Kari Meltovaara puuttui puheessaan julkisiin hankintoihin

Puheenjohtaja Kari Meltovaara ihmetteli puheessaan sitä, että osa kuntien ja valtion laitoksista ei ole suostunut avaamaan hankintasopimuksiaan, vaikka koko elintarvikealan toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti.

Kari Meltovaara puuttui puheessaan julkisiin hankintoihin

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen ja Rami Louke

Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara nosti vuosikokouspuheessaan esiin muun muassa huolensa ja paheksuntansa julkisen sektorin elintarvikehankinnoista poikkeustilanteessa. Leipuriliiton hän totesi onnistuneen toiminnassaan hyvin.

Puheensa alussa Kari Meltovaara palasi viimevuotiseen eli vuoden 2021 vuosikokouspuheeseensa, jonka lopuksi hän lausui Lauri Tähkän laulun sanoin ”Tulkoon mitä vaan”. Tällä hän totesi tarkoittaneensa koronan opettaneen leipomoille ja konditorioille, että tulkoon mitä tahansa arvaamatonta, olemme liittona valmiita ja vahvoja. - Tuota sanoessani en osannut kuvitellakaan, mitä oli tulossa. Vielä alkuvuonna en olisi ikinä uskonut, että olemme taas keskellä poikkeustilaa.

Poikkeustilalla Meltovaara tarkoitti tietenkin Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, joka on nyt pitkittynyt ja josta on tullut valtava tragedia Ukrainan kansalle. Nyt nähtiin mitä Venäjä voi tehdä, vaikka eurooppalaiset olivat halunneet tuudittautua siihen, ettei mitään tuon kaltaista kuin Ukrainassa nyt on tapahtunut, voisi tapahtua. - Venäjän aloittama sota on kaikessa kauheudessaan tuomittava teko ja osoitus siitä, että totalitaarisesti johdettu valtio voi sivuuttaa kaikki yhteiset sopimukset ja toimia demokraattisissa valtioissa noudatettavan moraalin ja käyttäytymissääntöjen vastaisesti.

Vaikka ukrainalaiset pitkälti joutuvatkin käymään taisteluaan yksin, on totuus se, että Ukrainan kriisistä on tullut koko länsimaisen demokraattisen maailman kriisi. Edelleen monessa Euroopan maassa kuitenkin jatketaan esimerkiksi energian ostamista Venäjältä tai kierretään pakotteita, jotta oma hyvinvointi ei kärsisi. - Tästä kaksinaismoralismista kärsii Ukrainan kansa, totesi Meltovaara.

Tuotantopanosten hinnat nousseet

Mutta sota vaikutti myös monella muulla tavoin, ja myös leipomo- ja konditoria-alaan. Esimerkiksi monien perusraaka-aineiden hinnat, jotka jo syksyllä 2021 olivat lähteneet nousuun, nousivat entisestään. Lisäksi energian hinta lähti voimakkaaseen nousuun. Niin ikään investointeja tehneet tai suunnitelleet

yritykset huomasivat, että investoinnin hinta ei enää olekaan etukäteislaskelmien mukainen. - Myös työvoimapula paheni entisestään korona-ajasta. Moni ihmetteli, mihin kaikki osaavat ihmiset ovat kadonneet.

Edellä mainitut asiat olisivat vielä olleet joten kuten hallinnassa leipomoissa ilman Ukrainan sotaa. Mutta nyt tuli lunta tupaan kerralla ja joka suunnasta. - On erittäin poikkeuksellista, että lähes kaikkien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet samanaikaisesti ja erittäin voimakkaasti. Useimmat kaksinumeroisesti, jotkut jopa kolminumeroisesti.

Kari Meltovaara piti poikkeuksellisena myös sitä, että esimerkiksi myllyt irtisanoivat sopimuksia kesken sopimuskauden. Se aiheutti monelle leipurille ennalta-arvaamattomia kustannuksia, joita ei voinut siirtää hintoihin. - Tämän kaiken myötä huomattiin myös se, miten haavoittuvaisia globaalit tuotantoketjut ovat ja kuinka paljon häiriöt niissä vaikuttivat kotimaiseksi ajateltuun markkinaamme.

Julkishallinnon toiminta ihmetyttää

Kari Meltovaaran mukaan elintarviketeollisuutta ja kauppaa syytetään usein jopa valtiovallan taholta siitä, että ne riistävät tuottajia. Hänen mielestään tässä poikkeustilanteessa suomalainen kauppa ja elintarviketeollisuus ovat kuitenkin toimineet erittäin solidaarisesti ja ymmärtäväisesti. - Ihmettelen mistä meitä syytetään? Me leipurit olemme myöntyneet ja ymmärtäneet vallitsevan tilanteen ja hyväksyneet muuttuneet hinnat. Myös kauppa on tullut vastaan ja samoin kuluttaja on ymmärtänyt, mistä hinnannousut johtuvat. Viljelijäkin on saanut viljastaan paremman hinnan ja pystyy nyt panostamaan viljelyyn ja omavaraiseen tuotantoon.

