

han, kalan tai kanamunan sijasta.

Hänestä yksi lihansyönnin suurimmista ongelmista onkin sen liiallisuus.

Toinen helppo keino lisätä lähi- luomu- ja

Valion maitojulisteet koulujen, neuvoloi-

kasvisruoan suosiota on parantaa niiden tar-

den ja muiden laitosten seinillä jäisivät his-

»Myytti metsästävästä, pelkkää lihaa

jontaa. Suomalaisten ravintoloiden kasvis-

toriaan, ja tilalle tulisi kasvisruoan hyvistä

syövästä homo sapiens -uroksesta on nauret-

ruoka on useimmiten surkeaa, oli kyseessä

puolista muistuttavia julisteita: eettistä,

tava. Vaikka ihminen on kautta aikojen ol-

sitten lounas- tai iltaravintola. Useimmiten

ekologista ja terveellistä! n

lut sekasyöjä, pääasiallista ravintoamme

lautaselle saa mauttoman ja proteiinittoman

ovat kasvikset.» n

annoksen. Kouluissa ja muissa laitoksissa

t e ks t i R ii n a S imo n e n

21

Libero no. 03 | 09

den 1957 äänioikeuslain tai vuoden 1964 kansalaisoikeuslain? Miksi sitten nyt, kun koko maailma on vaakalaudalla, niin monet ihmiset vetäytyvät tällaisiin täysin henkilökohtaisiin ’ratkaisuihin’?» Oletetaan, että jokainen Yhdysvaltojen kansalainen tekisi kaiken, mitä esimerkiksi Al Goren elokuva Epämiellyttävä totuus suosittelee: hankkisi energiansäästölamput, vaihtaisi hybridiautoon ja niin edelleen.

Tällöin

maan hiilidioksidipäästöt laskisivat vain arviolta 22 prosenttia, kun tiedemaailmassa vallitsevan käsityksen mukaan päästöjä pitäisi leikata maailmanlaajuisesti 75 prosenttia. Jensenin mukaan ympäristötuhosta vastuussa ovat teollisuus, valtio, eliittijärjestöt ja valtahierarkiat. Yksilöiden syyllistäminen valinnoistaan pelkistää ihmiset kuluttajiksi ja passivoi heitä. Ympäristökriisi ei ole yksilöiden syytä, eivätkä yksilöt voi sitä ratkaista. »Aktivistin rooli ei ole luovia mahdolli-

sanoista tekoihin

hinnalla millä hyvänsä. Villeimmät primitivistit kyseenalaistavat

missä, vaan paremminkin asettua noita jär-

Anarkoprimitivismi ihannoi kollektiivisen

koko symbolisen kulttuurin, koska heidän

jestelmiä vastaan ja purkaa ne», Jensen kir-

mukaansa kokemuksen suodattaminen kä-

joittaa.

toiminnan vastarintaa. T e k s t i P o n t u s P u rok u r u k u va ea söderber g

sitteiden läpi tuhoaa sen välittömyyden.

simman ryhdikkäänä sortovallan järjestel-

Vasemmiston

ja

anarkoprimitivismin

Politiikassa primitivistit ovat kyynisiä

suhde on perinteisesti ollut hankala. Primiti-

puoluetoimintaa kohtaan, halveksivat mas-

vistit eivät katso kuuluvansa vasemmistoon,

Yhdysvaltalaista Derrick Jenseniä on kutsut-

sayhteiskuntaa ja kannattavat suoraa toi-

jota he pitävät lähinnä ihmisiä manipuloiva-

tu ympäristöliikkeen omaksi filosofi-runoili-

mintaa.

na massaliikkeenä. Vasemmistolaiset arvos-

jaksi. Hän aloitti uransa kaivosinsinöörinä ja

televat primitivistejä tekopyhyydestä, mys-

Voiko kulutusvalinnoilla lopettaa orjuuden?

tiikasta ja epäkäytännöllisyydestä.

Nykyään sivilisaatiokriittisiä bestsellerei-

Kesällä julkaisemassaan artikkelissa Jensen

kuin sanat tunnetaan sitaatti:

tä julkaiseva Jensen lienee John Zerzanin

arvostelee myös vasemmistolaisia kulutusva-

»Joka aamu kysyn itseltäni, pitäisikö mi-

ohella tunnetuin anarkoprimitivismin puo-

listajia ja elämäntyyliaktivisteja tehotto-

nun kirjoittaa vai käydä räjäyttämässä pato.

lestapuhuja. Anarkoprimitivistejä on mo-

muudesta.

Sanon itselleni että minun pitää jatkaa kir-

opetti luovaa kirjoittamista yhdessä Kalifornian pahamaineisimmista vankiloista.

Jensenin artikkelista Teot puhuvat lujempaa

neen junaan, mutta suuntauksen ytimessä

»Uskoisiko kukaan täysjärkinen, että Hit-

ovat teollisen sivilisaation kritiikki, alkupe-

lerin olisi voinut pysäyttää dyykkaamalla, tai

räiskansojen puolustaminen sekä muinaisten

että kompostoimalla olisi lopetettu orjuus tai

Oli patojen räjäyttelystä sitten mitä mieltä

metsästäjä-keräilijöiden elämäntavan ihan-

saavutettu kahdeksantuntinen työpäivä, tai

hyvänsä, voisi uusi vasemmisto ehkä oppia

nointi.

joittamista, vaikka en ole varma, että tämä on oikea valinta.»

että halkojen hakkaaminen ja veden kanta-

Jenseniltä elämäntyyliaktivismin rajoitteista.

Esimerkiksi länsimainen tieteellinen ajat-

minen olisi vapauttanut ihmisiä tsaarin van-

Henkilökohtainen on poliittista, mutta poli-

telu käsittää Jensenin mukaan maailman hy-

kiloista, tai että alastontanssit nuotion ym-

tiikka ei riitä muuttamaan maailmaa ilman

väksikäytettävien resurssien varastoksi, kun

pärillä olisivat auttaneet ajamaan läpi vuo-

organisoitumista ja kollektiivista toimintaa. n

alkuperäiskansat hahmottavat maailman harmonisemmin olioiden välisten suhteiden järjestelmänä. Tiivistettynä anarkoprimitivistien sanoma on, että maapallo ei yksinkertaisesti kestä teollistunutta elämänmuotoa. Inhimillinen sivilisaatio on alistanut muut eläinlajit, tuhonnut suuren osan planeetasta ja kahlinnut ihmisen megakoneen osaksi. Siksi sivistyksestä ja teollisuudesta on päästävä eroon

»Joka aamu kysyn itseltäni, pitäisikö minun kirjoittaa vai käydä räjäyttämässä pato.»

22

Libero no. 03 | 09

suunta hukassa? ekologisen talouden jäljillä On selvää, että luonnolla on rajat, ja siten myös aineellisella tuotannolla ja kulutuksella. Talous ei voi kasvaa loputtomiin, vaikka jotkut niin uskovat. Myös taloustieteilijöiden joukossa on kasvukriitikkonsa.

T e k s t i E li n a T u r u n e n k u va M arti n Fisch

23

Libero no. 03 | 09

Länsimaissa omaksutun dogmin mukaan talouskasvu merkitsee hyvinvoinnin kasvua. Kasvun arvostelijat lähestyvät kuitenkin asiaa toisesta kulmasta. Pelkästään ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää valtavia päästövähennyksiä, jotka ovat räikeässä ristiriidassa kasvavien voittojen kanssa. Hiilidioksidin määrää ilmakehässä tuskin onnistutaan leikkaamaan tar-

Talous tulisi nähdä ekosysteemin alasysteeminä, joka toimii rajallisten luonnonvarojen ehdoilla.

peeksi pelkällä päästöoikeuksien kaupalla. Voisiko materiaalisen kulutuksen kääntää laskuun vain tehostamalla tuotantoa ja vähentämällä energiankulutusta? Vai ohjautuisiko säästö kuitenkin entistä suurempaan kulutukseen?

kapitalistisen tuotannon pysäyttäminen Taloustieteilijä Serge Latouchen mukaan on hyvin epävarmaa, laskisiko pelkkä tehostaminen kulutusta. Ekologinen kapitalismi olisi saavutettavissa teoriassa, mutta ei käytännössä. Ekologisen jalanjäljen pienentäminen edellyttäisi laajamittaista sääntelyä. Latouchen mukaan kapitalismi tulee tuhoamaan maapallon, sillä markkinoiden

zapatistojen strategia on toisinajattelu. He

matalan kasvun talous

idea perustuu rajoittamattomaan luonnon-

ovat keksineet uudelleen yhteisten tavaroi-

Dalyn mukaan kumpikin lähtökohta on kes-

varojen kulutukseen.

den ja tilojen idean – commonsin – ja alista-

tämätön. Talous tulisi niiden sijaan nähdä

neet ne todelliselle kansan kontrollille.

ekosysteemin alasysteeminä, joka toimii ra-

Kuitenkin tutkija päätyy siihen, että palkkatyön, valuutan ja yksityisomistuksen kiel-

Zapatistat ovat esimerkiksi pakkolunasta-

jallisten luonnonvarojen ehdoilla. Hän ky-

täminen ajaisi yhteiskunnan kaaokseen, eikä

neet suuria yksityisiä maatiloja ja tuotanto-

syy, tekeekö kasvu meitä tällaisessa systee-

riittäisi markkinamentaliteetin tuhoamisek-

välineitä sekä tukeneet aktiivisesti pienvilje-

missä enää rikkaammiksi, vai tekeekö se

si. On siis löydettävä muita keinoja ekonomis-

lijöitä. Zapatistojen kansallinen vapautusar-

meidät köyhemmiksi.

mista ja talouskasvusta irti pääsemiseksi.

meija (EZLN) ottaa mallia alkuperäiskanso-

Entä onnistuisiko talouskasvun hidasta-

jen esikapitalistisesta paikallishallinnosta ja

minen tai kääntäminen hyvinvoinnista ja

yhteisomistuksesta.

palveluista tinkimättä?

Latouche ehdottaa kestävän talouden saavuttamiseksi muun muassa ekologisen jalanjäljen pienentämistä, materiaalisen tuotan-

Myös Brasilian maattomien liike käy esi-

Taloustieteilijä Peter Victor on tutkinut

non laskua, toiminnan paikallistamista ja

merkistä commons-ajattelua tukevasta liik-

vakaan nollakasvutalouden mahdollisuuksia

palvelutuotannon vahvistamista. Tuotteen

keestä. Yhteiset luonnonvarat on saatava hil-

Kanadassa.

tai palvelun hintaan olisi sisällytettävä eri

littömän voitontavoittelun ulkopuolelle.

Victorin mukaan on mahdollista luoda

toimintojen kaikki vaikutukset – esimerkiksi

Taloustieteilijä Herman Daly kysyy, mi-

matalan kasvun talous, jossa kasvihuonekaa-

maaperän saastuminen tai koulutuksen vaa-

ten unohdimme talouden ihanteellisen koon,

sut ja työttömyys vähenevät alkuvaiheen jäl-

timat varat.

jossa luonnonvarojen hyödyntäminen ei vie-

keen ja loppupuolella kasvu laskee aivan lä-

lä ole kestämätöntä.

helle nollaa. Työtä on jaettu tasaisemmin ja

Latouchen mukaan tämä ohjaisi kohti

työvoiman tuottavuuden oletetaan kasva-

kasvamatonta yhteiskuntaa. Hän arvioi, että

Dalyn mukaan politiikkaan vaikuttaa sen

nämä jarrut olisivat kapitalistisen logiikan

lähtökohtana oleva oletus. On mahdollista

mukaan toimiville yrityksille niin laajoja,

esimerkiksi tunnustaa talouskasvun negatii-

että järjestelmä pysähtyisi vähitellen. Tähän

viset vaikutukset, kuten ympäristön peruut-

runsaasti argumentteja kasvukritiikin tei-

tapaan on pohjustettava tietä ehdotuksille,

tamaton tuhoaminen, mutta samalla väit-

laamiseksi. Teoriasta riippumatta olisi toi-

jotka voisivat muodostaa kasvamattomuu-

tää, ettei olla vielä saavutettu kriittistä pis-

vottavaa, että talouden tutkijat keskittyisi-

den politiikan.

tettä ekosysteemin suhteen.

vät kilpailemaan siitä, kuka ratkaisee par-

van. Taloustieteilijöillä

löytyy

epäilemättä

Toinen vaihtoehto on, että ekosysteemi

haiten ekologian ja talouden ongelman.

