Leipuri 8/2018

LEIPURI

8 / 2018

Leipomo– ja konditoria-alan ammattilehti

Jyväs Pakarissa leivotaan lähileipää lähitienoon raaka-aineista

Teemana terveys ja hyvinvointi

Koulutuksista uusia ideoita leipomoihin ja konditorioihin

8 / 2018

LEIPURI

SISÄLTÖ

Leipomo– ja konditoria-alan ammattilehti

3

Pääkirjoitus Politiikka ratkaisee tärkeät asiat – juridiikka soveltuu vähemmän tärkeisiin

4 Murusia 6

Vuoden Leipäkauppa 2019 -kilpailun finalistit

10 Jyväs Pakarissa leivotaan lähileipää 14 Nyt kaikki mukaan Leikoon!

16 Sairauspoissaoloja enemmän julkisella

kuin yksityisellä sektorilla 18 Onko sinulla rasvamaksa – tunnista riskit 20 Tiede ja tutkimus 22 Älä usko kaikkea mitä ravinnosta sanotaan 24 Kolumni Elämän vesi

25 Messuja ja muita tapahtumia 2019 26 Leipurin Akatemian kiertue huipentui Vantaalle 28 Mauste-Sallinen avasi laajennetun koeleipomon 30 Hyvä Konditoria -ryhmä hedelmä- ja marjatyöpajassa 32 Tredu Kangasala sai uudet tilat 34 Maito ja Terveys ry:llä 60-vuotisjuhlaseminaari 35 Merkkipäivät, nimitykset, tunnustukset 36 Leipurissa kirjoitettua 37 Uutuudet 38 Palveluhakemisto 42 Ledaren Politik avgör det som är viktigt

– juridik passar för det mindre viktiga

43 Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto 4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Joulukuu 2018 Leipuri 116. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi

Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 1 – vko 4

Taitto Mari Frilander Paino Hämeen Kirjapaino Oy ISSN 0024-0699

v Pääkirjoitus v

Politiikka ratkaisee tärkeät asiat – juridiikka soveltuu vähemmän tärkeisiin Suomen perustuslain 2 §:n mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, hallitusvaltaa tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto ja tuomiovaltaa käyttävät yleiset tuomioistuimet. Tätä kutsutaan myös vallan kolmijaoksi.

Lainsäädäntövaltaa käyttää Suomen perustuslain mukaan siis eduskunta. Tämä näyttää pitävän paikansa siltä osin kuin kyse on siitä, että eduskunta viime kädessä hyväksyy lakien voimaantulon. Sen sijaan työlainsäädäntöön liittyvien lakien sisällöstä näyttää aina halutessaan päättävän suomalainen ay-liike omalla ”kansanvaltaisella” veto-oikeudellaan. Tästä ay-liikkeen päätäntävallankäytöstä saatiin jälleen hyvä osoitus, kun valtakunnan hallitus pyrki säätämään lain, jolla se olisi helpottanut irtisanomisia pienissä yrityksissä. Tämä ei ay-liikkeelle käynyt, joten se päätti näyttää jälleen kerran voimansa ja mahtinsa. Muutamilla poliittiseksi kutsumillaan ”mielenosoitus”työtaisteluilla ja uhkaamalla tulevilla laajemmilla työtaisteluilla ay-liike sai hallituksen ymmärtämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tuossa ”pelissä” ei auttanut se, että hallitus tuli vastaan ja muutti lakiehdotustaan siten, että lain soveltamisala olisi pudotettu 20 työntekijän yrityksistä 10 työntekijään, eikä edes se, että hallitus haki eduskunnalta ja sen enemmistöltä tuen toimilleen. Lopulta hallitus antoi periksi ja ryhtyi toimiin, jotka sopivat myös ay-liikkeelle.

Ay-liike sai tuon näytelmän aikana vahvaa tukea eläkkeellä olevalta entiseltä pitkäaikaiselta työnantajapuolen työmarkkinajohtajalta, joka useilla Iltalehteen kirjoittamillaan artikkeleilla lähes pilkkasi hallitusta ja sen mahdollisuuksia onnistua aikeissaan helpottaa pienten yritysten irtisanomisia. Kyseisellä ex-työmarkkinajohtajalla oli varmasti itsellään vuosikymmenien kokemus siitä, miten ay-liikkeelle annetaan tosipaikan tullen periksi ”kaksi- tai kolmikannassa neuvotellen”. Hallituksen ja ay-liikkeen välisen kiistan lopputuloksen voi ilmaista Väinö Linnan romaania Tuntematon Sotilas lainaten, että ”suuri ja mahtava ay-liike voitti jälleen, mutta hy-

vänä kakkosena kohti tulevia ensi kevään eduskuntavaaleja sinnittelee edelleen pieni sisukas hallitus”.

Kun nousukautta elävässä yhteiskunnassa ay-liikkeelle syntyy tosiasiassa pienessä yksittäisessä asiassa noin suuri tarve näyttää voimansa, niin voi vain miettiä, mitä tapahtuu, kun seuraava lama iskee ja yhteiskunnassa pitää saada aikaiseksi todellisia muutoksia. Siis muitakin muutoksia kuin kansalaisten verojen kiristämistä.

Olen aika varma, että ay-liikkeelle tullaan antamaan periksi tulevien vuosien aikana vielä monta kertaa. Yhteiskunnallamme näyttää olevan siihen vielä varaa, vaikka valtion velkataakka on suuri ja velka kasvaa nousukaudesta huolimatta. Myös se, että monille suuryritysten palkkajohtajille lyhyen aikavälin voitot ovat tärkeämpiä kuin yritysten pitkän aikavälin selviytyminen, edesauttavat tätä. Mutta aika näyttää, kuinka pitkälle työntekijäjärjestöt ovat Suomessa valmiita menemään, kun heidän näkemyksiinsä ei enää suostuta.

Ja aika myös näyttää, kuinka pitkään suomalainen yhteiskunta, eläkeläisten määrän kasvaessa, syntyvyyden vähentyessä, maahanmuuton lisääntyessä, kestää ja voi hyväksyä tuollaisen ulkoparlamentaarisen vallankäytön.

Monet päättävässä asemassa olevat ihmiset, suurvaltajohtajista lähtien, näyttävät ajattelevan, että lakeja ja säännöksiä tulee noudattaa silloin, kun niiden noudattaminen on itselle suosiollista. Mutta jos lait ja niiden noudattaminen eivät johda itselle suosiolliseen lopputulokseen, niiden noudattamisesta voidaan poiketa, jos kyse on poliittisesti riittävän tärkeästä asiasta ja/tai jos siihen on riittävästi valtaa ja voimaa. Suomen työmarkkinoilla tällaista voimakäyttöä ja sen hyväksyttävyyttä perustellaan sillä, että poliittiset mielenilmaukset ja niihin liittyvät mielenilmauslakot ovat sallittuja. Mutta yhtä hyvin voi kysyä, onko kyse enää pelkästään poliittisista mielenilmauksista, kun ryhdytään näyttämään maan hallitukselle ja eduskunnalle kenellä on todellinen päätösvalta. Ehkä vallan kolmijako-oppia pitäisi muuttaa siten, että

perustuslain 2 §:ssä todettaisiinkin, että ”lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, jollei poliittisista tai muista pakottavista syistä tarvitse tästä poiketa”?

Vai muuttuuko ay-liikkeen asenne sen jälkeen, kun he ovat saaneet ”oman miehensä” pääministeriksi vai siirtyykö päätäntävalta silloin entistä vahvemmin ay-liikkeelle? Nyt ensi kevään eduskuntavaaleja pohjustaen osa ay-liikkeen suurjohtajista uhoaa sillä, kuinka paljon he tulevat laittamaan rahaa eduskuntavaaleihin SDP:n ja vasemmiston tukemiseen. Siis niitä varoja, joita he ovat keränneet omia jäseniään varten, ja joiden keräämisessä heidän ei ole tarvinnut maksaa lainkaan veroja. Verojen maksaminen on tuntematon käsite suomalaiselle ay-liikkeelle, mutta toisilta erilaisten maksujen vaatiminen ja menojen lisääminen on heille sitäkin tutumpaa.

Ay-liike on tehnyt vuosikymmenten aikana paljon hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle. Ihmisluonne tuntien ay-liikkeelle on tarvetta tulevaisuudessakin. Sen takia on sääli huomata, että nykymuotoinen ay-liike näyttää keskittyvän pitkälti valta-asemansa säilyttämiseen välittämättä siitä, mitä seurauksia tästä aiheutuu yhteiskunnalle.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhaisaa joulun odotusta!

Mika Väyrynen

LEIPURI 8 / 2018

3

v MURUSIA v

Evira julkaisee tutkimustietoa uudella tavalla

Lidlin jakelukeskus avattiin Järvenpäässä

E

T

lintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisee uudessa analytiikkaportaalissa laboratorionsa tuottamaa, kaikille avointa tutkimustietoa. Ensimmäisenä julkaistaan tietoa viljan laadusta. Palveluun tulee myöhemmin avointa tietoa myös elintarvikkeiden, eläinten ja kasvien tutkimustuloksista.

Viljan laadusta koottu tieto päivittyy joka yö automaattisesti Eviran laboratoriotietojärjestelmästä. Evira on julkaissut viljan laatutuloksia internetissä jo vuosia, mutta uusi palvelu tuo tietoa esiin nopeammin ja havainnollisemmin. Käytössä on diagrammeja, joista selviää vuosien välinen vaihtelu.

Tietoja voi tarkastella myös karttojen avulla: yhdellä silmäyksellä voi nähdä viljan laatutiedot koko Suomen alueelta. Käyttäjä voi itse valita vuoden, viljalajin ja -lajikkeen, jonka tuloksia haluaa tarkistella.

Viljan laatu kiinnostaa erityisesti viljelijöitä ja vilja-alalla toimivia yrityksiä. Analytiikkaportaalissa on tietoa myös eri viljalajikkeiden laadusta ja satoarvioista. Vehnän valkuainen vaikuttaa esimerkiksi leipoutuvuuteen tai suurimokauran tulee olla suurijyväistä. Viljan laatutulokset perustuvat Eviran viljasadon laatu- ja turvallisuusseurantaan, jota on tehty vuodesta 1966 lähtien.

Mitä nuoret arvostavat työpaikassaan?

J

ohtamisen merkitys nuorille ammattilaisille on vähäisempi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Tärkein kriteeri heille työpaikan valinnassa on monipuoliset ja haastavat työtehtävät.

Myöskään työnantajan brändi ja maine eivät ole nuorilla meillä arvostuslistan kärjessä. Nämä asiat selviävät Academic Workin toteuttamasta Young Professional Attraction Index -tutkimuksesta.

Vain 16 prosenttia Academic Workin tutkimuksen lähes tuhannesta vastaajasta Suomessa nimeää työnantajan brändin ja maineen tärkeäksi tekijäksi työnantajaa valittaessa. Johtamisen merkitys ei Suomessa nouse edes kymmenen tärkeimmän kriteerin joukkoon, kun muissa Pohjoismaissa tämä on kärkisijoilla. Tärkein kriteeri nuorelle koulutetulle ammattilaiselle työpaikan valinnassa Suomessa on tutkimuksen mukaan monipuoliset ja haastavat työtehtävät. Toiseksi tärkeimmäksi nuoret kokevat ystävälliset kollegat ja työilmapiirin. Kolmanneksi tärkein tekijä työpaikassa on palkka ja henkilöstöedut.

Vapaa-ajan merkitys ei korostu tutkimustuloksissa. Ainoastaan 11 prosenttia koulutetuista nuorista oli halukkaita työskentelemään hieman enemmän kuin vaaditun, jos saisivat korvauksen vapaa-ajan muodossa. 20 prosenttia vastaajista sen sijaan oli valmis tekemään hieman enemmän, jos heillä on tunne, että kuuluvat johonkin.

Korkeakoulutettujen nuorten mielestä houkuttelevimmat yritykset Suomessa ovat Reaktor, Google ja KONE. Kaiken kaikkiaan Young Professional Attraction Index -tutkimukseen osallistui 18 600 nuorta ammattilaista Pohjoismaissa, Saksassa ja Sveitsissä.

4

LEIPURI 8 / 2018

ämä on Pohjoismaiden ympäristöystävällisin jakelukeskus, iloitsivat Lidlin edustajat toimitusjohtaja Lauri Sipposen johdolla avajaistilaisuudessa, joka pidettiin lokakuun lopulla. Tuolloin jakelukeskuksen käyttöönotto oli juuri aloitettu. Ensi keväänä siellä päästään täyteen vauhtiin.

Puitteiltaan jakelukeskus on vaikuttava, sillä sen pituus on yli 400 metriä ja korkeus 22 metriä. Lavapaikkoja on 43 000 ja varastohyllyjä reippaasti yli 20 kilometriä. Keskus maksoi sata miljoonaa euroa ja se on Lidlin kolmas ja suurin jakelukeskus Suomessa. Tämän keskuksen kautta toimitetaan tavarat mm. pääkaupunkiseudulle, Lahteen, Kotkaan ja Kouvolaan. Sijainti on aivan Lahden moottoritien tuntumassa, josta on mainiot yhteydet joka suuntaan.

Olemassa ovat jo suunnitelmat jakelukeskuksen laajentamisesta edelleen: itäpäätyyn rakennetaan lisätilaa kuivatavaroille vielä kahden jalkapallokentän verran. Nyt keskukseen mahtuisi noin kymmenen jalkapallokenttää, sillä tilaa on 62 000 neliötä.

Alusta pitäen uusi jakelukeskus suunniteltiin ympäristökysymyksen huomioon ottaen. Lidlin mukaan keskus toimii täysin uusiutuvalla energialla. Energiaa myös varastoidaan; sitä varten on hankittu Pohjoismaiden suurin teollisuusmittakaavan akku. Älykäs ohjausjärjestelmä optimoi keskuksen energian käytön taloudellisimmalla ja ympäristöä säästävimmällä tavalla. Jakelukeskus tuottaa energiaa myös itse, sillä sen katolle on sijoitettu 1600 aurinkopaneelia. Keskuksessa on kylmätilaa peräti 20 000 neliötä. Niissä syntyvä lauhdelämpö otetaan talteen ja varastoidaan. Sitä käytetään keskuksen omaan lämmittämiseen sekä ohjataan paikallisverkkoon.

Tavoitteena on, ettei keskuksessa synny jätettä, vaan jakelukeskus on myös kierrätyskeskus. Esimerkiksi kaikki pakkausmateriaalit kierrätetään. Myymälöissä syntyvät jakeet kootaan jakelukeskukseen, jossa ne lajitellaan ja toimitetaan uudelleen jatkojalostettaviksi.

Avajaistilaisuudessa toimitusjohtaja Lauri Sipposella olikin syytä hymyyn. Keskuksen vihkimistä kunnioitti läsnäolollaan myös elinkeinoministeri Mika Lintilä. Tyytyväinen oli myös Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen. Keskus tuo kaupunkiin 300 uutta työpaikkaa.

Ensimmäisenä vihkiäisnauhaa leikkaa tässä elinkeinoministeri Mika Lintilä (3.vas.), josta oikealla vuoroaan odottaa Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen. Seuraavina Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen sekä aluejohtaja Miska Eriksson. Vasemmassa reunassa nauhaa pitelevät Lidlin Antti Partanen sekä tilaisuuden juontaja Nicke Lignell.

CHIA

MIX

© Leipurin Oyj 11/2018

JAUHOSEOS

Chia-Mix - sekoitus latinalaisen Amerikan aarteita Vastaa kuluttajien kiinnostukseen terveellisyyttä kohtaan “Chia”-nimi tulee mahdollisesti mayojen kielestä, jossa se tarkoittaa “se joka antaa sinulle voimia”. Chian siemenet yhdistetäänkin energiaan, kestävyyteen sekä elinvoimaisuuteen. Niitä syödään erityisesti valmistauduttaessa voimia vaativaan suoritukseen.

Kysy lisää tuotteesta myynniltä!

LEIPURIN.COM

v MURUSIA v

Vuoden Leipäkauppa -kilpailun finalistit nyt selvillä Suomen Leipuriliitto ry:n paikallisyhdistyksineen syyskuussa avaaman Vuoden Leipäkauppa 2019 -kilpailun finalistit on valittu. Kilpailu käydään nyt jo kahdettakymmenettä kolmatta kertaa ja se on arvostettu ja odotettu myös kaupan piirissä.

Vuoden Leipäkauppa 2019 -kilpailussa kolmetoista Leipuriliiton alueyhdistystä valitsi aluksi omalta alueeltaan mielestään parhaan leipäkaupan eli ehdokkaan Vuoden 2019 Leipäkaupaksi. Tällä kerralla ehdokas valittiin pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa. Nämä ehdokkaat julkistettiin 16.10.2018 Maailman Leipäpäivänä.

Tämän jälkeen kuluttajat pääsivät osallistumaan valintaan Facebookissa, jossa he saattoivat kertoa oman suosikkinsa ehdokkaiden joukosta. Facebookissa äänestäneiden kesken arvottiin jokaisen ehdokaskaupan alueella iso kassillinen leipää ja muita leipomoherkkuja. Alueyhdistykset huolehtivat leipäkassien toimituksesta arvonnan voittajille.

Vuoden Leipäkauppa Jokaiselta ehdokaskaupalta pyydettiin perustelut siihen, miksi juuri heidän kauppansa olisi paras valinta Vuoden Leipäkaupaksi.

Kauppoja pyydettiin ottamaan video ja/tai kuvia kaupan leipäosastolta sekä kirjoittamaan vapaamuotoiset kirjalliset perustelut, joissa tuodaan esille niitä seikkoja, miksi kauppa tulisi valita Vuoden Leipäkaupaksi.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa tärkeitä kriteereitä ovat mm. tuotteiden tuoreus ja valikoiman monipuolisuus, paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leipomotuotteiden saatavuus sekä eri-

Alueyhdistykset veivät banderollit ehdokaskauppoihin

Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistys luovutti banderollin K-supermarket Pudasjärvelle. Kuvassa Iita Tyykiluoto (vas.) ja alueyhdistyksen puheenjohtaja Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, leipäosaston hoitaja Noora Manninen, kauppias Tommi Niskanen, Merja Remes, Putaan Pulla Oy ja Mauri Väärälä, Pulla-Pirtti Oy. Kuva Tiina Räinä, Pulla-Pirtti Oy.

6

LEIPURI 8 / 2018

Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen ehdokas oli S-Market Gerby, jossa banderollin vastaanottivat Malin Nyman (vas.), Satu Valtavirta ja Jarmo Leminen. Kuvan otti banderollin luovuttanut alueyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri.

v MURUSIA v

tyisruokavaliotuotteiden tarjonta. Erityisesti huomioidaan se, että tuotteet ovat kotimaassa valmistettuja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös leipäosaston yleisvaikutelmaan, siisteyteen ja järjestykseen, tuotteiden esillepanoon sekä osaston omaleimaisuuteen.

Lisäksi arvioidaan henkilöstön asiantuntemusta ja palvelualttiutta.

Esiraati kävi läpi kauppojen lähettämät perustelut sekä myös kuluttajien antamat kommentit ehdokaskaupoista. Tämän perusteella esiraati valitsi finaaliin seuraavat kaupat: K-Market Herkkukirsikka, Suomussalmi K-Supermarket Arabia, Helsinki K-Supermarket Pudasjärvi Esiraadin muodostivat elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry:stä sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen Suomen Leipuriliitto ry:stä.

Tästä eteenpäin kilpailu jatkuu niin, että lopullinen valitsijaraati vierailee alkuvuoden 2019 aikana ennalta ilmoittamatta finalistimyymälöissä ja valitsee niiden joukosta voittajan. Voittaja palkitaan ensi helmikuussa Vuoden Leipäkauppa 2019 -tittelillä.

Vuoden Leipäkauppa -tunnustus myönnetään päivittäistavarakaupalle, joka on onnistunut erityisen hyvin leipäosastoon paneutumisessa ja panostamisessa sekä huomioinut monipuolisesti kuluttajien toiveet ja tarpeet. Vuoden Leipäkauppa -tunnustuksella palkitaan sekä kauppa että sen leipäosaston henkilökunta suomalaisen leipäkulttuurin ja leivän arvostuksen hyväksi tehdystä työstä.

Vuoden Leipäkaupan valinnassa ovat joka toinen vuosi mukana hypermarketit ja tavaratalot, joka toinen vuosi pienemmät päivittäistavarakaupat. Vuoden 2018 Leipäkaupaksi valittiin Prisma Joensuu tavaratalojen ja hypermarkettien sarjassa.

Härkäpapua hapattamalla syntyy monipuolisia elintarvikkeita

H

ärkäpapu on hyvä ja kestävää kehitystä edistävä kasviproteiinin lähde. Kiinnostus käyttää sitä kokonaan uusissa kasvispohjaisissa tuotteissa, kuten juomissa ja jogurttityyppisissä valmisteissa, on kasvanut. Härkäpapujauhon tai -proteiinin lisääminen suurina määrinä ruokatuotteisiin ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä suuri härkäpapupitosuus voi muuttaa elintarvikkeen rakennetta merkittävästi tai aiheuttaa herkkävatsaisille suolistohäiriöitä.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väitellyt Yan Xu hapatti väitöstutkimuksessaan härkäpapujauhoa ja härkäpapuproteiinia erilaisten maitohappobakteerien avulla.

