OPISKELUTEKNIIKAT TESTISSÄ

TEKSTI | ADA JOKELA, INNA KUJALA & FANNI RAPALA KUVITUS | WWW.FREEPIK.COM

Lexiläiset kokeilivat, minkälaisia apuja pänttäämiseen on olemassa ja miten ne toimivat käytännössä. Ota vinkit talteen!

TESTAAJA: INNA TEKNIIKKA: POMODORO-TEKNIIKKA JA STUDY WITH ME -VIDEOT ARVOSANA: 4/5

Promodoro-tekniikan perusajatus on 25 minuuttia työskentelyä ja 5 minuuttia taukoa. Promodoro tarkoittaa suomeksi tomaattia, ja yksi tomaatti on puolen tunnin jakso, johon siis sisältyy opiskelu ja tauon pitäminen. 4-5 tomaatin jälkeen pidetään pidempi tauko.

Promodoro-tekniikka on ollut minulle toimiva tekniikka, sillä keskittyminen on välillä hankalaa ja kynnys aloittaa esimerkiksi tenttiin lukeminen korkea. Usein promodoroja tehdessäni en vielä 25 minuutin jälkeen haluakaan pitää taukoa, vaan torkutan puhelimen ajastinta vielä muutaman kerran! Pidän promodoroissa eniten joustavuudesta ja ison työmäärän jakamista pienempiin matalan kynnyksen hommiin.

Study with me -videot perustuvat yleisesti ottaen promodoro-tekniikkaan. Niissä joku opiskelee ja toiset katsovat ja opiskelevat hänen kanssaan. Tauotus ja työjaksot tulevat videolta, mikä helpottaa opiskelua. Lisäksi tällaiset videot voivat motivoida ja inspiroida opiskelijoita ja tuoda vertaistuen tuntua. Itselleni ne eivät ehkä ole sopineet, sillä opiskellessani käytän paljon tietokonettani ja videot unohtuvat jonnekin välilehtien vyyhtiin. Sen sijaan kuuntelen paljon musiikkia työskennellessäni, esimerkiksi Lo-fi biittejä ja klassista.

TESTAAJA: ADA TEKNIIKKA: PLANTIE-SOVELLUS ARVOSANA: 3,5/5

Plantie perustuu Pomodoro -tekniikalle, joskin alkuperäisen 25min työskentelyä, 5min taukoa -ajatuksen sijasta sovelluksen käyttäjän on mahdollista valita itse, kuinka pitkissä pätkissä hän työskentelee. Jokainen työskentelyjakso kerryttää käyttäjälle kolikoita, joilla voi ostaa erilaisia kasveja aloitusnäkymälle.

Työskentelyjaksojen aikana ajanlaskenta katkeaa, jos sovelluksesta poistuu muualle. Tämä on toimivaa ja edistää osaltaan sitä, ettei opiskellessa koko ajan vilkuile puhelinta.

Plantiessa on mahdollista nähdä myös tilastoja siitä, kuinka paljon on eri päivien aikana opiskellut, montako työskentelyjaksoa on päivässä toteuttanut ja niin edelleen. Tämä konkretisoi hyvin sitä, paljonko opiskeluun on oikeasti käyttänyt aikaa.

Olen aikaisemminkin soveltanut opiskeluissani Pomodoro -tekniikkaa ja Plantie olikin siitä toimiva, että siinä sai valmiiksi säädettyä sopivat ajat sekä työskentelypätkille että tauoille. Erityisesti pidin siitä, kuinka pystyin sovelluksen kautta näkemään, kauanko olin oikeasti saanut päivän aikana opiskelluksi; tämä olikin mielestäni sovelluksen paras puoli. Työskentelyjaksoista kertyvien kolikoiden keräämisen koin hauskaksi, mutten kuitenkaan kovinkaan motivoivaksi tekijäksi. Huomasin myös, että normaali tapani pitää puhelinta äänettömällä ei sovellusta käytettäessä oikein toiminut, sillä tällöin en kuullut opiskeluajan loppumisesta ilmoittanutta merkkiääntä. Jos siis haluaa, että kyseistä merkkiääntä lukuun ottamatta muut ilmoitukset eivät häiritse opiskelemista, kannattaa puhelin laittaa sovellusta käytettäessä lentokonetilaan ja pitää äänet päällä. Kaiken kaikkiaan koin sovelluksen käteväksi apuvälineeksi opiskeluun, mutta puhelimen oma ajastin toimii myös vallan mainiosti Pomodoro -tekniikan hyödyntämiseen.

