Luottamusmiehet toivovat enemmän paikallista sopimista yksityisillä palvelualoilla

TEKSTI Elina Matikainen

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n luottamusmiehet suhtautuvat myönteisesti paikalliseen sopimiseen. PAMin tilaamassa Työterveyslaitoksella toteutetussa Paikallinen sopiminen yksityisillä palvelualoilla -tutkimuksessa lähes puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä toivoi lisää paikallista sopimista työpaikalleen. Sen lisäämiseen suhtautui kielteisesti vain alle viidesosa luottamusmiehistä. Loput eivät ottaneet kantaa selvästi puolesta tai vastaan paikallisen sopimisen lisäämiseen.

Toukokuun lopussa julkistetussa tutkimuksessa selvitettiin paikallisen sopimisen yleisyyttä ja etsittiin sen ominaispiirteitä kaupan alalla, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelu-alalla, kiinteistöpalvelualalla ja vartioinnissa. Kysely tehtiin kaikille ko. alojen luottamusmiehille, joista kyselyyn vastasi kattava joukko eli 394 luottamusmiestä.

Luottamusmiesten myönteistä suhtautumista paikalliseen sopimiseen saattaa osaltaan selittää se, että sitä tehdään palvelualoilla jo paljon. Se johtuu mm. siitä, että palvelualojen työehtosopimukset mahdollistavat monipuolista paikallista sopimista. Korkeakouluharjoittelija Ronja Väänäsen kokoaman tutkimusraportin mukaan PAMin suurimmat työehtosopimukset tarjoavat jo nyt paikallisen sopimisen mahdollisuuksia alun toista sataa lauseketta.

Tutkimukseen vastanneiden luottamusmiesten työpaikoista yli 60 prosentissa on tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisintä se oli majoitus-ravintola-vartiointialalla, vähäisintä kaupan alalla.

Yleisimpiä sopimisen kohteita ovat työajan tasoittumisjärjestelmät, palkkausjärjestelmät, sairauspäivien ilmoittaminen, lomien pituuteen ja lomarahoihin liittyvät järjestelyt mutta myös toimet irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi erityisesti majoitus-ravintola-vartiointialalla.

Aloitteen paikallisesta sopimisesta tekee selvästi useimmin työnantaja. Työntekijät ovat aloitteen tekijöitä harvemmin. Vaikka aloite tulee useimmiten työantajalta, ei sillä tunnu olevan ainakaan kielteistä vaikutusta, sillä lähes puolet vastaajista kaikilla aloilla toivoi lisää paikallista sopimista työpaikalleen. Koulutusta tarvitaan

Tutkimuksen toteuttaneet erikoistutkija Sara Lindström ja erityisasiantuntija Jarno Turunen toteavat, että paikallisessa sopimisessa vaaditut taidot ovat monipuolisia ja vaativia. Tutkimuksen mukaan työpaikoilla koettiin melko yleisesti epävarmuutta siitä, mitä paikallinen sopiminen on ja mistä voidaan sopia. Epätietoisuutta kokivat niin työntekijät, luottamusmiehet kuin työnantajan edustajatkin. - Olisi tulevaisuutta ajatellen hyvä, jos työntekijä- ja työnantajaliitot tukisivat ja lisäisivät osaamista paikallisella tasolla nykyistä enemmän, Turunen sanoo.

Tutkimusraportissa todetaan, että molempien sopimusosapuolten yhteisesti toteutuva osaamisen kehittäminen on vaikeaa, sillä molemmille sopivia ja puolueettomiksi koettuja osaamista tukevia tahoja ei haastatteluissa tunnistettu. Tutkimuksen julkistuswebinaarissa PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kuitenkin esitti, että paikallista sopimista koskevia yhteisiä koulutustilaisuuksia voitaisiin alkaa järjestää tulevaisuudessa.

Tutkimuksen mukaan sopiminen on helpompaa, jos yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä on tiivistä ja luottamuksellista. Tiedon ja tilannekuvan jakaminen työnantajalta työntekijöille on tärkeää, sillä ilman tietoa on vaikea ryhtyä sopimaan. Mitä ollaan sopimassa, miksi ja mitä siitä seuraa? Niin ikään tehdyistä sopimuksista ja niiden vaikutuksista viestiminen yrityksessä on hyvä käytäntö.