Leipuri 6-2023

6 / 2023

Tallinnaan putkahtelee uusia leipomo-konditorioita Lisää palkokasveja pellolle ja ruokavalioon

Upeita kakkuja ja paljon muuta hyvää Leipuripäivillä - Raportti Turusta tässä lehdessä s. 6-32

SISÄLTÖ

Syyskuu 2023 Leipuri 121. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2 LEIPURI 6 / 2023

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Leipuripäivät Turussa, pääministerin juhlapuhe ja ay-liike

4

Tiedote 15.8.2023

6

Leipuripäivät vietettiin Turussa

8

Pääministeri Petteri Orpon puhe Leipuriliiton vuosikokouksessa

10

Kari Meltovaaran puhe vuosikokouksessa sekä varsinainen vuosikokous

14

Valio Aimon juustobuffet nautittiin Turun VPK:n talolla

18

Leipuripäivät avattiin golfturnauksella ja laivaretkellä

20

Mauste-Sallisen Höyrylaivaretki Naantaliin Ukko-Pekalla

22

Lastenretken kohteena SuperPark Turku

24

Erinomaisia tapaamisia tavarantoimittajien näyttelyssä

31

Illallisella kilisteltiin juhlavasti

34

Tallinnan Karjase Sai -leipomo esittelyssä

37

Kolumni Mehiläiset ovat ruokaturvan supersankareita

38

Lisää palkokasveja viljelyyn ja ruokavalioon

41

Muruset

42

Conditella uusia tuulia

43

Merkkipäivät, vainajat, kilpailut

44

Leipurissa kirjoitettua

45

Uutuuksia

46

Uutuuskirjoja

46

Palveluhakemisto

50

Ledaren Bagardagarna i Åbo, statsministerns festtal och facket

51

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 7 - vko 44

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansi Hilja Mustonen Takakansi Elina Matikainen ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

S

Leipuripäivät Turussa, pääministerin juhlapuhe ja ay-liike

uomen Leipuriliiton 123. vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät järjestettiin lähes 500 osallistujan voimin elokuussa Turussa, jonne leipurikunta kokoontui viettämään hyvähenkistä viikonloppua yhdessä perheenjäsentensä ja yhteistyökumppaniensa kanssa.

Leipomotoimialan yhteisöllisyys ja pitkät perinteet ovat olleet leipomo- ja konditoriayrittäjien vahvuus vuosikymmenien ajan. Monilla eri aloilla ja monissa Euroopan maissa ihmetellään, miten leipomoala kokoontuu suurella joukolla vuosi toisensa jälkeen viettämään yhteistä viikonloppua jonnekin päin Suomea. On kuitenkin syytä muistaa, että Leipuripäivät ja niiden onnistuminen ei ole mikään itsestäänselvyys.

Leipuripäivien onnistuminen edellyttää sekä jäsenkunnan mutta myös yhteistyökumppaneiden halua olla mukana tapahtumassa.

Leipuripäivien järjestelyt vaativat paljon työtä sekä Leipuriliiton toimistolta että kulloiseltakin päivien valmisteluihin osallistuvalta Leipuriliiton paikallisyhdistykseltä, tällä kerralla Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry:ltä. Lauantaipäivänä järjestettävä ammatillinen näyttely on myös tärkeä osa Leipuripäivien kokonaisuutta. Perjantain ja lauantain mukavien päivä- ja iltaohjelmien välissä ammatillista asiaa sisältävä tavarantoimittajien näyttely on monella tapaa hyödyllinen sekä leipomo- ja konditoria-alan yrittäjille että näytteilleasettajille. Viimeksi mainituille jo siinäkin mielessä, että he tapaavat kerralla suuren joukon leipomoalan toimijoita (lue lisää ammatillisesta näyttelystä s. 24-28).

Pääministeri Petteri Orpo piti Leipuriliiton vuosikokouksessa juhlapuheen*. Oli hienoa nähdä, että pääministerillä oli kaiken muun kiireen keskellä halua ja mahdollisuus osallistua tilaisuuteen. Puheen pitäminen oli jo itsessään osoitus Petteri Orpon positiivisesta asenteestaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohtaan. Oli hienoa kuulla myös pääministerin toteamus paikallisen sopimisen lisäämisestä tavalla, joka antaa 70 000 uudelle yritykselle mahdollisuuden hyödyntää työehtosopimuksen joustoja.

Nyt näyttää olevan todellinen mahdollisuus siihen, että pienten ja keskisuurten yritysten vuosikymmeniä kestänyt syrjintä on tulossa vihdoin päätökseen. Ei ihme, että edellä mainittu sekä myös pääministerin lupaus "vanhentuneen" leipomotyölain kumoamisesta sai paikalla olleilta yrittäjiltä spontaanit suosionosoitukset.

Lisäksi yt-lain soveltamisen rajan nostaminen 50 ihmistä työllistäviin yrityksiin ja takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 ihmistä työllistäviltä yrityksiltä ovat keinoja, joilla hallitus yrittää parantaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä kilpailussa suuryritysten valtaa vastaan.

Valitettavasti ay-liike tulee mitä todennäköisimmin kaikin keinoin vastustamaan hallituksen uudistusesityksiä. Mikäli ay-liike jälleen kerran onnistuu lakoilla tai niillä uhkaamisella estämään edellä mainitutkin uudistukset, se omalla toiminnallaan pitää samalla huolta siitä, että suuryritysten etulyöntiasema suhteessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin vain kasvaa. Tämä nopeuttaa

yritystoiminnan keskittymistä yhä harvempien suuryritysten käsiin, ja tämän seurauksena yritysten ja työpaikkojen määrä Suomessa entisestään vähenee. Ay-liikettä voidaankin pitää todellisena oligopolian eli harvainvallan edistäjänä ja turvaajana Suomessa.

Yleisesti hyväksytty näkemys on, että Suomessa tarvitaan sekä muutoksia työmarkkinalainsäädäntöön että yleisesti valtiontaloudellisia säästöjä. Mutta ay-liikkeen mielestä niitä saisi toteuttaa vain heidän asettamillaan ehdoilla. Ay-puolen mediapeli hallituksen suunnitelmia vastaan on jo alkanut. Kaikki ay-liitot kertovat julkisuuteen samaa kauhutarinaa hallituksen katalista aikeista. Karrikoidusti todettuna ay-liike kerää joukkojaan parhaillaan kokoon ja valmistautuu lähettämään ne omaan taisteluunsa, barrikadeille ja lakkovahdeiksi jne. Perimmäisenä syynä hallituksen suunnitelmien vastusta-

Ay-liikettä voidaankin pitää todellisena oligopolian eli harvainvallan edistäjänä ja turvaajana Suomessa. misessa on ay-liikkeen vallan säilyttäminen, mikä heille on tietenkin kaikkein tärkeintä. Jos ay-vallan säilyttäminen edellyttää toimenpiteitä, joiden seurauksena heidän yksittäisten jäsentensä asema heikkenee, siihen he ovat valmiita suuremman tavoitteen nimissä. Ay-puolella varmasti uskotaan, että hallitus ymmärtää perääntyä suunnitelmissaan ennen suurempaa voimannäyttöä.

Ovathan aikaisemmatkin hallitukset tuon ymmärtäneet tehdä.

Muutamien kuukausien kuluessa nähdään, millaisiin mielenilmauksiin ay-liike on valmis**. Samalla nähdään, miten ay-liikkeen toimenpiteiden kohteena mahdollisesti olevien suuryritysten johtajien pää kestää tulevan paineen. Viestitetäänkö yrityksistä hallitukselle, että muutoksia kyllä tarvitaan, mutta juuri nyt ei ole kuitenkaan varaa ottaa lakkoja vastaan. Kuten ei ole ollut aikaisemminkaan viimeisten 30 vuoden aikana. Jos näin tapahtuu, mielenkiintoista on nähdä, miten hallituksessa tällä kerralla tuollaiseen suhtaudutaan. Täytyy vain toivoa, että historia ei toista itseään, ja hallitus ei jälleen kerran kumarra ay-vallan edessä.

Mika Väyrynen

* Pääministeri Petteri Orpon juhlapuhe on luettavissa kokonaisuudessaan s. 9-10. ** Julkisuudessa on väläytelty erilaisten lakkojen, jopa yleislakon mahdollisuutta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 28.8.2023 pidettiin tulevia mielenilmauksia itsestään selvyytenä, kun kirjoituksessa erikoisesti todettiin: ”Jos ay-liike ei tällaisena aikana nousisi barrikadeille, niin milloin sitten? Mikä uskottavuus olisi jäsenistön silmissä, jos hallitusta vastaan ei nyt noustaisi”.

LEIPURI 6 / 2023

3

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Tiedote 15.8.2023:

Leipomo- ja konditoriayrittäjät yhteistyökumppaneineen kokoontuivat Turussa 11.8.-13.8.2023 - Pääministeri Petteri Orpon työmarkkinapoliittiset linjaukset saivat innostuneen vastaanoton Turku toimi isäntäpaikkakuntana suomalaisten leipomo- ja konditoriayrittäjien kokoontuessa 11.8.-13.8.2023 sidosryhmineen pitämään 123. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä lähes 500 henkilön voimin. Vuonna 1900 perustetun Suomen Leipuriliiton pitkäaikaisista perinteistä kertoo paljon se, että vuosikokous on järjestetty jo 11 kertaa Turun Seudun Leipuriyrittäjien kanssa, ensimmäisen kerran jo vuonna 1902 ja edellisen kerran vuonna 2003.

Leipuripäivät olivat perinteiseen tapaan erittäin hyvähenkinen viikonlopputapahtuma, ja samalla hieno osoitus leipomo- ja konditoria-alan yritysten yhteisöllisyydestä, johon tärkeän lisämausteen toivat mukana olleet alan yhteistyökumppanit, raaka-aine- ja konetoimittajat jne. Yhteisöllisyys ja pitkäaikaiset perinteet ovat olleet leipuri- ja konditoriayrittäjien voimavara jo yli vuosisadan ajan. Jälleen kerran leipomoiden ja konditorioiden edustajat perheenjäsenineen eri puolilta Suomea kokoontuivat viettämään yhteistä viikonloppua, tällä kerralla Turkuun.

Liiton vuosikokouksessa lauantaina 12.8.2023 juhlapuheen pitänyt pääministeri Petteri Orpo korosti puheessaan valtiontalouden kuntoon panemista. Pääministeri totesi, että ”talouden sopeuttaminen vaatii vaikeitakin päätöksiä, mutta tekemättä jätPetteri Orpo puhui Leipuriliiton vuosikokouksessa Turussa 12.8.2023.

4 LEIPURI 6 / 2023

täminen ei ole vaihtoehto”. Hän jatkoi, että ”tarvitsemme Suomeen lisää yrittäjyyttä ja kasvuhakuisia yrityksiä. On aika tehdä yrittämisen ja omistamisen kunnianpalautus: me kaikki tiedämme, että yrityksiin ne työpaikat syntyvät”. Paikalla olleiden yrittäjien kannalta oli erityisen positiivista kuulla myös pääministerin viittaukset hallitusohjelman työmarkkinapoliittisiin kirjauksiin.

Pääministerin toteamus paikallisen sopimisen lisäämisestä tavalla, joka antaa 70 000 uudelle yritykselle mahdollisuuden hyödyntää työehtosopimuksen joustoja sekä lupaus vanhentuneen leipomotyölain kumoamisesta saivat yrittäjiltä spontaanit suosionosoitukset.

Pääministerin puheessaan esiin nostamat työmarkkinapoliittiset linjaukset ovat leipomoalan yritysten kannalta olennaisen tärkeitä, koska toimialamme on muusta elintarviketeollisuudesta poiketen sekä yritys- että työvoimavaltainen. Yli kolmasosa (35 %) elintarviketeollisuuden yrityksistä on leipomoalan yrityksiä ja toimialamme työllistää lähes 25 % koko elintarvikealan työvoimasta. Yritysten, työntekijöiden, kuluttajien ja myös valtiovallan etu on se, että toimialamme säilyy mahdollisimman monipuolisena, monimuotoisena sekä yritys- ja työvoimavaltaisena myös tulevaisuudessa.

Vehnäjuurileivontaan myös leivinhiivattomat vaihtoehdot Tutustu valikoimamme uutuustuotteeseemme: Ireksin Lievito Madre Puro Attivo -vehnäraskijauheeseen Helppokäyttöinen uniikki innovaatio, jolla leivot helposti juureen artesaanityylisiä leipiä. Kuivattu Lievito Madre Puro Attivo -vehnäraskijauhe toimii elävänä raskinsiemenenä.

Lopputuloksena on artesaanileipä, jolla on upea aromikkuus, luonne ja erottuva rakenne.

Katso sivuiltamme leipurin.com uudet reseptit, esimerkiksi aito ranskalainen maalaisleipä suomalaiseen makuun.

Kimmo Virtanen

Tarja Sjöfelt

www.leipurin.com store.leipurin.com

Kiitos Leipuripäivien osallistujille, pidetään yhteyttä!

LEIPURI 6 / 2023

5

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Hotelliin kirjautumisessa oli hienoista ruuhkaa perjantaina iltapäivällä. Tiskillä asioimassa Koiviston Kotileipomon Markku ja Kirsi Koivisto, joiden takana Leivon Leipomon Mai Britt Jaakkola ja Jukka Vairema odottavat vuoroaan.

Iloisia jälleennäkemisiä oli useita. Tässä Nalle Asikaisen, Finnbakels Oy, tervetuliaishalaus Putaan Pullan Iita Tyykiluodolle.

Leipuripäivät vietettiin Turussa Leipuriliiton vuoden 2023 vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät vietettiin Turussa 11.-13. elokuuta. Tapahtuma houkutteli paikalle lähes viisisataa vierasta, leipomoyrittäjiä perheineen ja työntekijöineen sekä yhteistyökumppaneita.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Hilja Mustonen, Elina Matikainen

E

dellisen kerran Turku toimi Leipuripäivien isäntäkaupunkina kaksikymmentä vuotta sitten eli vuonna 2003. Tapahtuman järjestäjinä toimi Leipuriliiton toimisto yhdessä Turun Seudun Leipuriyrittäjien kanssa. Päätapahtumapaikaksi oli valittu kauniilla Aurajoen rannalla sijaitseva Radisson Blu Marina Palace hotelli. Osa vieraista majoittui läheisellä Hotelli Seurahuoneella.

Perinteiseen tapaan Leipuripäivät aloitettiin perjantaina 11.8.2023 Ravintoraision golfturnauksella Ruissalossa sijaitsevassa Aura Golfissa. Perjantaina päivällä oli myös muuta ohjelmaa eli Mauste-Sallinen Oy:n höyrylaivaretki Turusta Naantaliin. Hieman sateisesta säästä huolimatta retki oli erittäin onnistunut. Perjantai-iltana ValioAimo tarjosi perinteisen juustobuffet-illallisen juomineen. Se nautittiin kumpaakin hotellia lähellä sijaitsevalla Turun VPK:n talolla.

Lauantaina 12.8.2023 starttasivat ensimmäisenä liikkeelle Fazer Myllyn lastenretkelle osallistuneet. Retki suuntautui kohti SuperPark Turkua. Leipuriliiton vuosikokous alkoi hieman tämän jälkeen kello 9.30. Kokousta kunnioitti läsnäolollaan juhlapuheen pitänyt pääministeri Petteri Orpo. Kokouksen jälkeen väki siirtyi tavarantoimittajien näyttelyyn hotelli Radisson Blu Marina Palacen toiseen kerrokseen. Näyttelyn jälkeen oli luvassa Condite Oy:n tarjoama perinteinen musiikkihetki, jossa Ressu Redford tempasi yleisön mukaansa vauhdikkaalla esiintymisellään. Hyvän sään ansiosta musiikkihetki toteutettiin hotelli Marina Palacen terassilla.

Parin tunnin kuluttua lähdettiin juhlaillalliselle, joka alkoi kello 19.30 Marina Palacen toisessa kerroksessa. Moni odotti malttamattomana illallisen päättymistä, sillä lopuksi oli esiintymään tulossa suosittu artisti Lauri Tähkä. Lauantaina oli tarjolla vielä myös karaokea hotelli Marina Palacen Submarina-tilassa.

6 LEIPURI 6 / 2023

Johanna ja Amanda (oik.) Hämäläinen Kotileipomo Hämäläinen Oy:stä edessä, taustalla Helsingin Myllyn Jarkko Tuomola.

Nimikortteja jakoivat koripalloa harrastavat nuoret miehet, joilla oli vahingossa mennyt korttien aakkosjärjestys sekaisin, kun ne putosivat lattialle. Kärsivällisesti korttejaan odottelevat tässä mm. Oona Väärni ja Teemu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy sekä Maritta Jussila.

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Hakasen Leipomon Ullamaija Uusitalo ja Janne Hakanen juttutuokiossa Munkkimiesten Harri Gröhnin (vaalea lierihattu) ja Niilo Aron (tumma lierihattu) sekä Etinexin Vesa Olkkosen kanssa.

Kiteen Kotileipomon Tarja Ikonen (oik.) ja Tiina Raappana odottivat huonettaan.

Sari Lindroos Koulutuskeskus Salpauksesta ja Aarre Huovila Konditoria Huovilasta tapasivat näyttelyssä.

Lapsia oli tapahtumassa runsaasti. Pulla-Pirtin neljättä polvea edusti Henni Räinä vanhempiensa Ella ja Lasse Räinän kanssa.

Suomen Hiivan ämpäri löytyi lähes jokaisen näyttelyvieraan kädestä, ja hauskalta idea vaikutti ilmeistä päätellen myös Leivon Leipomon Riia ja Harri Jaakkolan mielestä.

Leipurin Oy:n tarjosi lounaalla leipuripäivävieraille Leipurin Magia-nimisen jälkiruuan, johon oli käytetty Kobian raaka-aineita. Herkun olivat valmistaneet Leipurin Tarja Sjöfelt ja Leipurin Kobian Pierre Ekelöf.

