Leipuri 5-2022

5 / 2022

Andreas Knip pyörittää leipomoa Mustasaaressa Pielispakarissa juhlittiin kaksoissynttäreitä Marjat ovat superruokaa

Tervetuloa Leipuripäiville Vaasaan 12.-14.8.2022

SISÄLTÖ

Heinäkuu 2022 Leipuri 120. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2

LEIPURI 5 / 2022

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Yrittäjät - lomattomia arjen puurtajia

4

Tule seuraamaan SM joukkuekilpailua Tampereelle syyskuussa

6

Andreas Knip joukkoineen leipoo Mustasaaressa

10

Pielispakarin seminaari Nurmeksessa

12

Pielispakarin huikea kasvutarina

13

Iltajuhlassa ansiomerkkejä, hyvää ruokaa ja musiikkia

14

Avajaiset Pian Pakarin uudessa leipomossa Naantalissa

16

Suomalaiset marjat ovat superruokaa

19

Kadunvaltaus Kajaanissa

20

Kolumni Ruoka on helpoin ilmastoteko

22

Uotilan Leipomon myymälä-kahvila uudistui

23

Porokylän Leipomon investointihanke etenee

24

Reijo Heinonen siirtyy eläkepäiville

27

Työ sujuvammaksi pienillä parannuksilla

28

Murusia

30

Tapahtumat: Leipäviikko 2022

31

Merkkipäivät, nimitykset, järjestöt

32

Leipurissa kirjoitettua

33

Uutuuksia

34

Uutuuskirjoja

34

Palveluhakemisto

38

Ledaren Företagare – semesterlösa vardagsknegare

39

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 6 - vko 38

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Yrittäjät - lomattomia arjen puurtajia

S

uomen Yrittäjien 27.6.2022 julkaiseman Yrittäjägallupin (toukokuu 2022*) mukaan kolmasosa yrittäjistä oli pitänyt lomaa vuoden aikana enintään yhden viikon ajan. Kolmasosa yrittäjistä myös tekee keskimäärin yli 50 tunnin työviikkoja ja sama määrä yrittäjistä kokee, että he eivät nuku riittävästi. Positiivista kuitenkin on, että yli kolme neljäsosaa yrittäjistä kokee kuitenkin olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2021 yrittäjiä 344 000 ja yrittäjäperheenjäseniä 17 000 eli yhteensä 361 000. Yrittäjistä 98 000 oli työnantajayrittäjiä ja loput yksinyrittäjiä. Kun yrittäjägallupin tuloksia vertaa työvoimatutkimuksen tuloksiin, voi todeta, että reilusti yli 100 000 suomalaista yrittäjää ei pidä juuri lainkaan lomaa, ei nuku riittävästi ja tekee yli 50 tunnin työviikkoja.

Kyseiset tutkimustulokset tulivat mieleeni, kun luin tässä lehdessä s. 6 - 9 olevaa toimituspäällikkö Elina Matikaisen kirjoittamaa yritysesittelyä Andreas Knips Hembagerista ja yrittäjäpariskunnasta Andreas ja Agneeta Knipistä. Artikkelissa muun muassa todetaan, että ”yrittäjäpariskunta ei kuitenkaan voi kesällä lomailla. Siihen ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta, kun henkilökunnalla pyörivät lomat”. Andreas myös toteaa elokuussa Vaasassa järjestettävistä Leipuripäivistä (Leipuriliiton vuosikokous ja kesäpäivät 12.8-14.8.2022), että ”itselleni tuo viikonloppu on kesän ainoa loma”. Artikkelissa myös kerrotaan, että ”Andreaksen työpäiville kertyy helposti pituutta viisitoistatuntia päivässä ja ulkopuolista ihmetyttääkin hänen jaksamisensa. Itse hän on sitä mieltä, että unen puute on suurin ongelma, muutoin ei olisi mitään hätää”.

Artikkeli Andreas Knips Hembagerista on konkreettinen esimerkki siitä, mistä Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupin tulokset kertovat. Edellä kerrottu kuulostaa varmasti normaalia toimistotyöaikaa tekevien korviin uskomattomalta ja vähän epätodelliselta. Epäilijöille voin kuitenkin todeta, että näyttää vahvasti siltä, että esimerkiksi Knipin yrittäjäpariskunta nauttii työstään ja he ovat tyytyväisiä valitsemaansa elämäntapaan. Ja mitä tulee toteamukseen siitä, että yrittäjäpariskunnan kesän ainoa vapaa viikonloppu osuu Leipuripäiviin**, niin olen kuullut tuon saman toteamuksen vuosien varrella monen muunkin leipomo- ja/ tai konditoriayrittäjän kertomana. Kesä on leipomo- ja konditoriayrittäjille yleisesti ottaen kiireistä aikaa, kun kesälomastaan nauttivat työntekijät ja ulkomaiset turistit kiertävät pitkin Suomea.

Yrittäjägallupin tuloksia miettiessä tulee jälleen kerran mieleen, että miksi ihmeessä suomalainen kilpailu- ja työlainsäädäntö on pitänyt rakentaa sellaiseksi, että se suosii suuria yrityksiä***? Kuten edellisessä pääkirjoituksessa 4/2022 totesin, pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat esimerkiksi hyväksymään sen,

että ay-liike ja suuryritysten hallinnoimat liitot tekevät (yleissitovia) työehtosopimuksia, joissa päätetään siitä, millaisilla työsuhteen ehdoilla pienet ja keskisuuret yritykset saavat kilpailla suuryritysten kanssa. Yleissitovien työehtosopimusten olemassaoloa perustellaan yhteiskunnassa sillä, että ne pitävät huolta siitä, että samoilla markkinoilla kilpailevat yritykset noudattaisivat samanlaisia työsuhteen vähimmäisehtoja. Samanaikaisesti on kuitenkin tiedossa, että esimerkiksi elintarvikealalla työntekijöitä edustava liitto (jäljempänä SEL) on tehnyt suurimpien leipomoiden kanssa ”yrityskohtaisia sopimuksia”, joiden turvin suuret leipomot ovat voineet toimia paremmilla työsuhteen ehdoilla kuin heidän kanssaan samoilla markkinoilla kilpailevat pienet ja keskisuuret yritykset. Erikoista tuossa on se, että samalla kun SEL on tehnyt tuollaisia sopimuksia, SEL on pitänyt vuosikausien ajan huolen siitä, että pienissä ja keskisuurissa leipomo- ja konditoria-alan yrityksissä ei ole juurikaan mahdollista tehdä paikallisia sopimuksia. Ei edes sellaisia paikallisia sopimuksia, joihin on mahdollisuus muissa elintarvikealan työehtosopimuksissa. Leipomoiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus on tunnetusti Suomen jäykin työehtosopimus.

Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä yritysten tasapuolinen kohtelu, erityisesti elintarvikealalla, näyttää toteutuvan samalla tavoin kuin tasapuolinen kohtelu toteutuu eläimillä George Orwellin kirjassa Eläinten vallankumous. Kaikki eläimet ovat ihan yhtä tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat kuitenkin tasa-arvoisempia kuin toiset.

Mika Väyrynen

*Ohessa linkki Yrittäjägallupin tuloksiin

https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/06/Yrittajagallup-toukokuu-2022-lomat.pdf **Toivottavasti tänäkin vuonna mahdollisimman moni leipomo- ja konditoriayrittäjä perheenjäsenineen saapuu viettämään viikonloppua ja tapaamaan kollegoitaan Leipuripäiville Vaasaan.

Niille, jotka miettivät, että Vaasaan on pitkä matka, voin todeta, että esimerkiksi helsinkiläisillä on Vaasaan ihan yhtä pitkä matka, kuin vaasalaisilla on Helsinkiin:) ***Näin tuo on valitettavasti aina Suomessa ollut. Tämän lehden sivulla 32 ”Leipurissa kirjoitettua” (Leipuri-lehti 5/1982) kerrotaan siitä, että ”viisi leipomoa ovat saaneet mahdollisuuden kolmivuorotyöhön samaan aikaan, kun muut 700 leipomoa voivat aloittaa työt aikaisintaan kello 05.00”.

LEIPURI 5 / 2022

3

v SM-JOUKKUEKILPAILU v

Tule seuraamaan SM-joukkuekilpailua Tampereelle syyskuussa!

Viiden leipomon kaksihenkiset joukkueet kilpailevat leipomoalan SM-joukkuekilpailussa syyskuussa Tampereella. Yleisön edessä joukkueet valmistavat konditoriatuotteita Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona 14.9.2022. Kannattaa tulla paikalle seuraamaan ja jännittämään, minkä leipomon edustajista ’leivotaan’ tällä kerralla Suomen mestarit!

SM-joukkuekilpailu on Suomen Leipuriliittoon kuuluvien leipomoiden ja konditorioiden välinen. Mukaan ovat ilmoittautuneet joukkueet seuraavista leipomoista: Konditoria pH7 Oy, Tuusula Leipomo Juuri Oy, Riihimäki Elonen Oy Leipomo, Jämsä Pulla-Pirtti Oy, Oulu Linkosuon Leipomo Oy, Tampere Kilpailussa valmistetaan ruokaleipää, välipalaleivonnainen sekä konditoriatuote/tuotelajitelma. Kilpailu toteutetaan

4

LEIPURI 5 / 2022

kahtena päivänä, joista ensimmäisenä eli tiistaina 13.9.2022 joukkueet valmistavat ruokaleivän ja välipalatuotteen Tampereen seudun ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä. Konditoriatuote/tuotelajitelma valmistetaan Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona 14.9.2022 alkaen kello 11. Kilpailun sääntöihin voi tutustua tarkemmin Leipuriliiton kotisivuilla osoitteessa https://www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/kilpailut-kotimaassa/ Kaikki kilpailutuotteet eli siis myös Kangasalla valmistetut ruokaleivät ja välipalatuotteet, arvioidaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona

14.9.2022. Tuotteista arvioidaan maku, ulkonäkö, innovatiivisuus ja resepti. Kilpailun tuomareina toimivat yhteistyökumppaneiden palveluksessa toimivat, leipomon käytännön työt hallitsevat ammattilaiset.

Yhteistyökumppanit ovat Condite Oy, Finnbakels Oy, Leipurin Oy, Mauste-Sallinen Oy ja Valio Oy sekä Tampereen Messut Oy ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipiste. Päätuomarina toimii Mika Parviainen, Valio Oy.

ROADSHOW KIITTÄÄ OSALLISTUJIA

Missasitko tällä kertaa Leipurin legendaarisen Roadshow’n?

Ei hätää, löydät kiertueen uudet reseptit ja esityksen verkkosivuiltamme osoitteesta Leipurin.com.

Samalla voit ladata uunituoreen Laiteratkaisut-esitteemme ja löydät myös rautaisten asiantuntijoidemme yhteystiedot.

Leipurin toivottaa kaikille herkullista, menestyksellistä sekä rentouttavaa kesää!

LEIPURINSTORE.COM

LEIPURIN.COM LEIPURI 5 / 2022

5

v ANDREAS KNIPS HEMBAGERI v

Andreas Knip joukkoineen leipoo Mustasaaressa TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Tämänvuotisten Leipuripäivien ’isäntä’, Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Andreas Knip toimii yrittäjänä Andreas Knips Hembagerissa Mustasaaren Koivulahdessa.

Tuotevalikoima on kattava ja tuotteet tehdään itse alusta alkaen.

Andreas Knip hoitaa yleensä tuotteiden paistamisen. Muhkeat tyrnileivät ovat asiakkaiden tämänhetkisiä suosikkeja.

6

LEIPURI 5 / 2022

K

esäkuinen keskiviikkoaamu Andreas Knips Hembagerissa Mustasaaren Koivulahdessa on täynnä lähes sähköistä tunnelmaa. Tuotteita leivotaan, paistetaan, pakataan ja lähetyslistoja kirjoitetaan. Ensimmäiset kuljetukset ovat lähteneet liikkeelle jo kello kuudelta aamulla. Tuotteita toimitetaan päivittäin vähintään viiteenkymmeneen paikkaan, joten autot saavat käydä leipomolla täydentämässä lastejaan useammankin kerran.

- Kuljetuksia tehdään kahdella omalla autolla ja yhden ulkopuolisen kuljetusyrittäjän voimin, kertoo leipomon yrittäjä Andreas Knip, joka itse sanoo tulleensa töihin kahden maissa yöllä. Se on hänelle keskiviikkona aivan tavallinen aika aloittaa, vaikka perjantaisin aloitus on kyllä vieläkin aikaisemmin eli puolen yön aikoihin. Jonkin aikaa Andreas saa ahkeroida leipomossa yksin, eli tehdä taikinoita ja muita töitä, kunnes ensimmäinen työntekijä tulee auttamaan ja sitten suuri osa henkilökunnasta neljän viiden maissa.

Tuotteet on saatava paistettua ja pakattua, sillä asiakkaat haluavat ne heti aamusta tai viimeistään aamupäivällä. Tuotevalikoima on laaja ja pakkaaminen tehdään käsityönä, joten käsipareja tarvitaan paljon.

Andreas Knipin leipomo toimittaa tuotteita paitsi alueen vähittäiskauppoihin, myös henkilöstöravintoloihin, kahviloihin, huoltoasemille, ravintoloihin, hautauspalveluihin, erilaisiin tapahtumiin sekä kouluihin, joilla juuri nyt on kesäloma. Merkittävä asiakaskunta ovat myös yksityistaloudet, jotka tilaavat tuotteita esimerkiksi perhejuhliin tai käyvät ostamassa niitä leipomon omista pisteistä.

- Meillä on myymälä-kahvila leipomon yhteydessä sekä kahvila myös terveyskeskuksessa Sepänkylässä, kertoo Andreas.

Kolmas, Sepänkylän kirjaston lähellä oleva kahvila suljettiin korona-aikana ja nyt harkitaan, avataanko sitä uudelleen.

Lisäksi tärkeitä asiakkaita ovat alueen yritykset, joiden tilauksissa on tapahtu-

v ANDREAS KNIPS HEMBAGERI v

nut selvää piristymistä koronan jälkeen.

Esimerkiksi jutuntekopäivänä leipomon konditoriassa valmisteltiin kuumeisesti ABB:n tekemää useamman sadan hengen kakkutilausta.

Konditoriatuotteiden valmistuksessa on yleensä mukana myös Andreaksen puoliso Agneeta Knip, sillä hän on ammatiltaan kondiittori. Viime aikoina hänen työntekoaan on jonkin verran rajoittanut vastikään puhjennut reuma. Positiivisesti ajatteleva Agneeta uskoo kuitenkin uusien hyvien lääkkeiden purevan sairauteen ja palauttavan työkyvyn vähitellen entiselleen.

Oma leipomo vuonna 1993 Andreas Knip perusti leipomonsa eli Andreas Knips Hembagerin vuonna 1993, jolloin hän oli vasta 21-vuotias. Taustalla hänellä oli lukio, leipurin ja kondiittorin ammattitutkinnot sekä kova into leipomiseen. Leipominen on Andreaksella ’verissä’, sillä myös hänen isän äidin isällään, Jacob Erik Jacobssonilla oli aikoinaan ollut leipomo, joka viime sotien aikaan kuitenkin joutui lopettamaan toimintansa.

Andreaksen leipomo toimi ensin vanhassa omakotitalossa Koivulahdessa, ja konditoriatuotteilla oli tuotannossa alusta alkaen tärkeä asema.

- Edelleenkin ne ovat myynnillisesti suurin tuoteryhmä, vaikka teemme myös kaikkia muita leipomotuotteita.

Vanha omakotitalo oli leipomona epäkäytännöllinen ja uusi leipomo rakennettiin jo kolmen vuoden kuluttua. Tilaa siihen tuli ruhtinaalliset kolmesataa neliötä, mutta yrityksen kasvaessa ne kävivät vähitellen liian ahtaiksi. Niinpä leipomokiinteistöön tehtiin vuonna 2011 kahdensadan neliön laajennus.

- Sen ansiosta saimme paitsi lisää tuotanto- ja varastotilaa, myös henkilökunnalle isommat sosiaalitilat ja kunnon taukohuoneen. Kahvila-myymälä laajeni pienellä neuvotteluhuoneella sekä inva-wc:llä, esittelee Andreas. Hänen mukaansa investointi oli tämänkokoiselle yritykselle iso, sillä samalla ostettiin myös uusia koneita ja laitteita, kuten yksi uuni, nostatuskaappi ja leipälinja.

Vaikka uusia investointitarpeita olisi jälleen konepuolella, Andreas ei kiirehdi niiden kanssa, vaan harkitsee, sillä korona ja tämänhetkinen maailmantilanne ovat vaikuttaneet leipomoyrityksen talouteen.

Vadelma Alaluusua (vas.), Linda Kekäläinen ja Rebecca Back valmistelivat isoa kakkutilausta seuraavaksi päiväksi.