Sen sijaan erikoisena ja myös ongelmallisena Meltovaara pitää julkishallinnon eli kuntien ja valtion laitosten käytöstä. Ne ovat olleet hyvin haluttomia avaamaan toimitussopimuksiaan. - Virkamiehet piiloutuvat hankintalain taakse ja kieltäytyvät neuvotteluista. On aivan käsittämätöntä, että leipomoyrittäjiä vaaditaan toimittamaan tappiolla pitkiä jaksoja, jopa vuosia, toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta.

Hyvä asia ei ole sekään, että kuluttajien ostovoima heikkenee ja inflaatio jyllää. Esimerkiksi vuoden 2022 kesäkuussa kokonaisinflaatio oli Suomessa 8,1 prosenttia. Erityisen nopeasti kuluttajan kukkarossa ovat tuntuneet polttoaineen ja sähkön hinnannousut. Eikä huippua ole Meltovaran mukaan vielä saavutettu; ainakin elintarvikkeiden hinnannousu jatkunee edelleen.

Leipuriliitto toiminut hyvin

Miten Leipuriliitto sitten on puheenjohtajan mielestä suoriutunut edellä kerrotun ajan? - Mitä edunvalvontaan ja jäsenistön neuvontaan tulee, katson meidän onnistuneen oikein hyvin. Esimerkiksi neuvontaa ja informaatiota muuttuneesta tilanteesta on aktiivisesti annettu niin Leipuri-lehdissä, jäsenkirjeissä kuin puhelimessakin.

Sen sijaan Leipuriliiton jäsenistön ja paikallisyhdistysten aktivoimisessa mukaan liiton toimintaan olisi puheenjohtajan mukaan parantamisen varaa, samoin kuin uusien jäsenten hankkimisessa. Näihin asioihin hän lupasi erityisesti paneutua ja etsiä ratkaisuja yhdessä liiton hallituksen kanssa. - Lisäksi nuoremmat jäsenet tulisi saada mukaan liiton luottamustehtäviin, sillä niissä tarvitaan sekä vanhempia, kokeneita henkilöitä, mutta ehdottomasti myös nuorempia tuoreine ajatuksineen.

Kari Meltovaaran mukaan yhteistyö ETL:n kanssa on parantunut erityisesti sen uuden toimitusjohtajan Mikko Käkelän myötä. Keväällä 2021 allekirjoitettiin uusi yhteistoimintasopimus, jossa sovittiin mm. uuden koordinatioryhmän perustamisesta. Siihen kuuluvat sekä Leipuriliiton että ETL:n johto. - Tämä ryhmä on kokoontunut sovitusti ja siinä Leipuriliitto on päässyt tuomaan esiin omat näkemyksensä, tarpeensa ja toiveensa liittyen edunvalvontaan ja tes-asioihin. Onkin syntynyt tunne, että meitä kuunnellaan.

Kansainvälinen yhteistyökin on elpynyt koronan jälkeen. Teollisten leipomoiden kansainvälisen järjestön AIBI:n tämän vuoden kesällä Sloveniassa järjestämässä kongressissa Leipuriliiton edustajat kuulivat, että ongelmat leipomosektorilla ovat samanlaisia kaikissa maissa. Lisäksi tapahtumassa kävi selväksi oleellinen muutos leipomoiden käyttäytymisessä. - Leipomoyrityksissä on siirrytty ’just in time’ -ajattelusta ’just in case’-ajatteluun. Eli varautuminen tulevaan ja ennakointi ovat nousseet arvoonsa.

Lopuksi puheenjohtaja esitti kiitokset kaikille Leipuriliiton jäsenille, ja erityisesti niille, jotka ovat panostaneet aikaansa liiton toimintaan. Kiitokset hyvästä työstä saivat myös toimitusjohtaja ja toimiston väki. - Tämä yhteisö on ainutlaatuinen ja toivon, että se pysyy sellaisena! Toivon kaikille menestystä ja jaksamista maailman myllerryksissä, Kari Meltovaara lopetti.

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Andreas Knip (keskellä). Häntä avustivat hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara (oik.) ja sihteerinä toiminut Mika Väyrynen.

Puheen jälkeen vietettiin hiljainen hetki viime vuosikokouksen jälkeen poisnukkuneiden jäsenten muistoksi. He olivat Heli Huovila, Seppo Kainulainen, Jouko Malviala ja Otto Ekberg.

