Leipuri 4-2022

4 / 2022

Valkeakoskelainen Hakafood Oy menestyy konditoriatuotteilla Huoltovarmuus ja kyberturvallisuus puhuttivat Elintarvikepäivässä Viljanäkymiä tulevalle syksylle

Nyt mukaan Leipuripäiville Vaasaan 12.-14.8.2022

SISÄLTÖ

Kesäkuu 2022 Leipuri 120. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2

LEIPURI 4 / 2022

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Miten, mistä ja millä hinnalla raaka-aineita?

4

Leipuripäivien 2022 ohjelma Vaasassa

6

Hakafoodilla menee lujaa

12

Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus päivän puheenaiheita

14

Kyberturvallisuus linssin alle

16

Liity nyt Suomen Leipuriliiton jäseneksi, ellet jo ole

18

Katse kohti satoa 2022 – riittääkö vilja?

20

Leipätiedotus on monessa mukana

23

Suolaa vähennetty leivissä määrätietoisesti

25

Yrityksen kannattaa tehdä talousvedestä sopimus

26

Kolumni Ilmastoasiaa

27

Ruuan hintaan kohdistuu poikkeuksellisen korkeita nousupaineita

28

Fazer alkoi tehdä ksylitolia kauran kuorista

30

Oskari Takkinen valmentautuu kohti WorldSkills-kilpailuja

31

Leipurin Oy:llä vauhdikas Roadshow

32

Vähemmän muovipakkauksia Green deal -sopimuksella

33

Auringolta kannattaa suojautua

34

In memoriam Jouko Malviala

34

Taitaja 2022 -kilpailun mitalistit

35

Merkkipäiviä, nimityksiä, palkittuja

36

Murusia

39

Leipurissa kirjoitettua

40

Uutuuksia

42

Palveluhakemisto

46

Ledaren Hur, varifrån och till vilket pris ska vi få råvaror?

47

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 5 - vko 29.

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

T

Miten, mistä ja millä hinnalla raaka-aineita?

ätä kirjoittaessani Suomi on lähettänyt hakemuksen liittyäkseen sotilas- ja puolustusliitto Naton jäseneksi. Pääsyynä hakemuksen jättämiselle oli se, että Suomessa pelätään Venäjän hyökkäävän jonain päivänä Suomeen samalla tavoin, kuin Venäjä aloitti yhä meneillään olevan hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022. Venäjä vastustaa Suomen liittymistä Natoon ja Kremlin tiedottaja kertoo Venäjän kokevan Suomen liittymisen sotilaalliseksi uhkakseen. Tuollaisesta näkemyksestä ja Venäjän toiminnasta Ukrainassa tulee mieleen mustasukkainen ihminen, joka pelkää puolison toteuttavan niitä tekoja, joita mustasukkainen henkilö on itse valmis tekemään, jos vain saisi siihen mahdollisuuden. Kun Venäjä on itse valmis hyökkäämään naapurimaahansa, pommittamaan ja tuhoamaan sitä kylmäverisesti, Venäjä pelkää, että Suomi ja muut länsimaat toimisivat samalla tavoin, jos vain uskaltaisivat.

Venäjän tarinassa/narratiivissa siis myös piskuinen Suomi halutaan kokea uhkaksi. Venäjän nykyjohdolle näyttää olevan mahdoton ymmärtää, että länsimaissa halutaan elää ihan normaalia rauhallista ihmiselämää.

Tekniikka ja tietotaito kehittyy ympärillämme hurjaa vauhtia, mutta ihminen ei näytä kehittyvän, vaan historia toistaa itseään tasaiseen tahtiin. Autoritääristen vallanpitäjien halu vallata toisten valtioiden alueita jatkuu sukupolvesta toiseen. On vaikea käsittää, että yhden ihmisen ja hänen lähipiirinsä geopoliittisten intohimojen seurauksista miljardit ihmiset maailmassa kärsivät.

Nälänhätä ja pakolaisuus lisääntyy, ja tuhannet ja taas tuhannet ihmiset menettävät henkensä.

Kaikkien inhimillisten kärsimysten ja geopoliittisten jännitteiden lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa suuria ongelmia luonnollisesti myös leipomoalalla. Kaikki kustannukset toimialalla nousevat ja inflaatio on vaarassa riistäytyä käsistä.

Maataloushyödykkeiden hankintaan, energiakustannuksiin, lannoitteisiin, pakkaamiseen ja kuljetuksiin liittyvät haasteet iskevät todella vakavasti leivän toimitusketjun kaikille tasoille. Näin tapahtuu kaikkialla Euroopassa. Se, mitä tuleva syksy ja talvi tuovat tullessaan, jää vain arveluiden varaan. Kaikkien yritysten on syytä miettiä omat keinonsa siihen, miten ne selviävät ensi syksystä ja talvesta, josta voi tulla monella tavoin erityisen haasteellinen.

Niin erikoiselta kuin tuntuukin todeta, voi käydä niin, että korona-ajan haasteet olivat pieniä tulevien haasteiden edessä.

Raaka-aineiden saatavuudessa voi tulla yrityksille ensi syksynä/ talvena eri syistä johtuen suuria ongelmia. Juuri nyt tilanne esimerkiksi maakaasun saatavuuden suhteen on kriittinen. Vaikka raaka-aineita riittäisikin, millä hinnalla niitä saadaan? Kun tuohon lisätään kiihtyvän inflaation myötä palkkojen nousuun liittyvät ay-liikkeen vaatimukset, haasteet yrityksissä vain kasvavat.

Ja aika näyttää miten ja millä tavoin kiihtyvä inflaatio vaikuttaa leivän ja muiden leipomotuotteiden kysyntään.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen hankalassa asemassa kustannusten noustessa ja inflaation kiihtyessä, kun ne joutuvat tasapainottelemaan joka suuntaan. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan toimijoiden suuntaan, jotta saisivat tuotteita kauppaan myytäväksi ja toisaalta raaka-ainetoimittajien suuntaan, jotta saisivat riittävästi raaka-aineita. Ne joutuvat hyväksymään myös sen, että ay-liike ja suuryritysten hallinnoimat liitot tekevät (yleissitovia) työehtosopimuksia, joilla yritysten kustannuksia entisestään lisätään, ja joissa päätetään siitä, millaisilla työsuhteen ehdoilla pienet ja keskisuuret yritykset saavat kilpailla suuryritysten kanssa. Kaiken kiireen ja paineen keskellä yrityksissä tulee huolehtia myös siitä, että terveystarkastajien, työsuojelutarkastajien ja muiden viranomaisten esittämät pilkuntarkat vaatimukset laitetaan täytäntöön. Lisäksi jostain on löydettävä aikaa ja resursseja myös työpaikan työhyvinvoinnista huolehtimiseen.

Suomessa usein ihmetellään, miten esimerkiksi Venäjällä ja vaikkapa Pohjois-Koreassa uskotaan vallanpitäjien puheita riippumatta puheiden sisällöstä ja niiden todenperäisyydestä. Mutta tilanne on todellisuudessa samanlainen kaikkialla. Omia johtajia kuunnellaan ja uskotaan, ja vieraiden johtajien puheita epäillään.

Erityisesti näin on silloin, kun kunkin maan valtamediat kuuliaisesti ja kritiikittömästi kertovat sen, mitä vallanpitäjät haluavat heidän kertovan. Tämä tuli hyvin esiin koronakriisin aikana myös Euroopassa. Kahden vuoden ajan ympäri demokraattista Eurooppaa vallanpitäjät ja media kertoivat mitä koronarintamalla tapahtuu ja kansalaiset kuuliaisesti noudattivat valtaapitävien sanomisia. Juuri kenenkään mielestä ei ollut mitään ongelmaa siinä, että demokraattisissa oikeusvaltioissa ryhdyttiin noudattamaan autoritäärisen Kiinan yhteiskunnan sulkemismallia.

Enemmistö ihmisistä suorastaan vaati lisää rajoituksia, jotta ihmisten oikeuksia rajoitettaisiin lisää.

Koronauutisointi Suomessa ”loppui kuin seinään” 24.2.2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämän jälkeen oli tärkeämpää uutisoitavaa. Tuolla viikolla Suomessa oli yhteensä 44 561 koronatapausta, ja pari viikkoa myöhemmin (viikko 11) koronatapauksia oli 53 859. Kun Uusimaa suljettiin viikolla 14 vuonna 2020, koronatapauksia Suomessa oli 966 kappaletta*. Tuolloin me uusimaalaiset saimme kokea omanlaisen Checkpoint Charlien, kun liikkumisemme Uudenmaan ulkopuolelle kiellettiin. No, vielä tuolloin ei ollut rokotteita, joten se selittää asiaa osin. Toisaalta edellä mainittu osoittaa osaltaan myös sitä, että ihmisten kolme suurinta huolta todella on: 3 x miten minulle (ja läheisilleni) käy.

Mika Väyrynen

*Vertailuksi: Helsingin Sanomat uutisoi 20.5.2022, että koronakuolemia oli Suomessa viimeisen 14 vrk aikana 256 kpl.

LEIPURI 4 / 2022

3

Suomen Leipuriliitto ry:n 122.

Kuva. Vaasan kaupunki

vuosikokous ja kesäpäivät 12.-14.8.2022 Vaasassa

Majoitus: Scandic Waskia, Lemmenpolku 3, 65170 Vaasa ja Scandic Vaasa, Rosteninkatu 6, 65100 VAASA

Perjantai 12.8.2022

Lauantai 13.8.2022

9.00 - 15.00 Raisio Open Golf –kilpailu / Vaasan Golf

- osoite Golfkentäntie 61, 65370 Vaasa

- yhteislähtö klo 9.00 ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/RaisioOpenGolf 19.00 - 21.00 Valio Oy:n juustobuffet Scandic Waskia

- bussikuljetus kaupungin hotelleista

Waskiaan klo 18.30 ja 18.45 - sisäänpääsy vain Valion kutsukortilla, joka lähetetään vuosikokouspaketin tilanneille 21.30 – 01.00 Tanssimusiikkia, Allan & Astronauts 22.00 - 01.00 Karaoke, Scandic Waskia

9.30 Suomen Leipuriliitto ry:n 122. vuosikokous Scandic Waskia 9.15 Fazer Myllyn lastenretki - lähtö Scandic Waskian edestä 10.00 - 16.00 Tavarantoimittajien näyttely

Scandic Waskia kokoustilat ja näyttelyteltta 11.30 – 14.00 Liukuva lounas Scandic Waskia 16.00 Tavarantoimittajien näyttely päättyy 16.15 – 17.00 Condite Oy:n musiikkituokio Scandic Waskia 19.00 Sisääntulo juhlaillalliselle Scandic Waskia 19.30 - 02.00 Juhlaillallinen, ohjelmaa ja musiikkia

Juontajana ja esiintyjänä Krista Siegfrids n. 23.00 - 02.00 Karaoke, Scandic Waskia

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen: www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/ (samalla sivulla linkit myös majoitusvarauksiin)

4

LEIPURI 4 / 2022

MAKEAA LEIVONTAA

KASVIKSILLA Leipurin kanssa on helppo olla ajassa mukana: saat meiltä mainiot kasvistuotteet myös makeaan leivontaan. Zeelandian herkulliset Fruitful-täytteet taipuvat sekä täytteisiin että leipomusten päälle. Erottaudu rohkeasti ja tarjoa asiakkaillesi jotain ihan uutta! Maistuvien tuotteiden lisäksi saat meiltä ammattilaistemme parhaat vinkit sesongin tuotteisiin.

LEIPURINSTORE.COM

LEIPURIN.COM LEIPURI 4 / 2022

5

v HAKAFOOD OY v

Hakafoodilla menee lujaa TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Valkeakoskella toimiva Hakafood Oy on leipomotuotteiden alihankintayritys, joka vastikään juhli kaksikymmenvuotista olemassaoloaan. Pääasiassa yrityksessä valmistetaan erilaisia konditoriatuotteita, joiden kauppa käy tällä hetkellä erinomaisesti. Hyvä menekki on pitkäaikaisen työn tulos.

V

alkeakoskelaisen Hakafood Oy:n valmistamat leipomotuotteet käyvät tällä hetkellä kaupaksi niin hyvin kuin toivoa voi ja jopa paremminkin. Toimitusjohtaja Marko Lehojärven mukaan kysyntä ylittää jo tuotantokapasiteetin.

- Meillä on kustannustehokas tuotanto, jonka ansiosta tuotteet pystytään myymään järkevällä hinnalla. Lisäksi tuotteissa on hyvä makumaailma, hän mainitsee syiksi menekkiin. Yhä useammin asiakkaat haluavat myös valita kotimaassa valmistetun tuotteen. Se on näkynyt etenkin viime aikoina.

- Osaamme tehdä tuotteet suomalaiseen makuun. Ja näköjään myös ruotsalaiseen, sillä meillä on kasvavaa vientiä Ruotsiin, jossa ollaan laadun ja maun suhteen tosi tarkkoja.

Kysynnän kasvun myötä myös Hakafoodin liikevaihto on kasvanut tasaiseen tahtiin. Viimeisimmän tilikauden lopussa tämän vuoden maaliskuussa se oli 6,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 miljoonaa edellistä tilikautta enemmän. Kiivainta kasvu on ollut aivan viime kuukausina.

Marko Lehojärvi satsaa tuotot yrityksen kehittämiseen. Koronavuonna tehtiin 500 000 euron investointi, jossa tiloja kohennettiin ja vanha kiertoarinauuni korjattiin entistä ehommaksi. Silloin panostettiin myös tuotekehitykseen ja kehitettiin yrityksen portfolioon tukku uusia

Marko Lehojärven luotsaaman 20-vuotiaan Hakafoodin valttikortteja ovat kustannustehokkuus, tuotteiden sopivuus suomalaiseen makuun sekä valmistus kotimaassa.

6

LEIPURI 4 / 2022

v HAKAFOOD OY v

tuotteita. Se kaikki kannatti, sillä nämä investoinnit auttoivat ratkaisevan paljon, kun kysyntä alkoi koronan jälkeen elpyä.

- Osa uusista tuotteista jäi kapasiteettisyistä vielä odottamaan tuotantoon ottamista. Tulossa on uudentyyppisiä tuotteita, joilla voimme entistä paremmin vastata ulkomailta tulevaan kilpailuun, Lehojärvi lupaa.

Viime syksynä tehtiin päätös 700 000 euron investoinnista uusiin koneisiin ja laitteisiin. Sillä pyritään tietyiltä osin myös tuotannon automatisointiin, jotta ihmiskäsiä tarvittaisiin vähemmän. Syynä siihen ei ole se, etteikö ihmisiä haluttaisi palkata, vaan yksinkertaisesti se, ettei työvoimaa ole tarjolla.

- Työvoimapula on yksi paha pullonkaula. Tarvitsisimme ja palkkaisimme lisää väkeä, jos vain saisimme heitä jostain.

Ei tunnu auttavan, vaikka tässä varsin lähellä on alan ammatillista koulutusta useammassakin oppilaitoksessa.

Nyt leipomoon on palkattu muutamia ukrainalaisia, joita on tullut Venäjän hyökkäyksen vuoksi myös Valkeakoskelle.

Kaupungin kanssa on tehty näiden sotaa paossa olevien ihmisten auttamiseksi yhteistyötä ja he ovat halukkaita integroitumaan yhteiskuntaamme työtä tehden.

- Olemme olleet hyvin tyytyväisiä ja palkkaamme heitä mielellämme lisääkin.

Muutoinkin olen jo sitä mieltä, että työperäinen maahanmuutto on ainut ratkaisu työvoimapulaan, joka koettelee leipomoalan ohella hyvin montaa muutakin alaa.

Tulevaisuudessa se tulee olemaan vielä isompi ongelma.

Ukrainalaiset Svitlana Shakh (oik.) ja Ilona Pupko antoivat Lemon Curd-kakulle kauniinkeltaisen loppusilauksen.

Leipominen äidinmaidosta

Levykakkuja ennen pakastamista viimeistelivät Mira Hakala (oik.) ja työnjohtaja Salla Saarela.

Marko Lehojärvi istuu Hakafood Oy:n toimitusjohtajan jakkaralla vahvalla leipomoalan kokemuksella. Kiinnostuksen leipomiseen hän sanoo saaneensa jo äidinmaidosta, sillä sekä äiti että täti työskentelivät leipomossa kotipitäjä Kannuksessa. Leipurin ja kondiittorin ammattikouluopit ovat peräisin Kokkolasta opettaja Ilmari Imppa Kankaalta.

- Aikamoinen hulivilipoika olin ammattikouluaikana, Impallekin silloin varmasti varsinainen murheenkryyni, vaikka myöhemmin asioille on yhdessä naurettu.

Koulun sijaan minua kiinnosti käytännön leipominen leipomossa. Koulun jälkeen pääsinkin töihin perinteikkääseen kannuslaiseen Leipomo Backmaniin, jossa

leipominen todella osattiin ja josta itsekin sain erinomaiset opit.

Muutamassa vuodessa Lehojärvi kohosi leipomon tuotantopäälliköksi. Sitten puuttui peliin sattuma tai oikeastaan lehtimyyjä, joka sai myytyä hänelle Helsingin Sanomien sunnuntainumerot.

Eräässä niistä oli ilmoitus Valkeakoskella myynnissä olevasta leipomosta. Kyseessä oli konkurssiin mennyt yleisleipomo, josta yrittämisestä kiinnostunut Lehojärvi jätti tarjouksen. Sitä ei hyväksytty, mutta muutaman viikon päästä pesänhoitaja otti

uudelleen yhteyttä. Härmä Foodin toimitusjohtaja Jan Erik Gustafsson oli kiinnostunut ostamaan leipomon, jolla oli hänen mielestään hyvät tilat. Leipomolle tarvittiin vetäjä ja niin miehistä tuli yhtiökumppanit. Uusi yhtiö tekisi alihankintaa ja sen osakkaiksi tulivat Marko Lehojärvi ja Härmä Food Oy. Edelleen jatketaan samalla omistuspohjalla.

Tuotteista oli alussa erilaisia ideoita, mutta loppujen lopuksi päätettiin erikoistua konditoriatuotteisiin Lehojärven toiveen mukaan.

LEIPURI 4 / 2022

7

v HAKAFOOD OY v

Suvi Hannula päällysti levykakut mangososeella.

Pakastettuja kinuski- ja käpykakkuja vie pakattaviksi Mika Toivonen. Käpykakku on ollut Hakafoodin valikoimassa alusta asti.

Jere Lehojärvi pyörittää Hakafoodin nimen alla toimivia kahviloita. Hän on 25-vuotiaana jo kokenut kahvilanpitäjä, sillä hän perusti ensimmäisen kahvilansa neljä vuotta sitten.

- Valmistimme alussa täytekakkujen rinnalla pannukakkuja, mutta vuosien varrella niiden valmistamisesta luovuttiin. Ensimmäinen kakku eli käpykakku on edelleen yksi suosituimmista kakuistamme, hän toteaa.

Yrityksen nimi Hakafood Oy ei viittaa leipomiseen. Lehojärvi sanoo keksineensä sen ’lennosta’, koska jokin nimi oli merkittävä kaupparekisteriin. Vaikka nimi sivuaa hieman myös paikkakunnan jalkapalloseuraa, ei näillä kahdella ole todellisuudessa sen kummempaa yhteyttä.

kin, alihankintana Riitan Herkulle, jonka brändillä niitä myytiin ympäri Suomen.

Tunnettuuden luominen ja markkinoille pääsy oli hidasta, mutta pohjalaisella luonteella periksi ei annettu. Meni vähän yli kolme vuotta ennen kuin yrityksen kuukausittainen tulos näytti plussaa. Sen jälkeen tilanne alkoi pikku hiljaa parantua ja tuotteiden menekki lisääntyä kuukausi kuukaudelta. Vuonna 2008 tehtiin ensimmäinen merkittävä uuskonehankinta eli isompi vispari.

- Hieman hirvitti, mutta onneksi hankittiin. Ilman sitä ei oltaisi noustu tähän missä nyt ollaan. Hiljalleen aloimme muutoinkin investoida koneisiin ja laitteisiin, jotka vähensivät käsityövaiheita ja helpottivat ja nopeuttivat tuotantoprosessia.

Kun liikevaihto oli vuonna 2012 noussut 2,5 miljoonaan euroon, alkoivat tilat käydä ahtaiksi. Piti miettiä voidaanko jäädä niihin tiloihin, joissa oltiin.

- Kaupunki tuli vastaan ja rakensi meille 1600 neliön tuotantotilojen laajennuksen. Aikaisemmin tuotantotilaa oli 600 neliötä. Tuolloin investoimme myös koneisiin ja laitteisiin peräti 3,5 miljoonalla eli isommalla summalla kuin liikevaihtomme oli.

Vaikka korona jonkin verran rokotti myyntiä sekä vähittäiskauppoihin että HoReCa-sektorille, on kysyntä nyt vii-

meisten puolen vuoden aikana kääntynyt selkeään nousuun. Jälleen on mietinnässä tilojen laajentaminen. Sitä varten Hakafood on jo ostanut leipomorakennuksen viereisen 5000 neliön tontin, jossa riittää laajentumisvaraa. Suunnittelu aloitetaan syksyllä, ja sitten rakennetaan, kun rakentamisen hinta ja maailmantilanne sen sallivat.

Aluksi ’katastrofaalista’ Konditoriatuotteita lähdettiin vuonna 2002 tekemään sillä konekannalla, joka konkurssipesältä ostetussa, Valkeakosken Lumikorven teollisuusalueella sijaitsevassa leipomossa oli jäljellä. Käyttökelpoisimpia niistä olivat kylmiöt, pakastimet ja kiertoilmauuni.

Yrityksen alkuaikaa Marko Lehojärvi kuvaa ’katastrofaaliseksi’.

- Meitä oli pieni porukka ja itse tein ensimmäiset seitsemän vuotta pitkää päivää eli nelitoistatuntisia päiviä kuutena päivänä viikossa. Enää ei sellaista kyllä jaksaisi, toteaa vastikään viisikymppisiään viettänyt yrittäjä.

Tuotteet tehtiin silloin, kuten vielä nyt-

8

LEIPURI 4 / 2022

Konditoriatuotteet pääosassa Hakafood toimii alihankintaperiaatteella eli tuotteita ei myydä sen omalla nimellä. Kauppoihin tuotteet menevät Riitan Herkun brändillä. Lisäksi tehdään kauppojen ja tukkujen omia merkkejä ja asiakkaina on myös isoja valtakunnallisia toimijoita.

Listoilla on yli sata erilaista tuotetta.

Kauppoihin menee erilaisia kakkuja (mm. marsipaani, kreemi, kerma), marjapiirakoita ja muffinsseja. HoReCa-sektorille on laaja valikoima muffinsseja, levykakkuja ja piirakoita, suolaisia piirakoita ja lisäksi tehdään erilaisia kausituotteita.

- Makeat ovat ehdottomasti pääosassa, emmekä leivo lainkaan hiivalla kohotettavia tuotteita.

Kaikki tuotteet pakastetaan omiin kahviloihin meneviä tuotteita lukuun ottamatta. Pakastaminen on hyvä ja oikeas-

v HAKAFOOD OY v

taan ainoa keino varautua sesonkihuippuihin. Esimerkiksi äitienpäivänä kauppoihin meni tänä vuonna 65 000 kakkua.

Niitä ei tehdä ihan hetkessä etenkin kun lisäksi on hoidettava kaikki muu tuotanto.

- Olemme tehokas toimija ja keskitymme pelkästään tuotantoon, kaikki muu on ulkoistettu kuten esimerkiksi kirjanpito ja laskutus, samoin kuljetukset.

Hakafoodissa ahkeroi tällä hetkellä 37 työntekijää. Töitä tehdään pääosin viitenä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Ylitöitäkin on usein tarjolla ja niihinkin on onneksi löytynyt halukkaita tekijöitä, toteaa Lehojärvi, joka antaa vilpitöntä kiitosta työntekijöilleen.

- Eihän tämä onnistuisi ilman meidän loistavaa henkilökuntaa, osaavaa ja motivoitunutta porukkaa, joka myös joustaa ja venyy tiukassa tilanteessa, kuten nyt on ollut. Täällä olemme kaikki samanarvoisia ilman hierarkiaa, ei ole herroja eikä narreja. Työt kierrätetään ja kaikki oppivat tekemään kaikkea. Se tekee työnteosta mielekkäämpää ja helpottaa esimerkiksi sairastapauksissa - On tärkeää osata arvostaa työntekijöitä, sillä heistä riippuu yrityksessä kaikki.

