Leipuri 1/2019

1 / 2019

Identiteettivarkaus on uhka yrityksen taloudelle ja maineelle Tiedostava kuluttaminen valtavirtaa vuonna 2019

Gluteeniton Leipomo ILONA Oy kasvaa kohisten Pirkanmaalla

SISÄLTÖ 3

Pääkirjoitus Otteita Paranoidilta optimistilta

4 Murusia 8

Suomen Leipuriliiton hallinto ja uudet hallinnon jäsenet Puheenjohtajan terveiset

11

Suhdanneodotuksia ja toteutuneita kehityksiä tuoreiden selvitysten valossa

15

Identiteettivaras vaanii myös yrityksiä

18

ILONA Leipomo menestyy gluteenittomilla tuotteilla

23

Kolumni Porkkana päivässä, parhaana kaksi

24 Hyvää Suomesta 25-vuotisseminaari juhlisti yhteistyötä 26

Tiedostava kuluttaminen valtailmiöksi vuonna 2019

28

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry juhli 75 vuottaan

30

Arktisella ruualla maailmalle

32 Suomalaisella sokerintuotannolla yli satavuotiset perinteet 33

Luomulla ja lähiruualla hyvät tulevaisuudennäkymät

34

Vuoden 2019 Leipäkauppa Facebook-äänestyksen arvonnan voittajia

35 Merkkipäivät, nimitykset, kokoukset, vainajat, alueyhdistykset

Tammikuu 2019 Leipuri 117. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2

LEIPURI 1 / 2019

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

36

Leipurissa kirjoitettua

37

Uutuudet

38

Palveluhakemisto

42

Ledaren Utdrag av en paranoid optimist

43

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 2 – vko 10

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy ISSN 0024-0699

PÄÄKIRJOITUS

Otteita Paranoidilta optimistilta

L

uin Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan mielenkiintoisen kirjan Paranoidi optimisti – Miten johdin Nokiaa murroksessa. Kirjassa oli monia hyviä yksittäisiä näkemyksiä ja ajatuksia, joita myös leipomo- ja konditoriayrittäjien olisi hyvä ottaa huomioon omassa yritystoiminnassaan. Sen takia käsittelen jäljempänä yksittäisiä - omasta mielestäni tärkeitä - kirjassa mainittuja asioita.

Risto Siilasmaa tuo kirjassaan esille monessa eri kohdassa yrityksen johtamiseen, hallitustyöskentelyyn ja neuvotteluihin liittyviä asioita. Oivallisia yksittäisiä näkemyksiä, jotka voivat kuulostaa itsestään selvyyksiltä, mutta eivät niitä kuitenkaan ole, ovat toteamukset siitä, että ”liiketoimintaa eivät harjoita yritykset, vaan aina ihmiset”, ”yrityksen johtoportaan jokainen teko ja tekemättä jättäminen on viesti” ja se, että ”yrittäjän ei pidä koskaan luovuttaa”. Myös viittaus lapsena saatuun opetukseen liikenneturvallisuudesta on osuva: ”Pysähdy, katso ja kuuntele”. Samaa ohjetta voi Siilasmaan mukaan soveltaa myös liikkeenjohtoon. Mitä vakavammasta johtamiseen liittyvästä haasteesta on kyse, sitä tärkeämpää tuon ohjeen noudattaminen on. Samoin hyvä näkemys on, että yritykset voivat tehdä strategisia valintoja, kun niillä on olemassa vaihtoehtoja, joista valita. Vain silloin, kun on vaihtoehtoja, yritykset voivat vaikuttaa siihen, millaisten vaihtoehtojen ne haluavat toteutuvan.

Myös hallitus- ja/tai johtoryhmätyöskentelyä Siilasmaa pohtii kirjassa mielenkiintoisella tavalla. Hänen näkemyksensä mukaan ”paras tapa johtaa mitä tahansa tiimiä, on antaa tiimin jokaisen jäsenen ilmaista mielipiteensä”. Toimitusjohtajille annettu ohje on, että toimitusjohtajan kannattaa olla yhteydessä hallituksen jäseniin mieluummin liikaa kuin liian vähän. Samoin hyvä huomio on, että vaikka jokin päätös ei muodollisesti kuuluisikaan hallitukselle, hallituksella on paljon vaikutusvaltaa, jos se niin haluaa. Mutta Siilasmaan mukaan monet hallitukset eivät halua tai voi käyttää valtaansa siksi, kun hallituksen jäsenille ei ole annettu riittä-

…,joita myös leipomo- ja konditoria-alan yrittäjien olisi hyvä ottaa huomioon omassa yritystoiminnassaan. västi tietoa mielipiteen muodostamiseen.

Siilasmaa toteaa vielä senkin, että ”toisinaan hallitusta johdetaan harhaan ja pahimmillaan sille valehdellaan”. Tuokin vaihtoehto kaikkien hallitusten jäsenten tulisi huomioida, tuskin Siilasmaa muutoin tätä kirjassaan nostaisi esille.

Siilasmaa korostaa, että neuvottelijoiden tulee jo neuvotteluihin valmistautuessa varautua kaikkiin mahdollisiin vaihtoehtoihin, jotta yllätyksiä ei tulisi. ”Hetken huumassa tehdään helposti todella typeriä päätöksiä”, hän toteaa. Tuohon voi lisätä, että typeriä päätöksiä tehdään myös paineen alla. Tiedän sen hyvin esimerkiksi siitä, kun olen saanut läheltä seurata työehtosopimusneuvotteluja. On helppo yhtyä myös seuraaviin Siilasmaan näkemyksiin: neuvottelijoiden on tunnettava rajansa, tiedettävä mistä ei tingitä ja toisaalta ymmärrettävä, milloin on aika joustaa. Neuvotteluissa on uskallettava olla samanaikaisesti rohkea ja nöyrä, toisaalta innokas ja kärsivällinen. Valehdella ei pidä koskaan. Myöskään näytteleminen

ei kannata, vaan on parempi olla aina oma itsensä. Mitä kireämpi neuvottelutilanne on, sitä tyynempänä on pysyttävä. Ja mitä enemmän pelottaa, sitä kylmempänä pää on pidettävä.

Siilasmaa toteaa myös, että ”menneisyydestä on mahdotonta oppia, jos emme ole rehellisiä”. Ja että ”oppimiseen kuuluu aina myös älyllinen rehellisyys ja rehellisyys saattaa tuottaa joskus tuskaa”. Tässä kohtaa muistuu mieleeni usein käyttämäni vanha toteamus siitä, että ”ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat pakotettuja toistamaan menneisyyden virheet”.

Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen on Siilasmaan mukaan otettava kolme askelta päästäkseen kuiville. Ensinnäkin kustannuksia on leikattava, jotta yrityksellä on ylipäänsä mahdollisuus selviytyä ja jotta se voi panostaa tulevaisuuden kannalta tärkeimpiin investointeihin.

Toiseksi yrityksen on kehittävä ydintoimintojaan tavoitteenaan nopeampi kasvu ja parempi kannattavuus. Kolmanneksi yrityksen on investoitava tulevaisuuteen.

Ja jos ihmisiä on kuitenkin pakko irtisanoa, heitä on kohdeltava kunnioittavasti.

Siilasmaa painottaa myös, että vastuunsa tunteva ihminen ei väistä tosiasioita. Huonojen uutisten kertomisesta ei pidä rangaista, vaan vastuuntuntoisuudesta tulee pikemminkin palkita.

Lopuksi vielä koosteena muutamia Siilasmaan kirjassa mainitsemia hyviä elämänohjeita, joita myös tämän kirjoituksen lukijat voivat pohtia. Ihmisten tulee olla opinjanoisia ja tätä opinjanoa kannattaa yrittää tartuttaa muihinkin. Sillä jos lakkaa oppimasta, lakkaa pian elämästä. Ja erinomainen huomio yksinkertaisuudessaan on, että ”kun oikein mietitään, niin hyvin harva asia on lopulta todella tärkeä”. Ehkä kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa, että ”Ihmiset ovat ainoa aidon onnellisuuden lähde niin perhe-elämässä kuin työssäkin. Jos ympärilläsi ei ole ihmisiä, joista pidät aidosti ja joita kunnioitat, et ole niin onnellinen kuin ansaitsisit olla”.

Mika Väyrynen

LEIPURI 1 / 2019

3

v MURUSIA v

Rukiilla suuri kylvöala Kesän kuivuus kutisti ruissadon määrää, mutta mahdollisti syyskylvöt hyvissä oloissa. Ruista kylvettiin viime syksynä yli kaksi kertaa suuremmalle alalle kuin edellisenä syksynä. Nyt kylvetty ruisala on 2000-luvun toiseksi suurin ja se riittänee kattamaan kotimaisen rukiin kulutuksen, joka on noin 100 milj. kg/v. Näin kertoo Pro Ruis ry tiedotteessaan.

Ensi syksyn ruissadon määrään vaikuttavat vielä monet asiat. Rukiin oraiden

täytyy selvitä talven pakkasista ja vaihtelevista olosuhteista. Myös ensi kesän kasvuolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka

Suomeen ensimmäinen 100% vegaaninen hampurilaisravintolaketju Suomen ensimmäinen 100% vegaaninen hampurilaisketju Bun2Bun avattiin joulukuussa. Kahden kokin, Pasi Hassisen ja Pertti Kallioisen perustaman ravintolaketjun burgereiden perustana on amerikkalaisen Beyond Meatin kehittämä ensimmäinen täysin kasvipohjainen pihvi, joka ravintolan tiedotteen mukaan näyttää, maistuu ja käyttäytyy kuin perinteinen hampurilaispihvi. Pihvit ovat GMO-, soija-, ja gluteiinivapaita.

Bun2Bunin listalla on aluksi neljä eri tuotetta, jotka kaikki perustuvat Beyond Meatin pihviin. Jatkossa lista täydentyy uusilla vegaanisilla tuotteilla.

Bun2Bun-ravintolat löytyvät Redistä ja Kampin Kauppakeskuksesta Helsingistä sekä Woltista.

Kuvassa Fairly Spicy Brgr

Maatalous-, metsä- ja kalatilastot samassa paketissa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruoka- ja luonnonvaratilastojen verkossa julkaistu e-vuosikirja kokoaa yhteen biotalouden keskeisimmät tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta. e-vuosikirja julkaistiin nyt neljättä kertaa.

Vuosikirjassa on tilastotietoja muun muassa maatalouden rakenteesta ja tuotannosta, metsätaloudesta ja puukaupasta sekä kalastuksesta, vesiviljelystä ja metsästyksestä. Julkaisu sisältää tietoja myös hinnoista ja kannattavuudesta sekä ulkomaankaupasta. Tänä vuonna mukaan on otettu uutena aihealueena biotalous Suomessa. Vuosikirja löytyy esimerkiksi Luken kotisivuilta osoitteesta www.luke.fi ja se on ladattavissa maksutta.

Julkaisun mukaan Suomessa oli maatalous- ja puutarhayrityksiä vuonna 2017 kaikkiaan 48 562 eli noin 1 150 tilaa vähemmän kuin edellisvuonna. Se kertoo myös mm., että härkäpapua viljeltiin vuonna 2017 jo saman verran kuin perunaa, kumpaakin 22 100 hehtaarin alalla. Tai että kaupalliset kalastajat pyydystivät Suomen järvistä 6,5 miljoonaa kiloa kalaa ja 825 000 rapua. Arvokkaimmat lajit olivat muikku, kuha ja täplärapu.

Vuosikirjan sisältöä täydentää Luken stat.luke.fi -tilastoverkkopalvelun ajantasainen tilastotietokanta, josta löytyy suorien linkkien kautta vuosikirjan kuvioiden taustalla oleva numerodata.

4

LEIPURI 1 / 2019

ruis kasvaa ja millainen sato korjataan.

Hyvät kylvöolosuhteet ja syksy lupaavat hyvää ruisvuotta 2019.

Luonnonvarakeskuksen mukaan syksyllä 2018 rukiin kylvöala on ollut yli 40 000 hehtaaria. Edellisenä syksynä ruista saatiin kylvettyä vain puolet tästä ja syksyn 2018 ruissato jäi noin 40 miljoonaan kiloon. Edellisen vuoden sato oli yli 110 miljoonaa kiloa. Myös luomuruista kylvettiin enemmän kuin edellisenä vuotena. Noin 5 400 hehtaarin luomuruisala on suurin neljään vuoteen.

Pirjon Pakari jatkaa Närpiön Leipätehdas Oy:n tuotteita Pirjon Pakari on ostanut närpiöläisen Närpiön Leipätehtaan koneet, laitteet ja reseptit sekä brändin/logon käyttöoikeuden. Närpiön Leipätehtaan toiminta loppui 11. tammikuuta 2019.

Pirjon Pakarin yrittäjän, toimitusjohtaja Hannu Malmivaaran mukaan koneita ja laitteita sekä tuotantoa siirretään Närpiön Leipätehtaan vanhasta kiinteistöstä Pirjon Pakarin kolmeen leipomoon: Seinäjoelle, Honkajoelle ja Ylivieskaan.

Malmivaaran mukaan vuonna 1929 perustettu Närpiön Leipätehdas oli erityisen vahva kahvileivissä; pullissa ja munkeissa, joita aletaan nyt leipoa samoilla resepteillä Pirjon Pakarin Honkajoen ja Ylivieskan leipomoissa. Ylivieskassa tehdään myös Närpiön rieskaa. Sämpylöitä ja muuta ruokaleipää leivotaan puolestaan Pirjon Pakarissa Seinäjoella. Kaikkia Närpiön tuotteita ei Hannu Malmivaaran mukaan oteta tuotantoon, vain suosituimpia ruokaleipiä ja kahvileipiä. Närpiön Leipätehtaalla oli myös paljon konditoriatuotteita, mutta niitä ei Pirjon Pakarissa tulla valmistamaan.

Pirjon Pakarin nimen lisäksi tuotteiden pakkauksissa tulee näkymään Närpiön Leipätehtaan leipurinhattu-logo. Tuotteita tullaan viemään Närpiön markkina-alueelle läntiseen Suomeen. Uudet tuotteet tuovat Pirjon Pakariin myös uusia työpaikkoja.

Hannu Malmivaaran leipomoryppääseen kuuluvia leipomoita on tällä hetkellä Seinäjoella, Kauhajoella, Honkajoella, Nurmijärvellä, Ylivieskassa sekä Ylöjärvellä.

Kauhajoella toimiva leipomo on gluteeniton, Honkajoella ja Nurmijärvellä leivotaan sekä tavanomaista että gluteenitonta.

LUONNOSTAAN

VAALEANPUNAINEN

RUBY

© Leipurin Oyj 12/2018

SUKLAA Ruby-kaakaopavuista valmistettu uusi suklaa Tämä luonnon lahja yllättää ja hämmentää täysin uudella suklaan maulla ja värillä Ruby-suklaanappeihin ei ole lisätty väriaineita tai keinotekoisia aromeja. Suklaanapeilla on voimakas hedelmäinen maku, joka eroaa totutuista tumman suklaan, maitosuklaan sekä valkosuklaan mauista. Luonnostaan vaaleanpunainen Ruby-suklaa on viimeisin suklaalöytö 80 vuoteen!

LEIPURIN.COM LEIPURI 1 / 2019

5

v MURUSIA v

Kesäduunia vastuullisesti

Kasvisvalintoja vuodelle 2019 Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat nimenneet Vuoden vihannekseksi juurikkaiden ryhmän. Se pitää sisällään tutun punajuuren lisäksi kelta- ja raitajuuren. Niiden lisäksi samaa Beta vulgaris -kasvisryhmää ovat myös valko- ja sokerijuurikas sekä lehti- ja ruotimangoldi.

Arktiset Aromit ry on valinnut perinteisesti yhteistyössä Marttaliiton kanssa vuoden luonnontuotteet. Vuoden 2019 luonnonmarjaksi valittiin karpalo, sieneksi kangastatti ja yrtiksi maitohorsma. Valinnoilla nostetaan esiin erilaisia suomalaisen luonnon tarjoamia aarteita ja niiden käyttömahdollisuuksia.

Kalakeittopäivää vietetään helmikuussa

Hunajan kulutus lisääntynyt

Kansallista kalakeittopäivää vietetään tiistaina 12.2.2019.

Pro Kala ry:n järjestämä Kalakeittopäivä korostaa tänä vuonna kalakeiton monipuolisuutta, ja teemaksi on nostettu ’Kalakeittoa kaikista keittiöistä’. Päivän kunniaksi Suomen Gastronomien Seura valitsee Suomen parasta kalakeittoa tarjoavan ravintolan.

Vuotuisen Kalakeittopäivän tavoitteena on innostaa koko Suomi kalasopan ääreen ja lisätä erilaisten kalakeittojen sekä niiden valmistustapojen tunnettuutta.

Päivän iloksi julkaistaan lyhyt animaatio sekä eri toimijoiden käyttöön tarkoitettuja valmiita reseptejä, teksti-, kuva- ja markkinointimateriaaleja. Tulossa on myös erilaisia tempauksia kumppaneiden kanssa.

Suomalaisia kannustetaan nauttimaan kalakeittoa ja osallistumaan päivään somessa kokkaa ja postaa -idealla. Käytössä sosiaalisessa mediassa on #kalakeittopäivä.

Hunajan kulutus kasvoi Suomen Mehiläishoitajain Liiton tilastojen mukaan ennätyslukemiin satokaudella 2017–2018. Nyt suomalaiset kuluttavat hunajaa 743 g henkeä kohti. Luvussa on mukana sekä kotimainen että ulkomainen hunaja, ja siihen lasketaan myös elintarviketeollisuuden käyttämä hunaja. Yhteensä hunajaa kului Suomessa viime satokaudella yli 4 miljoonaa kiloa. Viime vuonna kotimaista hunajaa saatiin reilut 2,6 miljoonaa kiloa. Keskisato mehiläispesää kohti oli reilut 47 kiloa, kun pitkän aikavälin keskiarvo on noin 40 kiloa. Hunajasatomme kattaa hieman yli puolet kulutuksesta, loput hunajasta tuodaan ulkoa.

Hunajan kulutuksen kasvuun arvellaan vaikuttavan yleinen tietoisuuden lisääntyminen mehiläispölytyksen ja yleensä pölyttäjien tärkeydestä. Suomalaiset ovat myös entistä tietoisempia ruuan alku-

6

LEIPURI 1 / 2019

Oikotie Työpaikkojen luotsaama Vastuullinen kesäduuni 2019 -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan 14–29-vuotiaille nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Sen pääyhteistyökumppaneina toimivat Telia, Destia, S-ryhmä, Kojamo, ManpowerGroup, Lassila & Tikanoja, Elinkeinoelämän keskusliitto ja T-Media Oy ja Taloudellinen tiedotustoimisto ry. Kampanjassa on mukana jo lähes 500 suomalaista kesätyönantajaa.

Vastuullinen kesäduuni -kampanja muistuttaa ja rohkaisee työnantajia tarjoamaan kesätöitä, tukee nuoria niiden hakemisessa ja tarjoaa molemmille konkreettisia työkaluja yhdessä onnistumiselle. Hoitamalla kesätyöasiat vastuullisesti työnantaja on vahvoilla, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy.

Kampanjan kotisivut löytyvät osoitteesta https://kesaduuni.org/ . Osallistumismaksu on mikroyrittäjille (alle 10 työntekijää) 20 € + alv, pienille ja keskisuurille työnantajille (alle 250 työntekijää) 250 € + alv ja suurille (yli 250 työntekijää) 500 € + alv. Kuntatoimijoille osallistuminen on 200 € + alv.

Osa kuluttajista jättää hunajan ostamatta, ellei sitä ole tarjolla kotimaassa tuotettuna.

Kuva Virpi Aaltonen.

perästä ja siitä, miten tuotanto vaikuttaa ympäristöön. Hunajalla makeuttaminen sopii myös terveysajatteluun hyvin.

v MURUSIA v

Suomeen neljä pakkausalan WorldStar-palkintoa Suomalaisyritysten suunnittelemat ja valmistamat pakkaukset ovat menestyneet maailman parhaiden pakkausten WorldStar -kilpailussa, jonka järjestää World Packaging Organization WPO. Kilpailuun osallistui yhteensä 319 pakkausratkaisua yhteensä 35 maasta.

Suomessa kehitetty Jospakin ruokapakkaus valittiin kilpailussa Sustainability Awardin voittajaksi eli parhaaksi kestävän kehityksen mukaiseksi pakkaukseksi maailmassa. Lisäksi pakkaukselle myönnettiin WorldStar. Jospakin suunnittelema vuoka soveltuu elintarvikkeille, kuten eineksille, kasviksille, lihalle ja kalalle. Jospak-vuoan valmistuksessa käytetään 85 prosenttia vähemmän muovia kuin perinteisen elintarvikevuoan tuotannossa.

Lisäksi Sulapac, Adara Pakkaus ja DS Smith saivat kilpailussa WorldStarit. Adara Pakkaus voitti palkinnon Kotkamillsille suunnittelemallaan kartonkikuppien keräyssäiliöllä, johon käytön jälkeen laitetut juomakupit pinoutuvat. Sulapac puolestaan nappasi palkinnon muovia korvaavalla puukomposiitista valmistetulla pakkauksellaan. Myös DS Smithin Suomen PackRight Centre -suunnitteluyksikössä kehitetty, Refresco Finland Oy:lle suunniteltu juomapakkauksien kuljetuspakka-

Entsyymipölyopas julkaistu englanniksi Entsyymejä sisältävät leivontaparanteet kuuluvat monen leipomon raaka-ainevalikoimaan tänä päivänä. Entsyymit ovat hyvin tehokkaita tuotantoprosessissa, mutta jauhemaisessa muodossa taikinoihin lisättävät paranteet sisältävät jauhopölyn tapaan ns. entsyymipölyriskin, siinä missä jauhopölykin.

Jauhopölyn haitoista ollaan leipomoissa varsin hyvin selvillä, ja moni tiedostaa myös sen, että entsyymipölyn kanssa on oltava vähintään yhtä tarkkana. Entsyymit ovat hengitystieherkistäjiä ja ne vaikuttavat jo hyvin pieninä pitoisuuksina.

Siksi niiden käsittely vaatii suurta huolellisuutta.