Hän löysi testattujen mikrobien joukosta kaksi lupaavaa maitohappobakteerikantaa, joka tuottivat härkäpapujauhossa tehokkaasti dekstraania. Dekstraani sakeuttaa ja vähentää veden erottumista, eikä sitä sisältäviin elintarvikkeisiin tarvitse erikseen lisätä guarkumia tai muita sakeuttamisaineita rakenteen parantamiseksi.

Väitöstutkimuksessa havaittiin lisäksi, että herkkävatsaisille vatsa- tai ilmavaivoja aiheuttavat härkäpapujauhon oligosakkaridit hajosivat hapatuksen aikana.

M.Sc. Yan Xu väitteli 26.10.2018 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Exopolysaccharides produced by lactic acid bacteria in fava bean matrix".

ENGELHARDT -TUOTTEET SUORAAN VALMISTAJALTA Saat nyt tutut Engelhardt-tuotteet leipomoille ja konditorioille suoraan valmistajalta: • • • • Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät luovutti banderollin lappeenrantalaiselle K-supermarket Rakuunalle. Kuvassa vasemmalta yhdistyksen puheenjohtaja Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, kauppias Jarkko Kolehmainen, kauppias Hanni Kolehmainen, leipäosaston hoitaja Roosa Kiljunen sekä toinen banderollin luovuttaja Jarkko Petäjä, Suomen Kotileipomo/Leipomo Petäjä Ky.

leivänparanteet (mm. Xtra Soft, Silke, Halvbak, Opus, Bred Mate) leipämixit (mm. Potatisbrödsbas, Highlander, Muffinsmix) hapatteet yksittäiset raaka-aineet

Kysy meiltä: Kari Sillfors p. 044-5440 770, kari.sillfors@engelhardt.se Tatu Heinaro p. 044-210 9580, tatu.heinaro@engelhardt.se

B. ENGELHARDT & CO AB, Box 49, 42121 Västra Frölunda, te. 031-7091700, fax 031-709 1739. www.engelhardt.se

LEIPURI 8 / 2018

7

v MURUSIA v

Suomalainen arvostaa Suomessa tehtyä

Ruokaperunan varastot viime vuotta pienemmät

J

oka kolmas suomalainen on sitä mieltä, että tuotteen tai palvelun ostopäätökseen vaikuttaa erittäin paljon se, että tuotteen valmistusmaa on Suomi. Kun mukaan lasketaan ne, joiden mielestä tuotteen valmistus Suomessa vaikuttaa ostopäätökseen vähintään jonkin verran, yltää luku yli 83 prosenttiin. Näin kertoo Taloustutkimuksen Suomalaisen Työn Liitolle tekemä tuore kysely Kotimaisen tuotteen valitseminen voi olla monella tapaa vastuullinen valinta. Hiilijalanjälki on usein pienempi, kotimainen valinta työllistää ja tuotteen alkuperä on hyvin jäljitettävissä. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitääkin kotimaisen tuotteen valintaa vastuullisena.

Kyselyn mukaan laatu ja hinta vaikuttavat eniten tuotteiden ja palveluiden ostoon. Seuraavaksi tärkeimpiä tekijöitä ovat kotimainen valmistus ja työllistävyys Suomessa.

Suomessa valmistettujen tuotteiden ja palveluiden lisäksi kuluttajia kiinnostaa paikallisuus. Kyselyyn vastanneet uskovat, että etenkin paikallisten yrittäjien tukeminen, tuotteen työllistävyys ja valmistus Suomessa tulevat kasvattamaan painoarvoaan.

L

Alkoholin vähittäiskulutus ei kasvanut hellekesästä huolimatta

Tuhannet yritykset omistajanvaihdoksen edessä

A

Y

lkoholin vähittäiskulutus ei tammi–elokuussa kasvanut vuoteen 2017 verrattuna huolimatta kesän poikkeuksellisista ja pitkistä hellejaksoista. Pientä laskua on sekä litroissa (-0,4 %) että 100 % alkoholina (-0,3 %) laskettuna. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta selvityksestä, jossa Taloustutkimus Oy on arvioinut alkoholin vähittäiskulutuksen kehitystä saatavilla olevien Alkon ja päivittäistavarakaupan myyntitietojen sekä matkustajatuontitietojen perusteella.

Ylivoimaisesti eniten kuluttajat ostavat ns. keskiolutta. Touko– elokuussa 2018 IV-oluiden osuus päivittäistavarakaupan oluiden myynnistä oli vain kahdeksan prosenttia. Suhteellisesti eniten myyntiään ovat kasvattaneet vahvat lonkerot, joiden myynti on noin viisinkertaistunut. Vahvojen lonkeroiden suhteellisesti alhaisemmat alkoholiveron korotukset ovat tukeneet niiden kulutuksen kasvua. Vahvojen lonkeroiden alkoholivero nousi viisi prosenttia ja oluiden 10,9 prosenttia.

Oluiden matkustajatuonti on vähentynyt noin 30 % sekä keväällä että kesällä. Lonkeroiden tuonti Virosta on puolestaan kesän aikana suhteellisesti lisääntynyt kevääseen verrattuna. Lonkeroiden hintaero Suomen ja Viron välillä ei ole pienentynyt niin paljon kuin oluiden hintaero. Viinojen ja muiden väkevien alkoholijuomien tuonti on lisääntynyt kesän aikana.

okakuun puolivälissä maatilojen varastoissa oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa 194 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunaa oli 160 miljoonaa kiloa. Syksyyn 2017 verrattuna varastoissa oli kaikkiaan kaksi miljoonaa kiloa vähemmän perunaa, mutta ruokaperunan varastomäärä kutistui 10 miljoonalla kilolla.

Luonnonvarakeskuksen mukaan kesällä 2018 kuivuus koetteli ennen kaikkea Varsinais-Suomea, Satakuntaa ja Hämettä, missä satotasot jäivät selvästi viime vuotta heikommiksi. Kuiva kesä tuotti kuitenkin laadukasta perunaa. Toisaalta päätuotantoalueilla Pohjanmaalla eli Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella, satotaso oli edellisvuotta parempi. Pohjois-Pohjanmaalla sato nousi peräti 34 tonniin hehtaarilta.

Koko Suomessa perunan satotaso nousi hieman viime vuoden 30 tonnista 31 tonniin hehtaarilta. Kolmen Pohjanmaan ELY-keskuksen osuus koko Suomen ruokaperunavarastoista on 120 miljoonaa kiloa eli 75 prosenttia. Kaiken kaikkiaan peruna-ala maassamme oli tänä kesänä 311 hehtaaria viimevuotista pienempi.

rittäjän ikääntymisestä johtuva omistajanvaihdos on edessä seuraavan vuosikymmenen aikana lähes 50 000:ssä yrityksessä, yksinyrittäjät mukaan lukien. Jatkuvuusnäkymät ovat kuitenkin parantuneet: miltei 80 prosenttia yrittäjistä uskoo saavansa liiketoiminnan siirtymään uusiin käsiin. Kokemukset jo tehdyistä yrityskaupoista ovat huomattavan positiivisia. Kolmatta kertaa toteutetun valtakunnallisen Omistajanvaihdosbarometrin toteutti Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Sen mukaan yli 55-vuotiaista yrittäjistä 46 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle (53 % vuonna 2015). Toisin sanoen 34 000 yritystä olisi tulossa myyntiin. 24 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen (23 % 2015) eli 13 500 yritystä halutaan siirtää perheen sisältä löytyvälle jatkajalle.22 prosenttia uskoo yritystoiminnan päättyvän kokonaan (27 % 2015). Liiketoiminnan lopettamisuhan alla on siis 21 500 yritystä. Tämä vaihtoehto koski aiempaa voimakkaammin yhden hengen yrityksiä. 7 prosenttia arvioi jatkajan löytyvän nykyisten omistajien joukosta (7 % 2015).

Alle 55-vuotiaiden mielenkiinto yrityskauppoja kohtaa on kasvanut. 36 prosenttia oli kiinnostunut oman yrityksen myymisestä (30 % vuonna 2015). 27 prosenttia oli kiinnostunut yrityksen tai liiketoiminnan ostamisesta (23 %).

Porokylän Leipomo Oy vaihtoi omistajaa

P

orokylän Leipomossa vaihtui omistaja 31.10.2018. Timo Väänänen on myynyt osuutensa yhtiöstä Kärjen perheelle. Erik Kärki siirtyy yhtiön toimitusjohtajaksi ja Timo Väänänen jatkaa yhtiössä hallituksen jäsenenä erityistehtävissä. Erik Kärki on toiminut tähän asti yhtiön talouspäällikkönä. Porokylän Leipomo on alku-

8

LEIPURI 8 / 2018

jaan Erikin isän Eero Kärjen ja hänen veljiensä perustama yritys.

Omistus siirtyi Timo Väänäselle vuonna 2006. Yhtiön antaman tiedotteen mukaan toimintaa jatketaan ja kehitetään entiseen malliin Nurmeksessa ja Lieksassa. Työntekijät jatkavat yrityksessä vanhoina työntekijöinä.

Vƣa leivo uja

HERKULLISIA

ELÄMYKSIÄ!

Katso ammattilaisten vinkit videoilta voileivonnan artikkelista: valio.fi/ammattilaiset

Valio Eila® kaulintavoi 4x5 kg suolaamaton laktoositon Tuotenumero 130343 LEIPURI 8 / 2018

9

v JYVÄS PAKARI OY v

Jyväs Pakarissa leivotaan lähileipää Kuutisen vuotta Jyväskylässä toiminut Jyväs Pakari Oy haluaa profiloitua lähileipomoksi, joka leipoo ja toimittaa lähileipää.

Siis paikallista tuoretta lähialueen viljasta tehtyä leipää.

Tuoreus asiakkaalle asti varmistetaan toimittamalla tuotteet asiakkaille sopivasti ennen käyttöhetkeä. Kauppoihin leivät viedään vasta päivällä.

– Päivätoimituksista tuli toive kaupalta, eli se ei ollut vain meidän ajatuksemme. Suurin osa leivistä myydään vasta iltapäivällä ja siksi päivätoimitus puoltaa paikkaansa, toteaa toimitusjohtaja Arsi Tiitinen. Hän on Jyväs Pakarin yrittäjä ja omistaja yhdessä yhtiökumppaninsa Simo Pynnösen kanssa.

Tiitinen kertoo tulleensa leipomoon ensin hoitamaan myyntiä eli työntekijäksi, mutta noin kaksi vuotta sitten tarjoutui tilaisuus ryhtyä leipomoyrityksen osakkaaksi.

Simo Pynnönen oli alun perin perustanut leipomoyrityksen erään toisen yhtiökumppanin kanssa, mutta tämä tuli toisiin ajatuksiin ja halusi jäädä pois yrityksestä. Arsi Tiitinen tarttui tilaisuuteen ja ryhtyi leipomoyrittäjäksi. Nyt yrityksen omistus on puoliksi Simolla ja puoliksi Arsilla. Työnjako miesten kesken on selkeä.

– Simolla on vahva leipomisen osaaminen, joka on kertynyt useasta eri leipomosta. Hän vastaa tuotannosta ja tuotekehityksestä ja myös pitkälle henkilöstöasioista.

Itse en leivo eli vastaan muista asioista, kuten taloudesta, myynnistä ja markkinoinnista, kertoo Arsi Tiitinen, joka oma tausta on ravintola-alalta. Siellä hän ehti toimia pitkään muun muassa kokkina ja hovimestarina. Vaihto leipomoalalle ei miehen mukaan ollut kuitenkaan huono valinta.

– Onhan tässä pienleipurilla jännitysmomentteja koko ajan esimerkiksi raakaaineiden hintojen osalta ja kilpailu on tiukkaa. Mutta hyvin olen alalla viihtynyt.

Lähiseudun viljasta Jyväs-Pakari on koko ajan toiminut samassa paikassa Jyväskylän Seppälänkankaalla.

Sieltä löytyi halli, joka oli alun perin ollut

10

LEIPURI 8 / 2018

muussa käytössä, mutta joka leipomoa varten muutetiin elintarviketilaksi. Sijainti on hieman keskustan ulkopuolella logistisesti hyvässä paikassa.

– Meillä on tästä hyvät yhteydet kuljettaa tuotteita lähiseutujen asukkaille. Ideanamme on olla lähileipomo, joka leipoo tuotteet lähipellon viljasta, pellolta pöytään-ajatuksella, Arsi Tiitinen toteaa.

Lähileipomo-ajatus tarkoittaa Jyväspakarin kohdalla muun muassa sitä, että ruisjauhot ja kaurahiutaleet ostetaan lähimyllyiltä, Lievestuoreen Myllystä sekä Konneveden Myllystä. Nämä puolestaan ostavat viljan lähiseutujen viljelijöiltä.

– Tunnemme myllyjen yrittäjät hyvin ja tunnemme myös osan viljelijöistä, joiden viljaa käytämme. Meillä on aina tuoreet ruisjauhot, sillä ne tulevat meille vastajauhettuina suoraan myllystä kerran kuukaudessa. Samoin kaurahiutaleet tulevat meille tuoreina suoraan myllystä. Muutkin raaka-aineet tulevat kotimaasta niin pitkälle kuin mahdollista.

Leipomon lähituote-ajatukseen liittyy myös vahva tuoreusmielikuva ja sen vuoksi tuotteet on saatava asiakkaiden ulottuville mahdollisimman pian paiston jälkeen. Viimeiset leivät tulevatkin uunista vasta puolilta päivin ja lähtevät sitten kauppoihin.

Asiakkailla on mahdollisuus saada Jyväs Pakarin leipää kaupasta vielä lämpimänä.

– Se on varsin harvinaista tänä päivänä, ellei oteta lukuun kaupassa paistettuja leipiä, joita ei oikeasti lähileiviksi aina voisi kutsuakaan, vaikka näin näkeekin tehtävän. Alkuperähän saattaa olla ulkomailla, Tiitinen huomauttaa ja jatkaa, että mitä enemmän leipomot ostavat suomalaisia raaka-aineita, käyttävät suomalaisia palve-

Arsi Tiitisen mukaan lähialueen viljaa käytetään niin paljon kuin mahdollista. Ruisjauhot tulevat lähimyllystä, samoin kaurahiutaleet.

luita ja investoivat Suomeen, sitä parempi.

Se tuo työpaikkoja ja samalla elinvoimaisuutta niin maaseudulle kuin koko maahan.

– Siihen me leipomotkin voimme vaikuttaa omalta osaltamme. Me esimerkiksi pyrimme paikallisten raaka-aineiden lisäksi käyttämään myös paikallisia palveluita niin paljon kuin mahdollista.

Elinvoimaisuus maaseudulla on viime vuosina Tiitisen mukaan mennyt alaspäin.

Kaupunkilainen huomaa sen lähinnä mökkimatkallaan; enää ei maaseudun kylien asumuksista nouse niin paljon savuja kuin ennen.

– Maatalouteen liittyy myös turhaa kateellisuutta esimerkiksi tukiaisista ynnä muista. En ole ollenkaan varma onko maanviljelys mikään kultakaivos erilaisista

Se, että ruisjauho tulee Keski-Suomesta, kerrotaan myös pakkauksessa. Arinalimppu on yksi asiakkaiden suosikkituotteista.

v JYVÄS PAKARI OY v

Tarja Hautamäki ahkeroi leipien siivutuksessa.

tuista huolimatta. Kaipa siitä silloin olisi innostunut nykyistä useampi, mutta maalla asuu ja työskentelee yhä vähemmän väkeä.

– Olisi kuitenkin tärkeää pitää yllä suomalaista maaseutua. Olemme pulassa, ellemme pysty viljelemään ruokaamme täällä. Kunpa osaisimme reagoida siihen ennen kuin on liian myöhäistä.

Tuotteita koko Keski-Suomeen Jyväs Pakarin markkina-alue on Keski-Suomi eli tuotteita toimitetaan noin sadan kilometrin säteelle Jyväskylästä. Näin on ai-

nakin toistaiseksi, vaikka joitakin tuotteita on jo kyselty kauempaakin.

– Lisäksi meillä toimii kaksi omaa myymälää, joista toinen on leipomon yhteydessä ja toinen Lievestuoreella, kertoo Tiitinen.

Leipomon yhteydessä olevan myymälän tilat eivät salli isoa tilaa kahvittelijoille, mutta kahvia on kuitenkin tarjolla ja sitä varten leipomon pihalle on sisustettu ympärivuotisessa käytössä oleva kontti kahvittelijoita varten. Lievestuoreella sen sijaan tilat ovat reilummat ja kahvila on myymälän yhteydessä.

Jyväs Pakarin liikevaihto on ollut koko ajan mukavassa nousussa. Myyntiä on vauhdittanut oma hyvä tarina, jossa kerrotaan leipomon artesaanityyppisestä käsin tekemisestä sekä esimerkiksi ruisleivän kymmeniä vuosia vanhasta juuresta, joka on peräisin Simo Pynnösen äidin kotitilalta.

– Olen huomannut ravintolapuolella, että hyvä tuote myy, mutta aina paremmin se myy, kun sillä on hyvä tarina takanaan.

Sama pätee myös leipomotuotteisiin, Arsi Tiitinen toteaa.

Jyväs Pakarin tuotteet myydään sekä ammattikeittiöille ja ravintoloille että kaupoille ja lisäksi tuotteita menee kahdesta omasta myymälästä.

– Kaupoista olemme oikeastaan vain isoimmissa marketeissa ja tavarataloissa.

Ammattikeittiöt ja ravintolat ovat isoimpia asiakkaita.

Ravintoloille tehdään myös ns. räätälöityjä tuotteita, kuten hampurilaissämpylöitä tai korealaisia keitinsämpylöitä. Viimeksi mainittu on hieman erikoisempi, makeahko sämpylä, joka kypsennetään erityisellä keittomenetelmällä.

– Street-ruoka ja erityisesti aasialainen sellainen on nyt kovassa nosteessa myös Jyväskylässä. Tässä meillä on vahva ote ja olemme saaneet kiitosta tuotteistamme.

Jyväs Pakarin nimi löytyy jo monen ravintolan ruokalistalta eli olemme saaneet jo hieman brändimainettakin, vaikka olemmekin nuori yritys.

Arsi Tiitisen mukaan nimenomaan pieni leipomo pystyy joustavasti tekemään sitä mitä asiakas kysyy ja haluaa. Ja niin kannattaakin tehdä, tässä pienelle on tilaa.

Isojen kilpailijoiden koneellista tuotantoa vastaan on turha lähteä taistelemaan.

Päätuotteina leivät Jyväs Pakarin pullaa myydään ammattikeittiöihin ja leipomon omien myymälöiden kautta

Arsi Tiitisen mukaan Jyväs Pakari on ennen kaikkea leipäleipomo, lähileipuri. Pullaakin

Jaakko Häkkinen siirsi jauhot lähemmäs leipomon taikinapäätä.

toki tehdään, mutta leipään keskitytään.

Leipomon lähi-ideologia näkyy monessa tuotteessa. Esimerkiksi riihilimpussa, johon käytettävä ruisjauho kuivataan oikeassa vanhanaikaisessa riihessä ja joka sieltä saa miedon savun aromin. Se aromi on myös rukiisessa riihilimpussa.

– Kauraa puolestaan käytetään Puuppolan vaarin kauraleipään, johon tulee myös vehnää. Aurinkoleipä on puolestaan ruisvoittoinen sekaleipä, jossa on runsaasti auringonkukan siemeniä.

Valikoimassa on myös monenlaisia sämpylöitä, kuten edellä jo mainittiin sekä patonkeja, joista Arsi mainitsee erityisesti viimeisimmän uutuuden, juustopatongin.

Siinä tehdään yhteistyötä pienen, mutta arvostetun keskisuomalaisen juustonvalmistajan Jukolan Aitojuuston kanssa. Juusto lisätään taikinaan, ei patongin pinnalle, kuten tavallisempaa on.

– Patongissa yhdistämme kahden keskisuomalaisen käsityöammattilaisen osaamisen. Toivottavasti sillä on myönteinen vastaanotto.

Myös pullaa tehdään leipomossa jonkin verran. Sitä menee lähinnä ammattikeittiöihin ja leipomon omien myymälöiden kautta. Kauppoihin ei vielä ole lähdetty pullaa tekemään, vaikka jonkin verran kyselyjä on kaupoista tullutkin, lähinnä kappaletavaroista.

– Leipomossa leivottu ja paistettu pysyy kauemmin tuoreena kuin paistopisteessä pakasteesta paistettu tuote. Siinä on meidän vahvuutemme.

Leipomon myymälöissä myydään myös välitystuotteita, niin makeaa kuin suolaistakin. Esimerkiksi piirakoita, joista on tarjolla

LEIPURI 8 / 2018

11

g

v JYVÄS PAKARI OY v

g

Leipomon myymälä on sisustettu kodikkaan maalaishenkisesti.

esimerkiksi aito Pohjois-Karjalassa valmistettu käsin rypytetty karjalanpiirakka. Sillekin on oma asiakaskuntansa, vaikka hinta onkin hieman korkeampi.

Konditoriatuotteita Jyväs Pakarissa ei ainakaan toistaiseksi tehdä itse, mutta muutaman pienen konditoriayrittäjän tuotteita välitetään, jos joku niitä kysyy.

