Leipuri 1-2022

1 / 2022

Leipomoyrityksissä isot erot kannattavuudessa Ruokatrendeissä pinnalla hyvinvointi Suklaasta syntyy niin konvehteja kuin vetureitakin

Ekberg1852 Oy Ab täyttää huikeat 170 vuotta

SISÄLTÖ

Tammikuu 2022 Leipuri 120. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

2

LEIPURI 1 / 2022

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

3

Pääkirjoitus Yhden totuuden politiikasta ja vähän myös suomettumisesta

4

Leipuriliiton hallitus ja valtuuskunta vuonna 2022

6

Ekberg täyttää 170 vuotta

12

Leipomoalan yrityksissä isot erot kannattavuudessa

16

Myönteisiä odotuksia leipomoalalla

18

Leipomotuotteiden kulutus, trendit ja vienti

19

Rosten-konserni kasvaa ja kansainvälistyy

20

Suomalaisen ruuan ote pitää

21

Miten koronakriisi on vaikuttanut talouteen, työllisyyteen ja työhyvinvointiin?

22

Yritysten kasvuhalukkuus hiipunut

23

Kolumni Takuu tuotteiden turvallisuudesta ja kestävyydestä

24

eViljapassi avartaa viljan arvoketjua

26

Trendit 2022

28

Käsintehtyjen suklaakonvehtien lumoissa

30

Fazer Mylly täytti 50 vuotta

33

Murusia

36

Suklaaveturit puksuttivat Ideaparkiin

38

Alueyhdistykset, valinnat, vainajat

39

Merkkipäivät, nimitykset, kilpailut

40

Leipurissa kirjoitettua

41

Uutuuksia

42

Kirjat

42

Palveluhakemisto

46

Ledaren En sanning om politik och även lite om finlandisering

47

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 2 - vko 11.

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Yhden totuuden politiikasta ja vähän myös suomettumisesta

K

ansanedustaja Atte Kaleva twiittasi 11.1.2022, että ”Venäjä toimii aina samalla tavalla: 1. Venäjä haluaa jotain, 2. Se esittää Lännelle aivan poskettomia vaatimuksia, 3. Länsi aloittaa neuvottelut, 4. Länsi tulee vastaan puoliväliin, 5. Venäjää saavuttaa alkup. tavoitteensa, 6.

Länsi on tyytyväinen vaikeiden neuvottelujen tuloksiin”.

Edellä mainittuun liittyen lähetin eräälle henkilölle Whatsapp-viestin, jossa totesin, että ”pitäisiköhän tuohon laittaa vastaustwiitti, että ”Noin tuo menee Suomessa tes-neuvotteluidenkin osalta. Laittakaa sanan Venäjä tilalle ay-liike, ja sanan Länsi tilalle sana työnantajapuoli ”.

Hän vastasi, että ”hymiö lieventää aina, mutta harkitse ja mieti, kun elämme suomettumisen aikaa myös työmarkkinoilla. Tässä maassa on vain yksi totuus ja pitää olla varovainen, ettei leimaudu täysin kahjojen -porukkaan”.

Saamassani vastauksessa esiintuotu ”työmarkkinoiden suomettuminen” ja ”yksi totuus” saivat minut pohtimaan asiaa vakavammin. Ensinnäkin, jos tuollaista ei voisi todeta Suomessa ay-liikkeestä edes vitsinä, olisi se vain hyvä osoitus siitä, että työmarkkinat ovat ainakin tietyillä teollisuuden sektoreilla todellakin suomettuneet. Tosiasia myös on, että Atte Kalevan twiitissä mainittu sopii tietyllä tavalla hyvin myös ay-liikkeen valitsemiin toimintatapoihin. Asioiden mittasuhteet ovat tietenkin vain aivan toiset. Mutta kuten tiedämme, ”se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”.

Toisekseen Suomi on aina ollut maa, jossa on paljon erilaisia mielipiteitä, mutta jossa eletään aina kerrallaan vallassaolijoiden määrittämää ”yhden totuuden politiikkaa”. Periaatteena on, että ne, jotka eivät ole valitun linjan takana, ovat vastustajia, ja heidät tarvittaessa leimataan eräänlaisiksi varoittaviksi esimerkeiksi, jotta muut ymmärtävät mihin johtaa, jos ei hyväksy valittua linjaa.

Yhden totuuden politiikka on tullut nähdyksi vuosien varrella monissa eri asioissa. Tämä ajatusmalli johtaa usein siihen, että ihmiset tietävät pääsevänsä helpommalla, kun vain mielistelee johtavia henkilöitä, niin poliitikkoja, virkamiehiä kuin työpaikalla omaa pomoaan. Työpaikalla työkavereiden kesken kahvihuoneessa, kun pomo on poissa, uskalletaan asioista olla hetken aikaa toistakin mieltä.

Suomessa on monissa eri asioissa vähintään kaksi eri linjaa, mutta vain voittajien luoma totuus. Itse asiassa koko Suomen historia perustuu kahden eri linjan väliseen kiistelyyn siitä, kenen näkemyksen mukaan valittua toimintalinjaa noudatetaan. Ennen Suomen itsenäistymistä kahta eri linjaa edustivat vanhasuomalaiset (eli niin sanotut myöntyväisyysmiehet) ja nuorsuomalaiset.

Kyse oli siitä, miten Venäjään ja Venäjän vaatimuksiin suhtaudutaan. Sama toimintatapa jatkui Suomessa koko Neuvostoliiton olemassaolon ajan, mutta tuolloin lähes koko kansa tai ainakin

sen poliittinen johto oli suomettunut. Toista linjaa edustaneet henkilöt jäivät vain pieneksi vähemmistöksi. Tästä ajasta kirjailija Jari Tervon juontama TV-sarja Kylmän Sodan Suomi kertoo hienolla tavalla. Tuon ajan varoittavia esimerkkejä olivat kansanedustajat G.C Ehrnrooth, Tuure Junnila ja Kullervo Rainio. Siis henkilöt, jotka yrittivät pitää huolta siitä, että Suomi toimisi länsimaisen oikeusvaltion tavoin.

Aivan samoin kuin valtakunnan politiikassa niin myös työmarkkinapolitiikassa valitsee usein kaksi eri linjaa. Työmarkkinapolitiikassa kahden eri linjan välinen vääntö näkyy erityisesti suhtautumisessa ay-liikkeeseen ja ay-liikkeen valta-asemaan. Toiset tahot yrittävät vaikuttaa ay-liikkeeseen myöntyväisyyslinjaa pitkin ja toivovat, että sitä kautta saataisiin aikaiseksi uudistuksia työelämässä. Toiset tahot yrittävät vaikuttaa räväkämmällä tavalla, ja kuvittelevat, että siten onnistutaan paremmin ja saadaan muutoksia aikaiseksi. Oikeaa vastausta siihen, kumpi on parempi tapa, ei ole olemassa. Mutta varmaa on, että jos kukaan ei edes yritä, mitään muutoksia ei ainakaan tapahdu, kun niitä ei ole tapahtunut tähänkään mennessä. Viimeisen muutaman vuoden aikana työmarkkinoilla, erityisesti metsäteollisuudessa UPM:n toimesta, on haastettu 40-50 vuotta vallinnutta järjestelmää*. Muutoin työmarkkinoilla näyttää kuitenkin siltä, ettei mikään tälläkään kertaa juurikaan muutu, vaan työnantajapuoli laatii vain jälleen kerran uudet strategiat, jolla uudistuksia tavoitellaan myöhemmin tulevaisuudessa. Samalla kuitenkin toivotaan, että ay-liike ymmärtäisi muuttuvan maailman tuomat muutostarpeet.

Yhden totuuden politiikka on Suomessa ollut voimissaan kohta jo kahden vuoden ajan myös koronarajoitusten suhteen.

Rajoituksia vastustavat on haluttu leimata, usein perusteetta, rokotevastaisiksi tosiasioita ymmärtämättömiksi yhteisen hyvän vastaisiksi yksilöiksi. Kyse on kuitenkin monelta osin vain siitä, että rajoituksia vastustavat tahot haluavat pitää huolta, että Suomessa ei perusteettomasti puututa yksilön- ja/tai elinkeinovapauteen ja että Suomi muutoinkin hankalassa koronatilanteessa toimii länsimaisen oikeusvaltion tavoin. Vasta aivan viime aikoina, kun henkilökohtainen pelko koronarokotusten myötä on vähentynyt, ihmiset ovat yhä suuremmalla joukolla uskaltaneet herätä kyseenalaistamaan yhden totuuden mukaisesti päätettyjen koronatoimien järkevyyttä. Suomalaiset yrittäjät, esimerkiksi ravintola-alalla, tapahtuma- alalla ja kuntosalipuolella, ovat saaneet karvaasti kokea päättäjien yhden totuuden politiikan.

Mika Väyrynen

* Ehkä tuo osaltaan osoittaa, että työmarkkinat eivät ole ainakaan kokonaisuudessaan suomettuneet.

LEIPURI 1 / 2022

3

v LIITON HALLINTO VUONNA 2022 v

Kuvassa Leipuriliiton hallituksen varapuheenjohtaja Harri Jaakkola (vas.), hallituksen puheenjohtaja Kari Meltovaara, valtuuskunnan puheenjohtaja Jari Elonen ja valtuuskunnan varapuheenjohtaja Anttu Rautio.

Leipuriliiton hallitus ja valtuuskunta vuonna 2022 Hallinto jatkaa pääosin vanhoissa kokoonpanoissaan tänä vuonna.

HALLITUS Suomen Leipuriliitto ry:n hallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Turku. Hänet valittiin elokuun vuosikokouksessa uudelle kolmivuotiskaudelle eli jatkamaan puheenjohtajana vuosina 2022-24.

Hallituksen varapuheenjohtajana toimii Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Tampere.

Muut hallituksen jäsenet ovat Pekka Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna, Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo, Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala, Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu, Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio, Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari ja Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori. Erovuorossa olleet Hannu Räinä ja Markku Kiiskinen valittiin uudelleen tehtäviinsä eli vuosiksi 2022-24 hallituksen ja valtuuskunnan yhteiskokouksessa syyskuussa 2021.

VALTUUSKUNTA Leipuriliiton valtuuskunnan muodostavat sääntöjen mukaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kymmenen ja enintään kolmekymmentä muuta jäsentä. Myös tänä vuonna noudatetaan käytäntöä, jossa kunkin paikallisyhdistyksen puheenjohtaja toimii valtuuskunnan jäsenenä.

4

LEIPURI 1 / 2022

Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä. Varapuheenjohtaja on Anttu Rautio, Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva.

Valtuuskunnan jäsenet eli alueyhdistysten puheenjohtajat: Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry: Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää; Pirkanmaan Leipomot ry: Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere; Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry: Mikko Hietala, MBakery, Turku; Satakunnan Leipomoyhdistys ry: Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma; Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry: Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä; Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry: Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta; Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry: Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna; Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry: Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo; Savon Leipomoyhdistys ry: Isto Huikuri, Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli; Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry: Nina Teemu, Pirjon pakari Seinäjoki Oy; Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry: Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti; Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry: Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola; Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry: Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas; Lapin Leipomoyrittäjät ry; Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten sähköpostiosoitteet löytyvät tämän lehden sivulta 47. Tarkemmat yhteystiedot Leipuriliiton kotisivulla osoitteessa www.leipuriliitto.fi.

TRENDEJÄ JA ASIANTUNTIJUUTTA Kuluttajien ostokäyttäytyminen kannustaa meitä työssämme. Hyvinvointi, terveellisyys ja kasvava tietoisuus ympäristöasioista näkyvät kuluttajatrendeissä. Leipurin valikoimista löydätkin asiakkaillesi esimerkiksi kasvipohjaiset tuotteet eri tarkoituksiin. Saat meiltä myös laitteet ja ammattilaistemme parhaat vinkit resepteihin ja talvikauden herkkuihin.

LEIPURINSTORE.COM

LEIPURIN.COM LEIPURI 1 / 2022

5

v EKBERG 170 VUOTTA v

Ekberg1852 Oy Ab täyttää huikeat 170 vuotta Ekberg lienee yksi tunnetuimmista leipomoyrityksistä Suomessa, ellei tunnetuin. Nyt on Suomen vanhimmalla toiminnassa olevalla leipomoyrityksellä meneillään juhlavuosi, sillä 3.2.2022 se täyttää muhkeat 170 vuotta.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Ekberg 1852 Oy Ab ja Elina Matikainen

Nina Ekberg-Tkaczick ja Martin Tkaczick jatkavat 170-vuotiaan Ekbergin tarinaa viidennen polven yrittäjinä. Kuvauspaikkana oli leipomon myymälä, joka onnistuneesti uudistettiin muutama vuosi sitten.

6

LEIPURI 1 / 2022

H

arva yrittäjä voi juhlistaa yrityksensä 170-vuotista merkkipaalua.

- Tämä saavutus tuntuu todella hyvältä. Tunnen suurta ylpeyttä tästä kaikesta, niin suvustamme kuin yrityksestä sekä henkilökunnasta ja asiakkaista. Tämä on toimintaa, jota teemme myös jatkossa yhdessä meitä kaikkia varten, muotoilee Ekberg 1852 Oy Ab:n toimitusjohtaja Nina Ekberg-Tkaczick tunnelmiaan juhlavuodesta. Asiakkaista hän haluaa mainita vielä erikseen. Moni heistä on kulkenut pitkän matkan leipomoyrityksen rinnalla, jopa sukupolvesta toiseen.

- He ovat käyneet meillä jo isoäitinsä kanssa ja tuovat nyt tänne omat lapsensa.

Se on ainutlaatuista ja ainakin itse liikutun joka kerta näitä kertomuksia kuullessani.

Se miksi leipomoyritys on säilynyt olemassa näinkin kauan, on varmasti ollut kiinni monesta eri asiasta, arvelee EkbergTkaczick. Yksi merkittävimmistä lienee se, että yritys on koko ajan ollut samalla suvulla, minkä ansiosta toiminta on jatkunut vuosikymmenestä toiseen.

- Ekberg on perheyritys, jonka omistajilla on ollut halu viedä yritystä eteenpäin.

Ja päätökset ovat mitä ilmeisimmin olleet suurelta osin onnistuneita. Meillä on ollut myös loistavat tuotteet, hyvä sijainti, hienot asiakkaat ja varmasti myös ripaus hyvää onnea.

Toki on tarvittu myös luottamusta parempaan tulevaisuuteen.

- On koettu hyviä ja huonoja aikoja, on nähty sodat ja nyt viimeisimpänä korona.

Kaikista on menty läpi sisulla ja sinnikkyydellä.

Bulevardilla Helsingissä toimiva Ekberg1852 Oy Ab on perheyritys, jonka nykyinen toimitusjohtaja Nina EkbergTkaczick edustaa suvun viidettä polvea.

Hänen rinnallaan yrityksessä työskentelee myös puoliso Martin Tkaczick, joka toimii leipomoyrityksen hallituksen puheenjohtajana. Ekbergin kolmas pääomistaja on heidän lisäkseen Ninan veli

v EKBERG 170 VUOTTA v

Sergei Muratov vastaa tällä hetkellä sekä leipomon että konditorian tuotannosta.

Ekbergin kahvila (kuvassa), myymälä ja leipomo toimivat Bulevardilla Helsingissä talossa, joka on valmistunut vuonna 1915.

Monesti Ekbergin menestys on ollut kiinni vahvoista naisista sen johdossa Mark Ekberg, joka hänkin työskentelee yrityksessä.

Vahvat naiset ruorissa 170 vuotta ja vain viisi sukupolvea kertoo siitä, että kukin omistajasukupolvi on vetänyt yritystä varsin pitkään ja paneutunut omaan rupeamaansa perusteellisesti. Tätä ennen yrittäjinä toimivat Ninan vanhemmat Otto ja Maj-Len Ekberg vuodesta 1977 lähtien eli nelisenkymmentä vuotta. Edelleenkin he asuvat Bulevardilla samassa talossa kuin leipomoyritys on, mutta eivät enää osallistu yrityksen operatiiviseen toimintaan.

- Äitini oli kyllä korvaamaton tuki ja apu sukupolvenvaihdoksen aikana ja on vielä edelleenkin. Siinä kohdassa olemme

Ekbergin valikoimissa on edelleenkin monia perinteisiä tuotteita, kuten esimerkiksi tämä Budapest-leivos.

- Hänen osaamistaan ja ammattitaitoaan emme todellakaan halua hukata, kun se on käytettävissä.

Monesti Ekbergin menestys onkin ollut kiinni vahvoista naisista sen johdossa.

Maj-Len Ekbergin ohella heitä ovat olleet ainakin yrityksen perustajan Fredrik Ekbergin puoliso Johanna de Geer, sekä toista sukupolvea edustaneen Fridolf Ekbergin puoliso Hilma Ekberg.

- Olen ylpeä ja tyytyväinen jos voin olla osa tätä ketjua, Nina toteaa.

- Minusta on upeaa, että suvussa on ollut näitä vahvoja naisia ja he ovat olleet tärkeitä tekijöitä yrityksessä jo yli sata vuotta sitten eli silloin, kun se ei ollut ollenkaan tavanomaista.

Sveitsistä sukuyritykseen olleet onnekkaita, Nina kiittelee Maj-Len Ekbergiä, joka tätä ennen oli yrityksen toimitusjohtaja ja nyt hallituksen jäsen. Hän tietää ja tuntee yrityksen läpikotaisin ja häneltä voi yhä tarvittaessa kysyä neuvoja ja mielipiteitä.

Ennen Ekbergin yrittäjyyttä elämä vei Nina Ekberg-Tkaczickin ja Martin Tkaczickin ensin töihin ulkomaille. Leipureita he eivät ole kumpikaan, vaikka Nina olikin töissä perheyrityksessä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

LEIPURI 1 / 2022

7

v EKBERG 170 VUOTTA v

- Sen jälkeen asuimme ja työskentelimme Sveitsissä kolmisen vuotta, ja vuonna 2012 muutimme takaisin Suomeen. Siitä lähtien olen ollut täällä vakituisesti töissä yrityksen hallinnossa ja johdossa.

Martin Tkaczick työskenteli aiemmin finanssialalla. Hänen tarkoituksensa oli Suomeen muuttamisen jälkeen tehdä töitä muualla. Koko ajan hän kuitenkin teki enemmän töitä myös leipomoyrityksessä ja lopulta hän siirtyi kokonaan sen leipiin.

Päivittäisessä työssä Ninan pöydällä ovat henkilöstö- ja muut ’juoksevat’ päivittäiset asiat, Martin puolestaan vastaa isommista linjoista, kuten erilaisista projekteista ja tulevaisuuden suunnittelusta.

Ninan mukaan häntä itseään ei koskaan painostettu sukuyrityksen jatkamiseen. Toki asia jo nuorempana mietitytti ja hän tiesi, että todennäköisesti se tulee jossakin vaiheessa vastaan.

- Sukuyritys on minulle äärettömän

Myymälän vitriinistä ja hyllyiltä löytyy runsas valikoima sekä konditoriatuotteita että ruokaleipiä. Tarjontaan kuuluvat myös pikkuleivät ja marmeladit.

Viime aikoina leipomon valikoimaan on otettu uusia tuotteita, joissa höysteenä on käytetty jyviä ja siemeniä.

8

LEIPURI 1 / 2022

tärkeä. Ajattelin, että ellen ryhdy jatkajaksi, jossittelen sitä lopun ikäni. Martin oli samaa mieltä ja halusi tulla mukaan eli tämä oli kyllä yhteinen päätös. Emmekä sitä ole katuneet missään vaiheessa.

Suomeen muuton jälkeen myös Tkaczickien perhe on kasvanut. Poika on 6-vuotias ja tytär 3-vuotias.

- He kyllä tulevat hyvin mielellään leipomolle ja myymälään tutkimaan vitriineitä. Osa henkilökunnastakin on tullut heille hyvin tutuiksi, Nina kertoo hymyillen.

Myymälällä onnistunut uudistus Ekbergin viime vuosien suurimpiin uudistuksiin ja investointeihin on kuulunut myymälän uudistaminen vuonna 2018. Myös kahvilaa remontoitiin pari vuotta aikaisemmin, mutta sen ulkoasu ei juurikaan sen myötä muuttunut. Myymä-

lä ja kahvila sijaitsevat Bulevardilla katutasossa vierekkäin samassa talossa, jonka ensimmäisessä kerroksessa toimii myös leipomo. Myymälän viimeisin remontti oli tehty 1980-luvulla - Halusimme poistaa myymälästä hieman vanhanaikaisen leiman, joka selvästi karkotti asiakkaita eli vaikutti myyntiin.

