LexPress 1/21

LEXPRESS OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YHDISTYS LEX RY:N JÄSENLEHTI

KASVAVATKO ARVOSANAPAINEET?

VÄLIPUHEESTA LEXPRESSIKSI

1/21

SEILAILEX

2

|

LEXPRESS

CALONIA GALLUP

LEXILÄISYYDESTÄ TEKSTI I PIHLA KANKAANPÄÄ

Lex ry täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 60 vuotta. Juhlavuoden alun kunniaksi kysyimme lexiläisiltä, millaista lexiläisyys tänä päivänä oikein on.

1. Mitä lexiläisyys sinulle merkitsee?

Antti Peltonen, 3. vuosikurssi

2. Onko pandemia-aika muuttanut käsitystäsi

1. Lexiläisyys on on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä: hyvää fiilistä, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan.

3. Miten aiot juhlia 60-vuotista ainejärjestöäm-

2. Pandemia on muuttanut arkemme täysin. Jo valmiiksi hyvin itsenäisessä ja kilpailullisessa opiskeluympäristössä, monella on haasteita. Pandemian myötä yksinolo on lisääntynyt ja liikkuvuus eri piirien välillä vähentynyt entisestään. Meidän tulee nyt ja tulevaisuudessa pitää huolta, että kaikki pääsevät mukaan, eikä kukaan jää yksin. Lexiläisyyttä ei ole olemassa, jos kaikki lexiläiset eivät pääse siihen mukaan.

Lexistä tai lexiläisyydestä? me?

Eeva Heinonen, 2. vuosikurssi 1. Minulle lexiläisyys on yhteisöllisyyttä, ystävyyttä ja yhdessäoloa. Tunnetta lexiläisyydestä vahvistaa kaikki yhteiset uudet kokemukset ja huikeat tapahtumat, joista toivottavasti saamme pian taas nauttia! Ennen kaikkea lexiläisyys on kuitenkin halua tehdä yhdessä asioita yhteisen hyvän eteen ja luoda läpi elämän kestäviä ystävyyssuhteita.

2. Pandemia-aika on ollut poikkeuksellinen ajanjakso meille kaikille mutta on ollut mahtavaa huomata, ettei Lex-henki ole kadonnut mihinkään. Tämä on vain vahvistanut käsitystäni lexiläisyydestä.

Edelleen ihmiset haluavat tehdä yhdessä sekä auttaa ja tsempata muita, vaikkakin tällä hetkellä sen tuleekin tapahtua pääosin etänä.

3. Aion ehdottomasti juhlistaa 60-vuotista Lexiä läpi vuoden yhdessä nykyisten ja jo valmistuneiden lexiläisten kanssa! Tärkeimpänä tapahtumana tietysti vuosijuhlat syksyllä, kunhan vaan päästään sellaiset järjestämään.

3. Kohotan varsinaisena juhlapäivänä maljan Lexille ja toistan saman vujuilla, kunhan ne päästään järjestämään.

Tuuli Tolsa, 5. vuosikurssi 1. Lexiläisyys merkitsee minulle bolognanpunaisia haalareita, monipuolisia tapahtumia ja kivoja kemuja, spexiä sekä Kirkkotien pahaa mutta ilmaista boolia.

2. Tapahtumia ei juurikaan ole korona-aikana ollut, mutta on hienoa että ainejärjestöaktiivit jaksavat tehdä asioita sen eteen, että tapahtumia voitaisiin jotenkin toteuttaa etänä.

3. Voi olla että pienen kaveriporukan kanssa hieman otetaan skumppaa. Olisi kiva laittaa juhlamekko, mutta en varmaan saa kavereita suostuteltua sellaiseen!

LEXPRESS

|

3

TOIM. HUOM.

Uudelta opiskeluvinkkipalstalta löytyy neuvoja opiskelijan arkeen. Tällä kertaa vinkki ajanhallintaan sivulta 36 alkaen.

Millainen on Lexin uusin kerho SeilaiLex? Lue juttu sivulta 22 alkaen.

1/21 Ympäristön kärsimykset jäävät helposti unohduksiin sotien varjossa. Herättävä artikkeli alkaa sivulta 32.

Vuoden opettajan Päivi Mattilan haastattelu löytyy s. 24-25, luonnollisesti hänen opettamallaan kielellä.

@LexTurku

Seuraa somessa: Päätoimittaja: Pihla Kankaanpää lexpress@lex.fi Toimitusavustaja: Helmi Huoviala

Toimituskunta: Fanni Rapala Emilia Tuomiluoma Ida-Marie Cederberg Veeti Kainulainen Miki Lappi Noora Sirola Julia Kinnunen

ISSN 1235-371X Copyright © 2020 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

4 | LEXPRESS

Taitto ja ulkoasu: Pihla Kankaanpää Kansikuva: Sanni-Maria Ylimäki Sähköinen versio: www.issuu.com/lexry

@lexturku @LexTurku

Ilmoitusmyynti: Jimi Paavola talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Painosalama Oy Painos: 150 kpl

SISÄLLYS

06 PÄÄKIRJOITUS Nostakaamme malja - vaikka kotivaatekasan alta 08 PUHEENJOHTAJALTA Koronaelämää takana melkein vuosi, mitä kuuluu Lexille ja lexiläisille?

16

10 EDARISSA TAPAHTUU Mitä kuuluu edarille?

11 SENILEXIN KUULUMISIA Juristin monimuotoiset urapolut: Senilex-seminaari 2020 16 LEX 60 VUOTTA LexPress - Välipuheen ja Totuusvakuutuksen jälkeläinen 22 SEILAILEX?

22

24 TIO FRÅGOR TILL ÅRETS LÄRARE 28 KASVAVATKO ARVOSANAPAINEET? 32 SOTIEN HILJAISIN UHRI 36 KANBAN-TAULU AJANHALLINNAN AVUKSI 38 OPINTOPALSTA Yhteistyöllä ja tuoreilla ajatuksilla eteenpäin

36

39 LOPUKSI Oikeuden kahdet kasvot

LEXPRESS

|

5

PÄÄKIRJOITUS

Nostakaamme malja – vaikka kotivaatekasan alta

M

aailman tilanne ei vaikuta vuoden 2021 alussa

Ainejärjestömme kunnioitettavan iän juhliminen on siis

sen valoisammalta kuin mihin edellinen vuosi

toki sekin aloitettava kotikonstein, mutta sormet ristissä voim-

meidät totutti. Calonia kaikuu hiljaisuuttaan

me toivoa, että kokoonnumme vielä tänä vuonna nostamaan

eikä toimistolla tarjoilla kahvia. Etäopiskelut

yhdessä maljan, korkealle. LexPress juhlistaa kuusikymmen-

jatkuvat, vaihdot peruuntuvat ja opiskelutapah-

vuotista taivalta koko vuoden kestävällä juhlavuoteen keskit-

tumien suunnittelu on melkeinpä jo tabu. Valitettavasti sosiaa-

tyvällä juttusarjalla. Ensimmäisessä osassa ääneen pääsevät

lisen elämän rajoituksista jäävä ylimääräinen aika ei myöskään

opiskelijat vuosien takaa, kun julkaisemme niin Välipuheen,

korreloi suoraan opiskelutehokkuuteen saati -menestykseen.

Totuusvakuutuksen kuin myös LexPressin pölystä pyyhittyjä

Keskittymiskyky on koetuksella, kun samassa tilassa eletään

artikkeleita.

niin työ- kuin vapaa-aika. Arvosanapaineet kiristyvät, kun on vähintäänkin liikaa aikaa ajatella asiaa.

Opiskelijoiden viimeaikaisen keskustelun aiheena ollut arvosanojen korotusuudistus tulee vaikeaan paikkaan. Korona

LexPress on pitkäaikainen, monipuolinen ja ennen kaikkea opiskelijoiden yhteinen julkaisu. Upealla työllään Ava Lainema jätti suuret saappaat täytettäväksi, mutta kunnialla otan tehtävän vastaan. Lukemisen iloa, juhlavuoden humua.

on vaatinut työskentelytapauudistuksia niin opiskelijoiden kuin tiedekunnankin osalta, ja lisäuudistusten tulo siihen päälle tuo helposti lisästressiä. Lehteen haastatelluilla opiskelijoilla on uudistuksesta monikantaisia mielipiteitä. Toisilla paineet tuntuvat kasvaneen, toiset puolestaan näkevät sen, mihin tiedekunta on uudistuksellaan pyrkinyt.

Opiskelustressin ja kotivaatekasojen keskellä on kuitenkin muistettava eräs tärkeä asia. Tänä vuonna juhlimme 60-vuotta täyttävää Lex ry:tä! Lex on vaikeanakin aikana sinnitellyt, tehnyt uudistuksia ja jaksanut luoda positiivisuutta jäsenistöönsä. Innokkuudesta ja loputtomasta lexiläisyyden voimasta kertoo syksyllä perustettu purjehduskerho, joka suunnittelee jo kuumeisesti opiskelijoille päänmenoa ajalle, jolloin tilanne jälleen helpottaa.

6

|

LEXPRESS

Pihla Kankaanpää Päätoimittaja lexpress@lex.fi

Miten työ muuttuu ja mitä siitä seuraa meille kaikille?

Tärkeintä on olla oleellisen tiedon äärellä, jotta voi tehdä hyviä päätöksiä. Pysy mukana muutoksissa ja tutustu Kauppalehden luotettavaan ja ajankohtaiseen työelämäsisältöön.

kl.fi/tyoelama

PUHEENJOHTAJALTA

Koronaelämää takana melkein vuosi, mitä kuuluu Lexille ja lexiläisille?

K

orona on vaikuttanut jollakin tavalla aivan kaikkeen ja kaikkiin, myös Lexiin ja lexiläisiin. Rajoitukset ja suositukset muuttivat meidän kaikkien elämää ja epätietoisuus tulevasta valtasi alaa meidän jokaisen mielessämme. Korona pakotti meidät kaikki opettelemaan uutta ja muuttamaan tapojamme. Nyt kun koronaelämää on takana melkein vuosi, alamme ymmärtämään paremmin tilannetta ja sen seurauksia. Valoa alkaa näkyä tunnelissa ja kevätaurinko alkaa tekemään tuloa. Mutta mitä Lexille ja lexiläisille kuuluu?

Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry on ja pysyy Turussa. Rakas kerhotila Kirkkotie on edelleenkin Kirkkotiellä, toimiston kahvinkeitin tutulla paikalla toimistolla ja LexCafe on vieläkin Calonialla. Mutta vielä tälläkään hetkellä Kirkkotiellä ei soi Hittiputki aamuun asti, toimistolla ei kuulu iloinen puheensorina toimistopäivystyksissä eivätkä lexiläiset pääse LexCafessa tapaamaan toisiaan luentojen jälkeen. Onko siis Lexin toimin-

8

|

LEXPRESS

ta tauolla?

