Issuu

4 / 2026

12 4 .

Haagan Leivässä Helsingissä on leivottu 70 vuotta Leipomoalalla kauppatavoissa vielä parantamisen varaa

LEIPURIPÄIVÄT KALAJOELLA 13.-16.8.2026 Näyttelyliite tässä lehdessä Tervetuloa mukaan!

SISÄLLYS

Heinäkuu 2026 Leipuri 124. vuosikerta 6 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2 LEIPURI 4 / 2026

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pääkirjoitus Kauppatapojen reiluudesta sekä elintarvikemarkkinalain uudistuksesta

Muruset

Haagan Leivässä leivottu 70 vuotta

Hyvä Konditoria-ketjun 40-vuotisjuhlat

Leipomoalan kauppatavoissa vielä korjattavaa

Elintarvikepäivän antia

Työmarkkinapalsta Määräajaksi ilman perustetta

Perheyritykset ovat Suomen talouden kivijalka

Kolumni Hormuzinsalmen sulun vaikutukset ruoantuotantoon

Intialaiset tähtikouluttajat Saimaan ammattiopistossa

Taitaja 2026 -kilpailut Tuusulassa

EuroSkills-karsinta Pastry Saimaassa

Lappiassa tehtiin ennätyspatonki

Droonit kiinnostivat Pellonpiennarpäivässä

Leipomoherkkuja maailmalta: Saksa

Leipurissa kirjoitettua

Muruset

Leipurin Oyj:n kesäjuhlat

In memoriam Antero Räinä

Merkkipäivät, nimitykset, tunnustukset

Uudet kirjat

Palveluhakemisto

Ledaren Rättvisa handelsmetoder och reformen av lagen om livsmedelsmarknaden

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy Nro 5 - vko 40

Taitto LSB Yhtiö Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa X-palvelu @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄ Ä K IRJOITU S

Kauppatapojen reiluudesta sekä elintarvikemarkkinalain uudistuksesta

lintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto (jäljempänä ETMV:n toimisto) järjesti keväällä 2026 ”Kauppatapojen reiluus leipomoja konditoria-alalla”-kyselyn. Kyselyn tulokset julkaistiin 16.6.2026.* Tämän lehden sivuilla 12-13 on tätä aihetta koskeva ETMV:n toimiston vieraskynäkirjoitus. Tulosraportin mukaan vastauksia kyselyyn tuli 39 kpl ja sen vastausprosentti oli 15,6%. Se, että vastaajien määrä jäi pieneksi, kertoo joko siitä, että iso osa yrityksistä kokee kauppatapojen reiluuden toteutuvan riittävän hyvin tai sitten monet yritykset eivät syystä tai toisesta halua tai uskalla vastata tuollaiseen kyselyyn. Arvelen, että todennäköisesti molemmat vaihtoehdot ovat osaltaan syynä pieneen vastausten määrään. ETMV:n toimiston julkaisemien tulosten mukaan 60 % kyselyyn vastanneista katsoi, että leipomoja konditoria-alalla esiintyy vähintään jonkin verran hyvien kauppatapojen vastaisia käytäntöjä. Vastaajista 18 % katsoi, että näin tapahtuu paljon tai erittäin paljon. Raportin mukaan kuitenkin ”erityisesti ehtojen yksipuolisiin muutoksiin, kaupallisiin kostotoimiin ja palautuksiin liittyvät ongelmat ovat vähentyneet selkeästi vuodesta 2023”. Kyselyn tulokset näyttävät tuolta osin myönteistä kehitystä. Mutta yksittäisetkin tapaukset ovat tietenkin liikaa. Raportin tulokset toisaalta osoittavat ja kuten ETMV:n toimiston vieraskynäkirjoituksessa myös todetaan, että ”ongelmia on etenkin maksuajoissa ja tilausten peruutuksissa. Erityisesti maksuaikojen osalta on huomionarvoista, että lainmukaisten maksuaikojen noudattamiseen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet merkittävästi verrattuna vuoden 2023 tilanteeseen”. On positiivista, että ETMV:n toimisto haluaa tehdä tämänkaltaisia kyselyitä tasaisin väliajoin. Mutta olennaisempaa on, että havaittuihin ongelmiin todellisuudessa myös puututaan. Riittävää ei voi olla vetoaminen yleisesti ottaen vain siihen, että asiat ovat esimerkiksi sopimusehtojen yksipuolisten muutosten sekä kaupallisten kostotoimien osalta aikaisemmasta parantuneet. Uskon kuitenkin, että elintarvikemarkkinavaltuutettu on valmis puuttumaan hänen tietoonsa tulleisiin epäkohtiin, eikä toimi kuten KKV, jonka toiminta näyttää riippuvan siitä, mistä ja minkälaisesta tahosta on kulloinkin kysymys. Joistakin tapauksista koskien epäiltyä kilpailun rajoittamista KKV tekee suuria mediatapahtumia, joissa syyllinen on koko valtakunnan tiedossa jo ennen ensimmäistäkään (markkina)oikeuskäsittelyä. Toisten tahojen kohdalla KKV toimii ymmärtäväisesti ja silloin heille ratkaisuksi riittää se, että epäilty muuttaa tai on jo muuttanut toimintatapojaan. Tästä on ihan viimeaikaisia esimerkkejä. Ja sitten on tahoja, joiden toimintaan KKV ei puutu lainkaan. Ja tuo viime mainittu on varmasti syynä siihen, miksi Suomeen oli yli-

päänsä tarve perustaa uusi viranomainen, elintarvikemarkkinavaltuutettu ja hänen toimistonsa. Raportin tulokset joka tapauksessa kertovat, että hyvien kauppatapojen vastaista toimintaa leipomoja konditoria-alalla tapahtuu edelleen. Se kertoo myös siitä, että vahvemmassa (neuvottelu)asemassa olevat ihmiset käyttävät valtaansa usein väärin. Ja mitä suurempaa valta on, sen raadollisempaa vallankäyttäjien toiminta näyttää olevan. Viimeaikaiset maailmanpoliittiset tapahtumat ovat tästä hyvä esimerkki. Mutta usein pienikin valta-asema riittää siihen, että heikommassa olevaa vähintäänkin ”pompotetaan”. Voisi kuvitella, että elintarvikemarkkinalakiin tehdyt ja 22.6.2026 voimaan tulleet uudistukset koskien muun muassa neuvotteluvoiman väärinkäyttöä ja kaupallisten kostotoimien kieltoa pelkästään jo ”pelotevaikutuksen kautta” vähentävät tulevaisuudessa epäasiallista toimintaa. Mutta aika vasta näyttää, miten tuo tulevaisuudessa tulee menemään. Toivottavasti elintarvikemarkkinalakiin tehdyt uudistukset eivät kuitenkaan jää vain pelkiksi uusiksi lakipykäliksi vailla todellista merkitystä. Tähän vaikuttaa osaltaan myös elintarvikemarkkinavaltuutetun toiminta ja hänen aktiivisuutensa. ETMV:n toimiston vieraskynäkirjoituksessa mainitaan yritysten mahdollisuudesta tehdä elintarvikemarkkinavaltuutetulle virallinen toimenpidepyyntö tai mahdollisuus ilmoittaa hyvien kauppatapojen vastaisista toimista myös epävirallisesti, anonyymikanavaa käyttäen. Jälkimmäinen vaihtoehto on hyvä lisä ETMV:n toimiston käytäntöön, koska on selvää, että virallisen toimenpidepyynnön tekeminen tuotteita ostavaa asiakasta kohtaan on uskaliasta ja vaatii erityistä rohkeutta. Jokainen ymmärtää, että viranomaiselle tehty toimenpidepyyntö voi ennemmin tai myöhemmin johtaa ikäviin vastatoimiin toimenpidepyynnön kohteen puolelta riippumatta siitä, mitä elintarvikemarkkinalaissa asiasta säädetään. On joka tapauksessa hyvä, että elintarvikemarkkinalaissa on säännös koskien kaupallisten kostotoimien kieltoa. Olisi suotavaa, että vastaavanlainen ”kostotoimien kieltoa koskeva säännös” säädettäisiin koskemaan myös virkamiehiä. Tällainen säännös suojaisi kansalaista tai yritystä viranomaisten vastatoimilta sen vuoksi, että tämä on arvostellut viranomaista tai käyttänyt oikeusturvakeinojaan. Tällöin kansalaiset ja yrittäjät uskaltaisivat paremmin puolustaa oikeuksiaan. Tällä hetkellä heidän on järkevämpää miellyttää tai myötäillä virkamiesten toimintaa, muutoin viranomainen voi ryhtyä yllättäviin toimenpiteisiin. Tältä osin viittaan muun muassa Leipuri-lehden pääkirjoituksessa 4/2021 kertomaani tapaukseen**. Mika Väyrynen

* Reilut kauppatavat leipomoja konditoria-alalla kyselyn tulokset https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/etmv/leipomo--ja-konditoria-alan-kyselyn-tulosraportti-2026-2.pdf ** Leipuri-lehti pääkirjoitus 4/2021 ”Erään yrityksen tapaus valvontajärjestelmän koirakoulussa” LEIPURI 4 / 2026

v MURUSET v

Ekberg avaa myyntipisteen Tokioon

Suomen vanhinta toiminnassa olevaa leipomoyritystä Ekbergiä luotsaa viides sukupolvi eli Nina Ekberg-Tkaczick ja puoliso Martin Tkaczick (oik.) sekä Ninan veli Mark Ekberg (vas.). Taustavoimana toimii neljännen polven edustaja Maj-Len Ekberg.

Opastusta jauhopölyn hallintaan Työturvallisuuskeskus on julkaissut kattavan kokonaisuuden jauhopölyn hallintaan leipomotyössä. Sivusto kokoaa yhteen käytännönläheistä tietoa, ohjeita, tarkistuslistoja ja videoita, joiden avulla työpaikat voivat vähentää altistumista ja parantaa työturvallisuutta. Jauhopöly on leipomoissa merkittävä työterveysriski, mutta sen haittoja voidaan tehokkaasti ehkäistä. Aineisto korostaa erityisesti työmenetelmien kehittämistä: oikeat työskentelytavat, sujuvat prosessit ja pölyn leviämisen vähentäminen jo työn suunnittelussa ovat keskeisiä keinoja altistumisen hallintaan.

Ekberg 1852 Oy Ab avaa heinäkuussa 2026 ensimmäisen pysyvän myyntipisteensä Suomen ulkopuolelle, kun sen tuotteet tulevat myyntiin Tokion arvostetun Isetan Shinjuku -tavaratalon ruokatorille. Ekberg on tavaratalon ainoa suomalaisbrändi. Valikoimaan kuuluvat muun muassa korvapuustit, voisilmäpullat ja uusi mustikkakorvapuusti. Yritys panosti avauksen valmisteluun kouluttamalla paikalliset leipurit ja henkilöstön Japanissa. Reseptit sovitettiin paikallisiin olosuhteisiin, ja henkilöstöä perehdytettiin myös suomalaiseen kult-

Sivuston materiaalit soveltuvat erinomaisesti perehdytykseen ja työnopastukseen. Selkeät ohjeet, käytännönläheiset tarkistuslistat ja lyhyet videot konkretisoivat turvallisia toimintatapoja ja tukevat uusien työntekijöiden oppimista. Samalla ne tarjoavat kokeneemmille työntekijöille välineitä oman työn arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi mukana oleva Forms-kyselytyökalu auttaa osallistamaan koko työyhteisöä kehittämistyöhön. Sen avulla voidaan kartoittaa nykytilaa, tunnistaa kehittämiskohteita ja lisätä yhteistä ymmärrystä turvallisista työskentelytavoista. Sivusto löytyy osoitteesta: https://ttk.fi/julkaisu/jauhopoly-hallintaan-leipomossa/

Rieskapaikka vaihtoi omistajaa

sekä täytteiden että lihapiirakan makuja. Konseptia voidaan soveltaa myös muiden leipomoiden lihapiirakoihin. Viva la Lihis -herkkuja oli tarjolla muun muassa pop up -tapahtumassa Helsingin Tukkutorin alueella sijaitsevassa B-Side Barissa 15.–16.7.2026.

Tervolassa sijaitsevan Rieskapaikka Oy:n omistus siirtyi 15.6.2025 torniolaiselle Jecca Keidas Oy:lle. Uudet yrittäjät Minna ja Matti Suoperä jatkavat kahvila-ravintola-, leipomoja majoitustoimintaa, eikä omistajanvaihdos vaikuta henkilöstöön tai päivittäiseen toimintaan. Suoperiä kiinnostivat yrityksen vahvat perinteet, laadukkaat tuotteet ja rieskaan liittyvä historia. Toiminnan ydin säilytetään ennallaan, mutta yritystä kehitetään hallitusti ja sen roolia paikallisena kohtaamispaikkana vahvistetaan. Yrityksen myynyt Sauli Räihä kertoo luopumispäätöksen johtuneen elämäntilanteen muutoksista, jatkajan puuttumisesta ja yksin yrittämisen raskaudesta. Hänen mukaansa Rieskapaikan vahvuuksia ovat perinteiset rieskatuotteet ja omaleimainen toimintatapa.

Eromangan lihapiirakat esillä Kaksi viinispesialistia, sommelier Anna Sukava ja viinien maahantuonnissa työskentelevä Jasu Sohlberg, ovat kehittäneet Viva la Lihis -konseptin, jossa suomalainen lihapiirakka yhdistetään viineihin. Tavoitteena on nostaa esiin suomalaista ruokakulttuuria ja muistuttaa sen arvosta. Konseptissa on mukana helsinkiläinen Kotileipomo Eromanga, jonka 80-vuotista taivalta haluttiin juhlistaa. Medialle ennen juhannusta tarjotut annokset valmistettiin Eromangan lihapiirakoista, jotka oli viimeistelty esimerkiksi gruyere-juustolla, tryffelimortadellalla tai kaviaarilla ja smetanalla. Viinit oli valittu tukemaan

4 LEIPURI 4 / 2026

tuuriin. Tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisimman aito Ekberg-elämys. Myyntipisteen taustalla on Ekbergin pitkä historia suomalaisen ruokakulttuurin esittelijänä Japanissa. Hanke sai alkunsa, kun Isetan Shinjukun leipomo-osaston sisäänostaja Kiyomi Yuminamochi halusi tuoda Tokioon Ekbergin leivontakurssilla maistamansa korvapuustin. Heinäkuussa avautuva toimipiste on Ekbergin ensimmäinen pysyvä myyntipaikka Suomen ulkopuolella.

Rieskapaikka siirtyi Sauli Räihältä (vas.) uusille yrittäjille Minna ja Matti Suoperälle.

AITO KINUSKI

Aitoa kinuskin makua ammattileipureille Brunberg Aito Kinuski on perinteisin menetelmin valmistettu täyteläinen ja laktoositon karamellimassa, joka tarjoaa aidon kinuskin maun sekä erinomaisen työstettävyyden. Täydellinen täytteisiin, kuorrutteisiin ja jälkiruokiin.

condite.fi

puh. 02 436 5900

MAISTA LEIPURIPÄIV ILLÄ! Osastot

41–42

tilaukset@condite.fi

LEIPURI 4 / 2026

v HAAGAN LEIPÄ v

Pasi ja Virve Turunen pyörittävät leipomoa, jossa on haluttu pitää kiinni käsityöstä samoin kuin perinteisistä, aidoista ja mahdollisimman pitkälti kotimaisista raakaaineista. Kuva Haagan Leipä Oy.

vastasi jutuntekopäivänä toimittajan kysymyksiin, koska Pasi Turusen oli pitänyt rientää muualle. Leipomo on vuodesta 1963 lähtien toiminut omissa tiloissa Haagan Ristolantiellä talossa, joka on lähes sadan vuoden ikäinen. Talo on erinomaisessa kunnossa niin sisältä kuin ulkoakin. Hyväkuntoiset ovat myös leipomon tilat katutasossa, josta pääsee myös leipomon pieneen myymälään. Neliöitä on kaikkiaan parisataa, ja tilat ovat siistit ja valoisat.