Yhteiset tavarat ja tilat

nähdään taloudelle alisteisena. Ainoa kas-

Marginaalin viisaus voi vielä saattaa meidät

Subcomandante Marcosin ja meksikolaisten

vun rajoite on tällöin teknologia.

kestävälle polulle. n

24

Libero no. 03 | 09 k i r jat

ilmaston armoilla

jautuessaan tietyiltä, usein toistuvilta riskeiltä. Hän ottaa esimerkiksi New Orleansin kaupungin, jota lukuisat padot ja suojavallit

Yhdysvaltalaisen antropologin ja arkeologin

puolustavat Mississippin toistuvia tulvia vas-

Brian Faganin Pitkä kesä tarjoaa uudenlaisen

taan. Kaupunki on päässyt kasvamaan nii-

näkökulman ihmiskunnan alkuvaiheita kä-

den turvin, mutta Faganista on vain ajan ky-

sittelevään tutkimukseen ja ilmastonmuu-

symys, milloin todella suuri tulva tuhoaa ra-

toskeskusteluun.

kennelmat ja päästää joen veden vyörymään

Huolimatta kirjan ympäristöpoliittisesta

kaupunkiin.

luonteesta Pitkä kesä ei erittele sen paremmin

Brian Fagan Pitkä kesä 413 sivua Ajatus Kirjat 2009

kasvihuoneilmiön syitä kuin seurauksia. Se tarkastelee ilmastollisten muutosten vaikutusta ihmiskunnan historiaan, aina ensim-

Vaikka ilmasto on vaikuttanut ihmiseen vuosituhansien ajan, viimeisten 150 vuoden aikana suhde on kääntynyt nurinniskoin. Faganin mukaan olisi naiivia kieltää ilmaston

mäisten cro-magnonien ajoista keskiaikaan.

lämpenemisen johtuvan ihmisen toiminnas-

Faganin teoksessa ilmaston historia on myös

asutussa ja lämpimässä modernissa maail-

ta. Holtiton maaperän rasittaminen, teho-

ihmisen historiaa.

massa katastrofin mahdollisuudet ovat rajat-

maanviljely sekä hiilen, öljyn ja muiden fos-

tomat.

siilisten polttoaineiden käyttö on kohottanut

Vaikka teos yhdistelee usean eri tieteenalan tutkimustietoa, se on selkeäsanaisesti ja

Kuten Fagan toteaa, eloonjääminen on

lukijaystävällisesti kirjoitettu. Fagan kertoo,

kiinni suuruusluokasta. Kivikauden metsäs-

kuinka ilmaston muutokset ovat vaikutta-

täjä-keräilijät tai pienet maanviljelijäkylät

Pitkä kesä tarjoaa uudenlaisia perusteita

neet ihmisen leviämiseen Pohjois-Amerik-

saattoivat reagoida kuivuuteen muuttamalla

ottaa kasvihuoneilmiön riskit todesta. Sa-

kaan, maanviljelyn ja kaupunkien syntyyn

paremmille seuduille. Kaupunkien tiheä ja

malla se on perinpohjainen katsaus ihmis-

sekä suurten kulttuurien nousuihin ja tuhoi-

pysyvä asutus tarkoitti riskien kasvua.

kunnan historiaan ja varhaisten kulttuurien

hin.

Faganin esimerkit ovat moninaisia ja pe-

kasvihuonekaasujen määrän ennätyssuureksi.

syntyyn alati vaihtuvissa ilmasto-oloissa.

Vaikka Pitkä kesä keskittyy käsittelemään

rustelut vakuuttavia. Jos muinainen tuhan-

Fagan ei yritä väittää, että historia olisi

nimenomaan varhaista, teollistumista edel-

nen asukkaan sumerilaiskaupunki oli altis

selitettävissä pelkkiä ilmastollisia muutoksia

tävää historiaa, Faganin sanoma nykypäivän

tulville ja kuivuudelle, mitkä ovat riskit ny-

tarkastelemalla. Sen sijaan hän esittää, että

lukijalle on selvä. Ihminen ei ole irtaantunut

kymaailman suurkaupungeissa?

ilmaston muutokset voivat tehdä historiasta

luonnon vallasta, vaan on päinvastoin entis-

Faganin mukaan ihmiset ovat tulleet yhä

tä riippuvaisempi ilmasto-oloista. Tiheästi

haavoittuvammiksi suurkatastrofeille suo-

kiina-ilmiö kasvattaa päästöjä

hyvinkin pian lopun. n t e ks t i I ida R a u ma

laisten ja afrikkalaisten pakkosiirtäminen on sittemmin korvautunut etäriistolla. Saastuttava teollisuus ja myrkylliset tuotantotavat on ulkoistettu rikkaasta pohjoisesta köyhään etelään, mikä on lisännyt kuljetuksia entisestään niin maalla, merellä kuin ilmassa.

Tutkija-kirjailija Olli Tammilehto on vuosikymmeniä kestäneellä globalisaatio- ja il-

Tammilehto vertaa nykyistä tilannetta

mastokriitikon urallaan pyrkinyt avaamaan

Brittiläiseen imperiumiin. Imperiumi antoi sekä välillistä että suoraa tukea infrastruk-

kansantajuisesti riistoa niin ihmisen kuin luonnonkin näkökulmasta. Rahdin rikoksissa Tammilehto luo kansainvälisestikin

ainutlaatuista

kokonaiskuvaa

Olli Tammilehto Rahdin rikokset 120 sivua Like 2009

tuurille, joka ylläpiti kuljetusjärjestelmää. 1990-luvun puolivälissä valtiot tukivat tavara- ja henkilöliikennettä 225 miljardilla dollarilla. Halpatuonnin on siis mahdollista-

globaalin riiston tärkeimmästä elementistä – logistiikkaketjusta, joka on koko olemassa-

sessa kuoli tuhansia etupäässä kiinalaisia

nut suora tuki verovaroista, vaikka suuri osa

olonsa ajan syventänyt rikkaiden ja köyhien

työläisiä. Suezin kanava vaati 20 000 ja Pana-

liikenteestä on verovapaata. Esimerkiksi len-

välistä riippuvuussuhdetta. Mitä pidemmäl-

man kanava 27 500 rakentajan hengen. Usein

topetrolia tai laivojen käyttämää bunkkeriöl-

le ihmiskunta on pyrkinyt liikuttelemaan ta-

raiteet erityisesti siirtomaihin rakennettiin

jyä ei veroteta lainkaan, ja lentorahti on

varaa, sitä enemmän se on polkenut ihmisoi-

vankien pakkotyönä.

usein vapautettu veroista. Mannertenvälisil-

keuksia ja tuhonnut luontoa näennäisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Pohjois-Amerikan rautateiden rakentami-

Transatlanttisen laivaliikenteen historia

lä lennoilla matkustajat ovat kuitenkin pako-

on orjuuden historiaa. Logististen ketjujen

tettuja tukemaan taloudellisesti samassa ko-

kehityttyä ja halvennuttua ahkerien aasia-

neessa kulkevaa rahtia.

25

Libero no. 03 | 09 k i r jat

Välillistä tukea yritykset saavat valtioiden hyväksyessä niiden tuhoisat toimintatavat. Esimerkiksi lyijyä saa edelleen käyttää lentokoneissa, vaikka se on käytännössä ollut pannassa henkilöautojen tankeista 1980-luvulta lähtien. Valtamerilaivoissa puolestaan käytetään erittäin likaista, öljyntuotannon jätteistä valmistettua bunkkeriöljyä, jolla dieselkoneet juuri ja juuri pyörivät. Rahdin rikokset on tärkeä lähdeteos globalisaatiokriittisiin ja ilmastoa koskeviin keskusteluihin. Se tarjoaa tiiviin ja helppolukuisen paketin tarkkoja faktoja ja selvityksiä yhä jatkuvasta tuhoisasta kehityksestä. Pamfletista lähes kolmekymmentä sivua on lähdetietoutta ja viitteitä, mikä kuvastaa hyvin Tammilehdon pyrkimystä mahdollisimman täydelliseen kuvaukseen logististen ratkaisujen vaikutuksista. n t e k s t i M ika Valli n e n

26

Libero no. 03 | 09

Zenkirjailija ja punkmuusikko Brad Warner perustaa elämänsä totuudelle.

Siitä puuttui tunne. Punk tarjosi mahdollisuuden uida vastavirtaan», Warner muistelee. Warneria kuitenkin ärsytti punkkareiden ahdasmielisyys. Vapauden puolesta huutaminen oli kangistunut pelkäksi toistoksi ja ahtaiksi rooleiksi, joihin piireissä pyörivien oletettiin mukautuvan. »Soittaessamme vieraissa paikoissa mi-

Auktoriteettien kyseenalaistaminen

omaelämänkerrallista kirjansa Zeniä karmalla

nua käskettiin leikkaamaan pitkät hiukseni,

houkutteli kirjailija-dokumentaristi

ja suklaakastikkeella. Aiemmista teoksista on

koska kaikilla muilla oli ajellut päät. Se oli

suomennettu Hardcore Zen.

väärin. Punkissa pitäisi olla kyse vapaudesta.

Brad Warnerin tutustumaan

Warner kertoo viihtyneensä Suomessa,

He muka vastustivat mukautumista, mutta

zenbuddhalaisuuteen.

vaikka onkin ollut kiireinen. Matkan yhtey-

vaativat samalla mukautumaan toisella ta-

teen osui myös hänen ohjaamansa punk-do-

valla», Warner kritisoi.

TEKSTI At e T e r vo n e n KU VA K i r s i T u u r a

kumentti Cleveland’s Screamingin Euroopan ensiilta Espoo Ciné -festivaalilla.

Valaiskaa oma polkunne

Kännykkäänsä näpräävä Brad Warner ei tun-

Clevelandin punk-skene on dokumentaris-

1990-luvun alussa Warner muutti Japaniin ja

nu sopivan kahvila Strindbergin hillittyyn

tille omakohtaisesti tuttu. Warner soitti 1980-

pysytteli pitkään sivussa punkpiireistä. Siel-

kirjastohuoneeseen. Hippipaidan alta pilkot-

luvulla bassoa ohiolaisessa Zero Defex -hard-

lä hän alkoi harjoittaa maan kulttuuriin vai-

taa japanilaisen Godzilla-elokuvan t-paita.

corebändissä, joka kohosi punkpiirien tietoi-

kuttanutta zenbuddhalaisuutta, johon oli tu-

Naamallaan pyöreät silmälasit ja hiukset hie-

suuteen kappaleellaan Drop the A-bomb on me.

tustunut aiemmin Yhdysvalloissa.

man sotkussa hän näyttää näyttöpäätteensä äärestä kahvilaan eksyneeltä nörtiltä. Hieman ristiriitaiselta vaikuttaa aluksi

Kylmän sodan ja Reaganin aikana Yhdys-

Zen on mahayana-buddhalaisuuden suun-

valloissa oli tilausta epäkohtia esiin nostaval-

taus, joka pyrkii palauttamaan buddhalai-

le punkille.

suuden sen juurille: yksinkertaiseen harjoi-

myös se, että Warner on punkkari ja zenpap-

»Nuoruudessani amerikkalainen kulttuuri

pi. Hän on saapunut maahan tapaamaan ze-

oli kaupallista ja musiikki masentavaa, koska

tukseen. »Zazen-harjoitus tähtää todellisuuteen –

nin harjoittajia ja markkinoimaan kolmatta

se oli tehty vain levymyynnin edistämiseksi.

kaikkien ajatusten ja käsitysten taakse»,

27

Libero no. 03 | 09

Warner määrittelee.

mat vaikuttivat kuitenkin siihen, miten suh-

Vaikka hän on saanut opettajaltaan tunnus-

Buddha oli 2500 vuotta sitten oman aikan-

taudun elämään. En halua tuhlata enää ai-

tuksen valaistumisesta, hän ei pidä itseään

sa punkkari, joka opetti ihmisiä suhtautu-

kaa, koska kuolen myös. Tämä asenne ei ole

valaistuneena. Valaistumisella tarkoitetaan

maan kriittisesti auktoriteetteihin. Hän sanoi

uusi minulle, mutta nyt siitä on tullut vaka-

asioiden näkemistä niin kuin ne ovat, ilman

seuraajilleen: »valaiskaa itse oma polkunne».

vampaa», Warner selittää.

käsitteitä tai käsityksiä. Toisin kuin monet olettavat, Warner ei ole

Zen tarjosi Warnerille samaa kuin punk

Zenmestari ei puhu mielellään meditaati-

aikaisemmin – jotain todellista pinnallisen

osta zazen-harjoituksen yhteydessä, sillä sii-

vapautunut

sijaan.

hen eivät kuulu mantrat tai valokehät. Tärke-

eikä hänellä ole yliluonnollisia kykyjä. Haas-

ää on ainoastaan istuminen jalat ristissä.

tattelutilanteessa zenmestari vaikuttaa päin-

»Huomasin pian, että punkkarit kyseen-

inhimillisestä

kärsimyksestä

vastoin harvinaisen luonnolliselta ja maan-

alaistavat usein muut, mutta eivät itseään.

