LexPress 01/2017

LEXPRESS OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N LEHTI

01/17

HALLITUS 2017 I Korvaako teknologia juristit? I Iso-Excu

Vuoden opettajan haastattelu - Anssi Kela - Spex 2017

CALONIA GALLUP Vuoden ensimmäisessä LexPressissä opiskelijat vastaavat asumista koskeviin kysymyksiin:

Teksti:

Julia Kinnunen

1. Onko sinulla ollut minkäänlaisia ongelmia tai haasteita asumisen kanssa (naapureiden, vuokranantajan tms.)?

2. Miten mielestäsi opiskelijoiden vuokra-asumista voisi parantaa tai kehittää?

3. Mitä mieltä olet esillä olleesta nuorten ja vanhusten yhteisasumisesta palvelutaloissa, jossa nuoret saavat esimerkiksi vuokrasta alennusta auttamalla vanhuksia askareissa muutamia kertoja viikossa?

Maria Riihimäki, 3. vuosikurssi 1. Ei ole koskaan ollut ongelmia, vaan päin vastoin naapurit ovat olleet ystävällisiä ja vuokranantajat avuliaita.

2. Erään tuttuni kohdalla vuokrasopimusten kestoa oli sitoutettu niin, että määräaikaisen sopparin perään tehdään toinen määräaikainen. Vuokranantajien tulisi suosia enemmän toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia, koska monille tulee tilanteita, kun työn tai muun syyn vuoksi pitäisi vaihtaa asuntoa, eikä tämä sitten ole mahdollista. Mielestäni Turussa on kuitenkin muuten aika hyvä tilanne vuokra-asumisen suhteen. Asunnot ovat hyviä, mutta myös samalla kohtuuhintaisia. Tietysti niitä voisi olla vielä enemmän tarjolla nimenomaan opiskelijoille yliopiston ja keskustan läheisyydestä.

3. En ole tällaisesta käytännöstä ennen kuullutkaan, mutta molemmat osapuolet saavat varmasti paljon irti kohtaamisista, ja muutenkin nuorten pitäisi viettää enemmän aikaa vanhojen ihmisten kanssa. Nuorten asuminen itse palvelutalossa kuulostaa vähän jännältä siinä suhteessa, että varmaan nuorilla ja vanhuksilla on erilaiset päivärytmit yms, voineeko tuon yhdistää sitten ihan molemmille toimivaksi. Mutta ihan hyvältä idealta kuulostaa!

Heta Hovi, 1. vuosikurssi 1. Olen asunut TYS:llä vuokrakaksiossa poikaystäväni kanssa noin puoli vuotta. Tähän asti on sujunut hyvin, ei ole ilmennyt ongelmia. Tietysti aluksi maalta omakotitalosta muuttaessa piti hieman totutella siihen, että naapuriasunnoista kuuluu elämisen ääniä kuten vessanvetämistä tai bassonsoittoa.

2. Mielestäni opiskelijoiden vuokra-asuminen Turussa on hyvin järjestetty. TYS:llä on paljon erilaisia asuntokohteita, ja yksityisenkin puolen asunnot ovat kohtuuhintaisia. Aina voisi olla lisää etenkin yksiöitä. TYS:lle ollaankin rakentamassa lisää asuntoja Caribian kylkeen.

3. En ole kuullut tällaisesta yhteisasumissysteemistä. Kuulostaa kuitenkin todella positiiviselta, voisin itsekin aivan hyvin kokeilla! Varmasti tällaisille järjestelyille olisi enemmänkin kysyntää, ja jos kokeilut tuottavat positiivisia tuloksia, laajennetaan järjestelyn käyttöä tulevaisuudessa todennäköisesti.

Jussi Väätäinen, 3. vuosikurssi 1. Vuokranantajien kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Naapurit ovat joskus valittaneet, että kävelen liian äänekkäästi kotona.

2. Panostamalla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen.

3. Erittäin kannattavaa, jos joku nuori haluaa lähteä tällaista kokeilemaan. Vanhukset saavat nuorista seuraa, eivätkä joudu olemaan yksin. Uskon, että tämä asumismuoto tulee lisääntymään.

Toim. huom.

Juuri nyt kädessäsi pitämässä vuoden ensimmäisessä LexPressissä ei aikaisemmasta poiketen ole enää teemaa. Nyt rakkaan lehtemme sisältö on entistä monipuolisempaa ja toivottavasti jokaiselle löytyy jotakin.

Sivulla 19 Vuoden opettaja -tunnustuksen saanut prosessioikeuden professori Tuomas Hupli kertoo siitä miten hänestä tuli prosessioikeuden professori ja mitä hän tekisi jos ei olisi juristi.

Sivulla 22 puolestaan monelle lexiläiselle jo LexKursseilta tuttu Vesa Puisto antaa neuvoja asumista koskeviin ongelmatilanteisiin.

Sivulta 26 alkaen yliopistotutkija Antti Beilinskij kertoo ajankohtaisista vesistöön kohdistuvista uhista.

Entäpä minkälaisia etuja välimiesmenettelyyn liittyy perinteiseen tuomioistuinmenettelyyn verrattuna? Sivulta 31 alkaen tästä kertoo asianajaja Tero Kovanen.

Sivulla 38 pienen tauon jälkeen kolumnin herättää henkiin TYY:n hallituksen jäsen LauraMaria Poikela, joka kertoo vähän erilaisemmasta tiestään oikeustieteen opiskelijaksi.

Ole rohkea ja kokeile. Kyseenalaista. Onnistu. Riemuitse. Ota riski. Ole väärässä ja myönnä se. Kiitä. Rentoudu. Älä luo stressiä itse. Pidä tauko. Juo kaakaota puiston penkillä kun ”pitäisi” olla luennolla. Ja jos väsyttää, nuku! - Laura Maria Poikela s.39.

Sivulla 42 artistivieraanamme pikkujouluissa esiintynyt Anssi Kela puolestaan kertoo kuulumisiaan ja tunnelmia pikkujouluista.

Uudessa sivulta 35 alkavassa vaihto-opiskelijoista kertovassa juttusarjassa Tiia Suuripää kertoo vaihtokokemuksistaan Balilta.

Toimituskunta: Olli Isoaho Julia Kinnunen Jenni Koivisto Ville Laakso Taitto: Kiira Laine Nina Liski Virpi Lehtinen Joel Nurmi Tiia Suuripää ISSN 1235-371X Nea Peltoniemi Laura-Maria Poikela Päätoimittaja: Nina Liski lexpress@lex.fi

Copyright © 2017 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä

Sivuilla 46-50 kuullaan taas terveisiä Spexin tuottaja Nea Peltoniemeltä ja ohjaaja Kiira Laineelta.

Kansikuva: Fowaa Kyei Kuvituskuvat: Petteri Laitila Nina Liski Hanna-Maija Raitio Ilona Vartiainen

Ilmoitusmyynti Kalle Kuusisto talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Forssa Print Painos: 550 kpl

Sisällys 3

Calonia Gallup

4

Toim. huom.

6

Pääkirjoitus

8

Puheenjohtajalta

10 Edarissa tapahtuu 13 Senilexin kuulumisia 18 Vuoden opettaja Tuomas Hupli 22 Vuokrasuhteen ongelmatilanteet 26 Vesistöön kohdistuvat uhkatekijät 31 Välimiesmenettely 35 Vaihdossa Balilla 38 Kolumni 40 Opintopalsta 42 Pikkujouluesiintyjä Anssi Kela 46 Spex: Tuottajan tervehdys 49 Spex: Ohjaajan terveiset

PÄÄ KIRJOITUS

Eikö jo ollutkin aika uudistua?

Hyvä lukija, kyllä vain, kädessäsi on juuri nyt vuoden ensimmäinen LexPress. Ethän anna ulkoasun hämätä - me hallituksen kanssa päätimme että nyt olisi jo aika hieman päivittää rakasta lehteämme vastaamaan nykypäivää.

Nyt ensimmäisessä numerossa olemme päättäneet luopua teemoista, sellainenhan tähän asti on yleensä jokaisessa LexPressissä ollut. Yksinkertaisesti vain huomasimme, että suurin osa teemoista on jo käytetty.

Mikä parasta, nythän sisältö on entistä monipuolisempaa!

Nyt myös LexPressissä olevat jutut on pyritty suunnittelemaan yhdessä niiden kirjoittajien kanssa, ja kirjoittajat ovatkin saaneet valita heille itselleen mieluisan aiheen.

Varmasti myös huomasit että LexPressin kokokin on muuttunut. No, mutta eikö jo ollutkin aika siirtyä aikakauslehtimäisempään ulkoasuun, nythän Lex-

6

LexPress

Press istuu entistä ryhdikkäämmin kirjahyllyysi.

Eikä uudistuksen tarvitse vielä päättyä tähän, kyllähän niin jokaisen opiskelijan kuin juristinkin tarvitsee kehittyä jatkuvasti. Miksei siis LexPresskin voisi ottaa suunnaksi jatkuvaa kehitystä.

Tähän liittyen täytyy myös todeta, että olemme aloittaneet yhteistyön Mainostoimisto Gurun kanssa, ja kiitos edellisen aukeaman suunnittelusta ja toteutuksesta kuuluu heille.

Yhteistyötä tullaan vielä jatkamaan, ja jäänkin innolla odottamaan miltä seuraava lehti tulee näyttämään!

Lisäksi keräämme nyt myös lukijapalautetta aina jokaisen LexPressin jälkeen. Vastaathan siis kyselyyn, näin voit vaikuttaa siihen, millainen lehti LexPress tulee jatkossa olemaan. Juuri sinuahan varten, hyvä lukija, tätä lehteä tehdään.

Myös lukijoiden juttutoiveet ovat tervetulleita ja nyt ensimmäisessä numerossa onkin jo ehditty toteuttaa toiveet kolumnista ja vaihto-opiskelijoista kertovasta juttusarjasta. Jos mielessäsi on siis jokin juttuidea, ethän anna sen jäädä toteutumatta.

Toki olet myös tervetullut osallistumaan lehden tekoon: uudistuksen myötä LexPress kaipaakin riveihinsä entistä enemmän vaikkapa valokuvauksesta, piirtämisestä tai graafisesta suun­nitelusta kiinnostuneita lexiläisiä. Tehdäänhän siis yhdessä lehdestämme entistä ehompi!

Vielä lopuksi haluaisin kuitenkin kiittää upeaa toimituskuntaamme aivan mahtavasta työstä, jonka he ovat tehneet LexPressin vuoksi. Toki suuren kiitoksen ansaitsee myös jokainen muukin lehden tekoon osallistunut. On ollut yllättävää huomata kuinka monta henkilöä tämänkin lehden tekemiseen tarvitaan. Itse en mitenkään olisi selvinnyt yksin lehden tekemisestä - saatikka sitten kokonaisesta uudistuksesta.

Aivan erityisen kiitoksen ansaitsee kuitenkin edellinen päätoimittajamme Sannimari Veini. Häntä haluan kiittää kaikesta saamastani tuesta ja opastuksesta. Enkä varmasti myöskään itse olisi ikipäivänä tullut ajatelleeksi että saattaisin vielä joskus päätyä LexPressin päätoimittajaksi. Kiitos tästäkin ideasta siis kuuluu hänelle.

Tulevaa vuotta innolla odottaen,

Nina Liski Päätoimittaja lexpress@lex.fi

LexPress

7

PUHEEN JOHTAJALTA

Oikeustieteellisten yksiköiden yhteisvalinta

Yhteisvalinta on a jankohtainen kysymys.

Syyskuussa 2016 oikeustieteel­ lisen alan dekaanikokous päätti, että oikeustieteelliset yksiköt siirtyvät valtakunnalliseen yhteisvalintaan keväällä 2018.

Valtakunnallisessa yhteisvalinnassa ovat mukana Turun, Helsingin, Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Åbo Akademin oikeustieteelliset yksiköt.

Miten tämä yhteisvalinta tulee vaikuttamaan yliopistoihin ja hakijoihin?

Kaksi vuotta sitten kun hain Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, oli juuri otettu ensimmäiset askeleet kohti yhteisvalintaa ja samalla pääsykokeella sai hakea sekä Turkuun että Joensuuhun.

Kävimme kiivasta keskustelua kotona ja ystävien kanssa siitä, pitäisikö hakea molempiin vai ainoastaan toiseen.

Jakauduimme selvästi kahteen leiriin. Toisille tietty ylio-

8

pisto, tässä tapauksessa Turun yliopisto, oli kaikki kaikessa ja toisille taas oikeustieteellinen ala oli tärkein sijainnista huolimatta.