Vastaus kysymykseen on ei. Vaikka Lexin jäsenille näkyvin toiminta eli tapahtumat ja jäsenpalvelut ovat rajoitusten vuoksi peruttu tai järjestetty etänä, muu toiminta on kovassa vauhdissa. Lexin toimijat jatkavat työtään yhdistyksemme eteen muuten normaalisti. Korona on aiheuttanut haasteita, mutta saanut aikaan myös hyvää. Lexin toimijoilla on ollut aikaa pysähtyä ja miettiä rauhassa yhdistyksen toimintaa ja sen kehittämistä. Normaalisti Lexin hallituksen jäsenet käyttävät paljon aikaa edustamiseen tapahtumissa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole juurikaan. Nyt meillä on aikaa miettiä miten voimme tehdä asioita paremmin, miten voimme palvella jäseniemme entistä paremmin ja mitkä ovat tavoitteemme ja haasteemme tulevaisuudessa. Näiden ajatusten pohjalta Lexille laaditaan strategia tavoitteiden saavuttamiseksi ja ohjenuoraksi tulevaisuutta varten.

Itse yhdistykselle kuuluu siis tilanteeseen nähden hyvää. Lex ry täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 60 vuotta

PUHEENJOHTAJALTA

Kirkkotie on edelleen Kirkkotiellä, toimiston kahvinkeitin tutulla paikalla toimistolla

ja sitä tullaan juhlistamaan tilanteen salliessa 24.9.

Lexin vuosikymmenen hienoimmissa juhlissa. Olemme valmiita palauttamaan yhdistyksen toimintaa normaalimmaksi heti kun vain tilanne sen sallii. Pyrimme myös tarjoamaan parhaamme mukaan etätapahtumia ja muuta vaihtoehtoista ohjelmaa nyt tiukkojen rajoitusten aikana.

Tahtotila tarjota jäsenille mahdollisimman paljon ohjelmaa ja palveluita on kova, mutta Lex haluaa myös kantaa vastuunsa.

Mutta mitä kuuluu lexiläisille?

Juuri se meitä Lexissä huolestuttaa. Kaikki kyselyt ja tilastot kertovat pahan olon lisääntyneen. Ihmiset kokevat entistä enemmän yksinäisyyttä ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet. Tähän haluamme parhaamme mukaan puuttua. Haluamme jatkaa viime vuoden teemaa yksinäisyyden ehkäisyssä ja tuoda mielenterveyden ongelmia keskusteluun niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Ratkaisu näihin ongelmiin lähtee meistä jokaisesta, olkaa avoimia ja välittäkää toisistanne. Ennen kaikkea autetaan toisiamme ja tutustutaan toisiimme. Tavoitteenamme on, että jokainen lexiläinen tuntisi olonsa lexiläiseksi. Koskaan ei ole myöhäistä tutustua toisiin lexiläisiin, olit sitten fuksi tai 5:nnen vuoden opiskelija.

Lari Sorvari Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LEXPRESS

|

9

EDARISSA TAPAHTUU

mitä kuuluu edarille?

TEKSTI | KATARIINA JUHAKOSKI, RYHMÄPUHEENJOHTAJA

V

uosi käynnistyi TYYn edustajistolla jännittävin tunnelmin. Edustajistokauden toinen vuosi pyörähti käyntiin ja rivistössä nähtiin useita uusia edustajiston istuvia jäseniä. Jännittävää!

Uudet tyypit tuovat nimittäin mukanaan uusia ajatuksia ja ennen kaikkea uutta virtaa. Viime vuosi on vienyt energiaa jokaisesta meistä, ja uusien toimijoiden tulo edariin on kuin uusien fuksien tulo syksyisin, intoa riittää.

Näin vuoden alkuun Ryhmä Lexiä puhututtaa asia, joka on ollut meidän kaikkien huulilla jo pitkään ja poissa tililtä viimeistään 31.1.2021. Nimittäin opiskeluterveydenhuollon uudistus. Laki tuli voimaan 1.1.2021 ja nyt seuraamme silmä kovana uutta tilannetta.

Asiassa on kyse siitä, että YTHS-palvelut siirtyivät vuoden vaihteessa pois Ylioppilaskuntien vastuusta Kelan hoiviin. Maksamme siis tulevaisuudessa Ylioppilaskunnalle jäsenmaksua 37,00 euroa joka lukuvuosi, sekä Kelalle terveydenhuoltomaksua kahdesti vuodessa. Valtio rahoittaa terveydenhuollosta 77% ja loput palveluista rahoitetaan opiskelijoiden “veroluontoisella” maksulla. Tuntuu ihan luonnolliselta maksaa toimivista terveydenhuoltopalveluista, mutta ovatko ne oikeasti toimivia?

Suurempi muutos kuin se, että kenelle veloitus menee on se, että kenelle palveluita tuotetaan. Muutoksen myötä myös kaikki ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelijaterveydenhuoltoon. Tämä on toki äärimmäisen tärkeää opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi, mutta käytännössä se luo, ainakin alkuun, aika paljon haasteita.

Kelan sivujen mukaan muutos koskettaa noin 270 000 kor10

|

LEXPRESS

keakouluopiskelijaa. Aikaisemmin palveluita on käyttänyt n. 125 000 yliopisto-opiskelijaa. Käytännössä siis palvelunkäyttäjien määrä kaksinkertaistuu, mutta kertautuvatko resurssit samaa tahtia? Ainakin henkilöstöä lisättiin alkuperäisestä noin 400 työntekijällä, mutta samalla tietyt erityisalat poistuivat valikoimasta.

Kela kuvaa tilannetta niin, että muutos edellyttää “laajempaa palveluverkkoa, kasvavaa henkilöstömäärää ja uudenlaista palvelumallia”. Ihanteellisia tavoitteita, mutta joudutaanko ihanteellisten tavoitteiden takia luopumaan laadusta?

Alkuvuonna on huomattu selkeä haaste, nimittäin ruuhkat. Jo asiakaspalvelussa jonot ovat olleet törkeitä ja itse palveluihin ne ovat olleet vielä törkeämmät. Opiskelijoita on heitelty opiskelijaterveydenhuollon puolelta julkiselle, sieltä yksityiselle ja jopa kysytty olisiko opiskelijalla mahdollisuutta hakeutua työterveyteen. Tämä kaikki vain sen takia, että palvelunkäyttäjiä on niin paljon enemmän kuin mihin palveluntuottajat olivat valmistautuneet.

Ongelmia aloituksessa on siis selkeästi ollut ja niihin pitää suhtautua kriittisesti.

Tietenkään tahmea alku ei tarkoita sitä, etteikö tulevaisuus olisi kirkkaampi. Ajatus on tärkeä ja toteutukselle on annettava hieman aikaa. Keskustelimme asiasta tammikuun edustajiston kokouksessa ja siellä TYYn hallitus oli saanut lohdutuksen, että jonoja puretaan aktiivisesti ja niistä pyritään pysyvästi pois. Toivomme Ryhmä Lexin kanssa, että ajatuksista ja kokemuksista liittyen opiskelijaterveydenhuoltoon keskustellaan avoimesti. Näin voimme yhdessä kehittää meille kaikille paremman tulevaisuuden terveydenhuollon.

SENILEXIN KUULUMISIA

juristin monimuotoiset urapolut SENILEX-SEMINAARI 2020 TEKSTI | INARI KINNUNEN

ASIANAJAJA, SENILEXIN TIEDOTUSVASTAAVA

KUVAT | KOTIALBUMIT

Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on yksi alumnitoiminnan antoisimmista asioista. Ammatissa toimiville juristeille on kiinnostavaa saada tietää opintojen nykysisällöistä ja opiskelijoiden näkemyksistä, ja tietenkin me alumnit jaamme mielellämme kokemuksiamme lexiläisille niin opinnoista kuin työelämästäkin. Senilex järjesti suositun ura-aiheisen seminaarin jo seitsemättä kertaa joulukuussa 2020 – tällä kertaa etäyhteyksin. Seminaarin teemaksi on vakiintunut ”Juristin monimuotoinen työ”, sillä siinä halutaan tuoda esille nimenomaan juristien työurien moninaisuutta ja epätavallisempiakin urapolkuja.

P

aneelikeskustelun moderoi totutusti Senilexin hallituksen puheenjohtaja, asianajaja Salla Suominen Avancelta. Osallistujia oli noin 85, joista suurin osa oli niin opintojen alku- kuin valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita.

NELJÄ PANEELIKESKUSTELIJAA Anna-Maija Heinosella (toim. huom. tunnetaan paremmin lempinimellään Milkkis) on yli kymmenen vuoden kokemus compliance-tehtävien hoitamisesta. Nykyään hän vetää Outokumpukonsernin compliance-funktiota. Outokummulla Milkkis on työskennellyt alkusyksystä 2020 lähtien. Urallaan Milkkis on päässyt suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään ethics & compliance -ohjelmia monen organisaation, lainsäädännön ja kulttuurin näkökulmasta tiiviissä yhteistyössä liiketoiminnan kanssa. Milkkis on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2002 ja Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2005. Hän toimi Lex ry:n taloudenhoitajana vuonna 2001.

Antti Vaaja valmistui Turun oikeustieteellisestä tiede-

kunnasta vuonna 2013, ja hän on toiminut kuuden vuoden ajan työmarkkinajuristin tehtävissä Kaupan liitossa – nykyään tittelillä johtava asiantuntija, työlainsäädäntö. Lisäksi Antti on toiminut nykyisen toimensa ohella vakuutusoikeudessa asiantuntijajäsenenä. Antti toimi Lex ry:n puheenjohtajana vuonna 2011, ja hän on Senilex ry:n hallituksen jäsen.

Rikosylitarkastaja Markus Laine valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 2014 ja on työskennellyt valtionhallinnossa koko tähänastisen uransa, ensimmäisen kerran kesätöissä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella. Markus on johtanut vuodesta 2014 Tullin Turun rikostorjuntayksikköä ja vuodesta 2017 Keskusrikospoliisin Länsi-Suomen yksikköä. Lokakuusta 2020 lähtien Markus on työskennellyt Lounais-Suomen poliisilaitoksen oikeusyksikössä. Markuksen työtehtävät ovat painottuneet vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaan ja tiedusteluun (mm. huume-, talous-, väkivalta- ja terrorismirikokset).

Opiskeluaikanaan Markus oli tiedekuntaneuvoston ja LEXPRESS

|

11

SENILEXIN KUULUMISIA TYY:n edustajiston jäsen.

Minnimari Saari on työskennellyt käräjätuomarina muun muassa Satakunnan ja Kanta-Hämeen käräjäoikeuksissa. Nykään hän on käräjätuomari Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Minnimarin erikoistumisaloja ovat rikosoikeus, lasten huolto-, tapaamisoikeus- ja elatusriidat sekä vahingonkorvaus- ja sopimusriidat. Hän toimii käräjäoikeudessa myös sovitteluasioiden ja lapsiasioiden vastuutuomarina. Ennen käräjätuomarin työtä Minnimari on työskennellyt esittelijänä Turun hovioikeudessa, avustavana lakimiehenä ja syyttäjänä. Minnimari valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 2000, minkä jälkeen hän auskultoi Rauman käräjäoikeudessa. Opiskeluaikanaan Minnimari toimi Lex ry:n tiedotusvastaavana, opintoasiainvastaavana sekä vuosijuhlamarsalkkana, ja työskenteli tiedekunnan opinto-ohjaajana kahden vuoden ajan.

TYÖURALLE PÄÄTYMISESTÄ - AJOPUU VAI SUURI SUUNNITELMA? Panelistit kertoivat suhtautuneensa opintojensa aikana avoimin mielin tulevaan. Markus kertoi kiinnostuneensa jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana rikos- ja prosessioikeudesta, mutta vasta päästyään toisen opiskeluvuoden jälkeen kesätöihin poliisilaitokselle ja seuraavana kesänä Keskusrikospoliisiin ammatinvalinta oli kirkastunut.

