Leipuri 6-2022

6 / 2022

Öljyhamppu kiinnostaa myös leipomoita Naantalin Aurinkoinen pyöritti kahvilaa Asuntomessuilla hyvällä menestyksellä

Leipuripäivillä Vaasassa 12.-14.8.2022

iloittiin yhdessäolosta – lue raportti lehdestä

SISÄLTÖ

Syyskuu 2022 Leipuri 120. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2

LEIPURI 6 / 2022

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Vuosikokous - huolena julkishallinnon päättäjien joustamattomuus

4

Leipuriliton tiedote: Huolena julkisen sektorin ruokahankinnoista vastaavien toiminta ja joustamattomuus

6

Leipuripäivät Vaasassa

8

Golfissa runsas osanotto

10

Vuosikokouksen alla mielenkiintoisia puheita

12

Kari Meltovaara puuttui puheessaan julkisiin hankintoihin

16

Mainio retki Bock’s Corner Breweryyn

18

Juustobuffetissa herkuteltiin ja viihdyttiin

20

Näyttelyssä aika vierähti nopeasti

28

Vetävää musiikkia Conditen tahtiin

29

Lapset viihtyivät Stundarsissa

30

Juhlaillallisen jälkeen kannat kattoon

34

Aurinkoisen herkut maistuivat Naantalin Asuntomessuilla

36

Kolumni Monimuotoisuudella turvaa tulevaisuuteen

37

Merkkipäivät, nimitykset, alueyhdistykset ja yritykset

38

Pellonpiennarpäivillä puhuttiin rukiista

40

Hamppu kiinnostaa nyt leipomoita

41

Ruuan vastuullisuusymmärrystä tutkittu

42

Murusia

44

Leipurissa kirjoitettua

45

Uutuuksia

46

Kirjauutuuksia

46

Palveluhakemisto

50

Ledaren Årsmöte – bristande flexibilitet bland beslutsfattarna inom den offentliga förvaltningen väcker oro

51

Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 7 - vko 44

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Vuosikokous - huolena julkishallinnon päättäjien joustamattomuus

S

uomen Leipuriliiton 122. vuosikokous ja kesäpäivät eli Leipuripäivät järjestettiin noin 375 osallistujan voimin elokuussa Vaasassa, jonne leipurikunta kokoontui viettämään viikonloppua yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Perjantai aloitettiin perinteiseen tapaan Ravintoraisio Oy:n golf -kilpailulla ja iltaa jatkettiin Valio Oy:n juustobuffetilla. Lauantaiaamuna järjestettiin liiton virallinen vuosikokous, ja päivää jatkettiin leipomoalan tavarantoimittajien ammatillisella näyttelyllä. Lisäksi lauantain ohjelmaan kuuluivat perinteinen Fazer Myllyn järjestämä lastenretki sekä Condite Oy:n musiikkituokio, ja lauantai päättyi juhlaillalliseen.

Oli ilo nähdä leipomoalan toimijat kahden koronavuoden jälkeen viettämässä isolla joukolla yhteistä viikonloppua Vaasassa.

Jokainen tietää, että haasteelliset ajat eivät ole toimialalla koronarajoitusten poistuttua vähentyneet, pikemminkin päinvastoin.

Vallitseva talous- ja maailmantilanne huomioiden oli hienoa, että Leipuripäiville saapui henkilöitä 64:stä eri leipomo- ja konditoria-alan yrityksestä, niin lapsia, nuoria, keski-ikäisiä kuin myös heitä vanhempia, siis varsinaisia aikuisia.

Leipomotoimialan yhteisöllisyys ja pitkät perinteet ovat olleet leipomo- ja konditoriayrittäjien vahvuus vuosikymmenien ajan.

Se on varmasti myös yksi suurimmista syistä siihen, että vuonna 1900 perustettu liitto jatkaa edelleen toimintaansa ja Vaasassa järjestettiin siis jo 122. vuosikokous*.

Liiton vuosikokouksessa Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara toi vuosikokouspuheessaan (ks. jäljempänä s.12-13) esille, miten Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ”lähes kaikkien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet samanaikaisesti ja erittäin voimakkaasti”. Erityisenä ongelmana Meltovaara nosti esille julkishallinnon eli kuntien ja valtion laitosten toiminnan ja näiden haluttomuuden toimitussopimusten avaamiseen.

Liiton puheenjohtajan näkemykseen on helppo yhtyä. Julkishallinnon toimintaan ja heidän laatimiin sopimusehtoihin täytyy saada muutos tavalla tai toisella. Tiedossa on, että erityisesti pienet ja keskisuuret leipomot ja konditoriat ovat puristuksissa suurten toimijoiden keskellä. Leipomoalan raaka-ainetoimittajat, esimerkiksi myllyt, irtisanoivat keväällä 2022 sopimukset kesken sopimuskauden. Mutta ostajapuoli, kuten erityisesti yksittäisten kuntien ja valtion laitosten virkamiehet, ovat ilmoittaneet pitäytyvänsä voimassa oleviin sopimuksiin ja että he eivät edes suostu neuvottelemaan muutoksista. Tilanne on yksittäisten yritysten kannalta täysin kohtuuton.

On kestämätöntä, että virkakoneisto laatii ensin Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain perusteella kohtuuttomia sopimusehtoja. Ja sen jälkeen yksittäiset virkamiehet vetoavat näihin sopimusehtoihin ja ilmoittavat, kuten eräässäkin tapauksessa, että sopimuksemme mukaan ”hintoja voidaan muuttaa aikaisintaan 1.1.2024 ja muutosehdotus tulee tehdä 4

kuukautta ennen” vuodenvaihdetta.

Monilla paikkakunnilla neuvottelut ja muutokset julkishallinnon toimijoiden kanssa ovat onnistuneet, kun taas tietyillä paikkakunnilla virkamiehet pitäytyvät tiukasti kiinni laatimissaan sopimuksissa. Jälleen kerran tulee mieleen vanha sanonta, että ”säännöt eivät ole kaikille samat”.

Tuo sanonta tulee usein muutoinkin mieleeni, kun yksittäiset yrittäjät ottavat yhteyttä ja kertovat kokemuksistaan julkishallinnon virkamiesten kanssa. Olisi mielenkiintoista toimitussopimuksiin liittyen tietää, että ovatko ”säännöt” olleet kaikenkokoisille yrityksille samanlaiset edes niillä paikkakunnilla, joilla virkamiehet ovat sopimuksiin vedoten kieltäytyneet neuvotteluista yksittäisten yritysten kanssa.

Julkishallinnon laatimien toimitussopimusehtojen on tiedetty aina olleen kohtuuttomia ja yksipuolisia, mutta normaalissa markkinatilanteessa yritykset ovat pystyneet jotenkin toimimaan näillä virkakoneiston laatimilla sopimusehdoilla**. Mutta parhaillaan eletään täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa muutokset markkinoilla tapahtuvat entistä nopeammin. Positiivista on se, että monilla paikkakunnilla ruokahankinnoista vastaavilla päättäjillä on ollut hankalassa tilanteessa ”pelisilmää”. He ovat ymmärtäneet, että poikkeuksellisessa markkinatilanteessa ei voida toimia entisin ehdoin, vaan myös virkakoneiston pitää pystyä joustamaan. Tämä on mahdollistanut sen, että myös pienet ja keskisuuret leipomot ovat pystyneet jatkamaan tuotteiden toimittamista julkishallinnon kohteisiin. Mutta suomalaisessa virkakoneistossa on aivan liian paljon päättäjiä, joiden pelisilmä on hävinnyt valta-aseman myötä.

Elintarvikemarkkinavaltuutettu antoi 11.8.2022 kaksi suositusta***, joiden tavoitteena on edistää elintarvikeketjun kustannuskriisin ratkaisemista ja parantaa sen kannattavuustilannetta.

Toivottavasti tämänkaltaiset suositukset lisäävät myös virkakoneiston yksittäisten virkamiesten ymmärrystä ja joustavuutta.

Mika Väyrynen

*Myös muissa pohjoismaissa Leipuriliitot ovat pitkäikäisiä. Tanskan Leipuriliitto on 126-vuotias, Norjan 124-vuotias ja Ruotsin muutaman kuukauden Suomen Leipuriliittoa nuorempi, kuitenkin myös 122-vuotias. ** Leipuri-lehden pääkirjoituksessa 7/2018 ”Julkiset hankinnat – Julkista teatteria” totesin muun muassa: ”Erään suuren kaupungin tarjouspyynnössä edellytetään, että tuotteita tarjoavan leipomon tulee antaa tuotteilleen nyt syksyllä 2018 kiinteät hinnat, jotka ovat voimassa tammikuun 2020 loppuun asti. Hintojen tulee siis olla kiinteät riippumatta siitä, mitä esimerkiksi raaka-aineiden ja/tai energian hinnalle tuona aikana tapahtuu”. *** Suositus elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjen tarkentamiseksi ja Suositus toimenpiteistä elintarvikeketjun kannattavuustilanteen parantamiseksi (ks. jäljempänä s.43) LEIPURI 6 / 2022

3

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Tiedote 18.08.2022: Leipomo- ja konditoriayrittäjät kokoontuivat Vaasassa 12.8.-14.8.2022 - Huolena julkisen sektorin ruokahankinnoista vastaavien toiminta ja joustamattomuus

Huolenaiheena hankintalaki ja erityisesti julkisen sektorin ruokahankinnoista vastaavien toiminta ja joustamattomuus Virkamiehet piiloutuvat hankintalain taakse, kieltäytyvät neuvotteluista, vetoavat laatimiinsa pitkäkestoisiin sopimuksiin ja vaativat leipomo- ja konditoriayrittäjiä toimittamaan tappiolla pitkiä jaksoja, jopa vuosia, toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta.

Vaasa toimi isäntäpaikkakuntana suomalaisten leipomo- ja konditoriayrittäjien kokoontuessa 12.8.- 14.8.2022 sidosryhmineen pitämään 122. vuosikokoustaan ja kesäpäiviään eli Leipuripäiviä yli 375 henkilön voimin. Vuonna 1900 perustetun Suomen Leipuriliiton pitkäaikaisista perinteistä kertoo paljon se, että vuosikokous on järjestetty jo seitsemän kertaa Vaasan piiriin kuuluvien leipuri- ja konditoriayrittäjien kanssa, ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 ja edellisen kerran vuonna 2007.

Parin koronavuoden jälkeen normaalilla tavalla järjestetyt Leipuripäivät olivat haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta erittäin hyvähenkinen viikonlopputapahtuma, ja samalla hieno osoitus leipomo- ja konditoria-alan yritysten yhteisöllisyydestä, mihin tärkeän lisämausteen toivat mukana olleet alan yhteistyökumppanit, raaka-aine- ja konetoimittajat jne. Yhteisöllisyys ja pitkäaikaiset perinteet ovat olleet leipuri- ja konditoriayrittäjien voimavara jo yli vuosisadan ajan. Jälleen kerran leipomoiden ja konditorioiden edustajat perheenjäsenineen eri puolilta Suomea kokoontuivat viettämään yhteistä viikonloppua, tällä kerralla Vaasaan.

Liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara nosti lauantaina 13.8.2022 Scandic Waskiassa pitämässään vuosikokouspuheessa esille huolensa ja paheksuntansa julkisen sektorin elintarvikehankintoihin liittyen. Meltovaara muun muassa totesi, että ”erikoista ja erittäin ongelmallista on nimenomaan kuntien ja valtion laitosten käytös ja niiden totaalinen haluttomuus toimitusketjujen avaamiseen. Virkamiehet piiloutuvat hankintalain

4

LEIPURI 6 / 2022

taakse ja kieltäytyvät neuvotteluista. On aivan käsittämätöntä, että leipomoyrittäjiä vaaditaan toimittamaan tappiolla pitkiä jaksoja, jopa vuosia, toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta”.

Leipuriliitto toteaa, että monilla paikkakunnilla julkisen sektorin ruokahankinnoista päättävät henkilöt vetoavat julkissektorin laatimiin joustamattomiin, pitkäkestoisiin, kohtuuttomiin ja hyvän kauppatavan vastaisiin sopimusehtoihin. Toisilla paikkakunnilla ruokahankinnoista päättävät henkilöt ymmärtävät vallitsevan tilanteen, ja ovat valmiita neuvottelemaan asiassa.

Erilaiset käytännöt eri puolella Suomea johtavat vallitsevassa markkinatilanteessa, lähes kaikkien kustannusten noustessa, erityisesti yksittäisten pienten ja keskisuurten yritysten osalta täysin epätasa-arvoiseen ja kohtuuttomaan tilanteeseen. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista ei toimi oikealla tavalla varsinkaan kriisitilanteissa, kuten nyt nähdään elintarvikealan toimintaympäristön muututtua perinpohjaisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

On positiivista, että elintarvikemarkkinavaltuutettu antoi 11.8.2022 suositukset sekä ”toimenpiteistä elintarvikeketjun kannattavuustilanteen parantamiseksi” että ”elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjen tarkentamiseksi”. Leipuriliitto toteaa, että pelkät suositukset eivät asiassa kuitenkaan todennäköisesti riitä, vaan todellisia toimia tarvitaan, tarvittaessa myös lainsäädännöllisiä, jotta yksittäisten virkamiesten toiminta ja asenne muuttuu. Virkamiesten tulee myös kohdella kaikenkokoisia yrityksiä tasapuolisesti, yritysten koosta riippumatta.

Leipuriliitto muistuttaa, että toimialamme on muusta elintarviketeollisuudesta poiketen sekä yritys- että työvoimavaltainen.

Yli kolmasosa (35 %) elintarviketeollisuuden yrityksistä on leipomoalan yrityksiä ja alamme työllistää lähes 25 % elintarvikealan työvoimasta. Yritysten, työntekijöiden, kuluttajien ja myös valtiovallan etu on se, että toimialamme säilyy mahdollisimman monipuolisena, monimuotoisena sekä yritys- ja työvoimavaltaisena myös tulevaisuudessa.

Muhkeita ja maukkaita

gluteenittomia uutuuksia

Tervetuloa Leipurin tapahtumaan 12.10.2022 Vantaalle!

Gluteenittomien tuotteiden suosion kasvu jatkuu edelleen. Tule mukaan Leipurin Baking Centeriin kuulemaan tuoreita ideoita ja tuoretta tietoa markkinoista sekä tutustumaan upouusiin resepteihin ja gluteenittoman leivonnan parhaisiin laitteisiin.

Samalla tietysti maistellaan Leipurin koekeittiön loihtimia herkkuja.

Löydät lisää infoa ja ilmoittautumiskaavakkeen osoitteesta www.leipurin.fi/uutta-gluteenitonta Leipurin Baking Center ja tuotekehitystiimi

www.leipurinstore.com

LEIPURI 6 / 2022

5

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Leipuripäiviä isännöi Vaasan Piirin Leipomoyhdistys, jonka puheenjohtaja Andreas Knip (vas.) toivotti Harri Jaakkolan, Leivon Leipomo, tervetulleeksi tapahtumaan.

T

Mukava tavata pitkästä aikaa Leipuripäivillä Leipuripäivät Vaasassa 12.-14.8.2022 keräsivät yhteen hienon joukon leipureita ja heidän yhteistyökumppaneitaan. Ohjelma vietiin läpi tutulla kaavalla, ja tapahtumaan osallistui noin 375 henkilöä.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke ja Elina Matikainen

6

LEIPURI 6 / 2022

apahtumapaikkana merellisessä Vaasassa toimi Hotel Scandic Waskia, joka sijaitsee Vaskiluodossa, parin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Käytännössä kaikki päätapahtumat olivat Waskiassa.

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys oli puheenjohtaja Andreas Knipin johdolla valmistellut Leipuripäiviä jo yli vuoden ajan yhdessä liiton toimiston kanssa. Työ tuotti hienon tuloksen, sillä järjestelyt saivat runsaasti kiitosta.

Leipuripäivät aloitettiin perjantaina aamulla 12.8.2022 Raisio Open Golf-turnauksella, johon osallistuneet saapuivat paikalle jo torstaina. Turnaus pelattiin Vaasan Golfin kentällä. Ne, jotka eivät golfanneet, mutta olivat paikalla jo perjantaina päivällä, saattoivat osallistua alueyhdistyksen järjestämälle retkelle läheiseen pienpanimoon nimeltä Bock’s Corner Brewery. Perjantaina iltapäivällä vieraita viihdytti hotellin aurinkoisella terassilla Patrick Linman, jonka jälkeen siirryttiin nauttimaan Valion tarjoamasta upeasta juustobuffetista juomineen.

Lauantaina 13.8.2022 starttasi Fazer Myllyn lastenretki liikkeelle aivan ensimmäisenä, kello 9.15. Pian sen jälkeen eli kello 9.30 alkoi Leipuriliiton vuosikokous, jonka jälkeen siirryttiin tavarantoimittajien näyttelyyn hieman ennen yhtätoista.

Näyttelyn lomassa syötiin keittolounas ja näyttelyn päätyttyä nautittiin Condite Oy:n tarjoamasta musiikkihetkestä Scandic Waskian terassilla. Intensiivinen päivä huipentui juhlaillalliseen, joka alkoi kello 19.30 Ravintola Waskiassa. Sen juontajana ja esiintyjänä toimi Krista Siegfrids, joka sai juhlakansan liikkeelle tanssilattialle heti ensi tahdeista alkaen. Lauantaina kuten myös perjantaina oli mahdollisuus myös karaokeen hotellin yökerhon tiloissa.

Yksi jos toinenkin leipuripäivävieras päivitteli, miten mukavaa olikaan pitkästä aikaa nähdä kollegoja ja yhteistyökumppaneita yhteisessä ammatillisessa tapahtumassa. Ja jälleen kerran nähtiin, ettei juhlimisen taito ole leipureilta unohtunut minnekään, hyvin monella ilta vierähti aina pikkutunneille asti.

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

1 3 2

4

1. Leipuriliiton kunniajäsen Anders Bondén (vas.) vaihtoi ajatuksia Andreas Knips Hembagerin Juhani Santalan kanssa.

2. Mauno Korhonen (oik.) Timo Parkkonen ja Arttu Hänninen tulivat Mikkelistä ja edustivat Suur-Savon Leipomoa.

3. Aetoleipurin Markku Kiiskinen ja Hanna Niskanen olivat tulleet Leipuripäiville Kuopiosta.

4. Tamperelaisen Hakasen Leipomon Janne Hakanen ja Ullamaija Uusitalo totesivat monen muun tavoin, että Leipuripäiville oli jälleen mukava tulla pitkästä aikaa.

5. Seniorit vesitauolla: Aarre Huovila, Konditoria Huovila (vas.), Raimo Elonen, Elonen Oy Leipomo, Seppo Ojala, Ojalan Pakari sekä Esko Tuomisto, Pyymäen Leipomo.

6. Patrick Linman viihdytti vieraita perjantaina iltapäivällä Scandic Waskian aurinkoisella terassilla.

7. Pulla-Pirtin Tiina (vas.) ja Sirpa Räinä nauttivat auringosta ja musiikista.

8. Tommi Jaakkola Mauste-Salliselta (vas.), Petri Laaksonen Kontion Konditoriasta sekä Anna Niininen Branderilta juttutuokiossa.