Kun on itse ollut joskus renkinä, tietää, miten tärkeää arvostaminen on.

Lehojärvi itse kertoo tekevänsä leipomossa nykyisin ’ihan kaikkea mahdollista’ myynnistä ja markkinoinnista siivoukseen ja erilaisiin korjaushommiin. Viime aikoina on ollut pakko osallistua myös tuotantoon, jotta kaikki on saatu tehtyä sovitusti. Aikaisemmin hän teki töitä lähes vuorotta, nyt on mahdollisuus jo pitää hieman vapaatakin.

- Nykyisin meillä on kuusi työnjohtajaa tuotannossa ja poikapuoleni Matti Roukala toimii tuotantopäällikkönä.

Liian kauan pidin kuitenkin lankoja vain omissa käsissäni, enkä malttanut antaa vastuuta muille. Sitten kun tein sen, tajusin, että niin olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.

Kahvilat koelaboratorioina Kahviloista on muodostunut Hakafoodille tärkeä tukijalka. Primus motorina tällä alueella on toiminut Marko Lehojärven toinen poika Jere Lehojärvi, joka perusti Hakafoodin ensimmäisen kahvilan Valkeakosken keskustaan, entisiin Postin tiloihin nelisen vuotta sitten. Kahvilan sijainti on erinomainen paitsi isoista ikku-

Kauppoihin meneviä kinuskikakkuja pakkasivat kahden kakkulaatikon kartonkipakkauksiin Tero Tuominen (etualalla) ja työnjohtaja Kauko Vuorinen.

noista avautuvan järvimaiseman vuoksi, myös vieressä toimivan K-Citymarketin asiakasvirran vuoksi.

- Olin töissä Citymarketissa ennen ja jälkeen armeijan ja ajattelin, että tuossa olisi kahvilalle hyvä paikka, kertoo Jere. Tuolloin 21-vuotias nuorimies sai Marko-isän sekä Hakafoodin kahvilan osaomistajiksi ja sijoitti kahvilayritykseen kaikki omat säästönsä. Marko toteaa, että häneltä itseltään kahvila olisi kyllä jäänyt perustamatta muiden kiireiden takia.

- Jere sanoi, ettei lähde minulle töihin ’rengiksi’, siis leipomoon, mutta kahvilan hän voisi perustaa, naurahtaa Marko, mutta myöntää, että ratkaisu oli kaikin puolin onnistunut. Kahvilabisnes tuntuu todella olevan Jeren ominta aluetta. Nuori yrittäjä häärii tarvittaessa myös kahvilatiskin takana aivan kuten kahvilan työntekijätkin, mutta toki hänellä on myös paljon muita vastuita, kuten yrittäjäkuvaan kuuluu.

Kahvilat ovat olennaisen tärkeä osa koko Hakafoodin tuotekehitysprosessissa.

- Ne toimivat ikään kuin koelaboratorioina eli testaamme niissä uusia tuotteita. Jos ne käyvät kaupaksi kahviloissa, ne kannattaa ottaa tuotantoon, Marko paljastaa.

Ennen avaamista kahvilatilaan tehtiin täysremontti omin voimin ja sen yhteyteen myös kunnon keittiö. Entisestä Pos-

tista on muokattu moderni ja viihtyisä kahvila, jossa ainakin jutuntekopäivänä, ihan tavallisena tiistaina, oli väkeä tuvan täydeltä. Vitriini pullisteli Hakafoodin makeita ja suolaisia herkkuja. Ne, joita ei itse tehdä, ostetaan muista leipomoista valmiina tai raakapakasteina, jotka viimeistellään keittiön omassa uunissa. Paistolämpimät pullat eivät ole tässä kahvilassa harvinaisuuksia.

Jeren kahvilabisnes on matkan varrella kasvanut. Hakafoodin toinen kahvila avattiin Tampereelle pari vuotta sitten, tosin hieman epäonniseen aikaan eli juuri ennen kuin korona alkoi kurittaa kahviloita.

- Viime kesänä avasimme kesäkahvila Mokkapirtin rakennukseen, joka sijaitsee aivan Valkeakosken keskustassa. Se veti asiakkaita todella hyvin, kaikkiaan kolmisenkymmentä tuhatta, kertoo Jere Lehojärvi, jonka mukaan tarkoitus on pitää Mokkapirtissä kesäkahvilaa myös tänä kesänä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kesätyöntekijät oli jo toukokuun alussa rekrytoitu. Valkeakosken kaupungin omistama, idyllinen hirsirakennus on muina vuodenaikoina vuokrattavissa kaupunkilaisten juhlakäyttöön.

Eikä sinä vielä kaikki, sillä lisäksi Jeren kahvilayritys hoitaa Valkeakosken kaupunginteatterin kahvilaa eli tarjoiluja esitysten väliajalla. Teatteri toimii varsin akLEIPURI 4 / 2022

9

v HAKAFOOD OY v

Hakafoodin kahvilassa käy vipinä, sillä viereinen iso marketkauppa tuo asiakkaita myös kahvilaan.

tiivisesti, esityksiä on 3-4 kertaa viikossa.

- Se on oma maailmansa. Väliajan alkaessa kaiken on oltava valmiina ja on toimittava tehokkaasti, sillä asiakkaat tulevat yhdellä rysäyksellä ja kaikki on ohi parissakymmenessä minuutissa, toteaa nuori yrittäjä.

Kahvilat tekivät viime tilikaudella todella hienon liikevaihdon, joka oli yhteensä miljoona euroa. Tätä ei ole laskettu mukaan edellä mainittuun leipomoyrityksen 6,3 miljoonan euron liikevaihtoon.

Tavoitteena hallittu kasvu Vaikka leipomon tuotteiden menekki näyttääkin hyvältä, tummempiakin pilviä on taivaalla. Kustannukset ovat jo nous-

seet ja nousevat edelleen niin raaka-aineissa, pakkausmateriaaleissa kuin energiassakin. Marko Lehojärven mukaan sen on pakko näkyä tuotteiden hinnoissa ennemmin tai myöhemmin.

- Esimerkiksi kananmunien hinta on noussut 70 prosenttia ja rypsiöljyn 2,5-kertaistunut.

Hinnankorotukset eivät ole ainut huolen aihe, sillä ongelmia voi tulla myös leipomon raaka-aineiden sekä pakkausmateriaalien saatavuuteen. Jälkimmäisissä niitä on jo ollut.

- Yli päänsä ruuan hinta on syksyllä kaupoissa todennäköisesti ihan toisissa lukemissa kuin mitä nyt puhutaan, Lehojärvi ennustaa ja jatkaa, että on huolissaan kotimaisen alkutuotannon tilasta ja tule-

vaisuudesta. Myös leipomossa halutaan käyttää kotimaisia raaka-aineita, jos vain mahdollista. Omavaraisuudesta pitäisikin pitää parempaa huolta, eikä tyytyä vain suuriin puheisiin ja lupauksiin.

Tällä hetkellä Hakafoodin tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Tavoitteena on hallittu kasvu ja kymmenen miljoonan euron liikevaihdon rikkominen viiden vuoden sisällä. Se voi hyvinkin toteutua, sillä jo seuraava tilikausi lupaa yli seitsemän miljoonan euron ylitystä. Hakafoodista on tehty myös ostotarjouksia. Niihin ei kuitenkaan ole tartuttu, sillä myymiseen ei nähdä mitään syytä.

- Töitä on tehty hirveästi ja nyt kun on yritys vihdoinkin saatu pyörimään, voi jo hieman nauttiakin yrittämisestä. Ja silläkin on merkitystä, että omat pojat ovat tässä mukana.

Lehojärvi toteaa uskovansa myös toteamukseen, että kun on liikaa rahaa takataskussa, elämän merkitys katoaa. Pääsääntöisesti yrityksensä myyneet viisikymppiset eivät ole hänen mukaansa pidemmän päälle kovinkaan tyytyväisiä ja onnellisia.

Valkeakoskeltakaan Marko Lehojärveä ei saisi pois muuttamaan. Hän kehuu paikkaa erinomaiseksi niin yrittämiselle kuin myös asumiselle. Pirkanmaalla sijaitseva entinen paperitehdaskaupunki on logistisesti loistavalla paikalla, sillä Tampere ja Hämeenlinna ovat lähellä, Turkuunkaan ei ole pitkä matka ja Helsinki moottoritien päässä.

- Hyvin yritysystävällinen pieni paikkakunta, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja keskusteluyhteydet toimivat.

Asukkaille Valkeakoski tarjoaa paljon vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Vesien ympäröimä kaupunki on myös erittäin kaunis ja rauhallinen. Eikä paperitehdaskaan enää haise, sillä tehtaat ovat siirtyneet täältä muualle.

- Olen kyllä täällä erittäin kotonani, enkä haaveile muuttavani takaisin synnynseudulleni edes eläkeiässä, toteaa Lehojärvi tyytyväisenä.

Kahvilan ikkunoihin on selkeästi merkitty Hakafoodin nimi.

10

LEIPURI 4 / 2022

Korkealämpöuuni n aito kiviarina takaa erinomaisen paistotuloksen n lämmitys säädettävissä vyöhykkeittäin haluttuun lämpötilaan n tukeva ja eristetty ruostumaton rakenne n kosteus poistetaan tehokkaasti paistotilasta

Spiraali n jäähdytykseen, nostatukseen ja pakastukseen n ulkopuolinen voimansiirto mahdollistaa tuotteiden sisäänviennin ja ulostuonnin varioinnin lähes rajattomasti.

Pellinkäsittely n korvaa raskaat ja yksitoikkoiset työvaiheet n vapauttaa henkilöstöä muihin tehtäviin n lisää kapasiteettia

www.jostec.fi

JOSTEC OY | Tyllintie 4 | 21450 Tarvasjoki 0400 308 341 | jostec@jostec.fi LEIPURI 4 / 2022 11

v KYBERTURVALLISUUS v

Tänä päivänä käytännössä jokainen yritys on digitaalinen ja kyberturvallisuuden takaaminen vaatii niissä yhä enemmän huomiota, alusti sotatieteiden tohtori, työelämäprofessori Jarno Limnell.

Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus

<< Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäsen mukaan huoltovarmuutemme peruspalikat ovat kunnossa ja sen taso on hyvä.

päivän puheenaiheita Suomessa ja koko Euroopassa on tänä keväänä eletty monella tavoin poikkeuksellisia aikoja. Kun koronapandemia vähitellen alkoi hellittää kuristusotettaan yhteiskunnasta, alkoi Ukrainassa Venäjän hyökkäyssota, joka heiluttaa koko läntistä maailmaa.

Myös toukokuisilla Elintarvikepäivillä Helsingissä pohdittiin tilanteen aiheuttamaa turbulenssia niin elintarvikealalle kuin koko yhteiskunnallemme.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

E

lintarvikepäivän päivämäärää 17.5.2022 asetettaessa viime vuonna ei kukaan varmasti osannut vielä edes ajatella, kuinka historiallisesta päivästä tulisi olemaan kyse. Tuona päivänä nimittäin eduskunta äänesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta murskaluvuin 188 puolesta, 8 vastaan, 3 poissa ja ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Nato-jäsenhakemuksen, joka toimitettiin seuraavana päivänä Brysseliin Naton päämajaan.

- Turbulenssia on viime aikoina ollut ennennäkemättömän paljon myös elintarvikesektorilla, ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, totesi Elintarviketeollisuusliitto ETL:n hallituksen puheenjohtaja, Valion toimitusjohtaja Annikka

12

LEIPURI 4 / 2022

Hurme avausosuuden puheenvuorossaan.

Elintarvikeala on silti pystynyt toimimaan häiriöttä ja virittämään toimintansa uusien vaatimusten mukaiseksi. Hurmeen mukaan se osoitti, että elintarvikeala on poikkeustilanteisiin hyvin valmistautunut.

Valmius kumpuaa esimerkiksi siitä, että eläimiin kohdistuvia pandemioita on pystyttävä elintarvikesektorilla hallitsemaan koko ajan.

Hurme kiinnitti huomiota myös oman maan huoltovarmuuteen ja tärkeyteen pitää sitä yllä. Se onkin noussut esiin yhtenä tämän ajan tärkeimmistä puheenaiheista liittyen voimakkaasti myös alkutuotannon ja maatalouden ankaraan kannattavuuskriisiin. Jos valmistus ja vienti keskittyvät vain harvoille maille, syntyy riippuvuuksia, jotka aiheuttavat kriisitilanteissa suuria haasteita. Lannoitteet ja energian saatavuus ovat tästä konkreettisia esimerkkejä. Luonnonvarojen ehtyminen ja ilmastonmuu-

toksen vaikutukset eivät tule helpottamaan asiaa tulevaisuudessa.

Annikka Hurme totesi, että ruokaketjun toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan poliittista tahtoa. Yritykset vievät kyllä muutosta eteenpäin, kunhan poliittinen ohjaus, kannustimet ja sääntely ovat oikeansuuntaisia ja pitkäjänteisiä.

Huoltovarmuus hyvällä mallilla Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäsen mukaan huoltovarmuudella ei tarkoiteta ainoastaan sitä, että erilaiset kriisit ja häiriöt pystyttäisiin mahdollisimman hyvin ehkäisemään, vaan että pysytään toimimaan mahdollisimman hyvin kriisin tai häiriön osuessa kohdalle sekä myös korjaamaan häiriötilanne ja palautumaan siitä. Tämä kaikki edellyttää ennen kaikkea yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä yhteiskunnassa.

Kriisejä ja häiriöitä on Känkäsen mukaan hyvin erilaisia ja niitä tulee aina olemaan huolellisesta varautumisesta huolimatta. Aina ei ole kyse sotatilasta, vaan yhteiskunnan voi yllättää myös terveydenhoitoa koetteleva kriisi, kuten pandemia.

Keskeisiä asioita yhteiskunnan toiminnassa ovat arkisilta tuntuvat itsestäänselvyydet kuten sähkö, lämpö, tietoliikenne, terveydenhuolto, puhdas vesi ja ruoka.

v KYBERTURVALLISUUS v

Ilman niitä on nykyihmisen vaikea, jopa mahdoton toimia. Koska ruoka kuuluu jo ihmisen perustarpeisiin, elintarvikesektori on yksi keskeisimmistä huoltovarmuuden osa-alueista.

Varautumisen painopiste Suomessa on Känkäsen mukaan viime vuosina muuttunut. Materiaalinen varautuminen on edelleen tärkeää, ja se on koko huoltovarmuuden kivijalka. Valmiita elintarvikkeita meillä ei kuitenkaan varmuusvarastoida, mutta esimerkiksi leipäviljassa varastoja riittää puoleksi vuodeksi. Myös lääkkeitä ja polttonesteitä varmuusvarastoidaan. Hyvin pitkälle huoltovarmuus rakentuu kuitenkin jatkuvuudenhallinnan kyvylle eri yhteiskunnan sektoreilla, kyberturvallisuudelle ja digitaaliselle turvallisuudelle, häiriönsietokyvylle sekä toimintavarmuuden takaamiselle keskeisissä yrityksissä. Juuri viimeksi mainittu eli yritysten toimintakyky kriisitilanteissa ratkaisee Känkäsen mukaan hyvin pitkälle sen, millainen huoltovarmuutemme loppujen lopuksi on.

Janne Känkänen totesi, että huoltovarmuutemme peruspalikat ovat kunnossa ja sen taso on hyvä. Ukrainan tilanteen vuoksi on tänä vuonna kuitenkin entistä tarkemmin paneuduttu siihen mille huoltovarmuuden osa-alueille pitäisi panostaa tai missä olisi vielä parantamisen varaa.

Kyberturva ratkaisee paljon Yhä vahvemman digitalisoitumisen vuoksi kyberturvallisuus on noussut keskeiseen rooliin koko yhteiskunnassa. Siksi siihen panostetaan voimakkaasti myös huoltovarmuusorganisaatiossa. Janne Känkäsen mukaan yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyy jatkossa aivan keskeisellä tavalla se, miten kyberturva pystytään hoitamaan.

Lähtökohtaisesti myös kyberturvan taso on meillä hyvä, mutta eri toimialojen välillä on eroja. Paras tilanne kyberturvallisuudessa on finanssi- ja tietoliikennesektorilla.

Elintarvikesektorilla on vielä jonkin verran kehittämisen varaa.

Nyt keskustellaan Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen vallitsevasta harmaasta väliajasta, jonne on ennustettu erilaista kybervaikuttamista. Välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen tilanne oli varsin rauhallinen, mutta se, miten paljon kyberhäirintää tulee, jää vielä nähtäväksi.

Janne Känkänen kuitenkin uskoo, että varautumisemme taso on niin korkea, että

pystymme hoitamaan erilaiset edellä mainittuunkin liittyvät tilanteet.

Elintarvikesektorilla Känkänen alleviivaa erityisesti koko elintarvikeketjun toimivuutta huoltovarmuuden näkökulmasta. Toistaiseksi tilanne on hyvä, mutta esimerkiksi alkutuotannon osalta kannattavuuskriisin hallitseminen arvoketjun kanssa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on kriittistä. Elintarviketeollisuuden merkit-

Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyy jatkossa aivan keskeisellä tavalla se, miten kyberturva pystytään hoitamaan. tävimpinä haasteina hän näkee puolestaan kustannusten rajun nousun aiheuttaman kannattavuuskriisin sekä geopoliittisen tilanteen aiheuttaman epävarmuuden. Kaupan ja jakelun osalta tilanne on toistaiseksi normaali, mutta sielläkin on varauduttava mm. tietoliikenteen ja tietojärjestelmien mahdollisiin häiriöihin.

Lopuksi Janne Känkänen korosti vielä kansalaisten oman aktiivisuuden merkitystä huoltovarmuudessa. On olennaista, että kansalaiset myös itse kantavat oman osuutensa. Yksi tapa on ns. 72 tunnin varautuminen, jossa kehotetaan hankkimaan kotiin sellainen määrä vettä ja elintarvikkeita, joilla tulee toimeen kolmen vuorokauden ajan poikkeustilanteessa ilman sähköä.

Kiinnostus tähän onkin ollut ilahduttavassa kasvussa ja kaupoissa näiden tuotteiden ostomäärissä on havaittu selvää kasvua.

Pää kylmänä - Hyvin meille lopulta käy, aloitti esityksensä Aalto yliopiston työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell, joka alusti Elintarvikepäivässä erityisesti kyberturvallisuudesta. Toteamus oli lohduttava, sillä turvallisuus ja toisaalta turvattomuus ovat nousseet viime aikojen myllerryksissä vahvasti esille.

Erityisesti meihin on vaikuttanut tilanne Ukrainassa. Se on mennyt meillä niin sanotusti ihon alle, tunteisiin. Turvallisuus kuin on nimenomaan tunteisiin liittyvä asia. Ihme olisi, ellei niin olisi käynyt, totesi Limnell, joka totesi myös, että turval-

lisuuden tunnetta eivät vahvista hymistely tai paniikki. Sen sijaan realismi ja rehellisyys vahvistavat sitä ainakin suomalaisten keskuudessa. Kaikkein suurin vaikutus on kuitenkin omalla lähipiirillä eli perheellä, harrastuksilla sekä arjen rutiineilla.

Euroopassa on käynnissä suurin sota sitten toisen maailmansodan. Se koettelee turvallisuuden tunnetta. Sotaa käydään Limnellin mukaan nykyisin kahdessa eli ’maailmassa’. Fyysisesti sitä käydään maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa, mutta yhä enemmän sitä käydään myös digitaalisesti kyberympäristössä.

- Yhä lisääntyvästi asiat siirtyvät fyysisestä maailmasta digitaaliseen maailmaan ja nämä kaksi kietoutuvat yhteen.

Riippuvuutemme digimaailmasta kasvaa koko ajan, totesi Limnell. Fyysisen ja digimaailman yhteen kietoutuminen tarkoittaa myös yhä enemmän erilaista asioiden keskinäisriippuvuutta ja sen mukana ketjuuntuvaa haavoittuvuutta. Limnellin mukaan kybermaailma onkin se, joka muuttaa nyt turvallisuuttamme ja turvallisuusymmärrystämme enemmän kuin mikään muu.

- Fyysisen maailman puolella on monenlaisia roistoja ja rikollisia ja samalla tavalla ’huligaanit’ toimivat myös kyberpuolella erilaisine motiiveineen.

Limnellin mukaan olemme nyt opettelemassa kyberturvallisuuden kulttuuria ja siitä on pitkälti kiinni myös se, miten kyberturvallisuuden hallinnassa onnistutaan. Henkilöstön motivointi ja kouluttaminen yrityksissä kannattaa. Sillä selätetään suurin osa niistä virheistä, joista häiriöt digimaailmassa tänä päivänä johtuvat.

Kyberasiat nousevat yhä vahvemmin myös maailmanpolitiikkaan. Vastikään USA:n presidentti varoitti sikäläisiä yrityksiä mahdollisista kyberhyökkäyksistä. Limnellin mukaan myös Suomessa on syytä varautua Venäjän tai sen tukemien ryhmien kyberhyökkäyksiin vastatoimina kiristyville sanktioille.

- On hyvä, että asioista puhutaan, eikä niitä hyssytellä, Limnell toteaa ja jatkaa, että meillä ei ole hätää eikä mihinkään paniikkiin ei ole aihetta. On kuitenkin pidettävä pää kylmänä ja huolehdittava siitä, että on vaihtoehtoisia tapoja toimia. Eikä jokaisesta rasahduksesta pidä panikoida.

Erityisen huono juttu on epäsopu.

- Eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka, totesi Mannerheimkin aikoinaan. Se on suuri viisaus myös tähän hetkeen.

LEIPURI 4 / 2022

13

v KYBERTURVALLISUUS v

Kyberturvallisuus linssin alle

EK järjesti keväällä kyberturvallisuusteen keskittyneen webinaarin yhteistyössä Liikenneja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen sekä Kyberala ry:n kanssa.

K

yberturvallisuus voidaan määritellä usealla eri tavalla. Tässä yhteydessä sillä tarkoitettiin yrityksen digitaalisen ympäristön turvallisuutta. Johtava asiantuntija Markku Rajamäki EK:sta totesi webinaarissa, että kyberturvallisuus on kestävän digitalisaation elinehto ja mahdollistaja.

Niinpä se on koko ajan otettava huomioon digitalisuutta rakennettaessa, aivan alusta lähtien.

Jotta digitaalinen ympäristö olisi suojattu, käyttäjien on tunnettava oikeat toimintatavat ja myös fyysisen ympäristön on oltava suojattu. Johdon rooli on keskeinen, sillä johdon pitää luoda puitteet, asettaa vaatimukset sekä tukea ja varmistaa. Siksi sekä yrityksen johdon että hallituksen on tunnettava ainakin kyberturvallisuuden perusteet.

Yksikönpäällikkö Miikka Salonen liikenne- ja viestintävirasto Trafin Kyberturvallisuuskeskuksesta ohjeisti, mitä kannattaisi nyt tehdä kyberturvallisuutensa eteen. Hänen mukaansa ohjeet pätevät

14

LEIPURI 4 / 2022

myös tavallisessa arjessa, ei pelkästään erikoistilanteissa.

Yksi yrityksille merkittävimpiä kyberuhkia ovat erilaiset kirityshaittaohjelmat, jotka ovat hyvin yleisiä. Hyökkäyksen kohdetta kiristetään tietojen salaamisella ja salauksen purkamisesta vaaditaan lunnasmaksu.

Yleistä on myös käyttäjätunnusten kalastelu eli käyttäjä erehdytetään antamaan käyttäjätunnuksensa ja salasanansa johonkin palveluun. Sen jälkeen tietoja hyödynnetään eri tavoin. Ennen kaikkea niillä pyritään tunkeutumaan yrityksen rahaliikenteeseen.

Rikolliset yrittävät jatkuvasti etsiä yritysten ohjelmistoista haavoittuvuuksia, jotka avaisivat heille reitin yrityksen sisään. Tämä toiminta on globaalia, useimmiten täysin automatisoitua ja myös sattumanvaraista. Sattumanvaraisuus tarkoittaa, että rikolliset rikollisille ei ole merkitystä sillä, mikä organisaatio on kyseessä.

Tunkeutumista yritetään alasta ja toiminnasta välittämättä. Välttämättä rikolliset eivät myöskään etukäteen tiedä, millaista hyötyä heille kyseisestä kohteesta voisi olla. Jos tunkeutuminen onnistuu, tutkitaan nopeasti, millaisesta organisaatiosta on kyse ja ennen kaikkea miten tunkeutumista olisi mahdollista hyödyntää.