Halusimme myös lisätä asiakasystävällisyyttä sekä laajentaa tarjontaa nykyaikaisempaan suuntaan. Esimerkiksi takeaway on tätä päivää ja sille oli selkeä tarve, sillä ulosmyynti on hankalaa kahvilassamme, jossa on pöytiintarjoilu, Nina EkbergTkaczick kertoo.

Myymälään tehtiin täydellinen ’kasvojenkohotus’ siten, että se uudistettiin toimivuus ja käytännöllisyys mielessä pitäen.

Vanhaa säästettiin missä kyettiin, esimerkiksi puisia mahonkiosia ja marmoripöytiä käytettiin uudelleen. Vitriinit uusittiin ja myymälän tuli kaksi takeaway-pistettä,

Oma brunssitarjotin voi näyttää vaikkapa tällaiselta.

Briossit kuuluvat monen asiakkaan suosikkeihin.

Kahvilan buffet-pöydästä tarjotaan arkisin aamiainen ja lounas, viikonloppuisin brunssi, joka oli yksi pääkaupungin ensimmäisistä. Edelleen se on niin suosittu, että pöytä kannattaa varata etukäteen.

toinen kahville ja toinen mukaan otettaville ruuille, ikkunoista avattiin näkymä myymälään ja ikkunoiden eteen rakennettiin muutama istuinpaikka kahvitteleville asiakkaille. Lisäksi keskelle tilaa tuli liikuteltava myyntipöytä erilaisille herkkutuotteille ja painavat ulko-ovet vaihdettiin kevyemmiksi.

- Aluksi muutokset aiheuttivat kohua, erityisesti kun remontin lopputulos tuomittiin eräässä isossa lehdessä. Asiakkaat olivat kuitenkin tyytyväisiä lähes sataprosenttisesti. Loppujen lopuksi lehtijuttukin taisi olla meille eduksi, kun sen johdosta moni utelias tuli katsomaan miltä uudistettu myymälä näyttää.

Toimitusjohtajan mukaan myymälän uudistus oli sataprosenttisesti oikea päätös. Myynti lähti heti ensimmäisen kuukauden aikana huimaan nousuun. Myös takeaway toimii hyvin sekä kahvipuolella että ruuissa, joista erityisesti salaatit ovat hyvin meneviä. Kaikki ruuat valmistetaan

Ekbergin laatu merkitsee aitojen raaka-aineiden lisäksi myös sitä, että tuotannossa ei mennä helpointa tietä. omassa keittiössä, jossa tehdään ruuat myös arkipäivisin kahvilassa tarjottavalle buffet-lounaalle.

- Takeaway on nyt keskitetty yksinomaan myymälään. Kahvilassa on pöytiintarjoilu, jonka aiomme säilyttää jatkossakin. On paljon asiakkaita, jota haluavat ja arvostavat palvelua.

Aidot raaka-aineet ja käsityö Ekbergin henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä nelisenkymmentä henkilöä, niin leipureita, kondiittoreita kuin kahvila- ja myymälätyöntekijöitäkin. Kaikki ovat

osaavia oman alansa ammattilaisia, joista moni on viihtynyt talossa pitkään. Erityisesti tuotannossa hyvät käsityöleivonnan taidot ovat kunniassa, sillä se on edelleenkin hyvin käsityövaltaista.

- Meillä myös aidot hyvä raaka-aineet ovat yksi toimintamme peruspilareista, niistä ei tingitä missään tapauksessa, vakuuttaa Nina Ekberg-Tkaczick.

Aidot raaka-aineet ovat juuri nyt nousseet hyvin trendikkäiksi ja niiden arvostus on kasvanut. Siinä mielessä leipomo on suorastaan trendin aallonharjalla.

Toimitusjohtajan mukaan Ekbergin laatu merkitsee aitojen raaka-aineiden lisäksi usein myös sitä, että tuotannossa ei mennä helpointa tietä. Tämä on yksi niistä valinnoista, joita on historian varrella tehty ja siitä halutaan pitää kiinni.

- Itsekin olen nauttinut leipomon tuotteita käytännössä koko ikäni, joten tiedän miltä kunkin tuotteen tulee näyttää ja maistua. En osaa edes kuvitella, että maku LEIPURI 1 / 2022

9

v EKBERG 170 VUOTTA v

muuttuisi. Luulen, että asiakkaat ajattelevat samalla tavalla.

Mitä tuotteita sitten eniten ostetaan?

- Menevimpiä ovat perinteiset tuotteet kuten esimerkiksi tuhatlehti- tai napoleonleivos. Myymälässä myös takeaway on hyvin suosittua.

Kahvilassa vetävät väkeä erityisesti buffet-pöydästä tarjottava aamiainen arkisin sekä brunssi viikonloppuisin eli lauantaisin ja sunnuntaisin. Brunssi tuli Ekbergille ensimmäisenä koko kaupungissa ja se houkuttelee edelleenkin niin hyvin, että kannattaa varata pöytä etukäteen, jos haluaa tulla sitä nauttimaan.

Leipomossa viime aikojen satsaukset näkyvät erityisesti ruokaleipäpuolella.

Uusia leipäreseptejä on otettu käyttöön Sergei Muratovin johdolla. Lähes koko työuransa Ekbergillä tehnyt Muratov vastaa tällä hetkellä sekä leipomon että konditorian tuotannosta.

- Olemme saaneet paljon leipäreseptejä Saksasta, josta Martin on kotoisin.

Saksa on Suomen tavoin vahva leipämaa.

Valikoimaamme on tullut paljon jyvillä ja siemenillä höystettyjä moniviljatuotteita.

Toki myös vanhat hyvät tuotteet ovat edelleen tuotannossa.

Myös Ekbergin patonki on saanut kiitosta. Vastapäätä toimivan kansainvälisen koulun ranskalaisten oppilaiden vanhempien mielestä se on kaupungin parasta.

Oman myymälän ja kahvilan lisäksi Ekbergin tuotteita toimitetaan myyntiin mm. Stockmannille sekä muutamiin muihin pääkaupunkiseudun päivittäistavarakauppoihin. Pääasiallisesti tuotteet myydään kuitenkin omista pisteitä.

Myymälän ikkunoista näkee nyt sisään myymälään ja lisäksi herkullista tuotetarjontaa on esillä näyteikkunoiden vitriinissä.

Juhlavuoden tuotteita tulossa Korona-aika kosketti Ekbergiä samalla tavoin kuin kaikkia muitakin suomalaisia leipomoyrityksiä. Etenkin alussa piti Nina Ekberg-Tkaczickin mukaan tehdä sellaisia isoja päätöksiä, joita ei koskaan aikaisemmin ollut jouduttu tekemään.

Lomautuksiltakaan ei vältytty.

- Aika nopeasti meille syntyi käsitys siitä, mitä kaikkea meillä on tuossa tilanteessa mahdollisuus tehdä, vaikka kahvila jouduttiin sulkemaan ja juhlatilasta kaikki tilaisuudet peruuntuivat. Myymälähän oli auki ja siellä kävi asiakkaita. Panostimme myös muun muassa takeaway-myyntiin ja kotiinkuljetuksiin.

Viime vuonna myynti kasvoi vuodes-

Myymälän noutoruokatiskiltä löytyy sekä salaatteja että tukevampiakin ruokia. Kaikki tehdään omassa, leipomon yhteydessä sijaitsevassa keittiössä.

10

LEIPURI 1 / 2022

ta 2020, vaikkei vielä koronaa edeltävälle tasolle. Kun yrityksen vuoden 2019 liikevaihto oli 3,2 miljoonaa euroa, oli viime vuoden eli vuoden 2021 lukema noin 2,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 liikevaihto oli tätä hieman alempi. Koronan vaikutus Ekbergin liikevaihtoon on siis ollut kaiken kaikkiaan valtava. Suurin vaikutus on ollut juhlapalvelun ja juhlatilan eli Ekberg Extran tilausten vähenemisellä, eikä konditoriatuotteitakaan ole mennyt ihan yhtä paljon kuin ennen. Kun ei kokoonnuta ja juhlita entiseen tapaan, ei osteta myöskään kakkuja kahvipöytään paitsi kaikkein isoimpiin juhliin.

Edelleenkin, aina kun tulee huonoja koronauutisia, se näkyy toimitusjohtajan mukaan myynnissä. Hän toteaakin, että ainoa vaihtoehto on toimia määräysten mukaan ja tehdä kaikki viranomaisohjeiden puitteissa terveysturvallisesti.

- Meillä oli kyllä paljon kaikenlaisia suunnitelmia jatkoa ajatellen vuonna 2019, jolloin kaikki näytti tosi hyvältä.

Välillä on nytkin näyttänyt paremmalta, mutta sitten on pitänyt taas perääntyä suunnitelmien toteutuksesta. Se kyllä turhauttaa.

Jatkossa yritystä halutaan viedä vahvana eteenpäin, mutta ihan tarkkaan suunnitelmia ei vielä paljasteta. Jonkinlaisesta toiminnan laajentumisesti lienee kuitenkin kyse.

- Tulemme hyödyntämään parhaita osia toiminnastamme, jotta mahdollisimman moni voisi nauttia tuotteistamme ja palveluistamme.

Ekberg toimii Bulevardilla vuonna 1915 valmistuneessa talossa, ja kaikki tuotteet valmistetaan myymälän ja kahvilan takana toimivissa tuotantotiloissa. Nina Ekberg-Tkaczickin mukaan vanhassa kiinteistössä on omat haasteensa, mutta toistaiseksi näissä tiloissa on leivottu. Joskus tulevaisuudessa voi olla toisin, mutta mitään päätöksiä asiasta ei ole tehty.

170-vuotisjuhlavuoden varallekin on suunnitelmia, mutta mitään suurempia juhlia ei voida nyt järjestää. Eniten juhlavuosi tulee näkymään tuotteissa sekä sosiaalisen median kanavissa.

- Uusia 170-vuotisnimikkotuotteita on tulossa. Hyödynnämme monella tavoin myös sosiaalista mediaa juhlavuoden esiintuomisessa ja näkyvyydessä. Olisi hienoa, jos myös asiakkaamme toisivat siellä esiin kokemuksiaan meistä ja tuotteistamme, Nina Ekberg-Tkaczick toivoo.

v UUSI TUKKU v

Valio Aimo on uusi tukkuvaihtoehto myös leipomoille Kun Valio viime vuoden keväällä osti Heinon Tukun, oli taustalla halu olla entistä laaja-alaisempi kumppani Horeca-alalle. Yrityskaupan myötä syntynyt uusi Valio Aimo® tukku tarjoaa kattavan valikoiman tuotteita myös leipomoihin ja konditorioihin.

TEKSTI Elina Matikainen KUVA Valio Oy

V

alio osti Heinon Tukun viime vuoden keväällä ennen kaikkea siksi, että Horeca-markkina kasvaa kaikkialla.

- Kodin ulkopuolella syöminen tulee lisääntymään ja siinä kasvussa haluamme olla mukana. Se vaatii laajemman valikoiman kuin vain maitotaloustuotteet, toteaa uuden Valio Aimo liiketoimintayksikön johtaja Tuomas Sorri. Hänen mukaansa trendinä ammattilaisasiakkailla tuntuu yhä enemmän olevan myös hankintojen keskittäminen. Niinpä haluttiin olla toimija, joka tarjoaa kokonaisvalikoiman.

Kaupan myötä Valio on entistä laaja-alaisempi kumppani myös leipomosektorille.

- Leipomoiden ulottuville tulee jatkossa entistä suurempi valikoima tuotteita, joita leipomoissa ja konditorioissa sekä niiden myymälöissä ja kahviloissa tarvitaan, esimerkkeinä vaikkapa hevi-tuotteet, leikkeleet, säilykkeet, kahvit, teet, servetit ja mausteet.

Heinon Tukun valikoimassa on 30 000 tuotetta eli todella suuri määrä moneen muuhun vastaavaan tukkuun verrattuna.

Nyt ne kaikki ovat Valio Aimo tukun valikoimassa ja lisäksi tietenkin myös kaikki Valion tuotteet.

- Nämä tuotteet saa yhdestä paikas-

Tuomas Sorrin mukaan uuden tukun kuljetuksissa pystytään hyödyntämään Valion logistiikkaverkostoa, joka kattaa koko maan pohjoisimpaan Lappiin asti.

ta yhdellä tilauksella ja ne kaikki tulevat samassa kuormassa Valion kuljetuksella, jatkaa Sorri, jonka mukaan suurena plussana asiassa on se, että Valion kuljetukset toimivat koko maassa aina Pohjoisinta Lappia myöten. Eikä vain kerran viikossa, vaan toimituspäiviä on yleensä valittavina useampia.

Ns. kylmäkuljetuksissa Valio on maan suurin toimija, jonka toimitusvarmuus tuoretavaratoimittajien joukossa on Sorrin mukaan erinomainen. Myös leipomosektorille on hänen mukaansa kriittisen tärkeää se, että tuoretavarat tulevat juuri silloin, kun niiden on ajateltukin tulevan.

- Ajamme tiheällä jakeluverkostolla kuljetuksia kaikkiin kauppoihin ja lähes kaikkiin ravintoloihin, kouluihin ja sairaaloihin. Tätä logistiikkaa pystytään hyödyntämään myös Valio Aimon toimituksissa. Osaltaan se voi jonkin verran myös vähentää erillisiä kuljetuksia ja toimia näin ilmastonkin hyväksi.

Asiakkaat tekevät tilaukset uudesta Valio Aimo tukusta samalla tavalla kuin en-

nenkin. Tilauskanavan ulkoinen ilme vain muuttuu Valio Aimo -brändin mukaiseksi ja toki, kuten edellä kerrottiin, valikoima kasvaa merkittävästi. Sama brändi-ilme tulee myös kahteen noutotukkuun Vantaan Koivuhakaan ja Helsingin Sörnäisiin sekä tukun omiin jakeluautoihin, jotka liikkuvat enimmäkseen Uudenmaan alueella. Tämän lehden ilmestymiseen mennessä nämä uudistukset lienee jo tehty kaikkiin edellä mainittuihin paikkoihin.

Yrityskaupan myötä Heinon Tukulta siirtyi Valion ’leipiin’ 340 työntekijää.

Tuomas Sorrin mukaan vastikään päättyneissä yt-neuvotteluissa ei työntekijöiden vähentämiselle nähty tarvetta. Siinä mielessä tämä yrityskauppa oli myönteinen asia työntekijöille ja tyytyväinen oli myös kaupat tehnyt Heinon Tukun yrittäjä Petri Heino.

- Päinvastoin kuin supistamista meillä on jatkossa enemmänkin kasvuhakuisuutta, toteaa Sorri.

Asiakkailta yrityskaupasta ja uudesta tukusta on tähän mennessä tullut pääasiassa myönteistä palautetta. Uusi toimija tukkurintamalla on heille uusi vaihtoehto ja siten positiivinen asia.

- Toki on monia leipomoissa ja konditorioissa tarvittavia tuotteita ja raaka-aineita, joita meidän valikoimassamme ei ole. Valikoiman kasvattamisessa olemmekin valmiita tekemään yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa, mikäli kysyntää tulee asiakkaiden puolelta, Sorri lupaa.

- Teollisuusmyynnissä meillä leipomoasiakkaita palvelevat vanhat tutut henkilöt eli siinä kohdassa ei mikään ole muuttunut.

Tuomas Sorrin mukaan Valio Aimon synnyttäminen on vaatinut paljon työtä, mutta samalla se on ollut hyvin mielenkiintoista. Nyt toivotaan, että korona-aalto vihdoinkin hellittäisi ja Horeca- ja leipomomyynnin syksyllä lupaavasti virkistynyt kasvu voisi jatkua.

LEIPURI 1 / 2022

11

v TALOUS v

Leipomoalan yrityksissä isot erot kannattavuudessa TEKSTI Elina Matikainen / Kiitos avusta toimialapäällikkö Leena Hyrylälle ja leipomokonsultti Aimo Jussilalle

Leipomoalan merkitys on valtava suomalaisen ruokatuotannon, yrittäjyyden, maaseudun elinvoimaisuuden, työllisyyden sekä taloutemme hyvinvoinnin kannalta. Ala ei kuitenkaan ole elintarvikesektorin kannattavimmasta päästä.

T

ähän artikkeliin on poimittu muutamia leipomoiden kannattavuuteen liittyviä lukuja ja kuvioita. Artikkelin pohjana toimii leipomoalan toimialaraportti, joka julkaistiin joulukuun alussa.

Raportti perustuu pääosin niihin leipomoyrityksiin, jotka ovat TOL -luokissa 10710 (tuoreet leivonnaiset) ja 10720 (säilyvät leivonnaiset). Osa alan yrityksistä löytyy kuitenkin esimerkiksi luokista 46360 (leipomotuotteiden tukkukauppa), 46389 (elintarvikkeiden tukkukauppa) tai 56102 (kahvila-ravintolat), ja ne täytyy poimia erikseen, jos haluaa saada kuvan alan kaikista toimijoista.

Viime vuoden lopussa julkaistun leipomoalan toimialaraportin (TEM toimialaraportti 2021:5) tiedot perustuvat tilinpäätöstietoihin ja vuoden 2020 osalta tiedot ovat ennakkotietoja. Tuoreimman tilikauden tiedot tulevat vielä täydentymään, koska osa tilinpäätöksistä toimitetaan myöhässä tai tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta. Kuviossa 1 on esitetty rating-jakauma elintarvik-

Kuvio 1. Rating-jakauma elintarvikkeiden (TOL 10) ja leipomotuotteiden valmistuksessa (TOL 107) verrattuna muuhun yrityskantaan.

12

LEIPURI 1 / 2022

keiden ja leipomotuotteiden valmistuksessa verrattuna muuhun yrityskantaan. Se pohjautuu Suomen Asiakastiedon tuottamien tilinpäätöstietojen arvioihin. Ratingissa arvioidaan mm. yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä velvoitteista. Leipomoalan yritykset näyttävät painottuvan tässä enemmän tyydyttävään kuin hyvään tasoon.

Leipomoalalla käyttökateprosentti oli vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan 4,3 % (vuonna 2019 se oli 4,8 %). Käyttökate kuvaa yrityksen kannattavuutta ennen poistoja ja rahoituseriä sekä veroja. Liiketulosprosentti painui ennakkotietojen mukaan 1,5 prosenttiin, kun se vuonna 2019 oli 1,9 prosenttia. Liiketulos on hyvä, jos se on yli 10 %, tyydyttävä, jos se on 5-10 % ja heikko, jos se on alle 5 %.

Nettotulos on yrityksen varsinaisen toiminnan tulos. Leipomotuotteiden valmistuksessa nettotulosprosentti on tyypillisesti ollut varsin matala. Mediaaniluku on liikkunut viime vuosina alle yhden

v TALOUS v

Kuvio 2. Nettotulosprosentin kehittyminen vuosina 2015-2020 leipomotuotteiden valmistuksessa (TOL 107), mediaani

tai jättävät yrityksen kehittämiseen. Näin ollen käyttökate sekä tulosluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia eri yrityksillä.

Leipomoyritysten liiketoiminnan pohjan vakautta kuvaava omavaraisuusaste on hyvällä tasolla ja se on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Yleisesti yli 40 prosentin omavaraisuusastetta pidetään hyvänä ja leipomotuotteiden valmistuksessa vuonna 2020 luku oli 51,2 %. Velkaantuneisuusaste on matalalla tasolla, sillä vuonna 2020 leipomotuotteiden valmistuksessa suhteellinen velkaantuneisuus oli 16,7 %. Tässä yrityksen kokonaisvelat suhteutetaan liikevaihtoon. Arvoa pidetään hyvänä, jos se on alle 40 %. Toisaalta matala velkaantuneisuustaso voi kertoa siitä, että osa alan yrityksistä ei ole investoinut toimintojen kehittämisen, todetaan raportissa.

Vuonna 2020 leipomoalan nettoinvestoinnit olivat yhteensä 36,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti koronapandemia on jarruttanut investointeja, sillä aikaisempina vuosina ne ovat ylittäneet 40 miljoonaa euroa. Investointihalukkuus ei kuitenkaan tunnu olevan kovin korkealla, mikäli on uskominen viime kesän pk-yritysbarometrikyselyyn. Siinä 70 % vastanneista leipomoalan yrityksistä arvioi, että investointien arvo säilyy tulevana vuonna entisellään ja 16 % arvioi investointien pienenemistä.