Haagan Leivässä leivottu 70 vuotta Nimensä mukaan Helsingin Haagassa toimiva Haagan Leipä Oy on perinteinen, käsityöhön luottava kivijalkaleipomo, joka on perustettu jo vuonna 1956. Yrittäjät Pasi ja Virve Turunen sekä Kari Saarto pyörittävät yritystä ammattitaidolla ja sydämellä. Iso kiitos kaikista vuosikymmenistä kuuluu perustajien hyvään ja vankkaan työhön, joka on kantanut näihin päiviin asti. TEKSTI JA KUVAT Elina Matikainen

oko leipomon toiminnan ajan johtotähtenä ovat olleet käsin tekeminen ja hyvät raaka-aineet, eikä niistä tingitä tänäkään päivänä, toteaa leipomoyrityksen toimitusjohtaja Virve Turunen. Leipomon perustivat aikoinaan Pasin vanhemmat Matti ja Raisa Turunen. 1990-luvun alkuvuosina yritystä alkoi pyörittää toinen polvi eli sisarukset Jaana Nyholm ja Pasi Turunen. Myös Pasin puoliso Virve Turunen työskenteli yrityksessä jo tuossa vaiheessa. Kymmenen vuotta sitten Jaana Nyholm jäi pois yrityksestä ja omistuksen enemmistö siirtyi Pasi Turuselle. Pienillä osuuksilla tulivat omistajiksi myös Virve Turunen sekä Kari Saarto, joka on ollut mukana vuodesta 2008. Pasi ja Kari vastaavat leipomon tuotannosta, Virve on toimitusjohtaja ja vastaa myös myynnis-

6 LEIPURI 4 / 2026

tä, markkinoinnista ja lukuisista muista pienen leipomon arkeen kuuluvista töistä ja velvoitteista. Seitsemänkymmenen vuoden rajapyykki saavutetaan 3. elokuuta 2026, mutta mitään isompia juhlia ei ole tarkoitus järjestää. – Työn merkeissä tuota päivää vietetään, toteaa Virve Turunen. Ja työtä totisesti pienessä leipomossa riittää, etenkin kun tuotevalikoima on laaja ja kaikki tehdään käsin. Käsityöstä on kuitenkin haluttu pitää kiinni, sillä se on eräänlainen leipomon tavaramerkki, samoin kuin perinteiset, aidot ja mahdollisimman pitkälti kotimaiset raaka-aineet. – Kotimaisuus on meille hyvin tärkeä arvo. Esimerkiksi marjat ovat meillä ehdottomasti aina kotimaisia, vaikka niiden hinta on huomattavasti ulkomaisia korkeampi, toteaa Virve Turunen, joka

Menestyksestä vaikeampiin vuosiin Seitsemänkymmenen vuoden aikana on Haagan Leivässä ehtinyt tapahtua monenlaista. On ollut hyviä ja vähän huonompiakin aikoja. Vielä ennen koronaa liiketoiminta kukoisti. Kasvuvaihe käynnistyi toden teolla vuonna 2016, jolloin uusia asiakkaita tuli lisää ja myynti kasvoi. Vuotta myöhemmin leipomo hankki oman kuljetusauton, jonka avulla jakelua voitiin hoitaa entistä tehokkaammin. Samalla palkattiin lisää väkeä sekä leipomoon että toimistoon. – Vuonna 2018 saimme Vuoden Länsi-Helsingin Yritys -tunnustuksen ja vuonna 2019 meidät valittiin koko Helsingin Vuoden Yritykseksi, mikä oli todella hieno juttu, Virve kertoo. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet Haagan Leivälle haasteellisia, kuten niin monelle muullekin pienelle leipomolle. Ensin koetteli korona, joka vähensi erityisesti kahviloiden, ravintoloiden ja työpaikkojen kautta tapahtuvaa myyntiä. Monilta työpaikoilta jäivät esimerkiksi perjantaipullat kokonaan pois. Koronaa seurasi Ukrainan sodan aiheuttama kustannusnousu. – Sähkölaskut, kuljetukset, pakkausmateriaalit ja raaka-aineet kallistuivat. Kaikkia kustannuksia on vaikea siirtää suoraan kuluttajahintoihin, joten osa nousuista syö väistämättä katetta, Virve toteaa. Kaiken tämän vuoksi Haagan Leivän ulkopuolisten työntekijöiden määrä on vähentynyt neljästä yhteen vakituiseen, joka ahkeroi leipomon lähettämössä.

v HAAGAN LEIPÄ v

Suolattomat ruisleivät painetaan ohuiksi ja paistetaan samana päivänä. Taikinassa on ainoastaan vettä ja ruisjauhoja.

Virve Turusen mukaan sesongin raaka-aineita käytetään aina kun mahdollista. Tässä alkukesän sesonkiherkku raparperipiirakka.

Onneksi viime aikoina on tapahtunut myönteistä kehitystä leipomon omassa myymälässä. Myymälä on auki kahtena päivänä viikossa, tiistaisin kello 8–13 ja torstaisin kello 8–17. – Torstaista on tullut todellinen asiakkaiden suosikkipäivä. Silloin pieneen myymälätilaamme jonotetaan ulkona asti, sillä sisälle ei mahdu kovin monta ihmistä yhtä aikaa, kertoo Virve. Torstaisin myymälässä käy jopa 300 asiakasta. Osa heistä tulee ostoksille kauempaa, osa taas on lähialueen asukkaita. Asiakkaat eivät tyydy yhteen tuotteeseen, vaan ostavat usein leipää, pullaa ja muita tuotteita samalla kertaa. – Olen todella tyytyväinen ja onnellinen, että lähileipomo on otettu omaksi. Myymälän merkitys näkyy myös euroissa. Puolet yrityksen noin 400 000 euron vuosiliikevaihdosta tulee nykyisin

oman myymälän kautta. Turunen kertoo, että Haagan Leipä on aina pyrkinyt toimimaan koko yhteisön hyväksi. Hyvinä vuosina leipomo on tukenut paikallista toimintaa esimerkiksi lahjoittamalla heijastimia koululaisille, jakamalla asiakkaille pieniä lahjoja sekä osallistumalla erilaisiin paikallisiin hankkeisiin. – Ajattelen, että hyvä kannattaa laittaa kiertämään. Kun yhteisöä tukee, ihmiset myös muistavat sen. Tämän Virve koki konkreettisesti eräänä torstaina, jolloin maksupäätteet lakkasivat toimimasta valtakunnallisen häiriön vuoksi. Sen sijaan että asiakkaat olisivat lähteneet pois, monet kävivät hakemassa käteistä kotoa tai automaatilta ja palasivat takaisin ostoksille. – Kyllä siinä tuli tippa silmään. Silloin ymmärsin, kuinka uskollinen asiakaskunta meillä on.

Jatkuvan asiakasvirran vuoksi myymälässä tarvitaan torstaisin myös apukäsiä eli tuntityöntekijä. Yksi ihminen ei myymälässä tuolloin pärjää mitenkään. – Tiistai ei ole ihan yhtä vilkas, mutta silloinkin kauppa käy. Muina viikonpäivinä meiltä voi noutaa tuotteita, jos ne on tilattu etukäteen. Etenkin perjantaisin menee paljon esimerkiksi kakkuja. Haagan Leivän tuotteita toimitetaan myös pääkaupunkiseudun vähittäiskauppoihin ja monelle yritykselle leipomo on kakkujen vakiotoimittaja. On helppoa tilata kakku leipomosta, jonka tuotteet on hyviksi todettu ja jossa jo valmiiksi tunnetaan asiakkaan toiveet ja tarpeet. – Mutta vähittäiskaupoissa hyllypaikat ovat tiukassa, eikä käsityöleipomo pysty kilpailemaan hinnoissa isojen toimijoiden kanssa, Virve huomauttaa.

Perunaleivosta tehdään joka päivä ja se on yksi tuote, josta Haagan Leipä tunnetaan.

Korput tehdään ”oikeasta” pullasta ja niitä pitää olla aina tarjolla leipomon myymälässä.

Ruislimppu tehdään samaan juureen kuin 70 vuotta sitten.

Kari Saarto leipoi suolattomia ruisleipiä. Saarrolla on pitkä kokemus leipomotyöstä sekä myös leipomoyrittäjyydestä.

Oma myymälä kantaa

LEIPURI 4 / 2026

v HAAGAN LEIPÄ v

Menestyksestä kertovat kunniakirjat ovat näkyvillä myymälän eteisessä. Keskimmäisenä perustajan Matti Turusen mestarikirja.

Vuokaleivät oli juuri otettu uunista.

Erikoisuutena suolattomat leivät Haagan Leivässä leivotaan täyttä valikoimaa eli niin ruokaleipiä, kahvileipiä kuin konditoriatuotteitakin. Lisäksi on valikoima suolaisia tuotteita, kuten esimerkiksi alusta alkaen tehty riisipiirakka tai lihapiirakka. Ruokaleipäpuolella Haagan Leipä on kuuluisa ruislimpustaan, joka tehdään alkuperäisellä reseptillä. Nyt limppua saa myös valmiiksi viipaloituna. Kymmenisen vuotta sitten otettiin valikoimaan perunarieska, joka saavutti suursuosion ja on nyt määrällisesti kaikkein myydyin leipä. Hyvin tekevät kauppansa myös ohraja kauraleivät sekä briossisämpylät. Porkkanasämpylöitä ja -patonkia on tehty leipomossa alusta asti siten, että porkkanat raastetaan itse tuoreista porkkanoista. Tästäkään tavasta ei ole luovuttu.

Kesään kuuluvat tietenkin myös mansikkaleivokset.

Ruokaleipävalikoiman suurin erikoisuus ovat suolattomat leivät eli suolaton ruisleipä ja grahamvuokaleipä. – Suolattomia leipiä kaipaavat erityisruokavaliota noudattavat, mutta niitä tekevät vain harvat leipomot, kertoo Virve Turunen samalla kun Kari Saarto muotoilee suolatonta ruisleipätaikinaa paistoa varten. Suolattomien leipien kysynnän taustalla ovat usein terveydelliset syyt. Asiakkaina on esimerkiksi henkilöitä, joiden lääkitys tai sairaus edellyttää vähäsuolaista ruokavaliota. Myös lapsiperheet ostavat tuotteita, jotta lapset tottuisivat vähäsuolaiseen ruokaan jo pienestä pitäen. – Kyselyitä tulee ympäri Suomea. Välillä olemme toimittaneet suolattomia leipiä jopa satojen kilometrien päähän, Virve kertoo.

Riisipiirakat ovat toinen leipomon käsityöosaamisen näyttö. Ne tehdään edelleen alusta alkaen itse, puuroa myöten, ja niitä myydään myymälässä satoja kappaleita viikossa. Kahvileivissä suosittuja ovat muun muassa munkit sekä isot, noin 150 gramman painoiset korvapuustit. Konditoriapuolella tehdään leivoksia ja tietenkin kakkuja, joista suosituimpia ovat mansikka- ja vadelmakermakakut. Haagan Leipä on tunnettu myös perunaleivoksestaan. – Perunaleivosta teemme joka päivä ja lisäksi muita leivoksia aina sesongin mukaan, kertoo Virve. Leipomon tuotteissa näkyvätkin aina vuodenajan raaka-aineet: keväällä raparperi, kesällä mansikat ja muut marjat sekä syksyllä sadonkorjuun maut.

Tulevaisuus pohdinnassa Koronan mainingeissa leipomon omasta kuljetusautosta luovuttiin ja tällä hetkellä kaikki kuljetukset on ulkoistettu. – Tämä ”pullakuski” tulee puoli seitsemältä aamulla eli siihen mennessä kaikki ulos lähtevät tuotteet on saatava valmiiksi ja pakattava, kertoo Virve Turunen. Pasi Turunen on ollut mukana leipomossa pikkupojasta asti ja tehnyt siellä koko työuransa. Osaamista hänellä on kaikista leipomon töistä. Pasi vastaa myös yövuoroista eli tulee töihin jo tunnin pari ennen puolta yötä ja lähtee kotiin aamuseitsemän–kahdeksan aikaan. Pitkä kokemus leipomotyöstä on myös

R A JO IT TA M ATO N M Ä Ä R Ä NEMCO

PLUS Alan parhaat tuotemerkit

8 LEIPURI 4 / 2026

nemco@nemco.fi | www.nemco.fi

Huolto saatavilla klo 07–23

Alkuperäiset varaosat

v HAAGAN LEIPÄ v

Kari Saarrolla, joka aloittaa työt noin neljältä aamulla konditoriaosastolla ja jatkaa sitten leipomon puolella seuraavaa päivää valmistellen. – Olen tehnyt tätä työtä 46 vuotta. Varsin hyvin olen jaksanut tehdä, eikä isompia vaivoja ole ollut, mutta kyllä ikä alkaa jo väistämättä tuntua kropassa, kertoo 64-vuotias Saarto. Virve Turunen puolestaan kertoo tulleensa Haagan Leipään töihin vuonna 1989 myyjäksi leipomon myymälään ja konsulentin töihin. Niin alkoi myös yhteiselo Pasi Turusen kanssa. – Tekemistä riittää, sillä kaksi päivää viikossa menee myymälässä ja loput kolme muissa töissä, Virve toteaa. Viikonloppuisin ei leipomossa leivota. Työn vastapainoksi Virve ja Pasi Turunen vetäytyvätkin viikonlopuiksi mökilleen Tuulokseen. Pitkien työpäivien ja yövuorojen keskellä mökistä on tullut vuosikymmenten aikana pariskunnalle tärkeä henkireikä, jossa työasiat jäävät taakse. Perjantaisin leipomolla pyritäänkin saamaan kiireisimmät työt valmiiksi mahdollisimman aikaisin, jotta matka Tuulokseen voidaan aloittaa hyvissä ajoin. Mökillä kumpikin puuhailee omia askareitaan, mutta ennen kaikkea siellä kerätään voimia seuraavaa työviikkoa varten. Virven mukaan juuri mökki on ollut yksi tärkeimmistä syistä siihen, että yrittäjäpariskunta on jaksanut vuosikymmenten ajan vaativassa leipomotyössä. Myös leipomon tulevaisuutta on hiljalleen alettu pohtia. Kari Saarto täyttää ensi vuonna 65 vuotta ja eläkeaika alkaa häämöttää. Pasi Turusellekin on tullut täyteen jo kuusikymmentä ikävuotta. Vuosikymmenten mittainen raskas yötyö alkaa tuntua kehossa ja jaksamisessa.

Haagan Leipä toimii lähes satavuotiaassa, hyvin ylläpidetyssä talossa.

– Kyllähän tässä pitää vähitellen miettiä jatkoa. Meillä on omat toimitilat, vakiintunut asiakaskunta ja tunnettu nimi. Tältä pohjalta olisi hyvä jonkun jatkaa, Virve miettii. Kun Virveltä kysyy, mitä leipomon perustajat Matti ja Raisa Turunen pitäisivät nykyisessä Haagan Leivässä kaikkein

tärkeimpänä saavutuksena, vastaus tulee nopeasti. – Luulen, että heitä ilahduttaisi eniten se, että edelleen tehdään käsin ja samoilla periaatteilla kuin silloin, kun he aloittivat vuonna 1956. Monia tuotteita tehdään yhä samoihin perinteisiin nojaten. Se kertoo, että jotain on tehty oikein.

RATKAISUJA Uuden sukupolven vakuumiruisku • Joustava erilaisten massojen käsittelyssä: Käsittelee luotettavasti nestemäisiä, tahnamaisia ja paloja sisältäviä massoja. • Hellävarainen käsittely: Hellävarainen tuotteen ohjaus varmistaa tasaisen laadun ja minimoi hävikin. • Tarkka annostelu ja korkea suorituskyky: Tehokas tuotanto tarkalla annostelulla, pienillä jäämillä ja suurella läpimenolla.

LEIPURI 4 / 2026

v HYVÄ KONDITORIA v

Juhlien osanottajajoukko oli komea, lähes 70 henkilöä.

Hyvä Konditoria-ketjulla komeat 40-vuotisjuhlat

Hyvä Konditoria ketjun 40-vuotisjuhlat pidettiin Vanajanlinnassa Hämeenlinnassa 22.-23.5.2026. Paikalle oli saapunut ketjuun kuuluvien yritysten edustajia, kutsuvieraita sekä yhteistyökumppaneita, kaikkiaan noin seitsemänkymmentä henkilöä. TEKSTI Elina Matikainen, KUVAT Panu Mäkelä ja Mika Väyrynen

aksipäiväiseen tapahtumaan oli sisällytetty sekä ammatillista ohjelmaa että rennompaa yhdessäoloa. Perjantaina 22.5. käydyn perinteisen Hyvä Konditoria-golfkilpailun voittajaksi selviytyi Lari Ranki Condite Oy:stä. Perjantain ohjelmaan sisältyi myös ketjun 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetty leivoskilpailu, johon kaikilla ketjuun kuuluvilla oli mahdollisuus osallistua. Leivosehdokkaita tuotiin kilpailuun kaksitoista erilaista, joten osallistuminen oli todella aktiivista. Leivokset maisteltiin ja arvioitiin yhdessä,

10 LEIPURI 4 / 2026

ja voittajaksi valittiin Ramin Konditoria Kahvilan ”Vadelma-lakritsileivos”, tekijänä Jonna Liedes. Toiseksi tuli Huovisen Leipomon ”Häivähdys” ja kolmanneksi Elonen Oy Leipomon ”Vadelmavalssi”. Lauantaina 23.5. oli vuorossa Hyvä konditoria -ketjun vuosikokous. Puheenjohtajana valittiin jatkamaan Teemu Eskelinen Savonlinnan HerkkuPekka Oy:stä. Päivän ammatillisesta annista vastasi tavarantoimittajien näyttely, jossa oli mahdollista tutustua alan uusimpiin uutuuksiin. Paikalla oli kymmenen tavarantoimittajaa esittelemässä tuotteitaan: Finnbakels Oy,

Fiblon Oy, ER-Pakkaus Oy, Etinex Oy, Leipurin Oyj, Mauste-Sallinen Oy, Primulator Oy, Pyroll Pakkaukset Oy, ValioAimo sekä Wihuri Oy. Päivän huipennukseksi kokoonnuttiin juhlaillalliselle Vanajanlinnan upeisiin puitteisiin. Siellä nautittiin ruuasta ja juomasta sekä erinomaisesta seurasta sekä ohjelmasta. On hienoa, että ketjusta neljänkymmenen toimintavuoden jälkeenkin löytyy aktiivisuutta sekä järjestää yhteisiä tilaisuuksia sekä osallistua niihin. Onnittelut kaikille ketjuun kuuluville yrityksille!

v HYVÄ KONDITORIA v

Kilpailuleivoksia oli kaikkiaan kaksitoista erilaista. Maistelemassa etualalla Riina Rajapuro ja Merja Villgren, Uudenmaan Leipä, Jarmo Kotonen, Konditoria Huovila sekä valkoisessa paidassa Reko Rajapuro, Uudenmaan Leipä, jonka takana Pasi Räisänen, Valio Aimo.

Leivoskilpailun voittajaksi arvioitiin Vadelmalakritsileivos, Ramin Konditoria Kahvila Oy.