On tiettyjä nyrkkisääntöjä, joiden olisi aina hyvä olla kunnossa jokaisessa organisaatiossa. Yksi niistä on monivaiheinen tunnistautuminen. Se tarkoittaa, että palveluun kirjauduttaessa annetaan käyttäjätunnus ja salasana sekä lisäksi kirjautuja varmistetaan jollakin toisella menetelmällä, esimerkiksi tekstiviestikoodilla.

Ellei tämä ole mahdollista, järjestelmä tulisi Miikka Salosen mukaan suojata niin, ettei suora käyttö julkisesta verkosta ole mahdollista.

Toinen tärkeä asia on, että tietoturvapäivitykset tulee aina asentaa viipymättä. Erityisesti se koskee kaikkia julkisesta verkosta tavoitettavissa olevia digitaalisia palveluita, sillä rikolliset etsivät haavoittuvuuksia juuri tätä kautta. Lisäksi he pyrkivät hyödyntämään päätelaitteiden haavoittuvuuksia.

Erityisesti käytössä olevien laitteiden käyttöjärjestelmät, toimisto-ohjelmistot sekä selaimet tulisi aina päivittää viipy-

mättä. Suositeltavin tapa ovat automaattiset päivitykset.

Tärkeänä Salonen mainitsee myös varmuuskopioista huolehtimisen. Se liittyy erityisesti kiristyshaittaohjelmahyökkäyksiin tai muihin hyökkäyksiin, joilla halutaan vaikuttaa organisaation käytettävissä olevan tiedon saatavuuteen. Ilman varmuuskopioita voi edessä olla jopa liiketoiminnan lopettaminen.

Varmuuskopioilla tiedon palauttamisen tulee olla ensisijainen toimintatapa.

Siksi organisaation toiminnan kannalta keskeisistä tiedoista tulee säännöllisesti ottaa varmuuskopiot ja myös järjestelmäasetuksista tulee ottaa kopiot. Näin on paljon nopeampaa palauttaa toiminta normaaliksi mahdollisen hyökkäyksen jälkeen. Kannattaa myös testata varmuuskopioiden palauttamista säännöllisesti, jotta se varmasti onnistuu.

Myös varmuuskopioiden suojaamisesta tulee huolehtia niin, ettei tunkeutunut taho pääse turmelemaan varmuuskopioita tai varastamaan tietoa niistä.

Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen sivuilla on paljon käyttökelpoista tietoa organisaatioiden hyödynnettäväksi (www.kyberturvallisuuskeskus.fi). Esimerkiksi erilaisia oppaita, joissa neuvotaan tietoturvan parantamisessa. Sivuilla on myös Kybersää, joka koostuu kuluneen kuukauden merkittävistä tietoturvapoikkeamista ja -ilmiöistä. Lisäksi julkaistaan varoituksia mahdollisista tietoturvauhkista.

Kyberturvallisuustilannetta voi seurata sosiaalisessa mediassa (esim. Twitter @ CERTFI tai Facebook @NCSC-FI). Näillä tileillä julkaistaan mm. uutisia, tilannetiedotuksia ja varoituksia.

Miikka Salonen kehottaa tekemään ilmoituksen kyberturvallisuuskeskukseen, jos epäilee joutuneensa tietoturvaloukkauksen kohteeksi. Ilmoituksen voi tehdä sähköisellä lomakkeella osoitteeseen www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ilmoita. Juuri nyt keskus on erityisen kiinnostunut kaikenlaisista tietoturvaloukkauksista maailmantilanteen vuoksi. Sieltä voi myös pyytää neuvoja toimintatavoista hyökkäystilanteessa. Sähköposti on cert@traficom.fi

LAADUKKAAT UUNIT JA HUOLLOT

www.leipomokoneet.com LEIPURI 4 / 2022 15

Ellet jo ole Suomen Leipuriliiton jäsen, liity nyt!

Suomen Leipuriliitto ry toimii suomalaisten leipomoiden ja konditorioiden yhdyssiteenä ja etujen valvojana. Edistämme jäsenyritystemme ammatillisia etuja ja leipomoalan yleisiä toimintaedellytyksiä, suomalaista leipäkulttuuria, leipomoalan arvostusta sekä yhteistoimintaa alalla. Valvomme jäsenten etuja myös työsuhteissa.

Julkaisemme maamme ainoaa leipomo- ja konditoria-alan ammattilehteä, Leipuria.

Mitä tarjoamme jäsenyrityksillemme?

Työsuhdeneuvontaa erilaisissa työsuhdekysymyksissä puhelinneuvontaa Suomen Leipuriliitosta tai yhteistoimintasopimuksen nojalla Elintarviketeollisuusliiton juristeilta Jäsentiedotteet (sähköpostitse) mm. työ- ja elinkeinolainsäädännön muutoksista, palkankorotuksista ja työehtosopimuksiin liittyvistä asioista sekä muista ajankohtaisista toimialaan ja yrityksiin liittyvistä asioista Työehtosopimukset Leipuriliitto lähettää jäsenilleen kaikki alaa koskevat työehtosopimukset eli Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen, Elintarviketeollisuuden toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen sekä Elintarvikealan automiesten työehtosopimuksen Elintarvikelainsäädäntöneuvontaa Leipuriliitto ja Elintarviketeollisuusliiton asiantuntijat ovat jäsenkunnan käytettävissä myös näissä kysymyksissä Suomen Yrittäjien palveluita Leipuriliitto on Yrittäjien toimialajärjestöjäsen, jonka ansiosta monet Yrittäjien tapahtumat ovat Leipuriliiton jäsenistön ulottuvilla. Jäsenistöllemme on tarjolla myös Yrittäjien laaja palvelupaketti ( (maksullinen 95 €), joka sisältää Yrittäjien valtakunnallisia jäsenpalveluita Leipuri-lehti, 8 numeroa vuodessa jäsenetuna jäsenten omistamiin toimipaikkoihin lisätilaukset jäsenetuhintaan Leiko-palvelu (ks. viereinen sivu) tuotteiden ravintosisältölaskentaa ja pakkausmerkintöjä maksullinen, mutta edullinen palvelu Alaan ja ammattiin liittyvää toimintaa koulutus ja kurssit opinto- ja messumatkat (mm. IBA ja Südback-messut) kilpailutoiminta (mm. leipomoalan SM-kilpailut) ammatillinen näyttely vuosikokoustapahtuman yhteydessä vuosittain, yli 40 näytteilleasettajaa Paikallisyhdistystoimintaa 13 paikallisyhdistystä eri puolilla maata paikallisyhdistykset järjestävät mm. koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, opintomatkoja, leipätapahtumia jne.

Muita etuja alennuksia lämmitys- ja polttoaineista (St1 Oy) sekä työjalkineista (Sievin Jalkine Oy)

16

LEIPURI 4 / 2022

Tervetuloa mukaan jäseneksi!

Tietoa jäsenyydestä myös osoitteessa www.leipuriliitto.fi Jäsenasioita hoitaa Kati Sinda puh.050 330 5661 tai sähköposti kati.sinda@leipuriliitto.fi

Leipuriliiton jäsenenä voit ottaa käyttöön Leiko-palvelun Yksi Leipuriliiton jäsenyrityksilleen tarjoamista eduista on Leiko-palvelu. Se on ratkaisu, joka tuottaa leipomoiden omien reseptien perusteella pakkausmerkintöihin tarvittavat tiedot, kuten ainesosaluettelot, ravintoarvot ja allergeenit. Leiko myös säilyttää tuotteiden raaka-ainetiedot ja määrät.

Leikossa raaka-ainetoimittajat tarjoavat omien raaka-aineidensa tiedot keskitetysti leipomo- ja konditoriayritysten käyttöön. Lisäksi järjestelmä käyttää Finelin tietoja sekä leipomoiden ja konditorioiden itse järjestelmään syöttämiä raaka-aineita. Kaikkia edellä mainittuja käyttäen Leiko-järjestelmä muodostaa ehdotuksen pakkausmerkinnöistä: laskee ravintoarvot, muodostaa ainesosaluettelon, kerää allergeenitiedot, laskee vilja-raaka-aineiden osuudet ja määräävien ainesosien määrät.

Koska Leipuriliitto tarjoaa Leikoa jäsenpalvelunaan, siinä mukanaolo edellyttää Leipuriliiton jäsenyyttä. Raaka-ainetoimittajat ovat mukana palvelussa tärkeinä yhteistyökumppaneina, joita ilman palvelu ei olisi mahdollinen.

Toimiva, leipomoyritysten toimintaa hyödyttävä palvelu rakennettiin yhdessä Canter Oy:n ja Taito United Oy:n kanssa. Viisi vuotta sitten avattua Leiko-palvelua käyttää tällä hetkellä 74 leipomo- ja konditoriayritystä.

Leiko-palvelu on maksullinen, mutta edullinen. Palvelun liittymishinta määräytyy leipomon tai konditorian liikevaihdon perusteella ja se on 300 tai 600 euroa. Sen jälkeen peritään kuukausittainen käyttömaksu 20-40 euroa.

Hinnat löytyvät nettisivulta www.leiko.fi. Siellä on palvelun käyttöohje ja sieltä kirjaudutaan palveluun. Rekisteröityminen ohjautuu myös Leipuriliittoon.

Leiko-palvelua myös parannetaan ja täydennetään jatkuvasti. Palveluun on lisätty esimerkiksi ominaisuus, jonka ansiosta leipomokäyttäjät pystyvät lisäämään pakkausselosteelle kuvan tai kuvia. Tarvittaessa kuvallisen pdf-pakkausselosteen saa helposti tulostettua Leiko-palvelusta myymälään, jaettua jälleenmyyjille tai laitettua vaikka myymälänäytölle.

Viimeisimpänä uudistuksena palvelussa voidaan luoda rinnakkaiskäyttäjiä omalle Leiko-tilille. Sen ansiosta Leipuriliiton jäsenyrityksenä olevan yrityksen useampi toimipiste voi hyödyntää samaa Leiko-tiliä. Rinnakkaiskäyttäjiä on kahdenlaisia: lukuoikeudellisia tai muokkausoikeudellisia.

Käyttäjiltä on saatu Leikosta myönteisiä kommentteja mm. nopeudesta sekä helposta mahdollisuudesta kertoa tuotteen ravintoarvot ja allergeenit. Etuna pidetään myös järjestelmän edullista hintaa. Järjestelmän kanssa pääsee sinuiksi pienen opettelun jälkeen. Omalta paikallisyhdistykseltä voi kysyä mahdollisuutta järjestää yhteinen käyttökoulutus muiden leipomoyrittäjien kanssa ja jakaa sen kustannukset.

Raaka-ainetoimittajia Leikossa on 13 ja ne ovat Finnbakels Oy, Mauste-Sallinen Oy, Condite Oy, RTC Granholm’s Oy Ab, Helsingin Mylly Oy, Leipurin Oyj, Kinnusen Mylly Oy, Ravintoraisio Oy, Valio Oy, Suomen Hiiva Oy, Bonne Juomat Oy, Fazer Mylly/Fazer Finland sekä Oy Roberts Ab. Mitä useampi leipomo/konditoriayritys palvelua käyttää, sitä suurempi intressi myös raaka-ainetoimittajilla on olla siinä aktiivisesti mukana.

Suuri kiitos Leikon olemassaolosta kuuluukin raaka-ainetoimittajille: ilman heidän mukanaoloaan palvelu ei olisi mahdollinen. Tämä yhteistyö on laajaa ja toimivaa. Myös raaka-ainetoimittajat haluavat pitää huolta siitä, että pienet ja keskisuuret leipomo- ja konditoriayritykset pystyvät vastaamaan EU:n elintarviketietoasetuksen tuomiin haasteisiin ja vaatimuksiin.

Ämmän Leivässä tyytyväiset käyttäjät Ämmän Leipä Oy:ssä Suomussalmella Leikopalvelua on käytetty noin puolitoista vuotta.

Yrittäjä Sirpa Jäske kertoo, että yrityksessä ollaan tyytyväisiä Leikon apuun pakkausselosteiden laadinnassa. Palvelu on havaittu käteväksi, luotettavaksi ja varmaksi. Palvelun käytön Sirpa Jäske kertoo opetelleensa yhdessä veljenpoikansa Vili Rinteen kanssa ja käyttöönotto sujui hänen mukaansa vaikeuksitta.

Nykyisin Rinne toimii palvelun pääasiallisena käyttäjänä, ja Jäske kertoo toimivansa enemmänkin tyytyväisenä sivustakatsojana.

- Pakkausselosteet saa Leikon avulla tehtyä nopeasti ja helposti, muutoin siihen menisi paljon enemmän aikaa ja vaivaa. Se on kyllä erinomainen asia tämänkokoiselle leipomolle, jossa meillä on paljon muutakin tehtävää. En edes tiedä miten muutoin saisimme tehtyä selosteet yhtä kätevästi, Sirpa Jäske miettii. Hänen mukaansa Leikossa luotu seloste on helppo lähettää myös asiakkaalle, sillä siinä on kaikki tarvittava. Ämmän Leivässä ollaan tyytyväisiä siihen, että Leikossa ovat mukana kaikki tärkeimmät raaka-ainetoimittajat. Siellä on kattavasti kaikki. Lisäksi Sirpa Jäsken mukaan on erinomaista, että raaka-ainetoimittajat päivittävät palveluun raaka-aineiden muutokset.

- Näin muutokset tulevat huomioiduiksi paljon varmemmin kuin että ne pitäisi aina huomata leipomossa kaiken muun kiireen keskellä, hän toteaa.

LEIPURI 4 / 2022

17

v VILJATILANNE v

Katse kohti satoa 2022 - riittääkö vilja?

Huoli viljan riittävyydestä maailmalla on herätellyt vilja-alalla olevien lisäksi kuluttajia viime kuukausien aikana. Viljasta puhutaan nyt enemmän kuin vuosiin. Mikä on Suomen tilanne globaalisti uhkaavassa tilanteessa?

V

TEKSTI Hanna Helkkula, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry

uoden 2021 satokauden jäljiltä viljavarastot olivat kaikilla pääviljoilla erittäin pienet.

Luonnonvarakeskuksen teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilastojen mukaan vuoden vaihteessa vehnävarastot olivat 115 miljoonaa kiloa. Tämä sisältää sekä elintarvike- että rehuvehnän. Maatilojen sekä Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot eivät ole mukana näissä tilastoissa. Huoltovarmuuskeskuksen leipäviljavarastot kattavat kuuden kuukauden tarpeen.

Vuositasolla elintarviketeollisuus on vuodesta 2015 käyttänyt vehnää 223–245 miljoonaa kiloa. Käyttö on ollut suhteellisen tasaista pitkin vuotta. Luonnonvarakeskus uutisoi maatiloilta siirtyneen vielä vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä viljakaupan ja -teollisuuden käyttöön 43 miljoona kiloa myllyvehnää.

Tilanne on siis sangen huolestuttava vehnän teollisuuden ja kaupan varastojen osalta. Tuleva kasvukausi on erittäin tärkeä vehnän riittävyyden takaamiseksi.

Ruista on vuositasolla käytetty viimeisten viiden vuoden aikana 81–89 miljoonaa kiloa. Rukiin teollisuuden ja kaupan varastot olivat vuoden vaihteessa 75 miljoonaa kiloa. Tiloilta ostettiin vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana 11 miljoonaa kiloa ruista näiden varastojen lisäksi. Käyttö on ollut kvartaaleittain varsin tasaista, joten laskennallisesti ruis riittäisi teollisuuden ja kaupan varastoista elintarviketeollisuuden tarpeisiin seuraavaan satoon ja jonkin verran tästä pidemmälle. Toisin sanottuna, ruista riittää hyvin vuodeksi 2022 ja vuoden 2023 alkuun, mutta tämän jälkeen tilanne voi olla tiuk-

18

LEIPURI 8 4 / 2021 2022

ka kotimaisen rukiin suhteen, jos sato jää tänä(kin) vuonna pieneksi.

Syksyllä 2021 oli kuivaa ja näin ollen sääolosuhteiltaan otollista kylvää syysviljoja, kuten syysvehnää ja ruista. Syysvehnän ala olikin ennätyksellisen suuri. Valitettavasti talvivauriot näyttävät kuitenkin olevan todella suuret ja toukokuussa 2022 on kuultu arvioita 70–80 % talvivaurioista vehnällä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Ruis pärjäsi haastavissa olosuhteissa paremmin, mutta myös ruiskasvustoja tuhoutui talvella merkittävästi tai kasvustot ovat niin heikkoja, että niiden tilalle on kylvetty kevätviljoja. Positiivisempia näkymiä on kuultu Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta, mutta syysviljojen päätuotantoalueet painottuvat Suomessa etelämmäksi.

Kaura kärsi erityisen paljon viime vuoden kuivuudesta. Sen varastot pienenivät radikaalisti eli 107 miljoonaa kiloa 31.12.2020 tilanteesta ja olivat 31.12.2021 163 miljoonaa kiloa. Elintarvike- ja rehukauraa ei ole eritelty varastotilastoissa.

Kotimaan kysyntä on ollut erittäin vahvaa, mikä on näkynyt raakakauran viennin jäämisessä odotettua pienemmäksi, vaikka globaalia kysyntää on paljon Pohjois-Amerikan katastrofaalisen pienen kaurasadon seurauksena.

Kasvava trendi kauran elintarvikekäytössä on nostanut sen käytön vuodesta 2020 alkaen noin 143 miljoonan kilon vuositasolle. Uudet valmistuvat tehtaat kasvattavat käyttöä tulevaisuudessa entisestään. Kevään saavuttua toivotaan vallitsevan viljan hintatason sekä tuotantopanoskustannusten suhteen kannustavan viljelijöitä panostamaan viljan tuotantoon elintarvikkeeksi, jotta kotimaan teollisuu-

den kysyntään pystytään vastaamaan. On kuitenkin huomioitava, että myös rehuviljan kysyntä on tällä hetkellä kovaa.

Ukraina tuottaa viljamarkkinoille myyntiin 12 % maailmalla liikkuvasta vehnästä. Ukrainan vilja-aitan kriittinen tilanne on ollut omiaan nostamaan globaalia hintatasoa niin viljaraaka-aineissa kuin muissa teollisuuden tuotteissa.

Tämä yhdistettynä kotimaan erittäin tiukkaan viljataseeseen on nostanut kotimaan viljan hintoja melkein kaikilla viljoilla 100 % viime vuoteen verrattuna. Myös syksyn uuden sadon julkiset ostonoteeraukset ovat vahvistuneet poliittisen kriisin jatkuessa ja kasvukauden edetessä viileänä. Ukrainan infran järjestelmällinen tuhoaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä maataloustuotteiden liikkumiseen rajojen yli. Peltoja on miinoitettu ja maatalouskalusto kärsinyt sodan edetessä.

Ukrainan maatalousministeriö arvioi, että koko maan kylvöala voi jäädä 30 % pienemmäksi tänä keväänä kuin aikaisempina vuosina. Konfliktialueilla ala voi pienentyä jopa 70 %. International Grains Council arvioi tulevalla markkinakaudella Ukrainan vehnäntuotannon jäävän 41 % pienemmäksi kuin kaudella 2021/22.

Maailman viljamarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin herkässä tilassa ja reagoivat voimakkaasti päivittäin muuttuviin tilanteisiin. Tapahtumien kulkua ja vaikutuksia markkinoihin on hankala ennustaa vallitsevassa poliittisessa tilanteessa.

Suomalaiset viljelijät tuottavat elintarviketeollisuudelle raaka-ainetta, joka on heidän yritystoimensa kannalta kannattavaa. Kustannuskriisi ja epävarmuus kasvukauden 2023 lannoitteiden saatavuudesta voivat vaikuttaa jo tästä kasvukaudesta alkaen tuotettavien viljojen lajivalintaan ja satotasoihin. Yhteinen intressi kotimaan laadukkaan ja arvostetun ruuantuotannon takaamiseksi tuo nyt tuottajat ja elintarviketeollisuuden lähemmäksi toisiaan. Tuottajat ja teollisuus tarvitsevat toinen toisiaan elintarviketeollisuuden maineikkaiden huipputuotteiden valmistamiseen. Tiivistämällä yhteistyötä päästään kaikkia elinkeinonharjoittajia miellyttävään tulokseen.

Lähde: https://www.luke.fi/fi/tilastot/ viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot-1vuosineljannes-ja-vuosi-2022

Erittäin

joustava ... Tarkka annostelupaino ... Suuri kapasiteetti ... Myös patukoille ja kekseille

Markkinoiden joustavin tekniikka pienille ja keskisuurille leipomoille.

Mannerheimintie 12B • 00100 Helsinki

VEMAG Robot 500 on täydellinen työkalu leipomoille, joilla on laaja valikoima erilaisia tuotteita. Laite on

Ota yhteyttä puh. + 358 20 792 8050 tai nemco@nemco.fi

kehitetty erityisesti pienille ja keskikokoisille leipomoille ja sen tekniikka mahdollistaa perinteisten leipien, sekä kakkujen, keksien ja gluteenittomien tuotteiden valmistamisen.

Taikina-annostelija on helposti siirrettävissä eri työpisteille. Nopean reseptien ja tuotteiden vaihtoajan c-b-c.de

ansiosta erilaisia leipomotuotteita voidaan valmistaa yhdellä laitteella. Robot 500:ssa on korkea hygieniataso ja siinä on helposti puhdistettava rakenne.

LEIPURI 8 4 / 2021 2022

19

v LEIPÄTIEDOTUS v

Leipätiedotus on monessa mukana Leipätiedotus toimii monella tavalla leivän ja leipomotuotteiden arvostuksen ja kulutuksen lisäämiseksi. Tämän esittelyn luettuasi tiedät mitä Leipätiedotuksessa tehdään, kuka tekee ja miksi.

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

M

onelle Leipurilehden lukijalle Leipätiedotus ry on tuttu toimija. Saatamme tulla vastaan messuilla, Leipuripäivillä, Leipäviikon tapahtumissa tai somessa. Meidät voi löytää puhujina tai kuuntelijoina leipään, viljaan, täysjyvään ja niiden kulutukseen tai terveysvaikutuksiin liittyvistä tapahtumista tai kirjoittajana tai

kommentoijana kyseisiä asioita käsittelevistä lehtijutuista. Mutta keitä me olemme ja mitä tarkkaan ottaen teemme ja miksi?

Jos et vielä tunne meitä ja toimintaamme, nyt on korkea aika tutustua.

Leipätiedotus on leipomoiden yhteistä viestintää varten perustettu yhdistys, joka on toiminut jo vuodesta 1961 alkaen. Tavoitteemme on saada nostettua leivän ja leipomotuotteiden arvostusta sekä syöjien määrää. Haluamme kuluttajien saavan tietää kuinka terveellistä ja moneen suuhun sopivaa suomalainen leipä on. Viestimme ei kuitenkaan ole tuulesta temmattua, vaan viestinnän ja tavoitteiden perustana ovat ravitsemussuositukset.

Leipätiedotuksen toiminta rahoitetaan Leipuriliiton, leipomoiden, Kauppamyllyjen yhdistyksen, MTK ry:n ja SEL ry:n jäsenmaksuilla, kannatusmaksuilla ja leipomotuotteiden toimitustilastoinnista kertyneillä maksuilla. Leipätiedotus on toteuttanut myös monia ravitsemukseen ja viljan kulutuksen lisäämiseen liittyviä hankkeita, joiden rahoitus on saatu esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriöstä. Tällä hetkellä Leipätiedotuksen toimistolla työskentelee kaksi henkilöä,

Leipätiedotuksen henkilökuntaan kuuluvat toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen (vas.) ja projektikoordinaattori Terhi Virtanen.

Kuva Elina Matikainen

20

LEIPURI 4 / 2022

toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen sekä projektikoordinaattori Terhi Virtanen.

He ovat ravitsemuksen ja viestinnän ammattilaisia.

Uskottava, asiantunteva ja puolueeton viestijä Leipätiedotuksen uskottavuus perustuu puolueettomaan tiedotustoimintaan ja tutkimustietoon ja viestinnän perustana ovat ravitsemussuositukset. Leipätiedotus ei vastaa yksittäisten yritysten brändi- ja tuoteviestinnästä ja mainonnasta. Toimittajat ja tiedonvälittäjät pitävät Leipätiedotusta luotettavana ja puolueettomana leivän asiantuntijana ja parhaana tietolähteenä koskien mm. leivän kulutusta, trendejä ja terveellisyyttä.