Agneeta ja Andreas Knip leipomomyymälän portailla. Pariskunnan koti sijaitsee kätevästi samalla tontilla leipomon ja myymälän kanssa.

Jessika Sund teki marjapiirakkaa.

- Korona vähensi myyntitulojamme jonkin verran, mutta vielä enemmän on vaikuttanut se, että hinnat nousevat kovaa vauhtia esimerkiksi energiassa ja raaka-aineissa.

Vähän ennen koronaa ehdittiin kuitenkin uudistaa leipomon yhteydessä oleva myymälä-kahvila. Sinne hankittiin uudet myyntivitriinit ja myös muu sisustus sai uuden, modernin ja tyylikkään ilmeen.

- Asiakkaiden mielestä uudistus on ol-

lut onnistunut, Andreas toteaa tyytyväisenä.

Käsityötä alusta loppuun Tällä hetkellä leipomoyrityksen palkkalistoilla parisenkymmentä henkilöä.

Luvussa ovat mukana myös myymälä-kahviloiden henkilökunta ja autonkuljettajat. Lisäksi leipomo luonnollisestikin työllistää Andreaksen ja Agneetan. VerLEIPURI 5 / 2022

7

v ANDREAS KNIPS HEMBAGERI v

Kesätyöntekijät Benjamin Koskinen (vas.) ja Alvar Björkholm tekivät vuokaleipiä.

tailuna mainittakoon, että esimerkiksi vuonna 2009 kokoaikaisia työntekijöitä oli leipomossa kuusi. Silloinkin oli lisäksi vaihteleva määrä osa-aikaisia ja ekstraajia, kuten nytkin. Tuon ajan liikevaihto oli noin 700 000 euroa vuodessa, nyt se on yli kaksinkertainen eli 1,6 miljoonaa euroa.

Käsipareja tarvitaan, sillä lähes kaikki tuotteet tehdään leipomossa alusta alkaen, niin leivät, pullat, viinerit, kakkupohjat kuin pikkuleivätkin. Vain leivospohjia ostetaan valmiina.

- Kotimaisia tuotteita käytämme niin paljon kuin mahdollista. Esimerkiksi pakastemarjat ovat meillä aina kotimaisia, toteaa Andreas, jonka mukaan eniten raaka-aineessa merkitsee laatu, eikä hinta aina ole tärkein valintakriteeri.

Raaka-aineissa toimii myös naapuriapu.

- Meillä on hyvä yhteistyö naapurileipomon eli Kotileipomo Hämäläisen Jukka Hämäläisen kanssa. Lainaamme raaka-aineita toisiltamme, jos jokin pääsee loppumaan.

Jutunteon aikaan kesäkuussa leipomon kesätyöntekijöitä perehdytettiin työtehtäviin kovaa kyytiä. Heitä tarvitaan leipomossa iso joukko vakituisten lomittajiksi.

Andreaksen mukaan kesätyöntekijöitä on kyllä saanut hyvin, mutta leipomoalan opiskelijoita hakijoiden joukossa ei juurikaan ole ollut, vaikka lähin koulutuslinja on Pietarsaaressa eli varsin lähellä. Niinpä kesätyöntekijät pitää useimmiten perehdyttää töihin alusta alkaen, ellei heillä ole leipomotyöstä aikaisempaa kokemusta.

- Mutta jos asenne on kohdallaan, työt kyllä oppii. Toisena kesänä työt sujuvat jo lähes rutiinilla.

Yrittäjäpariskunta ei kuitenkaan voi

Ruisleivässä on myös hiivaleipä- ja vehnäjauhoja, joten se on itäsuomalaista ruisleipää vaaleampaa.

8

LEIPURI 5 / 2022

Nicklas Smedman oli pakannut toscaviinereitä kahden kappaleen rasioihin.

kesällä lomailla. Siihen ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta, kun henkilökunnalla pyörivät lomat. Kesä on leipomossa vilkasta aikaa ja viikonloppuisin työllistävät erityisesti kakkutilaukset. Häiden lisäksi kakkuja tilataan mm. syntymäpäiville ja rippijuhliin.

Hääkakuissa muodissa ovat tällä hetkellä ns. naked cakes tai half naked cakes, joissa kakkupohja saa jäädä pilkottamaan päällysteen alta. Useimmiten hääparit tulevat tekemään kakkutilauksen mukanaan valokuva toivomastaan kakusta, mutta Andreaksella on myös suuri määrä mallikakkujen kuvia, joista voi valita mieleisensä kakun.

Konditoriaosastolta menee herkkuja myös vähittäiskauppoihin. Esimerkiksi kahden kappaleen leivospakkaukset ovat suosittuja. Konditoriaosaston suolaisella

Erilaisia kahvileipiä tehdään leipomossa monenlaisia, tässä uunituore täytepitko.

v ANDREAS KNIPS HEMBAGERI v

puolella keskitytään puolestaan voileipäkakkuihin sekä täytettyihin leipätuotteisiin sekä salaatteihin, joita menee myös omien kahviloden vitriineihin. Muuta ruokaa ei tehdä myyntiin, vaikka talossa on tätä nykyä kokki, Tommy Smeds, joka vaihtoi kokin työn leipomoon ja hallitsee myös ruuanvalmistuksen.

Yrittäjän pitkät päivät Leipomon henkilökunta on osaava porukka, joka tietää mitä tekee. Andreas itse sanoo vastaavansa lähinnä paistamisesta, mutta tekevänsä toki sitä mitä kulloinkin tarvitaan. Aamupäivän töihin leipomossa kuuluu myös seuraavan päivän tuotteiden valmistus kylmään. Koska työntekijöiden työpäivä alkaa useimmilla neljän-viiden maissa, leipomo tyhjentyy työntekijöistä jo alkuiltapäivästä.

- Silloin menen itsekin kotiin lepäämään muutamaksi tunniksi. Tulen kuitenkin vielä sen jälkeen leipomolle ’iltavuoroon’ valmistelemaan seuraavaa päivää.

Onneksi koti on lähellä, sillä Knipit asuvat samalla tontilla aivan leipomokiinteistön kupeessa. Kotona odottavat myös lapset, 13-vuotias Celina ja 11-vuotias Felicia sekä kaksi koiraa. Andreaksen työpäiville kertyy helposti pituutta viisitoista tuntia päivässä ja ulkopuolista ihmetyttääkin hänen jaksamisensa. Itse hän on sitä mieltä, että unen puute on suurin ’ongelma’, muutoin ei olisi mitään hätää.

- Kun istahtaa, niin silmät alkavat painua kiinni. Siksi esimerkiksi rästiin jäävät konttorityöt pitää hoitaa sunnuntaisin.

Kuin ihmeen kaupalla Andreas saa aikatauluunsa mahtumaan myös harrastuksia, kuten kesällä golfia ja talvella hiihtoa.

- Meillä on täällä loistava latuverkosto, jota ylläpidämme paikallisen urheiluseuran kanssa, kaikkiaan kuutisenkymmentä kilometriä, kertoo Andreas, joka harrastaa maratonhiihtoja ulkomaita myöten.

Viime talvena ladut kulkivat aivan leipomon tontin vierestä, ja Andreas kertoo poikkeuksellisesti pitäneensä kahvilaa auki myös sunnuntaisin – hiihtäjiä varten.

Oma lukunsa olivat myös kylällä lapsille järjestetyt hiihtokilpailut, joissa oli peräti 150 osallistujaa. Siinäkin leipomo oli järjestelyissä mukana.

Andreas toimii tällä hetkellä Vaasan Piirin Leipomoyhdistyksen puheenjohtajana. Tänä keväänä häntä kuten myös muita yhdistyksen aktiiveja ovat työllis-

Tommy Smeds vaihtoi kokin hommat leipurin töihin ja on viihtynyt hyvin.

Myymälä-kahvilan vitriini pursuaa herkkuja. Vitriini uusittiin hieman ennen koronaa, jolloin koko myymälä-kahvila sai uuden ilmeen.

täneet Vaasassa pidettävät Leipuripäivät.

Pikku hiljaa kaikki on saatu valmiiksi ja vieraat voidaan toivottaa tervetulleiksi.

- Itselleni tuo viikonloppu on kesän ainoa loma, Andreas toteaa.

Ehkä syksyllä on mahdollisuus hieman pidempään irtiottoon, jollainen Knipeillä oli ohjelmassa vuosittain ennen koronaa, mutta joka pandemian aikana piti jättää väliin.

Andreas täytti viime vuonna vasta viisikymmentä, joten hänellä on vielä monta yrittäjävuotta edessä. Tyttäret päättävät sitten aikanaan, lähtevätkö mukaan

leipomoyritykseen vai eivät. Leipomon tuotteet tuntuvat käyvän hyvin kaupaksi, mutta isompia investointeja Andreas ei enää lupaa tehdä. Vähän voisi työtä jopa helpottaa.

- Aamupainotteisuudesta kun pääsisi eroon. Se aiheuttaa ison paineen aamun tunteihin, kun kaikki on saatava lähes yhtä aikaa valmiiksi. Lisäksi meillä on vähän turhankin laaja tuotevalikoima. Karsiminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä haluamme palvella jokaista asiakastamme niin hyvin kuin mahdollista, Andreas hymyilee.

LEIPURI 5 / 2022

9

v PIELISPAKARI v

Kaj Kunnas (vas.) toimi Kotisi karjalainen leipuri -seminaarin juontajana. Tilaisuuden isäntä Erkki Timonen esitteli aluksi yleisölle Pielispakarin uuden ruisleivän, Ukko-Kolin.

Nurmeksessa pohdittiin yrittäjyyttä ja tulevaisuuden visioita TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Pielispakari Oy:n järjestämässä Kotisi karjalainen leipuri -seminaarissa pohdittiin niin yrittäjyyttä, leipomoalaa ja sen haasteita kuin myös tulevaisuuden huimia näkymiä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Nurmeksen Bombassa järjestetyllä seminaarilla sekä sen jälkeen nautitulla juhlaillallisella juhlistettiin Pielispakarin 30-vuotista taivalta sekä yrittäjä Erkki Timosen 70-vuotispäivää.

T

arkoitus oli järjestää seminaaritapahtuma jo vuonna 2020, mutta koronan vuoksi sitä jouduttiin siirtämään aina tänne asti, totesi Pielispakari Oy:n toimitusjohtaja Erkki Timonen tervetuliaispuheessaan.

Timosen oma 70-vuotispäivä oli jo tämän vuoden tammikuussa, mutta silloinkaan kokoontumiselle ei ollut vielä paras mahdollinen hetki. Siksi juhlat pidettiin

10

LEIPURI 5 / 2022

vasta toukokuussa, lauantaina 28.5.2022.

Ensin oli seminaari iltapäivällä Bomban kylän Kalevanhovissa ja illalla kokoonnuttiin juhlavan karjalaisen pitopöydän äärelle Bomban taloon.

Tilaisuuksien juontajan Kaj Kunnaksen mukaan ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua monestakin syystä, eikä vähiten siksi, että samana viikonloppuna pelattiin jääkiekon maailmanmestaruudesta. Lopputuloksen tiedämme nyt

kaikki, mutta seminaarin aikana jännitettiin vielä, mitkä maat kohtaavat finaalissa.

Suomen voitto USA:sta ja pääsy finaaliotteluun antoivat tilaisuudelle miellyttävää isänmaallista hohtoa.

Seminaarin tervetuliaispuheessaan Erkki Timonen korosti, että Pielispakari on aina pyrkinyt vaalimaan karjalaista ruokakulttuuria. Ja on hyvin onnistunutkin, sillä esimerkiksi karjalanpiirakoiden valmistajana se lienee maailman suurin.

Tuotekehitystä on tehty määrätietoisesti ja nyt piirakat ovat tarjolla halki Suomen niin S-ryhmän paistopisteissä kuin myös kauppojen pakastealtaissa. Toki leipomossa leivotaan myös monia muita leipomotuotteita, joista ruisleipä on yksi tärkeä.

Timonen esittelikin seminaarin aluksi ruisleipäkategorian uusimman tuotteen, vastikään markkinoille tulleen täysjyvärukiista valmistetun ja valmiiksi viipaloidun Ukko-Koli-ruislimpun.

Yrittäjät Suomen selkäranka Seminaarin ensimmäisenä alustajana toiminut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomautti, että Erkki Timosen tavoin moni muukin yrittäjä on aloittanut yritystoiminnan autotallista. Sen jälkeen toiminta on laajentunut investointien ja muun riskinoton myötä. Pentikäinen korostikin yrittäjien merkitystä koko yhteiskunnan tukipilareina. Samalla he kantavat yrittäjäriskiä, joka yleensä ulottuu heidän itsensä lisäksi myös perheeseen ja vähän muuallekin.

- Suomi kuihtuisi pois, ellei meillä olisi yrittäjäriskiä kantavia yrittäjiä, ja koko kansakunnan hyvinvointi on viime kädessä yrittäjien harteilla. Yrittäjille tuleekin antaa se arvostus, jonka he ansaitsevat.

Ilman yrittäjiä ei olisi töitä ja verotuloja, joilla yhteiskunta rahoitetaan ja hyvinvointi kustannetaan. Tuloilla kustannetaan myös maallemme elintärkeä puolus-

v PIELISPAKARI v

Mikael Pentikäinen sai Erkki Timoselta salkullisen karjalaisia herkkuja.

tuskyky, josta juuri nyt paljon puhutaan.

Siksi talous olisi pantava kuntoon ja velalla elämisen loputtava. Tätä Pentikäinen piti seuraavan hallituksen tärkeimpänä tehtävänä.

Muina nykyajan haasteina Pentikäinen piti väestön vanhenemista ja vähenemistä monessa kunnassa. Siksi myös kuntien tulisi tunnistaa ne tekijät ja ennen kaikkea ne henkilöt, jotka voisivat ryhtyä yrittäjiksi. Näin syntyisi työpaikkoja, verotuloja ja ostovoimaa, joka takaisi myös paikalliset palvelut.

- Kotiseuturakkaus on hyvin tärkeä selittäjä sille, mihin yrittäjä yrityksensä perustaa. Moni haluaa asettautua synnyinseudulleen ja se olisi kuntienkin syytä tunnistaa, Pentikäinen huomautti.

Leipomot osa huoltovarmuuttamme

Mika Väyrysen listalla oli monta kohtaa, joissa yrittäjän on oltava ketterä ja mukautuvainen.

Perttu Pölösen mukaan valmis ruoka voidaan tuoda jatkossa suoraan koteihin roboteilla, joita jo nyt on koekäytössä.

Yleisöä oli paikalla nelisenkymmentä henkeä.

Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrysen mukaan leivän merkitys nousee esiin erityisesti erilaisissa kriisitilanteissa.

Ensimmäisenä puhutaan leivän hinnasta, kun puhutaan ruuan hinnannoususta.

Niinkään paljon ei kiinnosta esimerkiksi se, paljonko maksavat maitopurkki, juusto tai jauheliha. Leivän hinta ratkaisee, vaikka leipään kuluu arviolta alle prosentti kulutusmenoistamme.

Väyrysen mukaan ainakaan valikoimasta ei leivän menekki ole kiinni.

- Suomessa on huikea valikoima erilaisia leipomotuotteita, joita on valmistamassa suuri määrä eri kokoisia leipomoyrityksiä. Se on suuri vahvuus ja rikkaus.

Omalta osaltaan leipomot turvaavat myös huoltovarmuuttamme.

Hän toivoikin, että jokainen erityisesti nyt ymmärtäisi, miten tärkeää olisi tukea paikallisia leipomoyrityksiä ja ostaa niiden tuotteita. Näin pidetään huolta monipuolisesta suomalaisesta leipäkulttuurista ja samalla tuetaan paikallista yritystoimintaa.

- Leipien ohella leipomot valmistavat myös erilaisia herkkuja, kuten kahvileipiä, leivoksia ja kakkuja. Ne puolestaan ovat hyviä mielenterveydellemme.

Juuri nyt leipomot painiskelevat monenlaisten haasteiden kanssa, sillä kaikki kustannukset nousevat ja joistakin raaka-aineista ja tarvikkeista voi tulla jopa pulaa. Nämä haasteet tulisi Väyrysen mukaan muidenkin toimijoiden, kuten esimerkiksi päivittäistavarakaupan ymmär-

tää. Nyt tarvittaisiin joustoja sopimusneuvotteluissa.

Myös leipomoyrittäjän tulee olla joustava, ketterä ja mukautuvainen. Joustavuutta vaaditaan moneen eri suuntaan; pt-kaupan lisäksi tavarantoimittajien, ay-liikkeen ja viranomaisten suuntaan. Lisäksi on huolehdittava esimerkiksi työntekijöiden hyvinvoinnista, yrityksen markkinoinnista, työehtosopimusten noudattamisesta, elintarviketurvallisuudesta, paloturvallisuudesta, räjähdyssuojauksesta ym. Vaatimusten lista on pitkä, mutta yrittäjät ovat selviytymisen mestareita.