Osaava joukko tekijöitä Jyväs Pakarissa on kymmenen työntekijää, joista moni on ”löytynyt” paikallisesta ammattioppilaitoksesta Gradiasta. Sieltä käy leipuri-kondiittoriopiskelijoita työssäoppimassa leipomossa koko ajan ja hyviä vakituisia tekijöitä on näin saatu taloon.

– Henkilökuntamme on ammattitaitoista ja sitoutunutta porukkaa, jolta työt kyllä sujuvat. Kaikki tuotannossa osaavat leipoa, Arsi Tiitinen toteaa naurahtaen, että taitaa itse olla ainoa, jolla tätä taitoa ei ole kertynyt aikaisemmasta työstä. Nyt kyllä on jo paljon leipomisestakin tarttunut ”korvan taakse”.

Jyväs Pakarissa on tuotantoa maanantaista lauantaihin, sunnuntaisin pidetään leipomisesta taukoa. Maanantaisin leipominen aloitetaan aamuyöllä kahden mais-

12

LEIPURI 8 / 2018

sa, muina päivinä hieman myöhemmin.

Viimeiset tuotteet tulevat uunista puolilta päivin ja tuotannossa valmistellaan seuraavaa päivää noin kello kahteen asti. Leipomon myymälä on avoinna kello viiteen asti.

– Käsityötä tehdään meillä paljon ja siksi tekeviä käsiä tarvitaan. Vaatii taitoa saada työt sujumaan niin, että kaikki tuotteet valmistuvat siinä aikataulussa kuin pitää, Arsi Tiitinen toteaa.

Leipomosta lähtee päivittäin tuotteita kolmella kuljetuksella. Ensimmäinen menee ammattikeittiöihin aikaisin aamusta, toinen ravintoloihin hieman myöhemmin ja kolmas päivällä kauppoihin. Kuljetukset on ulkoistettu. Työvoimakustannuksen ohella kuljetuskustannus on yksi leipomon suurimmista kustannuksista.

– Toimitamme tuotteita myös kunnalliselle puolelle, johon pääsimme kilpailutuksen kautta, kertoo Arsi, joka mainitsee edelleen, että tarjouksen tekeminen Jyväskylän kaupungin ruokapalvelulle oli kyllä aivan oma lukunsa. Onneksi sen tekemiseen saatiin apua kunnan hankintaasiamieheltä, sen verran vaativia ja aikaa vieviä tarjouksen kaikki koukerot olivat.

Kaikkein kiireisintä aikaa leipomossa on kesä, sillä silloin kysyntää lisäävät esi-

merkiksi erilaiset tapahtumat, ja myös ravintoloissa on kesällä vilkkaampaa. Lisäksi ovat lukuisat Keski-Suomeen tulevat kesälomalaiset, jotka haluavat ostaa paikallista leipää.

Riihilimpun rukiit on riihitetty oikeassa riihessä ja siksi limpussa on mieto savun maku.

v JYVÄS PAKARI OY v

Myymälän seinällä olevan taulun kuva leipureista on pelastettu vanhan koulun varastosta.

Harmituksen aiheita ei elämänmyönteisellä Arsilla kovin paljon tunnu olevan.

– Olen todennut entisen työkokemukseni perusteella, että oikealla asenteella selviää hyvin pitkälle. Esimerkiksi viranomaisyhteistyö on minulle tuttua ravintola-alalta, joka on yksi maamme säännellyimmistä aloista. Olen aina saanut kaikki asiat selvitettyä ongelmitta viranomaisten kanssa; eihän heissä mitään pelättävää ole.

Virheitäkin sattuu, mutta nekin voi selvittää. Kun soittaa ja kysyy, niin pääsee jo pitkälle.

Myymälässä on tarjolla myös käsitehtyjä piirakoita.

Markku Adler hoitaa leipomon myymälää.

Suolaiseksi palaksi on tarjolla mm. pizzaa.

Miltä tuntuu olla leipomoyrittäjät tänä päivänä?

– Tokin yrittäjänä on oma vapautensa mutta kuten jo aikaisemmin totesin, niin myös oma jännityksensä. Mutta itse kyllä olen tykännyt tästä paljon. On hyvä tehdä töitä oivallisen yhtiökumppanin ja mainion lähiruokaideologiamme kanssa. Meillä on myös yrityskummeja, joilta saa hyvä neuvoja yrittämisessä.

Töitä riittää omassa yrityksessä ja lisäk-

si Arsi Tiitinen toimii tällä hetkellä Leipuriliiton alueyhdistyksen puheenjohtajana Keski-Suomen yhdistyksessä.

– Alueyhdistys on hyvä ja hyödyllinen foorumi. Esimerkiksi leipäviikolla järjestimme sidosryhmäbrunssin, johon saapui mukavasti asiakkaitamme. Sen jälkeen järjestimme vielä hyväntekeväisyystapahtuman Jyväskylän kävelykadulla eli leipomotuotteiden myynnin, jonka tuotto luovutetaan hyväntekeväisyyteen.

Patonkeja tehdään useita erilaisia, uusimpana juustopatonkia, jossa juusto lisätään jo patonkitaikinaan.

Jyväs Pakari palvelee asiakkaitaan leipomomyymälän lisäksi myös pihalla olevalla kontilla, joka on sisustettu kahvila-asiakkaita varten.

Elina Matikainen

LEIPURI 8 / 2018

13

v LEIKO v

Nyt mukaan Leiko-palveluun!

Leiko on Leipuriliiton tarjoama jäsenetu, joka kannattaa käyttää hyväksi. Tänä syksynä Leikon käyttäjille järjestettiin koulutusta kahdella paikkakunnalla.

Osallistuminen niihin oli kiitettävää ja tätä kautta Leiko sai myös uusia tyytyväisiä käyttäjiä.

Savonlinnan koulutuksessa oli mukana osallistujia kahdeksasta eri yrityksestä.

Leiko on Suomen Leipuriliiton jäsenyritysten käyttöön tarkoitettu reseptipalvelujärjestelmä, jossa raaka-ainetoimittajat tarjoavat omien raaka-aineidensa tiedot keskitetysti leipomo- ja konditoriayritysten käyttöön. Lisäksi järjestelmä käyttää Finelin tietoja sekä leipomoiden ja konditorioiden itse järjestelmään syöttämiä raaka-aineita. Kaikkia edellä mainittuja käyttäen Leiko-järjestelmä muodostaa ehdotuksen pakkausmerkinnöistä: laskee ravintoarvot, muodostaa ainesosaluettelon, kerää allergeenitiedot, laskee vilja-raaka-aineiden osuudet ja määräävien ainesosien määrät.

Leiko-palvelu on maksullinen, mutta kohtuuhintainen. Palvelun liittymishinta määräytyy leipomon tai konditorian liikevaihdon perusteella ja se on 300 tai 600 euroa. Sen jälkeen peritään kuukausittainen käyttömaksu 20–40 euroa. Hinnat löytyvät nettisivulta www.leiko.fi. Siellä on myös palvelun käyttöohje ja sieltä kirjaudutaan palveluun. Rekisteröityminen ohjautuu myös Leipuriliittoon, jossa tarkistetaan yrityksen jäsenyys liitossa.

Leikoon liittyneiden yritysten avuksi ovat alueyhdistyksemme järjestäneet koulutuksia, jotta leipomo- ja konditoriayritykset paremmin pääsisivät perille järjestelmän toiminnasta ja sen käyttö olisi näin helppoa ja sujuvaa. Tänä syksynä koulutus järjestettiin Savonlinnassa 9. lokakuuta ja Seinäjoella 21. marraskuuta.

pio Canter Oy:stä.

– Erittäin hyvä kurssi, luonnehtii tapahtuman puuhamiehenä toiminut Pekka Eskelinen Herkku Pekka Oy:stä. Hänen mukaansa alueelliset koulutukset ovat erinomainen tapa ’viedä viestiä’ Leikosta ja ohjata yrityksiä sen käyttöön. Herkku Pekassa Leiko on ollut käytössä melkein siitä lähtien, kun se tuli mahdolliseksi.

Niinpä yrittäjä Teemu Eskeliselle on kertynyt palvelusta jo niin paljon käyttökokemusta ja osaamista, että hän pystyi käytännön kokemuksella antamaan vinkkejä ja neuvoja myös muille kurssin osanottajille.

Savonlinnan kurssin osallistujayrityksistä Leiko oli osalla jo käytössä, osa oli hankkinut tunnukset, mutta ei ollut vielä aktiivisia käyttäjiä. Koulutuksen jälkeen kaikki ryhtyivät aktiivisiksi Leikon käyttäjiksi.

– Olen kuullut positiivisia käyttäjäkokemuksia lähes kaikilta mukana olleilta leipomoilta ja konditorioilta. Tyytyväisiä Leikoon ollaan myös Herkku Pekassa, Pekka Eskelinen kiteytti.

Seinäjoella järjestetyn Leiko-koulutuksen puuhamiehenä toimi Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip,

Koulutuksissa runsas osanotto Savonlinnassa koulutus järjestettiin kahvila ravintola & Hotell Saimaassa ja siellä oli mukana yrityksiä useammasta alueyhdistyksestä. Mukana oli kahdeksan yritystä, jotka olivat: Savonlinnan Herkku Pekka Oy, Kiteen Kotileipomo Ay, Leppäsen Leipomo Oy, Lieksan Leipojat Oy, Ramin Konditoria Kahvila Oy, Kotileipomo Siiskonen Oy, Rikkilän Leipä Oy ja Kotileipomo Kupsakka Oy. Tilaisuudessa kouluttajana toimivat Erkka Halme TaitoUnited Oy:stä sekä Laura Ko-

14

LEIPURI 8 / 2018

Pekka Eskelinen (seisomassa keskellä) järjesti koulutuksen Savonlinnassa. Kouluttajina toimivat Erkka Halme, Taito United Oy (oik.) ja Laura Kopio, Canter Oy.

v LEIKO v

Seinäjoella oli tupa täynnä kuulijoita.

Andreas Knips Hembageri. Mukana järjestelyissä oli myös EteläPohjanmaan yhdistyksen puheenjohtaja Nina Teemu, Pirjon pakari, Seinäjoki Oy, joka oli varannut Leikon koulutuspaikaksi Hotelli Sorsanpesän. Andreas Knip oli lähettänyt kutsun koulutukseen myös Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistyksiin, joista kummastakin oli paikalla yksi yritys. Mukana oli osallistujia kaikkiaan yhdeksästä yrityksestä. Ne olivat Pirjon pakari Seinäjoki Oy, Andreas Knips Hembageri, Nelimarkan Leipomo Oy, Putaan Pulla Oy, Hyväskä Ky, Ab Bageri Bergwall Leipomo Oy, Vörå Hembageri Ky, Leipomo Lillkungs Bageri & Konditori Kb ja Närpiön Leipätehdas Oy. Kouluttajana toimi Laura Kopio Canter oy:stä.

– Koulutus oli hyvä ja siinä saatiin vastauksia moniin avoimiin kysymyksiin. Saatoimme esittää myös parannusehdotuksia palveluun, sillä niitähän tarvitaan aina, totesi Andreas Knip. Hänen mukaansa osa mukanaolijoista oli ’vanhoja’ Leikon käyttäjiä, osa pidemmällä ja osa lyhyemmällä käyttäjäkokemuksella. Osa mukanaolijoista oli tutustumassa järjestelmään ilman mitään aikaisempaa kokemusta.

– Kyllähän Leiko on helppokäyttöinen, kun sen vain opettelee, mutta jonkin verran siinä pitää nähdä vaivaa, samoin kuin käyttämisessäkin. On mahtavaa, että raaka-ainetiedot ovat sieltä saatavissa suoraan, eikä niitä tarvitse etsiä polvillaan varaston lattialla säkin kyljestä, toteaa Andreas Knip, joka itse käyttää Leikoa aktiivisesti leipomon toiminnanohjausjärjestelmän rinnalla.

– Toivottavasti myös puuttuvat raaka-aineet saadaan mukaan mahdollisimman pian. Silloin tilanne olisi entistä parempi. Ihan kaikkia raaka-aineita ei Leikosta vielä löydy, Knip vinkkaa oman ja myös monen muun Seinäjoen kurssilla mukana olleen toiveen.

Ja toki on myös toisinpäin: mitä useampi leipomoyritys palvelua käyttää, sitä suurempi intressi myös raaka-ainetoimittajilla on olla siinä aktiivisesti mukana. Tällä hetkellä Leikossa mukana ovat seuraavat raaka-ainetoimittajat: Finnbakels Oy, Mauste-Sallinen Oy, Condite Oy, RTC Granholm's Oy Ab, Helsingin Mylly Oy, Leipurin Oyj, Kinnusen Mylly Oy, Ravintoraisio Oy, Valio Oy, Suomen Hiiva Oy, Haarla Oy, Bonne Juomat Oy, Fazer Mylly/Fazer Finland ja Oy Roberts Ab.

Laura Kopio Canter Oy:stä veti Seinäjoen koulutuksen.

Teksti Elina Matikainen Kuvat Teemu Eskelinen ja Nina Teemu

LEIPURI 8 / 2018

15

v TERVEYS v

Sairauspoissaoloja enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla Sairauspoissaolojen määrästä ei ole Suomessa kattavaa tietoa, totesi Työterveyslaitoksen johtaja Pauli Forma alustaessaan Sairauspoissaolot ja uusi työelämä -seminaarissa Helsingissä lokakuun lopussa.

Kokonaiskuva poissaoloista on hajanainen, koska aineistot on kerätty eri tavoin, eri näkökulmista, eri rytmissä ajallisesti sekä eri sektoreilta. Sairauspoissaolot kuitenkin kiinnostavat useaakin eri tahoa.

– Ne kertovat työikäisen väestön terveystilanteesta ja työkyvystä sekä eroista ei ryhmien välillä ja ovat yhteydessä myös työhyvinvoinnin kannalta tärkeisiin asioihin.

Ne tuottavat kustannuksia työnantajalle ja yhteiskunnalle ja ovat pitkittyessään myös reitti työkyvyttömyyseläkkeisiin ja pysyvään työstä poistumiseen, Pauli Forma totesi.

Sairauspoissaolojen rahallinen vaikutus näkyy mm. Kelan tilaistoista, joita työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen esitteli omassa seminaariesityksessään. Niiden mukaan vuonna 2016 Kela maksoi sairauspäivärahoja yhteensä 773,8 miljoonaa euroa. Nämä olivat sairausvakuutuksesta korvattuja kausia, jotka alkavat 10 arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus 16–67-vuotiaista tuona vuonna oli yli 11 %.

Sairauspäivärahan saajista oli naisia hieman yli 166 000 henkilöä ja miehiä hieman yli 115 000 henkilöä. Naisilla sairauspäivärahakausi kesti keskimäärin 43 arkipäivää, miehillä taas 53 arkipäivää. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt sekä vammat ja myrkytykset.

Oksanen muistutti, että em. luvuissa ei-

16

LEIPURI 8 / 2018

Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt sekä vammat ja myrkytykset.

vät ole mukana lyhyet sairauslomat eli alle 10 päivää kestäneet. Niiden tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta niitäkin on hänen mukaansa huomattava määrä. Kuitenkin pitkien poissaolojen suhteen vuosi 2016 oli poikkeuksellinen, sillä silloin sairauspäivärahakausia oli vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämä johtunee useastakin eri tekijästä, kuten taloussuhdanteista, lakimuutoksista, työikäisen väestön muutoksista sekä työterveyshuollosta.

– Viime vuonna sairauslomien määrä kääntyi jälleen nousuun. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella määrättyjen kausien väheneminen pysähtyi ja ennen kaikkea mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneet sairauspäivärahakaudet yleistyivät.

Tuula Oksanen on tässä kohdassa erityisen huolissaan nuorista, 16–34-vuotiaista, joiden kohdalla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin perustuivat sairauspäivärahakaudet ovat lisääntyneet erityisen paljon. Syystä tai toisesta, jota ei siis ole tarkalleen tutkittu, heidän psyykensä ei tahdo kestää nykyistä työelämää.

Lisäksi hän mainitsi, että ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa eivät tunnu kaventuvan hyvästä työterveyshuollosta huolimatta. Esimerkiksi kuntasektorilla (Kunta 10 -tutkimus) ns. ruumiillisen työn tekijät sairastavat noin neljä kertaa enemmän kuin johtajat ja erityisasiantuntijat.

Julkisella puolella sairastetaan enemmän Työterveyslaitoksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin eroja sairauspoissaolojaksolle jääneiden osuudessa julkisen ja yksityisen sektorin välillä 2005–2013. Tutkimuksessa käytettiin tietoja Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Sairauspoissaolotieto perustui sairausvakuutuksesta korvattuihin kausiin, jotka alkavat 10 arkipäivän omavastuuajan jälkeen.

Tarkastelussa keskityttiin kolmeen yleisesti työkyvyttömyyttä aiheuttavaan sairauteen: tuki- ja liikuntaelinten-, mielenterveys- ja verenkiertoelinten sairaudet. Tutkimusartikkeli on julkaistu Duodecimin lääketieteellisessä aikakauskirjassa 17/2018.

– Halusimme selvittää, miten muutokset työmarkkinoilla vaikuttavat sairauspoissaoloihin julkisella ja yksityisellä sektorilla, kertoo erikoistutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimustulosten mukaan sairauspoissaolot olivat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla kaikissa kolmessa sairausryhmässä. Sairauspoissaolojen yleisyys julkisella sektorilla saattaa liittyä esimerkiksi työn luonteeseen tai työympäristön piirteisiin tai siihen, että julkiselle sektorille valikoituu henkilöitä, joiden sairauspoissaoloriski on jo ennalta suuri.

v TERVEYS v

Tutkimuksessa ero julkisen ja yksityisen sektorin poissaoloissa kaventui kuitenkin sote-alalla vuoden 2009 jälkeen. Tämä voi tutkijan mukaan johtua esimerkiksi julkisen sektorin muutospaineista tai siitä, että yksityistymiskehityksen myötä sotealan yksityisestä ja julkisesta sektorista on tullut keskenään samankaltaisempia joko työympäristön tai sektoreille valikoituvien henkilöiden suhteen.

Taloussuhdanteet eivät näytä pitkällä tähtäimellä selittävän eroa julkisen ja yksityisen sektorin sairauspoissaolojen välillä, mutta sairauspoissaolojen kokonaismäärän vaihtelua ne osittain selittävät.

– Laskusuhdanteen aikana terveysongelmat saattavat johtaa yhä useammat palkkatyön ulkopuolelle ja töihin jäävät terveimmät, jolloin sairauspoissaolojen määrä laskee.

Myös työn säilyttämiseen liittyvä epävarmuus voi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä, kertoo Leinonen.

– Noususuhdanteen aikana sairauspoissaolojen määrä puolestaan saattaa nousta, kun työtä on yhä useammalle, myös osatyökykyiselle. Taloustilanteen lisäksi poissaolojen määrään vaikuttavat myös yleinen terveyden kehitys, työkyvyn tukitoimet ja työelämän muutos.

Paikalla, mutta ei täysin työkykyisenä Mielenkiintoisen esityksen aiheesta nimeltä presenteismi piti Työeläkeyhtiö Elon johtava asiantuntija Kari-Pekka Martimo. Se voidaan määritellä sairausläsnäoloksi työpaikalla. Hänen mukaansa termi voidaan määritellä kahdella tavalla: sairausloman puutteena tai terveysongelmiin liittyvänä työkyvyn alentumana. Martimon mukaan tutkimukset kertovat, että työkyvyn alentuman aiheuttama menetetyn työpanoksen kustannus on erittäin suuri, lähes samansuuruinen kuin varsinaisten sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset.

Joka kolmannella työssäkäyvällä on jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus ja joka kymmenes heistä kokee, että siitä on jotakin haittaa työssä. Tämän lisäksi jo erilaiset terveyden riskit vaikuttavat tuottavuutta alentavasti. Mitä useampi riski, sitä suurempi alenema. Näihin haittoihin ja riskeihin on Kari-Pekka Martimon mukaan mahdollista vaikuttaa. Vain harva sairaus iskee yllättäen, se etenee hiljalleen, kunnes lopulta vaatii sairauslomalle jäämisen. Työn muokkaamisella esimerkiksi apuvälineillä, työtahdin muuttamisella, töiden uudelleen järjestelemisellä, työtehtävien rajaamisella, työnjaon muutoksilla, aikataulutuksen muutoksilla tai vastaavilla toimilla voidaan mahdollisia oireita kuitenkin vähentää,

työn tekemistä helpottaa ja samalla vähentää tuottavuuden alenemista.

– Työtä muokkaamalla parannetaan kaikkien työntekijöiden tuottavuutta työpaikalla, Martimo huomautti.

Työpaikoilla on joskus haaste myös siinä, missä vaiheessa sairauslomalle pitäisi jäädä (tai vaatia jäämään) ja toisaalta missä vaiheessa töihin voi tulla takaisin, periaatteessa toipuneena, mutta ei kuitenkaan vielä täysin työkykyisenä. Tällöin tulisi työpaikalla ainakin jonkin aikaa ottaa huomioon se, että työntekijä ei heti pysty antamaan täyttä työpanostaan.