Leipätiedotus seuraa leivästä ja viljatuotteista tehtävää tutkimusta sekä trendejä ja viestii niistä kohderyhmille. Viestintää suunnataan ennen kaikkea jäsenyrityksille ja tiedonvälittäjille (kuten opettajille, terveydenhuollon ammattilaisille ja kansanterveysjärjestöille) sekä median kautta kuluttajille. Leipätiedotus osallistuu myös jäsentensä tapahtumiin leivän, viljan ja ravitsemuksen asiantuntijana sekä toimittamalla näihin materiaaleja.

Sosiaalisen median kanavat, internetsivut ja mediatiedotteet ovat tärkeitä välineitä viestintämme näkyvyydelle. Leipätiedotus toimii Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa. Kannattaa ottaa kanavamme seurantaan.

v LEIPÄTIEDOTUS v

Leipätiedotuksen leivän asiantuntijuus näkyy kommentti- tai materiaalipyyntöinä moneen uutiseen ja artikkeliin. Viime aikoina media on julkaissut paljon Leipätiedotuksen tiedotteita liittyen mm. leivän kulutukseen, leipätrendeihin sekä kuituja täysjyväpitoisen leivän terveellisyyteen.

Etenkin koronan vaikutuksista on oltu kiinnostuneita ja erityisesti sen vaikutuksista leipomotuotteiden ostokäyttäytymiseen.

Yksi esimerkki Leipätiedotuksen viestinnästä asiantuntijoille on vähemmän suolaa sisältävien leipien listan päivitys.

Keräämme leipomoilta tietoa markkinoilla olevista vähemmän suolaa sisältävistä leivistä. Lista on julkaistu nettisivuillamme ja näin jokaisen kuluttajan käytössä.

Leipätiedotuksen nettisivujulkaisun lisäksi listasta tiedotetaan medialle sekä asiantuntijoille ja asiantuntijajärjestöille, kuten ravitsemusterapeuteille, Suomen ravitsemustieteen yhdistykselle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Leipätiedotuksen on mahdollista viestiä myös ajankohtaisista viljan ja leivän terveyteen vaikuttavista tutkimuksista ja niiden tuloksista. Yritykset voivat viestiä vain EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto) hyväksymistä terveysväittämistä, jotka eivät kata kaikkea tietoa viljatuotteista tehdyistä terveyteen liittyvistä tutkimuksista. Esimerkiksi rukiin terveysvaikutukset eivät EFSA:ssa pääse käsittelyyn kovin helposti, sillä ruis niin vähän käytetty raaka-aine ja sitä syödään lähinnä Suomessa ja vähäisessä määrin Itä-Euroopassa ja muualla Pohjois-Euroopassa.

Näin ollen viestintä rukiista ja rukiin terveellisyydestä tehdyistä tutkimuksista on vaarassa jäädä hyvin vähäiseksi.

Kansainvälisesti Leipätiedotus on myös alalla tunnettu toimija ja luotettava tiedonlähde. Tästä ovat esimerkkeinä yhteistyö muissa Pohjoismaissa toimivien vastaavien organisaatioiden kanssa sekä jäsenyys Euroopan laajuisessa täysjyvän tutkimusta ja kulutusta edistävässä Health Grain Forumissa (HGF).

Leipomotuotteiden tilastointia ja tiedonvaihtoa trendeistä Yksi Leipätiedotuksen asiantuntijuuden kulmakivistä on vuonna 2014 aloitettu leipomotuotteiden toimitustilastointi.

Tilaston avulla voidaan arvioida suomalaisten leipomotuotteiden kulutusta sekä markkinan trendejä ja siinä tapahtuvia

Leipätiedotus järjestää leipään liittyviä tapahtumia. Kuvassa Ruisleipäpäivän tapahtuma Kampissa vuonna 2019. Kuva Elina Matikainen

Jo perinteeksi on muodostunut Leipäviikon tilaisuus, jossa tasavallan presidentille ojennetaan herkullinen leipäkori ja kerrotaan leipomoalan kuulumiset. Vuonna 2017 tervehdyksen veivät Sanna-Maria Hongisto, Leipätiedotuksen hallituksen puheenjohtaja, Fazer Leipomot (vas.), Harri Jaakkola, Pirkanmaan Leipomot ry:n edustaja, Leivon Leipomo Oy, Terhi Virtanen Leipätiedotus, Elina Matikainen Leipuriliitto sekä Kaisa Mensonen Leipätiedotus.

Kuva Tasavallan presidentin kanslia.

muutoksia. Mediaa kiinnostavat erityisesti leipomotuotteiden kulutuslukuja sisältävät tiedotteet ja tässä ohessa meillä on mahdollisuus viestiä myös monesta muusta leipään liittyvästä asiasta, kuten sen herkullisuudesta ja terveellisyydestä.

Leipomotuotteiden toimitustilastointi tuottaa siinä mukana oleville yrityksille tietoa alan trendeistä. Monet asiantuntijatahot käyttävät Leipätiedotuksen keräämää tietoa ja jakavat myös omia tutkimuksiaan ja tilastojaan Leipätiedo-

tukselle. Tilastointiyhteistyötä olemme tehneet muiden pohjoismaisten Leipätiedotusta vastaavien asiantuntijaorganisaatioiden kanssa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näin pystymme vertailemaan ja seuraamaan leipätrendejä eri maissa ja viestimään niistä jäsenistöllemme sekä mediaan. Olemme kirjoittaneet asiantuntijatekstejä ja tuoneet esiin suomalaisten leivän syöntitottumuksia ja kulutusta, niiden muutoksia sekä trendejä mm. työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraporteisLEIPURI 4 / 2022

21

v LEIPÄTIEDOTUS v

sa, eri medioissa sekä kansainvälisissä asiantuntijaorganisaatioissa kuten HGF (Health Grain Forum) ja markkinatutkimuksia Euroopassa tekevässä GIRA:ssa.

Tilastoinnissa seurataan sekä vähittäiskauppaan että suurkeittiöihin toimitettavien leipomotuotteiden määrää tuoteryhmittäin kuukausitasolla volyymissa (kg) ja sen arvioidaan kattavan noin 65 % leipomomarkkinoiden volyymista. Tuoteryhmittelyssä tuotteet on jaettu neljään ryhmään: tumma ruokaleipä, vaalea ruokaleipä, ruokaisat tuotteet sekä kahvileipä ja konditoriatuotteet. Ruokaisia tuotteita ovat esimerkiksi karjalanpiirakat, pasteijat, lihapiirakat, täytetyt leivät tai suolaiset piiraat. Tavoitteena on tulevaisuudessa mm. saada julkaistua tietoja gluteenittomista tuotteista ja ulottaa tilastointi kuivaleipään.

Tilastoinnin lisäksi Leipätiedotus kerää kuluttajatutkimuksilla tietoa suomalaisten leivän ostokäyttäytymisestä, sen syömisestä sekä leipään liittyvistä käsityksistä.

Kuluttajien näkemyksiä syömiseen, leipään ja viljatuotteisiin selvitetään kahden vuoden välein toteutettavilla tutkimuksilla ja tiedot ovat käytössä jäsenistöllemme.

Jaamme tietoa myös muiden meitä vastaavien eri maissa toimivien organisaatioiden kanssa. Näistä tiedoista teemme tiedotteita ja jaamme vertailutietoa jäsenillemme.

Leipätiedotus rukiin asialla Leipätiedotus vastaa Pro Ruis ry:n toiminnan koordinoinnista, jota rahoitetaan Pro Ruis yhdistyksen jäsenmaksuilla. Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 tiivistämään rukiin arvoketjun yhteistyötä ja arvostusta pellolta pöytään. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä rukiin arvostusta, suosiota ja kulutusta sekä parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä. Tavoitteisiin pyritään muun muassa kuluttajaviestinnän avulla sekä kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin. Pro Rukiin toiminnan ansiosta Suomessa saavutettiin rukiin omavaraisuus vuonna 2015 ja vuodesta 2020 lähtien myös kaikki elintarviketeollisuudessa käytetty luomuruis on ollut kotimaista Pro Rukiin toimintaan kuuluvat vuotuiset pellonpiennarpäivät ruispellon laidalla sekä Leipätiedotuksen kanssa yhteistyössä toteutettu Ruisleipäpäivä. Pro Ruis järjestää myös Ruismestari -kilpailua, jos-

22

LEIPURI 4 / 2022

Leipätiedotuksen materiaali pohjautuu ravitsemussuosituksiin. Pian on tilattavissa myös uusittu Välipalaopas.

Leipätiedotus tarjoaa jäsenilleen:

materiaalia, kuten esitteitä, julisteita, pöytäständejä tietoa leivän kulutuksesta, tuonnista, trendeistä ym. asiantuntijapuheenvuoroja tapahtumiin ja julkaisuihin

sa rukiin viljelijät kisaavat parhaimmasta ruissadosta ja viljelykäytänteistä.

Leipätiedotuksen on luontevaa ja omien tavoitteidensa mukaista toteuttaa toiminnassaan Pro Rukiin kuluttajille, medialle ja sidosryhmille suunnattua viestintää, joka pyrki lisäämään tietoa ruisketjun ainutlaatuisuudesta Suomessa, rukiin sekä ruisleivän terveellisyydestä ja herkullisuudesta ja sen kuulumisesta suomalaiseen ruokakulttuuriin.

Haluttu yhteistyökumppani Leipätiedotus tekee yhteistyötä monien ravitsemukseen ja syömiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Näitä ryhmiä ovat mm. toimittajat, tutkijat, virkamiehet sekä tiedonvälittäjät, kuten opettajat ja terveydenhoitajat sekä asiantuntijaorganisaatiot, kuten THL, Sydänliitto ja MTK. Eli ryhmät, jotka voivat toimintansa kautta tukea Leipätiedotuksen tavoitteiden toteutumista.

Esimerkkinä viimeaikaisesta yhteistyöstä on vuonna 2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa toteutettu yhteishanke, johon saatiin rahoitus Elintar-

viketeollisuuden tutkimussäätiöltä. Hankkeessa selvitettiin suomalaisten täysjyvän saantia THL:n Finravinto-tutkimustulosten pohjalta. Leipätiedotuksen rooli hankkeessa oli auttaa selvittämään leipä- ja viljatuotteiden täysjyvän määriä sekä viestiä tutkimuksen tuloksista.

Toinen esimerkki oli yhteistyö Sydänliiton kanssa selvityksessä leivän roolista suomalaisten suolan saannissa. Leipätiedotuksen laskelmien perusteella voitiin todeta, että vaikka leipä on ruokavaliossa suolan lähde, on se myös tärkeä kuidun ja täysjyvän saannille. Leipätiedotuksen laskelmien perusteella normaalisuolaisen ja vähemmän suolaa sisältävien leipien suolarajaa nostettiin ja näin mm. Sydänmerkin suolaraja nousi leivissä korkeammaksi.

Materiaalia ja teemapäiviä Leipätiedotuksesta voi tilata erilaista materiaalia leivästä, viljasta ja ravitsemuksesta tiedottamiseen. Nettisivuiltamme löytyy tilauslomake, jolla voi tilata mm. julisteita, esitteitä ja pöytäständejä.

Nettisivujemme kuvapankin kuvia ja some-materiaalia voi käyttää maksutta lähde mainiten. Printtimateriaali sopii käytettäväksi terveydenhuollon ammattilaisille neuvontatyöhön ja kouluille opetukseen ja kouluravintoloiden rekvisiitaksi sekä leipomoille ja ruokapalveluille. Materiaalit löytyvät osoitteesta www.leipatiedotus. fi/materiaalit.html.

Leipäviikko on Leipätiedotuksen perinteinen tapahtuma- ja teemaviikko, jota on vietetty jo 60-luvulta alkaen. Nykyisin Leipäviikkoa vietetään syyskuussa viikolla 37. Leipäviikon lisäksi Leipätiedotus tekee vuosittain materiaalia sekä viestintää myös Ruisleipäpäivään 28.2. ja järjestää teemoihin sopivia tapahtumia. Juuri nyt olemme päivittämässä lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille sopivaa Välipalaopasta sekä suunnittelemassa seuraavan Leipäviikon materiaaleiksi tulevia julistetta ja pöytäständiä teemalla ’Missä leipä kasvaa?’.

Leipäviikon tapahtumiin ovat kuuluneet 2010-luvulla vierailut tasavallan presidentin luona ja olemme käyneet useammankin kerran luovuttamassa leipäkorin presidentti Sauli Niinistölle. Monena vuonna olemme tavanneet myös maa- ja metsätalousministeriä sekä perhe- ja peruspalveluministeriä Leipäviikon merkeissä ja muistaneet heitäkin leipätervehdyksellä.

v LEIPÄTIEDOTUS v

Tuotekehitys tuottanut tulosta:

suolaa vähennetty leivissä määrätietoisesti

Leipä kuuluu lähes jokaisen suomalaisen ruokapöytään ja maku on kuluttajalle tärkein leivän valintakriteeri. Viljan ohella maussa tärkeä tekijä on suola, jonka saanti saattaa kuitenkin olla terveyden kannalta ongelmallista. Leipomoteollisuuden aktiivisen tuotekehityksen ansiosta suolan määrää leivissä on pystytty onnistuneesti vähentämään pitkällä aikajänteellä.

TEKSTI Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry

V

iljatuotteet ovat yksi merkittävistä suolan lähteistä monissa maissa, myös Suomessa. Suomessa noin 28 % suolan kokonaissaannista tulee vilja- ja leivontatuotteista (FinRavinto 2017). Leivän osuus kokonaissaannista on kuitenkin vain 13,5 %. Edelliseen, vuonna 2012 tehtyyn Finravinto -tutkimukseen verrattuna viljatuotteet eivät enää ole suurin suolan lähde, vaan eniten suolaa saadaan lihatuotteista. Suurin suolanlähde suomalaisten ruokavaliossa ovat lihavalmisteet; leikkeleet, makkara, liharuoat jne.

Leipomoteollisuuden tuotekehitys on tehnyt pitkään töitä asian eteen ja suolan määrää on ajan saatossa pystytty vähentämään. Nykyään leipähyllyltä löytyykin myös maukkaita kotimaisia leipiä, jotka sisältävät vähemmän suolaa.

Leipien suolan määrää vähennetty Viranomaiset, elintarviketeollisuus ja erilaiset terveyskampanjat ovat ponnistelleet sen eteen, että ihmiset saisivat vähemmän suolaa ruokavaliostaan ja välttyisivät näin sen aiheuttamilta ongelmilta terveydelle. Leivän suolapitoisuutta on Suomessa vähen-

Voileivästä saatavan suolan määrää voi säännöstellä helposti leivän päällisillä. Leikkeleellä päällystetty voileipä sisältää 0,9 g suolaa, kun taas raejuustolla ja tomaatilla päällystetty 0,45 g.

netty onnistuneesti pitkällä aikajänteellä 1,2 - 1,5 prosentista 0,9 - 1,1 prosenttiin. Muutos on merkittävä ja se on ollut mahdollista, koska leipomoteollisuus on yhtenäisesti lähtenyt tähän prosessiin mukaan. Hitaan muutoksen myötä kuluttajat ovat tottuneet syömään vähemmän suolaista leipää. Prosessi on kuitenkin kestänyt kauan, lähes 30 vuotta. Elintarviketeollisuudessa trendejä onkin katsottava pitkällä aikavälillä.

Suolalla on leivonnassa useita tehtäviä. Maun ohella se vaikuttaa oleellisesti leivän rakenteeseen; vahvistaa sitkoa, hidastaa hiivan toimintaa ja lisää värin kehittymistä. Näin ollen taikina nousee paremmin, siihen ehtii muodostua enemmän aromia ja leivästä tulee kauniimman värinen. Suolaton taikina on vetelää ja kosteaa ja se nousee nopeasti. Leivän sisuksesta tulee helposti epätasainen ja leivästä mauton. Suolalla on merkitystä myös leivän säilyvyyden kannalta. Tämä on tärkeää, sillä suomalaiseen ruokakulttuuriin ei kuulu joka-aamuinen piipahdus leipäkaupassa saadaksemme tuoretta leipää aamiaispöytään, vaan leivän on säilyttävä pidempään.

Vaikka suola parantaa taikinan käsittelyominaisuuksia, se ei ole teknologisesti olennainen ainesosa leivonnassa. Taitava kotileipuri pystyy leipomaan leipää, jossa on hyvin vähän suolaa ja hyvät rakenneominaisuudet. Teollisuudessa tilanne on haastavampi, mutta teknologiaa kehittämällä sekin onnistuu. Suolan vähentämisen teknologiset ongelmat voidaan ratkaista myös korvaamalla natriumkloridi mineraalisuoloilla. Mineraalisuoloissa osa natriumkloridista on korvattu joko kaliumkloridilla tai kaliumkloridilla ja magnesiumkloridilla, joten ne sisältävät natriumia noin puolet vähemmän kuin tavallinen suola. Näillä voi kuitenkin olla kriittinen vaikutus makuun. Siksi niitä ei käytetä laajalti.

LEIPURI 4 / 2022

23

v LEIPÄTIEDOTUS v

Leivän pakkausmerkinnät Ruokavirasto on antanut ohjeita elintarvikepakkausten merkinnöistä, mukaan lukien suolapitoisuuden merkitsemisestä. Tietyt elintarvikkeet, kuten liha, juusto ja leipä, on merkittävä voimakassuolaiseksi, jos suolapitoisuus ylittää annetut rajat. Viljatuotteiden rajat näkyvät alla. Myös ”vähemmän suolaa” tai ”suolaa vähennetty” -merkintä on mahdollista lisätä pakkaukseen, mikäli tuotteessa on suolaa 25 % vähemmän kuin tavanomaisessa tuotteessa. Leivän kohdalla tämä tarkoittaa, että suolapitoisuus alittaa 0,83 %.

Tämän merkitseminen on vapaaehtoista. Myös elintarvikkeiden luonnollinen natrium otetaan laskuissa huomioon.

”Voimakassuolainen”- ja ”vähemmän suolaa”-merkintöjen rajoitukset Suomessa Voimakas suolainen, % Leipä > 1,1 Näkkileipä > 1.4 Muut viljatuotteet > 1,4

Vähemmän suolaa, % < 0,83 < 1.1 < 1,1

Paistopistetuotteet ja tuonti Paistopisteiden leipomotuotteet ovat yleistyneet runsaasti Suomessa. Nämä esipaistetut tuotteet tulevat osittain ulkomailta ja niiden suolapitoisuus on usein kotimaisia vaihtoehtoja korkeampi. Jos on oikein tarkka, niin alkuperämaan ja tuotteiden suolapitoisuuden löytää pienellä tekstillä tuotteiden vierestä tuoteselosteesta. Tähän ei vaan monikaan kuluttaja kiinnitä huomiota. Tuotteet saattavat maistua kuluttajan suussa maukkailta: korostaahan suola leipomotuotteiden muita makuja. Kaupalla olisi tässä vaikutusmahdollisuus. Jos paistopistetuotteen alkuperämaan ja suolapitoisuuden saisi nostettua paremmin esille, saattaisi kuluttaja havahtua. Tämä edistäisi kotimaisten leipomotuotteiden myyntiä, koska ne sisältävät vähemmän suolaa ja kuluttaja hyötyisi valittuaan terveellisemmän vaihtoehdon.

Suola ja terveys Ruokasuola on natriumkloridia (NaCl), josta 40 % on natriumia. Suolan sisältämä natrium (Na) on elimistöllemme välttämätöntä. Määrä, jonka välttämättä tarvitsemme, on kuitenkin hyvin pieni. Jo 1,5 grammasta suolaa saamme tarpeellisen määrän natriumia. Suositusten mukaan suolaa tulisi saada enintään 5 grammaa päivässä. Suomalaiset ylittävät tämän rajan reilusti;

Suolalla on monia tehtäviä leivässä parantaa leivän makua ja muita aistinvaraisia ominaisuuksia ​​ parantaa taikinan käsittelyominaisuuksia pidentää säilyvyysaikaa

24

LEIPURI 4 / 2022

miesten suolansaanti on lähes kaksinkertaista suosituksiin nähden ja naistenkin lähes 7 g.

Runsas suolan saanti tuottaa ongelmia terveydelle. Liiallinen natrium nostaa verenpainetta, sitoo kehoon nestettä ja aiheuttaa turvotusta. Se rasittaa sydäntä ja verisuonia ja on haitallista aivoterveydelle. Munuaisilla on keskeinen merkitys suola- ja nestetasapainon säätelyssä. Kun suolaa saadaan jatkuvasti liikaa, munuaiset alkavat vähitellen kuormittua. Runsas suolansaanti lisää myös mahasyövän riskiä.

Huomioitavaa on myös se, että erilaiset trendi- tai muotisuolat, kuten ruususuola, Himalajan suola ja sormisuola, ovat lähes täyttä natriumkloridia. Eli ne eivät ole mainoksista huolimatta sen terveellisempiä suoloja kuin muutkaan. Vain mineraalisuoloissa on selvästi vähemmän natriumia, koska osa natriumkloridista on korvattu kaliumin ja magnesiumin suoloilla. Tämä taas vaikuttaa hieman makuun ja siksi niitä ei elintarviketeollisuudessa juurikaan käytetä.

Suolassa ei ole luonnostaan jodia, vaan sitä lisä­tään suolaan.

Suomessa tämä on tärkeää, koska meillä jodinsaanti olisi muuten liian niukkaa. Erityisesti vegaanien ruokavaliossa jodin saanti jää helposti liian vähäiseksi. Liian vähäinen jodin saanti lisää riskiä sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan ja struumaan. Leipomoteollisuus alkoi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta käyttää jodioitua suolaa laajasti muutamia vuosia sitten. Leipäpakkauksista selviää, onko tuotteessa käytetty suola jodioitua.

Jos haluat vähentää suolan saantia Älä jätä leipää ruokavaliostasi, vaikka haluaisit vähentää suolan saantia. Suomalaiset saavat nimittäin ruoasta liian vähän kuitua suosituksiin nähden ja leipä ja viljatuotteet ovat parhaita kuidunlähteitä. Täysjyväiset vähemmän suolaa sisältävät leivät ovat oikea valinta, jos toiveissa on saada kaikki terveyshyödyt itselleen. Vähemmän suolaisen leivän makuun tottuu helposti muutamassa viikossa, vaikka aluksi se saattaakin tuntua hieman mauttomalta.

Suuri merkitys on myös leivän päällisillä. Voileipiä tehdessä kannattaa valita järkevät täytteet suolan suhteen. Kiinnitä huomiota levitteen suolapitoisuuteen, vähennä leikkeleiden ja juuston käyttöä ja täydennä voileipää runsailla kasviksilla. Viereisen sivun kuva osoittaa, kuinka helppoa suolan vähentäminen on leivän päällisiä varioimalla. Leivästä saa helposti niin herkullisen kuin terveellisenkin.

Kuluttajatutkimuksista on nähtävissä, että suolan määrä leivässä ei tunnu kovasti leivän ostajaa kiinnostavan. Ostopäätökseen vaikuttaa ennemmin leivän hyvä maku, edullinen hinta, leivän tuoreus ja kotimaisuus. Kuluttajalla on kuitenkin hyvä mahdollisuus omilla valinnoillaan tehdä terveyden kannalta parempia ratkaisuja niin kaupan hyllyllä kuin kotikeittiössäkin.

Meillä Suomessa ollaan onnellisessa asemassa siinä, että leipäkulttuurimme on maailman rikkain. Leipähyllyt notkuvat kaupassa erilaisia tuotteita laidasta laitaan. Sydänmerkillä merkityt leivät sisältävät vähemmän suolaa, mutta myös muita tuotteita on tarjolla. Jos silmään ei meinaa osua vähemmän suolaa sisältäviä leipiä, kannattaa käydä katsomassa Leipätiedotuksen nettisivuilta niistä tehtyä listaa. Kauppiaalle voi vinkata näistä leivistä, jos niitä ei ole lähikaupasta saatavilla. https://www.leipatiedotus.fi/leipa-ravitsemuksessa/vahemman-suolaa-sisaltavat-leivat.html

v VESI v

Puhdas vesi on myös leipomotuotteiden valmistuksen perusedellytys.

TEKSTI Elina Matikainen

T

oimialapäällikkö Elisa Piesala Elintarviketeollisuusliitto ETL:stä kertoi, että pääosin elintarviketeollisuus Suomessa käyttää kunnallisten vesihuoltolaitosten toimittamaa talousvettä. Vesihuolto voi olla myös vesiosuuskunnan, oman vesilähteen tai yksityisen vesihuoltolaitoksen varassa. Piesalan mukaan elintarviketeollisuus on hyvin integroitunut paikallisten vesihuoltolaitosten kanssa ja asiakkuus näyttää myös toimivalta ETL:n selvitysten perusteella. Kunnalliset vesilaitokset ovat siis tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Toimivuus ja häiriöttömyys onkin tärkeää, sillä elintarvikeyrityksen kannalta vesihuoltolaitos on keskeinen tavarantoimittaja. Vesi on myös osa elintarviketurvallisuutta. Häiriöt veden toimittamisessa vaikuttavat useimmiten yrityksen toimintaan välittömästi, eikä vaihtoehtoista toimittajaa useinkaan ole.