Markuksen uralle oli sattunut suotuisia käänteitä, joiden

avulla hän on päässyt etenemään poliisihallinnossa ilman poliisin tutkintoa.

Milkkis aloitti korkeakouluopintonsa Turun kauppakorkeakoulussa. Hän päätti kuitenkin hakea oikeustieteelliseen Ranskassa vietetyn vaihto-opiskelun jälkeen ja juridiikka veikin Milkkiksen lopulta mennessään. Opiskelun loppuvaiheessa Milkkis suunnitteli keskittyvänsä urallaan immateriaalioikeuteen. Työelämässä hän kuitenkin päätyi perehtymään muun muassa tietosuoja-asioihin, ja useita oikeudenaloja yhdistävästä ethics & compliancesta onkin muotoutunut Milkkiksen oma ala, jota kohtaan hän tuntee suurta paloa.

Panelistien opiskeluaikainen työkokemus oli ollut moninaista ja runsasta. Minnimari totesikin työnantajien arvostavan ihmisiä, jotka ovat tehneet paljon töitä.

Hänen oma opiskeluaikainen työkokemuksensa koostui opinto-ohjaajan tehtävien lisäksi perintätoimistosta, kiinteistönvälitystoimistosta, lääninhallituksesta ja ravintola-alalta. On arvokasta, jos jossakin opiskeluaikanaan työskenneltyään huomaa, ettei ala sovikaan omalle luonteelle. Myös muiden kuin oikeustieteellisen tiedekunnan tarjoamien opintojen tekemiseen kannustettiin.

Kaikki muut paitsi Markus olivat olleet vaihdossa – joskin Markus totesi päässeensä kesätöissään Espooseen ja Vantaalle, siis turkulaiselle tavallaan eksoottisiin ympäristöihin. Vaihto-opintojen hyödyiksi koettiin mahdollisuu-

Vuoden 2011 Lex ry:n puheenjohtaja Antti Vaaja työskentelee Kaupan liitossa.

Anna-Maija ”Milkkis” Hienonen työskentelee Outokummun compliance-funktion johtajana.

12

|

LEXPRESS

SENILEXIN KUULUMISIA

Aktiivisuus järjestetyssä toiminnassa opiskeluaikana johtaa väistämättä laajaan kontaktiverkostoon

det kielitaidon kohentamiseen, uusien asioiden kokeilemiseen sekä erilaisiin opetusmetodeihin perehtymiseen.

ARVOSANOISTA JA KIELITAIDOSTA Oikeustieteellisen tiedekunnan arvosanojen merkitys on viime aikoina kasvanut eritoten tuomioistuinharjoittelun eli auskultoinnin hakumenettelyä koskevan uudistuksen myötä. Panelistit muistelivat vanhoja hyviä aikoja, jolloin riitti, että kurssi meni läpi. Antti arvioi, että hänen arvosanoihinsa oli kiinnitetty huomiota vain auskultointipaikkaa hakiessa; paikkaa hän ei saanut, muttei koe jääneensä varsinaisesti mistään paitsi. Antin mukaan jollakin asialla toki kannattaa opiskeluaikana profiloitua: joillakin se on hyvät arvosanat, joillakin esimerkiksi työ- ja järjestötoimintakokemus. Osa panelisteista on mukana organisaationsa rekrytoinneissa, eivätkä painota hyviä arvosanoja juristeja tai harjoittelijoita palkatessaan.

Ruotsin kielen taito on tärkeämpää julkisella sektorilla kuin yksityisellä puolella. Jos ruotsia pystyy käyttämään lähes äidinkielen tasoisesti, urakierto voi olla nopeampaa, sillä ruotsinkielisistä tuomareista on pulaa. Markus totesi ruotsin osaamisen olevan keskeistä myös poliisihallinnossa, eikä englantia niinkään käytetä työkielenä. Yksityisellä sektorilla englantia käytetään eniten – myös ruotsalaisten kollegojen kanssa. Toki kielitaidosta on aina hyötyä, esimerkiksi jos on tarvetta perehtyä ruotsalaisten viranomaisten ratkaisukäytäntöön.

OLE AKTIIVINEN, MUTTA MYÖS ARMOLLINEN ITSELLESI Lexissä ja muissa järjestöissä toimimisen merkitys oli vaikuttanut panelistien työuraan vaihtelevasti. Antti kertoi saaneensa edellisen kerran työpaikan avoimesta hausta 16-vuotiaana Turun kaupungin kesätyöpaikka-arvonnassa.

Hän on toki hakenut avoimia paikkoja, mutta molempiin valmistumisen jälkeen tärpänneisiin työpaikkoihinsa Antti oli päätynyt Lex-tuttujen vinkattua paikasta. Merkittävä osa rekrytoinneista ei tapahdu avoimien hakuilmoitusten kautta, joten kontaktit ovat tärkeitä.

Milkkis ja Minnimari korostivat Lex-aktiivisuuden hyötyjä myös niin sanotuille rivijäsenille, sillä eihän kaikkien tarvitse toimia vastuutehtävissä. Pelkästään aktiivisuus järjestetyssä toiminnassa opiskeluaikana usein väistämättä johtaa laajaan kontaktiverkostoon. Markus muistutti järjestötoiminnan opettavan hyödyllisiä työelämätaitoja kuten päätöksentekoa ja kokouskäytäntöjä, minkä lisäksi aktiivisuus toki näyttää hyvältä cv:ssä.

Panelisteille ei tullut mieleen suuria katumisen aiheita opiskeluajastaan, joskin Antti olisi mielestään voinut mennä vaihto-opiskelijaksi aiemmin eikä vasta kuudentena opiskeluvuonna. Minnimari ja Milkkis olisivat olleet itselleen armollisempia ja ottaneet rennommin: huoli ja stressi työpaikan löytymisestä on kuitenkin suurelta osin turhaa, ja opiskeluajan vapaudesta olisi voinut nauttia enemmän.

LEXPRESS

|

13

TYYPILLISET TYÖPIVÄT JA KATSE TULEVAISUUTEEN Juristien moninaisilla työurilla tyypillisiä työpäiviä tuskin onkaan. Minnimari kertoi, että hänellä on tyypillisesti kaksi tai kolme käräjäoikeuden istuntopäivää viikossa, mutta muutoksiakin tulee: yllättäen saattaakin aamulla päätyä paikkaamaan sairastunutta kollegaa istuntoon.

Istuntojen lisäksi tuomarin työpäivät kuluvat pääosin juttujen valmisteluun ja tuomioiden kirjoittamiseen. Vaikka töitä riittäisi ja joskus työpäivät venyvät, tyypillisesti päivät pysyvät yhdeksästä viiteen -tyyppisinä.

Ethics & compliance on Suomessa ja pörssiyhtiöissäkin varsin tuore käsite. Milkkiksen työnkuvaan kuuluu vastuu ethics & compliance -ohjelmasta, jonka osia ovat yrityksen sisäiset toimintaohjeet kuten code of conductit, tietosuojapolitiikat ja anti-corruption policyt. Työ koostuu ohjelmien laadinnasta, kehittämisestä ja implementoinnista, mihin kuuluu paljon sisäistä kouluttamista ja viestintää. Milkkis on aina matkustanut paljon työtehtävissään globaaleissa yrityksissä, mutta nyt koulutus on siirtynyt Teamsiin. Hän muisteli nostalgisesti niitä hetkiä, jolloin on pitänyt koulutusta eteläafrikkalaisen tehtaan kanttiinissa 40 asteen lämmössä.

Antti antaa työtehtävissään Kaupan liitossa työoikeudellista neuvontaa jäsenyrityksille ja myös kouluttaa aiheesta. Työehtosopimusneuvotteluiden ollessa käynnissä niihin on keskityttävä täysin, jolloin aika ei riitä muuhun. Työssään Antti pääsee myös laatimaan strategioita, toimimaan eri työryhmissä ja tekemään lainsäädäntöön

Rikosylitarkastaja Markus Laine työskentelee vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa.

14

|

LEXPRESS

Minnimari Saari työskentelee käräjätuomarina. liittyvää edunvalvontaa – sekä aika ajoin prosessaamaan työtuomioistuimessa.

Markuksen työ operatiivisena johtajana on hyvin monipuolista: siinä seurataan operatiivista tilannekuvaa, tehdään yhteistyötä syyttäjien kanssa ja valmistellaan pakkokeinoistuntoja. Työhön kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä, viranomaisyhteistyötä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä juridista konsultointia. Välillä päivät voivat olla todella pitkiä ja venyvät tarvittaessa ympärivuorokautisiksi, jos operatiivinen tilanne on päällä – esimerkkinä Turun terrori-isku muutaman vuoden takaa.

Lopuksi panelistit pohtivat tulevaisuudennäkymiään.

Kaikki olivat tyytyväisiä nykyisiin tehtäviinsä, ja innostusta saatiin erilaisista asioista. Minnimari kertoi haluavansa kehittyä ja kehittää muita sovittelutoiminnassa ja vaihtoehtoisessa riidanratkaisussa – vuosia kestäneiden riitojen ratkominen muutamassa päivässä voi olla vaihtoehtoisen riidanratkaisun metodein mahdollista, mistä käräjätuomari kertoi saavansa niin sanotusti kicksejä. Antti totesi, ettei työoikeuden vaihtaminen toiseen substanssialaan välttämättä enää onnistuisi. Perinteisen juristin työn ja neuvottelupuolen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kombinaatio onkin onneksi hänen mielestään erittäin kiinnostavaa. Markus kertoi jatkavansa tiedustelun, esitutkinnan ja rikosprosessin parissa. Poliisihallinnossa on onneksi valtavasti erilaisia tehtäviä ja mahdollisuus vaihtaa oman työnkuvan painopistettä. Milkkis kokee löytäneensä oman alansa ja haluavansa tehdä sitä loppuelämänsä todeten kuitenkin, ettei toisaalta koskaan voi tietää, mihin tie vie ja mitä tilaisuuksia tulee vastaan. Tämä on hyvä muistaa kaikessa urasuunnittelussa – jo opiskeluaikana!

QUALITY IS THE BEST BUSINESS.

Astrea provides high quality legal services in all fields of business. Astrea is based in Helsinki, Turku and Oulu.

We take care of our clients assignments with expertise and efficiency both nationally and internationally.

We offer functional solutions and up-to-date knowledge in any required environment.

TURKU Kauppiaskatu 5, 20100 Turku | puh. (02) 273 0200 | turku@astrea.fi HELSINKI Pieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinki | puh. (09) 681 8290 | helsinki@astrea.fi OULU Rantakatu 4, PL 557, 90101 Oulu | puh. (040) 583 8043 | oulu@astrea.fi

LEXPRESS

|

15

lex 60 vuotta Lex ry:n täyttäessä 60 vuotta, juhlii LexPress rakasta ainejärjestöä koko vuoden kestävällä Lex 60 vuotta -juttusarjalla. Ensimmäisessä osassa muistelemme LexPressin värikästä historiaa. Jutussa julkaistut artikkelit ovat vuosien varrelta ja niitä tulisi myös kohdella aikaa ymmärtäen. Päästetään vanhojen lexiläisten äänet kuuluviin!

LexPress - Välipuheen ja Totuusvakuutuksen jälkeläinen TEKSTI | PIHLA KANKAANPÄÄ JA NOORA SIROLA

KUVAT | LEXPRESSIN ARKISTO

LexPress 2/2006, toim. huom.