Leipomoyritysten kokonaispääoman tuotto vuonna 2020 oli 2 % (vuonna 2019 se oli 3,7 %). Tuotto on hyvä, jos se on yli 10 % ja vastaavasti tyydyttävä tasolla 5–10 %. Vertailukohtana pidetään myös niitä tuottotasoja, joita voisi saada eri sijoitusinstrumenteista (rahastot, osingot…)

Luku oli korkeampi yli 10 hengen yrityksissä kuin alle 10 hengen yrityksissä. Jälleen kerran on todettava, että tässäkin tunnusluvussa oli erittäin suurta vaihtelua yritysten välillä, kuten kuvio 3 osoittaa.

Leipomoyritysten maksuvalmiudet olivat kunnossa vuonna 2020. Yrityksen mahdollisuutta selvitä lyhytaikaisista veloistaan pelkällä rahoitusomaisuudellaan kuvaava Quick ratio-luku oli 1,0 leipomotuotteiden valmistuksessa. Yli yhden menevä arvo on hyvä ja tyydyttävänä pidetään tasoa 0,5 – 1.

Paljon yrityksiä ja kireä kilpailu

Kuvio 3. Kokonaispääoman tuottoprosentin kehitystä leipomoalan yrityksissä (TOL 107) vuosina 2015-2020, %

prosentin luvussa, ja vuonna 2020 se oli 0,4 %. Puolet yrityksistä siis ylittää tuon arvon, toinen puoli taas alittaa. Erot leipomoyritysten välillä ovat kuitenkin suuret. Parhaimmillaan nettotulos hipoi 10 prosenttia, mutta joillakin yrityksillä luku oli saman verran miinusmerkkinen (kuvio 2). Se tarkoittaa, ettei yritys ole pystynyt selviytymään varsinaisella liiketoiminnallaan lainojen koroista sekä käyttöpääoman ja investointien omarahoituksesta. Nettotulos on raportin mukaan ollut parempi yli 10 hengen leipomoyrityksissä kuin alle 10 hengen yrityksissä.

On huomioitava, että yrittäjät eivät läheskään aina maksa itselleen palkkaa täysimääräisesti vaan esimerkiksi osan osinkoina

EU:ssa elintarviketeollisuus on liikevaihdoltaan suurin ja eniten työllistävä teollisuudenala, ja Suomessakin se on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala. Viime vuoden ennakkotietojen mukaan elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 11,4 miljardia euroa ja ala työllisti kokoaikaisina noin 34 000 henkilöä.

Suuri osa elintarviketeollisuuden yrityksistä on leipomoalan yrityksiä. Liikevaihtoa leipomoalalla syntyy reilut 1,1 miljardia euroa vuodessa. Tilastokeskuksen rakenne- ja tilinpäätöstilaston mukaan elintarvikkeita valmisti 1603 yritystä vuonna 2020 ja juomia 171 yritystä. Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistuksessa toimi vuonna 2020 yhteensä 620 yritystä, joista valtaosa (595) tuoreiden leivonnaisten valmistuksessa. Näkkileivän, keksien, säilyvien leivonnaisten valmistukseen oli keskittynyt 21 yritystä ja loput neljä olivat makaronien ja vastaavien jauhotuotteiden valmistajia. Toimipaikkoja yrityksillä on edellä mainitun Tilastokeskuksen tilaston mukaan lähes 800. Leipomoalan yritysten määrä on ollut laskeva, mutta edelleen elintarvikesektorilla joka kolmas yritys (35 %) on leipomotuotteiden valmistaja. Toisaalta myös uusia yrityksiä on perustettu leipomoalalle koko ajan.

- Suomi on satojen leipomoiden maa. Meillä on todella moLEIPURI 1 / 2022

13

v TALOUS v

Kuvio 4. Henkilöstömäärän suhdannekehitys elintarviketeollisuudessa ja osassa sen alatoimialoja vuodesta 2015 kesäkuuhun 2021.

nimuotoinen leipomoyritysten kenttä, joka tuottaa laajaa tarjoomaa kuluttajaa kuunnellen, totesi elintarvikealan toimialapäällikkö Leena Hyrylä leipomoalan toimialaraportin julkistuswebinaarissa joulukuun alussa.

Monimuotoisuudesta yksi osoitus ovat gluteenittomat leipomot, joita raportin mukaan on Suomessa noin neljäkymmentä.

Gluteenittomien tuotteiden markkina kasvoi viime vuonna 17 % ja niiden osuus leipomomarkkinastamme on yli 3 prosenttia.

- Leipomoala on perheyritysvaltainen ja toimijat ovat valtaosin pieniä. Vuonna 2020 alle viiden henkilön yrityksiä oli 405 (65 %), 5-9 henkilön yrityksiä 78 (13 %) ja yli kymmenen hengen yrityksiä 137 (22 %).

- Leipomoala on erittäin merkittävä työllistäjä. Sillä työskentelee tällä hetkellä noin 7000 henkilöä kokoaikaisesti, eli joka viides työpaikka elintarvikealalla löytyy leipomosta tai konditoriasta.

Hyrylä jatkaa.

Leipomoalalla on paljon yrityksiä ja kireä kilpailu. Leipomotuotteilla on kuitenkin vahva asema suomalaisessa ruokakulttuurissa ja siksi vakaa kulutuskysyntä. Tuoreiden leipomotuotteiden tuotannon ennustetaan jatkossakin pysyvän pääosin sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Leipomoalan työntekijämäärä on kuitenkin ollut laskusuunnassa, sillä ala on koneellistunut ja automatisoitunut. Kuvio 4 kuvaa henkilöstömäärän suhdannekehitystä elintarviketeollisuudessa ja osassa sen alatoimialoja vuodesta 2015 kesäkuuhun 2021. Se osoittaa, että leipomoalalla trendi on ollut laskeva, kun se elintarviketeollisuudessa muutoin on ollut nouseva.

Toimialaraportin mukaan koronapandemian heikentymisen luomat toiveet näkyivät leipomoalan työllisyysodotuksissa kesällä 2021 kootussa pk-yritysbarometrissa. Vaikka kyselyyn vas-

14

LEIPURI 1 / 2022

tanneet leipomoyritykset kesällä arvioivat työllisyysodotuksensa selvästi paremmiksi kuin muut elintarvikealan pk-yritykset, ei henkilöstömäärä syksyllä 2021 kuitenkaan elintarviketeollisuudessa kasvanut, vaan pikemminkin vähentyi (EK:n suhdannebarometri).

Pula osaavasta työvoimasta on alkanut näkyä myös leipomoalan yrityksissä. Tilanne kuitenkin vaihtelee eri puolilla maata.

Syksyllä 2021 pulaa työntekijöistä tuntui olevan ainakin Lapissa, Pohjois-Savossa sekä Kainuussa. Vuonna 2020 oli työttömiä leipureita huomattavasti vähemmän kuin kondiittoreita suhteessa avoinna oleviin työpaikkoihin.

Leipomoalalla matala tuottavuus Elintarviketeollisuuden eri alatoimialojen välillä on eroja tuottavuudessa. Kun mittarina on liikevaihto 1000 €/henkilö/vuosi, leipomotuotteiden ja makaronien valmistus on peränpitäjänä (kuvio 5). Paras tuottavuus on ollut eläinruokien valmistuksessa ja sen jälkeen kasvi- ja eläinöljyjen sekä -rasvojen valmistuksessa. Iso selittävä tekijä on leipomoalan työvoimavaltaisuus, joka poikkeaa muusta elintarviketeollisuudesta. Esimerkiksi eläinten ruokien valmistuksessa liikevaihto oli vuonna 2020 noin puolet leipomoteollisuuden liikevaihdosta, mutta henkilöstön määrä (796) oli vain murto-osa leipomoteollisuuden henkilöstön (7009) määrästä.

Koronapandemia on kohdellut monimuotoista leipomoalaa eri tavoin. Kuviosta 6 nähdään liikevaihdolla mitattuna kasvaneet ja supistuneet yritykset vuodesta 2015 aina vuoden 2021 toiseen neljännekseen. Kuvio osoittaa, että leipomoalan yrityksistä lähes kahdella kolmasosalla eli 69 prosentilla liikevaihto supistui

v TALOUS v

Kuvio 5. Henkilöstötehokkuus vuonna 2020. Liikevaihto 1000€ henkilö vuosi, mediaani

Kuvio 6. Liikevaihdolla mitattuna leipomotuotteiden valmistuksessa (TOL 107) kasvaneet ja supistuneet yritykset vuosineljänneksittäin vuodesta 2015 vuoden 2021 toiseen neljännekseen

Kuvio 7. Liikevaihdon indeksikehitystä elintarviketeollisuudessa ja sen eräissä alatoimialoissa vuosina 2017-kesäkuu 2021, 2015=100, trendi

Kuvio 8. Kuluttajahintaindeksin vuosikehitystä vuosina 20152020 elintarvikkeissa, leivässä ja eräissä leipomovalmisteissa

vuoden 2020 huhti-kesäkuussa ja suurimmalla osalla niistä eli 50 prosentilla leipomoista liikevaihto supistui yli 15 %. Vuonna 2020 tuotantoaan kasvattivat monet teolliset leipomot. Suurissa vaikeuksissa olivat puolestaan monet Horeca-sektorille toimittavat sekä kahviloita pitävät pienleipomot.

Liikevaihdon indeksikehitystä elintarviketeollisuudessa ja sen eräissä alatoimialoissa kuvaa kuvio 7. Se osoittaa, että liikevaihdon notkahdusta tapahtui kaikilla kuvion alatoimialoilla vuonna 2020. Vuoden 2021 alussa kaikki käyrät kääntyvät jo selkeään nousuun.

Päivittäistavarakaupan kautta myydään suuri osa leipomotuotteista ja siellä myyntimäärät ovat kasvaneet myös vuonna 2021. Leipää myytiin tuolloin lähes 544 miljoonalla eurolla tammi-syyskuussa. Leivän myynnin kokonaisarvo kasvoi tuolla ai-

kavälillä 3,4 prosenttia vuodesta 2020 ja muiden leipomotuotteiden 3,7 prosenttia. Viimeksi mainittuja myytiin vastaavana ajankohtana noin 449 miljoonalla eurolla. Edellisiä enemmän kasvoi pizzojen ja suolaisten piirakoiden myynti (7,9 prosenttia), mutta niiden joukossa on myös paljon tuontituotteita sekä sellaisia tuotteita, joita ei valmisteta leipomoissa.

Leivän hintakehitys on toimialaraportin mukaan ollut maltillista ja muuta kuluttajahintakehitystä vähäisempää. Se näkyy kuviosta 8, jossa kuluttajahintaindeksiä kuvaa ylimpänä kulkeva tumma viiva. Sen kanssa varsin yhteneväistä on ollut muiden leipomotuotteiden hintakehitys (vihreä viiva). Leipä sekä pizzat ja suolaiset piirakat ovat kaksi alinta viivaa. Raportin mukaan muiden leipomotuotteiden hintakehitys on ollut koko leipäryhmää nostavaa.

LEIPURI 1 / 2022

15

v TALOUS v

Myönteisiä odotuksia leipomoalalla Elintarvike- ja leipomoalan pk-yritysten yleiset suhdanneodotukset ovat keskimäärin muita pk-yrityksiä myönteisemmät sekä parantuneet vuodesta 2020, käy ilmi 8.12.2021 julkaistusta Elintarviketeollisuuden PK-barometrissa.

TEKSTI Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

S

uomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja työelinkeinoministeriö toteuttavat pienten ja keskisuurten yritysten tilannekuvaa kuvaavan pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tässä esitetyt havainnot perustuvat kesällä 2021 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 4 592 yritystä. Vastanneista 114 oli elintarvikealan pk-yrityksiä, joista 45 oli leipomoalaa edustavia. Vastanneista leipomoalan yrityksistä 82 %:lla liikevaihto oli alle miljoona ja 6 %:lla yli viisi miljoonaa euroa.

Pk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhakuisia, sillä yli puolet barometriin vastanneista yrityksistä on kasvamaan pyrkiviä, kuten kuviosta 1 ilmenee.

Kasvuhakuisuus on kuitenkin vähentynyt viime vuodesta. Leipomoalalla on vähemmän voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia yrityksiä kuin elintarvikealalla. Lähes joka neljäs leipomoalan vastaaja kertoi, ettei yrityksellä ole kasvutavoitteita.

Kustannuspaineita myös leipomoalan yrityksissä Ruokien ja juomien valmistamisen kustannukset ovat kasvussa. Viime vuonna ruoan hinta nousi Suomessa selvästi maltillisemmin kuin EU-maissa keskimäärin. Eri osatekijöiden suhdanteita (Kuvio 2) arvioitaessa leipomoalan pk-yrityksissä uskottiin vahvimmin materiaalihintojen kasvuun.

Lopputuotteiden hintojen kallistuminen, tilausten määrän, liikevaihdon ja palkkakustannusten ennakoitiin olevan myös nousussa. Investointien arvon arvioitiin pitkälti säilyvän entisellään. Kyselyssä investointiaikeettomuutta selitettiin sillä, että viimeaikaiset investoinnit ovat olleet suuria tai investoinneissa on liikaa riskejä.

16

LEIPURI 1 / 2022

Kuvio 1. Elintarvikealan ja teollisuuden pk-yritysten kasvuhakuisuus, %.

Kuvio 2. Leipomoalan pk-yritysten odotuksia eri osatekijöiden kehityksestä tulevan vuoden aikana, %.

Menestymistä investoinneista ja uusista tuotteista Ruoka- ja juomatarjonta muuttuu jatkuvasti. Toimintaympäristön ja lainsäädännön muutokset sekä kireä kilpailutilanne edellyttävät yrityksiltä jatkuvaa uusiutumista, toimintojen tehostamista ja kilpailukyvyn virittämistä sekä tulevaisuuden lukutaitoa. Myös koronapandemia on vaikuttanut siihen, miten, mitä ja missä kuluttajat ruokailevat. Asiakastuntemus, hyvä maku ja vastuullinen toiminta korostuvat kehittämisessä.

Koronapandemia on todentanut, että elintarvikealalla on innovatiivisuutta ja halua kokeilla uusia toimintatapoja lii-

ketoiminnassa. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten eniten käytetyt uusiutumistoimet vuoden aikana olivat erilaiset investoinnit ja uusien tuotteiden lanseeraaminen. Tuotetarjonnan kehittämisen ohella leipomoalalla on palkattu uutta henkilöstöä ja koulutettu vanhaa.

Leipomoalan pk-yritykset hakevat menestymistä muun elintarvikealan lailla useilla eri tavoilla, kuten kuvio 3 esittää. Digitaalisen toiminnan aktiivisuus keskittyy pitkälti internet-sivuihin ja sosiaaliseen mediaan leipomo- ja elintarvikeyrityksissä. Monia digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään vajaasti alan yrityksissä.

Kehittämistarpeita elintarvike- ja lei-

v TALOUS v

Kuvio 3. Uusiutumistoimet leipomo- ja elintarvikealan pk-yrityksissä, %.

Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja.

Kuvio 4. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten kokemat sisäiset kehittämistarpeet, %.

Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

Kuvio 5. Leipomo- ja elintarvikealan sekä kaikkien pk-yritysbarometriin vastanneiden tulevaisuudennäkymiä, %.

Kuvio 6. Tulevaisuuteen valmistautumista koronakriisin jälkeen leipomoja elintarvikealan sekä teollisuutta edustavissa pk-yrityksissä, %.

pomoalan pk-yritykset näkivät tänäkin vuonna eniten markkinoinnissa ja myynnissä. Lähes puolet leipomoalan pk-yrityksistä koki kehittämistarvetta olevan tuotannossa ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä ja laadussa. Myös henkilöstön kehittäminen ja koulutus nähdään oleellisena. Osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys eri puolella maatamme on tärkeää. Kiinnostus kansainvälistymiseen oli vähäistä, tosin vastaajat edustivat alan pienyrityksiä (Kuvio 4). Leipomoalan yrityksissä, kuten muissakin pk-yritysbarometrin vastaajaryhmissä, yleinen suhdanne- ja taloustilanne koettiin pahimpana ulkopuolisena kehittämisen esteenä.

Koronapandemia on heikentänyt elintarvikeyritysten liiketoimintojen ennustettavuutta ja lisännyt epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Suuri joukko leipomo- ja elintarvikealan vastaajista koki, ettei tiedä vielä kaikkia kriisin vaikutuksia. Lähes puolet leipomoalan yrityksistä kuitenkin arvioi, että tulevaisuus näyttää joko hyvältä tai erittäin hyvältä (Kuvio 5). Leipomotuotteilla on keskeinen asema ruokakulttuurissamme, minkä takia niiden kulutuskysyntä on vakaata. Leipomoalan rikas tuotetarjontaa tuottaakin monenlaista syömisen iloa.

Elintarvike- ja leipomoalalla on muita vastaajaryhmiä vähemmän yrityksiä, jotka eivät näe tarvetta muuttaa mitään koronakriisin jälkeen (Kuvio 6). Lisäksi elintarvikealalla on muita vastaajaryhmiä enemmän yrityksiä, jotka aikovat palata kriisiä edeltäneisiin toimintatapoihin.

Elintarvikealan pk-yritykset ovat leipomoyrityksiä enemmän keskittyneet uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Vastaukset ilmentävät hyvin, että koronakriisi on kohdellut monialaista ja -muotoista elintarvikealaamme eri tavoin. Koronapandemia on kuitenkin vahvistanut omavaraisuuden ja ruokaturvan sekä kotimaisuuden arvostusta.

Lisätiedot: Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 047 Toimialaraportit löytyvät toimialapalvelun verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/toimialapalvelu

LEIPURI 1 / 2022

17

v TALOUS v

Leipomotuotteiden kulutus, tuonti ja trendit Suomalaiset söivät vuonna 2020 kotimaassa valmistettua sekä ulkomaista tuotua - ruokaleipää (tuoreleipä ja kuivaleipä sis. tuonti) n. 41 kg/hlö (kotimaisen pehmeän ruokaleivän osuus 33,5 kg/hlö) - ruokaisia tuotteita yhteensä n. 10 kg/hlö - kahvileipää ja konditoriatuotteita n. 7,4 kg/hlö Leipomoalalla kilpailua on kiristänyt kasvanut leipomotuotteiden tuonti. Vuodesta 2002 vuoteen 2020 Tullin tilastoiman ruokaleivän tuonti on kasvanut 8,5 miljoonasta kilosta 32 miljoonaan kiloon (sis. niiden yritysten tuonnin, joilla tuonti ylittää 500 000 euroa vuodessa). Jos mukaan otetaan myös kuivaleipä, on tuonti noussut samalla aikavälillä 9,6 miljoonasta kilosta 34,6 miljoonaan kiloon.

Tuontileivän määrä on suomalaisten ostamasta leivästä yli kolminkertaistunut ajanjaksolla 2002–2020. Viime vuodet tuonnin osuus on pysynyt samalla tasolla eli noin 15 prosentissa kuluttajien ostamasta ruokaleivästä. Osuus lienee kuitenkin tätä suurempi eli noin 20 prosenttia, jos huomioon otetaan myös niiden yritysten tuonti, joilla tuonnin arvo jää alle 500 000 euron. Kuviossa on esitetty kotimaisten ruokaleipien toimituksia ja tuontia.

Kahvileivässä tuonnin osuuden arvioidaan käytössä olevien lukujen perusteella olevan vähintään 29 %. Luku on säilynyt samana

jo useamman vuoden. Myös tästä prosenttiluvusta puuttuu niiden yritysten tuonti, joiden vuotuisen tuonnin arvo alittaa 500 000 euroa.

Leipätrendit: • hyvänmakuinen herkkuleipä • kotimaisuus • vastuullisuus ja ilmastoystävällisyys • terveellisyys ja vatsaystävällisyys • paistopistetuotteet Lähde: Toimialaraportin vieraskynä, kirjoittaja Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

Suomalaisessa elintarvikeviennissä potentiaalia TEKSTI Terhi Virtanen

Elintarvike- ja luonnontuotealan vuosiseminaarissa kansainvälistyvää elintarvikealaa käsittelevän puheenvuoron piti Business Finlandin ja sen Food from Finland -ohjelman ohjelmajohtaja Esa Wrang.

Wrangin mukaan leipomotuotteiden ja viljatuotteiden viennin suunta on ollut positiivinen ja se on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Vuonna 2020 leipomotuotteiden viennin arvo oli 53,4 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2019 oli 49,7 milj. € (vuonna 2018: 47,7 milj.€). Leipomotuotteiden tärkeimmät vientimarkkinat olivat Saksa (11,7 milj. €), Ruotsi (10,1 milj. €), Venäjä (8,1 milj. €) ja Viro (6,2 milj. €). Voimakkainta kasvu on ollut Saksassa. Etenkin Länsi-Euroopan leipomo- ja viljatuotteiden markkinat nähdään houkuttelevina Suomen elintarvikeviennille.