Varsinainen vuosikokous

Leipuriliiton 122. vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri. Hänen apunaan olivat liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen, joka toimi kokouksen sihteerinä.

Kokouksen esityslista hyväksyttiin muodossa, jossa se oli lähetetty jäsenistölle vuoden 2021 vuosikertomuksessa. Pöytäkirjan tarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi valittiin Nina Teemu, Pirjon Pakari Oy ja Susanne Ahlnäs. Kokouskutsu oli lähetetty useammassa jäsenkirjeessä sekä lisäksi Leipuri-lehdessä 5/2022, joten kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Ensimmäiseksi kokouksessa käsiteltiin hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös. Vuoden 2021 vuosikertomus oli lähetetty jäsenistölle heinäkuun alussa ja se sisälsi myös tilinpäätöstiedot. Tilinpäätös osoitti tilikaudelta 2021 alijäämää poistojen jälkeen vain noin 644 euroa, vaikka alijäämäksi oli budjetoitu 76 000 euroa. Keskustelua asiasta ei sen enempää virinnyt, joten puheenjohtaja totesi, että vuosikertomus ja tilinpäätös on käsitelty.

Tämän jälkeen kokouksen sihteeri Mika Väyrynen luki tilintarkastuskertomuksen. Valtuuskunnan lausunnon luki puolestaan valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen. Valtuuskunta puolsi lausunnossaan tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Myöskään tilintarkastaja ei ollut antanut huomautusta asiaan liittyen. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden.

Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioissa vuosikokous päätti jatkaa entistä käytäntöä. Käytäntö on ollut, että tilintarkastajalle on maksettu palkkio laskun mukaan. Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei ole palkkiota maksettu, mutta kulut, matkat ja majoitus on korvattu. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle on maksettu päivärahat.

Henkilövalinnat

Tänä vuonna kokouksessa valittiin Leipuriliiton hallituksen varapuheenjohtaja vuosiksi 2023-25. Tehtävään ehdotettiin hallituksen nykyistä varapuheenjohtajaa Harri Jaakkolaa Leivon Leipomosta Tampereelta. Hänet valittiin aplodien saattelemana jatkamaan tehtävässä. Jaakkola kiitti luottamuksesta ja totesi, kuten puheenjohtaja Meltovaarakin vuosikokouspuheessaan, että myös nuorempaa polvea tulisi yhä enemmän innostaa ja saada mukaan liiton luottamustehtäviin.

Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa kokouksen päätöksellä Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo ja varapuheenjohtajana Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Jäseniksi valittiin kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Ellei puheenjohtaja voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, voi paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja toimia kokouksessa puheenjohtajan sijaisena ja äänivaltaisena jäsenenä.

Tilintarkastajaksi valittiin entinen eli Sauli Salmi KHT ja samoin varatilintarkastajaksi entinen toimija eli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen Leipuriliiton toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2023 samoin kuin ehdotuksen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2023. Kumpikin oli lähetetty jäsenistölle jäsentiedotteen liitteenä 6.7.2022.

Jäsenmaksut ja muut talousasiat

Puheenjohtaja Andreas Knip totesi, että hallituksen laatima esitys toimintasuunnitelmaksi sekä jo hyväksytty tulo- ja menoarvio perustuvat nykytasoiseen ja -muotoiseen jäsenmaksuun, joka perustuu yrityksen/konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmakuun sekä työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun.

Vuosikokous päätti pitää em. maksut ennallaan ja ne ovat vuonna 2023 seuraavat:

Harri Jaakkolaa onnittelivat varapuheenjohtajuudesta Kari Meltovaara, Mika Väyrynen ja Andreas Knip.

Liikevaihto milj. € perusjäsenmaksu €

yli 50 5000 yli 15 1500 yli 10 1200 yli 5 900 yli 1,5 600 alle 1,5 350

Työntekijäkohtainen jäsenmaksu säilyi ennallaan eli se on 18 €/työntekijä vuonna 2023. Työntekijäkohtaisen jäsenmaksun osalta noudatetaan samaa periaatetta kuin tähänkin asti eli sitä maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikealan autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä. Osa-aikaiset: esim. 2x50 % = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina).

Myös Leipuriliiton minimijäsenmaksu säilyy ennallaan eli 400 eurossa. Yrityksillä, joiden liikevaihto on alle 1,5 mil-

joonaa euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja ETL:n neuvottelemia työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on edelleen 250 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on yli 1,5 milj. euroa, jäsenmaksu on kuitenkin yrityksen liikevaihtoa vastaavan perusjäsenmaksun suuruinen riippumatta siitä, mitä työehtosopimuksia yrityksessä sovelletaan. Liittymismaksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmaksu 75 euroa.