9. Hakafoodin Marko Lehojärvi ja Pirjo Heikkinen mukavissa tunnelmissa terassilla.

5 6 8

7

9 LEIPURI 6 / 2022

7

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Kilpailun emännän, Ravintoraision Marjo Lehtisen ryhmässä pelasivat Raimo Liedes, Ramin Konditoria Kahvila (vas.) sekä Teemu Räinä, Pulla-Pirtti, joka löi myös kilpailun pisimmän driven.

Päivän poseeraus -palkinnon voisi antaa tälle ryhmälle, jossa pelasivat Olli Hokkanen, Elonen Oy Leipomo (vas.), Henna Friman, CGI Suomi, Valtteri Tuomisto, Pyymäen Leipomo ja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen.

Leipuripäivien golfissa runsas osanotto

Ravintoraision Ilkka Ojansivu (vas.), Petri Liimatainen (2. vas.) ja Marjo Lehtinen sekä Vaasan Golfin toiminnanjohtaja Arto Sirviö aloitusinfossa.

Viisikymmentäyksi innokasta golfaajaa osallistui vuoden 2022 Leipuripäivien yhteydessä järjestettyyn Raisio Open Golf -kilpailuun Vaasan Golfissa.

Kentällä mukana Elina Matikainen

R

aision isäntäväki Marjo Lehtinen, Ilkka Ojansivu ja Petri Liimatainen iloitsivat runsaasta osanotosta ja toivottivat koko joukon tervetulleeksi turnaukseen. Leipuripäivien porukkaa vastaanottamassa oli myös Vaasan Golfin toiminnanjohtaja Arto Sirviö.

Tänä vuonna miesten ykkösenä ja kiertopalkintopokaalilla palkittiin Niko Määttä, Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomo (38 p.). Pistebogeyn kakkosena palkittiin Thomas Silfverberg, Leipomo Rosten Oy (36 p.) ja kolmosena Lassi Hakanen, Hakasen Leipomo Oy (35 p.). Naisten kiertopalkintopokaali ojennettiin Henna Frimanille, CGI Suomi Oy, jolla oli naisten paras tulos (34 p.). Scratch-sarjan parhaasta tuloksesta (82) vastasi Niko Määttä. Lisäksi palkittiin lähimmäs lippua lyönyt Erkki Timonen, Pielispakari Oy sekä ja pisimmän driven lyönyt Teemu Räinä, Pulla-Pirtti Oy.

8

LEIPURI 6 / 2022

Kolmen miehen ryhmässä pelasivat Jarkko Petäjä, Suomen Kotileipomo/Leipomo Petäjä (vas.), Mikko Kenttämaa, Perinne- ja luontaistuote P. Natunen ja Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen/Vöyrinpoika.

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila (vas.), Mikko Käkelä, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Lassi Hakanen, Hakasen Leipomo sekä Kari Meltovaara, Leipomo Rosten olivat saaneet onnettarikseen Karita Liljeroosin ja Veera Meltovaaran.

Tässä kuvassa poseeraa kaksi ryhmää. Vasemmalta Kimmo Virtanen, Leipurin, Thomas Silfverberg, Leipomo Rosten, Anders Bondén, Ecce-Re, Jouni Hyttinen, SKJ Systems, Timo Kyllinen, Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomo, Tuomas Kärki, Foodwest sekä Pertti Vilén, Vilénin Leipomo.

Jouni Tuominen, Pyymäen Leipomo, auton ratissa, Pirjo Kyllinen (oik.) ja Eveliina Määttä Timo Kyllinen Oy/Huovisen Leipomosta sekä Metoksen Kari Pusa viihtyivät samassa ryhmässä.

Pielispakarin Erkki Timosen (vas.) pelikavereina olivat Uotilan Leipomon Pekka Uotila sekä Henriikka Heiskala.

Voittajien on helppo hymyillä. Vasemmalta Erkki Timonen, Pielispakari, Henna Friman, CGI Suomi, Niko Määttä, Timo Kyllinen Oy/ Huovisen Leipomo, Thomas Silfverberg, Leipomo Rosten sekä Lassi Hakanen, Hakasen Leipomo.

Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo (vas.), Petri Kivineva, Porin Leipä, Mika Väyrynen, Leipuriliitto sekä Aimo Jussila lähdössä kierrokselle.

LEIPURI 6 / 2022

9

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Joakim Strandin mukaan Vaasa on vireä ja kasvava kaupunki, jolle yhteistyö muiden Pohjoismaiden, erityisesti Ruotsin kanssa on luontevaa sekä lyhyen välimatkan että kaksikielisyyden ansiosta.

Vuosikokouksen alla mielenkiintoisia

puheita

Leipuriliiton vuoden 2022 vuosikokous pidettiin Scandic Waskiassa lauantaina 13.8.2022. Vuosikokoustilaisuuden pääpuhujina toimivat kansanedustaja Joakim Strand ja Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy. TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke ja Elina Matikainen

L

auantaina 13.8.2022 pidetyn vuosikokoustilaisuuden juontajana ja avaajana toimi Kotileipomo Hämäläinen Oy:n/Vöyrinpoika Oy:n toimitusjohtaja, leipomoyrittäjä Jukka Hämäläinen Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksestä. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi ja totesi, että tuntuu hyvältä pitää normaalit Leipuripäivät parin vuoden tauon jälkeen.

- Jutellaan, rentoudutaan ja nautitaan yhdessäolosta, hän kehotti aloituksessaan ja toivotti juhlapuhujaksi kutsutun kansanedustaja Joakim Strandin tervetulleeksi estradille.

Joakim Strand on kansanedustajuuden lisäksi ahkera yhteiskunnallinen vaikutta-

10

LEIPURI 6 / 2022

ja muutoinkin, sillä hän kertoi toimivansa myös Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Puheensa aluksi hän mainitsi tutustuneensa mielenkiinnolla Leipuriliiton toimiston hänelle etukäteen lähettämään materiaaliin, kuten Leipuri-lehtiin ja Liiton 110-vuotishistoriikkiin.

Erityisen myönteisellä tavalla olivat hänen huomiotaan kiinnittäneet Leipuri-lehtien pääkirjoitukset.

- Ne olivat harvinaisen suoraviivaisia, hyviä ja ottivat kantaa sekä geopolitiikkaan että kansalliseen politiikkaan, hän kehui ja kehotti yleisöä antamaan niille ansaitut aplodit. Strand totesi miettineensä itsekin eduskunnan viimeaikaisia päätöksiä esimerkiksi korona-asioissa ja myönsi,

Jukka Hämäläinen toimi vuosikokoustilaisuuden juontajana.

että osittain on eduskunnassa ’sählättykin’.

Näin tapahtui hänen mukaansa varsinkin epidemian alkuvaiheessa. Toki kyseessä oli uusi tuntematon tauti, täysin uusi virus, joka herätti kauhua niin meillä kuin muuallakin. Mutta esimerkiksi keväällä 2022 tartuntaluvut olivat aivan eri luokkaa

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

kuin keväällä 2020, jolloin Suomeen julistettiin poikkeusolot ensimmäisen kerran sotavuosien jälkeen.

- Ei voi kuin nostaa hattua teille ja kaikille muille yrittäjille, jotka olette koko tämän ajan pyörittäneet yritystoimintaa, Joakim Strand totesi.

Leipuriliiton 110-vuotishistoriikkikirjasta Strand kertoi löytäneensä uusia kulmia, jotka peilaavat maamme kehitystä.

Lisäksi sieltä oli osunut silmään tuttuja kasvoja.

- Muun muassa Kai Boström, jota muistelen lämpimästi. Hänen kanssaan ehdin toimia mm. Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksessa.

Kokousyleisö kuunteli kiinnostuneena Joakim Strandin puhetta.

Vireä ja kasvava Vaasa Vaasan kaupungin on perustanut Kustaa Vaasan poika Kaarle IX vuonna 1606.

Vuonna 1852 Vaasa paloi ja sen jälkeen kaupunki siirrettiin lähemmäs merta, nykyiseen paikkaansa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Yli sata vuotta sitten rakennettiin mm. Vaasan kaupungintalo, joka sen aikaisia rakennusmenetelmiä ajatellen oli mittava saavutus. Siellä kokoontui itsenäisen Suomen ensimmäinen senaatti vuonna 1918. Kaupungintalossa vietettiin myös osa Leipuripäivistä Vaasassa vuonna 1987.

- Nykyisin Vaasa tunnetaan parhaiten vahvan energiakeskittymän ansiosta. Sen ytimessä toimivat mm. Wärtsilä, ABB ja kaksisataa muuta yritystä, joiden palveluksessa on noin 13 000 työntekijää ja liikevaihtoa kertyy viiden miljardin euron verran, luetteli Strand, jonka mukaan yritykset myös investoivat todella paljon, samoin kuin niiden alihankkijat. Hänen mukaansa kaupunki pyrkii parhaansa mukaan edesauttamaan yritysten toimintaa ja menestymistä.

- Meillä toimii myös maailman pohjoisin ympärivuotinen reitti Vaasasta Uumajaan. Aurora Botnia -laiva ajaa puolet vuodesta ’jään läpi’ kuljettaen runsaasti matkustajia ja yhä enemmän myös rahtia.

Lisäksi alus toimii alustana ja tutkimuslaboratoriona alueemme yrityksille.

Myös Merenkurkun neuvoston puitteissa tehtävä yhteistyö on Vaasalle tärkeä eli ympärillä olevat Pohjamaan kunnat sekä vastaava alue Ruotsin puolella ovat tiiviissä yhteistyössä. Uumaja on yllättävän lähellä, sillä lähimpien saarien välillä on vain noin kolmekymmentä kilometriä.

Suunnitelmissa onkin rakentaa silta Vaasasta Uumajaan.

- Lupaan teille, että silta toteutuu ensi vuosikymmenellä. Voitte tulla muistuttamaan minua tästä, ellei se toteudu, Strand vakuutti.

Strandin mukaan silta muuttaa Suomen strategista positiota; se kytkee meidät Eurooppaan, emmekä ole enää saari.

Ennen kaikkea meillä on reitti pohjoisen Norjan syväsatamiin, kuten Narvikiin ja Trondheimiin ja sieltä Eurooppaan sekä Atlantin kautta esimerkiksi Kaliforniaan.

Pohjoismainen yhteistyö tiivistä Vaasan seudulla yhteistyö Ruotsin kanssa on ollut konkreettista jo pitkään, mutta viimeaikaisten idän tapahtumien vuoksi pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt myös valtiollisella tasolla. Suomea ja Ruotsia on yhdistänyt erityisesti Nato-prosessi. Leipuriliiton historiikista Strand oli pannut merkille, että sekä Suomessa että Ruotsissa perustettiin myös Leipuriliitot varsin yhtäaikaisesti, samana vuonna (vuonna 1900). Suomalaiset olivat tässä kuitenkin vähän edellä, kuten Nato-prosessissakin.

- Eli Suomi näytti tässä tietä, ja ruotsalaiset tulivat jo silloin hieman jäljessä.

Vaasaa Joakim Strand ’hehkutti’ vielä kertomalla, että kaupungissa on peräti kuusi eri korkeakouluyksikköä. Seutukunnan panostus kulttuuriin per capita on maan korkein, mikä pitkälti johtuu seudun kaksikielisyydestä. Kaupungissa on myös nelikenttäinen jäähalli ja uusi jalkapallostadion. Noin 10 prosenttia alueen

Puhujalle annettiin lahjaksi tietenkin komea leipä.

asukkaista on ulkomaalaisia ja suuri osa heistä töissäkäyviä. Vaasassa puhutaan noin sataa eri kieltä.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä Joakim Strand mainitsi akkuarvoketjuun liittyvät investoinnit. Ns. pohjoismainen akkuvyöhyke, battery belt, ulottuu Norjan Mo i Ranasta ja Ruotsin Skellefteåsta Vaasaan asti. Tähän liittyvien investointien mittaluokka on huima maailmanluokassakin ja alueelle hyvin tärkeä.

Lopuksi kansanedustaja totesi, että viimeaikaisten kriisien kautta on Suomessa opittu vihdoinkin ymmärtämään kotimaisen energian ja elintarviketuotannon tärkeys.

- Se on ollut ja tulee aina olemaan tämän maan selkäranka. Toivotankin teille erinomaista vuosikokousta ja kiitän siitä, mitä olette tehneet tämän maan kehittämiseksi!

LEIPURI 6 / 2022

11

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Puheenjohtaja Kari Meltovaara ihmetteli puheessaan sitä, että osa kuntien ja valtion laitoksista ei ole suostunut avaamaan hankintasopimuksiaan, vaikka koko elintarvikealan toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti.

Kari Meltovaara puuttui puheessaan julkisiin hankintoihin TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Matikainen ja Rami Louke

Leipuriliiton puheenjohtaja Kari Meltovaara nosti vuosikokouspuheessaan esiin muun muassa huolensa ja paheksuntansa julkisen sektorin elintarvikehankinnoista poikkeustilanteessa. Leipuriliiton hän totesi onnistuneen toiminnassaan hyvin.

P

uheensa alussa Kari Meltovaara palasi viimevuotiseen eli vuoden 2021 vuosikokouspuheeseensa, jonka lopuksi hän lausui Lauri Tähkän laulun sanoin ”Tulkoon mitä vaan”. Tällä hän totesi tarkoittaneensa koronan opettaneen leipomoille ja konditorioille, että tulkoon mitä tahansa arvaamatonta, olemme liittona valmiita ja vahvoja.

- Tuota sanoessani en osannut kuvitellakaan, mitä oli tulossa. Vielä alkuvuonna en olisi ikinä uskonut, että olemme taas keskellä poikkeustilaa.

12

LEIPURI 6 / 2022

Poikkeustilalla Meltovaara tarkoitti tietenkin Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, joka on nyt pitkittynyt ja josta on tullut valtava tragedia Ukrainan kansalle.

Nyt nähtiin mitä Venäjä voi tehdä, vaikka eurooppalaiset olivat halunneet tuudittautua siihen, ettei mitään tuon kaltaista kuin Ukrainassa nyt on tapahtunut, voisi tapahtua.

- Venäjän aloittama sota on kaikessa kauheudessaan tuomittava teko ja osoitus siitä, että totalitaarisesti johdettu valtio voi sivuuttaa kaikki yhteiset sopimukset ja toimia demokraattisissa valtioissa nou-

datettavan moraalin ja käyttäytymissääntöjen vastaisesti.

Vaikka ukrainalaiset pitkälti joutuvatkin käymään taisteluaan yksin, on totuus se, että Ukrainan kriisistä on tullut koko länsimaisen demokraattisen maailman kriisi. Edelleen monessa Euroopan maassa kuitenkin jatketaan esimerkiksi energian ostamista Venäjältä tai kierretään pakotteita, jotta oma hyvinvointi ei kärsisi.

- Tästä kaksinaismoralismista kärsii Ukrainan kansa, totesi Meltovaara.

Tuotantopanosten hinnat nousseet Mutta sota vaikutti myös monella muulla tavoin, ja myös leipomo- ja konditoria-alaan. Esimerkiksi monien perusraaka-aineiden hinnat, jotka jo syksyllä 2021 olivat lähteneet nousuun, nousivat entisestään. Lisäksi energian hinta lähti voimakkaaseen nousuun. Niin ikään investointeja tehneet tai suunnitelleet

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

yritykset huomasivat, että investoinnin hinta ei enää olekaan etukäteislaskelmien mukainen.

- Myös työvoimapula paheni entisestään korona-ajasta. Moni ihmetteli, mihin kaikki osaavat ihmiset ovat kadonneet.

Edellä mainitut asiat olisivat vielä olleet joten kuten hallinnassa leipomoissa ilman Ukrainan sotaa. Mutta nyt tuli lunta tupaan kerralla ja joka suunnasta.

- On erittäin poikkeuksellista, että lähes kaikkien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet samanaikaisesti ja erittäin voimakkaasti. Useimmat kaksinumeroisesti, jotkut jopa kolminumeroisesti.

Kari Meltovaara piti poikkeuksellisena myös sitä, että esimerkiksi myllyt irtisanoivat sopimuksia kesken sopimuskauden. Se aiheutti monelle leipurille ennalta-arvaamattomia kustannuksia, joita ei voinut siirtää hintoihin.

- Tämän kaiken myötä huomattiin myös se, miten haavoittuvaisia globaalit tuotantoketjut ovat ja kuinka paljon häiriöt niissä vaikuttivat kotimaiseksi ajateltuun markkinaamme.

Julkishallinnon toiminta ihmetyttää Kari Meltovaaran mukaan elintarviketeollisuutta ja kauppaa syytetään usein jopa valtiovallan taholta siitä, että ne riistävät tuottajia. Hänen mielestään tässä poikkeustilanteessa suomalainen kauppa ja elintarviketeollisuus ovat kuitenkin toimineet erittäin solidaarisesti ja ymmärtäväisesti.

- Ihmettelen mistä meitä syytetään? Me leipurit olemme myöntyneet ja ymmärtäneet vallitsevan tilanteen ja hyväksyneet muuttuneet hinnat. Myös kauppa on tullut vastaan ja samoin kuluttaja on ymmärtänyt, mistä hinnannousut johtuvat. Viljelijäkin on saanut viljastaan paremman hinnan ja pystyy nyt panostamaan viljelyyn ja omavaraiseen tuotantoon.

Sen sijaan erikoisena ja myös ongelmallisena Meltovaara pitää julkishallinnon eli kuntien ja valtion laitosten käytöstä. Ne ovat olleet hyvin haluttomia avaamaan toimitussopimuksiaan.

- Virkamiehet piiloutuvat hankintalain taakse ja kieltäytyvät neuvotteluista. On aivan käsittämätöntä, että leipomoyrittäjiä vaaditaan toimittamaan tappiolla pitkiä jaksoja, jopa vuosia, toimintaympäristön radikaalista muutoksesta huolimatta.

Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Andreas Knip (keskellä).

Häntä avustivat hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara (oik.) ja sihteerinä toiminut Mika Väyrynen.

Hyvä asia ei ole sekään, että kuluttajien ostovoima heikkenee ja inflaatio jyllää.

Esimerkiksi vuoden 2022 kesäkuussa kokonaisinflaatio oli Suomessa 8,1 prosenttia. Erityisen nopeasti kuluttajan kukkarossa ovat tuntuneet polttoaineen ja sähkön hinnannousut. Eikä huippua ole Meltovaran mukaan vielä saavutettu; ainakin elintarvikkeiden hinnannousu jatkunee edelleen.

Leipuriliitto toiminut hyvin Miten Leipuriliitto sitten on puheenjohtajan mielestä suoriutunut edellä kerrotun ajan?

- Mitä edunvalvontaan ja jäsenistön neuvontaan tulee, katson meidän onnistuneen oikein hyvin. Esimerkiksi neuvontaa ja informaatiota muuttuneesta tilanteesta on aktiivisesti annettu niin Leipuri-lehdissä, jäsenkirjeissä kuin puhelimessakin.

Sen sijaan Leipuriliiton jäsenistön ja paikallisyhdistysten aktivoimisessa mukaan liiton toimintaan olisi puheenjohtajan mukaan parantamisen varaa, samoin kuin uusien jäsenten hankkimisessa. Näihin asioihin hän lupasi erityisesti paneutua ja etsiä ratkaisuja yhdessä liiton hallituksen kanssa.