Esimerkkinä suomalaisista leipomotuotteiden vientiyrityksistä Wrang toi esiin Pekan Leivän, jonka päätuote on luomuruisleipä. Päämarkkinat ovat Saksassa, mutta vientiä on myös Ruotsiin ja Puolaan.

Parhaimmat markkinanäkymät Esa Wrang toteaa olevan lisäarvo- ja erikoistuotteilla. Esimerkkeinä hän mainitsee Moilas Oy:n gluteenittomien leipomotuotteiden viennin, joka on moninkertaistunut viime vuosien aikana. Myös terveys- ja hyvinvointituotteet ovat keskeisessä roolissa.

Myös viljatuotteiden vienti yleisesti on kasvanut. Niiden viennin arvo kasvoi vuonna 2020 yhteensä 73,7 miljoonaan euroon vuoden 2019 arvosta, joka oli 69,3 miljoonaa euroa (2018 arvo

18

LEIPURI 8 1 / 2021 2022

58,6 milj. €). Viljatuotteiden suurimmat vientimarkkinat olivat Tanska (14,3 milj. €), Ruotsi (9,0 milj. €), Venäjä (7,6 milj. €) ja Saksa (6,4 milj. €).

Maailmanlaajuisesti leipomo- ja viljatuotteiden myyntiarvo oli vuonna 2020 korkein Länsi-Euroopassa, suurimmat markkinat olivat Saksa ja Ranska. Itä-Euroopan markkinoiden myynnin arvo oli vain noin kolmanneksen Länsi-Euroopan myynnin arvosta. Venäjä ja Turkki ovat Itä-Euroopan markkinoiden kärjessä ja Venäjällä markkinat kasvavat nopeasti.

Esa Wrangin mukaan verkkokaupan rooli viennissä kasvaa tulevina vuosina myös leipomo- ja viljatuotteiden osalta erityisesti markkinoilla, joilla verkkokaupan rooli on merkittävä. Tällaisia maita ovat Kiina, Etelä-Korea, Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Wrangin mielestä yritysten tulisikin ottaa verkkokaupat osaksi viennin strategiaansa. Tällä hetkellä suomalaisia kauratuotteita on jo nyt tarjolla verkkokaupoissa, kuten esimerkiksi Amazon Saksan valikoimissa Fazerilta, Helsingin Myllyltä ja Porokylän Leipomolta. Kysynnästä johtuen etenkin kauratuotteiden valikoiman laajentamiselle olisi Wrangin mukaan tarvetta.

Seitsemän vuotta toimineen Food from Finland -ohjelman tavoitteena on suomalaisen elintarvikealan kehittäminen, kasvattaminen sekä viennin edistäminen. Ohjelma auttaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä pääsemään kansainvälisille elintarvikemarkkinoille ja on järjestänyt yli 350 vienninedistämistapahtumaa yli 10 eri maassa. Sen tavoitteena on myös vahvistaa Suomen imagoa korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottajamaana. Ohjelmalla on yli 160 virallista jäsenyritystä.

v TALOUS v

Esimerkin leipomoalan kasvuhakuisesta pk-yrityksestä kertoi ruoka-alan vuosiseminaarissa turkulaisen Leipomo Rosten Oy:n toimitusjohtaja yrittäjä Kari Meltovaara, joka toimii myös Leipuriliiton hallituksen puheenjohtajana.

Hän kertoi yrityksensä kasvusta ja kehittymisestä vuosien varrella.

TEKSTI Elina Matikainen

Kari Meltovaaran luotsaamaan konserniin kuuluvat Leipomo Rosten Oy:n kaksi tuotantoyksikköä Turussa sekä Pekan Leivän kolme tuotantoyksikköä Heinolassa. Liikevaihtoa konsernissa pyöri 28 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuonna 2021 arviolta 32 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on yhteensä noin 220 henkilöä.

Viennin osuus liikevaihdosta vuonna 2021 oli konsernissa lähes viidennes.

- Tuoreleipä on toimintamme perusta.

Kasvu on tullut paistopistepakasteista, siemennäkkäreistä ja luomuleivistä totesi Meltovaara, jonka mukaan vielä 2000-luvun alussa leipomon liikevaihto oli kuusi miljoonaa euroa. Se on siis viisinkertaistunut.

Viime vuosien merkittäviin onnistumisiin kuuluvat myös Suomalainen Menestysresepti 2020 -kilpailun voitto Rostiksella sekä Rostenin runebergintortut, jotka ovat Meltovaaran mukaan Suomen suositummat.

Mihin kasvu tuotteissa sitten perustuu?

Ainakin hyvään makuun, arvelee Meltovaara. Esimerkiksi vuonna 2017 markkinoille tuodun Siemenrapeat-siemennäkkärin tuotekehityksessä lähdettiin liikkeelle maku edellä ja tuotteessa osuttiin juuri silloin pinnalla olevaan terveys-hyvinvointi-megatrendiin. Se toi mahtavaa tulosta jo yhdessä vuodessa. Myös Rostis osui paistopistetuotteena eräällä tavalla samalaiseen markkinarakoon. Paistopisteisiin oli jo pitkään kaivattu jotakin uutta, terveellisempää vaihtoehtoa. Menestysresepti-kilpailun myötä sekä tuotekehitys että tuotannon käynnistyminen tapahtuivat nopeasti ja tv-julkisuutta seurasi lisääntynyt kysyntä. Rostenin runebergintorttua Kari Meltovaara puolestaan luonnehtii kotimaiseksi ja ns. aidoista raaka-aineista valmistetuksi. Se leivotaan Suomessa, kotimaisesta voista ja vehnästä. Luomussa

Kuvakaappaus Kari Meltovaaran webinaariesityksestä

Rosten-konserni kasvaa ja kansainvälistyy taas osuttiin ’vientisuoneen’.

- Luomutuotteemme menevät 98-prosenttisesti vientiin. Luomua arvostetaan ja halutaan Euroopassa.

Erilaisissa toimintaympäristön muutoksissa Rostenilla on 90-luvun lopulta asti pyritty ymmärtämään, mikä leipomon rooli voisi olla isojen toimijoiden puristuksessa, kaupan toimittajana siinä, mitä asiakkaat odottavat. Ratkaisuksi on nähty innovatiivinen tuotekehitys ja ajan hermolla ajattelu.

- Oikeanlaisen tuoteidean ohella on hyvin tärkeää oikea ajoitus, korostaa Meltovaara, jonka mukaan esimerkiksi Siemenrapeiden osuminen hyvinvointitrendiin poiki tuotteelle kysyntää myös vientimarkkinoilla. Siemennäkkäriä viedään jo useaan maahan. Rostenin vienti onkin kasvanut hyvää vauhtia ja vuonna 2021 se oli jo noin kuuden miljoonan euron luokkaa eli viidennes liikevaihdosta.

Vientiin on yrityksessä panostettu voimakkaasti jo vuodesta 2007.

- Kaikki lähtee halusta kasvaa ja kehittyä, ja myös uskosta siihen, että suomalaisella elintarvikkeella on mahdollista menestyä muissa maissa. Olemme löytäneet hyviä yhteistyökumppaneita ja valaneet heihin luottamusta esimerkiksi erilaisilla sertifioinneilla. Luottamuksen luominen on välttämätöntä, sillä olemme kaukana ja tuntematon maa.

Kaikkiin vientimaihin ei mennä samalla kärjellä vaan jokaisessa maassa on oma vientistrategiansa. Toisaalla markkinoille

voidaan mennä Rosten-brändillä paikallisen jakelijan kanssa, toisaalla taas luodaan strateginen kumppanuus tunnetun paikallisen brändin kanssa. Jossakin voidaan olla kaupan private labelin toimittaja.

- Oleellista on omakohtainen tuntemus vientimaasta ja sen kulttuurista.

Kasvuun ja vientimenestykseen vaikuttaviksi tekijöiksi Kari Meltovaara listaa monta eri asiaa, joista kärjessä ovat megatrendit ja tuotteen hyvä maku. Lisäksi tulevat mm. oikea ajoitus, bränditarina, pakkaus ja säilyvyys, maakohtainen vientistrategia, asiakaspalveluhenkisyys ja laatu (sertifikaatit) sekä logistiikka.

- Logistiikka on usein viennin kompastuskivi. Mutta kun pääsee viemään rekkakuormallisen tuotteita Eurooppaan, ei logistinen kustannus enää ole viennin este.

Kielitaidon merkitystä ei kannata aliarvioida. Maan oman kielen taitaminen on lähes välttämätöntä esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa, joissa kummassakin englannin kielen osaamisen taso on yllättävän matala.

Tärkeää on myös rohkeus. Pitää uskaltaa ja on tehtävä päätöksiä. On otettava vastaan myös takaiskuja, joita tulee väistämättä. Mutta on luotettava siihen, että jossakin vaiheessa työ tuottaa tulosta. Ainakin Leipomo Rostenilla se on tuottanut.

- Se todistaa, että leipomosektorilla on mahdollista kasvaa ja olla kasvuhakuinen ja myös kansainvälinen. Kaikki tämä vaatii kuitenkin erittäin paljon työtä ja uskallusta, Kari Meltovaara totesi esityksensä päätteeksi.

LEIPURI 8 1 / 2021 2022

19

v TALOUS v

Suomalaisen ruuan ote pitää Arvostus suomalaista ruokaa kohtaan on huipussaan. Suomi Syö -tutkimukseen vuonna 2021 vastanneista 85 prosentille on tärkeää, että syö suomalaista ruokaa, kertoi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Merja Lintunen ruoka- ja luonnontuotealan vuosiseminaarissa.

TEKSTI Elina Matikainen

A

rvostus suomalaista ruokaa kohtaan on noussut. Vuonna 2011 oli suomalaisen ruuan syöminen tärkeää 75 prosentille vastaajista, totesi Merja Lintunen, joka kertoi ruoka- ja luonnontuotealan vuosiseminaarin webinaarissa, miten suhtautuminen ruuan kotimaisuuteen ja lähiruokaan on muuttunut.

- Kotimaisuuden ja ruuan alkuperän merkitys korostuu sitä enemmän mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse.

Myös lapsiperheissä arvostus on hyvin vahva. Kotimaista maitoa ja lihaa on aina arvostettu korkealle, mutta nyt myös kotimaisen kalan arvostus on nousussa, Merja Lintunen kertoi.

Elintarvikkeen jäljitettävyys vetoaa lähes 2/3:aan kotitalouksista. Pakkauksessa olevan tiedon koetaan tekevän tuotteesta houkuttelevan ja iso osa vastaajista pitää tärkeänä, että suomalaiset elintarvikkeet voitaisiin jäljittää maatilalle asti.

Merkittävä syy suomalaisen ruuan ar-

Suomalaista ruokaa pidetään turvallisena ja sen laatuun luotetaan. Sitä ostamalla halutaan tukea suomalaista työtä. vostukseen lienee luottamus sen turvallisuuteen. 80 prosenttia vastaajista pitää kotimaisia elintarvikkeita turvallisempana kuin ulkomaisia. Lisäksi suomalaisilla on erittäin voimakas halu tukea suomalaista työtä ostamalla suomalaisia elintarvikkeita.

Myös kotimaiseen laatuun luotetaan,

20

LEIPURI 1 / 2022

Lähiruoka on omalla asuinseudulla tuotettua ruokaa. Sitä pidetään puhtaana, turvallisena, mutta hieman kalliina. sillä vain kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että kaikista EU-maista saa yhtä laadukkaita elintarvikkeita. EU:n ulkopuolelta tulevien elintarvikkeiden laatuun luottaa enää vajaa viidennes vastaajista. Ja jos tuote tulee EU:n alueelta, siinä pitäisi 86 prosentin mielestä olla tarkka merkintä alkuperämaasta. Valmisruokien raaka-aineisiin kannattaa pakollista alkuperämaamerkintää 70 prosenttia vastaajista.

Myös lähiruoka kiinnostaa yhä enemmän. Sitä pidetään puhtaana (73 %) ja turvallisena (58 %). Toisaalta lähiruokaa pidetään myös kalliina (50 %). Lintusen mukaan tämä lukema on kuitenkin pienentynyt, sillä aikaisemmin paljon useampi piti lähiruokaa kalliina.

Mikä sitten on vastaajien mielestä lähiruokaa?

- Enemmistö eli 81 % kokee, että se on omalla asuinseudulla tuotettua ruokaa, totea Lintunen. Eikä ruuan välttämättä tarvitse olla pientuottajalta, sillä 47 prosenttia sanoo suosivansa omalla asuinseudullaan tuotettua ruokaa huolimatta valmistavan yrityksen koosta. Myös teollinen suurtuotanto voi siis olla lähiruokaa.

- Yhä useammalle on tärkeää, että ruuan tuotantoalueelle on henkilökohtainen tunneside.

Elintarvikkeiden ostopäätöksiin vaikuttavina yleisinä tekijöinä tutkimuksessa nousivat seuraavat: - maku - kotimaisuus - tottumus - monipuolisen ruokavalion tukeminen - terveellisyys Hinta tulee vasta näiden jälkeen.

Kysyttäessä mitä asioita elintarvikkeesta ostettaessa tarkistetaan, ensimmäisenä mainitaan parasta ennen-päiväys, sitten hinta ja kilo/litrahinta. Niitä seuraavat alkuperämaa, valmistaja, avainlippu ja joutsenmerkki. Vasta sen jälkeen tarkistetaan esimerkiksi rasva- tai sokeripitoisuus.

Koronan-ajalla on ollut ihmisten mielestä heidän ostotottumuksiinsa joitakin pysyviä vaikutuksia. Kaupassa käydään muulloinkin kuin ruuhka-aikoina, ruokaa ostetaan enemmän kerralla, ostoksia suunnitellaan paremmin ja kaupassa käydään harvemmin. Viidenneksi on noussut se, että suositaan aiempaa enemmän kotimaista.

Taloustutkimus on tehnyt Suomi Syö-tutkimusta vuodesta 1985. Vastaajina on vuosittain yli 4000 iältään 15-79-vuotiaita suomalaista. Aineisto on painotettu vastaamaan Suomen kotitalouksia talouden koon ja alueen mukaan.

v TALOUS v

Miten koronakriisi on vaikuttanut talouteen, työllisyyteen ja työhyvinvointiin?

THL järjesti vuonna 2021 yhdessä muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa webinaarisarjan, joka kokosi yhteen eri tutkimusten tuloksia koronavirusepidemian yhteiskunnallisista vaikutuksista. Lokakuun webinaarissa kerrottiin, miten koronakriisi on vaikuttanut talouteen ja työllisyyteen. Marraskuussa kerrottiin koronan vaikutuksista työhön ja työoloihin.

TEKSTI Elina Matikainen

K

oronakriisin alkaessa näytti siltä, että sillä tulee olemaan varsin laajat vaikutukset moneen toimialaan, totesi Tapio Kuusisto Tilastokeskuksesta. Varsin nopeasti tilanne monella toimialalla lähti kuitenkin paranemaan, minkä ansiosta BKT:n pudotus jäi pelättyä pienemmäksi. Bruttokansantuote laski 2,9 % vuonna 2020.

Jo vuoden 2021 heinäkuussa kansantalouden tuotanto oli noussut koronaa edeltävälle tasolle. Monessa Euroopan maassa lasku on Suomea jyrkempää ja kaikkein jyrkintä se oli Espanjassa, jossa matkailulla on kansantaloudessa iso paino. Ruotsissa BKT:n lasku oli 2,8 % eli suurin piirtein sama kuin Suomessa.

Koronakriisi on ollut nimenomaan tiettyjen palvelutoimialojen kriisi. Niitä olivat erityisesi majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne sekä taiteet, viihde ja virkistys. Sen sijaan tehdasteollisuuden osalta jyrkempi laskuvaihe oli lyhytaikainen. Informaatio- ja viestintäalalla sekä vähittäiskaupassa kasvu jatkui tasaisena läpi koko kriisin.

Sini Liukkonen Tilastokeskuksesta kertoi, että suurten yritysten kasvu hyytyi jo ennen koronaa sekä palveluissa että teollisuudessa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kriisissä pärjänneet isoja pa-

remmin. Kaupan alalla taas isot ovat pärjänneet pieniä paremmin.

Myös tuonnissa ja viennissä oli selvä notkahdus sekä tavaroiden että palveluiden osalta. Ensin mainittujen osalta palautuminen on kuitenkin ollut nopeampaa.

- Markkinatalouden dynamiikka perustuu siihen, että yrityksiä syntyy ja yrityksiä kuolee. Suuri huoli ison kriisin kohdatessa on, että tämä mekanismi jotenkin vaurioituu tai tulee hyvin epäsymmetriseksi, totesi Otto Toivanen Aalto yliopistosta. Tilastojen perusteella yritysten alalle tulo ei kuitenkaan näytä kärsineen koronasta kuin vuoden 2020 huhti-touko-kesäkuun ajan. Toivasen mukaan myös eniten koronasta kärsineelle majoitus- ja ravitsemisalalle perustettiin vuonna 2020 enemmän yrityksiä kuin vuonna 2019.

Vuonna 2021 oltiin suunnilleen vuoden 2019 tasolla.

Entä sitten lopettaneet yritykset? Konkurssiaaltoa ei vuonna 2020 nähty. Yritykset eivät myöskään kovin nopeasti sulkeneet oviaan muutoin eli lopettaneet toimintaansa. Osittain se oli tukien ansiota ja osittain yrittäjien vahvan tulevaisuudenuskon ansiota. Lopettamisen käyrä alkoi nousta vasta loppuvuonna 2020 eli silloin usko ilmeisesti alkoi loppua. Vuoden 2021 osalta Toivanen totesi, että alalta

poistumisia ei ollut olennaisesti enempää kuin vuonna 2019.

Yritystukien vaikutuksista epäselvyyttä Yritystuet koronakriisissä ovat saaneet paljon huomiota. Otto Toivasen mukaan Suomessa oli useita muitakin toimia koronakriisin helpottamiseksi kuin yritystuet, kuten konkurssisääntelyn muuttaminen, verottajan tekemät muutokset, EKP:n toimenpiteet, Suomen Pankin toimenpiteet jne.

- Yksi on kuitenkin mainittava erityisesti ja se oli lomautussääntelyn muuttaminen. Näkyy hyvin selvästi kaikissa tilastoissa, että lomautukset toivat kaivattuja joustoja kriisin kurimuksissa.

Toivasen mukaan tukea saaneita yrityksiä oli vain pienehkö osa kaikista yrityksistä. Sitä, kohdentuivatko tuet ’oikeisiin’ yrityksiin, ei pystytty selvittämään, sillä siihen ei ole olemassa mitään mittausmenetelmää.

- Keskeinen kriteeri sille, saiko joku yritystukea vai ei, oli se, vaivautuiko yritys tukea hakemaan. Niinpä tukien kohdentumisessa onkin ehkä olennaisempaa se, mitkä yritykset vaivautuivat hakemaan tukia enemmän kuin ymmärtää sitä, miten virkamiehet päättivät, kenelle niitä annetaan.

Yhteenvetona tukien vaikuttavuudesta voidaan todeta, että tuilla näyttää olleen liikevaihtoa ja palkkasummaa kasvattanut vaikutus sekä jonkin verran työntekijöiden lukumäärää kasvattanut vaikutus.

Tuet ovat vähentäneet lomautus- ja vähäisemmässä määrin irtisanomistodennäköisyyttä. Vaikutukset näyttävät tulleen pääasiassa pienehköistä, alle 200 000 euron tuista.

Taloudellisten kriisien aikana työllisyysvaikutukset ovat yleensä kohdistuneet miesvaltaisille aloille, jolloin työllisten määrä on vähentynyt miesten osalta.

Hanna Sutela Tilastokeskuksesta totesi, että koronapandemia on ollut tässä poikkeuksellinen, sillä se on kohdistunut ennen kaikkea palveluihin ja siten enemmän naisiin. Lisäksi naisilla työpaikkojen menetys koskee enimmäkseen osa-aikatyötä, kun taas miehillä se koskee kokoaikatyötä. Heikennys työllisyysasteessa kohdistui ennen kaikkea nuoriin alle 35-vuotiaisiin naisiin. Eniten ovat työnsä menettäneet 15-24-vuotiaat naiset, mutta myös miehet. Valtaosa näistä työnsä menettäneistä LEIPURI 1 / 2022

21

v TALOUS v

nuorista, alle 25-vuotiaista sekä miehistä että naisista oli opiskelijoita, jotka olivat osa-aikatyössä opiskelun ohella.