Leivoskilpailun voittajan palkitsi HK-ketjun puheenjohtaja Teemu Eskelinen. Palkintoa vastaanottamassa Ramin Konditoria Kahvilan yrittäjät eli konditoriaosaston vastaava Jonna Liedes (oik.) sekä toimitusjohtaja Pirita Huikuri. Voittajaleivos oli Jonnan käsialaa.

Tavarantoimittajien näyttelyssä oli mukana kymmenen yhteistyöyritystä.

Finnbakelsin osastolle olivat pysähtyneet Konditoria Huovilan Maiju Kotonen (oik.), Eveliina Kotonen ja Aatsa Huovila. Heitä isännöivät Markku Forsström, Kari Sillfors (vas.) sekä Elina Sutelainen. Kuva Mika Väyrynen.

Primulatorin Jere Grönlundin tarjoamasta kahvista nauttivat Elonen Oy Leipomon Jari Elonen (oik.) sekä Uudenmaan Leivän Timo ja Natsirisom Rajapuro. Kuva Mika Väyrynen.

Illallisen aluksi kuunneltiin Hämeenlinnan mieskuoroa.

Illallisen riemukkaasta hedelmäpelistä vastasivat Laurell Oy:n Heikki Kokko (oik.), tyttäret Salme (vas.) ja Senni Kokko sekä Salmen puoliso Perttu Lahtinen (istumassa) ja Sennin puoliso Mikko Eerikäinen (kuuluttaja vas.).

LEIPURI 4 / 2026

v VIERASKYNÄ v

KYSELY: leipomoalan kauppatavat ovat parantuneet, mutta työ jatkuu Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto teki keväällä leipomoja konditoria-alan toimijoille kyselytutkimuksen. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö alalla elintarvikemarkkinalain kieltämiä hyvän kauppatavan vastaisia sopimusehtoja tai käytäntöjä. Kyselyllä pyrittiin myös selvittämään elintarvikemarkkinalain sekä lakia toimeenpanevan elintarvikemarkkinavaltuutetun tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Saimme kyselyyn 39 vastausta. KIRJOITTAJAT Jarno Sukanen, Mira Koponen, Tapani Yrjölä, Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto

Kauppatavat ja sopimuskäytännöt leipomoja konditoria-alalla Kyselyn tulosten perusteella leipomoja konditoria-alalla ei koeta olevan merkittäviä ongelmia elintarvikemarkkinoiden sopimuskäytännöissä tai kauppatavoissa: kyselyyn vastanneista 18 prosenttia koki, että ongelmia esiintyy paljon tai erittäin paljon. Vastaajamäärä on toki rajallinen, mikä heikentää tulosten yleistettävyyttä. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää vähintään suuntaa antavina. Vastaava kysely toteutettiin leipomoja konditoria-alalle ensimmäisen kerran vuonna 2023. Vertailu vuoden 2023 tuloksiin kertoo, että tilanne alalla yleisesti ottaen on parantunut ainakin jossain määrin. Tästä huolimatta myös nyt saadut tulokset antavat viestin siitä, että työtä kauppatapojen parantamiseksi alalla on vielä paljon jäljellä. Joidenkin yksittäisten kysymysten kohdalla kehitys on mennyt heikompaan suuntaan vuoden 2023 tilanteeseen verrattuna. Kyselyn tulosten perusteella alalla koetaan olevan ongelmia etenkin maksuajoissa ja tilausten peruutuksissa. Erityisesti maksuaikojen osalta on huomionarvoista, että lainmukaisten maksuaikojen noudattamiseen liittyvät ongelmat ovat kasvaneet merkittävästi verrattuna vuoden 2023 tilanteeseen. Sopimuskäytäntöihin liittyvien havaintojen lisäksi tuloksissa nousi esiin myös esimerkiksi toimenpidepyynnön tekemiseen tai elintarvikemarkkinavaltuutetun

12 LEIPURI 4 / 2026

LEIPOMO- JA KONDITORIA-ALALLA ESIINTYVÄT HYVIEN KAUPPATAPOJEN VASTAISET KÄYTÄNNÖT 2023 JA 2026

YHTEYDENOTTO ELINTARVIKEMARKKINAVALTUUTETUN TOIMISTOON • Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistolta saa neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse. • Elintarvikemarkkinoilla havaitsemistaan ongelmista voi ilmoittaa verkkosivuilla olevan ilmoituslomakkeen kautta. Ilmoituksen voi tehdä myös anonyymisti. • Elintarvikemarkkinalain mahdollista rikkomista koskevan asian voi saattaa vireille tekemällä elintarvikemarkkinavaltuutetulle toimenpidepyynnön. • Toimenpidepyynnössä ongelmalliseksi kokemansa tilanteen voi kuvata vapaamuotoisesti, eikä sen tekeminen vaadi oikeudellista avustajaa. • Myös toimenpidepyynnön tekemiseen saa tarvittaessa neuvontaa. • Yhteystiedot, ilmoituskanavat ja ohjeet toimenpidepyynnön tekemiseen löytyvät osoitteesta elintarvikemarkkinat.fi.

v VIERASKYNÄ v

hyvä esimerkki siitä, että viranomaiset pystyvät vaikuttamaan asioihin, vaikka siitä ei aina julkista tietoa olekaan.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun ohjeet apuna laintulkinnassa

Elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen, Kuva: Jaana Kankaanpää

ohjeistuksiin liittyviä asioita. Tässä kirjoituksessa pyrimme tarjoamaan vastauksia sellaisiin kysymyksiin, jotka kyselyvastausten perusteella askarruttavat alan toimijoita. Rohkaisemme myös olemaan meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä. Yhteydessä kannattaa olla erityisesti konkreettisten tapausten tiimoilta, jotta voimme niihin mahdollisuuksiemme mukaan vaikuttaa ja saamme myös arvokasta ensi käden tietoa markkinoiden toiminnasta.

Onko toimenpidepyynnön tai ilmoituksen tekeminen monimutkaista? Useat kyselyyn vastanneet kokevat viranomaiselle ilmoittamisen monimutkaiseksi: 27 prosenttia vastaajista koki ilmoittamisen monimutkaisuuden esteeksi toimenpidepyynnön teolle. Toimenpidepyynnössä voi kuvata ongelmalliseksi kokemansa tilanteen vapaamuotoisesti. Sen tekemisessä ei yleensä ole tarpeen käyttää oikeudellista avustajaa. Kotisivuiltamme löytyy ohjeistusta toimenpidepyynnön tekemistä varten. Annamme myös tarpeen mukaan neuvontaa toimenpidepyynnön tekemiseen liittyvien seikkojen osalta. Myöskään mitään käsittelymaksua toimenpidepyynnön käsittelystä elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa ei peritä. Meihin voi olla yhteydessä myös ”epävirallisin” tavoin, mikäli toimenpide-

pyynnön tekeminen syystä tai toisesta ei tunnu käyttökelpoiselta vaihtoehdolta. Otimme viime vuonna käyttöön kanavan, jonka kautta meihin voi olla yhteydessä myös anonyymisti. Kanavan avulla on mahdollista käydä myös jatkokeskustelua anonyymisti, mikäli esimerkiksi tarvitsemme lisätietoja yhteydenottoon liittyen. On kuitenkin hyvä huomioida, että kanavan kautta tehdyt yhteydenotot eivät johda asian vireilletuloon elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa, vaan vireilletulo jää elintarvikemarkkinavaltuutetun harkintaan. Joka tapauksessa toimenpidepyynnön voi tehdä myös anonyymin keskustelun jälkeen. Useat vastaajat eivät uskoneet, että viranomaiset pystyisivät auttamaan tilanteessa, jossa toimenpidepyynnön tekeminen voisi tulla harkittavaksi. On hyvä muistaa, että suhtaudumme meille tehtäviin toimenpidepyyntöihin ja ilmoituksiin käytännönläheisesti ja ratkaisuhakuisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisuuksien mukaan pyrimme ratkaisemaan meille esitettyjä ongelmatilanteita myös ”epävirallisin” keinoin olemalla suoraan yhteydessä niihin toimijoihin, joita esitetyt ongelmat koskevat. Näin on tehty esimerkiksi yksittäisissä myymättä jääneiden tuotteiden palautuksia koskeneissa tilanteissa, ja yhteydenotot ovat myös johtaneet kyseisten ongelmien poistumiseen. Tällaiset ratkaisut eivät tule julkisuuteen ja ovat

Kyselyyn vastanneista 39 prosenttia tiesi, että elintarvikemarkkinavaltuutettu on julkaissut ohjeen myymättä jääneiden tuotteiden palautuskieltoa koskevista asioista. Kyseinen ohje on erityisen tärkeä juuri leipomoja konditoria-alalle, sillä palautuksiin liittyviä kysymyksiä esiintyy tällä sektorilla erityisen paljon. Palautusohjeessa on pyritty vastaamaan juuri näihin kysymyksiin ja ohje onkin eräänlainen ”palvelulupaus” siitä, kuinka sovellamme lakia ohjeessa kuvattuihin tilanteisiin. Suosittelemme kaikkia alan toimijoita perehtymään ohjeeseen ja tarvittaessa olemaan meihin yhteydessä, mikäli ohjeen tai markkinoilla mahdollisesti esiintyvien palautuskäytäntöjen tiimoilta herää kysymyksiä. Päivitämme ohjeistusta aina tarpeen mukaan, ja otammekin mielellämme vastaan palautetta mahdollisista täydennystarpeista. Kyselyn tulosten perusteella isommat yritykset kokivat ohjeistukset hyödyllisemmiksi kuin pienemmät yritykset. Erityisesti toivomme palautetta siis pienemmiltä yrityksiltä siitä, miten voisimme kehittää ohjeistusta niin, että ohjeet olisivat hyödyllisiä myös niille. Kyselyn yhteydessä annetuissa avovastauksissa oli huomioita, joihin liittyviä lisätietoja otamme mielellämme vastaan. Näitä huomioita kohdistui esimerkiksi myymättä jääneiden tuotteiden palautuksiin, ostajan tietovaatimuksiin sekä hankintojen kilpailutuksiin. Edellä mainittu anonyymi kanava tarjoaa tähän helpon ja vaivattoman mahdollisuuden. Toki keskustelemme alan ilmiöistä mielellämme myös muilla tavoin, esimerkiksi puhelimitse tai tapaamisten yhteydessä. Lopuksi haluamme vielä kiittää kaikkia teitä, jotka käytitte aikaanne kyselyyn vastaamiseen. Vastausten avulla saamme markkinoiden toiminnasta arvokasta tietoa, jota hyödynnämme tulevien toimenpiteiden ja toimintamme painopisteiden suunnittelussa. Tutustu kyselyn tuloksiin sekä ilmoituksen ja toimenpidepyynnön tekemiseen tarkemmin kotisivuillamme elintarvikemarkkinat.fi. LEIPURI 4 / 2026

v ELINTARVIKEPÄIVÄ v

Sitran Veera Heinosen mukaan maailman järjestyksen murroksen myötä on alettu kiinnittää yhä suurempaa huomiota ruokaturvaan ja ruuan omavaraisuuteen. Epävarmuus kääntää katseet kansalliseen ruoka- ja elintarviketuotantoon.

Ruoka nousee turvallisuuden ja kasvun ytimeen Ruoka nousi Finlandia-talossa järjestetyssä Elintarvikepäivässä aiempaa vahvemmin turvallisuuspolitiikan kysymykseksi. Alan yritykset vaativat ennakoitavaa sääntelyä investointien tueksi samalla, kun vientiin, tekoälyyn ja uusiin markkinoihin kohdistuu kasvavia odotuksia. TEKSTI Elina Matikainen, KUVAT Elina Matikainen, Laura Oja

lintarviketeollisuusliiton puheenjohtaja Kai Gyllström korosti avauspuheessaan, että suomalainen elintarviketeollisuus haluaa olla vahva osa Suomen kasvua ja huoltovarmuutta, mutta investoinnit edellyttävät vakaata toimintaympäristöä. Hänen mukaansa yritysten investointihalukkuutta heikentävät erityisesti sääntelyn jatkuvat muutokset, viranomaistoiminnan epäyhtenäisyys ja yleinen epävarmuus. Jos investointeja ei synny, myös kasvu ja huoltovarmuus kärsivät. Gyllström muistutti, että ruoka on Suomessa strateginen turvallisuuskysymys. Elintarviketeollisuus ylläpitää kriisinsietokykyä, työllisyyttä ja alueellista elinvoimaa myös vaikeina aikoina. Fazerin Ruotsin toimintojen johtaja Mats Liedholm arvioi, että ruoka-ala ei

14 LEIPURI 4 / 2026

ole enää pelkästään liiketoimintaa, vaan yhä selvemmin osa yhteiskunnan turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Hänen mukaansa koronapandemia, sota Ukrainassa ja geopoliittiset kriisit ovat osoittaneet toimivien ruokaketjujen merkityksen yhteiskunnan vakaudelle. Liedholm painotti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä Euroopan unionissa. Hänen mukaansa Pohjoismaat voivat yhdessä vaikuttaa tehokkaammin EU:n elintarvikesääntelyyn.

Tekoäly mullistaa työelämää Tekoäly ei ole enää tulevaisuuden ilmiö, vaan parhaillaan käynnissä oleva työelämän murros. Tekoälyasiantuntija Antti Merilehdon mukaan emme vielä tiedä, miltä tietotyö näyttää muutaman vuoden kuluttua, mutta muutos koskee käytännössä kaikkia toimialoja.

Merilehto korosti, että tekoälyn hyödyntämisessä on kyse ennen kaikkea datan ja asiakasymmärryksen paremmasta käytöstä. Yrityksillä on usein runsaasti tietoa, mutta se on hajallaan eikä tue riittävästi liiketoiminnan kehittämistä. Tekoälyä ei hänen mukaansa pitäisi nähdä vain työkaluna, vaan myös sparraajana ja uuden ajattelun mahdollistajana. Työpaikat eivät Merilehdon arvion mukaan katoa, mutta työn sisältö muuttuu nopeasti. Hän kannusti kehittämään osaamista, jossa yhdistyvät toimialaosaaminen, asiakasymmärrys ja tekoälyn hyödyntäminen. Puheensa lopuksi hän kehotti organisaatioita kokeilemaan tekoälyä omassa työssään mahdollisimman matalalla kynnyksellä. – Muutosta ei voi johtaa, jos ei itse käytä tekoälyä päivittäin, hän kiteytti.

v ELINTARVIKEPÄIVÄ v

Megatrendit haastavat Suomen uudistumaan Sitran ennakointitoiminnasta vastaavan johtajan Veera Heinosen mukaan tulevaisuuden kehitystä voidaan tarkastella megatrendien kautta. Väestön ikääntyminen lisää ravitsemukseen, hyvinvointiin ja palvelujen saavutettavuuteen liittyviä haasteita, mutta avaa samalla uusia mahdollisuuksia. Maailmanjärjestyksen murros ja geopoliittinen epävarmuus ovat nostaneet ruoan tuotannon, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden aiempaa tärkeämpään asemaan. Samalla ympäristökriisi ja ilmastonmuutos korostavat maaperän, vesitalouden ja kestävän tuotannon merkitystä. Heinonen näkee teknologian ja tekoälyn ennen kaikkea mahdollisuutena parantaa tuottavuutta esimerkiksi täsmäviljelyn, hävikin vähentämisen, kysynnän ennakoinnin ja laadunhallinnan avulla. Keskeiseksi kysymykseksi nousee kuitenkin se, kuka hallitsee ruokajärjestelmien dataa ja teknologia-alustoja.

Fazerin Ruotsin toimintojen johtaja Mats Liedholm (vas.) painotti pohjoismaisen yhteistyön merkitystä Euroopan unionissa. ETL:n Marleena Tanhuanpää ja Mikko Käkelä toimivat avausosion vetäjinä.

Asiat ovat paremmin kuin kuvittelemme Päivän viimeisen puheenvuoron käyttänyt emeritusprofessori Esko Valtaoja totesi, että maailma näyttäytyy usein turhan synkkänä, koska ihmisillä on taipumus nähdä uhkat ja kriisit vahvemmin kuin myönteinen kehitys. Hän muistutti, etteivät huonot uutiset ole koko totuus. – Kaikesta huolimatta tässä me edelleenkin olemme, eikä meidän asiat niin kovin huonosti ole. Tapanamme vain on katsoa kaikkea ikään kuin mustien lasien läpi. Historia osoittaa, että ihmiskunta on noussut köyhyydestä, nälänhädästä ja epävarmuudesta jatkuvasti parempaan elämään erityisesti tiedon, teknologian ja innovaatioiden ansiosta. Valtaoja korosti, että myös ruoantuotannossa kehitys on ollut valtavaa ja uusia ratkaisuja syntyy edelleen esimerkiksi geeniteknologian, laboratoriossa tuotetun ruoan ja kestävien innovaatioiden kautta. Hän kannusti ottamaan pois mustat lasit ja katsomaan tulevaisuutta realistisen toiveikkaasti, sillä ihmiskunta on hänen mukaansa aina löytänyt keinot ratkaista suurimmatkin haasteensa.

Tekoälyasiantuntija Antti Merilehto kehotti organisaatioita ja myös sen johtoa kokeilemaan tekoälyä omassa työssä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Hänen mukaansa muutosta ei voi johtaa, jos ei itse käytä tekoälyä päivittäin.

Emeritusprofessori Esko Valtaojan mukaan katselemme maailmaa usein liian tummien lasien läpi. Tulevaisuuteen kannattaa katsoa realistisen toiveikkaasti, sillä ihmiskunta on hänen mukaansa aina löytänyt keinot ratkaista suurimmatkin haasteensa.