TESTAAJA: FANNI TEKNIIKKA: CORNELL-TEKNIIKKA LUENTOMUISTIINPANOIHIN ARVOSANA: 5/5

Cornell-tekniikka toimii erityisesti luentomuistiinpanojen tekemiseen. Tekniikassa piirretään ensin muistiinpanovihkon sivulle reunat, eli jätetään sivun vasempaan reunaan n.5 riviä tilaa ja alareunaan n.10 riviä tilaa. Luennolla kirjataan muistiinpanot jäljelle jääneeseen tilaan.

Mahdollisimman pian luennon jälkeen kerätään avainsanat vasempaan reunaan jätettyyn palkkiin. Avainsanoja voi käyttää myöhemmin kerratessa peittämällä varsinaiset muistiinpanot ja yrittämällä muistaa asiat avainsanojen avulla. Itse teen tämän yleensä saman päivän iltana juuri ennen tiivistelmän kirjoittamista.

Samana iltana tai seuraavana aamuna kirjoitetaan alareunaan jätettyyn tilaan tiivistelmä luennolla käydyistä tärkeimmistä asioista. Tiivistelmän tarkoituksena on, että myös sitä hyödyntäen voi jatkossa kerrata.

Cornell on todella toimiva tekniikka, sillä opiskellessa tulee kerrattua paremmin verrattuna normaaleihin muistiinpanoihin. Tällä tekniikalla kertaan asiat 2-3 kertaa, mikä parantaa muistijälkeä.

Piirsin avainsanojen yhteyteen muistia tukevia piirroksia, esimerkiksi “ylikansallisuus”-käsitteen kohdalle Suomen lipun, jonka päällä on ruksi. Piirrosten ei tarvitse olla hienoja, mutta ne auttavat muistamaan asiat paremmin, kun on käsitellyt oppimaansa useammalla tavalla.

Pyrin kirjoittamaan tiivistelmät samana päivänä viimeisenä tehtävänäni. Ennen niiden kirjoittamista muistelin oppimaani avainsanojen avulla. Tiivistelmien kohdalla kannattaa huomioida, ettei niihin ole tarkoitus kirjoittaa kaikkea oppimaansa, vaan ainoastaan tärkeimmät ja yleisimmät pointit. Seuraavana aamuna pyrin lukemaan tiivistelmät läpi ennen varsinaisen opiskelun aloittamista. Näin tulee kerrattua oppimaansa monta kertaa, ja tenttiin kerratessa asiat muistuvat mieleen paljon helpommin. Toki tämä tekniikka vaatii hieman työtä myös etukäteen, kun täytyy piirtää kaaviot, mutta se on mielestäni sen arvoista.

Oikeustieteen opiskelija Siiri Rajapuron vinkit tiedonhakuun:

DIGITIETOA ON KÄTEVÄ KÄYTTÄÄ

Verkkotentissä, etäopiskelussa ja harjoitustyön tekemisessä saatat tarvita monia eri lähteitä: esitöitä, säädöstekstejä ja kirjoja. Painettujen kirjojen metsästäminen kuluttaa hermoja, ja lisäksi printtikirjaa käyttävä joutuu kovan paikan eteen, kun aikapaineen alla pitää plärätä tieto kirjoista. Kun käytät Fokusta, Verkkokirjahyllyä ja Suomen Lakia, voit pitää tiedon auki ruudullasi useassa ikkunassa – ja lisäksi hyödyntää hakutoiminnallisuutta.