Kauppakorkeakouluilla on jo käytössä valtakunnallinen yhteisvalinta, jossa voi hakea useampaan yksikköön samalla kokeella. Lääketieteellisillä tiedekunnilla on myös käytössä yhteinen valintakoe, mutta samalla kokeella voi hakea vain yhteen yksikköön kerrallaan ja arvosteluperusteet vaihtelevat yksiköittäin. Oikeustieteellisen yhteisvalinnan malli hakee vielä hieman muotoaan, joka vaikeuttaa vaikutusten arviointia.

Hyviä puolia valtakunnallisessa yhteisvalinnassa on yhtenäisyys ja tasa-arvoisuus hakijoita kohtaan. Kaikilla oikeustieteelliseen hakevilla on sama pääsykoemateriaali, sama valmistautumisaika kokeeseen, sama pääsykoe sekä yhtenäiset lähtöpisteet ylioppilaskirjoituksista.

LexPress

Ennen valintakoeuudistusta lukuaika ja pääsykoemateriaalit ovat vaihdelleet yksiköstä riippuen paljonkin. Mikäli samalla pääsykokeella voi hakea useampaan tiedekuntaan, yhteisvalinta mahdollistaa sen, että parhaat mahdolliset hakijat pääsevät opiske­ lemaan tieteen­alaa. Uudistuksen myötä toivottavasti myös välivuosien määrä vähenee.

Uudistuksessa on kuitenkin myös haittapuolensa. Kun kaikissa oikeustieteellisissä on sama pääsykoe, tulee pisterajoista uudella tavalla vertailukelpoisia. Vaarana on, että syntyy ennakkokäsityksiä ns. paremmista ja huonommista tiedekunnista.

Toisaalta taas tämä luo ehkä tiedekunnille painetta kehittää opetuksesta, kursseista ja koko tiedekunnasta entistä houkuttelevampia ja parempia, mikä taas ei välttämättä ole huono asia. Turun oikeustieteelliselle en usko tästä tulevan ongelmaa.

Eräs haaste voi olla lisääntyvä etäopiskelijoiden määrä, jos hakijat haluavat ”parem­ piin” yliopistoihin, mutta asuvat esimerkiksi kaukana.

Tällöin opetuksen laadun kehittäminen opiskelijoita osallistavaan ja kontaktiopetuksen suuntaan kärsivät.

Hanni Tihilä Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

jen valintamenettelyissä.

Voi siis olla, että lähitulevaisuudessa meillä ei enää edes ole pääsykokeita. Mielenkiinnolla jään odottamaan mihin suuntaan yhteisvalinta ja pääsykokeet muotoutuvat tulevaisuudessa.

Valtakunnallinen yhteisvalinta on kuitenkin vasta alkua pääsykoeuudistuksille. Vuonna 2019 kaavaillaan siirtymistä sähköiseen valintakokeeseen ja opetus- ja kulttuuriministerin Sanni Grahn-Laasosen asettama työryhmä laatii parasta aikaa toimenpideohjelmaa ylioppilastutkinnon parempaan hyödyntämiseen korkeakoulu-

LexPress

9

EDARISSA TAPAHTUU

Alkusoinnut edarivaalivuodelle 2017 Vuosi 2017 tuo mukanaan syksyn edustajistovaalit, joissa Ryhmä Lex lähtee kovilla tavoitteilla puolustamaan opiskelijan etua ylioppilaskunnassa ja tavoittelemaan kuudetta paikkaa. Ryhmä Lex alkaakin pian etsiä edustajistovaaliehdokkaita syksyn vaaleihin, joissa valitaan TYYn 41-jäseninen ”eduskunta”.

Vielä jäljellä olevana kautena Ryhmä Lex aikoo osallistua aktiivisesti ylioppilaskunnassa käytävään keskusteluun ja Ryhmän varaedaattorit tulevat pääsemään kokouksiin, jotta tietotaitoa edustajistossa toi­ mimisesta on mahdollisimman monella vaalien kynnyksellä.

Viime vuoden puolella joulukuun edustajiston kokouksessa Laura-Maria Poikela, Ryhmä Lexin ehdokas Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen, tuli valituksi. Laura-Maria on kokenut vaikuttaja ja hän on opiskellut aiemmin ammattikorkeakoulun puolella.

10

TYYn hallituksessa hän vastaa so­siaalipolitiikasta, työelämästä ja liikunnasta. Häneen kannattaa olla yhteydessä, mikäli haluaa suoraan vaikuttaa ylioppilaskunnan päivittäiseen toimintaan.

Lisäksi ELSA Turun puheenjohtajan nuijaa heiluttanut Noora Wilén valittiin edustajiston varapuheenjohtajaksi ja LexPressin vuoden 2016 päätoi­ mittaja Sannimari Veini Turun

ylioppilaslehden johtokuntaan.

TYYn hallituksessa toiminut Tuomas Dahlström ei tullut valituksi TYYn hallituksen puheenjohtajaksi hienosta kampanjasta huolimatta. Tehtävään valittiin samasta vaalirenkaasta TuKYlistan Miika Tiainen. Lisäksi TYY Terveeksi ryhmän Ali Benkheroufista tuli ensimmäinen kansainvälinen opiskelija, joka on noussut TYYn hallitukseen.

Kuvassa vasemmalta: Ville, Tomi, Noora, Tuomas, Laura-Maria ja Laura

LexPress

Joulukuun edustajiston kokouk­ sessa Ryhmä Lex oli yhdessä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan edustajistoryhmän Hybridiaanin, TuKYlistan ja TYY Terveeksi ryhmien kanssa palauttamassa Turun ylioppilasteatterin saamaa tukea lähemmäs muiden ylioppilaskunnan järjestöjen tukea. Teatteri on saanut TYYltä vuosittain tukea noin 9000€ (noin kuusi kertaa enemmän kuin toiseksi eniten tukea saava järjestö) ja tehnyt viimeisen viiden vuoden aikana ylijäämää yli 22 000€.

Teatterin jäsenistä vain noin kolmasosa on TYYn jäseniä. Teat­teri saa jatkossakin tukea ylioppilaskunnalta 4600€, joka on kolme kertaa suurempi summa kuin toiseksi eniten tukea saavan järjestön saama summa. Vain hieman yli kymmenen TYYn 150:stä järjestöstä saa yli tuhat

euroa tukea. Ryhmä Lex haluaa, että ylioppilaskunnan järjestöjä kohdellaan tasapuolisesti ja jäsenmaksurahoja käytetään siten, että ne hyödyttävät mahdollisimman montaa opiskelijaa.

Tammikuun edustajiston kokousta ennen syntyi sosiaalisessa mediassa keskustelua hallituksen kunnallispoliittisen vastaavan esiintymisestä TYYn Instagram-tilin kuvissa. Hän on ehdolla kuntavaaleissa, joten syntyi keskustelua siitä, saiko kyseinen henkilö epäreilua näkyvyyttä. Ylioppilaskunnan hallituksen kannan mukaan hän esiintyi kuvissa TYYn hallituksen jäsenenä, mutta asiaan luvattiin kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Avustustoimikuntaan valittiin Ryhmä Lexistä Lauri Havia ja

Tuomas Dahlström. Avustustoimikunta valmistelee kriteerit, joiden perusteella järjestöille jaetaan rahallisia avustuksia.

Rekrytointiprosesseihin osallistuvaan valintatoimikuntaan nimettiin Lauri Havia ja varalle Olli Isoaho sekä Ville Laakso.

Vuosi 2017 on erityisen kiinnostava, sillä edustajistovaalit ovat syksyllä. Ryhmä Lex tavoittelee silloin kuudetta paikkaa ja valmistelee vaaliteemojaan kevään aikana. Edustajisto on hieno paikka oppia vaikuttamista ja tutustua ihmisiin yli tiedekuntarajojen. Edustajistoon pääsee pienilläkin äänimäärillä ja tekemällä oppii parhaiten. Kannattaa seurata aktiivisesti tiedotusta, niin saat kuulla miten pääset ehdolle Ryhmä Lexin riveissä syksyn vaaleissa! Ja vaikkei ehdolla olisikaan, niin kannattaa äänestää, sillä jokainen ääni merkitsee. Esimer­kiksi vuoden 2011 ja 2013 vaaleissa Ryhmä Lex jäi kaksi kertaa peräkkäin yhden äänen päähän viidennestä paikasta, joka vihdoin saavutettiin vuoden 2015 vaaleissa!

Ryhmän kuulumisia voi seurailla Ryhmä Lexin blogista osoitteesta www.ryhmalex.fi Tuomas Dahlström Ryhmäpuheenjohtaja Ryhmä Lex

LexPress

11

SENILEXIN KUULUMISIA

Senilexin toiminnasta vuonna 2016 sekä kurkistus tulevaan Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Turun yliopiston oikeustie­ teellisen tiedekunnan alumniyhdistys Senilexissä on noin 700 jäsentä, kaikki entisiä lexiläisiä. Järjestämme vuosittain useita tapahtumia, joihin osallistuu yhteensä satoja alumneja. Opiskelijoille on viime keväästä lähtien varattu kiintiö järjestämillemme yritysvierailuille ja muihin tapah­ tumiin, minkä on tarkoitus tuoda alumnitoiminta tutuksi jo opiskeluaikana. Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus viime vuoden toimintaamme. Lisäksi kerrotaan maaliskuun lopussa järjestettävästä vuoden pääta­ pahtumastamme, Tiedekunnan päivästä.

lisättiin entisestään. Senilexin verkkosivut uudistuivat vuoden alussa, ja yhdistystä voi nykyään seurata myös Twitterissä (@ Senilex_ry).

Senilex jakoi vuoden 2016 aikana kolme stipendiä: kesäkuun publiikissa stipendin sai OTM

Valtteri Tapala ja joulukuun publiikissa OTM Ella Luikku sekä OTM Henni Hokkanen.

Alumnit osallistuivat OTMtutkinnon huippusuosittujen Yritysjärjestelyt-kurssin ja Asianajajaoikeus -kurssin suunnitteluun ja opetukseen. Senilex

Tiedekuntayhteistyö tärkeässä roolissa Senilex järjesti viime vuonna useita suosittuja alumnitilaisuuksia, minkä lisäksi yhteistyötä tiedekunnan ja Lex ry:n kanssa

LexPress

13

on myös toiminut tiedekunnan varainkeruukampanjassa, jonka tavoitteena on Professor of Practice -tehtävän perustaminen tiedekuntaan.

Viidestoista Tiedekunnan päivä järjestettiin perjantaina 11.3.2016. Calonialla pidetyn Työmarkkinoiden murros – seminaarin jälkeen vuosina 1966, 1976, 1986, 1996 ja 2006 opintonsa aloittaneet kokoontuivat omiin kurssitapaami­ siinsa. Senilexin vuosikokouksessa yhdistyksen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Senilexin hallituksen jäsen ja varapuheenjohtajana toiminut Mikko Korttila.

Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Ulla Bono. Kokouk-

senjälkeiselle illalliselle Ravintola Koulun Bellman-salissa osallistui yli sata henkilöä.

Iltajuhlan jatkoja tanssittiin Kirkkotiellä.

OP-Pohjola ja Amer Sports: Pankki- ja brändimaailmaa Vuoden ensimmäinen yri­ tysvierailu tehtiin OP-Pohjolan uuteen ja vaikuttavaan pääkonttoriin Helsingin Vallilassa helmikuussa 2016. Iltaa isännöivät Lex-alumnit johtaja Erkki Böös, yksikönpäällikkö Tapio Rantala ja henkilöstöjohtaja Hanne Lehtovuori.

Kuulimme myös Lex-alumni, Ryhmäpalveluiden johtaja, pääjohtajan varamies Tony Vepsäläisen sekä OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskasen esitykset.

Kesäkuussa järjestimme vapaamuotoiset terassitreffit Helsingissä. Jäsenistömme

14

LexPress

vaikuttaa arvostavan asiaohjelmaa, sillä terassille saapui alle puolet normaalista tapahtumiemme osallistujamäärästä.

Perinteinen pääkaupunkiseudun syystapaaminen pidettiin Amer Sportsin pääkonttorilla syyskuussa. Illan emäntänä toimi Amer Sportsin General Counsel, Lex-alumni Kaisa Rotkirch. Sekä brändien että Amerin toiminnan esittely kiinnostivat osanottajia suuresti.

Lokakuussa järjestettiin jo kolmas Senilexin syysseminaari Turussa, johon osallistuivat myös opinnoissaan pidemmällä olevat opiskelijat. Seminaariosuudessa asianajaja Salla Suomisen johta-

man paneelikeskustelun aihe oli “Juristin monimuotoinen työ”.

Monipuolisista työtehtävistään ja urakäänteistään olivat keskustelemassa Husein Muhammed Arffman Consultingista, Tiina Tähtinen Museovirastosta, Eemeli Katila Turun yliopistosta, Jukka Sarhimaa Sarhimaa Finlandista ja Hannu Hulkkonen Innovestorilta.

