UUDISTUNUT KULUTTAJANSUOJA

TEKSTI | HELMI HUOVIALA

Kuluttajansuojalakiin on tehty useita muutoksia, jotka ovat tulleet voimaan tämän vuoden alussa. Mikä kaikki on muuttunut ja mikä on muutosten merkitys meille kuluttajina?

Puhelimessa tehty sopimus ei sido

Vuoden alkuun asti elinkeinonharjoittajat ovat voineet myydä kuluttajille puhelimessa tuotteitaan siten, että kauppa tulee suullisesti heti sitovaksi. Kuluttaja ei puhelun aikana välttämättä ymmärrä kaikkia kaupan ehtoja tai edes sisäistä hyväksyneensä myyjän tarjousta sitovasti. Uudistuksella muutetaan tätä puhelimessa suoritettavaa kaupantekoa. 6 luvun 12 a §:ssä säädetään sopimuksen tekemisestä puhelinmyynnissä. Säännöksen mukaan, jos elinkeinonharjoittaja tarjoaa kuluttajalle puhelimessa hyödykettä ja kuluttaja hyväksyy tarjouksen, on elinkeinonharjoittajan sitten toimitettava tarjous kuluttajalle kirjallisena. Jos kuluttaja ei hyväksy kirjallista tarjousta, ei sopimusta ole syntynyt. Säännös turvaa etenkin niiden kuluttajien oikeuksia, joiden ymmärrys on esimerkiksi iän tai kielitaidon puutteen vuoksi heikohko niin, että kaupan sisältöä on puhelimessa vaikeaa täysin ymmärtää. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos kuluttaja on ottanut elinkeinonharjoittajaan yhteyttä omasta aloitteestaan.

Omnibus-direktiivi tuo merkittäviä muutoksia

Suomen kuluttajansuojalainsäädäntö perustuu EU-direktiiveihin. Merkittävä osa kuluttajansuojalain alkuvuoden muutoksista liittyykin unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamista ja nykyaikaistamista koskevan direktiivin eli ns. Om - nibus-direktiivin säännösten toimeenpanemiseen. Direktiivin tarkoituksena on muuttaa muutamaa muuta unionin kuluttajansuojaa koskevaa direktiiviä säätämällä tarkemmin direktiivien rikkomuksia koskevista seuraamuksista, parantamalla kuluttajan oikeussuojakeinoja ja täydentämällä havaittuja puutteita. Viivästysten seurauksena jo viime vuoden keväällä voimaan tulevaksi suunnitellut uudistukset ovat astuneet voimaan vasta tämän vuoden alussa. Direktiivin tuomat muutokset koskevat ainakin alennusmarkkinointia, sopimuksen peruuttamista, kuluttaja-arvosteluja ja kuluttajille ilmoitettavia tietoja verkkokauppojen yhteydessä.

Myös mittatilaustuotteen voi peruuttaa

Yksi uudistuksista laajentaa kuluttajan oikeuksia peruuttaa kotimyyntisopimus. 6 luvun 16 § koskee koti- ja etämyyntisopimuksen peruuttamisen rajoituksia. Pääsääntönä on, että sopimusta ei voi peruuttaa esimerkiksi silloin, kun ”sopimus koskee tavaraa, joka valmistetaan tai jota muunnellaan kuluttajan vaatimusten mukaisesti tai selvästi henkilökohtaisia tarpeita vastaavaksi”. Pykälään on tullut kuitenkin uusi säännös, jonka mukaan kuluttajalla on peruuttamisoikeus tällaisenkin ns. mittatilaustavaran yhteydessä, jos sopimus on tehty sellaisen elinkeinonharjoittajan suorittaman kotikäynnin yhteydessä, jota kuluttaja ei ole pyytänyt. Uutta on myös se, että jos myyjä ei kerro kuluttajalle siitä, että tällä ei lain mukaan ole peruuttamisoikeutta, ei sopimus sido kuluttajaa.

Kuinka kannattava alennus oikeasti on?

Yksi muutoksista koskee tavaroiden hinnanalennuksia sääntelevän 2 luvun 11 §:ää. Sen mukaan, kun tavaraa markkinoidaan alennettuun hintaan, on markkinoinnissa ilmoitettava myös alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Jos yhtäjaksoisessa enintään 60 päivää kestäneessä kampanjassa hinnanalennus suurenee asteittain, alimpana hintana voidaan ilmoittaa se alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ensimmäistä alennusta edeltäneiden 30 päivän aikana. Ilmoitusvelvollisuus ei koske tietyille kuluttajille yksilöityjä ja kohdennettuja tarjouksia tai alennuskoodeja eikä nopeasti pilaantuvia elintarvikkeita. Kun kuluttajan tiedossa on myös se alin hinta, jolla tavaraa on markkinoitu ennen nykyistä alennusta, on helpompi arvioida, kuinka edullinen hyödykkeen alennettu hinta todellisuudessa on. Alennusmyynnit houkuttelevat tekemään ostoksia, mutta lakiuudistuksen seurauksena kuluttajaa ei liene enää niin helppoa hämätä suurilla alennusprosenteilla.

Kuluttaja-arvosteluista ja verkkokaupoista

Omnibus-direktiivin täytäntöönpanon myötä elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus antaa tietoja kuluttaja-arvosteluista. Jos jonkin hyödykkeen markkinoinnin yhteydessä kuluttajalle esitetään muiden kuluttajien tekemiä arvosteluja, on elinkeinonharjoittajan annettava tieto siitä, ovatko arvostelut peräisin kuluttajilta, jotka ovat tosiasiallisesti käyttäneet kulutushyödykettä ja mahdollinen tieto siitä, miten elinkeinonharjoittaja on tämän varmistanut. Kuluttaja-arvosteluja ei saa väärennellä, ostaa tai tekaista. Arvostelut ovat luonnollisesti luotettavampia, kun ne tulevat sellaisilta kuluttajilta, jotka ovat oikeasti ostaneet hyödykkeen itselleen tai testanneet sen toimivuuden.

Viimeinen Omnibus-direktiivin tuoma merkittävä muutos liittyy verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajien velvollisuuksiin. Kuluttajalle on ennen sopimuksen tekemistä ilmoitettava, onko hyödykkeen myyjä oman ilmoituksensa perusteella elinkeinonharjoittaja vai jokin muu taho. Jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja, on kuluttajalle annettava tieto myös siitä, että kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvia oikeuksia ei sovelleta.

Lisää uudistuksia luvassa

Kuluttajansuojalain muutokset laajentavat ja täydentävät osiltaan kuluttajien oikeuksia. Etenkin puhelinmyyntiä koskevalla uudistuksella lienee näkyvä käytännön vaikutus tavallisen kuluttajan elämässä. Vuoden alkupuolella on odotettavissa muitakin muutoksia, sillä kuluttajansuojalakiin lisätään vielä uusi luku kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista eräiden henkilöön kohdistuvien palvelujen virhe- ja viivästystilanteissa. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, hyvinvointipalvelut, elämyspalvelut, ravintolapalvelut, taksiliikenteen palvelut sekä harrastuskursseja koskevat palvelut. Lakiesitys on helmikuun alussa vielä eduskunnan käsittelyssä.

Creative talents working together makes all the difference.