Entä työntekijöiden oma suhtautumineen työstä poissaoloihin? Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänäsen mukaan ainakin julkisella sektorilla yksilöllinen poissaoloasenne on varsin tiukka, sillä yli 90 prosenttia työntekijöistä pitää tärkeänä sitä, ettei itselle tule poissaoloja. Myös työyhteisön poissaolonormit ovat tiukat. Lähes 90 prosentissa työyhteisöjä ei pidetä suotavana olla poissa äkillisesti esimerkiksi yksityisasioiden tai työssä ilmenneen ristiriitatilanteen vuoksi.

Elina Matikainen

Väitös:

Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren työkyvyn Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina MattilaHolappa selvitti väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista. Tutkimusjoukko koostui 18–34-vuotiaista henkilöistä, joilla oli vuonna 2008 alkanut työeläkelaitoksen myöntämä määräaikainen työkyvyttömyyseläke mielenterveyden häiriön perusteella. Seuranta kesti viisi vuotta.

Yleisimmät sairaudet nuorten aikuisten työkyvyttömyyden taustalla ovat masennushäiriöt ja psykoottiset häiriöt sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille. Yhteensä 48 prosentilla oli jossain vaiheessa seurantaa työssä, mutta seurannan päättyessä työssä oli vain 22 prosenttia.

Puolet niistä nuorista aikuisista, jotka eivät olleet opiskelijoita, oli osallistunut työelämään ohjaaviin interventioihin tai heille oli tehty suunnitelma interventiosta. 40

prosenttia oli osallistunut psykoterapiaan tai heillä oli psykoterapiasuunnitelma. Nopeimmin työllistyivät ne, joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma tai suunnitelma työhön paluuta tukevasta kurssista tai valmennuksesta.

Seurannan lopussa työssä olivat useimmin ne, joille oli tehty suunnitelma sekä psykoterapiasta että työhön paluuta tukevasta toiminnasta.

Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi Suomessa 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Väitöskirjan mukaan useat tutkimukset osoittavat mielenterveyden häiriöt suurimmaksi syyksi nuorten työkyvyttömyyteen kansainvälisesti. Ruotsissa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden nuorten määrä kasvoi vuosina 1998–2011 kaikissa Pohjoismaissa sekä myös Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.

Pauliina Mattila-Holappa väitteli tohtoriksi 5.10.2018 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

LEIPURI 8 / 2018

17

v TERVEYS v

Onko sinulla rasvamaksa – tunnista riskit Yleinen käsitys on, että maksasairaudet liittyvät liialliseen alkoholin tai lääkkeiden käyttöön.

Alkoholin runsas käyttö onkin tunnetuin ja pahin maksan rasvoittaja. Kaikkein tavallisin maksasairaus NAFLD (nonalcoholic fatty liver disease) on kuitenkin alkoholiin liittymätön rasvamaksa, joka seuraa ylipainosta, virheellisestä syömisestä ja liikunnan puutteesta.

Ylipainoisen ihmisen maksa voi olla samassa kunnossa kuin rappioalkoholistin, sillä varsinkin vyötärölle kerääntynyt rasva rasittaa maksaa alkoholin lailla. Rasvamaksa on iso ongelma meille suomalaisille. Jopa neljäsosalla meistä on rasvamaksa.

Rasvamaksan riskitekijät Vyötärölihavuus Vyötärölihavuus on yleisin syy rasvamaksan syntyyn. Niin sanottu omenavartalo eli vatsan seudulle kertynyt rasva lisää maksan rasvoittumista myös normaalipainoisilla. Tämä niin sanottu viskeraalinen eli sisäelinrasva on täynnä tulehdussoluja. Ne häiritsevät maksan normaalia toimintaa.

Hyvä uutinen on se, että maksa tervehtyy, kun vyötärölle kertyneestä rasvasta pääsee eroon. Jo muutaman prosentin painonpudotus vähentää maksan rasvaa yli kymmenen prosenttia.

Ruokavalion keventäminen, kasvisten ja täysjyväviljan suosiminen, kovan rasvan vähentäminen ja muut perusruokavalioohjeet auttavat myös maksan tervehtymistä. Painoa kannattaa pudottaa maltilla, sillä liian nopea laihdutus on myös rasvamaksan riskitekijä. Sopiva tahti on noin 1–2 ki-

Vyötärölihavuus on yleisin syy rasvamaksan syntyyn.

18

LEIPURI 8 / 2018

loa kuukaudessa. Liian nopea laihtuminen kerää maksaan rasvaa. Jopa anorektikolla voi olla rasvamaksa.

Liikunta tekee meille hyvää. Vaikka paino ei putoaisi, liikunta itsessään vähentää rasvaa maksassa, sillä se saa aineenvaihduntaan vauhtia.

Eri ihmisten alttius maksasolujen rasvoittumiseen vaihtelee perinnöllisistä syistä. Siksi kaikki vyötärölihavat tai alkoholia runsaasti käyttävät eivät saa rasvamaksaa.

Alkoholi Alkoholin runsas käyttö on yleinen syy rasvamaksaan. Alkoholiin liittymätön maksasairaus NAFLD ei nimensä mukaisesti johdu ainakaan pääasiallisesti alkoholista. Tällöin ei ole kysymys alkoholin suurkulutuksesta, mutta alkoholin mahdollinen myötävaikutus on syytä muistaa aina rasvamaksan yhteydessä. Yksilölliset erot alkoholin sietokyvyssä ovat suuria. Ei kannata tuijottaa keskimääräisiä raja-arvoja, vaan katsoa omaa kokonaistilannetta. Varsinkin vyötärölihavuuteen yhdistettynä päivittäiset viinilasilliset voivat ylittää maksan sietokyvyn ja viedä sen lopulta kirroosiin.

Limut ja fruktoosi Tutkimusten perusteella etenkin glukoosifruktoosisiirapilla makeutetut limut ovat hiilihydraateista maksalle haitallisimpia.

Fruktoosi imeytyy nopeasti suolesta suoraan maksaan ja runsain määrin nautittuna muuttuu siellä rasvaksi, josta seuraa rasvamaksa.

Suoliston huono kunto Suolisto ja maksa sijaitsevat vatsaontelossa lähekkäin ja ovat porttilaskimon kautta suoraan yhteydessä toisiinsa. Suoliston kunto heijastelee siis suoraan maksaan.

Hyvä tasapaino suolistomikrobistossa on

oleellinen osa terveyttä. Suolistossa mikrobit muun muassa säätelevät hermoston ja verenkierron kautta yhteyksiä muihin elimiin. Tutkimusten mukaan hyvien suolistobakteerien vähäisyys on yhdistettävissä maksan rasvoittumiseen. Myös erilaiset suoliston tulehdustilat voivat nostaa rasvamaksaan sairastumisen riskiä huomattavasti. Esimerkiksi hoitamaton keliakia voi johtaa jopa maksakirroosiin. Suoliston terveydellä on siis suora yhteys myös maksan hyvinvointiin.

Mistä rasvamaksan tunnistaa?

Kun rasvaa kertyy maksaan, maksa laajenee ja saa lisää painoa jopa useiden kilojen verran. Useimmiten rasvamaksa ei oireile millään tavalla, vaan se paljastuu vasta tutkimuksissa. Joissain tapauksissa rasvamaksa voi kuitenkin aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia oikealla puolella ylävatsassa.

Lisäksi rasvamaksa voi oireilla jatkuvana väsymyksenä. Jos tunnistat olevasi riskiryhmässä, maksa-arvot kannattaa käydä mittauttamassa lääkärissä.

Rasvan kertyminen maksaan kertoo usein laajasta aineenvaihdunnan häiriöstä, joka altistaa muun muassa tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verensuonisairauksille. Jos maksaan kehittyy lisäksi tulehdus, maksaan voi muodostua sidekudosta, jonka seurauksena voi olla maksakirroosi tai jopa maksasyöpä. Siksi rasvamaksaan kannattaa puuttua ajoissa.

Uuden alku Alku voi tuntua raskaalta, kun väsyneenä ja kiireisenä yrittää päästä kiinni parempiin elämäntapoihin. Jokainen voi kuitenkin löytää oman langanpäänsä, ehkä esim. uudesta harrastuksesta tai yksittäisestä

v TERVEYS v

pienestä muutoksesta ruokavaliossa. Mieti, mikä on sinulle paras tapa aloittaa. Elämäntapojen muutos voi alkaa vaikka uniaikaa lisäämällä. Kyseenalaistamalla nykyiset toimintatavat voi löytää uusia tapoja tehdä asioita ja saada voimaa seuraavaan pieneen muutokseen.

Kun kunto on sellainen, että vyötärölihavuus ja rasvamaksa ”vain” väsyttävät, voi tilanteen kääntää suhteellisen helposti muuttamalla arjen syömisiä ja liikuntatottumuksia parempaan suuntaan. Jos kakkostyypin diabetes, sepelvaltimotauti tai maksatulehdus on jo todettu, vaatii terveyden saavuttaminen jo hieman enemmän ponnisteluja ja toimenpiteitä. Paljon voi tehdä vielä silloinkin, kun sydäninfarkti tai aivohalvaus on osunut kohdalle. Riittävä hyvinvointi saavutetaan usein jo 5–10 % painonpudotuksella. Kun tottuu noudattamaan muutamia hyviä tapoja ja ensimmäiset kilot lähtevät, kannattaa hyvistä muutoksista tehdä pysyviä tottumuksia ja

rasvaa katoaa pikkuhiljaa muualtakin ja vointi paranee edelleen.

Kaikista terveellisinkin ruoka on suurina annoksina huonoksi maksan aineenvaihdunnalle. ”Kohtuus kaikessa” pätee siis myös maksan kohdalla.

Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Lähteet: Munuais- ja maksaliitto, Terveyskirjasto, Marja Ruuti: Maksa kuntoon

TIESITKÖ?

• Rasvamaksa tarkoittaa rasvan kertymistä maksasoluihin. Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvasoluista.

• Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus ja sitä esiintyy jopa neljäsosalla aikuisväestöstä.

• Rasvamaksa on yleisempi miehillä.

Naisilla rasvamaksa kehittyy miehiä useammin kirroosiasteelle.

• Eniten rasvamaksaa on ikääntyneillä, joilla on ylipainoa, mutta sitä todetaan myös jo alle kouluikäisillä lapsilla.

Väitös:

Krooninen stressi voi aiheuttaa maksan rasvoittumista

Ravitsemustieteen maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Marja Ruuti on kirjoittanut rasvamaksasta ja sen ruokavaliohoidosta vastikään kirjan: Maksa kuntoon – ehkäise ja hoida rasvamaksa ruokavaliolla. Marja Ruutilla on pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus sekä kuntoutuskeskuksissa että yksityisvastaanotolla työskennelleenä ravitsemusterapeuttina, kirjoittajana ja luennoitsijana. Kirja antaa tietoa, käytännön ohjeita ja motivoi maksan terveyden ylläpitoon.

FM, DI Liisa Ailanen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kroonisen stressin vaikutuksia maksan rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan koe-eläimillä.

Liisa Ailanen totesi väitöstutkimuksessaan, että rasvamaksa voi kehittyä myös terveellistä ruokaa syövillä koeeläimillä. Kroonisen stressin tiedetään aiheuttavan lihavuutta, jonka taustalla tiedetään olevan lisääntynyt neuropeptidi Y:n tuotanto. Kun stressitasot ovat korkealla kroonisesti, elimistö tuottaa normaalia enemmän neuropeptidi Y:tä.

Tämä neuropeptidi Y näyttäisi varastoivan tehokkaasti kaiken mahdollisen energian ikään kuin pahan päivän varalle. Näin varastot lopulta täyttyvät, sokeriaineenvaihdunta alkaa heiketä, rasvamaksa alkaa kehittyä ja myös riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvaa.

Ailanen tutki erilaisten lääkehoitojen vaikutusta neuropeptidi Y:n tuotantoon.

Hän painottaa, että on tärkeää huomata koe-eläinten reagoivan lääkehoidolle eri tavoin riippuen neuropeptidi Y:n määrästä. Koska yksilöt reagoivat ympäristön eri ärsykkeille eri tavoin, ja myös mekanismit lihavuuden ja sen liitännäissairauksien taustalla vaihtelevat, tarvitaan yksilöllistä lääkehoitoa lihavuuden hoitoon.

Väitös: FM, DI Liisa Ailanen, The role of Neuropeptide Y in the Pathogenesis of the Metabolic Syndrome: A study of Liver Metabolism in Transgenic Mice Overexpressing Neuropeptide Y in Noradrenergic Neurons, Turun yliopisto, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

LEIPURI 8 / 2018

19

v TIEDE JA TUTKIMUS v

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat entistä enemmän vakavia infektioita. Suomessa tilanne vielä suhteellisen hyvä Euroopassa noin 33 000 ihmistä kuolee joka vuosi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden takia, arvioi Euroopan tartuntatautikeskus ECDC. Määrä on lähes 2,5 kertaa suurempi kuin vuonna 2007. Antibioottiresistenssin arvioitu tautitaakka on jo lähes yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja hivin tautitaakka yhteensä.

Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, ja Pohjoismaissa resistenssitilanne on parempi kuin muissa EU-maissa.

Suomen hyvä tilanne ei ole sattumaa, sillä meillä on pitkä perinne antibioottiresistenssin seurannassa ja torjunnassa. Tästä huolimatta antibioottiresistenssin torjuntaan on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota.

Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottien liian laaja käyttö lisää myös antibioottiresistenssiä, joten antibiootteja tulisi käyttää aina harkiten.

Hengitysoireiden taustalla usein psykologisia tekijöitä Toiminnallisia hengitysoireita ja niiden esiintyvyyttä selvitettiin suomalaisessa tutkimuksessa vertailemalla koko väestöä edustavassa aineistossa itse koettujen hengitysoireiden, objektiivisesti mitatun keuhkojen toiminnan sekä erilaisten psykologisten tekijöiden välistä yhteyttä.

Väestöstä 26 %:lla oli hengitysoireita (yskää, limaisuutta tai hengenahdistusta) ilman, että heillä havaittiin poikkeavia arvoja keuhkojen tilavuutta ja toimintaa mittaavassa spirometriatutkimuksessa.

Psykologisia tekijöitä – kyvyttömyyttä tunnistaa tunteita ja niihin liittyviä kehoreaktioita (aleksitymiaa), terveysahdistusta

20

LEIPURI 8 / 2018

Nuorten alkoholinkäyttö vähenee edelleen

(huolta sairaudesta) ja elämänhallintaa (koherenssia) – selvitettiin kyselyllä. Kun analyysistä suljettiin pois ne, joilla oli joko lääkärin toteama hengityselinsairaus tai vakava mielenterveydenhäiriö, havaittiin, että nämä psykologiset tekijät liittyivät merkitsevästi lääketieteellisesti selittämättömiin hengitysoireisiin.

Psykologiset tekijät selittivät merkittävästi myös lisääntynyttä terveyspalvelujen käyttöä. Hengitysoireita kokevat, mutta spirometriatuloksiltaan normaalit, käyttivät terveyspalveluja enemmän kuin oireettomat. Tämä ero väheni 43 %, kun analyysissä huomioitiin psykologiset riskitekijät.

Tutkimusprofessori Tiina Paunion mukaan sisäsyntyinen psykologinen haavoittuvuus voi selittää merkittävän osan lääketieteellisesti selittämättömistä, toiminnallisista hengitysoireista. Tämä tulisi huomioida potilaiden hoidossa ja hoitopolkuja rakennettaessa.

Tutkimus tehtiin THL:n, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.

Lähde: Selinheimo S, Vasankari T, Jokela M, Kanervisto M, PirkolaS, Suvisaari J, Paunio T. The association of psychological factors and healthcareuse with the discrepancy between subjective and objective respiratory-healthcomplaints in the general population. Psychol Med. 2018 Mar 20:1-11. doi:10.1017/S0033291718000582

Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt vuosien ajan. Nuorille tehdyn kyselyn mukaan merkittäviä syitä on kolme: alkoholia on entistä vaikeampaa hankkia, vanhempien asenteet ovat aiempaa tiukemmat ja kavereiden kanssa vietetty aika ei enää liity niin vahvasti alkoholiin.

Nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt samaan aikaan, kun alkoholiostojen ikärajoja ja alkoholimainontaa on alettu kontrolloida tiukemmin. Kontrollin kiristymisen myötä nuorten on ollut aiempaa vaikeampi hankkia alkoholia.

Vaikutusta on myös vanhempien tiukentuneilla asenteilla nuorten alkoholikokeiluja kohtaan. Vanhemmat ostavat entistä harvemmin alkoholia nuorille ja tietävät yhä useammin, missä nuoret liikkuvat vapaaajallaan. Tiedetään myös, että tärkein kanava nuorten alkoholihankinnoille on kaverit.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo arvelee, että kun yhä suurempi osuus nuorista ei käytä alkoholia, myös alkoholia välittäviä kavereita on todennäköisesti aiempaa vähemmän. Lisäksi ajankäyttö kavereiden kanssa on muuttunut ja sisältää aiempaa enemmän tekemistä, johon ei liity alkoholinkäyttöä.

Sosiaalisen median ja pelien myötä yhdessäolon muodot ovat ehkä muuttuneet, vaikka ne eivät olekaan korvanneet vuorovaikutusta kavereiden kanssa.

Usein esitetty näkemys, että lisääntynyt kannabiksen käyttö olisi yhteydessä alkoholin käytön vähenemiseen, ei sen sijaan saa kyselystä tukea.

Tutkimuksessa käytettiin 15–16-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen Suomen aineistoa vuosilta 1999–2015 (ESPAD, European School Survey Project on Alcohol and other Drugs). Kysely on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1995 alkaen 23–36 Euroopan maassa tutkimusvuonna 16 vuotta täyttäville koululaisille.

v TIEDE JA TUTKIMUS v

Nikamamurtuma jää usein huomaamatta Osteoporoosia sairastaa 400 000 suomalaista. Joka kolmas 50 vuotta täyttänyt nainen ja joka viides mies saa loppuelämänsä aikana osteoporoottisen murtuman, kertoo Luustoliitto tiedotteessaan. Yleisin osteoporoottinen murtuma on nikamamurtuma. Tutkimusten mukaan niistä jopa 70 % jää diagnostisoimatta ja samalla myös osteoporoosi hoitamatta. Koska osteoporoosia ei hoideta, kasvaa seuraavan murtuman riski moninkertaiseksi.

Selkärangan murtumien alidiagnostisointi johtuu mm. siitä, että sekä lääkäri että potilas eivät tunnista selkäkipua nikamamurtuman aiheuttamaksi. Se voi johtua myös siitä, että lääkäri ei yhdistä potilaan selkäkipua potilaan osteoporoosin riskitekijöihin eikä näin ollen ohjaa selkärangan kuvantamistutkimukseen. Vaikka potilaasta otettaisiin röntgenkuva ja murtuma näkyisi kuvassa, radiologit eivät aina sitä havaitse tai havainnosta huolimatta raportoi sitä riittävän selkeästi lausunnossaan.

Nikamamurtumilla voi olla vakavia vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun. Ne rajoittavat ihmisen arkipäiväistä toimintaa ja uhkaavat itsenäisyyttä. Murtumien seurauksina voivat olla selkärangan epämuodostuma ja pituuden lyheneminen, liikkumista rajoittava selkäkipu tai liikkumattomuus, itsenäisyyden menettäminen, masennus, hengitysvaikeudet, monet ruoansulatuskanavan oireet sekä virtsan karkailu ja laitoshoidon tarve. Lisäksi selkärangan murtumiin liittyy kahdeksan kertaa korkeampi kuolleisuus.

Kalsium antaa luustolle ja hampaille lujuuden. Kalsiumia tarvitsevat elimistön kaikki solut, koska kalsium säätelee monia tärkeitä elintoimintoja, esimerkiksi sydämen, lihasten ja hermoston toimintaa. Jos kalsiumin saanti on niukkaa, luustosta irtoaa kalsiumia kehon tärkeiden elintoimintojen turvaamiseksi. Kalsiumin runsas saanti lisää luumassaa lapsilla ja kasvuikäisillä.

Runsaan kalsiumin saannin on todettu hidastavan luun haurastumista naisilla ennen vaihdevuosi-ikää, vaihdevuosien jälkeen ja vanhemmalla iällä.

Kalsiumin imeytyminen on tehokkainta silloin, kun tarve on suurimmillaan, esimerkiksi kasvuiässä ja raskauden tai imetyksen aikana. Iän myötä kalsiumin imeytyminen heikkenee. Ylimääräinen kalsium erittyy

elimistöstä munuaisten kautta, joten runsaskaan kalsiumin saanti ruokavaliosta ei johda liikasaantiin.

Hyviä kalsiumin lähteitä ruokavaliossa ovat maitotuotteet sekä ne kaura-, soija-, riisi- tai pähkinäpohjaiset juomat sekä mehut ja kivennäisvedet, joihin on lisätty kalsiumia. Muita lähteitä ovat muun muassa kala, tofu, soijarouhe, mantelit, tahini, ruusunmarjasose, mustaherukat, appelsiini ja parsakaali.

Tuhannet suomalaiset välttävät syövän, jos tupakointi vähenee Pohjoismaiset tutkijat laskivat eri syöpätyyppien vähenemistä erilaisin tupakoinnin vähentämisen ja lopettamisen skenaarioin Islannissa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Suomessa vältettäisiin yli 75 000 syöpää seuraavan 30 vuoden sisällä, jos suomalaiset olisivat kokonaan lopettaneet tupakoinnin 2016.