Työhyvinvointi koronaa edeltävällä tasolla Koronakriisi on vaikuttanut työhön ja työoloihin sekä myönteisesti että kielteisesti. Tätä käsiteltiin sarjan webinaarissa 4.11.2021. Hanna Sutelan mukaan naisilla kielteisiä vaikutuksia on ollut yleisemmin kuin miehillä ja lähityössä kielteisiä vaikutuksia on ollut enemmän kuin etätyössä.

Joka neljäs nainen sanoo, että korona-aika on näkynyt lähityössä kielteisesti. Erityisesti tässä korostuu sote-ala.

Etätöitä teki 42 prosenttia palkansaajista keväällä 2020 eli lähes kaikki, joille se oli mahdollista. Heistä puolelle se oli uusi asia eli he eivät olleet tehneet etätyötä tätä ennen. Suuri osa koki etätyön kuitenkin niin positiivisena, että he halusivat jatkaa sitä ainakin hybridimallilla myös tulevaisuudessa.

Huomattavaa on, että sairastelu on vähentynyt ja myös sairaana työskentely on vähentynyt korona-aikana (kuvio 1).

Tämä koskee sekä lähityön että etätyön tekijöitä.

Työhyvinvoinnissa tapahtui alussa paranemista, siis kesällä 2020, mutta epidemian pitkittyessä syksyllä 2020 työhyvinvointi heikkeni ja palautui koronaa edel-

Yritysten kasvuhalukkuus hiipunut Kasvuyrityksistä alusti ruoka-alan vuosiseminaarissa TEM:n kehittämispäällikkö Samuli Rikama, jonka mukaan kasvuyritysten määrä Suomessa on EU:n keskivertoa. Kasvuyritysten määrä kasvoi erityisesti vuosina 2014-19. Yritysten kasvuhalukkuus on kuitenkin ollut viime vuosina vähentymään päin.

Rikama aloitti esityksensä kertomalla yritysten konkurssien määrästä korona-aikana EU-laajuisen tiedon pohjalta.

Kansallisten toimenpiteiden ansiosta konkurssiaaltoa ei nähty ja konkurssien osalta tilanne näyttää jopa paremmalta kuin vuonna 2015, josta EU:n tilastot alkavat.

Myös aloittaneiden yritysten osalta tilanne näyttää kohtalaisen hyvältä.

Uusia yrityksiä rekisteröitiin EU-alueella koronan alkaessa vähemmän, mutta määrä kasvoi varsin nopeasti ja vuoden 2021 lopussa aloittaneita yrityksiä oli jo enemmän kuin vuonna 2015.

Kun aloittaneiden yritysten määrää tarkastellaan suhteessa maan yrityskantaan, Suomi sijoittuu EU-keskiarvion alapuolelle eli aloittaneita yrityksiä on meillä vähemmän kuin monessa muussa EU-maassa. Tarkasteltaessa aloittanei-

22

LEIPURI 1 / 2022

den yritysten määrää Suomessa hieman pidemmältä aikaväliltä eli vuodesta 2013 lähtien, nähdään siinä kausivaihtelua, mutta trendi on kuitenkin koko ajan ollut nousuvoittoinen. Suurin osa aloittaneista yrityksistä sijoittuu Uudenmaan maakuntaan.

Kasvuyrityksistä käytetään yleisimmin Eurostatin määritelmää, jonka mukaan yritys työllistää kasvun alussa vähintään 10 henkilöä ja se kasvaa keskimäärin vähintään 10 prosentilla kolmen vuoden ajan. Samuli Rikaman mukaan määritelmä on ongelmallinen, koska se rajaa pois 93 prosenttia EU:ssa toimivista yrityksistä eli alle 10 hengen yritykset. Hänen mukaansa viime vuosina EU:ssa on tehty pilottia siitä, miten myös mikroyritykset saataisiin mukaan kasvuyritystilastointiin. Pilotin perusteella (kymmenen maan vertailu) on selvinnyt, että mikrokasvuyritykset ovat enimmäkseen nuoria, alle 10-vuotiaita mikroyrityksiä.

Kasvuyritysten määrän EU-vertailussa Suomi sijoittuu EU:n ’keskikastiin’. Kasvuyritysten määrä on meillä ollut reippaassa kasvussa vuosina 2014-2019. Vuonna 2019 niitä oli 60 prosenttia enemmän kuin

tävälle tasolle. Kesällä 2021 ei tapahtunut muutosta syksyyn 2020 verrattuna. Korona-aika on koetellut erityisesti nuorten aikuisten sekä yksin asuvien työhyvinvointia. Isoksi syyksi mainitaan sosiaalisten kontaktien puute, joka on muita enemmän koetellut nuoria aikuisia, työuraansa aloittelevia sekä yksin asuvia.

TEKSTI Elina Matikainen

vuonna 2014. Määrä kasvoi kaikilla toimialoilla, mutta erityisesti hallinto- ja tukipalveluissa sekä rakentamisessa. Henkilöstö on lisääntynyt kaikkein eniten hallinto- ja tukipalveluissa (mm. työvoiman vuokrauspalvelut). Vaikka kasvuyrityksiä on määrällisesti eniten Uudellamaalla, sen suhteellinen osuus on hieman heikentynyt vuodesta 2014 vuoteen 2019. Nousua on ollut Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla.

Samuli Rikaman esittämien tilastojen valossa yritysten kasvuhakuisuuden kehitys on ollut Suomessa laskusuunnassa viime vuosina. Pk-barometrin antamien tulosten mukaan voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä oli vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla vielä 11 prosenttia yrityksistä. Vuoden 2021 vastaavana ajankohtana osuus oli enää 8 prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä.

– Ehkä vielä huolestuttavampaa on se, että myös kasvuhakuisten yritysten määrä on koko ajan vähentynyt, jatkoi Rikama.

Vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla kasvuhakuisia yrityksiä oli vielä 39 prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä, vuonna 2021 enää 33 prosenttia.

KOLUMNI

Takuu tuotteiden turvallisuudesta ja kestävyydestä EU:n markkinoilla on paljon vaarallisia tuotteita, kuten vaikkapa huonolaatuisia sytyttimiä, jotka voivat aiheuttaa tulipaloja ja palovammoja.

M

eidän pitäisi pystyä luottamaan EU-markkinoilla myynnissä olevien tuotteiden, kuten vaikka työvälineiden ja pakkausmateriaalien turvallisuuteen.

EU:n tuotevalvonta valuu kuin seula. Ongelma on ollut jo pitkään tiedossa. Olin mukana vuonna 2013 neuvottelemassa markkinavalvonta-asetuksen uudistamisesta, mutta jäsenmaat eivät löytäneet sopua.

Parempi markkinavalvonta auttaisi myös laadukkaita tuotteita valmistavia eurooppalaisia valmistajia tasoittamaan kilpailuasetelmiaan heikkolaatuisia tuotteita markkinoivia valmistajia vastaan. Sääntöjen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen keventää puolestaan yritysten hallinnollista taakkaa.

Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto julkaisi joulukuussa tutkimuksen, jonka mukaan suurin osa, 78 prosenttia, tutkituista lähes 6000:sta netissä myytävistä kuluttaja- ja ammattituotteesta rikkoo EU:n kemikaalilakeja ainakin osittain. Tutkittuihin tuotteisiin kuului muun muassa tekstiileitä, leluja ja koruja.

Valtava ongelma on myös nettikaupan puutteellinen informaatio haitallisista aineista. Kolmessa tapauksessa neljästä riittävä tieto puuttui.

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Turvallisuuden lisäksi kaikkien EU-markkinoilla olevien tuotteiden tulisi olla uudelleenkäytettäviä, korjattavia ja mahdollisimman pitkälle kierrätettäviä.

Tuotteisiin tarvitaan pakolliset merkinnät ja selkeää tietoa niiden korjattavuudesta ja kestävyydestä, esimerkiksi digitaalisen tuotepassin avulla. Tuotteita ei saisi suunnitella niin, että ne vanhenevat ja jäävät käyttökelvottomaksi ennen aikojaan. Sen sijaan, että kuluttaja ostaisi aina vanhan lahottua uuden laitteen, hän voi ensimmäistä ostaessaan aiempaa helpommin arvioida, kuinka kestävä ja korjattava hänen ostoksensa on.

Tämä on tarpeellista myös kiertotalous- ja ilmastotavoitteiden kannalta, sillä tällä hetkellä esimerkiksi elektroniikan korjauttaminen on kuluttajalle usein kannattamatonta. Se on kestämätöntä sekä ympäristön että kuluttajan kannalta – nykytilanne aiheuttaa esimerkiksi tarpeettoman isoja määriä elektroniikkajätettä ja loven kuluttajan lompakkoon.

EU:n markkinavalvontaa on parannettava, jotta voidaan luottaa siihen, että kaikki EU:ssa myytävät tuotteet noudattavat EU:n lainsäädäntöä. Siksi tuontituotteilta olisi vaadittava pakollinen kolmannen osapuolen tarkastus.

LEIPURI 1 / 2022

23

v VILJA v

eViljapassi avartaa viljan arvoketjua Viljan tie viljelijältä kuluttajalle muuttuu läpinäkyvämmäksi digitalisoitumisen myötä. Uusi eViljapassi dokumentoi viljaerän maatilalta myllylle.

Tiedot voidaan välittää kuluttajille asti pakkauksiin merkittävän QR-koodin avuilla. Viljapassin kautta myös leipomo voi saada entistä enemmän tietoa ostamistaan viljaraaka-aineista.

TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

V

iljapassi on viljalähete ja kuormakirja, jota käytetään maatilojen ja viljakaupan sekä -teollisuuden tiedonsiirtoon, kun viljaerä myydään ja toimitetaan tilalta eteenpäin. Perinteisesti passi on ollut paperinen, mutta sen käytännön käytön erilaiset ongelmat ovat jo pitkään houkutelleet kehittämään sähköistä versiota. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR käynnistikin kehitystyön jo muutama vuosi sitten.

Kumppanina toimi Cinia Oy, joka kehittää ohjelmisto-, tietoverkko ja kyberturvallisuusratkaisuja eri tyyppisille asiakkaille.

Pitkän rupeaman jälkeen Cinia on nyt saanut toteutettua digitaalisen eViljapassin, josta kerrottiin mediatilaisuudessa Malmgårdin kartanossa Loviisassa joulukuun alussa.

Cinia Oy:n kehityspäällikkö Jyrki Hyyrönmäen mukaan digitaalinen passi eroaa paperisesta monella eri tavalla. Se dokumentoi viljaerän koko matkan tarkasti maatilalta myllylle ja eteenpäin ja helpottaa viljelijän paperitöitä ja ajankäyttöä sekä viljaerien kuljetuslogistiikkaa.

- Kuluttajan ja viljelijän kannalta isoin asia on kuitenkin suora yhteys viljelijältä kuluttajalle ja päinvastoin, Hyyrönmäki korosti.

Tiedot voidaan viedä pakkaukseen QR-koodilla, josta kuluttaja saa tuotteesta enemmän tietoa kuin mahtuisi tavanomaiseen pakkausselosteeseen. Lisäksi kuluttaja voi antaa suoraa palautetta tuottajalle koodilla niin ikään avautuvan palautesivun kautta. Tämän kaiken mahdollistaa lahtelaisen teknologia-alan startup-yrityksen Second Thoughtin kehittämä UDIPS-palvelu (Unique Product Identity Service).

- Viljapassin tiedot linkittyvät QR-koodin taakse. Digitaalinen tuotetieto eli UPIDS IO kertoo kuluttajalle millainen tuote on ja miten se on tehty, kertoi Second Thought Oy:n toimitusjohtaja Jani Kasanen.

Kun kuluttaja avaa esimerkiksi jauhopussissa olevan QR-koodin, tulee esiin tuotteen oma tuotesivu, jossa ovat tuotteen ominaisuudet laajalla tuotekuvauksella. Kuluttajatietoihin voi lisätä

24

LEIPURI 1 / 2022

Henrik Creutz, Malmgårdin kartano (vas.), Jani Kasanen, Second Thought Oy, sekä Jyrki Hyyrönmäki, Cinia Oy liputtavat digitaalisen viljapassin puolesta.

tuotteen tarinan lisäksi esimerkiksi reseptejä ja vinkkejä tuotteen käyttöön. Mahdollisuudet ovat tässä lähes rajattomat, mutta toki annettavalla tiedolla pyritään ennen kaikkea vahvistamaan tuotteen markkina-arvoa kuluttajalle.

Ensimmäisenä eViljapassin kuluttajille on ottanut käyttöön loviisalainen luomuviljelyyn erikoistunut Malmgårdin kartano.

Tila on erikoistunut ns. vanhoihin viljoihin, kuten spelttiin ja myynyt viljaraaka-aineita suoraan tilalta jo vuosikaudet. Tilan yhteydessä toimii myös panimo, joka käyttää tuotannossaan samoja raaka-aineita. eViljapassin tiedot tulevat QR-koodille aluksi Malmgårdin spelttisihtijauhoon ja kaurahiutaleeseen. Kuluttaja voi skannata pakkauksen QR-koodin älypuhelimellaan ja saa siten valtavasti lisää tietoa tuotteesta ja sen matkasta, toteaa Malmgårdin kartanon isäntä Henrik Creutz.

Mahdolliset hyödyt leipomoille Mitkä sitten voisivat olla sähköisen viljapassin hyödyt leipomoille? Toistaiseksi suurin osa myllyihin menevistä viljaeristä sekoittuu toisiin eriin, mikä tekee jäljittämisen tilalle asti hyvin haastavaksi. Jäljitettävyys tilalle tai viljelijärinkiin on mahdollinen vain, jos leipomo käyttää näiden toimittamasta viljasta jauhettua jauhoa tai muuta viljaraaka-ainetta, johon ei ole myllyssä sekoittunut muita viljaeriä. Mikäli näin on ja erä pystytään pitämään erillään vielä tuotannossakin, viljapassin tiedot voidaan

v VILJA v

siirtää leipomon tuotannonohjausjärjestelmään ja sieltä kuluttajalle asti.

Lisäksi leipomo voi viljaerän ominaisuuksien perusteella antaa toiveita ja palautetta myllylle.

Esimerkiksi erityisen hyvästä raaka-aine-erästä voidaan antaa positiivista palautetta myllylle, joka viljapassin tietojen perusteella pystyy selvittämään raaka-aineeseen käytetyn viljaerän.

Jatkossa leipomo voi toivoa lisää samanlaista tuotetta, mistä mylly voi puolestaan välittää tiedon viljelijälle. Viljelijä saa näin palautteen tekemänsä työn onnistumisesta sekä varmistuksen siitä, että viljelyä kannattaa myös jatkaa samalla tavalla. Hyvät ominaisuudet voivat riippua monestakin eri asiasta, kuten esimerkiksi viljelytavasta, lajikkeesta ja lannoituksesta.

Datamassa hyötykäyttöön Viljapassissa hyödynnetään data-avaruuden luomaa datanvälityspalvelua, jonka pelisääntöjä ollaan parhaillaan rakentamassa EU:ssa. Suomessa erityinen AgriFood Data Space Finland -konsortio on kehittänyt alalle uutta datanvälitysväylää, jonka avulla ruokajärjestelmän eri toimijat voivat jakaa dataa tehokkaasti, turvallisesti ja oikeudenmukaisesti.

- Sähköinen viljapassi osui oikeaan saumaan EU-komission datastrategian kannalta. Se ohjaa käyttämään maatalouden tuottamaa valtavaa datamassaa hyödyksi, Jyrki Hyyrönmäki totesi.

Tieto on hajallaan lukuisissa eri järjestelmissä ja tavoitteena on luoda yhteinen tapa hyödyntää sitä. Tuotantoketjun tietojen avaamisesta ketjussa toivotaan olevan hyötyä niin maatalouden kannattavuudelle kuin ilmastonmuutoksen torjunnalle.

Sähköisen viljapassin kehittämisestä on hyötyä myös suomalaisen viljan viennille maailmalle. Myös kansainvälisesti ollaan siirtymässä vauhdilla kohti sähköistä tiedonsiirtoa eli tiedot vietävästä viljalastista on oltava sähköisinä, jotta ne voidaan siirtää vastaanottajalle helposti, nopeasti ja varmasti. Tämä oli yksi syy, jonka vuoksi VYR jo aikoja sitten lähti kehittämään sähköistä viljapassia yhdessä Cinian kanssa, totesi VYR:n hallituksen puheenjohtaja Max Schulman.

Cinia ja Second Thought alkoivat kehittää palveluiden yhteiskonseptia yhdessä reilu vuosi sitten. Sitä ennen Cinia oli kehittänyt sähköistä viljapassia Vilja-alan yhteistyöryhmä VYRin kanssa ja Second Thought yksilöllistä tuoteseurantaa. eViljapassi on Cinian Valuenet-datanvälityspalveluun integroitu pilvipalvelu, joka hyödyntää Second Thoughtin UDIPS-järjestelmää.

Jani Kasasen mukaan UDIPS-järjestelmällä tähdätään myös muiden maiden markkinoille.

Viljaproteiinin käytön lisääminen hyödyttäisi ihmiskuntaa Viljatuotteet ovat olennainen osa ruokavaliota ja tärkein energian, hiilihydraattien, ravintokuidun ja kasviproteiinin lähde useimmissa maissa ympäri maailmaa. Tällä hetkellä kuitenkin alle puolet tuotetusta viljasta käytetään ihmisravinnoksi. Viljan kulutuksen muutoksilla ja viljaproteiineihin perustuvilla elintarvikeinnovaatioilla voisi olla keskeinen rooli siirtymässä kohti terveellistä, kestävää ruokajärjestelmää, päättelee pohjoismainen tutkijaryhmä Nutrition Reviews -lehdessä julkaistussa katsauksessa.

Tutkijaryhmään kuului elintarvike-, ravitsemus- ja lääketieteen asiantuntijoita pohjoismaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

Ryhmä esittää katsauksessaan mahdollisen skenaarion, miten lihan kulutusta voitaisiin Euroopassa vähentää ja korvata kestävämmillä ja terveellisemmillä täysjyväviljapohjaisilla elintarvikkeilla.

- Jos eurooppalaisten nykyisestä eläinproteiinin saannista 20 prosenttia korvattaisiin skenaariomme mukaisesti kasvipohjaisella proteiinilla, siitä puolet voisi tulla viljasta. Tämä tarkoittaa alle kuuden gramman lisäystä viljaproteiinin saantiin päivässä, mikä vastaa 60 gramman vilja-annosta, kertoo johtava neuvonantaja Kaisa Poutanen VTT:ltä. Viljaproteiinin saantia pitäisi kasvattaa nykyisestä 19 prosenttia. Viljojen proteiinipitoisuus on keskimäärin kymmenen prosenttia, joten viljaa tarvittaisiin 15 miljoonaa tonnia enemmän, mikä vastaa viittä prosenttia Euroopan nykyisestä viljantuotannosta.

- Tällä hetkellä tuotetusta viljasta vain kolmasosa käytetään ihmisten ravinnoksi. Jos kuluttajat hyväksyvät viljan käytön lisäämisen, viljantuotannon painopistettä on mahdollista siirtää eläinrehusta ihmisten tarpeisiin. Näin mahdollistettaisiin käytön lisääminen 60 grammalla päivässä – esimerkiksi kolmen täysjyväruisleipäviipaleen tai ison kaurapuuroannoksen verran, sanoo tutkijatohtori Anna Kårlund Itä-Suomen yliopistosta.

Täysjyväviljat ovat terveellistä ravintoa, ja niiden runsaalla käytöllä on havainnoivissa tutkimuksissa todettu yhteys pienempään tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja paksusuolensyövän riskiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, mineraaleja ja bioaktiivisia yhdisteitä.

Tutkijat tähdentävät myös, että elintarviketeollisuuden panostukset viljaproteiinin käsittelyyn ja tuotekehitykseen hyödyttävät tulevaisuudessa sekä yrityksiä että yhteiskuntaa. Lisäämällä täysjyväviljan käyttöä ja tuomalla saataville uusia viljapohjaisia, runsasproteiinisia tuotteita ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia maito- ja lihatuotteiden kaltaisia valmisteita voidaan edistää siirtymää kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokavaliota.

Konsortioon kuului tutkijoita VTT:ltä, Itä-Suomen ja Turun yliopistoista, Ruotsin maatalousyliopistosta, Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta, Uppsalan yliopistosta sekä Tanskan syöpäyhdistyksen tutkimuskeskuksesta.