- Lisäksi nuoremmat jäsenet tulisi saada mukaan liiton luottamustehtäviin, sillä niissä tarvitaan sekä vanhempia, kokeneita henkilöitä, mutta ehdottomasti myös nuorempia tuoreine ajatuksineen.

Kari Meltovaaran mukaan yhteistyö

ETL:n kanssa on parantunut erityisesti sen uuden toimitusjohtajan Mikko Käkelän myötä. Keväällä 2021 allekirjoitettiin uusi yhteistoimintasopimus, jossa sovittiin mm. uuden koordinatioryhmän perustamisesta. Siihen kuuluvat sekä Leipuriliiton että ETL:n johto.

- Tämä ryhmä on kokoontunut sovitusti ja siinä Leipuriliitto on päässyt tuomaan esiin omat näkemyksensä, tarpeensa ja toiveensa liittyen edunvalvontaan ja tes-asioihin. Onkin syntynyt tunne, että meitä kuunnellaan.

Kansainvälinen yhteistyökin on elpynyt koronan jälkeen. Teollisten leipomoiden kansainvälisen järjestön AIBI:n tämän vuoden kesällä Sloveniassa järjestämässä kongressissa Leipuriliiton edustajat kuulivat, että ongelmat leipomosektorilla ovat samanlaisia kaikissa maissa. Lisäksi tapahtumassa kävi selväksi oleellinen muutos leipomoiden käyttäytymisessä.

- Leipomoyrityksissä on siirrytty ’just in time’ -ajattelusta ’just in case’-ajatteluun. Eli varautuminen tulevaan ja ennakointi ovat nousseet arvoonsa.

Lopuksi puheenjohtaja esitti kiitokset kaikille Leipuriliiton jäsenille, ja erityisesti niille, jotka ovat panostaneet aikaansa liiton toimintaan. Kiitokset hyvästä työstä saivat myös toimitusjohtaja ja toimiston väki.

- Tämä yhteisö on ainutlaatuinen ja toivon, että se pysyy sellaisena! Toivon kaikille menestystä ja jaksamista maailman myllerryksissä, Kari Meltovaara lopetti.

LEIPURI 6 / 2022

13

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Harri Jaakkolaa onnittelivat varapuheenjohtajuudesta Kari Meltovaara, Mika Väyrynen ja Andreas Knip.

Puheen jälkeen vietettiin hiljainen hetki viime vuosikokouksen jälkeen poisnukkuneiden jäsenten muistoksi. He olivat Heli Huovila, Seppo Kainulainen, Jouko Malviala ja Otto Ekberg.

Varsinainen vuosikokous Leipuriliiton 122. vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri. Hänen apunaan olivat liiton puheenjohtaja Kari Meltovaara sekä toimitusjohtaja Mika Väyrynen, joka toimi kokouksen sihteerinä.

Kokouksen esityslista hyväksyttiin muodossa, jossa se oli lähetetty jäsenistölle vuoden 2021 vuosikertomuksessa.

Pöytäkirjan tarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi valittiin Nina Teemu, Pirjon Pakari Oy ja Susanne Ahlnäs. Kokouskutsu oli lähetetty useammassa jäsenkirjeessä sekä lisäksi Leipuri-lehdessä 5/2022, joten kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Ensimmäiseksi kokouksessa käsiteltiin hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös. Vuoden 2021 vuosikertomus oli lähetetty jäsenistölle heinäkuun alussa ja se sisälsi myös tilinpäätöstiedot. Tilinpäätös osoitti tilikaudelta 2021 alijäämää poistojen jälkeen vain noin 644 euroa, vaikka alijäämäksi oli budjetoitu 76 000 euroa. Keskustelua asiasta ei sen enempää virinnyt, joten puheenjohtaja totesi, että

14

LEIPURI 6 / 2022

vuosikertomus ja tilinpäätös on käsitelty.

Tämän jälkeen kokouksen sihteeri Mika Väyrynen luki tilintarkastuskertomuksen. Valtuuskunnan lausunnon luki puolestaan valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen. Valtuuskunta puolsi lausunnossaan tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Myöskään tilintarkastaja ei ollut antanut huomautusta asiaan liittyen. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden.

Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkioissa vuosikokous päätti jatkaa entistä käytäntöä. Käytäntö on ollut, että tilintarkastajalle on maksettu palkkio laskun mukaan. Hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajille ja jäsenille ei ole palkkiota maksettu, mutta kulut, matkat ja majoitus on korvattu. Lisäksi hallituksen puheenjohtajalle on maksettu päivärahat.

Henkilövalinnat Tänä vuonna kokouksessa valittiin Leipuriliiton hallituksen varapuheenjohtaja vuosiksi 2023-25. Tehtävään ehdotettiin hallituksen nykyistä varapuheenjohtajaa Harri Jaakkolaa Leivon Leipomosta Tampereelta. Hänet valittiin aplodien saattelemana jatkamaan tehtävässä. Jaakkola kiitti luottamuksesta ja totesi, kuten puheenjohtaja Meltovaarakin vuosikokouspuheessaan, että myös nuorempaa polvea tulisi yhä enemmän innostaa ja saada mu-

kaan liiton luottamustehtäviin.

Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa kokouksen päätöksellä Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo ja varapuheenjohtajana Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy. Jäseniksi valittiin kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Ellei puheenjohtaja voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, voi paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja toimia kokouksessa puheenjohtajan sijaisena ja äänivaltaisena jäsenenä.

Tilintarkastajaksi valittiin entinen eli Sauli Salmi KHT ja samoin varatilintarkastajaksi entinen toimija eli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Kokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen Leipuriliiton toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2023 samoin kuin ehdotuksen tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2023.

Kumpikin oli lähetetty jäsenistölle jäsentiedotteen liitteenä 6.7.2022.

Jäsenmaksut ja muut talousasiat Puheenjohtaja Andreas Knip totesi, että hallituksen laatima esitys toimintasuunnitelmaksi sekä jo hyväksytty tuloja menoarvio perustuvat nykytasoiseen ja -muotoiseen jäsenmaksuun, joka perustuu yrityksen/konsernin liikevaihtoon perustuvaan perusjäsenmakuun sekä työntekijäkohtaiseen jäsenmaksuun.

Vuosikokous päätti pitää em. maksut ennallaan ja ne ovat vuonna 2023 seuraavat: Liikevaihto milj. € perusjäsenmaksu € yli 50 5000 yli 15 1500 yli 10 1200 yli 5 900 yli 1,5 600 alle 1,5 350

Työntekijäkohtainen jäsenmaksu säilyi ennallaan eli se on 18 €/työntekijä vuonna 2023. Työntekijäkohtaisen jäsenmaksun osalta noudatetaan samaa periaatetta kuin tähänkin asti eli sitä maksetaan niistä yrityksen työntekijöistä, joihin sovelletaan leipomoiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, elintarvikealan toimihenkilöiden työehtosopimusta, elintarvikealan autonkuljettajien työehtosopimusta sekä yrityksen ylemmistä toimihenkilöistä. Osa-aikaiset: esim. 2x50 % = 1 kokoaikainen (henkilötyövuosina).

Myös Leipuriliiton minimijäsenmaksu säilyy ennallaan eli 400 eurossa. Yrityksillä, joiden liikevaihto on alle 1,5 mil-

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

joonaa euroa ja joissa sovelletaan muita kuin yllä mainittuja ETL:n neuvottelemia työehtosopimuksia, minimijäsenmaksu on edelleen 250 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on yli 1,5 milj. euroa, jäsenmaksu on kuitenkin yrityksen liikevaihtoa vastaavan perusjäsenmaksun suuruinen riippumatta siitä, mitä työehtosopimuksia yrityksessä sovelletaan. Liittymismaksu on 100 euroa ja henkilöjäsenmaksu 75 euroa.

Vuosikokous hyväksyi myös hallituksen esityksen, että konserniyritykset maksavat vain yhden perusmaksun, mutta työntekijämaksu maksetaan kaikista leipomotoimintaan kuuluvista työntekijöistä. Samoin hyväksyttiin se, että jäsenet voivat valintansa mukaan maksaa Leipuriliiton jäsenmaksun joko kerralla tai kahdessa erässä, puolet helmikuun lopussa ja toisen puolen viimeistään toukokuun lopussa.

Vuoden 2023 jäsenmaksujen tuotoksi arvioidaan 155 000 euroa. Tästä summasta Leipuriliitto voi vuosikokouksen päätöksellä tilittää jäsen- ja yhteistoimintamaksuja muille tahoille, kuten Leipätiedotus ry:lle, Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Suomen Yrittäjät ry:lle, kansainvälisille leipomo- ja konditoria-alan järjestöille (AIBI, CEBP, UIBC) sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:lle.

Leipuriliitto maksaa/tilittää jäsenistöltään saamistaan jäsenmaksutuloista Leipätiedotus ry:lle, Elintarviketeollisuusliitto ry:lle, Suomen Yrittäjille, ja muille yhteisöille yhteensä noin 107 500 euroa.

Jos arvioidut jäsenmaksutulot toteutuvat, liiton varsinaiseen toimintaan jää edellä mainituille järjestöille maksettujen jäsenja yhteistoimintamaksujen jälkeen noin 47 000 euroa.

ETL:lle maksettavilla maksuilla pystymme takaamaan jäsenistöllemme sekä elinkeinopoliittisen että työsuhdeasioiden neuvonnan ja ohjeistuksen nykyisessä laajuudessa. Leipätiedotus ry tekee tärkeää työtä leivän ja muiden leipomotuotteiden menekin edistämiseksi ja Leipuriliiton jäsenyrityksillä on mahdollisuus hyödyntää Leipätiedotuksen asiantuntemusta ja viestinnällistä materiaalia omiin tarkoituksiinsa. Kansainvälisissä järjestöissä mukana oleminen on myös tärkeää. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR tukee kansallisen viljastrategian toteutumista parantamalla viljaketjun kannattavuutta ja sen toimivuutta.

Leipuriliiton puheenjohtajisto pysyi ennallaan. Oikealla hallituksen vpj Harri Jaakkola, sitten valtuuskunnan pj Jari Elonen, hallituksen pj Kari Meltovaara ja vasemmalla valtuuskunnan varapj Anttu Rautio. Niin Jaakkola, Elonen kuin Rautiokin valittiin jatkamaan tehtävissään.

Leipuriliiton toiminnan mahdollistavat sijoitustoiminnan tuotot, joiden arvioidaan olevan ensi vuonna 315 000 euroa.

Tämän toteutuminen mahdollistaa liiton toiminnan pitämisen budjetoidulla tasolla, kun vuosikokous hyväksyi 88 000 euron alijäämäisen tulo- ja menoarvion.

Liiton varsinainen toiminta (Leipuriliiton sääntöjen 2 §:n tarkoituksen toteuttaminen) rahoitetaan olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saaduista tuotoista.

Jos sijoitustoiminnan tuotot eivät ole riittävän suuria, liiton toimintaa joudutaan rahoittamaan liiton pääomia ”syömällä”.

Sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla palvelee suoraan jäsenistömme etua, koska vain niiden avulla on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut kohtuullisen alhaisella tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot.

Koska liiton varat ovat suurelta osin pörssiosakkeissa, vaikuttavat maailman tapahtumat suuresti liiton sijoitustoiminnan tuottoihin. Keväällä 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä keväällä 2020 alkanut koronakriisi ja muun muassa näiden seurauksista voi aiheutua vielä nykyistä pahempi maailmanlaajuinen talouskriisi, joiden seurauksena sijoitustoiminnan tuotot voivat jäädä vuonna 2023

budjetoitua pienemmiksi. Jos näin tapahtuu, niin liiton varsinaiseen toimintaan joudutaan käyttämään liiton pääomia siten, että Leipuriliiton pääomat tulevat vähentymään budjetoitua enemmän ensi vuoden aikana.

Jäsenyrityksiä muistutettiin myös siitä, että niiden tulee maksaa työntekijäkohtaista jäsenmaksua oikean työntekijämäärän mukaisesti. Leipuriliiton hallitus on korostanut, että toimiston tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että näin tapahtuu.

Tiedossa on, että monet yritykset ilmoittavat työntekijämäärän alakanttiin ja säästävät näin jäsenmaksussa pienen summan.

Mutta kun useat yritykset tekevät näin, ei kyseessä ole enää pieni summa. Asia on tärkeä myös jäsenyritysten tasapuolisen kohtelun kannalta.

Seuraava vuosikokous Aivan viimeiseksi kokous päätti seuraavan vuosikokouksen paikasta. Leipomo Rosten Oy:n Veera Meltovaara esitti kutsun tulla pitämään vuoden 2023 vuosikokousta ja kesäpäiviä ensi elokuuksi Turkuun.

Kutsu otettiin vastaan aplodein, joten vuosikokous ja kesäpäivät päätettiin pitää ensi vuonna Turussa 11.8-13.8.2023. Tervetuloa!

LEIPURI 6 / 2022

15

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Panimorakennus näyttää ulkopäin hyvin idylliseltä. Kuva Kati Sinda.

Entisen jääkellarin tiloihin mahtui iso joukko oluen maistelijoita. Kuva Jouni Hyvönen.

Mainio retki Bock´s Corner Breweryyn Panimomestari Alexander Meyer esitteli paikan ja kertoi oluen valmistuksesta olutsäiliöiden äärellä. Kuva Maria Vestergård.

Panimon tuotannossa on useita erilaisia oluita, joista kolmea maisteltiin. Kuva Kati Sinda

16

LEIPURI 6 / 2022

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys järjesti perjantaina 12.8.2022 päiväohjelmana retken läheiseen Bock´s Corner Breweryyn.

B

ock’s Corner Brewery on itsenäinen pienpanimo, joka on perustettu jatkamaan pitkää paikallista olutperinnettä lähes kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen.

Ensimmäinen olut valmistui vuonna 2015. Perinteet ovat vuodelta 1865.

Panimo sijaitsee entisen jääkellarin tiloissa. Sen yhteydessä on gastropubi, jossa oluita ja siidereitä voi maistella hyvän ruuan kera. Samalla voi katsella panimomes-

tarin työskentelyä. Panimon yhteydessä on myös myymälä.

Ryhmän ohjelmassa oli ensin panimokierros, jossa panimomestari Alexander Meyer esitteli paikan ja kertoi oluen valmistuksesta. Sen jälkeen maisteltiin kolmea erilaista olutta maistelulaseista ja lopuksi nautittiin maittava lounas.

Retki sai osallistujilta runsaasti kehuja, joten kiitokset järjestelyistä Vaasan Piirin Leipomoyhdistykselle!

Erittäin

joustava ... Tarkka annostelupaino ... Suuri kapasiteetti ... Myös patukoille ja kekseille

Markkinoiden joustavin tekniikka pienille ja keskisuurille leipomoille.

Mannerheimintie 12B • 00100 Helsinki

c-b-c.de

VEMAG Robot 500 on täydellinen työkalu leipomoille, joilla on laaja valikoima erilaisia tuotteita. Laite on kehitetty erityisesti pienille ja keskikokoisille leipomoille ja sen tekniikka mahdollistaa perinteisten leipien, sekä kakkujen, keksien ja gluteenittomien tuotteiden valmistamisen.

Ota yhteyttä puh. + 358 20 792 8050 tai nemco@nemco.fi

Taikina-annostelija on helposti siirrettävissä eri työpisteille. Nopean reseptien ja tuotteiden vaihtoajan ansiosta erilaisia leipomotuotteita voidaan valmistaa yhdellä laitteella. Robot 500:ssa on korkea hygieniataso ja siinä on helposti puhdistettava rakenne.

Tavataan Göteborgissa: 4. – 7. lokakuuta | osasto B03:02 Jos tarvitset messulippuja, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen nemco@nemco.fi

Leipuri_185x271_02_09_22_01.indd 1

02.09.22 09:44

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Juustobuffetissa herkuteltiin ja viihdyttiin Valio tarjosi perinteisen Leipuripäivien juustobuffetin Scandic Waskian ravintolassa. Tarjolla oli juustoinen herkkupöytä salaatteineen ja leipineen sekä juomineen ja sen jälkeen hyvää tanssimusiikkia.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke

P

erjantain juustobuffet on odotettu tilaisuus paitsi hyvien tarjoilujensa, myös mukavan tunnelmansa vuoksi. Tässä tilaisuudessa on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa vapaissa merkeissä. Kahteen vuoteen ei

Leipuripäivävieraita kauniisti katetun juustobuffet-pöydän äärellä.

18

LEIPURI 6 / 2022

oltu päästy viettämään Leipuripäiviä eikä myöskään juustobuffettia normaaliin tapaan ja sen kyllä huomasi puheensorinasta, joka välillä yltyi lähes korviahuumaavaksi.

Valiosta oli paikalla upea joukko emäntiä ja isäntiä, jotka ottivat vieraat vastaan.

Tilaisuus oli todella mukava ja voimaannuttava, ja ruuan jälkeen soittonsa aloittanut illan orkesteri Allan & Astronauts houkutteli tanssihaluiset pyörähtelemään ravintolan tilavalle parketille.

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Valion emännät ja isännät koottiin samaan kuvaan. Vasemmalta Anna Järvelä, Pasi Räisänen, Mika Parviainen, Jari Leppänen, Toni Mälkki, Merja Nykter, Petri Järvinen, Satu Ruohonen ja Jarmo Laaksonen.

Noutopöytään oli katettu monenlaisia juustoja.

Pöytää täydensivät erilaiset salaatit.

Juustobuffet-pöytä oli katettu ravintola Waskiaan kahteen eri paikkaan, mikä teki ruuan ottamisen joutuisammaksi.

Juustopöydän antimista nauttivat Putaan Pullan Antti ja Eija Tyykiluoto (oik.), Iita Tyykiluoto sekä Jani Salomaa.

LEIPURI 6 / 2022

19

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Anne Somer ETL:stä ja Otto Lundström Eromangan Kotileipomosta vaihtoivat ajatuksia.

Arto Mussalo Pekan Leivästä (vas.) ja Petri Kivineva Porin Leivästä keskustelutuokiossa.

Mervi Vilén Vilénin Leipomosta ja Karri Kunnas Foodwestistä nauttivat tunnelmasta.

Nuorta komeaa leipuripolvea edustivat Elosen Eetu Elonen (vas.), Pyymäen Leipomon Valtteri Tuomisto sekä Elosen Olli Hokkanen.

20

LEIPURI 6 / 2022

Irja ja Ari Ignatius, BakAri Consulting, tapailivat tahteja tanssilattialla.

Nostetta syksyyn Eikö nyt vihdoin ole aika siirtää ajatukset pidemmälle syksyyn? Meiltä löydät loppuvuoden herkkuleipiin laadukkaat paranteet, apuaineet ja jauhoseokset, josta leivot kaikista parhaat leivät.

Jotta pääset alkuun, haluamme nostaa valikoimastamme muutamia huipputuotteita, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua!

Natural Exo Rye on jauhemainen leivänparanne, joka sopii hyvin ruisvuokasekä ruispalaleipään tuomaan pehmeyttä ja volyymiä. Luonnollisesti fermentoitu kaurahapatteemme Sugrano Avena antaa mukavasti lisää hapokkuutta ja säilyvyyttä tuotteillesi. Pehmeimmät sämpylät saat ehdottomasti käyttämällä nestemäistä parannettamme Fermeson Prestigeä. Älä unohda myöskään meidän E-kooditonta parannettamme Son plus Forzaa, joka toimii yleisparanteena leipomotuotteissa.