Toisaalta; muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Olemmeko muutoksen vetureita?

Futuristi Perttu Pölönen ravisteli puheenvuorossaan luutuneita käsityksiämme siitä, miten maailma kulkee eteenpäin.

Mukavaahan usein olisi, että asiat pysyisivät entisellään – ainakin niiden kannalta, joilla menee hyvin. Mutta kun murros tulee, se ei useinkaan tule omasta ’kuplasta’ vaan ennemminkin sieltä, mistä sitä ei osata odottaa. Ja niinpä siihen ei osata edes varautua. Maailma kuitenkin kulkee

- Kotiseuturakkaus on hyvin tärkeä selittäjä sille, mihin yrittäjä yrityksensä perustaa. eteenpäin vain sillä, että vanha hylätään tai kumotaan ja otetaan tilalle uutta. Se ei tarkoita sitä, että tuo vanha häviäisi. Se jää olemaan, mutta mukautuu ajan olosuhteisiin ja vaatimuksiin.

Perttu Pölönen kertoi esimerkkinä antiikin ’kultakaivoksen’ eli maustekaupan.

Sen kannattavuus kuitenkin romahti nopeasti, kun keksittiin, että ruoka säilyy kylmässä, jolloin mausteita ei enää tarvittu ruuan pilaantuneen maun peittämiseen. Ensin rahdattiin jäätä ympäri maailmaa, sitten keksittiin jäänvalmistuskone ja lopulta kehitettiin jääkaappi. Kehitys ei kuitenkaan pysähdy siihen, sillä nyt aprikoidaan, mikä on ruuan säilytyksen tulevaisuuden skenaario. Tarvitaanko jääkaappia enää lainkaan, jos valmis ruoka kuljetetaan koteihin roboteilla? Vai printataanko syötävät kotona 3D-printterillä aina tarpeen mukaan?

LEIPURI 5 / 2022

11

v PIELISPAKARI v

Esimerkkejä on helppo keksiä lisää.

Esimerkiksi musiikissa on menty lp-levyistä suoratoistopalveluihin ja matkapuhelin korvaa nyt suuren määrän laitteita, jotka aikaisemmin piti ostaa erikseen. Nyt pohditaan, mitä tulee seuraavaksi, sillä puhelimen näytön kokoa tuskin voi enää kasvattaa.

Pölönen mainitsi alustoihin siirtymisen yhtenä keskeisenä ilmiönä, joka tulisi ymmärtää. Näitä uusia toimijoita, kuten vaikkapa Airbnb:tä, Youtubea, Spotifyta, Netflixiä, Uberia ynnä muita syytetään usein siitä, että ne ovat ’pilanneet’ markki-

Myös tiedon siirtymisessä sukupolvelta toiselle on tapahtunut merkittävä muutos. nat. Pölönen kuitenkin toteaa, että vanhat toimijat hukkasivat muutoksen tekemisen mahdollisuuden. Uudet toimijat osasivat tarjota houkuttelevamman vaihtoehdon eli sellaisen, josta puuttuivat vanhojen ’ei niin pidetyt’ ominaisuudet.

Myös tiedon siirtymisessä sukupolvelta toiselle on tapahtunut merkittävä muutos.

Ennen tieto kulki vanhemmilta nuoremmille, mutta nyt lapset opettavat vanhempiaan ja isovanhempiaan.

- Puolet maailman väestöstä on alle 30-vuotiaita ja muutaman vuoden päästä puolet maailman väestöstä on syntynyt 2000-luvulla. Sitä me emme täällä suomalaisessa ’kuplassa’ aina tajua, kun katsomme ympärillemme, Pölönen huomautti.

Alle 30-vuotiaiden ryhmä on valtavan kokoinen ja jatkossa he tulevat olemaan suorastaan yliedustettuna kuluttajina ja ostajina. Se mitä he haluavat, määrää jatkossa markkinoita.

Olennaisen tärkeää on Perttu Pölösen mukaan oikea ajoitus. Ensimmäisenä liikkeellä oleva ei yleensä ole onnistuja.

Kannattaa ennemminkin olla nopea kakkonen tai kolmonen, jolloin ensimmäisen virheistä on jo opittu eikä asiakkaita tarvitse enää ’opettaa’.

- Ongelmamme on, että olemme usein ’hitaita vitosia’, koska haluamme odottaa, että riski hälvenee. Se tarkoittaa liian pitkää aikaa, eikä mitalisijoille enää silloin ole asiaa.

12

LEIPURI 5 / 2022

Pielispakarin huikea kasvutarina Pielispakari on kasvanut pienestä autotallileipomosta nykyaikaiseksi linjastoleipomoksi kolmessakymmenessä vuodessa. Jo vuoden kuluttua perustamisestaan eli vuonna 1993 Erkki Timosen leipomo oli kerännyt lähialueellaan suosiota niin hyvin, että oli muutettava isompiin tuotantotiloihin, Vaasan leipomolta ostettuun Pielispakarin yksikköön. Senkin jälkeen kasvu oli nopeaa ja nämä tilat kävivät ahtaiksi jo muutaman vuoden kuluttua.

Lisää tilaa toi muutto Nurmeksen keskustaan, entiseen Valion juustotehtaaseen vuonna 1999, jolloin leipomoyritys työllisti jo kolmekymmentä työntekijää. Pielispakari sai käyttöönsä osan kiinteistöstä eli noin 1500 neliötä, mikä tuossa vaiheessa riitti vielä hyvin.

Erkki Timosen puoliso Eila Timonen on ollut vahvasti mukana yrityksessä ja vastannut muun muassa sen yhteydessä toimivan myymälän perustamisesta ja konseptoinnista. Tällä hetkellä myös pariskunnan lapset, sairaanhoitajana toimiva Katja Ojansivu sekä opiskelija Ville-Pekka Timonen, ovat leipomoyrityksen osaomistajia.

Uusiin tiloihin muuton jälkeen Pielispakarin laajeneminen ja kasvu on ollut jatkuvaa. Onneksi tilat ovat antaneet sen myöten, sillä lisää neliöitä on aina tarvittaessa saatu käyttöön entisestä juustotehtaasta. Väliseiniä onkin kaadettu sieltä tasaiseen tahtiin. Viimeisimmän laajennuksen jälkeen tilaa on nyt käytössä peräti 5000 neliötä. Kauaskantoisesti Erkki Timonen on satsannut erityisesti piirakoiden valmistuslinjastojen automatisointiin, joka alkoi jo vuonna 2011. Sitä ennen piirakat valmistettiin käsityönä. Kapasiteetin ja samalla tarjonnan kasvaessa myös kysyntä kasvoi.

Vaikka onkin kuuluisa piirakoistaan, Pielispakari on yleisleipomo, jonka markkina-aluetta on koko Itä-Suomi. Tuotevalikoimaan kuuluvat niin ruisleivät, vaaleat leivät, kahvileivät, erilaiset suolaiset tuotteet ja konditoriatuotteet sekä myös karjalaiset perinneherkut, kuten kukot, vatruskat ja piirakat.

Noin puolet Pielispakarin liikevaihdosta tulee karjalaisista perinneherkuista ja puolet muista leipomotuotteista. Viime tilikaudella Pielispakarin liikevaihto oli 10,8 miljoonaa euroa.

Erkki Timosella on tarkka kuva siitä, millainen on hyvä piirakka. Sen on sellainen, joita hänen Karjalasta kotoisin ollut äitinsä leipoi kotona: ohutkuorinen, rukiinen, sisältää sopivasti täytettä, tehty huippuraaka-aineista.

Tuotekehitykseen onkin panostettu voimakkaasti niin, että Pielispakarin piirakassa ovat maku ja laatu kohdallaan, jotta tuote olisi kuluttajille mieleen. Siinä on onnistuttu. Tänä vuonna piirakoita valmistuu yli 70 miljoonaa vuodessa. Pielispakarin piirakoita myydään ympäri Suomen, muun muassa S-ryhmän paistopisteiden kautta. Tuotevalikoimassa on useita erilaisia tuotteita, viimeisimpänä siihen on lisätty ajan henkeen sopiva vegaaninen riisipiirakka.

Nyt katse on käännetty kohti uusia tavoitteita. Jatkossa karjalaista ruokaperinnettä on tavoitteena viedä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Kapasiteetista on vielä osa käyttämättä, joten enemmänkin piirakoita voitaisiin tehdä. Tästä varmasti kuulemme jatkossa, kunhan suunnitelmat muuttuvat todeksi.

Teksti ja kuva Elina Matikainen

v PIELISPAKARI v

Iltajuhlassa ansiomerkkejä, hyvää ruokaa ja musiikkia TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

B

omban taloon Pielispakarin 30-vuotisjuhliiin 28.5.2022 illalla oli kutsuttu koko leipomoyrityksen henkilökunta puolisoineen ja lisäksi joukko yhteistyökumppaneita.

Ennen illallista eli Karjalaista juhlabuffettia, jaettiin ansiomerkkejä, kuultiin puheita ja onnitteluja sekä paikkakunnan sellotaiteilija Jussi Makkosen ja hänen säestäjänsä Nazig Azezianin upeita musiikkiesityksiä.

Tilaisuudessa Erkki Timoselle jaettiin yrittäjäristin timanttiristi kolmenkymmenen vuoden yrittäjyydestä. Saman tunnustuksen sai myös Eila Timonen, joka ei tästä tunnustuksesta ollut etukäteen tietoinen. Ansioristit luovuttivat Nurmeksen-Valtimon

Yrittäjien puheenjohtaja Ella Kärki sekä varapuheenjohtaja Jussi Harpela.

Yrittäjien ansioristejä luovutettiin myös isolle joukolle Pielispakarin työntekijöitä. Timanttiristin saivat Mauri Härkin, Armi Nevalainen ja Tarja Kurki-Toivanen. Kultaisen ristin saajia olivat Martti Hampinen, Jan Järvinen, Maritta Kuittinen, Raija Kosonen, Taina Korhonen, Kaija Saastamoinen, Jani Rissanen, Risto Tertsunen, Ville Kotivuori ja Sisko Rissanen.

Iltajuhlassa juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Asko Saatsi.

Muita tilaisuuden puhujia olivat Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä sekä koko illan juontanut Kaj Kunnas. Päätteeksi pantiin jalalla koreasti bilebändi River Soundin musiikin tahdissa.

Eila Timonen sai yrittäjäristin timanttiristin sekä ruusut ja halaukset Ella Kärjeltä. Erkki Timonen ja Kaj Kunnas seuraavat vieressä.

Yrittäjien ansioristin saajat yhteiskuvassa. Eturivi vasemmalta oikealle: Armi Nevalainen, Raija Kosonen, Taina Korhonen, Kaija Saastamoinen, Jani Rissanen ja Erkki Timonen. Takarivissä vasemmalta Mauri Härkin, Martti Hampinen, Jan Järvinen, Maritta Kuittinen ja Eila Timonen. Paikalle eivät päässeet Risto Tertsunen, Ville Kotivuori, Tarja Kurki-Toivanen ja Sisko Rissanen.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä antoi Erkki Timoselle 70-vuotislahjaksi 70-millisen kiintolenkkiavaimen.

Karjalainen illallinen nautittiin isolla joukolla perinteikkäässä Bomban talossa.

LEIPURI 5 / 2022

13

v PIAN PAKARI v

Pian Pakari & Bistro sijaitsee Naantalin ja Raision välissä, mutta Raision puolella. Täällä myös leipomo toimi tätä ennen.

Uusi leipomo Naantalin Portissa sijaitsee vajaan viiden kilometrin päässä Pian Pakari & Bistrosta. Tilaa on noin sata neliötä, ylhäällä taukotila ja toimisto.

Pian Pakari Oy:n leipomon avajaiset aurinkoisessa Naantalissa Pari vuotta sitten perustetun Pian Pakari Oy:n leipomo vietti uusien tilojensa avajaisia 13.6.2022 Naantalissa. Uudessa leipomossa oli tuolloin ehditty leipomo kuutisen viikkoa.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

P

ian Pakarin yrittäjä Pia Lehtola on toiminut pitkään liike-elämässä, mutta leipomoyrittäjänä hän on varsin tuore. Sen sijaan ravintola-alaa hän on haistellut pienestä pitäen isänsä Woti Ahlrothin perustamassa kebab-ravintolassa. Vaikka työura vei Lehtolan liike-elämään, veri veti ravintola-alalle ja pari vuotta sitten Pia perusti Raisioon oman ravintolan, Pian Pakari & Bistron, johon tuli myös oma leipomo.

Omassa leipomossa leivottiin bistroon joka päivä tuoreet leivät ja sämpylät, jälkiruokia sekä aidot pizzapohjat. Toki niin on edelleen, vaikka leipomo sijaitseekin nyt tovin kauempana. Pääleipuriksi saatiin kokenut leipuri ja alan osaaja Kimmo

14

LEIPURI 5 / 2022

Naantalin kaupunginjohtaja Laura Niemelä vihki Naantalin Portin virallisesti käyttöön.

Aaltonen, joka tätä ennen oli osakkaana Turussa toimineessa Kotileipomo Aaltonen & Välilä Oy:ssä. Pia Lehtolan apuna ja tukena yrittäjyydessä on toiminut myös puoliso Juha Lehtola.

Vaikka leipomolle olikin omat tilansa ravintolan yhteydessä, olivat ne auttamatta varsin ahtaat ja epäkäytännölliset. Uusi leipomo sijoittuu Naantalin Portti-nimiseen yritystaloon, jossa Pian Pakarin lisäksi toimii myös neljä muuta yritystä: Nurminen Tools Oy, Nordic Gelato Oy, Aalrak Oy sekä Gourmet Shop. Kiinteistön rakennuttajina toimivat Nurminen Tools Oy:n yrittäjät Minna ja Sami Hellsten, muut yritykset ovat kiinteistössä vuokralla.

Uudet leipomotilat ovat huomattavasti entisiä suuremmat ja muutoinkin toimivammat. Tilaa on nyt noin sata neliötä ja lisäksi koneet ja laitteet ovat valtaosin uusia. Työntekijöitä on leipomon puolella kuusi, koko yrityksessä heitä on kuusitoista.

Paitsi omaan ravintolaan, Pian Pakarin leipomon tuotteita menee myös varsinaissuomalaisiin vähittäiskauppoihin. Pian Pakarin sämpylöitä ja makeita herkkuja leipoo Lempäälässä heidän yhteistyöleipomonsa Royal Bakery, minkä ansiosta näitä tuotteita löytyy myös pirkanmaalaisista K-ryhmän kaupoista.

v PIAN PAKARI v

Leipuriliiton Mika Väyrystä (oik.) kiinnostivat Pian Pakarin sämpylät. Juha Lehtola vasemmalla.

Pia ja Juha Lehtola poseerasivat uusien uunien kupeessa.

Kuva alla. Vasemmalla Juha Lehtola, seuraavina Nurminen Tools Oy:n Minna ja Sami Hellsten, Aalrak Oy:n Hemmo Aaltonen, takana Pia Lehtola ja oikealla Nordic Gelatoa edustanut yhtiön osakas Mikko Niemelä.

LEIPURI 5 / 2022

15

v MARJOJEN TERVEELLISYYS v

Suomalaiset marjat ovat superruokaa

pien, sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin II diabeteksen riskiä. Marjojen säännöllisen syömisen on lisäksi viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu parantavan ikääntyvien muistia ja toimintakykyä sekä terveyttä muutenkin.

Marjoista puhutaan metsien ilmaisena ”superfoodina”, mutta mikä tekee marjoista tällaista superruokaa ja ovatko kaikki marjat ravintosisällöltään samanlaisia? Marjoja löytyy moneen makuun ja niiden sisältämät vitamiinit ja muut terveyshyödyt ovat osittain samoja, mutta erojakin löytyy. Näin ollen niiden terveyshyödytkin vaihtelevat.

Beetakaroteeni – A-vitamiinin esiaste

TEKSTI Terhi Virtanen KUVAT Elina Matikainen

K

aikki syötäväksi kelpaavat marjat ovat suositeltava lisä ruokavalioon, sillä ne sisältävät terveellistä kuitua ja vitamiineja. Esimerkiksi mustikka, puolukka ja karpalo ovat kaikki hyviä kuidun lähteitä. Vitamiinien ja kuidun ohella marjoista saadaan mukavasti myös muita terveyttä edistäviä yhdisteitä. Esimerkkejä tästä mustikan ja mustaherukan antosyaani sekä karpalon proantosyanidiini, jotka ovat terveyttä edistäviä kasvikunnan yh-

disteitä, fytokemikaaleja. Ne toimivat antioksidanttina suojaten elimistöä. Antosyaaneilla on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia matala-asteisen tulehduksen vähentämisessä. Lisäksi mustikoiden on jo pitkään ajateltu olevan hyväksi silmille ja näölle. Tutkimukset ovatkin vahvistaneet sen antosyaaneilla olevan vaikutusta silmien terveyteen.