LEIPURI 6 / 2023

7

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Pääministerin mukaan hallituksen tärkein tehtävä on etsiä keinot, joilla Suomeen saadaan lisää työtä ja yrittäjyyttä ja samalla kestävää kasvua. Hän totesikin, että on aika tehdä yrittämisen ja omistamisen kunnianpalautus, sillä työpaikat syntyvät yrityksiin.

Pääministeri Petteri Orpon

työmarkkinapoliittiset linjaukset aplodien arvoiset Leipuriliiton 123. vuosikokous pidettiin Turussa, Hotelli Radisson Blu Marina Palacessa 12.8.2023 ja se keräsi runsaasti osallistujia.

Yksi syy siihen oli varmasti se, että juhlapuhuja oli maamme politiikan huipulta, pääministeri Petteri Orpo. Hän kertoi puheessaan hallitusohjelman työmarkkinapoliittisista linjauksista, joille kokousyleisö antoi varauksettomat aplodit.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Hilja Mustonen

V

uosikokous pidettiin hotellin Submarina-tilassa ja tilaisuuden avasi sen juontajana toiminut toimitusjohtaja Juha Salonen, Leipomo Salonen Oy. Hän totesi, että turkulaiset olivat iloisia saadessaan järjestää vuosikokoustapahtuman ja toivoi vieraiden viihtyvän. Salosen mukaan epävarmoina aikoina, kuten viime vuodet ovat olleet, Leipuriliitto edustaa jatku-

Pääministeri sai kotiin viemisiksi komean pullapitkon, jonka ojensi hänelle tilaisuuden juontajana toiminut toimitusjohtaja Juha Salonen, Leipomo Salonen Oy. Vasemmalla Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen, hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara sekä paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy.

8 LEIPURI 6 / 2023

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Pääministeri Petteri Orpon juhlapuhe

Iltalukemiseksi Petteri Orpo sai Mika Väyryseltä Leipuriliiton historiikin.

vuutta, kokoonnutaanhan vuosikokoukseen nyt jo 123. kerran.

Juhlapuhujaksi saapunut pääministeri Petteri Orpo totesi, että tulee puheessaan käsittelemään uuden hallituksen tärkeintä tehtävää eli sitä, miten Suomen saadaan lisää työtä ja yrittäjyyttä ja samalla kestävää kasvua. Hallituspuolueita yhdistää huoli maamme velkaantumisesta ja siksi se on käännettävä laskuun, jotta hyvinvointi turvataan myös tuleville sukupolville. Tämä talouden sopeuttaminen vaatii pääministerin mukaan vaikeitakin päätöksiä, mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.

Petteri Orpon mukaan tarvitsemme Suomeen lisää yrittäjyyttä ja kasvuhakuisia yrityksiä. Koska työpaikat syntyvät yrityksiin, hän haluaa tehdä yrittämisen ja omistamisen kunnianpalautuksen.

Paikalla olleita yrittäjiä miellyttivät myös pääministerin viittaukset hallitusohjelman työmarkkinapoliittisiin kirjauksiin. Aplodeihin asti yleisön kirvoitti pääministerin toteamus paikallisen sopimisen lisäämisestä tavalla, joka antaa 70 000 uudelle yritykselle mahdollisuuden hyödyntää työehtosopimuksen joustoja sekä lupaus vanhentuneen leipomotyölain kumoamisesta. Hyvä sitoumus on hallitukselta myös se, että yritysten hallinnollinen taakka ei tällä hallituskaudella kasva. Jos uutta sääntelyä tarvitaan, sitä kevennetään muualta samalla mitalla.

Pääministeri Petteri Orpon koko puhe on luettavissa tämän jutun yhteydessä.

Arvoisa Leipuriliitto, liiton jäsenet ja yhteistyökumppanit, kiitän lämpimästi tilaisuudesta puhua Leipuriliiton 123.vuosikokoukselle.

Politiikan syksy on taas käynnistymässä. Olemme isojen asioiden äärellä.

Siksi haluan puhua teille tänään hallituksen tärkeimmästä tehtävästä: siitä miten saamme Suomeen lisää työtä ja yrittäjyyttä – ja siten kestävää kasvua.

Pitkien ja perusteellisten hallitusneuvottelujen jälkeen muodostimme kesäkuussa neljän puolueen hallituksen. Hallituspuolueet ovat keskenään erilaisia, mutta niitä yhdistää vahva usko siihen, että hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Oikotietä onneen ei ole.

Hallituspuolueita yhdistää huoli Suomen velkaantumisesta. Kuilua menojen ja tulojen välillä on kurottava umpeen ja velkaantuminen käännettävä laskuun, jotta hyvinvointi ja palvelut pystytään turvaamaan myös tuleville sukupolville. Talouden sopeuttaminen vaatii vaikeitakin päätöksiä, mutta tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.

Kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristilliset ovat yhdessä neuvotelleet hallitusohjelman, joka toteutuessaan vie Suomen sinne, missä paikkamme on: muiden hyvinvoivien Pohjoismaiden joukkoon. tahdomme pohjoismaisen työllisyyden, pohjoismaiset työmarkkinat ja pohjoismaisen hyvinvoinnin. hallitusohjelma on Suomen lähihistorian kunnianhimoisin uudistusohjelma. Sillä uudistuksia on tehtävä, jotta Suomi on jatkossakin maa, joka pärjää maailman myrskyissä.

Viime vuodet ovat tuoneet eteemme kriisejä. Kun taloutemme on kestävä, pystymme yhteiskuntana toimimaan myös mahdollisissa tulevissa kriiseissä ja niiden jälkeen.

Hyvät kuulijat, hallituksen alkutaival ei ole ollut helppo. Politiikassa on aina kyse myös arvoista. Hallitukseni on sitoutunut edistämään demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Tästä sitoumuksesta pidämme kiinni.

Pidän välttämättömänä, että keskustelu rasismista käydään juurta jaksaen.

Se, mikä on piillyt varjossa, on valaistava. Pidän välttämättömänä, että tämä hallitus tekee työtä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi ja rasismin kitkemiseksi. Keinoja valmistellaan parhaillaan. Jokaisen tässä maassa asuvan pitää voida tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi.

Vääryyksistä ei pidä vaieta. Muutos parempaan on mahdollinen, kun asiat käsitellään ja niistä otetaan opiksi.

Hyvät kuulijat, uskon, että Suomi on huomenna vieläkin parempi maa kuin tänään, kunhan rohkenemme tehdä oikeita ratkaisuja.

Hallitus aikoo laittaa kasvun elementit kuntoon yksi kerrallaan. Huolehdimme, että suomalaisten osaamisen perusta tulee kuntoon, panostamme tutkimukseen ja kehitykseen sekä puhtaan ja edullisen energian saantiin.

Lisäämme reilua kilpailua, avaamme markkinoita kuluttajan etu edellä ja vähennämme sääntelyä.

Haluamme pitää huolta siitä, että koko maassa on hyvä yrittää ja elää. Siksi panostamme 3 miljardia infran parantamiseen, teihin ja raiteisiin. Meidän tavoitteemme on Suomi, jossa halutaan ja jonne halutaan investoida. Maa, jossa työn tekeminen ja yrittäminen kannattaa ja jossa yritysten kasvunälkää ei suitsita kireällä byrokratialla.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomeen saadaan tällä vaalikaudella 100 000 uutta työllistä lisää. Työ tuo toimeentulon, se antaa merkitystä elämään. Lähtökohdan pitää Suomessa olla se, että työikäiset ja työkykyiset ihmiset ovat töissä. Siksi myös sosiaaliturvaa on uudistettava niin, että työn vastaanottaminen kannattaa aina. Jotta pääsemme 100 000 uuden työllisen

LEIPURI 6 / 2023

9

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

tavoitteeseen, tarvitsemme Suomeen lisää yrittäjyyttä ja kasvuhakuisia yrityksiä. On aika tehdä yrittämisen ja omistamisen kunnianpalautus: me kaikki tiedämme, että yrityksiin ne työpaikat syntyvät.

On kestämätön tilanne, että monella alalla ja monella alueella kasvun jarruna on pula osaavista työntekijöistä. Tämä koskee myös leipomo- ja elintarvikealaa esimerkiksi Lapissa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.

Samaan aikaan liian moni suomalainen on työtä vailla. Työvoimapalveluita on parannettava niin, että saamme avoimet työpaikat ja työtä etsivät kohtaamaan nykyistä paremmin. Tarvitsemme osaavia ihmisiä myös muualta, ilman työperäistä maahanmuuttoa ikääntyvä Suomi ei pärjää. Työmarkkinoilla on tehtävä uudistuksia, jotta saamme madallettua työllistämisen kynnystä ja vahvistettua erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.

Julkisuudessa työmarkkinauudistuksissa korostuu usein vastakkainasettelu. Mutta yrityksissä työnantaja ja työntekijä ovat samalla puolella: työn puolella. Hyvät yritykset kyllä tietävät, että osaavat ja sitoutuneet työntekijät ovat edellytys yrityksen kasvulle ja menestykselle.

Luotamme siihen, että yrityksissä osataan sopia. Siksi esimerkiksi lisäämme paikallista sopimista tavalla, joka antaa 70 000 uudelle yritykselle mahdollisuudet hyödyntää työehtosopimusten joustoja. Nostamme yhteistoimintalain soveltamisen rajaa 50 ihmistä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. Poistamme työntekijän takaisinottovelvollisuuden alle 50 henkeä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä.

Ja vielä yksi maininta: kumoamme vanhentuneen leipomotyölain maaliskuusta 2025.

Sitoudumme myös siihen, ettei yritysten hallinnollinen taakka kasva hallituskaudella. Jos on tarpeen esittää uutta sääntelyä, kevennämme sitä muualta ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteella.

Hyvät kuulijat, loppuun vielä muutama sana turvallisuudesta – ja leivästä. Turvallisuus on kaiken muun yhteiskunnallisen hyvän perusta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt yli 1,5 vuotta, eikä loppua näy. Euroopan turvallisuustilanne on peruuttamattomasti muuttunut ja epävarmuus jatkuu.

Meillä on ensi kertaa hallitus, joka on saanut kirjoittaa ohjelmaansa, että Suomi on täysivaltainen puolustusliitto Naton jäsen.

Tämä on isänmaalle merkittävä, turvallisuuttamme lisäävä tekijä.

Olemme sitoutuneet tukemaan Ukrainaa ja ukrainalaisia, kunnes Ukraina voittaa sodan ja saavuttaa oikeudenmukaisen rauhan.

Sota on vaikuttanut merkittävästi myös koko maailman elintarvikemarkkinoihin. Viljan pääsy Ukrainasta maailmalle on vaikeutunut merkittävästi. Viime vuona maassa jäi kylvämättä lähes Belgian koon verran viljelysmaata. Puhumme miljoonien ihmisten ruokaturvasta.

Sodan seurauksena tuotantokustannukset ja hinnat ovat nousseet. Puhdas suomalainen ruoantuotanto on meille tänään myös merkittävä huoltovarmuuskysymys. Omavaraisuus on osa turvallisuuttamme. Pidetään siis yhdessä huolta, että suomalaista ruokaa on meillä jatkossakin. Meidän päättäjien tehtävä on omalta osaltamme huolehtia, että suomalainen leipomo- ja elintarviketeollisuus pysyvät kilpailukykyisinä. Silloin alalla on kaikki mahdollisuuden menestyä.

Sillä, kuten sanottua: leipä meidät tiellä pitää, tulevaisuudessakin. Kiitos.

10 LEIPURI 6 / 2023

Kari Meltovaara korosti vuosikokouspuheessaan Leipuriliiton roolia ammattikunnan äänenä ja edunvalvojana Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, kiitti vuosikokouspuheessaan paikallisyhdistystä ja Suomen Leipuriliittoa kaikista Leipuripäivien järjestelyistä. Paitsi leipureita yhteen kokoavana voimana Leipuriliitto on hänen mukaansa jo 123 vuoden ajan toiminut ammattikunnan tärkeänä äänenä ja edunvalvojana sekä yhteisönä, joka on tukenut leipuriyrittäjien ammatillista kasvua ja kehittymistä.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Hilja Mustonen

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Kari Meltovaara totesi vuosikokouspuheessaan, että kustannuskriisi on monissa leipomo- ja konditoriayrityksissä heikentänyt tulosta merkittävästi ja osa yrityksistä toimii tappiollisesti. Se voi heikentää leipomoalan investointihalukkuutta. Puhetta kuunteli myös pääministeri Petteri Orpo. Häntä vastapäätä istui vuosikokoustilaisuuden juontanut Juha Salonen.

P

uheensa aluksi Kari Meltovaara esitti lämpimät kiitoksensa pääministeri Petteri Orpolle siitä, että tämä läsnäolollaan kunnioitti vuosikokoustilaisuutta ja kertoi puheessaan hallitusohjelmansa tavoitteista.

Meltovaara totesi pitävänsä tavoitteita hyvinä ja arveli, että valtaosa kokousyleisöstä oli samaa mieltä. Hän toivottikin onnea pääministerille työssään.

Vuosikokouspuheessaan Kari Meltovaara käytti muutaman sanan myös isäntäkaupunki Turun kehumiseen, onhan se hänen oma kotikaupunkinsa. Esimerkiksi ravintolatarjonta on Turussa viime vuosina kehittynyt huikeasti ja siitä puhutaan-

kin jo Suomen ruokapääkaupunkina.

Muun muassa Aurajoen varrelta löytyy erinomainen ravintolakeskittymä.

Turku ympäristökuntineen on houkutellut koko ajan lisää asukkaita. Heitä on kaupungissa jo yli 200 000 ja yhdessä ympäristökuntien kanssa lukema on peräti 350 000. Alueelle tuo elinvoimaa se, että Turussa ja yli päänsä Varsinais-Suomessa on paljon valmistavaa teollisuutta, joista suurimpia ovat meriteollisuus ja lääketeollisuus. Myös elintarviketeollisuus ja siihen liittyvä alkutuotanto ovat alueella vahvoja. Elintarvikeyrityksistä eniten alueella on leipomoita, peräti 31 prosenttia yrityksistä.

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry:n puheenjohtaja Veera Meltovaara. Avustajina Kari Meltovaara oikealla ja Mika Väyrynen vasemmalla.

Kari Meltovaara totesi, että edellisen kerran Leipuripäiviä vietettiin Turussa tasan kaksikymmentä vuotta sitten, vuonna 2003. Leipuripäivät ovat hänen mukaansa aina merkittävä hetki, joka kokoaa yhteen menneisyyden perinteet sekä myös tulevaisuuden toiveet ja tavoitteet. Tänä vuonna juhlatoimikunta oli halunnut panostaa erityisesti ohjelmaan ja artistikattaukseen.

Kiitoksen puheenjohtajalta saivatkin niin Turun Seudun Leipuriyrittäjät ja Leipuriliiton toimisto kuin myös yritykset, jotka olivat mukana ohjelmajärjestelyissä sekä näyttelyssä.

Paitsi Leipuripäivien järjestäjänä Leipuriliitto on Meltovaaran mukaan toiminut myös ammattikunnan tärkeänä äänenä ja edunvalvojana sekä yhteisönä, joka on tukenut leipuriyrittäjien ammatillista kasvua ja kehittymistä. Tätä työtä Leipuriliitto on tehnyt menestyksellä jo 123 vuotta. Kiitosta Leipuriliiton puheenjohtaja antoi myös Elintarviketeollisuusliitolle hyvin sujuvasta yhteistyöstä sekä leipureiden äänen kuuntelemisesta esimerkiksi viimeisimpien työehtosopimusneuvotteluiden aikana.

Taloudellisesti haastavaa aikaa Viime aikojen taloudelliset haasteet ovat osaltaan koskettaneet niin leipomoyrittäjiä kuin Leipuriliittoakin. Kustannuskriisi on monissa leipomo- ja konditoriayrityksissä heikentänyt tulosta merkittävästi ja osa yrityksistä toimii tappiollisesti. Kari Meltovaara kantoikin huolta leipomoalan investointihalukkuudesta, jota taloustilanne sekä epävarmuus tulevasta ovat heikentäneet.

Talouden ja erityisesti pörssin alamäki näkyi myös Leipuriliiton viime vuoden tuloksessa, joka kääntyi reippaasti tappiolliseksi. Liitolla on sijoitusomaisuutta, jonka tuotoilla katetaan normaalisti valtaosa LEIPURI 6 / 2023

11

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Erkki Timonen, Pielispakari Oy, ehdotti valtuuskunnan puheenjohtajaksi Jari Elosta ja varapuheenjohtajaksi Anttu Rautiota ja valtuuskunnan jäseniksi kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa, jonka äänivaltaisena varajäsenenä voisi tarvittaessa toimia kunkin paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja.

Näin päätettiin.

Hotellin Submarina-tilassa pidetyssä vuosikokouksessa oli erinomainen osanotto.

liiton toimintakuluista. Maltillisesta, tuottavasta ja turvaavasta sijoitusportfoliosta huolimatta viime vuoden osalta jouduttiin tekemään merkittäviä alaskirjauksia. Puheenjohtaja kuitenkin korosti puheessaan, että liiton toiminta pysyi muutoin budjetissa, ja tappio syntyi nimenomaan sijoitustuottojen alaskirjauksina.

- Leipomo- ja konditoriayrittäjillä riittää haasteita myös tulevaisuudessa, totesi Kari Meltovaara. On pysyttävä mukana kuluttajien vaatimuksissa, esimerkiksi ympäristöystävällisyyden ja terveellisyyden osalta. Myös digitalisaatiokehityksen suhteen pitää olla hereillä ja mukana.

Näistäkin haasteista hän uskoi suomalaisen leipomokentän selviytyvän.

- Jatkakaamme yhdessä työtä paremman ja maukkaamman tulevaisuuden puolesta, puheenjohtaja lopetti.