Seminaarin jälkeen opiskelijat ja alumnit viihtyivät yhdessä sitseillä Kirkkotiellä.

XVI Tiedekunnan päivä Vuosittain järjestettävä Tiedekunnan päivä on erino-

mainen alumnitapahtuma: kiinnostavien seminaarien lisäksi entiset lexiläiset pääsevät vuosittain tapaamaan toisiaan ja viettämään viihdyttävää iltaa yhdessä. Ari Saarnilehdon loistava idea yhdistää vuosittaiseen alumnitapahtumaan vuosikurssitapaamiset houkut­ telee paikalle erityisesti sitä alumnijoukkoa, joka tietää näkevänsä päivän aikana ainakin entisiä kurssikavereitaan.

Jo kuudestoista Tiedekunnan päivä pidetään perjantaina 24.3.2017, ja kurssitapaamiset järjestetään vuosina 1967, 1977, 1987, 1997 ja 2007 opintonsa aloittaneille. Myös vuoden 1962 kurssi järjestää ns. puolikurssitapaamisen. Vuosittain Tiedekunnan päivään osallistuu myös kymmenittäin alumneja, joiden vuosikurssitapaaminen ei kyseisenä vuonna kohdalle osu. Kiinnostavaa ohjelmaa ja loistoseuraa on joka vuosi ollut riittämiin myös meil­ le innokkaille vakiokävijöille.

Tiedekunnan päivä kuvastaa hienosti myös kolmiyhteyttä Senilexin, Lexin ja tiedekunnan välillä. Tiedekunta tarjoaa seminaaritilat sekä järjestää päivällä luento-osuuden ja kahvitukset.

Lex taas tarjoaa käyttöömme jatkopaikan, meille kaikille tutun Kirkkotien.

LexPress

15

Tänä vuonna seminaarin teemana on Avioliitto erityis­ säänneltynä sopimuksena.

Seminaarissa alumneille kerrotaan näkökulmia avioliiton keinotekoisuuden mittaamiseen ja aviovarallisuusoikeudelliseen merkitykseen sekä käsitellään osituksen sovittelua ja keinotekoisia varallisuusjärjes­ telyjä.

Senilexin vuosikokous pidetään ennen iltajuhlaa, jota myös alumnien vuosijuhlaksi kutsutaan. Senilex järjestää Panimoravintola Koulun Bellmansalissa illallistilaisuuden, jonne osallistuu toista sataa alumnia. Yleensä jokainen kurssitapaamisvuosikurssi on intoutunut esittämään tervehdyksensä illallisjoukolle. Kolmen ruokalajin dinnerin jälkeen niin vastavalmistuneet kuin jo eläköityneetkin entiset lexiläi­ set sekä lähes kaikki muut siltä väliltä ovat suunnanneet Senilexin järjestämällä bussikuljetuksella Kirkkotielle. Kirkkotiellä on vanhojen tanssiliikkeiden verestämisen lisäksi ollut mukavaa tavata nykyisiä opiskelijoita sekä kuulla Lexin kuulumisia.

Vuoden 2017 muusta toiminnasta Maaliskuun lopussa Seni-

16

lexin jäsenistö pääsee HUSvierailulle Biomedicumiin Helsingin Meilahteen. Agendalla on mm. HUSin toiminnan ja HUSissa työskentelevän laki­ miehen toimenkuvan esittelyä, eikä SOTE-teemoiltakaan luultavimmin voida välttyä.

Tänä vuonna järjestämme pääkaupunkiseudulla tapahtuvan syystapaamisen lisäksi

LexPress

muitakin yritys- tai viranomaisvierailuja ja verkostoitumistilaisuuksia. Syksyllä pidetään myös syysseminaari sekä sitsit Turussa, ja toivomme opiskelijoilta yhtä aktiivista osanottoa kuin aikaisemminkin!

18

LexPress

Vuoden opettaja-tunnustus Tuomas Huplille Teksti ja kuvat: Ville Laakso

Vuoden 2016 Vuoden opettaja – tittelin pokasi ansaitusti prosessioikeuden professori Tuomas Hupli. Perusteluissa painotettiin Huplin opiskelijalähtöistä asennoitumista, humoristista luennointitapaa, sekä joustavuutta muun muassa graduohjauksen aikataulujen kanssa. Erityisesti Huplin käytännön työelämään nojautuva opetustyyli sai kiitosta.

Perustelut voi hyvin uskoa.

Tapaan Huplin haastattelua varten Datacityn yläkerrassa, missä mies kävelee minua vastaan hieman toista jalkaansa ontuen.

Vauhdikas lasketteluharrastus vaati kuluneena viikonloppuna veronsa, tällä kertaa polven ristisiteiden muodossa. Hupli pysyy itselleen uskollisena: ollakseen oikeustieteen professori ei edellytetä pölyttynyttä pikkutakkia ja laskettelu sopii mieliharrastukseksi oikein hyvin.

Näistä lähtökohdista ainakin opiskelijalähtöisyys on helppo uskoa.

Tuomas Hupli, miten sinusta tuli prosessioikeuden professori?

Valmistumisen jälkeen toiveena oli väitellä ja sen myös tein.

Toisaalta minua on aina kiinnostanut niin tutkimus kuin opetuskin, mutta halusin myös vahvistaa käytännön näkökulmaa,

niin itseäni kuin opiskelijoitakin varten. Väittelyn jälkeen työskentelinkin erilaisissa tehtävissä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Toimin alkujaan lehtorina Helsingin yliopistossa, mutta tartuin tilaisuuteen kun nyk­ yinen tehtäväni aukesi Turussa.

yksistään ei riitä, mutta mikä toimii työvälineenä kaikkien muiden oikeudenalojen soveltamiseen ja menettelyn laillisuus on keskeinen seikka kaikessa oikeudenkäytössä.

Miten päädyit oikeustieteel­ liseen tiedekuntaan?

Jos saisit tehdä tiedekunnan opetuksesta täysin sellaista kuin haluat, millaista se olisi?

Alkujaan minulla oli mielessä kaksi vaihtoehtoa, oikeustiede ja historia. Koin molemmat alat sellaisiksi, joihin voin hakeutua, vaikken ennakkoon osannutkaan mitään. Oikikseen pääsin toisella hakukerralla ja oikeastaan jo saatuani pääsykoekirjat käteeni, tiesin, että ala oli minua varten.

Hauska yhteensattuma oli sekin, että pääsykokeissa eräs kirjoista käsitteli nimenomaan prosessioikeutta. Kaikkiaan prosessioikeudessa kiehtoo sen yhteys konkretiaan. Prosessioikeus on monipuolinen oikeudenala, joka

Pienryhmäopetus olisi seikka mihin haluaisin panostaa. Välttämättä opetuksen sisältö sinällään ei kaipaa valtavaa muutosta, mutta pienryhmäopetuksella saavutettaisiin paremmat oppimistulokset, muun muassa käytännön harjoitusten kautta.

Nykyisellään se ei ole mahdollista, sillä henkilökuntaa on melko vähän ja opiskelijoita paljon. Mielestäni opetuksen kehittämisen suhteen ollaan kuitenkin menossa tiedekunnassa oikeaan suuntaan. Pienryhmäopetuksella saavutettai-

LexPress

19

siin vielä entistä parempi yhteys käytännön työelämään. Haluan kuitenkin korostaa, että myös massaluennoilla pystyy jollain tasolla tuomaan esille yhteyden käytännön työelämään ja ainakin tähän olen itse opetuksessani pyrkinyt. Työelämän ja opetuksen yhteydellä on suuri merkitys ja mielestäni sen pitäisi olla opetustyön ohjenuora. On selvää, ettei kaikkia käytännön tilanteita voida sisällyttää opintoihin, mutta sitä kohti tulee tästä huolimatta pyrkiä.

Oikeustieteellinen tutkinto on pohjimmiltaan kaksijakoinen: yhtäältä se on ammattitutkinto, toisaalta se on sivistävä tutkinto ja molempia elementtejä tarvitaan. Kun täältä lähtee tutkintotodistuksen kanssa, on hyvät valmiudet kohdata työelämän

haasteita. Mutta varsinaisesti helpoiksihan työt eivät koskaan muutu jo siksikään, että yhteiskunnalliset odotukset juristikuntaa kohtaan ovat melkoiset.

Mikä työssäsi on parasta?

Entä mikä ikävintä?

Parasta on se kun huomaa opiskelijoiden etenevän opinnoissaan, se on erittäin palkitsevaa. En tarkoita tällä pelkästään opintopisteiden kertymistä, vaan ennen kaikkea asioihin perehtymistä sekä siitä seuraavaa oivaltamista, parhaimmillaan jopa iloa. Paras muistoni opetuksesta on se kun palasin yliopistolle ja pidin ensimmäisen luentosarjan suurelle yleisölle.

Astuin Juha Lappalaisen saappaisiin ja luennointi hermostutti alkuun. Muistan kuitenkin lu-

Tuomas Hupli

20

LexPress

entojen menneen hyvin ja olen pyrkinyt noudattamaan tuolloin oppimiani hyviä käytäntöjä myös nyt myöhemmin. Opetustyö toimii myös hyvänä vastapainona tutkimustyölle, jolle toki myös täytyy löytyä aikaa ja voimia.

Ikävintä työssä on kiire ja erityisesti asiat jotka tulevat puun takaa ja sotkevat aikatauluja entisestään. Turussa eivät mielestäni ole merkittävästi näkyneet koulutusleikkausten vaikutukset kiireen osalta. Asiaa on vaikea arvioida muutaman vuoden kokemuksella, mutta uskon, että esimerkiksi Helsingissä asia on näkynyt konkreettisemmin.

Jos et olisi juristi, olisit…

Olisin ammattiurheilija. Pelasin golfia 2000-luvun alussa erittäin aktiivisesti. Olisi kannattanut panostaa golfiin jo nuorena ja jättää muun muassa tuolloin harrastamani jääkiekko vähemmälle huomiolle, tällöin golfista olisi voinut kehkeytyä jotakin.

Aikoinaan harkitsin myös historianopettajan työtä, mutta se jäi oikeustieteen myötä. Lisäksi yhtenä vaihtoehtona mieleeni tulee kennelinpitäjä. Meillä on kotona kaksi erittäin aktiivista kääpiösnautseria, joten työstä olisi jo kokemustakin!

Asuinhuoneiston normaalia kulumista vai ei? – Vuokrasuhteen tyypilliset ongelmatilanteet Teksti: Joel Nurmi Kuvat: Vesa Puisto, LexPress

Vesa Puisto on kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut lakimies ja väitöskirjatutkija. Hän omistaa kiinteistöalan juridiikkaan keskittyneen lakiasiaintoimisto Fokuksen. Vesa on monille lexiläisille tuttu erityisesti LexKurssien luennoitsijana. LexPress pyysi Puistoa vastaamaan tyypillisiin vuokrasuhteita ja asumista koskeviin ongelmia aiheuttaviin kysymyksiin, joihin monet opiskelijat ovat törmänneet opintojensa aikana.

1. Monet opiskelijat kohtaavat opintojensa aikana tilanteita, joissa he muun muassa vaihdon tai töiden takia joutuvat vuokraamaan asuntonsa ulkopuolisel­ le. Laki asuinhuoneistojen vuokraamisesta takaa vuokra­ laiselle alivuokrausoikeuden sekä oikeuden tilapäisesti luovuttaa asunto ulkopuoli­ selle. Toistuvasti esimerkiksi Facebook-ilmoituksissa näistä oikeuksista puhutaan synonyymeinä. Mitkä ovat näiden eroavaisuudet ja miten mielestäsi alivuokraus tai tilapäinen luovutus kannattaa käytännössä toteuttaa ongelmien välttämiseksi?

Puisto: Alivuokrauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa alkuperäinen vuokralainen vuokraa huoneistostaan enintään puolet toiselle henkilölle ja pidättää

22

omassa käytössään vähintään toisen puolikkaan huoneistosta.

Vuokralaisen oikeus alivuokraukseen on ehdoton, eikä sitä voida kieltää tai rajoittaa vuokrasopimuksessa. Jos vuokralainen haluaa antaa huoneistostaan enem­män kuin puolet alivuokralle, tarvitaan tähän vuokranantajan suostumus.

Huoneiston tilapäisessä luo­ vutuksessa on kysymys vuokralai­ selle lain mukaan kuuluvasta ylimääräisestä oikeudesta antaa koko huoneisto enintään kahdeksi vuodeksi toisen henkilön käyttöön. Tilapäisessä luovutuksessa vuokralainen ei jää itse huoneistoon asumaan. Vuokralaisella on oikeus tilapäisen luovutuksen tekemiseen, mikäli sille huoneenvuokralaissa asetetut edellytykset täyttyvät, eikä vuokranantaja voi kieltää järjestelyä kuin aivan poikkeuksellisesti.