Lähde: Kaisa S Poutanen, Anna O Kårlund, Carlos Gómez-Gallego, Daniel P Johansson, Nathalie M Scheers, Ingela M Marklinder, Anne K Eriksen, Pia C Silventoinen, Emilia Nordlund, Nesli Sozer, Kati J Hanhineva, Marjukka Kolehmainen, Rikard Landberg, Grains – a major source of sustainable protein for health, Nutrition Reviews, 2021

LEIPURI 1 / 2022

25

v TRENDIT 2022 v

Elämyksiä, kasvisruokaa, helppoutta ja hyvinvointia S-ryhmän trendikatsauksen mukaan neljä päätrendiä ovat ruuan elämyksellisyys ja kotona syöminen, kasvikset ja kalaruoka, hyvinvoiva elämäntapa sekä ruuan ostamisen helppous ja yksilöllisyys.

TEKSTI Elina Matikainen KUVA S-ryhmä

R

uuan elämyksellisyys ja kotona syöminen tuntuvat nyt olevan valtavan iso trendi, ainakin jos on uskominen S-ryhmän asiakastutkimusta. Sen mukaan 85 % kuluttajista hakee ruuasta elämyksiä eli joka viides suomalainen tekee sitä usein.

- Se on valtava määrä ihmisiä, totesi S-ryhmän pt-kaupan myyntijohtaja Antti Oksa viime vuoden lopulla pidetyssä S-trendikatsauswebinaarissa. Tähän trendiin liittyy myös leivontabuumi, joka korostui etenkin koronavuonna 2020.

Leivonnasta tuli suositumpaa kuin kymmeniin vuosiin. Syiksi tähän Oksa laskee kaupassa käyntien harvenemisen sekä kotona olemisen. Erityisiksi trendi-ilmiöiksi leivonnassa voi laskea pizzan valmistamisen sekä hapanjuurileivonnan.

Elämyksellisyyteen liittyy vahvasti grocerant-ilmiö, joka kuvaa ruokakau-

Sushista on tullut todellinen kansansuosikki ja kala maistuu muutenkin suomalaisille yhä paremmin.

pan ja ravintolamaailman yhdistymistä. Selkeä raja niiden välillä hälvenee ja ne liukuvat toistensa päälle. Esimerkiksi sushia valmistetaan kaupassa ja kauppoihin on tullut myös valmiita, ravintolatasoisia ruokatuotteita kotiin ostettaviksi.

Sushi oli S-ryhmässä korona-ajan suurin nousija ja sen kysyntä kasvoi suorastaan räjähdysmäisesti.

Lisäksi elämyksellisyyteen liittyy juomakaupan monipuolistuminen. Yhä suositumpia ovat erilaiset lifestyle-juomat (esim. vitamiinivedet, kombucha) sekä alkoholittomat oluet, joissa valikoima on laajentunut valtavasti lisääntyneen kysynnän myötä. Juomavalinnoissa näkyy myös hyvinvoinnin tavoittelu sekä yksilöllistyminen, sillä valikoimaa on ’jokaiseen makuun’ ja paljon myös sokerittomia/kalorittomia vaihtoehtoja.

Nousevia ruokailmiöitä 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

26

Vegeinnovaatiot; uusia haastajia tulossa, keksiikö joku kasvisruuan Teslan?

Etniset maut; ote pitää ja kiinnostus kasvaa Food to go ja takeaway kasvattavat edelleen suosiotaan Ravintolatasoinen valmisruoka; grocerant-ilmiö tulee olemaan vahva monta vuotta eteenpäin Uutuustuotteilla on vetoa Sesongit kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän ja myös uusia tulee: halloween, black friday, ystävänpäivä jne.

Ruuan verkkokauppa kasvaa ja kiihtyy edelleen

LEIPURI 1 / 2022

Kasvikset ja kala maistuvat Kasvis- ja kalaruokailmiö on toinen ruokaan liittyvä päätrendi. Yhä useampi haluaa painottaa kasvisten osuutta ruokavaliossaan ilman, että olisi tehnyt absoluuttista rajausta esimerkiksi lihan välttämisestä. Näin ajattelee 65 % ihmisistä eli he suosivat joustavan kasvissyönnin ajatustapaa.

Proteiininlähteet yli päänsä ovat murroksessa. Jo pitkään on porsaanlihan kulutus ollut laskussa ja broilerinlihan kulutus nousussa. Nyt on tapahtunut ’historiallinen’ murros, sillä vuonna 2021 broileri peittosi kulutuksessa porsaan ja kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena, Antti Oksa ennustaa.

Proteiininlähteistä myös kala on yhä suositumpaa. Jonkinlaista kalabuumia eletään, sillä tuoreen kalan myynti on lisääntynyt selvästi jo monta vuotta. Myös kasvipohjaiset proteiininlähteet kasvavat vauhdilla, ne ovat erityisesti alle 30-vuotiaiden suosikkeja. Tässä tuoteryhmässä on Oksan mukaan odotus ja tilaus myös uusille tuotteille, joiden maku, laatu ja suutuntuma ovat kohdallaan.

Kolmas päätrendi on hyvinvoiva elämäntapa eli ihmiset haluavat panostaa terveyteen ja 2/3 heistä haluaa tehdä jatkuvasti valintoja sen eteen, että voivat paremmin. Kasvava ilmiö on ’heviherkuttelu’ eli esimerkiksi tuoreita marjoja ostetaan yhä enemmän. Niitä onkin nyt kaupoissa ympäri vuoden. Myös hedelmissä on uusia erikoisempia lajikkeita, kuten vaikkapa rypäleiden hattaran makuiset versiot. Potkua hyvinvointiin haetaan myös lisäravinteista, mineraaleista, superfoodeista ja muista vastaavista tuotteista.

Neljäs päätrendi on ruuan ostamisen helppous ja yksilöllisyys. Helppoudesta ei kovin herkästi mennä enää takaisin päin, kun siihen kerran on totuttu, Oksa toteaa. Tähän liittyy erilaisten valmiiden tuotteiden ostaminen sekä myös ruuan verkkokauppa. Kuluttajaa helpottavat myös laajentuneet kaupan aukiolot, sillä osa kaupoista on auki jopa ympäri vuorokauden.

- Nyt myös erilaiset irtomyyntituotteet ovat jälleen lähteneet nousuun korona-ajan notkahduksen jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi paistopistetuotteet, joista kiinnostavat nyt ennen kaikkea suolaiset välipalatuotteet, kuten Rostis, hatsapuri, pitsat ja pitsasnäckit.

v TRENDIT 2022 v

Monipuolinen syöminen kunniaan TEKSTI Elina Matikainen KUVA kuvakaappaus K-ryhmän trendikatsauksesta

K-ryhmän trendikatsauksen mukaan jopa 54 prosenttia suomalaisista edelläkävijäkuluttajista uskoo noudattavansa tänä vuonna arjessaan monipuolista ruokavaliota. Ihmedieetit eivät enää kiinnosta.

J

o aikaisemmista vastaavista K-ryhmän trenditutkimuksista tutut ruokailmiöt ovat tänä vuonna edelleen voimissaan. Kaksi niistä painottuu hyvinvointiin ja kaksi tiedostavaan kuluttamiseen. Vahvoina trendeinä ovat edelleen nähtävissä myös supervaivattomuus, halu kehittyä ruuanlaittajana sekä elämykset ja estetiikka.

K-ryhmän trendikatsaus perustuu kyselyyn, johon vastasi 1279 suomalaista. Tällä kerralla vertailtiin erityisesti ns. edelläkävijöiden (20 % väestöstä) ja koko väestön vastauksia. Vastauksia peilattiin vuoden 2019 tutkimukseen, jotta nähtäisiin, mitä muutoksia koronavuosi on tuonut kulutukseen.

Yksi asia kävi tutkimuksessa hyvin selväksi: jopa 54 prosenttia edelläkävijäkuluttajista uskoo noudattavansa vuonna 2022 arjessaan monipuolista ruokavaliota. Samaa mieltä oli iso osa myös muista vastaajista (43 %). Hyvinvointi onkin edelleen vahva trendi. Korona sai suomalaisten huomion kiinnittymään omaan terveyteen ja hyvinvointiin ja ymmärtämään paremmin mm. unen ja palautumisen vaikutuksen samoin kuin siis monipuolisen ruokavalion vaikutuksen.

- Pika- ja ihmedieettien sijaan kaivataan vinkkejä järkevään syömiseen, ihan tavalliseen monipuoliseen arkiruokaan, totesi trendikatsauswebinaarissa Keskon pt-toimialan asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar. Erityisesti asiaan kiinnittävät huomiota nuoret, 18-24-vuotiaat suomalaiset.

Toinen puoli hyvinvointitrendiä on ns. täsmähyvinvointi, joka sekin kiinnostaa etenkin nuorempaa kuluttajapolvea. Halutaan mittaroida oman ostoskorin sisältöä etenkin ravintoaineittain. Myös siitä ollaan kiinnostuneita, mitä eri elämänvaiheissa pitäisi syödä.

Monipuolisen syömisen ohella iso ilmiö on harkittu kuluttaminen. Siinä suomalaisen ruoan ja pientuottajien tuot-

teiden sekä lähiruoan arvostus nousevat ensi vuoden kiinnostavimpien trendien kärkeen. Suomalaiset uskovat edelleen arvostavansa ja suosivansa suomalaisia tuotteita jopa aiempaa enemmän. Edelläkävijäkuluttajista 55 % pitää lähi- ja pientuottajien tuotteita trendikkäinä, nuorimmista eli 18-24-vuotiaista jopa 65 prosenttia. Paikalliset tuotteet ja palvelut, etenkin ns. hyperlokaalit, koetaan edelläkävijöissä äärimmäisen kiinnostavina.

Harkittuun kuluttamiseen kuuluvat myös hyvän omantunnon valinnat. Tuotteiden vastuullisuus kiinnostaa, sillä kuluttajat haluavat tehdä vastuullisia valintoja, mutta eivät kuitenkaan tinkiä herkullisuudesta, helppokäyttöisyydestä tai elämyksellisyydestä.

Tuotteita ostetaan, kun ne ovat parhaimmillaan ja myös edullisimmillaan.

Vanhat säästeliäät kotitaloustaidot nousevat arvoon arvaamattomaan. Tämä liittyy sekä harkittuun kuluttamiseen että haluun kehittyä ruuanlaittajana.

- Hinnalla on merkitystä, mutta toisaalta myös premium-tasoisten tuotteiden myynti on lisääntynyt, kertoi Keskon pt-toimialan tavarakaupan johtaja Harri Hovi.

Elämykset ja estetiikka trendinä tarkoittavat, että elämykset tulevat paljolti

kotimaasta ja jopa paikallisesti ja niihin liittyy vahvasti myös vastuullisuus. Tämä voi muuttaa käsitystämme elämyksellisyydestä. Peräti 55 % edelläkävijöistä pitää todella lähellä tuotettuja raaka-aineita trendikkäinä. Edelläkävijöillä on kovat odotukset myös tuotteiden estetiikalle aina pakkaukseen ja esillelaittoon asti.

Ruuanlaittoon halutaan syvyyttä Vaikka koronan myötä valmisruokahyllylle on tullut myös laadukkaampia ja ravintolatason vaihtoehtoja, myös ruoanlaitto kiinnostaa suomalaisia erittäin paljon, ja siitä halutaan oppia lisää.

Koronan myötä ruoanlaitosta innostuttiin uudella tavalla. Moni haluaa erikoistua ja syventyä johonkin tiettyyn osa-alueeseen ruoanlaitossa, kuten vaikkapa hapanjuurileivontaan tai pizzoihin.

Vertaistukea saadaan sosiaalisesta mediasta.

Maailman maut ja maustaminen ovatkin jo toista vuotta peräkkäin voimakkaassa kasvussa. Ruoanlaittajia kiinnostavat myös erikoisemmat raaka-aineet, kuten äyriäiset tai tietyn ruoan valmistamiseen tarkoitetut erikoisraaka-aineet.

Kun etäarki alkaa palata normaaliin, tarve ajankäyttöä helpottaville palveluille kasvaa. Kiinnostus erilaisiin valmisruokiin lisääntyy ja Top 5-listaan nousee ruoan verkkokaupan suosiminen (kuva 1).

Suomalaiset uskovat oman verkkokauppakäyttönsä kasvavan vuonna 2022.

Kuva 1. Näiden asioiden arvioidaan kasvattavan suosiotaan arjessa vuonna 2022.

LEIPURI 1 / 2022

27

v KOULUTUS v

Elonen Oy Leipomon tuotekehittäjä Katri Mäkinen maalasi suklaalevymuotteja itsenäisyyspäivään sopiviksi sinisellä kaakaovoivärillä. (Kuva: Outi Suopanki)

Sastamalan koulutuskuntayhtymän opettajat, kondiittorimestari Tuula Selin ja leipurimestari Tarja Hoikka valmistivat kurssilla mm. passion-caramel-täytteisiä konvehteja.

(Kuva: Tuula Selin)

Käsintehtyjen suklaakonvehtien lumoissa

Joukko leipomo- ja konditoria-alan ammattilaisia kokoontui marraskuussa Koulutuskeskus Salpaukseen Lahteen perehtymään suklaan saloihin kaksipäiväiselle suklaakonvehtikurssille.

K

TEKSTI Outi Suopanki

urssilaisina oli Salpauksen kondiittorikisälli- ja -mestariopiskelijoita sekä täydennyskoulutusta hakevia alan ammattilaisia yrityksistä ja ammattioppilaitoksista ympäri Etelä-Suomea. Kouluttajana kurssilla toimi leipomo- ja konditoria-alan lehtori Outi Suopanki.

Monellakaan kurssilaisella suklaa ei kuulunut omassa työssä päivittäin käytössä oleviin raaka-aineisiin, joten kurssi aloitettiin kertaamalla suklaankäsittelyn teoriaa samalla, kun käytiin kurssin resep-

28

LEIPURI 1 / 2022

tiikkaa läpi. Suklaan ja kaakaovoin temperointi, tai täsmällisemmin esikristallisointi, oli tietysti merkittävässä roolissa teoriaosuudessa, mutta lisäksi keskusteltiin muun muassa erilaisten sokereiden vaikutuksesta konvehtitäytteiden rakenteeseen sekä aw-arvoon ja sitä kautta niiden säilyvyyteen. Aw-arvolla (active water, veden aktiivisuus) kuvataan mikrobien käyttöön jäävän ”vapaan” veden määrää tuotteessa tai raaka-aineessa.

Pääosassa kurssilla olivat erilaiset muottiin valetut suklaakonvehdit, mutta

niiden lisäksi valmistettiin myös leikattavia ja dipattavia sekä pursotettavia konvehteja, suklaatryffeleitä ja suklaalevyjä.

Konvehtimuotit maalattiin kaakaovoiväreillä erilaisia tekniikoita käyttäen ja valettiin kunkin täytteen kanssa yhteensopivalla suklaalla. Täytevalikoimasta löytyi erilaisia ganache- ja caramel-täytteitä, pursotettava vaahtokarkkitäyte, marja- ja hedelmägeelejä sekä muutama erilainen rapeaa suutuntumaa tuova täyte. Makuaisteja hemmoteltiin erilaisten hedelmäja marjatäytteiden lisäksi muun muassa suomalaisten ikisuosikeilla salmiakilla ja kahvilla, vuodenaikaan sopivin jouluisin maustein sekä tervalla yhdistettynä karamellisuklaaseen.

Kurssin opit heti hyötykäyttöön Kurssilla oli mukana muun muassa Elonen Oy Leipomon tuotekehittäjä ja kondiittorimestari Katri Mäkinen, jolla oli isot odotukset ja toiveet kurssin suhteen.

- Halusin päivittää omat tietoni ja taitoni tähän päivään. Halusin saada hyviä ja maukkaita täytereseptejä, sekä sellai-

v KOULUTUS v

Kondiittorimestariopiskelija Mira Hiltunen Kakkutalo Gilan Oy:sta (vasemmalla) ja kondiittorikisälliopiskelija Anna-Kaisa Heinonen lahtelaisesta Kahvila Karirannasta suorittivat laatutarkastusta valmistamilleen konvehdeille. (Kuva: Outi Suopanki) Kurssilaiset ryhmäkuvassa valmiiden suklaatuotteiden kanssa. Kouluttaja ja jutun kirjoittaja Outi Suopanki reunimmaisena vasemmalla. (Kuva: Markku Vengasaho)

set valmistusohjeet että valmistaminen olisi myös taloudellisesti järkevää. Nämä tavoitteet ja toiveet toteutuivat hienosti, hän kehuu kurssin jälkeen.

- Kurssilta sain erittäin maukkaita täytereseptejä, joita on helppo muokata myös toisen makuisiksi. Kun pääsi itse maistamaan kaikkien eri ohjeiden konvehdit, niin niistä oli helppoa valita omat suosikit. Lisäksi esimerkiksi eri koristelu- ja valmistustekniikoita tuli todella paljon, ja niistä pystyy hyvin valitsemaan sopivimmat eri tilanteisiin.

Kurssin ajankohta osui sopivasti juuri joulusesongin alkuun. Katri Mäkinen kertoo, että kurssin oppeja päästiinkin heti hyödyntämään Elonen Oy Leipomon omien suklaakonvehtien valmistuksessa.

Ensimmäinen erä Elosen konvehtirasioita saatiin joulumyyntiin omiin kahviloihin heti kurssia seuraavalla viikolla, hän lisää.

Kirjoittaja Outi Suopanki on Koulutuskeskus Salpauksen leipomo- ja konditoria-alan lehtori, kondiittorilajin WorldSkills-ekspertti sekä intohimoinen suklaanharrastaja myös vapaa-ajallaan. Outin omia suklaakonvehteja löydät instagramista @outi.maarit_chocolates.

Itsenäisyyspäiväteemaiset valkosuklaalevyt olivat Elonen Oy Leipomon tuotekehittäjän, kondiittorimestari Katri Mäkisen sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opettajan, kondiittorimestari Hanna Oinosen käsialaa. (Kuva: Outi Suopanki)

Puhallustekniikalla maalattujen vihreävalkoisten konvehtien täytteenä oli raikasta lime-valkosuklaa-ganachea. (Kuva Outi Suopanki)

Tulevista koulutuksista ja kursseista voi kysyä lisää sähköpostilla outi.suopanki@salpaus.fi

LEIPURI 1 / 2022

29

v YRITYKSET v

Fazer Mylly täytti 50 vuotta Lahdessa toimiva Fazer Mylly on valmistanut raaka-aineita leipomoille ja myös muulle elintarviketeollisuudelle jo vuodesta 1971 eli puolen vuosisadan ajan.

Merkkipäivää juhlistettiin marraskuun lopulla leipomoteollisuuden asiakkaille järjestetyllä juhlatilaisuudella Sibelius-talossa.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Fazer Mylly/Sebastian Ratu

F

azer Myllyn pääasiakaskuntaa ovat edelleenkin elintarviketeollisuus ja siellä erityisesti leipomot, mutta tuotanto ja tuotevalikoima ovat laajentuneet vuosi vuodelta. Alun perin Mylly perustettiin valmistamaan vehnä- ja ruisjauhoja samalla tontilla toimivalle Fazerin Oululaisen Leipomolle ja muille Fazer Leipomoille Suomessa. Nimeksi tuli luontevasti Oululaisen Mylly Oy. Sittemmin mylly-yhtiö fuusioitiin emoyhtiö Oy Karl Fazer Ab:hen. Nimi muuttui nykyiseen muotoonsa 2000-luvun alussa.

Paljon on tapahtunut matkan varrella muutakin kuin nimenmuutos. Fazerin Mylly Lahdessa on 50 vuodessa kasvanut

rohkeiden investointien ja innovaatioiden myötä Suomen monipuolisimmaksi myllyksi ja edelläkävijäksi kasvipohjaisten ratkaisujen kehittämisessä. Nykyisin Mylly on osa vuonna 2017 perustettua Fazer Lifestyle Foods -liiketoimintayksikköä, johon kuuluvat myös vuonna 2017 ostetun Biofermen sekä vuonna 2019 ostetun Kaslinkin kauratuotteiden valmistus ja Froosh-brändin hedelmäsmoothiet.

Kauralla on viime vuosina ollut todella nostetta, sillä vuonna 2013 valmistunutta kauramyllyä on laajennettu jo kahdesti.