Lopuksi emme voi olla mainitsematta, että tänä vuonna valikoimaamme on tulossa mullistava uutuustuote! Olethan jo uutiskirjeemme tilaaja, jotta olet ensimmäisten joukossa kuulemassa tästä ja muista uutuuksistamme?

Liity uutiskirjeemme tilaajaksi nettisivujemme kautta tai ilmoittamalla asiakaspalveluumme!

www.condite.fi puh. 02 4365 900 - tilaukset@condite.fi

LEIPURI 6 / 2022

21

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Näyttelyssä aika vierähti nopeasti TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttely järjestettiin tänä vuonna kahden vuoden tauon jälkeen. Nyt haluttiin tavata asiakkaat ja yhteistyökumppanit kasvoista kasvoihin.

Jere Grönlund (oik.) isännöi Primulatorin osastoa, jolle poikkesi Bergwallin Leipomon väkeä kolmessa polvessa eli Anette Bergvall-Fagerström (sininen asu), vierellään tytär Elin Blomqvist sekä tämän lapset Miranda ja Colin Blomqvist sekä Elinin puoliso Kristoffer Blomqvist (vas.). Myös isovanhemmat Ulla-Britt ja Per-Erik Bergvall olivat Leipuripäivillä mukana eli yrityksestä oli edustus peräti neljässä polvessa.

Kaskein Marja Oy:n Jari Palomäki (oik.) ja Timo Kesti esittelivät erilaisia leipomoillekin sopivia marja- ja hedelmätuotteita. Kotimaisten kuivattujen marjojen ohella tarjolla on eksoottisempiakin herkkuja, kuten pensasmustikoita tai mangoa, jotka poimitaan kypsinä ja pakastetaan saman tien ilman säilöntäaineita. Uutuutena esiteltiin vielä paistonkestävä mustikkatäyte.

T

avarantoimittajien näyttely järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti sekä sisätiloissa että ulos pystytetyssä isossa teltassa. Tämä katsottiin parhaaksi vaihtoehdoksi, sillä Scandic Waskian sisätilat olisivat olleet varsin sokkeloiset näyttelyä ajatellen. Nyt osastoja oli sekä talon suurimmassa kokoustilassa eli Vaskiluoto-salissa sekä sen välittömään yhteyteen pystytetyssä teltassa. Huolenaiheena oli luonnollisesti sää; teltan vuoksi toivoimme, ettei olisi polttavaa hellettä, mutta ei myöskään kaatosadetta. Toiveemme kuultiin varsin hyvin, sillä onneksi lauantaiaamuna hetken aikaa telttaa piiskannut sade loppui nopeasti ja sää muuttuu aurinkoisen lämpimäksi, mutta ei kuitenkaan polttavan kuumaksi.

Ohessa katsaus näyttelyn annista.

Ojalan Pakarin Vesa Ojala, Susanna Ojala ja Päivi Paasimäki juttelivat Aspelin Oy:n Antti Mantereen (vas.) kanssa.

Mauste-Sallisen osastolla Ari Grönlund esitteli monikäyttöisiä Fruttup jauheita, joilla voi maustaa paitsi gelaton, myös esimerkiksi smoothiet tai kerman.

Jauheita on useita eri makuja ja ne ovat maidottomia, gluteenittomia ja rasvattomia eikä niissä ole käytetty emulgaattoreita.

SJK Systems Ltd Oy:n tuoreita kuulumisia kertoivat Ullan Pakarin Heikki ja Helene Lankoskelle Mattias Högnäs (vas.) ja Aku Tuppurainen.

22

LEIPURI 6 / 2022

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Jauhetekniikka on tämän vuoden alusta ollut nimeltään Powdea tai virallisesti Powdea Technologies Oy. Toimitusjohtaja Tuomo Kousan mukaan yhtiön kansainvälinen toiminta on kasvanut siinä määrin, että nimen tulee toimia sekä ulkomailla että kotimaassa. Puoliso, insinööri Riikka Kousa työskentelee yrityksen engineering-puolella laitesuunnittelijana ja on ollut kantava voima myös yrityksen laatujärjestelmän rakentamisessa.

Fazer Myllyn osastolla pelattiin 3D-lasit päässä miekkailupeliä, joka kokeilijoiden mukaan oli hyvin koukuttava. Osaston tuoteuutuutena Katri Mäkinen (vas.), Jyrki Koponen ja Taija Felt esittelivät mm. uuden kotimaisen vahvan vehnäjauhon pizzataikinoihin. Mainita kannattaa myös ruokakaura, joka on kotimainen vaihtoehto riisille.

Prosessi- ja pakkausteknologiaan ja niissä erityisesti elintarviketeollisuuteen erikoistuneen Arcxo Groupin miehet olivat näyttelyssä ensimmäistä kertaa. Koneita ja laitteita heillä on monenkokoisten leipomoiden tarpeisiin. Yksi tunnetuimmista edustuksista ovat Hartmannin pakkaus- ja siivutuskoneet, kertoivat Pasi Pekkanen (oik.), Jari Pekka Kiiski sekä Thomas Wook.

Cortexin Petri Helenius (vas.) ja Miika Autioniemi kertoivat näyttelyvieraille Cortexin laajasta tuotevalikoimasta, josta tällä hetkellä leipomoita kiinnostavat erityisesti erilaiset puoliautomaattiset laitteet.

Osastolla esillä oli Compa 3 -tulostin, jonka uusia ominaisuuksia ovat esimerkiksi mahdollisuus verkkoyhteyksiin sekä entistä suurempi toimintanopeus.

Foodwestin osastolla maisteltiin Ruususta, alkoholitonta kuohujuomaa, jonka makuprofiili on kehitetty Foodwestissä. Hurmaavasti ruusunlehdiltä maistuvaa kuohuvaa saa jo laajasti kaupoistakin. Erkki Timperille tarjoilee macaroneja Pekan Leivän toimitusjohtajaksi lokakuun alussa siirtyvä Karri Kunnas. Tuomas Kärki ja Anne Mäkinen seuraavat vierellä.

LEIPURI 6 / 2022

23

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Ravintoraision osastolla Tuire Elonen, Elonen Oy Leipomo (oik.) ja Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen, maistelivat kotimaisia härkäpapupohjaisia Beanit- ja Härkis -kasviproteiineja, joiden kysyntä kasvaa Marjo Lehtisen (vas.), Ilkka Ojansivun ja Petri Liimataisen mukaan tasaisen varmasti koko ajan.

Peltolan Pussin laajaa valikoimaa esittelivät Ville Järvenpää (vas.) ja Pekka Ritola. Pusseja menee muuallekin kuin vain leipomoille, kuten kuvasta näkyy. Leipomot ovat kuitenkin tärkeä asiakaskunta ja ainakin toistaiseksi pussikauppa on käynyt, vaikka maailmalla kuohuukin. - Leipomotuote on yleensä pakattava tavalla tai toisella, miehet totesivat.

Leipurin Oy:n osastolla Rami Liedes, Ramin Konditoria (oik.) maisteli vegaanista pitkoa, jossa oli käytetty uutta Soft Dough Concentrate -miksiä. Se antaa pullille ja munkeille lisää pehmeyttä, kertoivat Kimmo Virtanen (vas.) ja Tommi Lönnqvist. Taustalla Tarja Sjöfelt maistattaa uusia gluteenittomia herkkuja, joista on Leipurin koeleipomolla Vantaalla leipureille erillinen infotilaisuus lokakuun alkupuolella.

24

LEIPURI 6 / 2022

Finnbakelsin osastolla olivat esillä mm. e-koodittomien paranteiden uutuudet Lecimax low voimaparanne ja Lecisoft master pehmeä paranne. Asiakkaita palvelivat Tommi Leander (vas.), Susanna Suhonen sekä yhtiön palveluksessa vähän aikaa sitten aloittanut Kari Sillfors (2. oik.), joka kuunteli tarkkaavaisena Porokylän Leipomon Ville Korkalaisen (oik.) toiveita.

Condite Oy:tä edustivat Leipuripäivillä mm. Cecilia Finnström (vas.), Bertil Borg, Katja Borg, Simo Timonen, Minna Pöytälaakso,Helmiina Troberg sekä Anders Borg. Tuoteuutuutena oli mm. Capsi Pro-S Pizzakastikeseos, josta syntyy pizzakastike vettä ja öljyä lisäämällä.

Kastikkeessa on itsessään niin paljon makua, että täytettä tarvitaan vähemmän. Tuote myydään 2,5 kilon sangossa.

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Multivac Oy:n laajaa konetarjontaa esittelivät Pirjon Pakarin Hannu Malmivaaralle (keskellä) ja Teija Solalle Kimmo Vesterinen (vas.), Hannes Fahllund (2.oik.) ja Arto Mäkinen.

Lallemand Finland Oy:n eli tutummin Suomen Hiivan osastolla oli uutena kasvona Sten Erm (vas.) yhdessä Jukka Mäkelän kanssa. Erm on eläkkeelle jääneen Erkki Varosen seuraaja ja hän on ollut talossa jo kolmisen vuotta, jona aikana hiivan valmistus on tullut jo hyvinkin tutuksi.

Bedika Oy:n osastolla Ritva ja Asko Laurila jututtivat Tarmo Ahosta, jonka mukaan Bedika jatkaa entiseen tapaan tuotanto- ja pakkauskoneiden ja tarvikkeiden maahantuonti- ja markkinointiyhtiönä, jota vetää Niko Nurminen. Ahonen itse kertoo jäävänsä eläkkeelle ensi vuoden keväällä.

Etinex Oy:n erikoisalaa ovat etikettitulostimet ja etiketit. Vesa Olkkosen mukaan tulostimissa yleistyvät kovaa vauhtia värillisiä etikettejä tulostavat laitteet. Etiketeissä voi olla myös hyvin erilaisia muotoja. Suosittuja ovat etikettien erilaiset väripohjat, kuten tässä kuvassa näkyvä keltainen.

Jukka Vihavainen F.K.Trube Oy:stä tutustui Ki-Sal Oy:n tarjontaan.

Jukka Linnatsalo ja Joonas Vuorivirta (oik.) totesivat osastolla, että muovi on yhä korvaamaton monessa pakkauksessa, mutta koska kiertotalous on päivän sana, muovipakkauksetkin tulisi saada kiertämään mahdollisimman hyvin.

LEIPURI 6 / 2022

25

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Leipätiedotuksen osastolla Terhi Virtanen (2.vas) piti näyttelyvieraille kilpailua eri viljalajien tähkien tunnistamisessa ja Leipuriliiton Kati Sinda otti vastaan illallisen pöytävarauksia. Etualalla Leipomo Juuren Samuli Honkanen tekee materiaalitilausta Leipäviikkoa varten, taustalla Elonen Oy Leipomon Jari Elonen ja Foodwestin Karri Kunnas pohtivat viljavisan oikeita vastauksia, joilla sai pyöräyttää palkinnon onnenpyörällä.

Progressum Oy tarjoaa apuaan leipomoiden liiketoimintaan suunnittelemalla ja toteuttamalla erilaisia prosesseja ja investointeja. Jouni Kohvakan mukaan suunnittelemalla saavutetaan edullisempi ja parempi lopputulos.

Pakkauksia valmistavan Pyrollin urheilulliseen joukkueeseen kuuluivat Anne Penkari, Tarmo Toivonen sekä Jarno Passi.

Helsingin Myllyn Tuukka Rytkönen kertoi, että kauran suosio jatkuu ja kauraa menee paljon myös vientiin. Uutuutena leipomoille tarjotaan kauraraskia, joka lisää tuotteiden hyllyikää. Se on pakaste, jonka myyntierä on toistaiseksi varsin suuri eli 400 kiloa.

26

LEIPURI 6 / 2022

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Munkkimiehet Oy:n Harri Gröhn (vas.) kertoi Putaan Pullan Janne Tyykiluodolle (2. vas.), Antti Tyykiluodolle, Jani Salomaalle sekä Jaakko, Eija, Iita, Helmi ja Ismo Tyykiluodolle, että Munkkimiesten pakastetut valmiit munkkituotteet ovat hyvä vaihtoehto leipomoille, jotka eivät itse syystä tai toisesta voi valmistaa munkkeja. Munkit ovat sulatuksen jälkeen käyttövalmiita.

Bonne Juomat Oy:n uutuuksia olivat kotimaiset metsäsienikeitot korvasieni, herkkutatti, kantarelli ja suppilovahvero. Puolen litran pakkaus säilyy huoneenlämmössä. Maistatuksessa olivat myös yhtiön hedelmä- ja marjasoseet, jotka ovat makeuttamattomia ja lisäaineettomia. Fazer Myllyn Jarkko Arrajoki (vas.) piipahti osastolla Matti Väänäsen ja Galina Boziukovan esitellessä tuotteita.

Kinnusen Myllyn tuore toimitusjohtaja Annu Kuure (vas.) ja Marja-Riitta Kinnunen tarjoilivat juureen leivottua leipää, joka oli leivottu Kinnusen myllyn jauhoista Aroma Bageri & Konditorissa. Kotimaassa leipomot ovat Kinnusen Myllyn tärkeitä asiakkaita, ja lisäksi myllyllä on vientiä kymmeniin maihin ympäri maailmaa.

Metos Oy:n Mikko Lehtovirta esitteli Metos Gastroline Cube-vitriiniä, jossa tuotteet tulevat poikkeuksellisen hyvin esille, koska jokaisella hyllyllä on oma LED-valaistuksensa. Vitriiniä saa kolmella leveydellä:600, 900 ja 1300.

CGI Suomi Oy:n Henna Friman ja Ilkka Nuutinen kertoivat leipureille CGI BC Food toiminnanohjausjärjestelmästä, joka on kehitetty elintarviketoimialalle. Järjestelmä sisältää mm. nopean tilaus-tuotanto-toimitusketjun hallinnan, sekä työkalut tuotannon ohjaamiseen, kysynnän ennustamiseen, laadunseurantaan sekä asiakas- ja tuotekannattavuuden seurantaan.

LEIPURI 6 / 2022

27

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Vetävää musiikkia

Conditen tahtiin

Condite Oy:n järjestämä musiikkituokio tavarantoimittajien näyttelyn jälkeen on muodostunut jo perinteeksi Leipuripäivillä. Tällä kerralla siitä nautittiin aurinkoisella Scandic Waskian terassilla, kuohujuomaa nauttien.

C

Berti Borg kohotti maljan ja toivotti kaikki tervetulleiksi.

onditen liiketoiminnan kehitysjohtaja Bertil Borg toivotti vieraat tervetulleiksi terassille, jonne esiintyjäksi oli saapunut Koop Arponen. Hän tuli tunnetuksi vuoden 2008 Idols-kilpailun ylivoimaisena voittajana. Yhdessä kahden kitaristin kanssa esiintynyt Arponen kehotti yleisöä kertomaan omia musiikkitoiveitaan. Musiikkihetkessä kuultiinkin hienoja biisejä mm. Elviksen, Dire Straitsin, Queenin ja Eaglesin tuotannosta.

Kiitokset Conditelle mukavasta tilaisuudesta, jossa saattoi hetken hengähtää näyttelyn jälkeen ennen juhlaillallista.

Koop Arponen (keskellä) soittajakumppaneineen todella otti yleisönsä.

Leipuripäiväyleisö kokoontui Scandic Waskian terassille nauttimaan lasin kuohuvaa ja kuuntelemaan Koop Arposen letkeää musisointia.

28

LEIPURI 6 / 2022

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Stundarsissa on kuutisenkymmentä Mustasaaren kylistä ja Vaasan ympäristöstä siirrettyä rakennusta.

Bussissa olisi ollut tilaa isommallekin joukolle.

Lapset viihtyivät Stundarsissa TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Agneeta Knip

T

änä vuonna Fazer Myllyn järjestämä lastenretki suuntautui Stundarsiin, joka on yksi Suomen suurimmista ulkoilmamuseoista: elävä museo, pohjalainen käsityöläiskylä ja koko perheen käyntikohde. Mökit sisustuksineen kuvaavat 1800–1900-lukujen vaihteen maaseudun elämää talonpoikien, käsityöläisten ja tilattoman väestön näkökulmasta. Historiaa elävöitetään aikamatkoilla, tapahtumilla sekä aidoilla esineillä ja rakennuksilla.

Jo 1930-luvulla alkunsa saaneessa Stundarsissa on kuutisenkymmentä Mustasaaren kylistä ja Vaasan ympäristöstä siirrettyä rakennusta. Museorakennukset ja -esineet osoittavat, miten pohjalaisessa kylässä asuttiin ja elettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun vaihteessa. Stundarsiin tuodaan kesäksi maatilan kotieläimiä ja alueella on myös Leiki&oppimismiljöitä, joissa lapset pääsevät kokeilemaan entisaikojen askareita.

Keppareilla ylitettiin esteitä.

Puujaloilla kävely oli yksi suosittu laji ennen vanhaan.

LEIPURI 6 / 2022

29

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Juhlaillallisen jälkeen

kannat kattoon Ravintola Waskiassa nautittu Leipuripäivien juhlaillallinen keräsi väkeä salin täydeltä. Illallisella nautittiin hyvän ruuan ja juoman lisäksi mainiosta ohjelmasta. Suorastaan ’kannat kattoon’ lennätti Krista Siegfrids, joka sekä juonsi tilaisuuden että toimi sen pääesiintyjänä.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Rami Louke

I

llallisen aikana esiintyi myös Show ’n Acapella Group, viiden miehen laulukokoonpano Christer Ekmanin johdolla. Ryhmä muun muassa innoitti juhlaväen snapsien maisteluun johtamalla kaksi snapsilaulua, joiden sanat oli painettu menukortteihin. Miehet esiintyivät myös alkuruuan jälkeen esittäen menevän laulukimaran tunnettuja iskelmiä.

Koska kuuluvuus ei ollut paras mahdollinen salin jokaiseen kolkkaan, kävi ryhmä erikseen laulamassa salin ylätasanteilla istuneelle yleisölle. Tämä oli hienoa yleisön huomioimista. Hieman myöhemmin

30

LEIPURI 6 / 2022

Show ’n Acapella Group esitti vielä serenadin, joka oli suunnattu tilaisuuden kaikille naisille, mutta jonka erityiskohteeksi poimittiin yleisöstä Pirita Huikuri Ramin Konditoria Kahvila Oy:stä.

Illallistilaisuuden todellinen tähti oli kuitenkin Krista Siegfrids, joka tun-

Tunnelmia illallisen alkuvaiheilta. Krista Siegfrids sekä Show’n Acapella Groupin Christer Ekman (oik.) vauhdissa Ravintola Waskian toisella ylätasanteella.

netaan muun muassa Suomen euroviisuedustajana muutaman vuoden takaa.

Hän juonsi illallistilaisuuden alusta alkaen, antaen alussa puheenvuoron myös Leipuriliiton puheenjohtajalle Kari Meltovaaralle, joka toivotti kaikki tervetulleiksi yhteiseen juhlaan. Krista aloitti oman esiintymisensä pääruuan jälkeen ja sai yleisön heti mukaansa vauhdikkaalla showllaan. Sen tahdissa tanssittiin ainakin puoleen yöhön asti, toki välillä kakkubuffetista nauttien. Loppuillasta viihdyttiin vielä ravintolan alakerrassa, jossa oli tarjolla mm. karaokea.