LÖYDÄ OLENNAINEN

Verkkokirjahyllyn kirjojen ja Fokuksen hakuteosten lukunäkymässä voit halutessasi säilyttää sisällysluettelon tekstin rinnalla, jolloin teoksen sisältö hahmottuu hyvin ja pysyt kärryillä siitä, missä kohdassa liikut. Fokus-teoksissa on tekstin sisäisiä linkkejä, jotka näyttävät sinulle tekstisisältöön liittyvän lainkohdan Suomen Laki -palvelusta – ja vastaavasti toisin päin.

AIKAKONE VIE HISTORIATIETOON

Jos haluat selvittää aiemmin voimassa olleen lainsäädännön tilan, Suomen Laki -palvelun ainutlaatuisen Aikakoneen avulla näet säädökset sellaisina kuin ne olivat jonain valitsemanasi ajanhetkenä.

Me autamme sinua menestymään opinnoissasi ja urallasi.

SUOMEN LAKI -HAKUPALVELU: aina ajantasainen lainsäädäntö, ainutlaatuinen Aikakone, oikeuskäytäntö ja esityöt

FOKUS: päivittyvät hakuteokset eri oikeudenaloilta

VERKKOKIRJAHYLLY: tenttikirjasi diginä Palvelut ovat rajoituksetta käytettävissäsi yliopiston verkossa. Kysy lisää opiskelijakirjastostasi!

SUOMEN LAKI -kirjat ja kaikki muu Alma Talentin kirjallisuus 40 % alennuksella osoitteessa shop.almatalent.fi koodilla LEXET202.

MAINOS

jUrISTI vAI LAKImIES?

TEKSTI | AVA LAINEMA

Tasa-arvon nimissä on alettu kiinnittää huomiota myös ammattinimikkeistön sukupuolineutraaliuteen. Oikeuden alalla lakimies-nimikettä käytetään monessa yhteydessä, vaikka juristi on sisällöltään vastaava termi kuvaamaan samaa ammattia.

Asiaa voi tarkastella hallintolain vaatiman asiallisuuden, selkeyden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta, kuten ilmenee esimerkiksi Kotimaisten kielten keskusten (Kotus) Kielikello-lehden artikkelista (Ulla Tiililä: Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa, Kielikello 3/20). Artikkelin mukaan ei ole asiallista, että muut kuin miehet tulevat kutsutuiksi ammattiympäristössä miehiksi. Lisäksi huomautetaan, että sukupuolella ei työelämässä muutenkaan tulisi olla merkitystä.

Aihe on puhuttanut myös oikeudellisen alan järjestöissä. Syyskuussa Nuoret Lakimiehet ry ilmoitti toimivansa jatkossa nimellä Nuoret Juristit ry. ”Päätimme sitten syksyllä 2018 teettää jäsenistöllemme kyselyn, jossa kysyimme jäsentemme kantaa mahdolliseen nimenmuutokseen. Kyselyn perusteella oli selvää, että jäsenistömme kannatti neutraaliin ammattinimikkeeseen siirtymistä ja niin meistä tuli Nuoret Juristit ry (Unga Jurister rf)”, kertoo Beata-Maria Pippingsköld Nuorten Juristien hallituksesta. Hänen mukaansa uusi nimi on otettu positiivisesti vastaan ja uudesta nimestä on saatu paljon hyvää palautetta. ”Olemme saaneet erityisesti kiitosta siitä, että yhdistys toimi rohkeasti ja näyttää nimenmuutoksella hyvää esimerkkiä”, Pippingsköld kuvailee.

Myös Lakimiesliiton opiskelijakoordinaattorien nimikkeet muutettiin elokuussa sukupuolineutraaliin muotoon. ”Entinen nimike opiskelija-asiamies tuntui erityisesti opiskelijatyön kontekstissa vanhanaikaiselta, ja jätti työnsisällön auki. Ja kyllä, nimike oli myös sukupuolittunut. Koordinaattori on sekin yleinen, mutta kertoo työn sisällöistä edes hieman enemmän kuin asiamies”, liiton opiskelijakoordinaattori Noona Hanni kertoo

Hannin mukaan Lakimiesliiton nimestä käydään myös säännöllistä keskustelua. ”Nimi jakaa jäsenkunnan näkemyksiä. Osa kokee lakimies-nimikkeen sukupuolittuneena, osa vakiintuneena ja neutraalina”, Hanni summaa. Lakimiesliitossa asia on jätetty liitossa ylintä päätösvaltaa käyttävän valtuuskunnan käsiin.