Puheen jälkeen vietettiin hiljainen hetki viime vuosikokouksen jälkeen poisnukkuneen jäsenen Tuulikki Räinän muistoksi.

kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Ensimmäisenä käsiteltiin hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2022, jotka oli lähetetty jäsenistölle heinäkuun alussa jäsentiedotteen liitteenä. Tilinpäätös oli alijäämäinen ja suurimpana syynä siihen oli sijoitustoiminta, jonka tulos oli miinusmerkkinen. (Tästä jo hallituksen puheenjohtaja oli maininnut omassa puheessaan.) Asia ei kuitenkaan virittänyt sen enempää keskustelua kokouksessa, joten puheenjohtaja Veera Meltovaara totesi, että vuosikertomus ja tilinpäätös on käsitelty.

Tämän jälkeen kokouksen sihteeri Mika Väyrynen luki varsinaisen tilintarkasta-

jan Sauli Salmen tekemän tilintarkastuskertomuksen. Valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen luki puolestaan valtuuskunnan lausunnon, joka puolsi tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Myöskään tilintarkastajalla ei ollut huomauttamista asiaan liittyen. Niinpä vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden.

Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioiden osalta päätettiin jatkaa entistä käytäntöä. Tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan, ja hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei palkkioita makseta. Kulut, matkat ja ma-

Valtuuskunnan puheenjohtajaksi uudelleen valittu Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, pitää kiitospuhetta. Varapuheenjohtajaksi uudelleen valittu Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, myhäilee vieressä.

Leipuriliiton hallinto säilyi entisessä kokoonpanossaan. Vasemmalla hallituksen vpj Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy ja pj Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, seuraavana valtuuskunnan pj Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo ja vpj. Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy.

Varsinainen vuosikokous Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry:n puheenjohtaja Veera Meltovaara (Leipomo Rosten Oy). Avustajana toimi liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara ja sihteerinä toimitusjohtaja Mika Väyrynen. Vuosikokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Rauno Ruoho (Kosken Leipomo Oy) ja Marko Perho.

Kokouksen esityslista hyväksyttiin ja

12 LEIPURI 6 / 2023

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

joitus kuitenkin korvataan ja hallituksen puheenjohtajalle maksetaan päivärahat.

Henkilövalinnat Valtuuskunnan puheenjohtajaksi valittiin Jari Elonen, (Elonen Oy Leipomo), Jämsä. Valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi valittiin Anttu Rautio, (Kotileipomo Siiskonen Oy), Mikkeli. Valtuuskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on vuoden mittainen eli vuosikokouksesta vuosikokoukseen.

Päätettiin, että valtuuskunnan jäsenenä toimii kunkin paikallisyhdistyksen (13 kpl) puheenjohtaja. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajan estyessä osallistumasta valtuuskunnan kokoukseen, kunkin paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja voi toimia valtuuskunnan äänivaltaisena jäsenenä.

Tilintarkastajaksi valittiin Sauli Salmi KHT ja varatilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Henkilövalintojen jälkeen kokous hyväksyi Leipuriliiton hallituksen ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2024 samoin kuin tulo- ja menoarvion vuodelle 2024.

Jäsenmaksut ja muut talousasiat Kokous päätti, että Leipuriliiton jäsenmaksu perustuu edelleen sekä yrityksen/ konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmaksuun että työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun. Maksut päätettiin pitää ennallaan eli vuonna 2024 ne ovat seuraavat: Yrityskohtainen jäsenmaksu Liikevaihto/milj. € Perusjäsenmaksu/€ yli 50 5 000 yli 15 1 500 yli 10 1 200 yli 5 900 yli 1,5 600 alle 1,5 350

Myös työntekijäkohtainen jäsenmaksu säilyi ennallaan eli on 18 €/työntekijä vuonna 2024. Työntekijäkohtaista jäsenmaksua maksetaan, kuten tähänkin asti, niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikealan autonkuljettajien työehto-

sopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä. Osa-aikaiset: esimerkiksi 2 x 50% = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina).

Leipuriliiton minimijäsenmaksu on 400 euroa. Yritykset, joiden liikevaihto on alle 1,5 milj. euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja (ETL:n neuvottelemia) työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on kuitenkin 250 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on yli 1,5 milj. euroa, jäsenmaksu on kuitenkin yrityksen liikevaihtoa vastaavan perusjäsenmaksun suuruinen riippumatta siitä, mitä työehtosopimuksia yrityksessä sovelletaan. Liittymismaksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmaksu 75 euroa.

Päätettiin, että konserniyritykset maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista konsernin leipomotoimintaan kuuluvista työntekijöistä. Yritykset voivat valintansa mukaan maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa.

Jäsenmaksujen tuotoksi vuonna 2024 arvioitiin 150 000 euroa. Tästä summasta Leipuriliitto voi vuosikokouksen päätöksellä tilittää jäsen- ja yhteistoimintamaksuja muille tahoille, kuten Leipätiedotus ry:lle, ETL ry:lle, Suomen Yrittäjät ry:lle Kansainvälisille järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:lle. Mikäli arvioidut jäsenmaksutulot toteutuvat, liiton varsinaiseen toimintaan jää em. järjestöille maksettujen jäsenja yhteistoimintamaksujen (yht. 107 500 euroa) jälkeen noin 42 000 euroa.

Maksuja perustellaan siten, että ETL:lle maksettavilla maksuilla pystymme takaamaan jäsenistöllemme sekä elinkeinopoliittisen että työsuhdeasioiden neuvonnan ja ohjeistuksen nykyisessä laajuudessa.

Leipätiedotus ry tekee tärkeää työtä leivän ja muiden leipomotuotteiden menekin edistämiseksi ja Leipuriliiton jäsenyrityksillä on mahdollisuus hyödyntää Leipätiedotuksen asiantuntemusta ja viestinnällistä materiaalia omiin tarkoituksiinsa.

Kansainvälisissä järjestöissä mukana oleminen on myös tärkeää. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR tukee kansallisen viljastrategian toteutumista parantamalla viljaketjun kannattavuutta ja sen toimivuutta.

Leipuriliiton sijoitus- ja vuokratoiminnan kokonaistuottojen arvioidaan olevan 295 000 €. Tämän toteutuminen mahdol-

listaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasolla, kun vuosikokous hyväksyi 93 000 euron alijäämäisen tulo- ja menoarvion.

Liiton varsinainen toiminta (Leipuriliiton sääntöjen 2 §:n tarkoituksen toteuttaminen) rahoitetaan olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saaduista tuotoista.

Jos sijoitustoiminnan tuotot eivät ole riittävän suuria, liiton toimintaa joudutaan rahoittamaan liiton pääomia ”syömällä”.

Sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan jäsenistömme etua, koska vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot.

Koska liiton varat ovat suurelta osin pörssinoteeratuissa osakkeissa, maailmanlaajuiset tapahtumat vaikuttavat suuresti liiton sijoitustoiminnan tuottoihin.

Keväällä 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä jo pari vuotta aikaisemmin alkanut koronakriisi ja niitä seurannut maailmanlaajuinen talouskriisi voivat edelleen vaikuttaa siihen, että vuonna 2024 sijoitustoiminnan tuotot jäävät budjetoitua pienemmiksi. Siinä tapauksessa liiton varsinaiseen toimintaan joudutaan käyttämään liiton pääomia siten, että pääomat tulevat vähentymään budjetoitua enemmän ensi vuoden aikana.

Vuosikokous vuonna 2024 Valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen esitti Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry:n pj:n nimissä kutsun tulla pitämään vuoden 2024 vuosikokousta ja kesäpäiviä ensi elokuuksi Jyväskylän seudulle. Kutsu otettiin mielihyvin vastaan, joten vuosikokous ja kesäpäivät päätettiin pitää ensi vuonna Jyväskylässä/Jyväskylän seudulla 8.-11.8.2024. Tämän jälkeen puheenjohtaja päätti kokouksen.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun kysely leipomoyrittäjille Virallisen vuosikokouksen jälkeen Mika Väyrynen esitteli kokousyleisölle vielä tuloksia elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston tekemästä kyselystä Leipuriliiton jäsenyrityksille.

LEIPURI 6 / 2023

13

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Valio Aimon juustobuffetista nautittiin Turun VPK:n talolla

Turun VPK:n talo tarjosi juustobuffet-illalle upeat puitteet.

Perjantai-illan odotetusta Valion juustobuffet-illasta nautittiin Turun VPK:n talolla, johon oli lyhyt kävelymatka kummastakin hotellista.

Tilaisuuden alkutahdit soitti leipomokonsultti Mika Parviainen flyygelillä ja lopuksi yleisöä viihdytti Mikko Gunu Karjalainen Jazz Trio.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Hilja Mustonen

V

alio Aimon tarjoama juustobuffet on Leipuripäivillä pitkä perinne ja se on hyvin odotettu tilaisuus. Turussa Valio Aimon myyntitiimiä luotsasivat myyntijohtaja Juha Mattila sekä myynnin päällikkö Anna Järvelä, joiden kanssa isäntäväkenä toimi iso joukko leipomoalan ammattilaisille tuttua Valio Aimon väkeä. Puheensorina VPK:n talossa oli valtava ja sen perusteella saattoi kyllä olla varma siitä, että ilta oli onnistunut. Myös tarjoilut juustoinen, salaatteineen, jälkiruokineen ja juomineen sekä paikallisten leipomoiden leipineen olivat upeat. Iso kiitos Valio Aimolle!

14 LEIPURI 6 / 2023

Leipomokonsultti Mika Parviainen soitti tervetuliaissävelmiä flyygelillä.

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Buffet-pöydät oli katettu omaan saliinsa.

Vasemmalla Heikki ja Helene Lankoski Ullan Pakarista, sitten Petri Liimatainen Ravintoraisiosta, Jarkko Körkkö Leipomo-kahvila Körköstä ja oikealla Etinex Oy:n Vesa Olkkonen.

Andreas Knips Hembagerin Celina ja Felicia Knipiä kiinnostivat buffet-pöydän hedelmät. Heidän perässään oikealla tyttöjen isä Andreas Knip, jonka takana tyttöjen isoäiti Sirje Muhhina. Toisella puolella pöytää Rieskapaikan Sauli Räihä.

Iloisina juhlivat Rami Liedes, Ramin Konditoria Kahvila Oy (vas.) sekä Veera ja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy.

Putaan Pullan Eija Kuukkanen (vas.) nautti ruokailusta Ramin Konditoria Kahvilan Isto ja Pirita Huikurin (edessä oik.), Jonna Liedeksen ja Tommi Turusen sekä näiden tyttären Olivia Turusen ja tämän seurana olleen Nino Suojarinteen kanssa.

Valio Aimon isäntäväki ryhmittyi VPK:n talon portaille. Eturivissä Juha Mattila, Joanna Moorhouse ja Anne Hurme. Keskimmäisessä rivissä Merja Nykter, Jari Määttä ja Pasi Räisänen. Takana Anna Järvelä, Toni Mälkki, Tommi Jaakkola, Matti Kortelainen ja Mika Parviainen.

LEIPURI 6 / 2023

15

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Linkosuo Oy:n Miia Jokinen oikealla puolisonsa Henri Jokisen kanssa, mukana myös pojat Leevi ja Vili (sylissä) Jokinen. Vasemmalla Miian sisar Julia Ala-Luhtala puolisonsa Jaakko Ala-Luhtalan sekä lastensa Eetu (piilottelee alhaalla rattaiden takana) ja Helmi Ala-Luhtalan kanssa. Miia ja Julia edustavat Linkosuon leipomosuvun neljättä polvea ja heidän lapsensa viidettä.

Pöydän päässä Branderin Anna ja Mikko Niininen, sitten Kontion Konditorian Petri ja Sanna Laaksonen sekä näiden tytär Noora Laaksonen (oik.) ja tämän serkku Riia Uhlenius.

Vasemmalla Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomon Elmeri Määttä äitinsä Eveliina Määtän sylissä, vierellä isä Niko Määttä. Tuula Kukkola-Räinän sylissä oleva Henni Räinä on päivälleen Elmerin ikäinen.

Keskellä Hennin täti Linja Räinä ja oikealla isoisä Heikki Räinä, Pulla-Pirtti Oy.

Etualalla oikealla pöydässä Ojalan Pakarin Vesa Ojala, vieressä puoliso Päivi Paasimäki sekä tyttäret Susanna ja Laura Ojala. Vesa Ojalan toisella puolella Pirjon pakarin Hannu Malmivaara ja Teija Sola sekä Nina Teemu ja Markus Kokkinen.

16 LEIPURI 6 / 2023

F.K.Trube Oy:n Matti Leinonen (vas.) ja Valio Aimon Tommi Jaakkola asettuivat kuvaan pylvään eteen.

Myyntipäällikkö JESSICA VIHOLAINEN 044 747 7663 jessica.viholainen@salliselta.fi

Myyntiedustaja Uusimaa ja Kaakkois-Suomi NIINA RANTANEN 040 667 1009 niina.rantanen@salliselta.fi

Myyntiedustaja Keski- ja Itä-Suomi SEIJA KERTTULA 044 710 9345 seija.kerttula@salliselta.fi

Myyntiedustaja Länsi- ja Pohjois-Suomi AINO ALAKUIJALA 044 533 8363 aino.alakuijala@salliselta.fi

KOELEIPOMO Leipomokonsultti ARI SJÖBLOM 040 708 0353 ari.sjoblom@salliselta.fi

Leipomokonsultti TIINA MÄKINEN 044 533 8379 tiina.makinen@salliselta.fi

LEIPURI 6 / 2023

17

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Alkuinfoa golffaajille antamassa Aura Golfin toiminnanjohtaja Sami Pere mikrofoni kädessään. Taustalla seuraavat Ravintoraision isäntäväki Marjo Lehtinen, Petri Liimatainen ja Ilkka Ojansivu.

Voittajat ja muut palkinnoille päässeet yhteiskuvassa: Lassi Hakanen (vas.), Tommi Tuomisto, Oona Väärni, Valtteri Tuomisto, Jani Ryyli ja Eetu Elonen.

Leipuripäivät avattiin golfturnauksella ja laivaretkellä Leipuripäivät Turussa aloitettiin perjantaina 11.8.2023 Ravintoraision perinteisellä golfturnauksella Aura Golfissa Ruissalossa sekä Mauste-Sallinen Oy:n järjestämällä höyrylaivaretkellä Naantaliin.

Leipuriliiton kunniajäsen Anders Bondén (2.oik.) pelasi yhdessä Ajan Herkun Ville Harjun (vas.), Kontion Konditorian Petri Laaksosen (2. vas.) sekä Hyvärisen Leipomon Mikko Heikkisen kanssa.

TEKSTI/ KUVAT Elina Matikainen

R

aisio Open Golf -kilpailu houkutteli tänä vuonna peräti 59 pelaajaa ja tapahtumaa isännöineet Ravintoraision Marjo Lehtinen, Ilkka Ojansivu ja Petri Liimatainen iloitsivat sen hyvästä suosiosta. Heidän lisäkseen Leipuripäivien pelaajaryhmän toivotti tervetulleeksi Aura Golfin toiminnanjohtaja Sami Pere.

Sateisesta säästä huolimatta pelaajat viihtyivät ja lyönnit sujuivat kohtuullisen hyvin.

Naisten sarjan ykköseksi nousi Oona Väärni, Pulla-Pirtti Oy (34 p.). Väärni palkittin kiertopalkintopokaalilla, kuten myös miesten sarjan ykkönen Tommi Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy (40 p.). Toiseksi siinä sijoittui Lassi Hakanen, Hakasen Leipomo Oy (39 p.) ja kolmanneksi Valtteri Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy (38 p.). Pirkanmaalaiset leipomot siis ottivat kaikki miesten sarjan mitalisijat ja Tuomiston perheelle meni niistä peräti kaksi. Valtteri Tuomisto voitti vielä myös scratch-sarjan parhaimmalla tuloksella 77 lyöntiä. Palkinnot saivat myös pisimmästä draivista vastannut Eetu Elonen, Elonen Oy Leipomo sekä lähimmäksi lippua lyönyt Jani Ryyli, Helsingin Mylly Oy.

18 LEIPURI 6 / 2023

Timo Mänty, Linkosuo Oy (vas.), Thomas Silfverberg, Leipurin Oy ja Toni Hienonen, Konditoria pH7 Oy, viihtyivät pelikentällä

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Pikku sadekaan ei haitannut tätä ryhmää, jossa pelasivat Lassi Hakanen, Hakasen Leipomo Oy (2.vas.) seuranaan Karita Liljeroos, Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jarkko Petäjä, Suomen Kotileipomo/Leipomo Petäjä sekä Mikko Kenttämaa, Perinne- ja luontaistuote Natunen.

Ravintoraisio Oy:n Marjo Lehtisen (2.oik.) ryhmässä pelasivat Seija Kerttula, Mauste-Sallinen Oy, Jouni Tuomisto, Pyymäen Leipomo Oy (vas.), sekä Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy.

Samaan ryhmään sattui neljä pitkää miestä eli Juha Lehtola, Pian Pakari Oy (vas.), Antti Mantere, Aspelin Group, Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri sekä Petri Kolehmainen, Naantalin Aurinkoinen.

Hyväntuulisina pelasivat Timo Rajapuro, Uudenmaan Leipä Oy (vas.), Kari Pusa, Metos Oy sekä Rami Liedes, Ramin Konditoria Kahvila Oy.

Henna Friman, CGI Suomi Oy (2.vas.) puolusti viime vuoden voittoaan. Hänen kanssaan pelasivat Uotilan Leipomon Pekka Uotila (vas.) sekä Henriikka Heiskala ja Elonen Oy Leipomon Eetu Elonen.

Hymy irtosi herkästi Niko Määtältä, Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomo (vas.), Mikko Sorsalta, Cortex Oy sekä Otto Lundströmiltä, Eromangan kotileipomo.

LEIPURI 6 / 2023

19

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Höyrylaiva Ukko-Pekasta astuttiin maihin Naantalin satamassa.

Mauste-Sallisen Höyrylaivaretki Naantaliin Ukko-Pekalla Sillä aikaa kun osa leipuripäiväporukasta golffasi, suuntasi kuusikymmentä henkilöä Mauste-Sallinen Oy:n järjestämälle Höyrylaivaretkelle Turusta Naantaliin.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Kaisa Mensonen

L

aivalla vieraat toivottivat tervetulleiksi Mauste-Sallisen yrittäjäperheeseen kuuluvat Marli Vahtera ja Markus Kauppila sekä henkilökunnasta leipureille tutut Jessica Viholainen ja Aino Alakuijala. Naantali valikoitui retken kohteeksi siksi, että se on mm. raaka-aineita leipomoille ja konditorioille toimittavan Mauste-Sallisen kotikaupunki.