Määrällisesti eniten vähenisivät keuhkosyövät, joita Suomessa jäisi sairastamatta noin 44 000. Prosentuaalisesti suurin estettävissä oleva osuus olisi kurkunpään syövät.

Tupakan merkitys syöpätaakalle on suuri. Vuonna 2016 noin 15 prosenttia suomalaisista poltti päivittäin.

Tutkimuksessa laskettiin myös mitä tapahtuu, jos suomalaisten tupakoijien määrä vähenee niin, että vuonna 2030 vain viisi prosenttia polttaa ja sen jälkeen tupakointi vielä vähenee kahteen prosenttiin vuonna 2040. Tämä estäisi 35 000 syöpätapausta vuoteen 2045 mennessä.

Pohjoismaisella tasolla skenaariossa, jossa tupakointi olisi lopetettu 2016, kyettäisiin ehkäisemään 430 000 syöpää 2,2 miljoonasta seuraavan 30 vuoden aikana.

Suurin ehkäistävissä oleva syöpämäärä on

Tanskassa.

Lisäksi tutkijat ovat tarkastelleet tupakoinnin vähentämisessä tehokkaaksi osoittautuneita ehkäisykeinoja. Näihin kuuluvat tupakan hinnankorotukset, tupakointikielto työpaikoilla ja muilla julkisilla paikoilla, mainontakielto, tuotemerkittömät pakkaukset sekä kampanjointi mediassa. Jos kaikki nämä keinot saadaan käyttöön, vuoteen 2030 mennessä syöpätapauksia on tutkimuksen mukaan 28 500 vähemmän.

Uusien vuotuisten syöpätapausten määrä ylitti Suomessa 30 000:n rajan vuonna 2012. Suomen Syöpärekisterin ennusteiden mukaan vuonna 2030 todetaan yhteensä noin 43 000 uutta syöpää koko maassa, ja niistä arviolta 23 000 miehiltä ja 20 000 naisilta. Kaiken kaikkiaan miesten syöpätapausten määrä kasvaa 37 prosenttia vuoden 2013 tasoon verrattuna ja naisten 29 prosenttia.

Tupakointi lisää riskiä sairastua keuhkosuolisto-, rakko-, munuais- ja virtsateiden syöpiin sekä haima-, huuli-, suu-, kurkku-, nielu-, maha-, maksa-, ruokatorvi-, kohdunkaula-, munasarja- ja verisyöpiin (akuuttiin myelooiseen leukemiaan). Tutkimuksen mukaan 31% näistä syövistä johtuisi tupakoinnista vuonna 2046 jos yhtä moni polttaisi kuin nykyään.

Tutkimus Tackling the tobacco epidemic in the Nordic countries and lower cancer incidence by 1/5 in a 30-year period—The effect of envisaged scenarios changing smoking prevalence julkaistiin European Journal of Cancerissa 3/2018.

LEIPURI 8 / 2018

21

v TERVEYS v

Pötyä pöydässä – Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan Terveydestä ja ravitsemuksesta kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Ihmiset ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistaan ja syömisestä, ja tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Kun tietoa julkaistaan monessa mediassa ja mitä moninaisemmista lähtökohdista käsin, on tutkitun faktatiedon erottaminen huuhaasta tai jopa terveydelle vaarallisista vinkeistä vaikeaa. Reijo Laatikainen purkaa uudessa kirjassaan virheellisiä uskomuksia ravitsemuksesta.

Ravinnosta ja syömisestä on tarjolla loputtomasti tietoa. Ravitsemuksesta kiinnostunut törmää melko varmasti asiasta kuin asiasta hyvin ristiriitaisiin tai jopa vastakkaisiin näkökulmiin, tietoon ja suosituksiin. Tieteellisen tiedon sijaan otsikoihin päätyvät usein yksittäiset tutkimukset sekä marginaaliset ja äärimmäiset mielipiteet.

Reijo Laatikainen käy läpi ravitsemustiedon uskomuksia ja harhaanjohtavia väitteitä teoksessaan Pötyä pöydässä – Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan (Kirjapaja 2018). ”Tämän kirjan tarkoitus on valottaa viime vuosien yleistyneitä pötypuheita ja myyttejä ravitsemuksen saralta sekä paljastaa keinoja, joita puijaukset noudattavat”, hän avaa teoksensa tavoitetta kirjan johdannossa.

Laatikainen on laillistettu ravitsemusterapeutti ja tunnettu ravitsemuksen asiantuntija. Hän osallistuu ajankohtaiseen ravitsemuskeskusteluun mm. suositun bloginsa, pronutritionist.net, kautta. Hän on väitellyt viljojen ja toiminnallisten vatsavaivojen yhteydestä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Reijo Laatikainen kertoo, että uutuuskirjan kirjoittaminen on herättänyt paljon tunteita.

– Tavoitteena on ollut purkaa ruokaan liittyviä virheellisiä myyttejä, joista osa on tahattomia väärinkäsityksiä, mutta osa tahallisia vedätyksiä. Toivottavasti kirja päätyy sellaisten henkilöiden käsiin, jotka suhtautuvat kriittisesti ravitsemusterapeutteihin ja lääkäreihin, hän totesi kirjan julkistustilaisuudessa.

Laatikainen nostaa teoksessaan esille moniin ravitsemuskysymyksiin liittyviä laajalle levinneitä harhaanjohtavia uskomuksia ja väärinkäsityksiä. Hän selvittää, miten epämääräiset väitteet ja myytit syntyvät,

22

LEIPURI 8 / 2018

Reijo Laatikainen kirjan julkistustilaisuudessa.

miksi ne leviävät ja elävät ihmisten mielissä vuodesta toiseen.

Miksi ihmedieetteihin uskotaan?

Laatikainen arvioi, että noin 80 % väestöstä ei usko ihmedieetteihin ja iltapäivälehtien ”humpuuki-klikkiuutisiin” ravitsemuksesta. Esimerkkejä näistä ovat uskomukset, että välttelemällä gluteenia terveys kukoistaa, maito on pilattu teollisella prosessoinnilla tai että vain luomuruoka on puhdasta ja tekee hyvää terveydelle.

Miksi sitten tuon parin kymmenen prosentin mielestä nuo väitteet ovat uskottavia? Laatikainen uskoo, että kyseessä on monen tekijän summa. Väitteiden takana saattaa olla hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä, kuten lääkäreitä, jotka tarjoilevat vain yhtä kantaa ainoana totuutena. Hän toteaa, et-

tä medialla on tässä summassa iso rooli, sillä se saattaa vahvasti syöttää jotain tiettyä kantaa. Kirjansa lopussa Reijo Laatikainen esittää 18 kohdan listan, jonka avulla voi tunnistaa perättömän ravitsemusväitteen.

Hän antaa konkreettisia vinkkejä ravitsemusta koskevan tiedon arviointiin: miten tarkistaa faktoja ja erottaa kyseenalaiset väitteet punnitusta tieteellisestä tiedosta.

”Kuidun saannin turvaamiseksi ei tarvita viljatuotteita” Laatikaisen mukaan yleinen virheellinen käsitys viljojen tarpeettomuudesta ruokavaliossa on se, että vihanneksilla, marjoilla ja hedelmillä saa helposti koottua suositellun kuitumäärän eikä viljoja tarvita. Pötyä pöydässä -kirjassa Laatikainen kumoaa tämän väitteen. Useimmissa tapauksissa

v TERVEYS v

vihannekset eivät ole kovin hyviä kuidun lähteitä. Virheellistä käsitystä tuetaan usein ottamalla vertailun kohteeksi ruokien energiamäärä, ei painoyksikkö tai kerralla syötävä annosmäärä.

Harvat vihannekset, marjat ja hedelmät sisältävät runsaasti kuitua: vihannesten tavanomainen kuitupitoisuus on noin 1,5 g/100g, hedelmien ja marjojen noin 2 g/100 g. Tämä tarkoittaa, että suositellulla kasvisten ja hedelmien syöntimäärällä, puoli kiloa päivässä, saadaan kuitua noin 9 g suosituksen alarajan ollessa 25 g. Lisäksi Laatikainen toteaa kirjassaan, että suomalainen syö päivässä keskimäärin vain 350 g kasviksia, jolloin niistä saatava kuitumäärä jää vielä reilusti tuon 9 gramman alapuolelle.

Sen sijaan pähkinät, siemenet, täysjyvävilja ja pavut ovat erinomaisia kuidun lähteitä. Suositellusta pähkinöiden tai siemenien määrästä (30 g / pv) kuitua kertyy kuitenkin vain 3 grammaa, joten täysjyväviljan lisääminen ruokavalioon on edellytys riittävälle kuidun saannille: viipaleesta ruisleipää saadaan kuitua jo 4 g, sekaleivästäkin 2,5 g ja lautasellisesta kaurapuuroa 4,5 g.

”Gluteenia välttelemällä terveys kukoistaa” Toinen Laatikaisen esiin nostama virheellinen uskomus viljoista on gluteenin väitetty haitallisuus terveydelle. Gluteenin on väitetty aiheuttavan lihavuutta, diabetesta, syöpää, masennusta, suolistotulehduksia ja dementiaa. Väitettä on perusteltu sillä, että ihmisen geenit eivät ole tottuneet vuosituhansien aikana gluteeniin. Reijo Laatikaisen kirjassa viitataan tilastoihin suomalaisten viljan kulutuksesta. Viime vuosisadan alussa Suomessa ei ollut vastaavaa lihavuus- ja diabetesongelmaa kuin nykyisin.

(1900-luvun alussa viljaa kulutettiin 200 kg/hlö vuodessa, lähde:Leipätiedotus). Viljan kulutus on koko ajan vähentynyt; vielä 1950-luvulla suomalainen söi viljaa 110 kiloa vuodessa, kun vuonna 2015 vastaava luku oli vain noin 80 kiloa vuodessa. Laatikainen kumoaa siis täysin väitetyn gluteenin yhteyden lihavuuden ja diabeteksen yleistymiseen. Lisäksi italialaiset ja ranskalaiset syövät vehnää Laatikaisen lähteiden mukaan lähes kaksinkertaisen määrän suomalaisiin verrattuna. Väestö noissa maissa on kuitenkin hoikempaa ja sydänterveydeltään terveempää kuin Suomessa.

Reijo Laatikainen on itse tutkinut FODMAP-hiilihydraattien, fruktaanien, vaiku-

tusta toiminnallisiin vatsavaivoihin. Viljojen aiheuttamat vatsavaivat saattavatkin johtua gluteenia sisältävien viljojen fruktaaneista. Näitä fruktaaneja on runsaasti myös sipuleissa, artisokassa sekä useissa hedelmissä. Vaikka herkkävatsaiset hänen mukaansa hyötyvätkin gluteenipitoisten viljojen välttelystä, on hänen mukaansa huomioitava, että vaivojen syyt eivät aina ole gluteenissa.

• Esitetään lukuisia tieteellisiä väitteitä, jotka liittyvät aiheeseen minimaallisesti tai eivät lainkaan

Vaikka herkkävatsaiset hyötyvätkin gluteenipitoisten viljojen välttelystä, on huomioitava, että vaivojen syyt eivät aina ole gluteenissa.

• Väitetään ravitsemusterapeuttien ja -tieteilijöiden sekä tutkijoiden olevan tyhmiä, ajastaan jälkeenjääneitä tai lahjottuja

• Valikoidaan ja esitellään yksistään sellaisia tutkimuksia, jotka tukevat omaa ajattelua • Viestinnän perustana on julkkis ja hänen mielipiteensä, ei tutkittu tieto • Pötypuhuja asemoi itsensä tuulimyllyjä vastaan taistelevaksi kyvykkääksi marttyyriksi

• Esitetään yksipuolinen näkökulma, jota ajetaan kuin käärmettä pyssyyn • Käytetään runsaasti ylisanoja

Näin tunnistat perättömän ravintoväitteen: • Asia kuulostaa aivan liian hyvältä tai pahalta ollakseen totta

• Kehutaan omia laajoja potilaskokemuksia ja nostetaan esiin superhyvin onnistuneita esimerkkitapauksia. Koskaan ei myönnetä, että osa asiakkaista ei hyödy ohjeista tai saa jopa haittaa tuotteesta, palvelusta tai ideologian noudattamisesta.

• Luvataan nopeaa ratkaisua terveysongelmaan

Lähde: Reijo Laatikainen: Pötyä pöydässä – Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan

• Kuulet asiasta vain niiltä, joilla on kaupallinen intressi kyseiseen tuotteeseen tai palveluun

Terhi Virtanen Leipätiedotus ry

• Väite on hoitosuositusten ja pitkäaikaisen hoitokäytännön vastainen • Nettisivuilla tai mainoksessa toimiva taho toimii ulkomailta käsin eikä yrityksen avainhenkilöitä tai yhteystietoja ole julkaistu sivuilla • Tuotetta tai palvelua myydään ainoastaan verkostomarkkinoinnilla • Tuotteeseen tai palveluun liittyy ulkomailla tehtävät kalliit laboratoriotutkimukset, joita ei käytetä yleisesti terveydenhuollossa • Keskeisimmät argumentit perustuvat esimerkiksi luonnollisuuden tai ikiaikaisuuden ja keinotekoisuuden tai kemianteollisuuden lopputuotteen vastakkainasetteluun • Väitteet ovat maalaisjärjen vastaisia • Vedotaan ulkomaisiin asiantuntijoihin kotimaisten sijaan

LEIPURI 8 / 2018

23

v

Kolumni

v

Elämän vesi Puhdas ja hyvänlaatuinen vesi on yksi tärkeimmistä raakaaineistamme. Erityisesti elintarviketeollisuuden kannalta on tärkeää taata, että meillä on hyvänlaatuista vettä.

Suomen vesijohtovesi on maailman parhaimpia. Se on puhdasta ja raikasta. Tästä tulee pitää huolta myös jatkossa. Vaikka veden laatu tai saatavuus ei meillä ole akuutti ongelma, emme kuitenkaan ole muiden maiden vesipulan vaikutusten ulottumattomissa. Veden puutteen vaikutukset ja sään ääriilmiöt näkyvät täällä meillä saakka selvästi.

Vesi on rajallinen resurssi. Sen niukkuus voi johtua joko fyysisestä veden puutteesta tai hyvän hallinnon puutteesta, mikä voi osaltaan vaikuttaa infrastruktuurien laatuun negatiivisesti ja johtaa huonoon vesivarojen hallintaan.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa veden saatavuuteen ja vaikeuttaa sen ennustamista. Äärimmäiset sateet, tulvat ja kuivuus yleistyvät ja pahenevat. Tämä taas vaikuttaa ruokaturvaan ja terveyteen, mutta sillä voi olla myös epäsuora vaikutus poliittiseen tilanteeseen.

Ratkaisu tähän ongelmaan voisi löytyä veden käytön ja kulutuksen innovaatioista. Euroopan komission mukaan keskimäärin 23 % käsitellystä vedestä vuotaa Euroopassa. Vesihukka johtuu huonokuntoisista vesiputkista, muusta infrastruktuurista ja vesijärjestelmien huonosta hallinnasta. Vuodot täytyy saada loppumaan.

Vesi kattaa 70 % planeetastamme, mutta vain 3 % maailman vesistä on makeaa. Siitä suuri osa on jäätiköissä tai muulla tavoin käyttämättömissämme. Yli miljardilla ihmisellä ei ole pääsyä veteen ja yli 2,5 miljardia kärsii veden niukkuudesta osan vuodesta.

Vesihuoltojärjestelmien ongelmat Euroopassa ovat suuret ja niihin on puututtava nopeasti. EU:n tulee asettaa vuodoille maksimimäärät ja tieto vuotojen määrästä pitäisi olla kuluttajille avointa. Sillä ei ole merkitystä tapahtuuko hukka julkisessa vai teollisuuden käytössä, koska loppupeleissä kuluttaja joutuu maksamaan hukatusta vedestä. EU lainsäädännön pitäisi tehdä pakolliseksi vuotojen korjaaminen, jotta vuotomäärät pysyisivät alle 10 prosentin.

Vesi on elämän lähde. Se on luonnonvarana monimutkainen ja liittyy lähes kaikkeen maailmassa. Tarvitsemme vettä selviytyäksemme. Puhdas vesi edistää terveyttä. Elintarviketuotantomme riippuu vedestä. Ilman vettä ei olisi mitään.

Tämän lisäksi meidän tulee muistaa, että vesi on ihmisoikeus – me kaikki tarvitsemme vettä selvitäksemme. Meidän on turvattava järjestelmä, jossa kaikilla on pääsy kohtuuhintaiseen, puhtaaseen ja turvalliseen veteen.

Pohjavedet hupenevat ja pilaantuvat. Ilmastonmuutos kiihdyttää pohjaveden vähenemistä. Pohjavettä on pidetty pitkään luotettavana ja joustavana vesilähteenä. Ja sitä on saatavilla lähes kaikkialla. Pohjaveden laatu on yleisesti ottaen hyvä, koska se sijaitsee syvällä maan alla, kaukana pilaantumisen aiheuttajista. On kuitenkin erittäin tärkeää varmistaa, että pohjavettä käytetään kestävällä tavalla. Jos vesivaroja käytetään liikaa, vesiekosysteemit eivät kykene toipumaan.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

Maailman väestö ja kulutus jatkavat kasvuaan. Nykyisellä vauhdilla tarvitsisimme 4 maapalloa vuoteen 2040 mennessä. Lähes kaikki toiminta vaatii vettä. Siksi vesi ei ole vain rajallinen resurssi, vaan siitä tulee päivä päivältä rajallisempi.

Suomen maatalous käyttää vettä säästeliäästi, mutta maailmanlaajuisesti viljelmien kastelu muodostaa yli 70 % vedenoton kokonaismäärästä. EU:n on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä viljellään ja missä, mutta myös siihen millaista vettä käytetään. Maataloudella on vaikutusta niin veden määrään kuin sen laatuunkin.

24

LEIPURI 8 / 2018

v MESSUT v

Messuja ja muita tapahtumia 2019 Tammikuu 19.–23. Sigep, Rimini, Italia

Toukokuu 7.–9. Bakery China, Shanghai

Jäätelö, suklaa, konditoriatuotteet, leipä. www.sigep.it

Yksi johtavista leipomo- ja konditoria-alan messutapahtumista Aasiassa www.bakerychina.com

Tammikuu 27.–30. ProSweets, Köln Makeis- ja snacks-teollisuuden messutapahtuma. www.prosweets-cologne.com

Tammikuu 18.–27. International Grüne Woche, Berliini

Toukokuu 7. Elintarvikepäivä, Finlandiatalo, Helsinki Suomen suurin vuosittainen elintarvikealan koulutustapahtuma. www.etl.fi

Maailman suurimmat kuluttajaruokamessut, joissa Suomi tänä vuonna kumppanimaana. www.grunewoche.de

Toukokuu 21.–23. Taitaja 2018, Joensuu

Tammikuu 26.–30, Sirha, Lyon

Toukokuu 21.–22.

PLMA International Trade Show, Amsterdam

Catering, Hotelli and Ruoka-alan ammattimessut www.sirha.com

Tammikuu 27.–30. ISM, Köln Makeisteollisuuden messutapahtuma. www.ism-cologne.com

Nuorten ammattitaidon SM-kilpailut www.taitaja2019.fi

Private label -tuotteiden messut. www.plmainternational.com

Elokuu 9.–11. Suomen Leipuriliiton 119. vuosikokous ja kesäpäivät, Mikkeli www.leipuriliitto.fi

Helmikuu 13.–16. BioFach, Nürnberg Luomuruoan suurin maailmanlaajuinen messutapahtuma. www.biofach.de

Elokuu 30.-syyskuu 1. Kauhajoen Ruokamessut

Helmikuu 23.–26. INTERSICOP 2019, Madrid

Syyskuu 2.–3. Gastro Summit, Tukholma

Kansainvälinen messutapahtuma:leipomot, konditoriat, jäätelö ja kahvi www.intersicop.ifema.es

www.gastronord.se

Maaliskuu 12.–15. Modern Bakery Moscow, Moskova

Kansainvälinen leipomo-alan messutapahtuma www.ibie2019.com

Kansainväliset leipomo- ja konditoria-alan ammattimessut. www.modernbakery-moscow.com

Maaliskuu 15.–19. Internorga, Hampuri Hotellit, ravintolat, catering, leipomo- ja konditoria-ala. www.internorga.de

Maaliskuu 17.–20. FBK, Bern Leipomoalan messut Sveitsissä http://www.fbk-messe.ch

Huhtikuu 5.–6. Lautasella, Helsingin Messukeskus Erityisruokavaliot, kasvis- ja vegaaniruoka, elävä ja raakaravinto https://lautasella.messukeskus.com

Huhtikuu 17.–20.

China International Bakery Exhibition, Peking Kansainvälinen leipomoalan messutapahtuma http://www.baking-expo.com

www.ruokamessut.fi

Syyskuu 8.–11.

IBIE International Baking Industry Expo, Las Vegas

Syyskuu 21.–24. Südback, Stuttgart Kansainvälinen leipomo- ja konditoria-alan messutapahtuma www.messe-stuttgart.de/suedback/en/

Lokakuu 5.–9. Anuga, Köln Elintarvikealan kansainvälinen suurtapahtuma. www.anuga.com

Lokakuu 4.–6.