Riittävä kuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ruoasta pienentää joidenkin sairauksien, kuten tiettyjen syö-

Sadasta grammasta ruusunmarjasta saadaan A-vitamiinia 523 mikrogrammaa (yg). Vastaava määrä porkkanaa sisältää 774 yg A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Yksi porkkana riittää kattamaan päivittäisen, 700 yg:n A-vitamiinin tarpeen eli myös ruusunmarja on hyvä tämän vitamiinin lähde. A-vitamiinia tarvitaan näön ylläpitoon sekä kasvuun, kehitykseen ja vastustuskyvyn ylläpitoon.

A-vitamiinin puute voi aiheuttaa hämäräsokeutta sekä alttiutta infektiotaudeille.

Porkkanan beetakaroteenin lisäksi toinen yleinen karotenoidi on lykopeeni, jota tomaatti ja tomaattipohjaiset elintarvikkeet sisältävät runsaasti. Pinaatti, vihreät pavut sekä parsa- ja lehtikaali sisältävät myös karotenoideja, luteiinia. Runsaasti beetakaroteenia tai muita karotenoideja ruoasta saavat naiset saattavat olla hieman pienemmässä riskissä sairastua rintasyöpään verrattuna niihin, joilla sen saanti ruoasta on liian vähäistä. Runsaan karotenoidien saannin on todettu olevan yhteydessä myös pienentyneeseen sydänja verisuonisairauksien riskiin.

B-ryhmän vitamiineista B6 ja B9 B-ryhmän vitamiineista marjat sisältävät B9-vitamiinia eli folaattia sekä jonkin verran B6-vitamiinia eli pyridoksiinia. B6-vitamiinin puutos on harvinaista, sillä paksusuolen solut tuottavat sitä. Sen tehtävä on toimia proteiinin ja hiilihydraattien aineenvaihdunnassa. Lisäksi sitä tarvitaan punasolujen muodostukseen ja raudan kuljetukseen. Sen sijaan folaa-

16

LEIPURI 5 / 2022

v MARJOJEN TERVEELLISYYS v

tin puute on yleistä. Vitamiinivalmistetta parempi vaihtoehto on korjata puute syömällä sitä sisältäviä ruokia. Nimenomaan ruoasta saatavalla runsaalla folaatin saannilla on todettu olevan yhteys pienentyneeseen masennuksen, joidenkin syöpien sekä sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien riskiin. Parhaita folaatin lähteitä ovat vihreät kasvikset, kuten parsa- ja lehtikaali, maapähkinä, herneet ja täysjyväviljat. Marjoista mansikka, vadelma ja lakka ovat folaatin lähteitä. 100 g:sta näitä marjoja saa noin 1/10 sen päivittäisestä tarpeesta. Folaattia tarvitaan punasolujen muodostumiseen sekä hermoston kehittymiseen ja toimintaan.

Etenkin raskaana olevien naisten tulisi saada riittävästi folaattia sikiön hermoston kehityksen turvaamiseksi.

Marjat - ravinnon C-vitamiinipommit Marjoista mustaherukka, tyrnimarja, vadelma, lakka ja mansikka ovat parhaita C-vitamiinin lähteitä. C-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina ja sillä on tärkeä rooli sidekudoksen, ihon, rustojen ja luiden muodostuksessa. C-vitamiinia tarvitaan esimerkiksi haavojen paranemiseksi. Lisäksi se parantaa ruokavalion raudan imeytymistä. C-vitamiinin puute aiheuttaa keripukkia, jonka oireita ovat väsymys, heikkous sekä lihas- ja nivelkivut. Puute hidastaa haavojen paranemista ja aiheuttaa ienverenvuotoa ja hampaiden irtoamista sekä altistaa luun murtumille.

C-vitamiinia saadaan ruoasta yleensä riittävästi, mutta monista allergioista kärsivät saattavat saada sitä liian vähän.

Parhaat C-vitamiinin lähteet marjoista ovat mustaherukka ja tyrnimarja: päivittäisen C-vitamiinin tarpeen, 75 mg, saa esimerkiksi yhdestä desilitrasta mustaherukoita tai tyrnejä. Saman verran C-vitamiinia sisältää 2,5 dl lakkoja, 3,5 dl mansikoita tai 7,5 dl vadelmia tai karpaloita.

Myös puolukka ja mustikka sisältävät C-vitamiinia. Metsämustikoista päivittäisen riittävän C-vitamiiniannoksen saa noin yhdestä kilosta.

Kivennäisaineista kaliumia Päivittäisestä kaliumin tarpeesta (3100-3500 mg) saa kolmanneksen syömällä puoli kiloa marjoja päivittäin. Kaliumia tarvitaan solujen normaaliin toimintaan sekä hermo- ja lihasimpulssien tuottamiseen. Kaliumin puutteen oireita

ovat sekavuus, sydämen rytmihäiriöt, verenpaineen kohoaminen ja jopa sydämen vajaatoiminta.

Nauti vitamiinit ruoasta, ei purkista Vitamiinit ja kivennäisaineet on parempi saada ruoasta kuin purkista. Ruoasta vitamiineja ja kivennäisaineita on vaikea saada liikaa. Esimerkiksi liian isoina määrinä rasvaliukoiset E- ja A- vitamiinit sekä beetakaroteeni saattavat lisätä syövän riskiä ja liiallinen vesiliukoisen C-vitamiinin saanti munuaiskivien riskiä. Ruoasta näitä ei saada niin paljon, että ne aiheuttaisivat riskiä liikasaannista.

Marjoista saadaan vitamiinien lisäksi kuitua ja muita terveyttä edistäviä yhdisteitä, jotka jäävät saamatta, jos vitamiinit otetaan purkista. Vatsa kannattaakin täyttää terveellisillä marjoilla. Jos vitamiinit nappaa purkista, tulee vatsa helposti täytettyä vähemmän terveellisillä herkuilla.

Vitamiinivalmisteissa annos tulee otettua kerralla. Terveyden kannalta on parempi, että vitamiineja ja kivennäisaineita saadaan pitkin päivää. Kun esimerkiksi jollain aterialla on marjoja ja toisella muita C-vitamiinia sisältäviä kasviksia, paranee kyseisten aterioiden sisältämän raudan imeytyminen, sillä C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä. On myös todettu, että esimerkiksi puolukoita ja mustaherukoita syötäessä niiden C-vitamiini voi hidastaa verensokeripitoisuuden nousua aterian yhteydessä.

Monia marjoja voidaankin pitää luonnon omina vitamiinivalmisteina ja etenkin kesäaikaan kannattaa hyödyntää metsistä, toreilta ja kaupoista löytyvät ”marja-aitat”.

Terveellisiä yhdisteitä myös hilloissa Mustikoiden polyfenolit ovat pääosin antosyaaneja, joiden tiedetään olevan helposti hajoavia molekyylejä. Tutkittaessa marjojen terveellisten bioaktiivisten yhdisteiden säilymistä esimerkiksi hillojen valmistuksen yhteydessä, on kuitenkin todettu, että mustikan polyfenolit kestävät teollisen lämpökäsittelyn. Tutkimuksessa mukaan antosyaanit kestävät teollista valmistusmenetelmää paremmin kuin kotona tapahtuvaa keittämistä, ja ne säilyvät paremmin kokonaisista mustikoista valmistetuissa valmisteissa verrattuna mustikkasoseesta valmistettuihin. Antosyaanien parempi säilyvyys teollisessa valmistuksessa selittyy sillä, että käytetty valmistuslämpötila oli matalampi ja hapen määrä pienempi kuin kotona käytetyssä valmistusmenetelmässä. Myöskään pakastaminen ei vaikuta marjoissa olevien terveellisten yhdisteiden pitoisuuteen, sillä tutkimuksessa käytetyt mustikat oli pakastettu -20 °C:een keräämisen jälkeen.

Lähteet: Reijo Laatikainen; Vitamiinit, hivenaineet ja ravintolisät – Tunnista tarpeesi, valitse viisaasti Riitta Törrönen, Essi Sarkkinen, Henna Karvonen, Niina Tapola: Yhteenveto tieteellisestä näytöstä koskien mustikan, karpalon ja puolukan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia; Sitra, Food Files Oy, Kuopion yliopisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki Fineli Arktiset Aromit -artikkeli: Mustikan polyfenolit kestävät teollisen kuumennuksen (alkuperäinen tutkimus: Bornšek ŠM, Polak T, Skrt M, Demšar L, Ulrih NP: Effects of industrial and home-made spread processing on bilberry phenolics)

LEIPURI 5 / 2022

17

v MARJOJEN TERVEELLISYYS v

Metsämustikka vai pensasmustikka? ravinteikkaampaa. Pensasmustikan seleenipitoisuus, 10 yg, onkin 100 kertainen metsämustikkaan verrattuna.

Ravitsemuksen kannalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä suomalaiset saavat ravinnostaan riittävästi seleeniä, koska nykyisin sitä lisätään lannoitteisiin ja eläinten rehuun.

Pensasmustikka sisältää metsämustikkaa enemmän myös C-vitamiinia: sen C-vitamiinipitoisuus, 15,6 milligrammaa 100 grammaa, kohden on kaksinkertainen metsämustikkaan (7,2 mg) nähden. C-vitamiinia saadaan monista kasviksista, hedelmistä ja marjoista ja suomalaiset saavat sitä riittävästi, joten tälläkään erolla ei ravitsemuksen kannalta merkitystä ole.

Pensasmustikkaan verrattuna metsämustikka sen sijaan sisältää enemmän kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja fosforia. Näiden pääasialliset lähteet ovat kuitenkin ruokavaliossamme muut elintarvikkeet.

Kaiken kaikkiaan mustikan voi syödä joko metsämustikkana tai pensasmustikkana, kumpana se maistuu paremmin tai on saatavilla. Terveellistä superruokaa se on joka tapauksessa!

Kaikkien marjojen lisääminen ruokavalioon on suositeltavaa, mutta onko metsässä kasvaneen mustikan ravintoainepitoisuudessa eroa puutarhassa kasvaneeseen pensasmustikkaan.

Vertailtaessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän Elintarvikkeiden kansallisen koostumustietopankin Finelin tietoja, voidaan todeta, että pieniä eroja näiden marjojen välillä on.

Metsämustikan sisältämästä energiasta saadaan hiilihydraateista 64 % ja rasvasta 14 %. Pensanmustikalla hiilihydraattien osuus sen sisältämästä energiasta on 83 % ja rasvan 5 %.

Mustikan energiapitoisuus on kuitenkin verrattain pieni, 65 kcal / 100 g, joten saatavien energiaravintoaineiden ero ei ravitsemuksessa ole kovin merkittävä. Kuitua nämä molemmat mustikkalajikkeet sisältävät yhtä paljon, 3,3 g / 100g.

Selkein ero eri kasvuympäristöistä tulevissa mustikoissa on niiden seleenipitoisuudessa. Suomen maaperä on hyvin seleeniköyhä, joten metsämustikka ei juurikaan sisällä seleeniä (0,1 mikrogrammaa). Sen sijaan pensasmustikkaa kasvatetaan puutarhoissa, joissa käytettävä maa-aines on

Vitamiini / Kivennäisaine

Metsämustikka

Pensasmustikka

Tarve / vrk

Pääasiallinen lähde

Kalsium 19 mg 6,7 mg 800 mg Maitotuotteet Rauta 0,6 mg 0,8 mg 9 -15 mg liha, sisäelimet ja täysjy vävilja, palkokasvit Kalium 110 mg 72 mg 3100-3500 mg kasvikset (peruna), pähkinät ja siemenet, vilja- ja maitotuotteet sekä liha ja kala Magnesium 9,0 mg 4,9 mg 310–420 mg viljavalmisteet, kasvikset (peruna, hedelmät, marjat), ja maitovalmisteet Fosfori 20 mg 9,8 mg 600 mg maitotuotteet, kananmuna, maksa, pähkinät ja sie menet, soija, kaakao sekä viljavalmisteet Seleeni 0,1 yg 10 yg 50-60 yg liha, kala, maitotuotteet ja täysjyvävilja C-vitamiini 7,2 mg 15,6 mg 75 mg kasvikset, hedelmät, marjat ja peruna Karotenoidit 310 yg 310 yg - muut lähteet: porkkana, tomaatti, vihreät kasvikset Taulukko: Näin metsämustikan ja pensasmustikan vitamiini- ja kivennäisainepitoisuudet eroavat. Ravintoaineiden tarve on esitetty aikuiselle ja joidenkin kohdalla saattaa vaihdella sukupuolen mukaan. Kunkin ravintoaineen pääasiallisena lähteenä on ilmoitettu suomalaisten ruokavaliossa tärkeimmät lähteet. (Lähde: Elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki Fineli; THL)

18

LEIPURI 5 / 2022

v VÄLIKADUN VALTAUS v

Välikadun valtaus on Kajaanissa jo pitkä perinne ja se houkuttelee tuhatmäärin ihmisiä.

Pekka Heikkisen leipomon yrittäjät tarjosivat kaupunkilaisille munkkikahvit leipomon 109-vuotispäivän kunniaksi. Kuvassa Kaisa Marin, joka toimii leipomon yrittäjänä yhdessä veljensä Juuso Marinin (ei kuvassa) kanssa.

Kadunvaltaus Kajaanissa

K

ajaanissa oli säpinää helatorstaina 25.5.2022, kun kahden vuoden tauon jälkeen järjestettiin jälleen ns. Välikadun valtaus. Kyseessä on Leipomo ja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & kumpp. ja Rauniokaupunki ry:n sekä Kajaanin kulttuuritoimijoiden vuonna 2014 käynnistämä keväinen kaupunkitapahtuma. Välikadun valtaus yhdistää suomalaisen kahvikulttuurin ja alun perin punkkareiden suosiman kadunvaltausperinteen perikajaanilaiseksi koko kaupungin karnevaalihetkeksi.

Tapahtuman yksi tärkeä toimija on Pekka Heikkisen leipomo, jonka tuotteita sekä kahvia tarjoava puoti sijaitsee juhlan keskipisteessä Välikadulla. Aikaisemmin siellä oli myös leipomo, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 2018. Nykyisin herkut leivotaan uudessa leipomossa Kajaanin Petäisenniskassa.

Pekka Heikkisen leipomo tarjosi 109-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi kaupunkilaisille kahvit ja rahkamunkit samalla kun Välikadun ympäristö heräsi eloon erilaisen ohjelman ja rennon yhdessäolon muodossa.

- Kuppilaskurin mukaan osallistujia oli tänä vuonna noin kaksituhatta, kertoo

yrittäjä Kaisa Marin Pekka Heikkisen leipomosta.

Tämän vuoden kadunvaltaus aloitettiin kesää juhlistavalla Kajaani Dancen tanssivalla kulkueella, johon kuka tahansa saat-

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Elina Santa

toi liittyä. Välikadulla ohjelmassa oli muun muassa tanssiesityksiä, Suuri kahvipuhe sekä Jukka Nissisen esittämä kahvikappale Suomalainen tarjoo kahvit. Ohjelmassa oli myös muita musiikkiesityksiä.

Auringonpaisteesta nautittiin leipomon puodin etupuolella.

LEIPURI 5 / 2022

19

KOLUMNI

Ruoka on helpoin ilmastoteko Ruoka on osa arkipäiväämme, ja se onkin myös helpoin ja tärkein päivittäinen ilmastotekomme. Välttämällä ruokahävikkiä ja suosimalla kasvispainotteista ruokaa on mahdollista vaikuttaa omaan ympäristökuormitukseen. Noin 20 prosenttia ihmisen ilmastovaikutuksista syntyy ruoasta. Ruoantuotannossa syntyy kasvihuonekaasuja, jotka vaikuttavat ilmastoon.

H

yvä ruoka on laatua, tulee läheltä, ja on turvallista, terveellistä, ekologista, reilua sen tekijöille ja eläimille sekä tietysti herkullista ja kohtuuhintaista. Kestävä kulutus sisältää lähellä tuotettua, mieluummin luomua, sesongin kasviksia, kotimaista järvikalaa ja parisen kertaa viikossa lihaa, jonka alkuperän tiedämme. Kun lihaa käyttää harvemmin tai vähemmän, voi maksaa tuottajille kunnon hinnan ja voi valita vastuullista ja lähellä tuotettua lihaa.

Kun matka pellolta tai järvestä pöytään on lyhyt, annos kasvispainotteinen ja tiedämme ruoan alkuperän, se on turvallisempaa ja terveellisempää. Vähennämme myös pakkausmateriaaleja, varsinkin muovia, ja pienennämme ruokahävikkiä.