KUVA | FREEPIK.COM

Hanni arvioi, että nimiasia nousee seuraavien vaalien alla vuonna 2021 esille, ja uusi valtuuskunta voi halutessaan tehdä myös siihen liittyviä linjauksia.

Kotuksen Tiililän mukaan muut kuin miehet joutuvat väärin nimetyiksi mies-loppuisilla ammattinimikkeillä. Mies ei ole hänen mukaansa muuttunut tarkoittamaan yleisemmin ihmistä. ”Esimerkiksi lakimies-sanan merkitys ei muutu sillä perusteella, että juristeista vaikkapa yli puolet olisi muita kuin miehiä. Näin siksi, että viitekehys ei rajoitu yhteen ammattiryhmään vaan sen muodostavat kaikki ammatit ja laajemminkin koko yhteiskunta”, Tiililä huomauttaa.

Onko lakimies-nimikkeen käyttämiselle nykyajassa muita perusteita, kuin että se on vakiintunut osaksi kielenkäyttöä? Toivottavaa on, että keskustelu nimikkeistä jatkuu yhdenvertaisuuden, selkeyden ja ymmärrettävyyden turvaamiseksi. Juristi-nimikkeen käyttämiselle ole mitään esteitä lakimiehen korvaajana, ja juristi on nimikkeenä valmiiksi vakiintunut ja neutraali.

Olemme työntekijöidemme näköinen asianajotoimisto, jossa maamme johtavat asianajajat, lahjakkaat tulevaisuuden lupaukset ja asianajotoimintaa tukevat muut asiantuntijat työskentelevät mutkattomasti yhdessä. Kasvava asianajokonserni tarjoaa monipuolisia haasteita mielenkiintoisten asiakkaiden parissa lukuisissa eri tehtävissä toimiville osaajille. Laaja kansainvälinen kontaktiverkostomme tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua asianajotoimintaan maailmanlaajuisesti.

Meillä henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen luovat vahvan pohjan menestykselle. Niin tulevilla kuin jo valmistuneillakin juristeilla on mahdollisuuserikoistua haluamalleen juridiikan osa-alueelle kokeneiden kollegojen tukemana.

Yhteinen intohimomme on olla alamme huippuosaajia.

Olemme voimakkaassa kasvussa ja etsimme jatkuvasti uusia osaajia joukkoomme. Jos uskot kuuluvasi joukkoomme, mutta meillä ei ole tällä hetkellä avoinna sinulle sopivia paikkoja, voit lähettää avoimen hakemuksen.

Katso avoimet työpaikkamme tai lähetä avoin hakemus: https://evershedsrekry.mepco.fi/meprekry

Tutustu meihin tarkemmin: eversheds.fi

Eversheds Sutherland Suomessa ja maailmalla

Eversheds Sutherland on yksi maailman johtavista asianajoalan toimijoista. Suomessa Eversheds Asianajotoimisto on liikejuridiikkaan erikoistunut täyden palvelun toimisto, jonka erityisvahvuuksia ovat yritysjärjestelyt, immateriaalioikeudet ja ICT, riidanratkaisu, työoikeus, insolvenssioikeus sekä kiinteistöasiat.

Eversheds Sutherlandin muodostavat 68 toimistoa ja yli 5000 ammattilaista 32 eri maassa Euroopassa, Yhdysvalloissa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Suomessa toimimme kuudella paikkakunnalla Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella ja Turussa sekä Venäjällä Moskovassa ja Pietarissa yhteensä noin 200 hengen voimin.