Suomessa AB Enzymesin entsyymeitä valmistavan Roal Oy:n työturvallisuuspäällikkö Antti Alanen kertoo, että entsyymien työturvallisuusriskiin on nyt havahduttu yhä enemmän niin meillä kuin myös muualla Euroopassa. Mitä enemmän yritykset omaehtoisesti tarttuvat tähän asiaan ja kehittävät pölynhallintaa/työturvallisuutta edelleen, sitä vähemmän viranomaisilla on tarvetta tämän asian sääntelyyn lainsäädännöllä. Avuksi on nyt laadittu entsyymipölyopas.

Kyseessä on ns. best practise-tyyppinen opas jauhopölyn ja erityisesti entsyymipölyn hallintaan leipomoissa ja myllyissä tavoitteena ammattitautien torjunta. Erityisesti on pyritty ottamaan huomioon erikokoisten leipomoiden erilaiset haasteet.

- Työturvallisuusopas leipomo- ja myllyteollisuudelle julkaistiin yhteiseurooppalaisena yhteistyönä. Mukana sen kirjoitustyössä oli molempien toimialojen asiantuntijoita sekä Euroopan entsyymituottajien keskusjärjestön AMFEP:n jä-

Jospakin palkittu vuoka soveltuu elintarvikkeille ja sen valmistuksessa käytetään 85 prosenttia vähemmän muovia kuin perinteisen elintarvikevuoan tuotannossa.

us palkittiin. Kierrätyskuidusta valmistettu aaltopahvinen kuljetuspakkaus kuluttaa vähemmän materiaalia, suojaa nestepakkaukset kuljetuksen aikana ja on kierrätettävissä. Lavalle sijoitettu kuljetuspakkaus voidaan sijoittaa sellaisenaan suoraan myymälään senyrityksistä että Euroopan leipomoalan ainesosavalmistajien keskusjärjestön (Fedima) jäsenyrityksistä, kertoo Alanen, joka on osallistunut oppaan kirjoitustyöhön myös itse. Hänen mukaansa tärkeintä on tunnistaa leipomon tuotantoprosessin kriittiset kohdat pölyn leviämisen kannalta ja tarkistaa, onko niissä kohdissa toiminnassa parantamisen varaa.

Englanninkielinen opas on kaikille avoin internetissä ja ilmainen. Alasen mukaan suomenkielistä käännöstä ei ainakaan toistaiseksi ole luvassa. Oppaan lisäksi ydinkohdista on nyt tehty juliste, myös suomen kielellä. Julisteen ja oppaan voi etsiä AMFEP:n että Fediman kotisivuilta. Osoitteet ovat amfep.org publications ja fedima.org resources.

TERIÄ, TEKNIIKKAA JA TARVIKKEITA Terät pakkauskoneisiin esim. Fuji jne.

Martor turvaleikkurit ja teollisuusterät Teflon PTFE :Teipit, kuljetinverkot, uuniverkot Silikoniset leivinalustat ja leivinarkit Metalliset uuni- ja kuljetinverkot Alipainekomponentit ja imukupit

www.kermetar.fi info@kermetar.fi

LEIPURI 1 / 2019

7

v LIITON HALLINTO v Puheenjohtajan terveiset

Hyvää uutta vuotta leipurit!

Vuosi 2018 jää monella tapaa mieleen erilaisena vuotena. Perinteiset lausahdukset, ”mikään ei ole pysyvää” tai ”vuodet eivät ole veljiä keskenänsä”, sopinevat hyvin kuvaamaan ympärillämme tapahtuneita asioita.

Maailman politiikassa ja maailman talouden kehityksessä menneiden vuosien globaali yhtenäisyys monista ajan polttavista teemoista jäi vähemmälle huomiolle.

Vuoden aikana seurattiin enemmän yksittäisten johtajien toilailuja sekä heidän tekemiensä päätösten aiheuttamia maailmanlaajuisia vaikutuksia. Monia vuosia vallinnut globaali vapaakaupan henki vaihtui mahtivaltioiden tullisotiin ja eri valtioiden kansallisten intressien korostamiseen. Tätä täytyi vain yksilönä kauhulla seurata sivusta.

Kotimaassa saimme viime vuonna kokea ennätyskuuman ja kuivan kesän. Nykymaailman politiikan tavoin koko elintarvikeketjuun vaikuttanutta ”katovuotta” puitiin tiettyjen tahojen etujen valossa kovaan ja syyttelevään sävyyn, välillä jopa

Kari Meltovaara, puheenjohtaja Suomen Leipuriliitto ry

surkuhupaisin perustein. Sormella osoiteltiin ja syyteltiin ketjun eri osapuolia sen sijaan, että olisi haluttu nähdä objektiivisesti kuivuuden ja huonon satovuoden vaikutukset läpi koko elintarvikeketjun pellosta ruokapöytään. Vaikkakin kaikenlainen keskustelu edistää ihmisten

osaamista ja tietämystä, toivoisin ettei elintarvikeketjun mitään osia yli- tai aliarvostettaisi eikä viestinnässä sorruttaisi tarkoitushakuisiin ylilyönteihin.

Suomen Leipuriliiton osalta mennyt vuosi oli työntäyteinen. Perinteisen edunvalvonta- ja jäsenpalvelutyön ohella liiton toiminnan jatkuvuus, tulevaisuuden haasteiden selvittäminen sekä ajassa mukana kehittyminen olivat kantavia teemoja hallinnon keskusteluissa vuonna 2018.

Tässä kohtaa haluankin kiittää pitkäaikaista puheenjohtajaamme Jari Elosta.

Jari on yhdeksän vuoden aikana antanut pyyteettömästi suuren osan omasta ajastaan liiton toiminnalle ja sen kehittämiselle. Hänen vahva näkemyksensä ja kokemuksensa edunvalvontatyöstä sekä hänen tapansa tehdä asioita sitoutuneesti suurella sydämellä viitoittaa tietämme liiton toiminnassa vastedeskin.

Kiitos Jari vielä kerran kannustuksesta ja tuestasi Suomen Leipuriliiton toiminnalle menneinä ja tulevina vuosina.

Suomen Leipuriliitto ry:n hallitus ja valtuuskunta vuonna 2019 HALLITUS Suomen Leipuriliitto ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku. Hallituksen varapuheenjohtajana toimii Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere.

Muut hallituksen jäsenet ovat, Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy, Kangasala, Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna, Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo, Heikki Lankoski, Ullan Pakari, Pori, Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala, Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu (uusi) ja Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio (uusi).

VALTUUSKUNTA Leipuriliiton valtuuskunnan muodostavat sääntöjen mukaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kymmenen ja enintään kolmekymmentä muuta jäsentä. Myös tänä vuonna noudatetaan käytäntöä, jossa kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja toimii valtuuskunnan jäsenenä.

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä. Varapuheenjohtaja on Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva.

Valtuuskunnan jäsenet eli alueyhdistysten puheenjohtajat: Ete-

8

LEIPURI 1 / 2019

lä-Suomen Leipomoyrittäjät ry: Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää; Pirkanmaan Leipomot ry: Erno Ahonen, Jussinhannan Leipä Oy, Tampere; Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry: Rauno Ruoho, Kosken Leipomo Oy, Turku; Satakunnan Leipomoyhdistys ry: Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma; Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry: Arsi Tiitinen, Jyväs Pakari Oy, Jyväskylä; Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry: Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Simola; Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy, Nurmes; Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry: Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo; Savon Leipomoyhdistys ry: Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva; Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry: Nina Teemu, Pirjon pakari Seinäjoki Oy; Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry: Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti; Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry: Annika Boström, Oy E. Boström Ab, Lepplax; Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry: Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas; Lapin Leipomoyrittäjät ry; Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten sähköpostiosoitteet löytyvät tämän lehden sivulta 43. Tarkemmat yhteystiedot Leipuriliiton kotisivulla osoitteessa www.leipuriliitto.fi.

v LIITON HALLINTO v

Kysymykset hallinnon uusille jäsenille 1. Kuka olet ja mistä tulet? Perhesuhteet?

2. Leipuritaustasi ja millaista leipomoyritystä edustat?

3. Elämänasenteesi?

4. Miksi Leipuriliiton jäsenyys on mielestäsi leipomolle tärkeä?

5. Millä mielellä lähdet Leipuriliiton valtuuskuntaan/hallitukseen ja mitä jäsenyydeltäsi odotat?

6. Mitkä ovat leipomotoimialan suurimmat haasteet tällä hetkellä?

7. Mihin asioihin Leipuriliiton pitäisi erityisesti pyrkiä vaikuttamaan ja millä keinoilla?

8. Millainen on ollut yrityksesi bisneksen kannalta kulunut vuosi 2018?

Entä millaisin ajatuksin aloitatte vuoden 2019?

9. Mitkä ovat ne eväät, joilla leipomoyrityksesi menestyy?

10. Mitä terveisiä haluaisit lähettää leipomoalan yrittäjäkunnalle?

Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva (valtuuskunnan varapuheenjohtaja) 1. Paljasjalkainen mikkeliläinen, 34 v. Muutaman vuoden kävin Helsingissä haistelemassa meri-ilmaa ja veri veti takaisin juurille leipäjuuren ääreen. Perheeseen kuuluvat rakkaat Laura-vaimo, kaksi lasta, Amelia 3 v. ja Remi 6 kk., sekä shetlanninlammaskoira Muffi.

2. Suurin piirtein 13-kesäisenä aloiteltiin leipomotyöt. Menin 15-vuotiaana yötöihin ja siitä pikkuhiljaa sitten erilaisiin töihin perheyrityksessä. Muutama vuosi sitten leipurimestarin tutkinto. Pieni halu opiskella vielä työn ohella lisää, jos vain keksii jostain aikaa lisää.

Kotileipomo Siiskonen, perustettu 1964. Tällä hetkellä työllistetään n.40 henkilöä.

Käsityötä tehdään paljon, mikä näkyy tietysti laadussa ja hinnassa. Pari omaa myymälää ja Etelä-Savon alueen kaupoista löytyy tuotteita.

3. Positiivinen, ei turhaa stressiä pienistä asioista. Tämä asenne saattaa kyllä sitten välillä kostautua, kun ei ota turhaa stressiä niistä pienistä asioista.

4. Liitto tarjoaa erinomaista tietoa ja edunvalvontaa leipomoille. Todella yhteisöllinen porukka missä voidaan jakaa ilot ja surut toisten kanssa.

5. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana on ollut hienoa päästä seuraamaan asioita läheltä. Ja tässä tarjoutuu vielä parempi mahdollisuus. Hetki varmaan menee ennen kuin pääsee hommiin sisälle.

6. Tuontileipä.Viljavastaisuutta näkee aika-ajoin lehdissä ja somessa.Jäykkä tes.

7. Tes neuvottelut. Viranomaispäätökset.

8. Haasteellinen vuosi takana. Lähdetään haastamaan uutta vuotta nälkäisenä.

9. Laatu ja erikoistuminen.

10. Suomessa on valtavan hienot leipämarkkinat, joista meidän pitää pitää kiinni, tehdään ylpeydellä ja ammattitaidolla. Lopuksi vielä, elokuussa kaikki mukaan Kesäpäiville Mikkeliin!

LEIPURI 1 / 2019

9

v LIITON HALLINTO v Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu (hallituksen jäsen) 1. Olen Hannu Räinä Oulusta, Pulla-Pirtti Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja.

Perheeseen kuuluu vaimo Sirpa ja aikuiset lapset Tiina ja Teemu.

2. Olen kasvanut leipuriperheessä ja koulun ohessa jo työskennellyt Pulla-Pirtissä.

Koulujen jälkeen 1980 luvulla aloitin kuljetuspäällikkönä ja siitä vastuu pikkuhiljaa kasvoi. Vuodesta 2004 olen toiminut yrityksessä toimitusjohtajana. Pulla-Pirtti on 60-vuotias perheyritys, jonka perusti isäni Antero Räinä. Nyt yrityksessä työskentelee jo kolmas kolmas sukupolvi.

3. Motto: ”Tutkitaan vaihtoehdot ja nukutaan yön yli.”

4. Yhteistyöllä edistämme leipomotyön ja suomalaisen leivän arvostusta. Etujärjestönä Leipuriliitto valvoo leipureiden etuja.

5. Mielenkiinnolla lähden mukaan.

6. Ammattitaitoisen työvoiman ja kotimaisten raaka-aineiden saatavuus on haasteellista. Ruokailutottumukset muuttuvat ja niihin pitää osata vastata.

7. Lainsäädäntöön ja kulutuskäyttäytymiseen asiantuntijan ominaisuudessa.

8. Vuonna 2018 myynti on kasvanut, mutta kustannusten nousu tuo haasteita. Pohjoisessa erityisesti logistiikkakustannukset ovat suuret pitkien välimatkojen vuoksi.

Vuoteen 2019 lähdemme odottavaisin mielin.

9. Hyvät tuotteet, pitkät perinteet ja sen myötä osaaminen sekä ahkera ja ammattitaitoinen henkilökunta.

10. Yhteistyössä on voimaa.

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio (hallituksen jäsen) 1. Markku Kiiskinen, naimisissa, 3 aikuista lasta.

2. Kuopiolaisten leipomoiden kasvatti, leipurimestari. Perheyritys Aetoleipuri Oy yhdessä puolison Hanna Niskasen kanssa, 4 vierasta työntekijää.

3. Eiköhän siitä selvitä. Pitkälti ajattelen myös, kuten paidassani tuossa kuvassa lukee: Jokainen on oman elämänsä Markku.

4. Saada ääntä kuulumaan pienyrityksen vinkkelistä. Jäsenenä käytettävissä joukko asiantuntijoita.

5. Toivottavasti saan aikaa jostain revittyä myös hallitukselle. Aikanaan puheenjohtajuus ammattialojenneuvottelukunnassa antoi ymmärtää, että liitto voisi olla se elin joka vie muuttumattoman viestin ammattikasvatushallitukselle mm ammattikoulutuksesta.

6. Saada nuoria tai ammatinvaihtajia kiinnostumaan alasta.

7. Tehdä selväksi, että eduskunnan tehtävä on säätää lait! Siis mahdollistaa paikallinen sopiminen, oikeasti!

8. Peilaten alan vaikeuksiin ja heikkoon kannattavuuteen, meillä pitäisi poksauttaa samppanjapullo, edes 0,3 l.! Jatkamme maltillista kasvua kannattavana leipomona.

9. Vanha ammattitaito, tämän päivän tuotteet. Laatu, laatu ja laatu.

10. Mieti asiakkaan näkökulmasta mitä lautasella on silloin kun olet myynyt hänelle tuotteesi.

10

LEIPURI 1 / 2019

v TALOUS v

Suhdanneodotuksia ja toteutuneita kehityksiä tuoreiden selvitysten valossa Kuluneen syksyn aikana on julkaistu monia hyviä talousja suhdanneraportteja sekä järjestetty elintarvikealan vuosiseminaari. Olen näistä oheiseen kirjoitukseen poiminut talouteen liittyviä kehityssuuntia sekä yritysten näkemyksiä oman toimintansa kehittymisestä ja kehittämistarpeista.

TEKSTI Aimo Jussila, AmiHelp Oy

Pk -toimialabarometri Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaava Pk-yritysbarometri toteutetaan kaksi kerta vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tulokset paitsi valtakunnallisina, myös alueellisina ja ja toimialakohtaisina raportteina. Tänä syksynä kyselyyn saatiin vastauksia reilulta 4600 yritykseltä, joista teollisia oli vajaa 500. Elintarvikealan barometri perustuu puolestaan 106 yrityksen tietoihin ja näistä leipomoita oli 33 eli siis lähes kolmannes.

Kyselyn mukaan pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kevään 2018 tilannetta heikommat. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +27, kun se viime keväänä oli +35. Sen sijaan elintarvikkeita valmistavien yritysten vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät koko maata ja vertailutoimialoja selvästi paremmiksi. Elintarviketeollisuudessa yleiset suhdanneodotukset ovat myös vuoden takaista paremmat saldoluvun ollessa nyt +55, kun se syksyllä 2017 oli +43.

Sen sijaan leipomoteollisuudessa ei oltu ihan näin optimisia, kun saldoluku oli +32. Saldolukuhan saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus ja se voi siis vaihdella välillä +100 -> -100. Tällöin positiivinen lukema tarkoittaa optimistista ja negatiivinen pessimististä näkemystä talouden kehittymisestä.

Olen nostanut esiin neljä näkökulmaa ko. raportista eli toteutetut uusiutumistoimet kuluneen 12 kk:n ajalta, kehittämistarpeet, kehittämisen esteet sekä suhdanneodotukset tulevan vuoden aikana (kuviot 1-4). On myös mielenkiintoista verrata, missä kohdin leipomoala poikkeaa muusta teollisuudesta. Leipomoyrityksissä suurimmat totutetut uudistukset ovat tapahtuneet investoimalla (85 %), työtä uudelleen organisoimalla (64 %) tai lanseeraamalla uutuustuotteita tai -palveluita (62 %).

Elintarvikkeiden markkinoinnissa, kuten toki myös muussa päivittäistavarakaupan tai horeca-sektorin aloilla, menestymisen elinehto on aktiivinen tuotekehitys. Tästä on osoituksena merkittävästi suurempi panostus verrattuna teollisuuteen yleensä (41 %). Leipomot eivät ole kyselyn mukaan yhtä merkittävästi rekrytoineet henkilöstöä tai laajentuneet uusille markkinoille kuin muu elintarviketeollisuus.

LEIPURI 1 / 2019

11

v TALOUS v

Kehittämistarpeista leipomoille tärkeimmät ovat markkinointi ja myynti (66 %), Henkilöstön kehittäminen (38 %) sekä yhteen niputettuina tuotanto, tietotekniikka, tuotekehitys ja laatutoiminnot (32 %). Suurin ero on kansainvälistymisessä, jossa elintarvikeyrityksistä kolmasosalla on kehittämistarpeita, kun taas leipomoilla vain 7 %:lla. Tähän osittain selittävänä tekijänä lienee pieni yrityskoko ja tuotteiden lyhyt myyntiaika. Toisaalla raportissa kerrotaan, että vastanneista elintarvikeyrityksistä peräti kahdella viidestä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla, mikä ylittänee selvästi tason, kun otetaan kaikki elintarvikeyritykset huomioon. Esteistä tärkeimpänä pidetään kustannustason nousua (24 %), mikä heijastelee heikkoa satokautta ja siitä johtuvaa raaka-aineiden hinnankorotuspaineita. Tämä seikka ei tunnu olevan muussa teollisuudessa näin iso juttu ainakaan tällä hetkellä. Muita tärkeitä tekijöitä ovat rahoitus (15 %) ja työvoiman saatavuus (14 %). Elintarvikealalla yritystoiminnan sääntely eli ns. byrokratia (15 %) on toiseksi merkittävin este ja ylittää sekin selvästi teollisuuden yleisen tason. Toisaalta yleistä suhdannetilannetta ei nähdä niinkään uhkaavaksi verrattuna muuhun teollisuuteen.

Kyselyn kohteena oli myös suhdannenäkymät vuoden kuluessa toiminnan eri osa-alueilla. Tämä osoitti, että vastanneet leipomot olivat aika optimistisia volyymin ja kannattavuuden kehittymisestä; samoin oli laita kehittämistoimenpiteiden suhteen. Toisaalta peikkona on (jo tiedossakin oleva) materiaaliostojen hinnannousu.

Barometrissa kysyttiin myös monista muistakin tärkeistä asioita, kuten kasvuhakuisuudesta, kansainvälistymisestä, digitalisaatiosta ja omistajanvaihdoksista, mutta näihin voitte halutessanne tutustua hankkimalla itse raportti jutun lopussa olevasta linkistä.

Pk-yritysbarometri 2/2018

Leipomo-, liha- ja maitotuotealan vertailua Marraskuussa tuli ulos myös toinen mielenkiintoinen raportti, jonka toimitti toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Julkaisu jatkaa sarjaa, jossa ovat viimeksi tätä ennen ilmestyneet Leipomoalan (2017) ja Elintarvikealan (2016) raportit. Tällä kertaa erityisalueena oli juomateollisuus, kuten otsikkokin kertoo: ”Juomien Suomi – toimialaraportti juoma-alasta”. Raportista löytyy kuitenkin paljon sekä yleisiä että eri toimialoihin liittyviä avaintietoja. Tällainen fakta on esimerkiksi, että elintarvikete-

12

LEIPURI 1 / 2019

ollisuuden osuus v. 2017 koko teollisuustuotannon liikevaihdosta oli 8 %, yritysten määrästä 9 % ja henkilöstöstä 11 % eli siis kymmenyksen tuntumassa mennään näillä eri mittareilla.

Olen poiminut tähän ko. raportista muutamia tietoja ja samalla vertaillut kolmen tärkeimmän elintarvikealan lukuja keskenään. Taulukossa 1 on kahdelta viimeksi toteutuneelta vuodelta näiden alojen kokonaisliikevaihto sekä yritysten ja henkilöstön määrä. Leipomoissa volyymitaso sekä yritysten määrä näyttää pysyneen lähes

v TALOUS v

ennallaan, mutta henkilöstö on vähentynyt parilla sadalla, mikä vastaa 3 %:n pudotusta. Liha- ja maitoala ovat lähes 2,5 kertaisia leipomoalaan verrattuna, mikä toki näkyy kaupoissakin liha-, eines- ja maitotiskien mitoissa. Leipomoiden osuus on 40 % alan yrityksistä ja 25 % henkilöstöstä, vaikka osuus liikevaihdosta on vain 11 %.

Liikevaihdon kehityksestä indeksillä mitattuna (kuvio 5) voidaan tehdä moniakin havaintoja. Maitotuotteissa oli selvää nousua 2010 -luvun alusta siihen asti, kun Venäjän pakotteet tulivat voimaan v.

2014, jolloin tapahtui merkittävä tippuminen volyymitasossa. Pari vuotta sitten alkoi uusi loiva nousu ilmeisesti korvaavan viennin ja uusien tuoteinnovaatioiden ansiosta. Ei-maitopohjaiset juomat ja välipalat eivät ole ainakaan vielä volyymiin vaikuttaneet.

Samoin lihajalosteissa vuosikymmenen alun reipas kasvu taittui v. 2015 paikkeilla. Parin vuoden lievän laskun jälkeen näyttäisi alkaneen maltillinen nousu.

Volyymin voimakkaan kasvun pysähtymiselle lienee monia tekijöitä, kuten trendi lihankulutuksen vähentämiseen (terveellisyys ja ekologiset näkökulmat) sekä korvaavien tuotteiden (kuten Vihis, Härkis ja Nyhtökaura) markkinoille tulo. Leipomotuotteiden kulutusmuutokset ovat olleet puolestaan paljon tasaisempia. Valitettavasti täälläkin huippuvuodesta 2012 (indeksi 103) tultiin kolmisen vuotta alaspäin (indeksi 99), mutta käänne parempaan ainakin toistaiseksi näyttää tapahtuneen, kun indeksi on taas 103 tuntumassa.