Turun Ruoka- ja Viinimessut, Turun Messukeskus www.turunmessukeskus.fi

Tietoja on poimittu eri lähteistä.

Olkaa hyvä ja tarkistakaa ne ennen matkapäätöstä.

LEIPURI 8 / 2018

25

v KOULUTUS v

Leipurin Akatemian kiertue huipentui Vantaalle Syksyllä 2018 toteutetun Leipurin Akatemian Herkkupuotikiertueen aiheena oli, miten luodaan menestyvän vitriinin tuotteet.

Kursseja pidettiin yhteensä kuudella paikkakunnalla eri puolilla maata ja niissä oli erinomainen yleisömenestys.

– Tarkoituksemme on antaa vinkkejä ja ideoita, jotka jokainen voi soveltaa omaan yritykseensä sopivaksi, korosti Vantaan tilaisuuden avannut markkinointijohtaja Mika Coles. Vantaan tilaisuus pidettiin Leipurin Oyj:n pääkonttorin yhteydessä olevassa koeleipomossa, jonne oli saapunut kuulijoita salin täydeltä eli viitisenkymmentä henkilöä.

Ideoita nelituntisen session aikana totisesti tulikin roppakaupalla. Aluksi hyviä vinkkejä vitriinimyynnin yleiseen kehittämiseen antoi Satu Ruohonen. Sen jälkeen jatkoi Kimmo Virtanen kertomalla, mitä uutta on tarjolla leipärintamalla. Erilaisia leipien täytteitä oli kehittänyt Mikko Koski, joka puhui suolaisista tuotteista muutoinkin. Konditoriapuolen tuotteita esitteli Tarja Sjöfelt, osittain yhdessä Martin Braunia edustaneen Kevin Lühmannin kanssa. Lopuksi saatiin vielä Mikko Koskelta tiukka tietopaketti gelatosta, italialaisesta jäätelöstä tai oikeammin hänen mukaansa pitäisi puhua jälkiruuasta, sillä eroa ns. tavalliseen jäätelöön on monessa kohdassa.

Esitysten välillä pidettiin taukoa ja maisteltiin tuotteita, joita Leipurin Oy:n väki on tehnyt tarjolle runsaasti: täytettyjä leipätuotteita, leivoksia, konvehteja, kakkuja, munkkeja ja tietenkin ihania gelatoja.

Satu Ruohonen korosti omassa esityksessään, että asiakkaalle pitää pyrkiä tarjoamaan paras mahdollinen asiakaskokemus. Siihen vaikuttavat paitsi herkulliset ja laadukkaat tuotteet, myös monta asiaa vitriinissä. Esimerkiksi houkutteleva esille-

26

LEIPURI 8 / 2018

Kevin Lühmann (vas.) ja Tarja Sjöfelt kertoivat uusista mahdollisuuksista konditoriatuotteissa Martin Braunin tuotteilla.

pano ja pakkaukset, vitriinin siisteys ja valo, ns. hot spot-tuotteet vitriinissä, sesonkien huomioiminen tuotteissa ja myös koristelussa sekä vitriinin valikoima ja sen päivitys ja täyttö päivän mittaan. Tuoreen leivän tai pullan tuoksulla on suuri merkitys. Sitä kannattaa käyttää houkuttelevana tekijänä, jos vain mahdollista.

– Vitriini kannattaa sijoittaa niin, että siihen on suora näköyhteys jo ovelta. Erityisen tärkeä kohta vitriinissä on keskitasolla oikealla. Siihen sijoitetaan parhaiten kannattavat tuotteet ja se kohta ei saisi koskaan olla tyhjä, Ruohonen korosti. Tuotteiden esillepanossa vaikuttaa esimerkiksi runsas valikoima (mukana oltava sekä suolaisia että makeita tuotteita), tuotteiden erilaiset muodot, erilaiset kääreet ja pakkaukset, tuoteetiketit ja tuotteiden nimeäminen. Kaiken tarkoituksena on luonnollisesti hyvä myyntitulos. Siksi Ruohonen kehotti kiinnittämään huomiota myös hinnoitteluun.

– Esillepanoon panostamisen ohella tulee myös uskaltaa hinnoitella tuotteet niiden arvon mukaisesti, hän korosti.

Entä mitä vitriiniin sitten oli kurssilaisia varten valmistettu? Muun muassa kaura-pesto foccacciaa, jossa oli käytetty kotimaista kauraa sekä uutta italialaista

00-vehnäjauhoja, jossa on korkea proteiinipitoisuus, Tämän vahva jauho sopii Kimmo Virtasen mukaan moneen eri tuotteeseen, yhtä hyvin mm. pullataikinaan, leipiin tai vaikkapa pizzapohjiin. Ohrasämpylät puolestaan oli tehty käyttämällä hienoa ohrajauhoa (lestyjauho) ja noudattamalla perinteisiä ohraleivontaohjeita. Kahden taikinan rukiiseen maalaisleipään oli puolestaan käytetty Craft-Malz mallasjauhoa, joka on sekoitus eri viljoista tehdyistä maltaista. Tätä mallasjauhoa oli käytetty myös leivässä, johon oli lisätty idätettyjä rukiin siemeniä.

– Idätettyjen jyvien käyttö leipomotuotteissa on iso trendi maailmalla, Virtanen mainitsi.

Mikko Kosken ohjeita suolaisten tuotteiden valmistuksessa olivat mm. selkeys, yksinkertaistaminen, sesonkien hyödyntäminen. Kotimaisuutta ja paikallisuutta kannattaa tuoda esiin asiakkaalle. Hän toi esiin myös sulattamalla valmiita vaihtoehtoja niille, joiden ei ole mahdollista valmistaa kaikkea itse alusta alkaen. Tällaisia olivat mm. lavash-leipä eli wrap-tyyppinen vehnäleipä sekä Scrocchiarella eli valmis italialainen ohut leipä/pizzapohja.

Entä sitten makea puoli? Tarja Sjöfelt

v KOULUTUS v

Leipurin Oyj:n isäntäväkeä yhteiskuvassa. Vasemmalta lukien Kimmo Virtanen, Riitta Saarinen, Mika Coles, Satu Ruohonen, Mikko Koski, Hannu Ahonen, Kevin Lühmann, Tarja Sjöfelt ja Johanna Tolonen.

kertoi mm. Dawnin uutuuksista, kuten mikseistä, joista oli tehty mm. mausteisia minileivoksia sekä lumihiutalein koristeltuja pieniä porkkanakakkusia. Martin Braunin tuotteista kertoi puolestaan Kevin Lühmann, jonka mukaan uusinta uutta ovat Kranfil’s täytteet rapealla purutuntumalla.

Ne sopivat esimerkiksi kakkuihin, leivoksiin, kääretorttuihin ja tryffeleihin. Ennen käyttöä täyte lämmitetään nopeasti mikrossa, jolloin rakenne muuttuu pehmeäksi ja levitettäväksi. Yllätyksellinen ”poksuva” efekti puolestaan syntyy käyttämällä VarieGo Frizzy-täytettä, jonka poksuvat jyväset sisältävät sokeria, laktoosia, glukoosia ja hiilidioksidia.

Leipurin Oyj:ssa kurssikiertueeseen oltiin tyytyväisiä. Ennen Vantaata vastaava tilaisuus oli pidetty Joensuussa, Lappeenrannassa, Oulussa, Kangasalla ja Turussa.

Yleisöä oli kiitettävästi, yhteensä yli kaksisataa henkilöä kaikissa tilaisuuksissa.

– Koulutuksiin tuntuu olevan kiinnostusta eli kyllä tällaisilla tilaisuuksilla on oma paikkansa, totesi Mika Coles, jonka mukaan ammattioppilaitoksilla oli merkittävä rooli tälläkin kiertueella. Tilaisuus järjestettiin niissä neljällä paikkakunnalla eli Joensuussa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Kangasalla.

Tilaisuuteen sekoittui myös tilkka haikeutta, sillä Leipuri Oyj:tä vuosikymmenet palvelleet Riitta Saarinen ja Hannu Ahonen olivat jäämässä eläkkeelle kurssia seuraavana päivänä. Heille toivotamme leppoisia eläkepäiviä!

Elina Matikainen

Vitriini oli täytetty erilaisilla suolaisilla herkuilla. Lisäksi tarjolla oli smoothieita.

Eija (vas.), Helmi ja Iita Tyykiluoto Putaan Pullasta sekä Kari (2.vas.) ja Kimi Virtanen PullaPojista hakivat ideoita tuotevitriineihin. Suolaiset herkut maistuivat koko joukolle.

Suklaakakkuun oli käytetty Dawnin kakkupohjamiksiä, suklaakreemijauhetta, tummaa suklaata, hyydykejauhetta, piparkakkumaustetta ja kiiltävää kuorrutesuklaata.

LEIPURI 8 / 2018

27

v KOULUTUS v

Mauste-Sallinen avasi laajennetun koeleipomon Naantalissa toimiva Mauste-Sallinen Oy laajensi koeleipomoaan vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Nyt tilaa on nyt yli tuplasti entiseen verrattuna ja puitteet erinomaiset isollekin ryhmälle.

– Koeleipomoon kaivattiin ennen kaikkea enemmän tilaa, jotta sinne mahtuisi hieman suurempiakin ryhmiä. Lisäksi halusimme enemmän tilaa tekemiselle eli työpöytiä, kertoo Mauste-Sallinen Oy.n tuoteryhmäpäällikkö Marli Vahtera. Hänen mukaansa koeleipomo oli tätä ennenkin sinällään toimiva, mutta sieltä puuttui luokkatila, jossa istuen voidaan seurata etualalla tapahtuvaa demo-esitystä. Niin ikään työpöytätilaa kaivattiin lisää, jotta käytännön työskentely olisi mahdollista ryhmillekin.

Tämä kaikki saatiin toteutettua koeleipomon laajennuksella. Ennen neliöitä oli noin 100, laajennuksen jälkeen noin 300 eli tilaa tuli reilusti lisää. Työpöytiäkin on nyt niin paljon enemmän, ettei tila niissä lopu heti kesken. Koeleipomoon saatiin myös kiviarinauuni, jota siellä ei aikaisemmin ollut.

– Lisäksi saimme ison pakkashuoneen entisen pienen pakastekaapin tilalle. Niin ikään kuiva-aineille on nyt leipomon yhteydessä oma varasto, kun aikaisemmin niitä piti hakea alakerran varastosta, toteaa koeleipuri, kondiittorimestari Ari Sjöblom, jonka tärkeänä työmaana koeleipomo luonnollisestikin toimii. Niin ikään kondiittorimestari Curt Lindqvistiä näkee koeleipomossa silloin tällöin, keikkaluontoisesti.

Koeleipomon laajennus pantiin alkuun jo viime vuoden syksyllä, mutta viimeistelytöitä tehtiin vasta tämän vuoden syksyllä, pari viikkoa ennen avajaistilaisuuksia.

Silloin kiinnitettiin mm. iso peili kattoon demopöydän yläpuolelle. Rakennusmiehet ahkeroivat välillä yhtiön toisessa ra-

28

LEIPURI 8 / 2018

Koeleipomon laajennuksen avajaisissa oli väkeä niin paljon kuin istumaan mahtui. Koeleipurit työn touhussa croissanttien teossa, etualalla Curt Lindqvist, sitten’ vieraileva tähti’ Francesco Druidi, ja seuravana Ari Sjöblom.

kennuskohteessa eli pääkiinteistön laajennuksessa.

– Laajensimme kiinteistöä tuotantoa varten noin kahdellatuhannella neliöllä.

Laajennus on juuri valmistumassa niin, että saamme sen käyttöön sopivasti joulun alla, iloitsee Marli Vahtera. Joulu on yritykselle tärkeä mauste- ja pähkinäsesonki.

Mittavat varastot raaka-aineille Kaikki Mauste-Sallisen toiminta on Naantalissa Emännänkadulla kahdessa kiinteistössä. Pääkiinteistöön sijoittuvat tuotantotilat, omavalvontalaboratorio, toimisto, sosiaalitilat, koeleipomo, varastotilaa sekä lähettämö. Toinen kiinteistö, jossa on varastotilaa, sijoittuu samalle tontille pääkiinteistön kanssa.

Mauste-Sallinen valmistaa ja pakkaa elintarvikkeita vähittäiskauppaan ja teollisuuteen. Osa yhtiön tuotteista on ns. välitystuotteita eli valmiita tuotteita eri päämiehiltä. Tuotelistalla on noin 2500 nimikettä, eivätkä ne ole pelkästään mausteita, vaikka niitäkin toki onkin valikoimassa mittava määrä. Sen kertoo yhtiön nimikin.

Erilaiset mausteiden tuoksut tuntuvat nenässä talossa vieraillessa ja etenkin, jos

pääsee tutustumaan yrityksen vaikuttavan kokoiseen raaka-ainevarastoon.

– Varastotilaa on meillä paljon siksi, että suuri osa meille tulevista tuotteista on luonnontuotteita, jotka ostetaan, kun sato on kypsynyt. Lisäksi toimimme varastona asiakkaillemme, joista suurin osa haluaa pitää oman varastonsa mahdollisimman pienenä, Marli Vahtera toteaa.

Iso osa raaka-aineista tuodaan ulkoa siksi, että mausteet tai pähkinät eivät yksinkertaisesti kasva Suomessa. Mausteiden lisäksi valikoimaan kuuluvat mm. erilaiset siemenet, pähkinät, mantelit, kookostuotteet, margariinit, marsipaanit ja sokerimassat, täytteet, suklaat, koristeet, pakkaustarvikkeet sekä myös jauhot ja hiutaleet.

Tuotteista noin puolet menee vähittäiskauppaan ja horeca-sektorille ja toinen puoli leipomo- ja muuhun elintarviketeollisuuteen.

Koeleipomon avajaiskurssilla Italian herkkuja Koeleipomon avajaisissa testattiin uuden koeleipomon toimivuus isommilla ryhmillä, sillä avajaiset pidettiin koulutuksen merkeissä lokakuun alkupuolella. Yhteis-

v KOULUTUS v

Kurssin tuotoksia olivat mm. croissant mixistä tehdyistä levyistä koottu Napoleon-leivos marjoilla koristeltuna (vas.), käsintehdyt suklaat sekä croissant mixistä tehdyt viuhkat.

Välillä kurssilla maisteltiin ja kuvattiin.

paiston jälkeen, kun tuotteen pinta on vielä kuuma. Voitelu tehdään seoksella, jossa on puolet maitoa ja puolet tomusokeria, neuvoi Curt Lindqvist. Tortuissa koristelun voi toki hoitaa myös perinteiseen tapaan ripottelemalla pintaan tomusokeria. Paiston jälkeen pursotetaan tortun keskelle vielä hilloa tai täytettä makua antamaan.

Kurssilla testattiin tortuissa myös Master Martinin pähkinä- ja pistaasitäytteitä, jotka toimivat hyvin.

Suklaasta Francesco Druidi taituroi monenlaisia herkkuja yleisön edessä. Helpoiten se kävi sekoittamalla temperoituun suklaaseen esimerkiksi paahdettuja pellanvansiemeniä ja salmiakkirakeita ja levittämällä massa kahden vahvan muovikelmun väliin kaulimen avulla. Massan kovetuttua se pilkottiin sopiviksi paloiksi. Tasaisemmat palat saa vetämällä sarjaleikkurilla valmiit urat muovin päälle ennen suklaan kovettumista. Maustamisessa on Druidin mukaansa lukusia vaihtoehtoja tekijän mielikuvituksen mukaan. Levystä pilkotuista paloista voi tehdä kauniita sellofaaniin käärittyjä herkkupussukoita myyntiin. Myös konvehdit syntyivät italialaiselta suklaataiturilta näppärästi, samoin kuin suklaapallot, joista hän kokosi näyttävän suklaaluomuksen joulupöydän koristeeksi. Lopuksi sen pinta värjättiin joulunpunaisella sukKoeleipomon avajaistilaisuudessa esiintyivät Luca Palumbo (vas.), laaspraylla.

Ari Sjöblom, Francesco Druidi, Curt Lindqvist ja Marli Vahtera.

– Kurssin on Pöydällä myös suklaapalloista koottu jouluinen pöytäkoriste. työkumppaneita oli tuolloin kutsuttu suklaa- ja kahvileipädemoon, jossa italialaisen päämiehen Unigran edustajat esittelivät yhtiön Master Martini -brändin alla olevia tuotteita. Luca Palumbon ja Francesco Druidin esityksiä oli saapunut kuuntelemaan leipureita ”tuvan täydeltä” eli kolmisenkymmentä henkilöä kahtena peräkkäisenä päivänä. Mukana kouluttamassa olivat myös Mauste-Sallisen omat koeleipurit Ari Sjöblom ja Curt Lindqvist.

Demoissa oli esillä mm. makea croissant-mix, johon lisätään taikinan tekovaiheessa vain vesi ja hiiva. Croissant-mix -taikinasta Francesco Druidi valmisti monenlaisia leivonnaisia, mm. tähtitorttuja ja erilaisia croissantteja. Osaan taikinasta sekoitettiin kaakaojauhetta ja yhdistämällä taikinalevyt saatiin leivonnaisiin (esim. tähtitorttuihin ja sarviin) kaunista suklaanruskeaa väriä. Kun tälle ruskealle sipaistiin paiston jälkeen maidon ja tomusokerin seosta, muuttui pinta säihkyvän kiiltäväksi.

– Voitelu pitää tehdä nopeasti

tarkoitus antaa leipureille sellaisia ideoita, joita voi sopivasti soveltaa omaan tuotantoon. Täällä tapaa myös kollegoja eli voi vaihtaa mielipiteitä ja ajatuksia heidän kanssaan. Lisäksi kurssi tuo vaihtelua arkiseen aherrukseen. Seuraavana päivänä on mukava palata virkistyneenä takaisin töihin, totesivat Marli Vahtera, Curt Lindqvist ja Ari Sjöblom.

Elina Matikainen

Croissant mix -taikinasta syntyi monenlaisia tuotteita. Kiiltoa ruskeaan pintaan saadaan sivelemällä se kuumana maidon ja tomusokerin seoksella.

LEIPURI 8 / 2018

29

v KOULUTUS v

Hyvä Konditoria -ryhmä opiskeli hedelmä- ja marjatyöpajassa Hyvä Konditoria -ryhmän ammattilaiset tutustuivat lisäaineettomaan leivontaan, aitojen raakaaineiden käyttöön sekä uusiin trendeihin ravintola- ja leipomoyrittäjä Markus Hurskaisen ja tuotekehitysasiantuntija Jonas Hoffstenin johdolla PATISSERIE Teemu & Markus leipomossa Helsingissä lokakuun lopussa.

Hyvä Konditoria -ryhmän yrityksissä vaalitaan aktiivisesti korkeatasoista konditoriaja leipomokulttuuria, leipomotoiminnan ja ammattitaidon kehittämistä sekä yrittäjien keskinäistä tiedonvaihtoa. Lokakuun viimeisenä viikonloppuna pidetyssä Bonne Juomat Oy:n organisoimassa tilaisuudessa oli osallistujia yhteensä kuudesta Hyvä Konditoria -yrityksestä, jotka olivat Ramin Konditoria Kahvila Oy, Uudenmaan Leipä Oy, Huovisen Leipomo, Oy Ecce-Re Ab Vöyrinpoika, Brander Oy sekä Porin Leipä Oy Sarpi.

Lohjalla toimiva Bonne Juomat Oy valmistaa ja markkinoi marja-, hedelmäja vihannespohjaisia juomia, soseita ja smoothieita. Keskisuuren yrityksen jakelutienä toimivat käytännössä kaikki Suomen horeca-tukkukaupat. Bonne valmistaa ja markkinoi 100 % marja- ja hedelmä- sekä juuressoseita, joissa ei käytetä lisä- eikä säilöntäaineita, lisättyä pektiiniä eikä lisättyä sokeria. Soseet pakataan helppokäyttöisiin aseptisiin pakkauksiin, joilla on pitkä säilyvyysaika.

Kouluttajana kurssilla toimi TV:n Koko Suomi Leipoo –ohjelmasta tuttu Markus Hurskainen, joka on omistautunut korkeatasoisen leipomo- ja konditoria -yrityksensä ohella ravintolatoimintaan Helsingissä. Vanhassa Kauppahallissa ja Kampissa

30

LEIPURI 8 / 2018

Markus Hurskainen esittelee punajuurileipää kurssin osallistujille.

toimivien Story-ravintoloiden lisäksi Kalasataman Kauppakeskus Redissä on juuri avattu herkkuleipomo myymälän sisään ja myös uusi myymälätoimipiste. Myös Pasilan Triplaan on aikanaan tulossa Storyravintola.

Toinen kouluttaja oli tukholmalainen chocolatier Jonas Hoffsten. Hän tuntee hyvin ruotsalaista kondiittori-ammattikuntaa ja keittiömestareita tuotekehitysyhteistyön tiimoilta. Helsingissäkin toimineelle

Punajuurileivästä syntyi Ilmeikäs ja maukas voileipäkakku.

Jonakselle pääkaupunkimme ravintolaalan ammattilaiset ovat tuttuja yhteistyökumppaneita. Hänen mukaansa aitous on tänä päivänä osin unohduksissa ja se on joskus jopa opeteltava maistamaan uudelleen. Esimerkiksi Tukholmassa järjestettiin syksyllä 2018 ammattilaisseminaari pohtimaan ja edistämään aitouden asiaa.