Trainee-ohjelmamme Suomessa

Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun toimistoillamme työskentelee noin 30 oikeustieteen opiskelijaa osa-aikaisissa työsuhteissa tyypillisesti 2-3 päivää viikossa. Lisäksi kesällä otamme harjoittelijoita noin 1-3 kuukauden mittaisiin kesätyösuhteisiin. Oikkarien työt pyritään järjestämään niin, että opiskelu pysyy ensisijaisena työnä. Työpäivän aikana voi pitää luentotauon, ja työvuoroista voi ottaa vapaata esim. vaihdon ajaksi. Traineepolku on jaettu kahteen osaan: nuorempiin 1-3. vuoden opiskelijoihin sekä vanhempiin 4-6. vuoden opiskelijoihin, jotka usein työskentelevät meillä valmistumiseensa asti.

Nuoremmat oikkarit saavat mahdollisuuden tutustua asianajoalaan jo ensimmäisestä opintovuodesta alkaen osallistumalla toimistomme monipuolisiin toimisto- ja tukitehtäviin ja pääsevät kokemaan aidosti kansainvälisen asianajotoimiston arjen. Traineepolkua Senior traineeksi jatkavat sekä nuoremmat harjoittelijat että uusina taloon tulevat vanhemmat harjoittelijat. Vanhemmat oikkarit työskentelevät kiinteänä osana nimettyä oikeudenalaryhmää. Vanhempien toimenkuvaan kuuluu keskeisesti lakimiesten avustaminen toimeksiantotehtävissä, erilaisissa juridisissa selvityksissä ja tiedonhankinnassa. Kansainvälisen asianajotoimiston työ tarjoaa mahdollisuuden osallistua laajaalaisesti cross border -toimeksiantotyöhön yhteistyössä muiden Eversheds Sutherland -maiden kollegojen kanssa.

OMAN ITSENSÄ POMO

TEKSTI | EMILIA TUOMILUOMA

Lakia on turkulainen lakitoimisto, jonka ovat perustaneet nuoret yrittäjät Marika Myllykangas ja Pauliina Koski, molemmat Lexin alumneja. Juttelemme kahvin äärellä yrityksen perustamisesta ja yrittämisestä ylipäätään. Oman yrityksen perustaminen ei todellakaan ollut Myllykankaalle ja Koskelle alun perin mikään itsestäänselvyys, vaan molemmat kokeilivat siipiään tasaisissa palkkatöissä hetken aikaa valmistumisen jälkeen. Jotain kuitenkin puuttui, ja kun Kosken työnantaja halusi siirtyä eläkkeelle, tarjoutui heille yhtäkkiä täydellinen tilaisuus. “Kun soitin Marikalle kysyen, että perustetaanko oma yritys, hän mietti vain muutaman sekunnin ennen myöntävää vastausta”, Koski kertoo muistellen käänteentekevää hetkeä.

Omaa ensimmäistä yritystään perustaessaan Myllykangas ja Koski miettivät paljon sitä, millaisen toimiston he haluavat perustaa. “Ei yritetä olla jotain mitä ei olla, vaan nimenomaan halutaan olla omannäköinen toimisto”, Myllykangas kertoo heidän perusideastaan. “Tuomioistuimissa avustamista ja toimeksiantoja ei välttämättä voi tehdä uudella tavalla, mutta mitä pahaa siinä olisi, jos tällä alalla joku olisi vähän nuorekkaampi ja vähän päivittäisi someakin?” Koski lisää. Molemmat yrittäjäthän olivat yritystä perustettaessa alle

KUVA | LAURA TIENAHO

kolmekymppisiä, joten sosiaalisen median kanavien käyttö sujui heiltä luontevasti. Vaikka Lakia onkin perustettu vanhan yhtiön pohjalle, on kaikki asiat yhtiömuotoa ja tyyliteltyjä nettisivuja myöten muutettu Kosken ja Myllykankaan näköisiksi.