LexPress

Esimerkiksi vaihto-opiskelu on laissa mainittu syy huoneiston tilapäisen luovutuksen tekemiseen.

Huoneiston tilapäiseen luovutukseen ei siis tarvita vuokranantajan lupaa, mutta siitä tulee ilmoittaa vuokranantajalle etukäteen.

Kummassakin tilanteessa alkuperäinen vuokralainen on normaalisti vastuussa vuokran maksusta vuokranantajalleen, vaikka hän ei saisikaan perittyä alivuokralaiseltaan sovittua vuokraa.

2. Jatkokysymyksenä edelliseen: Miten Airbnb:n kaltaiset palvelut, joissa asunnon voi tarjota vuokrattavaksi lyhytaikaisesti tuntemattomalle ihmiselle, soveltuvat edellä mainittuihin oikeuksiin?

Puisto: Huoneenvuokra­laissa

ei ole nimenomaisia säännöksiä tällaisesta lyhytaikaisesta vuokrauksesta ja siksi järjeste­ lyä täytyy arvioida lähinnä alivuokrausta huoneiston tilapäistä luovutusta koskevien säännösten mukaan. Kuten edellä todettiin, vuokralaisella on ehdoton oikeus alivuokrata huoneistostaan enin­ tään puolet kenelle tahansa, jos hän jää itse samanaikaisesti huoneistoon. Näissä puitteissa Airbnbvuokraukseen vuokralaisella on aina oikeus.

Jos taas vuokralainen ei jää itse huoneistoon Airbnb-vuokrauksen ajaksi, tarvitaan järjestelyyn periaatteessa aina vuokranantajan suostumus, elleivät huoneiston tilapäisen luovutuksen tekemisen edellytykset täyty. Koko huoneiston alivuokraus ilman vuokranantajan suostumusta tai tilapäisen luovutuksen edellytyksiä on vuokranantajalle peruste purkaa vuokrasopimus. Käytännössä vuokranantajan on monesti kuitenkin näyttötaakkasääntöjen ja vuokrauksen lyhytkestoisuuden vuoksi vaikea lähteä puuttumaan Airbnb-vuokraukseeen, vaikka koko huoneisto vuokrattaisiinkin Airbnb:n kautta muutamaksi päiväksi tästä vuokranantajalle mitään ilmoittamatta.

Airbnb:ssä kuten muussakin huoneiston alivuokrauksessa ja tilapäisessä luovutuksessa alkuperäisen vuokralaisen alivuokralai­ selta saama vuokratulo on tuloa, joka tulee ilmoittaa verotuksessa veronalaiseksi tuloksi.

3. Mitkä ovat näkemyksesi mukaan suurimmat sudenkuopat, joita asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin tyypillisesti liittyy?

Vesa Puisto

Puisto: Ehdottomasti tietä­ mättömyys huoneenvuokralain pakottavista säännöksistä. Huoneistoja vuokrataan edelleen valitettavan usein sellaisin ehdoin, joista osa on suoraan vastoin lain pakottavia määräyksiä.

Tavallisimmin tällaisilla ehdoilla yritetään tavalla tai toisella rajoittaa vuokralaiselle laissa taat-

LexPress

tuja ehdottomia oikeuksia, kuten oikeutta vuokranalennukseen, huoneiston osan alivuokraukseen tai oman perheenjäsenen asuttamiseen. Tällaiset ehdot ovat lainvastaisina automaattisesti mitättömiä.

4. Vuokrasuhteen päättyessä monet vuokralaiset törmäävät ongelmiin siitä, mitä on pidettävä asunnon normaalina kulumisena ja mitä taas varsinaisina vahinkoina, jotka korvataan yleensä vuokravakuudesta.

Onko asiaan annettavissa mitään selkeää linjaa, jonka mukaan nämä voitaisiin erottaa toisistaan?

Puisto: Huoneiston kunnon osalta on olemassa opas “asuinhuoneis­ton tavanomainen kuluminen ja asunnon siivous”.

Opas ei ole laki tai asetus, vaan kiinteistöalan järjestöjen yhteinen tulkinta laista. Opas on melko yleisesti hyväksytty “oikea tulkinta” laista ja siitä saakin hyvän käsityksen siitä, miten tavanomaista kulumista arvioidaan.

LexPress pyysi myös Puistoa kommentoimaan seuraavia vuokrasopimuksiin ja asumiseen liittyviä ongelmallisiksi koettuja ehtoja ja määräyksiä.

1. Vuokrasopimukseen on kirjattu ehto, jonka mukaan sopimus on 1.6.2016 lähtien vuoden määräaikainen kestäen 31.5.2018 asti, jonka jälkeen sopimus jatkuu au-

23

tomaattisesti toistaiseksi voimassaolevana. Ehdossa on määrätty myös, että mikäli vuokralainen irtisanoo sopimuksen määräaikai­ suuden aikana, vuokralainen on velvollinen maksamaan sopimussakkona 2 kuukauden vuokraa vastaavan rahamäärän.

Puisto: Ehdolla tavoitellaan vuokralaisen sitouttamista asuntoon tietyksi vähimmäisajaksi niin, että tietyn sitouttamisajan jälkeen vuokrasopimus jatkuu normaalin toistaiseksi

voimassa olevan sopimuksen ehdoin. Tällainen sitouttaminen on periaatteessa mahdollista, mutta sitä ei tule tehdä tuossa ehdossa mainitulla tavalla sekoittamalla määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva sopimus sekamuotoiseksi sopimukseksi, jollaista huoneenvuokralaki ei tunne. Tällainen lain silmissä epäselvä sopimus katsotaan nimittäin riitatilanteessa helposti alusta alkaen toistaiseksi voimassa olevaksi, josta vuokralainen pääsee normaalein irtisanomisajoin­ilman sopimussakkoa irti.

Oikea tapa sitouttamiseen on tehdä alusta asti toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka ensimmäinen mahdollinen irtisanomisajan alkamisajankohta on sovittava esimerkiksi vuoden päähän sopimuksen allekirjoittamisesta. Järjestely perustuu siihen juridiseen knoppiin, että vaikka laki ei salli vuokralaisen irtisanomisajan pidentämistä lain asettamasta 1 kk enimmäis­ ajasta, laki sallii sen ajankohdan siirtämisen, mistä 1 kk irtisanomisaikaa aletaan laskea. Näin sitouttaminen voidaan tehdä lain säännöksiä rikkomatta.

Sitouttamisehtoa käytetään valitettavan usein yksipuolisesti vain vuokralaista velvoittavana.

Reilumpaa olisi, että ehdon sovittaisiin koskevan sopimuksen molempia osapuolia.

2. Vuokranantaja ilmoittaa yksipuolisesti vuokran nousevan vuoden alusta alkaen ilman, että vuokrankorotuksesta on sovittu vuokrasopimuksessa.

Puisto: Vuokranantajalla ei ole oikeutta vuokran korottamiseen, ellei vuokrasopimukseen ole otettu vuokrankorotusta koskevaa ehtoa. Sopimukseen perustumatonta korotusta ei tarvitse maksaa, eikä vuokranantaja voi päättää vuokrasopimusta korotuksen maksamatta jättämisen vuoksi.

Edellä mainitusta on kuitenkin muutamia poikkeuksia. Ensimmäinen nisitä on niin sanotun vuokran tasokorotuksen

24

LexPress

tekemisen mahdollisuus. Tasokorotuksen tekeminen on poikkeuksellinen menettely ja mahdollistaa vuokran yksipuolisen korottamisen kertaluonteisesti käyvälle tasolle, mikäli vuokra on jäänyt pitkässä vuokrasuhteessa olennaisesti jälkeen yleisestä vuokratasosta. Tasokorotus on erityismenettely, eikä sen turvin voida tehdä säännöllisiä vuosittaisia korotuksia. Toinen poikkeus koskee valtion tukemaa yleishyödyllistä vuokrausta eli ns. Aravavuokra-asuntoja. Aravapuolella vuokran määrä ja korottaminen määräytyy eri tavalla kuin yksityisen rahan “normaaleissa” vuokrakohteissa, joissa ehdoton valtaosa opiskelijoista asuu.

Jotta vuokraa voidaan (muissa kuin Arvavuokra-asunnoissa) vuokrasuhteen aikana korottaa normaalein vuosikorotuksin, tulee tästä sopia joko vuokrasopimuksessa tai sopimussuhteen aikana yhteisymmärryksessä. Vuokrasopimukseen otettavassa korotusehdossa tulee olla mainittuna korotuksen määräytymisperuste riittävän yksilöidysti tai muuten koko ehto on mitätön, eikä vuokraa voida tällöin korottaa ellei vuokralainen tähän aina erikseen suostu. Lii­ an epämääräiseksi korotusperusteeksi on oikeuskäytännössä katsottu esimerkiksi “yleinen kustannustason nousu”. Oikea tapa on sitoa korotusperuste esimerkiksi elinkustannusindeksiin tai tiettyyn prosenttilukuun.

3. Taloyhtiön yhtiöjärjes­ tyksessä määrätään, että klo

23:n jälkeen talon asukkaat eivät saa käydä suihkussa.

osa reikien paikkaamista varten.

Puisto: Taloyhtiön yhtiöjärjes­ tyksessä ei voida kieltää mitä ta­ hansa normaaliin elämään kuuluvia asiota, kuten esimerkiksi juuri yöllä suihkussa käyntiä. Asuntoosakeyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin ja erityisesti järjestyssääntöihin otetaan kuitenkin kaikesta huolimatta edelleen tällaisia ehtoja.

Vaikka tällainen kielto yhtiöjärjes­ tykseen tai järjestyssääntöihin sisältyisikin, ei sen rikkomisesta voi seurata osakkaalle tai tämän vuokralaiselle juridiisia sanktioita huoneiston hallintaanoton tai vuokrasuhteen päättämisen muodossa.

Puisto: Vuokrahuoneiston seiniin saa kiinnittää kohtuullisen määrän taulukoukkuja ja se katsotaan huoneiston tavanomaiseksi kulumiseksi, josta vuokralainen ei ole vastuussa. Vuokrasopimuksessa on kuitenkin mahdollista erikseen kieltää taulukoukkujen kiinnittäminen, jolloin kieltoa täytyy noudattaa.

4. A s unnon lopputarkastuksessa vuokranantaja huomaa, että vuokralainen on kiinnittänyt taulukoukkuja ilman vuokranantajan lupaa.

Vuokranantaja vaatii, että vuokravakuudesta pidätetään

LexPress

Jos koukkujen kiinnittämistä ei ole sopimuksessa kielletty, ei vuokravakuudesta voida pidättää reikien paikkauskustannuksia, sikäli kun reikien määrä ei ole kohtuuttoman suuri tai reiät poikkeuksellisen järeitä proppausreikiä.

25

Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys ajankohtaiset vesiin kohdistuvat uhkatekijät Suomessa Teksti: Jenni Koivisto Kuvat: Antti Beilinskij, LexPress

Puhdas vesi on yksi elämän perusedellytyksistä ja YK:n yleiskokous julisti vuonna 2010 veden ihmisoikeudeksi. Vesistöihin ja vesialueisiin kohdistuvat uhkatekijät ovat olleet ajankohtainen keskustelunaihe niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Lisäksi veden ja vesioikeudellisten asioiden merkityksen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan entisestään. Mitkä ovat ajankohtaisimmat vesiluonnonvaroihin kohdistuvat uhat Suomessa ja millaisin sääntelykeinoin näihin olisi mahdollista reagoida? Entä mitä tarkoitetaan vesiturvallisuudella oikeudellisesta näkökulmasta? OTT Antti Belinskij valottaa aihepiiriä tarkemmin.

Antti Belinskij työskentelee tällä hetkellä yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa ja hän on erikoistunut ympäristöoikeuteen - tarkemmin sanottuna vesi- ja luonnonvaraoikeuteen. Hän on väitellyt aiheesta ”Oikeus veteen” Helsingin yli26

opistossa vuonna 2010 ja lisäksi hän on toiminut vuosina 20102014 juristitehtävissä Maa- ja metsätalousministeriössä, toimien erityisesti ympäristöoikeuteen liittyvissä säädösvalmistelutehtävissä.

LexPress

Vesiturvallisuuden oikeudellinen määrittely Vesiturvallisuus on yksi vesivarojen hallintaan liittyvä tavoite, mutta mitä sillä tarkoitetaan oikeudellisesta näkökulmasta? Belinskij ker-

too, että vesiturvallisuudessa voidaan nähdä kolme keskeistä näkökulmaa: valtioiden turvallisuus, yksilön turvallisuus sekä ympäristön turvallisuus. Valtioiden turvallisuuteen liittyvät erityisesti valtioidenväliset suhteet sekä valtioiden keskinäinen sopiminen rajat ylittävien vesivarojen käytöstä. Yksilön turvallisuudessa on kyse päivittäisestä vedenkäytöstä, jossa korostuvat erityisesti vesihuollon saatavuus sekä sen turvallisuus.