Trendikkäitä herkkuja Hyvä Konditoria -tilaisuudessa Bonnen juuressoseista valmistettiin mm. bataattihampurilaissämpylöitä lisäämällä bataattisose sämpylätaikinaan korvaamaan lisättävän veden. Bataattisosetta lisättiin myös täytteisiin, paahdetuilla mausteisilla bataattisuikaleilla täydennettynä. Punajuurisoseesta leipurit leipoivat tilaisuudessa punajuurileivän, josta valmistettiin näyttävä punajuuri-voileipäkakku herkullisine täytteineen. Punajuuri-katkarapu toast mainittiin toisena vaihtoehtona.

Myös täytetyt croissantit, soseista valmistetut juotavat päärynä- ja ruusunmarja -smoothiet, suolaiset miniquichet ja

v KOULUTUS v

Jonas Hoffsten esittelee mangososeen rakennetta sekoitettuna vegaaniseen tapiokajauheeseen.

Bataattihampurilaiset nostivat veden kielelle.

Markus Hurskainen ja Raimo Liedes pohtivat leivonnan saloja.

makeat tartaletit olivat maistuvia. Lounaaksi nautittiin soseista helposti valmistuvaa porkkana-kookoskeittoa. Herkkuhetkeä täydensivät bataattisliderit, pullaherkut ja suklaamousseleivokset.

Työpajassa Markus ja Jonas esittelivät myös vegaanisen tapiokatärkkelyksen, jonka avulla soseista saa paistonkestäviä ja konditoriaan soveltuvia ilman E-numeroita tai lisättyä pektiiniä. Tuotteet ovat myös pakkasenkestäviä eivätkä valu sulatettaessa. Tapioka eli kassavajuuri sekoitetaan soseeseen helposti tehosekoittajalla.

Vegaaninen kasvisruokatrendi on edelleen vahva ja kasvisruuan suosio on ollut pitkään kasvussa. Hyvä Konditorian jäsenet keskustelivatkin vilkkaasti vegaanisuudesta ja vegaanisen ruuan tarjonnasta. Se nähtiin tänä päivänä tärkeänä asiana osana asiakaspalvelua, vaikka ehdottoman vegaani-

sen ruokavalion noudattajia onkin vain kaksi prosenttia kuluttajista. Vegaanisen ruuan valmistaminen, unohtamalla esimerkiksi voi ja kerma raaka-aineina, on joskus hankalaa, ja tämä voidaan kokea joskus myös taakkana. Markus Hurskainen totesi, että vegaaninen ruoka tuo mukanaan monia lisäarvoja, paremman rahallisen tuoton lisäksi.

– Useinhan on asiakasryhmiä, jotka valitsevat herkuttelupaikan niin, että myös vegaaninen laadukas vaihtoehto on tarjolla sitä haluaville – ja tämä vaihtoehto maistuu yhä useammin myös ei-vegetaristeille. Kysymys on myös imago-asiasta yhtä hyvin kuin uusien makuelämysten tarjoamisesta, Markus jatkoi.

Teksti ja kuvat Matti Väänänen

Hyvä Konditoria ryhmä ja opettajat Markus (vas.) ja Jonas (takarivissä) Bonne -kurssilla 27.10.2018.

LEIPURI 8 / 2018

31

v TAPAHTUMAT v

Tredu Kangasalan toimipiste sai uudet tilat Tampereen Seudun ammattiopiston Kangasalan toimipisteen uusien tilojen avajaiset pidettiin marraskuun alussa. Uusissa opetustiloissa saavat oppia nyt myös leipurikondiittori-tutkintoa opiskelevat.

Uuden ammatillisen koulutuksen koulurakennuksen Kangasalle mahdollisti seudullinen yhteistyö, jota korostettiin avajaistilaisuudessa useassa puheenvuorossa. Rakennuttajana toimi Tredu-Kiinteistöt Oy, jossa on osakkaana kaksitoista Pirkanmaan alueen kuntaa. Roine-nimen saanut komea uudisrakennus on osa Pikkolan kampusta, jossa toimivat myös yläaste ja lukio. Rakennuksen peruskivi muurattiin kesällä 2017, harjannostajaiset pidettiin tämän vuoden huhtikuussa ja avajaiset siis marraskuun alussa.

Roineessa alkoivat tänä syksynä elintarvike-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu-, rakennus-, ravintola- ja catering, sosiaali- ja terveys-, sähkö- ja automaatio-, talotekniikka-, tieto- ja tietoliikennesekä turvallisuusalan koulutukset. Jatkossa sinne ovat tulossa vielä kasvatuksen ja ohjauksen sekä liiketoiminnan koulutukset, kertoi Tredun johtaja Outi Kallioinen.

– Opiskelijoita on täällä tällä hetkellä 520, opettajia 40 ja muuta henkilökuntaa 10, jatkoi Kallioinen. Hänen mukaansa uudet tilat ovat kahdessa kerroksessa, ne ovat joustavia ja muunneltavia ja myös uusia opetusvälineitä on paljon.

Uuden talon pohjakerrokseen sijoittuvat opetusravintola, opis-

Konditorialuokassa oli opetus meneillään myös avajaispäivänä.

32

LEIPURI 8 / 2018

Vihkiäisten juhlallisessa nauhanleikkauksessa Tredun johtaja Outi Kallioinen (vas.) odottaa vuoroaan, Armi Salminen, Kangasalan toimipisteestä pitelee nauhaa, jota parhaillaan leikkaa Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen. Seuraavana Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki ja oikealla nauhaa pitelee yhteyskoordinaattori Antti Lyhteilä.

kelijaravintola ja keittiötilat. Pohjakerroksesta löytyvät myös elintarvikealan opetustilat ja konditoriatilat myymälöineen. Lehtori Reijo Heinosen mukaan uusissa tiloissa on nyt paljon sellaista, jota vanhoissa tiloissa ei ollut.

– Saimme esimerkiksi jäätelökoneen, joten nyt on mahdollista

v TAPAHTUMAT v

harjoitella myös jäätelön tekemistä. Lisäksi leipomoluokassa on oma erillinen gluteeniton tila, jossa voidaan harjoitella gluteenitonta leivontaa, hän kertoo tyytyväisenä.

Elina Matikainen

Suklaiset tuulimyllyt opiskelijatyönä Kaksi komeaa suklaista tuulimyllyä syntyivät Tredu Kangasalan toimipisteen opiskelijoiden Jenna Vainionperän ja Sanni Salokeron käsistä. Myllyt tehtiin Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa pidettyjen Energia 2019 -messujen juhlaillallisen pöytäkoristeiksi – tuulivoimahan on päivän sana. Suklaiset myllyt herättivät ansaittua huomiota tapahtumassa. Kumpikin niistä paino pari kolmekymmentä kiloa, kertoi töiden tekemistä ohjannut lehtori Reijo Heinonen.

Kuvat Esko Taulo

Opettajat Johanna Kinnunen (vas.) ja Kirsi-Marja Kasteenpohja sekä lehtori Reijo Heinonen ovat tyytyväisiä siitä, että leipomoluokkaan saatiin myös gluteenittomien tuotteiden opetuspiste.

Koulun avarassa ja valoisassa aulassa pidetyssä avajaistilaisuudessa oli pantu pöydät koreiksi leipuri-kondiittoriopiskelijoiden voimin.

Oppilaitoksen sisäänkäynnin vasemmalla puolella on taiteilija Ilkka Virtasen haapapuusta tekemä Rinki-niminen taideteos.

LEIPURI 8 / 2018

33

v TAPAHTUMAT v

Maito ja Terveys ry:llä hieno 60-vuotisjuhlaseminaari Vuodesta 1958 viestiä maidon hyvistä ominaisuuksista suomalaisille vienyt Maito ja Terveys ry huipensi juhlavuotensa seminaariin, joka pidettiin 9.11.2018 Helsingissä. Aamupäivätilaisuus avasi näkökulmia suomalaiseen maitoon, sen tuotantoon sekä maitovalmisteisiin.

Maito ja Terveys ry toimii nykyisin kahden toimihenkilön ja osaaikaisen Maitolähettilään voimin. Yhdistyksen toimisto löytyy samasta talosta ja samasta kerroksesta kuin Suomen Leipuriliiton toimisto eli Helsingin Pasilasta osoitteesta Pasilankatu 2.

Seminaarin avannut Maito ja Terveys ry:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Rehunen totesi, että yhdistys on tehnyt arvokasta työtä maidon puolesta kuusi vuosikymmentä. Viime vuosina maitovalmisteiden kulutus on kuitenkin ollut laskussa, samalla kun resurssit yhdistyksessä ovat kaventuneet merkittävästi. Vaikka näillä ei olisikaan yhteyttä toisiinsa, olisi sitä suuremmalla syyllä tehtävä työtä maidon mielikuvan parantamiseksi ja kulutuksen pitämiseksi vähintään ennallaan. Siihen tarvitaan resursseja, joita Rehunen toivoi mm. valtiovallalta nykyistä enemmän.

Tilaisuudessa juhlapuheen pitänyt maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi pitävänsä suuressa arvossa sekä Maito ja Terveys ry:n tekemää työtä että maitoa, jolla hän näkee olevan paljon mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Leppä totesi maidontuotannon olevan maatalouden ylivoimaisesti tärkein sektori. Suomalainen maito on erittäin korkealaatuista ja siitä valmistetut tuotteet ovat luotettavia ja turvallisia. Nämä kaksi adjektiivia ovat nykyisin yhä kovempaa valuuttaa myös vientimarkkinoilla.

– Ranskalaisethan suhtautuvat ruokaan intohimoisesti ja he arvostavat suomalaista voita. He kertovat valmistavansa maailman parhaat croissantit – ja ne tehdään voilla, joka tulee pienestä maasta Pohjolasta, Leppä totesi. Hän myös toppuutteli IPCC:n ilmastoraportin aiheuttamaa myrskyä Suomessa. Ilmastoasioiden hoito ei ole hänen mukaansa meillä ollenkaan niin huonoissa kantimissa kuin luullaan. Meillä on sekä ilmasto- että ympäristöasioita uudistettu ja muutettu niin, että pystymme kantamaan oman osamme globaalista vastuusta, ministeri totesi.

Karjatalouden ympäristökuormituksesta puhutaan paljon, mutta Luken johtavan tutkijan Perttu Virkajärven mukaan tässäkin asiassa on paljon harhaluuloja. Maailmanlaajuinen maatalouden kritiikki saattaa olla joissakin tapauksissa täysin aiheellista, mutta Virkajärvi muistutti, että noin 40 prosenttia maatalousmaasta globaalisti kelpaa lähinnä nurmituotantoon. Märehtijät puolestaan muuttavat hiilinielunakin toimivan nurmen ihmiselle käyttökelpoiseksi ravinnoksi.

– Jos kotieläintuotteiden kulutus ahdistaa, kannattaa ostaa suomalaista – tai vastaavasti ruotsalaista tai kanadalaista preerialihaa – sillä silloin vähentää lihantuotannon globaaleja haittoja, kuten aavikoitumista, sademetsien tuhoa ja vesivarojen ehtymistä, Virkajärvi kehotti.

Entä sitten lypsylehmien hyvinvointi Suomessa? Dosentti Laura

34

LEIPURI 8 / 2018

Hänninen Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta totesi, että lehmät voivat yleisesti ottaen hyvin, vaikka valitettavasti asiasta ei ole esittää selkeitä lukuja. Hoitajat ovat eläinten hyvinvoinnin peruspilari ja kun hoitajien asenne on kohdallaan, myös lehmät voivat hyvin. Suomessa on valtaosin näin, sillä ns. eurooppalaisen eläinten hyvinvointijärjestelmän kriteereillä arvioiden vain yhdessä prosentissa lehmät voivat huonosti.

Lopuksi laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen totesi, että suomalaiset nauttivat maitoa enemmän kuin monen muun maan asukkaat. Toisaalta jäämme monelle maalle jälkeen juuston kulutuksessa. Maitotuotteet ovat Laatikaisen mukaan merkittävä ja terveyttä edistävä proteiinin lähde. Myös kalsiumin lähteenä maito on verraton, sillä maidosta saa kalsiumia ns. ’helposti’, ilman että sitä pitää nauttia valtavia määriä. Niin ikään maitotuotteet toimivat tärkeänä jodin, B2-vitamiinin, B12-vitamiinin sekä D-vitamiinin lähteenä. Lihottavaksi maitoa ei ole todistettu, ja erityisesti jogurtin on havaittu suojaavan lihomiselta. Maitotuotteiden suosituksen mukainen käyttö näyttäisi olevan yhteydessä myös hyvään syöpä-, sydän- ja verisuoniterveyteen.

Elina Matikainen

Maito ja Terveys ry:n organisaatioon kuuluvat talous- ja viestintäsihteeri Leena Mällönen (vas.), hallituksen puheenjohtaja Seppo Rehunen, ravitsemusasiantuntija ja viestintäpäällikkö Katariina Lallukka sekä Maitolähettiläs, maidon ja ravitsemuksen asiantuntija Sini Kokkola.

Nimityksiä Elintarviketeollisuuspooli Elintarviketeollisuuspoolin valmiuspäälliköksi on nimitetty sotatieteen maisteri (SM) Jyri Valmu 5.11.2018 alkaen. Elintarviketeollisuusliiton yhteydessä toimivan Huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektoriin kuuluvan elintarviketeollisuuspoolin vastuulla on varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi Valmu hoitaa valmiuspäällikön tehtäviä kauppa- ja jakelupoolissa sekä alkutuotantopoolissa.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto on nimittänyt uudeksi toimitusjohtajakseen kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri Riikka Pakarisen. Keskustan entinen varapuheenjohtaja ja europarlamentaarikko on työskennellyt viimeiset kaksi vuotta pääministeri Juha Sipilän EU-asioiden neuvonantajana.

Tunnustukset/Kilpailut

Merkkipäiviä Pulla-Pirtti Oy täyttää 60 vuotta 14.12.2018.

Juhlavuotta on vietetty pitkin vuotta erilaisissa tapahtumissa henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa. Varsinaista merkkipäivää vietetään työn merkeissä.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Heinosen Leipomo Oy 50 vuotta Heinosen Leipomo Oy Joensuussa täytti kunniakkaat 50 vuotta 8. marraskuuta. Vuosipäivänä tarjottiin kakkukahvit asiakkaille leipomoyrityksen kaikissa viidessä kahvilassa ja seuraavana lauantaina juhlittiin koko leipomoyrityksen henkilökunnan voimin. Yrittäjät Hannu Voutilainen ja Petri Halonen olivat lisäksi järjestäneet 50-vuotispäivän ympärille monenlaista muutakin aktiviteettia, kuten juhlaviikon jokaisena aamuna leipomon Facebook-sivuille yrittäjien videotervehdyksen, jossa kerrottiin päivän juhlatarjouksista.

Juhlaviikolla julkistetuista leipomoyrityksen esittelyvideoista toinen löytyy yrityksen Facebook-sivuilta ja toisen, hieman pidemmän voi katsoa Youtubesta. Parhaat onnittelumme!

Forssan Seudun Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on palkinnut Jokioisten Leipä Oy:n Kätevä-huomionosoituksella. Perusteena on, että lähes kotimaiset raaka-aineet ja moderni leipomo sekä ammattitaitoinen henkilökunta varmistavat tuotteiden korkean laadun. Yritys palkittiin myös pitkäjänteisyydestä ja peräänantamattomuudesta. Yritys nousi nopeasti jaloilleen, kun leipomo tuhoutui palossa kesällä 2013.

e MBakery Oy:n yrittäjä Mikko Hietala on valittu Vuoden positiivisimmaksi turkulaiseksi. Valinnan teki Turun Positiivareiden tuomaristo.

Perusteluiden mukaan positiiviset henkilöt auttavat muita onnistumaan, ovat innostuneita, palveluhenkisiä sekä pitkäjänteisiä.

e Yhdeksännen kerran jaettu Kultainen Juustohöylä -palkinto on myönnetty tänä vuonna suomalaisen juuston ja juustokulttuurin edistämiseksi Valiolle ja elämäntyöstä Valion juustoasiantuntijoille Anja Pölöselle ja Matti Kärjelle. Palkinto on huomionosoitus suomalaisessa juustomaailmassa suuren panoksen antaneelle yksityishenkilölle, yhteisölle, yhtiölle tai muulle taholle.

e Tampereen Voimian Ateriakehitys nappasi voiton Ammattikeittiöosaajat ry:n järjestämässä Ideoi tulevaisuuden kouluruokalounas -kilpailussa. Tehtävänä oli suunnitella koululounas, jossa huomioidaan tulevaisuusvisioinnin lisäksi koululaisten makumieltymykset ja ravitsemussuositusten noudattaminen.

e ProAgria Keskusten Liitto ry:n johtava asiantuntija MMT, agronomi Sari Peltonen on Agronomiliiton Vuoden vaikuttaja 2018.

Heinosen Leipomon henkilökuntaa ja yrittäjät juhlatunnelmissa.

Leipomo työllistää 25 kokoaikaista työntekijää ja sen lisäksi vielä ison joukon osa-aikaisia työntekijöitä viidessä kahvilassa.

Oikaisu Leipuri-lehden 7/2018 merkkipäiviin: Kuivaksen Leipomo Oy Oulussa on perustettu vuonna 1949 eli se täyttää 70 vuotta vasta ensi vuonna, eikä 30.11.2018. Pahoittelemme virhettä.

Haemme joukkoomme

TYÖNJOHTAJAA

kahvileipä- ja konditoriaosastollemme Työnjohtaja johtaa toimintaa kahvileipäsekä konditoriaosastolla osallistumalla päivittäiseen tuotantotoimintaan.

Hakemukset: esa.rahikkala@pullapirtti.com

Pulla-Pirtti Oy

Lepolantie 17, 90410 Oulu www.pullapirtti.com

LEIPURI 8 / 2018

35

Leipurissa kirjoitettua Leipuri 99 vuotta sitten, nro 3–4/1919 Leipuriparskunta Amanda ja Karl Erik Lindholm Sääksmäeltä ovat lahjoittaneet Leipuriliiton eläkerahastoon kaksi Suomen valtion vapauslainaobligatsionia vuodelta 1918. Niiden yhteisarvo oli 20 000 markkaa. Lahjakirjan mukaan obligatsionien korot on joka vuosi suoritettava Lindholmeille niin kauan kuin jompikumpi heistä on elossa. Lahjoittajien kuoltua on varat säilytettävä koskemattomi-

na joko erityisenä rahastona tai Leipuriliiton eläkekassan pohjarahastona. Mikäli kassa lopetetaan, on varat käytettävä lahjakirjassa määriteltyyn tarkoitukseen.

Sekä Helsingin että Turun paikallisyhdistykset ovat pitäneet vuosikokouksen. Turun yhdistyksen kokouksessa tuli esille, että ammatin alalla on edelleenkin meneillään täydellinen työnseisaus. Vähäinen määrä jauhoa, joka on ollut tarjolla, on annettu sota-ajan leipureiden eli ns. nurkkaleipureiden valmistettavaksi. Tätä vääryyttä ei ole saatu poistettua yrityksistä huolimatta.

Lehdessä kerrotaan myös sokerista ravintoaineena. Sokerin todellinen merkitys ravintoaineena on huomattu ja sitä pidetään jo tärkeänä tekijänä mm. sotilaiden annoksissa. Eräs tiedemies on tullut kokeilujensa perusteella siihen tulokseen, että ruokaan lisätty sokeri estää tuntuvassa määrin väsymyksen ja lisää työkyvn. Niin ikään on huomattu, että lihasten toiminta suuressa määrässä riippuu sokerin nauttimisesta.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 8/1943 Vuosikokous on pidetty Helsingissä Kalastajatorpan ravintolassa ja siellä on keskusteltu vilkkaasti mm. leipomoalan vaikeasta tilanteesta ja huonosta kannattavuudesta.

Keskusteluissa tuotiin esille, että kansanhuoltoministeriön laskelmat leivän valmistuskustannuksista kaipaavat tarkistusta. Ko. ministeriön edustaja

kertoi omassa esitelmässään tämän toiveen tiellä olevista vaikeuksista. Hänen mukaansa leipä ei ole vain taloudellinen, vaan myös poliittinen artikkeli.

Lehdessä kerrotaan myös, että Saksa toimittaa Suomeen 20 000 tonnia ruista. Se johdosta voidaan leipäkorttiannoksia nostaa. Niin ikään kerrotaan, että kansanhuoltoministeriö on vahvistanut ylimmät kuljetusmaksut yksityisillä autoilla tehtävistä kuljetuksista. Valtioneuvosto on puolestaan

antanut uuden päätöksen polttopuiden ylimmistä hinnoista.

Suomen Kulttuurirahasto on saanut suurlahjoituksen, kun Heikki ja Signe Huhtamäki ovat lahjoittaneet sille Huhtamäkiyhtymä Oy:n osake-enemmistön. Huhtamäen toiminta jatkuu tämän jälkeen entisellään Heikki Huhtamäen johdolla. Yhtiön omat varat ovat 55 miljoonaa markkaa ja vuosituotanto 300 miljoonaa. Työntekijöitä on noin 1000.

