Issuu

3 / 2026

Sukupolvenvaihdos ja uusi ilme Konditoria Huovilassa Haminassa Ukrainan leipomot haastavassa tilanteessa Ruisleivässä on hyvää tekevä X-faktori

Tervetuloa Leipuripäiville Kalajoelle 13.-16.8.2026

SISÄLTÖ

Toukokuu 2026 Leipuri 124. vuosikerta 6 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2 LEIPURI 3 / 2026

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pääkirjoitus Tuomioistuimen tuomioita pitää voida myös arvostella

Palkintoja ja tunnustuksia

Leipuripäivät 2026 Kalajoella, ohjelma

Konditoria Huovilassa sukupolvenvaihdos

Ruisleivässä salaperäinen X-faktori

Fineli palvelee nyt uudistuneena

Uutta ravitsemustutkimusta

Amerikan uudet ravitsemussuositukset ristiriitaisia

Tunnelmia Gastro- ja PacTec-messuilta

Ukrainan leipätuotanto ponnistelee haasteiden keskellä

Aitoo perunarieskaa alkuperämerkillä myös gluteenittomana

Leipomotuotteiden tilastot kertovat muuttuneista kulutustottumuksista

Kuuluthan jo Suomen Leipuriliittoon?

Leiko-palvelun käyttömahdollisuus vain Leipuriliiton jäsenyrityksillä

Monikulttuurinen työyhteisö vahvistaa kilpailukykyä

Huippukondiittori Frank Haasnoot koulutti Lappeenrannassa

Muruset

Merkkipäivät, nimitykset

Leipurissa kirjoitettua

Uutuuksia

Uusia kirjoja

Palveluhakemisto

Ledaren Det måste även vara möjligt att kritisera domstolens domar

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 4 - vko 30

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansi Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa X-palvelu @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Tuomioistuimen tuomioita pitää voida myös arvostella

elsingin Sanomien 26.4.2026 pääkirjoituksessa ”Hyökkäykset tuomareita vastaan ovat vaarallisia” tuotiin esille huoli siitä, että tuomioistuinten antamien tuomioiden ja/tai tuomion kirjoittaneiden tuomareiden julkinen arvosteleminen ”rapauttaa uskoa suomalaiseen oikeuslaitokseen ja samalla koko oikeusvaltioon”. Kyseisen kirjoituksen taustalla oli Helsingin käräjäoikeuden ympäristöliike Elokapinaan liittyvä vapauttava tuomio ja kyseisen päätöksen tehneen käräjänotaarin saama julkinen arvostelu. Saman lehden 30.4.2026 pääkirjoituksessa ”Auerin tapaus on välttämätöntä selvittää” todetaan, että ”Näyttää siltä, että Suomessa on jaettu tuomioita tieteellisesti hyvinkin kyseenalaisen todistelun perusteella. Tapaus herättää koko joukon ikäviä kysymyksiä ja rapauttaa uskoa paitsi oikeuslaitokseen, myös koko oikeusvaltioon, vieläpä perustellusti.” Kyseisen kirjoituksen taustalla oli Varsinais-Suomen käräjäoikeuden Anneli Aueriin ja hänen entiseen miesystäväänsä liittyvä vapauttava tuomio. Pääkirjoituksen mukaan ”käräjäoikeus hylkäsi syytteet perusteellisella ja tarkkaan perustellulla tuomiolla”. Pääkirjoituksessa annettu kritiikki siitä, että ”Suomessa on jaettu tuomioita tieteellisesti hyvinkin kyseenalaisen todistelun perusteella” näyttää siis kohdistuvan Anneli Auerin ja hänen miesystävänsä saamiin aikaisempiin tuomioihin, jotka KKO purki joulukuussa 2024 ja määräsi asian uudelleen käsiteltäviksi. Auerin aikaisemmin saamiin syyllistuomioihin liittyen en kuitenkaan ole törmännyt sellaisiin mediauutisiin, joissa tuomioiden olisi väitetty olleen jotenkin vääriä, saati huonosti perusteluja. Nyt jälkikäteen katsottuna kokonaisuus näyttääkin tietenkin täysin absurdilta. On positiivista, että Suomessa yleisesti kunnioitetaan laillista yhteiskuntaa ja sen viranomaistoimintaa. Itse haluan uskoa myös siihen, että jokainen oikeuslaitoksen edustaja haluaa ratkaista asiat lakien ja parhaan ymmärryksensä mukaan. Mutta pitää ymmärtää, kuten tämän lehden pääkirjoituksessa 1/2026 totesin, että oikeusjutun lopputulokseen on aina valtava vaikutus myös sillä, ketkä henkilöt oikeuslaitoksessa sattuvat valikoitumaan jutun ratkaisijoiksi. Lopputulokseen vaikuttavat aina päätöstä tekevien tuomareiden henkilökohtainen tausta, eletty elämä ja se, miten he haluavat nähdä heille esitetyn kokonaisuuden. Totesin myös, että aineellinen ja prosessuaalinen totuus eivät aina kohtaa.* Prosessuaalisena totuutena Varsinais-Suomen käräjäoikeus päätyi Auerin tapauksessa tällä kertaa vapauttavaan tuomioon. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä lähtökohtana on, kun oikeuslaitoksen antamasta tuomiosta tulee lainvoimainen, tuomio pitää vain hyväksyä riippumatta siitä, mitä mieltä meistä kukin

siitä oikeasti on. On kuitenkin selvää, että yksittäiset ihmiset yksittäisissä tapauksissa joutuvat kohtaamaan oikeuslaitoksessa elämänsä aikana tuomareita, jotka tekevät erittäin huonosti perusteltuja huonoja päätöksiä. Jotkut joutuvat kokemaan oikeusmurhia ja joillakin käy vuorostaan hyvä tuuri. Suomalainen yhteiskunta on takonut vuosikymmenien ajan median tukemana selkärankaamme ajatusta siitä, että tuomioistuimen tuomioita ei saisi arvostella. Puhumattakaan siitä, että niitä henkilöitä arvosteltaisiin, jotka ovat oikeuslaitoksen antaman ratkaisun takana. Jos näin kuitenkin tehdään, nostetaan esille väitteitä, että kysymys olisi tuomariin ja tuomioistuimiin kohdistetusta maalittamisesta**. Se, että yksittäiset ihmiset kokevat oikeusmurhia, on pieni paha siinä kokonaisuudessa, että arvostus järjestelmäämme ja oikeusvaltiotamme kohtaan säilyy. Sen takia mediassa ei juuri kyseenalaisteta oikeuslaitoksen tekemiä tuomioita. Tuomiot ovat aina oikeita, paitsi ehkä silloin, kun median toimijat ovat itse tuomioiden kohteena. Joka tapauksessa suomalaiset on vuosien saatossa opetettu viranomaisauktoriteettiuskovaiseksi kansaksi. Samanaikaisesti kun tuomioistuimen tuomioiden arvostelua pidetään usein sopimattomana, suomalaiset yrittäjät ja poliitikot ovat arvostelun osalta vapaata riistaa. Tuntuu siltä, että heitä saa arvostella niin paljon kuin kunkin sielu sietää. Kenellekään ei näytä tulevan edes mieleen, että kyse voisi olla jostain ”maalittamisesta”. Sama tilanne on urheilussa. Esimerkiksi jalkapallotuomareiden tekemien ratkaisujen arvostelemiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti paheksuvasti. Pelaajien ja heidän valmentajiensa julkinen arvosteleminen epäonnistumisen hetkellä on sen sijaan normaalia, jopa suotavaa, koska katsojien ja joukkueiden kannattajien oletetaan sitä suorastaan jopa edellyttävän. Siinähän on kyse vain urheilijoista, urheilusta ja ”ammatinvalintakysymyksestä”. Mutta erityisesti oikeuslaitoksen tuomareiden ratkaisujen arvosteluun liittyy korostunut herkkyys, mikä erottaa heidät muiden ammattiryhmien kohtelusta julkisessa keskustelussa. Oikeuslaitosta kunnioitetaan ja se osaltaan vaikuttaa siihen, että tuomareita pidetään yhteiskunnallisessa hierarkiassa vähän muiden yläpuolella olevina. Jokainen ymmärtää, että tuomareilla on valta ratkaista kansalaisten kohtaloita. Mutta juuri tuon takia heidän tekemiään tuomioita pitää uskaltaa tarvittaessa myös arvostella, eikä vain nöyristellen kumartaa, kuten ”kunnon kansalaisten” oletetaan aina tekevän. Oikeuslaitoksen tuomarit saavat kuitenkin rauhassa miettiä ratkaisujaan ja niiden perusteluja. Urheilussa erotuomarit joutuvat sentään tekemään ratkaisunsa hyvin nopeasti, toisinaan silmänräpäyksessä. Mika Väyrynen

* https://bin.yhdistysavain.fi/1582922/LSulCJOCgAYOLQonVyLV0dUlCe/Paakirjoitus-1-2026.pdf ”Irtisanomisperusteet muuttuivat - mutta muuttuuko mikään?” ** Näin esimerkiksi 1.5.2026 Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa ”Maalittamisen kriminalisointia olisi syytä tehostaa”. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011969927.html

LEIPURI 3 / 2026

v PALKINNOT JA TUNNUSTUKSET v

Pielispakari Oy:lle Koivunuija-tunnustus Nurmeslainen Pielispakari Oy on saanut vuoden 2026 Koivunuija-tunnustuksen hyvästä hallitustyöskentelystä. Hallituspartnerit Itä-Suomen jakamalla tunnustuksella halutaan tuoda esille hallitustyön

merkitystä ja vaikuttavuutta itäsuomalaisissa yrityksissä. Palkinnon saajasta päättää vuosittain vaihtuva itäsuomalainen talouselämän vaikuttaja, joka tänä vuonna oli kauppaneuvos, Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja Harri Broman. Hän totesi perusteluissaan, että Pielispakarissa on avoin ja keskusteleva hallitustyön kulttuuri, joka tuo merkittävää lisäarvoa leipomoyrityksen strategiatyöhön. Lisäksi hallituksen riippumattomien jäsenten erityisosaaminen on tuotu koko organisaation käyttöön. Pielispakaria luotsaava yrittäjä, toimitusjohtaja Erkki Timonen on tänä keväänä toteuttanut yrityksessä myös merkittävän investoinnin. Leipomon yhteyteen pystytettiin huhtikuussa 17-metriset jauhosiilot. Noin puolen miljoonan euron arvoinen investointi on osa Pielispakarin tuotannon tehostamisprojektia, jolla mm. parannetaan työntekijöiden työergonomiaa ja tehostetaan raaka-ainelogistiikkaa.

Elonen Oy Leipomolle Alavus-mitali Elonen Oy Leipomolle on myönnetty Alavus-mitali. Tämä Alavuden kaupungin tunnustus myönnetään erityisen ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Elonen on osoittanut uskoa Alavuutta kohtaan sekä myös poikkeuksellista sitkeyttä, sillä se investoi merkittävästi Töysäläisen tuotantoon sen tuhoisan, loppiaisena 2024 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Nopeasti leipomoyritys päätti investoida uuteen leipomoon, jonka tuotteissa yhdistyvät nyt perinteiset töysäläiset tuotteet sekä uudet innovaatiot. Elonen Oy Leipomoa luotsaa toimitusjohtaja Jari Elonen.

Huovisen Leipomolle Stiiknafuulia-yrittäjäpalkinto Oululainen Huovisen Leipomo, jota pyörittää Eveliina ja Niko Määttä Oy, on saanut Oulun kaupungin vuosittaisen Stiiknafuulia-yrittäjäpalkinnon. Palkinto luovutettiin yrittäjille Eveliina ja Niko Määtälle 17.4.2026. Palkintoa myönnettäessä painotetaan pitkäjänteistä, kannattavaa ja vastuullista yritystoimintaa sekä aktiivista roolia paikallisessa yrittäjäyhteisössä ja myönteisen ilmapiirin luomisessa. Perusteluiden mukaan Huovisen Leipomon toimintaa on sukupolvenvaihdoksen jälkeen kehitetty määrätietoisesti. Yritys on avannut uuden kahvilan rautatieasemalle ja käynnistänyt gluteenittoman leipomon olemassa olevaan toimitilaan. Lähes 90-vuotinen historia kertoo sitoutumisesta, vahvasta osaamisesta ja kyvystä uudistua. Huovisen Leipomo on kasvanut merkittäväksi alueelliseksi toimijaksi, joka työllistää laajasti alan ammattilaisia ja on säilyttänyt perinteisen käsityöleipomisen ytimen samalla kun toiminta on kehittynyt moderniksi ja kilpailukykyiseksi. Yrityksen vastuullisuus näkyy raaka-ainevalinnoissa, henkilöstöstä huolehtimisessa ja pitkäaikaisissa asiakassuhteissa. Sen myymälät ja kahvilat toimivat myös tärkeinä paikallisina kohtaamispaikkoina.

Syksyllä jälleen Leipäviikko viikolla 37 Leipätiedotuksen koordinoimaa Leipäviikkoa vietetään tänäkin vuonna perinteisesti viikolla 37 eli 7.-13.9.2026. Teemana tulevalla Leipäviikolla on: ”Arjen helpoin valinta. Leipä.” Teeman alle mahtuu monenlaisia leipiä ja herkullisilla kuvilla kannustetaan tekemään käteviä eväitä, helppoja välipaloja ja herkullisia iltapaloja. Leipä on tuttu ja turvallinen, helppo ja terveellinen - voileipä tuo jaksamista arkeen. Leipäviikon maksuttomina materiaaleina Leipätiedotus tarjoaa kaksi erilaista julistetta sekä teeman mukaisen pöytäständin. Lisäksi tehdään sosiaaliseen mediaan valmiita ns. some-paloja. Ne tulevat sähköisesti ladattaviksi Leipätiedotuksen nettisivuille kesän aikana. Maksutonta printtimateriaalia voi tilata nettisivuilta löytyvällä materiaalitilauslomakkeella https://www.leipatiedotus.fi/materiaalit/tilaa-materiaaleja.html Postikulut ovat Leipätiedotuksen jäsenille ilmaiset. Kaikki materiaalit päivitetään Leipätiedotuksen nettisivuille kesän aikana, joten kannattaa seurata sivuja osoitteessa https://www.leipatiedotus.fi/leipaviikko/leipaviikko-2026.html

4 LEIPURI 3 / 2026

Leipurin tuo kesän

Herkulliset leivonnaiset ja välipalat sesonkiin Seuraamme alan kehitystä ja pidämme huolen siitä, että saat meiltä parhaat vinkit kesäkauden tuotteisiin. Valikoimissamme on raaka-aineet ja palvelut kaikenkokoisille leipomoille ja elintarvikealan yrityksille. Sekä kaikenlaisille asiakkaille, sillä meillä on kattavasti myös vegaanisia ja gluteenittomia aineksia. Ota yhteyttä, kun tarvitset neuvoja, vinkkejä tai ideoita uusia tuotteita varten. Asiantuntijamme ovat valmiina sinua varten!

Tarja Sjöfelt

Kimmo Virtanen

Urho Paakkari

www.leipurin.com store.leipurin.com

LEIPURI 3 / 2026

Suomen Leipuriliiton 126.

Vuosikokous ja kesäpäivät (Leipuripäivät 2026) 13.-16.8.2026 Kalajoen Hiekkasärkillä Torstai 13.8.2026 16.00 - 19.00 Eväitä leipomoyrittäjälle – ammatillinen seminaari Paikka: Santa´s Resort & Spa Hotel Sani, Aaltosali, Jukupolku 5, Kalajoki Aiheet: - Vastuullisuusvaateet käytännössä – mitä leipomoiden ja konditorioiden pitää nyt tietää Johtava asiantuntija Senja Arffman, Envitecpolis Oy - Työeläkeyhtiö Elo – yrittäjän ja henkilöstön työkyvyn tukena Yhteyspäällikkö Anne Väisänen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Välissä virkistäytymistauko - Kalajoen matkailun kasvun askelmerkit Toimitusjohtaja Janne Anttila, Kalajoen Hiekkasärkät Oy - Miten leipomoyritys nousee tuhkasta? Toimitusjohtaja Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/Oheistapahtumat_LEIPURIPAIVAT_2026

Perjantai 14.8.2026 9.00 - 15.00

Raisio Open Golf -kilpailu - Kalajoki Golf, Tiitaival 59, Kalajoki - Yhteiskuljetus golfkentälle Santa´s Resort & Spa Hotel Sanin edestä klo 8.00. - Golfkilpailu alkaa kentällä yhteislähdöllä klo 9.00 Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/Raisiogolf2026 9.00 - 13.00

Kinnusen Mylly Oy:n meriretki Maakallaan -Bussikuljetus Santa’s Resort & Spa Hotel Sanin edestä Kalajoen Marinaan, Keskuskarintie 166. Lähdöt klo 8.30 ja 8.45 -Laivamatka Maakallaan Bon Marin-laivalla, lähtö Marinasta klo 9.00 -Meriretken suunniteltu kesto noin 3 tuntia (sisältäen matkat ja käynnin Maakallassa) -Meriretki sisältää maittavat eväät kaikille osallistujille -Paluukuljetus Marinasta takaisin hotellille viimeistään klo 13.00 -Osallistujamäärä: enintään 100 henkilöä -Huom! Säävaraus: meriretkelle lähdettäessä vaaditaan turvalliset sääolosuhteet. Kesto voi säästä johtuen pidentyä tai retki voi poikkeustilanteessa peruuntua. Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/Oheistapahtumat_LEIPURIPAIVAT_2026 14.00 - 16.00

Leipurin Oy:n frisbeegolf-kisa - lähtö: kokoontuminen Santa´s Resort & Spa Hotel Sanin aulassa klo 13.45 - opastettu frisbeegolf-ohjelma kiekkoineen - sopii sekä aloittelijoille että harrastajille - leikkimielinen kilpailu, parhaat palkitaan, tarjoilua Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/Oheistapahtumat_LEIPURIPAIVAT_2026 19.00 - 21.00

Valio Aimo Beach Party - Ravintola Beach Bar Surffari, Tuomipakkaintie 20, Kalajoki - sisäänpääsy ValioAimon kutsukortilla, joka sisältyy kokouspakettiin - ilta jatkuu Ravintola Surffarissa myös Valion tilaisuuden jälkeen - klo 21 jälkeen Rokwaattori huolehtii musiikista

00.00 - 02.00

Jatkot ja karaoke: Dyyni Night Club, Dyynitie 4, Kalajoki

6 LEIPURI 3 / 2026

Lauantai 15.8.2026 9.30

Suomen Leipuriliitto ry:n 126. vuosikokous - Santa´s Resort & Spa Hotel Sani, Aaltosali, Jukupolku 5, Kalajoki

9.30 -

Fazer Myllyn lastenretki Seikkailupuisto Pakkaan - yli 10-vuotiaille köysiseikkailua yläilmoissa - pienemmille hauskaa puuhaa maan tasalla - tarjolla pientä välipalaa Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/Oheistapahtumat_LEIPURIPAIVAT_2026

10.00 - 15.30

Tavarantoimittajien näyttely - Kohtaamispaikka Loiston Areena, Matkailutie 312, Kalajoki

11.30 - 14.00

Keittolounas - Kohtaamispakka Loisto, Tap Room

15.30

Tavarantoimittajien näyttely päättyy

16.15 - 17.00

Condite Oy:n musiikkituokio - Irish Pub Sandy Kelt, Kalakuja 7, Kalajoki

19.00

Siirtyminen juhlaillalliselle - Kohtaamispaikka Loiston Areena, Matkailutie 312, Kalajoki - pöytäkartta nähtävillä ovella

19.30 –

Juhlaillallinen ja ohjelmaa - illan juontaja ja stand up-viihdyttäjä Osku Pienimäki - teatteria - musiikista huolehtii bilebändi Booster 22.30 – 03.00

Karaoke - Kohtaamispaikka Loisto, Tap Room

ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMAAN: https://www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/ (samalla sivulla ohjeet myös majoitusvarauksiin) MAJOITUS: KAIKKI MAJOITUSVARAUKSET TEHDÄÄN KALAJOEN KESKUSVARAAMON KAUTTA • puhelimitse puh. +358 50 376 5876 tai sähköposti: myynti@kalajokikeskusvaraamo.fi Verkkokauppa www.kalajokikeskusvaraamo.fi • mainitse majoitusvarausta tehdessäsi, että olet tulossa Leipuripäiville Majoitusta on tarjolla sekä Santa´s Resort & Spa Hotel Sanissa (hotellihuoneet ja huoneistot) että hotellin läheisyydessä sijaitsevissa loma-asunnoissa, joita on runsaasti tarjolla. https://santashotels.fi/hotellit/kalajoki-hotelli-hotel-sani-kylpylahotelli/huoneet/ Muuta tietoa alueesta www.visitkalajoki.fi

LEIPURI 3 / 2026

v KONDITORIA HUOVILA v

Eveliina Kotonen on ”elementissään” kahvilan asiakaspalvelussa, josta hän myös nauttii suuresti. Konditoria Huovilan väkeä kolmessa polvessa eli vasemmalla Aatsa Huovila, keskellä Mika Huovila ja Maiju Kotonen ja oikealla Eveliina Kotonen.

Konditoria Huovilassa nuorempi polvi tarttui viestikapulaan Haminassa toimiva Konditoria Huovila Oy siirtyi uudelle sukupolvelle syksyllä 2025. Pitkään yrityksessä työskennellyt Eveliina Kotonen otti yrityksen vetovastuun. Sen merkitys yrityksen tulevaisuudelle oli suuri: ilman jatkajaa yritys olisi voinut loppua kokonaan. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Kahvila uudistettiin vanhaa kunnioittaen. Taustalla näkyy iso oviaukko myymälään, johon tullaan omasta ovesta.

8 LEIPURI 3 / 2026

jattelin, etten halua tämän yrityksen loppuvan, Eveliina Kotonen toteaa ytimekkäästi, kun häneltä kysyy motiivia konditoriayrityksen yrittäjäksi ryhtymiseen. - Ajatus jatkamisesta pyöri mielessä etenkin vuonna 2024 äitiysvapaani aikaan. Kun sitten palasin töihin vuoden 2025 alussa, kerroin sen ääneen Marja ’Maiju’ Kotoselle ja Mika Huovilalle. Heti alkuun kerrottakoon, että Eveliina Kotonen on Maiju Kotosen miniä eli tämän vanhemman pojan Jesse Kotosen puoliso. Sisarukset Maiju Kotonen ja Mika Huovila ovat puolestaan Konditoria Huovilan toisen polven yrittäjät. Niin sitten sukupolvenvaihdos tehtiin Eveliina ja Jesse Kotoselle. Nyt he omistavat Konditoria Huovilan puoliksi ja Eveliina on sen toimitusjohtaja. Yritys siirtyi heille tarkalleen ottaen 22.10.2025. - Silloin pantiin nimet papereihin, toteaa Mika Huovila. Samalla päättyi epävarmuus siitä, miten vuosikymmeniä toiminut konditoria jatkaisi toimintaansa. Vaihtoehtona ei perheessä nähty yrityksen myymistä, mutta jatkajaakaan ei tuntunut löytyvän. - Emme ole koskaan ajatelleet, että myytäisiin. Sellaisesta ei mielestämme ole ole-

v KONDITORIA HUOVILA

Erilaisia kakkuja on valikoimassa valtava määrä. Moussekakut ovat nykyisin kaikkein menevimpiä.