Vaikka oman yrityksen perustamisesta oli vitsailtu jo opiskeluaikana, ajatus siitä, että kyseessä olisi aivan realistinen uramahdollisuus, kehittyi vasta myöhemmin. Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että heidän opiskeluaikanaan ei juurikaan puhuttu tuoreille juristeille yrittäjyydestä työmahdollisuutena. Myllykankaan mukaan Calonialla ei näkynyt oikeastaan lainkaan pieniä yrityksiä. Hänen mielestään olisi hyvä tuoda esille enemmän nimenomaan pienyrittäjyyttä, sillä sitä tällä alalla nimenomaan on paljon. “Myös tämä ala ja työtehtävät ovat muutoksessa. Sen vuoksi olisi tärkeää tuoda opiskelijoiden näkyville laajasti erilaisia uranäkymiä”, Koski huomauttaa ja lisää, että start up -yrittäjyys on ehkä saattanut tehdä yrittäjyydestä hieman houkuttelevampaa nuorille, mutta sen sellainen tietynlainen pöhinä ei ole ihan vielä ehkä rantautunut juridiikkaan. Yrittäjyyden peruskurssi olisi molempien mielestä hyödyllinen väline sekä yrittäjyyden tekemiseen näkyväksi että itse konkreettisten yrittäjyyden taitojen oppimiseksi. Myllykangas toivoisi lisää nuoria yrittäjiä alalle. “Monet nuoret varmaankin ajattelevat, ettei yrittäminen ole niin kiinnostavaa ja että siitä puuttuu sellaista glamouria. Itse ainakin ajattelin! Vasta isompien organisaatioiden kokeilun jälkeen totesin, että ehkä tällainen ‘kädet savessa’ -tyyppinen homma onkin enemmän se oma juttu.”

Moni ehkä miettii yrittäjyyttä vaihtoehtona, mutta päätyy kuitenkin tekemään muunlaista uraa myös siitä syystä, että yrittämisessä on mukana aina tietynlainen riski. Jännittikö se Koskea ja Myllykangasta? Kosken mukaan hieman, mutta ei mitenkään

Ei yritetä olla jotain mitä ei olla, vaan nimenomaan halutaan olla omannäköinen toimisto -MARIKA MYLLYKANGAS

hallitsevasti. Koska päätöksen oman yrityksen perustamisesta ja sen konkreettisen aloittamisen välillä oli ollut jonkin verran aikaa, molemmat olivat ehtineet kattavasti tutustua erilaisiin riskinäkymiin ja varautua niihin. “Suurin riski jonka näimme oli, että riittääkö Turun kokoisessa paikassa asiakkaita. Monta uutta toimistoa oli juuri perustettu lähelle. Toinen asia, jota mietimme, oli että miten tällä alalla otetaan se, että kaksi nuorta naista tulee pinkkiliiloilla sivuillaan alalle.”

Onko sitten haastavaa olla nuori naisyrittäjä nyky-Suomessa? Kosken mukaan he ovat törmänneet kyllä välillä ennakkoluuloihin ja kommenttia aiheesta on tullut, mutta kumpaakaan heistä se ei juuri häiritse. Koski kertoo, että he tiedostavat kyllä että moniin samassa työtilanteessa oleviin miespuolisiin ystäviin on suhtauduttu usein eri tavalla kuin heihin. “Aluksi jotkut vanhemmat kollegat miettivät, että mitäköhän tuostakin nyt tulee.

Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, ja nykyisin meitä pyydetään ihan yhtä lailla tasavertaisesti sijaistamaan ja kysellään neuvoja.” Tuntuu melko absurdilta, että vielä vuonna 2020 juristia saati yrittäjää saatetaan pitää sukupuolesta riippuen pätevämpänä kuin toista, kun jo vuodesta 1997 naiset ovat muodostaneet enemmistön valmistuneista juristeista. Kosken mukaan naisavustajien määrät oikeudenkäynneissä ja naisyrittäjien toimistot ovat silmämääräisestikin lisääntyneet nopeasti. Juridiikka on kuitenkin alana yhä jokseenkin vanhanaikainen ja kankea, joten muutos asenteissa saattaa alkaa näkyä vasta pienellä viiveellä. Myllykangas on sitä mieltä, että vaikka ei tietysti pitäisikään lähtökohtaisesti olla niin, että naisyrittäjien pitäisi joutua jotenkin todistelemaan ja näyttämään kykenevyyttään ja uskottavuuttaan enempää kuin miespuolisten, on ollut kuitenkin jollain tapaa palkitsevaa huomata, miten aluksi heitä kyseenalaistaneet ovat lopulta alkaneet kohdella tasavertaisesti. Kokemuksella ylipäätään on hänen mielestään suuri merkitys osaamiseen ja uskottavuuteen. Myllykankaan isän sanoin: “Kokemus on aina valttia eikä nuorenakaan voi lähteä soitellen sotaan”.