Laivalle oli katettu maistuva buffet-lounas, jonka aikana vieraat saattoivat nauttia myös upeista merinäkymistä. Perille päästyä joukko jakaantui kahteen ryh-

20 LEIPURI 6 / 2023

mään, jotka oppaiden johdolla pääsivät näkemään ja kuulemaan mielenkiintoisia yksityiskohtia Naantalista ja sen historiasta. Hieman sateinen sääkään ei kuulemma haitannut yhtään, sillä niin loistavia olivat oppaat.

Lopuksi nautittiin vielä pullakahvit Cafe Amandiksessa ja sen jälkeen paluu takaisin Turkuun oli järjestetty bussikuljetuksena. Retki sai paljon kehuja erinomaisesta ohjelmastaan ja järjestelyistään.

Lämmin kiitos niistä kaikista Mauste-Sallinen Oy:lle!

Mauste-Salliselta retkeä olivat isännöimässä Markus Kauppila, Marli Vahtera (keskellä), Aino Alakuijala (takana) sekä Jessica Viholainen.

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Pieni sade ei haitannut tahtia, sillä asiantuntevia oppaita oli ilo kuunnella.

Naantaliin tutustuttiin kahdessa ryhmässä, joissa kummassakin oli kolmisenkymmentä henkilöä.

Laivalla tarjottiin maittava buffetlounas. Tässä sitä nauttivat Pulla-Pirtin Sirpa ja Hannu Räinä sekä Heikki Räinä (oikealla). Vasemmalla ensimmäisenä Meriläisen Leipomon Juho Meriläinen, sitten Pulla-Pirtin Tiina Räinä, Mikko Keski-Nirva ja Tuula Kukkola-Räinä.

Laivan sisätilat houkuttelivat, sillä sää oli hieman sateinen.

LEIPURI 6 / 2023

21

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Sisäaktiviteettipuisto tarjosi paljon erilaisia liikuntamahdollisuuksia lapsille.

Tässä trampoliinilla taituroi Felicia Knip, 12, Andreas Knips Hembageri.

Lastenretken kohteena SuperPark Turku Kun aikuiset valmistautuivat Leipuriliiton vuosikokoukseen, lapset starttasivat Fazer Myllyn järjestämälle lastenretkelle. Se kohteena oli SuperPark, joka on liikunnallinen sisäaktiviteettipuisto.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Janne Nurmi, Agneeta Knip

F

azer Myllyn lastenretkelle starttasi iso joukko väkeä, kaikkiaan hieman yli neljäkymmentä henkilöä, joista yli puolet lapsia. Pienen bussimatkan päässä hotelleilta sijaitseva SuperPark Turku onkin kaiken ikäisten liikunnallinen sisäaktiviteettipuisto, josta löytyy tekemistä kaikille.

Freestyle-alueella odottivat skeitti- ja scoottialue, trampoliinit ja foam-allas. Game Arenalla otettiin toisista mittaa muun muassa futisflipperin ja SuperBall-pallopelin avulla. Seikkailualueella saattoi kiipeillä korkeuksiin ja kisata polkuautoilla. Touhuilun lomassa tarjottiin myös välipalaa.

Puolen päivän jälkeen hotelleille palanneet lastenretken osanottajat vaikuttivat enemmän kuin tyytyväisiltä. Mukaan oli annettu vielä kotiin viemisiäkin. Kiitokset Fazer Myllylle!

22 LEIPURI 6 / 2023

endlessly

UNIQUE A whole galaxy of variety, with your success written in the stars.

GET YOUR TICKET NOW! More information: www.iba.de

2023

22.–26.10.

THE WORLD’S LEADING TRADE FAIR FOR THE BAKING AND CONFECTIONERY INDUSTRY LEIPURI 6 / 2023

23

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Powdea Technologies Oy:lle oli tänä vuonna myönnetty Maakunnallinen yritys -palkinto ja Tuomo Kousa (edessä) arvuutteli kädessään olevan ”palkintopystin” painoa (1966 g). Vanajan Keksit Oy:n Jouko Salonen ja Tarja Salonen lienevät arvanneet varsin lähelle, sillä Riikka Kousa ojentaa heille kassia palkinnoksi.

Primulatorin Jere Grönlund (vas.) esitteli osastolla mm. Carpigianin Labo 8/12 XPL P -jäätelökonetta sekä jäähilejuomalaitetta, jonka sisältöä maistelivat mm. Meriläisen Leipomon Juho Meriläinen (keskellä) sekä Pulla-Pirtin Tiina Räinä ja Mikko Keski-Nirva.

Erinomaisia tapaamisia tavarantoimittajien näyttelyssä Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttelyssä oli tänä vuonna kaikkiaan 40 osastoa, toinen toistaan houkuttelevampia. Näyttelypaikkana toimivat Radisson Blu Marina Palacen kokousja kongressitilat hotellin toisessa kerroksessa.

Tässä maistiaisia näyttelystä.

TEKSTI JA KUVATEKSTIT Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen, Hilja Mustonen

V Ensimmäistä kertaa näyttelyyn osallistunut Ainesmestarit Oy valmistaa etikettejä, tarroja ja teippejä, joista Miika Männikkö (oik.) kertoo tässä Hakafoodin Marko Lehojärvelle ja Pirjo Heikkiselle.

24 LEIPURI 6 / 2023

arsin hyvin tämänkertaista näyttelyä kuvaa erään leipomoyrittäjän toteamus, että ”ikinä ennen ei olla missään messuilla sovittu näin monta yhteydenottoa”. Eli tyytyväisiä oltiin. Tuntuikin siltä, että leipuripäivävieraat tutustuivat näyttelyn osastoihin antaumuksella ja ajan kanssa. Jo ennestäänkin on tiedossa, että tavarantoimittajien näyttely on yksi Leipuripäivien odotetuimmista osioista.

Seuraavassa muutamia poimintoja näyttelystä. Jokaisesta näytteilleasettajasta ei mitenkään mahtunut kuvaa lehteen, mutta kuvat löytyvät Leipuriliiton kotisivuilta, tapahtumat-kohdasta Vuosikokous 2023 kohdalta.

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Finnvacum Oy:lle on Esa ja Mari Koiviston mukaan tullut yhä enemmän erilaisia suljentaratkaisuja. Niissä uusinta uutta edusti kuvan pantakone, Digi RGW 560II, joka on sarjan pienin malli. Kone printtaa esimerkiksi muovisen salaattirasian ympärille kietaistavaan pantaan tuoteselosteet, hinnan sekä muut tarvittavat tiedot. Pantoja on saatavilla eri väreissä.

Leipätiedotuksen Kaisa Mensonen (oik.) ja Terhi Virtanen äänestyttivät messuväellä Leipätiedotuksen parasta julistetta. Aabakeryn Hannele Aapakari-Keinonen tekee vaikeaa valintaa hymyssä suin.

SKJ Systems oy oli tuonut näyttelyyn uutta voimaa, sillä Jouni Hyttinen (vas.) ja Aku Tuppurainen (oik.) kertoivat, että Simo Tuomisalo (keskellä) ottaa vastuulleen leipomoasiakkaat. Samalla he esittelivät uutta laitetta, jossa on sekä kassaohjelma että maksupääte. Se toimii myös ilman taustalla pyörivää isompaa järjestelmää eli on passeli pienellekin yritykselle.

Meira Oy:n Jan Peter Sjöroos (oik.) sekä Lasse Vidman kertoivat, että Segafredon uudet kylmät kahvijuomat olivat tulossa kauppoihin näyttelyä seuranneella viikolla. Huoneenlämmössä säilyvissä vähälaktoosisissa juomissa on kolme makuvaihtoehtoa: Caramel, Vanilla sekä Latte.

LEIPURI 6 / 2023

25

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Fazer Mylly oli järjestänyt osastolleen minigolf-kilpailun, jossa parhaiten menestyivät Nalle Asikainen, Finnbakels Oy, Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri sekä Marko Lehojärvi, Hakafood Oy. Jyrki Koponen (vas.), Taija Felt, Katri Mäkinen sekä Jarmo Laine esittelivät myös uutta makeaan leivontaan tarkoitettua SBI-parannetta, joka paitsi lisää tuotteen tuoreustuntua ja tilavuutta, tuo siihen myös makeutta.

Metoksen Mikael Kyyhkynen esitteli Merrychef-uunia jossa yhdistyvät hänen mukaansa kiertoilma ja mikroaaltouuni. Esilämmitystä ei tarvita ja laite lämmittää tuotteet nopeasti, 0,5-2 minuutissa. Myöskään erillistä huuvaa ei tarvita, mikä säästää yrittäjän kukkaroa. Sopii vaikkapa kahvilaan.

Finnbakelsin osastolla olivat patongit ja munkit tehneet kauppansa erinomaisesti, kertoivat ”Bakelsin miehet” Veli-Pekka Salminen (vas.), Kari Sillfors (keskellä) ja Nalle Asikainen (oik.). Vieraina Susanna Ottila Pieni Kirahvi Oy/Kanniston Leipomo sekä Matti Hokkinen, Matti Leipoo Oy.

Jarko Äijänen Gradia Jyväskylästä vaihtoi ajatuksia Helsingin Myllyn kauratuotteista Tuukka Rytkösen, Mia Kettusen ja Lasse Lindströmin (oik.) kanssa.

26 LEIPURI 36 / 2023

Mauste-Sallisen väki maistatti mm. pullaa, joka oli tehty gluteenittomasta oman tuotannon kahvileipämiksistä. Pienissä muovipurkeissa oli tarjolla valkosuklaapannacottaa, jonka pehmeä rakenne oli saatu aikaan käyttämällä pussissa olevaa Pannatex-liivatejauhetta. Esittelijöinä Markus Kauppila (vas.), Ari Sjöblom, Jessica Viholainen, Aino Alakuijala, Tiina Mäkinen ja Marli Vahtera.

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Meriläisen Leipomon Juho Meriläinen (oik.) kehui Kinnusen Myllyä täyden palvelun taloksi ja sanoi olevansa tyytyväinen asiakas. Myllyä edustaneet Annu Kuure (vas.), Toni Kuure, Tuomas Kinnunen ja Maiju Kinnunen kuuntelivat kehuja hymyssä suin.

Kaskein Marjan Jari Palomäki (vas.) esitteli marjayhtiön tarjontaa Kesämäen Leipomon Jani Siintovaaralle. Valikoimaan kuuluvat mm. pakastetut ja kuivatut marjat ja hedelmät sekä mehut. Leipomoille hilloja ja täytteitä tehdään myös sopimusvalmistuksena.

Jambak Oy jatkaa Jostec Oy:n ”tarinaa” ja toimii myös sen entisissä tiloissa Tarvasjoella. Paikalla oli myös yrityksen perustaja Jouko Saarinen (2. vas.), jolta on saatu monet hyvät neuvot yritystoimintaan, kertoivat Mika Mynttinen (vas.), Mika Heinonen sekä Jani Salomaa (oik.).

Pakkauksia ja myymäläratkaisuja toimittavan Adara Pakkaus Oy:n osastolla Ahti Jokinen (vas.), Lauri Valkeamäki ja Frida Mäkinen esittelivät monenlaisia tuotteita, kuten Fridan käsissä olevaa pakkausta, joka oli osin mattalakkapintainen, osin pinta oli kiiltävää lakkaa. Pakkaus oli saanut myös kansainvälistä tunnustusta.

Roberts Oy:n Mika Kippo (vas.) ja Maria Lundén maistattivat Pulla-Pirtin Markku Isolalla hillopitkoa, jonka täytteenä oli myös vegaanista vaniljakreemiä. Se on kokonaan kasvipohjainen ja palmyöljytön, viittä vaille valmis tuote.

LEIPURI 6 / 2023

27

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Ilkka Ojansivu (oik.) ja keittiömestari Kim Palhus maistattivat Ravintoraision osastolla Härkis Kaurajauhista, joka on tehty kaurasta ja palkokasvien proteiineista. Tuotteesta on kolme valmiiksi maustettua vaihtoehtoa ja sitä saa myös suurkeittiöpakkauksissa. Maistelemassa Mervi Vilén Vilénin Leipomosta ja Karri Kunnas Pekan Leivästä.

Leipomo Juuren Samuli Honkanen (vas.) piipahti Bedika Oy:n osastolla, jolla päivystivät Jyrki Kantonen (keskellä) ja Niko Nurminen. Bedikaa pitkään luotsannut Tarmo Ahonen jäi eläkkeelle keväällä, joten häntä ei näyttelyssä enää nähty.

Elonen Oy Leipomon Tuire ja Jari Elonen (oik.) tutustuivat Leipurin Oy:n uutuuksiin, joita esittelivät Kimmo Virtanen (vas.), Tommi Lönnqvist, Thomas Silfverberg ja Satu Ruohonen. Yksi uutuuksista oli Ireksin innovaatio eli vehnäraskijauhe, jolla voi leipoa artesaanityylisiä leipiä ilman leivinhiivaa.

Conditen osaston suklaalähteistä pulppusi leipomoille ja konditorioille suunnattuja uusia Xocofine-suklaita: tummaa, maitosuklaata sekä valkosuklaata. Esittelijöinä Elina Rauhala (vas.), Tytti Virtanen, Kaisa Helenius, Anders Borg, Mari Savolainen, Hanna Herhi, Ossi Aalto, Cecilia Finnström ja Helmiina Troberg.

Putaan Pullan Antti Tyykiluoto virkistäytyi Bonne Juomien uudella Tyrni-inkiväärishotilla. Ismo Tyykiluoto ja Eija Kuukkanen seuraavat miltä maistui, samoin kuin Bonnen Matti Väänänen (2.oik) sekä Galina Boziukova.

28 LEIPURI 6 / 2023

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Ressu Redford otti yleisönsä Ressu Redford innosti myös leipuripäivävieraat laulamaan. << Esitystä säesti viululla Jessica Uussari ja kosketinsoittimilla Kai Stenman.

Leipuripäivillä ja perinteeksi muodostunut Conditen Oy:n tarjoama musiikkihetki oli tänä vuonna jälleen riemukasta musiikin ja tanssin juhlaa. Ressu Redfordin vauhdikasta esitystä seurattiin Hotelli Radisson Blu Marina Palacen terassilla.

Tilaisuuden isäntäväkeä edustivat mm. Condite Oy:n Bertil Borg (keskellä valkoisessa asussa) sekä vierellä puoliso Katja Borg.

P

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Hilja Mustonen

erinteestä ei poikettu myöskään tarjoiluissa, sillä musiikkihetkestä nautittiin Conditen tarjoamaa kuohujuomaa siemaillen. Conditen markkinointi- ja innovaatiopäällikkö Tytti Virtanen toivotti aluksi kaikki tervetulleiksi viihtymään ja rentoutumaan. Näin tapahtui; yleisö nautti, tanssi ja lauloi Ressun tuttujen hittibiisien tahdissa: Kuka on se oikea, Älä mee, Kuusi kuuta ja Saturnuksen renkaat ym. ym. Myös moni ohikulkija pysähtyi kuuntelemaan esitystä.

Kiitokset Ressu Redfordille ja Conditelle upeasta musiikkituokiosta!

Esityksestä nautittiin hotellin aurinkoisella terassilla, ja sitä pysähtyi kuuntelemaan myös moni ohikulkija.

LEIPURI 6 / 2023

29

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Lasejaan juhlaillallisen kunniaksi kohottavat tässä mm. Lyylin Leipomon Ira ja Tuomo Kyllönen (vas.) sekä Leipomo Juuren Samuli Honkanen.

30 LEIPURI 6 / 2023

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Illallisella kilisteltiin juhlavasti Illallispöydät oli katettu Marina Palacen kokous- ja juhlakerrokseen, josta näyttelyosastot oli nopeasti purettu pois heti näyttelyn päätyttyä. Juhlavan illallisen päätteeksi nautittiin kakkubuffetista sekä suosikkiartisti Lauri Tähkän esiintymisestä.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Hilja Mustonen

L

eipuripäivät ovat perinteisesti huipentuneet lauantain juhlaillalliseen, eikä poikkeusta tehty tänäkään vuonna.

Radisson Blu Marina Palacen keittiö oli pannut parastaan ruuissa samoin kuin paikallisyhdistyksen leipomot ja konditoriat tilaisuuden leipä- ja kakkutarjoilun osalta.

Illallisen tervetuliaissanat lausui Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara. Juontajana toimi Heikki Hilander, jolla oli alkuruuan jälkeen myös oma ohjelmanumero. Snapsilaulukin laulettiin ja sen aloitti Juha Lehtola Pian Pakari Oy:stä. Laulu raikui upeasti, sillä illallisvieraita oli salin täydeltä eli lähes 450 henkilöä.

Moni odotti malttamattomana illan tähtiartistia Lauri Tähkää. Ja kun hän aloitti esiintymisensä, pääsivät ihailijat aivan lähituntumaan esiintymislavan äärelle. Moni vieras nautti samanaikaisesti sekä Lauri Tähkän esiintymisestä että jälkiruokana tarjotuista kakuista, kahvista ja avec-juomasta. Myöhemmin oli tarjolla vielä karaokea Marina Palacen SubMarinassa.

Leipuripäivien tilaisuuksiin leipiä ja kakkuja toimittivat seuraavat Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry:n jäsenyritykset: Kosken Leipomo Oy, Leipomo Salonen Oy, Leipomo Rosten Oy, MBakery, Pirjon Pakari Raisio Oy sekä Veraisen Leipomo Oy.

Lauri Tähkä on monen suosikki, ja myös hänen nimensä sopi leipureiden juhlaan kuin nakutettu: tähkästä kaikki lähtee.

Heikki Hilander toimi illan juontajana.

Illallisvieraat toivotti tervetulleeksi puheenjohtaja Kari Meltovaara.