16

|

LEXPRESS

K

uten jo vuonna 2006 julkaistun LexPressin toimituksen huomautuksessa todettiin, harva opiskelija tietää lehtemme historiasta paljoakaan. LexPressin esi-isä, Välipuhe, ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1962. Ainejärjestön politisoituessa 70-luvulla Välipuhe muutti nimensä Totuusvakuutukseksi ja lehden sisältö muuttui poikkeuksettoman asiapitoiseksi. LexPressin alkuaikoina 80-luvulla siirryttiin vastapainoksi hyvinkin vapaamuotoiseen tyyliin. Nykyinen LexPress neutraalisuudessaan kantaa historian harteillaan.

VÄLIPUHE 1962-1971 ”Jokaisella yhdistyksellä, joka hiukankin itseään kunnioittaa, pitää olla lehti”. Näiden Timo Putan sanojen myötä sai alkunsa Välipuhe. Ensimmäinen lehti, 8-sivuinen A5-kokoinen lehdykkä, julkaistiin

Välipuhe 2/1962 LEXPRESS

|

17

vuonna 1962. Välipuhe oli aikaansa nähden tyypillinen opiskelijalehti, joka sisälsi niin opinto- kuin opiskeluasiaa, asiantuntijakirjoituksia, henkilöhaastatteluja, kaskuja sekä ilmoituksia.

Historiassaan toisessa lehdessä (Välipuhe 2/1962) julkaistu artikkeli ”Tuomarin tulevaisuus” ilmentää käytännössä sitä, kuinka vähän kuudessakymmennessä vuodessa huolenaiheet ovat muuttuneet. Opiskelijoiden sisäänottomäärät ovat puhuttaneet paitsi tänä päivänä, jo 60-luvulla.

Oikeustieteen opiskelijoita koskeva toistuva kysymys onkin, riittääkö kaikille koulutusta vastaavaa työtä.

TOTUUSVAKUUTUS 1971-1982 Totuusvakuutuksesta tuli Lexin säännöllisesti ilmestyvä lehti vuonna 1971. Silloisen päätoimittajan linja oli selkeä.

Juttujen tuli olla täydellisen asiapitoisia. Yleensä artikkelit olivat juridisiin kysymyksiin painottuvia. Valokuvat eivät kuuluneet lainkaan tyyliin ja mainoksiakin oli hyvin niukasti. Totuusvakuutus eli puoluepolitisoitumisen rinnalla.

Lehden sisällössä näkyi politiikka ja kilpailevien ryhmittymien kirjoitukset.

Vuonna 1978 ilmestynyt artikkeli ”Lapin korkeakoulusta (ja sen oikeustieteellisestä tiedekunnasta)” perustelee uuden oikeustieteellisen tiedekunnan perustamisen ja koulutuksel-

Totuusvakuutus 5/1978, artikkelia lyhennetty 18

|

LEXPRESS

Kriittisemmänkin lukijan on siis myönnettävä, että vaikka LexPress ei kohottaisikaan elämisen laatua yhtä paljon kuin lätkäfinaali ja kori kaljaa, niin se on silti hyvä asia - PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUKSESSAAN, LEXPRESS 1/1991

lisen tasa-arvon puolesta. Kokonaisessa artikkelissa kirjoittaja Hannu Lappalainen tuo esiin myös haasteita, kuten opettajien riittävyyden. ”Uutta ja vanhaa on molempia kehitettävä, eikä niin, että toista olisi heikennettävä toisen kustannuksella”, kuten Lappalainen kirjoittaa. Uudelleenjulkaistu artikkeli on lyhennelmä alkuperäisestä.

LEXPRESS 1982Lex ry sai järjestyksessään kolmannen lehtensä vuonna 1982. Journalistinen ote muuttui, ja lehteen alettiin viljellä edunvalvonnasta, yhteistyökumppaneista ja opinnoista kertovien juttujen oheen omaperäistä huumoria. Päätoimittaja Pertti Miettusen mukaan lehdestä piti tulla ”informoiva, älyllinen ja oivaltava”.

Kuten vuoden 1985 ensimmäisessä lehdessä julkaistusta artikkelista ”Korvaus käsiimme käyköön” ilmenee, lehdessä alkoi ilmestyä jopa kaunokirjallisia elementtejä. Tämäkin

tyylilaji ilmestyi toki yleensä huumorilla höystettynä. Uudelleenjulkaistussa artikkelissa Heikki Partanen kirjoittaa vapaahkossa ruonomuodossa korvauksesta.

80-luvun edetessä lehden tyylilaji muuttui jatkuvasti kokeilevammaksi. Vuosikymmenen lopussa huomiota herättivät erityisesti suuret ja sisällöltään rohkeat kuvakollaasit.

90-luvulle päästessä LexPress siirtyi kuitenkin tyyliltään jälleen lähemmäs perinteistä opiskelijalehteä.

Tämän päivän LexPress kantaa valtavan määrän historiaa harteillaan. Tie nykyiseksi melko neutraaliksi, sopivassa suhteessa asiapitoiseksi ja luovaksi lehdeksi on ollut pitkä, eikä lehden kehitys ole vieläkään loppunut. Historiaa kunnioittaen muutoksia tehdään edelleen. Tulevaisuus näyttää, mitkä niistä ovat pysyviä ja mitkä vain hetkellisiä uudituksia.

Jutussa on käytetty lähteenä Tapani Kuntun kirjoittamaa Lex ry:n 50-vuotisesta taipaleesta kertovaa kirjaa ”Lex - Sui Generalis, Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry 1961-2011” (2011).

LEXPRESS

|

19

Unique Assignments, Sharp Minds & Inclusive Atmosphere Opportunities for law students. Follow us on hannessnellman.com/careers/

20

|

LEXPRESS

LexPress 1/1985 LEXPRESS

|

21

SeilaiLex? TEKSTI | MIKI LAPPI

22

|

LEXPRESS

KUVAT | ALVA REWELL

C

alonian käytävillä on vuodesta toiseen puhuttu Lexiltä puuttuneesta kerhotoiminnasta, purjehduksesta. Kuluvalla lukuvuodella tämä haave on viimein saanut tuulta purjeisiinsa, kun ensimmäisen vuoden lexiläinen Alva Rewell yhdessä kanssaopiskelijoiden kanssa loi SeilaiLexin. ”Toive yliopiston purjehduskerhon toimintaan osallistumisesta alkoi jo paljon ennen itse opintojen ja

nyt keväällä. Suunnittelut ovat jo kovassa käynnissä, ja sillä saadaankin vielä lisää purjehtimistaitoista väkeä SeilaiLexiin!”

SeilaiLex kohtaa perustamisvuonnaan samat Covid-ajan tuomat haasteet kuin kaikki muutkin ainejärjestöjen kerhot: mitä tehdä, kun ei voida tavata ja hengailla yhdessä tilassa? ”Keskitymme kehittelemään toimintaamme koko ajan ja pyrimme suunnittelemaan tapahtumia valmiiksi jo

ainejärjestötoiminnan alkamista. Monet kaverit ovat jo opiskelemassa ja ovat kertoneet paljon positiivista ainejärjestöjensä purjehduskerhojen toiminnasta. Mieleen jäivät hauskat tarinat useilta Välimeren ja Suomen purjehduksilta. Yllättävää olikin, kun sai fuksiviikolla tietää, että Lex ry:llä ei ole vielä purjehduskerhoa, vaikka useita muita aktiviteettikerhoja löytyy. Tästä lähti ensimmäinen idea purjehduskerhon perustamiseen myös Lex ry:lle. Muutaman kaverin kanssa juteltua oli meillä kasassa huippuporukka valmiina tähän hommaan ja SeilaiLexin matka alkoi,” Alva kertoo kerhon perustamisideasta.

Osa kerhon jäsenistöstä on varsin kokeneita purjehtijaoita, mutta mahtuu mukaan muutama noviisikin. ”Lähdettiin tekemään toimintaa alusta asti mahdollisimman matalalla kynnyksellä, joten osallistujien purjehdustaidoilla ei ole mitään väliä. Onneksi purjehduksen osaaviakin löytyy sen verran, että muutamankin veneen matkat merillä varmasti onnistuvat.”

Kerhon tarkoitus on tietysti mahdollistaa jäsenille puitteet purjehtimiselle. Suunniteltuun toimintaan on otettu mallia SkimbaLexiltä, Lexin pidempään toimineelta laskettelukerholta. ”Pääideana olisi järjestää kaksi isompaa matkaa joka vuosi, yksi Suomessa ja yksi ulkomailla. Ulkomaanmatka on kuitenkin aika hataralla pohjalla näinä aikoina, joten keskitymme varmasti saamaan enemmän väkeä Suomen purjehdukselle. Seuraava konkreettinen tapahtuma tulee toivottavasti olemaan purjehduskurssi

sille ajalle, kun rajoitukset ne taas sallivat. Tavoitteena on tehdä nyt mahdollisimman paljon taustatyötä, jotta toiminta saadaan täydellä teholla käyntiin myöhemmin.

Toki pienemmällä mittakaavalla pyritään järjestämään näissäkin oloissa tekemistä, kuten loppusyksystä järjestetty avantouinti Villa Järvelässä, joka onnistui erinomaisesti ja turvallisesti.”

SeilaiLexin perustajat toivovat kerhon tarjonnan ajan myötä monipuolistuvan ja kasvavan. ”Toiveena olisi saada SeilaiLexistä mahdollisimman monipuolinen vesiaktiviteettien ja purjehduksen suhteen. Halutaan päästä kokeilemaan uusia lajeja, nauttimaan merestä ja viettämään aikaa upeassa porukassa!

Hyvä meininki on meille kaikki kaikessa.

Vaikka haluamme järjestää laajasti eri vesilajeihin liittyvää toimintaa, niin isona tulevaisuuden haaveena olisi saada mahdollisimman monelle aktiviille edes jonkinlainen koulutus purjehdukseen. Näin päästäisiin järjestämään mahdollisimman laajoja purjehdusreissuja myös ulkomaille, kun osaavaa miehistöä löytyisi omasta takaa mahdollisimman moneen veneeseen.

Isona tavoitteena, jossa koemme jo nyt onnistuneemme, on toiminnan pysyminen kuitenkin mahdollisimman matalan kynnyksen toimintana. Tämän takia järjestämme mieluusti myös muuta kuin purjehdusta.

Ideana tällä hetkellä on esimerkiksi veneily Aurajoessa. Tavoitteena on siis, että jokainen halukas pääsee mukaan järjestelyihin tai sitten halutessaan ihan vaan osallistumaan huipputapahtumiin!”

LEXPRESS

|

23

10 frågor till årets lärare TEKSTI | IDA-MARIE CEDERBERG

KUVA | KOTIALBUMI

En lärare som tar i beaktande studerandenas ork och strävar till att alla skulle lära sig något.

Bland annat så motiveras valet av Päivi Mattila till årets lärare 2020. Det är uppenbart att Päivi är omtyckt bland studerandena. Då hon svarar på våra frågor är det inte svårt att förstå varför: för Päivi kommer alltid studerandenas välmående först.

1.