Se, miten vesihuoltoasiat saadaan mahdollisimman hyvin toimimaan ja häiriöt ja niiden vaikutukset minimoitua, on pitkälti ihmisten välisen yhteistyön varassa.

Kun se toimii, saadaan häiriötilanteetkin hoidettua paremmin. Alkuun pääsemiseksi voi käyttää seuraavaa julkaisua: Elintarviketeollisuus vesihuoltolaitoksen asiakkaana, Opas yhteistyön järjestämiseen.

Vesilaitoksen edustajan voi myös kutsua tutustumaan yrityksen toimintaan.

Elintarvikeyrityksillä on yleensä vesiliittymäsopimus sekä jätevesisopimus, mutta sen lisäksi olisi hyvä olla talousveden toimitussopimus. ETL sekä Suomen vesilaitosyhdistys ovat vuonna 2017 laatineet oppaan, johon on koottu periaatteet elintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuoltolaitoksen välisen talousvesisopimuksen solmimiseksi. Se sisältää myös valmiin pohjan toimitussopimusta varten. Opas on julkinen eli vapaasti käytettävissä ja sen nimi on Opas elintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuoltolaitoksen välisen talousvesisopimuksen laatimiseen. Sopimusmalli löytyy mm. ETL:n kotisivuilta ja sieltä voi kysyä myös neuvoja sopimuksen laatimisessa.

Tavoitteena on sopijapuolten välinen sopimus, joka sisältää tärkeimmät tek-

Yrityksen kannattaa tehdä talousvedestä sopimus Elintarviketieteiden Seuran huhtikuun alkupuolella järjestämässä webinaarissa talousveden laadusta, käsittelystä ja turvallisuudesta todettiin, että puhdas vesi on elintarvikkeiden valmistuksen perusedellytys. Vaikka leipomoala ei ole kaikkein vesiintensiivisimpien elintarviketeollisuuden toimialojen joukossa, on puhdas vesi elintärkeä asia myös leipomoille. niset, taloudelliset ja oikeudelliset näkökohdat. Vesihuoltolaitoksen ja elintarviketeollisuuslaitoksen tulisi selvästi sopia muun muassa yhteistoiminnasta, vesihuoltomaksuista, riskien hallinnasta, vesihuoltopalveluiden keskeyttämisestä sekä virheestä ja vahingonkorvauksesta. Lisäksi tavoitteena on edistää yhteistyötä elintarviketeollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten välillä sekä lisätä keskinäistä tietoisuutta osapuolten toiminnan käytännön toiminnasta ja erityispiireistä.

Sopimuksessa tulisi ottaa huomioon myös asiakassuhteen erityispiirteet. Koska vesihuoltolaitoksilla on yleensä tuhansia asiakkaita, ne eivät voi tietää yksittäisen asiakkaan erityisominaisuuksia, ellei niitä kerrota. Sopimuksessa voikin kertoa vesihuoltolaitokselle esimerkiksi sen, millaista toimintaa elintarvikeyritys harjoittaa ja

mitkä ovat sen talousveteen liittyvät mahdolliset erityistarpeet.

Vesihuoltolakia (119/2001) sovelletaan asutuksen vesihuoltoon ja asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeinoja vapaa-ajan toiminnan vesihuoltoon.

Muunlainen elinkeino- tai vapaa-ajantoiminta ei kuulu lain soveltamisalaan. Tämän vuoksi suuri osa elintarvikealan yrityksistä jää vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle, joten erityisesti näille yrityksille sopimuksen tekeminen olisi tärkeää.

Leipomoissa on hyvä tiedostaa, että tuotteeseen käytettävän talousveden osalta ei tarvitse maksaa jätevesimaksua.

Toimijan tulee pystyä esimerkiksi vesimittarin avulla osoittamaan talousveden käyttökohde ja vaatia itse jätevesimaksun alennusta tältä osin.

LEIPURI 4 / 2022

25

KOLUMNI

Ilmastoasiaa Euroopan parlamentti äänestää kesäkuussa Fit for 55 -ilmastopaketin aloitteista, joiden tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

I

lmastonmuutos ilmiönä on kiihtyvä, systeeminen, vaikeasti ennustettava ja siksi riskialtis. Hiukan paremmat teot väärällä konseptilla eivät auta, vaan kyse on sellaisista ratkaisuista, jotka vastaavat koko kestävyyshaasteeseen. Sama koskee koko ruokajärjestelmäämme. Kyse on paradigman muutoksesta.

Lämpenevä ilmasto lisää sademääriä ja erityisesti talvien sademäärät kasvavat. Kuten jo olemme viime vuosina nähneet, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät, on enemmän myrskyjä ja rankkasateita, toisaalta pitkiä kuivia ajanjaksoja helteiden osuessa kohdalle. Kaikki tämä vaikuttaa ruoantuotantoon ja ruokaturvaan.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myös ruoan hintaan, laatuun ja saatavuuteen.

Meillä on noin kymmenen vuotta aikaa tehdä ratkaisut, joilla saavutamme hiilineutraaliuden globaalisti sekä Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Mitä myöhemmäksi ratkaisut jäävät, sitä kalliimpia ja radikaalimpia ne tulevat olemaan. Mahdollisimman nopea kiertotalouteen siirtyminen on myös taloutemme etu.

Tarvitsemme tuplasti sovittua enemmän päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Siksi on tärkeää, että EU, Yhdysvallat, Kiina ja Intia – yhdessä ja erikseen – nostavat merkittävästi kunnianhimon tasoa nyt sovitusta.

Kansainvälisten tavoitteiden täytyy olla tiedepohjaisia ja

26

LEIPURI 4 / 2022

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

riittävän kunnianhimoisia. Nykyisellä menolla ilman tiukempia sitoumuksia olemme menossa kohti 2,7 asteen lämpenemistä.

Jokaisen valtion on nyt tehtävä kaikkensa. Meillä ei ole aikaa jäädä miettimään.

Hyviä keinoja ovat muun muassa kiertotalouden edistäminen, kestävä rahoitus ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen. On myös ehdottoman tärkeää, että ilmastolle haitallisista tuista luovutaan ja fossiilisen energian käyttö lopetetaan viivyttelemättä.

On hämmästyttävää, että pahenevasta ilmastohätätilasta pitää varoitella vuosi toisensa jälkeen ilman riittävää vaikutusta. Aikaa meillä on ollut kymmeniä vuosia ratkaisujen tekemiseen.

Poliittinen johtajuus on EU:n vastuulla. Me tiedämme ongelman, meillä on teknologia ja jopa resurssit sen ratkaisuun. Tämän pitää tarkoittaa paljon korkeampaa kunnianhimoa ilmastopolitiikassa. Meidän täytyy vähintään kaksinkertaistaa ponnistelumme, jos aiomme vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen. Tämä on koko eloonjäämisen kannalta tärkeää.

v RUUAN HINTA v

Ruuan hintaan kohdistuu poikkeuksellisen korkeita nousupaineita Luonnonvarakeskuksen (Luke) 24.5.2022 julkistama maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että ruuan hintaan kohdistuu kuluvana vuonna poikkeuksellista nousupainetta, sillä ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi.

TEKSTI Elina Matikainen

L

uke ennakoi ruuan hinnan nousevan kuluvana vuonna jopa 10 prosenttia suhteessa viime vuoden keskimääräiseen hintatasoon.

Samalla ruuan hinnan nousu ylittää yleisen inflaatiovauhdin, ja sen myötä ruokamenojen osuus koko kulutuksesta kasvaa. Viime vuonna ruokamenojen osuus kulutuksesta oli 12,5 prosenttia.

Pitkään ruuan kuluttajahintojen nousu oli hyvin maltillista, aina vuoteen 2020 asti. Vuonna 2021 hinnat lähtivät kuitenkin voimakkaaseen nousuun, joka on jatkunut tänä vuonna ja jonka ennustetaan jatkuvan myös ensi vuonna. − Hinnannousu vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ohjaa ostamaan tuoteryhmän halvimpia tuotteita tai kokonaan korvaavia vaihtoehtoja, kertoo erikoistutkija Hanna Karikallio Lukesta. Esimerkiksi voimakkaimmin kallistuneiden tuotteiden, kuten kahvin ja kalan myynti on jo vähentynyt Viljan ja öljykasvien hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla ja Suomessa huippulukemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lisäksi vuoden 2021 heikon sadon jäljiltä on jouduttu turvautumaan aikaisempia vuosia huomattavasti enemmän varastojen käyttöön. Tuotanto alitti kotimaan kysynnän yhtä paljon viimeksi ennen vuosituhannen vaihdetta. Suomessa on lähes

aina saatu viljasato, joka on riittänyt oman maan tarpeisiin ja ylikin. Vuosi 2021 oli kuitenkin poikkeus. − Lähes kaikkien viljalajien tuotanto-omavaraisuus jäi Suomessa markkinakaudella 2021/22 sadan prosentin lähelle tai peräti hieman sen alle, joten varastot ovat nyt poikkeuksellisen pieniä. Vuoden 2022 viljasadolla on erittäin suuri merkitys Suomen viljahuollolle ja -markkinoille, kertoo erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.

Koko maailmassakaan viljavarastot eivät ole parhaat mahdolliset ja etenkin viljan viejämaiden viljavarastojen osalta tilanne näyttää huolestuttavalta. Niissä varastot ovat Jansikin mukaan hyvin niukat.

Tuotantokustannusten nousu koskee myös lihan ja maidon tuotantoa. Loppuvuodesta kallistuvat lihatuotteet ja tuotantoa koetteleva kustannuskriisi saattavat vähentää sekä lihan kulutusta että tuotantoa.

Maidon osalta tuotannosta luopuminen on jo ollut voimakasta: viime vuonna maidontuottajia oli lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Maitoa tuotti vuoden 2021 lopussa enää alle 5 000 tilaa.

Maatilayritykset joutuvat Luken tutkijoiden mukaan toimimaan tänä vuonna erittäin epävarmoilla markkinoilla. Tänä vuonna maatilayritysten keskimääräinen kannattavuus jää katovuoden 2021 tasolle.

Kustannuspaine jatkuu myös vuonna 2023, mikä heikentää kannattavan tuotannon edellytyksiä entisestään.

Sopimusrakenteisiin toivotaan joustoa Elintarviketeollisuusliitto ETL kertoi 24.5.2022 julkaisemassaan talouskatsauksessa, että sekä kotimaisten että ulkomailta tuotujen elintarviketeollisuuden tuotantopanosten kustannusten vuonna 2021 alkanut hinnannousu on jatkunut ja vain kiihtynyt tänä vuonna.

Suurimmat kustannuspaineet elintarviketeollisuuteen tulevat maataloustuotteista.

Energiaan ja logistiikkaan liittyvät kustannuspaineet nostavat edelleen kaikkien pa-

nosten hintoja. Elintarviketeollisuusyritysten keskinäisten hintojen, kuten jauhojen myynti myllyltä leipomoon, nousu johtuu kaikkien edellä mainittujen panoshintojen noususta.

Elintarviketeollisuus reagoi jo viime vuonna alkutuotannon akuuttiin kustannuskriisin maksamalla alkutuotannolta ostamistaan tuotantopanoksista aiempaa korkeampia hintoja. Sama on jatkunut tänä vuonna.

Talouskatsauksen mukaan elintarviketeollisuuden panoshinnat ovat nousseet nopeasti, ja myös elintarviketeollisuuden tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät läheskään yhtä nopealla tahdilla.

Ruuan kuluttajahinnat ovat nousseet kautta Euroopan, esimerkiksi Virossa raketin lailla. Elintarvikkeiden hinnat lähtivät nopeaan ja jyrkkään nousuun EU-maissa jo viime vuoden puolella. Suomessakin hintataso on nousussa, mutta viiveellä.

Ruuan hinnannousua hidastaa tai nopeuttaa se, miten elintarviketeollisuuden asiakkaat, kuten päivittäistavarakauppa tai julkinen sektori käyvät neuvotteluja elintarvikeyritysten kanssa. Suomessa sopimuksista neuvotellaan perinteisesti päivittäistavarakaupassa 1–3 kertaa ja julkisella sektorilla korkeintaan kerran vuodessa.

Neuvotteluissa tuotteiden hinnat lyödään lukkoon 6–18 kuukauden päähän. Monissa muissa maissa neuvotellaan huomattavasti dynaamisemmin ja hinnoista sovitaan tiheämmällä syklillä. Tällä hetkellä vallitsevissa, nopean ja rajun kustannuskriisin oloissa jäykät sopimukset aiheuttavat tulpan sille, että kustannustaso ei välity oikealla tavalla hintoihin. Talousteorian mukaan kyse on resurssien tehottomasta jakautumisesta eri kohteisiin. Se on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä haitallista Suomen kansantaloudelle. Esimerkiksi investoinnit kohdistuvat tilanteen vuoksi vääriin kohteisiin.

Tänä keväänä päivittäistavarakauppa ja foodservice-tukkukauppa ovat avanneet neuvottelunsa elintarvikeyritysten kanssa poikkeuksellisesti kesken sopimuskauden.

Pitkien hinnoittelujaksojen vuoksi kustannusten nousu näkyy kuluttajahinnoissa vasta kesäkuussa ja useimmissa tuotteissa vasta ensi syksynä.

Jotta ruokaketju pystyisi säilyttämään elinvoimaisuutensa myös poikkeuksellisina aikoina, sopimusrakenteisiin tarvittaisiin joustoa selvästi nykyistä enemmän.

LEIPURI 4 / 2022

27

v KSYLITOLITEHDAS v

Tehtaanjohtaja Vili Ravanko esittelee valmista ksylitolia.

Taustalla on ksyloosilinko, jolla otetaan talteen kaurankuorista irrotettu ksyloosi eli ksylitolin raaka-aine.

Fazer alkoi tehdä ksylitolia kauran kuorista TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Fazerin uusi ksylitolitehdas Lahdessa on erinomainen esimerkki modernista kiertotalouden innovaatiosta. Siinä hyödynnetään kauramyllystä sivuvirtana tulevaa kuorijätettä. Ksylitoliksi jalostettuna tämä sivuvirta saa huomattavan lisäarvon, eikä enää mene vain polttoaineeksi tai rehuksi.

Jyhkeä ksylitolitehdas sijaitsee Fazerin alueella Lahdessa, aivan kauramyllyn kupeessa. Kauramylly ei näy tässä kuvassa.

28

LEIPURI 4 / 2022

U

usi tehdas on todellinen maailmanuutuus, sillä se on ensimmäinen, jossa ksylitolia valmistetaan kauran kuorista.

Niitä taas kertyy valtavia määriä vieressä pyörivästä kauramyllystä kauran huimasti kasvaneen suosion vuoksi. Tehdas edustaakin kiertotaloutta parhaimmillaan ja on herättänyt runsaasti positiivista huomiota niin meillä kuin muuallakin.

Kaupallisen tuotannon avajaiset pidettiin uudessa ksylitolitehtaassa 28. huhtikuuta. Avajaispäivän mediatilaisuudessa Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki totesi, että nyt ei ’akanaakaan mene hukkaan’. Kauran ja kauramyllyn monet

mahdollisuudet tiedettiin hänen mukaansa jo vuonna 2011, kun Fazer päätti investoida kauramyllyyn. Osa mahdollisuuksista on selvinnyt myöhemmin. Vuoden 2011 jälkeen myllyä on laajennettu jo kahdesti. Yhtiöllä on myös toinen kauramylly, joka on Linköpingissä Ruotsissa.

Kauran eteen jatkuvasti tehty työ on kantanut hedelmää.

- Fazer on innovatiivisten kauraratkaisujen edelläkävijä ja yksi johtavista kauratoimijoista Euroopassa, Arrajoki toteaa.

Hänen mukaansa yhtiössä on huippuosaamista ja tekniikkaa kauran jalostamisessa erilaisiksi tuotteiksi, kuten esimerkiksi kaurajuomaksi tai kauraleiviksi. Nyt ollaan kaura tuomassa myös makeisten raaka-aineeksi: uusi kaurasuklaa on juuri tullut markkinoille. Erilaisia kauratuotteita on Fazerilla markkinoilla jo parisen sataa, ja myös teollisuuspuolella erilaisia kauravariaatioita lukuisia.

Fazerin Foodtech-yksikön johtaja James Dedmanin mukaan Fazerin kauramylly on Euroopan suurimpia, mutta maailmalta löytyy vielä suurempiakin.

- Olemme kuitenkin ainoa, joka valmistaa ksylitolia kauran kuorista, hän toteaa.

Fazerin Lifestlye Foodsin liiketoiminta-alueeseen kuuluvan Foodtech-yksikön tavoitteena on investoida ruokateknologiaan ja ruokainnovaatioihin, joiden avulla kehitetään tulevaisuuden vastuul-

v KSYLITOLITEHDAS v

Ksyloosia takana, tavallista ksylitolia vasemmalla ja granuloitua ksylitolia oikealla.

Kaurankuoriksylitoli-idean äiti Anna Nicolilla purkissa kauranjyviä ja johtaja James Dedmanilla niiden kuorista tehtyä ksylitolia.

Kumpikin tuntee suurta tyytyväisyyttä siitä, että prosessi toimii ja myllyn sivuvirrasta saadaan valmistettua syötävää tuotetta.

lisia ruokaratkaisuja.

Suomalaiselle ksylitolille Dedman ennakoi kasvavaa kansainvälistä kysyntää ja uusia käyttömahdollisuuksia muun muassa elintarvike-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Ksylitolilla on Euroopan elintarvikeviraston hyväksymä terveysväite.

Monet hammaslääkäriliitot suosittelevat ksylitolin päivittäistä käyttöä kariesriskin alentamiseksi. Suosituimpia ksylitolituotteita ovatkin purukumit ja pastillit.

Ksylitolissa on myös viilentäviä ja kosteuttavia ominaisuuksia, jotka avaavat uusia mielenkiintoisia tuotekehitysmahdollisuuksia esimerkiksi kosmetiikka- ja lääketeollisuudelle. Lisäksi sillä on todettu olevan antibakteerisia ominaisuuksia, joiden hyödyntämistä tällä hetkellä tutkitaan.

James Dedmanin mukaan noin 90 prosenttia ksylitolitehtaan tuotannosta tulee menemään vientiin. Suurin markkina-alue on Kiina, mutta kohdemaita tulee oleman myös Euroopassa ja Aasiassa.

Esimerkiksi Japanissa ja Koreassa suomalainen ksylitoli tunnetaan erinomaisesti.

Haastava prosessi Kauraraaka-aineen Fazer Mylly ostaa lähiympäristöstään eli päijäthämäläisiltä sopimusviljelijöiltä. Myllyssä kauranjyvät kuoritaan ja kuoret johdetaan paineen avulla vieressä sijaitsevaan ksylitolitehtaaseen. Kuoritut kauranjyvät käytetään myllyssä erilaisten elintarvikkeiden (jauhot, hiutaleet ym.) tai erikoistuotteiden valmistukseen (mm. beetaglukaani, kauraproteiini, kauraöljy).

Ksylitolin valmistusprosessissa syntyy ksyloosin ja valmiin ksylitolin lisäksi myös joitakin sivujakeita, jotka voidaan myydä muille toimijoille hyötykäyttöön.

Prosessissa syntyvä kuorijäte poltetaan puolestaan energiaksi biopolttolaitoksessa, josta saadaan höyryä ja kaukolämpöä koko Fazerin Lahden tontin tarpeisiin. Se tarkoittaa Jarkko Arrajoen mukaan aimo loikkausta vastuullisempaan suuntaan myös tontilla toimivan leipomon ja hapankorpputehtaan tuotannossa.

- Kaikki tehtaan sivuvirrat hyödynnetään ja hävikin määrä on täysin minimissä, Jarkko Arrajoki toteaa ja iloitsee myös tehtaan saamasta huomiosta ja erilaisista palkinnoista, joita sille on jo ehditty myöntää.

- Ne ovat upea asia, mutta viime kädessä kaikkein tärkeintä meille kuitenkin on, että prosessi toimii ihan oikeasti.

Ksylitolia kauran kuorista -idean äidiksi voi kutsua Anna Nicolia, joka kertoi huomanneensa vuonna 2017 toimiessaan Fazer Makeisten strategiajohtajana, että kotimaisesta raaka-aineesta valmistettua ksylitolia ei ollut tarjolla. Suomessa kyllä valmistettiin ksylitolia, mutta sen raaka-aine (ksyloosi) tuotiin muualta.

Toukokuussa 2017 Nicolin silmiin osui eräästä tieteellisestä julkaisusta, että kauran kuorta voisi käyttää ksylitolin valmistuksessa. Myös myllyssä innostuttiin asiasta ja siitä lähti pyörä pyörimään. Pilottitutkimusten jälkeen tehtiin vuoden 2018 lopussa investointipäätös ksylitolitehtaan rakentamisesta kauramyllyn viereen. Peruskivi muurattiin toukokuussa 2019.

- Koska kukaan ole koskaan aikaisem-

min tehnyt vastaavaa tehdasta, oli prosessin rakentamisessa ja käynnistämisessä omat haasteensa. Ne on tehtaanjohtaja Vili Ravanko kuitenkin joukkoineen ansiokkaasti selättänyt, Anna Nicol kehuu.

Prosessin alkupää eli kaurankuorien hydrolyysi on jo suojattu patentilla Suomessa ja kansainvälinen patentti on prosessissa. Anna Nicolin mukaan prosessin kopioiminen on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä niin paljon erikoisosaamista on mukana. Mutta jos joku siinä kuitenkin onnistuisi, on suojana patentti.

Tuotanto pyörii tauotta Uusi ksylitolitehdas työllistää 36 henkilöä ja se pyörii 24/7. Tehtaan kapasiteetti on 4000 tonnia vuodessa. Ksylitolin globaali kysyntä on noin 100 000 tonnia vuodessa, joten markkinoita riittää myös suomalaiselle ksylitolille. Tehtaanjohtaja Vili Ravangon mukaan valmiista ksylitolista ei pysty erottamaan, onko se tehty kaurankuorista, puusta tai vaikkapa maissista. Päällepäin tuote näyttää sokerilta, ja se myös maistuu siltä, mutta siinä on vain 60 prosenttia sokerin kaloreista.

Vili Ravanko on kokenut ksylitolintekijä. Hän kertoo olleensa tekemisissä sokerikemian kanssa käytännössä koko työikänsä ja tehneensä töitä myös ksylitolinvalmistuksen kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen mukaansa ksylitolin raaka-ainetta ksyloosia on vaihtelevia määriä lähes kaikessa biomassassa.

Suomalaisittain tunnetuin ksyloosi lienee koivusokeri, jonka suomalaiset kehittivät jo 70-luvulla. Ravangon mukaan kauran kuoret ovat hyvä ksyloosin lähde, sillä pitoisuus on niissä korkea.

Valmistusprosessi alkaa kuorien hydrolyysillä, jossa kuoret pilkotaan pienemmiksi. Liuottimena toimii vesi, mitään muita luottimia ei käytetä. ’Irronnut’ ksyloosi kiteytetään ja otetaan talteen. Sen jälkeen se liuotetaan uudelleen veteen ja siitä tehdään ksylitolia hydraulisessa yksikössä korkeassa paineessa. Lopuksi ksylitoli puhdistetaan, kiteytetään ja kuivataan. Ja myydään maailmalle. Jos kysyntää riittää, tehtaan kapasiteetti voidaan kaksinkertaistaa. Mitään päätöstä siitä ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa tehty.

LEIPURI 4 / 2022

29

v KILPAILUT v

Oskari Takkinen edustaa Suomea WorldSkills-kilpailuissa Shanghaissa lokakuussa.

Kuva Saara Raudasoja

Intohimolla ja työteliäisyydellä kohti Shanghaita TEKSTI Saara Raudasoja

Kondiittorikisälli Oskari Takkinen on valittu edustamaan Suomea kondiittorilajissa WorldSkills Shanghai -kilpailussa lokakuussa. Koska kilpailun taso on kova, Oskarin valmentautuminen on alkanut jo vuosi sitten. Paitsi kilpailijalta itseltään, myös koko tiimiltä vaaditaan kovaa ammattitaitoa, intohimoa ja työteliäisyyttä.