Esiintyjien näkyminen illallistilan joka kolkkaan oli varmistettu myös näyttöjen avulla.

Illallisvieraita oli lähes 450 ja tunnelma tiivis.

LEIPURI 6 / 2023

31

v LEIPURIPÄIVÄT 2023 v

Viiniä alkuruualle saa tässä Leipuripäivien järjestelytyöryhmään kuulunut Janne Nurmi, Leipomo Salonen Oy. Vastapäätä istuu puoliso Anniina Nurmi. Jannen vieressä ETL:n Anne Somer seuranaan Ilkka Eriksson. Myös pöydän toisessa päässä istuva Marko Perho, Leipomo Rosten Oy, oli mukana järjestelytyöryhmässä.

Pyöreässä pöydässä skoolasi Multivac Oy:n varsin miesvaltainen porukka.

Puheenjohtajan pöydän päässä Rauno Ruoho ja Seela Merivuori, Kosken Leipomo Oy, sitten Pia ja Juha Lehtola, Pian Pakari Oy, Juha Mattila ja Anna Järvelä, ValioAimo, Veera ja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Eija ja Ari Kauppila, Mauste-Sallinen Oy, Mika ja Merja Väyrynen, Leipuriliitto sekä kunniajäsen Anders Bondén ja Rita Bondén.

Kakkupöytä notkui toinen toistaan houkuttelevampia kakkuja, joista kuva myös tämän lehden kannessa.

32 LEIPURI 6 / 2023

Kiitos!

Iso kiitos kaikille, jotka teitte Leipuripäivät mahdollisiksi, niin tapahtuman järjestäjille kuin vieraillekin. Kiitokset Turun Seudun Leipuriyrittäjien työryhmälle, joka Veera Meltovaaran johdolla työsti ohjelmaa koko kevään ajan. Kiitos ohjelmassa mukana olleille yrityksille, jotka olivat Ravintoraisio Oy, Mauste-Sallinen Oy, ValioAimo, Fazer Finland Oy/Fazer Mylly sekä Condite Oy. Erityiskiitos kaikille näyttelyyn osallistuneille yrityksille, jotka toitte Leipuripäiville upeaa ammatillista antia. Näyttely on todella odotettu osuus tapahtumassamme.

Kiitos kuuluu myös kaikille alueyhdistykseen kuuluville leipomoille ja konditorioille, jotka toimittivat leipiä ja kakkuja Leipuripäivien tilaisuuksiin. Leivät ja kakut 'junaili' oikeisiin paikkoihin oikeina päivänä Rauno Ruoho, joka tämän lisäksi toimi myös näyttelyisäntänä. Hänelle erityiskiitokset!

Ensi vuonna Leipuripäivät vietetään Jyväskylän seudulla 8.-11.8.2024. Tervetuloa mukaan!

Leipuripäivien järjestelytyöryhmästä eturivissä Kati Sinda (vas.), Elina Matikainen ja Veera Meltovaara. Takarivissä Mika Väyrynen (vas.), Marko Perho ja Juha Lehtola. Oikeassa reunassa liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara. Rauno Ruoho ja Janne Nurmi eivät ehtineet kuvaan.

LEIPURI 6 / 2023

33

v KARJASE SAI -LEIPOMO v

Leipomo-ja bistroyrittäjät Kenneth Karjane ja Eva Korvas viihtyisällä kesäterassillaan.

Tallinnan Karjase Sai -leipomo tarjoaa herkkuja rujonkauniissa ympäristössä

TEKSTI Katarina Boijer KUVAT Juha Boijer

Entiseltä tehdasalueelta Koplin kaupunginosassa leijailee aamutuimaan huumaava tuoksu, joka levittäytyy huntuna koko miljöön ylle. Ensimmäiset asiakkaat ovat jo ovella, ja mukaan tarttuu hapanjuureen leivottuja leipiä sekä muhkeita mantelicroissantteja.

34 LEIPURI 6 / 2023

K

oplista on tulossa Tallinnan uusin trendialue, joka karistelee hurjaa mainettaan pikkuhiljaa.

Leipomon omistajaa Kenneth Karjanea alueen villi ja pelottava maine ei säikäyttänyt, vaan hän hehkuttaa kehittyvää aluetta varauksetta.

- Äitini kyllä huolestui heti kun kuuli leipomoni tulevasta sijainnista, ja sanoi ettei ikinä sinne! Karjane nauraa.

- En alun perinkään halunnut kaupungin keskustaan ja nähtyäni tämän paikan

sen pitkä tehdashistoria sekä alueen vihreys viehättivät heti. Ja nykyään täällä on aivan rauhallista, vaikka muutama omalaatuisen arvelluttava baari vielä pystyssä onkin. Tämä on turvallinen ja hiljainen alue. Myös paikalliset ovat todella mukavia, hän kertoo.

Puutarhakaupungista rappioon 1300-luvulla Koplia kansoittivat laitumet ja kalastajat ja se piristyi vasta 1900-luvun alussa kun Venäjä perusti paikalle sotalai-

v KARJASE SAI -LEIPOMO v

Vanha tehdasalue kätkee sisäänsä leipomon lisäksi kahvipaahtimon sekä käsityöläisten tiloja.

Aamulla paikalla on vielä rauhallista.

Info Leipomo on saanut näkyvyyttä myös suomalaisten keskuudessa, ja on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka.

Jonot voivat aamuisin olla pitkiä, mutta palvelu on ripeää.

Aukioloajat kannattaa tarkistaa nettisivuilta, samaten Kopliin menevä julkinen liikenne. Tällä hetkellä Tallinnassa on menossa mittava raitiokiskojen rakentaminen, joten osa linjoista ei aja ollenkaan. Mutta taksi vie varmasti perille, ja matka keskustasta maksaa seitsemisen euroa.

Osoite on Marati 5.

Karjase Sain tiskillä käy kuhina jo aamusta.

Sateen sattuessa terassilta löytyy myös lasinen huvimaja.

vastotukikohdan ja rakensi sinne telakan.

Virkeään Kopliin nousi niin kirkko, koulu, kauppoja kuin postikin. 1930-luvulla alue oli kukkean kaunis ja siellä sijaitsi myös teknillinen korkeakoulu.

Neuvostovuodet eivät kohdelleet Koplia hyvin, vaan sinne pesiytyi alkoholisteja, entisiä vankeja, huumekauppiaita ja myös prostituutio kukoisti. Kukaan paikallinen ei kulkenut Koplissa yöaikaan. Talot rappioituivat samalla kuin ihmisetkin, ja useat talot paloivat.

Nyt alue on herännyt uuteen kukoistukseen ja sinne rakennetaan uutta kovaa vauhtia. Säilyneitä puutaloja restauroidaan asuinkäyttöön. Koplissa on myös uusi uljas rantabulevardi.

Põhjalan vanhan kumitehtaan (nimestään huolimatta tehtaalla ei ole mitään

tekemistä kuuluisan panimon kanssa) kiinteistö kätkee sisäänsä leipomon lisäksi taiteilijoiden ja käsityöläisten studioita, gallerioita, kahvipaahtimon, ravintoloita sekä pieniä puutarhoja.

Karjane jatkaa: - Täällä on hyvä olla, ja leipomolla on erinomaiset tilat. Katto on korkealla, ja valoa tulvii sisään ikkunoista.

- Olen aina rakastanut ruokaa ja leipomista. Kotona leivoin jo nuorena erilaisia leipiä, ja koska omasta mielestäni ne olivat todella hyviä, halusin perustaa oman myymälän. Vuokrasin leivontapaikakseni aluksi pienen tilan, joka oli itse asiassa kilpa-autojen talli.

- Olin samaan aikaan töissä ravintoloissa, mutta leipominen oli aina ollut se oma juttuni, joten lopetin kokintyöni.

LEIPURI 6 / 2023

35

v KARJASE SAI -LEIPOMO v

Leipomon valikoimaa. Erityisen suosittuja ovat muhkeat croissantit.

Karjane alkoi myydä tuotteitaan kahviloihin ja ravintoloihin ja piti pop up-myyntipisteitä koronan aikaan. Hänet tunnettiin Tallinnassa vain ”miehenä joka leipoo autotallissa”.

Tyttöystävä Eva Korvas oli kumppanina alusta asti. Hän kertoo: - Meillä kummallakaan ei ole ruokapuolen koulutusta. Kenneth opiskeli yliopistossa fysioterapeutiksi, ja minä puolestani kouluttauduin taiteeseen ja muotisuunnitteluun, mutta kumpikaan meistä ei ole näitä ammatteja koskaan tehnyt. Ruoka, leipomokahvila ja ravintola veivät meidät mennessään! Kenneth huolehtii leipomuksista ja ravintolasta, ja minä suunnittelen sisustusta sekä päivitän somekanavia.

- Tuotteemme olivat alusta asti hitti.

Leipomosta tuli menestys, ja halusimme laajentaa myös ravintolan puolelle, joten Barbarea avattiin leipomon yläkertaan.

Annokset ovat suuria ja suunniteltu jaettavaksi seurueen kesken.

Luomua ja lähiruokaa

Rapeat patongit ja juurevat leivät ovat nekin hitti asiakkaiden keskuudessa.

Mehevän kierteen päällä on runsaasti rosmariinia.

36 LEIPURI 6 / 2023

Karjase Sai on hyvin suosittu paikallisten keskuudessa, joten ensimmäiset leipurit aloittavat aikaisin.

- Kesä on luonnollisesti kiireisintä aikaa ja silloin meillä on töissä noin 25 ihmistä. Vuorojen aloitusaika on porrastettu. Ensimmäinen leipuri saapuu aamuneljältä, seuraava kuudelta. Leivomme koko päivän. Jos vain tuotteita riittää, tuoreen leivän voi tulla noutamaan myös lounasaikaan. Baristat tulevat seitsemän-kahdeksan aikaan, ja kokit kello 11.

Tarjoilijat aloittavat iltapäivällä kolmelta, jolloin yläkerran bistro avataan. Tiimimme on ihana ja Kennethin kanssa kutsummekin heitä perheeksemme.

- Leipomusten lisäksi rakastamme hyvää kahvia sekä luomuviinejä. Viinilistamme onkin kattava, ja tarjolla on kymmeniä erilaisia viinejä. Tällä hetkellä 50-80 % tuotteistamme on luomua ja

raaka-aineemme koetamme saada niin paljon kuin mahdollista paikallisilta viljelijöiltä sekä pientuottajilta.

- Kaikkea ei kuitenkaan Virossa kasva, kuten oliiveja. Haluamme että myös tuontitavara on parasta laatua ja satsaamme esimerkiksi laadukkaaseen oliiviöljyyn ja sardiineihin, Korvas kertoo yrityksen etiikasta.

Kenneth Karjane jatkaa: - Vaikka pohjaamme virolaiseen perinteiseen keittiöön, saan paljon vaikutteita myös matkustellessani ulkomailla.

Minusta on ihanaa koluta ulkomailla eri leipomoita ja ravintoloita ja keksiä kuinka saisimme heidän tuotteistaan jotain omanlaista. Lontoossa törmäsin ensimmäistä kertaa rosmariinimerisuolaan ja sehän päätyi meille hieman muunneltuna käyttöön erään leipämme päälle. Tuollaiset pienet yllätykset tuovat ihanan aksentin leipomuksiimme ja ruokiimme, hän sanoo.

Karjase Sai myy esimerkiksi croissantteja eri täytteillä, juurileipiä, patonkeja, suolaisia piirakoita, ruisleipiä, ciabattaa, focacciaa sekä korvapuusteja.

- Me pidämme erilaisista kokeiluista, joten tarjontamme vaihtelee jatkuvasti.

Eri vuodenajat toki näkyvät menussamme, kuten vaikkapa omenat ja marjat.

Myös ravintolan puolella kokeilemme kaikkea uutta ja jännää, kuten kukkakaalihummusta. Siitä tulikin varsinainen menestys, ja se jäi pysyvästi listallemme.

Emme myöskään suunnittele menua paljon etukäteen. Ensi viikolla voin innostua vaikkapa porkkanoista. Käyn paljon ruokatoreilla ja niistä saan vaikka mitä inspiraatiota. On hauskaa ja vapauttavaa, kun tulevaisuutta ei tarvitse suunnitella paljon etukäteen, eikä koskaan tiedä mitä mieleen putkahtaa. Se pitää mielenkiinnon yllä! Kenneth Karjane päättää iloisesti.

Karjase Sai myy myös itsetehtyä granolaa.

Leipomuksiin käytetään Mulino Marinon jauhoja.

KOLUMNI

Mehiläiset ovat ruokaturvan supersankareita Kukista ja viljelykasveistamme noin neljä viidesosaa on jossain määrin riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Hyönteispölytyksen arvioidaan hyödyttävän EU:n maataloutta 15 miljardilla eurolla vuosittain. Pölyttäjäpopulaatiomme ovat kuitenkin uhkaavasti laskussa. Tällä on valtava merkitys Euroopan ruokaturvan kehitykseen, puhumattakaan yhä kiihtyvästä biodiversiteettikadosta.

M

ehiläiset ja muut pölyttäjäpopulaatiot ovat jyrkässä laskussa maatalouden ja kaupungistumisen myötä johtuvasta maankäytön muutoksesta, saasteista, tehomaatalouden yksipuolisen ympäristön ja torjunta-aineiden käytön sekä ilmastonmuutoksen vuoksi. Arvioiden mukaan 5-8 prosenttia globaalista ruoantuotannosta on suoraan yhteydessä eläinten aiheuttamaan pölytykseen. Pölyttäjäpopulaatioiden laskulla on siis suora vaikutus satoihin ja ruoantuotantoon.

Pölyttäjien suojelun lisäksi meidän on varmistettava, että monimuotoiset ekosysteemimme, maaperämme, ilmastomme ja vesistömme kestäisivät maataloudesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Torjunta-aineilla toimiva maatalouden tehotuotanto ei pysy planeettamme kantokykyjen rajoissa, minkä vuoksi muutos kohti ekosysteemejä tukevaa maataloutta on välttämätöntä. Yksi keino edistää tätä on luopua pölyttäjiä, kuten mehiläisiä, vahingoittavista torjunta-aineista.

Meidän on myös ennallistettava ympäristöämme. Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat suurin uhka ruo-

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

katurvalle. Maatalous hyötyy ennallistamisesta ekosysteemipalveluiden, kuten pölyttäjäpopulaatioiden suorittaman pölyttämisen ja terveen maaperän ansiosta.

Pölyttäjäpopulaatioiden laskulla on myös vaikutuksia terveyteemme. Hedelmät ja vihannekset ovat enemmän riippuvaisia eläinten aiheuttamasta pölyttämisestä kuin esimerkiksi vehnä, riisi ja maissi, jotka ovat tuulen pölyttämiä kasveja. Jälkimmäiset ovat ravintoarvoiltaan heikompia. Pölyttäjäpopulaatioiden lasku iskee siis pahemmin vihannesja hedelmäsatoihin, jolloin kuluttamamme ruoka on ravintoarvoltaan heikompaa. Tämä kuitenkin koskee enemmän kehittyviä maita, joissa ihmisillä ei ole varaa ostaa vihanneksia ja hedelmiä niiden hinnan noustessa tarjonnan laskiessa.

Meidän on pidettävä huolta mehiläisistä, perhosista, kovakuoriaisista ja muista pölyttäjien supersankareista, jotta voimme parantaa ruokaturvaa, ylläpitää terveyttämme ja varmistaa elinvoimaiset maatalousekosysteemit myös tuleville sukupolville.

LEIPURI 6 / 2023

37

v LEG4LIFE v

Lisää palkokasveja viljelyyn ja ruokavalioon Suomessa menestyvien palkokasvien, härkäpavun, herneen ja apilan, viljelyn lisääminen toisi ratkaisuja niin viljelyyn kuin ruokavalion laatuun ja ravitsemukseen. Palkokasvien viljelyä, elintarvikekäyttöä ja kulutusta sekä tutkimusta edistävä Leg4Life -hanke julkaisi toukokuussa politiikkasuosituksen, joka tukee palkokasvien arvoketjua ja edistää siirtymää kestävään ruokajärjestelmään.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

P

olitiikkasuosituksen julkistamistilaisuudessa Helsingin yliopiston Metsätalolla Leg4Life-hankkeen tutkijat kertoivat tekemiensä tutkimusten tuloksia ja toivat näihin nojaten esiin tarpeita ja keinoja kotimaisten palkokasvien viljelyn edistämiseksi sekä elintarvikekäytön ja kulutuksen lisäämiseksi. Näihin puheenvuoroihin saatiin kommentit maa- ja metsätalousministeriöltä, teollisuudelta sekä ravitsemuksen- ja ruokakulttuurin asiantuntijoilta.

Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden apulaisprofessori ja Leg4Life - hankkeen johtaja Anne-Maria Pajarin mukaan luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja elintasosairauksien yleistyminen haastavat nykyiset tapamme tuottaa ja kuluttaa ruokaa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa on kehitettävä terveyttä sekä ympäristön ja talouden kestävyyttä edistäviä ruoantuotannon keinoja.

Suomessa menestyvien palkokasvien, härkäpavun, herneen ja apilan, viljelyn lisääminen toisi ratkaisuja niin viljelyyn kuin ruokavalion laatuun ja ravitsemukseen.

- Jotta palkokasvien viljely ja käyttö lisääntyisi Suomessa, on päätöksenteolla tuettava koko ruokajärjestelmää, totesi Pajari ja esitteli kolme keinoa, joilla voidaan tukea palkokasvien arvoketjua ja siirtymää kestävään ruokajärjestelmään (ks. laatikko).

Ensimmäisenä hän toi esiin sen, että ruokaketjun tulisi ”antaa palkokasveille mahdollisuus” ja luoda niiden hyödyn-

38 LEIPURI 6 / 2023

tämiselle otolliset olosuhteet. Jotta tämä olisi mahdollista, alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa, ruokapalveluissa ja kuluttajien valinnoissa pitäisi tapahtua muutoksia. Ympäristön näkökulmasta palkokasvien viljelyn hyötyinä Pajari mainitsi niiden typen sidontakyvyn mahdollistavan lannoitteiden vähentämisen ja fossiilisen energian säästön sekä monimuotoisemman maatalousympäristön.