Yritystään luotsatessa Myllykangas ja Koski ovat kokeneet erityisen tärkeiksi keskustelun ja yleisen kommunikaation. He ehtivät miettiä hyvinkin tarkkaan yrityksen kaikki speksit, sillä yritystoiminta aloitettiin vasta puolitoista vuotta siitä, kun päätös yrityksen perustamisesta tehtiin, Myllykankaan senhetkisen määräaikaisen työsuhteen vuoksi. Esimerkiksi osakassopimuksen sisältöä mietittiin hyvin tarkasti. Hypätessä kiinteältä kuukausitulolta epäsäännölliseen kokivat he myös tärkeäksi, että takana on myös taloudellista pääomaa. “Tällä alalla kun jutut ei välttämättä heti realisoidu rahaksi, vaan voi mennä kuukausia”, Myllykangas kertoo. Myös tukiverkoston merkitys konkretisoitui, sillä erityisesti yrityksen alkuajat voivat olla melkoista vuoristorataa.

Koski ottaa esille, että hänestä nuorille juristeille normalisoidaan liikaa epätervettä työkulttuuria, jossa pitkä työpäivä ja valtava työtaakka on ihannoitava asia, johon tulisi pyrkiä. Kumpikaan heistä ei halua puhua tällaisen puolesta, koska se aiheuttaa pitkän päälle kaikenlaisia mielenterveysongelmia. Sen sijaan he haluavat panostaa tervehenkisyyteen ja jaksamiseen. Parin viikon lomat pidetään muutaman kerran vuodessa ja tykypäivät ovat tärkeitä heidän työpaikallaan. Työn vastapainona on tärkeää olla jotain harrastuksia, jotka vievät ajatuksia pois kuor-

mittavasta työstä. Koski esimerkiksi harrastaa puutarhanhoitoa.

Koska yrittäjinä Koskella ja Myllykankaalla on etuna se, että he saavat itse määritellä työpäiviensä pituudet, pitävät he ne niin lyhyinä kuin mahdollista. Kosken mukaan yrittäjyydessä on todella tärkeää erottaa työ ja vapaa-aika. Olisi hyvä lopettaa iltapäivään, jos se vain istuntojen kannalta on mahdollista. Toki he ovat jatkuvasti päivystysvalmiudessa, koska tekevät rikosjuttuja, jotka usein vaativat juristin nopeaa paikalletuloa. Myllykangas kertoo olleensa esimerkiksi kerran keskellä yötä kuulusteluissa. Päivien sisältö on hyvin vaihtelevaa, eikä koskaan voi tietää tarkasti, millainen seuraava päivä on työn projektiluontoisuuden vuoksi. Joskus toimistolla saatetaan tulla käymään vain muutamaksi tunniksi ja lähteä keskipäivällä kotiin, jos on hiljaisempi päivä. “Työn mittaaminen tunteina on hieman huono tapa mitata työn laatua ja tehokkuutta”, Myllykangas toteaa.

Yrittäjänä ei riitä, että on hyvä juristi, vaan on jaksettava myös paljon muuta. Myllykankaan sanoin on todella eri asia olla yrittäjä kuin juristi, joten näiden yhdistelmä vaatii hieman erilaista suhtautumista työhön. Paineen sietäminen saattaa jo itsessäänkin olla raskasta, ja samalla on siedettävä yrittäjyyden riskejä jatkuvasti taustalla. Lakiyrittäjänä työ on projektiluontoista, ja koska asiakkaat eivät jatkuvasti tarvitse palveluita, on koko ajan tuotava omaa yritystä esille uusille asiakkaille. “On tavallaan oltava kaikkialla”, Koski sanoo. Hyvällä yrittäjällä on heidän mielestään ensinnäkin tärkeää olla hyvä bisnesidea, jonka päälle alkaa rakentaa. Perusasioiden lisäksi tärkeää on myös erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan ja pitää tietynlainen realismi. “Vaikka aina sanotaan, että ‘think big’, on toimintasuunnitelmissa oltava mukana myös vähän realismia ettei lähde heti hakemaan kuuta taivaalta”, Myllykangas sanoo, lisäten, että toki halu kehittyä ja viedä yritystä eteenpäin ovat kuitenkin erittäin tärkeitä asioita.