Myös suklaisia leivoksia oli tarjolla.

Mantelipitko on ollut valikoimassa aina.

massa juurikaan hyviä esimerkkejä. Ellei jatkajaa olisi löytynyt, olisimme todennäköisesti jossakin vaiheessa ajaneet yrityksen asteittain alas eli lopettaneet toiminnan, Maiju Kotonen toteaa. Vieressä istuu Aarre ’Aatsa’ Huovila, joka yhdessä puolisonsa Heli Huovilan kanssa perusti konditoriayrityksen vuonna 1966. Tänä vuonna Konditoria Huovila viettää siis 60-vuotisjuhlavuottaan. - On kyllä valtavan upea juttu, että yritys jatkuu, iloitsee Aatsa Huovila, jolle konditoriayritys on kuin oma lapsi. Hän aloitti yrityksen aikoinaan lähes tyhjästä, kasvatti sitä ja saavutti tuotteillaan hyvän maineen. Aatsa ahkeroi konditorian tuotannossa pitkään vielä eläkepäivinäänkin. Kokonaan sivussa sieltä hän on ollut vasta puolisentoista vuotta, kun oli pakko hyväksyä, että heikentynyt näkö estää työskentelyn. Mutta konditoriassa Aatsa poikkeaa edelleenkin päivittäisillä kävelylenkeillään tapaamassa tuttuja asiakkaita. Asunto on Haminan keskustassa, joten konditoriaan on lyhyt matka.

- Toki hän hoiti täällä tammikuussa tehdyn remontin, ja kyllä täällä varmasti jatkossakin korjaus- ja remonttitaitoista miestä tarvitaan, toteaa Eveliina, joka itse puolestaan on paikalla yrityksessä päivittäin. Hän tekee tuttuja töitä kahvilan ja myymälän asiakaspalvelussa, mutta nyt myös leipomossa. Eli opettelee leipomaan, mitä hän ei aikaisemmin osannut. Kun tuotteet osaa valmistaa, se auttaa ymmärtämään kokonaisuutta. - On iso etu, että tietää mitä myy ja osaa myös itse tehdä tuotteita. Silloin pystyy vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin ja ymmärtää paremmin toiveita. - Onneksi on hyvät opettajat eli Mika ja Maiju. Vaikka olen jo paljon oppinut, vielä riittää opeteltavaa, hän lisää.

Mika Huovila ja Maiju Kotonen ovat nyt siirtyneet yrittäjistä työntekijöiksi. Kumpikin heistä ahkeroi konditorian tuotannossa. - Kyllä moni luuli, että me jäämme saman tien tästä eläkkeelle, mutta se oli väärä luulo, he nauravat.

Pörriäinen on pieni makea pala.

Pietari Brahen piparkakkuihin lisätään reilulla mitalla erilaisia mausteita, kuten neilikkaa, inkivääriä, kanelia ja kardemummaa. Aarre Huovilan mukaan näitä vanhalla reseptillä tehtyjä piparkakkuja on joskus viety tuliaisiksi Ruotsin hoviin asti.

Remontilla uutta ilmettä Konditoria Huovila toimii vuonna 1889 rakennetun talon kivijalassa. Tuotantotila eli leipomo on aivan lähituntumassa, samassa pihapiirissä, vaikkakin eri rakennuksessa. - Aluksi meillä oli vain pieni myymälä tässä kivijalassa, mutta 1990-luvulla saimme myös viereisen tilan käyttöömme eli saatoimme avata kahvilan. Se oli etenkin

Pitkä kokemus talossa Eveliina Kotonen on työskennellyt Konditoria Huovilassa jo noin kymmenen vuoden ajan kahvilassa ja myymälässä. - Se on tehnyt tästä helpompaa, kun talo ja toimintatavat ovat tuttuja, toteaa Maiju Kotonen. Puoliso Jesse Kotonen oli Eveliinan kanssa yhtä mieltä siitä, että perheyritystä jatketaan. Hän ei kuitenkaan ole mukana yrityksen operatiivisessa toiminnassa. Jesse toimii yrittäjänä kiinteistö- ja rakennusalalla, joten hänellä tuskin olisi aikaakaan ahkeroida konditoriassa.

LEIPURI 3 / 2026

v KONDITORIA HUOVILA

puolisoni Helin toiveena, ja kahvila olikin hänen silmäteränsä, Aatsa Huovila kertoo. Pitkään pariskunta toimi konditoriayrityksen yrittäjinä yhdessä, kunnes sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2010 toiselle polvelle eli Maiju Kotoselle ja Mika Huovilalle. Sisarukset olivat olleet yrityksessä mukana pienestä pitäen. Heli Huovila nukkui pois vuonna 2021. Tämän vuoden tammikuussa kahvila-myymälä sai uusien yrittäjien myötä uutta ilmettä, kun siellä tehtiin remontti. Se tehtiin tyylikkäästi vanhaa kunnioittaen. - Uudistimme pintoja eli seinät ja lattiat sekä WC-tilat. Lisäksi hioin ja maalasin pöydät, hankin uudet tuolit ja löysin vanhanaikaisia sohvaryhmiä sisustusta täydentämään. Suurin muutos oli ehkä se, että yhdistimme myymälän ja kahvilan myynnin samaan kassapisteeseen, kun ne aikaisemmin olivat erillään, Eveliina luettelee ja esittelee ruskeita wieniläistuoleja, joista viimeiset oli saatu kahvilaan vasta muutama päivä ennen haastattelua. Sitä ennen oli pitänyt lainata tuoleja naapureista, jotta istumapaikat saatiin riittämään. Kahvilassa on viitisenkymmentä paikkaa ja kesällä lisätilaa antavat parikymmentä paikkaa ulkoterassilla. – Halusin säilyttää vanhaa, kuten esimerkiksi seinien vihreän värin. Samalla halusin tuoda myös uutta ilmettä. Kaikkea ei ole tehty kerralla, vaan paikka saa täydentyä vähitellen, Eveliina kertoo. Wieniläistuolit ovat hänen mielestään ne ”ainoat oikeat” kahvilatuolit. Myös sohvaryhmät, jotka mukailevat antiikkista tyyliä, sopivat kahvilaan hyvin ja antavat sille kodikasta ilmettä. - Toisen niistä kuljetin peräkärryllä Mäntsälästä asti, mutta se kyllä kannatti hakea sieltä, nauraa Eveliina, jonka mukaan vanhoja sohvaryhmiä on kyllä paljon tarjolla, mutta niiden väri voi olla ”väärä” ja kuntokin voi olla mitä vain. Remontin ajan kahvila toimi saman kiinteistön yläkerrassa sijaitsevassa juhlatilassa. Tilauksiakin asiakkaat pystyivät tekemään sieltä tavalliseen tapaan. - Etukäteen hieman pelkäsimme, miten alkuvuosi menee taloudellisesti; tulevatko asiakkaat väliaikaiseen kahvilaan. Mutta pelko oli turha, asiakkaat löysivät paikan hyvin, Eveliina iloitsee. Ja kun omien tilojen remontti saatiin valmiiksi tammikuun puolivälissä ja kahvila jälleen auki, se näkyi myynnissä. Asiakkaita kiinnosti, miltä paikka remontin jälkeen näyttää.

10 LEIPURI 3 / 2026

Kahvilan perällä on tunnelmallinen kabinettitila, jossa on sekä tiilikatto että -seinät. Heli Huovilan kuva on asetettu seinänvierustalle.

Pieni sopukka ennen kabinettia on kalustettu antiikkikalusteilla, jotka ovat Eveliinan löytö.

Kuparipannut istuvat hyvin kahvilan sisustukseen.

Tärkeät perinteet säilyvät

Kahvilapuoli vahvistunut

Haminalaiset ovat ottaneet uuden yrittäjän ja myös kahvilan remontissa tehdyt muutokset vastaan valtaosin positiivisesti. Pienellä paikkakunnalla muutokset herättävät kuitenkin myös epäilyksiä. Jotkut puhuvat jopa ”uudesta paikasta”, vaikka kyse on samasta konditoriasta, jossa yrittäjä on vain vaihtunut – vieläpä saman perheen sisällä. - Ajatellaan, että kun täällä on nyt eri yrittäjä, niin koko paikka olisi jotenkin muuttunut, vaikka kaikki on suurin piirtein samaa, Eveliina hämmästelee. -Aivan kuin ihmiset eivät muistaisi, että olen ollut täällä ”vakiokalustoa” jo kymmenen vuotta, enkä mikään uusi tulokas. Eli kyllä tunnen ja tiedän tämän yrityksen tosi hyvin ja olen perehtynyt sen toimintaan. Konditoria Huovilassa onkin tietoisesti pidetty kiinni tutuista tuotteista ja toimintatavoista. Mika Huovilan mukaan suurin osa tuotteista tehdään Aatsa Huovilan kehittämiä reseptejä noudattaen. - Täytyy säilyttää se oma perusjuttu. Ei voi lähteä uudistamaan liikaa, koska kanta-asiakkaat ovat tärkeitä, Eveliina linjaa.

Konditoria Huovilan toiminta on pitkään ollut yhdistelmä leipomoa, konditoriaa ja kahvilaa. Liikevaihtoa kertyy keskimäärin 500 000 euroa vuodessa. Tuotteita ei mene kauppoihin eikä muille jälleenmyyjille, vaan kaikki myydään omasta kahvilasta ja myymälästä. Eveliinan mukaan kahvilan rooli on kasvanut viime vuosina. - Olemme saaneet lisää asiakaspaikkoja ja kesällä terassi houkuttelee. Joka toinen vuosi järjestettävä Hamina Tattoo lisää myyntiä merkittävästi, vaikka se kestää vain viikon ajan. Silloin pystytämme teltan tuonne ulos, hän kertoo. Tattoo eli kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali järjestetään tänä vuonna 27.7.–1.8. Huovilan kahvila on avoinna arkisin kahdeksasta viiteen ja lauantaisin puoli yhdeksästä kahteen. Sunnuntaisin ollaan auki vain erityistilanteissa. Silloin yksityistilaisuuksille voisi olla tilaa, miettii Eveliina, mutta niiden kohdalla tuotot ja kustannukset on kyllä laskettava tarkoin. Esimerkiksi työvoimakustannukset ovat sunnuntaisin hyvin korkeat.

v KONDITORIA HUOVILA

Kaikki tuotteet valmistetaan itse, eikä raaka-aineissa tingitä. Johtotähtenä on hyvä maku, mikä oli alusta alkaen Aatsa Huovilankin periaatteena. Tuotevalikoima nojaa vahvasti klassikoihin, vaikka uuttakin kehitetään jatkuvasti. Myynti jakautuu tasaisesti suolaisten ja makeiden tuotteiden kesken. Maiju ja Mika luettelevat asiakkaiden suosikkeja: - Omenaposso, perinteinen lihapiirakka ja tietenkin perinteinen mantelipitkomme. Erilaisia kakkuja on meillä valtava määrä ja niistä on vaikea poimia yhtä suosikkia. Moussekakut ovat kuitenkin nykyisin kaikkein menevimpiä, he toteavat. Sesongit tietenkin huomioidaan ja tuotteisiin etsitään myös uutta twistiä. Esimerkiksi laskiaispulliin kehitettiin tänä vuonna erilaisia täytteitä eri viikoille. Markkinointia tehtiin some-kanavilla. - Kyllä niitä pullia sitten menikin kaupaksi, Eveliina kertoo tyytyväisenä. Kesällä tarjonnassa korostuvat kevyemmät ja paremmin säilyvät tuotteet alueen vahvan mökkikulttuurin vuoksi. Kesähelteellä saareen kannattaa viedä ennemminkin käpykakku kuin kermakakku. - Leivomme päivittäin myös ”päivän leivän”, jonka asiakkaat osaavat hakea tiettyinä viikonpäivinä. Samasta taikinasta tehdään sämpylät omiin leipätuotteisiin, Maiju kertoo. - Mutta ruisleipää ei tehdä, Aatsa lisää. Tulevaisuudessa Eveliina haluaa kasvattaa erityisesti nuorten asiakkaiden määrää ja vahvistaa kahvilan asemaa viihtyisänä kohtaamispaikkana. - Haluaisin, että tänne löydettäisiin myös uutena paikkana. Että ihmiset tietäisivät, että täällä saa hyvää ja täällä viihdytään, hän sanoo ja jatkaa, että sosiaalinen media on tässä keskeinen työkalu.

Tuotekehitys syntyy arjessa Tuotekehitys on Huovilassa käytännönläheistä. Ideoita syntyy henkilökunnan kesken, asiakkaiden toiveista ja yhä enemmän myös sosiaalisen median kautta. Yksi esimerkki tuotekehityksestä on Tattoo-leivos, jota on valmistettu vuodesta 1990 lähtien. Silloin Aatsa Huovilaa pyydettiin kehittämään uudelle tapahtumalle nimikkoleivos. Siitä tuli brändituote, jota on tehty jokaiseen Tattooseen. – Leivos on aina samankokoinen ja sen koristelu on sama, mutta maku vaihtuu joka kerta, kertovat Maiju ja Mika. Leivoksen

Aatsa Huovila on iloinen ja tyytyväinen siitä, että hänen perustamansa konditoriayritys jatkuu perheen kolmannessa polvessa. Eveliina Kotosestakin kahvilayrittäjyys tuntuu oikealta ratkaisulta.

Kakluuni ”raavittiin” puhtaaksi maalista remontin yhteydessä. Tulta siihen ei kuitenkaan enää sytytetä.

täytteessä on kaksi kerrosta, joiden makujen tulee toimia keskenään. Yhdistelmiä on vuosien mittaan ollut lukuisia, esimerkkeinä vaikkapa vadelma-valkosuklaa, vadelma-samppanja, mansikka-tummasuklaa tai mustaherukka-valkosuklaa. - Makua testataan useiden kokeilujen kautta, ja parhaat yhdistelmät ovat monesti myöhemmin päätyneet myös kakkuvalikoimaan, kertoo Maiju. Hänen mukaansa tämän vuoden Tattoo-leivoksen makuvaihtoehtoja oli pohdittu jo maaliskuussa, koeleivoksia tehty ja maisteltu. - Yksi vaihtoehto on tehdä yrityksen 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi se leivosmaku, joka oli ensimmäisessä Tattoossa vuonna 1990, Eveliina pohtii. Tämän lehden ilmestyessä päätös leivoksesta on varmasti jo tehty.

Henkilöstö ratkaisee arjen Konditoriayrityksessä työskentelee tällä hetkellä viisi ulkopuolista työntekijää, joista neljä kahvilassa ja yksi tuotannon puolella. - Kyllä minulle ratkaisevan tärkeää on ollut, että Maiju ja Mika ovat edelleen yrityksessä töissä. Se helpottaa siirtymävaihetta todella paljon, Eveliina kiittää. Hänen mukaansa jossakin vaiheessa tulee kuitenkin se tilanne, jolloin edellinen polvi poistuu ”kuvioista” ja tilalle on saatava uudet tekijät. Siinä voikin olla miettimistä. - Osaavan työvoiman saatavuus on täällä haasteellista ja hyvät tekijät kullanarvoisia. Tuotantoon on onneksi saatu uusi hyvä tekijä, Krista Valkonen, joka Eveliinan mukaan osaa sekä perinteisen leipomisen

että haluaa kehittää uutta. Kumpikin taito on tässä konditoriassa tärkeä. Eveliina itse kertoo tekevänsä yrityksessä ns. normaalia 7-8 tunnin työpäivää. Harrastuksenaan hän toimii ryhmäliikunnan ohjaajana paikallisella kuntosalilla 1-2 kertaa viikossa. - Nuoret osaavat onneksi pitää työnteon järkevissä rajoissa. He ajattelevat, että on oltava muutakin elämää, Maiju kiittelee. Hän toivoo, että jatkossa Eveliinalla riittää aikaa myös kollegoihin tutustumiseen esimerkiksi Leipuripäivillä tai Hyvä Konditoria -ketjun tilaisuuksissa. - Itse koen, että alan muilta yrittäjiltä olen saanut hyvin paljon sparrausta ja tukea. Eveliinan työaikaa sääntelee myös kaksivuotias Eevi-tytär. Päiväkodista joko äidin tai isän on haettava lapsi sovitulla kellonlyömällä. Tarvittaessa Eveliinan vanhemmat tulevat kyllä mielellään avuksi, samoin toiset isovanhemmat Maiju ja Jarmo Kotonen. Maiju toteaakin asettavansa lastenlapsien, joita on kaksi eli yksi molemmilla pojilla, hoitamisen tärkeysjärjestyksessä ykköseksi. Konditoria Huovilan kaikki sukupolvet tuntuvat olevan nyt tilanteeseen tyytyväisiä. Valmis liiketoiminta, osaava henkilöstö ja siirtyvä hiljainen tieto luovat uudelle yrittäjälle vahvan pohjan. Ja vaikka yrittäjyys on Eveliinalle vielä osin opettelua, suunta on selvä. Tavoitteena on kasvattaa asiakaskuntaa, kehittää toimintaa hallitusti ja varmistaa oma osaaminen niin tuotannossa kuin kahvilankin puolella. – Kyllä tämä oikealta tuntuu, hän sanoo. LEIPURI 3 / 2026

v RAVITSEMUS v

Ruisleivän terveellisyyden taustalla X-faktori

Ruisleivästä paljastuu jatkuvasti lisää hyviä, terveyttä tukevia ominaisuuksia. Nyt puhutaan X-faktorista eli kuidusta riippumattomista pienyhdisteistä, joiden ominaisuuksia ei vielä tarkoin tunneta.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

äysjyväruisleipä sisältää runsaasti sekä liukoista että liukenematonta kuitua, mikä tukee suoliston toimintaa, auttaa hallitsemaan kolesterolia ja tasaa verensokerin vaihtelua. Täysjyväinen ja runsaskuituinen ruisleipä lisää myös kylläisyyden tunnetta selvästi enemmän kuin vastaava määrä vähäkuituista leipää. Lisäksi rukiin lignaanit, muut polyfenolit sekä kivennäisaineet, kuten rauta, magnesium, mangaani ja fosfori, täydentävät ruisleivän ravitsemuksellista profiilia. Kuidun lisäksi ruisleivässä on todettu olevan ns. X-faktori, jolla tarkoitetaan kuidusta riippumattomia pienyhdisteitä, joita kaikkia ei vielä tunneta. Mitä enemmän ruista tutkitaan, sitä enemmän terveyttä tukevia yhdisteitä löydetään. Ruisleivän rakenteessa on kuitenkin jotain, jonka terveyshyödyt eivät tutkijoiden mukaan siirry esimerkiksi vehnäleipään, vaikka siihen lisättäisi ruiskuitua. Eli jotain oleellista tapahtuu nimenomaan ruisleipää leivottaessa! Tutkimuksissa täysjyvärukiista leivotut leivät ovat vähentäneet aterianjälkeistä in-

12 LEIPURI 3 / 2026

Ruisleivällä on lukuisia terveysvaikutuksia, jotka liittyvät rukiin kuituihin. Nämä terveysvaikutukset ovat hyvin tunnettuja ja laaja-alaisia. Näiden tunnettujen vaikutusten lisäksi ruisleivällä on ns. X-faktori, jollaista ei muilla kotimaisilla viljoilla ole havaittu.

suliinivastetta vaaleaan vehnäleipään verrattuna, vaikka niiden glukoosivaste olisi samankaltainen. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkitut leivät ovat sisältäneet saman verran hiilihydraatteja, jotka imeytyessään nostavat veren glukoositasoa eli verensokeria laskennallisesti saman verran. Tällöin myös haiman tuottamaa insuliinia tarvittaisi laskennallisesti saman verran. Insuliini pitää verensokerin tasaisena ja siirtää veressä olevaa glukoosia eli sokeria soluihin esimerkiksi lihaksissa. Ruisleipää syötäessä insuliinia on kuitenkin todettu tarvittavan vehnäleipää vähemmän verensokeritasapainon saavuttamiseksi. Tämä on merkityksellistä esimerkiksi suomalaisten kansantaudin, tyypin 2 diabeteksen, yhteydessä. Tyypin 2 diabeteksessa haiman insuliinin eritys tai vaikutus kohdesoluun, esimerkiksi lihaksissa, on heikentynyt. Tällöin verensokeritaso jää terveyden kannalta liian korkealle ja aiheuttaa pitkällä aikavälillä vaurioita mm. silmien verkkokalvoilla vaikuttaen näkökykyyn sekä munuaisissa aiheuttaen diabeteksen munuaistautia. Kansallisruoallamme, ruisleivällä, on siis terveyteen vaikuttava merkittävä ominaisuus.

Ruisleivän muita erityispiirteitä Osan ruisleivän erityispiirteistä arvellaan liittyvän fermentointiin. Perinteinen ruisleipä leivotaan hapanjuureen, mikä antaa sille tyypillisen happaman maun ja pitkän säilyvyyden. Hapanjuurikäyminen muuttaa rukiin tärkkelyksen ja kuitujen rakennetta. Fermentointi voi parantaa kivennäisaineiden (esim. raudan) imeytymistä ja auttaa hallitsemaan rukiin entsyymiaktiivisuutta, jotta leivän rakenne ei murene liikaa. Hapanjuuri myös tukee maitohappobakteerien kasvua, mikä vaikuttaa makuun ja säilyvyyteen. Rukiin fenoliset yhdisteet tukevat sen terveysvaikutuksia. Ne toimivat antioksidantteina ja voivat osaltaan vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Fenolisia yhdisteitä ovat myös lignaanit, joiden on havaittu liittyvän pienempään riskiin sairastua muun muassa rinta- ja paksusuolisyöpään. Ruis sisältää myös niin sanottuja alkyyli- ja alkenyyliresorsinoleja, joita esiintyy harvoin muissa elintarvikkeissa. Näillä yhdisteillä on todettu antioksidatiivisia ominaisuuksia, eli ne voivat auttaa suojaamaan elimistön soluja hapettumisen aiheuttamilta vaurioilta.

UUTUUDET! UUTUUDET! Briossimix vegaaninen Sallinen

108260 10 kg Sallisen omaa tuotantoa Naantalista! Uudella vegaanisella briossimixillä leivot kuohkeat ja maukkaat briossileivonnaiset vegaaniseen ruokavalioon sopiviksi.

Weefy TPI

108093 20 kg Weefy TPI on elintarviketeollisuudelle ja lihateollisuudelle kehitetty kasviproteiinijauhe, jolla voidaan korvata osa tuotteiden lihasta kasviproteiinilla. • Esimerkiksi lihapullissa voidaan korvata 30 % lihasta Weefy TPI:lla, jolloin lopputuotteen maku ja ominaisuudet muistuttavat kokonaan lihasta valmistettua verrokkiaan • Weefy TPI auttaa pienentämään ruokailun hiilijalanjälkeä ja alentamaan kustannuksia Koostumus: Gluteeniton täysjyväkaurajauho, herneproteiini, perunajauho, jodioitu suola, hapettumisenestoaine: askorbiinihappo E300, hiivauute Sopii sovellettavaksi kasvis- ja vegaaniruokavalion tuotteisiin. Kysy lisää alueesi edustajalta.