Kuvio 5: Liikevaihtoindeksin trendikehitystä 2010 – 4/2018, 2015=100 Kuva 4:Lähde: Liikevaihtoindeksin trendikehitystä 2010 – esitys 4/2018,27.11.2018 2015=100 toimialapäällikkö Leena Hyrylän Lähde: Leena Hyrylän esitys 27.11.2018

115

110

105

Leipomotuotteiden valmistus Elintarvikkeiden valmistus Lihatuotteet ja teurastus Maitotaloustuotteet

100 95

90

85

80 2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Kuvio 6: Kotitalouksien kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan % Kuvio 5: Kotitalouksien kulutusmenot mukaan Lähde: toimialapäällikkö Leenakäyttötarkoituksen Hyrylän esitys 27.11.2018 %, käypiin hintoihin Lähde: Leena Hyrylän esitys 27.11.2018

35 Asuminen 30 25 20

Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Kuljetus ja tietoliikenne Virkistys, kulttuuri ja koulutus Sekalaiset tavarat ja palvelut

Kuluttajahintojen kehitys, kulutusmenojen jakauma ja kaupan markkinaosuudet Toinen kiinnostava kuvaaja (kuvio 6) kertoo, miten kotitalouksien kulutusmenot ovat muuttuneet neljässä vuosikymmenessä. Elintarvikkeiden (mukaan luettuina juomat ja tupakka) osuus on laskenut 30 %:sta 16 %:iin, josta pelkän ruuan osuus on 12 %:n paikkeilla ja leipomotuotteiden osuus on noin 1 %. Ja silti hintakeskustelun paine on edelleen ruuassa ja ”jokapäiväisessä leivässä”! Muista kulueristä asumisen rooli on kasvanut merkittävästi eli alle 20 %:sta lähes 30 %:iin.

Itselle ainakin pienoinen yllätys oli, että kuljetus ja tietoliikenne on pysytellyt koko tarkastelujakson melko tasaisesti 15 % tuntumassa ja on näin ollen kolmanneksi suurin kuluerä.

Vasta ilmestyneessä Pellervon taloustutkimuksen (PTT) raportissa löytyy tietoa eri tuoteryhmien hintakehityksestä (kuvio 7). Siinä on tosin niputettu toisaalta maito ja kananmunat sekä leipä ja viljatuotteet. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet pääosin 2000 -luvulla; poikkeuksena v. 2009 arvonlisäveromuutoksesta (17 % -> 14%) johtunut ”tekninen pudotus”. Ruuan hinta oli korkeimmillaan v. 2013, jonka jälkeen hinnat kääntyivät laskuun. Vasta kuluvana vuonna näyttää tapahtuneen uusi käänne nousuun (johtuen siis mm. huonosta sadosta ja raaka-ainei-

15

10

Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Sisustus ja kodinhoito

5

Vaatetus ja jalkineet 0

1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017

Kuvio 7: Kuluttajahintojen muutos tuoteryhmittäin Lähde: Elintarvikkeiden hintamarginaalit PTT:n työpaperi 2018

LEIPURI 1 / 2019

13

v TALOUS v

den kallistumisesta). Tässä tutkimuksessa on myös tarkasteltu elintarvikkeiden hinnanmuodostusta siten, että kuluttajan tuotteesta maksama hinta on jaettu verojen, kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon osuuksiin. Tuloksia on lehdistössä referoitu ihan viime aikoina, mutta niihin ei tässä jutussa syvennytä tarkemmin; koko raportti löytyy myös lähdeluettelon linkistä.

Hintapaineissa merkittäviä tekijöitä olivat taantuma, kaupan keskinäinen hintakilpailu ”halpuutuksineen” sekä tuonnin ja kaupan omien merkkien (private label) lisääntyminen. Kyseinen raportti toteaakin, että ”päivittäistavarakaupan keskittyminen vähentää kilpailua ja vaikuttaa osaltaan elintarvikkeiden hintakehitykseen. Suomen päivittäistavarakaupan keskittymisen taustalla ovat parin viime vuosikymmenen aikana tapahtuneet rakenteelliset muutokset”. Tästä kertoo myös kuvio 8, vaikkakin sen tuoreimmat luvut ovat jo vuodelta 2015. Mm. Wihuri-Ruokavarastot, Tuko-Spar ja Tradeka-Suomen Lähikaupat on ostettu pois markkinoilta ja samalla S-Ryhmä ja K-ryhmä ovat kasvaneet yhteensä yli 80 %:n markkinaosuuteen sekä Lidl noussut 10% tuntumaan kuudentoista vuoden Suomen markkinoilla olonsa aikana. Hyvää lisäinfoa sekä pt-kaupasta että horeca-sektorista saa Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) vuosijulkaisuista, joista tuoreimpaan löytyy linkki lähdeluettelosta.

Kuvio 8: Kaupan markkinaosuuksien kehitys (%) Lähde: Elintarvikkeiden hintamarginaalit PTT:n työpaperi 2018

Kuvio 9: Kotimaisen tuoreleivän toimitusten kehitys (milj. kg) Lähde: Leipätiedotus ry

Tuoreleipien toimitustilasto Leipätiedotus ry kerää tietoja, joiden avulla ruokaleipien tuotannon määrää ja jakautumista voidaan seurata. Luvut varhaisimmilta vuosilta ovat Elintarviketeollisuusliitolta. Kuviossa 9 on mukana tuoreimmat luvut, jotka osoittavat, että viime vuodet ovat olleet kiloissa mitattuna olleet aika vakiintuneita; tämä koskee sekä kokonaistoimituksen määrää, joka on 200 milj. kg:n tuntumassa, että tummien ja vaaleiden osuutta, joka puolestaan on lähes 50 % / 50 %. Kuvaajasta voidaan myös ilolla panna merkille 1990 -luvun loppupuolelta alkanut tummien ruokaleipien nousu mutta toisaalta kokonaistoimitusten tippuminen, mikä puolestaan näyttäisi johtuvan vaaleiden leipien menekin laskusta.

Lopuksi Erilaisiin alan raportteihin tutustumalla ja seminaareihin osallistumalla – ainakin edes silloin tällöin – saa hyvää taustaa oman liiketoimintansa kehittämiseen ja benchmarkkaa-

14

LEIPURI 1 / 2019

miseen. Lisäksi verkottuminen ja ajatustenvaihto alan muiden toimijoiden kesken on aina paikallaan ja samalla saadaan ”lisää tietoa – toivottavasti ei kuitenkaan tuskaa”.

Kiitokset toimialapäällikkö Leena Hyrylälle Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.

Hän toimitti artikkeliin leipomoalan lukuja suhdannebarometrista.

Lähteet ja linkit: Pk-yritysbarometri 2/2018. Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja elinkeinoministeriö Linkki: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161166 Leena Hyrylä, Juomien Suomi – toimialaraportti juoma-alasta. TEM julkaisu 41/2018 Linkki: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161171 Leena Hyrylän esitys Toimialapäivillä 27.11.2018 Linkki: https://tem.fi/documents/1410877/11100238/Leena+Hyryl%C3%A4+-+Juomien+Suomi/872823 11-1899-423f-35fd-09a19cbca288/Leena+Hyryl%C3%A4+-+Juomien+Suomi.pdf Piipponen, J., Arovuori, K., Lehtosalo, H. ja Niemi, J. 2018. PTT työpapereita 196. Elintarvikkeiden hintamarginaalit Linkki: http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/elintarvikkeiden-hintamarginaalit.html Päivittäistavarakauppa 2018, Päivittäistavarakauppayhdistys (PTY) Linkki:https://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Julkaisut/Vuosijulkaisut/FI_2018_vuosijulkaisu.pdf Kotimaisen tuoreleivän toimitukset 1994 – 2017, ETL ja Leipätiedotus ry.

v TALOUS v

Identiteettivaras vaanii myös yrityksiä Identiteettivarkaudet ovat tänä päivänä yhä yleisempiä; nykyisin on kahdeksan kertaa suurempi todennäköisyys joutua identiteettikaappauksen kuin murron kohteeksi. Poliisin resurssit eivät tahdo riittää niiden kaikkien tutkimiseen.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

K

uka tahansa voi joutua identiteettivarkauden uhriksi. Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen henkilötietojen kuten nimen tai henkilötunnuksen eli identiteetin oikeudetonta käyttöä. Usein varas pyrkii tekemään rahanarvoisia sitoumuksia toisen henkilön identiteetin nimissä.

Identiteettivarkaudet ovat viime vuosina lisääntyneet. Lisääntymisen taustalla on digitalisaatio ja tietoverkkojen yleistyminen. Näistä rikoksista voi aiheutua merkittävää haittaa niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin.

Identiteettivarkaudet eivät ole ongelma vain Suomessa, vaan ne lisääntyvät vauhdilla myös Ruotsissa, kertoi mySafety Försäkring AB:n viestintäjohtaja Per Anders Prabert. Hän esiintyi identiteettivarkauksia käsitelleessä seminaarissa, jonka mySafety-yritys järjesti viime vuoden lopulla Helsingissä. Praebertin mukaan näissä varkauksissa tyypillistä on se, että uhriksi joutunut häpeää tapahtunutta, eikä ilmoita siitä poliisille. Yksilö tai yritys kärsii vahingon mieluummin hiljaa itse nahoissaan.

Kuitenkin ilmoittaminen voisi auttaa selvittämään tai ehkäisemään näitä rikoksia jatkossa. Rikolliset valitettavasti kulkevat tässäkin rikostyypissä usein askeleen edellä viranomaisia.

Suomessa mySafety teki viime maaliskuussa identiteettivarkauksista kyselytutkimuksen reilulle kolmelletuhannelle suomalaiselle. Tulosten perusteella lähes 160 000 suomalaista on joutunut joskus identiteettivarkauden uhriksi. Siitä, miten henkilötiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, ei uhreilla useinkaan ole tietoa. Lähes kolmasosassa tapauksissa taustalla on tietomurto, sähköposti tai sosiaalisesta medi-

asta urkitut tiedot. Identiteettivarkaudesta on tämän kyselyn mukaan koitunut taloudellista haittaa joka toiselle uhrille ja lähes yhtä moni on joutunut maksamaan itse sen joko kokonaan tai osittain.

Veropetokset Ylitarkastaja Juha Kuusala verohallinnon petostorjunnasta totesi seminaarialustuksessaan, että vuoden 2016 syksyllä verohallinnossa selviteltiin vakavaa veropetosvyyhtiä. Tuolloin oli kyse ns. klassisesta petoksesta, jossa rehellisten suomalaisten yritysten identiteettejä hyödynnettiin. Siinä vaihdettiin pankkitilit yritysten nimistä petostoimijoiden nimiin ja haettiin alv-palautuksia. Tämä onnistuttiin tuolloin kuitenkin valtaosin torjumaan. Kuusalan mukaan enää vastaavat alv-petosyritykset eivät onnistu lainsäädäntöön tehtyjen muutosten ansiosta. Lisäksi nykyisin vaaditaan vahva sähköinen tunnistautuminen sekä veroilmoittelussa että pankkitilimuutoksissa.

Identiteettivarkauksien osalta Kuusala totesi, että sekä Suomessa että EU-tasolla ovat olemassa niin harmaan kuin mustankin talouden identiteettimarkkinat.

Sen mahdollistaa mm. asetus sähköisestä tunnistautumisesta ja luottamuspalveluista julkishallinnossa, lähtien vaikkapa pankkitilin tai yrityksen perustamisesta.

- Rehelliselle bisnekselle se on hyvä asia, mutta aukko harmaalle taloudelle siksi, että yhdessä EU-maassa tehty tunnistautuminen ja siellä saatu tunniste mahdollistaa toimimisen missä tahansa muussa EU-maassa. Mikäli se on tehty harmaan talouden alueella, ei yritys arvattavasti vastaa viranomaisvelvoitteistaan, eikä esimerkiksi asiakkaalla ole mitään varmuutta siitä, saako hän tilaamansa tuotteet tuotetakuusta puhumattakaan.

Per Anders Prabertin mukaan moni kärsii identiteettivarkauden seuraukset hiljaa nahoissaan, vaikka siitä pitäisi tehdä ilmoitus poliisille. Ilmoitus kuitenkin auttaisi poliisiakin pysymään ajan tasalla rikosten selvittämisessä.

Sähköisen, vahvan tunnisteen saamiseksi on esitettävä henkilötodistus, esimerkiksi passi. Tässä rikollinen voi käyttää väärennettyä passia. Passi voi kuulua myös oikealle henkilölle, identiteettinsä harmaalle taloudelle myyneelle rikolliselle.

Lisäksi Kuusala mainitsee ns. sähköisen edustuksellisuuden joissakin maissa, kuten vaikkapa Virossa. Siellä kuka tahansa voi ostaa noin sadan euron viranomaismaksulla e-residenssin, perustaa siellä yrityksen ja toimia sen kautta. Toimijoita voi olla liikkeellä monenlaisin ajatuksin.

Kuusala toteaa, että petokset eivät rajoitu ainoastaan veroasioihin. Toimijat ovat ns. ’monitoimiosaajia’, joille veropetos on vain yksi tapa toimia ja rahoittaa muuta rikollista toimintaa. Hyvin usein nämä henkilöt linkittyvät myös muihin identiteettivarkauksiin liittyviin rikoksiin; tilauspetoksiin, ostopetoksiin, maksupetoksiin jne.

Alv-pohjaiset petokset Juha Kuusalan mukaan yrityksen alv-tunnisteen anastaminen voi onnistua myös sähköisessä maailmassa. Nämä varkaudet altistavat alv- ja työnantajasuorituspetoksille, osto- ja tilauspetoksille sekä tukipetoksille muiden viranomaisten palveluihin. Rikollinen toimija voi väärentää itselleen valtuutuksen toimia yrityksen nimissä ja mennä tekemään kauppoja muualle Eurooppaan. Nämä kaupat ovat arvonlisäverottomia, jos kaupankäynti taLEIPURI 1 / 2019

15

v TALOUS v

pahtuu kahden alv-velvollisen yrityksen kesken. Mikäli tuotteet on myyty käsirahalla tai laskutusperiaatteella, saa maksumuistutuksen se yritys, jonka nimeä ja tietoja on käytetty kaupankäynnissä. Yritys voi joutua myös perinnän kohteeksi.

Vaikka verohallinto valvoo EU-sisäkauppaa ristikontrollein, eivät kaikki tällaiset tapaukset tule ilmi. Mikäli epäilyttäviä maksumuistutuksia tulee yritykseen, Kuusala kehottaa ottamaan yhteyttä sekä poliisiin että verohallintoon.

Kuusala listaa muutamia varoittavia merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Mahdollisesti ne saattavat antaa viitteitä, että takana voi olla harmaata tai jopa mustaa taloutta. Eli vastapuoli, joka on myymässä jotakin tai ostamassa jotakin, ei siis ehkä ole rehellisen kirjoissa.

Juha Kuusala toteaa, että kaikkiin poikkeavuuksiin liiketoiminta-alueen normaaleista käytännöistä kannattaa kiinnittää huomiota. Samoin kaikkiin muutoksiin, joita vastapuolen yrityksessä tapahtuu. Mikäli muutoksiin liittyy hinnan aleneminen, on suuri vaara siihen, että kaikki ei ole kunnossa. Varoitussignaaleja on luettelossa sivun alareunassa.

Mikroyritykset kiinnostavat rikollisia Lainsäädäntöyksikön päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä totesi omassa esityksessään, että jokainen meistä on joutunut ainakin identiteettivarkausyrityksen kohteeksi ellei jopa varkauden uhriksii. Vahinko ei välttämättä katso ikää tai koulutuspohjaa, niin voi käydä lähes kenelle tahansa. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee ’iPhone eurolla’-tapauksen, johon monet lankesivat.

Yrityksistä potentiaalisimpia identiteettivarkauksien uhreja ovat mikroyritykset. Se johtuu muun muassa siitä, että mikroyrityksiä on ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista yrityksistä, yli 93 prosenttia. Edelleen yrityksistä on valtaosa yksinyrittäjiä palvelusektorilla, noin 65 prosenttia. Nämä yhden yrittäjän yritykset tulevat jatkossa Tiina Toivosen mukaan vain lisääntymään.

- Yksinyrittäjällä, kuten vaikkapa kampaajalla tai kuljetusyrittäjällä, aika menee työntekoon. Hänellä ei ole välttämättä aikaa eikä osaamista esimerkiksi identiteettivarkauksiin varautumiseen, eikä taustalla ole myöskään muuta henkilös-

16

LEIPURI 1 / 2019

Juha Kuusalan mukaan kaikkiin poikkeavuuksiin liiketoiminta-alueen normaaleista käytännöistä kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ne voivat olla merkkejä vastapuolen toimimisesta harmaan tai mustan talouden alueella.

Toimitusjohtajahuijaukset, tilinumerohuijaukset, korttitietojen anastaminen, oikeudettomat sopimukset sekä some-tilin kaappaus tai väärennys ovat Tiina Toivosen mukaan identiteettivarkauden tyypillisiä tekomuotoja.

töä turvaamassa selustaa tältä osin, Toivonen toteaa. Aina yrityksissä ei myöskään muisteta, että yrityksen omat tiedot pitäisi suojata siinä kuin asiakkaankin tiedot.

Esimerkiksi viime vuonna voimaan tulleen tietosuoja-asetuksen kanssa yrittäjät tekivät hänen mukaansa valtavasti työtä, jotta he saivat toimintansa vastaamaan asetuksen määräyksiä asiakkaan tietojen suojaamiseksi. Yrityksen omien tietojen suojaamista ei siinä ehditty välttämättä edes ajatella.

Tiina Toivonen kertoo, että Suomen Yrittäjien jäsenistöstä tulleiden viestien perusteella identiteettivarkaat oikeasti ovat kiinnostuneita pk-yrityksistä.

- Tyypillisiä tekomuotoja ovat toimitusjohtajahuijaukset, tilinumerohuijaukset, korttitietojen anastaminen, oikeudettomat sopimukset sekä some-tilin kaappaus tai väärennys.

Toimitusjohtajahuijauksessa joku toi-

nen käyttää toimitusjohtajan nimeä tai identiteettiä ja saa sitä kautta huijattua rahaa yrityksestä. Tässä käytetään usein sähköpostia ja siinä lähes samanlaista sähköpostiosoitetta kuin toimitusjohtajalla on. Tässä viestissä kehotetaan maksuliikenteen hoitajaa siirtämään toiselle tilille jokin rahasumma, joskus huomattavan isokin. Ellei maksun maksaja ole tarkkana eli jos hän lukee osoitteen nopeasti, hän voi mennä ’vipuun’. Vahingot voivat yksittäistapauksissa olla jopa satoja tuhansia euroja.

Myös some-tilin, esimerkiksi twitter-tilin, kaappaus on mahdollinen. Silloin tilille voidaan tehdä epäsopivia postauksia esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajan nimissä. Tämä voi aiheuttaa yritykselle merkittävää mainehaittaa, jonka korjaaminen kestää pitkään.

Tilinumerohuijaus on ’vanha juttu’, mutta edelleenkin sitä esiintyy. Siinä

Varoitussignaaleja: Uusi tai vastikään perustettu yritys ilman taloudellista tai kaupallista

historiaa, yhdistettynä suureen yhtäkkiseen volyymiin yritystä ei löydy arvonlisävelvollisten rekisteristä, vaikka liiketoiminta on laajaa yrityksellä / sen edustajalla ei ole riittävää osaamista tuotteesta tai markkinoista samat yhteys / vastuuhenkilöt, mutta yhtiö, sen yhteystiedot ja/tai pankkitili vaihtuu (toistuvasti) (yhdistettynä mahdolliseen hinnan alentumiseen) yhtiö sama, mutta yhteys /vastuuhenkilöt vaihtuvat (toistuvasti) (yhdistettynä mahdolliseen hinnan alentumiseen) pyytämättä tulevat ’liian hyvät’ tarjoukset maksu pyydetään osoittamaan kolmannelle osapuolelle tai ulkomaille maksu pyydetään jakamaan eri tileille käteismaksut erityisesti epätavallisen suurissa toimituksissa kieliasu (tosin parantunut viime aikoina) huom! ’feikkifimojen’ nettisivut ovat nykyisin ammattimaisesti tehtyjä

laskun tilinumero ei vastaa saajan tilinumeroa. Varkaat ovat jossakin vaiheessa pystyneet vaihtamaan sinänsä oikeaan laskuun oman tilinumeronsa. Sitä voi olla hyvin vaikea huomata tai tarkistaa, ellei laskun lähettäneen toimijan kanssa ole aikaisempaa tilihistoriaa. Mikäli epäilee jotakin hämminkiä, voi olla ainoa keino soittaa tähän yritykseen ja tarkistaa onko tilinumero oikein.

Niin ikään yrityksen korttitietojen anastamista ja väärinkäyttöä esiintyy samoin kuin oikeudettomien sopimusten tekemistä yritysten nimissä.

- Taloudelliset menetykset ovat mainehaitan ohella toinen merkittävä identiteettivarkauksien seuraus. Lisäksi yritykseltä kuluu paljon aikaa ja muita resursseja asioiden selvittelyyn ja korjaamiseen.

Toivonen kertoo yrityselämästä esimerkin, jossa erään yrityksen puhelinliittymä oli kaapattu siten, että kaikki yritykselle tulleet puhelut ohjautuivat rikollisten puhelimiin. Samalla yritettiin tehdä väärennetyin kauppa- ja valtakirjoin kiinteistökauppa, jossa yritykseltä olisi siirretty huomattava summa rahaa rikollisten tilille. Tämä siirto yritettiin tehdä muussa kuin yrityksen ’omassa’ pankkikonttorissa. Neuvokas pankkivirkailija kuitenkin alkoi epäillä ja petosyritys pystyttiin estämään.

Suojautumiskeinoja Tiina Toivosen mukaan Patentti- ja rekisterihallitukseen, PRH, voidaan edelleen tehdä muutosilmoituksia paperilomakkeella, jossa on olemassa väärentämisen mahdollisuus.

Siksi PRH tarjoaa yrittäjille ilmaista hälytyspalvelua, jossa yritys saa paperi-ilmoituksilla tehdyistä ilmoituksista aina nopeasti tiedon sähköpostiinsa. Näin petosyrityksiin pystytään yrityksissä reagoimaan nopeasti.