Ympäristön turvallisuudessa

keskiössä on puolestaan kestävän kehityksen ja vesivarojen kestävän käytön turvaaminen.

Vesiturvallisuuden eri näkökulmat ovat kuitenkin monitahoisia, ja kaikissa näkökulmissa on riippuvuussuhteita toisiinsa nähden.

Vesiturvallisuudessa voidaan nähdä myös ajallinen ulottuvuus. Pidemmän aikajänteen vesiturvallisuus keskittyy siihen, miten vesiluonnonvaroja käytetään kestävästi, ilman että

niihin kohdistuu liian suurta kuormitusta. Lyhyemmän aikavälin varautumista voisi olla esimerkiksi vesihuoltolaitosten toimintavarmuus häiriötilanteissa tai muu vastaavanlainen varautuminen hankalissa vahinko- tai ongelmatilanteissa toimimiseen ja niiden jälkihoitoon.

Biotalouden ja kaivos­ toiminnan haasteet sekä vesihuollon tila Suomessa Ajankohtaisimpina veteen kohdistuvina uhkina Belinskij näkee tietyt yhteiskunnalliset kehityskulut, joista hän mainitsee biotalouden ja metsien käytön tehostumisen ja niiden yhteensovittamisen vesiensuo­ jelun kanssa. Uhkatekijäksi on noussut myös kaivostoiminnan yleistyminen. Kuten Talvivaaran tilanne on osoittanut, kaivos­ toimintaan liittyviä vesiensuojelullisia näkökulmia ei voi vähätellä.

Lisäksi Belinskij nostaa esiin huolen suomalaisen vesihuollon suhteen. Vesijohto- ja viemäriverkosto on jo ikääntynyttä ja sen saneeraustarve kasvaa koko ajan. Belinskij’n mukaan Suomessa vesiturvallisuus liittyy keskeisesti nimenomaan tähän vesihuoltoverkostojen saneerausvelkaan: vesihuoltoverkostoja ei ole korjattu ja uusittu sellaisella aikataululla, kuin olisi ollut syytä. Belinskij mainitsee tuoreimpana esimerkkinä Äänekos­

Antti Belinskij

LexPress

27

ken vesikriisiksikin kutsutun tapauksen, joka lähti liikkeelle viime syksynä ihmisten alkaessa sairastua vesijohtovedestä.

Ongelmien taustalta paljastui vääränlaisia teknisiä ratkaisuja vesihuollon rakenteissa, ja on mahdollista, että samanlaisia ratkaisuja on toteutettu muuallakin Suomessa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset On selvää, että ilmastonmuutos on myös oma iso taustatekijänsä, jonka vaikutukset ovat monitahoisia. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa niin kuivuutta kuin tulvakausia, ravinnekuorman lisääntymistä ja erilaisia sääilmiöitä. Yksi epävarmuustekijä ilmastonmuutoksen suhteen on se, että sen vaikutukset eivät tule

Myös esimerkiksi useat kosmetiikkatuotteet sisältävät mikromuovia.

olemaan kaikkialla samanlaisia.

Toisaalla voi tapahtua esimerkiksi kuivumista, joka johtaa veden saatavuuden ongelmiin ja toisaalla taas rankkasateita ja tulvia, jotka voivat johtaa esimerkiksi vesienpuhdistuslaitoksissa jätevesien ohijuoksuttamiseen. Ohijuoksuttamisessa on kysymys

28

siitä, että puhdistuslaitosten kapasiteetti ei riitä ylitulvivien vesimassojen käsittelemiseen, jolloin osa jätevesistä päästetään ohi puhdistamattomana.

“Mikromuoveihin ja kemikalisoitumiseen reagoiminen on tällä hetkellä ongelmallista, koska niiden kaikkia vaikutuksia ei vielä edes tunneta.”

Ilmastonmuutoksen ja vesiturvallisuuden yhteydessä on viriämässä keskustelua myös ympäristöpakolaisuudesta, jonka ensimmäisen aallon sanotaan olevan jo liikkeellä.

Belinskij mainitsee, että yksi ympäristöpakolaisuuden ulottuvuus on maansisäinen muuttoliike maaseuduilta kaupunkeihin. Mikäli maaseudun perinteiset elinkeinot käyvät uhatuiksi esimerkiksi kuivuuden tai tulvien vuoksi, ja muuttoliike kaupunkeihin tämän johdosta kasvaa, ovat tällaisen kehityskulun yhteiskunnalliset seuraukset monimuotoiset. Belinskij arvioi, että ympäristöseikat yhtenä syynä pakolaisuuteen tulevat lisääntymään ja että paineet tällaisesta muuttoliikkeestä ja pakolaisuudesta tulisivat mahdollisesti kohdistumaan myös Suomeen.

Uusia uhkia: mikromuovit ja vesien kemikalisoituminen Samanaikaisesti on kuiten-

LexPress

Vesijohto- ja viemäriverkosto on jo ikääntynyttä ja sen saneeraustarve kasvaa koko ajan.

kin noussut myös uusia haasteita, esimerkiksi mikromuovit sekä vesien kemikalisoituminen muun muassa lääkkeiden vaikutuksesta. Nämä ovat paitsi kansallisia, myös globaaleja ongelmia. Mikromuoveihin ja kemikalisoitumiseen reagoiminen on tällä hetkellä ongelmallista, koska niiden kaikkia vaikutuksia ei vielä edes tunneta.

Mikromuoveilla tarkoitetaan muovihiukkasia, jotka eivät ole silmin havaittavissa, ja joita vesienpuhdistuslaitokset eivät pysty suodattamaan pois. Muovipartikkeleiden suhteen ongelmallista on se, että kuormitus syntyy monista eri lähteistä: muun muassa autoista, maaleista, synteettisistä tekstiileistä ja kosmetiikkatuotteista. Muovipartikkelit kulkeutuvat myös sateen mukana, eikä vielä tiedetä

kuinka pieneksi muovi hajoaa vesistöissä.

Belinskij’n mukaan mikromuoveja koskeviin sääntelykeinoihin on toistaiseksi melko vaikeaa nähdä tehokasta kokonaisratkaisua, koska tutkimustietoa mikromuoveista on vielä kovin vähän. Kemikalisoitumisen suhteen lienee helpommin ratkaisuja löydettävissä, mutta Belinskij’n arvion mukaan tämä onnistuu ennemminkin teknisten kuin juridisten keinojen avulla – käytännössä siis jätevesien puhdistustekniikoiden kehityksen puitteissa.

“Tärkeää on myös se, että vesiturvallisuusajattelu integroituisi osaksi arkipäiväisiä käytäntöjä, eikä siihen suhtauduttaisi vain yhtenä pakkopullana.”

Oikeudellisen sääntelyn pystyttävä tarjoamaan ratkaisuja To tta k ai oike uden j a oikeudellisen sääntelyn pitää pystyä tarjoamaan ratkaisuja vesiturvallisuuden ongelmiin, Belinskij toteaa. Sääntelykeinojen valikoiman suhteen hän näkee monia mahdollisuuksia, ja tilausta on sekä kovalle että pehmeälle sääntelylle. Lainsäädännöllisiä keinoja ajatellen meillä on jo nykyään vaikkapa ympäristönsuojelulaissa luvan-

varaisen toiminnan harjoittamiseen liittyen vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntämisestä. Tekniikan kehittymisen vauhdissa täytyy myös luvituksen ja valvonnan pysyä mukana. Belinskij’n mukaan hyvät toimintatavat ja standardisoinnit ovat kuitenkin tärkeä ja toimivakin osa kokonaisratkaisua, eikä peh­ meämpien sääntelykeinojen rooli ole varmastikaan vähentymään päin.

Olennaisin kysymys keskittyy nykyisen sääntelyn sovellettavuuden ja perusstruk­tuurin ympärille. On tärkeää, että oikeudellinen sääntely tarjoaa keinoja uusiin tai korostuneisiin haasteisiin reagoimiselle.

Tässä Belinskij nostaisi esiin ajatusta lähestyä sääntelyn kehittämistarpeita erilaisista aikaikkunoista käsin. Olennaista pitkällä aikavälillä on tietenkin se, että pystytään takaamaan vesivarojen kestävä käyttö ja vesivarojen laadun paraneminen.

Lyhyemmän aikavälin kysymyksinä voitaisiin pohtia esimerkiksi sitä, onko varautumissääntely tai valvonta kunnossa ja millaista sääntelyn tulisi olla häiriötilanteissa.

tyssuuntana, jonka hän arvioi myös tulevaisuudessa lisääntyvän. Tärkeää on myös se, että vesiturvallisuusajattelu integroituisi osaksi arkipäiväisiä käytäntöjä, eikä siihen suhtauduttaisi vain yhtenä pakkopullana.

Vesioikeus tärkeä tulevaisuuden ala Haastattelun lopuksi LexPress tiedusteli, millaisena Belinskij näkee vesioikeudellisten asioiden merkityksen tulevai­ suudessa, sekä minkälaisia terveisiä tai vinkkejä hän haluaisi lähettää opiskelijoille aihe­piiriin liittyen. Vesioikeudellisten asioiden ja vesiturvallisuuden merkityksen Belinskij näkee tulevaisuudessa aivan keskeisenä.

Vesiturvallisuutta ei voi eristää muista turvallisuuden osa-­ alueista, esimerkiksi energia- tai ruokaturvallisuudesta. Kysymys on siis kokonaisuuksien hallinnasta. Belinskij myös muistuttaa, että asioihin on mahdollista vaikuttaa eikä oikeutta ja politiikkaa voi erottaa tarkkarajaisesti toisistaan. Opiskelijoille hän vinkkaakin ympäristö- ja luonnonvaraoikeuden olevan tärkeä tulevaisuuden ala.

Varautumissuunnittelua on tapahtunut perinteisesti valmiuslain puitteissa, joka on kuitenkin tarkoitettu vain hyvin erityisiä tilanteita varten. Sittemmin sektorilakeihin tullutta varautumissuunnittelua Belinskij pitää asianmukaisena kehi-

LexPress

29

Välimiesmenettely - tehokas ja käytännöllinen vaihtoehto perinteiselle tuomioistuinprosessille Teksti: Olli Isoaho Kuvat: Borenius ja LexPress

Tavallisilla kansalaisilla saattaa olla välimiesmenettelystä erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Osa perustaa näkemyksensä esimerkiksi erilaisiin asianajotoimintaa käsitteleviin televisiosarjoihin, jossa pukumiehet hoitavat salamyhkäisesti sekä epäilyttävästi miljoonien tai miljardien eurojen arvoisia riitoja.

Välimiesmenettely on yksinkertaisuudessaan yritysten välisten riitojen ratkaisemista välityssopimuksen, välityslausekkeen tai yhtiöjärjestyksen perusteella. Kyseessä on tahdonvaltainen, perinteiselle tuomioistuinmenettelylle vaihtoehtoinen riidanratkaisumenetelmä.

Välimiesmenettelyssä osapuolet antavat ulkopuoliselle riidanratkaisijalle – välimiehelle – valtuutuksen ratkaista heidän riitansa itseään sitovasti ja lopullisesti. Välimiesmenettelyn käytöstä on mahdollista sopia niissä riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu.

Yksi syy siihen miksi väli­ miesmenettely on käyttökelpoinen riidanratkaisukeino on se, että Suomessa ei ole erikoistuneita tuomioistuimia.

Osapuolille on kannattavaa

määritellä etukäteen heidän alaansa tunteva riidanratkaisija, koska tällöin osapuolten liiketoiminnan erityisluonne, tavat, tekninen kehitys ja liiketoiminnan tavoite ovat ristiriitaa ratkaisevan tahon tiedossa. Perinteisessä tuomioistuinmenettelyssä osapuolten riitaa voi ratkaista henkilö, jolla ei ole esimerkiksi tietotaitoa tai asiantuntemusta vaativista teknisistä seikoista, joiden tuntemus on elintärkeää osapuolten välisen riidan luonteen kannalta.

Borenius Asianjotoimiston Senior Associate ja asianajaja Tero Kovanen kuvailee välimiesmenettelyn tärkeintä tavoitetta seuraavasti: Yleisesti tärkeimpänä tavoitteena on oikeudellisesti perustellun ratkaisun saaminen erimielisyyteen. Tiedän, että tämä jakaa mielipiteitä, ja että toiset painottavat ei-juridisia tai kaupallisia

LexPress

aspekteja, mutta minusta niiden nostaminen tärkeimmäksi tavoitteeksi ei ole peruteltua yhteiskunnan tasolla.”