»Luulen, että olisin mennyt paljon pa-

Zen kyseenalaistaa jopa oman filosofiansa»,

hemmin sekaisin äitini kuolemasta, ellei mi-

Warner sanoo.

nulla olisi harjoitusta. Minulla on taipumus

Vuosia sitten Warner oli saanut tarpeek-

huolehtia liikaa. Zazenin avulla voin kuiten-

seen elämästä. Hän käveli sähköjohto kädes-

kin sivuuttaa sen hieman paremmin.»

sään puistossa etsien puuta, johon hirttäy-

»Tunnettu buddhalainen teksti Ydinsutra käy läpi kaikki keskeiset zenin opetukset ja

läheiseltä.

tyä.

kieltää ne. Se on sama kuin Raamatussa olisi osa, jossa sanotaan: ei ristiinnaulitsemista,

Mitä zenmestarin pitäisi olla

ei ylösnousemusta, ei Jumalaa. Tämä tuntui

Warnerista yhdenmukaiset harjoitustavat

vin surulliseksi. Katselin ihmisiä – lapsia

minusta erittäin kiinnostavalta ja halusin

kuuluvat olennaisena osana zeniin, mutta

sekä nuoria pareja – ja ymmärsin, että joku

tietää lisää.»

hän löytää uskonnon maailmasta myös tar-

saattaisi löytää minut kuolleena, mikä ei oli-

peetonta sosiaalista kontrollia.

si mukava näky», hän toteaa naurahtaen.

Itselleen rehellisillä ihmisillä on tapana

»Tajusin, että itsemurha tekisi äitini hy-

ajautua konflikteihin. Palattuaan Yhdysvaltoi-

Zenpapiksi vihkimisen jälkeen Warnerin

Warner ymmärsi, että elämällä on kärsi-

hin Warner pohti hieman peloissaan, miten

monipuolinen persoonallisuus alkoi hiertää

myksineen merkitystä – jos ei itselle, niin

vanhat ystävät häneen suhtautuisivat. Zen-

joitakin zenbuddhalaisia.

muille ihmisille. Tämän takia hän kokee,

opettaja vihasi nuorena muiden punkkareiden tapaan itsekin uskontoja ja hengellisyyttä.

»Monet tulivat kertomaan, mitä minun tulisi tehdä. Minun olisi esimerkiksi pitänyt

että meillä on velvollisuus elää. Zenin tapa käsitellä kärsimystä on avan-

»Monet kavereistani olivat tutustuneet

lopettaa soittaminen bändissä. Haistatin

kirjoihini. Pelkäsin hieman, että he pitäisi-

paskat tuollaiselle. En alkanut harjoittaa ze-

»Elämässä on aina myös jotain hyvää. Jos

vät minua yhtenä uskonnollisista pelleistä.

niä mukautuakseni jonkun muun käsityk-

olisin tappanut itseni, en olisi muuttanut Ja-

Mutta lopulta he olivat todella kannustavia ja

seen siitä, mitä zenpapin pitäisi olla. Olen

paniin ja tehnyt kaikkia niitä siistejä juttuja,

hyväksyviä.»

onnekas, koska opettajallani Nishijima Ro-

mikä olisi ollut sääli. Nykyään ajattelen, että

shilla on sama asenne», Warner sanoo.

elämä on hyvää.» n

Kärsimys on väistämätöntä Buddhalaisuuden lähtökohta on, että elä-

»Arvostan kuitenkin traditiota, koska tradition mukaan sinun tulee löytää oma polkusi.»

mässä on kärsimystä, joka johtuu haluami-

Dogen Sangha -ryhmää johtanut Nishiji-

sesta. Ajattelemme, että elämämme para-

ma päätti valita Warnerin seuraajakseen,

nee, kunhan saamme palkankorotuksen, pa-

mikä ärsytti monia.

risuhteen tai työpaikan. Saavutettuamme

Kaikki eivät hyväksyneet, että Warner kir-

toiveemme emme kuitenkaan ole tyytyväi-

joittaa kolumneja Suicide Girls -pehmopornosi-

siä, vaan haluamme lisää.

vustolle. Jotkut halusivat hänet ulos koko

Zenin perustana olevan zazen-harjoituk-

ryhmästä. Pelot kuitenkin laantuivat, kun

sen tarkoitus on auttaa ihmisiä elämään kär-

selvisi, että Warner ei halua määräillä ryh-

simyksensä kanssa. Warner on harjoittanut

män muita jäseniä.

zazenia yli 20 vuotta, mutta ei ole vieläkään vapautunut kärsimyksestä.

»Haluan antaa ihmisten tehdä, mitä he haluavat. Tarkoituksemme on ilmaista ym-

Harjoitus on kuitenkin auttanut häntä

märrystä zenistä omalla tavallamme. Ihmi-

kohtaamaan vastoinkäymisiä, joita käydään

set ovat totuudenmukaisia niin kauan kuin

läpi Warnerin uusimmassa kirjassa.

he ovat rehellisiä itselleen. Joutuisin puuttu-

Viime vuosina häntä ovat kohdanneet

maan asiaan ainoastaan, jos joku alkaisi kau-

sekä äidin että isoäidin kuolema. Lisäksi hän

pata pikavalaistumisia tai tekemään muuta

erosi vaimostaan ja menetti unelmiensa työ-

valheellista», Warner sanoo.

paikan japanilaisia hirviöelokuvia tuottavassa yhtiössä.

nut elämän uusille mahdollisuuksille.

Velvollisuus elää

»Äitini kuolema ei tullut yllätyksenä, kos-

Uusimmassa kirjassaan Warner purkaa ih-

ka hän oli ollut sairaana pitkään. Tapahtu-

misten idealisaatioita zenin mestareista.

B R A D WA R N E R » »Y hdysvaltalai n e n kirjailija , ze n pappi , dok u me n taristi ja m u u sikko » »D o g e n S a n g ha –ze n ryhmä n ka n sai n väli n e n johtaja K i rjat : » »H ardcore Z e n ( 2006 ) » »S it D ow n a n d S h u t Up ( 2007, ei s u ome n n ett u ) » »Z e n iä karmalla ja s u klaakastikkeella ( 2009) Eloku vat : » »C levela n d’ s S creami n g ( 2007 ) B lo g i t : » »http : // hardcoreze n . blo g spot.com » »http : // s u icide g irls.com/ n ews/co n trib u tors/ brad_ war n er

28

Libero no. 03 | 09

Henrik Anttosen mielestä elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin seksi.

syntyjään selibaatissa Kun Henrik Anttonen aikanaan yritti etsiä internetistä tietoa itsestään havaitsemasta, » antiseksuaalisuudeksi» nimeämästään ominaisuudesta, hän

25-vuotiaan Henrik Anttosen ystävä vääntää mielellään miehen siviilisäädyn muotoon »ei koskaan nainut». »Olen tiedostanut valtavan kauan sen, että minua ei ole koskaan kiinnostanut mikään romanttisiin ihmissuhteisiin liittyvä. Seksi on ollut aina lähes kuvottava ajatus», Anttonen sanoo. Aseksuaali on vakiintuneen määritelmän mukaan henkilö, joka ei tunne seksuaalista kiinnostusta. Aseksuaali voi olla elämäänsä täysin tyy-

löysi ohjeita, joiden avulla vanhat pariskunnat voivat piristää seksielämäänsä.

tyväinen, eikä ominaisuutta tarvitse ajatella

Sittemmin aseksuaalisuudesta tuli Anttoselle tutumpi käsite.

hoitoa vaativana häiriönä. Tyypillisesti sek-

TEKSTI M aria R o u takorpi KU VA S u vi Korho n e n

laan kuitenkin olevan haluttomuutta, joka

suaalisen kiinnostuksen puuttumisen ajatelaiheuttaa ihmiselle kärsimystä ja on jotenkin epänormaalia.

29

Libero no. 03 | 09

Kun Anttonen löysi internetin avulla termin ’asexuality’, hän tunsi vihdoin pääseensä kaltaistensa seuraan.

»Saatan kelata yli tai vaihtaa kanavaa, jos elokuvan seksikohtausta on venytetty turhaan.»

»Minun ei tarvinnut pyöriä kansainvälisen aseksuaaliyhteisön AVENin sivuilla kuin parikymmentä minuuttia, kunnes tajusin, että minähän kuulun tähän jengiin.» Historiassa on puhuttu askeesista ja selibaatista, joista aseksuaalisuus kuitenkin eroaa. Kun selibaatissa elävä kieltäytyy seksistä, ei aseksuaalilla ole halua, josta kieltäytyä.

»Kunhan ihmiset tekevät sen kotonaan,

Onko haluttomuus aseksuaalisuutta?

eikä minun tarvitse tietää koko asiasta mitään,» Anttonen lisää.

mista traumaattisista kokemuksista.» Aseksuaalit

itse

määrittelevät

itsensä

myös sen mukaan, kuinka kiinnostuneita he

Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kon-

Miia suhtautuu pornoon ja ylipäänsä yh-

ovat romanttisista suhteista ylipäänsä ja mi-

tulan mukaan täysin vailla seksuaalista ha-

teiskunnan seksualisoitumiseen melko neut-

ten heidän romanttiset tunteensa suuntau-

lua olevien ihmisten osuus on vahvasti suku-

raalisti.

tuvat.

puoli- ja ikäsidonnainen asia. »Alle 40-vuotiailla miehillä ja naisilla ominaisuus on kovin harvinainen. Esiintyvyys on maksimissaan alle prosentin.» Luvut kuitenkin nousevat iän myötä ja

»Joskus saatan kelata yli tai vaihtaa kanavaa, jos elokuvan seksikohtausta on venytetty turhaan», hän kertoo. Anttonen näkee yhteiskunnan yliseksualisoituneena ja häiriintyy siitä enemmän.

Henrik Anttonen kokee itsensä paitsi aseksuaaliksi, myös täysin aromanttiseksi. »Minulla ei tosiaan romanttisia parisuhteita ole koskaan ollut, joten aseksuaalisuus ei ole vaikuttanut niihin mitenkään muuten

etenkin naisten kohdalla nousu on melko

»Ärsyttää tavattomasti, että joka ikistä

jyrkkää. Yli 40-vuotiaista miehistä aseksuaa-

tuotetta yritetään myydä tisseillä, eikä kat-

Vastineeksi yleisille hetero-, homo-, bi- ja

lien osuus on Kontulan mukaan noin kaksi

sottavissa ole ainuttakaan tv-sarjaa, jossa ei

panseksuaalisuuden käsitteille aseksuaalit

prosenttia. 40-54 -vuotiaiden naisten osuus

olisi seksisuhteita.»

ovat luoneet termejä kuten hetero- ja panro-

kuin eliminoivana tekijänä.»

puolestaan on viitisen prosenttia, 55-65 -vuo-

Kun kuka tahansa kiusaantuu ajoittain

tiaiden naisten noin 10 prosenttia ja yli 65-

ympäristöstä tulvivan seksivyöryn takia, voi

henkilö kokee romanttista viehtymystä ih-

vuotiaista naisista täysin haluttomiksi itsen-

vain kuvitella, millaista tuskaa se aseksuaa-

misiin, ei sukupuoliin.

sä laskee jopa 30 prosenttia.

leille tuottaa.

Nämä henkilöt eivät tosin välttämättä

manttinen.

Esimerkiksi

panromanttinen

Ei lapsia, kiitos

muus ei useimmiten ole ollut heidän elämäs-

Lapsuustraumat tai perintötekijät?

sään pysyvä ominaisuus.