Vuosittain maailmassa heitetään pois 1,3 miljardia tonnia ruokaa. Hävikin vähentäminen on ruokaa kunnioittava ilmastoteko, sillä turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä.

Ruoan jalanjälki ja vaikutukset niin ilmastoon kuin luonnon monimuotoisuuteen vaihtelevat. Lähellä kasvatetun kukkakaalin jalanjälki on aivan eri luokkaa brasilialaisen broilerin kanssa. Lihantuotannon vaikutukset ovat valtavat. Voisimme tuottaa samalla pinta-alalla riittävästi viljaa ihmisille, kun se nykyisellään päätyy eläinten rehuksi. Ruoka ei lopu, eikä leipä.

20

LEIPURI 5 / 2022

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Maapallon väestönmäärän kasvaessa meillä ei ole varaa heittää ruokaa hukkaan missään sen tuotantovaiheessa.

Ruoantuotantoa ei ole mahdollista dramaattisesti lisätä, joten huomiota on kiinnitettävä ketjusta häviävään ravintoon. Tärkeää on myös käydä keskustelua ruokatottumuksistamme.

Monet entuudestaan vanhat tutut ruoat ovat erinomaisia hävikinvälttäjiä. Köyhiin ritareihin tai leipävanukkaaseen voi upottaa vanhat leivänkannikat tai niistä voi tehdä herkullisia rouskuvia krutonkeja salaatin tai keiton päälle.

Hapantumaan alkanutta maitoa voi käyttää pannukakun tai lettujen tekemiseen.

Näiden lisäksi monien herkkuruokiin pyttipannuun, kasvissosekeittoon tai uunivuokaan voi käyttää jääkaapissa hieman nahistuneet kasvikset.

LEIPURI 5 / 2022

21

v UOTILAN KAHVILA v

K

Uudistetun myymälä-kahvilan yläseinälle on ripustettu aikaisempien yrittäjäsukupolvien kuvat.

Uotilan Leipomon myymälä-kahvila uudistui Pälkäneläinen Uotilan Leipomo Oy on tunnettu ennen kaikkea hyvin säilyvistä ruis- peruna- ja kauralimpuistaan, mutta lähiseutujen asukkaita sekä ohikulkijoita on pitkään palveltu myös leipomorakennuksessa toimivalla myymälä-kahvilalla. Leipomo sijaitsee aivan Lahti-Tampere-tien kupeessa, viitisen kilometriä Pälkäneen keskustasta Lahteen päin.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

22

LEIPURI 5 / 2022

ahvilasta vastaava Raakel Uotila kertoo, että myymälä-kahvila on samassa paikassa kuin aikaisemminkin, mutta se on nyt entistä suurempi ja aivan kokonaan uudistettu. Ulko-oven paikkaa on siirretty ja myös väriä – se on raikkaan sininen.

Asiakaspaikkoja on kahvilassa nyt kolmisenkymmentä, kun tätä ennen niitä oli vain kymmenkunta. Lisää tilaa saatiin niin, että alakerrasta kaadettiin väliseinää ja otettiin käyttöön sen takana ollutta tilaa.

Lisäksi kahvilaan rakennettiin yläkerta.

- Tässä kohdassa ei yläkerrassa ollut muuta kuin kattoparrut, joten otimme tilan hyötykäyttöön, kertoo Uotilan Leipomon nykyinen toimitusjohtaja Pekka Uotila. Remontti tehtiin vuoden 2021 alussa ja uudet tilat avattiin maaliskuussa 2021.

Yläkertaan saatiin asiakaspaikkojen lisäksi myös neuvotteluhuone, joka on lähinnä yrityksen omassa käytössä.

Raakel Uotila kertoo, että myymälä-kahvila vetää hyvin väkeä. Viime vuoden kesä oli erityisen vilkas.

- Ihmiset liikkuivat enimmäkseen kotimaassa, ja sen huomasi meilläkin asiakasmäärissä. Katsotaan miten tänä kesänä käy, kun matkustaminen ulkomaillekin on nyt vilkastunut.

Tätä nykyä Uotilan Leipomoa pyörittää neljäs polvi, Pekan ja Raakelin ohella mukana on myös kaksi muuta heidän sisarustaan eli Sanni Lindén ja Jussi Uotila. Kaikki neljä myös työskentelevät yrityksessä. Sanni toimii laadunvalvonnassa ja Jussi tuotannossa. Aikaisempi toimitusjohtaja, nelikon isä Harri Uotila jäi eläkkeelle reilu vuosi sitten. Hänkin on edelleen tuttu kasvo leipomolla, ja auttaa monessa kohdassa, vaikka yritysvastuu ja käytännön asiat ovatkin seuraavan polven harteilla.

Raakelin ja Pekan mukaan myymälä-kahvilan uudistamisessa oli mukana sisustussuunnittelija, mutta uudistusta suunniteltiin ja tehtiin koko ajan yhdessä Uotiloiden kanssa. Lopputulos on tyylikäs ja ajaton ja myös yrityksen historiaa kunnioittava, sillä kahvilan yläkertaan nousevia asiakkaita tervehtii upea punatiiliseinä, joka on peräisin leipomon vanhimmasta osasta 1930-luvulta. Lisäksi ylös seinälle on ripustettu aikaisempien yrittäjäpolvien hienot mustavalkovalokuvat, lähtien nykyisten yrittäjien isoisovanhemmista eli Hilma ja Mikko Uotilasta.

Juuri Hilman leipomasta perunalimpusta

v POROKYLÄN LEIPOMO v

Porokylän Leipomon investointihanke etenee Pekka Uotila on leipomoyrityksen toimitusjohtaja ja Raakel Uotila vastaa myymälä-kahvilasta.

koko leipomotoiminta sai alkunsa.

Uotilan leipomon kahvila toimii arkisin kello 9-16 ja siellä voi tällä hetkellä nauttia kahvia/teetä ja makeaa tai suolaista syötävää. Vitriinissä tarjolla olevan herkut valmistetaan enimmäkseen puolivalmisteista itse jalostamalla, sillä leipomon tuotevalikoimaan ei kuulu lainkaan makeita herkkuja. Leipäpuolellakin on vain muutama tuote eli ruis-, peruna- ja saaristolaislimput sekä 100-prosenttinen kauraleipä. Niitä voi myymälästä ostaa mukaan. Näiden valtakunnallisessa myynnissä olevien limppujen ohella myymälässä on tarjolla myös sämpylöitä sekä vain oman alueen kaupoista löytyvät 100 % ruis- ja kaurareikäleivät. Uusiakin tuotteita on kuulemma suunnitteilla, niistä kerrotaan tarkemmin myöhemmin.

Raakel ja Pekka harkitsevat myös lounaskeiton ottamista listalle. Keittiötilat antaisivat sille kyllä myöten ja kustannuksiakin on jo selvitetty.

- Ainakin sitä voisi kokeilla. Siitä sitten näkisi, olisiko se kannattava tuote, Pekka miettii.

Yläkerran hukkatilasta saatiin kahvilaan viihtyisä toinen kerros, jossa on myös pieni neuvotteluhuone.

P

orokylän Leipomo kertoo tiedotteessaan, että uusien tuotantotilojen rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan. Lieksan Teollisuuskylän Kerantiellä sijaitsevassa hallissa on kevään aikana tehty laajoja purkutöitä.

Seuraavaksi vuorossa ovat niin mittavat sähkötyöt kuin tuotantolinjojen asennuskin. Tuotanto käynnistyy kiertotaloutta hyödyntävässä modernissa leipomossa keväällä 2023.

Seitsemän miljoonan euron investointi on leipomoalalla valtakunnallisesti huomattava. Tuotanto suunnitellaan mahdollisimman tehokkaaksi, digitalisaatiota ja modernia toiminnanohjausta hyödyntäväksi kokonaisuudeksi.

Leipomon käyttöön tulee 6000 neliömetrin tilat, joihin rakentuu kaksi automatisoitua tuotantolinjaa, lähettämö lastausalueineen sekä työntekijöiden sosiaalitilat.

Laitehankinnoissa panostetaan energiatehokkuuteen huomattavasti. Lisäksi osa laitteista hankitaan kiertotalouden mukaisesti käytettyinä.

Energiamuotoina käytetään aluksi 100 prosenttista tuulisähköä ja LNG-kaasua. Tarkoituksena on siirtyä biokaasuun, kun Pielisen Bio Oy:n biokaasulaitos valmistuu Lieksan Teollisuuskylään vuoden 2024 aikana.

Tuotanto tulee keskittymään ruislimppuun ja ruispalaleipään, joka lanseerataan markkinoille leipomon avautuessa. Ruislimpun tuotantokapasiteetti tuplaantuu 200 000 limppuun viikossa ja ruispalojakin pystytään paistamaan peräti 10 000 kappaletta tunnissa.

Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Erik Kärjen mukaan mausta ei tingitä, vaikka tuotanto kasvaa automaation myötä.

Leivonnassa noudetaan samoja tiukkoja ja tarkkoja periaatteita kuin aiemmin.

Uuden leipomon työllistämisvaikutukset ovat noin 25 henkilötyövuotta. Tuotantopäällikkö ja työnjohtaja ovat jo aloittaneet, mutta varsinainen rekrytointi käynnistyy syksyn aikana.

Työpaikkoja tulee avautumaan eri alojen ammattilaisille monipuolisiin työtehtäviin.

Leipomon muut yksiköt sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksassa, ja ne jatkavat toimintaansa normaalisti.

LEIPURI 5 / 2022

23

v ELÄKKEELLE v

Reijo Heinonen osallistui Leipuriliton vuonna 2016 järjestämään Itsenäinen Suomi 100 vuotta -leivoskilpailuun. Tuloksena oli neljäs sija.

P

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Lehtori siirtyy eläkepäiville Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipisteessä toiminut lehtori Reijo Heinonen ehti opettaa tuleville leipuri-kondiittoreille kondiittorin taitoja lähes neljännesvuosisadan ajan.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

24

LEIPURI 5 / 2022

arasta työssäni ovat olleet hyvät työkaverit ja tosi hyvät, lahjakkaat ja taitavat opiskelijat, kuten tänä keväänä täältä valmistunut ryhmä, josta jokaisella oli työpaikka odottamassa, iloitsee Reijo Heinonen kesäkuun alussa tehdyssä haastattelussa. Ei liene epäilystä siitä, etteikö hänen oma alanvalintansa olisi ollut oikea. Leipomisen monitaituri on halunnut ja voinut välittää taitojaan osaavana ja pidettynä opettajana myös tuleville leipuri-kondiittoreille.

Kevätlukukausi oli juuri saatu päätökseen haastattelua edeltävän viikon lopulla, mutta erilaiset paperityöt pitivät opettajan työpaikallaan vielä muutaman päivän ajan. Sen jälkeen seurasi kesäloma ja heinäkuun lopussa koittavat eläkepäivät, sillä tänä syksynä ikävuosia tulee Reijolle täyteen 65.

Tärkeitä työkavereita ovat koululla olleet leipomo-opetuksesta vastaava opettaja Elisa Kaunismäki sekä elintarvikepuolen opettajat Kirsi-Marja Kasteenpohja ja Heli Laukka. Uusi konditoriapuolen opettaja Tiina Heinonen aloittaa vasta elokuussa, syyslukukauden alussa, joten yhtäaikaista työskentelyä hänen kanssaan ei ole ollut.

Kangasalan Finnentiellä sijaitseva Tredun oppilaitos on Reijolle tullut tuttuakin tutummaksi paikaksi, sillä hän kertoo tulleensa töihin aina hyvissä ajoin ennen koulutuntien alkua, puoli seitsemän-seitsemän maissa aamulla erilaisiin valmisteleviin töihin. Hän katsoi myös, että kahvilan vitriinissä oli aina tuoretta tarjottavaa ja koulun leipomon myymälässä ostettavaa.

- Ellei ole tuotteita, ei tule myöskään asiakkaita, joille opiskelijat voivat niitä leipoa. Ei olisi mitään järkeä eikä kovinkaan motivoivaa heittää tuotteita biojätteeseen.

Kangasalan leipuri-kondiittoriopiskelijat ovat tehneet Reijon johdolla myös erilaisia tuotetilauksia moniin paikkoihin lähiympäristössä ja joskus niitä on toimitettu jopa Linnan juhliin. Hän sanoo tietävänsä, että tästä toiminnasta eivät kaikki tahot ole pitäneet.

v ELÄKKEELLE v

- Kun opiskelijat saavat tehdä tilauksia oikeille asiakkaille, menee oppi perille ihan eri tavalla kuin että he tekisivät vain ns. itselleen. Ja saadaanhan siinä myös raaka-aineille korvausta, hän perustelee ja jatkaa, että tuotteiden tilaajan on myös muistettava, että kyseessä ovat opiskelijatyöt, jotka eivät aina ihan joka kohdassa vasta kokeneen ammattilaisen töitä.

3

Laaja-alainen osaaminen Reijo Heinosen polku opettajaksi on kulkenut lukuisten etappien kautta. Luopioisissa syntynyt nuorimies oli kiinnostunut leipomisesta, mutta sitä opintolinjaa ei 70-luvulla ollut tarjolla Hämeenlinnan ammattikoulussa. Niinpä Reijo opiskeli kokiksi. Suoranaisesti sitä työtä hän ei kuitenkaan ole tehnyt, vaan ensimmäinen työpaikka oli Osuuskauppa Tuotannon leipomo Tampereella. Kun se lopetettiin, hän siirtyi Jussilan Leipomoon.

- Siellä minut viimeksi tulleena ’heitettiin’ kaikkiin hommin, Reijo nauraa.

Monipuolinen työ kartutti kuitenkin taitoja jokaisella tuotannon osa-alueella eli kaikki työt alkoivat sujua niin leipomossa kuin konditoriassakin. Jussilan jälkeen Reijo työskenteli parissakin eri leipomossa ja sitten tamperelaisen Hotelli Ilveksen kondiittorimestarina. Ilveksestä tie vei Branderille ja sieltä 90-luvun alussa lyhyen ajan toimineeseen Legenda Foodiin.

- Noihin aikoihin 90-luvun alussa tuli ensikosketus myös opetustyöhön Tampereen ammattiopistossa, jossa annoimme kokeille opetusta kannattavasta leipomisesta.

Sitten Reijo perusti oman yrityksen, Pirkanmaan kondiittori- ja leipuripalvelun. Hän leipoi Hotelli Rosendahlissa hotelleihin ja Tampere-taloon ja teki samalla keikkaa myös Pohtolan Kotileipomossa.

- Vuonna 1997 lopetin Rosendahlissa ja siirryin kokonaan Pohtolaan, josta vuonna 1998 siirryin sitten Kangasalle kondiittorilinjan opettajaksi.

Lehtorin viran Reijo sai vuonna 2001, sen jälkeen, kun hän oli suorittanut tarvittavat kasvatustieteen opinnot työn ohessa.

Työnantaja oli tuolloin Kangasalan ammattioppilaitos. Se kuului Pirkanmaan koulutuskonserni Pirkoon, joka vuonna 2013 yhdistyi Tampereen ammattiopistoon. Syntyi nykyinen Tredu eli Tampereen seudun ammattiopisto. Fyysisesti työpaikka muuttui, kun Kangasalan toimipiste muutti Huutijärven ammattiop-

Vuoden 2020 Rinkeli GP järjestettiin Kangasalla Reijon johdolla. Hänen oma joukkueensa sijoittui kilpailussa hopealle. Kuvassa vasemmassa reunassa takana Reijo, jonka edessä kilpailijat Elina Rauhala (vas.) ja Jenny Raikamo. Keskellä voittajat Tavastiasta Hämeenlinnasta ja oikealla kolmanneksi sijoittunut Gradian joukkue Jyväskylästä.

Vuonna 2017 järjestetyssä itsenäisyyden juhlavuoden koristetyökilpailussa Reijo tuli toiseksi yhdessä Jenna Vainionpään kanssa.

Reijo Heinonen on sekä kondiittori- että leipurimestari. Hän on ollut myös aktiivinen kilpailija leipomoalan kilpailuissa ja kannustanut opiskelijoitaan kilpailemaan. Kuva Eskon Taulo.

pilaitoksen tiloista vuonna 2018 uuteen Finnentielle rakennettuun kouluun.

Laaja-alainen osaaminen leipomon ja konditorian töistä on ollut Reijon mukaan erinomainen pohja opettajan työlle. Tällainen pohja syntyy vain työskentelemällä erilaisissa leipomoissa ja konditorioissa ja poimimalla sieltä parhaat opit. Taidoista on todisteena myös kaksi mestarikirjaa.

- Kondiittorimestarin tutkinnon suoritin vuonna 1983, leipurimestarin kirjan sain vuonna 1991, kertoo Reijo.