“Välimiesmenettelyn etuina perinteiseen tuomioistuimessa tapahtuvaan käsittelyyn ovat nopeus, joustavuus ja luottamuksellisuus.”

Asianajaja Kovanen painottaa myös sitä, että tavoitteen asettelussa on mietittävä sitä, että määritelläänkö tavoite koko yhteiskunnan vai pelkästään yksittäisten osapuolten näkökulmasta. Hänen mukaansa yksittäisen osapuolen näkemys ei välttämättä asetu linjaan yhteiskunnan tavoitteiden kanssa.

Välimiesmenettelyn etuina perinteiseen tuomioistuimessa 31

käsittelyä seuraavasti : ” Aika on rahaa. Paitsi että nopea käsittely pienentää yleensä asianajokuluja, myös käsittelyn negatiiviset epäsuorat vaikutukset jäävät pienemmiksi ja tuovat kokonaistaloudellisia säästöjä. Vireillä oleva riita rasittaa yleensä koko organisaatiota (alentaa tuottavuutta) ja sitoo sen resursseja”

Asianajaja Tero Kovanen, kuva asianajotoimisto Boreniuksen nettisivuilta.

http://www.borenius.com/people/tero-kovanen/,

tapahtuvaan käsittelyyn verrattuna ovat nopeus, joustavuus ja luottamuksellisuus. Ensinnäkin käsittely on kokonaisuudessaan luottamuksellinen ja osapuolten välinen. Itse asianosaisia kos­ kevat tiedot ja asiassa annettu välitystuomio eivät ole julkisia.

Luottamuksellinen käsittely on elintärkeää liike-elämässä, koska osapuolille on tärkeää pitää sa­ laisina omaa liiketoimintaansa koskevaa tietoa. Perinteisessä käsittelyssä julkisuus on vahva pääsääntö.

Käsittely on myös nopeaa.

Pääsääntöisesti välimiesme­ nettely kestää yhdeksän kuukautta, mutta käsittely on mahdollista toteuttaa myös kolmessa kuukaudessa. Tässä on suuri

32

ero tuomioistuinkäsittelyyn, joka saattaa venyä kaikkine valitusmahdollisuuksineen monen vuoden mittaiseksi. Välitystuomio on lopullinen, joten sen asiaratkaisuun ei voi hakea muutosta. Tästä on toki muutamia poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti annettu tuomio välimiesme­ nettelyssä sitoo osapuolia ja on täytäntöönpanokelpoinen.

Välitystuomion lopullisuus säästää myös asianosaisten kuluja. Pitkissä vuosien oikeusprosesseissa kulut ovat huomattavan suuret. Välitystuomioon päättyvä välimiesmenettely ei kerrytä oikeudenkäyntikuluja monen vuoden ajalta.

Kovanen kuvailee nopeaa

LexPress

Nopea käsittely on välimiesmenettelyn kritisoijien mielestä oikeusturvaan negatiivisesti vaikuttava tekijä. Nopeassa käsittelyssä tuomion laatu voi olla heikko tai asiaratkaisua koskevat perustelut voivat olla ontuvia. On syytä tosin muistaa, että päätös välimiesmenettelyyn osallistumisesta syntyy osapuolten vapaan tahdonmuodostuksen perusteella. Asianajaja Kovasen vastaus kysymykseen Onko tärkeintä saada ratkaisu nopeasti, vaikka siihen voisi sisältyä oikeusturvaongelmia on seuraavanlainen:

” Ei ole tärkeintä saada ratkaisua nopeasti. Sellaisiin menettelyihin, jotka nopeuttavat prosessia mutta heikentävät ratkaisun oikeudellista laatua voidaan ryhtyä vain asianosaisten nimenomaisella ja tietoisella suostumuksella.”

Ei ole tärkeintä saada ratkaisua nopeasti. Sellaisiin me­ nettelyihin, jotka nopeuttavat prosessia mutta heikentävät ratkaisun oikeudellista laa­tua voidaan ryhtyä vain asian­ osaisten nimenomaisella ja tie­ toisella suostumuksella. Jos asianosaiset ymmärtävät riskit ja tähän suostuvat, ei nopeutettuja menettelyjä ole syytä vastustaa.

Asianajaja Kovasen kommentti perustuu nimenomaan siihen, että kyseessä on osapuolten sopimukseen perustuva menettely. Osapuolten ymmärtäessä nopean menette-

lyn realiteetit, käsittelyn nopeus ei luo oikeusturvaan liittyvää ongelmaa. Osapuolille saattaa olla tärkeintä saada riitaan ratkaisu ja tämän jälkeen jatkaa liiketoimintaansa. Vuosia kestäviin prosesseihin ei ole liiketa­ loudellisesti kannattavaa lähteä.

Puhuttaessa yksittäisen välimiehen roolista menettelys­sä Kovanen nostaa välimiehen tärkeimmäksi tehtäväksi prosessin johtamisen. Kyse on tehokkaan ja asianmukaisen menettelyn järjestämisestä, joka päättyy annettuun välitystuomioon. Kovasen mukaan toiseksi tärkein tehtävä on oikeudellisesti pe-

LexPress

rustellun ratkaisun antaminen.

Kokonaisuutena ar vioiden välimiesmenettely on tehokas menettely liike-elämässä tapah­tuvien riitaisuuksien ratkaisussa. Osapuolilla ei aina ole tarvetta löytää ratkaisua, joka olisi sataprosenttisesti lain kirjaimen mukainen. Tärkeintä on löytää ulospääsy konfliktista ja jatkaa liiketoimintaa tavalliseen tapaan. Asiantuntevan väli­miehen avulla saadaan osapuolten liiketoimintaa tukeva ratkaisu.

33

Saya mahasiswa di Universitas Udayana Teksti ja kuvat: Tiia Suuripää

Vietin syksyn 2016 vaihtoopiskelemassa Indonesiassa, Balilla. Kriteerit vaihto-opiskelun kohteelle olivat jo hakuvaiheessa hyvin selkeät: mahdollisimman kaukana kotoa ja lämmin ilmasto.

Vaihtokohteena Bali onkin tiedekunnassamme ollut jo jonkin aikaa suuressa suosiossa, mikä teki valinnan helpoksi. Hakuprosessi itsessään ei tuottanut ongelmia. Tämä johtunee siitä, että olin hyvissä ajoin liikkeellä. Jo muutaman viikon kuluttua hakemuksen lähettämisestä sain sähkö-

postiin tiedon, että vietän syksyn 2016 Balilla.

Elämä Balilla oli kaikkea muuta kuin sitä normaalia opiskelija-arkea. Hintataso oli murto-osa Suomeen verrattuna, minkä vuoksi jatkuva ulkona syöminen oli mahdollista (aina kyllästymiseen asti).

Asuin ystäväni kanssa villassa, jossa oli oma uima-allas.

Kulkeminen kaikkialle tapah­ tui skoottereilla. Yliopisto sijaitsi saaren eteläosassa, jonne ajoimme koulupäivinä noin 30 minuuttia suuntaansa. Aluksi

LexPress

35

välimatka tuntui pitkältä, mutta pian totuin siihen, että liikkuminen paikasta A paikkaan B tapahtui harvoin nopeasti.

Liikenne oli todella vilkasta.

Alun kulttuurishokista toivuttuani suuret kulttuurierot alkoivat kuitenkin tuntua jo arkipäivältä.

Opiskelu Balilla oli odotusten mukaisesti hyvin eril­aista kuin Suomessa. Massaluentojen sijaan samaa kurssia opetettiin useassa eri ryhmässä, ja opiskelijoita osallistettiin eri keinoin. Yliopisto järjesti myös aktiivisesti erilaisia excursioita, joista ehdottomasti mieleenpainuvin oli vierailu orpokodissa.

intoisin oli indonesian kieli.

Loppuaikana pystyin käymään jopa kokonaisia keskusteluja indonesiaksi!?

Vapaa-aikana touhusimme vaihtariporukan kanssa aktiivisesti kaikenlaista, aina surffaamisesta temppelivie­ railuihin. Ehdottomasti yksi omista kohokohdistani oli sukel­luskortin suorittaminen.

Matkustimme myös ympäri Indonesiaa ja kävimme Australiassa.

N i i n m a h t av a a k u i n opiskeli j aelämä L exissä voikaan olla, pääsee Bali vähintäänkin samalle tasolle!

Kaiken kaikkiaan kurssitarjonta oli painottunut kaupallisiin opintoihin. Omista kurssivalinnoistani mielenki-

36

LexPress

KOLUMNI

Näköiseni kapinat ja niistä seuranneet oivallukset Teksti ja kuvat: Laura-Maria Poikela

Tulin yliopistolle päämäärätie­toisena niin kuin kaikki muutkin, mutta myös hyvin erilaisista lähtökohdista kuin suurin osa vuonna 2016 aloittavista oikkareista. Ensimmäistä kertaa oli pääsykokeissa ensikertalaiskiintiö.

Kun tammikuussa 2016 aloin perehtyä siihen, miten tänne oikikseen oikeastaan pääsee, olin yliopiston nettisivuilla vierailtuani aika hiljainen tyttö.

Rehellisesti kylmäsi. Pala oli kurkussa ja mietin että hitto soikoon! Yksi korkeakoulututkinto takana ja siitä ei tässä kohdassa mitään hyötyä. Toisaal­ ta ymmärrettävää, toisaalta turhauttavaa. Muutaman päivän otsasuoni tykytti ja uni ei meinannut tulla. Sisäinen kapinalliseni heräsi neljättä kertaa.

Olen aina ollut kiltti ja tunnollinen tyttö. En ole koskaan kapinoinut kunnolla. Kuitenkin lapsesta asti olen halunnut osoittaa, etten tule hyväksymään vähättelyä ja ennakkoluuloja enkä tule sopimaan mihinkään

38

muottiin. Kapinani ovat olleet säälittäviä ja omituisia. Ne johtivat kuitenkin siihen, että huomasin, kuinka mahtava on se tunne, kun voi todistaa epäilyt vääriksi ja ylittää odotukset.

Erityisesti omansa.

Kapina 1 1991: 3-vuotiaana en suostunut nukkumaan päiväunia päiväkodissa. Syy: tätien ontuvat perustelut. ”Sinä nukut, koska muutkin nukkuvat” Neuvottelin lopulta itselleni oikeuden istua keinutuolissa hiljaa päiväunien ajan. Häähää!

VICTORY! Sain tosin lähtöpassit siitä päiväkodista. En tiennyt että päiväkodista voi saada potkut!?!

Kapina 2 1993: 5-vuotiaana en suostunut pukemaan kurahousuja. Syy: tätien ontuvat perustelut. ”Sinä pidät niitä, koska kurassa ei voi kulkea ilman kurahousuja”. Neuvoteltiin taas. Tuloksena oikeus jättää kurahousut naulakkoon. Vaatteeni eivät koskaan likaantuneet ulkona. Häähää!

LexPress

Kapina 3:a saatiin odotella vuoteen 2006: Abivuosi. Lukion jälkeen opiskelemaan hakeutuminen. Siitä puhuttiin koko vuosi ja opinto-ohjaaja jaksoi ainakin meitä kilttejä ”kympin tyttöjä” häiritä jo käytävilläkin muistuttelemalla lähestyvästä yliopistohausta.

Juu silloinhan haettiin eri­ kseen yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ja hakemus lähetettiin tavallisella postilla… silloin se vielä luotettavasti kulki 5 päivää viikossa ja ykkösluokan merkillä ihan seuraavaksi päiväksi perille.

Olin tehnyt kymmeniä erilaisia uratestejä ja yksiselitteisesti tuloksena oli, että minusta pitäisi ehdottomasti tulla opettaja. Kakkossijalla oli aina asianajaja. Todistukseni puolesta olin uhkaavasti ajautumassa muottiin. Kyllä te tiedätte…

Kun todistus kiiltää kauniimmin kuin äidin kiillottamat perintöhopeat ylioppilasjuhlissa ja kaikki läheiset odottavat jotain pyhästä akateemisen maailman

kolminaisuu­desta. Mmm. Löysin taas sisäisen kapinalliseni. Minusta tulee jotain ihan muuta. Ensihoitaja. Äiti sanoi että päädyn Kupittaan mielisairaalaan, koska työ on niin raadollista, ettei pää kestä.

Valmistuin 2012 ja pidän työstäni todella paljon. Ja mitä päähän tulee niin onhan se kestänyt.

Häähää!