- Sähköinen laskutus vähentää tilinumeroväärennysmahdollisuuksia. Paperisten laskujen kohdalla pitää huolehtia siitä, että ne tulevat turvalliseen postilaatikkoon. Myös laskutusrytmi pitää tiedostaa, samoin pitää tuntea laskuja lähettävät yhteistyökumppanit.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös yrityksen sisäisiin toimintatapoihin.

- Omien sisäisten prosessien on oltava kunnossa, jotta toimitusjohtajahuijausten tyyppiset tapaukset voidaan välttää.

Mietitään sellainen hyväksyttämis- tai tarkistuskäytäntö, jonka seulan läpi väärät maksut eivät pääse.

Omien tai yrityksen henkilö-, maksukortti- tai tilitietojen luovuttamisessa ulkopuolisille kannattaa olla varovainen.

- Jos jotakin tapahtuu, kannattaa aina ottaa yhteys poliisiin, Tiina Toivonen kehottaa.

Myös Leipuriliittoon on silloin tällöin tullut jäsenistöltä viestejä erilaisista varkaus- tai huijausyrityksistä. Viimeisin oli viime vuonna: aiheeton reklamaatioilmoitus pilaantuneista kakuista, joka tuli leipomolle tai konditorialle sähköpostilla. Korvaus pyydettiin maksamaan ulkomaiselle pankkitilille.

Näitä viestejä oli tullut useaan yritykseen, jotka viestittivät asiasta Leipuriliittoon Mika Väyryselle. Leipuriliitto tiedotti asiasta muille jäsenyrityksille. Erilaisista huijaus- tai muista rikollisista viesteistä kannattaa aina siis ilmoittaa myös Leipuriliittoon, jotta niistä voidaan tiedottaa eli varoittaa jäsentiedotteella kaikkia jäsenyrityksiä.

Vastuullinen ketju

ideasta makunautintoon.

Vastuullisuus ei ole vain sana. Se on toimintaa, joka ilmenee ruoka-alalla mitä moninaisimmilla tavoilla.

Tervetuloa Elintarvikepäivään vaikuttumaan huipputason puheenvuoroista ja verkottumaan alan asiantuntijoiden kanssa.

Elintarvikepäivä 2019 on sijoitus tulevaisuuteen Alan ykköstapahtuma tarjoaa jälleen laajan kattauksen tuoreita näkökulmia muun muassa kilpailukyvystä, ruokaympäristöstä, ravitsemuksesta, materiaalitehokkuudesta, lohkoketjuista ja lainsäädännön muutoksista.

Uutta on, että Elintarvikepäivä järjestetään nyt Finlandia-talossa!

Päivä huipentuu rentoon yhdessäoloon, jonka aikana verkostoidutaan sekä nautitaan tarjoiluista ja Töölönlahden tunnelmasta.

Tapahtumassa pääset tutustumaan myös lukuisiin näytteilleasettajiin.

Olethan mukana!

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: elintarvikepaiva.fi

Onko lohkoketju avain läpinäkyvyyteen?

Tuoko teollisuudenalojen yhteistyö kilpailukykyä?

Tervehdyttääkö tuuppaus ruokavalintoja?

#elintarvikepäivä

Materiaalitehokkuudella kannattavuutta?

Miten ruokaympäristö ohjaa kulutusta?

Elintarvikepäivän järjestää Elintarviketeollisuusliitto. Päivän tuotolla tuetaan elintarvikealan tieteellistä tutkimusta.

LEIPURI 1 / 2019

17

v ILONA OY v

ILONA Leipomo menestyy gluteenittomilla tuotteilla Yrittäjät Mira Lindqvist (seisomassa) ja Piia Iso-Jussila ovat kumpikin leipomoyrityksessä monessa mukana. Tässä tarkistetaan pakkausmerkintöjä.

Lempäälässä toimiva Gluteeniton Leipomo ILONA Oy on nimensä mukaisesti erikoistunut gluteenittomiin leipomotuotteisiin. Ne ovat alun perin syntyneet leipomon perustajan ja toimitusjohtajan Mira Lindqvistin oman perheen tarpeeseen, mutta kun hän alkoi valmistaa niitä pienimuotoisesti myyntiin, homma ” karkasi käsistä”.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

K

aikki alkoi Mira Lindqvistin Sonja-tyttären syntymästä vuonna 1999.

- Sonjalla todettiin yksivuotiaana vilja-allergia ns. kotimaisille viljoille, jolloin oli pakko alkaa paneutua muiden viljaraaka-aineiden käyttöön. Oikeastaan minulla ei ollut niistä silloin oikein minkäänlaista kokemusta eli aloitin ihan alusta, hän kertoo. Samalla kun hän teki kokeilujaan maissista, riisistä, tattarista ynnä muista luontaisesti gluteenittomista ruoka-aineista, hän vaihtoi omankin ruokavalionsa gluteenittomaksi, ja huomasi olonsa paremmaksi kuin aikoihin.

- Vatsani ei enää turvonnut ja kuplinut kuten aikaisemmin, mikä oli varsin epämukavaa varsinkin, jos joutui pitkään istumaan paikallaan. Sain gluteenittomasta ruokavaliosta helpotuksen vatsavaivoihin.

Lisäksi kaksi Sonjasta nuorempaa tytärtäni ovat molemmat maito ja vilja-allergisia eli heilläkin oli sama erityisruokavalion tarve.

Mira Lindqvist kertoo, että hän on ollut lapsesta asti innokas leipomaan ja kokeilemaan. Niinpä hän tarttui ennakkoluulottomasti myös gluteenittomaan leivontaan, kun siihen tuli tarve. Kaikki ILONA-leipomon tuotteet ovatkin hänen kehittämiään.

- Tuolloin 2000-luvun alussa gluteenittomien tuotteiden valikoima oli vielä varsin suppea kaupoissa ja käyty nopeasti läpi. Aika nopeasti tuotteisiin myös kylläs-

18

LEIPURI 1 / 2019

v ILONA OY v

Taikinoiden käsittely vaatii taitoa ja keskittymistä, tietää Emilia Kilpponen.

Riitta Kalsi teki suklaavegeleivoksia.

Tiina Pyykönen pipareiden teossa joulun alla.

tyi ja halusi jotakin muuta. Siksi aloin itse kehittää tuotteita omalle perheelle.

Sitten he menivät ostamaan tuotteet marketista.

Gluteenittomille tuotteille riitti kuitenkin kysyntää, joten niiden leipomista jatkettiin, vaikka lähiruokamyymälästä luovuttiinkin.

Vuonna 2015 muutettiin isompiin tiloihin halliin, joka löytyi Sääksjärveltä Lempäälästä. Paikka oli todella hyvä ja helppo sijainniltaan, ihan kolmostien kupeessa, parinsadan metrin päässä Tampereen rajasta. Tämä halli oli paljon tilavampi kuin tilat kirpputorin yläkerrassa, mutta se piti ensin kunnostaa elintarviketilaksi. Halli vuokrattiin eräältä rakennusyrittäjältä.

- Kunnes sitten nekin tilat kävivät auttamatta pieniksi, toteaa Piia Iso-Jussila.

Hänen mukaansa tuotteiden kysyntä ylitti koko ajan tarjonnan eivätkä tilat antaneet myöten kapasiteetin kasvattamiselle.

sisin Piia ahkeroi täyspäiväisesti yrityksen johdossa Miran aisaparina.

- Piian puoliso Jukka-Pekka Iso-Jussila on serkkuni. Hänellä on pitkä kokemus yrittämisestä ja johtamisesta, sekä paljon bisnesosaamista. Kysyin häneltä jossakin vaiheessa neuvoa siihen, mitä minun kannattaisi tehdä leipomoyritykseni kanssa. Lisäksi kaipasin tähän toista henkilöä kumppaniksi. Sain hyvä neuvoja ja kumppanikseni hän ehdotti Piiaa, Mira kertoo. Naiset olivat toki tuttuja jo ennestään pitkältä ajalta eli kumpikin tiesi millaisen ihmisen kanssa ryhtyi työskentelemään.

- Parempaa kumppania en olisi voinut saada. Ajattelemme asioista hyvin samalla tavoin eli meidän on helppo toimia yhdessä. Kovin paljon ei tarvitse asioista vääntää kättä, Mira kehuu. Piia on nykyisin siis myös leipomoyrityksen osakas Miran ollessa pääomistaja.

Työnjako on, että Mira hoitaa tuotannolliset asiat, vastaa tuotteista ja monista niihin liittyvistä käytännön asioista. Piia puolestaan on talon markkinointi- ja numeronikkari, joka hoitaa taloushallinnon, hinnastot, markkinoinnin suunnittelun ja niin edelleen. Parhaillaan ajetaan sisään uutta tuotannonohjausjärjestelmää ja myös se on Piian heiniä.

Kirpputorikahviosta leipomoksi Mira Lindqvistin perustaman leipomon syntyvaiheet liittyvät yritystoimintaan, jota hän harjoitti 2000-luvun alkupuolella.

- Pidin kahviota kirpputorin yhteydessä Lempäälän keskustassa. Leivoin sinne sämpylöitä ja piirakoita joka aamu ja aloin tehdä sinne myös gluteenittomia tuotteita.

Ne menivät yhä paremmin kaupaksi, tilauksiakin alkoi tulla aina Kuopiota myöten nimenomaan gluteenittomista tuotteista.

- Myin kahvilayrityksen pois, mutta perustin sen jälkeen kirpputorin yläkertaan lähiruokakaupan ja leipomon. Sinne remontoitiin vuonna 2012 liiketila ja tilat myös leipomolle, Mira kertoo ja jatkaa, että leipomotila oli kuitenkin toivottoman epäkäytännöllinen, sillä esimerkiksi raaka-aineet piti kantaa yläkertaan jyrkkiä portaita pitkin. Lisäksi talon sähkökeskuksessa ei ollut riittävää tehoa esimerkiksi uuneille. Palaneet sulakkeet olivat lähes jokapäiväinen riesa, tai oikeastaan jokaöinen.

- Meitä oli siellä kolme henkilöä töissä, eli itseni lisäksi leipuri sekä myymäläapulainen. Loppujen lopuksi lähiruokamyymälä ei osoittautunut kannattavaksi, vaikka asiakkaat kävivätkin sitä ihastelemassa.

Meillä on osaavaa vastuuntuntoista porukkaa ja myös eri ikäisiä työntekijöitä.

On sekä kokemusta että uusia tuulia tuovaa nuorta voimaa.

Piia tuli mukaan leipomoyritykseen vuoden 2016 alusta lähtien. Ensin hän työskenteli siellä osa-aikaisesti, sillä hänellä oli tuolloin oma mediatoimisto. Nyky-

Uusi halli löytyi läheltä Suuren kysynnän vuoksi tarvittiin lisää LEIPURI 1 / 2019

19

v ILONA OY v

Tommi Kulju pakkasi sämpylöitä, vierellä laatikot odottavat lähteviä tuotteita lähetteiden kera.

Mira Lindqvist (oik.) ja myymälä-kahvilan myyjä Marjut Koponen.

tuotantotilaa ja tilakysymys kaipasi siis jälleen ratkaisua vuonna 2016. Sitä varten tehtiin jo suunnitelmaa täysin uudesta hallista Lempäälän Ideaparkin vieressä olevalle Marjamäen alueelle.

- Mutta kun kuulimme, että hallin valmistumiseen menisi noin kaksi vuotta, luovuimme suunnitelmasta, sillä meille se olisi ollut aivan liian pitkä aika, Piia toteaa. Erilaisten käänteiden jälkeen uudet tilat löytyivätkin aivan naapurista, tien toisella puolella toimivan Ekovillan omistamasta kiinteistöstä, josta oli vuokralainen eli Postin lajittelukeskus lähdössä pois ja halli oli jäämässä tyhjilleen vuoden 2018 heinäkuun lopussa.

- Tartuimme siihen heti, vaikka siinäkin hallissa piti tehdä remonttia, jotta se saatiin muutettua leipomoksi. Lisäksi piti rakentaa toimistotilat yläkertaan, kertovat Mira ja Piia, joiden mukaan uusissa tiloissa on nyt leivottu muutama kuukausi. ”Viralliset” avajaiset asiakkaille pidettiin lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla.

- Hyvältä tuntuu, vaikka muutos onkin ollut suuri ja paljon on ollut kaikenlaista säätöä, kuten uusissa tiloissa ja uusien laitteiden kanssa aina on.

Muuttomatka vanhasta leipomosta oli lyhyt, ja sieltä siirrettiin uusiin tiloihin osa koneista ja kalusteita. Uuttakin hankittiin, kuten esimerkiksi kylmälaitteita, joita ennen oli liian vähän, sekä vaihtolämpökaappi ja myös uudet uunit.

tä on hänen mukaansa osa-aikaisia.

- Meillä on osaavaa vastuuntuntoista porukkaa ja myös eri ikäisiä työntekijöitä. On sekä kokemusta että uusia tuulia tuovaa nuorta voimaa. Myös ideoita tulee henkilökunnalta paljon, mikä on erinomaista. Työntekijöitä on löytynyt myös Tampereen seudun ammattiopistosta, josta meillä on ollut työssäoppijoita.

- Siinä mielessä tämä on kuitenkin erikoisala, että lähes aina työntekijän on opeteltava gluteeniton leivonta lähes alusta. Hyvin harvalla on siitä kovin vahvaa osaamista ennestään, toteaa Mira. Hän toteaa omakohtaisella kokemuksella, että vahva tuntuma gluteenittomaan leipomiseen syntyy vain käytännössä tekemällä, muuta keinoa siihen ei ole.

Mira sanoo, että työntekijöiltä on nuoressa, laajenevassa yrityksessä vaadittu paljon.

- Jatkuva muutos ja kasvu eivät toki ole helppoja myöskään työntekijöillemme, mutta heillä on kyllä riittänyt kiitettävästi kärsivällisyyttä.

Leipomossa tuotanto aloitetaan kuudelta aamulla ja sitä kestää noin puoli kahdeksaan asti illalla. Yötyötä ei siis tehdä.

Myöskään viikonloppuisin eli lauantaisin ja sunnuntaisin ei leivota.

- Lukuun ottamatta sitä, että paistamme pakastettuja tuotteita leipomon yhteydessä olevaan myymälään, joka on auki lauantaisin sekä lisäksi torstaisin ja per-

20

LEIPURI 1 / 2019

- Uusille uuneille muuttoaikataulumme oli liian tiukka eli ne tulivat myöhemmin. Siirsimmekin vanhat uunit vielä uuteen leipomotilaan. Uudet uunit toimivat maakaasulla, eli ne ovat myös entistä ekologisemmat, Piia kertoo tyytyväisenä.

Yksi suuri muutos uusien tilojen myötä oli siirtyminen leipomaan kahdessa vuorossa. Myös työntekijöitä on tullut lisää.

Miran mukaan heitä on nyt 12-15, riippuen siitä miten lasketaan. Osa työntekijöis-

Leipomon nimikkoleivonnainen Ilona-pulla on yksi menevimmistä tuotteista.

v ILONA OY v

jantaisin, Mira toteaa.

Myymälän yhteydessä on myös kahvio, johon monet poikkeavat ihan vain kahvittelemaan.

- Ja jos seurueesta yksi on keliaakikko tai muutoin gluteenia välttävä, koko porukka nauttii samoja tuotteita, Mira ja Piia kertovat.

Monta erilaista taikinaa Mira Lindqvistin mukaan leipomon tuotannossa taikinat tehdään joka päivä saman päivän tuotteisiin. Tuotteita ei siis tehdä edellisenä päivänä kylmään odottamaan paistamista seuraavana päivänä.

Jatkossa tämä ehkä muuttuu, sillä Miran mukaan kylmäleivonta onnistuu gluteenittomissakin leipomotuotteissa.

- Kunhan saadaan prosessi täyteen toimintakuntoon.

Leipomon valikoimassa on kuutisenkymmentä tuotetta, joista päivittäisessä tuotannossa on noin puolet. Valikoimaan kuuluvat kaikki leipomotuotteet, niin lei-

vät, kahvileivät, konditoriatuotteet kuin suolaisetkin tuotteet. Tuotannolla on haastetta, sillä taikinoita tehdään monta erilaista. Sillä toisaalta myös erotutaan markkinoilla. Oman lisänsä tuotannolle tuovat kausituotteet, kuten loppuvuoden suosikit eli joulutortut, piparkakut ja joululeipä. Toki silloin kun niitä tehdään, ei tehdä kaikkea sitä mitä muutoin tehtäisiin.

- Konditoriapuolta alamme nyt kehittää eteenpäin uusissa tiloissa. Se on ollut meillä hieman lapsenkengissä tähän asti, toteaa Mira.

Leipäpuolella suosituimpia ovat riisijauhoista tehdyt vaalea sämpylä sekä patonki. Ne säilyvät pitkään pehmeinä ja tuoreen tuntuisina. Suolaisen puolen ykkönen on lihapiirakka, makeissa puolestaan kermamunkki ja käpyleivos.

- Lihapiirakan ostajat alkavat joskus syödä ensimmäistä piirakkaa jo myymälässä, nauraa Mira, jonka mukaan piirakan kuoreen on käytetty maissi-, riisi-, peruna- ja tattarijauhoa ja sisällä on ko-

timaista Kivikylän toimittamaa naudan jauhelihaa. Hänen mukaansa myös muut munkit kuin kermamunkki ovat meneviä.

Gluteenittomia munkkeja menee esimerkiksi Pyynikin näkötornin kahvilaan, joka on kuuluisa omista, paikan päällä valmistetuista munkeistaan.

Leipomon tuotteet toimitetaan pääsääntöisesti tuoreina. Vain muutamalle isommalle asiakkaalle menee tuotteita pakastettuina, esimerkiksi hampurilaissämpylöitä ja lihapasteijoita.

- Jotkut asiakkaat pakastavat tuoreet tuotteet itse ja ottavat niitä sulamaan tarpeen mukaan. Näin esimerkiksi jotkut ravintolat tekevät.

Aktiivisesti mukana tapahtumissa Kuljetukset hoidetaan osin omalla autolla ja osin ulkopuolisella kuljetusyrityksellä, jonka auto on teipattu Ilona-leipomon brändille. Osittain tuotteet kulkevat yhteiskuljetuksena Pirjon pakarin tuotteiden kanssa. Tuotteita löytyy useista kau-

HERKULLISET REMONSSIT JA TÄYTTEET Meille on tärkeää, että onnistut!

Sen takia lisäsimme valikoimiimme herkulliset remonssit ja täytteet, jotka ovat pakastuksen kestäviä ja helposti leivottavia kaikissa lämpötiloissa.

Tärkeintä on, että ne maistuvat erinomaisilta!

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

condite.fi 02 4365 900 tilaukset@condite.fi conditeoy

LEIPURI 1 / 2019

21

v ILONA OY v

Pomadamunkki näyttää houkuttelevalta.

Juustosämpylät odottavat pussittamista.

Patonkeja tehdään päivittäin.

poista Jyväskylän alapuolelta. Toistaiseksi ongelma on ollut siinä, että kaikille halukkaille paikoille ei ole pystytty toimittamaan tuotteita, koska kapasiteetti ei ole riittänyt. Joidenkin pienempien kauppojen kohdalla se on voinut olla myös logistisesti kannattamatonta, sillä tilausmäärät ovat jääneet liian pieniksi. Tämäkin ongelma helpottunee, kun tuotantoa saadaan lisättyä uusissa tiloissa.

- Tampereen seudulla joissakin paikoissa meidän tuotteitamme myydään irtomyynnissä, Piia kertoo ja jatkaa, että tuotteita menee myös horeca-puolelle, kuten ravintoloille, liikenneasemien kahviloihin sekä Kespron tukkuun. Kunnallisellakin puolella on asiakkaita, sillä esimerkiksi TAYS on iso asiakas ja myös Lempäälän kunnalta tulee yksittäisiä tilauksia.

Kovin suuria myyntiponnisteluita ei tuotteiden menekin suhteen ole toistaiseksi tarvinnut tehdä. Heinäkuun alussa yritykseen palkattiin myyntimieheksi Vesa Laukkanen hoitamaan ensisijaisesti vanhoja asiakkuuksia. Myöhemmin hänen työnkuvansa laajenee uusien asiakkaiden hankkimiseen.

- Todennäköisesti jatkossa haetaan myyntiä lisää myös pääkaupunkiseudulta, jossa varmasti on paljon mahdollisuuksia.

Sinne toimitamme tuotteita nyt kolme kertaa viikossa, yrittäjät toteavat.

Lisäksi ILONA leipomon tuotteita myydään erilaisissa tapahtumissa ympäri Etelä-Suomen, markkinoilla, messuilla ja vastaavissa tapahtumissa. Näistä ilmoitetaan leipomon Facebook-sivulla. Nämä keräävät yleensä myös etukäteistilauksia, jotka Vesa kokoaa valmiiksi ja vie asiakkaille.

Periaatteena on, että huonoa ei tehdä ja tuotteen pitää maistua hyvälle.

- Teemme edelleen tuotteet, kuten ne tehtäisiin omalle rakkaalle perheelle.

Useimmiten tuotteet menevätkin perheeni makuraadin kautta. Mikäli siellä tuotteista pidetään, ne voidaan ottaa myös tuotantoon, Mira toteaa.

Myös Piia vie tuotteita kotiin maisteltaviksi, vaikka heidän perheessään ei olekaan allergiaa tai keliakiaa. Hänen mukaansa joukossa on toki sellaisia tuotteita, joista ei niin kovasti innostuta, mutta usein ei huomata mitään eroa ns. tavanomaisiin tuotteisin verrattuna. Sellaisia ovat esimerkiksi lihapiirakka, voileipäkakku, pikkuleivät ja hampurilaissämpylät.

Gluteeniton Leipomo ILONA Oy:n tulevaisuus näyttää siis vähintään kiireiseltä ja myös hyvältä. Reipasta tahtia on menty ja reippaasti on kasvanut myös yrityksen liikevaihto. Vielä pari vuotta sitten liikevaihtoa kertyi 240 000 euroa, mutta vuonna 2018 se kasvoi jo 800 000 euroon.

- Nopeasta ja markkinoita nopeammasta kasvusta huolimatta olemme yrittäneet pitää jalat maassa, ja työpäivät kohtuullisina. Vaikka ihan aina jälkimmäinen ei onnistukaan, yrittäjät hymyilevät.