S

uomen kilpailijat WorldSkills Shanghai 2022 -kilpailuun Kiinaan valittiin karsintakilpailujen kautta jo viime syksynä. Koronapandemian vuoksi kilpailua kuitenkin siirrettiin vuodella eteenpäin. Se järjestetään 12.–17.10. erityisin koronavarotoimin. Joukkue elää Shanghaissa niin sanotussa kuplassa, jossa kontaktit ulkomaailmaan ovat rajoitettuja.

– Tieto lähdöstä tuli vasta ihan hiljattain koronan takia. Kyllähän tässä jännitettävää riittää. Valmentautumisen olen aloittanut kuitenkin jo vuosi sitten, kun minut valittiin kisajoukkueeseen. Virallinen valmentautuminen alkaa kolmisen kuukautta ennen tapahtumaa, kun saamme tietää tehtävät. Sitten jään treenivapaalle, enkä ehdi tekemään mitään muuta kuin keskittymään kisaan, kertoo Oskari Takkinen.

Kilpaileminen on Oskarille tuttua.

Vuosina 2017 ja 2018 hän voitti Leipuriliiton Rinkeli Grand Prix -kisoissa kultaa, samoin Taitaja-kilpailussa vuonna 2018.

Kilpailijan tukena sitoutunut valmennustiimi Vuonna 2018 Oskari kilpaili Turun ammatti-instituutin voittoisassa Rinkeli-joukkueessa. Kuvassa myös kanssakilpailija Alisa Narsakka sekä keskellä opettaja Arja Korhonen-Masalin. Kuva Elina Matikainen

30

LEIPURI 4 / 2022

Oskari opiskelee Turun ammatti-instituutissa kondiittorimestariksi. Kilpailuihin valmistautuminen on osa kondiittorimestaritutkinnon opintoja. Lajikohtaista peruskauden valmennusta Oskari saa Saimaan ammattiopistossa Sampossa

Lappeenrannassa, sillä Sampossa lehtorina työskentelevä Markku Vengasaho on myös Skills-lajipäällikkö. Hän vastaa kondiittorilajin valmennuksesta yhdessä tiimin kanssa.

– Sampossa on ollut ihan mahtavaa.

Suomessa ei kovin moni saa tällaista mahdollisuutta, joten olen todella tyytyväinen. Täällä on huippukouluttajia, joita ei muualla ole. Olen oppinut heiltä todella paljon, ja ammattitaitoni on kasvanut valtavasti. Aloitin Sampossa valmentautumisen vuosi sitten, ja periaatteessa kaikki on tehty kisoihin valmentautuminen edellä, toteaa Oskari tyytyväisenä.

Kilpailijan lajikohtaisessa valmennustiimissä jokaisella on oma roolinsa. Oskarin opettaja, Skills-huippuvalmentaja Arja Korhonen-Masalin Turun ammatti-instituutista toimii Oskarin lähivalmentajana. Shanghaihin Oskarin kanssa lähtee ekspertti Outi Suopanki Koulutuskeskus Salpauksesta Lahdesta. Hän toimii kisoissa paitsi tuomarina, myös kilpailijan lähimpänä kumppanina ja rinnalla kulkijana. Myös Oskarin varakilpailijan opettaja, Skills-huippuvalmentaja Juliana Hokkanen Etelä-Savon ammattiopisto Esedusta toimii tukena valmentautumisessa.

– Koska valmentautumiseen pitää panostaa todella paljon, on mahtavaa, että työnantajani Petris Chocolate on innoissaan ja antaa minun harjoitella myös työpaikalla. Teen siellä suklaatöitä. Suklaa on minun juttuni ja siinä olen vahvimmillani.

Sampossa olen treenannut pastry-puolta ja paljon myös todella nykyaikaisia, hienoja peruskonditoriatuotteita. Kaikki on ollut huippua. Mieleenpainuvin kerta Sampossa on kuitenkin ehkä ollut se, kun teimme suklaataitotöitä. Kaikki perusjutut pitäisi olla kunnossa, kun saamme viralliset kisatehtävät. Sitten on kiire muutamassa päivässä päättää, mitä tehdään, selostaa Oskari.

Kaikille lajeille yhteisiä maajoukkueleirejä järjestetään yhteensä kahdeksan kertaa. Maajoukkueleireillä osallistujat tutustuvat toisiinsa, saavat psyykkistä valmennusta sekä tärkeää tietoa kilpailuun osallistumisesta. Joukkueen matkaa voi seurata SkillsFinlandin verkkosivuilla www.skillsfinland.fi ja sosiaalisessa mediassa.

v TAPAHTUMAT v

Vantaan tapahtumaan 27.4.2022 osallistuneita leipomoiden edustajia sekä Leipurin Oy:n isäntäväkeä yhteiskuvassa.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Leipurin Oy

Leipurin Oy:llä

vauhdikas Roadshow

Vapaa kiertely teemapöytien äärellä ja keskustelu Leipurin asiantuntijoiden, kuten tässä ostopäällikkö Minna Rajalan (vas.) kanssa kuuluu tapahtumapäivään.

L

eipurin Oy:n perinteinen vauhdikas Roadshow-kiertue starttasi yhtiön Vantaan koeleipomosta huhtikuun lopulla, 27.4.2022. Toukokuussa kiertue esitteli uusia tuoteideoita, leivontareseptejä, valikoimaideoita, raaka-ainevinkkejä ja laitteita Turussa, Joensuussa ja Oulussa. Kesäkuun Roadshow-tapahtumat ovat Tampereella 7.6. ja kiertue loppuu sen aloituspaikkaan Vantaalle 9.6.

Kolmen tunnin sessiossa osallistujat saivat inspiraatioita ja kohtasivat Leipurin ammattilaisia sekä kollegoita. Roadshown aikana myös maistelu kuuluu aina asiaan. Teemapöytien äärellä osallistujat voivat kierrellä vapaasti juttelemassa, maistelemassa ja ideoimassa Leipurin asiantuntijoiden kanssa, kuhunkin aiheeseen liittyen.

Mukana oli iso joukko Leipurin tiimiläisiä, kuten koeleipomon kokeneet jauhopeukalot Kimmo Virtanen ja Tarja Sjöfelt sekä heidän apunaan koeleipomoharjoittelija Sofia Ratinen.

Kurssilaisille esittäytyi myös Leipurin uusi maajohtaja Sami Nenonen, joka toimii isäntänä kaikissa tilaisuuksissa Joensuuta lukuun ottamatta.

Uusia tuotteita maisteltiin samalla kun kuunneltiin niistä kertovia esityksiä.

LEIPURI 4 / 2022

31

v LAINSÄÄDÄNTÖ v

Vähemmän muovipakkauksia Green deal -sopimuksella TEKSTI Elina Matikainen

Muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta halutaan Suomessa vähentää vapaaehtoisella Green deal -sopimuksella. Näin pyritään löytämään tehokkaimmat ja yritysten näkökulmasta toimivimmat keinot EU:n vaatimusten täyttämiseksi. Samalla vauhditetaan uusien kulutusta vähentävien ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämistä ja syntymistä.

EU:n direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä (SUP-direktiivi) edellyttää, että jäsenmaat vähentävät kunnianhimoisesti ja pysyvästi muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 tasoon verrattuna. Tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla, sekä edistää kiertotaloutta.

Päätösvalta kansallisista toimista ja niiden seurannasta on kuitenkin jäsenvaltioilla itsellään. Suomessa päädyttiin vapaaehtoiseen Green deal -sopimuksen (20222027), jonka allekirjoittivat ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry. Käytännön toimet tapahtuvat yrityksissä.

- Vähentämistoimet tulevat koskemaan hyvin laajaa joukkoa elintarvikepakkauksia ja juomamukeja, totesi ympäristöministeriön erityisasiantuntija Kaisa-Leena Piekkari asiaa koskevassa mediainfossa maaliskuun alussa.

Sopimus koskee sekä kokonaan että osittain muovista valmistettuja juomamukeja ja pakkauksia, joihin pakataan elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötäviksi välittömästi joko paikalla tai mukaan otettuna suoraan pakkauksestaan ilman lisävalmistusta. Tyypillisesti ne ovat yhden hengen annoksia.

Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kartonkiset juomamukit, jotka on päällystetty muovipinnoitteella, muovia sisältävät kirsikkatomaattipakkaukset, kolmiovoileipäpakkaukset ja yksittäin myytävät muovia sisältävät jugurtti- ja rahkapurkit sekä

32

LEIPURI 4 / 2022

muovia sisältävät pakkaukset, joihin pakataan kauppojen palvelutiskillä salaatteja tai ravintoloissa mukaan otettavia-annoksia.

Kyse on yli miljardista pakkauksesta vuodessa.

Sopimuksella tavoitellaan direktiivin mukaisesti kokonaan tai osittain muovista valmistettujen kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kunnianhimoista ja pysyvää kulutuksen kappalemääräistä vähentämistä.

Samalla tuetaan yhä vahvempaa kehitystä kohti käytetyn muovin määrän vähentämistä niissä muovisissa kertakäyttöisissä annospakkauksissa, jotka jäävät käyttöön.

Osapuolet sopivat vuonna 2023 konkreettisista määrällisistä tavoitteista, mutta toimet käynnistetään heti. Se tarkoittaa, että kappalemäärän vähentäminen vuosina 2024-26 pyritään toteuttamaan asettamalla vuonna 2023 määrälliset tavoitteet muovin määrän vähentämiselle kokonaan ja osittain muovista valmistetuissa kerta-

käyttöisissä annospakkauksissa. Tavoitteet asetetaan tonneina, koska tonnimääriä on helpompi seurata kuin kappalemääriä.

Lisäksi on asetettu tavoite, ettei osittain muovista valmistettujen annospakkausten sisältämän muun materiaalin kokonaistonnimäärä kasva vuonna 2026 vuoden 2022 tasosta. Määrällisiä tavoitteita ei voida saavuttaa vain vähentämällä muovin osuutta tuotteissa. Lisäksi tarvitaan korvaavia tuotteita, jotka eivät sisällä muovia.

Koska kaikkia muovipakkauksia ei ole mahdollista korvata muovia sisältämättömiksi, jäljelle jäävissä pakkauksissa vähennetään käytetyn muovin määrää. Tämä tarkoittaa vähän muovia sisältäviä kertakäyttöisiä annospakkauksia (muovipitoisuus enintään 10 %), joissa muovia on korvattu muilla materiaaleilla. Muovisia kertakäyttöisiä annospakkauksia voidaan myös keventää entisestään.

Sopimuksen ovat siis allekirjoittaneet ympäristöministeriö ja yritykset, mutta käytännön toimet tapahtuvat yrityksissä.

Mukaan tulevat yritykset tekevät oman sitoumuksensa sitoumus2050.fi -sivustolla. Siellä ne määrittelevät omat käytännön toimensa Green dealin tavoitteiden saavuttamiseksi asetettujen vähimmäiskriteerien mukaisesti. Toimet voidaan aloittaa heti.

Sekä sopimusosapuolet että yritykset raportoivat toimistaan kerran vuodessa. Ministeriössä seurataan tavoitteiden edistymistä ja myös sitä, miten kattavasti toimijoita saadaan mukaan. Mikäli sopimuksella ei saavuteta vaadittavaa yrityskattavuutta tai näyttää siltä, ettei asetettuja tavoitteita todennäköisesti saavuteta, sopimus voidaan irtisanoa. Tässä tapauksessa kulutuksen vähentämistä edistetään lainsäädännöllä.

Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuoren mukaan vapaaehtoispohjalta toteutettu vähentäminen mahdollistaa ripeän toiminnan, mutta haasteita silti riittää. Muovilla on runsaasti hyviä ominaisuuksia elintarvikepakkauksena, eikä sen korvaaminen käy käden käänteessä. Olennaista on esimerkiksi se, että muovi suojaa elintarvikkeita pilaantumiselta. Pakkauskehityksen avainasioita ovatkin, että ruokahävikki ei lisäänny eikä elintarviketurvallisuuden taso Suomessa heikenny. Tammivuori arvelee, että alkuvaiheessa toimet kohdistuvat pakkausten muovin määrän vähentämiseen. Myöhemmin keskitytään muovin korvaamiseen uusilla korvaavilla materiaaleilla.

v TERVEYS v

TEKSTI Elina Matikainen

Auringolta kannattaa suojautua Kun aurinko keväällä alkaa paistaa yhä kirkkaammin, on se nautinnollista, mutta myös haitallista. Tiesitkö, että jo UVindeksin 3 on lukema, jolloin säteilyltä pitäisi suojautua?

UV-säteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä. Sen kaikkein lyhytaaltoisin muoto UVC absorboituu ilmakehään, mutta kaksi muuta eli UVB ja UVA läpäisevät osittain ilmakehän. Näistä kahdesta erityisesti lyhytaaltoisempi eli suurienergisempi UVB on vastuussa UV-säteilyn haitallisista vaikutuksista.

UV-säteilyn tunnetuimmat terveysvaikutukset ovat ihon palaminen ja ihosyöpä, mutta vaikutuksia ovat myös ihon vanheneminen eli paksuuntuminen, veltostuminen ja rypistyminen. Lisäksi UV-säteily on haitallista silmille (verkkokalvotulehdus eli lumisokeus). Pidemmän ajan kuluessa voi kehittyä harmaakaihi. UV-säteilyn hyödyllisistä vaikutuksista voi mainita D-vitamiinin muodostumisen. Iho toki myös ruskettuu.

Vaikka auringon haitat ovat suomalaisilla varsin hyvin tiedossa, ei suojautuminen ole parasta mahdollista. Säteilyturvakeskus STUKin vuonna 2020 teettämän kyselyn mukaan noin 40 prosenttia 15-25-vuotiaista naisista ja miehistä polttaa ihonsa vähintään kerran vuodessa. Toisaalta varsin merkittävä joukko kyllä huolehtii siitä, ettei polta ihoaan koskaan. Ihon palaminen, erityisesti lapsena, lisää ihosyöpäriskiä.

Ihotyyppi vaikuttaa palamisherkkyyteen. Erittäin vaaleilla, usein punatukkaisilla ja pisamaisille henkilöillä iho palaa, eikä rusketu. Heillä on myös suurin ihosyöpäriski. Toisessa ääripäässä on iholtaan erittäin tummanruskea tai musta iho, joka ei pala koskaan, ja jossa myös ihosyö-

päriski on melko pieni. Näiden välissä on tummuudeltaan erilaisia ihotyyppejä, jotka palavat/ruskettuvat eri tavoin ja joilla myös ihosyöpäriski on erilainen. Oma iho kannattaa opetella tuntemaan tässä asiassa.

Ihon punehtumisen aiheuttavalle auringon UV-säteilylle on kehitetty oma mittari eli UV-indeksi, UVI. Se ilmoittaa punehtumisen aiheuttavan UV-säteilyn määrän asteikolla 1-11. Lukemat on ryhmitelty viiteen luokkaan ja kullakin luokalla on myös oma värinsä. UV-indeksi on käytössä maailmanlaajuisesti UV-säteilyennusteissa.

UV-indeksin luokat: 0-2 Heikko säteily 3-5 Kohtalainen säteily, suojautumistarve alkaa 6-7 Voimakas säteily 8-10 Hyvin voimakas säteily 11+ Äärimmäisen voimakas säteily

Suojautumistarve alkaa siis luokasta 3-5, mutta jo tasolla 0-2 voi olla tarpeen suojautua, jos ulkona oleskellaan kauan.

Myös keväthangilla hiihdellessä voi säteily olla oletettua voimakkaampaa. Sekä luokissa 3-5 että 6-7 suojautumisohjeina ovat varjoon hakeutuminen keskipäivällä, hatun, paidan ja aurinkolasien käyttäminen samoin kuin aurinkovoiteen, jossa on korkea suojakerroin. Kun säteily on hyvin voimakasta, luokassa 8-10, kannattaa välttää ulkona olemista keskipäivällä ja varmistaa varjoon hakeutuminen. Paita, hattu, aurinkolasit sekä korkeasuojakertoiminen aurinkovoide ovat välttämättömiä.

Kun säteily on äärimmäisen voimakasta, 11 tai enemmän, on suojautumisen oltava vieläkin huolellisempaa, mikäli aurinkoon yli päänsä on mentävä. Näin voimakasta säteilyä ei esiinny Suomessa, mutta kylläkin monessa muussa maassa.

UV-indeksiin vaikuttaa useita tekijöitä.

Auringon etäisyys maasta (vuodenaikais-

vaihtelu), auringon korkeuskulma (aamulla ja illalla säteilyn määrä on pienempi), ilmakehän vaimentava vaikutus, paikan korkeus merenpinnasta (korkealla säteily voimakkaampaa) sekä maan- tai merenpinnan heijastavuus (esim lumipeite heijastaa säteilyä voimakkaasti). Mainitut tekijät aiheuttavat huomattavaa vaihtelua UV-indeksissä.

Suomessa UV-säteily on voimakkaimmillaan keskikesällä, jolloin on mitattu myös korkein UV-indeksiarvo 7. Se on kesäkuulta 2011.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy UVI-ennuste niin globaalilla kuin maanosatasolla. Lisäksi voi etsiä ennusteen paikkakuntakohtaisesti. Tämän vuoden toukokuusta lähtien UV-indeksin ennusteen on voinut tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen mobiilisääsovelluksesta. Tarkistus kannattaa tehdä aina, kun suunnittelee ulkoaktiviteetteja ja miettiä suojautuminen ja tekemiset sen mukaan.

Kesäkaudella myös säätiedotuksen yhteydessä jaetaan huomautuksia voimakkaasta UV-säteilystä eli kun UVI on vähintään 6.

Voimakkaan säteilyn raja (6) saavutetaan meillä keskimäärin yhdeksänä päivänä vuodessa (vuodet 1995-2021), mutta vaihtelu on suurta vuosien välillä. Esimerkiksi viime vuoden kesällä 2021 tällaisia päiviä oli peräti 27. Ne sijoittuvat kesäkuun alusta elokuun alkupäiviin.

Suojautumisrajan (UVI vähintään 3) ylittäviä päiviä on vuodessa keskimäärin 118 eli noin kolmasosa kaikista vuoden päivistä. Aikaisimmillaan raja ylittyy jo maaliskuussa ja myöhäisimmillään syyskuussa.

Erityisen tärkeää on lasten suojaaminen auringolta.

Lähde: Ilmatieteen laitoksen, Säteilyturvakeskuksen ja Syöpäjärjestöjen webinaari UV-säteilyn haitoista 27.4.2022.

LEIPURI 4 / 2022

33

In memoriam Jouko Tapani Malviala 13.5.1943 - 15.4.2022 Jouko kävi syntymässä Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärven Koskuella, mutta merkattiin syntyneeksi Kuopiossa 13.5.1943. Jouko oli ”sielultaan leipuri”, savolainen pisnesmies joka lähti leipomohommiin varmasti tyhjätaskuna. Työura alkoi Osuuskauppamiehenä Kuopiossa ja jatkui Helsingissä HOK:n eri myymälöissä myymälävastaavana.

Ensimmäisen leipomon Jouko perusti 1969 keväällä Helsinkiin Iso Roobertinkadulle, sen jälkeen on leivottu monilla paikkakunnilla ja monissa eri osoitteissa. Kuopion Kelloniemeen avattiin uusi leipomo 1978, ja samassa osoitteessa leipomotoiminta jatkuu tänä päivänäkin. Tampereella leivottiin -80 ja -90 luvulla oikein ”tositarkoituksella”, ja Malviala Oy oli markkinajohtaja ainakin karjalanpiirakoiden ja donitsien valmistuksessa. 1980-luvulla kapasiteetti leipoa karjalanpiirakoita oli yli 20000 kpl/h ja se on kova luku vielä tänä päivänäkin. Leipomotoiminta laajeni ja muutti muotoaan vuonna 2001, kun Jouko - tai Malviala Oy, osti itseään suuremman leipomon, Töysäläinen Oy:n Töysästä.

Leipomokaupat jatkuivat vuonna 2005 Tasangon Herkkutuotteen oston myötä. Joukon osalta leipominen alkoi hiipua vuon-

na 2011, kun Malviala Oy:ssa toteutettiin sukupolvenvaihdos ja Joukon poika Harri Malviala jatkoi toimintaa. Tämän jälkeen Jouko pääsi viettämään eläkepäiviä Espanjan ja Floridan auringon alle, ja meni naimisiin Floridassa 11.2.2011 pitkäaikaisen naisystävänsä Tuula Malvialan (os. Gustafsson) kanssa.

Yksityiselämässä Jouko oli iloinen seuramies, jolla oli taito saada ihmiset keskustelemaan. Jouko tykkäsi kovasti kaikenlaisista illanistujaisista ja usein he Tuula-vaimon kanssa järjestivätkin juhlia ystävien kesken. Leipuripäivilläkin Jouko oli varmasti yksi innokkaimmista kävijöistä, ja koko leipomouransa aikana hän oli paikalla lähes kaikilla liiton kesäpäivillä. Joukolle mieleisiä harrastuksia oli nuoremmalla iällä paljon: jalkapallo, kitaransoitto, pikaluistelu ym. Noin -80 ja -90-luvulla suosiossa olivat ainakin tennis, squash, hiihto sekä vesihiihto. Vanhemmalla iällä oli vuorossa lähinnä golf, matkustelu ja kesämökkeily Kuopion Seitsemänpuunsaaressa.

Jouko kuoli Tampereella 15.4.2022 78-vuotiaana. Häntä jäivät kovasti kaipaamaan vaimo Tuula, poika Harri perheineen, sukulaiset, lukuisat ystävät, kaverit ja tuttavat.

Harri Malviala

Kilpailut

Taitajan voitto Optimaan Porissa 16.-19. toukokuuta käytyjen Taitaja 2022 kilpailujen leipuri-kondiittorilajin voitto ja myös toinen sija menivät Pietarsaarelaiseen Optimaan. Voittaja oli Vilma Ahlvik (92,71 p.) ja hopealla Linda Häggman (88,42 p.). Pronssille sijoittui Vy Nguyen OSAO:sta Oulusta (83,40 p.). Finaalissa oli kaikkiaan kahdeksan kilpailijaa.

Finaalitehtävät jakautuivat kilpailussa kolmelle päivälle ja ne oli laadittu sekä leipurin että kondiittorin osaamisalueilta. Tehtäviin kuuluivat briossit, entremet-kakut, suolaiset kuppikakut, taitotyö (sokerityö) sekä leipätuotteet (gluteenittomia, vähintään 30 % kaura sisältäviä). Myös yrittäjyyttä ja kestävää kehitystä sekä työturvallisuutta ja työhyvinvointia arvioitiin.

Lajivastaavana toimi Hannele Laaksonen Winnovasta ja tuomaristoa johti Outi Suopanki Koulutuskeskus Salpauksesta.

Tuomaristoon kuuluivat myös Heikki Lankoski, Ullan Pakari Oy, Tiina Mäkinen, Mauste-Sallinen Oy, Tarja Sjöfelt, Leipurin Oy, Johanna Uusitalo, Prassen Konditoria Oy, Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Samuli Honkanen, Leipomo Juuri Oy sekä Tarja Hoikka, Sasky.

Voittaja Vilma Ahlvik keskellä, hopeaa sai Linda Häggman (vas.) ja pronssia Vy Nguyen. Kuva Hannele Laaksonen Briossi on Palmierbriossi. Kuva Outi Suopanki

Teksti Elina Matikainen Kaurasämpylöitä.

Kuva Outi Suopanki

34

LEIPURI 4 / 2022

Merkkipäivät Koiviston Kotileipomo Ky Ikaalisissa täyttää 90 vuotta ja leivonnan ohessa tarjotaan kakkukahvit kahvilassa 29.6.2022.

Ossin Pulla Oy Hämeenlinnassa täyttää 40 vuotta 2.7.2022.

LÄMPIMÄT ONNITTELUMME!

Nimitykset Linkosuo Oy Talousjohtajaksi on nimitetty Jarno Kanninen. Hän on työurallaan toiminut taloushallinnon vastuullisissa johtotehtävissä monipuolisesti eri liiketoiminta-alueilla. Hänellä on aiempaa kokemusta mm. ravintolaliiketoiminnan taloushallinnosta oltuaan vastuussa Juvenes Oy:n taloushallinnon ja ICT:n kokonaisuudesta.

Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Varatuomari, oikeustieteen maisteri Anne Somer on valittu johtajaksi Elintarviketeollisuusliittoon. Hän vastaa liiton strategisesti keskeisestä työ ja osaaminen -edunvalvontakokonaisuudesta. Siihen kuuluvat työelämään, työmarkkinoihin, työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen liittyvät osa-alueet. Somer toimii johtoryhmän jäsenenä ja raportoi toimitusjohtajalle.

Palkitut Keliakialiitto on valinnut Vuoden 2021 gluteenittomaksi tuotteeksi Moilas Gluten-Free Tumma Pyöreä -palaleivän. Kunniamaininnan sai Valio Jäätelöfabriikki-tuutit. Vuoden 2021 gluteeniton yritys -tunnustuksen on puolestaan saanut Iloiset Ässät Oy. Yritys myy pikaruokaa grilliautosta ja valikoimaan kuuluu gluteenittomia, maidottomia, munattomia ja vegaanisia grillituotteita. Kunniamaininnan sai Restaurant Aurora Holidays Utsjoelta, joka toimii lähes kokonaan gluteenittomasti.

Tunnustukset jaettiin Lautasella 2022 -erityisruokavaliomessuilla Helsingin Messukeskuksessa huhtikuun alussa.

Atrian kanatuotteet, joiden pakkauksissa on hiilijalanjäljestä kertova merkintä, on palkittu arvostetussa Euroopan Osuustoimintajärjestö Cogecan järjestämässä innovaatiokilpailussa. Palkinto merkittävästä innovaatiosta myönnettiin “Jäljitettävyys ja kuluttajainformaatio” -sarjassa Brysselissä 27. huhtikuuta. Kilpailun painopisteenä vuonna 2022 olivat kestävyyttä edistävät osuustoiminnalliset innovaatiot.

Ruokatoimittajat ry on myöntänyt Ideasipuli-palkinnon kokki Henri Alénille. Palkinto myönnetään ruokakulttuurin edistämisestä merkittävälle vaikuttajalle joka toinen vuosi. Perusteluiden mukaan Alén on löytänyt monta roolia, joissa rakentaa suomalaista ruokakulttuuria. Hänen päätyönsä sijoittuu ravintolakenttään, mutta idearikkaan ja helposti innostuvan ravintoloitsijan vaikutus ulottuu myös koteihin, kouluihin ja jopa kaduille.

Helsinkiläinen Palace on valittu Suomen parhaaksi ravintolaksi media-alan julkaisun Viisi Tähteä järjestämässä äänestyksessä, jossa rankattiin viisikymmentä parasta ravintolaa vuonna 2022. Toiseksi tuli BasBas ja kolmanneksi Savoy, nekin Helsingistä. Kymmenen parhaan joukkoon mahtui yksi ravintola Helsingin ulkopuolelta, kahdeksanneksi sijoittunut turkulainen Kaskis.

Pakkaus- ja elintarvikealojen PacTec & FoodTec -messujen kilpailuissa mielenkiintoisimman uutuuden tittelin sai VCI-korroosiosuojalaatikon esitellyt Boxon Oy. Boxonin innovatiivisissa pakkauksissa korroosionestoaine on ruiskutettu suoraan pakkauksen sisäpuolelle, jolloin pakkaukseen laitettavat metalliosat saavat automaattisesti suojan korroosiota vastaan, eikä sisällä olevia tuotteita tarvitse pakata erikseen laatikon sisällä.

Muovialan messujen PlastExpo Nordicin mielenkiintoisimman uutuuden titteli meni Granulous-biokomposiitille. Granulous on kasviperäinen, kotikompostoituva biokomposiitti, jonka valmistuksessa hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston 5000 euron ruokakulttuuripalkinnot on myönnetty keittiömestari Maija Silvennoiselle ja ylämaan karjaa tuottavalle lempääläläiselle Mantereen tilalle.

Vuoden lähiruokateko -palkinnon on voittanut Hakamaan Lammastila Petäjävedeltä. Tilan yrittäjät Maija Suutarinen ja Samppa Suutarinen tekevät pontevasti näkyväksi lähiruoan merkitystä ja puhtaiden, eettisesti kestävällä tavalla tuotettujen raaka-aineiden käyttöä. Palkinnon (2000 euroa) lahjoitti Suomen Messusäätiö.

LEIPURI 4 / 2022

35

v MURUSIA v

Päivittäistavarakaupan Verkkokauppojen ravinmarkkinaosuuksia tolisät Tullin syynissä

Kalan terveellisyys hyvin tiedossa Pro Kala ry:n teettämän kuluttajatutkimuksen tuloksista ilmenee, että kala maistuu suomalaisille hyvin. Vastaajista vain 3 prosenttia kertoi, ettei syö kalaa lainkaan.

Syinä sille, ettei kalaa syöty lainkaan, olivat yleensä joko allergia tai kasvis- tai vegaaniruokavalio.

Tutkimuksessa haluttiin lisäksi selvittää, minkälaisia mielikuvia suomalaiset liittävät kalaruokaan. Tulosten mukaan kalaruuan terveellisyys on hyvin tiedossa.

Paneelissa kysyttiin myös, näkevätkö vastaajat kalaruoan ilmastoruokana tai terveysruokana. Jopa 78 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väitteen ”kalaruoka on terveysruokaa” kanssa. Ilmastoruokana kalaa piti hieman yli puolet vastaajista.

Ilmastoystävällisestä ruokavaliosta käytävä keskustelu keskittyy usein lihansyöntiin ja kasvisruokavalioon kalan jäädessä taka-alalle. Kalan hiilijalanjälki on erittäin pieni.

Tutkimuksen vastaajat kertoivat myös, millaista on heidän mielestään paras kalaruoka. Suosikit olivat vanhat tutut unilohi, paistettu ja savustettu kala ja sekä kalakeitto.

Tutkimuksen toteutti Innolink internet-paneelina huhtikuussa 2022. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset kuluttajat. Kyselyyn osallistui yhteensä 1006 vastaajaa.

36

LEIPURI 4 / 2022

Pandemiavuonna 2020 päivittäistavaramyynti kehittyi ennätyksellisesti, mutta viime vuonna palattiin lähelle edellisen vuosikymmenen keskiarvoa. Myynnin arvo kasvoi +3,1 % edellisvuodesta ja oli kaikkiaan lähes 20,9 miljardia euroa. Myynnin volyymi puolestaan kehittyi +0,7 %. Tiedot pohjautuvat NielsenIQ:n tuottamaan Päivittäistavaramyymälärekisteriin.

S-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi +3,2 %, mikä oli hiukan keskimääräistä arvokehitystä enemmän. Sen myötä S-ryhmän parina edellisvuonna hienoisesti laskenut markkinaosuus nousi 46,1 %:iin. Lidlin päivittäistavaramyynti kasvoi vahvasti +4,2 % ja sen markkinaosuus palasi vuosien 2018-19 tasolle 9,6 %:iin.

K-ryhmän päivittäistavaramyynnin kehitys +2,3 % oli keskimääräistä alhaisempi. Näin sen viisi vuotta jatkunut markkinaosuuden nousu taittui, ja osuus laski 36,6 %:iin.

Muiden yksityisten kauppojen osuus oli 7,7 %, jossa oli kasvua 0,1 prosenttiyksikköä.

Päivittäistavaroiden verkkokaupan arvo Suomessa oli 536 miljoonaa euroa vuonna 2021, missä kasvua +35,8 % edellisvuoteen. Verkkokaupan osuus päivittäistavaramyynnistä oli 2,6 %.

Kotimaista ruokaa ostettaessa ajatellaan oman maan etua Ruokatieto Yhdistyksen mukaan suomalaisista 35 % on lisännyt kotimaisen ruoan ostamista tämän vuoden aikana. Lisäksi reilu 40 % vastaajista aikoo lisätä kotimaisen ruoan ostamista edelleen lähitulevaisuudessa. Tärkeimmät syyt lisätä kotimaisen ruoan ostamista ovat vastaajien

Tulli valvoi suomalaisissa verkkokaupoissa myytäviä ravintolisiä tehostetusti alkuvuodesta 2022. Lähes joka kolmannesta tutkitusta tuotteesta löytyi lääkeainetta tai rohdoskasvia. Lisäksi kielletyt lisäaineet sekä virheelliset pakkausmerkinnät ja terveysväittämät antoivat aiheita huomautuksiin tai tuotteen hylkäämiseen. Tullin tutkimista 24:stä ravintolisästä 13 osoittautui sopimattomiksi kuluttajille tai tuotaviksi Suomeen.

Tehovalvonnan tarkoituksena oli selvittää, löytyykö Suomeen tuoduista ravintolisistä lääkeaineita, joita tuotteissa ei saisi olla. Valvonnan kohteeksi valikoituivat erityisesti urheilijoille sekä seksuaalivietin kohottamiseen tarkoitetut ravintolisät, joita myydään suomalaisissa verkkokaupoissa.

Tutkituista 24:stä tuotteesta jopa 79 % todettiin määräysten vastaisiksi. Tulli kielsi 13 tuotteen maahantuonnin tai markkinoille saattamisen sellaisenaan.

Suomeen tuotavia ravintolisiä tutkitaan jatkuvasti. Ongelmat eivät ole uusia. Ravintolisät ovat viime vuosina olleet tuoteryhmä, jossa todetaan kaikkein eniten määräysten vastaisia tuotteita. Vuonna 2021 Tulli tutki yhteensä 116 Suomeen tuotua ravintolisää, ja niistä määräysten vastaisiksi todettujen osuus oli 76 %. halu suosia suomalaista, tukea viljelijöitä ja kotimaista maataloutta sekä ajaa Suomen työllisyyden ja talouden etua. Myös poikkeusoloihin varautumisen merkitys ihmisten ostopäätöksiin vaikuttavana tekijänä nousee reilusti viime vuoteen verrattuna. Tutkimuslähde on Kantar TNS Agrin toteuttama Kotimaisen ruuan kuluttajakysymykset 2022 -kyselytutkimus.

Suomalaisten halu lisätä kotimaisen ruoan kulutusta on näkynyt kyselyn tuloksissa jo muutaman vuoden ajan.

Tutkimuksen mukaan reilu 42 % suomalaisista aikuisista on lisännyt kotimaisen ruoan kulutusta vahvistaakseen yhteiskunnan huoltovarmuutta ja varautumista poikkeusoloihin niin yhteiskunnassa kuin omassa kodissakin. Huoli huoltovarmuudesta on noussut selvästi vuodentakaisesta tutkimuksesta. Suurin nousu syissä on tapahtunut kuitenkin siinä, että kotimaista ruokaa ostetaan, jotta viljelijöiden ja maatalouden tilanne paranisi.

v MURUSIA v

Leipäviikon teemana on tänä vuonna Missä leipä kasvaa?

TEKSTI Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Leipäviikkoa vietetään tänä vuonna perinteisesti viikolla 37 (12.-18.9.2022).

Teemana on ajan henkeen liittyen Missä leipä kasvaa?

Tänä vuonna haluamme Leipäviikolla kertoa kuluttajille, että leipä on hyvää ja terveellistä, ja jokaisella leivällä on tekijänsä. Leivän tie pellolta pöytään vie monen mutkan kautta.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka ajankohtainen Leipäviikon teema on. Ruoan tuottaminen ja riittävyys eivät ole itsestäänselvyys. Tietämys ruoan tuottamisesta ja jalostamisesta vaikuttaa olevan kuluttajien keskuudessa puutteellista. Moni ei ymmärrä riskejä ja haasteita liittyen niiden ihmisten työhön ja toimeentuloon, jotka ovat valinneet elinkeinokseen ruoan tuottamisen. Maatalouskriisi on osoittanut, kuinka haavoittuvainen tämä elinkeino on. Elämme kansainvälisessä maailmassa emmekä ole täällä pohjolassakaan suojassa maailmalla tapahtuvilta myllerryksiltä, jotka vaikuttavat raaka-aineiden sekä tuotantopanosten, kuten energian, lannoitteiden, kylvösiementen ja torjunta-aineiden hintaan.

Monelle kuluttajalle ei ole selvää, mi-

ten leipä päätyy kaupan hyllylle. Mitä kaikkea kätkeytyykään ruoan alkuperän taakse liittyen ruoan kasvattamiseen, kuljettamiseen, jalostamiseen ja myymiseen.

Leipäviikon teeman tavoitteena onkin kertoa mistä ruoka tulee ruokapöytään. Näin haluamme lisätä tietoisuutta ruokaketjusta ja korostaa sen tärkeyttä sekä painottaa kotimaassa tuotetun ruoan arvoa.

Leipäviikolla tapahtuu Tämän vuoden Leipäviikolla teemme yhteistyötä Tiedekeskus Heurekan kans-

sa. Heurekassa järjestettävässä Leipäviikon teematapahtumassa, Missä leipä kasvaa, on mahdollisuus käydä tutustumassa leivän reittiin pellolta pöytään Leipätiedotuksen rakentamalla toimintaradalla. Tapahtumatorilla on toimintapisteitä, joissa mm. käydään läpi mitä kaikkea pellolla onkaan tehtävä ennen kuin vilja saadaan myllyyn jauhettavaksi sekä punnitsemaan paljonko jyviä ja jauhoja tarvitaan yhden leivän valmistamiseen. Reitin varrella tutustutaan kotimaisiin viljoihin ja niistä valmistettaviin myllytuotteisiin sekä suomalaiseen monipuoliseen leipätarjontaan. Nähtävissä on videoita leivän valmistuksesta ennen leipomoiden aikaa sekä nykyaikaisissa leipomoissa.

Toivottavasti mahdollisimman moni Leipuriliiton paikallisyhdistys innostuu taas koronatauon jälkeen järjestämään Leipäviikolla kuluttajille suunnattuja tapahtumia edellisten vuosien tapaan.

Leipätiedotuksen maksuttomia materiaaleja Leipäviikolle on tilattavissa sähköpostitse terhi.virtanen@leipatiedotus.fi. Printtimateriaaleina tarjolle tulevat teemaan liittyvät Leipäviikko-juliste ja -pöytäständi. Materiaalit tulevat nähtäville nettisivuillemme www.leipätiedotus. fi kesäkuun aikana ja valmista materiaalia sosiaalisen median kanaviin löydät nettisivuilta ladattavaksi elokuun aikana. Seuraa siis Leipätiedotuksen nettisivuja ja some-kanavia ja nappaa sopivat materiaalit omiin tarpeisiin.

Leipomoalan SM-joukkuekilpailu syyskuussa Muistutuksena, että syyskuun kalentereihin kannattaa merkitä Elintarviketeollisuus 2022 -messut Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa 14.-15. syyskuuta ja siellä ennen kaikkea Leipuriliiton ja yhteistyökumppaneiden järjestämä leipomoalan SM-joukkuekilpailu, jonka jälkimmäinen osuus kilpaillaan messuilla 14.9.2022.

Kilpailussa leipomoiden kaksihenkiset joukkueet valmistavat ruokaleipää, välipalaleivonnaisen sekä konditoriatuotteen/ tuotelajitelman. Ruokaleipä ja välipalaleivonnainen valmistetaan Tredu Kangasalan toimipisteessä tiistaina 13.9.2022 ja kilpailutuotteet viedään 14.9. Kangasalta

Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen yleisön nähtäville ja tuomariston arvioitaviksi. Konditoriatuote tehdään Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla keskiviikkona 14.9.2022 kello 11-14. Kaikki kilpailutuotteet arvostellaan Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa 14.9.2022, jolloin myös tulokset julkistetaan ja voittajat palkitaan.

Kilpailun tuomareina toimivat yhteistyökumppaneiden palveluksessa olevat, leipomon käytännön työt hallitsevat ammattilaiset.

Kilpailun yhteistyökumppanit: Tampereen Messut Oy, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Kangasalan toimipiste, Condite Oy, Finnbakels Oy, Leipurin Oy, Mauste-Sallinen Oy ja Valio Oy.

LEIPURI 4 / 2022

37

v MURUSIA v

Eroja eri maakuntien asukkaiden tottumuksissa Vertailu maakuntien ja kaupunkien asukkaiden välillä tuo esille erot terveellisen elämän peruspilareihin, ruokaan ja liikuntaan.

Esimerkiksi ruokatottumukset ja liikunnan harrastaminen vaihtelevat yllättävän paljon alueittain.

Pikaruoan innokkaita syöjiä on selvästi muuta maata useammin maakunnista Keski-Pohjanmaalla ja kaupungeista Vantaalla (46 %) ja Turussa (50 %). Vähiten pikaruokaketjujen kanta-asiakkaita on Etelä-Savossa ja Kainuussa, molemmissa noin neljännes.

Kokkailusta ollaan eniten kiinnostuneita Satakunnassa ja Uudellamaalla (46 %).

Vähiten ruoanlaitto innostaa Etelä-Pohjanmaalla (27 %), Keski-Pohjanmaalla (30 %) ja Pohjois-Savossa (32 %).

Jäätelö ei maistu kaikkialla yhtä hyvin.

Pekilo potkaistiin uudelleen liikkeelle Valio ja suomalainen biotekniikan startup eniferBio ovat sopineet Pekilo-mykoproteiinin tutkimus- ja kehitysyhteistyön aloittamisesta. Yhteistyön tavoitteena on tuoda uusi, kotimainen ja vastuullisesti tuotettu proteiini suomalaisten ruokapöytiin vuoden 2025 aikana. Kumppanuuden alkuvaiheessa tutkitaan elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä uusien proteiinivalmisteiden tuotannossa.

Alustavien testien perusteella näyttää siltä, että maitotuotteiden valmistuksen sivuvirrat ovat yksi mahdollinen raaka-aine Pekilo-proteiinin tuotantoon.

Pekilo on suomalainen innovaatio ja

38

LEIPURI 4 / 2022

Päijät-Hämeessä ja erityisesti Lahdessa noin joka toinen kertoo syövänsä jäätelöä paljon.

Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla jäätelö maistuu myös, mutta Pohjanmaalla (23 %) siitä ei juuri piitata.

Yksi kasvavista ruokatrendeistä on kasvisruoan suosio.

Siinä, missä Uudellamaalla kasvissyöntiä suosivia fleksitariaaneja on jo 35 yli kolmannes, Satakunnassa ja Lapissa heitä on vasta neljännes väestöstä. Helsinkiläisistä ja turkulaisista kasvissyöntiä suosii jo kaksi viidestä. Oululaisista (27 %) ja porilaisista (26 %) paljon harvempi.

Kaurajuomat kuuluvat Uudellamaalla joka viidenteen kauppakassiin. Espoossa (30 %) niitä ostaa jo liki kolmannes. Epätodennäköisimmin kaurajuomat eksyvät ostoskoriin Pohjanmaalla (11 %) ja Lapissa (9 %).

Urheilusta ja treenaamisesta kiinnostuneita löytyy eniten Etelä-Pohjanmaalta (44 %), Etelä-Savosta (41 %), Satakunnasta (40 %) ja Pohjois-Karjalasta (40 %). Vähiten urheilusta kiinnostuneita ovat Lapin (29 %), Keski-Pohjanmaan (31 %), Pohjois-Savon (31 %) ja Varsinais-Suomen (31 %) asukkaat.

Tiedot perustuvat Profinderin kuluttajatietokantaan mallinnetun Kantarin Mind-tietopankin Audiences-kohderyhmiin. maailman ensimmäinen mykoproteiinivalmiste, joka kehitettiin alun perin jo 1970-luvulla. Perinteisten proteiinilähteiden kuten eläinperäisten, soija- tai herneproteiinien tapaan, Pekilo soveltuu hyvin myös ihmisten ravinnoksi. Se on samankaltainen kuin Quornista tuttu proteiini, josta voi valmistaa maukkaita ja proteiinipitoisia aterioita.

Pekilo-proteiinia testattiin jo sen innovaatiovaiheessa 70-luvulla erilaisiin ruokiin, kuten makkaraan, lihapulliin ja leipomiseen, mutta tutkimus- ja kehitystyö jäi aikanaan kesken. eniferBio lähti vuonna 2020 kehittämään Pekilo-mykoproteiinia uudelleen.

Ensimmäiset yhteistyön tuloksena syntyneet tuotteet lanseerataan näillä näkymin vuonna 2025.

Vastuullista kasvattamista Helsingin Myllyn gluteenittomat kauratuotteet valmistetaan suomalaisesta puhdaskaurasta, joka tulee yhtiön omilta, gluteenittomaan tuotantoon sitoutuneilta sopimusviljelijöiltä. Nyt yhtiö käynnistää sopimusviljelijöidensä kanssa ympäristöja vastuullisuusviljelyohjelman. Tavoitteena on pitää huolta sopimustilojen maiden kasvukunnosta ja varautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin niin, että pellot tuottavat haasteellisinakin kasvukausina varmemmin laadukkaita ja hyviä satoja.

Yksi viljelyohjelman toimenpiteistä on kauran tarkennettu lannoitus. Tarkennettu lannoitus tarkoittaa sitä, että tavallisesta lannoitemäärästä annetaan kylvön yhteydessä esimerkiksi 70 prosenttia ja loput kasvukauden aikana sen mukaan, mitä kasvi tarvitsee tuottaakseen hyvän sadon.

Toinen viljelyohjelman pakollisista osioista on kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto. Kukkivat palko- ja öljykasvit viljelykierrossa parantavat peltojen kasvukuntoa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa.

Viljelyohjelman pilottivaiheessa mukana on 11 Helsingin Myllyn gluteenittoman kauran tuottajaa. Kaikki pilottiohjelmaan valitut tilat ovat yhtiön pitkäaikaisia kumppaneita.

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 4/1927 Lehdessä kerrotaan, että ehdotus uudeksi leipomolaiksi on eduskunnassa äänestetty lepäämään yli seuraavien vaalien. Eduskunta voi uusien vaalien jälkeen kuluvan vuoden syksyllä hyväksyä lakiehdotuksen sellaisenaan, mutta jos hallitus on antanut siitä uuden esityksen tai eduskunnasta on tehty asiaa koskeva aloite, ei lepäämään jätettyä eh-

dotusta aseteta käsittelyn pohjaksi, vaan asian käsittely aloitetaan ikään kuin alusta. Lehdessä muistutetaan, että jos lepäämään jätetty ehdotus uudessa eduskunnassa hyväksytään muuttamattomana, on sen uusi lykkääminen mahdotonta. Mutta jos siihen on tehty yksikin muutosehdotus, on jälleen mahdollista lykätä lain voimaantuloa. Niin kauan kuin tällaista jarrutusta on mahdollista tehdä, on voimassa nykyinen laki työstä leipomoissa sekä myös korkeimman oikeuden laintulkinta, joka sallii Suomessa kolmivuoroisen työn myös peh-

meän leivän valmistuksessa.

Myös Suomen Leipuriliitolla on lehden mukaan nyt tilaisuus koettaa aikaansaada lakiehdotukseen muutoksia, joita katsotaan tarpeen vaativan. Tämän kysymyksen harkinnan sanotaan kuuluva Liiton tärkeimpiin tehtäviin lähiaikoina, eikä sen tulisi tyytyä vain lausumaan toivomuksiaan ylimalkaan, vaan sen tulisi laatia valmis lakiteksti asiaankuuluvien perusteluineen. Sellaisella saattaisi olla merkitystä asian myöhemmissä vaiheissa.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 4/1947 Leipomoalan päivän kysymyksiin kuuluvat kuljetustyöntekijöiden ja liiketyöntekijöiden palkankorotukset, jotka ovat merkittäviä. Noin 20-25 prosentilla nousevat palkat tietävät kustannusten nousua, ja sen ennakoidaan vaikuttavat myös leivän hintaan. Niin ikään mainitaan, että palkansaajat

ovat saaneet nauttia huhtikuun alusta lähtien 15 prosentin veron alennuksesta, mutta alennus ei koske pienliikkeenharjoittajia eikä ammatinharjoittajia. Lehden mukaan oikeudenmukaisuuden nimissä alennus olisi kuulunut myös heille, koska heillä on yrittäjinä paljon enemmän huolta ja vaivaa kuin palkansaajilla.

Lehdessä todetaan myös, että näköpiirissä alkaa vihdoinkin häämöttää viljasäännöstelyn purkaminen. Viljaa voidaan tuoda jatkossa

entistä suurempia eriä ja kotimaan hehtaarisadot tulevat nousemaan parantuneen väkilannoitetilanteen ansiosta. Viljasäännöstelyn purkaminen lopettaisi myös viljan ja viljatuotteiden kulutuksen säännöstelyn, joka aiheuttaa runsaasti työtä ja vaivaa koko tuotantoketjulle.

Uutinen Australiasta kertoo, että Geelang-nimisessä kaupungissa on eräs kondiittori valmistanut 165 kiloa painavan kakun. Sitä kuvataan maailman suurimmaksi.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 4/1962 Lehdessä on tilastotietoa maamme leipomoista.