Varsinaista syytä aseksuaalisuudelle ei tois-

vanhemmuuteen. Kumpikaan ei ole koskaan

taiseksi ole keksitty. Arvailuja on toki muun

halunnut lapsia, ja muidenkin lapset tuntu-

muassa lapsuusajan kokemusten merkityk-

vat enimmäkseen vastenmielisiltä.

sovi aseksuaalin määritelmään, sillä halutto-

Monenlaista suhtautumista seksiin Kaikki aseksuaalit eivät elä täysin seksitöntä elämää Anttosen tavoin. 42-vuotiaalla lontoolaisella Miialla on takanaan useita parisuhteita, joihin myös sek-

sestä. Miia uskoo vanhempiensa käytöksen vaikuttaneen vahvasti omaan seksuaalisuuteensa. Miian vanhemmilla oli aina erilliset makuuhuoneet.

si on kuulunut, ainakin alkuvaiheessa. Tästä

»Seksistä on jäänyt heidän takiaan sellai-

huolimatta Miia laskee itsensä aseksuaalik-

nen kuva, että se on väärin tai tarpeetonta,

si.

eikä siitä tai muusta suhteisiin liittyvistä asi»Ensimmäiset kuusi kuukautta olen kuin

paraskin nymfomaani, ja sitten tulee se seinä vastaan: yök yök!» Aseksuaalisuutensa Miia tajusi, kun huomasi jokaisen suhteensa toistavan samaa kaavaa. Hän etsi internetistä kohtalotovereita ja ajautui näin »a-palstoille.» Sekä Miia että Henrik Anttonen antavat siunauksensa muiden ihmisten seksisuhteille.

oista voi missään nimessä puhua.» Osmo Kontula kuitenkin tyrmää mallioppimisen selityksenä aseksuaalisuudelle, sillä asialle ei toistaiseksi ole esitetty mitään varmennettua tieteellistä selitystä.

Kiinnostava yksityiskohta sekä Henrik Anttosen että Miian kohdalla on suhtautuminen

»Tunnustan, että en voi sietää lapsia. Siksi en niitä halua maisemiin, enkä etenkään omia», Anttonen myöntää. Hän ei kuitenkaan usko aseksuaalisuutensa vaikuttavan asiaan, vaan epäilee suhtautumisensa olevan seurausta lasten aiheuttamista ikävistä kokemuksista. Aseksuaalit itse eivät koe kärsivänsä halun puutteesta tai jäävänsä paitsi mistään. Pikemminkin he katsovat olevansa vapaita keskittymään muihin asioihin. Aseksuaali saattaa kyllä kummastella, kuinka valtaväestö viitsii keskittää niin pal-

»Geneettiset tekijät ovat yksi mahdollinen

jon energiaa niinkin turhalta ja hyödyttö-

selitys. Varsinkin, jos aiempi halu on hävinnyt

mältä vaikuttavaan asiaan kuin seksuaali-

melko nopeasti, voi selityksenä olla muutos ja

suuteen.

puutos hormonitasoissa», Kontula toteaa. »Joskus halun puute on seurausta aiem-

»Yksinkertaisesti minulla on parempaakin tekemistä», eräs aseksuaali toteaa. n

30

Libero no. 03 | 09 A JATTE L I JA

yhteiskäytössä oleviin maihin, jotka aidattiin

kapitalismiin

siirryttäessä.

Yhteiset

maatalousmaat ovat monessa paikassa vieläkin kamppailun keskipisteessä. Omistus voisi olla kollektiivista myös muilla alueilla.  Dyer-Witheford jakaa commonsit kolmeen ryhmään: ekologisiit, sosiaalisiit ja verkkocommonseihin. Ekologisilla commonseilla hän tarkoittaa esimerkiksi vettä, ilmakehää ja metsiä. Sosiaaliset commonsit viittaavaat sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisiin asioihin. Verkkocommon-

kommunismia? commonismia!

seissa on kyse informaatiohyödykkeistä, kuten vapaista ja avoimista ohjelmistoista.

Vapaita ohjelmistoja ja suunnitelmataloutta

TEKSTI M I I K A S A U K KO N E N KU VA A NN A K A L S O

Commonsien

jakoa

määrää

keskinäiseen

Kanadalaisen Nick Dyer-Withefordin mu-

apuun, julkiseen suunnitteluun tai lahjata-

koodin ohjelmistoja hyödyntävän kollektii-

kaan kapitalismin vastustajien on aika avata

louteen perustuva kollektiivinen organisaa-

vin käytettävissä. Tämä kollektiivi luo vapai-

keskustelu siitä, minkä puolesta taistella.

tio, ei markkinavaihto, kuten kapitalismissa.

ta ohjelmistoja, joita maatalousosuuskunta

Vuosina 1999-2001 yhteiskunnallisia liik-

Dyer-Withefordin mukaan commonsit ovat

hyödyntää pitääkseen lukua veden ja sähkön

keitä yhdisti kamppailu toisenlaisen globali-

suunnitteluprojekteja. Hiilipäästöjen säänte-

saation puolesta. Sen jälkeen energia ohjau-

ly, perustulon jako tai julkinen terveyden-

2000-luvun kommunismi tulisi Dyer-Wit-

tui sodan vastustukseen.

huolto luominen ovat esimerkkejä common-

hefordin mukaan ymmärtää kokonaisuute-

seista, joita on vaikeaa toteuttaa suuressa mit-

na, joka yhdistää keskinäisavun, valtiollisen

takaavassa ilman valtiollisia toimenpiteitä. 

suunnittelun ja vertaisverkkojen logiikan.

Kapitalismin kriisin aikana haasteena on ottaa poliittinen aloite liikkeiden käsiin. Dy-

käytöstä (ekologinen common).

er-Withefordin mukaan tämä onnistuu koko-

1900-luvun sosialismien vuoksi suunni-

Kyseessä ei olisi ylhäältä johdettu yhtenäi-

amalla yhteen kamppailut commonseista,

telmataloudella on hyvin huono kaiku. Dyer-

nen malli, vaan heterogeeninen kokonaisuus

kaikille avoimista yhteiskunnallisista resurs-

Witheford korostaa tarvetta luoda avoimia

– »kommunismi joka pulppuaa alhaalta».

seista.

suunnitteluprosesseja, joissa ei-valtiolliset

Vaikka miljoonat ihmiset kamppailevat jo

Dyer-Witheford työskentelee apulaispro-

organisaatiot voisivat tehdä esityksiä ja eh-

nyt erilaisten commonsien puolesta, Dyer-

fessorina informaatio- ja mediatutkimuksen

käistä despoottiseen ja byrokraattiseen val-

Withefordin mukaan on tehtävä paljon, jotta

tiedekunnassa Länsi-Ontarion yliopistossa

tion suunnitteluvaltaan ajautumista.

niiden avulla voitaisiin todella syrjäyttää ka-

Kanadassa. Hänet tunnetaan kirjastaan Cyber-Marx (1999), joka on analyysi informaatioajan kapitalismista ja sen vastavoimista.

pitalistiset valtasuhteet.

Tavaran kierto ja commonsien kierto

taan yksityistämistä vastaan – tarvitaan

Ei riitä, että yhteisesti jaettua puoluste-

Marx osoitti, kuinka kapitalismissa tavarat

»commonseja, jotka leviävät, vahvistuvat ja

Common uuden yhteiskunnan perussoluna

liikkuvat kierrossa. Rahaa käytetään työvoi-

monistuvat». Uusien commonsien toimeen-

man, koneiden ja raaka-aineiden ostami-

pano ei ole mahdollista ilman konflikteja,

Marxin mukaan kapitalismin »solumuoto»

seen. Niiden avulla aloitetaan tuotanto ja

koska ne ovat auttamatta joidenkin etuoike-

on tavara, eli myytäväksi tuotettu hyödyke.

luodaan uusia tavaroita, jotka myydään, jot-

uksista ja rikkauksista pois.n

Kommunismin solumuoto on puolestaan

ta saadaan lisää rahaa. Tämä kierto jatkuu lo-

common eli hyödyke, joka on tarkoitettu jaet-

puttomasti.

tavaksi.

Dyer-Withefordin mukaan kommunismia

Tavaran käsitteeseen sisältyy oletus yksi-

tulee ajatella commonsien kierron järjestel-

tyisistä omistajista, joiden välillä vaihto ta-

mänä. Hän esittää tästä mikromallin: julki-

pahtuu. Common puolestaan sisältää oletuk-

sesti rahoitettu koululaitos (sosiaalinen com-

sen hyödykkeen jakavista yhteenliittymistä.

mon) tuottaa ohjelmistoja ja tietoverkkoja

Commons-termillä

viitattiin

alunperin

(verkkocommon), jotka ovat avoimen lähde-

L u ettavaa : » »Nick Dyer -W ithe f ord : C yber- M ar x. C ycles a n d C i rc u i ts o f S tr u ggle i n H i gh T ech n ology C ap i tal i sm. U n iversity o f I lli n ois P ress, 1999. K irja n o n li n e -versio osoitteessa : http : //www. f ims.u wo.ca /people / fac u lty/ dyerwithe f ord » »Nick Dyer -W ithe f ord : Commo n i sm . http : //t u rb u le n ce .or g .u k/ t u rb u le n ce -1/commo n ism

31

Libero no. 03 | 09

KO UR A L L I N E N F I L M IÄ PR O TESTI L A U L A JA

Everything Must Golla (1996) Wiresta tuli bändin pääasiallinen tekstintekijä. Musiikillisesti Manic Street Preachers seestyi, mutta kappaleiden kantaaottavuus ei koskaan laantunut. Monen ison bändin kohdalla vastaavia sanoituksia pidetään korneina, mutta Manics saa synninpäästön, ehkäpä juuri siksi, että poliittista historiaa opiskellut Wire todella

POLIITTISEN ROCKIN KUOLEMA TEKSTI risto mikko n e n KU VA be n ho u dijk

tietää, mistä puhuu. 2000-luvun aikana joka toinen suuri rockyhtye teki Bushin hallintoa kritisoivan bii-

»I killed the zeitgeist Ground it all to dust Left myself alone Digging deeper holes» Nicky Wire: I Killed The Zeitgeist

sin, mutta Manicsin kiinnostus politiikkaan on aina näyttäytynyt vilpittömänä. Se huipentui vuoden 2001 Know Your Enemy -albumilla.

Richey Edwardsin jälkeensä jättämistä sa-

Kaikki popmusiikkia seuraavat tietävät Nicky

»Albumi oli yksi poliittisimpia koskaan.

Wiren - Manic Street Preachersin pahasui-

Valitettavasti kesti neljä vuotta, ennen kuin

Sisäänpäin on kääntynyt myös Wire itse.

sen, koripalloilijan pituisen basistin, joka il-

kukaan muu kiinnostui politiikasta. Tarvit-

Rocktähti asuu edelleen kotikaupungissaan,

moitti lavalla toivovansa Michael Stipen

tiin uusi sota, jotta he kiinnostuivat. Missä

viihtyy kotosalla ja ilmoittaa harrastuksik-

kuolevan AIDSiin.

nämä kaikki ihmiset ovat olleet viimeiset

seen lukemisen ja urheilun seuraamisen.

noituksista.

Provosointia rakastava walesiläinen on

neljä vuotta? Tai viimeiset neljäkymmentä

Ristiriitoja täynnä oleva mies ymmärre-

koko uransa ajan tarjonnut sensaationnäl-

vuotta? Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ollut

tään usein väärin, eikä ihme. Michael Stipen

käiselle popmedialle juuri sitä, mitä se on ha-

aina samanlaista», vaahtosi Wire The Scotsma-

herjauskin oli vitsiksi tarkoitettu kommentti

lunnut. Julkisuuden hintana Wire saa kuulla

nin haastattelussa vuonna 2004.

tabloidit täyttäneisiin uutisiin Stipen saira-

möläytyksistään loppuikänsä. Kumpi lopulta vie kumpaa? Alkujaan Nicholas Allen Jonesiksi ristitty

Know Your Enemyä seuranneella Lifeblood-albumilla (2005) hän päätti luopua politiikasta hetkeksi kokonaan:

mies on aina ollut älykkö tyhjäpäisten rokka-

»Ei tunnu järkevältä olla mukana samassa

reiden keskellä. Pienessä Blackwoodin kyläs-

keskustelussa kuin Green Day ja Coldplayn

sä kasvaneen Wiren tärkeä vaikuttaja oli oma

Chris Martin.»

isoveli, runoilja ja näytelmäkirjailija Patrick

Samoihin aikoihin Wire myönsi, että

Jones. Hänen innoittamanaan teini-ikäinen

maailma on vihdoin latistanut hänen idealis-

Wire kiinnostui runoudesta ja marxismista.

minsa.

Manic Street Preachersin aloittaessa 80-

»Olen menettänyt toivoni politiikan suh-

luvun lopulla bändin nuori basisti oli outo se-

teen. Minun on ollut hyväksyttävä se tosi-

koitus glamrokkareita idolisoivaa meikki-

asia, että kommunismi ei toimi. Kappaleessa

kundia, vihaista kommunistia, itsetietoista

1985 on pätkä ‘in 1985, I placed a bet and lied’.

älykköä ja lupaavaa urheilijaa.