Leipuripäivien tilaisuuksiin leipiä ja kakkuja toimittivat Andreas Knips Hembageri, Aroma Bageri & Konditori, Cerimon Oy Ab, Hyväskä Oy, Kauhajoen Laatuleipurit Oy, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Lapuan Leipä Oy, Kb Lillkungs Bageri & Konditori Ky, Maalahden Limppu Oy-Malax Limpan Ab, Malax Bageri & Conditori Ab, Nelimarkan Leipomo Oy, Ojalan Pakari Oy, Pirjon Pakari ja Vöyrinpoika Oy.

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Tunnelmia kutsuvieraspöydissä.

Illallisella Ravintola Waskia täyttyi ääriään myöten.

Illallisvieraat löysivät kukin paikkansa,osa pienen etsimisen jälkeen.

LEIPURI 6 / 2022

31

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Reijo Alander (vas.), Markku Hakanen, Marja-Liisa Alander ja Marketta Hakanen tulossa illalliselle.

Kakkubuffet illallisen jälkiruokana on pitkä perinne. Jokaisen kakun ohessa oli nimikyltti, joka kertoi, minkä leipomon kakku oli kyseessä.

32

LEIPURI 6 / 2022

v LEIPURIPÄIVÄT VAASASSA v

Show ’n Acapella Group vauhdissa alkuruuan jälkeen.

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka teitte Leipuripäivät kaikkine ohjelmineen mahdolliseksi. Kiitos Ravintoraisiolle golfista, Valiolle juustobuffetista, Fazer Myllylle lastenretkestä ja Conditelle musiikkihetkestä. Kiitos kaikille näyttelyssä mukana olleille tavarantoimittajille; toitte tapahtumaan arvokasta ammatillista antia. Kiitokset myös Scandic Waskian henkilökunnalle ja erityisesti Marko Paulinille hyvistä järjestelyistä.

Show’n Acapella Groupin esittämä Ljuva Flickan-serenadi oli suunnattu illan kaikille naisille, mutta sen erityiskohteeksi pääsi Pirita Huikuri.

Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen työryhmä teki ison työn Leipuripäivien valmisteluissa. Liiton toimisto kiittää työryhmää hyvästä yhteistyöstä. Kesäkiireidensä keskellä alueyhdistys järjesti vielä perjantain upean panimoretken. Kiitokset myös kaikille niille alueen leipomoille ja konditorioille, jotka toimititte leipiä ja kakkuja Leipuripäivien tilaisuuksiin.

Vietimme huikean mukavat Leipuripäivät, kiitos kaikille mukana olleille.

Tervetuloa ensi vuonna Turkuun 11.-13.8.2023!

Tässä pöydässä väkeä mm. Finnbakelsista, Trubelta ja Porokylän Leipomosta.

Krista Siegfrids osasi ottaa yleisönsä.

LEIPURI 6 / 2022

33

v NAANTALIN AURINKOINEN v

Aurinkoisen herkut maistuivat Naantalin Asuntomessuilla TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Petri Kolehmainen/Naantalin Aurinkoinen

Yksi Naantalissa tänä kesänä järjestettyjen Asuntomessujen kahvilatoimijoista oli paikallinen Naantalin Aurinkoinen Oy. Yrittäjä Petri Kolehmainen lähti mukaan varovaisin ennakko-odotuksin.

Tulos yllätti positiivisesti.

T

ällä kerralla messukahvilaan haluttiin paikallista väriä, toteaa toimitusjohtaja Petri Kolehmainen, Naantalin Aurinkoinen Oy:n yrittäjä. Hänen mukaansa aikaisemmin messukahvioita olivat pyörittäneet ’ei niin käsityövaltaiset leipomot’ tai muut isommat toimijat.

Itse hän ei ollut messukahvila-asiaa sen enempää suunnitellut, mutta kuuli asiasta mainittavan alueen kaupunkien (Naantali, Turku, Raisio, Kaarina) päättäjien kokouksessa hyvissä ajoin ennen tapahtumaa: Naantalin asuntomessuillehan sopisi hyvin myös Naantalin Aurinkoisen kahvila. Silloin Kolehmainen itsekin kiinnostui ajatuksesta.

- Asia lähti sitten etenemään aika nopeasti. Ensin kävin keskusteluja Suomen Asuntomessujen kanssa ja sain sieltä hyväksynnän. Sen jälkeen tein sopimuksen Casseli Oy:n kanssa, joka vastasi messujen ravintola- ja kahvilatarjonnasta.

Toki Kolehmainen sanoo miettineensä messukahvilaa monelta kantilta; millaisen panostuksen ja resurssit se vaatisi ja olisiko se kannattava. Asiakasmäärää kun ei

34

LEIPURI 6 / 2022

Yrittäjä Petri Kolehmainen yllättyi messukahvilan liikevaihdosta, joka oli yli kaksinkertainen ennakoituun nähden. Vieressä puoliso Susanna Kolehmainen.

Ravintola-alueella oli useampi kahvila ja ravintola, ja päätoimija oli Casseli Oy. Asiakaspaikkoja oli sekä sisällä teltassa että ulkona terassilla.

voinut tietää etukäteen.

- Ajattelin kuitenkin, että varmasti viimevuotinen messukävijöiden määrä eli 80 000 tulee ylittymään, sillä viime vuonna korona vielä vaikutti. Lopulta kävijöitä oli 116 000.

Messuihin tutustui keskimäärin 30005000 henkilöä päivässä ja heistä noin kymmenen prosenttia poikkesi Naantalin Aurinkoisen kahvilaan. Asiakkaita oli siis useita satoja joka päivä, parhaimpina päivinä heitä oli yli 600.

- Yllätys oli itsellenikin, että kahvilan liikevaihto oli yli kaksi kertaa sen, mitä olin ennakoinut, Kolehmainen kertoo tyytyväisenä.

Palautteen perusteella kävijät tuntuivat olevan tyytyväisiä niin itse messuihin kuin myös niiden ruokatarjontaan. Sitä kehuttiin jopa kaikkien aikojen parhaimmaksi.

- Suomen Asuntomessujen keräämissä kirjallisissa palautteissa meidänkin tuotteemme saivat kehuja ihan nimeltä mainiten, iloitsee Kolehmainen.

Paikkakaan ei ollut yhtään hassumpi, sillä asuntomessualue sijoittui kauniille Luonnonmaan saarelle, jossa sijaitsee

v NAANTALIN AURINKOINEN v

Naantalin Aurinkoisen kahvila palveli asuntomessujen kävijöitä jokaisena messupäivänä tapahtuman aukioloaikoina kello 10-18.

myös presidentin kesäasunto Kultaranta.

Naantalin Asuntomessut olivat avoinna 15.7.-14.8.2022.

Kuljetukset leipomoista ennen kymmentä Naantalin Aurinkoisen kahvila toimi messuilla vuokralaisena Casseli Oy:n pyörittämässä ravintola-kahvilateltassa, jossa oli kolme ravintolaa ja myös kolme kahvilaa. Casseli on erikoistunut erilaisten tapahtumien, kuten messujen, festareiden, konserttien ja yritystapahtumien ruokahuoltoon.

- Sopimukseen kuului teltta, vesi ja sähkö. Kaiken muun hoidimme kahvilaan itse, kuten vitriinit ja kylmälaitteet, samoin erikoiskahvilaitteet kahvimyllyineen. Kassajärjestelmä oli yhdistetty omaan kassajärjestelmäämme, kertoo Kolehmainen, jonka mukaan kahvilan rakentamisessa oli toki oma työnsä. Lisäksi etukäteen tehtyjä suunnitelmia jouduttiin jonkin verran muuttamaan, kun kahvilaa päästiin pystyttämään telttaan.

- Kuinka iso työ kahvilan rakentaminen sitten oli, on kuitenkin suhteellista.

Paljon pienempi työ siinä oli kuin pysyvän kahvilan rakentamisessa, Kolehmainen naurahtaa.

Messujen ravintola-alueella oli yhteiset asiakaspaikat, joita oli sekä sisällä isossa teltassa että ulkona terassilla yhteensä kuutisensataa. ’Lisukkeena’ alueen laidalla oli vielä vaunu, josta myytiin Ville Haapasalon hatsapureja.

Alueen ravintoloilla oli myös anniskelua.

- Harkitsin anniskelua meillekin, mutta sitten päätin, ettemme kuitenkaan ala siihen. Anniskelua ei ole muissakaan kahviloissamme. Se olisi ehkä tuonut hieman lisämyyntiä, mutta toisaalta myös lisää työtä ja kustannuksia.

Kaikki kahvilassa myytävät tuotteet tehtiin Naantalin Aurinkoisen Raision ja Naantalin tuotantopisteissä ja kuljetettiin messualueelle aamuvarhaisella ennen messujen porttien aukeamista eli ennen kello kymmentä.

- Alueelle ei saanut tulla autolla messujen aukioloaikana, joten käytännössä kaikki tuotteet oli tuotava kahvilaan aa-

mulla. Ne riittivät yleensä varsin hyvin koko päiväksi, sillä opimme varsin nopeasti arvioimaan päivän kävijämäärää sääennustuksen perusteella.

Tuotevalikoima messukahvilassa oli luonnollisesti kapeampi kuin Naantalin Aurinkoisen normaalivalikoima, sisältäen pari kolmekymmentä tuotetta, kuten esimerkiksi mansikkaviinerit, piispanmunkit, rapuleivät ja annossalaatit.

Voi suositella muillekin Naantalin Aurinkoisen messukahvila työllisti 6-7 työntekijää. Miehitystä piti olla kahvilassa koko ajan joka päivä kello 10-18, kun asuntomessujen portit olivat auki. Kahvilapäälliköksi palkattiin yksi Naantalin Aurinkoisen entisistä kahvilapäälliköistä, jolla työtilanteensa vuoksi oli mahdollisuus ottaa tehtävä vastaan.

- Saimme töihin myös toisen ’paluumuuttajan’ eli entisen kahvilan työntekijämme. Lisäksi siirsimme muutaman kahviloidemme kesätyöntekijöistä messualueen kahvilaan. Myös omat 17- ja 19-vuotiaat lapseni ahkeroivat siellä koko ajan, Kolehmainen kertoo.

Naantalin Aurinkoisella on kaikkiaan 11 pysyvää kahvilaa Naantalissa, Turussa, Raisiossa ja Kaarinassa. Tarvittaessa niistä olisi ollut mahdollista siirtää tuuraajia messukahvilaan, mutta tällaisia tilanteita ei juurikaan tullut eteen. Kolehmaisen mukaan kahviloiden suhteen on yrityksessä oltu aktiivisia myös korona-aikaan, sillä silloin on avattu peräti kolme kahvilaa, joista viimeisin elokuun puolivälissä Hamburger Börsiin Turkuun.

Messukahvilakokemus oli siis Naantalin Aurinkoiselle ensimmäinen laatuaan ja Petri Kolehmaisen mukaan se oli oikein myönteinen. Etukäteen asetetut tuotto-odotukset täyttyivät hyvin, joten yrittäjä on tyytyväinen. Vaikka kävijöitä messuilla ei ollut ihan niin paljon kuin ennakkoon odotettiin, myynti ylitti odotukset reilusti.

- Voin kyllä suositella tätä esimerkiksi ensi vuonna Loviisassa järjestettävillä Asuntomessuilla, jos se vain jollekin leipomoyrittäjälle on mahdollista, eli jos konsepti on samantapainen kuin tänäkin vuonna, hän toteaa.

Naantalin Aurinkoisen kokoama kuvakollaasi kertoo messukahvilan tunnelmista kuukauden kestäneen tapahtuman aikana.

LEIPURI 6 / 2022

35

KOLUMNI

Monimuotoisuudella turvaa tulevaisuuteen Ruoalla ja ruoantuotannolla on vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin sekä ilmastonmuutokseen ja muuhun ekologiseen hyvinvointiin.

M

aailma tuottaa riittävästi ruokaa kaikille ihmisille, mutta silti 815 miljoonaa kärsii aliravitsemuksesta. Ruoantuotanto vaikuttaa maaperän terveyteen ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Se liittyy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja eläinten hyvinvointiin. Usein tuottajilta puuttuu oikeuksia ja kuluttajilta turvaa.

Luonnon monimuotoisuus on elämää ylläpitävä voima.

Yli 75 prosenttia maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia pölyttäjistä. Muun muassa omenat, metsämarjat ja monet muut hedelmät ja vihannekset tarvitsevat pölyttäjiä.

Taloudelliset paineet luonnonvarojen käyttöön ovat suuria ja kasvavat edelleen, eikä talouskasvua ole vielä saatu toteutumaan ilman luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Tähän on saatava muutos.

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien elinympäristöissä, mikä vaikuttaa lajien kykyyn selvitä. Mitä enemmän lämpötilat nousevat, sitä harvempi laji pystyy selviämään. Toisaalta heikko ekosysteemien tila

36

LEIPURI 6 / 2022

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

kärjistää ilmastonmuutoksen vaikutuksia siinä missä elinvoimaiset ekosysteemit lieventävät niitä. Ilmastonmuutos on kuitenkin saanut julkisessa keskustelussa paljon enemmän huomiota verrattuna luonnon monimuotoisuuteen.

Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa tulisikin ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut.

Biodiversiteetti ei ole vain luonnonkasvien vaan myös tuotantokasvien monimuotoisuutta. Ruoantuotannossa monimuotoisuus lisää häiriönkestävyyttä, kun eri lajit sietävät erilaisia olosuhteita ja häiriöitä. Monokulttuureissa, eli yhteen lajiin perustuvissa viljelmissä, on suurempi riski häiriöille, kuten taudinaiheuttajille ja tuholaisille. Maaperä kuluu myös enemmän.

Viljelemällä monipuolisesti erilaisia kasveja hajautetaan riskejä. Tarvitsemme monipuolisuutta ja erilaisten riskien ja olosuhteiden kestoa, koska ilmastonmuutoksen vuoksi sään ääri-ilmiöt lisääntyvät tulevaisuudessa.

Nimitykset

Merkkipäivät

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Jukka Ihanus on nimitetty yhteiskuntasuhteiden johtajaksi 1.9.2022 alkaen. Hänestä tulee liiton johtoryhmän jäsen ja hän raportoi toimitusjohtajalle. Ihanus on työskennellyt valtioneuvoston palveluksessa eri ministeriöissä, STTK:ssa yhteiskuntavaikuttamisesta ja elinkeinopolitiikasta vastaavana johtajana sekä Keskustan eduskuntaryhmässä lainsäädäntösihteerinä.

Koulutukseltaan hän on juristi.

Aimo Jussila täyttää 70 vuotta 16.9.2022. Jussila on toiminut viime vuodet omassa yrityksessään Amihelp Oy:ssä konsulttina sekä lisäksi yrityskummina (Pirkanmaan Yrityskummit ry:ssä) ja mentorina Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Aikaisemmin hän on ollut Fazer Leipomot Oy:ssä eri tehtävissä sekä Porin Leipä Oy:n ja Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtajana. Hän on viime vuosina kirjoittanut myös Leipuri-lehteen useita talousaiheisia artikkeleita. Merkkipäivää vietetään lähipiirissä.

MMM, agronomi Suvi Rinta-Kiikka on aloittanut viestinnän asiantuntijana 1.8.2022.

Tammisaarelaisen Wi-Box Bagerin yrittäjä Mika Äbb täyttää 50 vuotta 5.10.2022. Merkkipäivää hän viettää työn merkeissä.

OTM, HM Samuli Nissilä on aloittanut työmarkkina-asiantuntijana 9.8.2022 työ- ja osaaminen edunvalvontakokonaisuudessa.

Yritykset

Bonne Juomat Oy Jyri Eeronaho on nimitetty Bonne Juomat Oy:n hankintavastaavaksi.

Laurell Oy Hämeenlinnassa täyttää 75 vuotta 20.9.2022. Vuosipäivää juhlistetaan henkilökunnan kanssa.

Porin Leipä Oy täyttää 75 vuotta 24.10.2022. Vuosipäivää vietetään työn merkeissä.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME KAIKILLE PÄIVÄNSANKAREILLE!

Alueyhdistykset

Yritykset Royal Bakery Oy ja Pian Pakari Oy Lempäälässä toimiva Royal Bakery Oy on nimittänyt Juha Lehtolan uudeksi toimitusjohtajakseen. Lehtola on toiminut 30 vuoden ajan liike-elämässä erilaisissa johtotehtävissä. Vuodesta 2021 lähtien hän on toiminut yrittäjänä ja hallitusammattilaisena. Hän omistaa vaimonsa Pia Lehtolan kanssa leipomoja ravintolaliiketoimintaa harjoittavan Pian Pakari Oy:n.

Pian Pakari Oy:n emoyhtiö on samalla hankkinut vähemmistöosuuden Lempäälässä toimivasta Royal Bakerysta, mikä entisestään vahvistaa yhtiöiden välistä yhteistyötä. Juha Lehtola tulee toimimaan sekä Royal Bakery Oy:n toimitusjohtajana että Pian Pakari Oy:n leipomoliiketoiminnan johtajana Royal Bakery Oy on vuonna 2012 perustettu noin 30 henkilöä työllistävä leipomo- ja kahvilaliiketoimintaa harjoittava yritys, joka yhdistyi vuonna 2016 Leipomo Ståhlberg Oy:n kanssa.

Tänään yhtiö on nykyaikainen artesaanileipomo-konditoria, joka toimittaa laajasti tuotteitaan niin yritysasiakkaille kuin ruokakaupoille. Ståhlberg-kahvilat sijaitsevat Lempäälän Ideaparkissa ja kauppakeskus Veskassa Pirkkalassa. Lisäksi yhtiö avaa loppuvuoden aikana uuden kahvilan Tampereen keskustaan Hämeenkadulle.

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys kävi yritysvierailulla Mauste-Sallinen Oy:ssä Naantalissa 23. elokuuta. Ohjelmassa oli yritysesittely, varastokierros ja koeleipomon esittely. Mukana oli väkeä Kotileipomo Hämäläisestä/Vöyrinpojasta, Lapuan Leivästä, Andreas Knips Hembagerista, Pirjon Pakarista, Ojalan Pakarista sekä Aroma Bageri & Konditorista, kaikkiaan neljätoista henkilöä. Vierailua isännöivät Mauste-Sallisella myyntipäälikkö Jessica Viholainen, myyntiedustaja Aino Alakuijala ja myyntisihteeri Bodil Sjöblom-Abdul. Yhteiskuvassa ovat sekä vieraat että isäntäväki.

OSTETAAN TAI VAIHDETAAN - uudehko 5-6 rivinen REX sämpyläkone panostajalla ja pitkällä rullaajalla. Painoalue alkaen n. 35 g. Voi olla myös muita varusteita - Vaihtokone 6 rivinen REX panostajalla ja pitkällä rullaajalla, painoalue n. 35-85 g Veraisen Leipomo Oy Eero Verainen 050 511 0064

LEIPURI 6 / 2022

37

v PRO RUIS v

Pellonpiennarpäivillä puhuttiin rukiista Pro Ruis ry järjesti loppukesällä kaksi Pellonpiennartapahtumaa rukiin viljelijöille. Niissä oli esillä ajankohtaista asiaa muun muassa rukiin viljelystä ja jalostuksesta sekä markkinanäkymistä. Viljelijöille kerrottiin myös lajikkeista, kasvinsuojelusta ja lannoituksesta. Puheenvuoroja pitivät Pro Rukiin jäsenyritykset ja yhteistyökumppanit sekä RUISMESTARI 2022 -kilpailun sponsoriyritykset.