Kilpailuja ja aktiivisuutta Työn ohella kilpaileminen on ollut Reijolle mieleistä. Hän on osallistunut useita kertoja mm. leipomoalan SM-kilpailuiLEIPURI 5 / 2022

25

v ELÄKKEELLE v

Reijo yhdessä elintarvikealan opettajien Kirsi-Marja Kasteenpohjan (vas.) ja Heli Laukan (2.oik.) sekä silloisen leipomopuolen opettajan Johanna Kinnusen kanssa,

hin. Myös opiskelijoitaan Reijo kannustaa kilpailemaan.

- Osallistuimme esimerkiksi joka ikiseen Rinkeliin, sillä se on todella hyvä kilpailu. Vain nämä kaksi koronavuotta jäivät väliin, kun kilpailua ei pidetty. Mielelläni olisin vielä kerran tuonut joukkueeni mukaan. Tänä vuonna olisi ollut huippuporukka kilpailemassa, hän harmittelee.

Muutoinkin Reijo tunnetaan hyvin aktiivisena opettajana, joka on satsannut voimakkaasti erilaisiin ’ylimääräisiin’

tempauksiin ja tapahtumiin. Leipuri-lehdessäkin on kerrottu mm. hääkakku- ja fantasiakakkunäyttelyistä, Euroopan suurimmasta suklaajoulupukista tai valtavankokoisten suklaaveturien näyttelystä Lempäälän Ideaparkissa. Viime ponnistuksenaan Reijo organisoi tänä vuonna Aprillileivoskilpailun samassa paikassa.

Väistämättä tämä kaikki on vienyt häneltä myös omaa aikaa.

Jossain vaiheessa, kun leipuri-kondiittoriopinnot eivät vetäneet hakijoita, Reijo

Reijon opiskelijoiden hääkakut ovat olleet Ideaparkissa näytillä useana vuonna.

26

LEIPURI 5 / 2022

kiersi peruskouluilla kertomassa alasta ja houkutteli nuoria alan opintoihin. Sen jälkeen hakijoita on ollut paremmin.

Opettajan rooli muuttunut Reijo kertoo, että hänet tunnetaan Kangasalan koululla suorista kommenteistaan, jotka usein liittyvät kouluelämään ja opetukseen. Aina kommenteista ei ole pidetty.

- Mutta onhan tämä kouluelämä ja ammatillinen opetus muuttuneet valtavasti sinä aikana, kun olen tässä ollut. Joskus asioista on vain pakko sanoa ääneen, hän hymähtää.

- Viime aikoina olen kyllä kaivannut sitä aikaa, kun opettaja sai oikeasti opettaa, eikä toimenkuvaan sisältynyt niin paljon kaikenlaisia asioita, jotka ’opettaja hoitaa’.

Niihin kuluu todella paljon aikaa.

Totta onkin, että esimerkiksi opetustuntimäärä koululla on nyt vain puolet siitä kuin se oli vielä neljännesvuosisata sitten. Toisaalta työpaikoilla oppimisen tuntimäärä on kasvanut merkittävästi.

Reijo on kuitenkin sitä mieltä, että koululla opetukseen käytettävissä oleva tuntimäärä ei ole riittävä.

- Opiskelijoille pitäisi olla mahdollista opettaa ne perustaidot, jotka käsityöammatissa on oltava, mutta nyt siihen on liian vähän aikaa.

Nykyajan ammattiopettajalta vaaditaan myös taitoa pitää kaikkien opiskelijoiden ’langat käsissään’, sillä jokaisella opiskelijalla on oma yksilöllinen opinto-ohjelmansa. Ja kun opiskelut voi aloittaa myös kesken lukuvuoden, tulee haastetta lisää.

Kymmenien opiskelijoiden yksilöllistä ohjelmaa on mahdotonta muistaa ulkoa.

Tukena ja turvana on Wilma, josta tiedot löytyvät kunkin opiskelijan osalta ja johon merkitään opintosuoritukset ja poissaolot.

- Mutta se kirjaaminen kyllä vie aikaa.

Skarppina saa olla, jotta pysyy perässä, Reijo toteaa.

Vaikka haastetta on ollut, on Reijo selvästi myös nauttinut työstään. Kiikkustuoliin hän ei aio asettua eläkepäivinäänkään, sillä ajankulua riittää järven rannalla sijaitsevan kodin ylläpidossa, polttopuiden tekemisessä ja erilaisissa korjaustöissä. Seurana on puoliso, tuore eläkeläinen hänkin. Neljä lasta eli kolme poikaa ja tytär ovat jo aikuisia. Lastenlapsiakin on kaksi, joten vilskettä riittää.

v TYÖ SUJUVAKSI v

Työ sujuvammaksi pienillä parannuksilla Pirjon Pakarin Kauhajoen leipomossa valmistetaan gluteenittomia tuotteita. Siellä punnituspisteen kehittämisessä päätettiin hyödyntää LEAN 5S -työkalua. Kimmoke tähän saatiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toteuttamasta ESR-rahoitteisesta Laadulla kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita PK- ja mikroyrityksissä -hankkeesta.

TEKSTI Seinäjoen Ammattikorkeakoulu SeAMK Margit Närvä, yliopettaja Terhi Ojaniemi, projektipäällikkö, korkeakouluasiamies Laadulla kilpailukykyisempiä tuotteita ja palveluita PK- ja mikroyrityksissä -hanke /ESR projektit.seamk.fi/laatu

P

unnituspisteellä työskentelee useita eri henkilöitä vuorollaan, minkä vuoksi työpisteessä olevat tarvikkeet ja raaka-aineet tulisi olla järjestetty niin, että ne ovat helposti jokaisen löydettävissä. Työpisteellä työskentelee aina yksi työntekijä viikon kerrallaan, yhteensä työntekijöitä on kierrossa mukana yhdeksän.

LEAN-ajattelun työkalu 5S, on yksi eniten käytetty LEAN-työkalu ja sen avulla on helppo aloittaa LEAN-ajattelun jalkauttaminen yritykseen. 5S-työkalun nimi tulee sen sisältämästä viidestä eri vaiheesta: sortteeraus, sijoitus, siivous, standardisointi ja seuranta. Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan työpisteeltä kaikki sellainen, jota siinä ei tarvita tai jota tarvitaan vain hyvin harvoin. Toisessa vaiheessa järjestetään työpisteelle tarkoituksenmukaisesti jäljelle jääneet tavarat ja tarvikkeet. Kolmannessa vaiheessa sovitaan käytänteistä, joilla työympäristö saadaan pidettyä siistinä. Neljännessä ja viidennessä vaiheessa vakioidaan toiminta sekä seurataan ja kehitetään toimintaa.

Pirjon Pakarilla 5S-työkalun käyttöönottoryhmään osallistuivat leipomon johtaja Nina Teemu, tuotantovastaava Pilvi Honkaranta sekä punnituspisteellä työskentelevä Anu Hakoneva. Hankkeessa toimivat asiantuntijat olivat käyttöönoton tukena ja opastajina.

Käyttöönoton aluksi mentiin työpis-

teelle paikan päälle katsomaan tilannetta.

Tässä kartoitettiin, mitä ylimääräistä tavaraa ja kalusteita työpisteellä oli ja etsittiin suuntaviivoja, miten työpistettä tulisi kehittää, että se olisi mahdollisimman jouheva. Tällaisia tuotantotiloihin suuntautuvia suunnittelukäyntejä tehtiin muutamia kehitysprojektin aikana. Kartoituskäyntien välissä työpisteen työntekijät kehittivät työpistettä muun muassa raivaamalla turhat tavarat pois, järjestelemällä jäljelle jääneet paikoilleen sekä hankkimalla uusia säilytysratkaisuja. Erityistä huomiota kiinnitettiin työskentelyergonomiaan. Sitä parannettiin muun muassa korottamalla raaka-aineastioiden rullakoita. Yhtenä huomion kohteena oli merkintöjen näkyvyyden lisääminen raaka-aineisiin, jolloin niiden tarkastaminen nopeutui huomattavasti.

Kun työpistettä oli saatu parannettua, pohdittiin sen siisteyden ylläpitoa. Ylläpidon tueksi otettiin käyttöön auditointilomake ja sovittiin auditointikäytänteistä, minkä lisäksi pohdittiin nykyisten ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä työpisteellä työskentelyyn ja sen käytänteiden ylläpitoon.

Anu Hakoneva on tyytyväinen 5S-työkalun käyttöönottoon. Hän kertoo, että käyttöönoton aikana on tullut paljon hyviä muutoksia. Nyt löytää paremmin kaikki työvälineet ja raaka-aineet, kun ne ovat tietyillä paikoilla. Raaka-aineiden säily-

Anu Hakoneva on tyytyväinen punnituspisteessä tapahtuneisiin muutoksiin.

Kuva: Margit Närvä.

tysastioille tehty värikoodaus selkeyttää löytämistä ja raaka-aineet on järjestetty niin, että samassa rullakkovaunussa ovat ne raaka-aineet, joita käytetään samaan taikinaan. Anu kokee myös työviihtyvyyden parantuneen, kun työpiste on järjestyksessä.

Pirjon Pakari Kauhajoki Oy:ssä 5S:n käyttöönotto onnistui helposti, koska työpisteellä työskentelevä henkilö oli innostunut ja motivoitunut kehittämään työpistettä. Johto oli sitoutunut kehittämiseen, mikä mahdollisti kehittämistyön. Pilvi Honkaranta kertoo, että ulkopuolisen tahon tuki oli tärkeää. Näin tuli asetettua selkeät tavoitteet ja aikataulutus kehitysprojektille. Leipomon johtaja Nina Teemu kertoo, että ulkopuolisen tahon ollessa mukana tuli kiinnitettyä asiaan huomiota ja varattua aikaa. Hänen mukaansa työpistettä saatiin nopeasti kehitettyä, ja erityisesti ergonomiaan liittyvillä parannuksilla saatiin lisättyä työntekijöiden työhyvinvointia. Punnituspisteen 5S-käyttöönotto herätti runsaasti ajatuksia, miten leipomon työpisteitä voidaan jatkossa kehittää ja sitä kautta saadaan työvaiheita sujuvammaksi, Teemu summaa.

LEIPURI 5 / 2022

27

v MURUSIA v

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?

Kotkan Meripäiville juhlaposso Kotkan Meripäivät täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Tasavuosien kunniaksi Leistin leipomon Antti Muuri suunnitteli juhlaväelle sydämen muotoisen erikoisposson.

Posso on ohut, rapea ja sokeroitu kotkalainen perinneherkku omenahillotäytteellä. Perinteisiä possoja on leivottu kaupungissa jo 1940-luvulta lähtien. Kotkalaisille posso on lähes pyhä asia.

Antti Muurin mukaan juhlaposso tehdään alkuperäistä reseptiä noudattaen, mutta se on sydämenmuotoinen ja hieman perinteistä possoa leveämpi.

Sydänposso on kunnianosoitus Meripäiville, mutta se kuvastaa myös Kotkan kaupungin arvoja, joita ovat reiluus, rohkeus ja rakkaus. Juhlapossoja on myynnissä rajoitettuja eriä Kotkan Meripäivien aikaan ja muissa Kotkan kesätapahtumissa.

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa (luullisena lihana), 84 kiloa viljaa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg tuoreita vihanneksia. Kalan kokonaiskulutus on ravintotaseen mukaan pysynyt pitkään 15-16 kilossa, mutta vuoden 2021 ennakkolukuja siitä ei ole vielä saatavissa Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viljan kokonaiskulutus on kasvanut parina viime vuotena, mikä on ollut pitkälti kauran ja vehnän kulutuksen kasvua. Vehnää kului viime vuonna 45,4 ja kauraa 10,2 kiloa. Rukiin kulutus laski edellisvuodesta noin viisi prosenttia, mutta leipäviljoista vehnän lisäksi muun leipäviljan (tattarin, kvinoan ym.) kulutus kasvoi.

Ruista kului 14,2, ohraa 0,9 ja riisiä 6,9 kiloa henkeä kohti.

Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää, vaan enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää.

Muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.

Kevätvehnällä paikattiin syysvehnän talvituhoja Käytössä olevan maatalousmaan ala on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2022 ennakkotilaston mukaan vajaat 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Syysvehnän ala, 36 000 hehtaaria, laski yli 30 prosentilla edellisvuodesta. Syksyn 2021 ennakollisen tilaston mukaan syysvehnää kylvettiin ennätykselliset 105 500 hehtaaria. Kylvöistä kuitenkin tuhoutui paikoitellen suurin osa. Näin oli etenkin Varsinais-Suomessa.

Kevätvehnän ala puolestaan kasvoi tänä keväänä lähes 33 000 hehtaarilla 195 000 hehtaariin. Alan kasvu painottui voimakkaasti syysvehnän kylvöissä epäonniseen Varsinais-Suomeen, jossa vehnän kylvöala kasvoi yli 20 000 hehtaarilla.

Ohran kokonaiskylvöala pieneni kuluvana keväänä lähes 19 000 hehtaarilla. Ohra-ala on pienin vuoden 1971 jälkeen. Rehuohran kylvöala oli 363 000 hehtaaria ja mallasohran 66 000 hehtaaria.

Kauran kylvöala, 335 000 hehtaaria, nousi vajaalla 4 000 hehtaarilla. Eniten kauran viljelyala kasvoi Varsinais-Suomessa, noin 3 400 hehtaarilla.

Herneen ala kasvoi voimakkaasti – kylvöala on yli 35 000 hehtaaria. Härkäpavun ala jatkoi viime vuosien tavoin laskuaan, jääden reiluun 11 000 hehtaariin. Öljykasvien alat kääntyivät vahvaan kasvuun edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Rypsin kylvöala oli lähes 34 000 hehtaaria, ja rapsin noin 9 500 hehtaaria.

Kesantoala, 208 000 hehtaaria, pieneni noin 5 000 hehtaarilla.

28

LEIPURI 5 / 2022

VTT:ltä muovin korvaaja VTT on kehittänyt ratkaisun pakkausmuovien ongelmaan. Regeneroitu eli uudelleenkiteytetty selluloosa korvaa muovikalvoja.

Kykenemme valmistamaan läpinäkyvää ja joustavaa selluloosakalvoa. Kuluttaja ei erota lasinkirkasta materiaalia perinteisestä öljypohjaisesta muovista. Selluloosakalvo kestää kosteutta, mutta häviää luonnossa yhtä hyvin kuin paperiarkki. Tuote on biopohjainen ja biohajoava, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

Jos pakkauksessa on sekä paperia että muovia, kuluttaja miettii, voiko sen heittää kartonginkeräykseen ja pitääkö muovi repiä irti. Materiaaleissa käytetään myös päällekkäisiä kuitu- ja muovikerroksia. Monet pakkaukset päätyvät sekajätteeseen, kun ihmiset eivät keksi niille oikeaa osoitetta. Uuden selluloosakalvon voi laittaa kartonginkeräykseen muun pakkauksen mukana.

Uusi muovin korvaaja on monivuotisen tuotekehitystyön tulos. Tällä hetkellä pakkausmateriaalin tuotanto on pilotointivaiheessa, ja se voi olla laajassa teollisuuden käytössä 5–7 vuoden päästä.

v MURUSIA v

Lahdessa panostetaan kasvipohjaisiin LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle aletaan syksyllä rakentaa elintarvikelaboratoriota. Se tulee tehostamaan elintarviketuotannon sivujakeiden hyötykäyttöä sekä tutkimaan ja kehittämään erityisesti kasvipohjaisia elintarvikkeita yhdessä yritysten kanssa.

Päijät-Hämeessä toimii Suomen mittavin ja monipuolisin viljaosaamisen keskittymä. Lahden kampukselle rakentuvaa elintarvikelaboratoriota on suunniteltu yhteistyössä Päijät-Hämeen Viljaklusterin kanssa, ja toimintaa kehitetään yritysten tuotekehitystarpeita palvelevaksi. Vuoden 2024 alussa toimintansa aloittava uusi laboratorio muodostaa LABin kiertotalouslaboratorion kanssa ainutlaatuisen kokonaisuuden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön.

Leipurin Oy ostaa Kobia Ab:n Aspon tytäryhtiö Leipurin Oy on sopinut ostavansa ruotsalaisen leipomoteollisuuden jakeluyhtiö Kobia Ab:n koko osakekannan ruotsalaiselta Abdon-konsernilta. Vuonna 2021 Kobian liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali noin 3 %. Kaupan myötä myös Kobian omistamat kiinteistöt siirtyvät Leipurille, ja yrityskaupasta ei synny merkittävää liikearvoa.

Kauppahintaa ei julkisteta. Yritysoston myötä syntyy Leipurin Nordics -regioona, johon kuuluvat Suomi ja Ruotsi. Toinen päämarkkina-alue on Baltia, joka sisältää Ukrainan.