Se kuvaa sitä, kuinka vakuutin itselleni, että

»Nuorina kävelimme ympäri Blackwoodia

erilaisella järjestelmällä voisi muuttaa maa-

pukeutuneena kuin New York Dolls, mutta

ilman. Nyt ei voi kiistää, etteikö kapitalisti-

koska olin koulun futisjoukkueen kapteeni,

sella, läntisellä demokratialla olisi hallitseva

minua ei ikinä hakattu. Lontoossa taas olim-

asema. Se on surullista. Poliittinen teoria on

me outoja muukalaisia, joilla on typerä ak-

kuollut, ja kaikessa on kysymys yhden asian

sentti, ja kaikki nauroivat meille», muistelee

liikkeistä. Ne ovat hyviä liikkeitä, mutta toi-

Wire The Guardianin haastattelussa.

mivat kaikki kapitalistisen viitekehyksen si-

Manic Street Preachersin ura on helppo ja-

sällä», avautui Wire The Scotsmanille.

kaa aikaan ennen ja jälkeen sanoittaja Richey

Ehkäpä tässä piilee selitys siihen, miksi

Edwardsin katoamisen vuonna 1995. Ed-

Wiren bändi päätti katsoa uusimmalla levyl-

wards oli Nickylle paitsi bändikaveri, myös

lään Journal For Plague Loversilla (2009) sisään-

paras ystävä.

päin. Levyn tekstit on koottu kokonaan

usepäilystä. n

32

Libero no. 03 | 09

israelin toisinajattelijat

on yksi niistä nuorista, jotka kieltäytyivät

Israelissa asepalvelus on pakollinen sekä naisille että miehille. Päätös kieltäytyä aseista voi

välistä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. En voi

olla vaikea yhteiskunnassa, jossa armeijaa tuetaan vahvasti. Jerusalemilainen Maya Wind

palvella armeijassa, joka valloittaa toisten

palveluksesta viime vuonna. »Haluan kunnioittaa kaikkien ihmisten

kertoo omasta päätöksestään.

maita, tuhoaa koteja, kuulustelee, nöyryyttää, tappaa ja käyttää hyväkseen ihmisiä»,

T e k s t i M aija R epo K u va L ehtik u va

konnon perusteella armeijasta vapautetuille

Koulunsa päättävien israelilaisnuorten tule-

asepalvelukselle ei siis ole vaihtoehtoa suu-

(nimi tarkoittaa lukion päättöluokkalaisia),

vaisuudennäkymät ovat selvät: suurin osa

rimmalle osalle juutalaisista. Miehet käyvät

joka syntyi jo 1970-luvun alussa. Joukko lu-

heistä viettää seuraavat kaksi tai kolme vuot-

armeijaa kolme vuotta ja naisten palvelusai-

kiolaisnuoria lähetti silloiselle pääministeril-

ta armeijassa.

ka on 21 kuukautta.

le Golda Meirille avoimen kirjeen, jossa he

Siviilipalvelus on mahdollinen vain us-

eli kristityille ja muslimeille. Käytännössä

Jerusalemissa kasvanut Maya Wind, 19,

hän sanoo. Wind

kuuluu

Shministim-liikkeeseen

vastustivat Israelin armeijan toimia ja painostivat hallitusta muutokseen aseistakiel-

Israelilaisilla ei ole viralisesti oikeutta siviilipalvelukseen. Maa on ilmoittanut YK:n ihmisoikeusneuvostolle järjestävänsä asepalvelukselle vaihtoehdon.

täytymisen uhalla.

Vaihtoehtona vankila Liike sai uutta voimaa toisen palestiinalaisten kansannousun alettua vuonna 2000. »Toisen intifadan puhjetessa olin teiniikäinen ja usein hyvin peloissani. Pohdin syitä kaikelle sille kärsimykselle», Wind kertoo. Hän sai kuulla palestiinalaisille ja israelilaisille nuorille järjestettävästä keskusteluryhmästä ja päätti liittyä mukaan. »Minulle avautuivat aivan uudenlaiset näköalat. Pohdittuani omia kantojani päädyin lopulta siihen, että haluan kieltäytyä palveluksesta.» Päätöstä ei helpottanut se, että Wind kävi uskonnollista koulua, jossa puolet luokkatovereista oli kotoisin Länsirannan siirtokunnista ja ilmapiiri oli oikeistolainen. »Tunsin oloni hyvin yksinäiseksi, kunnes tutustuin toisiin nuoriin, jotka aikoivat myös kieltäytyä», Wind kertoo. Vuoden 2008 Shministim-kirjeen allekirjoitti yli sata nuorta, mutta varsinaisten poliittisten kieltäytyjien määrä oli melko pieni. Monet kirjeen allekirjoittaneista onnistuivat välttämään armeijan mielenterveydellisiin syihin vedoten. Windin lisäksi kuusi naista ja kolme miestä Shministim-ryhmästä kieltäytyi palveluksesta ja kärsi tämän vuoksi vankilatuomion. Kutsuntapäivänä nuoret ilmoittautuivat värväyskeskukselle ja kieltäytyivät palveluksesta. Wind joutui sotaoikeuden eteen heti samana päivänä ja sai vankilatuomion. Tuomion kesto on tyypillisesti noin 21–28 päivää. Tuomion suorittamisen jälkeen kieltäytyjä kutsutaan uudelleen palvelukseen ja toista kieltäytymistä seuraa uusien tuomioi-

33

Libero no. 03 | 09

den kierre. Vankien on pidettävä yllään armeijan asua ja siitä kieltäytyvä voi joutua eristykseen. Joulukuussa 2008 War Resisters’ International raportoi, että asusta kieltäytynyttä Tamar Katzia oli pahoinpidelty vankilassa.

Yhteiskunnan herättelijät

italian vallattuja taloja asuttavat työläisperheet ja maahanmuuttajat Italian poliittinen tilanne ja kulttuuri vaikuttavat olevan hyvin erilaisia Suomeen verrattuna. Tarkemmin pinnan alle katsottuna monia

Maya Wind vietti vankilassa yhteensä yli

yhtäläisyyksiäkin löytyy – ovathan maiden sosiaaliturvamenot nykyään

kolme kuukautta, kunnes sai lopulta va-

suunnilleen samalla tasolla. Lisäksi maita yhdistää talonvaltaajien

pautuksen. Windin päätös kieltäytyä aseista voi vaikuttaa hänen tulevaisuuteensa

oikeuksien täydellinen puuttuminen.

hyvin kielteisellä tavalla. Työelämässä pasifisteja syrjitään, vaikka se olisi laissa kiel-

TEKSTI m a r k u s h e i k k i n e n

lettyä.

tauksissa asuu 300–400 ihmistä. Roomassa noin 3000 ihmistä asuu vallatuissa taloissa ja

»Työnantaja kysyy ensimmäiseksi missä

Italiassa on aktiivinen ja pitkät juuret omaa-

ja kuinka pitkään palvelit armeijassa ja mi-

va talonvaltauskulttuuri. Pelkästään Roo-

Italiasta on kulkeutunut Suomeen talon-

ten menestyit palveluksessa. Onnekseni

massa on kymmeniä sosiaalikeskuksia, ja

valtausten lisäksi myös muita toimintamal-

olen töissä ihmisoikeusjärjestössä, jossa

maassa on lukuisia vasemmistolaisia ryh-

leja. Prekaariliikkeellä, tottelemattomilla ja

kieltäytymistäni ei tuomita», Wind kertoo.

mittymiä, jotka valtaavat taloja asuttavaksi.

autonomisella teoriantuotannolla on kaikilla

Sosiaalinen paine palveluksen suoritta-

Asumisvaltauksia järjestävän Blocco Pre-

miseen on erittäin vahva. »Kun kerron ikäni, seuraava kysymys

Italiassa asumisvaltaukset eivät ole katu-

prekaarien blokki») organisoimissa asuinval-

taiteen peitossa toisin kuin monissa muissa

vasti. On hyvin vaikeaa olla tuntematta oloaan eristäytyneeksi.» Joulukuussa 2008 Shministim aloitti kansainvälisen kampanjan, jolla pyritään kiinnittämään huomiota aseistakieltäytyjien asemaan. Israelissa aseistakieltäytyjiä tukee esimerkiksi feministinen rauhanjärjestö New Profile. Shministim- liike järjestää myös mielenosoituksia sekä nuorille suunnattuja ryhmiä, joissa keskustellaan armeijasta, miehityksestä ja niihin liittyvistä moraalisista kysymyksistä. Vaikka asepalveluksesta kieltäytyjiä on vähän, liike on kerännyt huomioita ja herättänyt keskustelua Israelissa. »Haluaisin lisätä israelilaisten tietoisuutta ihmisoikeuksista sekä siitä, mitä miehitetyillä alueilla todellisuudessa tapahtuu», Wind sanoo. »Ehkä jonakin päivänä voimme elää maassa ilman rajoja, mutta tällä hetkellä se on utopiaa. Uskon kuitenkin kahden valtion ratkaisuun, vihreän linjan kunnioittamiseen ja Jerusalemin jakoon.» n » »israeli n aseistakieltäytyjie n p u olesta voi lähettää vetoom u ksia ja t u kiviestejä war resisters ’ i n ter n atio n ali n ka u tta : http :// wri - ir g .or g

Entinen valtion eläkelaitoksen toimisto on yksi Rooman suurimpia asumiskäyttöön vallattuja taloja.

A lberto V iola n te

suhteita ja päätöstäni kritisoidaan jatku-

vahva jalansija saapasmaassa.

cario Metropolitanon (»metropolitaanisten

on useimmiten, missä suoritin asepalvelukseni. Olen menettänyt useita ystävyys-

koko Italiassa luku on arviolta 7000 ihmistä

34

Libero no. 03 | 09

maissa. Muista taloista ne erottuvat vain banderolleilla, jotka julistavat ryhmien poliittisia vaatimuksia. Asukkaat ovat tavallisia

Kaupunki haluaa asukkaikseen hyvätuloisia veronmaksajia ja panostaa heille suunnattujen alueiden suunnitteluun.

perheitä, sekä italialaisia että maahanmuuttajia – eivät aktivisteja tai punkkareita kuten usein muualla. Häätöuhan alla taloa kokoontuu puolustamaan muita tukijoita. BPM:n aktiivi Irene toteaa naurahtaen hyökkäyksen olevan italialaisten asuntovaltaajien paras puolustus.

Työttömyys synnytti valtaukset

palvelut yhteistyössä kaasu-, vesi-, ja sähkö-

aatille sopivia tapoja käydä taistelua parem-

laitoksen työläisten kanssa.

man elintason puolesta ja etsiä yhteiskun-

Asumisvaltausten historia juontaa juurensa

Nykyään valtaajien kirjo on aiempaa laa-

1970-luvulle, jolloin Italian köyhistä etelä-

jempi. 2000-luvun asumisvaltauksiin on

Asumisvaltausten organisaatio tekee pal-

osista Roomaan muuttaneet siirtotyöläiset

osallistunut paljon Euroopan ulkopuolelta

jon muutakin kuin vain avaa oven asukkail-

jäivät työttömiksi. Kokonaiset perheet alkoi-

tulevia työläisiä. Valtaustoiminta on myös

le. Ennen valtausta osallistujista rakenne-

vat vallata taloja yhdessä vasemmistoaktivis-

levinnyt kaupunkeihin, joissa sitä ei aikai-

taan toimiva yhteisö, ja aktivistit kertovat

tien kanssa.

semmin ole ollut, kuten Bolognaan ja Firen-

avustavansa mielenosoituksissa ja aktioissa

zeen.

valtausten puolesta.

Suuri osa näistä valtauksista laillistettiin,

nallisen lakon keinoja.

ja on laskettu, että vuosien aikana jopa 30 000

»Talonvaltaus on saavuttanut viime vuo-

Irene myöntää, että mukana on aina myös

ihmistä on saanut asuntonsa »poliittiseen

sina suosiota myös italialaisten työläisten

ihmisiä, jotka haluavat vain asua talossa

hintaan», valtauksien kautta.

parissa, sillä he pystyvät parantamaan elin-

osallistumatta yhteiseen toimintaan. Hänen

tasoaan

mukaansa heille selitetään yhä uudestaan,

Erityisen tunnettu kappale Italian valtaus-

vähentämällä

asumismenojaan.

historiaa on Rooman San Basilio -lähiön tyh-

Kuun lopussa jää näin käteen enemmän ra-

jentämisoperaatio vuonna 1974, jossa poliisit

haa tai vapaa-aikaa», valtaaja-aktivisti Irene

tappoivat aktivisti Fabrizio Ceruson. Murhaa

kertoo.

miksi osallistuminen kannattaa. Talonvaltausliike toimii myös puoluepoliittisella kentällä. Esimerkiksi Rifondazione

seuranneessa taistelussa asukkaat muun mu-

Communista -puolueen vaalilistoilla on ollut

la, ja useita poliiseja loukkaantui. Seuraava-

Valtauksilla kohti parempaa elintasoa

na päivänä valtaajille annettiin asumisoikeus

BPM on uusi toimija valtausliikkeessä. Se pe-

Sosiaalista tilausta valtauksille riittää:

taloihinsa useilla Rooman alueilla.

rustettiin marraskuussa 2007, kun perintei-

Italiassa on vähän sosiaalista asuntorakenta-

assa ammuskelivat poliiseja metsästysaseil-

valtaajia ja heitä istuu Rooman kaupunginvaltuustossa.