TEKSTI/KUVAT Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

P

ellonpiennarpäivät järjestettiin Mäntsälän Sahakylässä sekä Liedossa. Mäntsälän tilaisuus pidettiin viljelijä Petri Solan ruispellon laidalla. Petri Sola on mukana myös Pro Rukiin RUISMESTARI 2022 -kilpailussa, jossa kilpaillaan tämänvuotisella ruissadolla. Toinen tapahtumista oli Liedossa, missä puheenvuorot pidettiin Liedon koeruuduilla. Mukana oli esittely rukiin virallisista lajikekokeista (LUKE) ja Boreal Kasvinjalostuksen ruutukokeista.

Molemmissa Pellonpiennartilaisuuksissa Pro Rukiin varapuheenjohtaja ja viljelyasiantuntija Lasse Matikainen kertoi tämänhetkisestä rukiin viljelytilanteesta Suomessa. Ruista oli tänä kesänä viljelyssä noin 20 000 hehtaarin alalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rukiin viljelyala on vaihdellut maassamme 12 000 hehtaarista 38 000 hehtaariin. Tämä on käytännössä syksyllä kylvettyä ruista ja kevätrukiin osuus kokonaisruisalasta on hyvin pieni ja se on pysynyt vakaana viimeiset vuodet.

Viljelijä Petri Solan ruispellon laidalle oli saapunut yli kaksikymmentä asiasta kiinnostunutta viljelijää.

38

LEIPURI 6 / 2022

Rukiin tämänvuotinen kokonaissato jäänee vuosittaisesta tarpeesta.

Syyskasvina rukiin tulee selvitä talven olosuhteista. Viime talvi ei ollut suotuisa rukiin viljelylle, vaan tuhansia hehtaareita tuhoutui hankalissa olosuhteissa. Hehtaarisatonäkymät ovatkin hyvin vaihtelevat ja alueelliset erot ovat suuria: kasvustot

ovat paikoin harvoja ja paikoin erittäin reheviä. Tämän kesän sato-odotukset ovat keskimääräiset, mutta huippuvuotta ei todennäköisesti ole näköpiirissä. Sen verran pahoin talvi kuritti monia ruislohkoja.

Rukiin valtakunnallinen keskisato on viime vuosina ollut 3400 kg/ha ja vaihtelu alueiden ja lohkojen välillä on ollut todella suurta. Kymmenen viime vuoden aikana keskisato on vaihdellut 2090 – 4800 kg/ha välillä. Keskisadon nousu on johtunut lähinnä siirtymisestä hybridilajikkeiden viljelyyn.

Rukiin riittävyys ja laatukriteerit Rukiin markkinanäkymistä tilaisuuksissa olivat kertomassa hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta ja viljanhankintajohtaja Tero Hirvi Fazer Myllyltä.

Heidän mukaansa kokonaissato jäänee vuosittaisesta tarpeesta. Varastoja on kuitenkin jäljellä vielä aiemmilta satovuosilta, vaikka varastotasot ovatkin talven aikana laskeneet.

v PRO RUIS v

Suomessa rukiin käyttö on pääasiassa elintarvikekäyttöä, pieni osa sadosta menee rehuksi ja kylvösiemeneksi. Oravuon ja Hirven mukaan rukiin kokonaiskäyttö on viime vuosina liikkunut 90 – 100 miljoonassa kilossa ja vuositasolla elintarvikekäyttö on ollut noin 82 miljoonaa kiloa vuodessa. Todennäköistä on, että aivan näin suurta satoa emme pelloilta tänä vuonna saa. Viime syksyn sateet osuivat rukiin optimaalisimpaan kylvöaikaan, mikä verotti kylvöalaa. Talvituhot olivat syysviljoilla merkittävät, mutta ruis selvisi talvesta parhaiten. Se, miten kotimainen ruis riittää vuoden 2023 satoon saakka riippuu monesta asiasta, kuten varastoista, käytöstä ja laadusta.

Rukiin laatukriteereistä tärkein on sakoluku. Laadullisesti myllyillä on tarvetta monille eri sakolukuluokille, mutta pääasiallinen tarve on 150-200-sakoiselle rukiille. Hieman korkean sakolukutason kanssa pärjätään paremmin kuin matalan, joten puintivalmis ruis on hyvä puida mahdollisimman pian, jotta sakoluku ei pääse putoamaan. Suomessa rukiin viljelyn tavoitteena on leipäviljalaatu. Tavallisimmin perusruisjauhon sakoluvut ovat noin 110-140:ssä. Alimman sakolukutason (alle 80) ruista voidaan käyttää mämmin valmistukseen ja ns. raskijauhona.

Korkeamman sakoluvun ruisjauhoja käytetään näkkileivän valmistukseen. Vaikka ruislajikkeiden valikoima on laajentunut viime vuosina ja erityisesti hybridilajikkeiden määrä on kasvanut, ei lajikkeissa kuitenkaan ole havaittu suuria eroja käyttölaadun osalta. Lajikkeiden väliset erot korostuvat enemmän viljelyssä; talvenkestävyydessä, viljelyvarmuudessa ja satotasoissa.

Jotta kotimaisen rukiin saanti olisi turvattu myös seuraavan satokauden jälkeen, tarvittaisiin Raision ja Fazer Myllyn viljanhankinnasta vastaavien mukaan syksyn 2022 kylvöille ja siten 2023 puinneille rukiin viljelypinta-alaa noin 25 000 – 30 000 ha. Näin myös sadosta 2023 saataisiin riittävästi ruista täyttämään kysyntää.

Myllyiltä muistutetaankin, että ruis on hyvin talvehtivana ja satoisana kasvina hyvä vaihtoehto syksyn kylvöille. Vaikka kevätviljoilta syyskylvöalaa vapautuukin tänä vuonna keskimääräistä vuotta myöhemmin, elo-syyskuun vaihteessa kylvetty ruis ehtii vielä kasvuun mukaan. Aikaisimmat ohra ja kauralohkot valmistunevat puintikuntoon elokuussa. Aikainen

sadonkorjuu mahdollistaa peltolohkojen vapautumisen myös rukiin kylvöille.

Lajikekokeilla kestävää ja satoisaa ruista Viljelyn kannattavuuden ja omavaraisuuden kannalta on tärkeää löytää lajike, joka soveltuu kasvuympäristöön ja joka tuottaa hyvin ja laadukasta satoa. Virallisissa lajikekokeissa testataankin ruislajikkeiden viljelyvarmuutta, kertoi tutkija Antti Laine Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Kokeissa selvitetään lajikkeista mm. satoisuutta, taudinkestävyyttä, reagointia ympäristötekijöihin ja laatuominaisuuksia.

Laineen mukaan viljelyvarmuuteen liittyvistä tekijöistä syysviljoilla tärkein ominaisuus on talvenkestävyys, joka on rukiilla parempi kuin syysvehnällä ja ruisvehnällä. Syysviljat, kuten ruis, eivät ole enää talvesta selvittyään samalla tavalla alttiita kasvukauden aikaisille sääoloille, kuten kevätviljat kuivuudelle, sillä ne ovat ehtineet muodostaa itselleen hyvän juuriston jo kevätkosteuden aikana. Tämän juuriston turvin ne selviävät kesän kuivien jaksojen aikana kevätviljoja paremmin.

Rukiin jalostus Boreal Kasvinjalostus Oy:llä on rukiin jalostuksessa ja koetoiminnassa käytössä laaja testausverkko, joka ulottuu Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen asti. Kasvinjalostaja Sanna Grönroosin mukaan ruutukokeita tehdään viidellä koepaikalla ja niiden lisäksi rukiin talvenkestävyyttä testataan erikseen neljällä koepaikalla.

- Laajan testausverkon ansiosta saamme hyvän käsityksen lajikkeiden käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa.

Viime talvi oli Suomessa olosuhteiltaan hyvin rankka ja osa ruiskasvustoista tuhoutui täysin.

- Hyvä talvenkestävyys on yksi tärkeimmistä jalostustavoitteista rukiin jalostusohjelmassa. Talvenkestävyyden testaus aloitetaankin heti jalostusprosessin alussa, jolloin Suomen oloihin liian herkät linjat karsiutuvat pois aineistosta, Grönroos totesi.

Jalostuksella pyritään parantamaan rukiin viljelyvarmuutta ja erityisesti pitkäkortisen rukiin alttius lakoontumiselle on yleisesti tiedossa. Tähän kehitetään rat-

TERMEJÄ Populaatiolajike = Populaatiolajikkeen kaikki kasviyksilöt muistuttavat ominaisuuksiltaan toisiaan niin paljon, että tuottavat yhtenäisen kasvuston ja tasalaatuisen sadon. Populaatiolajikkeiden siementä tuotettaessa sen yksilöt pölyttävät toinen toisensa ja lajikkeen ominaisuudet säilyvät sukupolvesta toiseen.

Populaatiosyysruislajikkeet ovat perinteisiä laajasti Suomessa viljeltyjä ruislajiketyyppejä. Populaatiorukiit ovat erittäin talvenkestäviä ja hyvin Suomen kasvuoloihin sopivia. Parhaimmilla populaatiolajikkeilla päästään hyvin lähelle hybridilajikkeiden satotasoa.

Hybridilajike = Hybridilajikkeet jalostetaan lisäämällä erikseen äiti- ja isäpopulaatioita (joiden sisäinen geneettinen vaihtelu on suppeaa). Hybridilajikkeen siemen tuotetaan pölyttämällä äitipopulaatio ainoastaan isäpopulaation tuottamalla siitepölyllä.

Kun isä ja äiti ovat geneettisesti kaukana toisistaan ja niiden yhdistelmä on valittu oikein, saadaan risteytyssiemen, hybridilajike, jonka elinvoima ja satopotentiaali ovat erittäin korkeat.

Hybridilajikkeella tuotettua satoa ei voi käyttää kylvösiemeneksi, sillä se tuottaa erittäin sekavan kasvuston ja heikon sadon. Hybridirukiin siemen on uusittava joka vuosi. Syysrukiin hybridilajikkeilla on korkea satopotentiaali, joka saavutetaan oikeaa viljelytekniikkaa noudattamalla. (lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR)

kaisua lyhytkortisuusgeenin avulla. Geeni on saatu käyttöön RYE-SUS EU projektin kautta. Grönroosin mukaan lyhytkortisten suomalaisten populaatioruislajikkeiden jalostusprosessi on vasta alussa. ”Meidän täytyy vielä varmistua siitä, ettei geenillä ole negatiivisia vaikutuksia muihin tärkeisiin ominaisuuksiin, kuten satoon, juuristoon tai jyväkokoon. Odotammekin tämän jalostusprosessin tuloksia suurella mielenkiinnolla,” totesi nuori kasvinjalostuksen asiantuntija lopuksi.

LEIPURI 6 / 2022

39

v ÖLJYHAMPPU v

Hamppua on tarjolla myös proteiinijauheina sekä syksystä lähtien proteiinikonsentraattina (oik.), joka sisältää proteiinia 65 prosenttia.

Hamppu kiinnostaa nyt leipomoita TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Kotimainen öljyhamppu nostaa päätään vauhdilla. Taustalla on kiinnostus kasviperäisiin proteiinilähteisiin, jotka nyt ovat kuuma sana elintarvikemarkkinoilla.

H

Knehtilän luomutilan emäntä Minna Sakki-Eerola on vakuuttunut öljyhampusta raaka-aineena ja uskoo, että se on seuraava hittiraaka-aine elintarviketeollisuudessa.

40

LEIPURI 6 / 2022

amppu oli tärkeä viljelykasvi Suomessa aina 50-luvulle asti. Sen viljely loppui kuitenkin vähitellen muun muassa siihen, ettei kuituhampun kuitua enää tarvittu tekstiileihin ja myös siihen, että huumepolitiikan vuoksi hampun viljelyä alettiin rajoittaa lainsäädännöllä. Niinpä kiellettiin yksiviivaisesti kaikenlaisen hampun viljely.

Hampusta on olemassa kolme eri lajiketta: öljyhamppu, kuituhamppu sekä lääke- eli päihdehamppu. Nimensä mukaisesti niistä kasvaa raaka-ainetta vain tiettyyn käyttötarkoitukseen. Öljyhampusta tai kuituhampusta ei siis saa kannabista, eikä lääkehampusta puolestaan synny öljyä tai kuitua. Onneksi tämä on nyt otettu huomioon myös lainsäädännössä.

FoodFarmin Satu Pura ja Pasi Penkari (vas.) sekä TransFarmin Jyrki Seppälä esittelivät hampunsiementen erilaisia raaka-ainemuotoja. Siementä on tarjolla mm. kuorimattomana, kuorittuna, idätettynä, paahdettuna sekä myös pelkkänä leseenä.

- Tätä nykyä öljyhamppua ja kuituhamppua saa viljellä EU:ssa viljelyyn sallituilla lajikkeilla, kertoi markkinointipäällikkö Satu Pura FoodFarm Oy:stä kesäkuussa järjestetyssä tuotekehittäjien vinkkipäivässä. FoodFarm on öljyhampputuotteiden myyntiin ja markkinointiin erikoistunut yritys, jonka omistavat Murtolan HamppuFarmi ja Trans Farm.

Jälkimmäinen on erikoistunut erikoiskasvien viljelytykseen ja jalostukseen, edellinen puolestaan hampun jalostukseen erilaisiksi ingredienteiksi. Molemmat ovat perheyrityksiä.

Roppakaupalla hyviä ominaisuuksia Viime vuosina on havahduttu öljyhampun siementen hyviin ominaisuuksiin ja alettu kehittää niiden laajempaa käyttöä elintarvikkeissa. Kasviproteiinien suosion kasvu on suorastaan ’räjäyttänyt pankin’. Öljyhampun siemenet tekee kiinnostavaksi niiden erinomainen ravintosisältö, gluteenittomuus, hyvä maku ja kotimaisuus. Siemenissä on helposti imeytyvää proteiinia, kaikkia välttämättömiä aminohappoja, runsaasti kuitua sekä omega-rasvahappoja oikeassa suhteessa. Lisäksi vain harva on hampulle allerginen. Viljelyssä hamppu on erinomainen hiilensitoja.

v RUOKATIETO v

- Kiinnostus öljyhamppua kohtaan on tällä hetkellä kovaa. Esimerkiksi parikymmentä leipomoa tekee tuotekehitystyötä hampun kanssa, mutta tuotteiden markkinoille saaminen vie aina oman aikansa, toteaa Pasi Penkari FoodFarm Oy:stä.

Nettiä selaamalla selviää, että uusia hamppua sisältäviä leipomotuotteita on jo tullutkin markkinoille. Ainakin satunnaisesti niitä ollut jo tätä ennenkin, mutta mitään valtavirtaa ei hampun käyttö leipomoissa ole ollut.

Tuotekehittäjien vinkkipäivä pidettiin hyvinkääläisellä Knehtilän luomutilalla, jonka emäntä Minna Sakki-Eerola oli valmistanut vieraille erilaisia hamppua sisältäviä tarjottavia, niin ruokia kuin leivonnaisiakin. Hampun siemeniä hän oli lisännyt mm. sämpylöihin ja saaristolaisleipään. Sakki-Eerola kehui öljyhampun monipuolisuutta ja sanoi uskovansa, että hamppu on seuraava ns. hittiraaka-aine elintarviketeollisuudessa. Öljyhampun siemeniä jalostetaan erilaisiksi ingredienteiksi.

Siemeniä käytetään kuorimattomina ja kuorittuina ja niistä puristetaan myös öljyä, joka sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä omega-rasvahappoja. Öljy ei kuitenkaan kestä paistamista. Lisäksi siemenistä valmistetaan ns. proteiinijauheita, joissa on proteiinia erilaisia määriä. Tähän asti jauheet on tehty siementen puristuksesta jäävästä ’kakusta’, jolloin niissä on vihreä väri. Tämän vuoden syksyllä TransFarmin valikoimaan on tulossa vaalea, kuorituista hampunsiemenistä tehty proteiinikonsentraatti.

- Leipomoissa tätä nykyä suosituimpia ovat kokonaiset ja kuoritut siemenet, joita voidaan lisätä esimerkiksi leipätaikinoiden joukkoon. Hinnaltaan edullisin on kuorimaton siemen. Kuoritun siemenen kilohinta nousee korkeammaksi, koska kuoren osuus siemenestä on kaksi kolmasosaa, kertoo FoodFarmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.

Ominaisuudet selvityksen alla Juuri nyt elintarvikealan tuotekehittäjiä kiinnostavat öljyhampun ominaisuudet eli miten eri ingredientit soveltuvat eri käyttökohteisiin, millaisia reunaehtoja toimivuudelle on asetettava ja mitä on huomioitava käytössä. Tietoa hampun käytöstä on lähinnä yleisellä tasolla ja lisää tietoa tarvitaan. Sitä ollaan nyt Foodfarmille keräämässä Foodwestin tekemällä, vuonna 2021 aloitetulla applikaatioselvityksellä.

Selvityksessä testattiin leivontakokeessa hamppuproteiinin soveltuvuutta gluteenittomaan leivontaan, jossa hamppuraaka-aineella voi korvata muita jauhoja kuten kaura- tai tattarijauhoja. Taikinan leipoutuvuus oli hyvä ja nostatus sekä uuninousu riittävät, kun käytössä oli rakenteensäätöaineet kuten psyllium.

Hamppuproteiinia käyttämällä vaikutettiin leivän ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin ja testileipä oli runsaskuituinen sekä proteiinin lähde. Gluteenittomassa leivonnassa hamppuproteiini voisi sopia esimerkiksi tattarileipätuotteisiin nostamaan tuotteen proteiinipitoisuutta. Öljyhampun applikaatiotestausta laajennetaan ja syksyn aikana tarkastellaan uusien raaka-ainejakeiden, erityisesti uuden edellä mainitun hamppuproteiinikonsentraatin ominaisuuksia.

Proteiinikonsentraatti poikkeaa perinteisistä hamppuproteiineista sekä vaalean värinsä että neutraalin makuprofiilin osalta. Myös proteiinipitoisuus tässä ingredientissä on selvästi aiempia hamppuproteiineja korkeampi (65 %).

Ruuan vastuullisuusymmärrystä tutkittu Ruokatieto Yhdistys halusi selvittää mitä suomalaiset ajattelevat ruoasta, sen vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Selvitys liittyi 4.9. vietettyyn suomalaisen ruoan päivään.

T

utkimus paljastaa, että isossa mittakaavassa suomalaiset ajattelevat ruokaa ja sen merkitystä laajasti, ja vastuullinen toiminta nähdään yllättävän monipuolisesti, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

Tärkein yksittäinen ruoan vastuullisuuteen liittyvä asia vastaajien mielestä on, että ruokaan käytetty raha jää Suomeen, omaan maakuntaan tai kuntaan. Kyselyyn vastanneista 73 % oli tätä mieltä. Erityisesti yli 35-vuotiaat sekä pienemmillä paikkakunnilla asuvat vastaajat korostavat vastuullisuutta aluetalouden näkökulmasta. Lisäksi selvä enemmistö vastanneista (78 %) näkee suomalaisen ruokaketjun myös laajemmin tärkeänä osana koko Suomen taloutta.