Vuosikokous hyväksyi myös hallituksen esityksen, että konserniyritykset maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista leipomotoimintaan kuuluvista työntekijöistä. Samoin hyväksyttiin se, että jäsenet voivat valintansa mukaan maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa.

Vuoden 2023 jäsenmaksujen tuotoksi arvioidaan 155 000 euroa. Tästä summasta Leipuriliitto voi vuosikokouksen päätöksellä tilittää jäsen- ja yhteistoimintamaksuja muille tahoille, kuten Leipätiedotus ry:lle, Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Suomen Yrittäjät ry:lle, kansainvälisille leipomo- ja konditoria-alan järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:lle.

Leipuriliitto maksaa/tilittää jäsenistöltään saamistaan jäsenmaksutuloista Leipätiedotus ry:lle, Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Suomen Yrittäjille, ja muille yhteisöille yhteensä noin 107 500 euroa. Jos arvioidut jäsenmaksutulot toteutuvat, liiton varsinaiseen toimintaan jää edellä mainituille järjestöille maksettujen jäsen- ja yhteistoimintamaksujen jälkeen noin 47 000 euroa.

ETL:lle maksettavilla maksuilla pystymme takaamaan jäsenistöllemme sekä elinkeinopoliittisen että työsuhdeasioiden neuvonnan ja ohjeistuksen nykyisessä laajuudessa. Leipätiedotus ry tekee tärkeää työtä leivän ja muiden leipomotuotteiden menekin edistämiseksi ja Leipuriliiton jäsenyrityksillä on mahdollisuus hyödyntää Leipätiedotuksen asiantuntemusta ja viestinnällistä materiaalia omiin tarkoituksiinsa. Kansainvälisissä järjestöissä mukana oleminen on myös tärkeää. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR tukee kansallisen viljastrategian toteutumista parantamalla viljaketjun kannattavuutta ja sen toimivuutta.

Leipuriliiton toiminnan mahdollistavat sijoitustoiminnan tuotot, joiden arvioidaan olevan ensi vuonna 315 000 euroa. Tämän toteutuminen mahdollistaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasolla, kun vuosikokous hyväksyi 88 000 euron alijäämäisen tulo- ja menoarvion.

Liiton varsinainen toiminta (Leipuriliiton sääntöjen 2 §:n tarkoituksen toteuttaminen) rahoitetaan olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saaduista tuotoista. Jos sijoitustoiminnan tuotot eivät ole riittävän suuria, liiton toimintaa joudutaan rahoittamaan liiton pääomia ”syömällä”. Sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan jäsenistömme etua, koska vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot.

Koska liiton varat ovat suurelta osin pörssiosakkeissa, vaikuttavat maailman tapahtumat suuresti liiton sijoitustoiminnan tuottoihin. Keväällä 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä keväällä 2020 alkanut koronakriisi ja muun muassa näiden seurauksista voi aiheutua vielä nykyistä pahempi maailmanlaajuinen talouskriisi, joiden seurauksena sijoitustoiminnan tuotot voivat jäädä vuonna 2023 budjetoitua pienemmiksi. Jos näin tapahtuu, niin liiton varsinaiseen toimintaan joudutaan käyttämään liiton pääomia siten, että Leipuriliiton pääomat tulevat vähentymään budjetoitua enemmän ensi vuoden aikana.

Jäsenyrityksiä muistutettiin myös siitä, että niiden tulee maksaa työntekijäkohtaista jäsenmaksua oikean työntekijämäärän mukaisesti. Leipuriliiton hallitus on korostanut, että toimiston tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että näin tapahtuu. Tiedossa on, että monet yritykset ilmoittavat työntekijämäärän alakanttiin ja säästävät näin jäsenmaksussa pienen summan. Mutta kun useat yritykset tekevät näin, ei kyseessä ole enää pieni summa. Asia on tärkeä myös jäsenyritysten tasapuolisen kohtelun kannalta.

Seuraava vuosikokous

Aivan viimeiseksi kokous päätti seuraavan vuosikokouksen paikasta. Leipomo Rosten Oy:n Veera Meltovaara esitti kutsun tulla pitämään vuoden 2023 vuosikokousta ja kesäpäiviä ensi elokuuksi Turkuun.

Kutsu otettiin vastaan aplodein, joten vuosikokous ja kesäpäivät päätettiin pitää ensi vuonna Turussa 11.8-13.8.2023. Tervetuloa!

Leipuriliiton puheenjohtajisto pysyi ennallaan. Oikealla hallituksen vpj Harri Jaakkola, sitten valtuuskunnan pj Jari Elonen, hallituksen pj Kari Meltovaara ja vasemmalla valtuuskunnan varapj Anttu Rautio. Niin Jaakkola, Elonen kuin Rautiokin valittiin jatkamaan tehtävissään.