Palkokasvien lisäämisellä olisi merkitystä alku- ja elintarviketuotannon kestävyyteen ja omavaraisuuteen sekä uuden liiketoiminnan ja vientituotteiden kehittämiseen. Kuluttajan näkökulmasta palkokasvien lisäämisen etuna olisi kestävämpi ja terveellisempi ruokavalio.

Leg4Life -hankkeessa tehtyjen viljelijä-

kyselyiden mukaan suurimpia esteitä palkokasvien hyödyntämiselle ovat kuitenkin viljelyn epävarmuus ja heikko kannattavuus. Palkokasvien viljelyn mahdollisuuksien parantaminen onkin Anne-Maria Pajarin mukaan toinen asia, johon puuttumalla voidaan edistää kestävämpään ruokajärjestelmään siirtymistä. Palkokasvien sopimusviljelyllä, viljelyneuvonnalla ja tutkimuksella sekä palkokasveja jalostavaan teollisuuteen panostamalla voidaan saada viljely kannattavaksi ja teollisuutta kiinnostavaksi.

Kolmantena toimenpiteenä on kuluttajien kiinnostuksen lisääminen palkokas-

Palkokasvien arvoketjua voidaan tukea ja edistää siirtymää kestävään ruokajärjestelmään seuraavilla keinoilla:

1.

Luomalla palkokasvien hyödyntämiselle suosiolliset olosuhteet.

Palkokasvit auttavat Suomea kestävyystavoitteiden saavuttamisessa pienentämällä ruokajärjestelmän haitallisia ympäristövaikutuksia.

2.

Parantamalla palkokasvien viljelyn ja käytön mahdollisuuksia. Palkokasvien viljely Suomessa vähentää riippuvuutta ulkomailta tuodusta kasviproteiinista ja typpeä sisältävistä lannoitteista. Investoiminen kasvavaan alaan tuottaa taloudellista hyvinvointia.

3.

Lisäämällä palkokasvien osuutta ruokavaliossa. Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen palkokasveilla auttaa parantamaan ruokavalion kestävyyttä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta.

v LEG4LIFE v

veja kohtaan sekä kysynnän lisääminen.

On siis edistettävä kuluttajien tietoisuutta, ruoanvalmistustaitoja sekä motivaatiota käyttää palkokasveja esimerkiksi terveyssyistä korvaamalla niillä osittain punaisen lihan käyttöä.

Leg4Life -hankkeessa pyritään kehittämään kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutukset ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin ja taloudelliseen kestävyyteen. Hankkeessa tutkitaan Suomen olosuhteissa menestyviä palkokasveja viidessä työpaketissa, jotka kattavat koko ruokaketjun pellolta pöytään maataloudesta ja alkutuotannosta elintarviketeollisuuden kautta kuluttajalle. Työpaketit tarkastelevat myös palkokasvien tuotannon ja kulutuksen vaikutusta ravitsemukseen sekä ympäristöön ja talouteen.

Puheenvuoronsa lopuksi Leg4Life -hankejohtaja totesikin, että kyseessä ei ole ainoastaan lainsäädännöllinen tai vain vil-

jelijöiden tai teollisuuden asia, vaan kaikkien yhteistyö. Tähän puheenvuoroon yhtyi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Minna Huttunen kommenttipuheenvuorossaan. Huttunen muistutti, että kestävän kehityksen lainsäädäntöä ollaan EU:ssa laatimassa ja nyt vaaditaan kokonaisuutta katsovia ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä. Huttusen mielestä Leg4Life -hanke tuo esiin nimenomaan eri alojen yhteistyötä ja vahvistaa ruokajärjestelmän kestävyysloikkaa.

pakastehernettä. Hänen mukaansa viljelykiertoon soveltuvuus on yksi herneen viljelyn vahvuuksia. Viljely onnistuu viljan viljelykalustolla, joten herneen viljelyn aloittaminen ei vaadi kalustoinvestointeja.

Hernekasvien heikkouksina Cirule mainitsi mm. satotasojen vaihtelun ja korkeat siemenkustannukset. Myös sääolosuhteiden aiheuttamat riskit ovat herneellä monia muita viljelykasveja suuremmat.

Ilmastonmuutoksen myötä nämä saattavat vielä lisääntyä.

Viljelyä pitäisi lisätä

Kasvista elintarvikkeeksi

Aila Vanhatalo Helsingin yliopistosta totesi palkokasvien viljelyn olleen hyvin vähäistä, mutta nyt se on hieman lisääntynyt rehuviljelyn ansiosta. Palkokasvien viljelyn lisäämisellä sekä ruoaksi että rehuksi on merkitystä typpi- ja valkuaisomavaraisuuteen pyrkimisessä. Viljely ravinto- ja rehukäyttöön tukevat toisiaan, sillä rehukäyttö lisää viljelyvolyymia ja heikompilaatuinen sato ja elintarviketuotannon sivuvirrat voidaan käyttää eläinten rehuksi.

Nurmipalkokasvit, kuten apila, soveltuvat erinomaisesti lypsylehmien ruokintaan.

Palkokasveilla on hyvä hiilensidontapotentiaali ja ne toimivat hyvinä viljelykiertoa tukevina kasveina. Luonnonvarakeskuksen Sanna Hietalan esittelemät tutkimukset kertoivat myönteisistä vaikutuksista viljelyn hiilijalanjälkeen, satotasoihin ja lannoituskäyttöön.

Vaikka ympäristön kannalta palkokasvien voidaan katsoa olevan kannattava viljelyvaihtoehto, eivät viljelijät koe asiaa aina samoin. Luonnonvarakeskuksen tekemän tuottajakyselyn mukaan moni viljelijä nimeää useita palkokasvituotannon aloittamista estäviä tekijöitä. Kirsi Korhosen (LUKE) esittämien kyselyvastausten mukaan palkokasvien heikko viljelyvarmuus ja kannattavuuden epävarmuus ovat merkittävimpiä viljelyn aloittamisen esteitä. Viljelijöiden mukaan näitä voitaisi helpottaa lisäämällä sopimusviljelyä ja nostamalla tuottajahintaa sekä myöntämällä tuotantotukia palkokasvien viljelijöille.

Myös lajikkeiden kehittäminen sekä viljelyneuvonnan ja tiedotuksen lisääminen olisi avuksi viljelyn aloittamisessa.

Kommenttipuheenvuoron viljelyyn liittyen piti Apetit Ruoka Oy:n viljelypäällikkö Gunta Cirule. Hänen näkökulmansa keskittyi herneen viljelyyn, sillä Apetit tuottaa vuosittain 4-5 miljoonaa kiloa

Ympäristön hyvinvointi ja terveellisempi ravitsemus ovat hyviä syitä lisätä palkokasvien määrää elintarvikehyllyillä ja kuluttajien ruokapöydissä. Tarjolla on papuja niin tuoreina ja kuivattuina kuin rouheena ja jauhoina, kertoi Kirsi Jouppila Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta. Näiden kokkaukseen kuluttaja tarvitsee ohjeita ja reseptejä. Hankkeen tiimoilta onkin valmistunut reseptikirjanen Papuja pöytään – pallon parhaaksi. Markkinoilla tunnetuimpia kasviproteiinituotteita ovat varmasti Nyhtökaura ja Härkis.

Palkokasvien kulutuksen lisäämisen esteenä ruokavaliossa on kuitenkin muutama haaste. Näitä ovat Jouppilan mukaan mm. härkäpavun karvas maku, johon voidaan vaikuttaa lämpökäsittelyllä tai muiden peittävien yhdisteiden käytöllä. Käsittelyn myötä tuote saattaa jäädä kuitenkin kovin suolaiseksi, joka ravitsemuksen kannalta ei ole suositeltava tilanne. Palkokasvien tietyt hiilihydraatit saattavat aiheuttaa myös vatsavaivoja. Tähän ratkaisuna voidaan käyttää esimerkiksi maitohappofermentaatiota tai idätystä.

- Leg4Life kuluttajatutkimuksen mukaan maku oli yksi suurin palkokasvien käyttöä rajoittava tekijä Suomessa, kertoi Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta.

Konttisen tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet vastaajista ei käyttänyt lainkaan kasvipohjaisia maito- tai lihatuotteiden kaltaisia tuotteita ja neljänneskin harvemmin kuin kuukausittain.

Papujen, linssien ja herneiden käyttö oli yleisempää, vaikka niitäkin viikoittain käytti vain 42 % vastaajista. Kolmannes kuluttajista kuitenkin totesi, että voisi lisätä palkokasvien käyttöä, mikäli niiden tarjonta työpaikan tai oppilaitoksen lounasravintolassa olisi parempi. Jopa lähes LEIPURI 6 / 2023

39

v LEG4LIFE v

puolet arvioi kotimaisuuden tärkeäksi palkokasvien käyttöä lisääväksi tekijäksi.

Maun lisäksi vastaajien mukaan palkokasvituotteiden kulutusta rajoitti niiden kallis hinta ja se, että ne koettiin vieraiksi. Myös suutuntumaa osa piti epämiellyttävänä (34 %). Kuitenkin vain 27 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että palkokasvien tulisi muistuttaa mahdollisimman paljon lihaa ja 39 prosenttia oli väitteestä täysin tai jokseenkin eri mieltä. Tuotekehityksessä tuleekin siis kiinnittää huomio makuun ja valmistaa monipuolisesti tuotteita, joissa on erilaisia rakenteita.

Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä totesi politiikkasuosituksen sisältävän paljon hyviä konkreettisia ajatuksia palkokasvien kulutuksen lisäämiseksi. Hän kuitenkin esitti kysymyksen kuluttajan roolista ja totesi pohtineensa juuri kuluttajatutkimuksessa esiin nousseita asioita: mitkä rajoittavat kuluttajan valintoja ja miten ne näyttäytyvät arjessa? Voiko palkokasvituote olla

papumainen vai pitääkö sen olla jonkin aiemmin tunnetun tuotteen kaltainen (liha, juusto)?

- Tähän ei varmaan ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua, hän totesi. Mäkelän mielestä kuluttaja tulisi ottaa mukaan miettimään palkokasvien lisäämiskeinoja ruokajärjestelmään.

Palkokasveilla kohti terveellisempää ruokavaliota Palkokasvien lisäämisessä voidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Niina Kaartisen mukaan nähdä ravitsemussuositusten näkökulmasta kaksi merkittävää etua. Palkokasvien suurempi kulutus ja punaisen lihan korvaaminen niillä lisäisi ruokavalion terveellisyyttä ja ehkäisisi kroonisia elintapasairauksia sekä laskisi ympäristön kuormitusta. Puheenvuorossaan hän esitteli FinRavinto 2017 aineistolla tehdyn mallinnoksen, jossa osittainen punaisen lihan korvaaminen

Mikä hanke?

Leg4Life-hanke (Legumes for Sustainable Food System and Healthy Life – Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä) on Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen hanke, joka toimii vuosien 2019-2025 aikana. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Leg4Life-hankkeessa on tiiviisti mukana lukuisia maamme johtavia ruoka-alan toimijoita alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, terveys-, ympäristö- ja maatalouspolitiikan sekä kuluttajajärjestöjen taholta. Leg4Life-hankkeen tavoitteena on palkokasvien käyttöä lisäämällä saada aikaan laaja yhteiskunnallinen muutos kohti terveellisempää ruokajärjestelmää sekä ilmastoneutraalia ruoantuotantoa ja -kulutusta. (lähde: www.leg4life.fi/tietoa-hankkeesta/)

40 LEIPURI 6 / 2023

palkokasveilla nosti suomalaisten kuidun ja folaatin saannin ja laski tyydyttyneen rasvan saannin suositellulle tasolle. Juuri näissä ravintoaineissa suomalaisilla olisi petraamista tavoitetason saavuttamiseksi. Mallinnoksessa palkokasveilla korvattiin punaisesta lihasta suositusten ylittävä määrä.

Sari Bäck Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolta esitteli Papumies -tutkimuksen, jossa oli verrattu perinteistä suomalaista 760 g/vko lihaa sisältävää ruokavaliota papuryhmän ruokavalioon, jossa osa punaisesta lihasta oli korvattu palkokasveilla. Muutoin tutkimushenkilöt söivät oman ruokavalionsa mukaisesti.

Tulokset olivat saman suuntaiset kuin FinRavinto 2017 mallinnoksessa eli ruokavalion kuidun, pehmeän rasvan ja raudan määrä ruokavaliossa nousi ja kovan rasvan ja kolesterolin määrä laski. Terveydellisiä etuja tästä voidaan arvioida olevan kolesterolin laskun ja sydän- ja verenkiertoelimistön tautien väheneminen.

Papuryhmässä todettiin myös tutkittavien ulosteen N-nitrosoyhdisteiden pitoisuuden laskua, millä saattaa olla suolistosyöpiä ehkäisevä vaikutus. Bäck muistutti kuitenkin, että kasvispainotteisempaan ruokavalioon siirryttäessä tulee kiinnittää huomiota B12-vitamiinin saantiin, sillä sen lähteitä ovat eläinperäiset tuotteet.

Suolan saantiin palkokasvivalmisteiden lisääminen ei sen sijaan välttämättä tuo helpotusta niiden sisältämän natriumin takia.

Viimeisessä kommenttipuheenvuorossa Helsingin yliopiston kansanravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola muistutti edellä esitettyihin mallinnoksiin ja laskelmiin liittyen, että ne oli tehty yli 100 g:n palkokasviannoksilla, kun FinRavinto 2017 tutkimuksen mukaan suomalaisten tämänhetkinen palkokasvien käyttö on vain 15 g / pvä. Laskelmissa olisi hyvä tarkastella sitä, mitä maltillisempi palkokasvien lisäys ruokavaliolle tekisi.

Lopuksi hän toivoi, että ravitsemusta koskevassa retoriikassa luovuttaisiin sanasta ”luopuminen” ja korvattaisiin se esimerkiksi ”kohtuullistamisella” tai ”kompromissilla”.

v MURUSET v

Elintarvikkeiden hintojen nousu hidastui päivittäistavarakaupassa toisella vuosineljänneksellä. Myös myynnin määrän lasku on hidastunut. Tiedot käyvät ilmi päivittäistavarakaupan tuoteryhmäkohtaisesta myyntitilastosta huhti-kesäkuulta.

Huhti-kesäkuussa päivittäistavarakaupan koko myynnin arvo oli 5,8 miljardia euroa, josta elintarvikkeiden osuus oli 3,7 miljardia euroa. Vuodessa päivittäistavarakaupan koko myynnin arvo kasvoi 7,7 prosenttia ja elintarvikkeiden myynnin arvo kasvoi 9,4 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat nousivat vuodessa 12,2 prosenttia, joten myynnin määrä laski 2,5 prosenttia.

Toisella vuosineljänneksellä sekä ruoan hinnan nousu että myydyn määrän lasku hidastuivat. Mitään merkittäviä rakenteellisia muutoksia elintarvikemyynnin trendeissä ei ole alkuvuonna havaittavissa. Kuluttajat ovat edelleen erittäin hintatietoisia ja valitsevat ruokakaupassa edullisempia vaihtoehtoja.

Elintarvikealan koulutus syynissä Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on teettänyt HAMK Edu -tutkimusyksiköllä selvityksen elintarvikealan koulutuksesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Selvityksen tekivät Mika Tammilehto ja Katja Vähäsantanen. Se oli ensimmäinen laatuaan ja siinä hyödynnettiin 47 oppilaitokselle tehtyä kyselyä sekä yrityshaastatteluja.

Mika Tammilehto totesi selvityksen julkistustilaisuudessa elokuun puolivälissä, että yritysten näkemysten mukaan koulutustarjonta vastaa kohtuullisen hyvin määrällistä tarvetta kaikilla koulutusasteilla. Ongelma on ennemminkin, että alan tutkinnon suorittaneet eivät hakeudu elintarvikealan tehtäviin. Alan tehtäviin valmistuu elintarvikealan tutkinnoista vuosittain noin 1 300 henkilöä, joista ammatillisia tutkintoja suorittaa noin 1 000, ammattikorkeakoulututkintoja 200 ja yliopistotutkintoja hieman yli 100 henkilöä.

Ammatillisessa koulutuksessa osaamiskapeikot liittyvät mm. elintarvikealan automaatio-osaajiin, prosessialan ja kunnossapidon osaajiin sekä logistiikan ja laboratorioalan osaajiin. Tuotannon

Kuva Tarja Ollikka

Hintojen nousu hidastui

Hunajasato selvästi keskimääräistä heikompi Alkukesän kuivuus ja heinäkuun viileät ja sateiset säät eivät suosineet hunajantuotantoa. Sadosta ennustetaankin normaalia heikompaa koko Suomessa, arvioi Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry.

Vaikka lähtökohdat hunajasadolle olivat keväällä hyvät, kesän säät kuitenkin torppasivat sato-odotukset. Kuivuuden työtekijöistä on pulaa ainakin elintarviketyöntekijöiden, leipureiden ja kahvilatyöntekijöiden osalta. Myös myyntiin, markkinointiin ja taloushallintoon kaivataan tekijöitä. Korkeakoulutettujen osalta erottuu erityisesti liha-ala, jossa koulutusta ja tutkimusta pidetään liian vähäisenä suhteessa alan tarpeisiin. Elintarvikealan työvoimapula on ollut monelle yritykselle arkipäivää jo pitkään ja joissakin tapauksissa se on jopa yritysten kasvun este.

Tulosten mukaan korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset palvelevat elintarvikealaa kohtuullisen hyvin. Yritykset ovat varsin tyytyväisiä korkeakoulujen koulutuksen tasoon, mutta ammatillisessa koulutuksessa osaamisen taso ja laatu vaihtelevat enemmän. Yritykset myös kokevat, että niiden tarpeisiin nähden korkeakoulujen ja ammattiopistojen toiminta on varsin kankeaa. Yhteistyöhön kaivataankin strategisempaa otetta, ja yritykset toivovat ensisijaisesti pitkäjänteistä ja syvällistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Niin ikään yritykset toivovat oppilaitoksilta parempaa työelämän ja yritysten liiketoimintaympäristön tuntemusta sekä kehittämis- ja muutostarpeiden tunnistamista.

vuoksi satokasvien kukinnat menivät ohi nopeasti ja kasvit tuottivat mettä heikosti.