Leipuri 50 vuotta sitten, nro 9/1968 Pääkirjoituksen mukaan leipuriyrittäjien kauan odottama leipomotuotteiden hintojen korotuslupa on saatu. Monen leipurin mielestä korotukset eivät kuitenkaan ole riittäviä; esimerkiksi ruisleivän hintaan ei saatu korotusta lainkaan. Päätoimittaja Leo Hämäläisen mukaan tosiasia kuitenkin on, että sosiaali- ja terveysministeriön hintaosastolta tulleessa paperissa on leima, jonka

mukaan ”päätöksen (143/56) 2§:n nojalla päätökseen ei voi hakea muutosta”.

Lehdessä kerrotaan, että Paasivaaran Leipomopalvelu on ryhtynyt tukemaan leipomoiden myyntitoimintaa. Televisiossa esitetään havainnollista Kestikakku-filmiä suosittujen ohjelmien, kuten Tammeloitten yhteydessä.

Lehdessä on pitkä artikkeli myös työelämän stressistä. Sen mukaan stressi on jo pahimman luokan kansantauti ja sen aiheuttamat kustannukset johtuvat luonnonvastai-

sesta tavastamme elää. Artikkelin mukaan työpaikoilla tulisikin valita oikea henkilö oikealle paikalle eli työ oikealle henkilölle.

Se on kallista ja aikaa vievää, mutta sillä voidaan varmistaa työhön sopeutuminen.

Työpaikan ulkoisten edellytysten lisäksi tulisi panostaa myös työnjohtajien osaamiseen ja vastuuseen työntekijöistä.

Yritysrintamalla P.E Aschan Turussa täyttää 40 vuotta. Oy Primula Ab puolestaan täyttää 60 vuotta Helsingissä.

Leipuri 25 vuotta sitten, nro 9/1993 Pääkirjoituksen mukaan tämä Leipurin numero juhlistaa lehden 90-vuotista olemassaoloa. Lupaa lehden julkaisemiseen haettiin jo vuonna 1901, mutta se saatiin vasta parin vuoden kuluttua eli vuonna 1903. Yhdeksänkymmentä vuotta

osoittaa, että oma lehti on ollut leipurikunnalle ja alan sidosryhmille tarpeen. Pääkirjoituksessa asetetaan tavoitteeksi toimittaa ja lukea vielä satavuotiastakin Leipuria.

(Huom.: Vuonna 2018 lehti on ilmestynyt jo 115 vuotta!)

Lehdessä on raportti myös Kuopiossa pidetyiltä Leipuripäiviltä. Osanotto oli kiitettävää, sillä vuosikokous- ja kesäpäivävieraita

oli paikalla 520 henkilöä. Leipuriväen ohella myös pohjoismaiset vilja-alan asiantuntijat ovat kokoustaneet ja tämä kokous pidettiin Helsingin Vuosaaressa. Tässä kongressissa esiteltiin myös suomalaistutkijoiden professori Herman Adlercreutzin johdolla tekemää ruistutkimusta. Tutkimukset osoittavat, että rukiin kuidut näyttäisivät suojaavan hormoniperäisiltä syöviltä.

Vanhat jutut kokosi Elina Matikainen

36

LEIPURI 8 / 2018

v UUTUUDET v

Joulun pullaherkut Trubelta Kuopiolaisen F.K Trube Oy:n jouluun kuuluvista tuotteista Trube Jouluboston on luumurahkatäytteinen pulla, joka on koristeltu mantelilastuilla ja suklaaraidoituksella.

Boston on ollut Trubella joulun ajan valikoimissa jo vuosia. Myös Trube Joulupitko eli piparkakkutäytteinen pullapitko palaa joulusesongin ajaksi valikoimiin. Kumpikin jouluherkku on vähälaktoosinen ja painaa 350 grammaa. Tänä vuonna joulutuotteet pakataan uusiin jouluisiin pakkauksiin.

Kumpikin tuote leivotaan Truben leipomossa Kuopiossa alusta loppuun käsityönä ja on saatavilla vähittäiskaupoista kautta maan.

Iittalan uusi Taika Siimes Taika on yksi Iittalan kansainvälisesti tunnetuimmista sarjoista. Keväällä 2019 Taikan maailma saa uuden ulottuvuuden Taika Siimes -kuvion kautta. Taika Siimeksen, kuten muutkin Taika-sarjan kuviot on suunnitellut Klaus Haapaniemi. Muotona Taika-sarjan astioissa on professori Heikki Orvolan ajaton Aika-sarja.

Uusi Siimes-kuvio jatkaa Taikan geometristä ja samalla orgaanista kuviomaailmaa raikkaalla tavalla. Kuviossa eläinhahmoina nähdään peuroja, metsoja ja siilejä, ja sen keväisen kepeä väritys yhdistää Taikan tuttuihin väreihin uudet vaaleanpunaisen ja vihreän sävyt.

Taika Siimekseen kuuluu kahdeksan keraamista osaa: muki, kahvikuppi ja vati, syvä lautanen, kaksi eri kokoista matalaa lautasta sekä kaksi eri kokoista kulhoa.

Lisäksi sarjaan kuuluu keittiöpyyhe ja paperilautasliinat. Uutuudet saapuvat Iittalan myymälöihin vuoden 2019 alussa.

Tattijäätelö Suomen Jäätelöltä Tattijäätelö on ajan hermolla paitsi Suomessa myös Euroopassa. Vanhojen klassisten jäätelömakujen rinnalle halutaan elämyksiä – uusia, erikoisia ja eksoottisia luonnon makuja. Suomen Jäätelön mukaan tattijäätelö on kunnianosoitus Suomen metsille ja lisä Suomen Jäätelön aikaisempiin metsämakuihin, jotka ovat herättäneet kiinnostusta ulkomaillakin. Tattijäätelön kyytipojaksi sopii esimerkiksi itsetehty rosmariinipuolukkasiirappi tai sitä voi tarjota vaikkapa peuranfileen kumppanina. Tekijöiden mukaan tattijäätelön tekemiseen tarvitaan runsaasti aikaa, makeaa ja proteiinipitoista suomenkarjan maitoa sekä itse ruskistettua karamellia.

Ulkomailla suosiota ovat saavuttaneet esimerkiksi Artekille alunperin suunniteltu kuusen havuista makunsa saava kuusijäätelö, suomenkarjan maidosta tehty maitojäätelö, raparperista valmistettu raparberisorbertti tai itse tehtyyn kauramaitoon valmistettu tummasuklaajäätelö. Näitä jäätelöitä kansainvälinen kauppajätti MUJI lanseerasi Lontoossa, Münchenissa, Pariisissa, Barcelonassa ja Milanossa. Menestyksen myötä yhteistyö laajenee entisestään.

Tattijäätelö on jonkin aikaa ollut Keskon jakeluportaassa, josta se on kauppiaiden tilattavissa paikallisiin Supermarketteihin ja K-kauppoihin. Tattijäätelö tullaan esittelemään myös kansainvälisille ostajille.

Uutta suomalaista designia ruisleivän innoittamana Kansallisruokamme ruisleipä antoi inspiraation uuteen design-tuotteeseen ja samalla suomalaisen muotoilun taivaalle syttyi uusi tuotemerkki nimeltä Tapio. Tapion Ruis-tarjoilualusta on kunnianosoitus suomalaisten rakastamalle perinteiselle ruisreikäleivälle.

Myös Ruis-tarjoilualustan keskellä on reikä, johon asetettavasta keraamisesta astiasta voi tarjoilla niin oliiviöljyä kuin balsamicoakin – tai herkullista suolattua voita.

Ruis-alusta on valmistettu aidosta tammesta ja jokaisen tuotteen puukuviossa sekä sävyssä on luontaista yksilöllistä vivahteikkuutta, aivan kuin käsin tehdyssä ruisleivässäkin. Ruis-tarjoilualustan suositusvähittäishinta on 59,90 ja sitä voi tiedustella design-alan kaupoista sekä valmistajalta: www.mastermarkbrands.fi.

Ruis-tarjoilualusta on Mastermark Oy:n järjestämän Suomi 100 -juhlavuoden suunnittelukilpailun voittajatyö. Tuotteen ovat suunnitelleet Terhi Tuominen ja Jitan V. Patel.

Monipuolinen kauralevite Teeuutuuksia Nordqist on tuonut markkinoille pussiteeuutuuksia. Feel Good- tuotesarjan tuotteita ovat Inkiväärillä ja sitruunaruoholla maustettu vihreä tee Aamuvirkku sekä Aamuista iltaan -tee, joka sisältää neljää eri teelaatua päivän jokaiseen hetkeen. Vahvan teen ystäville on tarjolla uusi Kultaiset vuoret -tee, joka on Reilun kaupan maustamatonta mustaa teetä. Hauska päivä -tee on puolestaan maistettu lakritsijuurella ja puolukalla ja sen pakkauksessa seikkailevat Mauri Kunnaksen hahmot.

Jämsäläinen Jokilaakson Juusto Oy on tuonut markkinoille ILO Kauralevitteen, joka on tuorejuuston tavoin käytettävä 100 % kasvipohjainen uutuus ILO-tuoteperheeseen. Jokilaakson Juusto Oy on erikoistunut sulatejuusto- ja kasvislevitteisiin. Levite soveltuu hyvin erityisruokavaliota noudattavien ruokapöytään; tuote on soijaton, gluteeniton ja maidoton eikä sisällä väriaineita tai keinotekoisia aromeja.

ILO Kauralevite sopii käytettäväksi sellaisenaan leivän tai keksin päälle. Se sopii myös vegaaniseen ruokavalioon. Tuote käy myös leivontaan; kuten taikinoihin, juustokakkuihin ja voileipäkakkujen täytteisiin.

LEIPURI 8 / 2018

37

v UUTUUDET v

PALVELUHAKEMISTO

Vettä purkissa ja pullossa Kotimainen Aqua Finlandia -lähdevesi on raikasta, käsittelemätöntä ja luonnollista Lohjan Lähteenlohkon lähdevettä. Tuote on suunniteltu erityisesti Aasian, Arabimaailman ja kotimaan markkinoille. Veden valmistaa, pakkaa ja toimittaa lohjalainen Bonne Juomat. Veden pakkauksena on uusiutuvasta materiaalista valmistettu, kierrätettävä 0,5 litran kartonkipakkaus. Sen kuvituksena on legendaarisen Erik Bruunin rakastettu saimaannorppa. Pakkauksessa on suljettava kierrekorkki.

Purkkiveden hinta on hieman yli euron ja Suomessa sitä myydään kaikissa hyvin varustelluissa Keskon myymälöissä. Tyhjän pakkauksen voi korkkeineen laittaa kartonkikeräykseen.

Myös Lapin Panimo on tuonut markkinoille oman veden, Kaltio-kivennäisveden.

Lapin kirkasta ja puhdasta pohjavettä rikastettiin mineraaleilla ja näin syntyi premium pullovesi ruokapöytiin. Lasipulloon pakattu vesi on kevyesti hiilihapotettu

Toivotamme Hyvää Joulua kaikille Leipurin lukijoille!

Annostusjärjestelmiä

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

38

LEIPURI 8 / 2018

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Konsultointia

--– AmiHelp ---

Yritysjohdon sparraus & konsultointi Markkina– ja tuotealueen laajentaminen Kustannusten hallinta ja sisäiset laskelmat

Zeelandia AB Puh: +46 (0)302-252 00 Email: info@zeelandia.se Website: www.zeelandia.se

Ajattelee

puh. 0400 – 729 721 e-mail: aimo.jussila@amihelp.fi www.amihelp.fi

LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

roberts Perinteikäs kotimainen - vuodesta 1910

Korkealaatuiset Turussa valmistetut hillot, marmeladit ja täytteet sekä muut leivonnan raaka-aineet. lnk,länkatu 3, 20300 Turku I Puh (02) 278 5000 1 Faksi (02) 278 5040 www.roberts.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Elintarvikealan konsultointia ja koulutusta, laadinta- ja laatupäällikköpalvelua ISO/FSSC 22000, BRC, IFS, ISO 9001 ja ISO 14001 maija.hurri-martikainen@mhm.fi / 040 743 1102

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

Fazer Finland Oy, Fazer Mylly Kasakkamäentie 3 / PL 40 15101 Lahti 020 555 3000 W W W. FA Z E R M Y L LY. F I

TULEVIA TAPAHTUMIA VUOSI 2019

Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille.

CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

• Tammikuu 19.–23. Sigep, Rimini, Italia Jäätelö, suklaa, konditoriatuotteet, leipä www.sigep.it • Tammikuu 18.–27. International Grüne Woche, Berliini www.grunewoche.de

• Helmikuu 23.–26.

INTERSICOP 2019, Madrid Kansainvälinen messutapahtuma: leipomot, konditoriat, jäätelö ja kahvi www.intersicop.isema.com • Maaliskuu 12.–15. Modern Bakery Moscow, Moskova Kansainväliset leipomo- ja konditoria-alan ammattimessut. www.modernbakery-moscow.com

LEIPURI 8 / 2018

39

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Bakers Finland Oy • PAISTOPELLIT PL 21, 33701 TAMPERE • PINNAVAUNUT tommi@bakersfinland.fi • PIENTARVIKKEET p. 0400 422 036

HIHNAT HELINILTÄ!

Hihnamyynti Jorma Helin p. 040 525 1406 helin@leipomohihnat.fi

MYÖS UUNIKINTAAT!

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava puh. 0204 3913 fax 0204 39 4360 metos.finland@metos.com www.metos.com

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Tmi Tarmo Palomaa Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

LEIPOMOUUNIT – KONEET

- PINNAVAUNU-UUNIT - NOSTATUSLAITTEET - NOSTATUSKAAPIT - PINNAVAUNUT - PAISTOPELLIT

KOTIMAISTA VALMISTUSTA VUODESTA 1968

Lu-Ko Oy Ahokaari 10 05460 HYVINKÄÄ

www.lu-ko.fi

Puh. 010 320 8010

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

SEURAAVA LEIPURI

Seuraava lehti Leipuri 1/2019 ilmestyy tammikuussa viikolla 4.

www.jostec.fi Myynti: Leipurin Oy

40

LEIPURI 8 / 2018

LUKO Rational ja Mini Rotor -uunit LUKO-nostatuskaapit Metos System Rational -yhdistelmäuunit Karhu-yleiskoneet

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

leivinpaperit ammattikäyttöön.

Kaikki arkki- /rullakoot.

Meiltä myös makulatuurit, sulfiittipaperit, paperipussit, HD-pussit ja kassit, kartonkiset lava-arkit Edulliset hinnat ja nopeat toimitukset!

Top Greenet Oy PÄLKÄNE 050 5534 885 | www.topgreenet.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere Puh. (03) 213 6700 Fax (03) 265 5673

Pölynpoistolaitteita

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE

LEIPOMOPAKKAUKSET Henna Sireeni Puh. 050 440 3850 henna.sireeni@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 ESPOO 020 7413 780

• Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.skj.fi

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT

P. 0207 815 400

Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista

- toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

LEIPURI 8 / 2018

41

v

Ledaren v

Politik avgör det som är viktigt – juridik passar för det mindre viktiga Enligt 3 § i Finlands grundlag utövas den lagstiftande makten av riksdagen, regeringsmakten av republikens president samt statsrådet och den dömande makten av oberoende domstolar. Detta kallas även den tredelade makten.

Den lagstiftande makten utövas alltså av riksdagen enligt Finlands grundlag. Detta verkar stämma såtillvida att riksdagen är den instans som i sista hand antar lagarna så att de kan träda i kraft. Däremot verkar det finska facket, när det så önskar, avgöra innehållet i arbetslagstiftningen via sin egna ”demokratiska” vetorätt. Ett bra exempel på fackets utövande av beslutsrätt fick vi när regeringen försökte stifta en lag som skulle ha underlättat uppsägningar i småföretag. Detta passade inte facket, som återigen beslöt sig för att visa sin kraft och sin makt. Via några så kallade politiska ”demonstrationskonflikter” och hot om kommande, större arbetskonflikter fick facket regeringen att inse sin plats i det finländska samhället. Det hjälpte inte att regeringen gick facket till mötes och ändrade lagförslaget så att lagens tillämpningsområde skulle ha sänkts från företag med 20 anställda till företag med 10 anställda, inte heller att regeringen hade stöd för sina åtgärder hos en majoritet av riksdagen. Till sist gav regeringen upp och vidtog istället åtgärder som även passade facket.

Facket fick under denna uppvisning starkt stöd av en pensionerad, före detta långvarig arbetsmarknadsledare på arbetsgivarsidan, som i flera artiklar i Iltalehti nästan gjorde narr av regeringen och dess möjligheter att lyckas med sina målsättningar att underlätta uppsägningar i småföretag. Den före detta arbetsmarknadsledaren ifråga har säkert själv erfarenhet från flera årtionden av hur man i krissituationer ger efter för facket ”i två- eller trepartsförhandlingar”. Resultatet av konflikten mellan regeringen och facket kan uttryckas i en omformning av ett känt citat ur Väinö Linnas roman Okänd soldat: ”det stora och mäktiga facket vann igen, men den lilla sega regeringen kom in som god tvåa och strävar vidare mot det kommande riksdagsvalet i vår”.

42

LEIPURI 8 / 2018

Vårt samhälle befinner sig nu i ett ekonomiskt uppsving. Om facket i detta läge har ett så stort behov av att demonstrera sin kraft i en liten enskild sak, kan man bara föreställa sig vad som händer när nästa depression slår till och man måste genomdriva verkliga förändringar. Alltså andra förändringar än att skärpa medborgarnas beskattning.

Jag är ganska säker på, att man under de kommande åren kommer att ge efter för facket många gånger. Tills vidare verkar vårt samhälle ha råd med detta, trots att statens skuldbörda är stor och skulden växer trots högkonjunkturen. Detta främjas också av det faktum att många löneanställda direktörer som leder storföretag, anser att kortsiktiga vinster är viktigare än företagens överlevnad på lång sikt. Men tiden utvisar hur långt fackföreningsrörelsen är beredd att gå i Finland, när man inte längre går med på deras åsikter. Tiden kommer också att utvisa hur länge det finländska samhället, med ett ökande antal pensionärer, sjunkande födelsetal och ökande immigration, klarar av och kan godkänna ett dylikt utomparlamentariskt maktutövande.

Många personer i beslutsfattande positioner, inklusive stormaktsledare, verkar tänka att lagar och bestämmelser ska följas då det är gynnsamt för en själv att följa dem. Men om lagarna och deras följande inte leder till ett resultat som gynnar en själv, kan man avvika från dem, om det handlar om en politiskt sett tillräckligt viktig sak och/ eller om man har tillräckligt med makt och styrka. På den finländska arbetsmarknaden motiverar man ett sådant maktutövande och dess godkännande med att politiska ställningstaganden och tillhörande åsiktsdemonstrationer är tillåtna. Men lika väl kan man fråga sig om det fortfarande handlar om enbart politiska demonstrationer när man vill visa landets regering och riksdag vem som har den verkliga beslutanderätten.

Kanske idén om den tredelade makten borde ändras så att grundlagens 3 § skulle lyda att ”den lagstiftande makten tillhör riksdagen, ifall man inte av politiska eller andra tvingande skäl måste avvika från detta”?

Eller förändras fackets inställning när de väl har fått sin ”egen kandidat” på statsministerposten eller kommer facket då att få en ännu starkare beslutsrätt? Inför vårens riksdagsval hotar nu en del av fackföreningsrörelsens högsta ledare med hur mycket pengar de kommer att satsa på att stöda SDP och vänstern i riksdagsvalet. Alltså tillgångar som de samlat in att användas för sina egna medlemmar, och för vilka de inte behövt betala någon skatt alls vid insamlingen. Att betala skatt är ett okänt begrepp för det finländska facket, däremot är de väl förtrogna med att kräva avgifter av och höja utgifterna för andra.

Genom årtiondena har fackföreningsrörelsen gjort mycket gott för det finländska samhället. Med kännedom om människonaturen behövs facket också i framtiden.

Därför är det synd att tvingas märka att facket idag främst verkar fokusera på så att bevara sin maktposition utan att bry sig om följderna för samhället.

Trevlig självständighetsdag och fridfull väntan på julen!

Mika Väyrynen

v OTSIKKO v

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Harri Jaakkola, puheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi

Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää

mika@kakkutalogilan.fi

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Erno Ahonen, Jussinhannan Leipä Oy, Tampere erno@jussinhannanleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Arsi Tiitinen, Jyväs Pakari Oy, Jyväskylä arsi.tiitinen@jyvaspakari.fi

Hallitus Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Kari Meltovaara, varapuheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Timo Jänne Linkosuon Leipomo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Pekka Eskelinen Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Vesa Ojala Ojalan Pakari Oy, Kauhajoki vesa.ojala@ojalanpakari.fi Antti Tyykiluoto Putaan Pulla Oy, Haukipudas antti.tyykiluoto@putaanpulla.fi Heikki Lankoski Ullan Pakari, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi

Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Anttu Rautio,Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Rauno Ruoho, Kosken Leipomo Oy, Turku rauno.ruoho@koskenleipomo.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy, Nurmes timo.vaananen@porokylanleipomo.fi Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Annika Boström, Oy E. Boström Ab, Lepplax annika.bostrom@bostrom.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Kiitos kaikille Conditen asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta.

Hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2019!

Jan Lähde toimitusjohtaja Condite Oy

CONDITE OY | +358 (0)2 436 5900 | tilaukset@condite.fi | www.condite.fi