22

LEIPURI 1 / 2019

Hyvä maku ennen kaikkea Mikä leipomon tuotteissa sitten asiakkaita niin miellyttää, että kysyntä ylittää tarjonnan?

- Maku, vastaavat Mira ja Piia yhdestä suusta.

- Myös koko, sillä meidän tuotteemme ovat reilun kokoisia verrattuna moneen muuhun kaupoissa tarjolla olevaan gluteenittomaan tuotteeseen. Saa käydä tarkistamassa, heittävät Ilonan mimmit haasteen kuin yhdestä suusta ja nauravat makeasti päälle.

Lisäksi yrittäjät toteavat, että heillä tehdään paljon ns. perinteisiä leipomotuotteita, kuten vaikkapa lihapiirakkaa, käpykakkua tai kermamunkkia. Niitä tekee heidän mukaansa vain osa gluteenittomia tuotteita valmistavista leipomoista.

- Niitä kaipaavat erityisesti sellaiset keliaakikot, jotka aikaisemmin ovat niitä nauttineet, mutta enää eivät voi. Me olemme tällä tavoin ’vanhanaikaisia’.

K OLU MN I

Porkkana päivässä, parhaana kaksi Nykyihminen on helposti ymmällään ruoka- ja ravintoasioissa.

Kyllä vanhat ohjeet omenasta tai porkkanasta päivässä, jotka pitävät lääkärin loitolla, olivat sentään helppoja ja yksinkertaisia noudattaa. Erilaiset trendit vaihtelevat ja ruokavalioita on tänä päivänä kymmenittäin. Ei ihme, että ohjeistusviidakossa voi iskeä epäilys, mihin neuvoon uskoa.

Helpottavaa vaihtoehtojen paljoudessa on se, että kun kysyy lääkäriltä, mikä on terveellistä ravintoa, tai ilmastotutkijalta, millainen ruokavalio pelastaa maapallon, vastaus on pitkälti sama. Suosimalla kasvikunnan tuotteita ravinnon pääasiallisena raaka-aineena, huolehdimme sekä terveydestämme että ympäristöstämme. Ruoalla ja ruoan tuotannolla on vaikutuksia sekä yksilön, että yhteiskunnan hyvinvointiin.

Ruoka on osa meidän kaikkien arkipäivää ja ruokavalinnat ovat yksittäisen ihmisen helpoin ilmastoteko.

Välttämällä ruokahävikkiä ja suosimalla kasvispainotteista ruokaa jokaisen on mahdollista vaikuttaa omaan ympäristökuormitukseensa, sillä noin 20 % ihmisen ilmastovaikutuksista syntyy ruoasta. Hävikkiäkin on erilaista. Brasiliasta tuodun, paistetun gmo-rehulla ruokitun broilerin tähteet kuormittavat roskiksessa enemmän kuin lähellä kasvatetun kaalin kanta kompostissa. Suurimmat ruoantuotannon päästöt tulevat liha- ja maitotuotteiden tuotannosta. Ruoantuotannossa syntyy kasvihuonekaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon.

Nyt kun Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan, on siinä huomiota kiinnitettävä ruokapolitiikkaan, sillä Eurooppa tarvitsee yhteisen kattavan ruokapolitiikan. Ruoka yhdistää niin ympäristön, maatalouden, koulutuksen, terveyden, eläinten hyvinvoinnin, kaupan kuin kehityspolitiikankin. Nykyisen maatalouden tukiohjelman rakenteet eivät tue kestävää ruokaa, mutta siksi niitä pitää muuttaa sellaiseksi, että tukisivat tu-

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

levaisuudessa. Myös kansainväliset kauppasopimukset vaikuttavat ruokaamme; käynnissä on Mercosur-kauppasopimusneuvottelut latinalaisen Amerikan kanssa ja sopimuksiin pitäisi ottaa mukaan ruuan kestävyys. Muuten markkinoillemme virtaa yhä enemmän esimerkiksi brasilialaista broileria, joka on syötetty gmo-rehulla, jonka viljelemiseksi on kaadettu sademetsää. Siitä ei hyödy terveys, ei ympäristö, eikä suomalainen broilerintuottaja.

Ruoan olettaa useimmiten olevan koti-

maista, kun kaupassa voi lihapaketista lukea, millä tilalla eläin on kasvatettu, mutta ravintoloissa ja ruokaloissa tarjoillaan aivan liian usein ulkomailta halvimmalla ostetusta raaka-aineesta, esimerkiksi juuri siitä brasilialaisesta broilerista, valmistettu annos. Myös joukkoruokailuissa olisi syytä raaka-aineiden alkuperän olla nähtävillä, olipa sitten kyse koulusta tai työpaikan lounasruokalasta.

Viime kesän poikkeuksellisten säiden aiheuttama satojen heikkous osoitti, että ruokatuotantomme Suomessakin on haavoittuvainen. Kaikkien eri osa-alueiden huomioon ottaminen on osa ruokasysteemiajattelua. Sitä, että otetaan huomioon kaikki kokonaisuuden osat ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet. Euroopan parlamentin kestävien ruokajärjestelmien ryhmä, jonka toisena puheenjohtajana toimin, ottaa kantaa yhteisen ruokapolitiikan puolesta ja yrittää varmistaa, että tulevassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa ruokakysymykset tullaan huomioimaan.

Ei tämä nyt niin vaikeaa ole. Haluammepa terveellistä, turvallista, edullista tai eettistä ruokaa, vastaus on aina sama; enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, enemmän suomalaista järvikalaa, enemmän kausiruokaa, enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Vähemmästä jalostetun lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden kulutuksesta hyötyy paitsi terveys ja ilmasto, niin myös rahapussimme. Syömällä voit pelastaa paitsi terveytesi, myös maapallon ja suomalaisen tuottajan tulevaisuuden.

LEIPURI 1 / 2019

23

v HYVÄÄ SUOMESTA v

Hyvää Suomesta 25-vuotisseminaari juhlisti yhteistyötä TEKSTI Elina Matikainen

Suomalaisten laajasti tuntema Hyvää Suomesta -merkki vietti 25-vuotispäiväänsä marraskuussa. Juhlan kunniaksi pidetyn seminaarin avajaispuheessa Ruokatieto Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi totesi, että suomalaisesta alkuperästä viestivä Hyvää Suomesta -merkki on merkittävin ruokaketjun yhteistyön rakentaja EU-kaudella.

H

yvää Suomesta -merkkiä kutsutaan monesti myös joutsenlipuksi, sillä siinä on kansallislintumme valkoinen joutsen sinisellä pohjalla. Vuosien mittaan merkkiä on jalostettu ja moni tunnistaa myös sen viestinnällisemmän muodon, jossa merkki on ’Ruokaa omasta maasta’ tekstin yhteydessä.

Alun perin merkki syntyi 90-luvun alussa, kun EU-jäsenyysneuvotteluiden myötä alettiin ruokaketjussa uumoilla rajasuojan murtumista. Kotimaisuudesta viestivä merkki oli kotimaiselle elintarviketuotannolle yksi keino nostaa itseään esiin ja menestyä sen jälkeen, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja ulkomainen kilpailu elintarvikemarkkinoilla lisääntyi.

Nykyisin Hyvää Suomesta -merkki on jo noin kymmenessä tuhannessa tuotteessa ja merkinhaltijayrityksiä on noin kolmesataa. Merkki on toiminut esimerkkinä myös Ruotsin ja Norjan vastaaville alkuperämerkeille, kertoi Tiina Lampisjärvi.

Perusruokavalion ote pitää - Ruoka puhuttaa tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Ruuan yhä näkyvämpi asema yhteiskunnassa tulee nykyisin esiin monessa sellaisessa kohdassa, missä se ei näkynyt aikaisemmin, totesi Tampereen yliopiston professori Piia Jallinoja alustuksessaan. Saamme paljon inspiraatiota esimerkiksi sosiaalisesta mediasta.

- Jopa tasavallan presidentti on osallistunut keskusteluun twiittaamalla, että

24

LEIPURI LEIPURI11/ /2019 2019

hänellä on viikossa vain yksi ’lihapäivä’. Jo yksinomaan se, että presidenttimme twiittaa ruokavaliostaan, on hyvin kiinnostava asia.

Jallinojan mukaan suomalaisten ruokavaliota kuvaavat modernin ruuan houkutukset ja riskit, joissa etsitään rajoja yltäkylläisyyden edessä. Toisaalta myös erilaiset erityisruokavaliot ovat olleet paljon esillä ja ne ovat nostaneet suosiotaan – tai ainakin siltä tuntuu. Siksi hieman yllättävää tutkijoille oli, että ns. perusruokavalion suosio on ollut kasvussa. Vegaaniselle tai vegetaristiselle ruokavaliolle on toki tullut uusia käyttäjiä, mutta niiden osuus kokonaisuudesta on edelleenkin pieni, puhumattakaan paljon mediahuomiota saaneesta paleodieetistä.

- Lihan asema on varsin haastettu tällä hetkellä, Piia Jallinoja totesi. Vaikka lihan kokonaiskulutus on nousussa, sen haastettu asema näkyy muualla. Erilaiset ilmasto-oppaat, vegaanihaasteet ja jopa VRN:n ruokakolmio kehottavat punaisen lihan vähentämiseen. Niin ikään teollisuus on tarttunut tähän ja markkinoille on tullut paljon lihaa korvaavia kasvistuotteita.

Mielenkiintoista on myös, miten yleinen mielikuva kasvissyönnistä ja veganismista on muuttunut.

- Aikaisemmin se oli askeettista, tylsää, marginaalista, epäterveellistä. Nyt sitä pidetään trendikkäänä, herkullisena, ekologisena ja eettisenä.

Riitta Jallinoja arvioi, että mediahuomio kasvissyömisen ympärillä tulee himmenemään, kuten käy kaikille muotiruo-

v HYVÄÄ SUOMESTA v

kavalioille. Sen jälkeen kehityskulusta ei tiedä; kasvissyönti tulee ehkä normalisoitumaan osaksi ruokakulttuuria. Paljon riippuu myös tuotekehityksestä tällä alueella.

Lisää ruokaa tuotettava maailmassa Tutkija Kaisa Karttunen Ajatuspaja e2:sta totesi, että vaikka ruuantuotanto maailmassa on kasvanut nopeammin kuin väestö, ovat sadat miljoonat ihmiset siitä huolimatta ilman riittävää ruokaa.

Pitkälti tämä johtuu ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä. Mutta koska maailman väestö lisääntyy edelleen, tarvitaan myös enemmän ruokaa. Arvion mukaan vuonna 2050 meitä on 10 miljardia ja ruokaa tarvitaan 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013.

Se, miten ruokaa jatkossa tuotetaan kestävällä tavalla tarkoittaa Karttusen mukaan keskittymistä ennen kaikkea kolmeen asiaan.

- Ruokahävikki on saatava alas, ruokavalioiden on muututtava kestävämmiksi ja maatalouden tuottavuutta on parannettava.

Suomen on mahdollista kantaa oma kortensa kekoon ruuantuotannossa, sillä meillä on erinomaiset resurssit ruuan tuottamiseksi omalle joukolle ja vähän enemmänkin: on runsaasti viljelymaata, vesivaroja ja osaamista. Kaisa Karttusen mukaan tulevaisuudessa osa maapallosta voi muuttua jopa viljelykelvottomaksi ja siksi olisi entistä tärkeämpää pitää kiinni omasta tuotannosta.

- Kun ohjat ovat omissa käsissämme, tiedämme miten ja missä ruoka on tuotettu. Jos ruoka tulee ulkoa, muut joutuvat kantamaan ympäristövaikutukset.

Merkki avuksi valintoihin Kansanedustaja, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen puolestaan totesi, että Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa. Ja myös hyvää ruokaa, monessakin mielessä.

- Siksi Hyvää Suomesta -merkki kuvaa suomalaista ruokaa erinomaisella tavalla, hän mainitsi.

Se, syödäänkö kotimaista ruokaa myös jatkossa, riippuu lopulta siitä, valitseeko kuluttaja sen ostoskoriinsa.

- Tarvitaan valistunut kuluttaja ja myös

hyvää tuoteinfoa valintojen tueksi, kuten esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkki, Viljanen korosti.

Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi omassa puheenvuorossaan, että tässä maailmassa tarvitaan selkeä merkki viitoittamaan kuluttajan valintoja. Hyvää Suomesta -alkuperämerkki täyttää tämän tarpeen. Kuluttajalle merkki on tae tuotteen kotimaisista raaka-aineista ja kotimaisesta työstä.

- Hyvää Suomesta -alkuperämerkki on myös yksi tunnetuimmista brändeistä, mikä on erinomaisen kova suoritus, hän kehui.

Ministeri totesi myös, että aivan liian usein ruokaan liittyviä asioita pidetään it-

Jotta ruokaa pystytään jatkossa tuottamaan riittävästi ja kestävällä tavalla, ruokahävikki on saatava alas, ruokavalioiden on muututtava kestävämmiksi ja maatalouden tuottavuutta on parannettava. sestään selvinä, vaikka tosiasiassa niiden eteen on tehty ja tehdään valtavasti työtä. Viime aikoina on kuitenkin alettu yhä enemmän miettiä sitä, mistä ruokamme tulee.

- Suomi Syö -tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret miettivät yhä enemmän ruuan alkuperää, eettisyyttä ja ympäristön tilaa. Tämä on selvä muutos aikaisempiin tutkimuksiin ja suunta on hyvin tervetullut.

Kun yhä harvemmalla meistä on omakohtaista kosketusta ruuan tuotantoon, on yhä tärkeämpää viestiä siitä vieläkin avoimemmin ja rohkeammin ja tuoda esiin kotimaisen viljelyn ja kotieläintalouden kestävyyttä ja etuja esimerkiksi terveyden näkökulmasta, ministeri korosti.

Ruoan hinta tullut alas ETL:n hallituksen puheenjohtaja HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvanen totesi omassa esityksessään, että yhä useampi suomalainen ilmoittaa haluavansa syödä suomalaista ruokaa. Suomi syö -tutkimuksessa vuonna 2016 luku oli 73 pro-

senttia, tänä vuonna se oli noussut 78 prosenttiin. Muutos on merkittävä ja suomalaisen elintarviketeollisuuden kannalta ilahduttava. Teollisuuden on kuitenkin oltava jatkuvasti hereillä ja kehitettävä innovaatioita kuluttajan tarpeisiin.

Latvanen muistutti myös, että ruoka on Suomessa kuudenneksi halvinta Euroopassa käytettävissä oleviin tuloihin nähden. Sen sijaan ruuan vienti ei ole meillä lähtenyt toivottuun nousuun; siinä voisi Latvasen mukaan ottaa mallia siitä määrätietoisuudesta, jolla Suomea on rakennettu matkailumaana. Edelleen hän totesi, että sääntelyä toki tarvitaan elintarviketuotannossa, mutta sen on oltava tarkoituksenmukaista ja yritysten kilpailukyky ja kannattavuus tulee ottaa siinä huomioon.

Niin ikään Keskon pääjohtaja Mikko Helander nosti esityksessään esiin ruuan hinnan. Vielä 1980-luvun alussa ruokaan kului 21 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, viimeisimpien lukujen mukaan enää reilut 10 prosenttia. Hänen mukaansa ruoka on Suomessa halvempaa kuin koskaan.

- Mutta kuinka paljon olemme valmiita maksamaan hyvästä kotimaisesta ruuasta, tai paljonko on oltava valmiita maksamaan laadukkaasta, turvallisesta ruuasta?

Helander kysyi ja heitti esiin myös huoltovarmuusnäkökulman. Mitä jos Itämeren kautta kulkevat kuljetukset loppuvat esimerkiksi sodan tai muun kriisin vuoksi? Se tuntuu kaukaiselta, mutta on hyvin mahdollista.

- Tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeammat, joten tasoa pitää kompensoida paremmalla hinnalla. Se on haaste koko ketjulle; maataloudelle, elintarviketeollisuudelle ja kaupalle.

Helander peräänkuuluttikin yhteistyön tiivistämistä alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan kesken, tilannekuvan muodostamista ja toimenpiteiden käynnistämistä tiedon pohjalta koko ketjussa.

Vaikka maatalouden kannattavuudessa on Helanderin mukaan puolen miljardin euron vaje, ei sen paikkaaminen onnistu päivittäistavarakaupan katteesta tinkimällä – eikä kauppa tähän suostuisikaan, Helander totesi.

- Mutta kaupalla on tärkeä rooli ja vastuu kotimaisesta ruokaketjusta yhdessä muiden toimijoiden kanssa, hän korosti.

LEIPURI LEIPURI 1 / 2019 2019

25

v RUOKAILMIÖT 2019 v

Tiedostava kuluttaminen valtailmiöksi vuonna 2019 K-ryhmän laatima Ruokailmiöt 2019 -raportti kertoo, että tänä vuonna suurin suomalaisten ruokavalintoihin vaikuttava ilmiö on tiedostava kuluttaminen. Toiseksi suurimpia ilmiöitä ovat arjen hyvinvointi sekä täsmähyvinvointi. Lähileivän suosion odotetaan tänä vuonna kasvavan.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Kuvat K-ryhmä ja Elina Matikainen

T

iedostava kuluttaminen vaikuttaa tämän tutkimuksen mukaan arjen ruokavalintoihin jopa 55 prosentilla suomalaisista. Sen näkyy mm. siinä, että tänä vuonna jopa 45 prosenttia vastaajista aikoo suosia lähiruokaa. Ostoskoreista löytyy enemmän myös vihanneksia ja pientuottajien tuotteita. Myös ruuan eettisyyden merkitys tulee lisääntymään. Selkeästi näkyy, että muovituotteiden käyttöä pyritään välttämään valinnoissa. Niin ikään ruokahävikin määrää kuluttajat haluavat minimoida. Tiedostava

26

LEIPURI 1 / 2019

kuluttaminen on valtakunnallinen ilmiö.

Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien kasvisten käytöstä. Vain 2 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa kasvissyöjiä ja yksi prosenttia vegaaneja. Noin 37 prosenttia sanoo kuitenkin syövänsä silloin tällöin kasvisruokaa ja korvaavansa lihaa ja kalaa kasviksilla. Vajaa puolet vastaajista käyttää kasviksia yksinomaan lisukkeina. Kuitenkin jo 20 prosenttia sanoo korvaavansa lihaa muilla proteiinipitoisilla tuotteilla. Sen ennakoidaan lisääntyvän tänä vuonna.

Tutkimus kertoo, mitä kasvisruokaa

Hyvinvoiva arki vaikuttaa ruokaostoksilla tehtyihin valintoihin lähes joka toisella eli 47 prosentilla suomalaisista. Siinä nojataan vahvasti yleisiin terveys- ja hyvinvointikäsityksiin, kuten esimerkiksi ruokakolmion mukaisiin valintoihin ja terveellisiin elämäntapoihin.

suositaan missäkin päin Suomea. Uudellamaalla nautitaan kotimaista superruokaa ja nyhtökauraa, Pirkanmaalla härkäpapua ja valmissalaatteja, Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä maistuu peruna sekä marjat ja hedelmät eri muodoissa, Pohjois-Pohjanmaalla vihannekset, siemenet ja pähkinät sekä bataatti. Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa pidetään valmiista salaattisekoituksista, Keski-Suomessa kasvispakasteista ja Etelä-Karjalassa metsäsienistä.

Arkeen hyvinvointia ruuasta Toiseksi suurin vuoden 2019 ruokailmiöistä on hyvinvoiva arki, joka vaikuttaa ruokaostoksilla tehtyihin valintoihin lähes joka toisella eli 47 prosentilla suomalaisista. Siinä nojataan vahvasti yleisiin terveys- ja hyvinvointikäsityksiin, kuten esimerkiksi ruokakolmion mukaisiin valintoihin ja terveellisiin elämäntapoihin.

Arjen hyvinvoinnista on tullut tavan-

v RUOKAILMIÖT 2019 v

Suomalaiset uskovat käyttävänsä vuonna 2019 enemmän lähileipomon leipiä ja kotimaisesta rukiista valmistettuja leipiä.

omainen asia, uusi normaali. Lähes puolet vastaajista kertoo edistävänsä ruokavalinnoilla hyvinvointiaan ja lähes yhtä moni panostaa parempaan arkiruokaan.

Arjen hyvinvoinnin rinnalle on noussut täsmähyvinvoinnin tavoittelu. Se perustuu ajatukseen itselle räätälöidystä, omiin tarpeisiin suunnitellusta ruokavaliosta.

Tämä porukka suosii perinteisiä suomalaisia raaka-aineita ja ruokia, korvaa lihaa mielellään muilla proteiinipitoisilla tuotteilla ja suosii erityisruokavaliota voidakseen paremmin. He ostavat mm. kauramaidosta tehtyjä tuotteita, suoliston hyvinvointia tukevia ruokia, vatsan hyvinvointia tukevia ruokia, kotimaista superruokaa, härkäpapua, luomutuotteita, tuorepuuroja ja gluteenittomia tuotteita.

Arjen hyvinvoinnin ja täsmähyvinvoinnin rinnalla ruuasta haetaan myös uusia makuelämyksiä. Vastaajista 39 prosenttia kokeilee mielellään ruokauutuuksia ja 32 prosenttia hakee aktiivisesti uusia makuelämyksiä. Yhä useampi kokkaa yhdessä ystäviensä kanssa.

Ruokahifistely on tämän tutkimuksen mukaan vahvassa kasvussa. Ilmiönä se on kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2017.

Siinä omaan ruoanlaittoon haetaan ideoita ammattilaisilta. Ihmisiä kiinnostavat myös tarinat tuotteiden takana. Ruokahifistelijät suosivat pientä luksusta täydentämään perusruokaa. He haluavat jatkuvasti oppia uusia ruuanvalmistuksen tekniikoita ja panostavat ruuan maun ohella myös sen esillepanoon ja ulkonäköön.

Moni tutkimukseen vastannut (39 %) haluaa valinnoillaan helpottaa arjen kiirettä. Tänä vuonna sen ennustetaan nä-

Marjat tuoreina ja pakasteina tulevat olemaan entistä ahkerammassa käytössä tänä vuonna.

top 5 Näitä raaka-aineita suomalaiset uskovat käyttävänsä enemmän vuonna 2019.

1.

Valmiiksi perattu ja

fileoitu kala kalatiskiltä 2.

Marjat tuoreena ja pakasteena 3.

Tuoreet yrtit

(uutena listalla) 4. Metsäsienet

(uutena listalla) 5.

Peruna (uutena listalla) Näitä tuotteita suomalaiset uskovat käyttävänsä enemmän vuonna 2019.