Myyntipäällikkö Myyntiedustaja Myyntiedustaja Myyntiedustaja JESSICA VIHOLAINEN NIINA RANTANEN SEIJA KERTTULA AINO ALAKUIJALA 044 747 7663 Uusimaa, Satakunta ja Keski- ja Itä-Suomi Länsi- ja PohjoisKaakkois-Suomi Suomi 044 710 9345 040 667 1009 044 533 8363 TOIMISTO 02 433 9005 Sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@salliselta.fi

Myyntiedustaja ISMO KUITTINEN Teollisuusmyynti 040 148 8116

Leipomokonsultti TIINA MÄKINEN 044 533 8379 Leipomokonsultti ARI SJÖBLOM 040 708 0353 LEIPURI 3 / 2026

MAUSTE-SALLINEN OY Emännänkatu 2-4, 21100 Naantali • Puh. (02) 433 9000 • info@salliselta.fi • www.salliselta.fi

v RAVITSEMUS v

Fineli palvelee sekä yrityksiä että tutkimusta nyt uudistuneena TEKSTI Elina Matikainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä Fineli-tietokanta on yksi suomalaisen ravitsemusjärjestelmän kulmakivistä. Sen tietovaranto kokoaa yhteen elintarvikkeiden ravintosisällöt ja toimii pohjana niin ravitsemussuosituksille, tutkimukselle kuin elintarvikealan kehitystyölle. Elintarviketietokannasta löytyy yli 4000 elintarviketta ja 55 ravintotekijää. Finelin järjestelmiä ja verkkopalvelua on nyt uudistettu. – Fineli on kansallinen elintarvikkeiden koostumustietokanta, jonka tarkoitus on palvella ruoka- ja ravitsemusalan toimijoita mahdollisimman puolueettomasti, kuvasi erikoistutkija Niina Kaartinen THL:stä huhtikuisessa seminaarissa, jossa kerrottiin Finelin viimeisimpiä kuulumisia. Fineli tarjoaa keskiarvotietoa raaka-aineista ja peruselintarvikkeista. Tämä linjaus on tietoinen ja liittyy sekä resurssikysymyksiin että tietokannan käyttötarkoitukseen. – Fineli sisältää tietoa Suomessa saatavissa olevista elintarvikkeista. Ei vain kotimaisista tuotteista vaan siitä, mitä kaupasta voidaan ostaa, korosti THL:n erikoistutkija Heli Reinivuo. Analytiikka on kokonaisuudessaan laaja: elintarvikkeista määritetään esimerkiksi rasva-, energia-, proteiini-, hiilihydraatti-, kuitu-, suola-, rasvahappo-, aminohappo-, vitamiini- ja kivennäisainepitoisuudet. Kaikkia ravintotekijöitä ei voida mitata, joten osa tiedoista täydennetään tutkimuskirjallisuuden ja muiden tietokantojen avulla. Tietokannan arvot perustuvat pääosin keskiarvoihin, jotka on muodostettu useista tuotteista, tuotemerkeistä tai raaka-aine-eristä. Yksittäisten tuotteiden tarkkaa vaihtelua tai eräkohtaisia eroja Fineli ei kuvaa. Myös tuotemerkkitiedon ajantasainen seuranta on rajallista, koska markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita. Fineli tarjoaa siis laskennan perustan,

14 LEIPURI 3 / 2026

mutta ei korvaa yrityskohtaista reseptiikkaa tai tuotekohtaista analytiikkaa. Leipomo- ja konditoria-alalle tietokannan merkitys konkretisoituu erityisesti reseptiikassa. Valmiiden tuotteiden ravintosisältö lasketaan raaka-aineiden tietojen pohjalta. Fineli tarjoaa tähän laajan ja jatkuvasti päivittyvän tietopohjan. Sitä hyödynnetään myös Leipuriliiton jäsenyrityksilleen tarjoamassa Leiko-palvelussa. Vuodesta 1984 lähtien rakennetun Finelin tietokanta on ollut netissä jo vuodesta 1999 (www.fineli.fi). Tässä on Suomessa oltu edelläkävijöitä maailmassa. Käyttäjiä on valtavasti, sillä päivittäisiä tiedonhakuja on säännönmukaisesti 3000-4000 kappaletta. Lisäksi Fineli toimii olennaisen tärkeänä työkaluna THL:n omassa ravitsemustutkimustoiminnassa. Fineli on kokenut viime vuosina myös mittavan ja poikkeuksellisen vaativan järjestelmäuudistuksen. Uudistustyö käynnistettiin jo vuonna 2017, kun käytössä olleet, yli 20 vuotta vanhat järjestelmät

olivat tulleet teknisen elinkaarensa päähän. Tilalle valittiin kansainvälisesti laajasti käytetty Foodcase-järjestelmä tietokannan ylläpitoon ja kehitettiin kokonaan uusi FinnMeal-ohjelmisto ravitsemustiedon laskentaan. Uudistuksessa oli useita haasteita, kuten valtavan tietomäärän siirtäminen vanhasta järjestelmästä uuteen. Tilannetta vaikeutti hieman myöhemmin alkanut koronapandemia, joka sitoi THL:n IT-resursseja muihin kiireellisiin kehityshankkeisiin. Myös osaajapula sekä laskentakapasiteettiin liittyvien järjestelmien suorituskyky aiheuttivat haasteita ja hidastivat työtä. Käyttäjälle näkyvin muutos on viime syksynä uudistettu verkkopalvelu, jossa on panostettu erityisesti saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Parhaillaan kehitetään dataputkea, jonka avulla uudet analyysitulokset siirtyvät jatkossa automaattisesti tietokantaan ja verkkopalveluun. Dataputken valmistuminen tuo näkyväksi myös viime vuosien laajat analyysiprojektit. Verkkopalveluun on tulossa merkittäviä päivityksiä muun muassa juustoista, viljatuotteista ja lihasta vuosien 2023 analyysien pohjalta. Vuonna 2024 painopiste oli kasvipohjaisissa elintarvikkeissa, ja nämä tiedot täydentävät tietokantaa lähiaikoina. Seuraavana vuorossa ovat hiilihydraatteihin liittyvät analyysit, joissa on tarkasteltu muun muassa kypsennyksen vaikutuksia. Fineli toimii osana kansainvälistä verkostoa, jossa elintarviketietoa harmonisoidaan ja kehitetään yhteisten standardien mukaisesti. Tämä varmistaa, että suomalainen ravitsemustieto on vertailukelpoista ja hyödynnettävissä myös EU-tasolla esimerkiksi riskinarvioinnissa ja tutkimuksessa. Fineli löytyy myös THL:n verkkosivujen kautta osoitteessa www.thl.fi. THL:n verkkopalvelu uudistettiin kokonaisuudessaan keväällä 2026.

Merkityksellistä kotimaisuutta Valion omistavat suomalaiset maidontuottajat, joille maksamme toimintamme kaikki tuotot. Meille vastuullisuus on tapa toimia, raaka-aineista jakeluun. Kun valitset meidät, tuet kotimaisia maitotilallisia. Se on hyvää makua – myös arvoiltaan.

valioaimo.fi

LEIPURI 3 / 2026

v RAVITSEMUS v

Ravitsemustutkimus osoittaa, että kauraa, täysjyvää ja mustikoita kannattaa nauttia Eri ruoka-aineisiin ja ravitsemukseen liittyvät tutkimukset meillä ja muualla osoittavat, että täysjyväiset tuotteet, kasvikset ja kaura tekevät terveydelle hyvää monin eri tavoin. Myös villimustikoista on löydetty paljon hyviä terveysvaikutuksia.

vähäinen käyttö on yksi keskeisistä ravitsemustekijöistä sairauksien aiheuttamien menetettyjen elinvuosien taustalla. Täysjyväisten tuotteiden kehittämiselle ja tarjonnan monipuolistamiselle on nyt siis sekä terveydellinen että kaupallinen peruste. Tutkimuksessa havaittiin, että epäterveelliset elintavat – kuten runsas punaisen lihan käyttö, vähäinen täysjyvän saanti, vähäinen liikunta ja lihavuus – liittyvät suolistomikrobiston heikompaan monimuotoisuuteen. Samalla havaittiin yhteys bakteerikantoihin, jotka on aiemmin liitetty suolistosyöpien riskiin. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että täysjyväviljojen kuitu ja muut bioaktiiviset yhdisteet tukevat suolistoterveyttä. Se on näkökulma, jota voidaan hyödyntää myös tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Nykyiset ravitsemussuositukset kehottavat nauttimaan noin 90 grammaa täysjyvää päivässä. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi täysjyväruisleipää, puuroa ja muita täysjyväviljatuotteita osana päivittäistä ruokavaliota. Rilla Tammen väitöskirja ”Whole grain intake, healthy lifestyles and the gut microbiome in colorectal cancer risk” tarkistettiin 20.3.2026 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Täysjyvä ja kasvipainotteisuus pienentävät syöpäriskiä Tuore väitös osoittaa, että punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla, erityisesti täysjyväviljalla, on yhteydessä pienempään sairastumisriskiin paksu- ja peräsuolisyöpiin. Tulokset ovat merkittäviä myös leipomoalalle, sillä täysjyväleipien ja -viljatuotteiden rooli korostuu entisestään kuluttajien terveysvalinnoissa. FM Rilla Tammi tutki väitöstyössään täysjyvän, elintapojen ja suolistomikrobiston yhteyksiä suolistosyöpäriskiin. Hänen mukaansa jo pienet viikoittaiset muutokset kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota voivat vähentää syöpäriskiä. Tutkimuksen mukaan suurempi täysjyvän saanti oli yhteydessä matalampaan painoindeksiin, pienempään vyötärönympärykseen sekä alhaisempaan kokonaiskolesteroliin miehillä. Täysjyvän merkitys korostuu myös kansanterveydellisesti: sen

16 LEIPURI 3 / 2026

Kolesteroli alas kahden päivän kaurapuurokuurilla Lyhytaikainen kaurapohjainen ruokavalio vaikuttaa yllättävän tehokkaalta kolesterolitason alentamisessa. Näin kertoo Bonnin yliopistossa tehty koe, jonka tulokset on julkaistu Nature Communications -lehdessä. Osallistujilla oli metabolinen oireyhtymä, joka on yhdistelmä korkeaa kehonpainoa, korkeaa verenpainetta sekä kohonneita verensokeri- ja lipiditasoja. Tämä oireyhtymä on riskitekijä tyypin 2 diabetekselle sekä sydänja verisuonitaudeille. Tutkittavat (32 henkilöä) söivät kalorivähennettyä ruokavaliota, eli käytännössä lähes yksinomaan kaurapuuroa, kahden päivän ajan. Molempina päivinä syötiin kauraa yhteensä 300 grammaa. Aterioihin sai sekoittaa vähän hedelmiä tai vihanneksia. Energiaa aterioista saatiin vain noin puolet normaalista.

v RAVITSEMUS v

Villimustikat tukevat terveyttä

Kontrolliryhmä noudatti tavanomaista länsimaista ruokavaliota ja sai kolme ateriaa päivässä. Ateriat vastasivat energiasisällöltään ja makroravinteiltaan kauraryhmän ruokavaliota, mutta ilman kauraa. Rinnalla tehtiin kuuden viikon interventiotutkimus, jossa korvattiin yksi tavanomainen ateria päivässä kaurapuurolla, joka sisälsi 80 g kaurahiutaleita. Muuten ryhmä säilytti perinteisen länsimaisen ruokavalionsa. Osallistujat vastaavassa kontrolliryhmässä pitivät kiinni tavanomaisesta länsimaisesta ruokavaliostaan eivätkä nauttineet kauraa kuuden viikon tutkimusjakson aikana. Kahden päivän kaurapuurokuurin ja kuuden viikon maltillisen kauraruokavalion tuloksia verrattiin kaurattomiin kontrolliryhmiin. Tulokset osoittivat, että kaurapuurokuuri alensi nopeasti kokonais- ja LDL-kolesterolia. Tutkitussa ryhmässä haitallisen LDL-kolesterolin taso laski 10 prosenttia. Tutkijoiden mukaan se on merkittävä lasku, vaikkakaan ei täysin verrattavissa nykyaikaisten lääkkeiden vaikutukseen. Ryhmään kuuluneet myös laihtuivat keskimäärin kaksi kiloa ja verenpaine laski hieman. Muutokset suolistomikrobistossa liittyivät fenolimetaboliittien nousuun, ja solukokeet osoittivat, että nämä yhdisteet voivat suoraan vähentää kolesterolin kertymistä soluihin. Johtopäätöksenä tutkimus osoittaa, että kauran kolesterolia alentava vaikutus ei selity pelkästään beetaglukaanilla, vaan suolistomikrobien tuottamat fenolimetaboliitit ovat keskeinen osa vaikutusmekanismia. Tulokset korostavat ravinnon, mikrobiomin ja aineenvaihdunnan tiivistä vuorovaikutusta ja viittaavat siihen, että kauralla voi olla nopea ja biologisesti mitattava hyöty metabolista oireyhtymää sairastaville. Tutkimus julkaistiin tänä vuonna Nature Communications -tiedelehdessä vol.17: 598.

Tuore tieteellinen katsaus kokoaa yhteen näyttöä villimustikoiden vaikutuksista sydämen ja aineenvaihdunnan terveyteen sekä suolistomikrobistoon. Keskeisin ja johdonmukaisin havainto liittyy verisuonten toimintaan. Useissa kliinisissä tutkimuksissa villimustikoiden on todettu parantavan verisuonten kykyä laajentua ja reagoida ärsykkeisiin. Vaikutuksia on havaittu sekä yksittäisen annoksen jälkeen että pidempiaikaisessa käytössä viikkojen tai kuukausien aikana. Katsaus nostaa esiin myös villimustikoiden vaikutukset suolistomikrobistoon. Marjojen sisältämät kuidut ja polyfenolit kulkeutuvat paksusuoleen, jossa mikrobit muuntavat niitä elimistölle hyödyllisiksi yhdisteiksi. Kliinisessä tutkimuksessa kuuden viikon päivittäinen käyttö lisäsi hyödyllisten bifidobakteerien määrää, mikä viittaa suolistoterveyden mahdolliseen paranemiseen. Lisäksi villimustikoiden käyttö on yhdistetty kognitiivisten toimintojen, kuten muistin ja ajattelunopeuden, paranemiseen erityisesti ikääntyneillä. Tutkijat arvioivat vaikutusten liittyvän osittain verenkierron ja aineenvaihdunnan paranemiseen. Useissa tutkimuksissa on havaittu myös kliinisesti merkittäviä parannuksia verenpaineessa, verensokerin hallinnassa sekä rasva-arvoissa, kuten LDL-kolesterolissa ja triglyserideissä. Tulokset vaihtelevat kuitenkin yksilöllisesti, ja tutkijat korostavat lisätutkimuksen tarvetta optimaalisten käyttömäärien ja kohderyhmien määrittämiseksi. Villimustikoiden vaikutus perustuu niiden monipuoliseen yhdisteprofiiliin. Ne sisältävät runsaasti polyfenoleja, erityisesti antosyaaneja, jotka vaikuttavat muun muassa tulehdukseen, hapetusstressiin, typen oksidin tuotantoon sekä glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. Vaikutusmekanismit ovat moninaisia, eikä hyötyjä voida selittää yhdellä yksittäisellä tekijällä. Tutkimus “Wild blueberries and cardiometabolic health: A current review of the evidence” toteutettiin kansainvälisen asiantuntijasymposiumin pohjalta, jonka järjesti Wild Blueberry Association of North America Bar Harborissa Yhdysvalloissa, ja se julkaistiin Critical Reviews in Food Science and Nutrition -tiedelehdessä.

LEIPURI 3 / 2026

v RAVITSEMUS v

Amerikan uudet ristiriitaiset

ravitsemussuositukset TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry

Yhdysvaltojen uudet ruokasuositukset, Dietary Guidelines for Americans 2025– 2030, pyrkivät vastaamaan maan väestön synkkään terveystilanteeseen. Lähes 90 % terveydenhuoltomenoista liittyy kroonisten sairauksien hoitoon, ja yli 70 % aikuisista on ylipainoisia tai lihavia. Lisäksi lähes joka kolmannella 12–17 vuotiaalla on esidiabetes. Suositukset vaikuttavat kuitenkin ristiriitaisilta, eivätkä oikeastaan vastaa haasteeseen, jota varten ne on tehty. Tuore julkaisu poikkeaa aiemmista laajoista raporttikokonaisuuksista: siitä on tehty tiivis, ohjeistava ja suoraan kuluttajille suunnattu opas. Tämä on yhtä aikaa sen vahvuus ja heikkous – selkeä käytännönläheisyys, mutta vähäisempi tieteellinen argumentointi. Osa linjauksista vaikuttaa enemmän poliittisilta tai arvopohjaisilta kuin tutkimusnäyttöön pohjautuvilta. Huomionarvoista on myös se, ettei ympäristö- tai ilmastonäkökulmia käsitellä lainkaan, toisin kuin esimerkiksi suomalaisissa ja pohjoismaisissa suosituksissa. Muuttuvassa ilmastossa ruoantuotannon ilmastovaikutuksia ei voida enää sivuuttaa. Amerikkalaisten heikentyneen terveydentilan syyt ovat pitkälti ruokavalioissa ja elämäntavoissa. Suositusten linjaus onkin pyrkiä palauttamaan ruokavalioneuvonta “perusasioihin” ja ohjaamaan koko ruokajärjestelmää kohti ravinteikkaampia ja vähemmän prosessoituja vaihtoehtoja. Pääviesti on yksinkertainen: “Eat real food” – syö oikeaa ruokaa. Mutta viestin toteuttaminen ei ole aivan yksiselitteistä. Prosessoidun ruoan käsite on hankala. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa prosessointi ei ole keskiössä siksi, ettei sen välttämisestä ole vahvaa tutkimusnäyttöä, kunhan muut terveyttä edistävän ruokavalion elementit toteutuvat. Usein prosessoituun ruokaan liitetään runsas sokerin, rasvan ja suolan määrä – joita suomalaisissa suosituksissa kehotetaan välttämään muutenkin. Toisaalta moni terveellinen tuote, kuten kauraleipä, on teknisesti varsin prosessoitu.

18 LEIPURI 3 / 2026

Ravintoaineiden, esimerkiksi rasvojen ja hiilihydraattien osalta, Yhdysvaltojen suositukset muistuttavat suomalaisia. Ruokatasolla erot kuitenkin kasvavat. Amerikkalaisissa suosituksissa suhtaudutaan positiivisesti muun muassa naudanlihan ja voin käyttöön ”oikeana ruokana”, ja täysrasvaisia maitotuotteita pidetään suositeltavina proteiinin ja rasvan lähteinä. Tällaisilla valinnoilla on kuitenkin vaikea saavuttaa ravintoainekohtaisia tavoitteita, sillä naudanliha ja rasvaiset maitotuotteet sisältävät tyydyttynyttä rasvaa, joka tutkimusten mukaan lisää riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Erityisen poikkeava linjaus koskee proteiinia: suositeltu saanti on lähes kaksinkertainen kansainvälisiin ohjeisiin verrattuna, vaikka amerikkalaisten keskimääräinen proteiininsaanti on jo nyt riittävä, kuten Suomessakin. Liiallinen proteiinin korostaminen voi kaventaa ruokavalion laatua ja vaikeuttaa esimerkiksi riittävän kuidun saantia. Suomessa täysjyväviljaa painotetaan osittain juuri tästä syystä. Sen sijaan Yhdysvaltain suosituksissa täysjyvätuotteet ja kuitu jäävät vähäiseen rooliin, vaikka amerikkalaisissa ruokakaupoissa valkoiset viljatuotteet hallitsevat valikoimia. Juuri siksi kuluttajien ohjaaminen täysjyvävalintoihin olisi Yhdysvalloissa erityisen tärkeää kuidun saannin, kylläisyyden ja painonhallinnan tukemiseksi. Uudet suositukset korostavat kasvisten keskeistä asemaa ravintorikkaassa, ”oikeaan ruokaan” perustuvassa ruokava-

liossa. Kasvikset mainitaan yhtenä niistä ruoka-aineryhmistä, joita amerikkalaisten tulisi syödä selvästi enemmän. Mitään grammamääräistä suositusta ei kuitenkaan anneta, vaan ohjeistetaan syömään 3 annosta kasviksia ja 2 annosta hedelmiä päivässä. Suomessa kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan nautittavan vähintään 500–800 g eli jopa 9 annosta päivässä. Palkokasveja nostetaan hyvinä proteiinin ja kuidun lähteinä, mutta grammamääräistä suositusta ei amerikkalaisissa suosituksissa anneta. Suomalaisissa suosituksissa annetaan konkreettinen määrä, 50-100 grammaa palkokasveja päivässä eli käytännössä noin 1-1,5dl kypsiä palkokasveja, kuten papuja, linssejä, herneitä tai tofua. Yhdysvaltojen uudet ravitsemussuositukset yrittävät vastata maan vakavaan terveys- ja lihavuuskriisiin selkeyttämällä viestiään ja korostamalla ”oikeaa ruokaa”. Kuitenkin ilman vahvaa tieteellistä perustelua ja ruokavalion kokonaisuutta huomioimatta osa linjauksista jää ristiriitaisiksi, jopa terveyttä heikentäviksi. Yhdysvaltojen uuden oppaan haasteena onkin se, että sen yksinkertainen viesti ei välttämättä ohjaa kuluttajia kohti kokonaisvaltaisesti terveellisempää ruokavaliota. Lähteet: https://realfood.gov/ https://www.dietaryguidelines.gov/

v MESSUT v

Messuilla tutustuttiin ruoka- ja pakkausalan viimeisimpiin uutuuksiin Messuilla Elina Matikainen

Helsingin Messukeskukseen houkuttelivat 15.-16.3.2026 kävijöitä sekä horeca-alan ykköstapahtuma Gastro Helsinki 2026 että pakkaus-, elintarvike- ja muovialaan keskittyneet PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic 2026. Tapahtumat tarjosivat monipuolisen katsauksen näiden alojen kehitykseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

5 20 LEIPURI 3 / 2026

v MESSUT v

1. Conditen osastolla oli esillä monta brändiä. Tässä Promixin suklaamoussea (laktoositon) pursottaa maistiaiskuppeihin Ossi Aalto ja Lari Ranki seuraa vierellä. Toisena makuna on valkosuklaa (vähälaktoosinen). Valmistus tapahtuu sekoittamalla moussejauhe laktoosittomaan kevytmaitojuomaan. Yhtä helppoa on valmistaa kiisseli Promixin kiisselijauheesta, joka sekoitetaan kylmään veteen. Kiisseleiden uutuusmaku oli raparperi. 2. Munkkimiehet oli rakentanut osastolleen pyörivän munkkitornin kuorrutemunkeista, joissa makuina olivat mm. päärynä, banaani, mansikka ja suklaa. Tuotteet myydään valmiina pakasteina. 3. Marko Jyrkiäinen kertoi, että Meira on vähän aikaa sitten tuonut markkinoille uudet papukahvit, ja niillä on ollut mainio menekki. Myös pakkaus on uutta designiä. Uudet Täyteläinen Tumma, Vivahteikas Vaalea ja Luomu Tumma -papukahvit paahdetaan Helsingin Vallilassa ja niitä myydään myös vähittäiskaupoissa. 4. Kaskein Marjan osastolla Jari Palomäki maistatti Pink Matter-pakasteseoksesta ja omenamehusta valmistettua smoothieta. Seoksessa on banaania, lohikäärmehedelmää, kirsikkaa, mangoa, vadelmaa ja aloe veraa. Lisäksi esiteltiin uusia terveysshotteja, joissa puhtia antavat mm. porkkana ja tyrni sekä mustaherukka ja seljanmarja sekä tietenkin inkivääri. 5. Ravintoraision Petri Liimatainen, Roosa Keto ja Marjo Lehtinen olivat Elovenan brändikilpailun voiton innoittamina kehittäneet herkullisen yhdistelmän, johon kuului isoista Elovena-kaurahiutaleista kaurajuomaan keitettyä puuroa, poromoussea, munakokkelia ja puolukoita. Sitä voi suositella vaikkapa pyhäaamun brunssille. 6. KIKO King Konjac esitteli messuilla KIKO-jyvästä tehtyjä sushipohjia. Ne ovat vähäkalorinen ja hiilihydraatiton vaihtoehto riisille. Tuote on aiemmin palkittu muun muassa kansainvälisillä Sial-ruokamessuilla Pariisissa vuonna 2024. 7. Daytonin osastolla Minna Tuohimäki esitteli paahdinta, jolla saa rapeaksi ja lämpimäksi esimerkiksi täytetyn tortillan tai hampurilaissämpylän. Paahdettava tuote työnnetään laitteeseen ylhäällä olevasta aukosta ja se tulee valmiina ulos laitteen alaosasta. 8. Pyroll Pakkaukset Group tarjoaa kartonkimukeihin yksilöllisiä painatuksia. 9. Adara Pakkauksen osastolla Daniel Koppinen (vas.), Santeri Huujärvi ja Daniil Salomaa olivat rakentaneet pakkaustornin, jossa oli myös leipomotuotteille sopivia laatikoita.