Luonnollinen ja muotinmukainen suunta ylempää korkea­ koulututkintoa ajatellen olisi ollut hoitotiede. Sitä tietä kulkemaan lähti monta hyvää työkaveriani, mutta minä halusin jotain erilaista, eikä oma sydän pahemmin sykähtänyt hoitotieteen suuntaan. Joten…

Huhtikuu 2016. Pääsykoekirjat. Kolmessa päivässä luin kaik­ ki kolme kirjaa läpi ensimmäisen kerran. HYI! Hankin maastopyörän. Kului 10 päivää. Kaaduin pyörällä kallionkoloon. Oikea olkapää säpäleiksi. 8 viikkoa sairaslomaa. Pääsykoekirjat auki uudelleen. JES! Tässä kapinassa oli jotain erilaista kuin aiemmin.

Halu osoittaa epäilyt vääriksi oli edelleen olemassa, ainut epäilijä tällä kertaa olin kuitenkin minä itse. Ja kuinka ollakaan, Häähää!

Elokuu 2016. Ensimmäinen koulupäivä. Paljon jengiä. Vain muutaman muun aloittavan opiskelijan kasvoissa ryppyjä.

Yksi heistä oli diplomi-insinööri ja yksi kauppatieteen maisteri. ”Istutaan me vanhat pierut yhdessä” sanoi toinen. Näinpä.

Puhuttiin jo ensimmäisellä tauolla siitä, mitenköhän opinnot saisi järjestymään työn kanssa jotenkin sopuisasti. Entä kuinka nopeasti pitäisi noppia saada kasaan ennen kuin työnantajan myöntämä opintovapaa loppuu.

Yhteistuumin todettiin, että tavoitteet on korkealla ja varmaan ei ole kellään hiuksia päässä enää joulukuussa ja savu tulee nousemaan korvista niin, että joulukinkku paistuu vaan istumalla sen viereen. Kerroin muutamalle kaverille ja tutorilleni aikeistani suorittaa sekä fuksivuodelle kaavaillut opinnot, että kakkosvuoden syksyyn suunnitellut kurssit samaan aikaan. ”Onnea vaan”, ”et pysty”, ”pääsi hajoaa”, ”et millään voi ehtiä”, ”sulla ei tule olemaan mitään elämää”. Tällä kertaa kapinallinen ei ollut ehtinyt piiloutua kovin syvälle.

Kapina 5 oli syttynyt.

Joulukuu 2016. Häähää!

Mikäpä tämän pitkän sepustuksen idea oli? Haluan sanoa, että tee niin kuin haluat, pystyt kyllä. Aja itsesi uuden äärelle ja kummastu. Haasta itsesi.

Tee täyskäännös. Ota opiksi.

Hyväksy muut. Auta ja kan-

LexPress

TYY:n hallituksen jäsen Laura-Maria Poikela

nusta. Ole rohkea ja kokeile. Kyseenalaista. Onnistu. Riemuitse. Ota riski. Ole väärässä ja myönnä se. Kiitä.

Rentoudu. Älä luo stressiä itse. Pidä tauko. Juo kaakaota puiston penkillä kun ”pitäisi” olla luennolla. Ja jos väsyttää, nuku!

Näytä niille. Näytä itsellesi. KAPINOI! LM

39

OPINTO PALSTA Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita

Edunvalvonta ei ole yksilölaji Uuden opintosedän taival on lähtenyt käyntiin suuria saappaita täyttäessä, vaikka välistä tuntuukin, että edeltäjät ovat unohtaneet vähintäänkin villasukkansa saappaisiin, siinä määrin on taustatukea ollut tarjolla. Vaikka vuosi onkin vasta aluillaan, on keskustelu koulutuspoliittisella sektorilla jatkunut aktiivisena ja tähän kelkkaan on ollut melko kivuton hypätä mukaan.

Mistäs kaikesta viime aikoina onkaan sitten keskustelua käyty?

Valtakunnallisesti oikeustieteellisellä alalla puhuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite hyödyntää ylioppilastutkintoa paremmin korkeakouluvalinnoissa. ”Valmiina valintoihin”- työryhmän mietinnöissä on puhuttu jopa koko valin­ taprosessin toteuttamisesta kokonaisuudessa ylioppilastutkinnon avulla. Tähän skenaarioon kuuluu myös valmistautumista vaativan pääsykokeen poistaminen valintaprosessista.

40

Joillain, lähinnä luonnontieteellisillä aloilla käytäntö on jo olemassa ja suoraan hyvällä ylioppilastodistuksella onkin mahdollista saada korkeakoulupaikka. Käytäntö on helppo hyväksyä tilanteessa, jossa samoja oppiaineita opiskellaan jo merkittävällä laajuudella lukiossa.

Hankala on kuitenkin löytää menettelystä yhteneväisyyksiä niin, että sama valintamenettely toimisi myös oikeustieteellisellä alalla. Ongelmallisinta tässä tapauksessa lienee hakijoiden soveltuvuuden ja motivaation mittaaminen: yhden yhteiskuntaopin lakitiedon kurssin perusteella ei voida tehdä ihmisen loppuelämän kannalta merkittävää päätöstä, opiskelupaikan myöntämistä.

Oikeustieteelliset järjestöt ovat asettuneet melko hanakasti ministeriön työryhmän mie­ tintöä vastaan, koska oikeustieteelliseen pyrkimisessä valmistautumista vaativan kokeen säilyttäminen on pe-

LexPress

rusteltua juurikin hakijoiden soveltuvuuden sekä motivaation mittaamisen vuoksi.

Kohti oikeustieteellisen alan yhteisvalintaa askeleita on jo otettu yhteisten valintakokeiden muodossa. Nyt keväällä Turun ja Joensuun lisäksi samalla kokeella voi hakea myös Rovaniemelle ja vuotta myöhemmin joukkoon tulee myös Helsinki.

Toivottavasti oikeustieteellisten ainejärjestöjen sekä opiskelijavaikuttamisen välityksellä kuitenkin saadaan oikkariääni kantautumaan ministeriöön ja sitä myötä vaikutettua myöhempiin valintaprosessin kehittymissuuntiin. Tämä olisi tärkeää yliopistojen autonomian vuoksi, vaikka tärkein syy käsillä oleviin toimenpiteisiin ovatkin säästösyyt.

Toinen valtakunnallisesti näkyvä teema on viime aikoina ollut palkaton työ. Palkattomien harjoittelujaksojen teettäminen opiskelijoilla on ilmiö, joka alallamme on ollut jo pitkään.

Työnantajilla on ollut tapana ilmaista paikkaan valitun olevan yrityksessä harjoittelijan, ei työntekijän asemassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelijan tulisi olla jatkuvan valvonnan alaisena, mikä harvoin on toteutunut.

L akimiesliiton ja ainejärjestöjen ansiokas työ on muuttanut tilannetta parempaan suuntaan ja palkattomia työjaksoja onkin tarjolla enää varsin vähän. Myös työnantaja­ puoli on herännyt tilanteeseen, sillä onhan opiskelijajärjestöjen sekä liiton silmätikuksi joutuminen väistämättä huono asia myös yrityksen maineelle.

Vaikka houkutus oman alan työpaikkaa ja CV-merkintää kohtaan onkin suuri, on tässä asiassa toisaalta myös opiskelijoilla vastuu. On luonnol­lisesti hankala sanoa palkattomalle jaksolle ei, kun paine työllistymisessä on kova. Toivottavasti kuitenkin ihmiset arvostaisivat omaa työpanostaan sen verran, että vastaisivat palkattoman työn tarjoajille kieltävästi.

Niin kauan kuin palkatonta työtä otetaan vastaan, työnantajat jatkavat sen tarjoamista. Edes hieman taloutta ymmärtävänä on helppo ymmärtää myös työnantajapuolen näkemys: miksi maksaa, jos joku tekee ilmaiseksi?

Joku varmasti miettii, miten otsikko liittyy sisältöön. Hiukan jo käsittelemiäni teemojakin sivuten tahtoisin tärkeänä huomiona nostaa esiin opiskelijavaikuttamisen ja vaikuttamisen taustoja. Oikeustieteen opiskelijat ovat siitä etuoikeutetussa asemassa, että suurimmalla osalla opintojen myötä ajattelu kehittyy varsin kriittiseen suuntaan. Omista oikeuksista ollaan tietoisia ja puhutuista aiheista on miltei jokaisella jokin mielipide.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että mielipiteet ja ajatukset jäävät liian usein kaveriporukoiden keskusteluihin tai vaikkapa mölinäksi Jodel-palvelun palstoille. Opiskelijavaikuttajat opiskelijoiden äänitorvina ovat ajamassa meidän kaikkien asiaa, mutta vielä toistaiseksi ajatus­ ten lukeminen on mahdotonta.

Kun ajatukset ja toiveet saavat kasvot jonkun sanoessa ne ääneen, on taustalla kuitenkin palaute, jota henkilö vie eteenpäin omassa työssään.

Kun on kyse palkattomasta työstä, kurssien toteuttamisesta tai vaikkapa siitä, millaiseksi opiskelijat kokevat opiskelijavalinnan, tarvitaan palautetta.

Ajatuksia, joita voidaan hyödyntää muutoksen ajamisessa.

LexPress

Usein ryhmätöitä purkaessa joukon äänekkäin valikoituu ryhmätyön esittäjäksi, vaikka kaikilla joukosta olisi iso panos itse tuotoksen parissa.

Tällaista on myös edunvalvonta, tiimityötä, vaikka puhe usein henkilöityykin äänekkäimpiin vaikuttajiin.

Toivottavasti opiskelijoiden kynnys vastata kyselyihin ja osallistua palautetilaisuuksiin madaltuisi, koska nykypäivänä palautteen antami­ nen on tehty melko helpoksi. Hiljaa olemalla asiat harvoin muuttuvat ja myönnettäköön, että sellaisessa ympäristössä, minkä kehittämisessä on ollut itse mukana, oleminen ja työskentely on mielekkäämpää.

Jarno Piltonen Hallituksen opintovastaava

41

Kelataan aikaa taakse päin...

Teksti: Virpi Lehtinen Kuvat: LexPress

Vaikka Lexin pikkujoulut tuntuvat olevan vain outo kutina menneisyydestä, on edelleen sallittua napata mukillinen höyryävää glögiä ja syventyä Börssin tanssilattialle. Tänä vuonna meidät – ja itsensä - joululomalle oikeutetusti päästi Anssi Kela.

Loh­duton on tietysti fakta siitä, että edessä häämöttää se kink­ kisempi ajanjakso: kevätlukukausi. Juridiselle tarkkuudelle harjaantuneilla silmillä voi kuitenkin Anssin pohdiskeluista napata itselleen vinkkejä tähän pulmaan.

Suurimmalta osalta meistä lexiläisistä löytyy varmaankin Anssi Kelan Nummela -albumi (jos ei löydy niin sietää hävetä). Tuolloin me olimme vielä kovinkin nuoria ja sinulla oli blondi tukka. Koetko, että soundisi on noista ajoista tummentunut hiuksiesi myötä?

Anssi Kela: Erilaisia frisyyreitä on tosiaan ollut: olen ollut vaalea, tumma, pystytukkainen, otsatukkainen, pitkätukkainen ja yhdessä välissä jopa käkkäräpää.

Ehkä nämä hiustyylin muutoksen ovat heijastuneet myös tekemääni musiikkiin. Silläkin rintamalla on tullut kokeiltua monenlaista: folkkia, poppia, funkkia, rokkia, räppiä, aor:ää... Laulunkirjoittamiseen innostava instrumentti on voinut olla akustinen kitara, piano, sähkökitara, syntikka tai basso. Välillä olen kuulostanut

niin Neil Youngin Crazy Horselta (Suuria kuvioita) kuin Carpentersilta (Älä mene pois) ja Duran Duranilta (Mihin tahansa paitsi Helsinkiin). Minusta artistille on tärkeää olla liikkeellä johonkin suuntaan. Välillä kannattaa ottaa askel taaksekin päin, kunhan ei vain jysähdä paikalleen. Ojaanajaminenkin voi toisinaan olla tärkeää.

Mikäli muistanet niin sait keikkasi aikana eturivissä seisoneelta nimeltämainitsemattomalta herrasmieheltä rakkaudentunnustuksen.

Saat­k o esiintymiseesi lisävirtaa tällaisesta fanittamisesta vai meneekö yli-innokas huutelu yleensä hyvän maun rajojen ulkopuolelle?

Ei rakkaudentunnustuksissa ole koskaan mitään vikaa, eikä sellaisia voi saada liikaa. Yleisesti ottaen saan paljon energiaa yleisöltä. Yleisö on nimenomaan se tekijä, joka erottaa tavallisen keikan todella erityisestä. Jos kansa ei lähde mukaan, niin keikka tuntuu lättänältä, vaikka se musiikillisesti olisikin erinomainen — jotain oleellista jää silloin puuttumaan. Paras tapa saada kuulijat mukaansa, on olla innoissaan siitä mitä tekee. Innolla on taipumus tarttua.