1.

Lähileipomon leivät 2.

Pientuottajien tuotteet 3.

Kotimaisesta rukiista

valmistetut leivät 4.

Pienpanimoiden oluet

(uutena listalla) 5. Hävikkiruoka

(uutena listalla)

kyvän ostoskoreissa mm. terveellisten ja lisäaineettomien valmisruokien sekä mukaan otettavien välipalojen menekissä.

Kauppansa tekevät yhä paremmin myös sushi sekä erilaiset uudenlaiset sipsit. Näkyvissä on niin ikään, että tänä vuonna

Peruna on tekemässä ’paluun’ ruokapöytään, sillä suomalaiset uskovat käyttävänsä sitä tänä vuonna aikaisempaa enemmän.

yhä useampi haluaa ostaa ruoat verkkokaupasta, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Ostoskorissa lähileipomon leipää Raaka-aineiden ja tuotteiden osalta vuonna 2019 ostoskoreihin valitaan entistä enemmän muun muassa valmiiksi perattua kalaa, tuoreita yrttejä ja perunaa sekä lähileipomon leipää ja pienpanimo-oluita. Esimerkiksi peruna ja tuoreet yritit eivät olleet mukana tällä listalla edellisessä vastaavassa tutkimuksessa. Uutena listalle ovat nousseet myös suomalainen superruoka sekä kauramaito ja kauramaidosta tehdyt tuotteet.

Lähileivän ostohalukkuuden lisääntyminen kuulosta hyvältä ainakin lähileipurin näkökulmasta. Nousijoiksi tänä vuonna ennustetaan myös pientuottajien tuotteita sekä erityisesti kotimaisesta rukiista valmistettuja leipiä. Nousussa ovat myös hävikkiruoka, tummapaahtoiset kahvit, raakamakkarat ja sokerittomat rahkat.

Tutkimuksen tulokset perustuvat K-ryhmän päivittäistavarakaupan asiantuntijoiden ja K-ruokakauppiaiden haastatteluihin sekä K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisön kuluttajapaneelissa tehtyyn tutkimukseen, johon vastasi lokakuussa 2018 yhteensä 1069 kuluttajaa. Otos painotettiin vastaamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Frankly Partners.

Kattava tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa ja tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten ruokailmiöt ovat kehittyneet vuodesta 2017.

LEIPURI 1 / 2019

27

v ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ETL RY v

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry juhli 75 toimintavuottaan marraskuun lopussa seminaarilla ja juhlabuffetilla Helsingin Kalastajatorpalla.

Yhdistys perustettiin 16.12.1943 ja sitä oli perustamassa yhteensä 34 alan yritystä.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Laura Oja

Buffet-tarjoilusta ja musiikista nautittiin Kalastajatorpan pyöreässä salissa.

Elintarviketeollisuusliitto juhli 75 vuottaan

T

ilaisuuden aluksi pidetyn juhlaseminaarin avasi ETL:n toimitusjohtaja Pia Pohja ja sen ensimmäiseksi puhujaksi oli saapunut eduskunnan puhemies Paula Risikko. Risikon mukaan toimiva kotimainen elintarviketuotanto on tärkeä monessakin mielessä, eikä vähiten ruokaturvan eli huoltovarmuuden kannalta. Suomalaisen ruokaketjun päässä ovat myös maailman turvallisimmat elintarvikkeet.

Niiden tuottaminen aiheuttaa kustannuksia eli kotimaisen ruuan hinnassa maksamme ruuan turvallisuudesta.

Risikko käsitteli puheessaan ruokaa myös ilmastoon liittyvänä asiana, sillä ruuan tuottaminen kuormittaa ympäristöä. Hänen mukaansa ruokahävikkiä syntyy jokaisessa osassa ruokaketjua, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kaiken kaikkiaan noin kolmannes elintarvikkeista menee hävikkiin – se on liikaa. Tässä me kaikki olemme kaikki osallisia ja vastuullisia ruokavalintojemme ja käyttäytymisemme kautta.

- On arvioitu, että kotitalouksissa roskiin heitetty ruoka Suomessa vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosit-

taisia hiilidioksidipäästöjä, Paula Risikko totesi.

Puhemies kehotti jokaista omilla valinnoillaan nostamaan kotimaisen ruuan arvostusta ja sitä kautta takaamaan sen saatavuus suomalaisille myös jatkossa.

- Meidän kaikkien tehtävä on nostaa suomalaisen ruoan arvostusta niin puheissamme, teoissamme kuin jokapäiväisillä valinnoillammekin. Asiakkaiden on voitava luottaa ruuan puhtauteen ja saatavuuteen, tuottajien elinkeinonsa kannattavuuteen, elintarviketeollisuuden raaka-aineiden saantiin ja kaupan kilpai-

ETL:n hallituksen uuden puheenjohtajan Annikka Hurmeen mukaan suomalaisten elintarvikkeiden valtteja niin Suomessa kuin myös viennissä ovat ruuan puhtaus, laadukkuus, turvallisuus ja toimitusvarmuus. Sääntelyyn hän toivoi harkintaa, eikä alalle kaivata ylimääräisiä pisteveroja.

Puhemies Paula Risikko (vas.) ja toimitusjohtaja Pia Pohja juhlatunnelmissa.

Seminaarin juontaja Pipsa Hurmerinta kiitti Petri Rajaniemeä mielenkiintoisesta alustuksesta, joka ravisteli monen kuulijan ajatuksia.

28

LEIPURI 1 / 2019

v ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ETL RY v

lukykyisiin hintoihin, Risikko painotti.

Ruokaturva ei riipu pelkästään alkutuotannosta.

- Ruokaturvan säilyttämisessä on maatalouden lisäksi huomioitava elintarviketeollisuuden toimintamahdollisuudet, Suomen elintarvikeketjua tukeva logistinen järjestelmä ja se, että infrastruktuuri on kestävällä pohjalla, linjasi Risikko.

Jari Elonen valittiin varapuheenjohtajaksi Juhlapäivänä pidetyssä ETL:n syyskokouksessa valittiin Elintarviketeollisuusliiton hallitus, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2019 alusta lähtien valittiin Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme ja varapuheenjohtajaksi Elonen Oy Leipomon toimitusjohtaja Jari Elonen.

Tuore puheenjohtaja Annikka Hurme totesi omassa puheenvuorossaan elintarviketeollisuuden työllistävän koko Euroopassa huikeat 4,5 miljoonaa ihmistä. Myös suomessa elintarvikeala on tärkeä työllistäjä, sillä ala työllistää suoraan 38 000 henkilöä. koko ruokaketju antaa meillä työtä peräti 340 000 ihmiselle, mikä on 13 prosenttia työvoimasta.

- Kotimainen ruuantuotanto on vahva tukijalka maan taloudelle ja työllisyydelle, Hurme totesi.

Elintarvikealaan kohdistuu Suomessa myös raskas ja paikoin vaikeasti hallittava säädöskokonaisuus, joka kattaa elintarvikelainsäädännön lisäksi myös monen muun alan lainsäädäntöä.

Eturivissä iloisissa tunnelmissa Annikka Hurme (vas.), Jari Elonen, Liisa Hyssälä ja Jouni Backman.

- Suomessa on oltu historiallisen hyviä sääntelemään. Sääntely kuuluu asiaan ja pitää elintarvikealalla laadun korkeana, mutta sen pitää olla tarkoituksenmukaista ja tämän päivän yhteiskunnan tarpeita vastaavaa, Annikka Hurme linjasi. Hänen mukaansa elintarvikeala ei kaipaa myöskään erillisiä pisteveroja.

Suomalaisten elintarvikkeiden valtteja niin Suomessa kuin myös viennissä ovat ruuan puhtaus, laadukkuus, turvallisuus ja toimitusvarmuus. Viime aikoina elintarvikkeiden tuonti on kuitenkin kasvanut niiden vientiä nopeammin. Kun elintarvikevienti kasvoi viime vuonna 1,5 miljardista eurosta 1,6 miljardiin euroon, tuonnissa kasvu oli 4,5 miljardista 4,8 miljardiin. Tämä pitäisi Hurmeen mukaan kääntää päinvastaiseksi.

Viennin vauhdittamisen rinnalla olisi olennaista kehittää tuontia korvaavia tuotteita. Sille ei pitäisi Hurmeen mukaan olla mitään estettä, sillä osaaminen on modernissa elintarviketeollisuudessamme huipputasoa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että yritykset saavat palvelukseensa osaavia ihmisiä kaikilta koulutusasteilta valmistuneista sekä työssäoppimisen kautta.

Kaipaammeko ajattelun muutosta?

Seminaarin seuraava esiintyjä Petri Rajaniemi Ponder Nobs Oy:stä ravisteli yleisöä raikkailla ja paljastavillakin näkemyksillään suomalaisista, Suomesta ja myös elintarviketeollisuudesta. Maailma muuttuu; osaammeko me sopivalla tavalla muuttaa ajatteluamme ja toimintaamme sen mukana?

- Parempaa voi syntyä vasta, kun toiminta muuttuu ja toiminta muuttuu vasta, kun ajattelu muuttuu. Ajattelu muuttuu vain kyseenalaistamalla entinen ajattelu, Rajaniemi totesi.

Me suomalaisetkaan emme enää ole samanlainen yhtenäinen porukka kuin ennen. Vertauskuvallisesti Rajaniemen mukaan olimme ennen samassa veneessä, kun nyt olemme jakautuneet moneen junaan. Tämä koskee myös kuluttajia, joiden jakautumisessa ei enää päde perinteinen Gaussin käyrä. Uskon normaalin rajattomaan voimaan olisi aika murentua, sillä yhä useammat kuluttajat löytyvät pienemmistä ryhmistä käyrän ulkopuolelta.

Entäpä suomalaiset tuotteet? Meillä

on perinteisesti tehty tuotteet käytännöllisyysnäkökulmasta ja se meillä osataan.

Mutta osaammeko ajatella, miltä tuotteiden pitäisi tuntua? Ainakin Ruotsissa tämä on hoksattu, sillä he ovat luoneet esimerkiksi ylellisen oloisen vesikonseptin, jolla Suomessakin myydään tavallista hanavettä tasokkaissa ravintoloissa. Siis suomalaista, maailman puhtainta hanavettä. Miksi ihmeessä emme itse ole luoneet tuollaista konseptia?

Rajaniemen mukaan tunne-näkökulma olisi hyvin käyttökelpoinen etenkin elintarvikkeissa ja niiden markkinoinnissa. Elintarvikkeisiin reagoidaan kaikkein eniten tunteella, hän totesi ja jatkoi, että suomalaisiin elintarvikkeisin kannattaisi liittää ainakin luontoarvoja.

- Luontoarvoissa ei missään muualla pääse enempää ylöspäin. Pohjoisuus, puhtaus, aitous, vastuullinen tuotanto ja niin edelleen. Ne ovat ylivoimaisia Suomessa.

Päätöksenteko kaipaa korjausliikettä Rajaniemen jälkeen puheenvuoron saivat Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman, entisiä kansanedustajia kumpikin. He totesivat esityksessään, että päättäjillä ei ole enää aikaa ajatella. Ja ellei ole aikaa ajatella, ei pystytä muuttumaan. Muutosta kuitenkin tarvittaisiin, sillä päätöksenteko on etääntynyt liian kauaksi kansalaisista ja heidän vaikutusmahdollisuutensa asioihin on liian hidasta ja työlästä. Niin ikään päätöksentekoon vaikuttavat nykyisin myös monet muut tahot, kuten lobbaustoimistot ja sosiaalinen media.

Mutta mihin suuntaan ja miten demokratiaa tulisi viedä? Hyssälän ja Backmanin mukaan tarvitaan kansanvallan korjausliikettä tai oikeastaan peruskorjausta, jossa kansalaiset saataisiin laajemmin mukaan päätöksentekoon ja myös lähemmäksi sitä. Helppoa se ei tunnu olevan, mitään valmista sapluunaa ei heilläkään tähän ollut esittää.

Seminaarin päätteeksi julkistettiin ETL:n juhlavuoden kunniaksi kustantama Ruokailoa-keittokirja, johon on koottu kirjahankkeeseen mukaan lähteneiden jäsenyritysten sekä ETL:n hallinnon ja johtoryhmän parhaita reseptejä. Kirjan sai jokainen tilaisuudessa mukana ollut kotiin viemisiksi.

LEIPURI 1 / 2019

29

v ARKTINEN RUOKA v

Arktisella ruualla maailmalle Pohjoista sijaintiamme, arktisuutta aiotaan nyt hyödyntää elintarvikkeiden kotimaan ja vientimarkkinoilla entistä voimakkaammin. Arktisuudesta ja sen luomista lisäarvotekijöistä halutaan luoda uusi kilpailuvaltti suomalaiselle elintarvikeviennille.

Halutaan, että mielikuva Suomesta kylmänä, kalliina ja kaukaisena Pohjolan maana loisi mielikuvan myös sieltä tulevista puhtaista ja korkealaatuisista elintarvikkeista, joiden tuotanto on osaavissa käsissä.

Ministeri Jari Lepän mukaan suomalaiset ovat omien elintarvikkeidensa suhteen liian vaatimattomia. Hänen mukaansa pitäisi enemmän tehdä itseä tykö. Kuva Erkki Oksanen/Luke.

Jyrki Sukulan mukaan suomalainen ruoka on maailmalla valitettavan tuntematonta. Mahdollisuuksia meillä kuitenkin olisi vaikka kuinka paljon. Kuva Erkki Oksanen/Luke.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

A

rktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hankkeessa (ARVI-hanke) on koottu yhteen nämä pohjoisen sijaintimme parhaat palat. On synnytetty arktisuuskonsepti, jota maa- ja elintarvikealan toimivat voivat hyödyntää vientihankkeissaan.

- Meillä on puhdas maaperä, puhdas ilma ja puhdas vesi. Meillä on vuodenajat: pitkä kylmä talvi ja lyhyt viileä valoisa kesä, tuotantoeläimet hoidetaan hyvin ja lisäksi meillä on korkea osaamisen taso, tiivisti arktisen elintarviketuotannon positiiviset kulmakivet hankevastaava Eeva Heikkilä Ruokatieto Yhdistyksestä. Hän alusti arktisuuskonseptista Arvi-hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä lokakuun lopussa. Kaikista edellä mainituista menestystekijöistä on olemassa myös ko-

30

LEIPURI 1 / 2019

vaa faktaa, tutkittua tietoa, joka tarvittaessa voidaan esittää.

Arvi-hankkeessa tehtyjä viestintäaineistoja voivat käyttää kaikki suomalaiset pk-yritykset oman yritysviestintänsä tukena. Aineistossa on mm. brändikäsikirja, video, esitteitä, esitepohjia, ja kuvapankki.

Aineistot käyttöohjeineen löytyvät osoitteesta www.arcticfoodfromfinland.fi

Laatu kunnossa Hankeseminaarin avanneen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan suomalainen elintarvike on laadussa erittäin kilpailukykyinen ulkomaillakin. Tuotteemme on kunnossa ja meihin luotetaan, mutta olemme itse olleet hieman liian vaatimattomia tuomaan tuotteitamme esiin.

- Meidän pitää tehdä itseämme tykö!

kehotti ministeri ja jatkoi, että enemmän tulisi tehdä asioita yhdessä, jotta myös pienemmillä toimijoilla olisi mahdollisuus päästä vientimarkkinoille.

Viennin rahoituksen varmistamisesta muistutti Finnvera Oyj:n rahoituspäällikkö Laura Laine. Hänen mukaansa viennin rahoitukseen liittyvät kysymykset saattavat kuitenkin olla yrityksille vieraita. Mikäli omat vakuudet eivät riitä, voi takaajaksi saada myös valtion omistaman Finnveran.

- Pk-yritysten vientiosaamista vahvistaakseen Finnvera ja Kauppakamarit ovat käynnistäneet valtakunnallisen vientikaupan rahoituskiertueen yhteistyössä pankkien ja luottovakuuttajien kanssa.

Aluetilaisuuksissa 15 paikkakunnalla jaetaan valituille, kasvaville ja kansainvälistyville pk-yrityksille tietoa asiasta. Kiertue

v ARKTINEN RUOKA v

käynnistyi Jyväskylästä syyskuun lopussa ja se kattaa syksystä 2018 kevääseen 2019 kaikki keskeiset kasvukeskukset Suomessa, Laura Laine vinkkasi.

Vettä riittää Suomessa Puhdas vesi ja riittävät vesivarannot ovat olennaisimpia ruuantuotannon edellytyksiä.

- Suomessa runsaat vesivaramme mahdollistavat puhtaan veden käytön ruuantuotannon eri vaiheissa, kertoi Luken tutkija Anu Reinikainen. Hänen mukaansa maassamme kulutetaan vain noin kaksi prosenttia vuosittain uusiutuvista makean veden varoista, kun kulutus maailman pahimmilla vesikriisialueilla saattaa olla lähellä sataa prosenttia. Vesivarojemme ansiosta Suomessa kasvavat sadevedellä sellaisetkin viljelykasvit, jotka vesiniukemmilla alueilla edellyttävät kastelua.

- Maailmalaajuisesti tarkasteltuna Suomi on yksi niistä alueista, jotka voivat lisätä tulevaisuudessa vesi-intensiivistä ruoantuotantoa kuten kasvihuoneviljelyä, kastelua vaativien avomaakasvien viljelyä sekä lihantuotantoa ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia vesitalouteemme tai vedenkulutuksen kautta ekosysteemeihimme.

Pullovesikauppa maailmalla perustuu paljolti siihen, kuka pystyy vettä logistisesti parhaiten ja edullisimmin liikuttelemaan paikasta toiseen. Siinä ovat pienet brändit melkoisessa puristuksessa ja ainakin hinnalla on vaikea kilpailla. Tässä on yksi syy siihen, miksi suomalaisella vedellä ei juurikaan ole pyritty rantautumaan muihin maihin.

Tunnettuutta suomalaiselle ruualle!

Seminaarissa suitsutettiin suomalaista, arktista ruokaa joka suunnasta, mutta toisaalta siellä pudoteltiin myös ’ei niin miellyttäviä totuuksia’.

- Totuus on se, että suomalaista ruokaa ei tunne maailmalla kukaan. Meillä ei esimerkiksi ole yhtään kansainvälistä ruoka- brändiä, totesi ruokalähettilääksi nimetty Jyrki Sukula. Hänen mukaansa esimerkiksi Norja tunnetaan lohestaan ja Tanska sianlihastaan, mutta mistä tunnetaan Suomi?

- Meillä olisi paljon menestyksen eväitä: esimerkiksi mustikalle voitaisiin perustaa jo oma klusteri. Sehän on maailmalla nyt suuressa suosiossa. Nyt ovat myös trendit meille suosiolliset, maailmalla halutaan

Nordic Premium Beveragesin markkinointijohtaja Arttu Taponen oli listannut seitsemän vinkkiä vientiyrityksille.

Arktisen ruuan lisäarvotekijöillä on vankka tutkittu tausta.

Yhtenä esimerkkinä seminaarissa esiteltiin Arctic Super Foods Ltd:n jalostamaa suomalaista superruokaa mm. patukoiksi, joita myydään mm. matkailukohteissa Suomessa, lentokoneissa ja lentoasemilla yhteensä 360 jälleenmyyntipisteessä.

juuri sellaista premium-ruokaa, jota täällä tuotetaan. Lisäksi apunamme ovat toimiva yhteiskunta ja virkamiehet. Meillä asiat toimivat toisin kuin joissakin muissa maissa ja viranomaispuolella meillä on menty paljon oikeaan suuntaan, Sukula kehui. Kuitenkin töitä suomalaisen ruuan tunnettuuden eteen pitää tehdä hänen mukaansa ’hirveästi’, jotta se tuottaa tulosta.

Hyviä esimerkkejä on jo olemassa, siis sellaisia yrityksiä, jotka oikeasti ovat saaneet oven auki vientimarkkinoille ja joiden liikevaihdosta merkittävä osa tulee viennistä. Levillä toimiva Arctic Super Foods Ltd jalostaa luonnontuotteita patukoiksi, kertoi yhtiön perustaja Jari Kurtti. Alkoholijuomiin on keskittynyt puolestaan Nordic Premium Beverages, jonka Arctic Blue-niminen gini on voittanut useita kansainvälisiä tunnustuspalkintoja. Yhtiön markkinointijohtaja Arttu Taponen kehotti vientiyri-

tyksiä mm. hakemaan tuotteesta palautetta, panostamaan brändiin, tunnistamaan omat vahvuudet sekä sertifioimaan ja auditoimaan. Ennen kaikkea hän korosti, että on oltava nöyrä, mutta varma tuotteestaan.

Kaikkein tärkein on kuitenkin asenne.

Food from Finland-ohjelman johtaja Esa Wrang totesi, että mikäli viennillä tavoitellaan isompia volyymejä, se ei voi olla ainoastaan ’pään avaamista’. Jos vienti on strateginen osa liiketoimintaa, siihen tulee myös investoida ja vientityöhön tulee valjastaa yrityksen parhaat voimat. Esimerkiksi markkinointiin on satsattava, sillä se on valmistajan ja brändinomistajan vastuulla. Paikallinen jakelija ei sitä tee. Hän muistutti myös siitä, että vientituote tulee sovittaa paikallisille markkinoille ja paikallisen makuun. Tuote, joka on menestynyt Suomessa, ei välttämättä tee kauppaansa muualla.

LEIPURI 1 / 2019

31

v SUOMEN SOKERI 100 V v

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Suomalaisella sokerintuotannolla yli satavuotiset perinteet Suomen ensimmäinen sokeripuhdistamo aloitti toimintansa Turussa jo vuonna 1758 ja 1800-luvulla perustettiin useita puhdistamoita. Niistä kuusi yhdistyi Suomen Sokeriksi vuonna 1918. Satavuotias yritys valmistaa, myy ja markkinoi sokerituotteita elintarviketeollisuudelle ja vähittäiskaupalle edelleen.

Suomen Sokeri Oy on Sucros Oy:n tytäryhtiö. Yhdessä ne muodostavat suomalaisen sokeriteollisuuden. Sucros vastaa sokerijuurikkaan viljelyttämisestä ja prosessoinnista Säkylän juurikassokeritehtaalla. Suomen Sokeri vastaa sokerin puhdistamo- ja pakkaustoiminnasta Kirkkonummella sekä tuotteiden markkinoinnista ja myynnistä. Yritysten liikevaihto on noin 145 miljoonaa euroa ja ne työllistävät 275 alan ammattilaista. Sucros ja Suomen Sokeri ovat osa Nordzucker Groupia, Euroopan toiseksi suurinta sokeriyritystä.