Samalla on aloitettu erikoiskauratuotteiden (beetaglukaani, kauraproteiini ja kauraöljy) valmistus elintarvike- ja kosme-

Ravitsemus- ja vastuullisuuspäällikkö Sanna-Maria Hongisto sekä viljanhankintajohtaja Tero Hirvi kertoivat juhlayleisölle mm. Fazer Myllyn sopimusviljelijöiden työssä lähtökohtana olevista kestävän viljanviljelyn tavoitteista.

Lahden kaupungin tervehdyksen Fazer Myllylle esitti Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt.

Toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki edessä oikealla.

30

LEIPURI 1 / 2022

v YRITYKSET v

tiikkateollisuudelle. Kirsikkana kakussa tulee viime vuoden marraskuussa käynnistynyt ksylitolitehdas, jossa raaka-aineena toimii sivuvirtana syntyvä kauran kuori. Nerokas keksintö, joka sai monenlaisia palkintoja ja tunnustuksia jo ennen kuin tehdas oli edes käynnistynyt.

Uusista kauran käyttötavoista ollaan yhtiössä kiinnostuneita edelleenkin ja siinä tehdään jatkuvasti tuotekehitystä. Yksi esimerkki on kauran kuoresta valmistettu leipäpussi, joka kehitettiin Päijät-Hämeen viljaklusterin, Tampereen ammattikorkeakoulun, Tervakosken paperitehtaan ja Peltolan Pussin kanssa.

- Se, mitä kaikkea tällä Lahden Kärpäsenmäellä tänä päivänä on, ei varmasti tullut Fazerin edustajien mieleen silloin, kun yhdentoista hehtaarin tontti aikoinaan ostettiin, totesi Fazer Myllyn toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki juhlapuheessaan.

Arrajoen edeltäjä Pekka ”Pelle” Mäki-Reinikka kertoo hauskaa tarinaa nykyisen alueen synnystä.

- Aikoinaan tehtiin päätös siirtää Oululaisen leipomo pois keskustasta, ja kun uudelle nykyaikaiselle leipomolle etsittiin uutta paikkaa, kaupunki esitteli nykyistä tonttia Kärpäsenmäellä. Oli talviaika ja paljon lunta, joten tontilla piti liikkua hiihtämällä. Fazerin johtoon kuuluneet Anders Gyllenbögel, Sven Fazer ja Yrjö Happo piirsivät porkilla lumeen leipomon seinien rajat ja arvioivat tilantarpeeksi 3 - 4 hehtaaria. Kaupunginjohtaja Olavi Kajala myi kuitenkin koko 11 hehtaarin tontin heille puhumalla hyvien laajentumismahdollisuuksien puolesta.

Näkyvin osa tonttia ovat 63 metriä korkeat viljasiilot, jotka siintävät kauas. Edelleenkin tontilla toimii leipomo ja nyt siis myös kauramylly ja ksylitolitehdas. Nykyään Lahdesta lähtee asiakkaille – Suomen lisäksi noin 40 maahan – jauhojen ja rouheiden lisäksi muun muassa mixejä ja leivänparanteita. Viimeksi mainittuja alettiin valmistaa 2000-luvun alkupuolella. Myös erikoiskauratuotteet ja jatkossa ksylitoli kuuluvat vientiartikkeleihin.

Leipomoille tarjotaan myös käytännön apua. Myllyn ’oma’ koeleipuri Jarmo Laine on toiminut taustavoimana monelle markkinoilla olevalle leipomotuotteelle.

- Vaikka emme näissä tuotteissa varsinaisesti näy ulospäin, olemme niistä kaikista hyvin ylpeitä, Jarkko Arrajoki totesi.

Vuonna 2021 Myllyn valikoimaan tulivat gluteenittomat mixit ja leivänparanteet.

Toimitusjohtaja Jarkko Arrajoki (edessä) ottaa vastaan Leipuriliiton ja Leipätiedotuksen 50-vuotisonnittelut Fazer Myllylle.

Mika Väyrynen Leipuriliitosta vasemmalla, sitten Kaisa Mensonen ja Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta sekä Elina Matikainen Leipurilitosta.

Fazer-konsernin talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Jouni Grönroosin (kasvot tännepäin) kanssa samassa pöydässä istuivat mm. leipomo Rostenin Kari Meltovaara (vas.) ja Veera Meltovaara.

Oululaisen Pulla-Pirtti Oy:n Sirpa ja Hannu Räinä nauttivat juhlatunnelmasta.

Fazer Myllyn kaksi tärkeää Pekkaa eli entiset johtajat Pekka MäkiReinikka (kasvot tännepäin) ja Pekka Kulonen (selin) vaihtoivat ajatuksia hymyssä suin.

LEIPURI 1 / 2022

31

v YRITYKSET v

Jokioisten Leivän Mikko Virtanen seurasi esityksiä yhdessä puolisonsa Anni Virtasen kanssa.

Hymy oli herkässä myös Uotilan Leipomon Harri Uotilalla (keskellä) sekä Pekka Uotilalla (vas.) ja Ville Klasilalla.

Jarkko Tammisen show kirvoitti makeat naurut juhlaväeltä monessa kohdassa. Tässä yksi Tammisen monista imitaatiohahmoista, Jukka-Poika, veikistelee Pielispakarin Heli Kuvajalle.

- Pelkästään gluteenittomia tuotteita valmistavalle laitoksellemme on myönnetty kansainvälisen keliakialiiton sertifikaatti (AOECS). Valikoimamme kasvaa jatkuvasti tuotekehityksen kautta. Teemme mielellämme myös räätälöityjä ratkaisuja erilaisiin gluteenittoman leivonnan tarpeisiin.

Vähittäiskauppoihin vuonna 2014 Fazer Myllyn asiakkaista suurin osa on leipomoita ja teollisuusasiakkaita. Merkittävä strateginen muutos tapahtui vuonna 2014, kun Fazer Alku -tuotteet lanseerattiin vähittäiskauppasektorille. Siitä alkaen vähittäiskaupan hyllyiltä on löytynyt esi-

merkiksi puuroja, myslejä ja granoloita mainitun tuotemerkin alla.

Alku-sarjan kehityskulkua muisteli Fazer Myllyn kuluttajaliiketoiminnan johtaja Lassi Katajoki omassa esityksessään 50-vuotisjuhlassa. Hänen mukaansa puuron (hiutaleiden) markkinoille tuonti ei ollut mikään läpihuutojuttu Fazerilla. Koska tämä tuoteryhmä oli yhtiössä vieras, sen sopivuutta yhtiön ’pirtaan’ epäiltiin. Olikin tehtävä niin hyvä tuote, että sillä ei voinut epäonnistua. Kova työ tuotti tulosta.

- Alku-puuro sai seuraavana vuonna Vuoden Elintarvike -palkinnon, Katajoki iloitsee.

Lahti ja Päijät-Häme on Fazerille tär-

Fazer Myllyn vuosikymmenet lyhyesti: 1971 Fazer Mylly perustetaan nimellä Oululaisen Mylly Oy valmistamaan vehnä- ja ruisjauhoja 1977 Fuusioituminen Oy Karl Fazer Ab:hen 1990-luku myynti laajenee Fazerin ulkopuolelle 2000-luku Investoinnit vehnän ja rukiin ohella mixeihin ja leivänparanteisiin alkavat 2013 Ensimmäinen kauramylly rakennetaan 2014 Fazer Alku -kuluttajabrändi lanseerataan 2015 Erikoiskauratuotteiden tuotanto alkaa (mm. beetaglukaani, kauraproteiini) 2016-2017 Kauramyllyn kapasiteetti kaksinkertaistetaan 2021 Gluteenittomat mixit ja leivänparanteet tulevat valikoimiin 2021 Uusi kauramylly valmis ja kaurakapasiteetti jälleen kaksinkertaistettu

32

LEIPURI 1 / 2022

keää aluetta. Yhtiö työllistää Lahdessa lähes 700 henkilöä, heistä noin 100 on töissä Fazer Myllyllä. Tämän lisäksi Fazerin Lahden tehdasalueella työskentelee liki 100 alihankkijaa. Vastuullisesti tuotettu vilja puolestaan tulee myllylle pääsääntöisesti Päijät-Hämeestä, alle 100 kilometrin säteeltä Lahdesta. Viljelyssä noudatetaan kestävän viljelyn periaatteita. Ne ovat osa Fazerin Itämeri-sitoumusta.

- Sopimusviljelijöiden työssä lähtökohtana ovat kestävän viljanviljelyn tavoitteet, joihin kuuluvat mm. luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, mahdollisimman suuri hiilensidonta maaperään, rehevöitymisen minimointi sekä kemikaalien käytön minimointi, kertoivat juhlaväelle Fazer-konsernin ravitsemus- ja vastuullisuuspäällikkö Sanna-Maria Hongisto sekä Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi.

Jarkko Arrajoen mukaan Fazer Mylly tekee tulevaisuutensa asiakkaiden kanssa.

Tekemisen keskiössä ovat hänen mukaansa osaaminen, laatu ja innovatiivisuus.

- Haluamme auttaa asiakkaitamme menestymään ja olla mukana uudistamassa tarjoamaa kuluttajille. Myös vaatimukset tuoteturvallisuutta kohtaan kasvavat koko ajan ja aiomme jatkossakin olla tässä oman alamme paras.

v MURUSIA v

Linkosuo Oy täytti 85 vuotta

Maailman paras pihvi tulee Karvialta Atrian suomalainen nurminaudan ulkofileepihvi on viime vuoden lopulla kruunattu maailman parhaaksi pihviksi arvostetussa World Steak Challenge -kilpailussa Dublinissa. Atrian tanskalainen yhteistyökumppani JN Meat International osallistui kilpailuun suomalaisella naudanlihalla ja voitti maailman parhaan pihvin tittelin jo kolmannen perättäisen kerran. Voitto tuli kaiken kaikkiaan yli 400 erilaisen pihvin ja 23 kilpailijamaan joukosta.

Maailman paras pihvi on kotoisella nurmirehulla ruokittua ayrshire-rotuista naudanlihaa ja se on lähtöisin Hautakorven nautatilalta Karvialta.

Tuomaristo arvioi voittajapihvin makua erittäin maukkaaksi ja pehmeäksi.

50-henkisen tuomariston puheenjohtaja Iannis Grammenos ylisti suomalaisen naudan ulkofileepihviä uskomattoman mureaksi, mehukkaaksi ja maukkaaksi.

Viime vuoden joulukuun alussa kunnioitettavan iän eli 85 vuotta täyttänyt Linkosuo Oy ei ole hidastamassa vauhtiaan, sillä lähitulevaisuudessa on luvassa tuotantoinvestointeja, uusia tuotekategoriavalloituksia sekä kahvila- ja ravintolatoiminnan laajenemista. Tavoitteena on myös tuplata vienti seuraavan kolmen vuoden aikana.

- On oltava vikkelä luonnostaan ja toimittava omaperäisesti, totesi aikoinaan Linkosuon perustaja Aarne Linkosuo.

Myös tänä päivänä, 85 vuotta myöhemmin, rohkeus kokeilla jotain täysin uutta on Linkosuolle yksi merkittävimmistä ydinarvoista.

Vuodenvaihteessa on luvassa kasvua niin leipomon kuin kahviloidenkin toiminnassa. Leipomolla ollaan investoimassa uuteen automaattiseen pakkauslinjaan, joka mahdollistaa suuremman kapasiteetin läpimenon, sekä vähentää merkittävästi hävikkiä. Linkosuon Kahvila Oy avaa Vuoden 2022 alkupuolella Helsinkiin uuden lounasravintolan ja kesän alussa kahvilan. Ensimmäisen kohteensa pääkaupunkiseudulla Linkosuon Kahvila avasi Espooseen Technopolis Innopoliin vuonna 2021.

Molemmille yhtiöille on päivitetty tänä vuonna kasvustrategia, jossa on määritelty kasvutavoitteet vuodelle 2024 asti.

- Olemme investoineet eri digitoimintojen kehittämiseen usean vuoden aikana.

Oikealla tiedolla, sekä sen analysoinnilla on ratkaiseva vaikutus liiketoimintamme kehittämiseksi. Lähiaikana tulemme kasvattamaan digipohjaisia jakelukanavaverkkoja ja etsimme tätä kautta uusia kasvualustoja, kertoo Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Timo Jänne.

Linkosuo tunnetaan leipomopuolella erityisesti ruis- ja kauratuotteiden ammattilaisena ja markkinajohtajana maustettujen kuivaleipien tuotannossa sekä tuotteista snacks- ja tuoreleipäkategorioissa.

Yritys toimii kansainvälisesti, ja tuotteita löytyy kotimaan lisäksi useista muista Euroopan maista.

Linkosuo Oy työllistää tällä hetkellä noin 160 henkilöä ja tahtotilana on myös jatkossa olla luomassa Suomeen uusia työpaikkoja. 85-vuotiaan perheyhtiö Linkosuo Oy:n perusarvoihin kuuluvat henkilöstön ammattitaidon arvostaminen, vastuullisuus koko toiminnassa, sekä ylpeys kotimaisista, korkealuokkaisista tuotteista. Kasvu syntyy linkosuolaisella intohimolla ja osaamisella.

Pian Pakari Oy investoi Suonenjoen mansikalle haetaan nimisuojaa uuteen leipomoon Pian Pakari & Bistro -tuotemerkillä käsin leivottuja artesaanisämpylöitä ja makeita leivonnaisia valmistava Pian Pakari Oy laajentaa toimintaansa ja käynnistää uuden leipomon Naantalissa. Investointi mahdollistaa tuotantomäärien kasvun ja parantaa merkittävästi kilpailukykyä ajanmukaisten tilojen ja uuden laitekannan myötä. Uusi leipomo työllistää alkuvaiheessa neljä henkilöä. Toiminta käynnistyy helmikuun alussa.

Naantalin uusi leipomo on tuotantoyksikkö, josta hoidetaan toimituksia päivittäistavarakaupalle ja yritysasiakkaille. Kuluttajia palvelevat leipomokahvila ja bistro jatkavat toimintaansa Raision Tikanmaalla. Uusi leipomo sijaitsee Naantalin Luolalan teollisuusalueella. Hankkeen päätoimittajana toimii Multivac Oy.

Nimelle ”Suonenjoen mansikka” haetaan EU:n nimisuojaa. Suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) hakijana on Suonenjoen Seudun marjanviljelijäin yhdistys ry. ”Suonenjoen mansikka” –nimisuojahakemus perustuu Suonenjoen seudun tuottaman mansikan maineeseen.

Tuotekuvauksen mukaan nimitystä ”Suonenjoen mansikka” käytetään puutarhamansikasta, jota viljellään Pohjois-Savossa, Suonenjoen ja sen lähikuntien alueella. ”Suonenjoen mansikka” on kokonaan punainen, mehevä ja suutuntumaltaan pehmeän samettinen. Maultaan mansikka on makea ja aromikas. Mansikoiden makeus vaihtelee lajikkeesta ja kasvuolosuhteista riippuen. ”Suonenjoen mansikka” myydään tuoremarjana, pakasteena, jäädytettynä tai

ainesosana jalosteissa. Päälajikkeita ovat tällä hetkellä esimerkiksi Polka, Rumba ja Sonata.

SMM-merkinnällä korostetaan tietyn maantieteellisen alueen ja tuotteen nimityksen välistä suhdetta, ja tuotteen tietyn laadun, maineen tai muun ominaisuuden voidaan katsoa johtuvan olennaisesti sen maantieteellisestä alkuperästä.

LEIPURI 1 / 2022

33

v MURUSIA v

Ensimmäisen kotimaisen viljalajikkeen perimä selvitetty Luonnonvarakeskus (Luke) on sekvensoinut suomalaisen Aslak-kauralajikkeen koko genomin eli perimän. Aslak on ensimmäinen kotimainen viljalajike, jonka perimä on kokonaan selvitetty ja tarkemmin analysoitu. Sekvensointi mahdollistaa korkealaatuisten ja kestävien kauralajikkeiden jalostamisen.

Uudenlaisten lajikkeiden ominaisuuksia voidaan räätälöidä sopimaan erilaisiin kauratuotteisiin ja vastaamaan ruoka- ja rehuteollisuuden tarpeisiin. Sekvensoinnista saatiin täsmällistä tietoa kauran geeneistä ja niiden tehtävistä sekä siitä, miten tämä kaikki vaikuttaa erilaisiin kauran ominaisuuksiin. Näiden tietojen avulla voidaan myös entistä helpommin jalostaa uusia kauralajikkeita, jotka ovat esimerkiksi vastustuskykyisempiä ilmastonmuutoksen tuomia vaikutuksia kohtaan tai sisältävät aiempaa enemmän proteiinia.

Suomessa on tehty kaurantutkimusta jo pitkään, ja Lukella on pitkä historia kasvigenetiikasta viljelyyn ja prosessointiin sekä ympäristökestävyyden edistämiseen ja aina kansainväliseen kauppaan

Aslak-kauraa kasvamassa Luken Jokioisten laboratoriossa. Aslakin kukista, jyvistä, lehdistä ja juurista otettiin näytteitä, joiden RNA eristettiin kyseisen kudoksen kaikkien ilmentyneiden geenien sekvensoimiseksi.

Kuva: Lidija Bitz, Luke, 2021

asti. Kauraketjun kehittäminen voi avustaa ilmaston muutokseen sopeutumista, ja kauralla on myös tärkeä osa entistä tasapainoisemman ruokavalion kehittämisessä. Kaura sopeutuu kohtalaisen hyvin nykyisten ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisiin olosuhteisiin verrattuna esimerkiksi ohraan.

Kauralla on tutkittuja terveysvaikutuksia. Se sisältää arvokasta vesiliukoista kuitua beetaglukaania ja lukuisia hyödyllisiä yhdisteitä kuten vain kauralle ominaisia antioksidantteja. Kauran kysyntä on kasvanut ja kauraa halutaan syödä osana terveellistä ruokavaliota. Jo nyt kaura sisältää paljon proteiinia. Meneillään olevan tutkimuksen avulla voidaan selvittää, kuinka lisätä proteiinin määrää ja kehittää sen koostumusta, ja miten tämän avulla voidaan muokata ihmisten ruokavalioita.

Aslakin genomin sekvensointityössä mukana olivat Luken genomiikan ja jalostuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin dna-sekvensoinnin ja genomiikan laboratorio ja Brigham Young University Provosta, Yhdysvalloista. Sekvensoinnin jälkeen perimän osat koottiin käyttövalmiiksi perimäksi PanOat-projektissa, joka on kansainvälinen hanke sekvensoida 29 erilaista kauragenomia. PanOat-projektia johtaa tohtori Martin Mascher saksalaisesta Leibnizin kasvigenetiikan ja viljelykasvien tutkimuksen instituutista.

Vuoden 2021 viljasato on 2000-luvun pienin

Fazerin Siniselle 100-vuotispostimerkki Posti juhlistaa omalla postimerkillä suomalaisten suosikkisuklaata Fazerin Sinistä, joka tuli ensi kerran myyntiin vuonna 1922. Karl Fazerin kultainen nimikirjoitus ja sininen pakkaus ovat olleet maitosuklaan tunnus ja laatutakuu alusta saakka.

Ne ovat pääosassa myös Paula Salvianderin suunnittelemassa postimerkissä, jossa keskitytään olennaiseen: Fazerin Sinisen vasta-avattuun suklaalevyyn.

Fazerin Sininen 100 vuotta -postimerkkiarkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä.

34

LEIPURI 1 / 2022

Syksyllä 2021 korjattiin 2,6 miljardin kilon viljasato. Sato on lähes 30 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen viljasato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhtä pieni viljasato on viimeksi korjattu vuonna 1992.

Suomessa eniten viljelty vilja on ohra. Vuonna 2021 korjatun noin yhden miljardin kilon ohrasadon osuus koko viljasadosta on 40 prosenttia. Viimeksi yhtä huono ohrasato saatiin vuonna 1974, jolloin jäätiin alle miljardin kilon. Runsaan rehukäytön lisäksi ohra on tärkeä mallasteollisuuden raaka-aine.

Ohran ohella kaurasta, vehnästä ja rukiista korjattiin keskimääräistä pienemmät sadot. Kymmenen vuoden jaksolla tarkasteltuna satomäärät olivat kauralla ja rukiilla neljänneksen ja vehnällä viidenneksen pienempiä.

Viljan luomutuotanto on ollut viimeiset kymmenen vuotta jatkuvassa kasvussa.

Vuoden 2021 luomuviljasato oli 113 miljoonaa kiloa eli noin neljä prosenttia kokonais-

viljasadosta. Luomuviljan sato tekee notkahduksen tuotannon kasvuun.