VAD FICK DIG ATT VÄLJA LÄRARYRKET OCH

Den största utmaningen är att kunna stöda och hjäl-

VARFÖR BÖRJADE DU ARBETA PÅ DEN JURI-

pa studerande som har det svårt. Det kan vara fråga

DISKA FAKULTETEN VID ÅBO UNIVERSITET?

om fysiska eller mentala sjukdomar eller problem,

Så länge jag minns har jag alltid velat bli lärare, så

inlärningssvårigheter eller bristfälliga kunskaper i

man kan säga att läraryrket är ett kall för mig. Re-

svenskan, vilket är ganska vanligt, eftersom alla inte

dan i femårsåldern berättade jag för alla att jag en

skriver svenska i studentexamen och studerar bara

gång skulle bli lärare. Senare blev jag helt fascinerad

de obligatoriska kurserna. Ibland känner man sig

av språk, speciellt svenskan, och kunde kombinera

otillräcklig, eftersom man hela tiden borde lära sig

dessa två passioner. Jag har jobbat hela mitt liv som

nytt: ny teknik, ny pedagogik, nytt ämnesinnehåll

lärare och när jag såg platsannonsen att Språkcentret

och språket förändras och utvecklas jämnt.

sökte en svensklärare till juridiska fakulteten blev jag genast intresserad, eftersom juridiska texter, deckarfilmer och -böcker alltid har intresserat mig.

2.

3.

24

4.

HAR DU NÅGRA BRA TIPS TILL EN STUDERANDE SOM KÄNNER ATT SVENSKAN ÄR SVÅR OCH JOBBIG?

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT JOBB?

Om man inte kan allt som man borde kunna, kan

Studerande, studerande och studerande. Att kunna

man höja sin nivå t.ex. genom att ta en förberedande

jobba med unga människor är så väldigt givande och

kurs på universitetet eller göra något annat på svens-

håller mig ajour med dagens företeelser. Studerande-

ka som man är intresserad av: läsa tidningar eller

na ger mig kraft och energi. Jag älskar jobbet också

böcker, titta på filmer, lyssna på podcaster. När man

därför att man kan vara kreativ och självständig och

börjar på ämnesspecifika kurser vid olika fakulteter,

man lär sig någonting nytt hela tiden. Det är också

kan man tänka sig att läget är på sätt och vis ”tabula

min livsuppgift att ge studerandena en positiv bild av

rasa”: man ska inte titta i bakspegeln utan satsa på

svenskan och berätta vilken nytta man har av den.

det nya som man får lära sig. Man ska också komma ihåg att man inte alltid behöver kunna språket fulls-

VILKA UTMANINGAR STÖTER DU OFTA PÅ I

tändigt; det räcker i många situationer med att man

DITT JOBB?

blir förstådd. Uppskatta den språkkunskap som du

|

LEXPRESS

bättre, men valet är också ett bevis på att god undervisning också baserar sig på många andra saker än bara tekniken: att respektera och lyssna på studerandena, att stöda dem och vara flexibel, att leverera kursinnehållet mångsidigt och på ett intressant sätt. Jag är väldigt tacksam och stolt

8.

dierna hur trötta många studerande är och hur dåligt de mår redan i gymnasiet och sedan i högs-

SVENSKA I DAGENS ARBETSLIV?

kolan. Världen är komplicerad och ofta stressande

Inom väldigt många branscher är det en stor fördel

och kraven för unga människor är ofta för höga.

att kunna svenska. Att kunna betjäna klienterna på

Ungdomen borde vara en tid då man njuter av

deras modersmål är viktigt inom den privata sektorn,

livet! Studerandenas välmående är det allra vik-

t.ex. i advokatbyråer, och inom den offentliga sektorn

tigaste för mig i dag och utgångspunkten för hela

har vi en lag som definierar de språkkunskaper som

kursplaneringen är att hjälpa studerandena att må

krävs av de anställda. Det är viktigt att de språkliga

bra under kursen.

rättigheterna förverkligas, eftersom också de andra

6.

HAR STUDERANDES FÖRHÅLLNINGSSÄTT TILL

9.

DET SVENSKA SPRÅKET FÖRÄNDRATS UNDER

Jag försöker planera sådana kurser som jag själv skulle trivas med. Jag gillar att vara lekfull och

av svenskan i arbetslivet och kämpar för att lära sig

påhittig, improvisera och variera. Men kursmate-

språket. Men den nationella diskussionen går i vågor

rialet ska också vara centralt, relevant och aktuellt

beroende på vilka politiska intressen som är rådande.

och sådant som man verkligen kan ha nytta av i sitt arbete. Jag vill skapa en studiemiljö där jag har

HUR HAR CORONAVIRUSET PÅVERKAT UN-

en nära kontakt med studerandena, så att tröskeln

DERVISNINGEN OCH HUR KÄNNS DET ATT

ler det tekniska och förra våren var jag tvungen att i en snabb takt lära mig använda olika plattformar, appar och program. Att bli vald till årets lärare just år 2020 var en glad överraskning, eftersom det finns andra lärare som säkert kan använda tekniken mycket

LYCKAS GÖRA EN MOTIVERANDE OCH

DU ATT DU HAR LYCKATS SÅ BRA MED DET?

Jag tror att juridikstuderandena förstår betydelsen

Corona har förändrat väldigt mycket, när det gäl-

TEL NÄMNS BLAND ANNAT ATT DU ALLTID

AKTIVT STRÄVAR TILL OCH VARFÖR TROR

ser ingen stor förändring i studerandenas attityder.

BLI VALD TILL ÅRETS LÄRARE JUST ÅR 2020?

BLAND MOTIVERINGARNA TILL DIN TI-

TRIVSAM STUDIEMILJÖ. ÄR DET NÅGOT DU

TID PÅ UNIVERSITET? Jag har jobbat vid juridiska fakulteten i åtta år och

7.

UNDER LEKTIONERNA. ÄR DU OROLIG Ja, det är jag faktiskt. Man får läsa så ofta i me-

HUR VIKTIGT ANSER DU ATT DET ÄR KUNNA

rättigheterna, som t.ex. rättsskydd, förverkligas då.

DU TAR OFTA UPP STUDERANDENAS ORK ÖVER DERAS VÄLMÅENDE?

har! Och vi lärare hjälper och stöder dig!

5.

över att vara årets lärare.

att kontakta mig är låg.

10.

HAR DU NÅGRA HÄLSNINGAR ÅT STUDERANDENA? Det värmer mitt hjärta att ni har röstat mig till årets lärare, så ett stort tack till alla. Jag önskar att ni alla hittar er plats i livet och trivs med arbetet som jurist. Lycka till!

LEXPRESS

|

25

ALOITA MENESTYSTARINASI MEILLÄ.

Nuoremmat harjoittelijat Nuoremmat harjoittelijat avustavat toimistomme työntekijöitä mitä erilaisimmissa toimistotehtävissä. Varsin usein heidän apunsa on meille päivän pelastus kiireen keskellä. Jos olet opintojesi alkuvaiheessa oleva oikkari, tämä tehtävä voi olla juuri sinulle!

KM-harjoittelijat Kun oikeustieteen opintosi ovat vähintään puolivälissä ja olet kartuttanut jo jonkin verran tiedonhakukokemusta töiden ja opintojen kautta, voit hakea harjoittelijaksi toimistomme Knowledge Management -tiimiin. KM-harjoittelijat ovat salapoliiseja, tutkijoita, analyytikkoja ja asiakaspalvelijoita, jotka etsivät juristiemme työn tueksi juuri oikeaa tietoa ja taustamateriaalia.

Legal Tech -harjoittelijat Legal Tech -harjoittelijat vastaavat oikeusteknologiatyökalujen käytöstä ja opastavat niihin liittyvissä kysymyksissä. Osallistut dokumenttien automatisointiprojekteihin, joissa työtehtäviisi kuuluvat automatisointityön suunnittelu ja toteutus yhdessä lakimiestemme kanssa sekä tekoälyohjelmiston käyttö transaktioliitännäisissä toimeksiannoissa.

Vanhemmat harjoittelijat Opintojesi loppusuoralla sinulla on loistava mahdollisuus tutustua juristin työhön vanhempana harjoittelijana. Vanhemmat harjoittelijat avustavat juristejamme toimeksiantotyössä ja toimiston kehitysprojekteissa, ja heidän työnkuvansa on hyvin lähellä vastavalmistuneen juristin työtä.

HAE SYYSKUUSSA ALKAVALLE HARJOITTELUJAKSOLLE 16.3. MENNESSÄ!

WWW.CASTREN.FI/ FI/URAPOLKU

KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA

KASVAVATKO ARVOSANAPAINEET? TEKSTI | EMILIA TUOMILUOMA

V

KUVAT | HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

iimevuotinen uudistus perusteiden arvosa-

uudistuksen myötä kasvamaan valtavasti. “Jos ei pysty

nojen korottamisen suhteen puhututtaa ja

juuri tietyllä hetkellä panostamaan kurssiin niin paljon

nostaa esille mielipiteitä puoleen ja toiseen.

kuin haluaisi, ei välttämättä nyt mennä lainkaan yrittä-

Nyt siirtymäajan jälkeen ja suurimman

mään korottaa hylättyä arvosanaa.” Jos jäljellä on kaksi

kuohunnan rauhoituttua kuullaan eri vaiheessa olevien

tai yksi kierrosta, saatetaan jättää kokonaan yrittämättä

opiskelijoiden ajatuksia sekä varadekaanin ja opintovas-

sen varalta, jos käykin huono tuuri kysymysten suh-

taavan kommentit opiskelijoita mietityttäviin aiheisiin.

teen ja olisikin hyvä saada uusi mahdollisuus. Aiemmin

Tiedekunnan sisällä on jo jonkin aikaa mietitty, miten

tällaisessa tilanteessa on usein menty tekemään tentti ja

opiskelijoiden stressiä arvosanoista saataisiin pienen-

saatettu saada hyväkin arvosana. “Aiemmin ne opinto-

nettyä. Vuoden 2020 alussa tehtiin peruskoulutustoimi-

pisteet kuitenkin useimmiten saatiin ja näin opiskelijat

kunnassa uudistuspäätös, joka tuli voimaan nyt vuoden-

sitten jossain välissä kuitenkin päättivät valmistua. Nyt

vaihteessa. Uudistuksessa oli kyse siitä, että aiemmin

taas sitten saatetaan odottaa vuosi ja edelleen osallistua

käytännössä loputtomat perusteiden tenttien uusimis- ja

samoille kursseille. Se on uudistuksen haaste.”

korotuskerrat rajattiin kolmeen. Lexin opintovastaava

Uudistuksen tarkoitus on hyvä, mutta se on aiheut-

Katariina Juhakoski kertoo, että ymmärtää tiedekunnan

tanut myös paljon ihmettelyä siitä, onko se aivan tar-

perustelun siltä kannalta, että kun mahdolliset tenttikier-

koituksenmukainen. “Oman kokemukseni ja lukuisten

rokset ovat menneet, ei tenttiä enää kierrosten jälkeen

asiasta käymieni keskustelujen perusteella voin sanoa,

stressaa. “Tentin jälkeinen paine ja vertailu varmasti vä-

että uudistus ei ole vähentänyt stressiä, vaan lähinnä

henee, mutta tiedekunta ei kuitenkaan ottanut huomioon

päinvastoin”, kuvaa Nea Raumonen, joka opiskelee toista

sitä, miten suuret paineet uudistuksen vuoksi aiheutuu

vuottaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Fuksivuot-

ennen tenttiä. Opiskelijoiden kannalta tilanne on haas-

taan viettävä Maisa Meritähti on samaa mieltä: “Tässä

teellinen. Se lisää stressiä ja ahdistusta sekä aiheuttaa

ei nyt oteta huomioon esimerkiksi niitä, jotka tekevät

kysymyksiä”, Juhakoski kommentoi.

samaan aikaan töitä tai toista tutkintoa, eli sellainen

Juhakoski uskoo, ja hänen mukaansa myös on jo näkyvissä, että hylättyjen arvosanojen määrä tulee 28

|

LEXPRESS

tietynlainen opiskelun joustavuus kärsii, mikä on ehdottomasti huono juttu.”