Nordzucker AG omistaa yrityksistä 80 % ja suomalainen Apetit Oyj 20 %.

Suuri osa Suomessa myytävistä sokeri- ja siirappituotteista valmistetaan Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan sokeripuhdistamossa Kirkkonummella. Tuotteiden tärkein raaka-aine on kotimainen juurikassokeri, joka tuotetaan Sucros Oy:n Säkylän tehtaalla.

Tarvittaessa raaka-aineena käytetään myös raakasokeria, jota tuodaan maahan ja puhdistetaan Porkkalan sokeripuhdistamossa.

Siinä raaka-aineena voi olla sokerijuurikas tai sokeriruoko. Yli kolme neljäsosaa Porkkalan sokeripuhdistamon tuotannosta menee teollisuuden käyttöön, loput vähittäiskaupan kautta kotitalouksiin. Osa yhtiön kuluttajatuotebrändin Dansukkerin alla myytävistä tuotteista tulee konsernin muista yksiköistä, esimerkiksi kaikki ns. ruskeat sokerit.

Suomen Sokeri Oy:n ja Sucros oy:n toimitusjohtajan Matti Sipilän mukaan viime vuosi oli yritykselle haasteellinen kannattavuuden osalta. Vuonna 2017 tapahtunut EU:n sokerikiintiöiden poisto johti kannattavuuden rapautumiseen. Sokeriyritysten

32

LEIPURI 1 / 2019

Sokeri pakataan kilon pusseihin Suomen Sokerin Porkkalan tehtaalla. Punainen retropakkaus sokeritoppakuvineen oli käytössä vielä 80-luvulla ja myös juhlavuonna 2018.

Leipomoteollisuus on yksi merkittävä sokerin ja siirapin käyttäjä. Siirapit valmistetaan tummista sokeriliuoksista, joita syntyy kidesokerin valmistusprosessissa.

kaikkialla Euroopassa piti asettua uuteen markkinatilanteeseen. Sipilän mukaan Suomen Sokerilla haasteen otti vakavasti koko henkilöstö ja viime vuoden aikana sekä ideoitiin että toteutettiin monia hankkeita, joilla kannattavuutta saatiin parannettua merkittävästi.

Lisähaasteena ovat olleet kaksi sääoloiltaan poikkeuksellista kesää ja sadonkorjuukautta. Suomi on maailman pohjoisin sokerinviljelyalue ja sääolosuhteet vaihtelevat. Vuosi 2017 oli juurikkaiden korjuuaikana ennätyskostea, mikä hankaloitti juurikkaiden nostoa. Viime vuosi 2018 puolestaan oli ennätyskuiva, mikä vaikutti sekä juurikkaiden itämiseen että niiden kasvuun. Tällä hetkellä sokerijuurikasta viljelee noin 600 sopimusviljelijää. Toimitusjohtaja Matti Sipilän mukaan Suomeen kaivattaisiin lisää juurikkaiden viljelijöitä, jotta enemmän sokerin raaka-ainetta saataisiin kotimaasta. Kotimainen juurikassato ei riitä tyydyttämään sokerinkulutustamme, vaan osa sokerista tehdään ulkomaisesta juurikas- tai sokeriruokoraaka-sokerista. Suomeen tuodaan myös ’valmista’ sokeria. Yhteen kidesokerikiloon käytetään noin 14 sokerijuurikasta.

Viime vuosi oli siis Suomen Sokerin juhlavuosi, jonka kunniaksi tuotiin sokeri vähittäiskauppoihin ns. retropakkauksissa. Niiden suosio osoittautui niin suureksi, että näitä pakkauksia nähdään kaupoissa vielä tänäkin vuonna. Suomalaisilta kerättiin myös sokeriin liittyviä muistoja, joita kansa innostui lähettämään Suomen Sokerille runsaasti. Muistoja kertyi yli 11 000 kappaletta ja niihin voi tutustua osoitteessa https://suomensokeri.fi/

v LUOMU- JA LÄHIRUOKA v Suomi syö -tutkimuksen mukaan kotimaisen ruuan, lähiruuan, luomuruuan ja reilun kaupan tuotteiden suosio tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Se juontaa juurensa huoleen ympäristöstä.

TEKSTI Elina Matikainen

Luomulla ja lähiruualla hyvät tulevaisuudennäkymät Luomu ja erityisesti lähiruoka ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan kasvavalla tahdilla. Vaikka vauhti parin vuoden takaisesta Suomi Syö -tutkimuksesta on aavistuksen verran hiipunut, ei kaksikolla ainakaan tämän kyselyn perusteella liene tulevaisuudessa huolta suosiostaan.

- Huoli ympäristöstä vaikuttaa asenteisiin ja ruokavalintoihin. Suomi Syö -tutkimuksen perusteella voisin ennustaa, että kotimaisen ruuan ja lähiruuan suosio tulee kasvamaan tulevaisuudessa, samoin luomuruuan ja reilun kaupan tuotteiden.

Nämä, kuten myös kasvisruuan suosion lisääntyminen juontavat juurensa huoleen ympäristöstä, totesi Suomi Syö -tutkimuksesta vastaava Merja Lintunen Taloustutkimus Oy:stä alustaessaan joulukuisessa ruoka-alan miniseminaarissa Helsingissä.

Lähiruoka kiinnostaa yhä 54 prosenttia Suomi Syö – tutkimuksen vastaajista, vaikka hieman kiinnostus on laantunut vuodesta 2016, jolloin luku oli 57 prosenttia.

Vuonna 2018 tutkimukseen vastasi 2392 suomalaista, iältään 15-79-vuotta. Lähiruokana 44 prosenttia heistä pitää ruokaa, joka on tuotettu Suomessa enintään 100 kilometrin säteellä. Lähes yhtä iso joukko, 42 prosenttia, pitää lähiruokana omalla asuinseudulla tuotettua ruokaa. 9 prosentille lä-

hiruoka on Suomessa tuotettua ruokaa ja 3 prosentille se on ruokaa, joka on tuotettu Suomessa tai ulkomailla 100 km säteellä.

Vahvimmat lähiruuan ostamisen motiivit ovat halu tukea lähialueen tuottajia, työllisyyttä ja taloutta, tuotteiden tuoreus, laatu ja puhtaus sekä pieni hiilidioksidipäästö lyhyen kuljetusmatkan ansiosta.

- Eniten kiinnostusta lähiruokaa kohtaan on trenditietoisilla imagonrakentajilla ja ruuasta inspiroituneilla, kertoo Merja Lintunen. Nämä ryhmät ovat kaksi kuudesta kuluttajasegmentistä, jotka on muodostettu suomalaisista sen mukaan, miten he ruokaan suhtautuvat. Imagonrakentajia on kuluttajista 13 prosenttia ja ruuasta inspiroituvia 17 prosenttia. Vähiten lähiruoka kiinnostaa helpon valmisruuan valitsijoita (9 prosenttia kuluttajista). Muut kolme segmenttiä ovat ruuhkavuosissa rimpuilevat, hyvinvointiaan vahtivat sekä hintavetoiset.

Kaikki kuusi segmenttiä voidaan liittää nyt myös Suomi Syö -tutkimukseen.

Luomutuotannossa näyttäisi olevan kasvupotentiaalia, ainakin jos on uskominen TNS Kantarin viljelijöille tekemän luomu- ja lähiruokakyselyn tuloksiin. Anne Kallinen TNS Kantarista kertoi, että vuonna 2025 luomutiloja voisi olla kaikkiaan jo noin 5600. Tällä hetkellä niitä on

5000 eli 10 prosenttia kaikista tiloista. Myös luomuun käytettävä peltopinta-ala voisi kasvaa nykyisestä 13 prosentista noin 16 prosenttiin kaikesta peltopinta-alasta.

Eniten luomuna tuotetaan tiloilla tällä hetkellä lammasta, josta luomua on noin neljännes. Seuraavaksi eniten luomuna tuotetaan munia ja sitten naudanlihaa. Se miksi luomu kiinnostaa viljelijöitä, johtuu useimmiten kannattavuudesta, tukiasioista, ekologisuudesta sekä siitä, ettei tuotannossa käytetä lannoitteita ja kasvisuojeluaineita. Luomuviljelyn tuet ja niiden jatkuminen olivat joulun alla keskustelussa. Tuet ovat edelleen viljelijöille tärkeä motivaattori, mutta niiden painoarvo luomuviljelystä kiinnostuneiden keskuudessa ei kuitenkaan ole yhtä iso kuin kaksi vuotta sitten.

Peräti 84 prosenttia suomalaisista ilmoittaa ostavansa luomua ainakin joskus, joskin säännöllisiä käyttäjiä on 14 prosenttia. Luomutuotteiden käyttäjien motiiveissa korostuvat puhtaus/luonnollisuus, halu tukea pientuottajia, hyvä maku, laadukkuus sekä ympäristöystävällisyys. Ei-käyttäjät pitävät luomua usein kalliina tai heillä ei ole mielestään tarvetta eikä kiinnostusta siihen.

LEIPURI 1 / 2019

33

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Satakunnan Leipomoyhdistys ry:n alueen leipäkassiarvonnan iloinen voittaja oli Eeva Tuomela. Hän sai leipomoherkkujen lisäksi lapsille vietäväksi myös Porin Leivän ulkoilutakit. Palkinnot luovutti Petri Kivineva, Porin Leipä Oy.

Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n luovuttamat runsaat leipomoherkut otti vastaan voittaja Sanna Ohrimovitsch. Vasemmalla K-Supermarket Rakuunan kauppias Jarkko Kolehmainen.

Palkinnon luovuttivat Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy (toinen vas.), Jarkko Petäjä, Suomen Kotileipomo/Leipomo Petäjä Ky (toinen oik.) sekä Jani Siintovaara, Kesämäen Leipomo Oy.

Vuoden 2019 Leipäkauppa – Facebookäänestyksen voittajille leipomoherkkuja Vuoden 2019 Leipäkauppa -kilpailussa kauppojen asiakkaat saivat omalta osaltaan vaikuttaa finalistikauppojen valintaan äänestämällä omaa suosikkikauppaansa Facebookissa. Ääniä tuli mukavasti ja jokainen kolmestatoista ehdokaskaupasta sai kannatusta ja kannustusta. Facebookissa äänestäneiden kesken arvottiin jokaisella kolmellatoista alueella iso kassillinen leipää ja muita leipomoherkkuja.

Alueyhdistykset huolehtivat palkinnon toimittamisesta arvonnan voittajille. Tässä kuvia muutamasta luovutustilaisuudesta, iloisista voittajista ja luovuttajista.

Vuoden 2019 Leipäkauppa -kilpailun finalistikaupat elävät juuri nyt jännittäviä aikoja, sillä loppukilpailuraati vierailee niissä alkuvuonna ennalta ilmoittamattomana aikana. Kilpailu huipentuu helmikuussa voittajakaupan julkistukseen. Voittajaksi valitaan yksi seuraavista kaupoista: K-market Herkkukirsikka, Suomussalmi, K-Supermarket Arabia, Helsinki tai K-Supermarket Pudasjärvi. Tänä vuonna ehdokaskaupat valittiin pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa.

34

LEIPURI 1 / 2019

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry luovutti arvonnan voittajalle kaksi tuotekassia, joissa oli tuotteita seuraavilta leipomoilta: Putaan Pulla Oy, Pulla-Pirtti Oy, Huovisen Leipomo ja Kurkelan Rieskaleipomo Oy. Kuvassa vasemmalla palkinnon luovuttaneet Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy ja Sirpa Räinä, Pulla-Pirtti Oy. Keskellä voittaja Saara Takarautio ja oikealla K-Supermarket Pudasjärven edustajat Noora Manninen ja Aleksi Manninen.

Voittaja Jarkko Seppelin (keskellä) iloitsi Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen kokoamasta muhkeasta leipäkorista, jonka luovuttivat hänelle Susanne Ahlnäs, Othello-Products Oy Ab sekä Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri.

Merkkipäivät

Kokoukset

Henkilöt: Kotileipomo Anna -Liisa Sorsa Ky:ssä Liperissä täyttää Anna-Liisa Sorsa 60 vuotta 2.2.2019. Juhlat vietetään perhepiirissä.

Laurell Oy:ssä Hämeenlinnassa Heikki Kokko täyttää 60 vuotta 15.2.2019.

Hän juhlii työn merkeissä.

Salon Lämminleipä Oy:ssä Salossa Pasi Ahlgren täyttää 60 vuotta 26.2.2019. Hän juhlii työn merkeissä.

Yritykset: Leipomo Toivonen Oy Imatralla on viettänyt 70-vuotispäiväänsä 1.1.2019 työn merkeissä. LÄMPIMÄT ONNITTELUMME KAIKILLE!

Nimitykset Elintarviketeollisuusliitto ETL ry. Hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtaja Annikka Hurme, Valio Oy ja varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo / Suomen Leipuriliitto ry. He kuuluvat myös liiton työvaliokuntaan samoin kuin seuraavat hallitukseen kuuluvat henkilöt: toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Oyj, toimitusjohtaja Kai Gyllström, Arla Oy, toimitusjohtaja Kalle Järvinen, Oy Hartwall Ab, toimitusjohtaja Jean Karavokyros, Oy Halva Ab, toimitusjohtaja Matti Karppinen, Saarioinen Oy, toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi, Raisio Oyj, konsernijohtaja Rolf Ladau, Paulig Oy, toimitusjohtaja Juha Vanhainen, Apetit Oyj ja konsernijohtaja Christoph Vitzthum, Oy Karl Fazer Ab. Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY). SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine aloitti Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) hallituksen uutena puheenjohtajana 1.1.2019 alkaen. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkoi Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtaja Lauri Sipponen.

Leipuriliiton hallitus koolla. Leipuriliiton hallitus piti vuoden 2018 viimeisen kokouksensa 11. joulukuuta Helsingissä Leipuriliiton tiloissa. Paikalla oli myös valtuuskunnan johto. Kuvassa istumassa vasemmalla Anttu Rautio (valtuuskunnan vpj.), Mikko Heikkinen, Eerikki Lounamaa, Pekka Eskelinen ja Harri Jaakkola (valtuuskunnan pj.). Takarivissä Jari Elonen (vas.), Mika Väyrynen, Vesa Ojala, Heikki Lankoski ja Kati Sinda.

Kari Meltovaara, Timo Jänne ja Antti Tyykiluoto eivät päässeet paikalle.

Vainajat Vehmaalaisen Askondi Oy:n perustaja Soili Kirjonen, 82 vuotta, nukkui pois 31.12.2018.

Alueyhdistykset Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry. Yhdistyksen edustajat kävivät 19.12.2018 viemässä Keski-Suomen Keskussairaalan lastenosastolle 1000 euron lahjoituksen, joka kerättiin Leipäviikon myyntitapahtumassa syyskuussa Jyväskylän kävelykadulla. Alueen leipomot lahjoittivat tapahtumaan leipomotuotteita, joiden myyjinä toimivat Gradian opiskelijat. Lahjoitus käytetään lastenosastolla mm. leluihin, peleihin ja kirjoihin. Vastaanottajina osastonhoitaja Mari Kärkkäinen (oik.) ja hänen vierellään apulaisosastonhoitaja Päivi Hakasalo. Lahjoituksen luovuttivat alueyhdistyksen puheenjohtaja Arsi Tiitinen, Jyväs Pakari Oy ja sihteeri Eila Kiilamaa.

Palkinnot/tunnustukset Juustoportti Oy. Jalasjärveläinen Juustoportti on voittanut kaksi kultamitalia Bergenissä marraskuussa järjestetyssä World Cheese Awards 2018 -juustokilpailussa. Voittajajuustot ovat Juustoportin Brandy-pähkinäjuusto, sekä jo aikaisemminkin kansainvälisesti palkittu Vuohen viinitarhuri. Kisaan otti osaa ennennäkemättömät 3500 juustoa useista eri maista. Juustoportti oli ainoa suomalainen meijeri palkittujen joukossa.

Fazer Culinary Team. Fazer Culinary Team Finland saavutti toisen sijan keittiömestareiden Culinary World Cup -kilpailussa Luxemburgissa. Tiukassa kilpailussa voitto meni Fazerin Ruotsin joukkueelle. Joukkueessa oli mukana Fazer Food Servicesin henkilöstöravintoloiden ja Fazer Experience Centerin keittiömestareita. Culinary World Cup on neljän vuoden välein järjestettävä kansainvälinen maailmanmestaruuskilpailu, johon tiukan karsinnan kautta pääsi mukaan 15 joukkuetta.

Päivittäistavarakauppa vastuullisin toimiala Suomalaiset arvioivat jälleen päivittäistavarakaupan parhaiten yhteiskuntavastuuta kantavaksi toimialaksi. YouGov-tutkimusyrityksen toimialojen yhteiskuntavastuuta kartoittava kyselytutkimus tehtiin nyt seitsemättä kertaa.

Tutkimuksessa on mukana elinkeinoelämän 11 toimialaa, joiden vastuullisuutta arvioidaan työllisyyden, työhyvinvoinnin, tuote- ja palvelulaadun, kansantalouden, ympäristön sekä sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmista.

Kyselyä varten haastateltiin joulukuussa 2018 sähköisellä lomakkeella yhteensä 1014 täysi-ikäistä suomalaista.

LEIPURI 1 / 2019

35

Leipurissa kirjoitettua Leipuri 95 vuotta sitten, nro 1/1924 Lehden pääkirjoituksessa todetaan, että tämä lehti ilmestyy jonkin verran myöhästyneenä. Alkuvalmistelut ovat olleet tavallista työläämmät, sillä lehden ilmestymisessä on ollut taukoa taloudellisista syistä.

Nyt kuitenkin luvataan, että lehti ilmestyy tästedes jokaisen kuukauden keskivaiheilla. Lehdessä on pitkä kirjoitus vastauksesta, jonka Ruotsin Leipureiden työnan-

tajayhdistys on lähettänyt vastauksena Työn Kansainvälisen liittokunnan kyselyyn leipomoiden yötyöstä. Tässä vastauksessa ruotsalaiset toteavat, etteivät he näe mitään perusteita solmia kansainvälistä sopimusta leipomoiden yötyöstä, sen kieltämisestä puhumattakaan. Tällaisesta sopimuksesta ei olisi mitään yhteistä etua; päinvastoin se tulisi vahingoittamaan leipurinammattia monissa maissa.

Isompien artikkeleiden ohella lehteen on koottu ’pikku tietoja eri aloilta’. Niissä

kerrotaan mm, että amerikkalainen perheenemäntä, joka viettää kultahäitään, saa juhlapäivänä kakun, jonka sisään on kätketty jokin lahjaesine. Kakun leikkaaminen ja lahjan paljastuminen on juhlan kohokohta. Toisessa kohdassa kerrotaan, että mies, jolla on normaali terveys, nauttii neljässä kuukaudessa oman painonsa ravintoaineita. Kolmas tieto kertoo, että maapallon kuumin paikka on eräs Persianlahden saari, jossa vuoden keskilämpötila on 37 astetta.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 1/1944 Suomen leipäviljatilanne on lehden pääkirjoituksen mukaan lähes kriittinen ja leipomoille on annettu lupa käyttää ruis- ja sekaleipiin keitettyä ja muhennettu perunaa. Perunan käsittelystä koituvaa lisähintaa ei kuitenkaan sallittu lisättävän leivän hintaan, joten vain harva leipomo

tarttui tähän mahdollisuuteen. Leipomoiden keskuudessa herätti ihmetystä ja arvostelua se, että tuottajille oli kuitenkin luvattu maksaa markan lisähinta ns. täydennysluovutusviljasta.

Artikkelissa itäneen viljan leivontaominaisuuksista kiitellään sitä, että hapanleipä on Suomessa yleinen leipätyyppi.

Kokeissa jopa 55 % itänyttä viljaa sisältänyt hapatettu leipätaikina tuotti tyydyt-

tävän lopputuloksen. Sen sijaan happamattoman ruisleivän suhteen ongelmana on likilaskuisuus ja raa´aksi jääminen.

Ruotsin Leipuriliitto avustaa suomalaisia sotalapsia kummilapsitoiminnalla; ruotsalaiset leipurit ottavat Suomesta kaikkiaan viisi kummilasta. Lehden mukaan kolme leipuripiiriin kuuluvaa lasta on jo tiedossa, mutta lukijoilta pyydetään ehdotuksia vielä kahdesta lapsesta.

Leipuri 50 vuotta sitten, nro 1/1969 Leo Hämäläinen toteaa pääkirjoituksessaan, että Liiton viime vuoden tärkeimpiä ponnistuksia oli laskentatoimen kurssi kaikkiaan 22 paikkakunnalla.

Sen tarkoitus oli herättää huomaamaan laskennan antama apu ja samalla opettaa tekemään sitä.

Samalla huomattiin, että tuotto on pienentynyt peräti 200 leipomoyrityksessä, joihin kurssivuonna oli tutustuttu. Kurssia ei siis järjestetty hetkeäkään liian aikaisin, toteaa Hämäläinen.

Osta suomalaista -kampanjan nimissä tehty tutkimus osoitti, että suomalaisten yleinen mielikuva suomalaisista tuotteista on positiivisempi kuin ulkomaisista tuotteista. Vain hinta nähdään kotimai-

sissa kielteisenä ominaisuutena. Hinnan ohella tämän päivän valistunut kuluttaja kiinnittää huomionsa myös laatuun, miellyttävyyteen, materiaaliin ja ulkonäköön. Asenteet ovat kuitenkin myönteisempiä kuin ostokäyttäytyminen; todellisessa valintatilanteessa kaikin puolin hyväksi tunnustettu kotimainen valmiste saa monesti väistyä ulkomaisen tieltä.

Leipuri 25 vuotta sitten, nro 1/1994 EKA-yhtymän yrityssaneerauksessa ovat myös monet leipurit saamapuolella. Vähittäiskauppatoimintaa harjoittavalla Tradekalla on lähes 13 miljoonan markan velat kaikkiaan noin kahdellesadalle leipomoalan toimijalle. Ennustetta saatavien kotiutumisesta pidetään huonona ja moni yritys joutuu kirjaamaan ne luottotappioiksi.