Valtauksista neuvotellaan kokonaisina ta-

set ammattiliitot julistivat yleislakon, johon

mista verrattuna muihin Länsi-Euroopan val-

loina ja asuinyhteisöinä, eikä yksittäisinä

BPM:n aktivistit halusivat osallistua. Ryhmä

tioihin. Matalimman hinnan työstään saa-

asuntoina. Näin valtaajien yhtenäisyys myös

halusi lakon näkyvän ja valtasi yhden Roo-

vat, eli yleensä laittomat ja lailliset maahan-

säilyy. On myös yleistä, että valtaajat onnis-

man pääkaduista päivää ennen lakon alkua.

muuttajat, bussikuskit ja muut prekaarit

BPM kertoo tavoitteekseen löytää prekari-

saavat nähdä paljon vaivaa saadakseen tulonsa riittämään asumiseen ja muuhun elämi-

markus heikkinen

tuivat järjestämään nämä välttämättömät

seen. Aivan kuten Helsingissä, myös Roomassa kaupunki haluaa asukkaikseen hyvätuloisia veronmaksajia ja panostaa heille suunnattujen alueiden suunnitteluun. BPM vaatiikin sosiaalisen asuntotuotannon määrän nostamista ja yksityisen rakentamisen tiukempaa kontrolloimista. Suurin osa aktivistien pidätyksistä tapahtuu näyttävissä tyhjennysoperaatioissa hyvinä pidetyillä asuinalueilla. Virkavalta on myös ärhäkkä toimimaan, kun valtauksen kohteena on kalliilla alueella sijaitseva talo. Blocco Precario Metropolitanon aktivisti Irene osallistuu tarvittaessa asumisvaltausten tukitoimiin.

Kuitenkin juuri siellä on paljon asuntoja, jotka vain seisovat tyhjillään odottamassa kiinteistöhintojen nousemista. n

35

Libero no. 03 | 09 Veselina Katsarovalla on bulgarialainen palkkataso mutta suomalaisen elonkustannukset.

Koulutetun maahanmuuttajan sijaan työhön otetaan yhä mielummin suomalainen. TEKSTI I ida R a u ma KU VA Nella K eski - Oja

36

Libero no. 03 | 09

Bulgarialainen Veselina Katsarova saapui Suomeen marraskuussa 2005 vietettyään maassa ensin muutamia lyhyitä ajanjaksoja. Syy muuttoon oli suomalainen puoliso.

»Suomessa työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan aivan eri tavalla.»

Katsarova on valmistunut kotimaassaan maisteriksi englantilaisesta filologiasta. Hän on tehnyt erilaisia käännöstöitä ja opettanut englannin kieltä kouluissa. Lisäksi hän on työskennellyt seitsemän vuotta Bulgarian kansalliselle televisiolle tekstittäen elokuvia bulgariaksi. Työ on Katsarovan mukaan haastavaa, eikä audiovisuaalisen käännöstyön hallitsevia henkilöitä ole paljon. Myös Suomessa Katsarova on ehtinyt opismusta Turun yliopiston englannin kielen

Silpputöitä ja ylikoulutusta

kääntämisen ja tulkkauksen laitokselle puo-

Saadakseen kosketuksen suomalaisiin työ-

Vaikka Katsarova ei suosittelisikaan Suo-

livuotisen stipendinsä turvin. Suomen kieltä

markkinoihin Katsarova on ehtinyt tutustua

meen muuttoa muille ulkomaalaisille kään-

hän on opiskellut yhteensä puolitoista vuotta

myös niihin töihin, joita koulutetuille maa-

täjille, hän näkee Suomessa myös paljon hy-

– ensin yliopistossa ja sitten maahanmuutta-

hanmuuttajille on täällä tarjolla. Nekin voit-

vää.

jille suunnatulla kielikurssilla.

tavat kääntäjän työn palkkauksessa.

kella. Hän on tehnyt jatko-opintoja ja tutki-

antajat kuvittelemaan, etten jaksaisi siivoustyötä paria päivääkään.»

»Olen ollut töissä Nokialla ja myymässä

Koti Suomessa, työt muualla

lippuja eri tilaisuuksiin.»

Voisi kuvitella, että Katsarovan koulutukselle

tuottaneet tulosta.

»Bulgariassa kommunismin jälkeinen villi kapitalismi teki varsinkin yksityisillä aloilla lopun työelämän sääntelystä. Suomessa

Käynnit työvoimatoimistossa eivät ole

työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan aivan eri tavalla», hän sanoo.

ja työkokemukselle olisi käyttöä myös Suo-

»He olivat lähinnä hämmentyneitä. Oli-

messa, mutta lukuisat yritykset saada kään-

sin päässyt jollekin kurssille mutta oman

ovat epäselvät. Parisuhde on päättynyt eroon,

tämis- tai opetustyötä eivät ole tuottaneet tu-

alan töitä minulle ei Suomesta tunnu löyty-

mutta hänellä on laaja suomalainen ystävä-

losta.

vän.»

piiri, ja hän on ehtinyt tottua elämään Suo-

»Opetustöihin halutaan useimmiten joku englantia äidinkielenään puhuva, vaikka täl-

Joihinkin töihin Katsarova on saanut todeta myös olevansa ylikoulutettu.

Katsarovan

tulevaisuudensuunnitelmat

messa. »Harkitsen ajoittain paluuta Bulgariaan,

lä ei olisi opettajan pätevyyttä. Jos natiivia ei

»Siivoamaan minua ei ole otettu. Ilmei-

ole tarjolla, työhön otetaan mieluiten suo-

sesti tutkintoni ja todistukseni saavat työn-

mutta en ole varma, tuntisinko oloani siellä enää kotoisaksi.» n

malainen», Katsarova kertoo. Tämän vuoksi hän tekee yhä etätöinä käännöksiä ja elokuvatekstityksiä bulgarialaiselle televisioyhtiölle ja kanadalaiselle dvd-elokuvia levittävälle yhtiölle. Hän kokee kuitenkin olevansa onnekas saadessaan ylipäätään tehdä oman alansa töitä. Edes suo-

tervetuloa suomeen?

lutustaan vastaamattomia töitä. Vain yksi kolmannes oli löytänyt oman alansa töitä. Heistä useimmat olivat ammatiltaan lääkä-

malaisten kääntäjien työtilanne ei ole hyvä.

reitä tai opettajia.

»Monet heistäkin tekevät koulutustaan

Samaan aikaan kun Suomessa puhutaan

Monilla aloilla vuosikausien opiskelun

vastaamatonta työtä tai työskentelevät ali-

koulutetun työvoiman tarpeesta ja työpe-

vaatinut tutkinto tai pitkä työkokemus koti-

palkattuina.»

räisen maahanmuuton lisäämisestä etsi-

maassa eivät takaa maahanmuuttajille pää-

vät jo maassa asuvat maahanmuuttajat

syä Suomen työmarkkinoille tai suojaa heitä

turhaan koulutustaan vastaavia töitä.

työttömyydeltä. Pahimmassa tapauksessa ul-

Etätöissä on silti ongelmansa. Vaikka Bulgariassa kääntäjällä on erinomainen palkka, se ei vastaa elämisen kuluja Suomessa. Myös

Tutkija Henna Kyhän Turun työvoimaSpecima-hankkeelle

komailla suoritettua tutkintoa ei edes tun-

kanadalainen yhtiö maksaa Katsarovalle hä-

toimiston

tekemän

nusteta Suomessa. Selvityksestä käy ilmi,

nen kansalaisuutensa eikä asuinmaansa mu-

selvityksen mukaan korkeasti koulutetuil-

että monet ovat joutuneet heittämään hyväs-

kaan.

la maahanmuuttajilla on usein vaikeuksia

tit aikaisemmille akateemisille urilleen.

»Heillä on eri taksat suomalaisille ja bul-

työllistyä Suomessa. Valtaosa aineiston

garialaisille. Ilmeisesti on minun oma ongel-

noin sadasta korkeakoulutetusta maahan-

maahanmuuttajille on ristiriitainen: »Suo-

mani, että olen päättänyt asua Suomessa,

muuttajasta ei joko ollut löytänyt töitä

rittakaa yliopistotutkinto ja tulkaa Suomeen

vaikka olen bulgarialainen.»

lainkaan tai teki osittain tai kokonaan kou-

ajamaan bussia.» n

Työmarkkinoiden

viesti

koulutetuille

37

Libero no. 03 | 09 Po p co r n i a lat t i alla

Vanki Bobby Sands (Michael Fassbender) ja vankilan pastori keskustelevat pitkään ja vakavasti nälkälakon moraalisesta oikeutuksesta.

nälkälakkokuvaus rauhoitti brittimedian

TEKSTI M ikko pihkol u oma

Viime vuosina Pohjois-Irlannin historiaa on

Hunger alkaa nälkälakkoa edeltäneestä »li-

nitelmaa ja yrittää saada Sandsin pään kään-

esitetty erilaisessa valossa Brittein saarilla

kaisesta protestista». IRA -vangit kieltäytyvät

nettyä. Tässäkin kohdassa elokuva taiteilee

tehdyissä elokuvissa. Paul Greengrassin lä-

rikollisvankien asuista ja peseytymisestä ja

kahden näkökulman välillä eikä sorru yksin-

pimurto Bloody Sunday kertoi verisunnuntain

sotkevat huoneensa ulosteillaan. Vankien vä-

kertaisiin ratkaisuihin.

tapahtumista ja Ken Loachin menestyksek-

kivaltaiset pakkopesut esittävät vanginvarti-

Aiheesta olisi ollut helppo tehdä provoka-

käin elokuva Wind That Shakes the Barley sijoittui

jat brutaaleina voimankäyttäjinä, mutta Mc-

tiivinen, vanhoja haavoja avaava elokuva.

Irlannin vapaus- ja sisällissotiin.

Queen nostaa esiin myös kovassa paikassa

Mutta Steve McQueen on saanut brittimedi-

Vaikka ohjaajat ovat englantilaisia, eloku-

musertuvan vartijan. Ohjaaja välttää puolu-

an puhumaan elokuvan kerronnan hienouk-

vissa esitetään brittisotilaat väkivaltaisten

eellisuutta, mutta peräänkuuluttaa vankien

sista sen sijaan, että se olisi väitellyt ennalta-

ylilyöntien syypäinä. Näkökulma sai negatii-

ihmisoikeuksia.

arvattavasti elokuvan poliittisesta sisällöstä.

visen vastaanoton etenkin konservatiivien

Vankilassa nähtävä systemaattinen väki-

Saavutus ei ole vähäpätöinen, sillä ohjaaja ei

suosimissa lehdissä. Loachin elokuvaa kriti-

valta vetää vertoja Abu Ghraibin hirveyksille,

ole tehnyt kompromisseja epäkohtien esiin-

soitiin heti sen voitettua Cannesin pääpal-

mutta Margaret Thatcherin tiukka linja ei

tuomisessa.

kinnon, vaikka osa kirjoittajista ei ollut sitä

tee myönnytyksiä.

edes nähnyt.

McQueenin tausta videotaiteen parissa on

»Ei ole olemassa poliittista murhaa, po-

ollut varmasti hyödyksi. Viipyilevät kuvat

Turner-palkitun englantilaisen taiteilijan

liittista pommi-iskua tai poliittista väkival-

Sandsin nääntyvästä kehosta, vartijan veri-

Steve McQueenin esikoiselokuva Hunger sai

taa. On vain rikollisia murhia, rikollisia

sistä rystysistä ja ulosteiden siivoamisope-

erilaisen vastaanoton.

pommi-iskuja ja rikollista väkivaltaa», That-

raatioista näyttäytyvät rauhallisina, vaikka

cher toteaa elokuvassa kuultavassa puhees-

kuvassa näkyvät asiat ovat puistattavia. Mc-

saan.