Tentin jälkeinen paine ja vertailu varmasti vähenee, mutta tiedekunta ei ottanut huomioon sitä, miten suuret paineet uudistuksen vuoksi aiheutuu ennen tenttiä -KATARIINA JUHAKOSKI

Notaariaan työstävä kolmannen vuoden opiskelija Ida Rahkonen taas pitää uudistusta pääasiallisesti ihan hyvänä. Hän nostaa esille sen, että kun tenttejä ei jatkuvasti voi uusia, on työelämässäkin tärkeä taito eli ajanhallinta entistä tärkeämpää. “Ehkä tämä murrosvaihe on kaikkein stressaavin, kun esimerkiksi nyt yleisesti erkkareille on monet korottaneet arvosanojaan ja pisterajat niille ovat siksi todella korkeat. Ehkä ne pisterajat laskevat sitten pikkuhiljaa, kun ei voikaan enää korottaa, ja arvosanastressi siten vähän laantuu.”

Uudistuksen vaikutuksia auskultoinnin hakemisen kannalta on myös mietitty viime aikoina paljon. Vaikka oikeustieteellisten tiedekuntien käytännöt eroavat arvosanojen suhteen, ovat ne yksi osa auskultoinnin pääsyperusteita. Juhakosken mielestä auskultointiin hakevan asemaa saattaa hankaloittaa, jos vaikka vasta kolmannella vuosikurssilla tajuaakin haluavansa auskultoimaan ja arvosanojen korottaminen ei tällöin olekaan mahdollista.

“Toki se on vain yksi osa-alue, jonka perusteella auskulLEXPRESS

|

29

Uudistuksen jälkeenkin tenttiarvosanaa on mahdollista korottaa, mistään korotuskiellosta ei ole kysymys

Ehkä erkkareiden pisterajat laskevat pikkuhiljaa, kun ei voikaan korottaa, ja arvosanastressi siten vähän laantuu -IDA RAHKONEN

-JANNE SALMINEN

Uudistus ei ole vähentänyt stressiä, vaan lähinnä päinvastoin -NEA RAUMONEN

toimaan haetaan ja ne erot arvosanojen suhteen ovat aika

liseen tahtiin perusteita tippumatta kärryiltä. Monille

marginaalisia. Lisäksi, jos on valmis hakemaan muualle

tämä on aiheuttanut kierteen, jossa kerralla ei ehdikään

kun pääkaupunkiseudulle, pääsee myös huonommilla ar-

opiskella tarpeeksi tenttiä varten, kun niitä onkin useita

vosanoilla.” Juhakosken mielestä on myös tärkeä muistaa,

päällekkäin. “Paineet onnistua tentissä heti ensimmäi-

että arvosanoihin vaikuttaa muukin kuin korottaminen.

sellä kierroksella ovat valtavat, mikä lisää opiskelijoi-

Kaikissa oikeustieteellisissä tiedekunnissa kurssit on

den stressiä, alentaa suorituskykyä ja vähentää opinto-

jaettu eri tavoin, esimerkiksi meillä Turussa on osin laa-

jen mielekkyyttä”, Raumonen sanoo. Toinen ilmennyt

jemmat kurssikokonaisuudet kuin Rovaniemellä. On eri

huolestuttava kehityssuunta on, että koska tiedekunnan

asia saada suppeammasta kurssista hyvä arvosana kuin

sisäisesti ei enää voi korottaa arvosanoja jos ne ovat läpi,

laajemmasta. Auskultointiin hakemiseen liittyvät ongel-

mennään tekemään ne avoimen yliopiston kautta. Tämä

mat eivät siis ole yksioikoisia.

porsaanreikä tosin tukittiin juuri loppuvuodesta. Olisiko

Uudistus on synnyttänyt myös lieveilmiöitä. Monet

kuitenkin ehkä syytä kaivautua niihin juurisyihin, joiden

yrittivät viime vuoden siirtymäaikana korottaa vanhoja

vuoksi opiskelijat ilmaisen kurssimahdollisuuden sijasta

arvosanojaan samalla, kun ovat yrittäneet käydä taval-

mieluummin maksavat tehdäkseen erilaisen tentin?

30

|

LEXPRESS

VARADEKAANI, PROFESSORI JANNE SALMINEN: On ymmärrettävää, että siirtymävaiheen päättyessä asia keskusteluttaa ja mietityttää. On hyvä huomata, että uudistuksen jälkeenkin tenttiarvosanan korottaminen on tietyissä puitteissa mahdollista; mistään korotuskiellosta ei siis ole kysymys.

Tiedekunnassa asiasta on määrätty yleisten määräysten tasolla, ja se on linjassa yliopiston opintojohtosäännön kanssa. Tiedekunnan yleisten määräysten valmistelu ja päätöksenteko olivat avoimia. Muutosta valmisteltiin peruskoulutustoimikunnassa, ja siitä päätettiin johtokunnassa. Molemmissa elimissä myös opiskelijajäsenet ovat mukana, ja muistaakseni päätös tehtiin johtokunnassa yksimielisesti. Esimerkiksi siirtymäaikaa pidennettiin opiskelijoiden kanssa yhteisymmärryksessä. Muutoksesta on siis päätetty yhdessä.

Minusta myös siirtymäajasta informoitiin opiskelijoita kattavasti. Varsin vähän siirtymäaikana korotusmahdollisuutta käytettiin.

Valmistelussa opiskelijat toivat esiin paitsi tarkis-

laisiin opintojen nivelvaiheisiin: erikoistumisjaksojen

tukseen liittyviä huolia myös uudistuksen positiivisia

ja syventävien opintojen aihekokonaisuuksiin pääsee

puolia, koska uudistuksen ajateltiin kannustavan opis-

suurin osa opiskelijoista täysin hakutoiveittensa mu-

kelijoita eteenpäin suunnitelmallisesti eikä huolehti-

kaan jatkossakin ja opiskelijat ovat samassa tilanteessa

maan jo suoritettuja opintojaksoja.

toistensa kanssa. Valintakriteerit ovat läpinäkyviä,

Yleisten määräysten korotuskäytäntöjä koskevan

mutta myös niitä voidaan uudistaa, jos ongelmia ilme-

määräyksen tarkistamisella pyrittiinkin lisäämään

nee. Tähän asti kenenkään opinnot eivät ole pysähty-

opintojen suunnittelua, tentteihin valmistautumista

neet näissä nivelvaiheissa.

ja opintojen systemaattista edistämistä tiedekunnan

Tuomioistuinharjoittelun valintakriteerejä tiede-

suositusjärjestyksen mukaisesti. Oppiminen tapahtuu

kunta ei valitettavasti päätä, mutta meillä on hyvä kes-

laadukkaimmin opetuksen yhteydessä, ja opetukseen

kusteluyhteys tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa.

myös uudistus sidottiin. Lisäksi haluttiin siirtää opis-

En olisi yllättynyt, vaikka tuomioistuinharjoittelun

kelijoiden fokusta pois arvosanoista. Huolestuttavasti

valintakriteerejäkin jossain vaiheessa uudistettaisiin.

jotkut opiskelijat saattoivat käyttää kuukausia opiske-

Tietojeni mukaan tilanne ei ainakaan kaikissa

luajastaan jo hyväksytysti suoritettujen opintojaksojen

tiedekunnissa poikkeaisi meidän nykyisestä tilantees-

arvosanojen korottamiseen.

tamme. Lisäksi vastaavia uudistuksia on nyttemmin

Vielä on liian varhaista sanoa, ovatko tarkistuksen

tehty muuallakin: esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston

tavoitteet toteutumassa. Väistämättä ainakin opinto-

oikeustieteellisessä koulutuksessa 1.8.2021 alkaen

jen suunnitteluun opiskelijat joutuvat kiinnittämään

hyväksyttyä opintojaksosuoritusta saa yrittää korottaa

huomiota.

enintään kahdesti ja hylätty suoritus katsotaan koro-

En ole huolestunut uudistuksen vaikutuksista eri-

tusyritykseksi.

LEXPRESS

|

31

IUS NATURALE

SOTIEN HILJAISIN UHRI TEKSTI | JULIA KINNUNEN

KUVA | FREEPIK.COM

Ympäristönsuojeleminen on ajankohtainen aihe lainopillisissa keskusteluissa, mutta sen rooli sodan aikana kuitenkin usein unohdetaan. Sodan oikeussäännöt suojaavat ensi sijassa ihmisiä ja ympäristöä vasta toissijaisesti, mutta ympäristö kaipaa vahvaa suojaa sodalta myös itsessään. Sota aiheuttaa suoraa ja epäsuoraa tuhoa, ja ongelma ruokkii itse itseään; sota tuhoaa ympäristöä ja luonnon resursseja, mikä puolestaan aiheuttaa uusia sotia siitä, mitä on jäljellä.

YMPÄRISTÖÄ EI SODASSAKAAN SAA TUHOTA MIELIVALTAISESTI

the Prohibition of Military or Any Other Hostile Use of

Sodan ympäristölle aiheuttama tuho on massiivista.

tarjoavat sodan muut oikeussäännöt ja epäsuorasti useat

Afganistanissa vuosikymmenten ajan käynnissä ollut sota

muut kansainväliset sopimukset liittyen esimerkiksi

on yksi kriittisimmistä maanlaajuiseen metsäkatoon ja

biologiseen sodankäyntiin ja ydinaseisiin. Kansainvälisen

aavikoitumiseen johtaneista syistä. Paitsi pommitukset,

ympäristöoikeuden soveltuvuus sodan aikaan on epäsel-

niin myös rajavalvonnan puutteesta johtuva puun sala-

vä; osa kansainvälisen ympäristöoikeuden multilateraa-

kuljetus on johtanut siihen, että maassa on alle puolet

lisista sopimuksista selvästi ilmaisee, ovatko ne voimas-

siellä ennen kasvaneesta metsästä jäljellä. Agent Oran-

sa myös aseellisissa selkkauksissa, ovatko ne osittain

gea, voimakasta hyönteismyrkkyä käytettiin Vietnamin

voimassa, jäissä selkkauksen ajan vai päättyykö niiden

sodassa tuhoamaan sotilaille suojaa tarjoavia puita ja

voimassaolo aseellisen konfliktin alkaessa. Ainakin kah-

lehdistöä. Sota kiihdyttää kasviston ja eläimistön lajika-

dentyyppiset ympäristösopimukset luultavasti ovat sodan

toa, tuhoaa kokonaisia alueita, ja aiheuttaa sota-alueella

aikana yleisesti voimassa; sellaiset, joiden kohteeseen

paitsi ihmisille, niin myös eläimille pitkäaikaisia tervey-

sota ei vaikuta ja sellaiset, jotka suojaavat yhteisiä hyviä.

songelmia. Laajaan kestäneillä sodilla on myös vaikutus

Kansainvälisen ympäristöoikeuden yleiseen sodanaikai-

alueiden sääolosuhteisiin ja jopa ilmastoon.

seen asemaan olisi tärkeä saada selvyys, sillä kansainvä-

Sotaoikeus on kansainvälistä oikeutta, ja myöskin ympäristönsuoja aseellisissa konflikteissa on kansainvälisellä lainsäädännöllä luotua. Tärkeimmät ympäristöä

Environmental Modification Techniques). Lisäksi suojaa

linen ympäristöoikeus on laajalti kattavampaa ja tarjoaa parempaa suojaa, kuin sodan oikeussäännöt.