Vuonna 1961 leipomoita oli Suomessa 1375, joista yksityisiä 1144 ja osuustoiminnallisia 231. Alle kymmenen työntekijän leipomoita oli 740. Kaikkiaan työntekijöitä leipomoissa oli 12 522. Asukasmääräämme nähden leipomoiden määrän todetaan kuitenkin olevan vaatimaton ja että näin ollen leipomoalan yrittäjille on vielä paljon tilaa.

Äitienpäiväperinne, jossa äitejä juhlistetaan kakuin ja leivonnaisin, täyttää 25 vuotta. Perinne sai alkunsa Leipuriliiton asiamiehen aloitteesta. Vaikka ehdotukseen suhtauduttiin ensin epäillen, mestarit lausuivat tyytyväisyytensä lehden haastattelussa heti ensimmäisen konditoriatuotteiden merkeissä vietetyn äitienpäivän jälkeen.

Jussi Linkosuo tuo jälleen Amerikan-matkaltaan hyviä oppeja suomalaisille kollegoilleen.

Hän on tutustunut USA:n leipomo-opiston johtamistaidollisiin kursseihin, joissa korostetaan mm. johtajien kuuntelemisen taitoa.

Myös kommunikaation opetukseen käytetään melkoinen tuntimäärä. Puhe on tärkein kommunikaation muoto ja hyvän johtajan on oltava sekä hyvä kuuntelija että taitava puhuja, jotta hän saa alaisensa toimimaan haluamallaan tavalla. Linkosuon mukaan johtamistavoista demokraattinen johtamistapa on syrjäyttämässä patriarkallisen johtamisen ja olevan todistetusti myös parempiin tuloksiin johtava tapa.

Opetuksessa korostetaan myös, että ihminen on konetta tärkeämpi tuotantoprosessissa.

Siksi ihmiskäsittelyn taito on johtajalle tärkeä.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 4/1982 Lehden pääaihe on Leipuriliiton ylimääräinen liittokokous, jonka aiheena oli leipomotyölain muutosesitys, tarkemmin sanoen esitys kolmivuorotyön kieltämisestä. Kokouksessa oli ennätysmäinen osanotto, edustettuina oli yli 300 jäsenyritystä. Niistä selkeä enemmistö, 80 prosenttia, oli kolmivuorotyön kieltämisen

kannalla. Kokouksen päätöslauselman pohjalta Leipuriliitto sai tehtäväkseen viedä eteenpäin muutosesitystä, joka tähtäsi kolmivuorotyön teettämisen poistamiseen leipomotyölaista.

Päätöksen jälkeen Fazer totesi, ettei voi enää olla Leipuriliiton jäsen ja ilmoitti eroavansa liitosta. Lehdessä haastatellut muutamat jäsenkunnan edustajat olivat kokouksen jälkeen ristiriitaisissa tunnelmissa. Osa piti päätöstä alan tulevaisuuden kannalta huonona, osa katsoi, että enemmistön kantaa

on kunnioitettava. Moni oli myös sitä mieltä, että epäsopu on aina huono asia ja että asiat pitäisi ratkaista mieluummin keskustelemalla avoimesti kuin kokouksessa äänestämällä.

Olli Kuhta toteaa pääkirjoituksessaan, että liiton päätökset on syytä rakentaa terveen keskustelun ja molemminpuolisen rehellisen kritiikin varaan. Sen vuoksi on hänen mukaansa nyt tärkeää säilyttää maltti ja jäsenistön keskinäiset suhteet sellaisina, että kaikki voisivat ja haluaisivat kuulua samaan liittoon.

LEIPURI 4 / 2022

39

v UUTUUDET v

Rukiinen juoma Alpro on tuonut markkinoille ruisjuoman, jonka se kertoo olevan maailman ensimmäinen.

Pohjanmaalla Lapualla kasvaneesta rukiista tehty juoma valmistetaan Etelä-Ruotsissa.

Tuote on 100% kasvipohjainen.

Juoma sopii käytettäväksi aivan kuten mikä tahansa muukin kasvipohjainen juoma: sellaisenaan, aamupalalla, ruoanlaitossa ja leivonnassa.

Alpron mukaan juoman maku on hiottu kuluttajien toiveita ja mielipiteitä kuunnellen. Runsaskuituinen ruisjuoma sisältää luontaisesti sokeria eikä lainkaan lisättyä sokeria ja on luontaisesti vähärasvainen. Juoma sisältää myös kalsiumia sekä B2-, B12- ja D-vitamiinia. Pakkaus 1 litra.

Atrialta kesän grillaukseen Atrian runsaasta kesän grillitarjonnasta tässä muutamia. Possutuotteissa Fileepihvi Spice Rub on pintamaustettu ulkofileepihvi, jonka mausteseoksessa on mm. tomaattia, paprikaa ja mustapippuria. Vakuumipakkauksessa on viisi ulkofileepihviä. Myös Atrian possun fileelankun (n. 850 g) uudet makuvariantit Ranch Rub sekä Grilling Rub ovat pintamaustettuja. Tänä kesänä lankkuperhe täydentyy uudella Kasslerlankulla, makuna Barbeque Rub. Pihvispesialisteille on tarjolla maustamaton kokonainen, halkaistu kassler n.1,3 kg, jonka voi leika-

Frezza täyttää 20 vuotta Pauligin Frezza-maitokahvi täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Markkinoille tullessaan Frezza toi Suomeen täysin uuden kylmien kahvijuomien segmentin. Ensimmäinen maku oli Mocca, joka on edelleen mukana. Tällä hetkellä tuoteperheeseen kuuluu seitsemän erilaista makua, kaikki laktoosittomia. Juhlavuoden kunniaksi Paulig haluaa pienentää Frezza-tuotteiden hiilijalanjälkeä ja siirtää juomat täysin kierrätysmuovista valmistettuihin pulloihin. Lisäksi pulloihin tulee Rainforest Alliance -tunnus.

Jogurttikastike moneen käyttöön Arlan Lempi Tsatsiki 180 g on monikäyttöinen jogurttikastike tuomaan makua vaikkapa salaatteihin, hampurilaisiin tai kasvispihvien kaveriksi. Toimii myös dippinä. Tuote on laktoositon ja valmistettu Sipoossa

40

LEIPURI 4 / 2022

ta pihveiksi tai kypsentää kokonaisena.

Ribsien ystäville helppo valmistettava on valmiiksi kypsennetty Wilhelm Kypsä Ribs Cola BBQ. Siipikarjapuolella ovat tarjolla Fileepihvi Aurinkokuivattu Tomaatti sekä tulisesti ja tuplasti maustettu mehevästä reisileikkeestä tehty Paistileike Tulinen Chili Carolina Reaper. Paistileikkeiden tulisuuslukema on 5 asteikolla 1–5. Myös Paistivarras Classic BBQ on valmistettu kanan reisileikkeestä. Makua vartaille antaa perinteinen grillimauste pippureista, yrteistä ja karamellisoidusta sokerista.

Ainu Kaura-tuotesarja

Juustojen ystävälle grillikaudella Valio tarjoaa juustouutuuksia grillikaudelle. Koskenlaskija chipotle sulatejuustoviipale kutkuttaa voimakkaampaa makua hakevia makuhermoja. Uutuus toimii erityisen hyvin hampurilaisissa ja lämpimissä leivissä.

Valion Oddlygood Veggie tuoteperhe kasvaa kasvipohjaisella vaihtoehdolla mozzarellajuustolle. Oddlygood Veggie 150 g grated mozzarella flavourilla on valmistajan mukaan mieto ja täyteläinen maku sekä erinomainen sulavuus. Rasvapitoisuus 25 %.

Uusi resepti tuo uutta myös kasvipohjaisten viipaleiden tarjontaan. Oddlygood Veggie viipaleista on saatu entistä sulavampia. Ne sopivat lämpimään ruoanlaittoon kuten burgereihin ja grilliherkkuihin. Pakkausilme on päivitetty vihreän väriseksi.

Valion Eila grillijuusto palaa tarjontaan kesän sesongille. Se sopii burgerien väliin, salaattiin, grilliruoan lisukkeeksi sekä grillivartaisiin.

Bernerin uudet Ainu Kaura Eco Perusvoide ja Ainu Kaura Eco Pesuvoide sisältävät kotimaista kauraöljyä.

Ne ovat biohajoavia, vegaanisia, hajusteettomia ja väriaineettomia.

Perusvoidetta voivat käyttää kaikenikäiset vauvasta vaariin. Pesuvoide on aivan uudentyyppinen tuote. Se ei kuivata, vaan jättää ihon pesun jälkeen kosteutetuksi.

Lisäksi sitä voi käyttää myös vedettömään pesuun, sillä pyyhkäisy pesuvoiteella kostutetulla vanulapulla riittää puhdistuksekseen. Näppärää, jos pesumahdollisuudet ovat haasteelliset.

Ainu Kaura -tuotteet valmistetaan Berner-tehtaalla Heinävedellä ja kauraöljy tulee Fazerilta. Kauraöljy on tehokas ihon kosteuttaja, ja se sisältää E-vitamiinia, luonnon omaa antioksidanttia.

Suomalaisen kauraöljyn lisäksi tuotteissa käytetään Suomessa valmistettua ksylitolia, joka kosteuttaa ihoa.

Tuotteilla on kansainvälinen Cosmos Natural -sertifikaatti, jota saa käyttää ainoastaan silloin, kun tuote on valmistettu maailman tunnetuimman Cosmos-luonnonkosmetiikkastandardin mukaisesti.

v UUTUUDET v

Leipomo Rostenilta terveellinen välipala

Punajuuret annospakkauksessa Myrttisen tuoteperhe laajenee kuluttajien toiveesta uutuustuotteen myötä: Myrttisen kokonaiset punajuuret, 2 kpl pakkauksessa. Punajuuret ovat kypsiä ja valmiita käytettäviksi. Pieneen tarpeeseen ei tarvitse ostaa isoa purkillista, jolloin vältetään ruokahävikkiä. Uutuus edustaa myös aitoja perinteisiä makuja sekä suomalaista käsityötä. Jo aikaisemmin markkinoille on tuotu Myrttisen kurkut kahden kappaleen pakkauksissa.

Myrttisen kurkut on osa Arho Foods Oy:tä. Suomalainen elintarvikeyritys valmistaa ja maahantuo omia tuotemerkkejä sekä edustaa useita kansainvälisiä elintarvikebrändejä.

Vähärasvaisempi Taffel Roust Taffelin uutuus sipsimarkkinoilla on ilman rasvaa paahdettu ja Suomessa valmistettu perunasipsi, jonka valmistuksessa öljyä käytetään vain maustamiseen. Taffel Roust sisältää 11 % rasvaa, mikä on 58 % vähemmän rasvaa tavallisiin perunasnackseihin verrattuna. Makuina ovat Ranch & Sourcream ja Creamy Garlic – vegaanisina versiona.

Valmistuksessa hyödynnetään kuumaa suolapetiä, jossa perunasipsit paahdetaan rapeiksi ilman rasvaa. Tämän jälkeen ne saavat pinnalleen suihkauksen öljyä ja mausteet. Taffelin perunalastuja valmistetaan Ahvenanmaalla kotimaisesta saaristolaisperunasta. Sipsitehdas valmistaa itse biokaasua perunankuorista, käyttää yksiomaan tuulivoimasähköä ja puhdistaa jatkossa pesuvetensä jatkossa paikallisille viljelijöille kasteluvedeksi.

Leipomo Rostenin uusi vegaaninen Seedboost siemen snacks on runsaskuituinen, gluteeniton, hiivaton, lisäja säilöntäaineeton välipala, josta saa suuren osan päivittäisestä vitamiini- ja hivenainesaantisuosituksesta sellaisenaan. Seedboost on myynnissä makuyhdistelminä karpalo-suklaahippu, valkosipuli-chili ja seesami-chia. Pakkaus 70 grammaa.

Seedboosteissa siemenet ovat näppärässä keksimäisessä muodossa, joita on helppo syödä tilanteessa kuin tilanteessa. Leipomon mukaan ne ovat mainio terveellisemmän napostelun vaihtoehto Uutuus, kuten muutkin leipomon siemenpohjaiset tuotteet on kehitetty yhdessä Aistila Oy:n kanssa. Leipomo Rostenin Seedhow’ksi kutsuma tutkimustieto ker-

Täydellistä pizzaa kotona K-kauppoihin on tullut Pirkka Parhaat ja Pizzanpaistajat -tuotekokonaisuus, jonka kerrotaan mahdollistavan täydellisen pizzaelämyksen kotona. Tuotteet on suunniteltu ja testattu yhteistyössä Pizzanpaistajat-yhteisön edustajien sekä K-ryhmän hankinnan ja tuotekehityksen kanssa. Kaikki sarjan

Uutuuksia Juustoportilta Juustoportin uusi leipäjuusto on pyöreä ja painaa 140 grammaa. Se maistuu sellaisenaan, lämmitettynä lakkojen kanssa, piiraissa, padoissa, salaateissa tai burgereissa.

Mehupuolen uutuus ovat Hyvin pillime-

too siementen yhteisvaikutuksista hyvinvointiin. Seedhow-merkistä tunnistaa Rostenin tuotteet, joissa on aina vähintään 45 % siemeniä ja vähintään kahta eri siemenlajia. Näitä tuotteita ovat uusien Seedboostien lisäksi Rostenin Siemenrapeat siemennäkkileivät. tuotteet tunnistaa Pizzanpaistajat -logosta.

Tuoteperheen lähtökohtana on ollut valita joko kotimaisia tai italialaisia raaka-aineita. Tuotteet muodostavat noin 15 tuotteen kokonaisuuden, johon kuuluu mm. kaksi eri jauholaatua: keskipitkään ja pitkään kohotukseen, kaksi erilaista valmista pizzataikinaa, suomalaisesta luonnonkalasta valmistettu pizzakala sekä tulinen salamilevite nduja.

hut, omena ja päärynä. Pillimehut ovat muiden Hyvin-tuotteiden tapaan sokeroimattomia ja makeutusaineettomia.

Jogurtin ja rahkan väliseen valinnanvaikeuteen löytyy ratkaisu jogurttirahkasta, sillä nyt on samassa pakkauksessa sekä jogurtin että rahkan parhaat puolet. Makuina mansikka ja vanilja.

Trip täyttää 60-vuotta 60-vuotta sitten markkinoille tuotu Trip oli ensimmäinen mukaan otettava, pillillä juotava mehujuoma Suomessa. Aluksi makuina olivat appelsiini ja mustaviinimarja. Vuoteen 1990 asti Trip pakattiin Turun tehtaalla pyramidin muotoiseen kolmiopakkaukseen, jota moni muistelee vieläkin haikeana.

Valmistaja Eckes-Granin Finlandin mukaan kolmionmuotoista Trip-pakkausta ei ole enää saatavilla, mutta sen sijaan juhlavuoden kunniaksi Trip Appelsii-

ni -pillimehua saa retropakkauksessa, jonka design on alkuperäisestä 60-luvun kuosista lainattu. Pakkauksessa on myös QR -koodi, josta pääsee suoraan verkkosivulle lukemaan lisää nostalgista Trip-tarinaa vuosien varrelta.

LEIPURI 4 / 2022

41

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO Annostusjärjestelmiä

Miten meihin vaikutetaan Johannes Koposen, Minea Koskisen ja Jussi Pullisen Öyhökratia – Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat (Gummerus) on mielenkiintoinen tietokirja vallasta ja vaikuttamisesta sosiaalisen median kautta. Sen mukaan elämme demokratian sijaan öyhökratiassa, jossa valtaa käytetään twiiteillä, tykkäyksillä ja meemeillä. Kirjailijoiden mukaan öyhökratia ei ole algoritmien aiheuttama hetkellinen häiriö, vaan yhteiskunnan nykyinen olomuoto.

Sosiaalisella medialla on vahva vaikutus myös vallankäyttäjiin ja heidän toimintaansa. He joutuvat jatkuvasti pohtimaan, miltä asia somen käyttäjien silmissä näyttää. Tämä on alkanut ohjailla myös politiikan sisältöjä. Valtaa on siirtynyt sille pienelle joukolle, joka puhuu kovimmalla äänellä somessa. Sitä kirjassa nimitetään suoraksi harvainvallaksi. Pieni joukko aktiivisia somen käyttäjiä voi nykyisessä mediaympäristössä heiluttaa koko julkista keskustelua ja vaikuttaa siten jopa lainsäädäntöön.

Kirjailijat paljastavat, miten lobbarit, someinfluensserit ja aktivistit vaikuttavat ihmisten mielipiteisiin, uutismediaan ja päättäjiin. Kirjaan on haastateltu toimittajia, poliitikkoja ja somevaikuttajia.

Esimerkkeinä käytetään muun muassa koronaa ja #metoo-keskustelua. Öyhötyksen taktiikoita voi käyttää monenlaisten tavoitteiden edistämiseen.

Kirjoittajien mukaan öyhökratiasta puhuminen on hyväksi, sillä muutoin se pääsee yllättämään. Tunnistamalla öyhöttäjien käyttämiä taktiikoita vallankäyttö tulee paremmin näkyville.

Minea Koskinen on instagram-vaikuttamiseen perehtynyt journalisti ja tietokirjailija, Jussi Pullinen on Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö ja tietokirjailija ja Johannes Koponen on ennakoinnin asiantuntija, joka tutkii väitöskirjassaan journalismin ja alustatalouden suhdetta.

42

LEIPURI 4 / 2022

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Yhdessä olemme enemmän.

WWW. FAZERMYLLY.FI

Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

www.condite.fi

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 4 / 2022

43

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Suomalaista laatutyötä

LEIPOMOUUNIT – KONEET

• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi Tmi Tarmo Palomaa

Multivac Oy myy ja huoltaa kaikki leipomokoneet.

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.com info@lkmtrade.fi

Puh. 0500 166 355

www.leipomokoneet.com leipomokonemyynti@fi.multivac.com leipomokonehuolto@fi.multivac.com Puh: +358207921308 Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 5 ilmestyy viikolla 29 - lehden välissä julkaistaan Vaasan Leipuripäivien näyttelyliite

44

LEIPURI 4 / 2022

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

P. 0207 815 400

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa vuonna 2022 Elokuu 12.-14.8.2022 Suomen Leipuriliiton 122. vuosikokous ja kesäpäivät, Vaasa Syyskuu 14.-15.9.2022 Elintarviketeollisuusmessut, Tampere. Kansainvälinen messutapahtuma elintarvikealan ammattilaisille. Messuilla myös leipomoalan SM-joukkuekilpailu www.elintarviketeollisuus.fi Lokakuu 22.-25.10.2022 Sudback-messut, Stuttgart Leipomoalan ammattitapahtuma https://www.messe-stuttgart.de/suedback/en

LEIPURI 4 / 2022

45

LEDAREN

Hur, varifrån och till vilket pris ska vi få råvaror?

I

skrivande stund har Finland skickat in sin ansökan om medlemskap i militär- och försvarsalliansen Nato. Den främsta orsaken till ansökan är rädslan för att Ryssland en dag ska anfalla Finland på samma sätt som Ryssland i februari 2022 anföll Ukraina, en attack som fortfarande pågår. Ryssland motsätter sig Finlands anslutning till Nato och Kremls informatör meddelar att Ryssland upplever Finlands kommande medlemskap som ett militärt hot. Denna åsikt och Rysslands aktioner i Ukraina för tankarna till en svartsjuk människa som är rädd för att partnern ska förverkliga de handlingar som den svartsjuka personen själv skulle vara beredd att utföra, om hen bara fick en chans därtill. Eftersom Ryssland själv är berett att anfalla sitt grannland, att kallblodigt bomba och förstöra det, oroar sig Ryssland för att Finland och andra västländer skulle agera på samma sätt om de bara vågade. I Rysslands berättelse/narrativ vill man alltså också uppleva det lilla Finland som ett hot. För Rysslands nuvarande ledning verkar det helt omöjligt att inse att människorna i västländerna vill leva ett alldeles normalt och lugnt liv.

Tekniken och kunnandet utvecklas i rasande takt omkring oss, men människan själv verkar inte utvecklas. Istället upprepar sig historien regelbundet. De auktoritära makthavarnas önskan att erövra andra staters områden fortsätter i generation efter generation. Det är svårt att förstå att miljarder människor i världen måste lida till följd av de geopolitiska ambitionerna hos en enda människa och hans närkrets. Hungersnöden och flyktingströmmarna ökar, medan tusentals och åter tusentals människor mister livet.

Vid sidan av allt mänskligt lidande och alla geopolitiska spänningar orsakar Rysslands attack mot Ukraina naturligtvis också stora problem för bageribranschen. Alla kostnader inom branschen stiger och inflationen hotar skena iväg. Utmaningarna gällande anskaffning av jordbruksvaror, energi, gödsel, förpackning och transporter har drabbat alla nivåer i brödets leveranskedja mycket hårt. Detta händer överallt i Europa. Vi kan endast gissa oss till vad den kommande hösten och vintern för med sig. Alla företag borde nu fundera på metoder för att klara av nästa höst och vinter, som kan bli speciellt utmanande på många sätt.

Trots att det låter märkligt, så kan det faktiskt hända att coronatidens utmaningar var små i jämförelse med de utmaningar som vi nu står inför. Tillgången på råvaror kan av olika orsaker bli mycket problematisk för företagen under nästa höst och vinter.

Just nu är till exempel situationen kritisk när det gäller tillgång på naturgas. Fast råvarorna skulle räcka till, så till vilket pris fås dessa? Då vi till detta lägger en accelererande inflation vilken medför krav på högre löner från löntagarorganisationerna, växer utmaningarna i företagen ytterligare. Med tiden kommer vi också att se på vilket sätt den accelererande inflationen påverkar

46

LEIPURI 4 / 2022

efterfrågan på bröd och andra bageriprodukter.

Små och medelstora företag befinner sig i en speciellt svår sits då kostnaderna och inflationen ökar, eftersom de måste balansera företagets verksamhet i alla riktningar. Till exempel gentemot aktörerna inom dagligvaruhandeln, för att få produkter till salu i butiken och även gentemot råvaruleverantörerna, för att få tillräckligt med råvaror. De tvingas också godkänna att fackföreningarna och förbunden som styrs av storförtag ingår (allmänbindande) kollektivavtal som ökar företagens kostnader ytterligare, och som slår fast enligt vilka anställningsvillkor små och medelstora företag kan konkurrera med storföretagen. Mitt i all brådska och press måste företagen också se till att uppfylla de nitiska kraven från hälsoinspektörer, arbetarskyddsinspektörer och övriga myndigheter. Dessutom behöver man finna tid för att ta hand om välbefinnandet på arbetsplatsen.

I Finland förundras man ofta över hur människorna i Ryssland och till exempel Nordkorea blint tror på makthavarnas utsagor oberoende av innehållet och sanningsenligheten i dem. Men egentligen är situationen likadan överallt. Man lyssnar och tror på de egna ledarna, medan man är misstänksam mot främmande ledare. Detta stämmer i synnerhet då varje lands ledande medier plikttroget och kritiklöst rapporterar det som makthavarna vill att de ska rapportera. Det här märktes tydligt även i Europa under coronakrisen. I två års tid berättade makthavarna och medierna i det demokratiska Europa vad som händer på coronafronten och medborgarna följde plikttroget det som makthavarna sade.

Det var nästan ingen som upplevde det som ett problem att man i demokratiska rättsstater började stänga ner samhället på samma sätt som det auktoritära Kina. Majoriteten av människorna krävde rentav fler begränsningar, för att ytterligare kringskära människornas rättigheter.

Nyheterna om coronaviruset upphörde helt plötsligt i Finland den 24 februari 2022, när Ryssland anföll Ukraina. Efter det fanns det viktigare nyheter. Under den veckan fanns det totalt 44 561 coronafall i Finland och två veckor senare (vecka 11) var antalet fall 53 859. När Nyland stängdes vecka 14 år 2020 fanns det 966 coronafall i Finland*. Då fick vi nylänningar uppleva ett eget Checkpoint Charlie, eftersom vi förbjöds att röra oss utanför Nyland. På den tiden fanns det ännu inget vaccin, vilket delvis förklarar saken. Å andra sidan visar det ovannämnda också att människans tre största rädslor egentligen kan sammanfattas så här: 3 x hur ska det gå för mig (och mina närmaste).

Mika Väyrynen

*Som jämförelse: Enligt Helsingin Sanomat av den 20 maj 2022 hade 256 personer i Finland dött i coronaviruset under de 14 senaste dagarna.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 4 / 2022

47