Queenin ei tarvitse ladata kuviin ylimääräis-

Elokuva kertoo IRA-vankien oloista kuuluisassa Maze-vankilassa. Se keskittyy Bobby Sandsin aloittamaan nälkälakkoon, jonka

Ennen väkivaltaisuuksia vartijat poistavat

päämotiivina oli saada takaisin vangeilta

sellien ovien vierestä vankien nimiä kantavat

Pohdiskeleva näkökulma kannatti. Lyhyt-

poistettu poliittisen vangin status.

laput. Vankeja ei siis tarvitse kohdella kuin ih-

ikäisen poleemisen sanaharkan sijaan Hunger

misiä. Väkivalta on yhtä kylmää, epäinhimil-

on saavuttanut jotain pysyvämpää. Se on

Hankalasta aiheesta huolimatta Hunger sai pääosin positiivisia arvioita brittimedias-

listä ja hirvittävää kuin Thatcherin äänikin.

tä sentimentaalisuutta.

noussut yhdeksi vuosikymmenen arvoste-

sa. Ainoastaan tabloidlehti Daily Mail kritisoi

Vastapainoksi McQueen näyttää myös

tuimmista brittielokuvista. Viime vuonna

elokuvaa konfliktin laajemman kontekstin

IRA:n toimesta tehdyn vanginvartijan teloi-

Sight & Sound -lehden kriitikkoäänestyksessä se

puuttumisesta otsikolla Lisää terroristien propa-

tuksen, jollaisia tehtiin kymmeniä Irlannin

valittiin ylivoimaisesti vuoden parhaaksi elo-

gandaa.

levottomuuksien vuosien aikana.

kuvaksi ja Bobby Sandsiä esittävä Michael

Haastatteluissa McQueen on korostanut,

Teloitusta seuraa elokuvan mielenkiintoi-

Fassbender voitti roolistaan parhaan näytte-

ettei lähtenyt tekemään poliittista elokuvaa.

sin jakso, yli kaksikymmentä minuuttia kes-

lijän palkinnon Britannian independent-elo-

Häntä kiinnosti pikemminkin, miten ihmi-

tävä keskustelu Bobby Sandsin ja vankilan

kuvien palkintogaalassa. n

set toimivat politiikan luomassa epäinhimil-

papin välillä. Sands kertoo aikomuksestaan

lisessä tilanteessa.

aloittaa nälkälakon. Pastori vastustaa suun-

» »T he H u n g er j u lkaistii n dvd : llä syysk u u ssa 2009

Va s

em

m

ist

ol

iit

on

se

ne

Paavo Arhinmäki 32 v. valittiin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi kesäkuussa 2009. Seuraavan kerran puheenjohtajasta päätetään 18.–20.6.2010 puoluekokouksessa Jyväskylässä.

sinä o k t e Ol na muka ssä? ämä päätt Liit täm y jäs än ene lo vuo ksi me ppuu den n nn ess ä!

Puolueen jäsenenä saat äänestää oman piirisi puoluekokouksen edustajista. Tai asetu itse ehdolle puoluekokousedustajaksi! Puoluekokouksessa olet päättämässä puolueen linjasta Jyväskylässä. Jyväskylässä tehdään tulevaisuutta ja vaikutetaan!

http://vasemmisto.fi/tule-mukaan

!

39

Libero no. 03 | 09 VA SE M M IST O N U O RET

matka miehityksen sydämeen

T e k s t i ja k u va ari sardar

Havahdun unestani tuttuun ääneen. Kellon

Omarin isä on palestiinalainen, ja tämän

täytyy olla viisi aamulla. Lähimoskeijan ru-

suku on elänyt pakolaisena Syyriassa. Omar

Ensinnäkin Palestiina on täynnä kehitys-

kouskutsu kuuluu kovaa ja selvästi avoimesta

ei ole koskaan aikaisemmin ollut Palestiinas-

yhteistyöhankkeita. Israel on tuhonnut mo-

ikkunasta. Huoneen toisella puolella ikku-

sa kuten ei suurin osa hänen sukulaisistaan-

neen kertaan alueen infrastruktuurin, jota

nan alla nukkuva Omar kuorsaa silti tyyty-

kaan. On sanomattakin selvää, että emme

tarvittaisiin toimivan valtion ylläpitämiseksi.

väisesti.

pidä hänen sukutaustastaan kovaa ääntä. Is-

Näin alue on jäänyt ulkomaalaisen avun ar-

raelissa harjoitetaan järkyttävän avoimesti

moille.

Olemme olleet jo useita päiviä Palestiinassa, minä, Omar, Hanna ja Sara. Pikkuhiljaa olemme tottuneet täkäläiseen menoon.

etnistä sortoa.

tuttaa kahdesta asiasta.

Monissa hankkeissa palestiinalaisten ääni

Toinen asia, joka mietityttää, on yhteis-

on vähäinen. Poikkeuksiakin löytyy, kuten

Suurin haasteemme oli miehittäjävaltion

kunnallisen toiminnan vaarallisuus Palestii-

Vasemmistonuorten hanke, jossa tasa-arvoi-

alueelle eli Israeliin pääseminen. Ensimmäi-

nassa. Olemme tavanneet matkan aikana

sena kumppanina on palestiinalainen Youth

set hankaluudet kohtasimme jo Brysselin

järjestöjen ja poliittisten puolueiden edusta-

Development Association.

lentokentällä.

jia, joista melkein kaikki olivat jossain vai-

Toinen asia, josta kyltti muistuttaa, on se

Vaikka lentoliput oli ostettu Brussels Air-

heessa olleet vankilassa. Monien sukulaiset

härski kaksinaismoralismi, jota palestiina-

linesilta, Brysselin ja Tel Avivin välistä lentoa

istuivat siellä yhä. Israel pitää vankilassa

laiset joutuvat kestämään. Palestiinalaisten

operoikin Israelin kansallinen lentoyhtiö El

kymmeniä tuhansia palestiinalaisia, mie-

tilanne on huonontunut vuosi vuodelta ja Is-

Al. Sillä on erillinen turvatarkastus, joka

hiä, naisia ja lapsia. Monet heistä ovat joutu-

rael on vallannut heiltä lisää maata siirto-

koostuu pitkästä sarjasta kysymyksiä. Vas-

neet sinne ilman oikeudenkäyntiä.

kuntien avulla. Israelin ja Länsimaiden lupa-

tauksemme eivät tyydyttäneet yhtiön virkai-

Puhuimme tapaamiemme nuorten pales-

lijoita, joten meitä ei päästetty koneeseen,

tiinalaisten vasemmistoaktiivien kanssa Fa-

mutta toisen lentoyhtiön virkailijan avustuk-

tahin ja Hamasin huonoista väleistä ja tilan-

Uuden Seelannin maorit ovat todenneet,

sella pääsimme Israeliin Brussels Airlinesin

teen aiheuttamista ongelmista. Eräs heistä

että ainoa lupaus, jonka maan valloittaneet

koneella.

totesi, että palestiinalaisilta puuttuu yhdis-

britit pitivät, oli se, että he veisivät lopulta

tävä johtaja, koska Israel joko vangitsee tai

kaikki heidän maansa. Tämä tuntuu olevan

murhaa heidät.

myös Israelin linja.

Sama meno jatkui Ben Gurionin lentokentällä. Maahantulotarkastuksessa meidät vie-

ukset rauhasta ovat kerta toisensa jälkeen jääneet toteuttamatta.

tiin yksi kerrallaan kuulusteluihin. Kun ker-

Aamupalan jälkeen olemme matkalla

Pitkän päivän jälkeen saavumme illalla

roin olevani Vasemmistonuorten Palestiina-

kohti päivän tapaamisia. Tien varrella on iso

kantapaikkaamme Sangria’siin, joka on lois-

kehitysyhteistyöhankkeen

koordinaattori,

ja näkyvä Yhdysvaltojen hallituksen kehitys-

tava ulkoilmaravintola. Siellä voi hetkeksi

noin 25-vuotias naisvirkailija alkoi kysellä

yhteistyöjärjestön USAID:n kyltti. Se muis-

unohtaa, että on miehityksen sydämessä. n

erittäin vihaiseen sävyyn tuntemieni palestiinalaisten yhteystietoja. Hän tutki kännykkäni puhelinmuistion ja muistutti minulle huutaen, että ei ole olemassa mitään Palestiinaa, vaan ainoastaan Israel. Kun meitä oli pidetty läpi koko yön lentokentällä, pääsimme lopulta Israeliin. Helpotus oli suuri, sillä uudelle hankekoordinaattorille olisi ollut nolo tilanne, jos ensimmäinen matkamme olisi loppunut jo ennen pääsyä paikan päälle. Rukouskutsuun ei välttämättä herää, mutta siihen voi helposti nukahtaa. Aamulla suunnistamme Omarin kanssa hotellin aamupalasaliin. Siellä ei usein ole juuri muita kuin me suomalaiset ja espanjalaisten yliopisto-opiskelijoiden delegaatio. He saivat virkailijoilta samanlaisen kohtelun saapuessaan Israeliin.

Vasemmistonuorten delegaatio tapasi puolueiden edustajia Palestiinassa. Kuvassa vasemmalta Omar, Sara, Hanna ja vasemmistolaisen PPP-puolueen johtaja Amireh sekä puolueen aktiivi Ashraw.

40

Libero no. 03 | 09 va s e mm i s t on u o r e t

feministinen itsepuolustus voimaannuttaa

T e k s t i ja k u va Noora Vaarala

Vasemmistonuorten ensimmäinen, keskustelua herättänyt feministisen itsepuolustuksen kurssi järjestettiin elokuussa Helsingissä alan konkarin Sunniva Draken johdolla. Kurssille osallistui kahdeksan vasemmistonuorta eri puolilta Suomea. Alun perin kouluttajakoulutukseksi suunnitellusta viikonlopusta muodostui pikemminkin alkeiskurssi, jolla oppimiaan taitoja ja valmiuksia kukin kurssilainen saa hyödyntää haluamallaan tavalla. Useissa Vasemmistonuorten piirijärjestöissä on suunnitteilla feministiseen itsepuolustukseen pohjautuvia työpajoja. Koulutus oli vetäjän pyynnöstä suunnattu vain naisille, mutta myöhemmin on tarkoitus harjoitella myös sekaryhmissä. Kurssiin kuului niin fyysisiä harjoituksia kuin pitkiä keskusteluja. Osallistujat saivat konkreettisia keinoja itsensä puolustamiseen yllättävissä hyökkäystilanteissa. Samalla käytiin läpi puolustautumisen psykologista puolta. Monet jähmettyvät paikoilleen joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi. Takaisin tappelemiseen tarvittavaa rohkeutta etsittiin omien ja toisten kokemusten käsittelyn avulla. Ratkaisuja ahdistaviin tilanteisiin pohdittiin yhdessä eikä valmiita vastauksia tarjottu suoraan.

Harjoittelu kasvattaa rohkeutta Osallistujat kiittelivät voimaannuttavaa viikonloppua ja laadukasta keskustelua. »Ennen kaikkea jäi hyvä fiilis siitä, että feministinen itsepuolustus koetaan Vasemmistonuorissa tärkeäksi. Tästä on hyvä jatkaa», tiivisti Milla Pyykkönen Joensuusta. Naisten itsepuolustusta vuodesta 1979 harjoitellut ja vuodesta 1986 ohjannut Sun-

Harjoituksessa simuloidaan tilannetta, jossa useampi hyökkääjä käy yhden henkilön kimppuun. Ohjaaja Sunniva Drake esittää uhria, hyökkääjänä Helena Hangaslahti.

niva Drake kertoo, että itsepuolustuksessa oleellisinta on asenne. »Siitä minä paasaan. Asenne on sitä, miten luo omaa tilaa. Se näkyy arkielämässäkin.»

äärellä.

»Tällä kurssilla oli paljon vahvaa kannan-

»On kyse vastuunkannosta itsen ja mui-

ottoa, osaamista ja näkemystä. Tätä ei tar-

Harjoittelun avulla on tarkoitus löytää

den kohdalla. Ensin on opittava ottamaan

vinnut varsinaisesti vetää – osallistujat tuot-

oma tasapaino ja saada rohkeutta puuttua

vastuu itsestään. Tietynlainen voimautumi-

tivat itse paljon sisältöä. Täällä ei ollut myös-

epämiellyttäviin tilanteisiin ajoissa.

nen on kaikille tärkeää», hän selittää.

kään torjuntaa, niin kuin joskus on.» n

Feministinen itsepuolustus on Draken mukaan pohjimmiltaan isojen kysymysten

Vasemmistonuorille ohjaamaansa kurssiin Drake oli tyytyväinen.