Leipurin Oy:llä ja Kobialla on samanlaiset juuret ja yhtä pitkä historia – molemmat yritykset ovat leipomoiden perustamia. Yritysjärjestely vaatii vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän Ruotsissa. Kaupan arvioidaan toteutuvan elokuun loppuun mennessä.

Nuoret aikuiset edelläkävijöitä kasvipohjaisissa Nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä, vahvistaa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tutkimus, jossa seurattiin S-ryhmän asiakasomistajien ostotietoja vuosien 2016-2018 ajan. Yhteensä lähes 30 000 kotitaloutta käsittävän tutkimuksen yllättävä tulos oli, että taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevien kotitalouksien ruokavalinnat olivat muita tuloluokkia kestävämpiä. Tämä ei selittynyt muilla taustatekijöillä.

Punaisesta lihasta siirryttiin kohti kestävämpiä proteiinilähteitä niin, että ensisijaisesti suosittiin siipikarjaa, sitten kalaa ja lopuksi kasvisruokia. Verrattaessa muutoin elämäntilanteeltaan ja resursseiltaan samanlaisia ostajia, muita useammin punaista lihaa ostivat vähiten koulutetut, lapsiperheelliset ja miehet.

Iäkkäät asiakkaat ostivat kalaa useammin kuin nuorempien ikäryhmien edustajat. Kasvisruoista pinaattiletut olivat ostetuimpia. Nyhtökauran ja kasvisnakkien kaltaiset uudet kasvikuntaperäiset tuotteet päätyivät ostoskoriin huomattavasti niitä harvemmin. Kasvisruokien käyttöön siirtymisessä havaittiin kuitenkin pientä nousua reilun kahden vuoden aikana.

Avajaiset keräsivät asiakkaita jonoksi asti. Kuva Auli Haapala.

Putaan Pulla avasi leipomomyymälän Haukiputaalla toimiva Putaan Pulla Oy avasi uuden leipomomyymälänsä 16.6.2022 leipomon yhteyteen Martinniemeen. Leipomossa tehtiin laajat remontointi- ja rakennustyöt, ja ne saatiin valmiiksi jo yli vuosi sitten, mutta leipomomyymälän avaaminen jätettiin myöhemmäksi koronan vuoksi. Myymälä toimi väliajan väistötiloissa leipomon lähellä. Nyt uusi myymälä ja kahvio päästiin vihdoinkin avaamaan uusissa tiloissa ja se houkutteli paikalle asiakkaita runsain mitoin. Myymälän yhteydessä on kahvio ja sen yhteydessä on tarjolla myös keittolounas.

Putaan Pulla on vuonna 1978 perustettu perheleipomo, jota pyörittävät toisen polven yrittäjät, sisarukset Antti, Helmi ja Janne Tyykiluoto.

Viiniä, ruokaa ja kirjoja messutapahtumissa Viini & Ruoka 2022 -tapahtuma järjestetään taas samanaikaisesti Helsingin Kirjamessujen kanssa 27. – 30.10.2022 Helsingin Messukeskuksessa. Viime vuonna ei päästy poikkeuksellisten aikojen vuoksi Viini & Ruoka -tapahtumaa toteuttamaan. Nyt vuosien tauon jälkeen Viini & Ruoka -tapahtuma kokoaa ruoan ja viinin ystävät yhteen nauttimaan elämästä. Tapahtumassa järjestetään myös Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kisat.

Haluatko olla mukana kehittämässä elintarviketeollisuutta kanssamme?

Tule meille

TUOTEKEHITYSLEIPURIKSI ja näytä taitosi alalle.

Lisätietoa tehtävästä löydät kotisivuiltamme www.condite.fi

LEIPURI 5 / 2022

29

v LEIPÄVIIKKO v

Leipäviikolla tapahtuu taas TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Kesä on parhaimmillaan, mutta on jo aika valmistautua syksyn Leipäviikkoon. Leipäviikko järjestetään tuttuun tapaan viikolla 37 (12.-18.9.2022) teemalla Missä leipä kasvaa. Leipäviikon teemalla haluamme kertoa kuluttajille, että leipä on hyvää ja terveellistä, ja jokaisella leivällä on tekijänsä. Leivän tie pellolta pöytään vie monen mutkan kautta.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka ajankohtainen Leipäviikon teema on. Ruoan tuottaminen ja riittävyys eivät ole itsestäänselvyys. Tietämys ruoan tuottamisesta ja jalostamisesta vaikuttaa olevan puutteellista. Moni ei ymmärrä riskejä ja haasteita liittyen niiden ihmisten työhön ja toimeentuloon, jotka ovat valinneet elinkeinokseen ruoan tuottamisen. Maatalouskriisi on osoittanut, kuinka haavoittuvainen tämä elinkeino on. Elämme kansainvälisessä maailmassa emmekä ole täällä pohjolassakaan

suojassa maailmalla tapahtuvilta myllerryksiltä, jotka vaikuttavat raaka-aineiden sekä tuotantopanosten, kuten energian, lannoitteiden, kylvösiementen ja torjunta-aineiden hintaan.

Monelle kuluttajalle ei ole selvää, miten leipä päätyy kaupan hyllylle. Mitä kaikkea kätkeytyykään leivän alkuperän taakse liittyen viljelyyn, leipomiseen, kuljettamiseen ja myymiseen.

Leipäviikon teeman tavoitteena onkin kertoa, mistä leipä tulee ruokapöytään. Näin haluamme lisätä tietoisuutta ruokaketjusta ja korostaa sen tärkeyttä sekä painottaa kotimaassa tuotetun ruoan arvoa.

Leipäviikolla päätapahtuma on Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla 15.-16.9.2022. Tapahtumassa on kuusi toimintapistettä, joissa esitellään vaiheita leivän reitiltä pellolta pöytään. Tervetuloa Heurekaan tutustumaan Leivän reittiin!

Tapahtumat ja materiaalit Koronatauon jälkeen olisi hienoa, jos saisimme jälleen aktiivisia Leipuriliiton paikallisyhdistysten järjestämiä Leipäviikon tapahtumia eri puolille Suomea. Nämä tapahtumat voivat olla aikaisempia vastaavia hyväntekeväisyystempauksia, leipämarkkinoita tai Leipäviikon teeman mukaisia tapahtumia, joissa kerrotaan leivän reitistä pellolta pöytään. Näihin voi pyytää ideoita meiltä Leipätiedotuksesta.

Leipätiedotus tuottaa jälleen myös materiaalia Leipäviikolle.

Sähköinen materiaali tulee ladattavaksi nettisivuillemme (www. leipatiedotus.fi). Printtimateriaaleja, julisteita ja pöytästandejä, voi tilata maksutta terhi.virtanen@leipatiedotus.fi: • kaksi erilaista julistetta, joista toinen lapsille suunnattu piirretty leivän reitti ja toinen valokuvista koostettu leivän reitti • infograafeja, joista tehdään pöytäständit ja somepalat Lisäksi Kotiseutumuseo Glimsissä Espoossa on koko Leipäviikon ajan ilmaisia tapahtumia koululais- ja päiväkotiryhmille ja perheille.

Tänä vuonna saamme tunnetun kasvon, Suomen suosituimpiin tubettajin kuuluvan Roni Bäckin, tuomaan Leipäviikolla esiin leivän reittiä!

Paikallisyhdistykset

Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry

Leipäviikon 2022 pöytäständin yksi sivu kertoo leivän reitistä pellolta pöytään.

30

LEIPURI 5 / 2022

Yhdistyksen 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin 18.19.6.2022 retki Hailuotoon, jonne lähdettiin yhteisellä bussilla Putaan Pullan pihasta. Matkalla poikettiin Hailuodon Panimossa, jossa olutmaistelun lisäksi tehtiin panimokierros. Sen jälkeen majoituttiin Hailuodon hotellissa, jossa vietettiin yhteistä aikaa ja nautittiin illallinen. Lopuksi pistäydyttiin vielä paikallisessa navettapubissa. Yhteistyökumppaneista retkellä olivat mukana Kinnusen Mylly Oy ja Leipurin Oy.

Merkkipäivät Pulla-Pirtti Oy:ssä Oulussa toimitusjohtaja Hannu Räinä täyttää 60 vuotta 21.7.2022. Yrityksen perustaja Antero Räinä on täyttänyt 85 vuotta 13.7.2022 ja yrittäjäpuoliso Tuulikki Räinä täyttää 85 vuotta 16.8.2022. Kaikki juhlat perhepiirissä.

Kemiläisen Kahvila-konditoria Mioritan yrittäjät Harri ja Sirpa Mäkelä viettävät 60-vuotispäiviään elo- ja syyskuussa.

Harrin merkkipäivä on 20.8.2022 ja Sirpan 22.9.2022. Juhlat pidetään pienesti perhepiirissä.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME KAIKILLE PÄIVÄNSANKAREILLE!

Kansainväliset järjestöt Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, on valittu kansainvälisen teollisten leipomoiden liiton AIBI:n hallituksen jäseneksi järjestön kokouksessa 16.6.2022. Tätä ennen AIBI:n hallituksen jäsenenä toimi Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen vuosina 2004-2022.

Aarne Kinnunen luovutti kapulan Annu Kuurelle.

Toimitusjohtaja Mika Väyrynen on valittu Euroopan käsityövaltaisten leipomoiden ja konditorioiden liiton CEPB:n vuosikokouksessa 16.6.2022 jatkamaan (ensimmäinen kausi 20192022) hallituksen neuvonantajana (Councellor of the Board).

sä Eero Kinnusen, sekä setänsä Aarne Kinnusen jalanjälkiä.

Edellinen sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 1976 yrityksen siirtyessä neljän veljeksen omistukseen.

Nimitykset Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Satumaija Levón on aloittanut Elintarviketeollisuusliitossa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen johtavana asiantuntijana 11.5.2022.

Mari Raininko on aloittanut vilja-alan ja biodiversiteetin toimialapäällikkönä 19.5.2022. Hänen vastuullaan ovat myös kauppamallastamojen, kauppamyllyjen, rehuteollisuuden ja tärkkelysteollisuuden toimialayhdistykset.

Kinnusen Mylly Oy Kinnusen Myllyn uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Annu Kuure, joka siirtyy uuteen tehtäväänsä 1.8.2022 Kinnusen Myllyn talousjohtajan tehtävästä. Siinä hän on toiminut jo vuodesta 2007 lähtien. Kuure on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri ja ennen Kinnusen Myllylle tuloaan hän työskenteli ICT-alan tuotekehitystehtävissä.

Kinnusen Myllyssä jo vuonna 1987 työhistoriansa aloittanut ja toimitusjohtajana vuodesta 2012 lähtien toiminut Aarne Kinnunen jää eläkkeelle 1.8.2022, mutta jatkaa Kinnusen Myllyn hallituksen jäsenenä sekä neuvonantajan roolissa.

Uutena toimitusjohtajana Annu Kuure edustaa perheen kolmatta sukupolvea ja seuraa isoisänsä Armi Kinnusen, isän-

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Kinnusen Mylly on alusta alkaen ollut pohjoista viljaa jalostava perheomisteinen mylly. Yritys jalostaa vuosittain lähes 100 miljoonaa kiloa viljatuotteita ja sen toiminta muodostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: jauhomyllystä, rehutehtaasta sekä puhdaskauramyllystä. Viimeksi mainitussa valmistettavia puhdaskauratuotteita menee myös vientiin, noin 30 maahan ympäri maailmaa. Työntekijöitä yrityksessä on 45 ja liikevaihto noin 30 milj. euroa (2021).

Kevään aikana yrityksessä on tapahtunut organisaatiomuutoksia. Aikaisemmin tuotantojohtajana toiminut Toni Kuure on aloittanut hankinta- ja tuotekehitysjohtajana. Tuotantopäällikön tehtävässä on aloittanut Riikka Juntunen ja Heikki Mustonen on nimitetty kunnossapitopäälliköksi.

Asiakkaallamme myynnissä tilan tarpeen vuoksi hyväkuntoisia laitteita 3 kpl Lillnord 5m² KR 255-300 vaihtolämpökaappia.

2 kpl Sveba Dahlen neljän pinnavaunun kaasu-uunia. Uuneissa mm.

Sveba connect valmius.

König-sämpylälinja, kapasiteetti noin 12.000 kpl/h Lisätiedot:

Matias Lehtinen Baron Foodtech Oy +358509175526

LEIPURI 5 / 2022

31

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 5/1927 Helsingin Leipurinammatinharjoittajain Liitto ja Helsingin Ruokaleipurien Liitto ovat yhdistyneet.

Jälkimmäisen jäsenet siirtyivät jäseniksi edelliseen, jonka nimi säilyy myös jatkossa Helsingin Leipurinammatinharjoittajain

Liittona.

Toisessa kohdassa lehteä on haastateltu em. liiton johtokunnan puheenjohtaja E. Heinästä hänen matkastaan Euroopassa. Matka oli

tehty Ruotsin kautta. Etenkin Tukholmassa leipurien elintaso oli Heinäsen mukaan korkealla, kaikki oli miellyttävää ja siistiä. Sieltä olisi hänen mukaansa paljon oppimista, samoin kuin Tanskastakin. Yleishavainto eurooppalaisesta hintatasosta oli, että leivän hinnat olivat korkeammat kuin meillä. Etenkin Hollannissa oli näin. Myös sen huomasi, että suklaa oli yhdistetty yksityisiin leipomo- ja konditorialiikkeisiin paljon enemmän kuin meillä. Pariisissa Heinänen kiinnitti huomiota siihen, että leivän puhtautta ei varjeltu, kuten meillä, sillä sitä kuljetettiin ilman mitään käärettä. Sen sijaan

Berliinissä oli järjestys parempi ja puhtaus suurempi.

Lehdessä on kirjoitus, jossa pohditaan, millainen tulee hyvän uunin olla. Höyryuuni on ehdottomasti käytännöllisin, taloudellisin ja Suomenkin oloihin sopivin. Sähköuuni olisi hyvä, mutta se vaatii halpaa sähkövirtaa. Kirjoituksen mukaan missään päin Eurooppaa ei ole sähköuuneja saatu taloudellisesti kannattaviksi, vaan hyvin usein on palattu höyryputkiuuneihin ja kivihiililämmitykseen.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 5/1947 Helsingin Leipomoliikkeenharjoittajain Yhdistys on järjestänyt tähän asti suurimman konditoria- ja leipomotuotteiden näyttelyn Helsingissä ravintola Fenniassa. Mukana oli 53 kisälli- ja mestarikandidaattia viidestätoista liikkeestä ja seitsemisenkymmentä työnäytettä. Näyttely oli mahdollinen Ruotsista saatujen

raaka-aineiden ansiosta. Se oli avoinna vain parin tunnin ajan, mutta lyhyestä ajasta huolimatta siihen kävi tutustumassa 1000 henkilöä. He olivat pääosin ammattiväkeä, jota oli saapunut myös muista kaupungeista. Saman päivän iltana pidettiin Fennian juhlasalissa Helsingin mestarien kevättempaus, juhlailta, johon oli saapunut yli kolmesataa henkilöä.

Elintarvikkeet ovat edelleen kortilla. Toukokuussa vehnäjauhoa sai kaikilla alleviivatuilla kupongeilla ja lisäksi erikoiskupon-

geilla 1,2 kiloa. Kesäkuussa vehnäjauhoa sai jo 600 grammaa enemmän kuin toukokuussa.

Mannasuurimoita, kaurasuurimoita, keksejä ja makaroneja sai ostaa leipäkortin kaikilla kupongeilla. Ulkomaista apua kuitenkin kaivataan, sillä Leipuri-lehden mukaan Helsingin Sanomissa on kerrottu, että maamme pyytää vuoden viimeistä kolmannesta varten 80 000 tonnia vehnää kansainväliseltä elintarvikeneuvostolta.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 5/1962 Ensimmäiset valtakunnalliset mestarinkirjatutkinnot on suoritettu Ammattienedistämislaitoksen leipurikoulussa Helsingissä.

Jatkossa tavoitteena on, että ammatillisen pätevyyden mestaritutkinnot juhlallisuuksineen keskitettäisiin Leipuriliiton vuosikokouksien yhteyteen eli ne voisivat olla myös jossakin muussa kaupungissa. Leipurikoulusta ovat valmistu-

neet myös ensimmäiset ruotsinkieliset kisällit.

Leipomot ovat avanneet uusia kahviloita.

Colombian uusi moderni kahvila on Helsingin Sörnäisissä, Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmassa. Turkulainen Schmandt Oy on puolestaan avannut ravintola-, kahvila- ja grilliyhdistelmän Humaliston- ja Puutarhakadun kulmataloon, kahteen kerrokseen. Ravintola on yläkerrassa ja kahvila sekä grilli alakerrassa.

Saksan kauppa- ja teollisuusapulaisten liitto DHV on tehnyt työtoveruutta koskevan ky-

selytutkimuksen jäsentensä keskuudessa.