Tilannetta pahensi kesäkuun alun kylmä jakso. Erityisesti alkukesän kuivuudesta kärsivät Varsinais-Suomi ja Etelä-Suomi.

Hunajan pääsatokasvit ovat Suomessa vadelma, apilat, horsma, hedelmäpuut, öljykasvit sekä metsämarjat.

Heinäkuussa satoa ei monin paikoin saatu enää lainkaan, ja mehiläiset joutuivat käyttämään keräämänsä vähän meden omiin tarpeisiinsa. Viileän sään vuoksi mehiläisille tärkeät loppukesän mesikasvit eivät tuottaneet juurikaan mettä, ja lisäksi sateet haittasivat heinäkuussa mehiläisten keruulentoja.

Kotimaista hunajaa on jonkin verran varastossa, joten hunajan arvioidaan riittävän seuraavaan satoon asti. Kotimaisen hunajan käyttö tukee mehiläisten tekemän pölytystyön ansiosta laajasti kotimaista maataloutta ja työtä. Lisäksi suomalaista hunajaa ostaessaan kuluttaja voi olla varma hunajansa aitoudesta, mikä ei ole itsestään selvää maailman hunajamarkkinoilla.

Teknologian ja automaation etenemisestä huolimatta tarvitaan edelleen ammattiosaajia elintarvikkeiden valmistusprosesseissa. Kädentaitojen ja käytännön soveltamisen merkitys ei ole kadonnut minnekään, eikä tule jatkossakaan katoamaan. Moniosaamisen merkitys tulee kuitenkin kasvamaan ja sitä kautta myös jatkuvan oppimisen merkitys lisääntymään.

Selvityksen mukaan tutkinnot ovat tulevaisuudessakin relevantti tapa vastata elintarvikealan osaamistarpeisiin, mutta niiden rinnalle tarvitaan yhä enemmän kokonaista tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia, joita voidaan suorittaa myös työn ohella. Selvitys tuotti myös useita muita kehittämisehdotuksia, joista iso osa liittyi elintarvikealan koulutuksen joustavuuteen ja työelämälähtöisyyteen.

Esimerkiksi, että oppilaitosten pitäisi pyrkiä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen etenkin jatkuvan oppimisen palveluissa. Yritykset kouluttavat aktiivisesti työntekijöitään, ja julkisen koulutusjärjestelmän pitää pystyä tarjoamaan yrityksille niiden tarpeista lähteviä räätälöityjä palveluja.

Selvitys löytyy osoitteesta theseus.fi hakusanalla Elintarvikealan palvelukykyselvitys.

LEIPURI 6 / 2023

41

v MURUSET v

VTT panostaa uusiutuvaan pakkausmateriaaliin

Conditen leipomotiimiin kuuluvat Tytti Virtanen (vas.), Jaana Välimäki, Helmiina Troberg, Anders Borg, Ossi Aalto, Roberta Eskola ja Mari Savolainen (tuotehallinta ja valikoima).

Conditella uusia tuulia Leipomo- ja konditoriayritysten yhteistyökumppani Condite Oy on avannut uuden tuotekehityskeskuksen, Innovation Centerin. Naantalissa toimivan Conditen tiloissa on jo pitkään toiminut pieni koeleipomo, mutta nyt yhtiö on saanut käyttöönsä uudet isommat tuotekehitystilat lähes omasta pihapiiristään.

- Innovation Center toimii Pian Pakarin entisessä leipomossa, joka sijaitsee aivan naapurissamme. Tilat saatiin toimiviksi pienin muokkauksin, kertoo Condite Oy:n markkinointi- ja innovaatiopäällikkö Tytti Virtanen, jonka mukaan nyt saatiin myös isommat laitteet, jotka mahdollistavat entistä suurempien kokeiluerien valmistamisen.

- Voimme pitää myös aikaisempaa isompia asiakastilaisuuksia, esimerkiksi leipomoille tai vaikkapa Leipuriliiton alueyhdistyksille.

Leipomo- ja konditoriamyynnin lisäksi, Innovation Center tukee myös foodservice sektoria. Foodservice- eli ammattikeittiötuotteet ovat yksi Conditen neljästä tukijalasta leipomoiden, teollisuuden ja vähittäiskaupan ohella. Conditen foodservice tuotevalikoima kattaa Naantalissa tuotetut ja pakatut tuotteet. Elokuun puolivälissä pidettiin Conditen henkilöstölle Innovation Centerin avajaiset, joihin oli kutsuttu koko Conditen henkilöstö, lähes 80 työntekijää.

Lisäksi Conditen myyntiin ja tuotekehitykseen on saatu uusia tekijöitä. He

42 LEIPURI 6 / 2023

ovat monelle leipomo- ja konditoriayrittäjälle tuttuja kasvoja jo ennestään. Jaana Välimäki aloitti työnsä myynnissä Leipuripäivien jälkeen ja Joachim Wunsch tuotekehityksessä syyskuun alussa. Leipomomyynnin vetäjänä jatkaa Anders Borg ja avainasiakaspäällikkönä Ossi Aalto.

Myynnin vahvana tukena asiakaspalvelussa työskentelevät Helmiina Troberg, Roberta Eskola, Hanna Herhi ja Nea-Maria Kauppi.

Avajaisiin osallistui myös toimitusjohtaja Thore Svensson (keskellä).

Teknillinen tutkimuskeskus VTT kertoo investoineensa 1,5 miljoonaa euroa CelluloseFilms-pilottilaitokseensa, joka skaalaa uusiutuvien selluloosavaihtoehtojen tuotantomenetelmiä. Uusi materiaali on suunniteltu korvaamaan useimmissa nykyaikaisissa elintarvikepakkauksissa käytetyn muovikalvon. Laitoksessa testataan ja kehitetään prosesseja, jotka mahdollistavat näiden kalvojen massatuotannon pakkausteollisuudelle.

Läpinäkyvää muovikalvoa on käytetty vuosikymmenien ajan maailmanlaajuisesti elintarvikepakkauksissa, kuten leivän ja karkkien pakkauksissa, suojaamaan elintarvikkeita ja minimoimaan jätettä. Ohuita muovikalvoja on kuitenkin vaikea kierrättää, koska ne koostuvat useista muovikerroksista, minkä vuoksi niitä on vaikea erottaa toisistaan. Tämän vuoksi ne päätyvät käytön jälkeen yleensä kaatopaikoille.

Pilottilaitoksen avulla VTT pyrkii edelleen nopeuttamaan kestäviä pakkausvaihtoehtoja elintarviketeollisuudessa kehittämällä uusia materiaaliratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita. Laitoksen tavoitteena on kehittää helposti kierrätettäviä selluloosapohjaisia kalvomaisia materiaaleja elintarvikepakkauksiin sekä biopohjaisia sulkumateriaaleja kalvoille, paperille ja kartongille.

Muovikalvopakkausmateriaaleilla on maailmanlaajuisesti suuri kysyntä, koska ne suojaavat erittäin tehokkaasti elintarvikkeita ja muuta herkkää sisältöä. Maailmanlaajuiset pyrkimykset elintarvikkeiden pilaantumisen minimoimiseksi johtavat huomattavaan hiilijalanjälkeen muovikääreiden runsaan käytön vuoksi.

Toistaiseksi markkinoilla ei ole muuta toteuttamiskelpoista ja kestävää vaihtoehtoa. Pilottilaitos on ainutlaatuinen, koska se mahdollistaa selluloosapohjaisten muovikäärevaihtoehtojen tuotannon laajentamisen.

Arvioiden mukaan pakkausmateriaali voisi olla laajassa teollisuuskäytössä viiden vuoden kuluttua.

Merkkipäivät

In memoriam

Ojalan Pakari Oy:n toimitusjohtaja Vesa Ojala täyttää 60 vuotta Vesan päivänä 27.9.2023. Merkkipäivänään hän ei ole matkoilla, vaan kertoo olevansa tavattavissa, (jos pakottavaa tarvetta siihen ilmenee), Ojalan Pakarin kahvilan Vintillä Kauhajoella tuona kyseisenä päivänä klo 10.33 – 18.46.

Jukka Kousa (1951–2023) Palkittu kotkalainen yrittäjä, Powdea Technologies Oy:n (ent. Jauhetekniikka) perustaja on poissa.

Kaunis kesäpäivä muuttui suuren surun päiväksi 17.6.2023, kun yrityksemme perustaja ja läheisemme Jukka Kousa kuoli äkillisesti kesken iloisten kesäpuuhien.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Kilpailut Erika Ukkonen WorldSkillsiin Etelä-Savon ammattiopisto Esedun leipuri-kondiittoriopiskelija Erika Ukkonen on valittu edustamaan Suomea ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailun Pâtisserie and Confectionery -lajissa eli kondiittorilajissa. WorldSkills-kilpailu järjestetään syyskuussa 2024 Ranskan Lyonissa.

Ukkosen valmennustiimiin tulee kuulumaan Esedun opettaja Juliana Hokkanen, joka toimii vuoden 2024 WorldSkills-kilpailussa Pâtisserie and Confectionery -lajin eksperttinä. Lisäksi valmennustiimiin kuuluu mm. lajipäällikkö Markku Vengasaho Saimaan ammattiopisto Sampolta.

Tilaa oppikirjoja Leipuriliitosta Leipuriliiton kotisivujen kautta voi tilata kustantamiamme leipomoalan oppikirjoja (https://www.leipuriliitto.fi/julkaisut/).

Leivonnan teknologia – Ruokaleipä -kirja pureutuu perusteellisesti ruokaleivän leivonnan jokaiseen vaiheeseen. Kirja ilmestyi vuonna 2017. Kirja maksaa 39,60 euroa (sis. alv.).

Kirjassa käydään läpi leivänteon koko prosessi; raaka-aineet, taikinanteko, paisto, jäähdytys ja pakkaaminen. Esillä ovat myös tuotekehitysprosessi, kylmä- ja pakasteleivonta, laatujärjestelmät, leivontavirheet, gluteeniton leivonta sekä tietenkin leivonnan raaka-aineet sekä koneet ja laitteet. Kirjaan kuuluu myös seikkaperäinen hakemisto sekä alan terminologiaa selvittävä sanasto.

Kaksi muuta oppikirjaa ovat Kondiittorin käsikirja sekä Kahvileipäkirja, joiden hinta on 22 euroa (sis. alv.). Nimiensä mukaisesti ne pureutuvat konditoriatuotteiden ja kahvileipien valmistukseen.

Valmistuttuaan insinööriksi Kotkan teknillisestä oppilaitoksesta Jukka kekseliäänä ja mukavana tyyppinä tempaistiin jauheiden käsittelyyn erikoistuneen Erkomatin (per. 1977) leipiin ja edelleen yhdeksi sen omistajista.

Kuva Arttu Kortelainen Yrityksen kasvettua se myytiin Hackman konsernille. Viiden vuoden siirtymäajan päätyttyä Jukka perusti oman yrityksen Jauhetekniikka Oy:n, nykyisen Powdean. Siitä kasvoi merkittävä paikallinen yritys, jonka jauheidenannostelulaitteistot löysivät tiensä ensin Suomen johtaviin leipomo- ja elintarvikealan yrityksiin ja myöhemmin myös muualle Eurooppaan. Ensimmäinen Kotkan yrittäjäpalkinto tuli vuonna 2012, ja marraskuussa 2022 tuli Kymenlaakson maakunnallinen yrittäjäpalkinto kunniamerkkeineen.

Jukan pojan siirryttyä yrityksen toimitusjohtajaksi vuonna 2012 hänelle jäi hallituksen puheenjohtajana enemmän aikaa innovointiin, joka oli hänen ammatillinen intohimonsa.

Hän onnistui hankkimaan Powdealle useita jauheannosteluun liittyviä Euroopan laajuisia patentteja, jotka takaavat yrityksen menestyksen pitkäksi aikaa.

Jukalla oli laaja ystäväpiiri. Hän oli seurallinen, huumorintajuinen ja vieraanvarainen isäntä niin mökkivieraille kuin Sutelan kodissa järjestetyissä juhlissa ja tapaamisissa. Keskustelijana Jukka oli verraton, eikä hänen seurassaan ollut koskaan tylsää. Viidelle lapsenlapselleen hän oli rakas pappa, joka hoiti isoisän roolin yhtä hienosti kuin kaikki muutkin hänelle tärkeät asiat.

Varusmiesaika Kirkonmaan venejoukoissa oli jättänyt Kotkan poikaan lähtemättömän jäljen. Sapokassa odotti aina vene, jolla mökkimatkat Pitkäsaareen ja pidemmillekin reissuille taittuivat. Meri ja erilaiset käden taitoja vaatineet työt, kuten rakentaminen, olivat Jukan rakkaimmat harrastukset.

Vielä muutama päivä ennen Jukan äkillistä poismenoa sparrailimme tapamme mukaan yrityksen kasvusuunnitelmista ja suunnittelimme kesän yhteisiä rakennusprojekteja saaressa. Jukan poikana tunnen kaiken surun ja kaipauksen keskellä kiitollisuutta siitä, että minulla oli paitsi mahtava isä myös esimerkillinen mentori, joka jaksoi aina kannustaa ja tukea ja samalla antaa tilaa rakentaa omaa yrittäjätarinaani.

Tuomo Kousa Powdea Technologies Oy

LEIPURI 6 / 2023

43

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri-lehti 95 vuotta sitten, nro 6/1928 Viime lehdessä mainittu lakonuhka vaasalaisissa leipomoissa peruuntui.

Vaikka uusi leipomotyölaki mahdollisti sallitun työajan pidentämisen tunnilla molemmista päistä, yhdenkään työntekijän päivittäisen tuntimäärään se ei tarkoittanut lisäystä.

Kaikkia työntekijöitä se ei kuitenkaan miellyttänyt ja vaasalaisissa leipomoissa ”työläiset, Helsingistä saapuneiden innoittajien kannus-

tamina, sanoutuivat irti”, koska eivät halunneet sitoutua lain sallimaan työaikaan. Lakko saatiin peruttua viime hetkessä varatuomari V. Jaakkolan toimiessa sovittelijana. Työnantajat taipuivat tähänastisen työehtosopimuksen jatkamiseen muuttamattomana toistaiseksi. Lehden mukaan samankaltainen tilanne on Ruotsissa, jossa laissa sallittu pitempi työaika on voimassa vain paperilla.

Viipurissa on tapahtunut järkyttävä onnettomuus, jossa lentokone on syöksynyt maahan Alfred Pursiaisen konditoria-kahvilan eteen ja räjähtänyt liekkeihin. Vähältä piti, ettei lentokone ollut

syöksynyt kahvilan ikkunoista sisään, jolloin olisi todennäköisesti menehtynyt suuri määrä asiakkaina olleita ihmisiä. Sen esti kadulla ollut sähkötolppa, johon kone pudotessaan osittain törmäsi.

Ainakin kaksi kuolonuhria onnettomuus kuitenkin vaati, toinen heistä oli lentäjä. Kirjoituksessa pidetään ihmeenä sitä, että myymälä ja kahvila eivät olleet kärsineet sanottavaa vahinkoa, takana sijainneesta leipomosta puhumattakaan. Jo seuraavana päivänä konditoria-kahvila oli avoinna, ikkunat väliaikaisesti korjattuina.

Leipuri-lehti 75 vuotta sitten, nro 6/1948 Lehdessä on ilahduttava uutinen, että leipäviljan säännöstelyä ollaan lakkauttamassa.

Vehnän osalta säännöstely kuitenkin jatkunee. Sen sijaan ruista on varastoissa ja sitä voidaan ostaa niin, että se riittää ainakin maaliskuun loppuun asti. Leipomot saavat nyt valmistaa myös siirapilla makeutettuja vehnäpitkoja ja pullia, joihin leipomoilla on nyt

mahdollisuus saada myös siirapin ostolupia. Viranomaiset kuitenkin tarkoin valvovat, ettei siirappia käytetä muiden kuin leivosten, vehnäpullien ja -pitkojen valmistukseen.

Sotakorvauksiin on saatu suuri helpotus, kun Neuvostoliitto on päättänyt alentaa jäljellä olevien sotakorvausmaksujen summan heinäkuun alusta 50 prosentilla. Se merkitsee noin 75 miljoonan dollarin alennusta alkuperäisestä noin 300 miljoonan dollarin määrästä. Lehden mukaan alennus tulee helpottamaan tiukkaa valuuttatilannetta ja antamaan uusia mahdollisuuksia tavarahuol-

lolle. Varmaa on, että myös leipomoala tulee hyötymään alennuksesta koneiden ja monipuolisempien alan raaka-aineiden saantina ulkomailta.

Leipurijäsenistöä kehotetaan ilmoittautumaan vuosikokoukseen, joka pidetään Tampereella 26. heinäkuuta. Luvassa on myös retki Vehoniemen harjulle aamiaisineen.

Leipuri-lehti 60 vuotta sitten, nro 6/1963 Pääkirjoituksessa todetaan, että Turussa pidettävän vuosikokouksen puheenaiheena tulee oleman leivän ja leipomotuotteiden hintasulku, joka asetettiin vuoden 1962 elokuussa.

Tätä kysymystä on käsitelty eri instansseissa, mutta tuloksetta. Lehden mukaan kaiken takana on SAK:n omalle, ministerinä

olevalle miehelleen antama ohje, ettei elintarvikkeiden hintoja saa nostaa. Silloin eliminoituisi osa työntekijäpuolen palkankorotuksista.

Leipurien Tukku Oy:n pääkonttori on muuttanut Mannerheimintieltä Pitäjänmäelle, omaan toimitaloon. Uusissa tiloissa ovat pääkonttorin lisäksi elintarvike- ja leipomokoneosastojen keskusvarastot, kone- ja autokorjaamotilat sekä Leipurien Hedelmä Oy. Tätä ennen yhtiöllä oli toimintaa neljässä eri paikassa, nyt kaikki on koottu saman katon alle. Myös Eho-yhtymän leipomotalon harjan-

nostajaisia on vietetty Helsingin Herttoniemessä.

