Luken suhdannekatsaus

Luke: Viljaomavaraisuus korkea, valkuaiskasvien viljely kasvussa

Toukokuun lopussa julkistettuun Luonnonvarakeskuksen (Luke) maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaukseen oli kerätty tilastotietoa myös kotimaisesta maatalous- ja puutarhatuotannosta vuonna 2020.

TEKSTI Elina Matikainen

Maidon kokonaistuotanto kasvoi 1,4 % vuonna 2020, jolloin maitoa tuotettiin yhteensä 2362 miljoonaa kiloa. Luomumaidon tuotanto kasvoi erityisen paljon, noin 7 %. Kulutuksesta nestemaitoja on vain viidesosa, loput maidosta myydään juustoina, jogurtteina, voina ynnä muina maitotuotteina. – Maitoa siis syödään enemmän kuin juodaan, totesi julkistuswebinaarissa Luken erikoistutkija Olli Niskanen.

Vilja- ja lihakatsauksesta alustanut erikoistutkija Csaba Jansik totesi, että viljojen osalta olemme omavaraisia, ainakin jos tarkastellaan viljasatoa (3,4-4 mrd kg/v) ja toisaalta viljan kulutusta (2,8-2,9 mrd kg/v). Viljalajeista suurin omavaraisuus on kauralla, ruisomavaraisuus vaihtelee suurten satovaihteluiden vuoksi. Ohran ja vehnän suhteen ollaan lähellä 100 prosenttia. Suomen viljavarastot ovat kansainvälisessä vertailussa korkeita. Tämä mahdollistaa sen, että pitkälti edellisvuosien varastoilla selvitään myös heikommasta satovuodesta. Kauran elintarvikekäyttö kasvaa voimakkaasti, ennuste tälle vuodelle on 170 miljoonaa kiloa, kun vuonna 2020 luku oli 150 miljoonaa kiloa.

Valkuaiskasveista on kasvava kehitys erityisesti herneen viljelyssä. Myös härkäpavun viljely on lisääntynyt, mutta ei yhtä paljon. Samalla on soijarouheen tuonti ja käyttö Suomessa vähentynyt.

Luomualan osuus vilja-alasta oli 4,6 % vuonna 2020, nurmessa osuus oli 18,7 % ja öljy- ja valkuaiskasveissa 10,2 %. Luomun osuus tuotannosta on suurin härkäpavulla (19,3 %) ja herneellä (14,2 %). Kolmanneksi suurin se on rukiilla (14,1 %).

Lihankulutus ei kulutus Euroopan Komission tekemän ennusteen perusteella tule vähenemään kovinkaan paljon seuraavien kymmenen vuoden aikana, vain 0,5-1 %. Muutokset verottavat ennen kaikkea sianlihan kulutusta, mutta toisaalta sianlihan viennin ennustetaan kasvavan reippaasti edelleen, joten sen tuotanto kasvaa.

Puutarhatuotanto selvisi vuodesta 2020 kohtalaisesti. Joillakin sektoreilla tehtiin jopa ennätyksiä, kuten kurkusta ennätyksellinen sato 54 miljoonaa kiloa. Kotimainen tuotanto erityisesti kurkun ja myös tomaatin kohdalla selkeästi korvannut myös tuontia.

Marjamarkkinoilla puolestaan on tapahtunut asteittainen kehitys, jossa herukat, säilöttävät marjat, ovat antaneet tilaa mansikoille eli edellisten tuotanto on vähentynyt ja jälkimmäisten lisääntynyt. Mansikassa on lisääntynyt ennen kaikkea tuoremarjan käyttö ja mansikkakautta on myös saatu pidennettyä molemmista päistä. Myös mansikan hintakehitys on ollut nousujohteista, totesi marjoista alustanut yrittäjä Anu Koivisto.

Erityisen selväksi tuli viime vuonna se, että ulkomainen työvoima on kriittinen tekijä puutarhatuotannossa ja siellä erityisesti avomaatuotannossa. Ulkomaista työvoimaa ei tarvita vain Suomessa, vaan se on kriittinen tekijä koko Euroopan maataloudessa.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti on jatkanut kasvuaan. Elintarvikkeita vietiin Suomesta vuonna 2020 yhteensä 1,7 miljardin euron arvosta, mikä oli 1,3 prosenttia edellisvuotista enemmän. Elintarvikkeita tuotiin Suomeen 5,3 miljardin euron arvosta, mikä on käytännössä vuoden 2019 tasoa, kasvua vain vajaa 0,1 prosenttia.

Kansantalouden tilinpidon kulutusmenojen vuoden 2018 ennakkotiedon mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus yksityisistä kulutusmenoista oli edelleen laskusuuntainen, nyt 11,5 %. Elintarvikkeiden kulutusmenoista hedelmät, marjat ja vihannekset olivat suurin tuoteryhmä 16,9 prosentin osuudella. Toiseksi suurin tuoteryhmä ruokamenoissa on maitotuotteet ja munat, 16,4 %. Tuoteryhmän sisällä erityisesti kanamunien osuus kasvoi 5,2 % edellisvuodesta. Lihan ja lihatuotteiden osuus kulutusmenoista oli kolmanneksi suurin ja niiden osuus elintarvikkeiden kulutusmenoista on 15,6 %. Seuraavana tulevat leipä ja muut viljatuotteet 13,9 %. Kalatuotteiden osuus kasvoi edelleen selvästi 5,2 %, mutta sen osuus elintarvikkeiden kulutusmenoista on edelleen pieni, 4,7 %. Sokerit, hillot ja makeiset tuoteryhmän volyymi säilyi ennallaan vuonna 2018 (7,8 %). Alkoholittomissa juomissa erityisesti virvoitusjuomissa oli volyymin kasvua, 4 %.

Kansantalouden tilinpidon kulutusmenojen vuoden 2018 ennakkotiedon mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus yksityisistä kulutusmenoista oli edelleen laskusuuntainen, nyt 11,5 %. Kuvassa kulutuksen jakautuminen eri tuoteryhmiin.