Lexistä molemmilla on mukavia muistoja. Terveisinä tämän hetken opiskelijoille he haluavat sanoa, että muistakaa olla aktiivisia. Poikkitieteelliset mahdollisuudet kannattaa myös hyödyntää esimerkiksi valinnaisten muodossa. Myllykangas itse on tehnyt valtio-opin kursseja ja kieliä oikeustieteen kurssien lisäksi. Hän kannustaakin käyttämään opiskeluaikaa muuhunkin kuin pelkkään juridiikkaan, sillä vaikka se onkin tärkein osa-alue työelämää, on myös muusta paljon hyötyä. Koski haluaa muistuttaa kaikkia pitämään itsestään huolta, koska opiskeluissa ja työssäkin se oma hyvinvointi on kaikkein tärkeintä. “Monet itkupuhelut on äidille itketty, kun tentit meni meilläkin joskus huonosti. Silloin ne olivat maailman isoimpia murheita, ja toki saavatkin olla. Kuitenkin, vaikka arvosanat on tärkeitä, pitää muistaa balanssi suorittamisen ja vapaa-ajan välille”, Myllykangas lisää. Koskikin kävi tekemässä velvoiteoikeuden tentin kolmesti, kunnes se meni ykkösen arvosanalla läpi, eikä sitä olla koskaan kyselty. Hänen lempimuistonsa opiskeluajoilta on vaihto-opiskelu Unkarissa, ja Koski kannustaakin lähtemään vaihtoon vaikka kahdesti opiskelujen aikana. Molemmille on jäänyt lämpiminä muistoina mieleen opiskeluaikojen monet pippalot ja yhteisöt. “Muistakaa nauttia ihanasta opiskeluajasta ja bilettää koronarajoitusten mukaisesti!”

YRITTÄJYYDEN HYVÄT JA HUONOT PUOLET PAULIINA KOSKEN JA MARIKA MYLLYKANKAAN MUKAAN:

+OMA PÄÄTÄNTÄVALTA. Joka päivä mietitään, kuinka ihanaa on olla oman itsensä pomo! Se myös sitouttaa hoitamaan työt tosi hyvin, kun on se oma valta, mutta myös vastuu omasta tekemisestä.

+IHMISET. Ollaan tavattu ihan mielettömiä ihmisiä, joita ei oltaisi välttämättä ikinä muuten kohdattu. Asianajotoimistossa saattaa työskennellä melko homogeenisessa ympäristössä tavaten lähinnä muita juristeja, mutta yrityksen kautta skaala on todella laaja.

+VAPAUS. Saadaan itse joustavasti päättää, milloin pidetään lomat, tykypäivät, pikkujoulut ja muut sekä se, millaisia toimeksiantoja otetaan. – VASTUU. On erilaista vastata kokonaisesta yrityksestä ja kaikista toimeksiannoista yrittäjänä kuin rivityöntekijänä.

–EPÄVARMUUS. On siedettävä huolta siitä, riittääkö asiakkaita ja opeteltava luottamaan siihen, että toimeksiantoja saattaa tulla nopeallakin aikataululla, vaikka kalenteri olisi tyhjä vielä edellisessä kuussa.

–YRITTÄJYYDEN VUORISTORATA. Yrittäjänä tunnemaailma on aika jännittävä, koska saman päivän aikana saattaa tuntea sekä surua että riemua moneenkin kertaan. Tämä on toki tasoittunut yrittäjyyden alkuajoista kolmessa vuodessa. Tylsää ei ainakaan tule, mutta tietysti aina välillä voisi olla ihan kivakin, että olisi hiukan tylsää.