Hei, mennääks kesällä Tappihuoneelle Keraan? s

Kilo–Kera -seuran kuulumisia

Kilon koulun purku ja uudelleenrakentamisen -hanke etenee. Alkuvuodesta koulun väistösuunnitelmat kuohuttivat monimutkaisuudellaan. Opetuslautakunta hyväksyi useamman käsittelykerran jälkeen säästöihin painottuvan suunnitelman, jossa koulu jakautuu eri puolille Espoota. Koululaisten siirtymistä koulusta toiseen pyritään pitämään vähäisenä. Opetuslautakunta jätti päätökseen takaoven auki paremmille ratkaisuille, jos niitä löytyy. Kilon koulun purku alkaa kesällä.

Friisinmäen Masalankujan kaavamuutosesitys (130308) on nähtävänä. Kortteliin esitetään työpaikka ja urheilurakentamista. Rakennukset olisivat 2.-4. kerroksisia. Yhtenäisen rakennusmassan kautta haetaan melusuojausta pientaloasumiselle. Espoon kaupunki järjesti 16.3. kaavan esittelyn etätilaisuutena, joka löytyy kaupungin sivuilta nauhoitteena. Muutosehdotukset 7.4. mennessä.

Kaavoitus ja rakentamishankkeiden seuraamista alueellamme riittää. Kaupunkirata-hanke etenee ja sitä voi seurata https://www.facebook.com/espoonkaupunkirata/ tai Väyläviraston kotisivuilta https://vayla.fi/espoonkaupunkirata. Keran asemakaavat etenevät edelleen.

Kilon ja Keran kotiseutupolku on saanut hyvän alkusatsauksen. Kilon koululta on löytynyt jo vuosia sitten kerättyä aineistoa ja siihen liittyen myös kotiseutupolkuja. Työstämme nämä sähköiseen muotoon. Edelleen kaipaamme vinkkejä mielenkiintoisista paikoista ja rakennuksista. Löytyykö sinulta kuvia tai tarinoita entisestä Kilosta ja Kerasta, joiden toivot säilyvän seuraaville sukupolville? Ole yhteydessä meihin sähköpostitse (kilokeraseura@gmail.com). Tarvittaessa voimme myös skannata kuvat, tekstit ja sen jälkeen palauttaa ne sinulle.

Kilon ja Keran asemaseutujen siisteydestä on huolta ilmassa. Onko sinulla ajatuksia, miten yhdessä voisimme lisätä alueen siisteyttä ja viihtyvyyttä sekä turvallisuuden tunnetta? Lähetä viestiä, kiitokset! Jos vain koronarajoitukset suo, järjestämme keväällä ainakin siistimistalkoot – seuraa FB-sivujamme.

Leppävaara-seura haastoi meidät jäätaideteoksen tekemiseen. Helmikuulla saimme yhteistyössä Kiloisten Marttojen kanssa Kilon ja Keran asemien läheisyyteen jäätaideteokset koottua tyylikkäät, omaperäiset teokset. Luonto jatkoi pakkasten jälkeen muotoilua edelleen. Huippu mukavaa oli – ensi talvena lähdetään liikkeelle heti pakkaskauden alussa – eikös vaan! Kiitokset tekijöille ja ihastelijoille!

Kysy eläinlääkäriltä

Rekisteröidyt vanhemmat, mutta rekisteröimätön pentu

Olen hankkimassa koiraa. Hämmästyttävän usein myydään pentua, jolla väitetään olevan rekisteröidyt vanhemmat, mutta pentua ei haluta rekisteröidä. Uskaltaako tällaisen pennun ostaa vai onko kyse pentutehtailusta? Tuleva koiran omistaja

Eläinlääkäri Anna-Maija Teppo: Myös sekarotuisen koiran voi rekisteröidä

Ei missään tapauksessa kannata ostaa rekisteröimätöntä pentua. Se, ettei pentua ole rekisteröity haiskahtaa pentutehtailulta tai muulta arveluttavalta kasvatukselta. Vastuulliset kasvattajat rekisteröivät aina kasvattamansa pennut.

Nykyään myös sekarotuisen koiran voi – ja kannattaa -rekisteröidä. Jos pennun vanhemmat on rekisteröity, voi kysyä, miksi pentu on jätetty rekisteröimättä?

Lemmikin omistamisesta koituu vuosien varrella paljon kuluja. Jos rahat eivät riitä pennun ostamiseen hyvämaineiselta kasvattajalta, ei ehkä kannata hankkia lemmikkiä tässä vaiheessa elämää. Tule mukaan! Liity jäseneksi! Kilo-Kera -seura toimii alueella asukkaiden yhteisenä foorumina. Jokainen jäsen vahvistaa toimintaamme ja ääntämme. Yhdessä olemme enemmän! Jäsenmaksu 12€ / v. 2021, tilinro FI14 8000 1170 1330 46 Viitenro: 67124 Lähetä yhteystietosi kilokeraseura@gmail.com

Kilo-Kera –seuran Kevätkokous on ma 12.4.2021 klo 18. Kokous järjestetään etäyhteydellä, kokouspaikka Keran hallit. Ilmoittaudu kokoukseen leila.m.tauriainen@ gmail.com Kokouksessa käsitellään v 2020 toimintakertomus ja tilinpäätös.