Sen mukaan naistyöntekijät eivät mielellään työskentele kauemmin kuin työtoverinsa, he pitävät enemmän lyhyemmästä työajasta kuin miehet, eivätkä he ole niin kiinnostuneita kohoamaan vastuunalaisempaan asemaan kuin miehet. Naistyöntekijät kuitenkin tulevat toimeen paremmin miespuolisten kuin naispuolisten esimiesten ja työtovereiden kanssa. Leipuri-lehden mukaan tutkimus todistaa työtovereiden suurta merkitystä.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 5/1982 Leipuriliiton puheenjohtaja Jarl Lundström ja toimitusjohtaja Olli Kuhta ovat jättäneet sosiaali- ja terveysministeri Jacob Södermanille ylimääräisen liittokokouksen päätökseen perustuvan kirjelmän kolmivuorotyön lopettamiseksi leipomoissa. Perusteluina siihen on, että nykyinen leipomotyölaki on johtanut elinkeinon piirissä

32

LEIPURI 5 / 2022

erittäin epätasaiseen kilpailutilanteeseen. Viisi leipomoa ovat saaneet mahdollisuuden kolmivuorotyöhän samaan aikaan, kun muut 700 leipomoa voivat aloittaa työt aikaisintaan kello 05.00.

Leipuriliiton jäsenet ovat tehneet opintomatkan Tanskaan ja tutustuneet samalla alan messuihin Herningissä. Tutustumiskohteita olivat mm. Odensen marsipaanitehdas, Vejlen leipomot ja margariinitehdas, Fremon myymäläkalustetehdas ja Rökersbron siilotehdas. Matkalla oli mukana viitisenkymmen-

tä henkilöä. Koko joukko kutsuttiin myös seuraavana vuonna pidettäviin Kööpenhaminan paikallisyhdistyksen 300-vuotisjuhliin.

Leipureiden joukkue on mukana neljännessä Suomi juoksee -viestissä, joka juostaan 3.-8.7.1982 Utsjoelta Helsinkiin. Leipuriliiton joukkue koostuu perusjoukosta, joka seuraa mukana koko matkan sekä paikallisyhdistyksien joukkueista, jotka juoksevat tietyt ennalta sovitut osuudet. Paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ovat keränneet juoksijoita omiin joukkueisiinsa.

v UUTUUDET v

Kasvipohjaisia grillituotteita Meeatin kasvipohjaisen tuotevalikoimaan on tullut Meeat Pepper Steak, joka on 100-prosenttisesti kasvipohjainen premium-pihvi. Pihvin voi paistaa täyslihapihvin tapaan grillissä ja tarjoilla sesongin kasvisten kera. Proteiinipitoisen tuotteen pääraaka-aine on vehnä.

Uudet vegaaniset artesaanimakkarat Meeat Provence Sausage ja Meeat Chorizo Sausage on valmistettu fermentoidusta härkäpavusta. Provence-makkarassa maistuvat Etelä-Ranskan yrtit ja tulista Chorizoa maustavat savupaprika ja valkosipuli. Uutuusmakkarat sopivat grilliin samoin kuin gluteeniton ja soijaton uutuusmakkara Muu Grillimakkara Vuusto.

Uusia vegaanisia ja fermentoituja Meeat Dip & Sauce -dippikastikkeita, on viittä eri makua: Garlic Aioli, Madras Curry, Whisky BBQ, Chili Mayo ja Caribbean Jerk. Ne sopivat erityisen hyvin grilliherkuille sekä nugettien ja pyöryköiden dippailuun ja niitä voi käyttää yhtä hyvin kylmänä tai lämpimänä.

Meeat Food Tech Oy syntyi vuonna 2020 Poutun lanseeraamien Muu-kasvituotteiden pohjalta. Kysynnän ylitettyä kaikki odotukset kasviproteiiniliiketoiminta irrotettiin omaksi yhtiökseen.

Ketsupissa Italian makuja Meiran ketsuppisarja on saanut jäsenekseen uutuuden, joka on löytänyt inspiraationsa Italiasta. Italian ketsuppiin makua antaa basilika, timjami ja salvia.

Tuotteessa on korkea tomaattipitoisuus (84 %) ja se sisältää 30 % vähemmän sokeria ja suolaa kuin ketsupit keskimäärin. Ketsuppi on valmistettu ja kehitetty Meiran maustetehtaalla Helsingin Vallilassa, josta kertoo Avainlippu-tunnus. Tuotteella on myös Sydänmerkki. Tuotteessa käytetty suola on jodioitua. Italian ketsuppia voi käyttää tavallisen ketsupin lisäksi myös ruokien, esim. pastakastikkeiden, maustamiseen.

Makua pikkelöintiliemellä

Ateriakippoja ja uusia salaatteja

Rajamäen Pikkelöintiliemi (400 ml) on käyttövalmis etikka-sokeriliemi, johon lisätään vesi ja pikkelöitävät tuotteet kotona. Liemen voi maustaa mieleisekseen tuoreilla yrteillä ja mausteilla. Pikkelöintiliemi sopii erinomaisesti pikkelöintiin, mutta myös pidempiaikaisempaan säilöntään ja maustamiseen. Tuote sopii kasviksille, marjoille, sienille, kalalle ja lihalle. Liemellä voi ’uudistaa’ esimerkiksi hieman nahistuneet kasvikset, jolloin ruokahävikki vähenee.

Pikkelöidyt tuotteet säilyvät parista viikosta useisiin kuukausiin, riippuen säilötystä tuotteesta. Jotkin tuotteet säilyvät jopa seuraavaan satokauteen saakka, jos säilöntäpurkkien hygieenisyydestä on huolehdittu tarvittavalla tasolla.

Rajamäen Pikkelöintiliemi on Hyvää Suomesta -tuote ja se valmistetaan Heinävedellä Bernerin tehtaalla.

Kuopiolaisen KomeroFoodin Ateriakippo -annokset menestyivät viime vuoden Suomalainen Menestysresepti-kilpailussa. Viime syksynä esitellyt Satay-kana, tofu ja lohi -annokset ovat saaneet nyt rinnalleen BBQ kana -ateriakipon. Samalla annosten jakelu laajeni kattamaan S-ryhmän lisäksi myös Keskon ruokakaupat. Ateriakippoon on pakattu vähärasvaista proteiinia, kasviksia sekä energiaa päivään antavia hiilihydraatteja. Lämmin ateria nautittavaksi valmistuu kiehuvaa vettä lisäämällä.

Huhtikuun lopussa KomeroFoodin ateriavalikoima täydentyi ruokaisilla, lämpimänä tai kylminä nautittavilla salaateilla.

Salaatit sisältävät paahdettuja juureksia, parsakaalia, pinaattia ja tomaattia sekä kotimaista broileria tai lohta. Lisäksi salaattiin sisältyy kastike.

Tex Mex -herkkuihin

Uutta lastenruokaa

Santa Maria -tortillasipsiuutuuksien makuvaihtoehdot ovat klassinen Sour Cream & Chives sekä hieman eksoottisempi Pico de Gallo Tortilla Chips. Jälkimmäisessä maistuvat mm. tomaatti ja sipuli, lime, tuore korianteri ja jalapeño. Tortillat myydään 185 gramman pussissa.

Santa Maria gluteenittoman tortillan reseptiä on päivitetty. Uuden reseptin ansiosta gluteenittomat tortillaletut ovat pehmeitä ja joustavia.

Kokki Henri Alenin kehittämät Muru Babyt ovat monikäyttöisiä aterioita, joissa vaihtoehdot ovat Tirolin pata, Gallialainen kanapata, Pikku-Italian kasvispata ja Ranskalainen kasvispata. Kartonkipakkaus on kehitetty yhteistyössä TetraPakin kanssa ja sen hiilijalanjälki on 81 % pienempi kuin lasipurkilla. Kun lapsi kasvaa, lisäämällä pastaa tai perunaa saa isommalle lapselle nopean ja terveellisen aterian. Muru Baby tuoteperhe on kasvamassa loppukesästä vielä smoothiella.

SodaStreamilta uusia laitteita SodaStream on tuonut Suomen markkinoille kolme uutta hiilihapotuslaitetta: DUO, Terra ja Art. Kaikki kolme laitetta on varustettu Quick Connect -sylinteriteknologialla, eli pyörittävän liikkeen sijasta pullo napsautetaan laitteeseen.

Kaikkien kolmen laitteen mukana tulee astianpesukoneen kestäviä BPA-muovipulloja. Uudet laitteet ovat muotoilultaan esteettisempiä ja helppokäyttöisempiä, mikä pidentää käyttöikää.

Laitteiden hinnat 75-130 euroa.

LEIPURI 5 / 2022

33

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO

Junnut leipoo

Annostusjärjestelmiä

Junnut leipoo -uutuuskirjassaan (Otava) veljekset Sami ja Pasi Kuronen innostavat lapsia ja nuoria kokeilemaan rohkeasti taitojaan ja tarjoavat mutkattomia leivontareseptejä suolaiseen ja makeaan nälkään. Osaamistaan ja reseptejään jakavat kirjassa myös leivontaan erikoistuneet huippuammattilaiset, kuten Vilppu Hänninen, Saara Lehtomäki ja Eero Paulamäki. Sami Kuronen tunnetaan erityisesti radioäänenä ja tv-kasvona. Pasi Kuronen on keittiömestari ja nykyisin täysipäiväinen yrittäjä omassa Liemi & Linssi -tuotantoyhtiössään.

Erikoistukkukauppaa

Rukiin historia Annika Lutherin Rukiin viljava historia (suom. Kari Koski) on tarinallinen tietoteos, joka kertoo mm. viljelyskasvien jalostuksesta, nälkävuosista, ruiskukasta oikeistopuolueen symbolina sekä suuresta geenipankista, jossa ruista säilytetään tuleville sukupolville Kansallisviljamme ruis on oikeastaan keskiaasialainen rikkaruoho. Sieltä se kulkeutui kauas pohjoiseen, missä ei edes vehnä kasvanut. Niinpä ruista alettiin syödä. Rukiin historia kertoo paljosta muustakin: kulttuureista, taloudesta sekä kasvin alkuperää jäljittäneen botanisti Vavilovin kaltaisista erikoisista hahmoista.

Annika Luther on koulutukseltaan biologi ja työskentelee biologian, maantieteen ja ihmisen ekologian lehtorina Töölön lukiossa. Hän on aiemmin julkaissut kolme romaania ja kuusi nuortenromaania.

34

LEIPURI 5 / 2022

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Yhdessä olemme enemmän.

WWW. FAZERMYLLY.FI

Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

www.condite.fi

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 5 / 2022

35

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Suomalaista laatutyötä

LEIPOMOUUNIT – KONEET

• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi Tmi Tarmo Palomaa

Multivac Oy myy ja huoltaa kaikki leipomokoneet.

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

Puh. 0500 166 355

www.leipomokoneet.com leipomokonemyynti@fi.multivac.com leipomokonehuolto@fi.multivac.com Puh: +358207921308 Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 6 ilmestyy viikolla 38 - Lehdessä laaja raportti Leipuripäiviltä Vaasasta

36

LEIPURI 5 / 2022

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

P. 0207 815 400

www.skj.fi

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa vuonna 2022 Syyskuu 14.-15.9.2022 Elintarviketeollisuusmessut, Tampere.

Kansainvälinen messutapahtuma elintarvikealan ammattilaisille.

Messuilla myös leipomoalan SM-joukkuekilpailu www.elintarviketeollisuus.fi Lokakuu 22.-25.10.2022 Sudback-messut, Stuttgart Leipomoalan ammattitapahtuma https://www.messe-stuttgart.de/suedback/en

LEIPURI 5 / 2022

37

LEDAREN

Företagare – semesterlösa vardagsknegare

E

nligt Företagargallupen (maj 2022*), som Företagarna i Finland publicerade 27.6.2022, har en tredjedel av företagarna haft semester i högst en vecka under året. En tredjedel av företagarna arbetar även i genomsnitt mer än 50 timmar långa arbetsveckor och samma mängd företagare upplever att de inte sover tillräckligt. Det positiva är ändå att mer än en tredjedel av företagarna upplever sig ändå vara nöjda med livet.

Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning fanns det 2021 i Finland 344 000 företagare och 17 000 företagarfamiljemedlemmar, det vill säga totalt 361 000. Av företagarna var 98 000 arbetsgivarföretagare och 245 000 egenföretagare. När resultaten från företagargallupen jämförs med arbetskraftsundersökningens resultat, kan man konstatera att långt över 100 000 finländska företagare inte har just någon semester alls, sover inte tillräckligt och arbetar över 50 timmar långa arbetsveckor.

Jag kom att tänka på ifrågavarande undersökningsresultat när jag läste företagspresentationen skriven av redaktionschef Elina Matikainen på s. 6–9 i denna tidning, om Andreas Knips Hembageri och företagarparet Andreas och Agneeta Knip. I artikeln konstateras det bland annat att ”företagarparet kan ändå inte ta semester på sommaren. Det finns helt enkelt inte möjlighet till det, när personalens semestrar rullar på”. Andreas konstaterar även om Bagardagarna (Finlands Bageriförbund rf:s årsmöte och sommardagar 12–14.8.2022), som ordnas i Vasa i augusti att ”för mig är den helgen sommarens enda semester”. I artikeln kan vi även läsa att ”Andreas arbetsdagar blir lätt 15 timmar långa och som utomstående funderar man över hur han orkar. Själv anser han att sömnbristen är det största problemet, men att det annars inte är någon fara”.

Artikeln om Andreas Knips Hembageri är ett konkret exempel på vad resultaten av Företagargallupen från Företagarna i Finland handlar om. Ovanstående låter säkert helt otroligt och lite overkligt för dem som arbetar normala kontorstider. För alla skeptiker kan jag dock konstatera att det ser ut som att till exempel företagarparet Knip verkligen njuter av sitt arbete och de är nöjda med livsstilen som de har valt. Och vad gäller konstaterandet att den enda lediga helgen under företagarparets sommar sammanfaller med Bagardagarna**, så har jag under årens lopp hört samma konstaterande från många andra bageri- och/eller konditoriföretagare. Sommaren är vanligen brådskande tider för bageri- och konditoriföretagare, då alla arbetstagare och turister från utlandet njuter av sin semester med att resa runt i Finland.

38

LEIPURI 5 / 2022

När jag tänker på resultaten av Företagargallupen funderar jag återigen på varför i hela friden den finländska konkurrens- och arbetslagstiftningen har byggts sådan att den gynnar stora företag***? Precis som jag konstaterade i min ledare 4/2022, tvingas små och medelstora företag till exempel godkänna att fackföreningarna och förbunden som styrs av storföretag ingår (allmänna) kollektivavtal som slår fast enligt vilka anställningsvillkor små och medelstora företag kan konkurrera med storföretagen. Förekomsten av allmänna kollektivavtal motiveras i samhället med att de ser till att företag som konkurrerar på samma marknad efterlever samma minimivillkor för anställningsförhållanden. Samtidigt känner man till att Finlands Livsmedelsarbetareförbund (SEL) har slutit ”företagsspecifika avtal” med större bagerier, med stöd av vilka stora bagerier har kunnat konkurrera med bättre anställningsvillkor än små och medelstora företag inom bageri- och konditoribranschen som konkurrerar med dem på samma marknad. Speciellt med detta är att samtidigt som SEL gjort dessa avtal, har SEL i åratal sett till att man inte nämnvärt kan sluta lokala avtal i små och medelstora företag inom bageri- och konditoribranschen. Inte ens sådana lokala avtal som det finns möjlighet till i andra kollektivavtal inom livsmedelsbranschen. Kollektivavtalet som gäller anställda inom bagerier är erkänt ett av Finlands styvaste kollektivavtal.

Likabehandling av företag, i synnerhet inom livsmedelsbranschen, inom det finländska arbetsmarknadssystemet verkar förverkligas på samma sätt som likabehandlingen av djur i George Orwells bok Djurfarmen. Alla djur är lika jämlika, men vissa djur är ändå mer jämlika än andra.

Mika Väyrynen

*Länk till resultaten av Företagargallupen:

https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/06/Yrittajagallup-toukokuu-2022-lomat.pdf **Förhoppningsvis kan så många bageri- och konditoriföretagare med familjer även i år komma och njuta av helgen och träffa kollegor på Bagardagarna i Vasa. För dem som tänker att det är långt till Vasa, kan jag konstatera att till exempel Helsingforsbor har lika långt till Vasa, som Vasabor har till Helsingfors :). ***Så har det tyvärr alltid varit i Finland. I artikeln Leipurissa kirjoitettua (tidningen Leipuri 5/1982) på sidan 32 i denna tidning, kan vi läsa om att ”fem bagerier har fått möjlighet till treskiftsarbete samtidigt som 700 andra bagerier får börja arbetet tidigast klockan 05.00”.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 5 / 2022

39

Hyvää kesää kaikille lukijoillemme!