Ensimmäinen relevanteimmista sopimuksista, Roo-

sodassa suojaavat sopimukset ovat Rooman perussääntö,

man perussääntö, määrittää ympäristöntuhoamisen

Geneven sopimusten ensimmäinen lisäpöytäkirja sekä

sodassa sotarikokseksi, jolloin perussääntöä rikkovaa

ympäristösodankäyntisopimus (ENMOD, Convention on

voidaan syyttää kansainvälisessä rikostuomioistuimes-

32

|

LEXPRESS

IUS NATURALE

sa. ENMOD puolestaan säätää kielletyksi ympäristön-

ristölle sodassa aiheutettu vahinko ei ole kiellettyä vaan

muuttamismenetelmien käytön sotilaallisesti tai muu-

vain silloin, kun nämä kynnysarvot ylittyvät, on jokin

toin vihamielisesti. Tällaisia menetelmiä ovat luonnon

ympäristöön kohdistettu teko sopimuksenvastaisena

kiertokulkuun puuttuvat menetelmät, jotka muuttavat

kielletty. Nämä kynnysarvot ovat samankaltaiset kaikissa

maapallon tai ulkoavaruuden dynamiikkaa, rakennetta

sopimuksissa, ja jokaiseen liittyy samanlaisia ongelmia.

tai koostumusta. ENMOD on erikoinen sopimus, jolla

Sopimukset määrittelevät kielletyksi pitkäaikaisen, laajan

kielletään esimerkiksi otsonikerroksen vähentäminen

ja (tai, kuten ENMODissa) vakavan tuhon aiheuttamisen

tai maanjäristysten aiheuttaminen sotamenetelmänä.

luonnolliselle ympäristölle. ENMODia lukuun ottamatta

Geneven sopimusten ensimmäinen lisäpöytäkirja puoles-

sopimukset edellyttävät siis kaikkien kynnysarvojen ku-

taan säätää yleisen periaatteen sodanaikaisesta ympäris-

mulatiivista läsnäoloa, mikä tekee artikloihin vetoamisen

tönsuojasta, ja se kieltää kostotoimenpiteenä tapahtuvan

lähes mahdottomaksi.

ympäristön tuhoamisen sekä ympäristölle vahingolliset sodankäyntimenetelmät.

Näitä termejä ei ole määritelty yhteneväisesti eikä myöskään käytännössä koskaan sovellettu, sillä soveltaminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta ristiriitai-

KOLMEN KYNNYSARVON TESTI

suuksien ja tulkintaongelmien vuoksi. Rooman perus-

Kuitenkin jokainen näistä kolmesta sopimuksesta edel-

sääntö edellyttää kynnysarvojen täyttymisen lisäksi, että

lyttää tiettyjen kynnysarvojen täyttymistä. Kaikki ympä-

aiheutuneet ympäristövahingot ovat selvästi liiallisia

LEXPRESS

|

33

34

|

LEXPRESS

IUS NATURALE militaariseen etuun nähden. Geneven sopimusten ensim-

sairauksia Kuwaitin kansalaisissa. Persianlahden sodan

mäisessä lisäpöytäkirjassa puolestaan määritellään, että

öljyvuotoja ja tulipaloja onkin kuvailtu ympäristöterro-

sen kieltojen tarkoitus on ennemminkin suojata ihmisten

rismiksi. Hälyttävää on se, että jos tänä päivänä tällainen

terveyttä ja selviytymistä, kuin ympäristöä itsessään.

hyökkäys tapahtuisi, eivät aiemmin kuvaillut kynnys-

ENMODin ongelmana on, että kiellettyjä ovat vain tietyn

arvot välttämättä täyttyisi. Tuho varmasti oli laajaa ja

tyyppiset menetelmät. Termit ”pitkäaikainen, laaja ja

vakavaa, mutta ei kenties tarpeeksi pitkäaikaista, jotta

vakava” kaipaavatkin määrittelyä ja soveltamiskynnyksen

Rooman perussäännön tai ensimmäisen lisäpöytäkirjan

alentamista.

vaatimukset täyttyisivät. Kyseessä ei myöskään ollut ENMODin mukainen ympäristönmuuttamismenetelmä.

PERSIANLAHDEN SODAN YMPÄRISTÖKATASTRO-

Yhtä lailla vastapuolella oleva liittouma sytytti öljy-

FIT

lähteitä palamaan sekä pommitti ydinvoimaloita, jotka

Ympäristöä siis pyritään suojaamaan sodalta, mutta

ovat myös kansainvälisin sopimuksin sodassa suojattuja.

suojan soveltamisen taso on heikkoa. Ympäri maailmaa

Sanomattakin on selvää, millaista tuhoa massiiviset pom-

ympäristö on sodan vuoksi kärsinyt massiivisesti, mutta

mitukset luonnolle aiheuttavat. Irakin päihittämistä Tig-

kynnysarvojen vuoksi koskaan ei tuomioistuimessa ole

ris ja Eufrat -jokien virtauksen pysäyttämällä ehdotettiin,

katsottu, että jokin sotatoimi olisi ollut laiton hyökkäyk-

mutta taktiikkaa ei koskaan käytetty. Jos liittouma olisi

senä ympäristöä vastaan. Persianlahden sodan (1990-

kyseistä menetelmää hyödyntänyt, pohdittaisiin tässäkin

1991) massiiviset öljyvuodot ja -palot olisivat kenties

artikkelissa sitä, toimiko liittouma ENMODin vastaisesti.

olleet kiellettyjä hyökkäyksiä ympäristöä kohtaan, mutta vastaan tulee kansainvälisen oikeuden perusongelma;

YMPÄRISTÖ KAIPAA SUOJAA SODALTA

Irak ei ollut ratifioinut tällaisen hyökkäyksen kieltäviä

JATKOSSAKIN

sopimuksia tekoaikana, joten sitä ei voitu myöskään

Epämiellyttävä tosiasia on se, että tulevat sodat todennä-

sopimuksenvastaisista toimista syyttää. Huomioitava on,

köisesti tapahtuvat ympäristövahingoille alttiilla alueilla.

että Irak lopulta tuomittiin asiasta, mutta perusteena

Taloudellinen kehitys näillä alueilla johtaa luonnonva-

ei ollut niinkään Kuwaitin ympäristölle aiheutettu tuho

rojen, kuten öljyn ja kaasun, saatavuuteen, jotka joko

vaan se, että koko hyökkäys oli laiton.

tarkoituksellisesti tai vahingossa luontoon päästettynä

Arvioiden mukaan mereen kaadetun öljyn määrä oli

aiheuttavat vakavia haittoja. Sen vuoksi ympäristönsuo-

noin 11 miljoonaa tynnyriä, joka tekee teosta historian

jelun merkitys sodan aikana ei koskaan menetä merki-

suurimman öljyvuodon, ja lisäksi vetäytyessään Irakin

tystään, vaan pikemminkin päinvastoin. Kysymykseen

joukot sytyttivät satoja öljylähteitä tuleen. Tuho ei tullut

siitä, ovatko kansainvälisten humanitaaristen sopimusten

oikeastaan yllätyksenä, sillä Irak oli antanut lausuntoja

asettamat kiellot riittäviä, ei ole yksinkertaista ratkaisua.

öljykenttien polttamisesta ennen sodan alkamista, mikäli

Ala ei kärsi sääntelyn puutteesta, vaan ennakkotapausten

Lähi-idässä puhkeaisi sota. Lukuisat valtion johtajat

puutteesta. Ympäristöä voidaan suojella riittävästi tie-

ilmaisivat huolensa siitä, että näihin uhkiin olisi suh-

teellisellä tasolla, mutta näiden säädösten tosiasiallinen

tauduttava vakavasti ja että sota Persianlahdella johtaisi

käyttö on vielä epäselvää. Sodan oikeussäännöt sitovat

ympäristökatastrofiin. Öljyvuodot ja kaivopalot johtivat

sotilaita ja sen vuoksi niitä rikkovat tulisi saattaa vastuu-

ilman, veden ja maaperän pilaantumiseen alueella sekä

seen.

edelleen Persianlahdella öljyn kulkiessa satoja kilometrejä. Arviolta 30 000 merilintua kuoli, ja vielä kuukausia sodan jälkeen pilaantunut ilma lisäsi hengityselinten

Lisää aiheesta voit lukea muun muassa: Afriansyah, Arie, The adequacy of international legal obligations for environmental protection during armed conflict. Indonesia Law Review, Vol. 1, 2013

LEXPRESS

|

35

OPISKELUNURKKA

Kanban-taulu ajanhallinnan avuksi TEKSTI | FANNI RAPALA

A

KUVA | FREEPIK.COM

lkuun lyhyt esittely itsestäni. Olen Fanni Ra-

jopa niin, että vaikka olin tehnyt tehtävän valmiiksi jo

pala ja aloitin opintoni Turussa syksyllä 2020.

useita päiviä aiemmin, olin unohtanut palauttaa sen

Pääsin sisään kolmannella hakukerralla. Väli-

määräpäivään mennessä. Onneksi muistin tehtävän seu-

vuosina tein avoimessa yliopistossa oikeustie-

raavana päivänä, ja sain vielä palauttaa sen.

teen opintoja. Näiden kokemusten myötä ehdin

Tämän myötä totesin, että jonkun on muututta-

kokeilla lukuisia eri opiskelu- ja lukutekniikoita. Monia

va. Poikaystäväni ehdotti minulle, että tekisin itselleni

niistä käytän edelleen. Tämän opiskelunurkka-palstan

”kanban-taulun”. Ideana on, että kokoaa seinälle post-it

tarkoitus on käsitellä erilaisia opiskelutekniikoita, opis-

lapuista ja teipistä sarakkeita, joihin kirjoittaa kaikki

kelijoiden jaksamista ja hyvinvointia sekä muita opiske-

mielessäni pyörivät tehtävät, niiden palautusajat, tehtä-

luun liittyviä aiheita.

vän tilan sekä muut hoidettavat asiat.

Ensimmäisenä haluaisin jakaa ajatuksia ajankäytöstä.

Ryhdyinkin heti tuumasta toimeen. Kanban-taulun

Kun hain yliopistoon toista kertaa, luin liikaa ja paloin

tekemiseen kannattaa varata ainakin puoli tuntia aikaa,

loppuun. En pitänyt tarpeeksi vapaata ja liiallinen luke-

jotta ehtii kunnolla suunnittelemaan sen. Huomasin

minen johti tehottomaan lukemiseen. Kolmannella haku-

oloni helpottuvan heti, kun olin saanut kanban-taulun

kerralla luin vähemmän, mutta tehokkaammin. Lisäksi

tehtyä.

panostin enemmän ajanhallintaani. Näillä olikin suuri vaikutus ja asiat jäivät paremmin mieleen.