36

LEIPURI 1 / 2019

Yritysrintamalla on myös myönteisempiä uutisia. Cultor on ostanut yhdessä ruotsalaisen Cerealian ja Tallinnan Pankin kanssa Viron valtion yksityistämisvirastolta maan suurimman leipomoyrityksen Leiburin liiketoiminnan. Cultorin elintarvikeliiketoimintaan kuuluvat ennestään Vaasanmylly Oy ja Vaasan Leipomot Oy. Vuosisopimusten tekeminen kaupan kanssa on yhä korkeamman kynnyksen takana. Siksi lehdessä pohditaan kannattavatko leipomon omat myynti-

pisteet, tai yhdistetyt myymälä-kahvilat.

Yksiselitteistä vastausta tähän ei voi lehden mukaan antaa. Monelle leipomolle omien myyntipisteiden antama volyymi on kuitenkin elintärkeä. Nyrkkisääntö on, että jos omia myyntipisteitä perustetaan, niihin tulee suhtautua samalla ammatillisella vakavuudella kuin leipomiseenkin.

v UUTUUDET v

Kaurakananmunat kaupan hyllylle Munax Oy on tuonut markkinoille kaurakananmunan. Kanoja ruokitaan räätälöidyllä rehureseptillä, ja näin ovat syntyneet kaurakananmunat. Ne tulevat Kanaxin tilalta Mynämäeltä. Kanax on Suomen modernein kanala, jonka kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä on huomioitu

Kuusamosta juustomurua Puhtaista pohjoisen mauista tunnettu Kuusamon Juusto tarjoaa juustoa jatkossa myös muruna. Juustomuruun ei lisätä perunatärkkelystä tai paakkuuntumisenestoainetta. Tuote on siis 100% juustoa. Juustomuru on sekoitus erilaisia juustoja: Goudaa, Maasdamia ja Edamia. Sekoituksella mausta on saatu raikas, jolloin juusto ei vie ruoanlaitossa kaikkea huomiota, vaan täydentää lopputulosta. Rakenteeltaan raasteita irtonaisempi Juustomuru toimii erityisesti nopeasti uunissa valmistettavissa ruuissa, kuten gratiineissa, piirakoissa, pizzan päällä tai makaronilaatikon pinnalla. Juustomuru myydään 300 gramman pakkauksessa.

vastuullisuus, viimeisin teknologia, valvottu toiminta, ympäristöasiat ja eläinten hyvinvointi. Kanaxin omistajina on neljä perhettä, jotka ovat yhdistäneet resurssinsa, osaamisensa ja kokemuksensa tuottaakseen laadukasta kananmunaa.

Kanojen rehu sisältää vähintään 30% kotimaista korkealuokkaista kauraa. Kanojen ruokinnassa käytetty kaura sisältää paljon kuituja, mikä lisää kanojen hyvinvointia.

Kanan syömä rehu on lisäksi läpikäynyt lämpökäsittelyn.

Kanax-kaurakananmunat pakkaa Munax Oy. Myös tuotekehitys sekä markkinointi syntyvät Munaxilla. Kaurakananmunia myydään K-kaupoissa ympäri Suomen.

Makua kuplaveteen Soda Streamin lanseeraamilla Fruit Drops – makuaromeilla voi kevyesti maustaa kotona valmistettua kuplavettä. Yhtiön mukaan kuluttajat haluavat tässäkin kevyempää ja luonnollisempaa. Kaikki SodaStream Fruit Drops -makuvedet ovat sokerittomia, kalorittomia, ja ne on valmistettu vain luonnollisista ainesosista.

Puolikas teelusikallinen lisättynä litraan hiilihapotettua vettä ei muuta juoman pH-arvoa eikä siten vahingoita hampaita, kuten useat virvoitusjuomat.

Yhdestä 40 millilitran Fruit Drops -pullosta valmistaa jopa 20 litraa valmista juomaa. Fruit Drops -makuvaihtoehtoja on kuusi: sitruuna-lime, sitruuna-mansikka, vadelma, appelsiini, persikka ja greippi.

Biovaaka kertoo asiakkaan jättämän hävikin Biovaaka on Saimaan ammattikorkeakoulussa kehitetty älykäs tapa mitata ravintolassa syntyvän biojätteen määrää. Järjestelmä on kehitetty Saimaan ammattikorkeakoulun EKOODI-ohjelmointikoulutuksessa, joka on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke. Järjestelmä kehitettiin alun perin Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampusravintoloiden tarpeeseen. Se tulee täydentämään Fredman Groupin kehittämiä Food Tech -palveluja, jotka ammattikeittiöissä tehostavat keittiön johtamista ja omavalvontaa.

Biovaakajärjestelmä näyttää työpaikkaruokala-asiakkaan jättämän hävikin määrän välittömästi sen jälkeen, kun tämä on tyhjentänyt lautasensa ylijäämän biojäteroskik-

Biovaakajärjestelmä näyttää asiakkaan jättämän hävikin määrän välittömästi sen jälkeen, kun tämä on tyhjentänyt lautasensa ylijäämän biojäteroskikseen.

seen. Samalla se antaa asiakkaalle suoran palautteen, josta selviää, kuinka paljon hän tuotti biojätettä suhteessa muihin ravintolan asiakkaisiin. Biovaakajärjestelmä kerää tietoa pilvipalveluun ja mahdollistaa siten jätemäärän järjestelmällisen ja jatkuvan seurannan. Jatkokehityksen jälkeen sitä tultaneen käyttämään myös linjastohävikin ja ravintoloiden keittiöissä syntyvän hävikin analysointiin ja vähentämiseen.

Mariannen tilalle Anna tai Eila Fazerin Lappeenrannan tehtaalla valmistettava Marianne juhlii 70-vuotissyntymäpäiviään uudenlaisella pakkauskampanjalla, jossa Mariannen nimen paikalle pussiin on päässyt 50 suomalaista naisen nimeä. Niitä löytää kaupoista tammi-huhtikuun aikana. Uudenlaisen kampanjan mahdollistaa digitaalinen painotekniikka, jossa yhdelle pussirullalle voidaan painaa vaihtelevaa sisältöä.

Nimien valinnassa käytettiin hyväksi Väestörekisterikeskuksen tietoja suomalaisten etunimistä. Suosituimpien nimien lisäksi mukaan otettiin 1950-, 1960-, 1970-, 1980-, 1990-, 2000- ja 2010-lukujen suosituimpia naisten nimiä. Nimensä Marianne-pussiin tammi-huhtikuun aikana saavat Aino, Amanda, Anja, Anna, Anne, Anneli, Aurora, Eeva, Eila, Elina, Emilia, Eveliina, Hannele, Helena, Helmi, Ilona, Jaana, Johanna, Julia, Kaarina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Laura, Leena, Liisa, Maarit, Maria, Marika, Marja, Marjatta, Matilda, Minna, Olivia, Pauliina, Pirjo, Pirkko, Päivi, Raija, Riitta, Ritva, Sari, Satu, Seija, Sirpa, Sofia, Susanna, Tarja, Tiina ja Tuula.

Eskimon ekologinen tuoteperhe laajenee ESKIMO-tuoteperhe laajenee uusilla ekologisilla tuotteilla alkuvuodesta 2019. Tammikuun alusta alkaen Prismoihin ja suurimpiin S-Marketeihin on tulossa biohajoava kartonkinen uunivuoka kahdessa eri koossa.

Kartonkiset biohajoavat paistovuoat sopivat paistamiseen uunissa tai mikroaaltouunissa. Niiden lämmönkesto on jopa 220 astetta 2 tuntia.

Kaikki ESKIMO Eko -tuoteperheen tuotteet on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista kuten puukuidusta tai sokeriruo’osta ja ne ovat täysin kierrätettäviä. Pääasiassa tuotteet kierrätetään joko biojätteen seassa tai kartonginkeräyksessä. Tuote on biohajoava, jos sen voi kierrättää biojätteen seassa.

Biohajoavan ja kompostoituvan kartonkivuoan voi kierrättää joko biojätteessä tai kartonginkeräyksessä. Sillä on luonnollisesti elintarvikehyväksyntä ja erinomainen rasvan- sekä kosteudenkesto. 0,75 dl uunivuokaan kuuluu kansi, jossa on PET-pinnoite. Se kierrätetään normaalisti muovijätteen seassa tai energiajakeena. Tuotteella on myös Avainlippu-tunnus merkkinä suomalaisesta työstä.

LEIPURI 1 / 2019

37

v UUTUUDET v

Uutuuksia Myllyn Paras Food Serviceltä

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Myllyn Paras -pasteijaperhe kasvaa Poropasteijalla ja Saaristolaispasteijalla. Laktoosittomat pasteijat saat helposti tarjolle paistamalla niitä jäisinä uunissa n. 20 minuuttia.

Pasteijat ovat vaihtoehto välipalaksi sellaisenaan tai pieninä suupaloina.

Myös yhtiön makea kahvileipäperhe kasvaa kahdella uudella laktoosittomalla tuotteella.

Lakritsipulla on kuohkeasta pullataikinasta leivottu lakritsilla ja sitruunarahkalla täytetty pulla. Tuote on kananmunalla pintavoideltu ja raesokerilla koristeltu kypsäpakaste.

Voisilmäpulla on perinteinen, kuohkea pulla voisilmällä. Tuote on kypsäpakastettu.

Langaton älypaistomittari Langaton Meater-älypaistomittari tulee Suomessa nyt suuren yleisön saataville.

Meater on suomalaisinsinööri Teemu Nivalan keksintö, joka helpottaa lihan, kalan ja kanan kypsentämistä. Langatonta paistomittaria on helppo käyttää uunissa, grillissä ja savustimessa, koska siitä puuttuvat muille digitaalisille paistomittareille tyypilliset piuhat. Kynämäinen älypaistomittari painetaan lihaan, ja kypsymistä ohjataan helppokäyttöisellä mobiilisovelluksella, joka on saatavana myös suomen kielellä. Älypaistomittari lähettää bluetoothin avulla hälytyksen puhelimeen, kun toivottu kypsyysaste on saavutettu. Lokakuussa julkaistiin uusi Meater+, jonka bluetooth-yhteyden kantomatkaa on kasvatettu 50 metriin.

Tuote teki läpimurtonsa Yhdysvalloissa, ja se on myynnissä muun muassa Australiassa ja Iso-Britanniassa. Opa Muurikan kautta Meater-älypaistomittarit tulevat nyt myyntiin myös Suomessa.

Meater-älypaistomittarien mukana tulee puinen säilytyskotelo, joka toimii samalla latausalustana. Mittari latautuu ilman verkkovirtaa yhdellä AAA-paristolla. Yhdestä paristosta riittää noin sataan latauskertaan, ja mittarin akku kestää käytössä pitkään.

Täyteen ladatun mittarin kanssa voi paistaa ja grillata keskimäärin vuorokauden ajan.

38

LEIPURI 1 / 2019

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Konsultointia

Yritysjohdon sparraus & konsultointi Markkina– ja tuotealueen laajentaminen Kustannusten hallinta ja sisäiset laskelmat

Zeelandia AB Puh: +46 (0)302-252 00 Email: info@zeelandia.se Website: www.zeelandia.se

Ajattelee

puh. 0400-729 721 e-mail: aimo.jussila@amihelp.fi

www.amihelp.fi

LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

roberts Perinteikäs kotimainen - vuodesta 1910

Korkealaatuiset Turussa valmistetut hillot, marmeladit ja täytteet sekä muut leivonnan raaka-aineet. lnk,länkatu 3, 20300 Turku I Puh (02) 278 5000 1 Faksi (02) 278 5040 www.roberts.fi

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Elintarvikealan konsultointia ja koulutusta, laadinta- ja laatupäällikköpalvelua ISO/FSSC 22000, BRC, IFS, ISO 9001 ja ISO 14001 maija.hurri-martikainen@mhm.fi / 040 743 1102

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Oratek

Leipomo- ja elintarvikealan tekninen konsultointi Prosessi ja layout- suunnittelu, kunnossapidon dokumentoinnin kehittäminen, dokumenttien laadinta ja päivitys (ATEX, laiteturvallisuus, omavalvonta).

jouni.orava@oratek.fi 045-1242353, www.oratek.fi

Fazer Finland Oy, Fazer Mylly Kasakkamäentie 3 / PL 40 15101 Lahti 020 555 3000 W W W. FA Z E R M Y L LY. F I

ENGELHARDT - TUOTTEET SUORAAN VALMISTAJALTA

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

leivänparanteet • leipämixit • hapatteet • yksittäiset raaka-aineet Kysy meiltä: Kari Sillfors, 044-5440 770, kari.sillfors@engelhardt.se Tatu Heinaro, 044-210 9580, tatu.heinaro@engelhardt.se

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

B. ENGELHARDT & CO AB, Box 49, 42121 Västra Frölunda,

Laadukkaita raaka-aineita ja luotettavaa palvelua elintarviketeollisuuden toimijoille.

CONDITE OY Puh. (02) 436 5900 Lisenssikatu 5, 21100 Naantali condite.fi

te. 031-7091700, fax 031-709 1739. www.engelhardt.se

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 1 / 2019

39

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Bakers Finland Oy • PAISTOPELLIT PL 21, 33701 TAMPERE • PINNAVAUNUT tommi@bakersfinland.fi • PIENTARVIKKEET p. 0400 422 036

HIHNAT HELINILTÄ!

Hihnamyynti Jorma Helin p. 040 525 1406 helin@leipomohihnat.fi

MYÖS UUNIKINTAAT!

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava puh. 0204 3913 fax 0204 39 4360 metos.finland@metos.com www.metos.com

LUKO Rational ja Mini Rotor -uunit LUKO-nostatuskaapit Metos System Rational -yhdistelmäuunit Karhu-yleiskoneet

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Tmi Tarmo Palomaa Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

LEIPOMOUUNIT – KONEET

- PINNAVAUNU-UUNIT - NOSTATUSLAITTEET - NOSTATUSKAAPIT - PINNAVAUNUT - PAISTOPELLIT

KOTIMAISTA VALMISTUSTA VUODESTA 1968

Lu-Ko Oy Ahokaari 10 05460 HYVINKÄÄ

www.lu-ko.fi

Puh. 010 320 8010

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

SEURAAVA LEIPURI

Seuraava lehti Leipuri 2/2019 ilmestyy maaliskuussa viikolla 10.

Esittelemme lehdessä mm. uunituoreen

Vuoden 2019 Leipäkaupan sekä kerromme

Rinkeli Grand Prix 2019 -kilpailun tunnel-

mat ja tulokset.

HUOM! Leipuri 2/2019 jaetaan kaikkiin päivittäistavarakauppoihin!

www.jostec.fi Myynti: Leipurin Oy

40

LEIPURI 1 / 2019

www.cortex.fi

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

LEIPOMOPAKKAUKSET Henna Sireeni Puh. 050 440 3850 henna.sireeni@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 ESPOO 020 7413 780

Patamäenkatu 3, 33900 Tampere Puh. (03) 213 6700 Fax (03) 265 5673

Pölynpoistolaitteita Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

P. 0207 815 400

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Messuja ja muita tapahtumia 2019 Helmikuu 13.-16. BioFach, Nürnberg Luomuruoan suurin maailmanlaajuinen messutapahtuma. www.biofach.de

Maaliskuu 15.-19. Internorga, Hampuri Hotellit, ravintolat, catering, leipomo- ja konditoria-ala. www.internorga.de

Helmikuu 23.-26. INTERSICOP 2019, Madrid. Kansainvälinen messutapahtuma: leipomot, konditoriat, jäätelö ja kahvi. www.intersicop.ifema.es

Maaliskuu 17.-20. FBK, Bern. Leipomoalan messut Sveitsissä. http://www. fbk-messe.ch

Maaliskuu 6.-7. Fastfood&Cafe&Ravintola 2019, Helsingin Messukeskus Ravintolat, kahvilat ja pikaruoka www.easyfairs.com/fi/fastfood-cafe-ravintola-2019/fastfood-cafe-ravintola-2019/ Maaliskuu 12.-15. Modern Bakery Moscow, Moskova. Kansainväliset leipomo- ja konditoria-alan ammattimessut. www.modernbakery-moscow.com

Huhtikuu 5.-6. Lautasella, Helsingin Messukeskus. Erityisruokavaliot, kasvis- ja vegaaniruoka, elävä ja raakaravinto. https://lautasella.messukeskus.com Huhtikuu 17.-20. China International Bakery Exhibition, Peking. Kansainvälinen leipomoalan messutapahtuma http://www.baking-expo.com

Tiedot on kerätty useasta eri lähteestä. Varmistakaa tapahtuman ajankohta vielä ennen matkan varaamista.

LEIPURI 1 / 2019

41

LEDAREN

Utdrag av en paranoid optimist

J

ag läste ordföranden för Nokia Abp:s styrelse Risto Siilasmaas intressanta bok Paranoidi optimisti – Miten johdin Nokiaa murroksessa (fritt översatt, Paranoid optimist – hur jag styrde Nokia under brytningsskedet).

Boken innehåller många var för sej bra iakttagelser och tankar som vore bra att också företagare inom bageri- och konditoribranschen tog i beaktande i sin egen företagsverksamhet. Därför behandlar jag nedan enskilda – i mitt tycke viktiga – frågor som nämns i boken.

På många ställen i boken tar Risto Siilasmaa upp frågor som berör företagsledning, styrelsearbete och förhandlingar.

Utmärkta enskilda iakttagelser som kan låta som självklarheter, men som inte är det. De är konstateranden om att ”affärsverksamhet inte bedrivs av företagen, utan av människorna”, att ”företagsledningens varje handling och ogenomförda handlingar är ett besked” och att ”en företagare aldrig ska ge upp”. Även hänvisningen till en lärdom i trafiksäkerhet man fick som barn är träffande: ”Stanna, titta efter och lyssna”. Enligt Siilasmaa kan samma anvisning även tillämpas på företagsledning.

Ju allvarligare utmaning i anslutning till ledarskap det är fråga om, desto viktigare är det att följa denna anvisning. Ett bra perspektiv är också att företagen kan göra strategiska val när företagen har befintliga alternativ att välja mellan. Bara när det finns alternativ kan företagen påverka vilka alternativ de vill att realiseras.

I sin bok framför Siilasmaa även intressanta reflexioner över styrelse- och/eller företagsledningsarbete. Enligt honom är ”det bästa sättet att leda vilket team som helst är att låta respektive teammedlem uttrycka sin åsikt”. Ett råd som ges verkställande direktören är att det lönar sig för denna att vara i kontakt med styrelsen hellre för mycket än för lite. En bra iakttagelse är också att om ett beslut formellt inte hör till styrelsen, har styrelsen stort inflytande om styrelsen så vill. Enligt Siilasmaa vill inte eller kan inte många styrelser använda sin makt därför att styrelsemedlemmarna inte getts tillräckligt med information för att bilda en åsikt. Siilas-

42

LEIPURI 1 / 2019

... som vore bra att också företagare inom bagerioch konditoribranschen tog i beaktande i sin egen företagsverksamhet.

maa konstaterar även att ”ibland vilseleds styrelsen och i värsta fall ljuger man för styrelsen”. Detta alternativ borde alla styrelser beakta, knappast hade väl Siilasmaa annars lyft fram det i sin bok.

Siilasmaa betonar att förhandlarna ska redan då de förbereder sig på förhandlingar bereda sig på alla eventuella alternativ så att inga överraskningar är möjliga. ”I stundens hetta fattar man lätt korkade beslut”, konstaterar han. Här kan tilläggas att dumma beslut fattas även i pressande situationer. Det känner jag väl till, till exempel då jag på nära håll har fått följa med förhandlingar om kollektivavtal. Det är också enkelt att instämma med följande Siilasmaas iakttagelser: förhandlarna ska känna till sina gränser, veta vad man inte prutar på och förstå när det är dags att vara flexibel. Under förhandlingar ska man samtidigt våga vara modig och ödmjuk samt ivrig och tålmodig. Ljuga ska man aldrig.

Det lönar sig inte heller att låtsas, utan det

är bättre att alltid vara sig själv. Ju mer ansträngd en förhandlingssituation är, desto lugnare ska man hålla sig. Ju räddare man är, desto kallare ska man hålla huvudet.

Siilasmaa konstaterar även att ”det är omöjligt att lära av det förgångna om man inte är ärlig”. Och att ”i lärandet ingår alltid även intellektuell uppriktighet, och uppriktighet kan ibland föranleda vånda”.

Härvidlag erinrar jag mig det gamla konstaterandet, som jag ofta använder, att ” den som inte lär av historien är dömd att återupprepa gamla misstag”.

Ett företag som råkat i ekonomiskt trångmål måste enligt Siilasmaa ta tre steg för att komma igen. För det första måste kostnaderna skäras ned för att företaget över huvudtaget ska ha möjlighet att klara sig och för att det ska kunna satsa på de viktigaste investeringarna med tanke på framtiden. För det andra måste företaget utveckla sin kärnverksamhet i syfte att växa snabbare och förbättra lönsamheten.

För det tredje måste företaget investera för framtiden. Om människor trots allt måste sägas upp, ska de bemötas med respekt.

Siilasmaa uderstryker även att en människa som känner sitt ansvar viker inte undan för realiteter. Om man berättar dåliga nyheter ska man inte bli bestraffad, utan hellre belönas för sin ansvarskänsla.

Till sist ett sammandrag av några goda levnadsråd ur Siilasmaas bok vilka även läsarna av denna text kan reflektera över.

Människan ska törsta efter kunskap och det lönar sig att försöka smitta över denna törst på andra. Nämligen, om man slutar lära sig slutar man leva. En utmärkt reflexion i sin enkelhet är att ”när vi noga tänker efter är det till sist och slut väldigt få saker som är verkligt viktiga”. Kanske det allra viktigaste är att komma ihåg att ”Människorna är den enda genuina källan till lycka, såväl i familjelivet som i arbetet. Om det kring dig inte finns människor som du verkligen tycker om och respekterar är du inte så lycklig som du är förtjänt att vara”.

Mika Väyrynen

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@pp.inet.fi Pirkanmaan Leipomot ry Erno Ahonen, Jussinhannan Leipä Oy, Tampere erno@jussinhannanleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Arsi Tiitinen, Jyväs Pakari Oy, Jyväskylä arsi.tiitinen@jyvaspakari.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Anttu Rautio,Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Rauno Ruoho, Kosken Leipomo Oy, Turku rauno.ruoho@koskenleipomo.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Heikki Lankoski, Ullan Pakari, Pori heikki.lankoski@ullanpakari.fi

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy, Nurmes timo.vaananen@porokylanleipomo.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Annika Boström, Oy E. Boström Ab, Lepplax annika.bostrom@bostrom.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 1 / 2019

43