Vastauksissa korostuvat monenlaiset vastuullisuuden ulottuvuudet. Tällä hetkellä, kun ruoan hinta nousee ja taloudellinen epävarmuus on suurta, kansalaisten näkemyksissä vastuullisesta ruoantuotannosta nousevat ehkä vielä tavallista enemmän esiin talouteen ja toimeentuloon liittyvät näkökulmat, arvelee kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta.

Kotimaisen tuotannon ja tuottajien tukeminen nähdään hänen mukaansa vastuullisena, koska maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt näkyväksi sen, etteivät huoltovarmuus ja ruokaturva ole itsestäänselvyyksiä niinkään vakaissa maissa kuin Suomi.

Ympäristöasiat ja erityisesti eläinten hyvinvointi korostuvat vastuullisuusajattelussa, erityisesti naisilla ja nuoremmilla vastaajilla. Kyselyyn vastanneista 70 % korostaa eläinten hyvinvoinnin huomioimista osana ruoan vastuullisuutta. Lähes yhtä monelle (69 %) tärkeä vastuullisuuden mittari on ruoan turvallisuus.

Kyselyyn vastanneista 40 % kertoo olevansa huolissaan jostain suomalaiseen ruokaan ja ruokaketjuun liittyvästä asiasta. Yleisin huolenaihe on ruoantuottajien toimeentulo sekä maanviljelijöiden jaksaminen.

Lähes 60 % kyselyyn vastanneista luottaa siihen, että suomalaiset viljelijät tekevät parhaansa ruoan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Mitä vanhempi vastaaja, sitä luottavaisempaa suhtautuminen on suomalaisiin viljelijöihin.

Suuri osa kuluttajista arvioi kotitalouksien hiilijalanjäljen korkeammaksi kuin se todellisuudessa on. Vastaajista 61 % arvioi ruoan osuuden kotitalouksien hiilijalanjäljestä olevan puolet tai enemmän. Todellisuudessa ruoasta aiheutuva osuus kotitalouksien hiilijalanjäljestä on 20 %. Tämän tiesi noin kolmannes (34 %) vastaajista.

Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy Ruokatieto Yhdistyksen toimeksiannosta 18–85-vuotiaiden kansalaisten parissa 25.5.-1.6.2022 sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin. Vastaajia oli 1099.

LEIPURI 6 / 2022

41

v MURUSIA v

Kahvia paahdetaan taas Vallilassa

Auringonkukkaöljyn tuotannon sivuvirroista vaihtoehtoja lihalle VTT koordinoi EIT Foodin rahoittamaa Taste2Meat-hanketta, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä EU:n proteiiniomavaraisuuden kasvattaminen tarjoamalla kestäviä vaihtoehtoja lihankulutuksen vähentämiseksi.

Hankkeessa käytetään auringonkukan puristekakkua proteiinin lähteenä ja suunnitellaan sekä hybridi- (liha- ja kasviproteiinia sisältäviä) että puhtaasti kasviproteiinipohjaisia maukkaita vaihtoehtoja lihalle eurooppalaisia kuluttajia varten, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözer.

Auringonkukansiemenet ovat maailman kolmanneksi suurin kasviöljyn lähde. Auringonkukan puristekakku on auringonkukkaöljyn tuotannosta syntyvä sivuvirta. Hankkeessa auringonkukkaproteiiniin yhdistetään lisäksi herneestä ja rapsista saatavia proteiineja.

Yksi hankkeen tavoitteista on vauhdittaa kasviproteiinien ja niihin liittyvien prosessien nopeaa markkinoille pääsyä tämän hetken nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä tieteellisen osaamisen avulla.

Hankkeen aikana tehtävillä kuluttajatutkimuksilla selvitetään, millaisia käsityksiä ja asenteita eurooppalaisilla kuluttajilla on lihaa korvaavista tuotteista sekä mitä lisäarvoja he niihin pääasiassa liittävät. Kuluttajien hyväksynnällä on keskeinen merkitys sen kannalta, kuinka lihaa korvaavien tuotteiden ympärille pystytään kehittämään toteuttamiskelpoista liiketoimintaa.

42

LEIPURI 6 / 2022

Meiran paahtimotoiminta Helsingin Vallilassa on saatu jälleen käyntiin joulukuussa 2021 tapahtuneen tulipalon jäljiltä. Paahtaminen käynnistyi heinäkuussa noin kuusi kuukautta tapahtuneen jälkeen. Vaikka tulipalo oli mittava, sen aiheuttamat vahingot rajautuivat onneksi pääosin vain rakennuksen ullakkokerroksen ja kattorakenteiden sekä raakakahvin syöttöprosessin vaurioihin.

Paahtimon korjauksen ja tuotannon uudelleenkäynnistämisen suunnittelu aloitettiin Meiralla välittömästi palon jälkeen. Korjauksen aikana paahtimolla toimittiin poikkeusjärjestelyillä. Pavut paahdatettiin ulkopuolisilla kumppaneilla ja syötettiin jauhatukseen ja pakattavaksi Vallilassa. Monimutkainen toimintamalli vaati yhtiön logistiikka- ja tuotantohenkilökunnalta venymistä ja päivittäistä ongelmanratkaisua. Sillä aikaa kunnossapito- ja rakennustiimi ahkeroi korjausurakassa, jonka se selvitti uskottua nopeammin.

Yhtiön mukaan tilanne vahvisti meiralaisten yhteenkuuluvuutta, sekä ammatti-

ja kotiseutuylpeyttä. Yrityksen paahtimotoiminta on sijainnut Vallilassa vuodesta 1935 lähtien, ja siellä se tulee säilymään myös jatkossa.

Meiran paahtotoiminta on tällä hetkellä täysimittaista lukuun ottamatta paputuotteiden pakkaamista, joka odottaa edelleen rakennusmateriaaleja. Vallilan kiinteistössä niin ikään sijaitseva Meiran maustetehdas on toiminut normaalisti jo joulukuun viimeisestä viikosta lähtien.

Meiran omistaa italialainen Massimo Zanetti Beverage Group, joka on Euroopan suurimpia kahvialan yrityksiä. Meiran tunnetuin kahvibrändi Suomessa on Kulta Katriina.

Fiskars on arvostetuin brändi

Porkkana on vuoden 2023 vihannes

Taloustutkimus Oy:n on tänäkin vuonna kysynyt suomalaisilta, mitä brändejä he arvostavat. Tutkimusta on myös päivitetty ja mukana on aiempaa enemmän tuoteryhmiä sekä brändejä. Brändeistä on selvitetty arvostuksen lisäksi myös mm. tunnettuus ja käyttö, brändin kehitystrendi, suosittelu, vastuullisuus, sekä hinta- ja brändimielikuva.

Vuoden 2022 arvostetuimmat brändit ovat:

Vuoden 2023 vihanneksiksi on valittu värikkäät porkkanat. Valinnan vuoden vihanneksesta tekevät Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry.

Suomessa porkkanaa viljelee ammattimaisesti noin 300 puutarhayrittäjää yli 1700 hehtaarin peltoalalla. Luomuporkkanaa viljelee hiukan alle 40 yritystä.

Porkkana on perunan jälkeen suosituin kasvis ja sitä syödään vuosittain yhdeksän kiloa henkeä kohden. Pääsääntöisesti myynnissä oleva porkkana on kotimaassa kasvatettua.

Alun perin porkkanat olivat pääosin purppuranvärisiä tummia tai valkoisia.

Hollantilaiset onnistuivat jalostamaan näistä vaihtoehdoista meillä suosituimman oranssin porkkanan, jonka väri kuvastaa samalla Alankomaiden kuningashuoneen Orania-Nassaun kuningassuvun tunnusväriä. Oranssien porkkanoiden lisäksi Suomessa viljellään valkoisia, keltaisia ja tummanpunaisia porkkanoita.

1. Fiskars 2. Abloy 3. Havu Mäntysuopa 4. Yle Areena 5. Hyvää Suomesta -merkki 6. Joutsenmerkki 7. YLE 8. SINI 9. Arabia 10. Lego

v MURUSIA v

Suosituksia kustannus- Ruoan hinta nousussa Päästötöntä kriisin ratkaisemiseksi Päivittäistavarakaupan hintaindeksin mu- elintarviketuotantoa kaan päivittäistavaroiden hinnat nousivat uudella teknologialla Elintarvikemarkkinavaltuutettu on anta- heinäkuussa 10,2 prosenttia vuoden 2021 nut kaksi suositusta, joiden avulla elintarvikeketjun kustannuskriisiä ja kannattavuusongelmia voidaan helpottaa. Suositus elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjen tarkentamiseksi keskittyy kustannuskriisin helpottamiseen nykyisten sopimusten puitteissa sekä toisaalta sopimusjärjestelmän kehittämiseen tulevaisuutta ajatellen. Nykyisten sopimusten kohdalla avainasemassa ovat sopimusosapuolten väliset neuvottelut; niiden ratkaisuhakuisuus, vaatimusten asianmukaisuus ja osapuolten kompromissihalukkuus. Sopimusrakenteiden edelleen kehittämisessä korostetaan selkeitä hinnantarkistusehtoja. Erityisen tärkeitä ne ovat elintarvikeketjun pitkäkestoisissa, kiinteähintaisissa toimitussopimuksissa. Lisäksi mainitaan, että julkisen sektorin toimijoiden sopimuksiin on saatava lisää joustavuutta.

Suositus toimenpiteistä elintarvikeketjun kannattavuustilanteen parantamiseksi keskittyy maa- ja elintarviketalouden kannattavuusongelmien helpottamisen keinoihin. Suosituksessa keskitytään erityisesti ketjun toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Se tarkoittaa avointa tiedon kulkua kumpaankin suuntaan ketjussa. Esimerkiksi tieto kysynnästä ja sen muutoksista tulisi välittää alkutuotantoon asti, jotta koko ketju pystyisi reagoimaan muutoksiin.

Suosituksiin voi perehtyä tarkemmin osoitteessa https://www.ruokavirasto.fi/ elintarvikemarkkinat/ratkaisut-ja-ohjeistus/suositukset/suosituksia-kustannuskriisin-ratkaisemiseksi/

heinäkuusta. Päivittäistavarakaupan hintaindeksi kuvaa elintarvikkeiden, alkoholittomien juomien, mietojen alkoholijuomien, tupakan, kodin kulutustavaroiden, nikotiinivalmisteiden, vitamiinien, puutarhatarvikkeiden, sisäkasvien ja -kukkien, lemmikkieläintuotteiden, sanoma- ja aikakauslehtien irtonumeroiden, henkilökohtaisten hygieniatuotteiden sekä kauneudenhoitotuotteiden hintakehitystä.

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 12,4 prosenttia.

Alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat 4,0 prosenttia ja käyttötavaroiden hinnat 6,7 prosenttia vuoden 2021 heinäkuuhun verrattuna. Indeksi kuvaa päivittäistavarakaupoissa myytävien tuotteiden hintojen kehitystä. Kaikkien kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli heinäkuussa 7,8 %. Kesäkuussa inflaatio oli myös 7,8 %.

Päivittäistavaroiden hinnat nousivat vuoden 2022 tammi-heinäkuussa yhteensä 6,2 prosenttia vuoden 2021 vastaavasta ajanjaksosta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 7,3 prosenttia ja alkoholijuomien ja tupakan hinnat 3,6 prosenttia. Käyttötavaroiden hinnat nousivat tammi-heinäkuussa 3,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten kuukausittaisten myyntitietojen tilastointi toteutetaan Tilastokeskuksessa.

Jäsenyritykset toimittavat kuukausittaiset tietonsa suoraan Tilastokeskukseen. Tiedot ilmoitetaan arvonlisäverollisina.

Hämeenlinnalainen Herkkumaa Oy investoi voimakkaasti vähentääkseen toimintansa aiheuttamaa ympäristökuormaa ja luopuu höyrytuotannossa fossiilisista polttoaineista. Uudessa ratkaisussa höyry ja lämpö tuotetaan päästöttömästi, kustannustehokkaasti ja hiilivapaasti. Höyry on elintarviketuotannossa kriittistä, sillä koko prosessi on sen varassa. Höyryä käytetään mm. keittokattiloiden lämmitykseen, lämpökäsittelyyn ja sterilointiin – kaikkiin vaiheisiin, jotka vaativat korkeita lämpötiloja.

Herkkumaa ottaa ensimmäisenä maailmassa käyttöön Elstor Oy:n kehittämän teollisuusmittakaavan 10 MWh:n energiavarastointiyksikön. Siinä fossiilinen polttoaine korvataan fossiilivapaasti tuotetulla sähköllä, jonka energia varastoidaan lämpövarastoon. Sieltä se käytetään lämmön ja höyryn tuotantoon. Se pienentää Herkkumaan tuotannon hiilijalanjäljen teoriassa nollaan. Elstor-järjestelmän valmistuksesta syntyneet päästöt kompensoidaan ratkaisun puolen vuoden käytöllä.

Järjestelmä korvaa noin 264 000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa (2021) käyttävän vanhan järjestelmän. Uudistus on jatkumo vuoden 2021 heinäkuussa käyttöön otetulle prosessivesien energian talteenotolle.

Herkkumaan ja Elstorin hanke sai Business Finlandin energiatehokkuuden parantamisen ja uuden teknologian investointituen, joka kattaa noin kolmanneksen investoinnista.

Suomalaiset ovat huolissaan julkisen talouden tilasta EK:n Taloustutkimuksella elokuun alussa teettämän kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista on huolestunut julkisen talouden tilasta. Kyselyyn vastasi 1002 henkilöä.

Vähintään melko huolissaan julkisen talouden tilasta on valtaosa eli 74 prosenttia suomalaisista. Vain kolme prosenttia ei ole julkisen talouden tilasta ollenkaan huolissaan.

Julkista taloutta pitäisi selvän enemmistön mielestä korjata julkisia menoja

leikkaamalla. Tätä mieltä oli 59 prosenttia vastaajista. Veroja oli valmiina nostamaan 26 prosenttia vastaajista, 15 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Menoja pitäisi vastaajien mielestä karsia ennen kaikkea julkisesta hallinnosta.

Peräti 86 prosenttia heistä valitsi tämän vaihtoehdon. Myös yritystuista oltiin valmiita leikkaamaan (56 prosenttia), samoin sosiaaliturvasta, eli esimerkiksi työttömyys-, toimeentulo- ja asumistuesta (41

prosenttia). Sen sijaan poliisin, koulutuksen ja puolustusvoimien menoista ei olla valmiita leikkaamaan.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, pitäisikö ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastaa siten, että työttömyyspäivärahan taso on aluksi nykyistä korkeampi, mutta se laskee työttömyyden pitkittyessä ja sitä maksetaan nykyistä lyhyemmän aikaa. Tämä sai kannatusta 48 prosentilta vastaajista ja 32 prosenttia vastasi ei.

LEIPURI 6 / 2022

43

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 6/1927 Koska leipomotyölaki on kohta uudelleen eduskunnan käsiteltävänä, on Leipuriliitolla nyt uusi mahdollisuus vaikuttaa lakiehdotuksen sisältöön ja korjata sitä. Yksi tärkeimmistä korjauksista on Liiton mielestä se, että lain tulee koskea kaikkia leipomoita.

Edellisessä lakiehdotuksessa lain alaisuu-

desta olisi vapautettu tehtaat, joissa valmistetaan kovaa leipää, keksejä tai niihin verrattavia tuotteita. Liiton johtokunnan asettaman toimikunnan tehtäväksi tuli laatia eduskunnalle annettava lausunto, josta selviää, millainen leipomotyölaki tyydyttäisi niitä työnantajia, joita Suomen Leipuriliitto edustaa.

Leipuriliiton johtokunta on saanut lahjaksi nuijan, jonka iskulla kokousten päätökset voidaan sinetöidä. Tähän asti se on tehty lyijykynällä naputtamalla. Visakoivusta tehdyn

nuijan lahjoitti Liitolle johtokunnan jäsen leipurimestari O. Wirtanen Lahdesta. Hän oli teettänyt nuijalle myös visakoivuisen rasian.

Sen kannen sisäpuolelle oli hopealaattaan kaiverrettu sekä lahjan saajan että antajan nimet sekä päivämäärä. Voitiinkin todeta, että Leipuriliitolla oli nyt pulskempi nuija kuin itse eduskunnalla, jossa puhemiehen nuija on tosin isompi, mutta siellä ei ole minkäänlaista rasia, missä sitä säilyttää. Lahjoittajalle kohotettiin kolminkertainen eläköön-huuto.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 6/1947 Eduskunta on vapauttanut polttopuut hintasäännöstelystä mikä tarkoittanee polttopuun hintojen nousua tulevana talvena. Leipomoiden kustannuksia kasvattaa myös valtioneuvoston päätös tuntipalkkojen korottamisesta 5,00 - 6,50 markalla yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Leipäteollisuusyhdistyksen leipomojaoston johtokunnan mukaan palkan-

korotukset ovat leipomoissa 23 %. Tämän vuoksi päätettiin anoa leipomoille tukipalkkioita, sillä huomioon ottaen leipomoiden nykyisen vaikean aseman, johtokunta arvioi, että ne eivät pysty selviytymään näistä palkankorotuksista. Ilman tukipalkkioita niiden on lomautettava työntekijänsä ja jopa lopetettava toimintansa.

Professori Paavo Pero on laatinut mietinnön ammattioppilaiden koulutusohjelmaksi ja ammattikokeisiin liittyvien näytteiden määrittelemiseksi. Ammattiopetus tapahtuisi niin, että käytännöllisen opetuksen antaisi

mestari ja tietopuolinen opetus annettaisiin ammattikoulussa. Mestari saisi korvauksen oppilaan pitämisestä ja oppilaalle maksettaisiin myös kohtuullinen palkka. Toisena vaihtoehtona opetukseen voisi olla, että oppilas kävisi jonkun liiton ylläpitämän ammattioppilaskoulun. Oppiaika päättyisi kummassakin tapauksessa kisällitutkintoon. Käsiteollisuuden korkein arvonimi olisi mestari. Vain mestarinarvon omaavalla olisi oikeus harjoittaa alansa käsityöammattia elinkeinonaan.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 6/1962 Lehdessä esitellään leipomotuotteiden kelmupakkausta, sillä leivän pakkaaminen on entistä ajankohtaisempaa mm. itsepalvelumyymälöiden lisääntyessä. Kelmu estää tuotteen kuivumisen ja suojaa ulkopuolelta tulevalta pilaantumiselta. Tuote kääritään kelmuun ja suljetaan kuumasaumaajalla.

Ns. LSAT-kelmuun voi leivän pakata melkein heti uunista otettuna, sillä se päästää höyryä lävitseen. Näin säästetään sekä aikaa että varastotilaa sekä saavutetaan tasaisempi

tuotanto ilman viikonlopun korkeapainetta. Artikkelin mukaan ostajia olisikin nyt syytä alkaa kasvattaa käyttämään pakattua leipää, joka on edellisenä päivänä paistettua eikä tänä aamuna uunista otettua.