Rakennuksen on määrä valmistua marraskuussa.

Kymmenen saksalaista ’leipomoalan miestä’ on vieraillut helsinkiläisissä leipomoissa. He tutustuivat mm. Vaasan Höyrymyllyyn, Leipurien Tukun uuteen toimitaloon, sekä Elannon, Maanviljelijäin Maitokeskuksen Kotisaaren, Helsingin Meijeriliikkeen, Primulan ja Colombian leipomoiden toimintaan. Erityistä mielenkiintoa vieraissa herätti leipä-, kahvileipä- ja konditoriatuotteiden suuri valikoima sekä työvoiman naisvoittoisuus.

Leipuri-lehti 40 vuotta sitten, nro 6/1983 Joukko suomalaisia leipomoalan ammattilaisia, 34 miestä ja 3 naista, on ollut kurssilla Sveitsin Lutzernissa toimivassa Richemont Fachschulessa viikon ajan.

Tarkoituksena oli oppia tekemään sveitsiläisiä ja muita keskieurooppalaisia leipomotuotteita ja tutustua niiden resepteihin. Opetus tapahtui auditoriossa, jossa ammattitaitoiset opettajat valmistivat tuot-

44 LEIPURI 6 / 2023

teet, ja sen jälkeen opiskelijat pääsivät kuvaamaan ja maistelemaan. Niin kauniita, tasaisia ja maukkaita ne olivat, että matkan anti tullee poikimaan uusia tuotteita myös suomalaiseen leipomomiljööseen.

Sveitsiläiset leipomot ja niiden työkulttuuri teki vaikutuksen myös päätoimittaja Olli Kuhtaan.

Hän toteaa lehden pääkirjoituksessa, että sveitsiläiset suhtautuvat työhönsä erittäin vastuuntuntoisesti ja perusteellisesti. Vuosisataisen käkikellokulttuuriin perintönä tullut tarkkuustyö näkyy leipomoissakin. Tuotteet ovat

aina samanlaisia maultaan, rakenteeltaan ja ulkonäöltään ja niiden viimeistelyyn kiinnitetään suurta huomiota. Myös esillepano on näyttävää.

Koulutuksen merkityskin on Sveitsin leipomoissa oivallettu. Se on jo oppilastasolla vankkaa ja kaikki leipomoliikkeenharjoittajat osallistuvat täydennyskoulutukseen vuosittain, sillä he kokevat sen itselleen tuiki tärkeäksi. Tässä kaikessa olisi Kuhdan mukaan suomalaisille leipureille paljon oppimista.

v UUTUUDET v

Nyhtökauraa Valiolta Valio osti nyhtökaurasta tunnetun Gold&Green-brändin ja tuotekehitystoiminnan alkuvuonna 2022, ja satsaa nyt kasvipohjaisiin tuotteisiin.

Gold&Green Nyhtökauran uudet maut ovat Mexico ja Marrakesh, joiden pakkaus sisältää nyhtökauraa sekä pussillisen maustekastiketta. Erikseen pakattu maustekastike mahdollistaa sopivan voimakkaat maut juuri omaan makuun.

Gold&Green -tuoteperhe täydentyy myös herneproteiinipohjaisella vegeleikkeellä, jossa on rapsakka leivityspinta.

Se on lämmitystä vaille valmista syötäväksi. Vegeleike sisältää runsaasti proteiinia sekä kasvisruokailijalle tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Se on kanamunaton, gluteeniton ja soijaton.

Lisäksi Gold&Green -brändin tuotteiden pakkaukset ovat saaneet uuden virkeän ilmeen. Uudistus on tehty sekä kansainvälistä kasvua että Suomen markkinoita ajatellen.

Hedelmäsoseissa minttua ja vaniljaa

Viljapohjaiset pataainekset

Bonne Juomilta on tullut kaksi uutta hedelmäsosetta, makuina Mango-Ananas-Minttu sekä Omena-Päärynä-Vanilja.

Soseet valmistetaan hedelmistä ilman säilöntäaineita, eli ne ovat täyttä hedelmää, eivätkä ne sisällä lisättyä sokeria. Soseet sopivat välipalaksi sellaisenaan, lisäkkeeksi mm. rahkaan, jogurttiin ja puuroon, smoothieiden valmistamiseen sekä leivontaan ja ruoanlaittoon.

Puolen litran kokoinen pakkaus säilyy avaamattomana huoneenlämmössä vähintään parasta ennen -päivään saakka, avattuna jääkaapissa noin viikon.

Myllärin uudet Kanaja Kasvis-Couscous -pata-ainekset ovat kasvipohjaisia ja niitä voi käyttää myös lisäkkeenä tai murekkeen pohjana. Ruoanlaittoa helpottamaan suunnitellut pata-ainekset sisältävät selkeät valmistusohjeet, joiden avulla ateria valmistuu vaivattomasti.

Kanapata-aineksiin lisätään broileria ja kermaa tai vastaavia kasvipohjaisia valmisteita. Kasvis-Couscous Pata-aines on kaurapohjainen ja gluteeniton; se sopii sekä gluteenitonta että kasvisruokavaliota noudattaville. Pakkaus 250 g.

Uudenlaisia sipsejä Santa Maria -brändi on tuonut markkinoille uudet Pops-sipsit. Tuotesarja koostuu viidestä makuvariantista: perunasipsit mauissa Sea Salt & Butter, Supreme Cheese, Sweet Chili ja Jalapeño Cheese sekä linssisipsit maussa Sourcream & Onion.

Santa Maria Pops -sipsit valmistetaan käyttämällä kuumaa ilmaa uppopaistamisen sijaan, jolloin niissä on vähemmän rasvaa ja niistä tulee valmistajan mukaan ja ilmavia ja rapeita. Uutuussipsit myydään 100 gramman pusseissa.

Ohraleivän odotettu paluu

Pauligin uudet kahvit

Vastikään 110 vuotta täyttänyt tamperelainen Leivon Leipomo on kehittänyt uudenlaisen palaleivän, Ohrapalan, jossa viljasta yli puolet on täysjyväohraa.

Aiemmin ohraa on ollut korkeintaan neljännes leivän viljaraaka-aineesta. Leipomo sai ohran määrän korkeaksi käyttämällä ohraa sekä hiutaleena, jauhona että litisteenä.

Kauran tavoin myös ohran kuitu sisältää runsaasti beetaglukaania, joka auttaa hallitsemaan veren kolesterolitasoa, tasaamaan verensokeritasoa sekä alentamaan haitallisen LDL-kolesterolin määrää veressä. Ohran liukenematon kuitu puolestaan vaikuttaa verensokerin nousuun ja hidastaa hiilihydraattien imeytymistä. Täysjyväohra sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Oiva- ja Mainio -kahvit ovat suomalaiseen makuun kehitettyjä tummempia kahvisekoituksia.

Viime vuosien aikana tummapaahtoisen kahvin suosio on meillä kasvanut.

Paulig Oiva on keskipaahtoinen kahvisekoitus (paahtoaste 3) ja Paulig Mainio tumma paahto (paahtoaste 4). Pakkaukset ovat saaneet inspiraationsa Pauligin vanhoista, tähän aikaan päivitetyistä kahvipakkauksista. Paulig Oivan pakkaus on 475 g ja Mainion 450 grammaa. Tuotteet tulevat vähittäiskauppoihin myyntiin syys-lokakuussa 2023.

Nopeaa, näppärää ja nostalgista Atrialta Atrian Yhden Pannun -tuotesarja täydentyy kahdella uutuusmaulla, jotka ovat Härkäruukku sekä Kana Butter Chicken Flavour riisin kera. Lihapatoihin tai vaikkapa tortillan täytteeksi sopii maustamaton Atria Possun Lihasuikale, joka on leikattu antibioottivapaan viljapossun kasslerista. Broileripuolelle tulee Jyväbroiler Uunifilee Tomaatti-persilja & Paprikavoi, jossa pakkauksena toimii uuninkestävä kierrätysmuovista valmistettu rasia.

Forssan uutuudet ovat Kirjolohi-perunasalaatti ja Savukirjolohisalaatti. Niissä yhdistyvät tuoreet kasvikset, majoneesi ja kotimainen, kestävästi kalastettu kala.

Atrian Makuja Maailmalta -sajan valmisruuat Chicken Pasta with Lemon Butter sekä Halloumi Pasta with Creamy Sauce vievät puolestaan makumatkalle Italiaan ja Kyprokselle.

LEIPURI 6 / 2023

45

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO

Kirjoja syksyyn Helsinkiläinen Tuuli Orasmaa kiersi maatiloja Ivalosta Kirkkonummelle ja niin syntyi tietokirja Maaseudun tulevaisuus.

Maataloutta syyllistetään ilmastopäästöistä, vaikka se tuottaa elintärkeää ruokaa suomalaisten pöytiin.

Maataloustuotannolle kaivattaisiinkin maaseudulla lisää arvostusta, eikä myöskään parempi tietämys ruoantuotannosta olisi haitaksi kansalaisille ja poliitikoille.

Maatalousyrittäjien kertomukset kielivät maaseudun ja kaupungin välisestä vastakkainasettelusta, joka saa ilmastokeskustelun jumiin. Maalla vastustetaan vihreiden kaupunkilaisten ehdottamia ilmastotoimia, mutta näitä jännitteitä on Orasmaan mukaan lievennettävä, jotta ilmastotoimista voidaan keskustella rakentavasti ja ne pystytään tekemään reilulla tavalla. Kustantaja on Vastapaino.

Vastapaino on kustantajana myös Mari Koistisen uutuuskirjassa Hyvä paha jalostus – Miten eettinen ruuantuotanto on mahdollista. Se kertoo kasvin- ja eläinjalostuksesta ja sen merkityksestä ruuantuotannolle niin hyvässä kuin pahassakin. Jalostuksen ansiosta syömme nyt monipuolisesti ja runsaasti, mutta jalostuksella on myös varjopuolensa, kuten geeniperimän kaventuminen taudeille alttiimmaksi.

Uutuuskirja Superhyvää mielelle tarkastelee puolestaan ravitsemuksen roolia mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kertoo kirjassaan ruokavalion, ruokasuhteen, suoliston ja mielenterveyden moninaisista yhteyksistä. Terveelliseen syömiseen kuuluu muutakin kuin ravintoaineet ja ruokavaliot. Hyvinvointiimme vaikuttaa esimerkiksi se, ajattelemmeko ruokien sairastuttavan tai lihottavan. Kirja auttaa lukijaa pohtimaan myös omaa ruokasuhdettaan ja tekemään parempia valintoja.

Kustantaja on Otava.

46 LEIPURI 6 / 2023

Annostusjärjestelmiä

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa

Konsultointia

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi Yhdessä olemme enemmän.

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! www.condite.fi

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

BAKERYSHOP.FI

WWW. FAZERMYLLY.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 6 / 2023

47

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita

Monipuolinen valikoima leipomokoneita

www.leipomokoneet.com

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

www.cortex.fi • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

LEIPOMOUUNIT – KONEET

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Tmi Tarmo Palomaa 040 518 5180

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Puh. 0500 166 355

SEURAAVA LEIPURI Leipuri-lehti 7/2023 ilmestyy lokakuussa viikolla 44

48 LEIPURI 6 / 2023

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Henri Laurila Puh. 040 511 7282 henri.laurila@ki-sal.fi www.ki-sal.fi

Tietojärjestelmiä

Ki-Sal Oy Keilaranta 10 E 02150 Espoo 020 741 3780

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE

PK Pohjakulma Oy

Leipomopakkaukset joka lähtöön

• Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.pkoy.fi | 040 537 7444 | pk@pkoy.fi

www.skj.fi

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

P. 0207 815 400

Tapahtumia tulossa vuonna 2023 7.-11.10.2023 Anuga, Köln

Maailman suurin ruoka- ja juoma-alan messutapahtuma anuga.com

22.-26.10.2023 IBA 2023, München

Maailman suurimmat leipomo- ja konditoria-alan messut iba.de

28.-29.10.2023 Lautasella-messut, Helsingin Messukeskus Erityisruokavalioiden oma tapahtuma lautaselle.messukeskus.com

LEIPURI 6 / 2023

49

LEDAREN

Bagardagarna i Åbo, statsministerns festtal och facket

F

inlands Bageriförbunds 123:e årsmöte och sommardagar, det vill säga Bagardagarna, samlade nästan 500 deltagare och ordnades i augusti i Åbo, där bagarbranschen samlades för att fira ett veckoslut i god anda tillsammans med sina familjemedlemmar och samarbetspartner.

Gemenskapen och långa traditioner inom bageribranschen har i decennier utgjort konditorioch bageriföretagarnas styrka. Inom olika branscher och i många europeiska länder förundras man över att bagarbranschen år efter år samlar ett stort antal deltagare för att fira ett gemensamt veckoslut någonstans i Finland.

Vi bör dock komma ihåg att Bagardagarna och att de lyckas inte är någon självklarhet. För att Bagardagarna ska lyckas måste både medlemskåren och även samarbetsparterna visa intresse för att delta i evenemanget. Det är arbetsdrygt att arrangera Bagardagarna, både för Bageriförbundets kansli och den av Bageriförbundets lokalföreningar som deltar i förberedelserna av dagarna i fråga, den här gången Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry. Den yrkesrelaterade utställning som ordnas på lördagen är också en viktig del av Bagardagarna. Varuleverantörernas utställning med ett yrkesrelaterat innehåll som ordnas mellan fredagens och lördagens dags- och kvällsprogram är på många sätt till nytta för såväl företagare inom bageri- och konditoribranschen som för utställarna. För de senast nämnda redan i den bemärkelsen att de på en och samma gång får träffa ett stort antal aktörer inom bageribranschen (läs mer om den yrkesrelaterade utställningen på sidorna 24–28).

Statsminister Petteri Orpo höll ett festtal på Bageriförbundets årsmöte*. Det kändes bra att se att statsministern mitt i all annan brådska hade både vilja och möjlighet att delta i evenemanget. Talet var redan i sig ett uttryck för Petteri Orpos positiva inställning till små och medelstora företag. Det var också roligt att få höra statsministerns uttalande om att öka möjligheterna till lokala avtal på ett sätt som ger 70 000 nya företag möjlighet att utnyttja flexibiliteten i kollektivavtalet. Nu verkar det finnas en reell möjlighet till att den diskriminering av små och medelstora företag som har pågått i decennier äntligen kommer att upphöra. Inte att undra på att det ovan nämnda och statsministerns löfte om att häva den ”föråldrade” lagen om arbete i bagerier fick spontana applåder av de företagare som var närvarande. Att dessutom höja gränsen för tillämpande av lagen om samarbete till företag som sysselsätter 50 personer och att avlägsna skyldigheten till återanställning för företag som sysselsätter färre än 50 personer är metoder med vilka regeringen försöker förbättra verksamhetsförutsättningarna för små och medelstora företag i konkurrensen med storföretagens makt.

Tyvärr kommer facket högst sannolikt att på alla sätt motsätta sig regeringens reformförslag. Om facket åter en gång kan förhindra de ovan nämnda reformerna genom strejker eller hot om strejk ser det samtidigt med hjälp av sitt eget handlande till att storföretagens övertag i förhållande till små och medelstora företag bara ökar.

50 LEIPURI 6 / 2023

Detta gör att företagsverksamheten allt snabbare koncentreras till allt färre storföretag och till följd av detta minskar antalet företag och arbetsplatser i Finland allt mer. Facket kan verkligen anses främja och säkerställa oligopolet, det vill säga fåmannaväldet, i Finland.

En allmänt vedertagen åsikt är att vi i Finland behöver både en ändring av arbetsmarknadslagstiftningen och generella statsekonomiska besparingar. Men facket anser att dessa endast får förverkligas på deras villkor. Facksidans mediespel mot regeringens planer har redan börjat. Alla fackförbund berättar i offentligheten samma skräckhistoria om regeringens försåtliga avsikter. Karikerat konstaterat samlar facket för närvarande sina styrkor och är beredda på att skicka ut dem i sina egna strider, på barrikaderna och som strejkvakter etc. Den grundläggande orsaken till att man motsätter sig regeringens planer är att man vill

Facket kan verkligen anses främja och säkerställa oligopolet, det vill säga fåmannaväldet, i Finland. behålla makten, vilket ju naturligtvis för dem är det allra viktigaste.

Om bevarandet av fackets makt kräver åtgärder som leder till att enskilda medlemmars ställning försvagas är de beredda att vidta dessa för att nå ett större mål. På facksidan är man säkert övertygad om att regeringen förstår att ge efter i sina planer innan ett större kraftprov står för dörren. Så har ju också de tidigare regeringarna förstått att göra.

Inom några månader kommer vi att få se vilka opinionsyttringar facket är redo för**. Samtidigt får vi se hur väl de storföretagschefer som fackets åtgärder riktas mot klarar av pressen. Kommer företagen att meddela regeringen att det nog behövs förändringar, men att just nu har vi inte råd med strejker? Precis på samma sätt som under de senaste 30 åren. Om så sker blir det intressant att se hur regeringen denna gång förhåller sig till ett sådant agerande. Vi kan bara hoppas att historien inte upprepar sig själv och att regeringen inte åter bugar inför fackets makt.

Mika Väyrynen

*Statsminister Petteri Orpos festtal kan läsas i sin helhet på sidorna 9–10. **I offentligheten har man antytt möjlighet till olika strejker, till och med generalstrejk. Till exempel i Helsingin Sanomats ledare 28.8.2023 ansågs kommande opinionsyttringar som något självklart, såsom särskilt konstaterades i texten: ”Om facket inte nu ställer sig på barrikaderna, så när då? Hur trovärdig skulle man vara i medlemmarnas ögon om man inte nu motsätter sig regeringen?”

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Timo Jänne, Linkosuo Oy, Kangasala timo.janne@linkosuo.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Veera Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku veera.meltovaara@leipomorosten.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Oulu helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 6 / 2023

51