L i s ät i etoa f e m i n i st i sestä i tse p u ol u st u k sesta : » »http : //f emi n istlist.tripod.com / id18. html

Libero no. 03 | 09 VA SE M M IST O N U O RET

41

5000 kiusattua ja kiusaajaa? Vasemmistonuorissa tehtiin viime keväänä

tettu häirintä- ja kiusaamisyhdyshenkilöi-

jäsenkysely, jossa selvitettiin muun muassa

den valitsemista, mikä epäilemättä helpot-

järjestön ilmapiiriä. Kyselyn ehkä yllättävä-

taisi ikävistä kokemuksista tai syrjinnästä

kin tulos oli, että varsin moni vastanneista

puhumista. Kiusaamisen kokemusten vä-

koki järjestössä esiintyvän kiusaamista.

hentäminen vaatii myös järjestön ilmapiirin

Luvut vaihtelevat suuresti piirijärjestöstä

parantamista.

toiseen, mutta keskimäärin 17 prosenttia vas-

Hyvässä järjestössä, kuten Vasemmisto-

tanneista oli ainakin jokseenkin samaa miel-

nuorissa, aktiivit ovat keskenään myös kave-

tä väitteen kanssa, jonka mukaan järjestössä

reita, ystäviä ja seurustelukumppaneita. Si-

esiintyy kiusaamista.

säpiirien vastustaminen ei voi tarkoittaa sitä,

Loppukevään ja kesän ajan niin liittokoko-

että kaikkien pitää olla sydänystäviä keske-

uksessa, työntekijätapaamisessa kuin nuori-

nään – erilaisten ihmisten on oltava mahdol-

soliittolaisleirilläkin on pohdittu, mitä kiusaa-

lista osallistua toimintaan.

minen Vasemmistonuorissa oikein on ja mitä

Toveruuden ja hyvän ilmapiirin korostami-

sille olisi tehtävä. Asiaan puuttumista käsitte-

nen ei voi myöskään tarkoittaa, etteikö eri-

lee myös koulutusjaosto heti syksyllä. Kiusaaminen

Vasemmistonuorissa

mielisyyksiä, väittelyitä ja jopa hetkittäisiä tai

vastakkainasetteluja saisi järjestössä esiintyä.

muissakaan järjestöissä tuskin on saman-

Hyvä ilmapiiri luultavasti jopa edistäisi reilua

laista kuin koulussa. On vaikea kuvitella,

väittelyä. Ilman pelkoa syrjinnästä tai kiusaa-

että järjestön toiminnassa toisia suoranai-

misesta kaikki uskaltavat tuoda mielipiteensä

sesti nimiteltäisiin, tai että talvitapahtumis-

esiin ja puolustaa niitä loppuun saakka.

Tämä on ensimmäinen kolumnini pääsihtee-

Vanhan vitsin mukaan Saksojen yhdisty-

rinä. Aloitin kahden vuoden urakkani Va-

essä entisen DDR:n puolelta paljastui 17 mil-

semmistonuorissa elokuun alussa. Vastaan

sa kukaan joutuisi vastentahtoisten lumipesujen kohteeksi.

***

Kiusaaminen lienee ennen kaikkea koke-

joonaa Stasin uhria, joita 17 miljoonaa Stasin

puheenjohtajan kanssa Vasemmistonuorten

muksia vähättelystä, syrjään jäämisestä ja

agenttia vainosi. Onko tilanne Vasemmisto-

järjestöllisestä johdosta ja talouspäällikön

sivuuttamisesta. Tätä tukee myös jäsentutki-

nuorissa vastaava? Tunnistammeko kiusaa-

kanssa Vasemmistonuorten taloudesta. Olen

muksen tulos, jonka mukaan yli puolet vas-

misen ja syrjinnän? Olemmeko ohittaneet ti-

myös kaikkien jäsenten ja aktiivien käytettä-

tanneista kokee, että Vasemmistonuorten

lanteet, joissa olemme itse sulkeneet toisia

vissä pienissä ja suurissa Vasemmistonuor-

toiminnassa on sisäpiirejä, joihin on vaikea

ulos toiminnasta?

päästä mukaan. Jos kiusaaminen Vasemmistonuorissa on

ten toimintaan liittyvissä haasteissa ja huo-

Kiusaamisen kokemuksia vähentäisi var-

lissa. Pidetään yhteyttä! n

masti oman toiminnan kriittinen tarkastelu.

luonteeltaan erilaista kuin vaikkapa kouluis-

Jokainen vasemmistonuori voi pohtia, miten

sa, uskallan sanoa, että luultavasti myös sii-

itse edistää järjestön tasapuolisuutta ja avoi-

hen puuttuminen on vaikeampaa. On ehdo-

muutta.

KESKUSTOIMISTO: Viherniemenkatu 5 , 3. krs, 00530 Helsinki, p. (09) 7747 4260, f. (09) 7747 4270, toimisto@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–16.

riikka ta av e t t i Vasemmistonuorten pÄÄSIHTEERI riikka@vasemmistonuoret.fi

Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja otto valpas, gsm 040 820 0791, ita@vasemmistonuoret.fi järjestösihteeri samuli koponen, gsm 044 202 3911 Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Johannes Kuhmonen, gsm 041 502 5556, keski-suomi@vasemmistonuoret.fi

PUHEENJOHTAJA: dan koivulaakso, p. (09) 7747 4261, gsm 044 506 66 13 dan@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: riikka taavetti, p. (09) 7747 4262, gsm 040 528 3641, riikka@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: Silla Kakkola, p. (09) 7747 4263, gsm 040 740 9601, silla@vasemmistonuoret.fi

Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja Markus Korjonen, gsm 045 673 40 13 Piirisihteeri Mika Parkkari, gsm 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi

TIEDOTTAJA: Veera Nuutinen, p. (09) 7747 4264, gsm 050 538 8537, veera@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, p. (09) 7747 4265, pirkko@vasemmistonuoret.fi järjestöSIHTEERI: Anna Salmi, p. (09) 7747 4260, gsm 040 7766 405, toimisto@vasemmistonuoret.fi

POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Noora Vaarala, gsm 040 559 8180 piirisihteeri hanna sarkkinen, gsm 040 528 9641, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja henri salonen piirisihteeri riia colliander gsm 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja wilma hakanen gsm 040 731 99 82, satakunta@vasemmistonuoret.fi

HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Emilia Lehtomäki, gsm 044 543 5163 tominnanjohtaja hame@vasemmistonuoret.fi

VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja Elisa Weckman gsm 050 469 2249 piirisihteeri Misha Dellinger, p. (02) 237 9130, gsm 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

Tampere puheenjohtaja gsm 040 837 3467,

42

Libero no. 03 | 09 a b d u llah jaffa - a p p e l s i i n i b i n v i r tan e n

minä olen vasemmistolainen Herään aamulla mukavassa rivitalokolmiossani, keitän kahvit ja haen aamun lehden samalla, kun vien koiran ulos. Luen lehden aamupalapöydässä vaimoni ja kahden lapseni kanssa. Tytär osaa jo itse mennä kouluun, mutta poika täytyy pukea päiväkotia varten. Sitten hurautamme matkaan uudehkolla autollamme, ensin poika tarhaan ja sitten vaimo töihin. Työpäivä on jälleen hirveää kuraa – kukapa työstään nauttisi, mutta asuntolainan lyhentämiseksi töissä on käytävä. Olen kuitenkin onnellisessa asemassa, kun minulla on vakituinen työpaikka ja kohtuullinen palkka. Mitäpä sitä turhia valittamaan. Maksan kiltisti liiton jäsenmaksua, koska se kaikista puutteistaan huolimatta on ihan hyvä lafka. Töiden jälkeen haen vaimon töistä ja po-

vitsisi miettiä kulutustottumuksiaan. Pu-

että mielestäni kaikilla ihmisillä tulee olla

jan tarhasta. Tytär tulee koulun jälkeisestä

navihreä puolue ajaa sitä, että kaupassa hal-

katto pään päällä ja kohtuullinen elintaso.

iltapäiväkerhosta jahka kerkeää. Poimimme

vimmat ostokset olisivat niitä eettisimpiä ja

Muuten arvomaailmani onkin melko libe-

kaupasta jotain helppoa ruokaa mukaan, ar-

ekologisimpia.

raali, kannatan homojen adoptio-oikeutta

kena ei viitsi liikoja laittaa, kun työpäivän

Olen myös tylsä, kun en tykkää margi-

ja suvaitsevaisuus on mielestäni tärkeää.

jälkeen ei jaksa. Muutamana päivänä vii-

naaliin ajautumisesta. Minua eivät kiinnos-

Kusipäitä ei kenenkään tietenkään tarvitse

kossa jaksaa käydä lenkillä tai urheilemas-

ta teoriat, vaan todelliset asiat. Palopuheet

sietää – en nyt kehota mihinkään kouluam-

sa, riippuu aina muista menoista.

eivät lämmitä pakkasella. Olen kyllä ollut

pumisiin, mutta ihan kaikkea ei tarvitse

useammankin kerran työtaistelussa, jossa

kestää.

Mukavan keskiluokkaiseltahan tuo kuulostaa. Joskus jopa tylsältä.

olemme taistelleet itsellemme parempia

Myönnän toki ne virheet, joita moni elä-

etuja yhteisvoimin.

En siltikään ole niin keskiluokkaistunut, että viettäisin viikonloppuiltani katsoen

mäntapavasemmistolainen pitää huonoina

Joku voi pitää minua itsekkäänä, mutta

Idolsia ja harrastaen seksiä lähetyssaarnaa-

asioina. En jaksa olla kovin tiedostava. Ajan

sitä en ole. Maksan mielelläni veroja, jotta

ja-asennossa vaimoni kanssa. Tykkään käy-

omalla autollani, asun pankin lainoittamas-

myös lapsenlapsillani on varaa käydä koulua

dä lauantaina kaljoittelemassa, ja joskus

sa rivitaloasunnossa, syön lihaa ja pika-

ja harrastaa mitä he ikinä haluavatkaan.

saattaa tapahtua ylilyönti baarin jälkeen

ruokaa. Äänestän toki Vasemmistoliittoa ja

Haluan, että maailma on parempi paikka

nakkarin jonossa... eihän se kovin korrektia

sen nuoria ehdokkaita, joskus olen jopa toi-

meidän jäljiltämme, sen verran pitää olla

ole, mutta ei aina tarvitsekaan olla.

minnassa mukana.

velvollisuudentuntoa. Maailma ei kuiten-

Omaperäisyydestäni en tiedä, kun edus-

kaan parane sillä, että olemme keskenäm-

tan kai sitä, mitä hipit kutsuvat massaksi

me oikeassa samanmielisessä porukassa.

tai väeksi. Tykkään kuitenkin kuunnella

Minua ei silti kiinnosta vallata taloja tai katuja. En pidä poliisia natsisikana, vaan virkavallan olemassaolo on mielestäni hyvä asia. Minä kyllä ymmärrän talonvaltaajia ja kadunvaltaajia.

Kannatan

Saattaa kuulostaa myös siltä, että olen

Vladimir Vysotskia, koska kyseessä on maa-

materialisti, mutta sitäkään en ole. Auto ja

ilmanhistorian paras muusikko, ja tosi-tv

asunto on hankittu ihan käytännön elämän

on mielestäni perseestä.

ekologisempia

helpottamiseksi, ei sen takia, että olen aina

Kiviä en halua heitellä, koska se ei raken-

valintoja, mutta sen sijaan, että jaksaisin

halunnut niitä. Ulkona on ikävä perheelli-

na mitään uutta. Väkivallalla uhaten ei ole

heittäytyä elämäntapa-aktivistiksi, toivon

sen ihmisen asua.

pärjännyt kuin Lapuan Liike, ja pohjalaiset

valtiovallalta toimia, jotta ihmisten ei tar-

Sen verran kuitenkin olen materialisti,

eivät ole meikäläisen suosikkisakkia. n

miiku lehtel채

lissu sjöholm

kyllä, olen kiinnostunut oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Jäseneksi

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

Tietoa

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

Tilaus

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön.

Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms.

Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 16 euron lasku.

En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa.

Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite

Nimi................................................................................................................................................................................................... Lähiosoite........................................................................................................................................................................................

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Puhelinnumero.............................................................................................................................................................................. Sähköposti....................................................................................................................................................................................... Syntymäaika .........../............/19.............. Päiväys............................... Allekirjoitus......................................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 3 | 2009

Postinumero ja -toimipaikka.....................................................................................................................................................


Libero 3/2009