LEIPURI 4 / 2026

v ELINTARVIKEPÄIVÄ v

Ruokavienti vahvistaa Suomea Ruoka vahvistaa Suomea oli Elintarvikepäivän kantava teema. Tärkeä osa kokonaisuutta on ruokavienti, jonka kasvun edellytyksistä alustivat Ruokatiedon Jyrki Karlsson, ulkoministeriön Titta Maja-Luoto sekä Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry:n Jarmo Talasrinne. Puheenvuoroissa korostuivat ruoka-alan kasvuohjelma, yrityslähtöinen kasvualusta sekä se, että Suomella on nyt poikkeuksellisen vahva yhteinen tahtotila ruokaviennin kasvattamiseen. Yritysesimerkeissä kuultiin, kuinka suomalaiset elintarvikeyritykset ovat löytäneet omat vientimahdollisuutensa maailmalta. Yhteisiä nimittäjiä olivat rohkeus, vahva tuotekehitys, markkinoiden ymmärtäminen sekä kyky rakentaa tuotteiden ympärille kiinnostavia tarinoita. Leipomo Rosten Oy:n siemennäkkileipien vientimenestys on rakentunut rohkeiden investointien, jatkuvan tuotekehityksen ja kansainvälisen markkinaymmärryksen varaan, kertoi leipomoyrityksen markkinointi- ja vientijohtaja Veera Meltovaara. Tarina alkoi vuonna 2015, kun Suomessa nousi ilmiöksi peltinäkkileipä. Rostenilla nähtiin mahdollisuus kehittää siitä teollisesti valmistettava tuote. Yritys uskoi ideaan ja investoi tuotantoon, ja vuonna 2017 markkinoille tuodut tuotteet ylittivät myyntiodotukset. Seuraava kasvuloikka syntyi gluteenittomista tuotteista. Rosten perusti kokonaan gluteenittoman leipomon ja kehitti tuotteita, joista tuli myöhemmin yrityksen tärkeimpiä vientivaltteja. Ensimmäinen vientimarkkina oli Saksa, mutta koronapandemia hidasti kansainvälistymistä. Työtä jatkettiin kuitenkin määrätietoisesti, ja kiinnostus vahvistui vähitellen myös muualla Euroopassa. Merkittävä käänne tapahtui vuonna 2023 Japanin messuilla, joilla tuotteet herättivät poikkeuksellista kiinnostusta. Myöhemmin vienti laajeni myös Yhdysvaltoihin, vaikka matkaa vaikeuttivat logistiikkaongelmat, geopoliittiset kriisit ja tullit. – Olen onnellinen siitä, että monen vuoden työ on tuottanut tulosta. Olemme saaneet elinvoimaisia asiakkuuksia, jotka kehittyvät omilla markkinoillaan, Meltovaara totesi. Rosten on saanut siemennäkkäreistään

16 LEIPURI 4 / 2026

myös kansainvälistä tunnustusta, muun muassa voiton SIRHA-messujen innovaatiokilpailussa. Veera Meltovaara korosti, että vienti vaatii pitkäjänteistä sitoutumista eikä voi olla sivuprojekti. Menestys perustuu tuotteeseen, joka toimii kohdemaassa, asiakkaiden luottamuksen rakentamiseen sekä markkinatrendien jatkuvaan seuraamiseen. Hänen mukaansa myös epäonnistumiset kuuluvat vientityöhön, sillä niiden kautta syntyvät oppiminen, rohkeus ja uudet mahdollisuudet. – Meillä suomalaisilla on kaikki mitä tarvitaan. Kyse on ehkä enemmänkin rohkeudesta uskaltaa tavoitella suurempaa, hän summasi.

Veera Meltovaara korosti, että vienti vaatii pitkäjänteistä sitoutumista eikä voi olla sivuprojekti.

Kaurameijeri Mö:n takana suomalainen tarina Pohjanmaalaisen kaurameijeri Mö Foods Oy:n toimitusjohtaja Annamari Jukkolan mukaan hän lähti sisarensa kanssa kehittämään suomalaisesta kaurasta kasvipohjaisia vaihtoehtoja juustoille, kuten esimerkiksi vuohenjuustolle, mozzarellalle tai goudalle. Tavoitteena oli yhdistää hyvä maku ja korkealaatuinen suomalainen raaka-aine ja tuottaa makumaailma, johon sisarukset olivat lapsuudessaan maitotilalla tottuneet. Yrityksen vienti käynnistyi jo ennen tuotteiden kotimaan lanseerausta. Nykyisin Mö:n tuotteita viedään muun muassa Pohjoismaihin, Itävaltaan ja Saksaan. Yrityksen mukaan viennissä tärkeintä ovat laadukas tuote, vahva tarina ja rohkeus lähteä markkinoille keskeneräisenäkin. Mahdollisuuksiin on tartuttu, kun niitä on tullut kohdalle. Tällä tavoin on päästy viennissä eteenpäin. Suomalaisuus ja maaseututausta nähdään kilpailuetuna kansainvälisesti. MÖ:ssä uskotaan, että juuri autenttisuus erottaa suomalaiset tuotteet kilpailijoista.

Valion PROfeelin suosio vain kasvaa Valion PROfeel-tuotesarjan liikevaihto nousi viime vuonna 105 miljoonaan euroon, mikä on jo hyvänkokoisen pörssiyrityksen lukema. Sarjaan kuuluu mm. rahkoja, jogurtteja, vanukkaita, juomia ja pirtelöitä. Tuotteita yhdistävät korkea proteiinipitoisuus, vähärasvaisuus, lak-

Valion Marianne Tammela esitteli PROFeeltuotesarja huikeaa kasvukäyrää.

toosittomuus ja vähäsokerisuus tai sokerittomuus. Suosiota on paljolti siivittänyt nykyinen proteiinibuumi. Valion maitopohjaisesta liiketoiminnasta vastaavan johtajan Marianne Tammelan mukaan PROfeel-tuotteita myydään nykyisin 13 maassa. Kasvu vauhdittui erityisesti vuonna 2019 markkinoille tuodun proteiinivanukkaan myötä. Sitä myydään Suomessakin yli 30 miljoonaa purkkia vuodessa. Kaikki PROfeel-tuotteet valmistetaan tällä hetkellä Seinäjoella. Tammelan mukaan kasvua ovat tukeneet proteiinituotteiden suosion kasvu sekä onnistuneet markkina-avaukset maissa, kuten Espanjassa ja Yhdysvalloissa, joissa vastaavia tuotteita ei vielä ollut tarjolla. Mahdollisuuksia nähdään edelleen useilla vientimarkkinoilla. Keskeinen kilpailutekijä on hänen mukaansa ollut tuotteiden hyvä maku. Kun tuote on herkullinen ja myös terveellinen, kuten esimerkiksi suklaavanukas, niin kuluttaja ostaa tuotteen myös uudelleen sitä kerran maistettuaan.

v TYÖMARKKINAPALSTA v

Määräajaksi ilman perustetta Kesän alussa työnantajat saivat uuden mahdollisuuden tehdä määräaikaisia työsopimuksia ilman työsopimuslaissa tarkoitettua perusteltua syytä. Moni työnantaja oli odottanut tällaista muutosta pitkään. Poistuivatko nyt byrokraattiset esteet määräaikaisten lisäkäsien rekrytoinnin tieltä? Eivät sentään kokonaan. Vaikka uudistus kuulostaa työnantajien kannalta houkuttelevalta, siihen sisältyy reunaehtoja ja käytännön kompastuskiviä. Ne on hyvä tuntea, ennen kuin alkaa laatia uusia työsopimuksia. Uudistuneen lainsäädännön mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman perusteltua syytä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: • Kyse on työnantajan ja työntekijän välisestä ensimmäisestä työsuhteesta työsopimuksen solmimishetkeä edeltäneen 5 vuoden aikana. • Työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. • Kyse on yhdestä määräaikaisesta työsopimuksesta. Sopimusta ei voida uusia tai pidentää ilman työsopimuslain mukaista perusteltua syytä. • Määräaikaista työsopimusta ei tehdä tai jätetä tekemättä syrjivin perustein. Viiden vuoden tarkastelu tehdään työsopimuksen solmimishetkestä taaksepäin. Ratkaisevaa ei siis ole työnteon alkamispäivä vaan se ajankohta, jolloin työsopimus on tehty. Käytännössä työnantajan on ennen työsopimuksen tekemistä tarkistettava, onko työntekijällä ollut työnantajaan työsuhde viiden vuoden aikana ennen työsopimuksen solmimista. Kun määräaikainen työsopimus tehdään ilman perusteltua syytä, ei työnantajan tarvitse arvioida työvoiman tarpeen pysyvyyttä. Tämä poikkeaa pääsäännöstä, jonka mukaan toistuvia määräaikaisia työsopimuksia ei saa käyttää, jos niiden lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Uuteen sopimustyyppiin liittyy poikkeuksellinen irtisanomismahdollisuus. Ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Tämä ei kuitenkaan merkitse vapaata irtisanomismahdollisuutta. Työnantajan on noudatettava samoja irtisanomisperusteita ja -menettelyjä kuin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisessa. Työntekijä voi puolestaan irtisanoa sopimuksen kuuden kuukauden jälkeen samalla

tavoin kuin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen. Vaikka määräaikaisten työsopimusten tekeminen periaatteessa helpottuukin, asialla on kääntöpuolensa. Ilman perusteltua syytä tehdyt määräaikaisuudet tuovat nimittäin työnantajalle uusia velvoitteita työsuhteen päättyessä: työnantaja on velvollinen selvittämään jatkomahdollisuudet sekä tarjoamaan työtä. Työnantajan on ennen työsopimuksessa sovitun määräajan päättymistä annettava työntekijälle perusteltu selvitys siitä, onko työsuhdetta mahdollista jatkaa. Jatko voi olla joko toistaiseksi voimassa olevalla tai uusi määräaikainen työsuhde, jos uudelle määräaikaisuudelle on laissa tarkoitettu perusteltu syy. Lisäksi työnantajalla voi olla velvollisuus tarjota työtä määräaikaiselle työntekijälle myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Velvollisuus syntyy, jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on päättymässä ja työnantaja harkitsee työntekijöiden palkkaamista samaan tai vastaavaan tehtävään. Työn tarjoamisvelvollisuus jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeen ajan, joka vastaa kolmasosaa päättyneen työsuhteen kestosta. Työnantajan on ilmoitettava työn tarjoamisesta viivytyksettä työntekijän antamaan osoitteeseen. Jos työntekijä ei vastaa kahden viikon kuluessa ilmoituksen lähettämisestä, voi työnantaja tarjota työtä toiselle henkilölle.

Samuli Nissilä Kirjoittaja työskentelee Elintarviketeollisuusliitossa ja antaa Leipuriliiton jäsenille työsuhdeasioihin liittyvää oikeudellista neuvontaa.

Parhaimmillaan vaihteleva työaika on käyttökelpoinen työsopimuksen ehto.

Tarjottava työ voi käytännössä olla joko toistaiseksi voimassa oleva työsuhde tai määräaikainen työsuhde, jos määräaikaisuudelle on työsopimuslaissa tarkoitettu perusteltu syy. Työn tarjoamisvelvollisuus koskee tilanteita, joissa työnantajan henkilöstömäärä kyseisessä tai vastaavassa tehtävässä lisääntyy. Se ei lähtökohtaisesti koske tilannetta, jossa uusi henkilö palkataan korvaamaan irtisanoutunut, eläköitynyt tai muuten poistunut työntekijä. Kokonaisuudessaan tämä kaikki ei kuulosta kovin yksinkertaiselta – eikä se sitä olekaan. Oma suositukseni on, että uutta sopimus tyyppiä kannattaa käyttää harkiten ja vain silloin, kun sen edellytykset varmasti täyttyvät.

LEIPURI 4 / 2026

v PERHEYRITYKSET v

Perheyritykset ovat Suomen talouden kivijalka Perheyritykset ovat maallemme hyvin arvokkaita, sillä ne kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa. Ne ovat myös kannattavampia kuin yleisesti ajatellaan. Aalto yliopiston tuore tutkimus kumoaa monia harhaluuloja ja myyttejä suomalaisista perheyrityksistä ja niiden omistajista. TEKSTI Elina Matikainen

Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer on tehnyt perheyrityksistä laajan, rekisteriaineistoihin perustuvan selvityksen vuosilta 2006–2022. Kyseessä on ensimmäinen kaikki suomalaiset osakeyhtiöt kattava selvitys perheyritysten merkityksestä ja erityispiirteistä. Sen perusteella perheyritykset eivät ainoastaan ole keskimäärin kannattavampia ja vakavaraisempia kuin muut yritykset, vaan myös investoivat niihin verrattuna enemmän. Tutkimus kumoaa useita sitkeässä eläviä myyttejä suomalaisista perheyrityksistä, todetaan Aalto yliopiston tiedotteessa. Knüpferin tutkimus kertoo, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista yritysten taseesta. Kun tarkastelusta rajataan pois ulkomaalais- ja julkishallinnon omistamat yritykset, perheyritysten rooli korostuu entisestään. - Kun puhumme suomalaisesta yrityskentästä, keskustelu keskittyy usein suuriin pörssiyhtiöihin. Ne ovat tietenkin tärkeitä, mutta edustavat vain jäävuoren huippua. Valtaosa Suomen yrityksistä on perheyrityksiä, ja iso osa koko maan taloudellisesta toiminnasta tapahtuu juuri niissä, Knüpfer muistuttaa. Perheyrityksen määritelmänä Knüpferilla on lähtökohtaisesti Euroopan komission määritelmä: - Yritys on perheyritys, jos luonnollinen henkilö ja hänen perheenjäsenensä omistavat yli 50 % osakepääomasta - Perheenjäseniin kuuluvat henkilön puoliso, isovanhemmat, vanhemmat, lapset ja sisarukset

18 LEIPURI 4 / 2026

Yritysten, henkilöstön, liikevaihdon ja taseen osuus omistajatyypeittäin, 2022

Pienistä yrityksistä syntyy suuri vaikutus

Kannattavia, vakaita ja halukkaita investoimaan

Yksi perheyrityksiin liitetty uskomus on, että ne ovat merkityksettömiä, koska suuri osa niistä on pieniä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että vaikka monet perheyritykset työllistävät vain muutamia henkilöitä, niiden yhteenlaskettu vaikutus esimerkiksi työllisyyteen tai alueelliseen elinvoimaan on huomattava. Lisäksi perheyrityksiä on runsaasti myös suurten yritysten joukossa: esimerkiksi yli 500 henkilöä työllistävistä yrityksistä noin viidesosa on perheyrityksiä. Perheyritykset ovat erityisen merkittäviä työllistäjiä alkutuotannossa (83 % henkilöstöstä), rakentamisessa (65 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (52 %), kaupassa (49 %) ja muilla palvelualoilla (69 %). Niiden merkitys on suurinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella: muualla Suomessa perheyritysten työllisyysosuus on lähes puolet. Perheyritykset ovat erityisen tärkeitä Ahvenanmaalla, Päijät-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Yksi yleinen harhaluulo on, että perheyritykset olisivat tehottomia ja huonosti johdettuja, mutta Knüpferin tutkimus ei tue tätä käsitystä. Päinvastoin: perheyritykset ovat keskimäärin kannattavampia kuin muut yritykset. Korkeampaa kannattavuutta selittävät erityisesti kevyempi tase ja alhaisemmat henkilöstökustannukset. Perheyritysten myös ajatellaan pelaavan varman päälle ja välttelevän investointeja. Knüpferin tutkimuksen mukaan perheyritykset käyttävät vähemmän velkarahoitusta, mutta pystyvät silti investoimaan muita yrityksiä enemmän. - Yleensä perheyritysten omistajat kantavat huolta yritystensä selviytymisestä seuraavaan sukupolveen. On ajateltu, että tämä johtaa riskien välttelyyn ja investointien kaihtamiseen. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Perheyritykset investoivat enemmän ehkä juuri siksi, että niiden omistajien aikajänne on muita pidempi, Knüpfer pohtii.

v PERHEYRITYKSET v

Kasvun pullonkauloja Tutkimus nostaa esiin myös haasteita. Erityisesti pienemmissä perheyrityksissä kasvu ja kansainvälistyminen ovat keskimäärin muita yrityksiä heikompia. Knüpferin mukaan näyttää siltä, että osalla pienemmistä perheyrityksistä on jonkinlainen kasvua hidastava jarru tai tulppa, ja se kannattaa huomioida myös tulevissa politiikkatoimissa. - Pienempiä perheyrityksiä tulisi auttaa tekemään kasvuloikka. Politiikkatoimilla on tässä keskeinen rooli, Knüpfer toteaa. Tilanne on selvästi erilainen suuremmissa perheyrityksissä. Vähintään 50 henkilöä työllistävät perheyritykset kasvavat nopeammin ja niillä on myös useammin kansainvälistä vientiä kuin muilla samankokoisilla yrityksillä. - Talouskasvun puute on Suomessa vakava ongelma. Perheyritysten joukosta löytyy pitkä lista upeita kasvutarinoita. Näiltä yrityksiltä meillä olisi paljon opittavaa, Knüpfer sanoo.

Perheyritysten osuus työllisyydestä maakunnittain, 2022.

Huomattavia veronmaksajia Tutkimus tarjoaa myös harvinaisen yksityiskohtaista tietoa perheyritysten omistajista. Vain noin 135 000 ihmistä, eli noin kaksi prosenttia suomalaisista omistaa osakkeita perheyrityksissä. Huomionarvoista on, että nämä henkilöt eivät ole vain tärkeitä työllistäjiä vaan myös merkittäviä veronmaksajia. Heidän maksamansa tuloverot vastasivat vuonna 2022 noin 11 prosenttia kaikista tuloveroista. Havainto täydentää Knüpferin aiempaa tutkimusta listaamattomien yritysten omistajista ja tuo uutta, kansainvälisestikin poikkeuksellisen tarkkaa tietoa omistajuudesta. - Omistajista on tiedetty yllättävän vähän, vaikka heidän taloudellinen merkityksensä on suuri. Aineistollani tämä voidaan nyt osoittaa konkreettisilla luvuilla, Knüpfer toteaa. Suomalaisten perheyritysten anatomia -tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon Tilastokeskuksesta, Verohallinnosta, Patentti- ja rekisterihallituksesta sekä Digi- ja väestötietovirastosta, ja se kattaa kaikki suomalaiset osakeyhtiöt, joilla on liikevaihtoa, varoja ja vähintään yksi työntekijä. Tutkimusta ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Perheyritysten liitto.

Yhteisöverojen osuus omistajatyypin ja henkilöstömäärän mukaan, 2022.

Tutkimuksen tiivistelmä

Lähteet: Aalto yliopiston tiedote sekä tutkimus: Samuli Knüpfer: Anatomy of family firms in Finland, Aalto University, BI Norwegian Business School, and IFN, February 11, 2026

LEIPURI 4 / 2026

20 LEIPURI 4 / 2026

v KOLUMNI v

Hormuzinsalmen sulun vaikutukset ruoantuotantoon

ähi-idän sodan myötä maailmankaupalle merkittävä Hormuzinsalmi on ollut suljettuna meriliikenteeltä. Hormuzinsalmen kautta kulkee noin neljännes maailman öljykaupasta, mutta salmen sulku ei uhkaa vain fossiilisiin polttoaineisiin nojaavaa teollisuutta ja liikennettä vaan sulku aiheuttaa merkittäviä häiriöitä myös esimerkiksi kemianteollisuudelle, lääkeja sirutuotannolle sekä maataloudelle. Peräti kolmannes maailman lannoitteista kulkee Hormuzinsalmen kautta, minkä vuoksi globaaliin ruoantuotantoon on odotettavissa merkittäviä häiriöitä. Eurooppa on nojautunut myös Venäjään ruoantuotannolle tärkeiden lannoitteiden osalta, mikä osaltaan pahentaa tilannetta. Ruoan hinnan odotetaan nousevan, mikä perustellusti aiheuttaa huolta kansalaisissa. Riskinä on myös maailmanlaajuinen stagflaatio, joka nostaa merkittävästi tuotteiden hintoja ilman, että palkat nousevat samassa suhteessa. Euroopan komissio esitti vastauksensa lannoitekriisiin esittämällä suunnitelman Euroopan lannoitehuollon ja elintarviketurvan turvaamiseksi. Toimintasuunnitelmassa esitetään välittömiä tukitoimenpiteitä, joilla tuetaan ruoan kohtuuhintaisuutta ja toimitusvarmuutta sekä pidemmän aikavälin toimia, joilla vahvistetaan Unionin sisäistä lannoitetuotantoa, parannetaan toimituskestävyyttä ja nopeutetaan siirtymistä kestävämpiin lannoitteisiin. Venäjän hyökkäyssodan myötä Eurooppa heräsi fossiilisiin polttoaineisiin nojaavan riippuvuuden kriittisiin ongelmiin. Hormuzinsalmen tilanne osoittaa

jälleen tilanteen vakavuuden. Euroopan on irtaannuttava maailmankaupan heilahduksille alttiista fossiilisista polttoaineista ja panostettava merkittävästi omaan uusiutuvaan energiatuotantoonsa. Uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen ei ole vain ympäristönäkökulmasta merkittävää, mutta myös Euroopan omavaraisuuden kannalta välttämätöntä. Meidän on vahvistettava eurooppalaista kestävää ruoantuotantoa sekä vähennettävä riippuvuuksia kolmansien maiden tuottamasta ruoasta, energiasta, lannoitteista ja torjunta-aineista. Siksi meidän päättäjien on edistettävä kestävien vaihtoehtojen ja menetelmien toimintaedellytyksiä kunnianhimoisella lainsäädännöllä sekä yhteisen maatalouspolitiikan kautta. Uudistavalla maataloudella voimme esimerkiksi vähentää riippuvuuksiamme kemiallisista lannoitteista ja torjunta-aineista, sillä kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden tarve vähenee. Lisäksi kestävän ruoantuotannon on näyttävä kauppasopimuksissamme. Hormuzinsalmen tilanteesta johtuvat häiriöt tulevat jatkumaan pitkään myös sodan päättymisen jälkeenkin, mikä vaikuttaa väistämättä maailmantalouteen vielä vuosien ajan. Maailmanpoliittisen epävarmuuden jatkuessa shokkeihin reagoimisen sijaan meidän tulisi edistää yhä vahvemmin eurooppalaista kriisinkestävyyttä ja omavaraisuutta siirtymällä yhä määrätietoisemmin kiertotalouden periaatteisiin, uusiutuviin energiamuotoihin ja uudistavaan maatalouteen. Kestävyysmurros myös ruokajärjestelmissä on ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

On vahvistettava omaa kestävää ruoantuotantoa ja vähennettävä riippuvuuksia kolmansista maista.

LEIPURI 4 / 2026

v KOULUTUS v

Kuvassa koko masterclass-joukko sekä eturivissä kouluttajat Vinesh Johny (vas.) ja Prathana Narang. Outi Suopanki Vinesh Johnyn vasemmalla puolella.

Intialaiset tähtikouluttajat Saimaan ammattiopistossa Intialainen huippukondiittori Vinesh Johny vieraili masterclass-kouluttajana yhdessä kollegansa Prathana Narangin kanssa Saimaan ammattiopisto Sampon konditoria-alan huippuosaamiskeskuksessa, Pastry Saimaassa. Vinesh Johny’s Signatures -mestarikurssin jälkeen järjestettiin kaikille avoin, iloisen kupliva Gelato Pop Up Party. TEKSTI Saara Raudasoja / Sorja Productions ja Outi Suopanki / Sampo, KUVAT Tommi Vilkko/Breezy

unnelma oli katossa huhtikuisena lauantai-iltana, kun Sampon ja intialaisen jäätelöbrändin Lavonne Ice Cream Kitchenin (LICK) yhteistyössä järjestämä Gelato Pop Up Party täytti Sampon Cafe 12:n tilat. Myynnissä oli intialaisella reseptiikalla valmistettua gelatoa, LICKin juuri lanseeraamia muhkeita Bookies- cookieita, kahvia ja muita juomia. DJ soitti hyväntuulista suomipoppia ja kansainvälisiä listahittejä sopivasti miksattuna. Osallistujilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua intialaiseen makumaailmaan ja kansainvälisen tason gelato-osaamiseen. – Tämä on tosi hieno tapahtuma ja myös pop up -tapahtumaa edeltänyt kurssi meni hyvin. On todella inspiroivaa nähdä, kun oma työ kantaa, ihmiset tulevat paikalle ja nauttivat, iloitsivat Vinesh Johny ja Prathana Narang.

22 LEIPURI 4 / 2026

Johny on yksi Intian ja Aasian arvostetuimmista konditoria-alan osaajista sekä Lavonne Academy of Baking Science & Pastry Arts -akatemian perustaja ja johtava kondiittorimestari. Hän on myös kansainvälisesti tunnettu kouluttaja ja palkittu useasti Intian parhaana kondiittorimestarina. Prathana Narang on Lavonnen koulutus- ja konsultointijohtaja sekä jäätelöbaari LICKin vetäjä yhdessä Johnyn kanssa. Hän toimii myös aktiivisesti kansainvälisissä konsultointiprojekteissa.

Intialaisia makuja suomalaisella twistillä Pastry Saimaan kondiittorimestari- ja -kisälliopiskelijat valmistivat omien koulutuspäiviensä ohessa pop up -tapahtuman tuotteet yhdessä kurssin avustajina toimineiden Sampon perustutkinto-opis-

kelijoiden kanssa. Jokaisen tuotteen takana oli tarina, ja gelatoihin kouluttajat olivat lisänneet suomalaista twistiä, kuten mangolassi-gelatoon lakkaa ja peanut butter & jellyn itsetehtyyn vadelmahilloon suomalaista puolukkaa. – Olen kiitollinen, että opiskelijat ovat olleet innolla mukana ja tekemässä. Yhteishenki ja fiilis on ollut mahtava. Tämä on ensimmäinen kerta, kun järjestämme tällaisen tapahtuman, joten jännitystä on ollut ilmassa. Ihmisiä oli aluksi ihan jonoksi asti. Myös asiakkaat ovat tulleet kiittämään, että on ihanaa, kun tällaisia tapahtumia järjestetään, sanoo Sampon elintarvikealan lehtori ja Pastry Saimaan kansainvälisyyskoordinaattori Outi Suopanki. Vinesh Johny oli Suomessa nyt kolmatta kertaa, ja Suomeen hänet on tuonut jo vuonna 2017 Abu Dhabin World-

v KOULUTUS v

Pop upin gelatomakuina viehättivät mm. suomalaisesta Lonkerosta innoituksensa saanut greippisorbetti, mango lassi-gelato lakka-twistillä sekä monen suosikki pistaasisahrami-gelato.

Bookies tarkoittaa muhkeita ja meheviä cookieita, joihin on sisäänleivottu erillinen täyte. Se on jäätelöbaari LICKin uusin, vain viikko ennen Suomen pop-upia Intiassa lanseerattu tuote. Suomessa Bookieseja tehtiin pop upiin viittä eri makua.

5 Skills-kilpailuista alkanut ystävyys Suopangin kanssa. Koulutuksissaan Johny haluaa opettaa nimenomaan ainutlaatuisuutta − sitä, miten jokaisen omasta inspiraatiosta voi syntyä tuote. Hän rohkaisee opiskelijoita toteuttamaan itseään pelottomasti. Alan keskeisenä trendinä hän näkee proteiinin ja elektrolyyttien lisäämisen tuotteisiin. Samaan aikaan yksinkertaisuus on tulossa takaisin. Kyse on tasapainosta terveellisen, yksinkertaisen ja korkealaatuisen välillä. Vähemmän on enemmän.

Tämä yhdistää ihmisiä Koeleipuri ja leipomokonsultti Tiina Mäkinen Mauste-Salliselta Naantalista ja leipuri-kondiittori Heini Pentikäinen Kahvila Karirannasta Lahdesta osallistuivat sekä mestarikurssille että gelato pop upiin. Molemmat pitivät pop upia mainiona ideana, vaikka toki siihen sisältyy aina jännitystä siitä, miten kaikki onnistuu. – Nämä intialaiset reseptit ovat täällä ensimmäistä kertaa käytössä heidän akatemiansa ulkopuolella. Valmistimme kaikki myytävät tuotteet mestarikurssin ohessa, kertovat Mäkinen ja Pentikäinen.

Mäkinen ja Pentikäinen kokivat mestarikurssin erittäin innostavana. Intialaiset kouluttajat toivat täysin uuden makupaletin ja erilaisia tapoja valmistukseen. Koulutus oli oma kokonaisuutensa, ja siinä käytettiin eri reseptiikkaa kuin pop up -tapahtuman tuotteissa. – Saimme paljon uusia ideoita ja reseptejä. On inspiroivaa nähdä erilaisia tekniikoita. Kouluttaja korosti yksinkertaisuutta, hyvää makua ja rakennetta. Esimerkiksi että yksi hyvä suklaaganache käy moniin makuihin ja tuotteisiin tai että koristelussa kannattaa hyödyntää tuotteen omia raaka-aineita. Mäkinen matkustaa omassa työssään ympäri Suomea Käsivarren Lapista Hankoon. Hänen mukaansa Pastry Saimaalla on eri puolilla maata hyvä maine ja sen antamaa koulutusta arvostetaan. - On kova sana, että on lukenut kondiittorimestariksi täällä, kehuu Mäkinen. Heini Pentikäinen opiskelee Sampossa kondiittorimestariksi. Hänelle hyvin merkityksellinen on Pastry Saimaan yhteishenki. Puolentoista vuoden opiskelun jälkeen alkujännitys on poissa ja tilalle tullut rentous sekä palo omaa työtä kohtaan. – Lisäksi täällä on aina hieno tunnelma, Pentikäinen toteaa.

7 MESTARIKURSSIN TUOTTEITA 4. Hazelnut caramel Basque cheesecake 5. Mango hazelnut 6. Rocky road 7. Strawberry matcha

LEIPURI 4 / 2026

v KILPAILUT v

Voittaja Onerva Paaso-Rantala pokaalin kera keskellä, vasemmalla hopealle tullut Vilma Niemi ja oikealla pronssimitalisti Jasmin Kantola. Kuva Skills Finland.

Kilpailun kahvileipätuote oli perinteinen voipulla.

Taitaja 2026 kilpailtiin Tuusulassa Ammatillisen koulutuksen SM-kilpailu Taitaja käytiin tänä vuonna Tuusulan Urheilukeskuksessa Keski-Uudellamaalla. Massiivisessa tapahtumassa yksi kilpailulajeista oli leipuri-kondiittori, jossa voittajaksi leipoi itsensä Onerva Paaso-Rantala, Koulutuskeskus Salpaus, Lahti. TEKSTI JA KUVAT Elina Matikainen

mmatillisen koulutuksen SM-kilpailu Taitaja käytiin tänä vuonna Tuusulan Urheilukeskuksessa Keski-Uudellamaalla. Massiivisessa tapahtumassa yksi kilpailulajeista oli leipuri-kondiittori, jossa voittajaksi leipoi itsensä Onerva Paaso-Rantala, Koulutuskeskus Salpaus, Lahti. Loppukilpailuun oli leipuri-kondiittorilajissa selviytynyt kahdeksan leipuri-kondiittoriopiskelijaa eri puolilla maata

toimivista oppilaitoksista. Tiukan kilpailun kakkoseksi tuli Vilma Niemi Stadin ammatti- ja aikuisopistosta ja kolmanneksi Jasmin Kantola Omniasta Espoosta. Kilpailutöitä valmistettiin kolmena eri päivänä eli tiistaista 19.5.2026 torstaihin 21.5.2026. Kuudesta kilpailutyöstä vain yhdestä (krokaani) oli resepti annettu etukäteen. Muista (kahvileipä-, ruokaleipä-, välipala-, konditoria- ja jälkiruokatuote) resepti valmistusohjeineen annettiin vasta paikan päällä.

– Eli kyllä kilpailussa oli vaikeusastetta, totesi sen päätuomari Tarja Hoikka Sasky koulutuskuntayhtymästä. Hän kehui kilpailijoita ja kilpailun hyvää henkeä. Päätuomari johti tuomaristoa, joka oli koottu ammattilaista leipomoja konditoria-alan yrityksistä, oppilaitoksista sekä raaka-ainetoimittaja Mauste-Salliselta. Taitaja 2026 -kilpailussa oli 48 kilpailulajia ja yli 500 kilpailijaa. Järjestäjinä olivat Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda ja Skills Finland. Tuomaristoon kuuluivat Meiju Petrelius (vas.), Toni Rantala, Emmi-Maria Kemppe, Eero Hyvärinen, Samuli Honkanen, Tiina Mäkinen, Oskari Takkinen, Julianna Tofferi, Arja Korhonen-Masalin, Ronja Kaupinsalo, päätuomari Tarja Hoikka ja Outi Suopanki.

Puitteet olivat mainiot ja tuomaristo pääsi seuraamaan kilpailijoiden työskentelyä lähietäisyydeltä.

24 LEIPURI 4 / 2026

v KILPAILUT v

Kilpailijat ja kilpailutyöt. Tilde Stråka (vas.) ja Ulriikka Huttu (oik.).

Nuoret kondiittorit kilpailivat paikasta ammattitaitomaa joukkueessa Suomen ammattitaitomaajoukkueen karsintakilpailu Pâtisserie and Confectionery -lajissa järjestettiin toukokuussa Pastry Saimaassa Saimaan ammattiopisto Sampossa Lappeenrannassa. Kilpailussa ratkesi, että Suomen edustaja vuoden 2027 EuroSkills-kilpailussa Düsseldorfissa 22.-26.9.2027 on pietarsaarelainen Tilde Stråka. TEKSTI Saara Raudasoja, KUVAT Outi Suopanki

Tilde Stråkan suklaakonvehdit ja suklaataideteos.

Ulriikka Hutun marsipaanihahmot.

arsintaan osallistui kaksi nuorta osaajaa: Jyväskylän Gradiassa opiskeleva Ulriikka Huttu sekä pietarsaarelainen Tilde Stråka, joka työskentelee Bakery and Café Bergwallissa. Molempia motivoi halu kehittää osaamistaan. Ulriikan vahvuuksia ovat kakkujen koristelu ja kuorrutukset, kun taas Tilde pitää vahvuutenaan suklaatöitä ja tarkkaa koristelua. Tilde saavutti hopeaa vuoden 2024 Taitaja-kilpailuissa. –Kilpailussa arvioitiin teknistä osaamista, luovuutta, tarkkuutta ja paineensietokykyä. Tehtäviin kuului marsipaani- ja sokerimassahahmojen, suklaakonvehtien sekä suklaataideteoksen valmistaminen. Lisäksi kilpailijat suorittivat yllätystehtäviä, joissa testattiin pursotus- ja spritsaustaitoja. - Hienoa työskentelyä molemmilta kilpailijoilta, kuvailee Ulriikan huoltaja,

elintarvikealan lehtori Mari Rosti-Sotti Jyväskylän Gradiasta. Tilden huoltajana toimi leipomoja konditoria-alan opettaja Joakim Helala Optimasta. Lajin Skills-päällikkö Markku Vengasahon mukaan kilpailupäivä onnistui erinomaisesti. Kilpailijat olivat tasaväkisiä, valmistautuneet huolellisesti ja työskentelivät ammattimaisesti. Tuomaristo kiitti myös kilpailijoiden hyvää yhteishenkeä. Kilpailun voittaja Tilde Stråka aloittaa noin vuoden mittaisen valmennusjakson kohti EuroSkills-kilpailuja. Hän kuuluu Suomen ammattitaitomaajoukkueeseen, jota koordinoi Skills Finland. Vengasahon mukaan myös Ulriikka Hutulla on hyvät mahdollisuudet kansainvälisiin kilpailuihin tulevaisuudessa. Kilpailupäivä osoitti suomalaisen konditoria-alan vahvan osaamistason ja lupaavien nuorten tekijöiden nousun kansainväliselle huipulle. LEIPURI 4 / 2026

v KIERTOTALOUS v

Mäskistä mahdollisuus Ammattiopisto Lappian elintarvikealan opiskelijat valmistivat Torniossa 105 metriä pitkän täytetyn patongin hyödyntäen Tornion Panimon sivuvirtana syntyvää ohramäskiä. Tempauksen tavoitteena oli tuoda esille elintarvikealan koulutusta, paikallista osaamista ja kiertotalouden mahdollisuuksia. TEKSTI JA KUVAT Ammattiopisto Lappia, Tornio

äski syntyy oluenvalmistuksen yhteydessä mallastetusta ohrasta. Vaikka sitä käytetään tavallisesti rehuna, se soveltuu hyvin myös leivontaan kuitunsa, makunsa ja rakenteensa ansiosta. Idea sai alkunsa leipäkoulutuksessa, jossa käsiteltiin mäskin käyttöä leivänvalmistuksessa. Ensimmäiset kokeilut onnistuivat hyvin, ja niiden pohjalta syntyi ajatus suuresta yleisötapahtumasta. – Halusimme näyttää opiskelijoille, että sivuvirroista voidaan kehittää laadukkaita tuotteita ja että kiertotalous voi olla käytännönläheinen osa elintarvikealaa, kertoo leipuri-kondiittoriopettaja Kristiina Pääkkö. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä

paikallisten yritysten kanssa. Veljekset Rönkä Oy toimitti leikkeleet, Tornion Väriraitti Oy voin, Finnbakels Oy jauhot ja Tornion Panimo ohramäskin. Toranda Events järjesti 105 metriä pöytätilaa Rajalla Kauppakeskukseen, jossa tapahtuma toteutettiin letkajenkan maailmanennätysyrityksen yhteydessä. Suunnitteluvaiheessa hanketta pidettiin kunnianhimoisena, mutta toteutus eteni nopeasti. Patonkia varten valmistettiin noin 90 kiloa taikinaa, josta tehtiin 86 kappaletta 122 senttimetrin mittaisia patonkeja, mikä vastasi noin 333 tavallista patonkia. Patongit esipaistettiin Lappian leipomossa ja paistettiin loppuun tapahtuma-aamuna. Projektiin osallistui 20 opiskelijaa ja viisi ammattilaista. Työ jaettiin viidel-

le ryhmälle, jotka vastasivat kukin noin 21 metrin osuudesta. Opiskelijat hoitivat täyttämisen, kokoamisen, tarjoilun ja asiakaspalvelun. – Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan myös yhteistyö-, markkinointi- ja asiakaspalvelutaitoja aidossa tapahtumaympäristössä, Pääkkö kertoo. Patonki koottiin reilussa puolessa tunnissa, ja päivän aikana yleisölle jaettiin yli 2100 patonginpalaa. Projekti tarjosi opiskelijoille käytännön kokemusta sekä osoitti, miten vastuullisuus, paikallisuus ja yhteistyö voivat synnyttää näyttävän yhteisöllisen tapahtuman. Projektia ohjasivat opettajat Kristiina Pääkkö ja Sirpa Heinonen-Koskela, jotka kiittävät erityisesti opiskelijoiden innostusta ja hyvää yhteistyötä.

3 1. Patonkitapahtumaan osallistuneet leipurikondiittori opiskelijat ja henkilökunta yhteiskuvassa. 2. Patongin kokoamisen hoiti viisi ryhmää, joista jokainen vastasi noin 21 metrin osuudesta. Kuvassa opettaja Sirpa Heinonen-Koskela sekä Yasseen Ali Shamsa. 3. Valmis patonki paloiteltiin ja jaettiin yleisölle. Wai Phoo Pwint ja Raeda Albakour asiakaspalvelijoina.

26 LEIPURI 4 / 2026

v PRO RUIS RY v

Vaikka droonien käyttö kasvinsuojelussa ja lannoituksessa on vielä tulevaisuutta, asia kiinnosti monikymmenpäistä joukkoa viljelijöitä. Droonin vierellä oranssissa takissa Mtechin johtava agronomi Mikko Hakojärvi.

Droonit kiinnostivat Pellonpiennarpäivässä Pro Ruis ry:n toukokuussa Somerolla Palikaisten kartanon pellolla järjestämän Pellonpiennarpäivän kiinnostavin ohjelmanumero oli droonityönäytös, joka keräsi paikalle runsaasti rukiin viljelyn ammattilaisia. Tilaisuudessa esiteltiin, miten drooneja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa rukiin viljelyssä erityisesti täsmälevityksissä ja torajyväriskin hallinnassa. TEKSTI JA KUVA Terhi Virtanen, Pro Ruis ry

iljelijän Bernerin kehitysjohtaja Mika Hyövelä kertoi kiinnostuneensa droonien mahdollisuuksista viime syksyn RUISMESTARI-seminaarissa käydyn torajyväkeskustelun jälkeen. Hänen mukaansa hivenravinteilla voidaan tukea rukiin kukintaa ja pölytystä, mikä voi osaltaan vähentää torajyvän muodostumista. Droonien etuna on mahdollisuus tehdä käsittely oikeaan aikaan ilman, että kasvustoa tarvitsee ajaa raskaalla kalustolla. Kasvuston tallaaminen nimittäin lisää torajyväriskiä. Työnäytöksestä vastasi Mtech Digital Solutions Oy. Tuulinen sää esti nesteiden levityksen, joten demonstraatiossa käytettiin rakeista kananruokintakalkkia. Mtechin johtava agronomi Mikko Hakojärvi esitteli noin 60 kiloa painavan droonin, joka pystyy kuljettamaan 50 kilon kuorman ja levittämään sekä nestemäisiä että rakeisia aineita. Droonissa on esteitä tun-

nistava tutka, ja se lentää ennalta ohjelmoidun reitin sekä palaa automaattisesti lähtöpaikkaan akun vaihtoa varten. Työsaavutus riippuu levitettävästä aineesta. Hakojärven mukaan syysviljan kevätlannoituksessa työsaavutus on noin viisi hehtaaria tunnissa, kun taas esimerkiksi kerääjäkasvien kylvössä voidaan päästä jopa 13 hehtaariin tunnissa. Hänen mukaansa droonit soveltuvat erityisen hyvin tilanteisiin, joissa pellot ovat liian märkiä traktoriliikenteelle tai kun halutaan välttää kasvustovaurioita. Droonien ei kuitenkaan odoteta korvaavan nykyistä kalustoa, vaan täydentävän sitä. Myös lainsäädäntö on vähitellen kehittymässä droonien käytön suuntaan. Tukesin ylitarkastaja Satu Rantalan mukaan kasvinsuojeluaineiden levittäminen drooneilla on toistaiseksi mahdollista vain erityisluvilla, mutta EU:ssa valmistellaan parhaillaan sääntelyä, joka voisi mahdollistaa laajemman käytön lähivuosina.

Suomessa drooniruiskutuksia testataan jo koetoimintaluvilla useilla viljelykasveilla. Pellonpiennarpäivässä kuultiin myös katsaus rukiin tilanteeseen. Pro Rukiin viljelyasiantuntija ja varapuheenjohtaja Lasse Matikainen kuvasi kevään olosuhteita poikkeuksellisen kuiviksi. Palikaisten kartanon tilanhoitaja Verner Nuuros kertoi vierailukohteena olleen ruislohkon selvinneen talvesta hyvin, vaikka kevään kuivuus olikin rasittanut kasvustoa. Pro Rukiin puheenjohtaja ja Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi sekä Raision Myllyn hankintapäällikkö Minna Oravuo arvioivat rukiin kysynnän pysyneen vakaana. Suomessa käytetään elintarvikeruista vuosittain noin 70 000–75 000 tonnia, ja tulevan sadon arvioidaan vastaavan kotimaista tarvetta. Hirvi nosti esiin myös rukiin keskeiset laatutekijät, kuten sakoluvun ja torajyväriskin, joiden hallinta on tärkeää sekä viljelijöille että myllyteollisuudelle. LEIPURI 4 / 2026

v LEIPÄHERKUT MAAILMALTA v

Saksan leipäkulttuuri – käsityötä ja hapanleipää Saksaa kutsutaan usein leipämaaksi. Harvassa maassa leipä on yhtä keskeinen osa arkea ja ruokakulttuuria kuin Saksassa. Leipä on erityisesti perinteisessä Abendbrotissa, illan kylmässä leipäateriassa, koko aterian perusta. Leipien ja leivonnaisten valtava kirjo perustuu vuosisataiseen käsityöperinteeseen, alueellisiin eroihin ja raaka-aineiden monipuoliseen käyttöön. TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry

aksalainen leipäkulttuuri hyväksyttiin vuonna 2014 osaksi Saksan kansallista aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa. Tunnustus koskee erityisesti käsityöläisleipomoiden osaamista, hapatusta, viljalajien tuntemusta ja alueellisten perinteiden siirtämistä sukupolvelta toiselle. Saksassa on arvioiden mukaan yli 3 000 erilaista leipäja sämpylälajia. Lähes jokaisella alueella on omat erikoisuutensa. Joidenkin tilastojen mukaan saksalainen syö vuodessa yli 80 kg leipää ja leipomotuotteita. Saksassa on jopa nimettyjä leipä-sommelieereja. Meillä Suomessa sommelieerin nimitys koskee lähinnä viiniasiantuntijoita.

Ruis ja vehnä hapanjuurileipien perustana Saksassa leivotaan leipää monista eri viljoista, mutta hapanjuureen leivottu ruis, vehnä ja speltti on useimpien leipien perusta. Ruisleivät ovat erityisen yleisiä Pohjois- ja Itä-Saksassa, missä ilmasto on suosinut rukiin viljelyä. Hapanjuureen perustuva valmistus antaa leiville happaman, täyteläisen maun, pitkän säilyvyyden ja tiiviin rakenteen.

Sämpylät ja Prezelit Leivän rinnalla saksalaisessa arjessa elää sämpyläkulttuuri. Brötchen tarkoittaa yleisesti sämpylää, mutta nimitykset vaihtelevat alueittain: Baijerissa Semmel, Berliinissä Schrippe ja Badenissa Weck. Yhteistä niille on rapea kuori ja ilmava sisus. Sämpylät ostetaan usein tuoreina aamuisin lähileipomosta ja ne ovat olennainen osa saksalaista aamiaista. Valikoima kattaa vaaleat vehnäsämpylät, siemenillä kuorrutetut vaihtoehdot sekä täysjyväiset versiot. Puhuttaessa saksalaisesta leipomokulttuurista ei voi ohittaa prezeleitä (Brezel). Etelä-Saksassa, erityisesti Baijerissa, pretzelistä on tullut perinteisen piknikin vakiovaruste. Se on myös suosittu aamiaisvalinta, jota syödään weisswurstin (vasikanmakkaran) ja makean baijerilaisen sinapin kanssa. Eräs teoria yhdistää pretzelin historian uskonnollisiin käytäntöihin ja perinteisiin. Sen mukaan munkit käyttivät pretzelin tunnusomaista solmun muotoa symboloimaan pyhää kolminaisuutta, eli sen kolme reikää symboloivat isää, poikaa ja pyhää henkeä. On myös teoria, jonka mukaan pretzel periytyisi Etelä-Saksasta pretiola-nimisestä roomalaisesta happamattomasta leivästä, joka kiepautettiin rinkelin

Lähteet: https://www.deutschland.de/en/topic/life/german-bread-and-bread-culture https://www.unesco.de/staette/deutsche-brotkultur/ https://www.germany.travel/en/experience-enjoy/german-bread-and-baked-goods.html https://deutale.com/blog/culture/brot-and-broetchen-30-types-of-german-bread-explained/ https://www.oldworldhb.com/history-pretzel/

28 LEIPURI 4 / 2026

KESKEISIÄ SAKSALAISIA LEIPIÄ: • Roggenbrot – tumma ruisleipä, usein hapanjuureen leivottu • Mischbrot – vehnän ja rukiin sekoitus, yleisin arkileipä Saksassa • Vollkornbrot – täysjyväleipä, jossa käytetään kokonaisia jyviä ja rouheita • Schwarzbrot – erittäin tumma ja tiivis ruisleipä, tyypillinen PohjoisSaksassa • Pumpernickel – pitkään, matalassa lämpötilassa paistettu ruisleipä, lähes musta ja hienostuneen makea

muotoon ja suolattiin. Ajan myötä pretiolasta kehittyi nykyinen pretzel, joka sai suosiota eri puolilla Saksaa. Vaikka teollinen leipätuotanto on lisääntynyt, Saksassa toimii edelleen tuhansia käsityöläisleipomoita. Monet niistä panostavat hitaaseen fermentointiin ja vanhojen viljalajikkeiden, kuten emmerin ja einkornin, käyttöön. Leipäkulttuuri ei ole museoitunut perinne, vaan elävä ja kehittyvä osa nykypäivän ruokakulttuuria.

Leipurissa kirjoitettua Leipuri-lehti 100 vuotta sitten, nrot 7-8/1926 Liiton 26. vuosikokous on tarkoitus pitää Viipurissa 26.heinäkuuta ja kaupunkia esitellään laajasti lehdessä 7/1926. Samassa yhteydessä lueteltu myös kaikki kaupungissa toimivat Leipuriliittoon kuuluvat liikkeet, joita on kahdeksan. Lähempi esittely annetaan kaupungin johtavasta leipomoliikkeestä eli Alfred Pursiaisen leipomosta ja konditoriasta, jon-

ka Pursiainen on uudistanut perusteellisesti vähän aikaa sitten. Leipomoon on hankittu mm. uusi Werner & Pfleidererin paistouuni, kaksi uutta taikinakonetta, paloittelukone, vispauskone, mantelivalssi ja mantelin kuorimiskone, jotka kaikki toimivat sähköllä. Tilat ovat ”valoisat, tilavat ja välkkyvän siistit”. Laissa säädetyt valkoiset pukimet vaihdetaan pukeutumishuoneessa, jossa on myös suihku sekä rautaiset vaatteiden säilytyskaapit. Viipurin vuosikokous on pidetty Hotelli Andreassa ja siellä on otettu esiin muun

muassa, että Leipuriliiton palvelukseen pitäisi saada henkilö, joka toimisi sihteerinä ja hoitaisi Liiton moninaisia asioita. Asia jätettiin harkittavaksi uudelle johtokunnalle. Kokousta seuraavana päivänä oli käynti Viipurin linnassa. Pyöreässä tornissa nautittiin piirakka-aamiainen ja iltapäivällä tehtiin junalla yhteinen matka Imatralle. Kestitykseen oltiin hyvin tyytyväisiä. Erityisesti mainitaan se, että vuosikokouksessa oli vapaasti ja runsaasti tarjolla Kerho-nimistä tupakkaa, mistä lausutaan parhaat kiitokset vieraiden puolesta.

Leipuri-lehti 80 vuotta sitten, nrot 7-8/1946 Leipurissa 7/1946 on artikkeli uudesta työntekijän vuosilomalaista, joka on tullut voimaan 1.5.1946. Vuosiloman pituus määräytyy se mukaan, kuinka monta päivää työntekijä on ollut töissä 30. huhtikuuta mennessä kahdentoista edellisen kuukauden aikana. Eduskunnassa on hyväksytty myös laki työriitojen sovittelusta ja siinä on nykyiseen lakiin

verrattuna useita muutoksia. Muun muassa, että työseisauksesta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin sekä sovittelijalle että vastapuolelle. Lehdessä 7/1946 kerrotaan myös, että kansanhuoltoministeriö alkaa valvoa määräystä, että vähittäismyyntipaikoissa olevat tarvikkeet on varustettava selvillä myyntihintoja osoittavilla merkinnöillä. Jos tarkastuksessa huomataan laiminlyönti, seuraa ehdottomasti syytteeseenpano. Näin on tapahtunutkin eli laiminlyönneistä hintalappujen kiinnittämisessä on viime aikoina nostettu

useita syytteitä, kerrotaan Leipurissa 8/1946. Leipuri-lehdessä 8/1946 on raportti Turussa pidetystä vuosikokouksesta, jonne oli saapunut ilahduttavasti sekä keski-ikäistä että myös nuorempaa yrittäjäpolvea. Osanottajat pääsivät tutustumaan myös suklaa- ja makeistehdas Hellakseen, jonne mentiin kokouksen jälkeen linja-autoilla sekä vuokra-autoilla. Kokouspäivän iltajuhla järjestettiin hotelli Hamburger Börsissä. Seuraavana aamuna lähdettiin laivamatkalle Airiston matkailumajalle s/s Wellamolla 125 henkilön voimin.

Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nrot 7-8/1966 Lehden 7/1966 kaukalon takaa- osiossa kerrotaan, että kun Kotkassa kuljetettiin Meripäiville 1 100 kilon kakkua huutokaupattavaksi, auto joutui äkillisesti jarruttamaan tielle juosseen lapsen vuoksi. Kakku alkoi liukua ja siitä tuhoutui 200 kiloa. Toista se oli kirjoittajan mukaan ennen vanhaan, kun kakut tulivat paljon varmemmin perille. Esimerkiksi Albert Edelfeltin häihin Porvoossa kantoi Helsingissä valmistetun kakun kaksi kondiittoria paareilla kahden päivän aikana. Ja perille tuli.

Lehden 8/1966 mukaan Savonlinnassa pidetty vuosikokous oli ”täysosuma”, sillä sinne saapui lähes 500 osanottajaa. Puheenjohtaja Tauno Väyrynen ilmoitti vuosikokouspuheessaan, että Leipuriliiton yhteyteen perustetaan tilitoimisto. Se tulee auttamaan jäsenyrityksiä kirjanpidossa ja kustannuslaskennassa. Kokouksessa päätettiin myös liiton sääntöjen uusimisesta. Konsulentti Leo Hämäläinen kertoi, että uusia paikallisyhdistyksiä on syntynyt yksitoista ja niitä on nyt yhteensä 21. Samalla liiton jäsenmäärä on kasvanut yli 50 %. Hämäläinen on suunnitellut myös kiertäviä mestaritason kursseja jäsenyritysten ammattimiehille ainakin kahdellekymmenelle paikkakunnalle.

Ne järjestetään yhdessä tavarantoimittajien kanssa. Vuosikokouksen jälkeen nautittiin Valion tarjoama lounas, jonka jälkeen mentiin tutustumiskäynnille Savonlinnan Sokerileipomoon. Samalla tutustuttiin Leipurien Tukku Oy:n kone- ja tarvikenäyttelyyn samassa kiinteistössä. Leipuriperheiden lapsille tarjosi elokuvahetken Huhtamäki-yhtymä. Vuosikokoustapahtuman toisena päivänä nautittiin Paasivaara-yhtymän tarjoamasta Leipo-risteilystä, jonka ohjelmasta huolehtivat mm. Simo Salminen ja Esa Pakarinen.

Leipuri-lehti 30 vuotta sitten, nro 6/1996 Ohjelmantäyteiset Leipuripäivät on pidetty Kajaanissa. Perjantaina oli tarjolla Raision Paakariklubi MeliaOpen-golfkilpailuineen sekä tennis- ja keilauskilpailuineen. Iltapäivän ohjelmaan kuuluivat Kainuun kaste ja Nuas-

järven risteily ja illalla Valion juustobuffet. Lauantain aloitti Jari Sarasvuon luento. Puhujavalintaa kokousväki ensin ihmetteli, mutta luennon jälkeen oltiinkin hyvin tyytyväisiä siihen mitä kuultiin. Lauantaina oli myös vuosikokous, lastenretki, leipomomessut sekä Van den Berg Foodsin Leipo-retki, jossa esiintyivät Danny ja StepUp dancers. Lahdessa on vihitty käyttöön Oululaisen

Hapankorppuleipomo. Saman katon alla leivotaan myös Wilhelmina-pikkuleivät sekä perinteiset rinkelit. Parasta ennen-merkintää leipomot ovat käyttäneet jo kymmenisen vuotta, mutta Primula ilmoittaa kertovansa ensimmäisenä leipomona paperipusseissaan myös leivän leivontapäivän. Syksyllä merkintä tulee muovipussiin pakattuihin leipiin.

LEIPURI 4 / 2026

v MURUSET v

Valmisruoat omaksi pääluokakseen tilastouudistuksessa

Simojärven muikku sai nimisuojan

Päivittäistavarakauppa ry:n tuoteryhmäkohtainen myyntitilasto julkaistiin vuoden 2026 alusta voimaan tulleen uuden COICOP2018-luokituksen mukaisesti. Muutos heijastaa kulutustottumusten muuttumista, minkä vuoksi aiempi luokitus ei enää vastannut nykyistä markkinarakennetta. Leipomoalan kannalta merkittävin muutos on valmisruokien nousu omaksi pääluokakseen. Uuteen Valmisruoat ja muut ruokatuotteet -ryhmään on siirretty muun muassa valmisaterioita, vauvanruokia, kastikkeita, ravintolisiä ja proteiinipatukoita. Lisäksi leipomotuotteista esimerkiksi pasteijat, lihapiirakat sekä valmiit voileivät ja patongit luokitellaan nyt tähän ryhmään. Muutoksen seurauksena Viljat ja viljatuotteet -pääluokan osuus koko elintarvikemyynnistä pieneni tilastollisesti 16 prosentista 13 prosenttiin. Pudotus ei kuitenkaan kerro viljatuotteiden kysynnän heikkenemisestä, vaan tuotteiden uudelleenryhmittelystä. Ryhmän myynti kasvoi tammi–maaliskuussa 7,4 prosenttia ja oli 533 miljoonaa euroa. Uudessa luokituksessa viljaryhmä sisältää aiempaa selkeämmin varsinaiset viljapohjaiset tuotteet, kuten leivät, leipomotuotteet, jauhot, hiutaleet, riisit ja pastat. Samaan aikaan valmisruoista ja muista ruokatuotteista muodostui elintarvikemyynnin toiseksi suurin pääluokka 17 prosentin osuudella.

Euroopan komissio on hyväksynyt Simojärven muikku -nimen rekisteröinnin. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Ranuan Kalajaloste Oy. Simojärven muikku -nimen suojaus perustuu muikun erityisominaisuuksiin, jotka ovat seurausta sen maantieteellisestä ympäristöstä. Simojärven muikku -nimitystä käytetään Lapin eteläosan, Ranuan kunnan Simojärvestä pyydetystä muikusta. Kala myydään tuoreena tai pakastettuna. Simojärven muikku on yhdeksästoista suomalainen nimisuojan saanut tuote. Kaikkiaan Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3 770 nimitystä.

Huoltovarmuusprofessuuri ja uusi maisteriohjelma Jotta Suomi voi turvata ruuan ja lääkkeiden saatavuuden myös kriisitilanteissa, tarvitaan huoltovarmuusosaamisen opetusta ja tutkimusta. Siksi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen ja farmasian tiedekunta perustavat uuden huoltovarmuusprofessuurin, joka keskittyy ruokaturvaan ja lääkevarmuuteen. LähiTapiola Henkiyhtiö lahjoittaa 200 000 euroa uuteen huoltovarmuusprofessuuriin 200 000 euroa. Professorin on tarkoitus aloittaa työnsä vuonna 2027. Hänen tuottamansa tieteellinen tieto palvelee laajasti suomalaista yhteiskuntaa ja tukee osaltaan myös Euroopan kriisinkestävyyttä sekä kokonaisturvallisuutta. Lisäksi Helsingin yliopistossa alkaa uusi kansainvälisen ruokaliiketoiminnan ja gastronomian maisteriohjelma tammikuussa 2027. Maisteriohjelma kuuluu Suomen ruoka-alan kasvuohjelmaan. Englanninkielisen ohjelman nimi on Master’s Programme in International Food Business and Gastronomy. Ohjelmaan valitaan sen käynnistymisvuonna 20 opiskelijaa.

Ruokakorin hinta lähestyy EU:n keskitasoa Suomi ei ole enää Euroopan kalleimpia ruokamaita, vaikka kuluttajat kokevat ruoan edelleen kalliiksi. Elintarviketeollisuusliitto ETL:n mukaan suomalaisen ruokakorin hinta oli vuonna 2024 alle kymmenen prosenttia EU:n keskiarvoa korkeampi, kun vielä vuonna 2014 ero oli noin 25 prosenttia. Euromaiden vertailussa Suomi sijoittui kahdeksanneksi. Suomen ruokahintojen nousu on viime vuosina ollut monia Euroopan maita maltillisempaa, mikä on kaventanut eroa EU:n keskiarvoon. Samaan aikaan erityisesti Viro ja Puola ovat lähestyneet nopeasti eurooppalaista hintatasoa. Virossa ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat vuonna 2024 jo EU:n keskiarvon yläpuolelle. Vaikka elintarvikkeiden arvonlisävero Suomessa on alennettu 13,5 prosenttiin, juomien korkea verotus nostaa hintatasoa. Suomessa virvoitusjuomavero ja alkoholiverot kuuluvat EU:n korkeimpiin. ETL:n teettämän kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa keventää ruoan verotusta. Kuluttajat suhtautuvat kriittisesti ruoan arvonlisäveron korottamiseen, jota on ehdotettu julkisen talouden vahvistamiseksi.

OIKAISU.

Leipuri-lehdessä 3/2026 oli uutinen villimustikoiden terveyttä tukevista ominaisuuksista. Asiaan perehtynyt lukija viestitti toimitukseen, että kyseinen juttu ei käsittele Suomessa kasvavaa marjaa, vaan kanadalaista villimustikkaa. Suomalainen mustikka, josta jutun yhteydessä oli myös kuva, on terveellinen, osin jopa terveellisempi, ja sen terveysvaikutukset ovat samansuuntaiset kuin kanadalaisella villimustikalla, mutta siitä on vähemmän tutkimusnäyttöä. Eli suomalaistakin mustikkaa kannattaa ehdottomasti syödä.

30 LEIPURI 4 / 2026

Südback-messut Stuttgartissa tänä syksynä Leipomoalan messutapahtuma Südback järjestetään jälleen tänä vuonna Stuttgartissa Saksassa. Ajankohta on 24.-27.10.2026. Leipomo- ja konditoriatuotteiden ammattimessuilla on noin 550 messuosastoa, joista 25 prosenttia tulee muualta kuin Saksasta. Yritykset esittelevät noin 55 000 neliömetrin kokonaispinta-alalla koneita, laitteita ja tuotantotekniikkaa, raaka-aineita, valmiita tuotteita, myynninedistämistä sekä leipomoalan palveluja niin leipomo- kuin konditoriasektorillekin. Tapahtumaan sisältyy myös oheisohjelmaa, johon kuuluu mm. kilpailuja, luentoja, live-työpajoja. Ne tarjoavat näkemyksiä alan ajankohtaisista trendeistä sekä käytännön vinkkejä jokapäiväiseen työhön.

Suomen ensimmäinen kansallismenu Visit Finland ja Kespro ovat julkaisseet Suomen kansallismenun, joka kokoaa yhteen kymmenen suomalaisen ruokakulttuurin keskeistä annosta, raaka-ainetta ja makumaailmaa. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisen ruoan asemaa ravintoloissa, matkailussa ja Suomen maakuvan rakentamisessa. Menuun valittiin kalakeitto ja ruisleipä, suomalaiset kalaruoat, poro ja riista, karjalanpiirakka, kahvi ja pulla tai sesonkileivonnainen, villimarjat, suomalaiset puurot, uudet perunat ja Lapin puikula, sieniruoat sekä kaaliruoat. Kansallismenu kokoaa suomalaisen ruoan tarinaa niin, että ravintolat voivat jatkaa sitä omalla tyylillään. Menu rohkaisee nostamaan suomalaisia klassikoita esiin entistä näkyvämmin.

v TAPAHTUMAT v

Leipurin Expo avasi kesän Leipurin Oyj:n järjesti kesäkuun 12. päivänä Leipuri Expo -kesäjuhlan. Se tarjoiltiin näyttelyineen, ohjelmineen sekä herkkuineen ja juomineen Tapahtumakeskus Koskenrannassa Helsingissä. Juhlaan oli ilmoittautunut nelisensataa yhteistyökumppania leipomoista sekä muusta elintarviketeollisuudesta. TEKSTI Elina Matikainen, KUVAT Leipurin Oyj ja Elina Matikainen

ltaa höysti letkeä ohjelma ja hyvä musiikki. Puhujaksi oli kutsuttu näyttelijä Krista Kosonen, jonka esitys keskittyi rohkeuteen, luovuuteen ja intuitioon. Kosonen valoi kuulijoihin uskoa itseensä kertomalla rohkeutta vaativista kokemuksistaan omassa näyttelijäelämässään. Hän kertoi selviytyneensä kunnialla mahdottomiltakin tuntuneista haasteista, kun hän vain tarttui tilaisuuksiin, valmistautui niin hyvin kuin pystyi ja teki parhaansa.

– Se, että sinua pyydetään mukaan, kertoo siitä, että sinuun uskotaan ja luotetaan, totesi Kosonen. Ei siis pidä turhaan aliarvioida ja väheksyä itseään. Muut eivät ole välttämättä yhtään sen taitavampia, vaikka siltä vaikuttaisikin. Leipurin Oyj:n porukka oli nähnyt tapahtuman eteen todella paljon vaivaa. Suuret kiitokset siis isäntäväelle mukavasta kesäjuhlasta!

1. Rohkeutta ja tulevaisuuteen katsomista yritystoiminnassa korostivat Pirita Huikuri mikkeliläisestä Ramin Konditoria Kahvilasta (2.oik.) ja Iita Tyykiluoto Putaan Pullasta Oulun Haukiputaalta. Haastattelijoina Mika Coles ja Satu Ruohonen Leipurin Oyj:stä. Lopuksi skoolattiin. 2. Krista Kososen mukaan näyttelijän työ tuo mukanaan yllätyksiä, joiden selättämiseen tarvitaan niin rohkeutta, luovuutta kuin intuitiotakin. 3. Braunin Kevin Lühmann (vas.) ja Antonius von Halem maistattivat suklaatäytettä, joka sopii niin erilaisiin kahvileipiin kuin myös suklaacrossantteihin. 4. Leipurin Oyj:n valikoiman tuotteista oli tehty makeita herkkupaloja Expoon vieraiden maisteltaviksi. Näyttelyosastoilla oli tarjolla myös monenlaisia suolaisia makupaloja. 5. Vieraat viihtyivät ja tanssilattiakin kutsui.

4 LEIPURI 4 / 2026

IN MEMORIAM

Antero Räinä s. 13.7.1937 Lumijoki, k. 25.5.2026 Oulu

ululaisen leipomoyrityksen Pulla-Pirtti Oy:n perustaja ja yrittäjä Kaarlo Andreas ”Antero” Räinä kuoli Oulussa 88-vuotiaana 25.5.2026. Hän osallistui loppuun saakka sekä Pulla-Pirtin että toisen poikansa isännöimän Viskaalin tilan toimintaan. Räinä syntyi Lumijoella 13.7.1937 pientilallisen perheeseen monilapsisen perheen nuorimpana lapsena. Yritteliäs ja töitä pelkäämätön nuori mies mietti armeijan jälkeen Ruotsiin lähtöä, mutta päätyi töihin Oulun Aleksanterinkadulla sijainneeseen Pulla-Pirtti -nimiseen pienleipomoon. Vuonna 1958 hänestä tuli sen omistaja. Lainarahalla, tarkalla taloudenhallinnalla ja markkinavainulla Antero Räinä kasvatti yrityksen 1960-1990-luvuilla yhdeksi Suomen suurimmista leipomoista. Menestys ei tullut helpolla, vaan suurin osa elämästä kului leipomossa. Töitä tehtiin joka päivä, lähes kellon ympäri. Käytännössä leipomossa kasvoivat myös Anteron pojat Hannu ja Heikki. Työnteko oli Anterolle elämän sisältö ja suuri mielenkiinto leipomiseen auttoi jaksamaan rankassa arjessa. Antero Räinä oli aikansa kasvuyrittäjä ja innovoija, joka onnistui yhdistämään Suomen kaupungistuvan väestön ostoleivän kysynnän uudenlaisin leipomokoneiden innovaatioihin. Hän kehitti ja keksi useita nykyisinkin leipomoteollisuuden käytössä olevia koneita, kuten ruisraskitussäiliön ja leipien ja pullien halkaisulinjan. Vaimonsa Tuulikin kanssa he toivat markkinoille

uudenlaisia leipomotuotteita ja erilaisia versioita pohjoispohjalaisesta rieskasta ja munkeista. Ohrarieska, Perunarieskanen ja Hillomunkki ovat pitkään olleet leipomon tunnetuimpia tuotteita ja tuotteiden toimitusalue on kasvanut lähes koko Suomen kattavaksi. Voisi sanoa, että Antero Räinä jätti lähtemättömän jäljen koko suomalaiseen leipomoalaan. Hän toimi aikoinaan aktiivisesti myös Leipuriliiton valtuuskunnan ja hallituksen jäsenenä. Antero luopui säännöllisestä työstä 67-vuotiaana ja toimi vaimonsa Tuulikin omaishoitajana. Ravihevoset olivat pariskunnan yhteinen harrastus, kotipaikka Lumijoella oli myös Anterolle tärkeä paikka. Ruuan alkutuotanto ja maanviljely oli Anteron suuri intohimo ja hän osallistuikin aktiivisesti vanhana isäntänä Viskaalin tilan viljelyyn ja kehittämiseen. Antero asui loppuun saakka Pulla-Pirtin Oulun leipomon pihapiirissä omassa kodissaan. Leipomisesta hän ei koskaan luopunut ja pyrki aktiivisesti siirtämään osaamistaan pojilleen ja kolmannelle polvelle. Vielä viimeisinä hetkinäkin käytiin läpi uusia konehankintoja ja karhitsemisen saloja. Vaimo Tuulikki ja pojat Hannu ja Heikki perheineen olivat Anterolle erittäin tärkeitä. Viimeisinä vuosina iloa toivat lastenlasten lisäksi myös lapsenlapsenlapset. Perhe ja moni Anteron tuntenut jää kaipaamaan lämmintä persoonaa ja aina tarvittaessa apuna ollutta perheenpäätä.

Lepää rauhassa, pappa. Tuula Kukkola-Räinä, Anteron miniä ja muu Räinän perhe

32 LEIPURI 4 / 2026

v MERKKIPÄIVIÄ v

v TUNNUSTUKSET v

Elonen Oy Leipomo Jämsässä täyttää 60 vuotta 5.9.2026. Vuosipäivää vietetään työn merkeissä.

Vuoden 2026 keravalaiseksi on valittu toimitusjohtaja Sirpa Bäckström, Uudenmaan Herkku Oy. Valinnan teki Keravaseura. Uudenmaan Herkku Oy on yksi vanhimmista Keravalla yhä toimivista yrityksistä ja tänä vuonna vietetään sen 75-vuotisjuhlavuotta.

Tamperelaisen Hakasen Leipomon seniorit Marketta ja Markku Hakanen viettivät yhteisiä 80-vuotispäiviään helatorstaina 14.5.2026 Lempäälän Manttaalitalossa. Paikalle oli saapunut suuri määrä vieraita, jotka nauttivat Seminolaorkesterin musiikista yhdessä päivänsankareiden kanssa. Kiitokset mukavista juhlista ja onnea ikinuorelle pariskunnalle edelleen!

v NIMITYKSET v Bonne Juomat Oy Leena Tähtinen on nimitetty asiakaspäälliköksi. Hän on aiemmin toiminut avainasiakas- ja tuotepäällikkönä Oy Pågen Ab:ssa ja operatiivisissa johtotehtävissä Business Growth Network Oy yhtiössä.

v SUKUPOLVENVAIHDOS v Lahden Nastolassa toimiva Villähteen Leipä Oy on toteuttanut sukupolvenvaihdoksen, jossa perheyrityksen toiminta siirtyy kolmannen sukupolven vastuulle. Yrityksen omistajina ja jatkajina toimivat sisarukset Mikko Hämäläinen, Hanna Ylä-Mononen ja Olli Hämäläinen. Sisarukset ovat olleet mukana yrityksen toiminnassa ja osakkaina jo ennen sukupolvenvaihdosta. Menestyksekkäästi elämäntyönsä leipomossa tehneet Sirpa ja Tuomo Hämäläinen ovat siirtäneet vastuun lapsille jo reilu kymmenen vuotta sitten. Yrityksen päivittäinen toiminta jatkuu tutulla tavalla: tuotteet, laatu ja toimintatapa säilyvät ennallaan. Villähteen Leipä Oy on erikoistunut yksinomaan pakasteleivontaan ja sopimusvalmistukseen, ja tätä erikoistumista jatketaan myös tulevaisuudessa.

FM Mika Tuominen on nimitetty laatupäälliköksi. Hän siirtyi Bonnelle Pharmia Oy tuotespesialisti- ja laatuinsinööritehtävästä.

v ALUEYHDISTYKSET v

Istumassa Sirpa ja Tuomo Hämäläinen, takana seisovat Olli (vas,) ja Mikko. Oikealla Hanna. Pohjois-Pohjanmaan Leipomot piti vuosikokouksensa 3.6.2026 Oulussa. Kuvassa kokouksen osanottajat. Pöydän päässä vasemmalla yhdistyksen puheenjohtajana jatkamaan valittu Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy ja hänen vieressään sihteeri Iita Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy. Seuraavana hallituksen jäsen Helmi Tyykiluoto. Juhoa vastapäätä istuu varapuheenjohtaja Tiina Räinä, Pulla-Pirtti Oy, jonka vierellä samasta leipomosta Lilja Räinä, hallituksen jäsen. Liljan vieressä rahastonhoitaja Eveliina Määttä, Huovisen Leipomo. Kuva Mika Väyrynen.

LEIPURI 4 / 2026

v UUDET KIRJAT v v KIRJAT v

Retkeilijän villimmät eväät kotiruokaa Japanilaista Retkiruokaa Heikki Valkaman luonnosta Okawari – jaetaan vinklisää -teoksessa japanilaista kotiruokaa syventää lukijan ymmärrystä kejä luonnon monipuojapanilaisesta ruokakulttuurislisten makujen jalostamita, mutta pysyttelee seen villiherkuiksi,arjessa jotka ja kotikeittiössä: valmistuvat reseptit nuotionovat loiselkeitä, raaka-aineet pääosin mussa tai retkikeittimellä. Teoksen resephelposti saatavilla ja valmistus tikattaus on Okawari kasvispainotteinen, pääosa vaivatonta. tarkoittaa jasantsaaannoksista ononkin valmistettavissa niin“tavalnuomista. Tarjolla runsas kattaus tiolla hyvää” kuin retkikeittimellä. Tietopaketti lisen ruokaa, niin klassisia makuja esittelee myös luonnonantimien kuin uusia suosikkeja, salaatteja, keräilyä nuudeleita, riisiruokia ja pieniä arjen herkkuja. ja säilöntää. Kirjassa on myös käytännönläheistä Kasvisruokavaikuttaja Saara Atulatietoa sekä japanilaisista raaka-aineista, ja eräopas ja kokki Sonja Lassilavälineistä tunnetaan ruokakulttuurin taustoista. kekseliäistä resepteistään, joista ei ma-

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

kua puutu. Kaveruksia yhdistää intohimo luonnossa liikkumiseen, luonnonantimien keräilyyn sekä uusien ruokaelämysten luomiseen. Hapattamisen salat Saara Atula ja Sonja Lassila: RetkiruoJouni Toivasen Fermenkaa luonnosta – Makua marjoista, sienistä tointikirja tutustuttaa ja villiyrteistä laavun kahvihetkestä illallilukijan ikiaikaiseen säilönseen autiotuvassatämenetelmään, (myös engl.), Cozy Pubjoka on lishing 2026. noussut viime vuosina uuteen suosioon.

Kirja johdattaa lukijan fermentoinnin perusteista aina edistyneempiin tekniikoihin. Mukana on laaja valikoima reseptejä hapatetuista kasviksista ja juomista misoihin, kombuchaan ja kefiireihin. Luonnon Toivanen antimia avaa selkeästi prosessien kemiaa ja mikrobioloympäri vuoden giaa, mutta pitää otteen käytännönläheiKeittiömestari Sami Talsenä: fermentointi onnistuu kotikeittiössä, lbergin uusi teos Keittiökun perusasiat ovat hallussa.

mestarin villiruokaa – 72 mikrosesonkia tarkastelee suomalaisia luonnonraaka-aineita ja niiden käytKiehtovat hyttyset töä eri vuodenaikoina. Kirja etenee vuodenkierron mukaan Monen mielestä hyttyset ovat kevään versoista ja villivihanneksista kevain inhottavia inisijöitä, mutsän kukkiin,ta marjoihin ja vihanneksiin sehyttysten elämään kannattaaja kuitenkin tutustua läkä syksyn sieniin riistaan. Talven osuuhemmin. Inisijät – Hyttyskirja dessa käsitellään muun muassa kalaa ja pistetyille ja pistämättömille säilöttyjä raaka-aineita. upeasti kuvitettu yleisTeoksessaonesitellään 72 mikrosesontajuinen tietokirja, jonka luettuasi katsot kia, joiden avulla Tallberg havainnollistaa mökillä lenteleviä hyttysparvia aivan uusin luonnon tarjoamien raaka-aineiden silmin. Eivätkä kaikki hyttyset suinkaansaahäitavuuden vaihtelua vuoden aikana. riköi ihmisiä: pelkästään Suomessa elääKir44 jan hyttyslajia, reseptit perustuvat kotimaisiin eri joista vain murto-osasesonimee kiraaka-aineisiin ja villikasveihin. ihmisen verta.Kirjan tekijät ovat Helsingin yliopiston dosentTallbergsoveltavan työskentelieläintieteen aiemmin ravintoti Lena Huldén, kirjailija-toimittaja Touko loissa Lontoossa ja on sittemmin keskitKauppinen sekä evoluutiobiologiaa opistynyt villiruoan tunnetuksi tekemiseen kellut kuvittaja ja graafikko Ika Österblad. Suomessa. Sami Tallberg: Keittiömestarin villiKaikki tämän sivun uutuuskirjat on kustanruokaa – 72 mikrosesonkia (myös engtanut Teos-kustantamo. lanniksi), Cozy Publishing 2026.

34 LEIPURI 42 LEIPURI4 3/ 2026 / 2026

Erikoistukkukauppaa

Maistuvampaa bisnestä www.leipurin.com

- VITACEL® -kuidut kaikkeen leivontaan - komponentit hilloihin ja paistonkestäviin täytteisiin - apu- ja raaka-aineet gluteenittomaan leivontaan

JRS PHARMA OY

Maitotie 4, FI-15560 Nastola FINLAND info@jrspharma.fi | 040 771 5010

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Leipomokoneita Yhteistyökumppanimme www.leipomokoneet.com

Teolliset kaulauslinjat

Vesimittarit

Taikinakoneet

Taikinan käsittelylaitteet Taikinakoneet, nostoja kaatolaitteet, annosteluasemat ja sekoittimet

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Taikinan paloittelu-, riivaus-, nostatus- ja muotoilulaitteistot

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI Salliselta_palveluhakemisto_2026.indd 1

Taikinan

6.3.2026 8.37.05

paloittelukoneet Siilot ja jauhoannostelijat

Yhdessä olemme enemmän.

Vaihtolämpö- ja nostatushuoneet sekä pikapakastimet

FAZER MYLLY

RAKENNA HUOMISEN MAKUJA KANSSAMME.

Pinnavaunu- ja arinauunit, sekä kiertoarinauunit Pursottimet, ruiskut ja annostelukoneet

www. fazermylly.fi

www.condite.fi

Siivutus- ja halkaisukoneet, sekä pussitusja suljentalaitteet

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös X-palvelu @Leipuriliitto

Jäähdytys- ja pakastusspiraalit

ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto Multivac Oy www.multivac.fi

LEIPURI34/ /2026 2026 LEIPURI

35 43

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Palvelemme myös leipomoteollisuutta

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Uudet ja käytetyt leipomokoneet 040 518 5180 myynti@beo.fi

www.vesantti.fifi www.vesantti.

Vesantti Tulppatie 26, Helsinki Vesantti Oy,Oy, Tulppatie 26,00880 00880 Helsinki

Luotettavat ja innovatiiviset ratkaisut leipomoteollisuuteen arvostetuilta laitevalmistajilta.

www.cortex.fi

Tutustu lisää

www.orat.fi

Tmi Tarmo Palomaa metos.fi/verkkokauppa p. 020 300 900 tilaukset@metos.fi

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

Kestävät keittiölaitteet leipomoille • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

36 LEIPURI 44 LEIPURI4 3/ 2026 / 2026

LEIPOMOUUNIT – KONEET

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

03 213 6700 • www.peltolanpussi.fi

Pakkausmateriaalit, jotka takaavat tuoreuden. Multivac Oy

www.multivac.fi

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Henri Laurila Puh. 040-5117282 henri.laurila@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780

Pölynpoistolaitteita

Tuotannon kehityspalvelut

SEURAAVA LEIPURI tunteella ja rakkaudella leivottu ansaitsee arvoisensa rasian pk pohjakulma oy

www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi

Leipuri-lehti 5/2026 Leipuri-lehti 4/2026 Ilmestyy viikolla ilmestyy viikolla40. 30. Lehden välissä lukijat saavat Lehdessä on kattava raportti Leipuripäivien näyttelyliitteen. Leipuripäiviltä Kalajoelta. LEIPURI34/ /2026 2026 LEIPURI

37 45

LE DA RE N

Rättvisa handelsmetoder och reformen av lagen om livsmedelsmarknaden

ivsmedelsmarknadsombudsmannens kontor (nedan kallat ETMV:s kontor) genomförde under våren 2026 en undersökning med titeln ”Rättvisa handelsmetoder inom bageri- och konditoribranschen”. Resultaten av undersökningen offentliggjordes den 16 juni 2026.* På sidorna 12–13 i detta nummer finns en gästkrönika från ETMV:s kontor om detta ämne. Enligt resultatrapporten inkom 39 svar på undersökningen och svarsfrekvensen var 15,6 %. Att antalet svarande blev så lågt tyder antingen på att en stor del av företagen anser att rättvisa affärsmetoder tillämpas i tillräcklig utsträckning, eller att många företag av olika skäl varken vill eller vågar svara på en sådan undersökning. Jag antar att båda dessa alternativ sannolikt bidrar till det låga antalet svar. Enligt de resultat som ETMV:s kontor har publicerat ansåg 60 % av de som svarade på enkäten att det inom bageri- och konditoribranschen förekommer åtminstone i viss utsträckning metoder som strider mot god affärssed. Av de svarande ansåg 18 % att detta sker i stor eller mycket stor utsträckning. Enligt rapporten har dock ”särskilt problemen med ensidiga ändringar av villkoren, kommersiella repressalier och returer minskat tydligt sedan 2023”. Undersökningens resultat tyder i det avseendet på en positiv utveckling. Men även enstaka fall är naturligtvis för många. Rapportens resultat visar, och detta framgår även av gästartikeln från ETMV:s kontor, att ”det finns problem framför allt när det gäller betalningstider och avbokningar av beställningar. När det gäller betalningstiderna är det särskilt värt att notera att problemen med att följa de lagstadgade betalningstiderna har ökat avsevärt jämfört med situationen år 2023”. Det är positivt att ETMV:s kontor vill genomföra sådana här undersökningar med jämna mellanrum. Men det väsentligare är att man i praktiken också åtgärdar de problem som upptäcks. Det räcker inte att generellt sett bara hänvisa till att situationen har förbättrats jämfört med tidigare, till exempel när det gäller ensidiga ändringar av avtalsvillkor och kommersiella kostnadsåtgärder. Jag tror att livsmedelsmarknadsombudsmannen är beredd att ingripa mot de missförhållanden som kommit till hans kännedom, och inte agerar som KKV, vars verksamhet verkar bero på vilken typ av aktör det för tillfället handlar om. I vissa fall som rör misstänkt konkurrensbegränsning anordnar KKV stora medieevenemang, där den skyldige är känd i hela landet redan innan den första (marknads)rättsliga prövningen har ägt rum. När det gäller andra aktörer agerar KKV förstående, och då räcker det för dem att den misstänkte ändrar eller redan har ändrat sitt agerande. Det finns helt färska exempel på detta. Och så finns det aktörer vars verksamhet KKV inte ingriper i alls. Och det sistnämnda är säkert anledningen till att det överhuvudtaget

fanns ett behov av att inrätta en ny myndighet i Finland, livsmedelsmarknadsombudsmannen och dennes kontor. Rapportens resultat visar i alla fall att det fortfarande förekommer agerande som strider mot god affärssed inom bageri- och konditoribranschen. Den visar också att personer som befinner sig i en starkare (förhandlings)position ofta missbrukar sin makt. Och ju större makten är, desto mer hänsynslöst verkar de som utövar den agera. De senaste händelserna inom världspolitiken är ett bra exempel på detta. Men ofta räcker det med en liten maktposition för att de som befinner sig i en svagare ställning åtminstone ska ” köras med”. Man skulle kunna föreställa sig att de ändringar som gjorts i livsmedelsmarknadslagen och som trädde i kraft den 22 juni 2026, bland annat rörande missbruk av förhandlingsmakt och förbud mot kommersiella hämndåtgärder, enbart genom ”rädsleeffekten” i framtiden minska otillbörligt beteende. Men tiden får utvisa hur det kommer att gå i framtiden. Förhoppningsvis förblir dock reformerna av livsmedelsmarknadslagen inte bara nya lagparagrafer utan får verklig betydelse. Här spelar även livsmedelsmarknadsombudsmannens verksamhet och hans engagemang en viktig roll. I ett gästbidrag från ETMV:s kontor nämns företagens möjlighet att lämna in en officiell begäran om åtgärder till livsmedelsmarknadsombudsmannen eller att anmäla handlingar som strider mot god affärssed även inofficiellt, via en anonym kanal. Det senare alternativet är ett bra tillskott till ETMV:s praxis, eftersom det är uppenbart att det är vågat och kräver särskilt mod att lämna in en officiell begäran om åtgärder riktad mot en kund som köper produkter. Alla förstår att en begäran om åtgärder som riktas till myndigheten förr eller senare kan leda till obehagliga motåtgärder från den som begäran riktas mot, oavsett vad som föreskrivs i lagen om livsmedelsmarknaden. Det är i alla fall bra att det i livsmedelsmarknadslagen finns en bestämmelse om förbud mot kommersiella hämndåtgärder. Det vore önskvärt att en motsvarande ”bestämmelse om förbud mot hämndåtgärder” infördes så att den även gäller tjänstemän. En sådan bestämmelse skulle skydda medborgare eller företag mot myndigheternas motåtgärder på grund av att de har kritiserat myndigheten eller utnyttjat sina rättsmedel. I så fall skulle medborgare och företagare våga försvara sina rättigheter i större utsträckning. För närvarande är det mer förnuftigt för dem att tillmötesgå eller följa tjänstemännens agerande, annars kan myndigheten vidta oväntade åtgärder. I detta sammanhang hänvisar jag bland annat till det fall som jag redogjorde för i ledaren i tidningen Leipuri nr 4/2021**.

* Resultaten från enkäten om rättvisa affärsmetoder inom bageri- och konditoribranschen https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/etmv/leipomo--ja-konditoria-alan-kyselyn-tulosraportti-2026-2.pdf ** Ledare i tidningen Leipuri 4/2021: Ett företag i ”tillsynssystemets hundskola”

38 LEIPURI 4 / 2026

Mika Väyrynen

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Anttu Rautio, puheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Helmi Tyykiluoto, varapuheenjohtaja Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy, Jyväskylä joonas.makinen@ruthinleipomo.fi

Heikki Lankoski, varapuheenjohtaja Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Jani Siintovaara, Kesämäen Leipomo Oy, Lappeenranta jani.siintovaara@kesamaenleipomo.fi Pirkanmaan Leipomot ry Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Vesa Ojala, Ojalan Pakari Oy, Kauhajoki vesa.ojala@ojalanpakari.fi

Janne Hakanen, Hakasen Leipomo Oy, Tampere janne.hakanen@hakasenleipomo.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Tiina Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu tiina.raina@pullapirtti.com

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI34/ /2026 2026 LEIPURI

39 47