9 LEIPURI 3 / 2026

v MESSUT v

15 22 LEIPURI 3 / 2026

11 10. ER-Pakkaus Oy:lle leipomot ovat tärkeä asiakaskunta, kertoivat Johanna Rantala ja Sami Suomela. 11. Unlimited Foods valmistaa horeca-sekotrille erilaisia kasviproteiinituotteita, vaikkapa pihvejä ja pyöryköitä tai edessä pöydällä näkyvää jauhismurua. Näiden Unlimited-brändillä myytävien tuotteiden pääraaka-aineena toimii herneproteiini. Esittelijöinä Armas Dunder (vas.) ja Julius Miikkulainen. 12. Peltolan Pussin paperipussiasiantuntijat Mats Hellman (vas.), Kari Hurme ja Pekka Ritola kertoivat, että paperipusseja löytyy monenlaiseen tarpeeseen ja monenlaisille leipomotuotteille. Moni leipomo käyttääkin Peltolan pusseja. 13. Pakkaaminen ja pakkauskoneet olivat esillä myös Multivacin osastolla. Viime syksynä Bakery-tiimiin myynnin sales managerina aloittanut Sanni Kumpulainen esittelee tässä tyylikkäitä suklaalevykuoria, jotka sopivat myös leipomo-konditorioiden valmistamien suklaatuotteiden kääreiksi. 14. Aspelin Groupin Jani Jormalainen kertoi, että osastolla oli käynyt mukavasti väkeä tutustumassa yhtiön pakkausmateriaaleihin. Vierellä flowpack-pakkausmateriaalirullia. 15. Erilaisia juomia oli messuilla lukuisia. Nyt tuntuvat olevan muodissa energiajuomien ohella erilaiset maustetut, vähäsokeriset tai sokerittomat hyvinvointijuomat. Tässä Esimerkkeinä Finn Springin valmistamat Villi vitamiinijuoma lempeä omena sekä Vichy-juoma mandariini-lime. 16. Valion Oivariinia saa nyt myös täysin kasviperäisistä raaka-aineista valmistettuna.

Onnistumisen oikeat ainekset Laadukkaat raaka-aineet ja toimivat ratkaisut leipomoille, teollisuudelle ja ammattikeittiöille. Condite on suomalainen raaka-ainetoimittaja, joka kehittää ja valmistaa tuotteita Naantalissa ammattilaisten käyttöön – luotettavasti ja tasalaatuisesti. Osana Orkla Food Ingredients -kokonaisuutta yhdistämme kansainvälisen osaamisen ja paikallisen asiantuntemuksen.

condite.fi

puh. 02 436 5900

Tutustu verkkokauppaan: condite.fi

tilaukset@condite.fi

LEIPURI 3 / 2026

v UKRAINAN LEIPOMOT v

Ukrainan leipätuotanto koetuksella sodan aikana Venäjän helmikuussa 2022 aloittama täysimittainen hyökkäys Ukrainaan aiheutti nopeasti laajoja häiriöitä maan elintarviketuotannolle. Leipomoteollisuus, joka normaalitilanteessa toimii osana jatkuvaa ja ennustettavaa toimitusketjua, joutui toimimaan poikkeusoloissa, joissa kaikki keskeiset tuotannon edellytykset horjuivat yhtä aikaa. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Shutterstock

uotsin elintarvikevirasto on julkaissut raportin ukrainalaisten leipomoyritysten kokemuksista sodan aikana vuosina 2022– 2025. Raportin tarkoituksena on levittää tietoa niistä ongelmista ja ratkaisuista, joita Ukrainassa on tunnistettu Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen aikana, erityisesti leivän tuotannon näkökulmasta. Raportin perusteella on analysoitu keskeisiä haasteita, sopeutumiskeinoja sekä oppeja, joilla on merkitystä myös muiden maiden, ennen kaikkea luonnollisesti Ruotsin huoltovarmuuden kehittämisessä. Ruotsin elintarvikevirasto tilasi raportin Tukholman yliopistolta yhteistyössä Norconsultin kanssa. Raportti perustuu

24 LEIPURI 3 / 2026

haastatteluihin, jotka on tehty ukrainalaisten leipomoyritysten edustajille vuosina 2022–2025.

Perustekijät takkusivat Sodan ensimmäiset vaikutukset näkyivät nopeasti tuotannon perustekijöissä. Toimitusketjut katkesivat, polttoaineen saatavuus heikkeni ja raaka-aineiden hankinta vaikeutui. Samanaikaisesti väestön liikkeet muuttivat kysyntää sekä määrällisesti että alueellisesti. Leipomot joutuivat sopeutumaan tilanteeseen, jossa tuotannon jatkuvuus ei ollut itsestäänselvyys, vaan edellytti jatkuvaa reagointia nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Yksi keskeisimmistä haasteista oli energiansaanti. Sähkökatkot muodostuivat laajimmaksi ja pitkäkestoisimmak-

si ongelmaksi, kun kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneet iskut lamauttivat sähköverkkoa eri puolilla maata. Sähkön puute keskeytti tuotantoprosesseja, vaikeutti kylmäketjujen ylläpitoa ja häiritsi logistiikkaa. Vaikka generaattorit tarjosivat osittaisen ratkaisun, niiden käyttöä rajoitti polttoainepula. Maakaasun saatavuus heikkeni ja sen hinta nousi, mikä pakotti yrityksiä etsimään vaihtoehtoisia energianlähteitä. Joissakin tapauksissa siirryttiin puulämmitteisiin uuneihin, mikä lisäsi laitteiston kulumista ja tuotannon epätasaisuutta, mutta mahdollisti toiminnan jatkumisen. Samaan aikaan vesihuollon häiriöt vaikeuttivat tuotantoa erityisesti alueilla, joilla infrastruktuuri oli vaurioitunut. Vedenjakelu riippui sähköstä, ja katkokset heijastuivat suoraan leipomoiden arkeen. Yritykset joutuivat turvautumaan vesisäiliöihin, omiin kaivoihin ja vedenpuhdistusjärjestelmiin. Niissä yrityksissä, jotka pystyivät investoimaan omaan energiaja vesihuoltoon, tuotannon jatkuvuus oli selvästi vakaampaa. Tämän kokemuksen perusteella omavaraisuuden lisääminen näissä perusinfrastruktuurin osissa on keskeinen tekijä kriisinsietokyvyssä.

v UKRAINAN LEIPOMOT v

Henkilöstöstä pulaa Toinen merkittävä haaste liittyi henkilöstöön. Sota johti laajoihin väestön siirtymiin, ja suuri osa työvoimasta muutti joko maan sisällä tai ulkomaille. Lisäksi mobilisaatio vähensi erityisesti miespuolisen työvoiman saatavuutta. Vaikka yksikään tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä ei keskeyttänyt toimintaansa henkilöstöpulan vuoksi aivan kokonaan, työvoiman niukkuus vaikutti merkittävästi tuotantokapasiteettiin. Monissa yrityksissä jouduttiin siirtymään useammasta työvuorosta yhteen ja supistamaan toimintaa. Yritykset vastasivat tilanteeseen rekrytoimalla uusia työntekijäryhmiä, kuten naisia, eläkeläisiä ja opiskelijoita, sekä mukauttamalla työaikoja ja tehtäviä. Joissakin tapauksissa otettiin käyttöön lastenhoitojärjestelyjä työntekijöiden arjen helpottamiseksi. Suuremmat yritykset pystyivät osittain kompensoimaan työvoimapulaa automaatiolla, mutta pienille toimijoille tämä ei useinkaan ollut taloudellisesti mahdollista. Erityisen tärkeäksi tekijäksi yrityksille nousi mahdollisuus saada kriittisen infrastruktuurin asema. Se mahdollisti työntekijöiden vapauttamisen asepalveluksesta. Ilman tätä asemaa monet yritykset menettivät keskeistä osaamista, kuten kuljettajia ja teknistä henkilökuntaa. Henkilöstön turvallisuus nousi nopeasti keskeiseksi kysymykseksi sodan alettua. Useimmilla yrityksillä ei ollut etukäteen laadittuja turvallisuussuunnitelmia, sillä täysimittaista sotaa ei pidetty todennäköisenä. Tilanteen muuttuessa yritykset joutuivat improvisoimaan ratkaisuja, kuten ottamaan käyttöön vanhoja väestönsuojia tai muuntamaan kellari- ja varastotiloja suojatiloiksi. Työvuoroja sovitettiin ulkonaliikkumiskieltoihin, ja kuljetuksia pyrittiin järjestämään mahdollisimman turvallisesti. Pitkittynyt epävarmuus ja jatkuva uhka aiheuttivat kuitenkin merkittävää psyykkistä kuormitusta henkilöstölle, mikä näkyi uupumuksena ja työvoiman vaihtuvuutena.

Logistinen saavutettavuus ratkaisee Toimitusketjut osoittautuivat sodan alkuvaiheessa erityisen haavoittuviksi. Vaikka Ukrainassa oli edelleen huomattavat viljavarannot, niiden saaminen leipomoihin vaikeutui merkittävästi. Kuljetusreitit katkesivat, infrastruktuuri vaurioitui ja tur-

Pommitusten vuoksi hiekkasäkeillä ammuksilta ja miinoilta suojattu leipomo. Donetsk, 29. heinäkuuta 2023.

vallisuustilanne esti liikkumisen monilla alueilla. Useat yritykset menettivät yhteyden toimittajiinsa kokonaan, ja joissakin tapauksissa varastot tuhoutuivat tai ryöstettiin miehityksen aikana. Tilanne korosti sitä, että kriisitilanteessa logistinen saavutettavuus on usein ratkaisevampi tekijä kuin tuotantokapasiteetti. Leipomot joutuivat etsimään vaihtoehtoisia hankintakanavia ja laajentamaan toimittajaverkostojaan. Raaka-aineita hankittiin ulkomailta, ja yritykset hyödynsivät henkilökohtaisia kontakteja ja epävirallisia verkostoja. Erityisesti suolan ja hiivan saatavuus muodostui kriittiseksi, kun tuotanto keskittyi harvoihin laitoksiin ja osa niistä pysähtyi sodan seurauksena. Myös pakkausmateriaalien hinnat nousivat voimakkaasti, ja toimitusajat pitenivät. Monet yritykset joutuivat mukauttamaan tuotantoaan tilanteen mukaan ja keskittymään perustuotteisiin,

joiden valmistus oli mahdollista rajallisilla resursseilla. Sodan alkuvaiheessa varmuusvarastointi oli useimmilla yrityksillä riittämätöntä. Varastot oli mitoitettu normaaliolojen jatkuvaan toimitusvirtaan, eikä niissä ollut merkittäviä puskurivaroja. Varastoinnin lisäämistä rajoittivat rajallinen pääoma, tilojen puute sekä tuotteiden lyhyt säilyvyys. Sodan aikana osa yrityksistä lisäsi varastojaan ja kehitti uusia hankintamalleja, mutta merkittävä osa jatkoi toimintaansa entisillä rakenteilla, mikä osoittaa, että varautumisen kehittäminen on hidasta ja vaatii resursseja.

Johdolla korostunut rooli Yritysjohdon rooli korostui poikkeuksellisella tavalla. Monissa yrityksissä omistajat osallistuivat suoraan operatiiviseen toimintaan ja huolehtivat henkilö-

YDINKOHDAT - Energia, vesi ja toimitusketjut muodostivat tuotannon kriittisimmät pullonkaulat - Yritysten omavaraisuus energiassa ja vedessä paransi selviytymiskykyä - Pula henkilöstöstä heikensi kapasiteettia, mutta ei pysäyttänyt tuotantoa kokonaan - Logistiikka nousi tuotantokapasiteettia tärkeämmäksi tekijäksi kriisissä - Kriisi pakotti innovaatioihin, mutta myös paljasti varautumisen puutteet - Kriisinsietokyky ei perustu yksittäisiin ratkaisuihin, vaan useiden tekijöiden yhteisvaikutukseen - Avaintekijöitä ovat ennakointi, sopeutumiskyky ja toimiva järjestelmätason tuki.

LEIPURI 3 / 2026

v UKRAINAN LEIPOMOT v

Aitoo perunarieskaa alkuperämerkillä myös gluteenittomana

Leivän saatavuus ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan keskeinen osa yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta.

kohtaisesti tuotannon jatkuvuudesta, raaka-aineiden hankinnasta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Toimintaan liittyi vahva yhteiskunnallinen vastuu, ja osa yrityksistä jakoi tuotteitaan maksutta kriittisille toimijoille, kuten sairaaloille ja puolustusvoimille. Samalla yritykset joutuivat tasapainottelemaan kustannuspaineiden ja hintojen korotusten välillä tilanteessa, jossa asiakkaiden maksukyky oli heikentynyt. Kaikki yritykset eivät ainoastaan selviytyneet, vaan osa pystyi myös kehittämään toimintaansa. Joissakin tapauksissa investoitiin uusiin tuotantoratkaisuihin, kehitettiin energiatehokkuutta ja luotiin uusia tuotteita vastaamaan muuttuneeseen kysyntään. Osa yrityksistä laajensi toimintaansa vientimarkkinoille, mikä osoittaa, että kriisi voi myös avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia niille toimijoille, joilla on riittävästi resursseja ja joustavuutta. Viranomaisten rooli oli keskeinen erityisesti paikallisella tasolla. Kunnalliset ja alueelliset viranomaiset pystyivät tukemaan yrityksiä käytännön toimissa, kuten logistiikan järjestämisessä, polttoaineen saatavuudessa ja energiankäytön priorisoinnissa. Kansallisella tasolla toteutetut toimet, kuten veronkevennykset, tuonnin helpottaminen ja rahoitusohjelmat, loivat edellytyksiä toiminnan jatkumiselle, mutta erityisesti pienet yritykset hyödynsivät näitä mahdollisuuksia rajallisesti tiedon puutteen ja epävarmuuden vuoksi. Kokonaisuutena tarkasteltuna Ukrainan kokemukset osoittavat, että leipomoteollisuus on keskeinen osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Kriisinsietokyky ei perustu yksittäisiin ratkaisuihin, vaan useiden tekijöiden yhteisvaikutukseen. Toimiva energiaja vesihuolto, riittävä varautuminen, joustavat toimitusketjut sekä tehokas viranomaisyhteistyö muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa tuotannon jatkumisen myös poikkeusoloissa. Leivän saatavuus ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan keskeinen osa yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta. Ukrainan esimerkki osoittaa, että jopa äärimmäisissä olosuhteissa elintarviketuotanto voidaan pitää käynnissä, mutta se edellyttää ennakointia, sopeutumiskykyä ja toimivaa järjestelmätason tukea. Lähde: Erfarenheter av brödproduktion under krigstid – En fallstudie från Ukraina. Livsmedelsverkets externa rapportserie E 2026 nr 01.

26 LEIPURI 3 / 2026

Pirkanmaalainen Aitoo perunarieska on saanut EU:n suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM), ja samalla perinteinen tuote ottaa kasvuloikan myös gluteenittomassa muodossa. Lempääläläisen ILONA Leipomon valmistama versio vastaa kasvavaan kysyntään ammattikeittiöissä ja osoittaa myös, että nimisuojattu erikoisuus elää ajassa. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Aitoo rieskaleipurit ry/Reka Peurala

irkanmaalainen Aitoo perunarieska rekisteröitiin EU:n nimisuojarekisteriin 3. maaliskuuta 2026 asetuksella 2026/474. Kyseessä on ensimmäinen pirkanmaalainen elintarvike, joka on saanut tämän suojan, sekä ensimmäinen Suomessa yrittäjien itsensä käynnistämä ja läpiviemä EU-nimisuojahakemus. Nimisuojaa haki Aitoo rieskaleipurit ry, jonka jäseninä ovat Penttilän tila, Gluteeniton leipomo ILONA Oy ja Antilan perunatila. Yhdistys huolehtii myös siitä, että nimisuojatun tuotteen valmistus ja laatu pysyvät määriteltyjen ehtojen mukaisina. Tuotteen primus motorina on toiminut Penttilän tilan isäntä Heikki Penttilä, joka kehitti tuotteen nykyiseen muotoonsa 2010-luvun alkupuolella. Rieskan nimi viittaa Pälkäneen kunnan Aitoo-nimiseen kylään, jossa Penttilän tila sijaitsee. Aitoo perunarieskan kohdalla SMM-merkki tarkoittaa, että tuotetta saa valmistaa vain Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla perinteisin menetelmin. Nimisuoja suojaa tuotteen nimeä, estää väärinkäyttöä ja tuo tuotteelle lisäarvoa markkinoilla. Heikki Penttilän mukaan nimisuoja vahvistaa myös uskoa omaan tekemiseen ja helpottaa myyntiä sekä markkinointia, jota hän tätä nykyä tekee pääosin itse.

Lampaista perunatuotteisiin Heikki Penttilä toimitti aikaisemmin muun muassa lammastuotteita tamperelaisiin ravintoloihin, mutta noin 14 vuotta sitten toiminnan painopiste siirtyi perunaan ja siitä jalostettuihin tuotteisiin. Rieska nousi keskiöön, ja reseptiikka syntyi Penttilän oman kehitystyön pohjalta. Siinä yhdistyvät eteläkarjalainen ja peräpohjalainen ruokaperinne.

v ALKUPERÄMERKINTÄ v

– Äitini oli Itä-Suomesta, jossa vähän vastaava tuote on lepuska. Isoäitini puolestaan oli Kemijärveltä ja hän toi sieltä meille Hämeeseen pohjoissuomalaista perinnettä, Penttilä kertoo. Gluteenittomana Aitoo perunarieskaa valmistaa lempääläläinen Gluteeniton Leipomo ILONA. Leipomoyrittäjä Mira Lindqvistin mukaan tuotetta on kehitetty yhteistyössä Penttilän kanssa, ja kysyntä on kasvanut erityisesti ammattikeittiöissä. Gluteeniton versio kuuluu samaan nimisuojattuun kokonaisuuteen, mikä osoittaa, että perinteinen tuote voi mukautua nykypäivän ruokavaliotarpeisiin identiteettiään menettämättä. ILONAn perunarieska on sekä gluteeniton että vegaaninen, mikä helpottaa etenkin horeca-sektorin arkea. Pikkurieskoista syntyy esimerkiksi cocktailpaloja, jotka käyvät ns. kaikille eli myös gluteenia välttäville sekä kasvissyöjille, kunhan päällysteet ovat sopivia. Aitoo perunarieskan käyttö painottuukin vahvasti horeca-sektorille. Tuote on vakiinnuttanut asemansa ravintoloissa, hotelleissa ja tapahtumaruokailussa. Se on löytänyt tiensä myös kansainvälisten asiakkaiden lautasille kotimaan matkailun kautta, esimerkiksi suurten hotellien aamiaispöytiin. – Paikallinen erikoisuus toimii käytännössä vientituotteena ilman varsinaista vientiä, totesi Penttilä, joka kertoi tehneensä kevättalvella markkinointikierroksen Lapin tasokkaisiin, ulkomaisia matkailijoita houkutteleviin matkailukohteisiin. Niissä kiinnostus perunarieskaa kohtaan oli hänen mukaansa suurta.

Perunaraaka-aine on sivuvirtaa

Heikki Penttilä tuotekehitti Aitoo perunarieskan ja ILONA Leipomon Mira Lindqvist jalosti siitä puolestaan gluteenittoman version.

Gluteeniton pikkurieska toimii erinomaisena pohjana esimerkiksi cocktailpaloille.

Suojatusta maantieteellisestä merkinnästä kertoo pakkauksessa oleva pieni pyöreä, sinikeltainen merkki.

Aitoo perunarieska valmistetaan aidosta, kuorineen keitetystä perunasta, ei perunahiutaleista. Peruna tulee yhdeltä sopimusviljelijältä eli Antilan tilalta Valkeakosken Sääksmäeltä. Rieskaan voidaan käyttää mitä tahansa perunalajikkeita ja siinä hyödynnetään myös sivuvirtoja eli perunoita, jotka eivät kokonsa tai muotonsa vuoksi kelpaa vähittäiskauppaan. Koska perunat käytetään kuorineen, ravintoaineet säilyvät paremmin ja lisäksi syntyy hyvin vähän raaka-aine- tai kuorimishävikkiä. Aitoo perunarieska on siis myös hyvin ekologinen tuote. Siihen käytettävä rypsiöljy puolestaan hankitaan Hämeenlinnasta Kankaisten Öljykasveilta. Voidaankin puhua lähiruuasta. Rieskataikinan valmistus on käsityötä, jossa kokemus on valttia. Perunalajikkeiden vaihtelu ja satokausien erot vaikuttavat ominaisuuksiin, joten reseptiikkaa on osattava säätää tilanteen mukaan. Erityisen vaativa vaihe on siirtymä vanhasta sadosta uuteen. Vuosien varrella Penttilälle on kertynyt siitä hyvä näppituntuma, jota tarvitaankin, sillä teollisilla menetelmillä prosessia olisi vaikea hallita. Rieskan rinnalle Penttilä kehittää myös uusia tuotteita. Tuorein avaus on perunapasta eli perunagnocchi, joka on suunniteltu erityisesti ammattikeittiöiden tarpeisiin. Tuote voidaan valmistaa ilman esikeittämistä suoraan uunissa tai muissa kypsennyslaitteissa, mikä tehostaa suurkeittiöiden työskentelyä. Se on myös gluteeniton ja vegaaninen, joten perunagnocchi tarjoaa näihin erityisruokavalioihin kotimaisen vaihtoehdon.

LEIPURI 3 / 2026

v TILASTOT v

Leipomotuotteiden tilastot kertovat muuttuneista kulutustottumuksista Leivän kulutus on säilynyt tasaisena pitkään, mutta kääntynyt laskuun viime vuosina. Vuonna 2025 suomalaiset söivät leipää vajaa 38 kg/hlö eli noin kolme viipaletta pehmeää leipää päivässä. Vähentynyt leivän kulutus on huolestuttava suunta etenkin suomalaisten kuidun ja täysjyvän saannin kannalta. TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

eipomotuotteiden toimituksia on seurattu 1990-luvulta alkaen ja suomalaisten vuotuinen leivän kulutus henkilöä kohden on viime vuosikymmenet ollut reilut 40 kg. Vuonna 2023 kulutus laski 40 kg:n pintaan ja vuonna 2024 ensimmäistä kertaa sen alle. Nyt kulutus on laskenut entisestään. Tämä on hyvin huolestuttavaa kuidun ja täysjyväviljan saannin kannalta. Lasku näkyi sekä kotimaisen tuoreleivän toimituksissa sekä ruokaleivän tuontimäärissä. Ruokaleivän tuonti kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alusta alkaen 2010-luvun loppuun, jolloin se tasoittui noin 30 miljoonan kg:n vuotuiseen määrään. Nyt tuontimäärä on ollut useamman vuoden laskussa, mutta tuonnin arvo on pysytellyt edelleen yli 50 miljoonan euron. Leipätiedotus tilastoi kotimaiset leipomotuotteet neljässä eri tuoteryhmässä: tumma ja vaalea ruokaleipä, kahvileipä ja ruokaisat tuotteet. Leipätiedotuksen ylläpitämän leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan suomalaiset söivät vuonna 2025 kotimaisia leipomotuotteita keskimäärin 40,1 kg. Vuoteen 2024 verrattuna laskua oli reilu puolitoista kiloa. Luvuissa eivät ole mukana kuivaleipä eivätkä kauppojen jauholeipomot. Laskua on tapahtunut kaikissa muissa tuoteryhmissä paitsi

28 LEIPURI 3 / 2026

ruokaisissa tuotteissa, joiden toimitukset kasvoivat vuonna 2025 kotimaisten tuotteiden osalta 9 %. Toimitukset tilastoidaan jakelukanavittain vähittäiskaupan ja HoReCa -sektorin toimituksiin. Kotimaisten leipomotuotteiden pääasiallinen jakelukanava on vähittäiskauppa. HoReCa -sektorin osuus kaikista toimituksista oli noin 10 %.

Viime vuosina sekä tumman että vaalean ruokaleivän toimitukset ovat laskeneet. Vaaleaa leipää ostetaan kaupasta kuitenkin edelleen tummaa leipää enemmän. Vuonna 2025 vaalean ruokaleivän osuus kotimaisesta pehmeästä ruokaleivästä oli noin 17,2 kg (vuonna 2024: 18 kg) ja tumman ruokaleivän osuus 13,7 kg (vuonna 2024:14 kg).

Kotimainen vaalea leipä maistuu parhaiten

Täysjyvällä ja kuidulla vaikutusta terveyteen

Leipätiedotuksen leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan suomalainen söi vuonna 2025 kotimaista pehmeää ruokaleipää noin 31 kg. Muu osuus leivänkulutuksesta oli ulkomaista leipää sekä kuivaleipää, kuten näkkileipää ja hapankorppuja. Kotimaisen pehmeän leivän määrä on laskenut edellisestä vuodesta yhden kilon. Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä edelleen eniten vaaleaa leipää. Myös kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on vaaleaa. Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat syöneet enemmän vaaleaa kuin tummaa ruokaleipää (kuvio 1). Tumman leivän toimitukset nousivat vaalean leivän kanssa samalle tasolle 2010-luvun puolivälissä. Vaalean ruokaleivän suosio alkoi jälleen kasvaa kauraleipien yleistyessä markkinoilla ja tumman leivän toimitukset kääntyivät laskuun.

Suolistosairaudet ovat viime vuosina yleistyneet merkittävästi. Riittävä kuidun saanti on suoliston terveyden kannalta todella merkityksellistä ja täysjyvän vähäisen saannin on todettu olevan yksi keskeisimmistä ravitsemustekijöistä sairauksien takia menetettyjen elinvuosien taustalla. Leipä ja viljavalmisteet ovat suomalaisten kuidun ja täysjyväviljan merkittävimmät lähteet. Täysjyvästään suomalaiset saavat jo pelkästä ruisleivästä yli puolet ja leivästä yhteensä jopa lähes 70 %. Leivän syönnin väheneminen ei siis voi olla vaikuttamatta näiden tärkeiden ainesosien saantiin ja sitä kautta terveyteemme. Täysjyväviljan suositusten mukainen saanti pienentää riskiä sairastua moniin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Täysjyväviljan hyvät ominaisuudet eivät rajoitu

v TILASTOT v

sairauksien ehkäisyyn, vaan sen riittävästä saannista on myös muita hyötyjä. Täysjyväviljatuotteet ovat mm. folaatin, raudan ja kasviproteiinin lähteitä ja turvaavat myös kuidun saantia, johon suomalaisten tulisi kiinnittää huomiota, sillä noin 70 prosenttia aikuisväestöstä ei saa kuitua riittävästi.

Välipalaistuva ruokakulttuuri näkyy tilastoissa Ruokakulttuuri ja syöminen ovat välipalaistuneet ja tämä näkyy myös Leipätiedotuksen tilastoissa. Ruokaisia tuotteita ovat esimerkiksi riisi-, peruna- ja porkkanapiirakat, pasteijat, pikku pitsat, lihapiirakat ja croissantit. Korona-aikana kotimaisten ruokaisien leipomotuotteiden toimitukset kääntyivät laskuun, mutta vuonna 2025 kasvua oli 9 %. Ruokaisien leipomotuotteiden tuonti sen sijaan on kasvanut useamman vuoden ajan ja tuontituotteiden osuus on yli 60 % kaikkien ruokaisien tuotteiden toimituksista. Suomalaiset söivät vuonna 2025 ruokaisia tuotteita keskimäärin 11,7 kg/henkilö. Tästä jopa 63 % oli tuontituotteita. Vielä vuonna 2019 kulutus oli 9,5 kg/henkilö ja tuontituotteiden osuus 49 %. Ravitsemuksen näkökulmasta välipalojen valinnassa kannattaisi panostaa laatuun ja kuitupitoisiin vaihtoehtoihin. Kotimaiset tuotteet ovat usein tuontituotteita kuitupitoisempia. Riisi- ja karjalanpiirakat leivotaan yleensä täysjyväjauhoon ja täytettyjen leipien valikoimassa on myös täysjyväisiä ja kuitupitoisia vaihtoehtoja.

Gluteenittomat tuotteet Leipätiedotus on kerännyt kotimaisten leipomotuotteiden toimitustietoja vuodesta 2014 alkaen. Vuonna 2024 tiedonkeruu laajennettiin koskemaan myös gluteenittomia tuotteita. Leipätiedotuksen tilastojen mukaan gluteenittomien leipomotuotteiden osuus kotimaisista toimituksista oli vuonna 2025 leipomotuotteiden osalta 3 %. Ruokaleivän osalta gluteenittomien tuotteiden osuus oli 2,4 % ja makeiden ja ruokaisien leipomotuotteiden osalta 5 %. Vuonna 2025 gluteenittomien leipomotuotteiden toimitukset kasvoivat yhteensä 3,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ruokaleivän osalta kasvu oli noin 1 % ja ruokaisien ja makeiden leipomotuotteiden osalta jopa 7 %.

Kuvio 1

Kuvio 2

Makeilla leipomotuotteilla herkutellaan maltillisesti Viime vuonna suomalaiset söivät pullaa ja konditoriatuotteita, kuten kakkuja ja leivoksia, noin 7,9 kiloa / henkilö. Jokapäiväistä herkuttelu ei kuitenkaan ole. Jos määrä jaetaan koko vuodelle, kahvileipää syödään viikossa keskimäärin vain noin 150 g. Tämä vastaa esimerkiksi kolmea keskikokoista pullaa viikossa. Makeissa leipomotuotteissa kotimaisten tuotteiden osuus on noin 65 %. Makeiden leipomotuotteiden kulutus on ollut viime vuodet samalla tasolla, tosin koronarajoitusten myötä toimitukset laskivat vuosikymmenen alussa (kuvio 2). Tähän lienevät olleen syynä kahviloiden rajoitukset sekä suositus olla kutsumatta vieraita ja tapaamatta ihmisiä. Kahvileivän ja konditoriatuotteiden kulutuksen voidaankin olettaa liittyvän vahvasti sosiaalisiin tilanteisiin. Kotimaisten makeiden leipomotuotteiden toimitusten määrä on

korona-ajan notkahduksen jälkeen lähtenyt jälleen nousuun, mutta myös tuonnin kasvu on vaikuttanut kokonaiskulutuksen kasvuun. Kotimaisten makeiden leipomotuotteiden toimitusmäärät ovat kuluneen vuosikymmenen aikana olleet vuosittain noin 30 milj. kg. Tuoteryhmän tuonti on kasvanut vuosikymmenen vaihteen 11 milj. kg:n tasosta jo 15 milj. kg:aan vuodessa. Kun tuonnin osuus makeista leipomotuotteista vuonna 2019 oli vajaa 27 %, oli se vuonna 2025 lähes 35 %. Luvut ovat nähtävissä Leipätiedotuksen ylläpitämästä leipomotuotteiden tilastoinnista sekä Tullin tuontitilastosta. Tilastot eivät sisällä pikkuleipiä eivätkä keksejä. Lähteet: Leipätiedotus ry: Leipomotuotteiden toimitustilastointi Suomen Tulli: Ulkomaankauppatilastot; Uljas-tilastotietokanta

LEIPURI 3 / 2026

Kuuluthan jo Suomen Leipuriliittoon? Suomen Leipuriliitto ry on toiminut jo 126 vuoden ajan suomalaisten leipomoiden ja konditorioiden edunvalvojana sekä alan yhdistävänä voimana. Joko sinä olet mukana? Leipuriliitto edistää jäsenyritystensä ammatillisia etuja ja koko leipomoalan toimintaedellytyksiä. Valvomme jäsenten etuja työsuhdekysymyksissä ja tarjoamme niihin liittyvää neuvontaa. Tarjoamme jäsenyrityksillemme näppärää Leiko-palvelua pakkaus- ja ravintosisältömerkintöihin sekä järjestämme ammatillisia matkoja ja tapahtumia, joissa voi verkostoitua myös muihin leipomoyrittäjiin. Jäsenlehtemme Leipuri on Suomen ainoa leipomo- ja konditoria-alan ammattilehti. Jäsenyydellä saat: Työsuhdeneuvontaa - erilaisissa työsuhdekysymyksissä puhelinneuvontaa suoraan Suomen Leipuriliitosta tai Elintarviketeollisuusliitto ETL ry:n työmarkkinajuristeilta (yhteistoimintasopimus ETL:n kanssa) Jäsentiedotteet (sähköpostitse) - mm. lainsäädännön muutoksista, palkankorotuksista ja työehtosopimuksiin liittyvistä asioista, leipomoihin tai työnantajiin kohdistuvista muista muutoksista, esim. työnantajamaksuista, liiton koulutustoiminnasta, kilpailuista, matkoista ja kokouksista. Työehtosopimukset - Leipuriliitto lähettää jäsenilleen kaikki alaa koskevat työehtosopimukset eli Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen, Elintarviketeollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sekä Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksen

Suomen Yrittäjien palveluita - monet Yrittäjien tapahtumat ovat Leipuriliiton jäsenistön ulottuvilla, sillä Leipuriliitto on Yrittäjien toimialajärjestöjäsen. Jäsenistöllemme on tarjolla myös Yrittäjien valtakunnallisia jäsenpalveluita sisältävä laaja palvelupaketti (maksullinen). Leipuri-lehti, 6 numeroa vuodessa - jäsenetuna jäsenten omistamiin toimipaikkoihin - lisätilaukset jäsenetuhintaan Leiko-palvelu vain Leipuriliiton jäsenyrityksille (ks. viereinen sivu) - tuotteiden ravintosisältölaskentaa ja pakkausmerkintöjä varten - maksullinen, mutta edullinen palvelu Alaan ja ammattiin liittyvää toimintaa - koulutus ja kurssit - opinto- ja messumatkat (mm. IBA ja Südback-messut) - kilpailutoiminta (mm. leipomoalan SM-kilpailut) - ammatillinen näyttely vuosikokoustapahtuman yhteydessä vuosittain, noin 40 näytteilleasettajaa Paikallisyhdistystoimintaa - 13 paikallisyhdistystä eri puolilla maata - paikallisyhdistykset järjestävät mm. koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, opintomatkoja, leipätapahtumia jne. Muita etuja -alennuksia lämmitys- ja polttoaineista (St1 Oy) sekä työjalkineista (Sievin Jalkine Oy) Tietoa jäsenyydestä myös osoitteessa www.leipuriliitto.fi Jäsenasioita hoitaa Kati Sinda puh.050 330 5661 tai sähköposti kati.sinda@leipuriliitto.fi

Elintarvikelainsäädäntöneuvontaa - Leipuriliitto ja Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijat ovat jäsenkunnan käytettävissä myös näissä kysymyksissä

Tervetuloa Leipuriliiton jäseneksi!

30 LEIPURI 3 / 2026

Leipuriliiton jäsenyrityksenä voit ottaa käyttöön Leiko-palvelun Leiko-palvelu on leipomoille ja konditorioille räätälöity sähköinen palvelu, joka muodostaa ehdotuksen tuotteen pakkausmerkinnöistä. Se laskee ravintoarvot, laatii ainesosaluettelon, kerää allergeenitiedot, laskee viljaraaka-aineiden osuudet ja määräävien ainesosien määrät. Leiko-palvelussa raaka-ainetoimittajat tarjoavat omien raaka-aineidensa tiedot keskitetysti leipomo- ja konditoriayritysten käyttöön. Lisäksi järjestelmä käyttää Finelin tietoja sekä leipomoiden ja konditorioiden itse järjestelmään syöttämiä raaka-aineita. Leipuriliitto tarjoaa Leikoa jäsenpalvelunaan eli mukanaolo edellyttää Leipuriliiton jäsenyyttä. Raaka-ainetoimittajat ovat Leikossa mukana elintärkeinä yhteistyökumppaneina. Palvelua käyttää tällä hetkellä 78 leipomo- ja konditoriayritystä. Raaka-ainetoimittajia Leikossa on 13 ja ne ovat Finnbakels Oy, Mauste-Sallinen Oy, Condite Oy, RTC Granholm's Oy Ab, Helsingin Mylly Oy, Leipurin Oy, Kinnusen Mylly Oy, Ravintoraisio Oy, Valio Oy, Suomen Hiiva Oy, Bonne Juomat Oy, Fazer Mylly/Fazer Finland Oy sekä Oy Roberts Ab. Mitä useampi leipomo/konditoriayritys palvelua käyttää, sitä suurempi intressi myös raaka-ainetoimittajilla on olla siinä aktiivisesti mukana. Leipuriliiton jäsenyrityksenä olevan yrityksen useampi toimipiste voi hyödyntää samaa Leiko-tiliä, koska tilille voidaan luoda rinnakkaiskäyttäjiä. Nämä voivat olla lukuoikeudellisia tai muokkausoikeudellisia. Leiko-palvelun liittymishinta määräytyy leipomon tai konditorian liikevaihdon perusteella ja se on tällä hetkellä 330 tai 660 euroa. Sen jälkeen peritään kuukausittainen käyttömaksu 22-44 euroa. Hinnat löytyvät nettisivulta www.leiko.fi. Siellä on palvelun käyttöohje ja sieltä kirjaudutaan palveluun. Rekisteröityminen ohjautuu myös Leipuriliittoon. Käyttäjät ovat kiitelleet Leikoa mm. nopeudesta sekä helposta mahdollisuudesta kertoa tuotteen ravintosisältö, valmistusaineet ja allergeenit. Järjestelmän hintaa pidetään edullisena ja sen kanssa pääsee sinuiksi pienen opettelun jälkeen. Kiitos Leikon olemassaolosta kuuluu raaka-ainetoimittajille: ilman heidän mukanaoloaan palvelu ei olisi mahdollinen. Yhteistyö heidän kanssaan on laajaa ja toimivaa. Myös raaka-ainetoimittajat haluavat pitää huolta siitä, että pienet ja keskisuuret leipomo- ja konditoriayritykset pystyvät vastaamaan EU:n elintarviketietoasetuksen vaatimuksiin. Leipomoyritysten toimintaa hyödyttävä palvelu rakennettiin yhdessä Adeona Oy:n (aikaisemmin Canter Oy) ja Taito United Oy:n kanssa ja otettiin käyttöön vuonna 2017. Adeona on merkittävä toimija tuotetiedon hallinnan järjestelmissä, joihin se on keskittynyt jo parinkymmenen vuoden ajan.

Käyttäjät suosittelevat Leiko-palvelua Lapin Leipomossa Rovaniemellä Leiko-palvelu on ollut käytössä melkein siitä asti, kun se tuli tarjolle vuonna 2017, kertoo toimitusjohtaja Minna Saarelainen. Pääkäyttäjänä toimii tuotantopäällikkö Ari Koskinen, joka aikoinaan hoiti leipomossa myös järjestelmän käyttöönoton. Se ei hänen mukaansa ollut mitenkään hankalaa eikä käyttö on muutenkin helppoa. Koskinen on tyytyväinen järjestelmän käyttäjä. - Pakkausmerkintöjä tehtäessä on kyllä iso apu Leikosta. Etenkin ravintosisältömerkintöjen laskennassa se on vertaansa vailla. Olisi todella iso työ lähteä laskemaan niitä käsin, hän toteaa. Toki se kaikki, mitä järjestelmästä tulee ulos, on tarkistettava vielä itse ja muokattava sopivaksi, mutta parempi niin päin kuin että kaikki pitäisi tehdä alusta alkaen itse. - Ehdottomasti voin kyllä suositella Leikoa muillekin leipomo-konditoriayrityksille, Ari Koskinen toteaa. Mikkeliläisessä Suur-Savon leipomossa Leiko on ollut käytössä viitisen vuotta. Leipomopäällikkö Timo Parkkonen kertoo, että järjestelmään on oltu pääosin tyytyväisiä, vaikka sitä käytetäänkin suhteellisen harvoin eli lähinnä silloin, kun valikoimaan tulee uusi tuote. Parkkonen itse ei ole niinkään Leikon kanssa toiminut, mutta tietää toki hyvin sen toimintaperiaatteen ja myös sen, mitä pakkausmerkinnöiltä tänä päivänä vaaditaan. Hänen mukaansa Leiko antaa kyllä tuotteesta hyvin tarkat tiedot, joita tulee yleensä enemmänkin kuin lainsäädäntö välttämättä vaatisi. Nuo tiedot sitten vielä tarkistetaan leipomolla ja muokataan lopulliseksi pakkausselosteeksi. - Kyllä Leiko-järjestelmällä saa pakkausmerkinnät tehtyä helposti ja oikein ja aivan varmasti ne saa tehtyä paljon helpommin kuin jos alkaisi kaivelemaan niihin tarvittavia tietoja sieltä ja täältä, hän toteaa. Ojalan Pakarissa Kauhajoella on Leiko-järjestelmää toimitusjohtaja Vesa Ojalan mukaan käytetty ns. alusta asti eli kun sen käyttö tuli mahdolliseksi leipomo- ja konditoriayrityksille,. Pääkäyttäjänä toimivan Joni LatvaPanulan mukaan järjestelmä on hyvin toimiva ja sillä saa tuotteista luotettavat valmistusaine- ja ravintosisältötiedot vaivattomasti. Muulla tavoin niiden tekeminen olisi paljon vaativampaa. Latva-Panula kuitenkin toivoisi raakaainetoimittajilta vielä lisää aktiivisuutta siinä, että kaikki raaka-aineet löytyisivät järjestelmästä. Se lisäisi ainakin Ojalan Pakarissa Leikon käyttöä entisestään. Toki raakaaineet voi viedä järjestelmään itsekin, mutta säästäisi aikaa ja vaivaa, jos ne olisivat siellä valmiiksi. - Teknisesti Leiko toimii hyvin, enkä koe sen käyttöä mitenkään vaikeaksi, toteaa Latva-Panula ja jatkaa, että järjestelmää voi kyllä suositella muillekin. Sen hintalaatusuhde on hänen mielestään oikein hyvä.

LEIPURI 3 / 2026

v KULTTUURIT KOHTAAVAT v

Monikulttuurinen työyhteisö vahvistaa kilpailukykyä – johtamisella on ratkaiseva rooli Jämsäläislähtöinen perheyritys Elonen on kasvanut kuudessa vuosikymmenessä valtakunnalliseksi leipomo- ja konditoriabrändiksi uudistumisen, oppimisen ja osaavan, kansainvälistyvän henkilöstön ansiosta. Kasvu on nostanut johtamisen kehittämisen keskiöön, jossa TKI-hankkeet ovat tukeneet yhteistä ajattelua. KOHTAUTUS-projektissa vahvistettiin yrityksen esihenkilöiden monimuotoisuusosaamista ja kielitietoista johtamista, kirjoittavat Anita Hukkanen ja Hanna Kivimäki. Kirjoittajat: Anita Hukkanen (KTM, AmO) toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun Liiketoimintayksikössä johtamisen lehtorina sekä KOHTAUTUS-projektissa asiantuntijana ja yritysvalmentajana. Hanna Kivimäki (FM, KTM) toimii Elosella henkilöstöpäällikkönä ja vastaa Elonen konsernin henkilöstöjohtamisesta sekä sen strategisesta kehittämisestä. Hän tukee johtoa, esihenkilöitä ja työntekijöitä yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa.

lonen on toiminut monikulttuurisena työyhteisönä yli kymmenen vuotta ja erilaisten kulttuurien ja taustojen ymmärtämistä, avointa vuorovaikutusta ja sensitiivisyyttä pidetään yrityksessä erittäin tärkeänä. Työyhteisössä ei edellytetä kaikkien kulttuurien syvätuntemusta, vaan enemminkin kulttuuritietoisuutta eli kykyä ymmärtää oman kulttuurin vaikutus omiin ajattelu- ja toimintatapoihin sekä tunnistaa ja arvostaa muiden kulttuurien vaikutusta heidän käyttäytymiseensä. Kulttuurinen monimuotoisuus ja inklusiivisuus tukevat yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Business Finlandin tutkimuksen1 mukaan yritykset, jotka ovat rekrytoineet kansainvälisiä osaajia, ovat kasvattaneet liikevaihtoaan. Monimuotoinen työyhteisö lisää luovuutta, parantaa asiakasymmärrystä ja vahvistaa hyvinvointia. Se toimii myös vetovoimatekijänä kansainvälisille osaajille, mikä tulevaisuuden työvoimapulassa korostuu entisestään2.

Työyhteisön kulttuuri rakentuu vuorovaikutuksessa Työyhteisön toimintakulttuuri rakentuu työnantajan ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa. Avoin vuoropuhelu varmistaa, että yrityksen arvot toteutuvat arjen toiminnassa niin organisaation sisällä kuin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Inklusiivisen johtamisen tavoitteena on vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta niin, että jo-

32 LEIPURI 3 / 2026

kainen voi säilyttää oman ainutlaatuisuutensa². Psykologinen turvallisuus syntyy arvostavassa kohtaamisessa ja luo perustan luovuudelle, innovatiivisuudelle ja tuottavuudelle. Luottamus rakentuu ihmisten ja osaamisen arvostamisesta ja välittyy kaikessa viestinnässä. Turvallinen työkulttuuri huomioi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kielitietoisuus on osa inklusiivista työyhteisöä Kielivalinnoilla kohtaamisissa ja työtilanteissa vaikutetaan siihen, pääsevätkö muunkieliset työntekijät aktiiviseksi ja yhdenvertaiseksi jäseneksi sekä osalliseksi työyhteisössä. Suomen kielen taito edistää kansainvälisten työntekijöiden hyvinvointia ja integroitumista. Parttin³ (2026) mukaan Scotsonin (2025) tutkimuksessa havaittiin, että ulkomaalaiset työntekijät arvostavat kannustavaa ja ystävällistä suhtautumista kielen oppimiseen. Esihenkilön asenteella on merkittävä vaikutus ja puhekumppanin rooli on tärkeä. Viestintävarmuus rakentuu vuorovaikutuksessa ja siihen tarvitaan muilta tulevaa palautetta, rohkaisua ja tukea. Kielenkäyttötilanteisiin tarvitaan psykologista turvallisuutta, että saa keskeyttää ja pyytää tarkennuksia tai vaihtaa kieltä. Kielitietoisessa työyhteisössä korostuu

viestin ymmärrettävyys täydellisen oikeakielisyyden sijaan. Se vahvistaa yhteisön avoimuutta ja sitoutumista kielelliseen moninaisuuteen. Vuorovaikutuksessa uskalletaan yksinkertaistaa kieltä, ja arjen työtilanteet tarjoavat keskeisen ympäristön ammatillisen kielitaidon kehittymiselle. Aktiivinen osallistuminen ja kielen käyttö työssä nopeuttavat sekä oppimista että työkulttuurin omaksumista⁴

Monikulttuurisuus Elosella Elosella ensimmäinen kulttuurien kohtaaminen tapahtuu työhaastattelutilanteessa, jossa kommunikoidaan yrityksen työkielellä eli suomen kielellä. Uudet työntekijät perehdytetään työhön ja työyhteisön tapoihin sekä suomalaiseen työkulttuuriin. Käytössä on virtuaalinen ja pelillistetty perehdytysmateriaali, joka on saatavilla myös työntekijän omalla kotikielellä. Näin varmistetaan työn sujuva aloitus. Perehdyttäminen nähdään yhteisenä asiana, ja esihenkilön lisäksi muukin työyhteisö auttaa ja ohjaa muunkielistä työntekijää. Arjessa vuorovaikutus on monikielistä. Työntekijät käyvät tauoilla ja lounaalla yhteisessä kahvihuoneessa, jossa kuulee ja näkee eri kieliä suomesta arabiaan, persiaan, ukrainaan ja viittomakieleen. Elintarviketeollisuudessa tuoteturvallisuus on työturvallisuuden ohella yksi tärkeimmistä osaamisalueista. Tuotannon tulee sujua ja tekemisen olla tehokasta kulttuurisista taustoista riippumatta. Yrityksen kilpailukyvyn vahvistamisessa laadukkaalla, tavoitteellisella johtamisella on tärkeä rooli. Suomalaiseen työkulttuuriin yleensä kuuluu, että työntekijä voi myöntää, että ei vielä osaa tai ymmärrä jotain asiaa, jolloin esihenkilö jatkaa opastamista ja perehdyttämistä. On kuitenkin kulttuureja, joissa osaamattomuuden tai virheen myöntäminen on häpeällistä, jolloin työntekijä saattaa sanoa hallitsevansa asian, vaikka todellisuudessa näin ei vielä olisi. Siksi esihenkilöiden kulttuurinen ymmärrys ja tietämys erilaisista työkulttuureista on erityisen tärkeää. Kun työtä tehdään ja kohdataan erilaisista taustoista käsin, väärinymmärryksiltä on mahdotonta välttyä. Varsinkaan kun ei ole yhteistä äidinkieltä. Tällaiset kulttuuri-

v KULTTUURIT KOHTAAVAT v

<< Anita Hukkanen ja Elosen esihenkilöt valmennustilaisuudessa, jossa pohdittiin kohtaamisia ja työtilanteita muunkielisten työntekijöiden kanssa sekä syvennettiin ymmärrystä kielitietoisuudesta työn johtamisessa ja yhteisen työkulttuurin rakentamisessa. < Esihenkilöt saivat valmennuksista työkaluja yhteisöllisyyden lisäämiseen, selkeään viestintään, osaamisen varmistamiseen ja erilaisten kulttuurien kohtaamiseen.

set ”kolarit” tarjoavat ihmisille arvokkaita oppimisen paikkoja molemmin puolin sekä jatkuvan kehittämisen tilan. Kielestä ja kielitaitovaatimuksista keskusteleminen auttaa arvioimaan systeemisemmin toimintoja ja käytänteitä organisaatiossa. Mahdollisia tarkastelukohteita ovat esimerkiksi perehdytysmateriaalit, henkilöstö- ja viestintäkäytänteiden selkeys ja sujuvuus sekä palveluiden ja tuotteiden asiakaslähtöisyys⁵.

Johtajan rooli monikulttuurisessa ympäristössä Inklusiivinen johtaminen edellyttää siirtymistä käskyttämisestä oppimiseen6. Kun esihenkilönä tuntee itsensä ja tiedostaa omat asenteensa, pystyy paremmin arvioimaan omia ja tiimin toimintatapoja sekä toimimaan taitavammin monimuotoisissa arjen tilanteissa. Elosella esihenkilötyön kehittäminen on myös osa sosiaalista vastuullisuutta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamassa EU-rahoitteisessa KOHTAUTUS-projektissa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu⁷) vahvistetaan työelämän osaamista hyödyntämällä kansainvälistä monimuotoisuutta. Ydintavoite on saada kansainvälinen osaaminen nykyistä paremmin osaksi suomalaista työelämää. Myös Elonen on ollut mukana projektissa, sillä yrityksessä halutaan vahvistaa monimuotoisuusosaamista ja inklusiivista johtamista, ja sitä kautta edistää tuottavan ja turvallisen työn tekemistä. Projektin valmennuksissa yhdessä Elosen esihenkilöiden kanssa pohdittiin kohtaamisia ja työtilanteita muunkielisten työntekijöiden kanssa sekä syvennettiin ymmärrystä kielitietoisuudesta työn johtamisessa ja yhteisen työkulttuurin rakentamisessa. Reflektoivat vertaiskeskustelut ja kokemusten vaihto ovat lisänneet varmuutta ja tukeneet päivittäisen työn kehittämistä. Valmennuksista saatiin työkaluja yhteisöl-

lisyyden lisäämiseen, selkeään viestintään, osaamisen varmistamiseen ja erilaisten kulttuurien kohtaamiseen. Samankaltaisia havaintoja nousee esiin E2 Tutkimuksen tekemästä pk-yritysten kokemuksia kansainvälistymisestä selvittäneestä tutkimuksesta⁸. Yritykset kokivat, että kulttuurista ymmärrystä työyhteisössä on vahvistettava ja johtamiskäytäntöjä kehitettävä. Kun yritys kansainvälistyy, työyhteisön vastaanottavuutta ja yhteisöllisyyttä kannattaa tietoisesti rakentaa. Keskeisiksi muutosvalmiuksiksi yrityksissä tunnistettiin esihenkilöiden ja työntekijöiden halu kommunikoida uusien työntekijöiden kanssa ja ottaa heidät osaksi yhteisöä. Osallistava johtaminen ja johdon esimerkki auttavat onnistumisessa.

Monikulttuurinen työyhteisö on yhteinen kehittämisprosessi Uudet tilanteet ja erilaisuuden kohtaaminen vaativat rohkeutta niin esihenkilöiltä kuin työntekijöiltä. Epävarmuuden sietäminen ja avoin ihmettely vievät eteenpäin, vaikka vieraat ja haastavat tilanteet koettelevat vuorovaikutustaitoja. Työnantajan tehtävä on näyttää suunta ja tukea näiden taitojen järjestelmällistä kehittämistä. Vuorovaikutus on opittavissa, mutta se vaatii harjoittelua, uskallusta ja keskeneräisyyden sietoa. Rohkea asenne, yhteisön tuki ja oppimishalu vievät kehitystä eteenpäin. Osaamisen kehittäminen ei ole vain yksilön vastuulla, vaan koko työyhteisön yhteinen tehtävä. Se kytkeytyy tiiviisti organisaation arvoihin, toimintakulttuuriin ja strategisiin tavoitteisiin. Esihenkilön ja kollegoiden kanssa ilmiöitä voidaan tarkastella yhdessä, avoimessa ja rakentavassa vuoropuhelussa. Monikulttuurinen työyhteisö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia oppia toisilta. Sensitiivisyys on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on kohdata jokainen ihminen

yksilönä ja nähdä hänen osaamisensa – ei pelkästään hänen kulttuurista taustaansa. Monimuotoistuvaan ja kansainvälistyvään työhön on KOHTAUTUS-projektissa koottu työnantajien tueksi ratkaisuja ja käytännön työkaluja Etsi talentti -sivustolle⁹ (Jyväskylän kaupunki, 2025). Materiaalit ovat avoimia, kaikkien hyödynnettävissä. Lähteet: - 1Business Finland (2025). Kulttuurisen monimuotoisuuden liiketoiminnalliset hyödyt suomalaisissa yrityksissä 2025. - 2 Huhta, M. & Myllyntaus, V. (2023). Monimuotoisuus työelämässä. 100 keinoa kasvattaa organisaation vetovoimaa. Alma Talent. Helsinki. - 3Partti, H. (2026). Suomen kielen hallinta edistää työhyvinvointia. Artikkeli. Työsuojelurahasto. Työn silta, Työelämän tutkimuksen ja kehittämisen verkkolehti. - 4Lehtimaja, I., Korpela, E., Komppa, J., Kotilainen, L. & Kurhila, S. (2023). Monikielisen työyhteisön opas. Alma Talent. Helsinki. - 5Heikkilä, H., Hukkanen, A. & Silvennoinen, P. (2025). Kielitietoisuus helpottaa työn ja tuloksen tekemistä monikulttuurisessa työympäristössä. Julkaisussa Uudistuva työ, yrittäjyys ja johtajuus – Renewing work, entrepreneurship and leadership TiP2025 Theory in Practice Conference Asiantuntija-artikkelit – Expert Articles. Toim. Heli Bergström. Mikkeli: XAMK Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. XAMK Kehittää 245. - ⁶Komppa, J. (2023). Kielitietoiseksi työyhteisöksi: tiedostamista, oppimisen mahdollisuuksia ja resursseja. Työelämän tutkimus 21 (3). Verkkolehti. https:// doi.org/10.37455/tt.129334 - ⁷Jyväskylän ammattikorkeakoulu. KOHTAUTUS. Kestävää ja kehittyvää osaamista kansainvälisen monimuotoisuuden keinoin. https://www.jamk.fi/ fi/projekti/kohtautus - ⁸Niemi, M. K., Välimäki, M. & Niskanen, V. (2024). Pk-yritykset ja kansainvälinen rekrytointi: kokemuksia, tukea, ratkaisuja. Pk -yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa (PIKEUS) -hankkeen loppuraportti. E2 Tutkimus. - ⁹Jyväskylän kaupunki. (2025). Etsi talentti – Ratkaisuja kansainvälistyvien työyhteisöjen arkeen. (2025). Elinkeinopalvelut. Jyväskylän kaupunki. https://elinkeinopalvelut.jyvaskyla.fi/tyonantajapalvelut/kansainvalisen-osaajan-rekrytointihttps:// elinkeinopalvelut.jyvaskyla.fi/tyonantajapalvelut/ kansainvalisen-osaajan-rekrytointi>

LEIPURI 3 / 2026

v KOULUTUS v

Hollantilainen huippukondiittori Frank Haasnoot koulutti Pastry Saimaan opiskelijoita Saimaan ammattiopisto Sampossa toimivaan Pastry Saimaa -huippuosaamiskeskukseen saatiin maaliskuussa kansainvälistä kärkiosaamista, kun hollantilainen konditoria-alan tähtikouluttaja Frank Haasnoot saapui Lappeenrantaan pitämään kolmen päivän koulutuksen. Osallistujat kuvailivat kurssia ainutlaatuiseksi kokemukseksi. TEKSTI Sorja Productions/Saara Raudasoja ja Outi Suopanki

KUVAT Tommi Vilkko/Breezy

Frank Haasnootin (keskellä) koulutuksessa opittiin paljon erilaisia tekniikoita, kokeiltiin eri raaka-aineita ja saatiin runsaasti uusia ideoita. Koulutukseen osallistui Saimaan ammattiopiston oppisopimusopiskelijoita sekä kondiittoreita yrityksistä. Koulutuksen junaillut Outi Suopanki on kuvassa Haasnootin oikealla puolella.

ecorative Patisserie by Frank Haasnoot Masterclass oli osa Pastry Saimaan kondiittorimestari- ja kisällikoulutusta, ja siihen osallistui Sampon oppisopimusopiskelijoita eri yrityksistä ja oppilaitoksista sekä lisäksi kondiittoreita MBakerylta, Ekbergiltä ja Kluuvikadun Fazerilta. Frank Haasnoot on arvostettu hollantilainen kondiittorimestari ja freelance-konsultti, jolla on yli 28 vuoden kokemus alalta. Haasnoot on työskennellyt useille konditoriabrändeille ympäri maailmaa New Yorkista Hongkongiin. Hän on urallaan osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin, joissa hän on menestynyt hyvin. Vuonna 2011 hän voitti Pariisissa World Chocolate Masters -kilpailun.

Tämä on ihan next level

Daisy

34 LEIPURI 3 / 2026

Coco puffs

Mia Uusitalo Kahiwa Bakerystä Lahdesta oli yksi koulutukseen osallistuneista. Haasnootin kurssi oli viimeinen osa hänen kondiittorimestariopinnoistaan ennen valmistumista. – On ihan huikeaa, että pääsin tähän mukaan. Olen jo vuosien ajan seurannut Haasnootia somessa. Hän on yksi idoleistani, joten minulla on aivan epätodellinen

v KOULUTUS v

Pistache

J’adore Frank Haasnoot viimeistelee Camille-kakkua.

olo. Tämä on maailmanluokan tasoa, ihan next level. Olemme oppineet paljon erilaisia tekniikoita ja kokeilleet eri raaka-aineita. Vien täältä omaan työhöni ideoita, muun muassa täytteitä ja kuorrutteita kakkuihin sekä ideoita koristeluun. Haasnoot avasi omaa filosofiaansa ja rohkaisi viemään omaa ajattelua eteenpäin, kehittämään kaikkea uutta, Uusitalo kertoo. Kluuvikadun Fazerin konditorian vuoropäällikkö Krista Suovuo Helsingistä osallistui myös koulutukseen. – On kyllä hyvät fiilikset. On yksi unelmieni täyttymyksistä päästä suuren taiteilijan oppiin. En ole aiemmin ollut kurssilla, jonka on pitänyt World Chocolate Masters -kilpailun voittaja. Olen todella innoissani – tämä on kerran elämässä -kokemus. Kollegani osallistuu samaan koulutukseen, ja olemme eri pienryhmissä. Se on hyvä, sillä kaikki eivät ehdi täällä tekemään kaikkea, niin voimme sitten myöhemmin työpaikalla jakaa oppejamme, selostaa Suovuo. Haasnoot on tarkka järjestyksestä ja puhtaudesta. – Säntillisyys korostuu koulutuksessa. Työpaikalla konditorian kiireessä huolehdimme toki puhtaudesta ja teemme välisiivouksia, mutta täällä paikat ovat koko ajan tiptop-kunnossa. Haasnoot käy tarkistamassa työvaiheet ja varmistaa, että osaamme. Se on hyvä, mutta toisaalta se tuo myös hieman sekavuutta omaan työskentelyyn, kun siihen ei ole tottunut. Täällä mennään raaka-aineiden kanssa todella syvälle. Se auttaa ymmärtämään, mitä raaka-aineet tekevät eri tuotteissa ja miten mahdollisia ongelmia voi ratkaista, Suovuo sanoo.

Suovuo kehuu Pastry Saimaan ilmapiiriä lämpimäksi ja vastaanottavaksi. – Ensikertalaisena pääsin helposti mukaan porukkaan. On ollut hienoa verkostoitua muiden alan ammattilaisten kanssa.

Koulutuksessa näkyy kokemus Haasnootin saaminen Pastry Saimaaseen on ollut pitkäaikainen haave. Pastry Saimaan kansainvälisyyskoordinaattori Outi Suopanki sai ensikontaktin Haasnootiin vuosi sitten. – Muutaman mutkan kautta saimme tapaamisen järjestymään, kun olin työmatkalla Hollannissa, ja nyt paljon odotettu masterclass saatiin toteutettua. Tässä koulutuksessa näkyy vahva kokemus: tekeminen on varmaa, rentoa ja hauskaa. Haasnoot osaa suunnitella työnsä niin, että kaikki sujuu. Myös järjestelmällisyys näkyy kaikessa, Suopanki toteaa. Sekä osallistujat että järjestäjät olivat kurssiin erittäin tyytyväisiä. Myös Haasnoot kehui Pastry Saimaan toiminnan ammattimaisuutta, Sampon opetustiloja sekä ilmapiiriä, ja totesi tulevansa mielellään uudestaankin Suomeen. Pastry Saimaalla Haasnoot koki olevansa hyvissä käsissä, ja hänestä pidettiinkin hyvää huolta karjalaisella vieraanvaraisuudella. Kurssipäivien ohella Haasnoot pääsi kokemaan suomalaisen luontoelämyksen Saimaan saarella kulkevalla luontopolulla keväthankien vielä kimmeltäessä ja jään kantaessa. Saimaan rantakalliolla sijaitsevalla laavulla paistettiin luontoretken päätteeksi makkaraa ja tikkupullaa, joka dipattiin nuotiolla sulatettuun voihin ja kanelisokeriin.

Kuka? Frank Haasnoot on kansainvälisesti arvostettu hollantilainen kondiittorimestari, joka tunnetaan moderneista leivonnaisistaan, suklaa- ja sokeritöistään, kilpailumenestyksestään sekä työstään alan huippukouluttajana. Hänellä on myös korona-aikana perustettu verkkokauppa, missä myydään muun muassa hänen suunnittelemiaan konditoria-alan työvälineitä. Hän toimii myös osaomistajana ja yhtiökumppanina Rotterdamissa sijaitsevassa Bakkit-leipomossa. Haasnoot kouluttautui kondiittoriksi Alankomaissa. Hän on työskennellyt useissa korkeatasoisissa konditorioissa ja hotelleissa eri maissa, muun muassa Alankomaissa, Sveitsissä, Taiwanissa ja Hongkongissa. Haasnoot on voittanut useita merkittäviä konditoria-alan kilpailuja, kuten maailmanmestaruuden World Chocolate Masters -kilpailussa vuonna 2011. Hän on julkaissut myös konditoriaa käsitteleviä kirjoja. Nykyisin hän kiertää kansainvälisesti ja pitää mestarikursseja, demonstraatioita sekä ammattilaisille suunnattuja konditoria-alan koulutuksia. Hän kehittää jatkuvasti uusia tekniikoita ja työskentelytapoja. Hän haluaa inspiroida ihmisiä ajattelemaan uudella tavalla ja luomaan omaa persoonallista tyyliään, jossa on sydän mukana.

LEIPURI 3 / 2026

v MURUSET v

Kasvava elintarvikeala tarvitsee lisää osaajia Elintarviketeollisuusliiton tekemä elintarviketeollisuuden osaamistarvekysely osoittaa alan kasvun jatkuvan, mikä lisää henkilöstötarvetta lähivuosina. Kasvua vauhdittavat kotimainen kysyntä, investoinnit ja viennin elpyminen. Elintarvikeyritykset panostavat myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen keskimääräistä enemmän. Työvoiman saatavuus on paikoin helpottunut, mutta alueellisesti osaajapulaa esiintyy edelleen. Talouskasvun myötä kilpailun työvoimasta arvioidaan kiristyvän. Rekrytoinnit kohdistuvat pääosin työntekijätason tehtäviin, ja valtaosa työvoimasta on ammattiosaajia. Eläköitymisen myötä vapautuvat tehtävät täytetään pääosin samantasoisella osaamisella. Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työn sisältöä, mutta niiden ei arvella vähentävän työpaikkoja. Tämä lisää jatkuvan oppimisen tarvetta. Kansainvälisten osaajien merkitys elintarvikealalla kasvaa. Kyselyssä 40 prosenttia yrityksistä arvioi osuuden lisääntyvän ja 60 prosenttia säilyvän ennallaan. Yritykset viestittivät, että kansainvälisten osaajien saatavuutta pitää sujuvoittaa. Muun muassa lupaprosesseja on virtaviivaistettava ja saatavuusharkinnasta luovuttava. Tulevaisuuden tärkeimmiksi geneerisiksi taidoiksi yritykset listasivat oppimiskyvyn ja -halun, ongelmanratkaisutaidot sekä monitaitoisuuden. Substanssitaidoista kärkeen nousivat elintarviketurvallisuus, myynti- ja markkinointiosaaminen sekä laatuosaaminen.

Muovikassien myynti väheni vuodessa 14 prosenttia Päivittäistavarakaupassa on viimeisen vuoden aikana nähty asiakaskäyttäytymisen tuntuva muutos. Kaupan muovisten kantokassien myynti laski vuodessa 14 prosenttia. EU:n pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva lainsäädäntö on vuodesta 2015 alkaen edellyttänyt jäsenmailta toimia muovikassien kulutuksen vähentämiseksi 40 kassiin henkilöä kohti vuodessa vuoden 2025 loppuun mennessä. Kaupan liitto ja ympäristöministeriö solmivat vuonna 2016 vapaaehtoisen green deal -sopimuksen, muovikassisopimuksen, varmistaakseen, että EU:n tavoite saavutetaan. Tulosta on saatu aikaan kaupan yritysten viestinnällä, hinnoittelulla, esillepanolla ja valikoimanhallinnalla. EU:n asettamaan tavoitteeseen on kuitenkin vielä jonkin verran matkaa, joten toimia tavoitteen saavuttamiseksi jatketaan. Muovikassien kulutuksen vähenemistä seurataan Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:ssä, jonka mukaan päivittäistavarakaupan osuus myydyistä muovikasseista on noin kolme neljännestä. Muovikassien myynnin lasku päivittäistavarakaupoissa on siksi merkittävä tulos.

Elintarvikeviennin arvossa kasvua Elintarviketeollisuusliiton mukaan suomalaista ruokaa vietiin vuonna 2025 yhteensä 2,4 miljardilla eurolla. Vienti kasvoi arvoltaan 5,5 prosenttia, mutta laski määrältään 6,8 prosenttia kauran viennin vähenemisen vuoksi. Jalostettujen elintarvikkeiden vienti kasvoi arvossa seitsemän prosenttia, kun taas maataloustuotteiden viennin arvo nousi kuusi prosenttia mutta määrä laski 15 prosenttia. Suurin tuoteryhmä oli maitotuotteet (550 milj. euroa), joita seurasivat alkoholi- ja virvoitusjuomat, kala, lihatuotteet, makeiset sekä muut elintarvikkeet. Eniten kasvoivat voin, paahdetun kahvin ja suklaan vienti. Ruotsi oli tärkein vientimaa (yli 560 milj. euroa), ja seuraavina tulivat Viro ja Saksa. EU-alueelle suuntautui 72 prosenttia viennistä. Vienti Kiinaan laski, mutta kasvoi Etelä-Koreaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Kauppasodan uhkien ei katsottu toteutuneen, ja vientiä tuki vahva eurooppalainen kysyntä. Ruuan kauppatase heikkeni edelleen ja oli 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Tuonti kasvoi neljä prosenttia 6,55 miljardiin euroon, josta jalostettujen tuotteiden osuus oli 4,9 miljardia euroa. Eniten tuotiin juomia, kalaa, maitotuotteita ja muita elintarvikkeita. Kauppataseen heikkeneminen vähentää ruokaketjun käytettävissä olevaa rahaa. Vuodesta 2021 alijäämä on kasvanut 900 miljoonalla eurolla.

36 LEIPURI 3 / 2026

Suomalaiset ahkeria pullonpalauttajia Suomalaiset palauttivat viime vuonna yli 2,3 miljardia pantillista pulloa ja tölkkiä. Keskimäärin jokainen suomalainen palautti vuoden aikana noin 423 juomapakkausta eli hieman enemmän kuin yhden päivässä. Palautuneina panttirahoina tämä vastaa keskimäärin 64 euroa suomalaista kohden. Palautetuista juomapakkauksista tölkkejä oli ylivoimaisesti eniten, noin 1,5 miljardia kappaletta. Muovipulloja palautettiin yli 700 miljoonaa ja lasipulloja yli 110 miljoonaa kappaletta.

Kuluttajien luottamus alhaalla Kuluttajien luottamus heikkeni huhtikuussa edelleen ja on selvästi pitkän ajan keskiarvoa matalammalla tasolla. Arviot omasta ja Suomen taloudesta sekä nykytilanteessa että vuoden päähän ovat poikkeuksellisen synkät, ja suuri osa kuluttajista uskoo talouden heikkenevän entisestään. Rahankäyttöä jarruttaa epävarmuus: kestotavaroiden hankintaa pidetään hyvin epäedullisena ja aikeet suuriin ostoksiin ovat vähäiset, erityisesti asunnon ostoa suunnitellaan historiallisen vähän. Samaan aikaan työttömyyden pelko on laajaa ja inflaatio-odotukset ovat nousussa. Vaikka lainanottoa ei pidetä ajankohtaisesti kannattavana, sitä harkitaan yhä melko paljon. Kokonaiskuvaa leimaa kuitenkin varovaisuus, heikko talousluottamus ja kuluttajien haluttomuus lisätä kulutusta.

v MURUSET v

Ruis talvehtinut kohtuullisen onnistuneesti Pro Ruis ry:n tiedotteen mukaan rukiin talvehtiminen näyttäisi onnistuneen kohtuullisen hyvin eikä mitään hälyttävää ole havaittavissa. Talvehtimisen osalta tilanne näyttää hyvältä Päijät-Hämeen ja myös Varsinais-Suomessa, etenkin sisämaassa. Länsirannikolla syyskasvien talvehtimisen onnistuminen voi kovien pakkasten ja lumettomuuden vuoksi kuitenkin olla paikoin epävarmaa. Syyskasvien kasvuun lähdössä ollaan tänä keväänä aikataulussa. Kuitenkin riskinä voi olla kuivuus. Pellot ovat kuivuneet liian nopeasti ja menettäneet kevätkosteutensa: lumipeite oli vähäinen ja haihtuminen voimakasta, eivätkä lumen sulamisvedet jääneet turvaamaan pellon kosteustilannetta. Myös sateita on paikoitellen saatu kovin vähän.

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä pysyi lähes ennallaan Vuonna 2025 elintarvikkeiden takaisinvetoja tehtiin Suomessa 299, joka oli 6 tapausta edellisvuotta vähemmän. Mikrobiologiset virheet, torjunta-ainejäämät ja allergeenivirheet olivat Ruokaviraston keräämien tietojen mukaan yleisimmät takaisinvetojen aiheuttajat. Salmonella on tyypillinen mikrobiologinen syy takaisinvetoon. Sen vuoksi takaisinvetoja tehtiin 26 tapauksessa. Salmonellaa todettiin hyvin erilaisissa elintarvikkeissa, mutta erityisesti siipikarjan-, naudan- ja sianlihassa. Listeria aiheutti 8 takaisinvetoa, tuotepakkauksen pullistuminen tai homeen tai hiivan kasvu 13. Torjunta-ainejäämien vuoksi tehtyjen takaisinvetojen määrä on kasvanut. Hedelmissä, vihanneksissa tai muissa kasviperäisissä elintarvikkeissa todettiin 50 kertaa takaisinvedon tarve. Allergeenivirheen vuoksi tehtiin 48 takaisinvetoa. Takaisinvedetyistä elintarvikkeista 50 % oli peräisin EU:n ulkopuolelta ja 35 % toisesta Euroopan maasta. Loput 15 % tapauksista oli Suomessa tuotettuja elintarvikkeita.

Työ lisää onnellisuutta Kyselyn mukaan suurempi osa suomalaisista työelämässä olevista kokee työn onnellisuuden lähteenä kuin sen nakertajana. Ratkaisevinta ei ole palkka vaan se, kenen kanssa ja miten töitä tehdään. Kolmannes (33 %) suomalaisista työelämässä olevista kokee työn lisäävän arjessa koettua onnellisuutta, kun taas viidennes (19 %) kertoo työn heikentävän sitä. Tämä selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä, johon vastasi 1024 henkilöä. Tutkimusyhtiö Verian toteutti kyselyn vuoden 2026 helmikuussa. Sukupuoli ei vaikuta koettuun onnellisuuteen. Sen sijaan ammattiasema erottuu tuloksissa: ylemmistä toimihenkilöistä 41 prosenttia ja yrittäjistä peräti 44 prosenttia kokee työn lisäävän onnellisuuttaan. Yrittäjillä ja johtajilla stressitasot saattavat olla korkeammat, mutta mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on usein merkittävästi muita suurempi. Se todennäköisesti selittää vahvempaa onnellisuuden kokemusta. Kyselyyn vastanneiden mukaan onnellisuuden kokemukseen vaikuttavat mm. työn sisältö (73 %), työyhteisö (72 %), palkka (62 %), työn ja vapaa-ajan tasapaino (60 %), työympäristö (40 %) sekä johto (32 %). Johdolla on kyselyn mukaan erityinen vaikutus onnellisuuteen silloin, kun siinä on puutteita. Vastaajat, jotka kokevat työn heikentävän onnellisuuttaan, mainitsevat työpaikkansa johdon vaikuttavan kokemukseensa kaksi kertaa useammin kuin ne, jotka kokevat työnsä lisäävän onnellisuutta.

Paulig myy Risenta-brändin Midsonalle Pauligin tytäryhtiö Santa Maria AB on tehnyt sopimuksen Risenta-brändin, siihen liittyvien immateriaalioikeuksien sekä liiketoiminnan myymisestä ruotsalaiselle kulutustavarayhtiö Midsona AB:lle (publ.). Vuonna 1940 perustetulla Risenta-brändillä on pitkä perinne, ja se tarjoaa nykyisin laajan valikoiman tuotteita Ruotsin markkinoille, kuten siemeniä ja jyviä, erikoisjauhoja sekä aamiaistuotteita. Risenta on ollut osa Pauligia vuodesta 2015.

Päivittäistavarakaupan myynti ja markkinaosuudet 2025 Päivittäistavaramyynnin arvo Suomessa vuonna 2025 oli 24,1 miljardia euroa. Myynnin arvo kasvoi 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myynnin volyymi kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 prosenttia. Päivittäistavaroiden verkkokaupan arvo Suomessa vuonna 2025 oli 799 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 15,3 prosenttia. Verkkokaupan osuus päivittäistavaramyynnistä oli 3,3 prosenttia. Kaupan ryhmistä selvästi suurin markkinaosuus päivittäistavaramyynnistä 2025 oli S-ryhmällä ja toisena tuli K-ryhmä. Lidl tulee kolmantena ja Tokmanni neljäntenä (3,2 %), Minimanilla, M-ketjulla ja muilla yksityisillä on yhteensä noin 5 % markkinaosuus. Lähteet: NielsenIQ Päivittäistavaramyymälärekisteri ja PTY.

LEIPURI 3 / 2026

v MURUSET v

EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen soveltaminen alkamassa

Maksuajat ongelmana viljakaupassa

EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen PPWR:n soveltaminen alkaa elokuussa. PPWR on laaja sääntelykokonaisuus, joka koskee kaikkia pakkauksia niiden koko elinkaaren ajalta. Sen tavoitteena on vähentää pakkausjätettä, lisätä kierrätystä ja kierrätysmateriaalien käyttöä sekä siirtää pakkaaminen kohti kiertotaloutta. Asetus tulee voimaan asteittain ja se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikkien EU:n markkinoilla olevien pakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä ja pakkausjätteen määrää EU-maissa asukasta kohden on vähennettävä tasaisesti. Yrityksille asetus tarkoittaa merkittäviä muutoksia: pakkaukset on suunniteltava kierrätettäviksi, materiaalien käyttöä on tehostettava, kierrätysmateriaalien osuutta lisättävä ja ylipakkaamista vähennettävä. Samalla vastuu laajenee koko pakkausten elinkaareen, ja yritysten on pystyttävä osoittamaan vaatimustenmukaisuus käytännössä. Tässä vaiheessa yritysten on tärkeintä siirtyä suunnittelusta tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa omien pakkausten kartoitusta, ongelmallisten ratkaisujen korvaamista kierrätettävillä vaihtoehdoilla, uusien materiaalien saatavuuden varmistamista sekä uusien pakkaus- ja jakelumallien testaamista. Samalla on rakennettava kyky hallita ja dokumentoida pakkaustietoja, jotta vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa. Asetus on kaikilta osin kaikkia jäsenmaita velvoittavaa lainsäädäntöä. Ympäristöministeriö vastaa asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta Suomessa.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu selvitti viljan alkutuotannon ja viljanostajien välisiä kauppatapoja viljantuottajille suunnatulla kyselyllä. Selvityksen tavoitteena oli arvioida, noudatetaanko viljakaupassa reiluja kauppatapoja sekä kartoittaa, miten elintarvikemarkkinalaki on vaikuttanut toimitusketjun toimintaan. Kyselyn mukaan maksuajat ovat viljakaupassa yleisin ongelmakohta. 46 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi kohdanneensa maksuaikoihin liittyviä haasteita viimeisen 12 kuukauden aikana. Selvästi yleisin maksuaikoihin liittyvä ongelma kyselyvastausten mukaan on se, että tuotteita ei makseta elintarvikemarkkinalain mukaisessa ajassa. Toiseksi yleisin ongelma on maksun viivästyminen sopimuksessa sovitusta ajasta. Kyselyn tulokset osoittavat, että viljantuottajat ovat tyytymättömiä nykymuotoisen elintarvikemarkkinalain vaikuttavuuteen: lähes 80 prosenttia vastaajista katsoi, ettei laki ole parantanut tavarantoimittajan asemaa ketjussa lainkaan. Samansuuntaista viestiä lain vaikuttavuudesta on saatu myös muista elintarvikemarkkinavaltuutetun toteuttamista alakohtaisista kyselyistä.

Savolainen talkkuna on Suomen kahdeksastoista nimisuojattu tuote Ruokaviraston mukaan Komissio on hyväksynyt Savolainen talkkuna / Savolainen talakkuna -nimien rekisteröinnin. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana oli ProAgria Itä-Suomi ry. Savolainen talkkuna / Savolainen talakkuna -nimien suojaus perustuu Savolaisen talkkunan maineeseen perinteisenä savolaisena viljatuotteena, jonka erityispiirteinä on sen tumma väri ja karkea rakenne. Savolainen talkkuna / Savolainen talakkuna -viljatuotteen maantieteellisen alueen muodostavat Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat. Savolainen talkkuna tai Savolainen talakkuna on keitetyistä ja uunissa paahdetuista jyvistä karkeahkoksi jauhettu viljatuote, jonka pääasiallinen raaka-aine on ohra tai ohra ja kaura sekoitettuna. Savolainen talkkuna poikkeaa muista talkkunoista siten, että se on väriltään tummempaa ja karkeaksi jauhettua. Sille on ominaista hyvä säilyvyys monivaiheisen valmistusprosessin ansiosta. Tyypillisin talkkunasta tehtävä ruoka Savossa on puuro tirripaistin tai voisilmän kera. Euroopan unionissa on suojattu tähän mennessä noin 3 760 nimitystä. Järjestelmässä on nyt 18 suomalaista rekisteröityä nimitystä, joista kuusitoista kuuluu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin sekä kaksi tislattuihin alkoholituotteisiin.

Ravintola Palace äänestettiin parhaaksi Helsinkiläinen Ravintola Palace on edelleen maan paras ravintola. Se vei nimiinsä Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksen jo seitsemännen kerran peräkkäin. Ravintola- ja ruoka-alojen sekä matkailun 500 ammattilaista äänestivät toiseksi BasBasin, kolmas on Grön ja listan neljäs Jason. Myös nämä ravintola toimivat Helsingissä. Turun Michelin-tähtiravintola Kaskis nousi viidenneksi. Kuudes on Kajo Tampereelta. Kymmenen kärkeen mahtuivat vielä Alexanderplats ja Savoy Helsingistä, Solitary Rantasalmelta sekä Luovuus kukkii kaaoksesta Helsingistä. Helsingistä ravintoloita on listalla 35 ja muualta Suomesta 15. Kaikki listalla sijoille 1-50 sijoittuneet sekä myös 51–100 sijoittuneet ravintolat ovat luettavissa verkkosivuilta viisitahtea.com.

38 LEIPURI 3 / 2026

Suomen Sokeri Oy:llä muutoksia Suomen Sokerin Kirkkonummen Kantvikissa sijaitsevalla Porkkalan tehtaalla lopetetaan raakasokerin puhdistaminen. Taustalla ovat Suomen Sokerin toimintojen uudelleenjärjestämistä koskeneet muutosneuvottelut. Suunnitelmia mahdollisesta raakasokerin puhdistuksen mahdollistamisesta emoyhtiö Sucros Oy:n tehtaalla Säkylässä viedään eteenpäin. Porkkalan pala-, tomu- ja raesokerilinjat suljetaan ja kyseisten tuotteiden valmistus päättyy Suomessa. Lopetettavat tuotteet tullaan jatkossa korvaamaan mahdollisuuksien mukaan pääosin Nordzucker-konsernin kautta. Muutokset on tarkoitus saada voimaan vuoden loppuun mennessä. Päätös ei tule vaikuttamaan muihin tuotteisiin, sokerijuurikkaan viljelyyn Suomessa tai viljelijäsopimuksiin.

Merkkipäiviä Suomen Leipuriliiton talous- ja toimistoassistentti Kati Sinda täytti 50 vuotta 21.4.2026. Kati on hoitanut Leipuriliiton jäsenasioita, toimistoa ja taloutta tunnollisesti jo kohta kahdentoista vuoden ajan. Lämpimästi onnea!

Hakasen Leipomo Oy Tampereella täyttää 75 vuotta 1.7.2026. Vuosipäivää vietetään työn merkeissä. K. Leivon Leipomo Oy Räyringissä täyttää 90 vuotta. Sitä juhlistetaan kakkukahveilla leipomon myymälässä perjantaina 3.7.2026 kello 13-17. Osoite on Finniläntie 6, Räyrinki. Tervetuloa! Lämpimät onnittelumme molemmille yrityksille merkittävän vuosipäivän johdosta!

Nimitykset Linkosuo Oy Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Lassi Katajoki (DI, OTM). Hän aloitti tehtävässään 25. toukokuuta 2026. Vt. toimitusjohtaja Timo Jänne jatkaa tehtävässään 30.6.2026 saakka, uuden toimitusjohtajan perehtymisjakson ajan. Lassi Katajoki tulee Linkosuolle Fazerilta, jossa on hän viimeisimpänä työskennellyt myllyliiketoiminnan johtajana. Sitä ennen hän on vastannut muun muassa kasvipohjaisten tuotteiden kaupallisesta johtamisesta Suomessa, kuluttajatuotteiden kategoria- ja brändijohtamisesta sekä teollisten raaka-aineiden myynnistä ja markkinoinnista kansainvälisesti.

Palkitut Vuoden 2026 elintarvikeinnovaatiot palkittu Fazer Puikula Ohut Ruis voitti Suomalainen elintarvikeinnovaatio -palkinnon, joka jaettiin Ruokamessuilla Helsingin Messukeskuksessa 24.4.2026. Voittajaksi valittu täysjyväruisleipä on vatsaystävällinen uutuus, jossa hyödynnetään Fazerin patentoimaa LOFOTM-entsyymiä. Se sisältää 50 % vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja tavanomaisiin ruispalaleipiin verrattuna. Palkintoraati arvosti erityisesti tuotteen innovatiivisuutta, terveellisyyttä sekä soveltuvuutta herkkävatsaisille. Lisäksi raati päätti antaa kolme kunniamainintaa, jotka saivat Kaffa Roasteryn Kili kahvimarja -energiajuoma, Jukolan Juuston Prime Bites -pakastekuivattu cheddar ja Kotivaran Hyvän mielen meetvursti.

Yrityskaupat Fredman osti leipäpusseistaan tunnetun Peltolan Pussin Seppo Samppala ja Mestarikiltaneuvoston puheenjohtaja Pirjo Savolainen.

Samppalasta Vuoden Valtakunnallinen Mestari Mestarikiltaneuvosto on valinnut Vuoden Valtakunnalliseksi Mestariksi 2026 helsinkiläisen leipuri- ja kondiittorimestari Seppo Samppalan. Valinta perustuu Samppalan yli 50-vuotiseen, valtakunnallisesti merkittävään työhön suomalaisen leipomoalan kehittämisessä, koulutuksessa ja perinteiden vaalimisessa. Hän on työskennellyt sekä leipurina että opettajana yli 37 vuoden ajan. Samppala on suorittanut alan korkeimmat tutkinnot ja vaikuttanut laajasti koulutuksen, kilpailutoiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Hänen ohjauksessaan on valmistunut lukuisia ammattilaisia ja mestareita, ja hänen työnsä on ollut keskeistä osaamisen siirtämisessä uusille sukupolville sekä suomalaisen leipäperinteen säilyttämisessä. Valinnassa painotetaan ammatillista osaamista, uran vaikuttavuutta sekä panosta alan ja mestariosaamisen kehittämiseen.

Suomalainen keittiötuotteiden valmistaja Fredman Group Oy on ostanut tamperelaisen Peltolan Pussi Oy:n. Peltolan Pussi valmistaa paperipusseja pääosin elintarviketeollisuuden käyttöön; sen leipäpusseja käytetään leipomoissa ympäri Suomea. Fredman Groupin toimitusjohtaja Per Henrik Hagbergin mukaan kauppa vahvistaa Fredmanin kasvua ammattikeittiömarkkinassa ja erityisesti leipomosegmentissä. Samalla se avaa uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia sekä Fredmanille että Peltolan Pussille. Osapuolet eivät julkista kauppahintaa. Peltolan Pussin toimitusjohtaja Kari Hurme jatkaa tehtävässään, ja yritys toimii jatkossakin omalla brändillään osana Fredman Groupia. Omistajamuutos ei aiheuta muutoksia Peltolan Pussin myyntiin tai tuotantoon, eikä voimassa oleviin asiakassopimuksiin. Peltolan Pussi valmistaa tehtaallaan vuosittain noin 200 miljoonaa pakkauspussia. Peltolan Pussin viime vuoden liikevaihto oli 5,7 miljoonaa euroa ja yritys työllistää 23 työntekijää. Peltolan Pussin hallituksen puheenjohtaja Liisa Peltola jää yhtiöön vähemmistöosakkaaksi. Vuonna 1997 perustetun Fredman Group Oy:n vuoden 2025 liikevaihto oli 30,3 milj. euroa. Yrityksessä on 64 työntekijää ja tuotteet valmistetaan omalla tehtaalla Raumalla.

LEIPURI 3 / 2026

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri-lehti 100 vuotta sitten, nrot 5 ja 6/1926 Suomen Messujen johtokunta kutsuu Leipuri-lehdessä 5/1926 koko maan ravinto- ja nautintoaineteollisuuden ottamaan osaa lokakuussa toimeenpantaviin Ravinto- ja Nautintoaine Messuihin. Kotimaisia liikkeitä ja laitoksia halutaan mukaan osoittamaan, millaisia kuljetus-, säilytys- ja myyntioloja nykyaikainen elintarvikekauppa vaatii sekä miten siinä voidaan suojella kuluttajia elintarvikeväärennöksiltä.

Mukaan ovat tervetulleita myös kaikki yksityiset ja julkiset laitokset ja yhtymät, jotka harjoittavat valistustyötä elintarveasioissa sekä ravinto- ja nautintoaineteollisuuksien koneita ja laitteita myyvät yritykset. Tavoitteena on edistää myös elintarvekaupan järjestäytymistä. Lehdessä 6/1926 pohditaan mm. eri osuuskuntamuotojen välistä kilpailua. Kirjoituksessa todetaan, että kilpailun peikko kummittelee eritoten porvarillisen osuustoiminnan piirissä niin, ettei toista samaa tarkoitusta palvelevaa osuustoiminnallista liikettä tahdota hyväksyä. Saatetaan tehdä myös sopimuksia siitä, mitä

tavaroita kukin myy eli kutistetaan kilpailua. Erityisenä ristikohtana mainitaan osuuskaupat ja osuuskassat, jotka molemmat voivat harjoittaa myös talletusliikettä. Niillä kerätyt rahat joutuvat osuuskaupoissa palvelemaan kulutusta, mutta osuuskassojen talletukset annetaan pienviljelyksien edistämistarkoituksiin. ”Ei tarvinne kysyä, kumpi näistä tehtävistä on maaseudun edistyksen kannalta tärkeämpi. ” Kirjoituksessa mainitaan jopa, että porvarillinen osuustoimintaliike on ” eksynyt harhateille, kun kauppatoimintaan on käyty yhdistämään talletusliike.”

Leipuri-lehti 80 vuotta sitten, nrot 5 ja 6/1946 Lehden 5/1946 mukaan pääministeri Mauno Pekkalan johtama valtuuskunta on saanut Moskovassa generalissimus Stalinilta ja ulkoasianministeri Molotovilta huojentavan tiedon siitä, että Neuvostoliitto voisi myydä Suomelle 100 000 tonnia viljaa. Näin ollen leipäannoksia ei tarvitse käydä supistamaan, mikä merkitsee huomatta-

vaa helpotusta elintarviketilanteellemme. Leipomoita helpottanee myös se tieto, että omenasosetta ja tuoreita hedelmiä on tulossa Tanskasta, samoin sokeria maailmalta. Raju inflaatio on syönyt rahan ostovoimaa niin, että 105 000 markan tulo on ostovoimaltaan sama kuin 45 000 markan tulo vuonna 1943. Joka puolelta hallitukselle esitetyt uhkavaatimukset palkoista ja hinnoista tekevät kuitenkin inflaation hillitsemisestä hyvin vaikeaa. Lehden 6/1946 mukaan elintarvikkeiden val-

mistuksessa on tapahtunut väärinkäytöksiä ja kansanhuoltoministeriö on sen vuoksi kieltänyt elintarvikkeiden valmistuksen myyntiä varten ilman erikseen annettavaa lupaa. Ainoastaan viranomaisten tarkan valvonnan alaisia tuotteita saa valmistaa ilman lupaa. Niihin kuuluvat mm. leipomoalan tuotteet. Päätöksen tarkoituksena on siivota pois markkinoilta ala-arvoiset tuotteet ja saada hintakiskonta loppumaan.

Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nrot 5 ja 6/1966 Lehden 5/1966 pääkirjoituksessa leipureita puhuttaa ruisleivän liian alhainen hinta. Ruisleipä on kuitenkin edelleen hintasäännöstelyn piirissä, joten hinnan nostamiseen tarvitaan sosiaaliministeriön hintaosaston lupa. Elintarviketeollisuusliiton leipomojaosto on esittänyt ruisleipiin hinnankorotusta sekä lisäksi sitä, että ruisleipä voitaisiin kokonaan poistaa hintasäännöstelystä.

Tähän ei ministeriö kuitenkaan taipunut, eikä se myöskään suostunut ruisleivän hinnankorotusvaatimukseen. Muu pehmeä ruokaleipä on jo vapautettu hintasäännöstelystä. Leipuriliiton ryhmä, peräti 190 henkilöä, on käynyt opintomatkalla Kööpenhaminassa. Matkalla tutustuttiin mm. suureen leipomoalan näyttelyyn, jossa oli esillä niin koneita ja laitteita kuin leipomotuotteitakin. Matkaan kuuluivat myös Leipurien Tukun järjestämät tutustumiskäynnit kolmeen tanskalaiseen leipomoon.

Lahden ja Heinolan alueelle on perustettu Leipuriliiton paikallisyhdistys, jonka nimeksi annettiin Lahden talousalueen Leipomoyhdistys. Kaksi uutta yhdistystä on syntynyt myös Napapiirin tuntumaan: Länsi-Pohjan Leipomoyrittäjät sekä Lapin Leipomoyrittäjät. Kokkolassa on perustettu Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ja Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Leipomoyrittäjät. Puuhamiehenä kaikkien uusien paikallisyhdistysten perustamisessa on toiminut konsulentti Leo Hämäläinen.

Leipuri-lehti 30 vuotta sitten, nrot 5 ja 6/1996 Leipäviikon yhteydessä ollaan julkistamassa Vuoden Leipäkauppa -valintaperinteen käynnistämistä. Prosessista tulee kaksivaiheinen. Ensin kukin Leipuriliiton paikallisyhdistys nimeää vuoden 1996 syksyllä oman ehdokkaansa, joka saa tittelin ”Ehdolla Vuoden Leipäkaupaksi 1997”. Esiraati valitsee ehdokaskaupoista 4-5 finalistikauppaa, joista valitsijaraati valitsee voittajan tammikuussa 1997. Kaikissa kaupoissa, siis

40 LEIPURI 3 / 2026

myös ehdokaskaupoissa, raadit käyvät tutustumassa paikan päällä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota niin tuotteistoon (tuoreus, valikoiman runsaus, monipuolisuus, omaleimaisuus, erikoisleivät jne.) kuin leipäosaston yleisvaikutelmaan, tuotteiden esillepanoon sekä miljööseen. Lehden pääkirjoituksessa Olli Kuhta kertoo, että sk-puolen kahvileipätoimituksissa on tapahtunut harmittava muutos. Aikaisemmin alueen leipuri toimitti wienerit, pikkupullat, sämpylät ja vastaavat tuotteet esimerkiksi kahviloille, baareille ja majoitusliikkeille. Nyt vastapaistettuja pikkuleivonnaisia on Kuhdan mukaan tarjolla ”lähes jokaisessa kioskissa, pikkupuodissa ja

vastaavassa”. Hyvin monessa tapauksessa ne on paistettu paikan päällä pakasteista. Leipomoalan tapahtumista mainitaan, että Elintarviketeollisuusliitto ETL ja Leipuriliitto ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen leipomoiden edunvalvontakysymysten hoitamisesta sekä työsuhdekysymyksiin liittyvistä neuvonta- ja tietopalveluista. Hyvä Konditoria -ketju on täyttänyt kymmenen vuotta ja ammattitaitokilpailuissa ensimmäisen palkinnon voittaneet leipurit ja kondiittorit ovat perustaneet SM-leipuri- ja kondiittorikillan.

v UUTUUDET v

Santa Marian BBQ-kastikesarja uudistuu

Matka Rivieralle alkaa astioista Arabian uusi Lomakuumetta-kuvitus aloittaa viiden kesäkokoelman sarjan, jossa seurataan muumien vauhdikasta seikkailua Rivieralle. Kokoelman mukin sisäpintaa ja lautasen reunaa koristaa muistilappu, jossa lukee “The key is under the window-sill!”, “Avain on ikkunalaudan alla!” Vihjeeksi vierailijoille, kun muumit ovat muumitalosta poissa. Sarjaan kuuluvat myös tarjotin, paperiservetit, keittiöpyyhe sekä minimuki. Lomakuumetta-kesäkokoelman tuotteet ovat saatavilla rajoitetun ajan, 6.5.–30.9.2026.

Löfbergs ICE -jääkahvisarja laajenee Löfbergs tuo markkinoille uuden jääkahvimaun Löfbergs ICE Creamy Cookien. Siinä kerrotaan yhdistyvän täyteläinen espresso ja suklaakeksin vivahteet. Tuote on laktoositon. Löfbergs ICE -jääkahvit valmistetaan 100-prosenttisesti Arabica-pavuista, jotka ovat peräisin vastuullisesti sertifioiduilta tiloilta. Neljä muuta sarjan makuvaihtoehtoa ovat Latte Macchiato, Espresso + Milk, Salted Caramel ja Cappuccino Vanilla.

Olvilta uusi Jujuvirvoitusjuomabrändi Olvi lanseeraa kymmenen vuoden tauon jälkeen kokonaan uuden virvoitusjuomabrändin. Laaja OLVI Juju-tuoteperhe käsittää 19 tuotetta, joista löytyy sekä sokerillisia ja sokerittomia vaihtoehtoja suosituimmissa klassikkomauissa cola ja appelsiini, sekä joukko hedelmäisiä ja marjaisia makuja. Kaikki tuotteet ovat saatavilla valtakunnallisesti 0,5 litran pullokoossa. OLVI Juju on suunnattu ensisijaisesti Suomen markkinoille. Makuvalikoimassa ovat mm.: appelsiini & appelsiini sokeriton, cola & cola sokeriton, sitruuna sokeriton sekä vadelma, ananas, päärynä (sokerittomat).

Avokadon suurin haaste ratkaistiin

Halvan makeiset jäätelöaltaaseen

S-ryhmä kertoo tuoneensa valikoimiinsa uudella tavalla kypsytetyn syöntikypsän avokadon. Uudessa prosessissa avokado kypsytetään poikkeuksellisesti sisältä ulospäin yhdeksänvaiheisen kypsytysohjelman avulla, jossa jäljitellään avokadon luonnollista kasvuympäristöä. Perinteisesti avokadot kypsytetään ulkoa sisäänpäin lämmön, kosteuden ja kaasun avulla. Uusi syöntikypsä avokado on nimensä mukaisesti heti valmis syötäväksi, vaikka onkin päältä kova. Sen kypsyyttä ei tarvitse arvuutella esimerkiksi puristamalla. Uudella tavalla kypsytetty syöntikypsä avokado myös säilyy pitkään. Paras säilytyspaikka sille on jääkaappi, jossa se säilyy hyvänä ja käyttökelpoisena jopa viikon tai kaksi.

Halva ottaa historiallisen askeleen, kun sen ikoniset makeiset siirtyvät ensimmäistä kertaa jäätelöaltaaseen. Halva lanseeraa 95-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kaksi jäätelöuutuutta, jotka ammentavat inspiraationsa Halvan tunnetuimmista brändeistä: Vanhat Autot ja Wanhan Ajan Laku. Wanhan Ajan Laku -jäätelössä käytetään Halvan omaa lakritsiuutetta, joka tuo jäätelöön sen perinteisen lakritsimaun. Tuote on laktoositon ja gluteeniton. Vanhat Autot salmiakki- & vadelmajäätelö yhdistää salmiakin voimakkaan intensiivisyyden ja aidon vadelman marjaisuuden. Tuote on vegaaninen ja gluteeniton.

Santa Marian BBQ-kastikkeiden Roasted Garlig, Original, Smoky Hickory sekä Bourbon Whiskey -reseptit on uudistettu. Samalla sarjaan tuodaan kolme uutuutta: Garlic & Black Pepper on pehmeä ja kermainen valkoinen kastike, jossa maistuvat valkosipuli, mustapippuri ja ripaus cayennea. Ohuemmassa ja tulisessa Sweet & Spicy-kastikkeessa on korianterinsiemeniä ja savunmakuista chipotlea. Miedommassa Sweet & Fruity-kastikkeessa maistuvat tomaatti, mango ja mausteinen curry. Pakkaukset on uudistettu lasipullosta puristettavaan muovipulloon, josta kastike on helppo annostella.

Valiolta kastikeuutuuksia kesään Valion valikoimaan on tullut uusia dippi- ja kastikemakuja, jotka sopivat hyvin esimerkiksi grilliruokiin ja tex mexiin. Valio Koskenlaskija -tuotesarjan uudet juustodipit vahva cheddar ja spicy ranch sopivat erityisesti dippaamiseen, vaikkapa kasvisten, ranskalaisten tai grilliherkkujen seuraksi kesän ruokapöytiin. Uutta vaihtelua dippaajille tuo Valio kermaviilidipin uutuusmaku taco, joka sopii esimerkiksi grilliruokiin ja burgereihin. Valio Keittiön jogurttikastikkeiden uutuusmaut ovat rapea chili sekä suolakurkku & tilli, jotka maistuvat esimerkiksi grillatun kalan, kasvisten tai salaattien kaverina.

HK Kabanossista juhlavuoden Sydänmerkki-uutuus Klassikkogrillimakkara HK Kabanossi täyttää 50 vuotta. Sen kunniaksi Kabanossi-tuoteperheeseen tulee Suomen ensimmäinen grillimakkara, joka on saanut Sydänmerkin: HK Kabanossi Pikkusen parempi -grillimakkara. Siinä on tuttu maku, mutta vähemmän suolaa ja rasvaa. Suolan vähentämiseksi makkarassa on käytetty HKFoodsin innovaatiota, Makusuolaa. Uutuusmakkara on laktoositon, gluteeniton ja runsasproteiininen. Pakkaus 350 grammaa/4 kpl. LEIPURI 3 / 2026

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO

Japanilaista kotiruokaa Heikki Valkaman Okawari – lisää japanilaista kotiruokaa syventää lukijan ymmärrystä japanilaisesta ruokakulttuurista, mutta pysyttelee arjessa ja kotikeittiössä: reseptit ovat selkeitä, raaka-aineet pääosin helposti saatavilla ja valmistus vaivatonta. Okawari tarkoittaa santsaamista. Tarjolla onkin runsas kattaus “tavallisen hyvää” ruokaa, niin klassisia makuja kuin uusia suosikkeja, salaatteja, nuudeleita, riisiruokia ja pieniä arjen herkkuja. Kirjassa on myös käytännönläheistä tietoa japanilaisista raaka-aineista, välineistä ja ruokakulttuurin taustoista.

Annostusjärjestelmiä

Hapattamisen salat Jouni Toivasen Fermentointikirja tutustuttaa lukijan ikiaikaiseen säilöntämenetelmään, joka on noussut viime vuosina uuteen suosioon. Kirja johdattaa lukijan fermentoinnin perusteista aina edistyneempiin tekniikoihin. Mukana on laaja valikoima reseptejä hapatetuista kasviksista ja juomista misoihin, kombuchaan ja kefiireihin. Toivanen avaa selkeästi prosessien kemiaa ja mikrobiologiaa, mutta pitää otteen käytännönläheisenä: fermentointi onnistuu kotikeittiössä, kun perusasiat ovat hallussa.

Erikoistukkukauppaa

Kiehtovat hyttyset Monen mielestä hyttyset ovat vain inhottavia inisijöitä, mutta hyttysten elämään kannattaa kuitenkin tutustua lähemmin. Inisijät – Hyttyskirja pistetyille ja pistämättömille on upeasti kuvitettu yleistajuinen tietokirja, jonka luettuasi katsot mökillä lenteleviä hyttysparvia aivan uusin silmin. Eivätkä kaikki hyttyset suinkaan häiriköi ihmisiä: pelkästään Suomessa elää 44 eri hyttyslajia, joista vain murto-osa imee ihmisen verta.Kirjan tekijät ovat Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen dosentti Lena Huldén, kirjailija-toimittaja Touko Kauppinen sekä evoluutiobiologiaa opiskellut kuvittaja ja graafikko Ika Österblad. Kaikki tämän sivun uutuuskirjat on kustantanut Teos-kustantamo.

42 LEIPURI 3 / 2026

Maistuvampaa bisnestä www.leipurin.com

- VITACEL® -kuidut kaikkeen leivontaan - komponentit hilloihin ja paistonkestäviin täytteisiin - apu- ja raaka-aineet gluteenittomaan leivontaan

JRS PHARMA OY

Maitotie 4, FI-15560 Nastola FINLAND info@jrspharma.fi | 040 771 5010

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Leipomokoneita Yhteistyökumppanimme www.leipomokoneet.com

Teolliset kaulauslinjat

Vesimittarit

Taikinakoneet

Taikinan käsittelylaitteet Taikinakoneet, nostoja kaatolaitteet, annosteluasemat ja sekoittimet

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Taikinan paloittelu-, riivaus-, nostatus- ja muotoilulaitteistot

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI Salliselta_palveluhakemisto_2026.indd 1

Taikinan paloittelukoneet

6.3.2026 8.37.05

Siilot ja jauhoannostelijat

Yhdessä olemme enemmän.

Vaihtolämpö- ja nostatushuoneet sekä pikapakastimet

FAZER MYLLY

RAKENNA HUOMISEN MAKUJA KANSSAMME.

Pinnavaunu- ja arinauunit, sekä kiertoarinauunit Pursottimet, ruiskut ja annostelukoneet

www. fazermylly.fi

www.condite.fi

Siivutus- ja halkaisukoneet, sekä pussitusja suljentalaitteet

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös X-palvelu @Leipuriliitto

Jäähdytys- ja pakastusspiraalit

ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto Multivac Oy www.multivac.fi

LEIPURI 3 / 2026

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Palvelemme myös leipomoteollisuutta

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Uudet ja käytetyt leipomokoneet 040 518 5180 myynti@beo.fi

www.vesantti.fi Vesantti Oy, Tulppatie 26, 00880 Helsinki

Luotettavat ja innovatiiviset ratkaisut leipomoteollisuuteen arvostetuilta laitevalmistajilta.

www.cortex.fi

Tutustu lisää

www.orat.fi

Tmi Tarmo Palomaa metos.fi/verkkokauppa p. 020 300 900 tilaukset@metos.fi

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

Kestävät keittiölaitteet leipomoille • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

44 LEIPURI 3 / 2026

LEIPOMOUUNIT – KONEET

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

03 213 6700 • www.peltolanpussi.fi

Pakkausmateriaalit, jotka takaavat tuoreuden. Multivac Oy

www.multivac.fi

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Henri Laurila Puh. 040-5117282 henri.laurila@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780

Pölynpoistolaitteita

Tuotannon kehityspalvelut

SEURAAVA LEIPURI tunteella ja rakkaudella leivottu ansaitsee arvoisensa rasian pk pohjakulma oy

www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi

Leipuri-lehti 4/2026 ilmestyy viikolla 30. Lehden välissä lukijat saavat Leipuripäivien näyttelyliitteen.

LEIPURI 3 / 2026

LEDAREN

Det måste även vara möjligt att kritisera domstolens domar

Helsingin Sanomat-ledaren ”Attacker mot domare är farliga” den 26 april 2026 lyftes farhågor fram om att offentlig kritik mot domstolarnas domar och/eller de domare som har avkunnat domarna ”undergräver förtroendet för det finländska rättsväsendet och därmed hela rättsstaten”. Bakgrunden till artikeln var Helsingfors tingsrätts frikännande dom i målet mot miljöorganisationen Elokapina och den offentliga kritiken mot den tingsnotarie som fattat beslutet. I samma tidnings ledare den 30 april 2026, ”Det är nödvändigt att utreda Auer-fallet”, konstateras att ”Det verkar som om domar i Finland har avkunnats på grundval av bevisning som är vetenskapligt mycket tvivelaktig. Fallet väcker en hel rad obehagliga frågor och undergräver förtroendet inte bara för rättsväsendet utan för hela rättsstaten, och det med rätta.” Bakgrunden till artikeln var den frikännande domen från tingsrätten i Egentliga-Finland rörande Anneli Auer och hennes före detta pojkvän. Enligt ledaren ”avvisade tingsrätten åtalet med en grundlig och noggrant motiverad dom”. Kritiken i ledaren om att ”domar i Finland har avkunnats på grundval av vetenskapligt mycket tvivelaktiga bevis” verkar alltså riktas mot de tidigare domarna mot Anneli Auer och hennes sambo, vilka Högsta domstolen upphävde i december 2024 och beordrade att målen skulle prövas på nytt. När det gäller de tidigare fällande domarna mot Auer har jag dock inte stött på några nyhetsrapporter där domarna skulle ha påståtts vara på något sätt felaktiga, än mindre dåligt motiverade. Sett i backspegeln framstår det hela naturligtvis som fullständigt absurt. Det är positivt att man i Finland i allmänhet respekterar rättssamhället och myndigheternas verksamhet. Själv vill jag också tro att varje företrädare för rättsväsendet strävar efter att avgöra ärenden i enlighet med lagarna och efter bästa förmåga. Men man måste förstå, som jag konstaterade i ledaren i detta nummer 1/2026, att utgången av ett rättsfall alltid i hög grad påverkas av vilka personer inom rättsväsendet som råkar väljas ut att avgöra ärendet. Utgången påverkas alltid av de dömande domarnas personliga bakgrund, livserfarenhet och hur de vill se på den helhet som läggs fram för dem. Jag konstaterade också att den materiella och den processuella sanningen inte alltid sammanfaller.* Som en processuell sanning kom tingsrätten i Egentliga-Finland i fallet Auer denna gång fram till en frikännande dom. I det finländska rättssystemet gäller principen att när en dom som meddelats av rättsväsendet blir rättskraftig, måste domen helt enkelt accepteras, oavsett vad var och en tycker om den. Det är dock uppenbart att enskilda människor i enskilda fall under sin

livstid, inom i rättsväsendet kommer att möta domare som fattar dåliga beslut som är mycket dåligt motiverade. Vissa drabbas av rättsövergrepp, medan andra har tur. Det finländska samhället har under årtionden, med stöd av media, inpräntat i oss tanken att domstolens domar inte bör kritiseras. För att inte tala om att kritisera de personer som står bakom rättsväsendets beslut. Om man ändå gör det, framförs argument om att det skulle handla om riktade trakasserier mot domare och domstolar**. Att enskilda människor upplever rättsövergrepp är ett mindre ont i det stora hela, så länge respekten för vårt system och vår rättsstat bevaras. Därför ifrågasätts inte domstolarnas domar särskilt ofta i media. Domarna är alltid de rätta utom kanske när medieaktörerna själva är föremål för domarna. I vilket fall som helst har finländarna genom åren fostrats till ett folk som tror på myndigheternas auktoritet. Samtidigt som kritik mot domstolarnas domar ofta anses olämplig, är finländska företagare och politiker ett lätt byte när det gäller kritik. Det känns som att man får kritisera dem så mycket som var och ens själ tål. Det verkar inte ens falla någon in att det skulle kunna handla om någon form av ”trakasseri”. Samma sak gäller inom idrotten. Till exempel betraktas kritik mot fotbollsdomares beslut i första hand som något förkastligt. Att offentligt kritisera spelare och deras tränare när de misslyckas är däremot normalt, till och med önskvärt, eftersom man antar att åskådare och lagets supportrar rentav förväntar sig det. Där handlar det ju bara om idrottare, idrott och ”yrkesval”. Men just kritiken mot domarnas beslut inom rättsväsendet är förknippad med en särskild känslighet, vilket skiljer dem från hur andra yrkesgrupper behandlas i den offentliga debatten. Rättsväsendet respekteras och det bidrar till att domare i samhällshierarkin anses stå något över andra. Alla förstår att domarna har makten att avgöra medborgares öden. Men just därför måste man våga kritisera deras domar när det behövs, och inte bara ödmjukt buga sig, som ”anständiga medborgare” alltid förväntas göra. Domarna inom rättsväsendet får dock i lugn och ro fundera över sina beslut och motiveringar. Inom idrotten måste domarna däremot fatta sina beslut mycket snabbt, ibland på ett ögonblick.

Mika Väyrynen

* https://bin.yhdistysavain.fi/1582922/LSulCJOCgAYOLQonVyLV0dUlCe/Paakirjoitus-1-2026.pdf ”Grunderna för uppsägning har ändrats – men kommer något att förändras?" ** Så löd till exempel en debattartikel i Helsingin Sanomat den 1 maj 2026 med rubriken ”Straffen för trakasserier bör skärpas”. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011969927.html

46 LEIPURI 3 / 2026

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Anttu Rautio, puheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Helmi Tyykiluoto, varapuheenjohtaja Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Joonas Mäkinen, Ruthin Leipomo Oy, Jyväskylä joonas.makinen@ruthinleipomo.fi

Heikki Lankoski, varapuheenjohtaja Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Otto Lundström, Eromanga Kotileipomo, Helsinki otto.lundstrom10@gmail.com Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Jani Siintovaara, Kesämäen Leipomo Oy, Lappeenranta jani.siintovaara@kesamaenleipomo.fi Pirkanmaan Leipomot ry Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Juho Meriläinen, Meriläisen Leipomo Oy, Oulu juho.merilainen@merilaisenleipomo.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Vesa Ojala, Ojalan Pakari Oy, Kauhajoki vesa.ojala@ojalanpakari.fi

Janne Hakanen, Hakasen Leipomo Oy, Tampere janne.hakanen@hakasenleipomo.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Tiina Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu tiina.raina@pullapirtti.com

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 3 / 2026

RAKKAUDESTA

HUNAJAAN Hunajainen SAM Oy Olemme toisen sukupolven suomalainen perheyritys. Intohimonamme on aina ollut aito ja puhdas hunaja. Haluamme tarjota hunajan suomalaisille hunajan ystäville juuri sellaisena kuin se luonnossa on. Etsimme hienoimmat hunajat vehreimmiltä satoalueilta ympäri maapallon, mehiläishoitajille reiluilla ehdoilla. Haluamme toiminnallamme kannustaa mahdollisimman korkealaatuisen hunajan tuottamiseen. Kaikki hunajamme ovat tarkkaan tutkittuja ja testattuja aitoja, puhtaita & kuumentamattomia luonnontuotteita. Toivomme, että sinäkin nautit niistä yhtä paljon kuin me. Rakkaudella,

Hunajainen SAM Oy