Suomen NNKY:n Liiton toimitalo Helsingissä Pohjoisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun kulmassa on uudistettu. Ravintolan ja hotellin lisäksi Liiton liikelaitoksiin kuuluu myös leipomoliike, joka sai uudet tilat käyttämättömästä juhlasalista. Samalla myös leipomon konekantaa uudistettiin. Leipomon mestarina toimii Diethem Schulz. Turussa puolestaan on pidetty harjannostajaiset H. & J. Rostenin leipomon liiketalossa Kärsämäentiellä. Tuo-

tantotiloja tulee leipomossa olemaan 816 neliöitä ja lisäksi sosiaalitiloja, myymälä, toimistot, autosuoja ja asuintilaa.

Pirkanmaan Leipomoliikkeenharjoittajat ovat tehneet yhteismatkan Leningradiin puheenjohtajansa Väinö Leivon johdolla. Perillä tutustuttiin nähtävyyksiin sekä myös Badajevin leipätehtaaseen, jonka kapasiteetti oli 36 tonnia ruisleipää ja 25 tonnia rinkeleitä vuorokaudessa. Tehdas toimi kolmessa vuorossa 550 työntekijän voimin. Neljä tällaista laitosta piti koko Leningradin 4,5 miljoonaa asukasta leivässä. Limppu arvioitiin matkalaisten keskuudessa hyväksi laadultaan.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 6/1982 Finnresta-messuilla on järjestetty juhlakakkujen koristelukilpailu, jonka on voittanut Kari Brander Tampereelta. Toiseksi tuli Lahja Heinonen Turusta ja kolmanneksi Rauno Siitonen Tampereelta.

Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna ja siihen osallistui kaksitoista

44

LEIPURI 6 / 2022

kondiittoria eri puolilta maata. Töistä arvioitiin vain ulkonäkö, koska valmiit työt jäivät näytille koko messujen ajaksi.

Leipurilinjojen opettajat ovat huolissaan tulevan keskiasteen uudistuksen vaikutuksesta leipurin ja kondiittorin koulutukseen. Opettajat pitävät oppisuunnitelmia liian suppeina ja erikoistumisjaksoja liian lyhyinä. Opetusmateriaali on puutteellista, eikä opettajien täydennyskoulutus ole järjestyksessä.

Opettajat antoivat asiasta julkilausuman

herättääkseen kaikki vaikuttavat tahot alan koulutuksen ja kehityksen turvaamiseksi tulevaisuudessakin.

Helsingin leipomoliikkeet ovat järjestäneet leipomolaatikoiden vaihtotapahtuman. Yrittäjät toivat heiltä löytyneet vieraat laatikot Leipurien Tukun pihaan ja etsiskelivät omansa. Lehden mukaan tapahtuma oli onnistunut ja lukuisat leipomolaatikot löysivät näin oikeat omistajansa.

v UUTUUDET v

Atrialta nopeaa ja helppoa Yhden pannun taktiikalla valmistuvat Pasta Carbonara ja Pippuripossu ovat Atrian syksyn uutuuksia, jotka paistetaan pannulla, sekaan lisätään vain ruokakerma, vesi ja pasta tai riisi.

Ruoka valmistuu parissa minuutissa myös Murea & Nopea -sarjan kastikkeellisilla uutuuksilla Possu ja tandoorikastike sekä kana ja Red Curry kastike tai Pannuaterialla Pomodoro pork ja kasvikset. Kaikissa näissä lihasuikaleet ovat valmiiksi kypsiä. Sekaan lisätään ruokakermaa ja oheen keitetään mieleinen lisäke.

Siipikarjapuolen helpot ja nopeat ovat Kanan paistivartaat, jotka valmistuvat uunissa noin vartissa. Kaksi makua ovat sourcream & balck pepper flavour sekä mild chili.

Vierastarjoiluun tuo helpotusta tarjoiluvalmis Glaseerattu vaahterasiirappinen kypsä juhlapaisti, jolle antavat makua pinnan glaseeraus ja pehmeä savu sekä vaahterasiirapin makeus.

Snellman satsaa lihapulliin Snellmanin Lihanjalostus Oy laajentaa tuotevalikoimaansa uuteen tuotekategoriaan, valmisruokaan. Tätä varten Pietarsaaren tehtaaseen on rakennettu laajennus, joka mahdollistaa uudenlaisten tuotteiden valmistuksen. Syyskuussa ensimmäisinä tuotteina lanseerataan Kunnon lihapullat ja Kunnon jauhelihapihvit.

Uusissa tuotteissa ei valmistajan mukaan ole käytetty lainkaan ylimääräisiä täyteaineksia tai lisäaineita. Lihapullissa ja jauhelihapihveissä on 95 % lihaa eikä lainkaan lisäaineita. Makua antavat itse tehty naudan lihaliemi sekä mausteet, keinotekoisia aromeja ei käytetä. Ainekset ovat samoja kuin kotikeittiössä. Uuden tuotantolinjan ansiosta tuotteilla on myös kaunis paistopinta ja väri. Molemmissa tuotteissa on 300 gramman uudelleensuljettava pakkaus.

Viinien maahantuoja Vindirekt on tuonut markkinoille yhteistyössä italialaisen Corvezzon perhetilan kanssa hiilineutraalin Think-kuohuviinin, jonka hiilijalanjälki tiedetään koko tuotantoketjun osalta.

Hiililaskelman teki Suomen Luonnonvarakeskus eli LUKE. Viinin etiketin on suunnitellut Antero Nuutinen ja kompensoinnin yhteistyökumppani on suomalainen asiantuntijayritys Nordic Offset.

Think-kuohuviini on saatavilla Alkon valikoimasta ja verkkokaupasta. Se on myös Vindirektin horeca-valikoimassa.

Tuotteen hinta Alkossa on 13,50 euroa.

Tummempaa kahvia Pauligilta

Uutta Fazerilta Fazer Gluteeniton -tuoteperhe kasvaa kolmella tuotteella, jotka ovat Sadonkorjuupuuro, Maistuvampi kaurapuuro sekä Marjapiirakka kaurapuuro.

Tuotteet valmistetaan Fazerin gluteenittomassa myllyssä Joutsassa, ja niillä on Sydänmerkki ja Joutsenmerkki.

Hillo- ja marmeladihyllyyn tulee Fazer Alku -sarjaan Uuniomena-maku. Toinen uutuus on Fazer Pihlaja -makeisista tuttu maku marmeladin muodossa.

Fazer Yosa -kauravälipalatuotteet siirtyvät osaksi Fazer Aito -tuoteperhettä eli ne myydään jatkossa tällä brändillä, mutta kuitenkin merkinnällä ’Yosa-suosikki’. Reseptit säilyvät ennallaan ja makuvaihtoehdot ovat metsämarja, mango,

Hiilineutraali kuohuviini

vanilja ja maustamaton greek style. Lisäksi kasvipohjainen Aito -sarja kasvaa kauragurteilla, joiden makuvaihtoehdot ovat banaani, mansikka-banaani sekä mango-passion. Tuotteiden makeus tulee vain marjoista ja hedelmistä. Aito-sarjaan tulee myös kaksi kasvipohjaista ruokafraichea, maustamaton ja chili&paprika. Niitä voi käyttää sekä kylmänä että lämmitettynä.

Valiolta kasvispohjaisia Keväällä Valio yhdisti voimansa Gold&Greenin kanssa, tänä syksynä kaupan hyllyyn saapuvat Gold&Green vegekuutiot ja vegenugetit. Lisäksi Gold&Greenin kenties tunnetuin tuote, Nyhtökaura palaa kaupan hyllyyn eli Nyhtökaura Nude ja Tomaatti ovat taas saatavilla.

Tuotteet sopivat moneen ruokavalioon, esimerkiksi vegaaniseen, kananmunattomaan ja soijattomaan pöytään.

Valio Oddlygood Easy Cookingilla myös kastikekysymys ratkeaa kasvipohjaisesti.

Sen ruoanvalmistusominaisuuksiin kuuluu, että se kestää hyvin haudutusta.

Tällä gluteenittomalla uutuudella on myös Sydänmerkki.

Pauligin Juhla Mokka-uutuudet Lempeä ja Rohkea on kehitetty tummapaahtoisten vaihtoehtojen ystäviä ajatellen. Lempeän paahtoaste on 4 ja sitä kuvataan täyteläisen tummapaahtoiseksi. Pakkauskoot 425 hienojauhatus ja 450 g papupakkaus. Rohkea on puolestaan erittäin tummapaahtoinen kahvisekoitus tummilla kaakaon vivahteilla. Pakkaus 220 g, hienojauhatus. Hieman vaaleamman paahdon eli paahtoaste 3:n ystäville sopiva Juhla Mokka Samettinen on markkinoilla jo vanha tuttu. Sen myyntipakkaus vaihtuu nyt pienestä suuremmaksi (425 hienojauhatus ja 450 g papupakkaus).

Kahvit on paahdettu Vuosaaren hiilineutraalissa paahtimossa, ja ne ovat Rainforest Alliance -sertifioituja.

Väriaineeton levitevaihtoehto Suomessa valmistettu Keiju Valkea on palmuöljytön, täysin kasvipohjainen vaihtoehto leivän päälle, ja se soveltuu myös ruoanlaittoon sekä leivontaan. Levite on valmistettu rypsiöljystä. Nimensä mukaisesti levite on väriltään tavanomaista vaaleampi, koska se ei sisällä lainkaan väriaineita. Keiju Valkea sisältää vain välttämättömät ainesosat, ja mausteena siinä on ripaus suolaa. Se on laktoositon, maidoton ja sopii myös vegaaneille.

Tuote kehitetty yhteistyössä allergiaperheiden kanssa ja se on saanut oikeuden käyttää Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Allergiatunnusta.

LEIPURI 6 / 2022

45

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO

Kansallisteatterin näyttelijöiden herkut

Annostusjärjestelmiä

Kansallisteatterin uumenista löytynyt, kirjoituskoneella naputeltu näyttelijöiden reseptivihkonen sai uuden elämän näyttävänä ruokakirjana, joka osaltaan juhlistaa 150 vuotta täyttävää teatteria. Mukana on myös uusia reseptejä ja tarinoita teatterin nykyisiltä tähdiltä.

Kaikkiaan reseptejä on yli viisikymmentä, joiltakin näyttelijöiltä useampiakin.

Mukana on lapsuusmuistoja, perinneruokia, klassikoita, luottoreseptejä, uuden kokeilua, kuriositeetteja, jälkiruokia ja makuja maailmalta.

Kirjan tekijöitä ovat keittokirjailija ja ruoka-ammattilainen Teresa Välimäki, valokuvaaja Laura Riihelä sekä näyttelijä Sari Puumalainen. Kirjan on kustantanut Otava ja kirjan oikeudet omistaa Kansallisteatterin Näyttelijäyhdistys.

Erikoistukkukauppaa

Yhteishyvä kokosi parhaat kotiruoat Yhteishyvän uudesta Parhaat kotiruoat -kirjasta löytyy 100 reseptiä kodin arkeen ja viikonloppuun. Kirjan reseptikattaus on jaoteltu kasvis-, kana-, liha-, ja kalaruokiin, vegaanisiin ruokiin, lisukkeisiin, jälkiruokiin, aamu- ja välipaloihin sekä suolaisiin ja makeisiin leivonnaisiin. Sopiva vaihtoehto löytyy myös hakemistosta pääraaka-aineen tai tarpeen mukaan.

Yhteishyvän reseptit on testattu toimiviksi ja ne ovat käytännöllisiä eli raaka-aineet löytyvät tavallisen marketin valikoimasta. Ohjeissa on aina huomioitu terveellisyys liiallista sokeria tai rasvaa välttäen, kasviksia ja hyviä rasvoja suosien. Resepteissä vältetään hävikkiä ja ylimääräisen tiskin muodostumista.

Oivaltavat vinkin antavat mahdollisuuden myös ruokien ja leivonnaisten tuunaukseen.

Yhteishyvän parhaat kotiruoat -keittokirja on saatavilla Prismoissa ja S-marketeissa sekä prisma.fi -verkkokaupassa hintaan 19,90 euroa.

46

LEIPURI 6 / 2022

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Yhdessä olemme enemmän.

WWW. FAZERMYLLY.FI

Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

Etiketit ja tulostimet www.condite.fi

Etiketit-Tulostimet-Vaa’at info@etinex.fi www.etinex.fi 044 777 6687

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon! elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 6 / 2022

47

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Suomalaista laatutyötä

LEIPOMOUUNIT – KONEET

• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi Tmi Tarmo Palomaa

Multivac Oy myy ja huoltaa kaikki leipomokoneet.

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

Puh. 0500 166 355

www.leipomokoneet.com leipomokonemyynti@fi.multivac.com leipomokonehuolto@fi.multivac.com Puh: +358207921308 Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 7 ilmestyy viikolla 44

48

LEIPURI 6 / 2022

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

P. 0207 815 400

www.skj.fi

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa vuonna 2022

Lokakuu 15.-19.10.2022 Sial, Pariisi Kansainvälinen elintarvikemessu sialparis.com Lokakuu 22.-25.10.2022 Sudback-messut, Stuttgart Leipomoalan ammattitapahtuma https://www.messe-stuttgart.de/suedback/en

LEIPURI 6 / 2022

49

LEDAREN

Årsmöte – bristande flexibilitet bland beslutsfattarna inom den offentliga förvaltningen väcker oro

F

inlands Bageriförbunds 122:a årsmöte och sommardagar, det vill säga Bagardagarna, samlade cirka 375 deltagare och ordnades i augusti i Vasa där bagarbranschen samlades för att fira ett veckoslut tillsammans med sina samarbetspartner. På sedvanligt sätt satte vi igång på fredagen med Ravintoraisio Oy:s golftävling och på kvällen fortsatte vi med Valio Oy:s ostbuffé. På lördagsmorgonen ordnades förbundets officiella årsmöte och dagen fortsatte med en yrkesmässig utställning av bageribranschens varuleverantörer. Till lördagens program hörde även den traditionella barnutfärden som ordnades av Fazer Mylly samt Condite Oy:s musikstund. Lördagen avslutades med en galakväll.

Det var en glädje att efter två pandemiår se bageribranschen i stor skara fira ett gemensamt veckoslut i Vasa. Var och en vet att utmaningarna inom branschen inte försvunnit i och med att coronavirusrestriktionerna slopats, snarare tvärtom. Med tanke på den rådande ekonomiska situationen och världsläget är det fint att personer från 64 olika företag inom konditori- och bageribranschen deltog i Bagardagarna, både barn, unga, medelålders och även äldre, det vill säga vuxna.

Gemenskapen och långa traditioner inom bageribranschen har i decennier utgjort konditori- och bageriföretagarnas styrka.

Det är säkert också en av de största orsakerna till att förbundet som grundades år 1900 fortsätter sin verksamhet och att årsmötet i Vasa redan är det 122:a i ordningen*.

I sitt tal på årsmötet framförde ordföranden för Bageriförbundet Kari Meltovaara (se s.12–13) hur ”priserna på nästan alla produktionsinsatser har stigit samtidigt och mycket kraftigt” på grund av Rysslands anfallskrig. Som ett särskilt problem lyfte Meltovaara upp den offentliga förvaltningens, det vill säga kommunernas och de statliga inrättningars verksamhet och deras ovilja att öppna upp för leveransavtal.

Det är lätt att instämma med bageriförbundets ordförande.

På ett eller annat sätt är det nödvändigt att få en ändring på den offentliga förvaltningens verksamhet och deras sätt att ställa upp avtalsvillkor. Man vet att i synnerhet små och medelstora bagerier och konditorier kommer i kläm mellan stora aktörer. Bageribranschens råvaruleverantörer, exempelvis kvarnarna, sade upp avtalen mitt under avtalsperioden våren 2022. Köparna däremot, i synnerhet enskilda kommuners och statliga inrättningars tjänstemän har meddelat att de håller sig till gällande avtal och att de vägrar diskutera om förändringar. Situationen för enskilda företag är totalt orimlig.

Det är ohållbart att byråkraterna med stöd av lagen om offentlig upphandling och koncession först upprättar orimliga avtalsvillkor.

Därefter åberopar enskilda tjänstemän dessa avtalsvillkor och meddelar, såsom i ett visst fall att enligt vårt avtal ”kan priserna ändras tidigast 1.1.2024 och ett förslag till ändring ska göras fyra månader före” årsskiftet.

50

LEIPURI 6 / 2022

På många orter har förhandlingarna med aktörerna inom den offentliga förvaltningen lyckats och ändringar har gjorts, däremot håller tjänstemännen på vissa orter stenhårt fast vid de avtal som ingåtts. Än en gång kommer jag att tänka på att ”samma regler gäller inte alla”. Det tänker jag ofta på när enskilda företagare tar kontakt och berättar om sina erfarenheter med tjänstemännen inom den offentliga förvaltningen. Det vore intressant rörande leveransavtalen att få veta om ”reglerna” för olika stora företag ens varit de samma på de orter där tjänstemännen genom att åberopa avtalen har vägrat att förhandla med enskilda företag.

Leveransavtalsvillkoren som ställs upp av den offentliga förvaltningen är kända för att vara orimliga och ensidiga, men under normala marknadsförhållanden har företagen på något sätt klarat av att driva sin verksamhet på dessa myndighetsapparatens avtalsvillkor**. För tillfället lever vi i en fullständigt exceptionell situation där förändringar på marknaden sker i allt snabbare takt.

Positivt är att i svåra situationer och på flera orter har beslutsfattarna som svarar för livsmedelsupphandling haft ”spelsinne”. De har förstått att det i ett exceptionellt marknadsläge inte är möjligt att fortsätta på samma villkor och att även myndighetsapparaten måste vara flexibel. Tack vare detta har små och medelstora bagerier kunnat fortsätta att leverera produkter till slutmålen inom den offentliga förvaltningen. Det finns alldeles för många beslutsfattare inom den finländska myndighetsapparaten vilka förlorat spelsinnet i sin maktposition.

Livsmedelsmarknadsombudsmannen gav två rekommendationer den 11 augusti 2022*** vars syfte är att lösa kostnadskrisen och förbättra lönsamhetssituationen inom livsmedelskedjan.

Förhoppningsvis ökar dessa rekommendationer även förståelsen och flexibiliteten bland enskilda byråkrater.

Mika Väyrynen

* Även i övriga Norden har bageriförbunden en lång historia.

Danmarks bageriförbund är 126 år gammalt, Norges 124 år och Sveriges, som är några månader yngre än Finlands Bageriförbund, 122 år gammalt. ** I ledaren i Tidningen Leipuri 7/2018 ”Offentliga upphandlingar – offentlig teater?” konstaterade jag bland annat följande: ”Upphandlingsannonsen för en stor stad kräver att det bageri som erbjuder sina produkter ska nu på hösten 2018 ge sina produkter fasta priser som gäller fram till slutet av januari 2020. Priserna ska således vara oförändrade oavsett vad som händer med råvaru- och/ eller energipriserna under denna period”. *** Rekommendation för precisering av avtalspraxis inom livsmedelskedjan och Rekommendation om åtgärder för att förbättra lönsamheten inom livsmedelskedjan (se s. 43).

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 6 / 2022

51