Minun seinälläni tehtävien tilat menevät seuraavanlaisesti: odottaa tekemistä, aloitettu, odottaa palautta-

Fuksisyksynä huomasin, että minulle oli jäänyt

mista ja valmis. Jokaiselle kurssille on oma sarakkeensa,

pääsykoepuurtaminen ikään kuin päälle. Luin monta

jonka lisäksi viimeisenä on ”muut asiat”-sarake. Post-it

tuntia päivässä, minkä lisäksi kävin töissä. Tämän myötä

lapulle kirjoitan hoidettavan tehtävän ja siirrän sitä sen

huomasin, että muistini alkoi reistailemaan ja unohtelin

mukaan, missä vaiheessa olen tehtävän tekemisessä. Mi-

asioita. Tämä lisäsi stressiä ja huomasin pian käyttäväni

nulle oli tärkeää laittaa myös ”odottaa palauttamista”-sa-

kaikki iltani ja viikonloppuni siihen, että murehdin te-

rake, sillä usein kirjoitan tehtäviä monta päivää ja saatan

kemättömiä asioita. Minulla kävi yhden tehtävän kanssa

tarkistaa niitä useaan kertaan ennen palauttamista.

36

|

LEXPRESS

Jokainen voi toki itse määritellä, minkälaiset sarakkeet kokee itselleen sopiviksi.

Olen kokenut tämän taktiikan erittäin hyödyllisenä, sillä minun ei tarvitse enää pyöritellä asioita päässäni

MIKÄ Kanban tulee japanin kielestä ja tarkoittaa kirjaimellisesti taulua

useita päiviä tai yrittää muistaa kaikkea, mitä pitäisi tehdä. Kun saan palautettavan tehtävän tai muistan, että

MISTÄ

jotain tulisi hoitaa, kirjoitan tehtävän post-it lapulle ja

Alunperin kanban on tuotannon ajoi-

lisään seinälleni. Näin voin poistaa asian mielestäni ja

tusjärjestelmä, joka on otettu käyttöön

palata siihen, kun sen aika on.

Toyotan autotehtailla vuonna 1953

Post-it laput eivät välttämättä pysy normaalilla seinällä, joten suosittelen laittamaan niiden alle tavallista pa-

MISSÄ

peria. Itse olen tehnyt niin, että teipillä kiinnitän tavalli-

Nykyisin kanbanilla tarkoitetaan lähinnä

set paperit seinään, ja niiden päälle laitan post-it laput.

tiimin toiminnanpohjauksen työkalua,

Vaikka tekniikka saattaa kuulostaa työläältä, suositte-

mutta tekniikka soveltuu loistavasti myös

len silti kokeilemaan sitä. Itse taulun tekemiseen menee

yhden ihmisen ajanhallinnan helpotuk-

huomattavasti enemmän aikaa kuin sen ylläpitämiseen.

seksi

Post-it lappujen siirtely kun ei vaadi juurikaan työtä.

LEXPRESS

|

37

OPINTOPALSTA

U

Yhteistyöllä ja tuoreilla ajatuksilla eteenpäin usi opintovastaava, uudet kujeet? Harmillisesti ei. Samat haasteet jotka ovat seuranneet opintosektoria jo vähintään vuoden, seuraavat myös vuoteen 2021. Joudumme edelleen

kamppailemaan etäopetuksen ja yksinäisyyden, liian haastavien kurssiarvostelujen ja valtavien opintokokonaisuuksien kanssa. Ongelmat eivät muutu, mutta uusia ratkaisuja on löydettävä.

Viime syksynä Lex teetti jäsenkyselyn ja opintokyselyn samassa paketissa. Esiin nousi muun muassa opiskelijoiden yksinäisyys ja opetuksen laadun heikkeneminen.

Nämä ovat samalla minun suurimmat huolenaiheeni.

Kysely toi siis suoraan postia opinnolle – asioihin kaivataan muutosta.

Poikkeusajasta johtuen etäopetus ja etätentit ovat tulleet aktiivisesti osaksi arkeamme. On harmillista, että joudumme etäilemään emmekä saa tavata toisiamme Calonialla. On kuitenkin vielä harmillisempaa, jos opetuksen laatu kärsii samalla, kun taistelemme yksinäisyyttä vastaan.

Jos korona-ajasta pitäisi keksiä jotain positiivista, olisi se ehdottomasti opintoasioista kiinnostuminen. Olen huomannut, että yhä useammat opiskelijat ovat ryhtyneet kiinnittämään entistä enemmän huomiota opetuksensa laatuun sekä muihin koulutus - ja sosiaalipoliittisiin kokonaisuuksiin. Itse kun edustan hieman harvinaisempaa osaa, jolle edunvalvonnasta puhuminen on varmasti jonkuntasoinen addiktio, niin voitte kuvitella iloni, kun olen saanut huomata, kuinka opiskelijat ovat alkaneet ottamaan aktiivisesti roolia omien etujensa ajajina.

Toin jo syksyllä esiin tavoitteeni pyrkiä yhdistämään eri opintoasioiden tekijät Lexin sisällä, ja siinä lähdemme nyt heti helmikuussa tuumasta toimeen. Haen opintojaoston vuosikurssivastaavia rinnalleni, pitämään huolta

38

|

LEXPRESS

meille kaikille tärkeistä asioista sekä taistelemaan kaikista suurimpia haasteita vastaan.

Lexissä on jo ennestäänkin useita toimijoita, jotka huolehtivat opintoasioista. Meillä on Ryhmä Lexiä, tiedekunnan opiskelijaedustajia, yksityishenkilöitä huolissaan.

Kaikki tekevät jo osansa, mutta aika itsekseen. Ajatukseni siitä, kuinka paljon suurempi potentiaali olisi mahdollista saavuttaa, jos kaikki tekisivät yhteistyötä, on valloittanut mieleni täysin.

Jokaisella edellä mainitsemallani osalla on oma tärkeä tehtävänsä. Jos haluamme todella saavuttaa tekijöidemme täyden potentiaalin, tulee kulloinkin esillä olevia asioita toitottaa jokaisessa kanavassa sekä jokaiselle taholle.

Osien tulee tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiaan. Näin Lex voi todella parantaa jäsentensä oloja sekä tehdä muutoksen tiedekuntaan, silloin kun tarve sille on. Sillä todellakin, yhteisössä on voimaa.

Tammikuun aikana olen jo nähnyt jatkuvaa kehitystä opiskelijoiden osallistamiseen liittyen ja toivon toimieni edistävän tätä kehitystä entisestään. Joten lähdetään rakentamaan vuotta 2021 pelottomasti. Viimeistään nyt on tiedekunnan ja muiden yhteistyöelinten hieman nöyrryttävä ja tultava vastaan. Siirryttään vihdoin teennäisestä kuulemisesta todelliseen yhteistyöhön. Se tulee olemaan niin tiedekunnan kuin kaikkien meidän lexiläistenkin etu.

Katariina Juhakoski Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi

LOPUKSI

Oikeuden kahdet kasvot TEKSTI | VEETI KAINULAINEN

J

okainen oikeustieteen opiskelija on opinnoissaan törmännyt tai ainakin tulee törmäämään emeritusprofessori Kaarlo Tuorin mietteeseen oikeuden kaksista kasvoista. Tässä yhteydessä puhutaan oikeuden roolis-

tapausseloste ei ole täysin kuiva. Maankäyttöön liittyvä tapaus uuden lomakohteen avaamisesta muuttuu heti mielekkäämmäksi ratkottavaksi, jos rakennuttajaksi paljastuu Tylypahka-kiinteistöt tai jos perintöriitoja ratkotaan edesmenneen Seppo Taalasmaan

ta normatiivisena järjestelmänä ja toisaalta oikeudellisina käytäntöinä, mutta oikeuden kasvoja voidaan käsitellä myös sen kautta, millainen kuva oikeudesta ja oikeustieteestä välittyy.

Aiheeseen perehtymättömälle oikeustieteestä ja lakimiehenä toimimisesta tulee kenties mieleen valtava kasa kuivaa kirjallisuutta ja lukematon määrä pykäliä. Lakimies osaa koko lakikirjaston ulkoa ja on aina nipottamassa pienistä lakiteknisistä asioista sekä vaikeuttamassa asioiden käsittelyä. Oikeustieteen ulospäin katsovat kasvot näyttävät siis olevan vanhan ja vakavan ihmisen kasvot, joista paistaa lain yksiselitteisyys ja täydellisyys.

Oikeustieteen opiskelija tunnistaa karikatyyrikuvauksesta tuttuja piirteitä kirjallisuuden määrästä, mutta on eri mieltä melkein kaikesta muusta. Oikeustieteen todelliset kasvot paljastavat laajan, erilaisista palasista ja päällekkäisyyksistä koostuvan verkoston, jonka saloja on miltei mahdotonta ymmärtää kokonaisvaltaisesti.

Lain kirjaimen tulkinta on usein haastavaa, mistä kertoo esimerkiksi se, että Korkeimman oikeuden päätöksissä on usein ainakin yksi mielipide, joka eroaa varsinaisen päätöksen kannasta. Sisäänpäin katsovia kasvoja on vaikeaa muodostaa, sillä ne muuttuvat jatkuvasti.

Vaikka oikeudenmukaisuus on vakava asia, on sen opiskelussa tärkeää myös pitää hauskaa. Esimerkiksi oikeustapauksia kirjoitettaessa asian käsittely muuttuu mielenkiintoisemmaksi, jos

sukulaisten kesken. Absurdilta tuntuvat tilanteet valmentavat opiskelijoita myös työelämään, sillä oikeat tapaukset voivat kuulostaa aluksi aidon tilanteen karikatyyreiltä.

Mikä selittää eron näiden kasvojen välillä? Mielestäni oikeustieteen luonne ja laajuus ovat osasyyllisiä: monimutkaisen rakenteensa takia sen asiantuntijat nähdään ehdottomina auktoriteetteina, jotka näkevät tilanteen vain yhdeltä kannalta.

Oikeudellinen teksti perustellaan huolellisesti ja perusteellisesti, mikä tekee siitä maallikolle etäistä ja tarpeettoman byrokraattista.

Rakenteen ymmärtämistä sekoittaa myös oikeuden jatkuva kehitys maailman mukana. Koronapandemia toi voimaan poikkeuksellisia rajoituksia, eikä Brexitin täysiä oikeusvaikutuksia tiedetty pitkään aikaan, jos tälläkään hetkellä.

Oikeustieteellä on siis kahdet kasvot tässäkin mielessä, mutta tarvitseeko se niitä molempia? Väitän itse, että avaamalla oikeustieteen luonnetta ja poistamalla ennakkoluuloja oikeustiede laskeutuu oletusten pilvilinnoista tavallisen asiantuntijuuden tasolle. Oikeudellisen prosessin avaaminen helpottaa myös turhaantumista, jota ihmiset kokevat vaikkapa perustuslaista takaisin valmisteluun pomppaavan sote-uudistuksen takia. Tällainen kasvojenkohotus auttaa koko alaamme ja lisää luottamusta oikeusjärjestelmään, mikä on tarpeellista vinhaan muuttuvassa maailmassa.

Kirjoittaja on toisen vuoden fuksi, jonka viime vuosi kului intissä Uudenmaan rajaa vartioidessa. Siviiliin päästyään hän odottaa kuumeisesti paluuta improjen ja kuorotreenien pariin.

LEXPRESS

|

39

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Veikko Myller: ”The Bull”

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers/students Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki