Kahvileipä maistuu suomalaisille, ruokaleivän kulutus ennallaan

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Suomalaiset söivät pullaa ja konditoriatuotteita, kuten kakkuja ja leivoksia, vuonna 2019 noin 8,5 kiloa / henkilö. Kulutus on kasvanut hitaasti viimeisten vuosien aikana ja nousua on ollut vuoden 2015 tasosta noin yhden kg:n verran. Tilastot eivät sisällä pikkuleipiä eivätkä keksejä.

Jokapäiväistä herkuttelu ei kuitenkaan ole. Jos määrä jaetaan koko vuodelle, saadaan keskimääräiseksi viikoittaiseksi kahvileivän syöntimääräksi vain reilu 160 g. Tämä vastaa noin kolmea leivosta, viineriä tai pullaa viikossa.

Kotimaisen kahvileivän vuosittaiset tuotantomäärät olivat viime vuosikymmenen aikana yli 30 milj. kg ja kotimaisia tuotteita valittiin yhä useammin. Vuonna 2019 kahvileivän ja konditoriatuotteiden kulutuksessa oli selkeää nousua kotimaisten tuotteiden osalta ja reilu 6 kg/hlö eli yli 70 % oli kotimaista tuotantoa.

Suomalainen syö noin 41 kiloa leipää vuodessa

Leipätiedotuksen mukaan Suomessa syötiin ruokaleipää viime vuonna keskimäärin noin 41 kg per henkilö eli päivittäin suomalainen söi leipää noin 115 g. Tämä vastaa vajaata 4 viipaletta tuoreleipää tai yhtätoista palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun.

Arvioitaessa asukaskohtaista ruokaleivän kulutusta vuonna 2019 on käytössä ollut ruokaleivän myynti- ja tullitilastojen lisäksi tiedot kuivaleivästä. Ruokaleivän (tumma ja vaalea ruokaleipä sekä kuivaleipä) osalta voidaan vuoden 2019 kulutuksesta todeta, että asukaskohtainen ruokaleivän kulutus on säilynyt edellisten vuosien tasolla.

Kotimainen leipä maistuu parhaiten

Tuonnin osuus on kasvanut koko 2000-luvun. Vuonna 2019 tuonnin osuus Suomessa kuluttajamarkkinoille myydystä pehmeästä ruokaleivästä oli käytössä olleiden lukujen mukaan vajaa 17 prosenttia. Tämä on kaksi %yksikköä enemmän kuin vuonna 2017. Huomioitavaa kuitenkin on, että tuonnin osuus on todellisuudessa suurempi (n. 20 %), koska tuontiluvuissa ei ole mukana niiden yritysten tuontia, joilla vuotuisen tuonnin arvo alittaa 500 000 €.

Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää. Suomalaiset söivät viime vuonna noin 35 kg kotimaista pehmeää leipää henkeä kohden. Ostoskoriin valitaan kotimaisista leivistä eniten vaaleaa leipää. Myös kodin ulkopuolella syödystä leivästä valtaosa on edelleen vaaleaa.

Kaupasta ostetaan vaaleaa leipää

Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaiset ovat syöneet

enemmän vaaleaa kuin tummaa ruokaleipää (kuvio yllä). Myynnissä on kuitenkin tapahtunut siirtymää leipomotuoteryhmien sisällä, sillä tumman ruokaleivän suosio on noussut. Vuonna 2015 tumman ruokaleivän suosio kasvoi sekä vähittäiskaupoissa että ammattikeittiöissä, ja saavutti vaalean leivän kulutuksen. Kauraleipien vahva kasvu markkinoilla vuosina 2016-2019 on nostanut vaalean leivän suosion jälleen tumman leivän edelle. Tumman leivän kulutus onkin ollut viime vuosina tasaista, kun taas vaaleaa leipää ostetaan kaupasta hiukan aiempaa enemmän.

Tumman leivän suosion kasvua selittää mm. täysjyväisen ja rukiisen leivän todetut terveysvaikutukset. Leipätiedotuksen ylläpitämän tilaston mukaan suomalainen söi viime vuonna noin 32 kg vähittäiskaupasta ostettua kotimaista pehmeää leipää, josta tummaa leipää oli noin 14,5 kg. Kun huomioidaan myös kodin ulkopuolella, kuten työpaikkaruokailussa ja ravintoloissa, syödyn leivän määrä, oli vuonna 2019 tumman leivän kulutus 15,5 kg / hlö. Tilastossa ei ole huomioitu näkkileipää, hapankorppuja eikä muita kuivaleipätuotteita. Myöskään ulkomailta tuotua ruokaleipää tilastossa ei ole mukana.

Kauraleivän kulutuksen kasvun selitys löytyy markkinoiden kasvaneesta kauraleipien tarjonnasta ja kauran sopivuudesta moneen ruokavalioon. Kaura on luontaisesti gluteeniton vilja ja moni vatsaoireista kärsivä kokee sen sopivan ruokavalioonsa. Kauran tunnetut terveysvaikutukset, kuten kaurakuidun (beta-glukaani) kolesterolia alentava vaikutus, ovat lisänneet sen suosiota.

Lähteet: Leipätiedotus ry:n Leipomotuotteiden myyntitilastointi; TULLI Uljas-tietokanta.