Lex ry piti jäsenilleen ennen esiintymistäsi arvuut-

LexPress

telun, jossa annettiin vihjeitä tulevasta esiintyjästä. Yhdessä vihjeessä oli kasvokuva Elviksestä ja kerrottiin näihin henkilöihin liittyvän yhdennäköisyyttä. Miten suhtaudut tähän vertaukseen?

Hmm... Mikähän se minun ja Elviksen yhdennäköisyys mahtaa olla? Ehkä meillä on samanlaiset polvet? Kun vilkaisen peiliin, niin en minä siellä Elvistä näe. Eniten kuulen nykyisin olevani Jeesuksen näköinen. Luultavasti tulen parin vuosikymmenen jälkeen olemaan Gandalf Harmaa.

Sait myös etukäteen listan opiskelijoiden toivomista bii­ seistä. Pystyitkö muodostamaan kuvaa tulevasta kohde­ yleisöstäsi tämän perusteella vai ajatteletko yleensäkään etukäteen kelle kappaleesi esität?

Lista oli melko perinteinen, sii­ nä ei ollut suuria yllätyksiä, joten pelkästään sen perusteella olisi ollut vaikea määrittää kohdeyleisöä.

Tai tarkemmin ajatellen ehkä Petri Ruususen ja Miten sydämet toimii -kappaleiden mukanaolo kieli siitä, että yleisön ikärakenne oli hiukan nuorempi. Minusta on hauskaa, että minulla on kuulijoita todella laajalla ikähaitarilla: vauvasta vaariin ei ole liioittelua.

Tällä hetkellä selkeä kuulijapiikki on vähän yli parikymppisissä, 43

jotka ovat kuunnelleet Nummelaa lapsuudessaan ja ovat vasta nyt sen ikäisiä, että pääsevät keikoille fiilistelemään vanhoja Nummelabiisejä. Tämä on ehdottomasti hieno ilmiö, se on ilahduttanut minua. Mutta sinänsä on samantekevää, millainen yleisö on vastassa: salissa voi olla pelkästään kaksikymppisiä tai sitten kuusikymppisten kokoontumisajot.

Se ei vaikuta siihen, että lavalle mennään aina täysillä.

Vedät useita keikkoja vuodessa, joten motivaation on oltava kohdillaan. Miten neuvoisit meitä opiskelijoita saavuttamaan saman innostuksen arjen ahertamisen keskellä?

Ei kai intoa voi sytyttää väkisin? Sitä joko on jostain innoissaan, tai sitten ei ole. Minulla on onni saada tehdä työkseni jotain sellaista, josta olen valtavan in44

noissani. Ei tietenkään ole mahdollista, että kaikki maailman ammatit sytyttäisivät tekijänsä samalla tavoin kuin musiikki ja sen esittäminen sytyttää minut, mutta kyllähän sitä jonkinlaisen kipinän pitäisi hehkua sille, minkä tekemiseen uhraa suuren osan elämästään. Jos tuollaista kipinää ei ole, niin silloin kannattaa miettiä jotain ihan muuta. On mentävä sitä kohti, mihin tuntee paloa.

Oikeustieteen opiskelijana ei voi olla huomaamatta, että muutamissa biiseissäsi esiintyy erinäistä rikollista toimintaa. Jos tehdään hypoteettinen olettama, että suorittaisit esimerkiksi rikosoikeuden kurssin niin voisitko kuvitella kirjoittavasi kappaleita uudesta näkökulmasta?

Voisin kuvitella, että rikosoikeuden kurssilta saattaisi

LexPress

hyvinkin saada informaatiota ja detaljeja, joita voisi käyttää biiseissä. Mutta kuulostaa kyllä hiukan liian työläältä metodilta saada materiaalia tekstinkirjoittamiseen. Jos tarvitsen tietoa jostain, niin käytän mieluummin asiantuntijoita. Esim. Rakkaus on murhaa -kappaletta kirjoittaessani piti saada tietää, millaisia puita Bulevardin varrella kasvaa (tuolloin oli talvi, en pystynyt päättelemään puiden lajia pelkistä rungoista). Soitin Helsingin kaupungin puutarhaosastolle, jossa tiedettiin kertoa, että Bulevardilla kasvaa vaahteroita. Ne päätyivät biisiin. Levoton tyttö -kappaleeseen puolestaan naarasin tietoa googlettamalla. Joten en lämpene sille ajatukselle, että palaisin koulunpenkille. Siinä on nimittäin sellainen jakkara, jota ei ole ollut lainkaan ikävä!

Spexin tuottajan tervehdys Teksti ja kuvat: Nea Peltoniemi

Vuoteni tuottajana on ollut täynnä hulvatonta tekemistä, uusia tuttavuuksia ja toki myös niitä vähän stressikkäämpiäkin hetkiä. Eniten pinnalle nousee muistoissa oman ihanan vastaavien tiimini tuki sekä tietysti korvaamaton aputuottajani Noora.

enemmän spexin maailmaan.

Bändiin en sentään vielä ole änkenyt! Minulle on myös entistä enemmän avautuneet Turun ihmeellisen interspeksuaalima-

ailman ovet ja pakko sanoa että tammikuun interspeksuaalisitsit Saristobaarissa oli opiskelijaelämäni siisteimmät. Muutenkin on ollut hienoa päästä

Taipaleeni tuottajana alkoi viime vuoden näytösviikolta, jolloin edeltäjäni Laura totesi että tästä mimmistähän leivotaan ensi vuoden tuottaja. Siitä se ajatus sitten lähti ja ennen pitkää oltiinkin jo karonkassa, missä valta virallisesti vaihtui.

Siitä lähtien elämäni on ollut täynnä puheluita ja sopimuksia tuntemattomien kanssa, kokouksia sekä suunnittelutyötä.

Parin vuoden takaista tuottajaa Anua lainaten: “hullusti hommaa, mutta päivääkään en vaihtaisi”. Nyt tätä kirjoittaessa on vielä viimeinen puristus ja samalla oma lemppari aikani spexistä edessä, nimittäin läpimenot ja näytökset!

Omasta vuodestani erityisen spex-rikkaan on tehnyt se, että olen yrittänyt päästä myös vähän käsikirjoituksen, lavastuksen, näyttelemisen ja milloin minkäkin kautta entistä

46

Aputuottaja Noora ja tuottaja Nea

LexPress

Kuvassa vasemmalta: Sannimari, Kiira, Laura, Hanna, Mikko ja Nea

tutus­tumaan tiedekuntarajojen yli Turun speksintekijöihin.

Lexin kuudennesta spexistä tekee erityisen se, että meillä on tänä vuonna ollut todella paljon spexifukseja mukana, mm. ihana ja rohkea Kiira hyppäsi ohjaajan suurehkoihin saappaisiin about samalla hetkellä kun astui tiedekuntaan. Meillä ei ole ollut fuksia ohjaamassa näytelmää sitten ihka ensimmäisen spektaakkelimme, ja pakko nostaa hattua Kiiralle, joka on hoitanut hommansa erinomaisesti!

Muutenkin elämme spexissä suurta murroksen aikaa, sillä Lex Spexin isä Jesse siirtyy valmistumisen myötä katsomon puolelle ja myös porukkamme liima ja spex-hengetär Hanna uhkaa valmistua tämän vuoden jälkeen. Iso kiitos koko produktiomme perustajille! Onneksi he voivat valmistua hyvillä mielin tietäen, että heidän perinnölleen löytyy innokkaita jatkajia.

tyylisen ja luomaan edellisten vuosien tapaan runsaasti mehukkaita hahmoja teidän iloksenne. Itse olen tajuttoman ylpeä tiimistämme ja tiedän että koko Spex-perheemme odottaa jo innolla lavalle pääsemistä.

Toivomme että kaikki viihtyvät katsomossa yhtä hyvin kuin me lavalla ja kulisseissa. Nähdään siis teatterilla!

Tänä vuonna olemme pyrkineet tekemään näytelmästämme entistä enemmän musikaalin

Nea Peltoniemi Tuottaja Lex Spex 2017

LexPress

47

Ohjaajan terveiset – Fuksin tie Spexiin Teksti ja kuva: Kiira Laine

Tervehdys Spexin ihmeellisestä maailmasta! Olen Kiira, vuoden 2017 Spexin ohjaaja.

Ajauduin Spexin huumaan jo fuksiviikolla, kun juttelin tämän vuoden tuottajan, Nean, sekä ”spexin äitinä” tunnetun, Hannan, kanssa.

Kerroin heille kiinnostuksestani Lexin opiskelijateatteria kohtaan, osittain koska minulla on aiempaa teatterikokemusta näyttelemisen osalta. Lavalla olosta on kuitenkin jo sen verran aikaa, että minulle on kehittynyt lievä kammo yleisön edessä esiintymistä kohtaan.

En ollut oikeastaan innostunut itse näyttelemisestä, vaan toivoin minulle löytyvän jotain muuta hommaa näyttämön ulkopuolelta. Minulle ehdotettiin oitis ohjaajan paikkaa, joka oli sopivasti vapaana. Pesti kiinnosti minua, vaikka epäilinkin sen olevan liian kova pala purtavaksi, minulla kun ei ole minkäänlaista kokemusta ohjaamisesta. Lisäksi olen vasta fuksi, enkä ole ollut Lex

Spexissä aiemmin mukana.

Aikani mietittyä hain kuitenkin ohjaajan paikkaa, sillä halusin todella tutustua täysin uuteen porukkaan, Spex-perheeseen.

Spex on todellakin perhe, jossa eri-ikäiset ja eri vuosikurssilla olevat sulautuvat yhdeksi tiimiksi, jossa jokaisen antama panos on tärkeä.

Spexaamiseni lähti syksyllä liikkeelle improvisaatioharjoituksissa, kaikille lexiläisille tutulla Kirkkotiellä. Improissa on joka viikko vaihtuva teema, ja siellä leikitään, pelataan ja tehdään täysin improvisoituja, lyhyitä kohtauksia.

Vuoden vaihteessa improt ovat vaihtuneet tämän vuoden näytelmän treenaamiseen ja oma roolini ohjaajana on korostunut. Fuksivuoteni kuluessa minulle on tullut tutuksi täysin uusi tuttavuus, spexiin kuuluva erikoisuus, omstart.

Huutamalla ”omstart!” yleisö voi ottaa osaa näytelmään ja nähdä haluamansa kohtauksen uudestaan, näyttelijöiden

LexPress

improvisoimalla tavalla. Lisäksi perään voi huutaa lisäohjeita, kuten ”omstart, kerro vitsi” tai ”omstart, ruotsiksi”, ja näyttelijät toteuttavat pyynnön parhaansa mukaan.

Huudahdus saa käsikirjoitetun näytelmän elämään täysin uudella tavalla, ja sen myötä jokaiset näytelmäharjoitukset ovat olleet hieman erilaiset. Odotan innolla näytöksissä nähtäviä improvisoituja kohtauksia, joiden ansiosta jokainen näytös tulee olemaan täysin uniikki.

Improt ja treenit ovat uskomattomia piristysruiskeita arkeen. Vaikka olisi ollut kuinka huono päivä tahansa, eikä jaksaisi millään vääntäytyä Kirkkotielle treenaamaan, joka kerta lähtiessä on paljon parempi ja energisempi fiilis. Opiskelun ja tenttien aiheuttama stressi unohtuu kummasti parin tunnin ajaksi.

Spexaajat ovat leikkisää

49

Kuvassa ylhäältä alas : Tuomas, Kiira, Anton, Tommi, Aleksi, Nea, Krista, Anu, Aleksi, Hanna ja Emilia

ja avointa porukkaa, joiden kanssa saa todella nauraa. Heittäytymiskyky on kaikilla ilmiömäistä, minkä ansioista improvisoiduista kohtauksista on tullut mitä mielikuvituksellisimpia ja hulvattomampia.

On ollut ilo seurata muiden kehitystä pitkin kevättä, ja kuinka käsikirjoitustiimin luoma käsikirjoitus on muovaantunut näyttelijöiden, tanssijoiden ja bändin yhteistyön tuloksena todelliseksi spektaakkeliksi.

Jos ajanvietto letkeässä

50

seurassa kuulostaa houkuttelevalta, suosittelen lämpimästi lähtemään mukaan Spexiin!

Aiempaa teatterikokemusta ei todellakaan tarvitse olla, vaan tärkeintä on reipas asenne ja avoin mieli. Ties vaikka päätyisi päärooliin tai vastuuhenkilön pestiin.

Meillä spexaajilla on ollut hulvattoman hauskaa näytelmää luodessamme, joten toivottavasti yhteishenkemme välittyy yleisöön asti.

Toivon kaikkien todella nauttivat tämän vuoden spektaak-

LexPress

kelista, ja saavan nauraa sekä käsikirjoitukseen kuuluville, että täysin improvisoiduille kohtauksille!

Kiira Laine Ohjaaja Lex Spex 2017