Teksti: Leila Tauriainen, Kilo-Kera -seuran puheenjohtaja

Epämääräisistä oloista ostettu pentu voi osoittautua hyvinkin sairaaksi. Eläinlääkärikulut ylittävät nopeasti pennun ostohinnassa saadun säästön. Samalla tulee tukeneeksi kasvatustapaa, jossa eläinten hyvinvoinnista ei välitetä ja koiria saatetaan pitää hyvinkin huonoissa oloissa.

Eläinlääkäri Anna-Maija Teppo Eläinklinikka Equivet

Hei, mennääks kesällä Tappihuoneelle Keraan?

Joo, mut mikä ihmeen Tappihuone?

Sähän tiedät Keran Hallit? Sinne tulee uusi, ihan erilainen ravintola. Sisällä se on puutarhassa, ulkona on iso terassi. Siellä, missä on ne muraalitkin.

Mistä sä kuulit?

Matti Nikkonen kerto. Mattihan on mukana siinä olutpanimossa Tired Uncle Brewingissä. Sama firma on mukana myös ravintolassa.

Onks se Tappihuone ravintolan nimi?

Oikeesti se on Taproom. Tarkottaa oluiden maistelutilaa.

Tarjotaanks siellä muuta kuin olutta?

Saa sieltä käsintehtyä siideriä ja viinejä kans. Matti kyllä ihmetteli, onko sellaisiakin, jotka ei pidä oluesta.

Saaks sieltä ruokaa?

Matti kerto, et tapas-tyyppistä, muutaman euron hintasta on tarkotus tarjota.

Onks siellä mitään tekemistä? Oluttahan saa mistä vaan, no jos ei oo koronaa.

Aattele, sähän voit pelata siellä petankkia. Siellä on oikein sisäkenttä ja pingispöytä kans.

Ihan tosi?

No on. Matti kerto, et ajatuksena on, et siel voi pelata sillonki, kun ravintola on kiinni. Talvella on varmaan kivaa olla puistossa oluella.

Keran Halleille on tulossa ympäri vuoden auki oleva sisäpuistoravintola, Taproon, joka kesällä laajenee isolle terassille. Puisto ja ravintola ovat rakenteilla. Toiminnan käynnistyminen riippuu koronatilanteesta.

Kaikki lähellä – helppo elää

Suomi oli taas eilen, 19.3. listattu maailman onnellisimmaksi maaksi, jo neljättä kertaa peräkkäin. Onnellisuuden tunteen kriteerit tietenkin vaihtelevat, mutta useimmilla niihin kuuluvat turvallisuus, luottamuksen ilmapiiri, huolenpito ja turvattu toimeentulo. Itse lisäisin listaan vielä arkielämän helppouden. Niiltä ajoilta, jolloin vielä sai matkustaa, muistuu aina mieleen lämmin tunne Suomeen palattaessa: täällä hommat sujuvat, ja vielä ilman lahjuksia!

Olen käytännössä elänyt koko elämäni Leppävaarassa, ja elämä on vuosi vuodelta tullut helpommaksi. Aikaisemmin moni asia oli työn ja tuskan takana. Verottaja oli Tapiolassa, jonne oli heikot bussiyhteydet. Siellä piti käydä esittämässä kirjallisia lisäselvityksiä verovähennyksistä. Kun yhden sai hoidettua, niin verottaja löysi toisen ja kohta kolmannen. Matkoja Tapiolaan riitti. Tänään tuollaista simputusta on onneksi vaikea enää löytää. Pankeissakin asiakas oli alamainen ja virkailija pomo. Vanha isäni pelkäsi aina Postipankkiin menoa ja oli hymyssä suin saatuaan nostettua rahaa tililtään. Siis siitä, että sai omat rahansa käyttöön.

Vielä 1970-luvulla käytiin palveluja hakemassa Helsingin keskustasta ja Lepuskiin tultiin nukkumaan. Nyt tilanne on täysin muuttunut, itäiseen satamakaupunkiin on enää harvoin pakollista asiaa. Täytyy myöntää, että siellä on paremmat taidegalleriat, teatterit ja eläintarha mutta muuten palvelut löytyvät kotinurkilta. Leppävaaran keskustan palvelut ovat kaupunkitasoa, unohtamatta monipuolista kivijalkatarjontaa. Lähes kaikki erikoiskaupan myymälät ovat kävelymatkan päässä, vain kunnon rautakauppa puuttuu. Runsasta tarjontaa selittää osittain se, että tänne on erinomaiset yhteydet muualta Espoosta, Vantaalta ja Helsinginkin puolelta.

Miksi sitten palvelut, oppilaitokset ja työpaikat ovat hakeutuneet tänne? 1970-luvun alussa alkoi kaupan rakennemuutos horjuttaa suomalaista vähittäiskauppaa. Lintuvaarantien varressakin oli aikanaan kymmeniä kauppoja, joskin monet niistä olivat tosi pieniä. Kuuselan kauppaan mahtui talvella vain yksi asiakas kerrallaan, kesällä kaksi, koska silloin kuljettiin kevyemmissä vetimissä. Sitten tuli Maxi vuonna 1971 ja kaikki muuttui. Maxi hakeutui hyvien liikenneyhteyksien varaan ja tämä on jatkunut siitä eteenpäin. Liikenteen solmukohtaan on nopeasti noussut suuren suomalaisen kaupungin kokoinen kompakti keskus, joka ruokkii palvelutarjontaa ja vetää puoleensa oppilaitoksia ja työpaikkoja.

Siksi Lepuskissa ovat palvelut lähellä ja siksi, ainakin Suman mielestä, täällä on helppo elää.

Suma

Seuraava Lepuski ilmestyy 22.–23.5.