Luomuviljasato jäi viljan kokonaissadon tapaan yli 20 prosenttia vuoden 2020 satoa pienemmäksi, vaikka korjuuala pysyi lähes ennallaan.

– Maatiloilla on nyt yleisesti taloudellisesti tiukka tilanne. Vuonna 2018 oli myös heikko viljavuosi, tuolloin jäätiin noin 2,7 miljardin kilon viljasatoon. Useiden viime vuosien heikkojen satovuosien lisäksi viljelijöitä huolettaa ensi kesän kylvöjen onnistuminen rajusti nousseiden lannoitehintojen takia, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Satotilaston ennakkotilasto vuoden 2021 sadosta perustuu noin 4 100 maatilan tietoihin, joista luomutiloja oli noin 480. Lopulliseen tilastoon satotiedot kerätään noin 6100 maatilalta ja tilasto valmistuu vuoden 2022 helmikuussa.

v MURUSIA v

Verojen maksua pidetään tärkeimpänä yritysten yhteiskuntavastuussa Tuore selvitys paljastaa, miten suomalaiset kokevat eri toimialojen hoitavan yhteiskuntavastuutaan seitsemässä eri yhteiskuntavastuun osa-alueessa.

Selvästi parhaiten toimialat hoitavat suomalaisten mielestä vastuunsa tuotteiden ja palvelujen laadusta. Työllisyysvastuu hoidetaan suomalaisten mielestä toiseksi parhaiten, ympäristö- ja ilmastovastuu tulee kolmantena. Vastuu oikeudenmukaisesta verojenmaksusta Suomeen sekä vastuu investoinneista tulevat neljäntenä ja viidentenä. Heikointa vastuun-

kanto on työhyvinvoinnin ja sukupuolten tasa-arvon suhteen.

Eri toimialat pärjäävät vaihtelevasti eri yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Laskettaessa yhteen kaikki seitsemän yhteiskuntavastuun osa-aluetta, parhaiksi vastuunkantajiksi arvioidaan 1. päivittäistavarakaupat, 2. elintarviketeollisuus ja 3. apteekkitoimiala. Ne nousevat kärkipaikoille useimmissa yhteiskuntavastuun osa-alueissa.

Ensimmäistä kertaa tutkittiin nyt mikä on seitsemän yhteiskuntavastuualueen

tärkeysjärjestys suomalaisten mielestä.

Verojen maksu oikeudenmukaisesti Suomeen nousee tärkeimmäksi koetuksi vastuualueeksi (36% nostaa sen kahden tärkeimmän joukkoon). Vastuu ympäristöstä ja ilmastosta on toiseksi tärkeimmäksi koettu vastuualue (32% nostaa sen kahden tärkeimmän joukkoon).

YouGov on tutkinut suomalaisten näkemyksiä toimialojen yhteiskuntavastuun toteutumisesta vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Joulukuussa 2021 tutkimus toteutettiin nyt kymmenettä kertaa.

Alkoholilakiin toivotaan lievennyksiä

Jyrkkä muutos suomalaisyritysten vastuullisuustyössä

Suomalaisista lähes puolet (47 %) toivoisi lievennystä nykyiseen alkoholilakiin.

Toisaalta aiempaa useampi suomalainen (32 %) haluaisi pitää alkoholilainsäädännön rajoitukset nykyisellä tasolla. Tämä selviää Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan selvästi suosituin keino lieventää lakia on alkoholijuomien kotiinkuljetus. Tutkimukseen vastasi 1337 suomalaista, jotka ovat iältään 18−70-vuotiaita.

Tutkimuksen mukaan vastaajat lieventäisivät alkoholilainsäädännön rajoituksia mieluiten sallimalla kaupoille ja ravintoloille kotiinkuljetusmahdollisuuden mietojen alkoholijuomien osalta. Suomalaiset ovat oppineet tilaamaan juomia maailmalta suoraan kotiovelleen, mutta suomalaiset toimijat eivät voi toimittaa juomia samaan tapaan kuluttajille. Pandemia on osoittanut heikkouden Suomen alkoholilainsäädännössä etämyynnin osalta.

Suhtautumisessa alkoholilainsäädännön muutokseen on nähtävissä eroja sekä sukupuolittain että ikäryhmittäin. Tutkimuksen mukaan miehet (58 %) lieventäisivät alkoholilakia naisia (35 %) useammin.

Lievennyksiä alkoholipolitiikkaan toivovat ikäryhmistä etenkin 25−54-vuotiaat.

Valtaosa sekä perussuomalaisten (72 %) että kokoomuksen kannattajista (65 %) lieventäisi alkoholilainsäädäntöä. Pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään kaupungeissa asuvilla lieventämisen kannatus on kasvukeskusten ulkopuolella ja maaseudulla asuvia suurempaa.

Suomalaisten yritysten vastuullisuustyössä on tapahtunut ennennäkemättömän suuria muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana, kertoo yritysvastuuverkosto FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimus.

Tutkimuksen mukaan suomalaisyritysten vastuullisuustyö alkaa olla monessa suhteessa hyvällä tasolla. Jo lähes kaikilla (93 %) yrityksillä on kestävän kehityksen tavoitteita strategiassaan (2019: 85 %).

Merkittävästi useampi yritys myös näkee vastuullisuuden heijastuvan lyhyemmän aikavälin mitattaviin tavoitteisiin: myynnin kasvua tavoittelee jo 37 prosenttia (2019: 18 %) ja osakkeen arvon kasvua joka neljäs (2019: 7 %), pörssiyrityksistä vieläkin useampi.

Vastuullisuutta käsitellään säännöllisesti jo lähes joka toisen yrityksen hallituksessa ja johtoryhmässä, ja molemmissa on entistä enemmän vastuullisuuskysy-

mykset hallitsevia jäseniä. Myös yritysten sisäiset vastuullisuuden ohjaus- ja työryhmät ovat yleistyneet räjähdysmäisesti, niitä on jo kolmella neljästä yrityksistä, toissa vuonna vain noin joka toisessa. Valtaosalla yrityksistä (76 %) on jo myös yritysvastuujohtaja tai -päällikkö.

Vaikka suomalaiset yritykset tunnistavat jo hyvin vastuullisuuden strategisen merkityksen, yritysten vastuullisuustyössä keskitytään edelleen toiminnan negatiivisten vaikutusten hillintään, kuten ympäristökuorman vähentämiseen. Harva kertoo tarjoavansa ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, ja vain alle 10 prosentille vastuullisuus on merkittävä innovoinnin ja kehittämistyön lähtökohta. Tästä huolimatta lähes jokainen tutkimukseen osallistunut yritys (97 %) uskoo vaikuttavansa positiivisesti ympäristöön ja/tai yhteiskuntaan.

Yrtit ja mausteet väärennösepäilyjen kohteena Euroopan komission koordinoimassa hankkeessa selvitettiin yrttien ja mausteiden aitoutta. Hankkeessa tutkittiin oreganoa, paprikaa ja chiliä, kurkumaa, pippuria, juustokuminaa ja sahramia. Jäsenvaltiot toimittivat tutkittavaksi yhteensä 1885 näytettä, joista 323 (17 %) oli epäilyttäviä. Oreganonäytteistä lähes puolet oli epäilyttäviä. Oreganon seassa oli useimmiten runsaasti oliivipuun lehtiä.

Hankkeessa oli mukana 21 jäsenmaata ja Norja ja Sveitsi. Suomi ei osallistunut hankkeeseen.

Komission koordinoima hanke vahvisti aiempaa käsitystä, jonka mukaan yrttien ja mausteiden väärentäminen on melko yleinen ilmiö. Hankkeen tulosten perusteella tehostetaan yrttien ja mausteiden viranomaisvalvontaa.

LEIPURI 1 / 2022

35

v OPPILAITOKSET v

Junaliikenne Suomessa alkoi 150 vuotta sitten. Sitä juhlistaa myös tämä Suklaaveturi 1009.

Suklaaveturit puksuttivat Ideaparkiin TEKSTI Elina Matikainen KUVAT Esko Taulo

T

ampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipisteen leipuri-kondiittoriopiskelijat tempasivat jälleen joulun tienoilla suklaa- ja piparkakkutöillään lehtori Reijo Heinosen johdolla.

Huikean hienot työt koottiin näyttelyksi Lempäälän Ideaparkin keskusaukiolle, jossa kauppakeskuksessa kävijät saattoivat ihastella niitä joulukuun alusta aina loppiaiseen asti.

Näyttelyn kokoamista voi seurata Youtube-videolta, joka löytyy Esko Taulon kanavalta. Se antaa parhaan kuvan myös töiden kokoluokasta. Projekti näyttää kyl-

lä huikealta, sillä veturit ovat kooltaan valtavia suklaavetureiksi.

Tekijöinä oli Reijon ’oma’ luokka, parikymmentä viimeisen vuoden leipuri-kondiittoriopiskelijaa.

- Minulla on niin hyvä ryhmä, että heidän kanssaan on ilo tehdä tällaisia projekteja, kehui Reijo, jolla muun opetustyön ohella riittää energiaa myös monenlaisiin ylimääräisiin ponnistuksiin. Ideaparkissa on nähty mm. Tredun opiskelijoiden hääkakkuja ja fantasiakakkuja vastaavanlaisissa tapahtumissa. Vuoden 2020 joulun ajan tempauksena leipuri-kondiittoriopiskelijat tekivät näytille Euroopan suurimman suklaisen joulupukin sekä yli sadan piparkakkutalon kaupungin pukin ympärille.

Suklaa- ja piparkakkutöitä ihastellut yleisö saattoi tänä vuonna osallistua myös kilpailuun, jossa piti arvata suklaavetureihin kuluneen suklaan määrää. Palkintona oli tuotelahjakortteja Tredu Kangasalan myymälään.

Kangasalan aseman viimeistelyä Ideaparkissa.

36

LEIPURI 1 / 2022

v OPPILAITOKSET v

Tredun leipuri-kondiittoriopiskelijat huolehtivat myös veturinäyttelyn rakentamisesta Ideaparkissa. Tässä nostetaan paikoilleen joulupukin pajaa. Reijo Heinonen etualalla selin.

Veturin keulaa somistaa upea tähtikoriste.

Opiskelijat Salla Hakala ja Veera Kuosmanen kuuluivat projektiryhmään.

Lempäälän asema oli yksi seitsemästä piparkakkutaikinasta rakennetusta asemarakennuksesta.

Kuljetus Ideaparkiin Kangasalan koululta oli oma operaationsa ja vaati mm. pumppukärryjä avuksi. Kuvakaappaus YouTube-videolta.

Jokaiseen suklaaveturiin sisältyi lukuisia yksityiskohtia.

LEIPURI 1 / 2022

37

Alueyhdistykset

Valinnat Elintarviketeollisuusliitto ETL ry Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Valio Oy:n toimitusjohtaja Annikka Hurme. Varapuheenjohtajina jatkavat Elonen Oy Leipomon toimitusjohtaja Jari Elonen ja Oy Hartwall Ab:n toimitusjohtaja Kalle Järvinen.

Puheenjohtajiston lisäksi hallituksessa on kaikkiaan 29 jäsentä.

Leipuriliiton jäsenyrityksistä ETL:n hallitukseen kuuluvat myös Leivon Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Harri Jaakkola ja Porin Leipä Oy:n toimitusjohtaja Petri Kivineva.

Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät ry:n uuteen ruokavaliokuntaan on valittu Kari Meltovaara, Leipomo Rosten Oy, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Harri Jaakkola, Leivon Leipomo Oy, Pirkanmaan Yrittäjät.

Suomen Yrittäjät ry:n työmarkkinavaltuuskuntaan on valittu toimitusjohtaja Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto ry.

Päivittäistavarakauppa ry PTY Arvonnan voittaja Sami Paajanen oikealla, sitten yhdistyksen sihteeri Eila Kiilamaa, kauppias Maarit Kukkonen ja leipuri Ville Rytkönen.

Kuva Olli Hokkanen

Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Vuoden Leipäkaupan Facebook-äänestyksessä Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry:n alueen voittajaksi arvottiin Sami Paajanen Jyväskylästä.

Yhdistyksen edustajat kävivät luovuttamassa palkinnon ehdokaskaupassaan eli K-Citymarket Palokassa. Tämä myymälä on myös yksi neljästä Vuoden 2022 Leipäkauppa -kilpailussa finaaliin päässeestä kaupasta.

Joulun alla Keski-Suomen yhdistys kävi luovuttamassa syyskuussa leipäviikolla järjestetyn hyväntekeväisyystapahtuman tuoton hyvään tarkoitukseen. Noin tuhannen euron komea potti meni Sairaala Novan lastenosastolle joulupiparien kera hyvää joulua lapsille toivottaen.

Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli jatkaa hallituksen puheenjohtajana vuonna 2022. Hallituksen varapuheenjohtajina jatkavat SOK:n kenttäjohtaja ja pääjohtajan varahenkilö Arttu Laine ja Lidl Suomi Ky:n toimitusjohtaja Nicholas Pennanen.

Ruokatieto yhdistys ry Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa tavarakaupan johtaja Harri Hovi Kesko Oyj:stä. Varapuheenjohtaja on toiminnanjohtaja Jyrki Wallin MTK ry:stä.

In memoriam Seppo Kainulainen on poissa Leipomoalalla pitkän uran tehnyt Seppo Kainulainen nukkui pois 79-vuotiaana 2.11.2021. Hänen uransa alkoi Osuusliike Elannon leipomossa 1.6.1959 ja päättyi eläkkeelle jäämiseen Primulan Leipomoilta 31.12.2004.

Työuransa lisäksi hän toimi myös muuten aktiivisesti leipomoalalla mm. tuomarina kotimaisissa ja kansainvälisissä leipurikilpailuissa, valmentamassa nuoria leipureita kilpailuihin sekä kehittämässä alan koulutusta. Hän osallistui myös useisiin leipomoalan yhteisprojekteihin sekä kansallisen huoltovarmuuden parantamiseen.

Vapaa-ajallaan Seppo viihtyi mökillä, kalastamassa sekä matkoilla puolisonsa Eevan kanssa.

Jukka Kainulainen, Seppo Kainulaisen poika

Lahjoituksen ottivat vastaan osaston ylilääkäri Mikko Hirvonen (oik.) ja apulaisosastonhoitaja Marjo Autio (vas.). Kuvassa keskellä lahjoituksen perille vieneet leipomoyhdistyksen sihteeri Eila Kiilamaa ja pj.

Jari Elonen.

38

LEIPURI 1 / 2022

Merkkipäiviä Lapuan Leipä Oy täyttää 60 vuotta 16.2.2022.

Lämpimät onnittelumme!

Vuoden Yritys Rautavaaran Yrittäjät on valinnut Vuoden 2021 Yritykseksi Rautavaaran Leipomo Oy:n.

Lämpimät onnittelumme!

Nimitykset

Kilpailut Fazerin kondiittorimestari Eero Paulamäki on valittu karsinnassa Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustajaksi kansainvälisen World Chocolate Masters-kilpailun finaaliin. Finaali järjestetään lokakuussa 2022 Pariisissa. Paulamäki on ensimmäinen suomalainen finalisti kilpailun historiassa.

World Chocolate Masters on maailman johtava suklaa-alan kilpailu, jossa mitataan paitsi suklaankäsittelyn teknisiä taitoja, myös luovuutta ja kykyä yhdistää nykytrendejä perinteisiin käsityötaitoihin.

Palkinnot

Finnbakels Oy Tiia Pitkänen on aloittanut 7.10. Finnbakels Oy:ssä myyntikoordinaattorina. Hän on työskennellyt aiemmin mm.

St. George hotellin leipomon päällikkönä.

Veli-Pekka Salminen on aloittanut 8.11. Finnbakels Oy:ssä toimitusketjun kehitystehtävissä. Hän on työskennellyt aiemmin 38 vuoden ajan Sinuhe leipomon palveluksessa mm. myyntiedustajana ja viimeksi tuotepäällikkönä.

Sininen pallo -palkinto on myönnetty Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjille valtavasta muutosvaikutuksesta kuluttajien arkeen. Palkinnon suuruus on 100 000 euroa ja se jaettiin ensimmäistä kertaa. Tarkoitus ei ole nostaa esiin kiinnostavia uutuuksia, vaan palkita suomalaisten kulutustottumuksien pysyvää muuttamista. Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjät jakoivat palkinnon, sillä molempien tuotteiden vaikutus suomalaisten kulutustottumuksiin on todistetusti ollut merkittävä.

Leipurin Oy Restonomi, MBA Sami Nenonen on nimitetty Leipurin Suomen maajohtajaksi 1.2.2022. Maajohtajan tehtävä on uusi ja korvaa aiemman myyntijohtajan tehtävän. Leipurin johtamisrakenne on siten jatkossa sama kaikissa kahdeksassa maassa.

Bonne Juomat Oy Ari Maijanen (s.1970) on nimitetty kaupalliseksi johtajaksi 3.1.2022 alkaen. Hänen toimeensa kuuluvat Bonne Juomien myynnin ja markkinoinnin johtaminen sekä yhteistyön kehittäminen kumppaneiden kanssa.

MYYDÄÄN TOIMINNAN LOPPUMISEN VUOKSI SEURAAVAT KONEET: Myynti- ja yhteyspäällikkö Alpo Miettisen päävastuualueena tulee jatkossa olemaan Bonne Juomien teollisuusmyynti. Hän jatkaa myös yhteyspäällikön tehtävissä sopimusvalmistuksien ja b-to-b-markkinointikumppanien osalta.

Automaattiraskiasema Agriflex 80 l säiliöllä Pöytämallin hyytelöruisku Jelly consept Leivänsiivuttaja E gasparin Vuokasarja pitkille leiville kansineen ja paistopinna Tiedustelut: Salon Lämminleipä Oy, Pasi Ahlgren puh. 0500 631 922

LEIPURI 1 / 2022

39

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 1/1927 Leipuri-lehteen on otettu uusi vastaava toimittaja, Eino Woionmaa. Pääkirjoituksessaan hän toteaa, ettei tämä tule muuttamaan lehden suuntaa, vaan se pysyy jatkossakin Leipuriliiton äänenkannattajana.

Lehdessä tullaan jatkossakin käsittelemään alan asioita ja ’uusi mies’ katsoo tehtävänsä pääasiallisesti teknilliseksi. Vanhoillisuudesta ja taantumuksellisuudesta pyristellään kuitenkin eroon. Woionmaan mukaan ’Lei-

puri aikoo hyvässä sovussa tähänastisten ystäviensä kanssa ja uusien ystävien toivossa elää ja edistyä’.

Helsingissä toimivat leipuriammatin harjoittajain yhtymät eli Helsingin Leipuriammatinharjoittajain liitto sekä Helsingin Ruokaleipurien liitto ovat yhdistymässä. Kummankin liiton johtokunnat ovat yhtä mieltä siitä, että yhteenliittyminen olisi suotavaa tai suorastaan tarpeellista. Se olisi esimerkkinä myös muulle Suomelle siitä, että yhteenliittyminen on voimaa ja erillään kulkeminen tarkoittaa eripuraisuutta.

Ehdotuksessa uudeksi leipomolaiksi yö-

työ tulisi sallituksi ’tehtaissa, joissa kovan leivän, keksien ja niihin verrattavien tuotteiden valmistus suoritetaan koneellisesti’.

Helsingin Leipurinammatinharjoittajien kuukausikokouksessa käytiin esityksestä vilkas keskustelu, jossa esitystä ei kannatettu eli yötyötä ei haluttu sallittavan minkään kokoisissa leipomoissa. Sen sijaan mahdollista voisi leipureiden mielestä olla työajan pidentäminen ’molemmista päistä,’ jolloin leipomo voisi järjestää kaksi 8 tunnin vuoroa vuorokaudessa.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 1/1947 Leipomoalan päivän kysymyksiin kuuluu mm. tukipalkkioiden suorittaminen leipomoille.

Työntekijöiden palkkoja korottaneille leipomoille maksetaan tukipalkkioita niiden käyttämien jauhokilojen perusteella.

Toisena ajankohtaisena asiana mainitaan, että valtioneuvosto on alentanut eräin poikkeuksin teollisuustuotteiden hintoja 5 %.

Päätös hintojen alentamisesta ei koske leipätuotteita eikä myöskään useimpia leipomoteollisuuden raaka-aineita. Leipomoalan raaka-aineista alenee vain marmeladin ja siirapin hinta.

Lehden mukaan vuoden alusta tuli voimaan uusi työaikalaki, jonka mukaan nyt myös leipurit saavat 47 tunnin työviikon. Siitä, milloin tuo tunti viikosta lyhennetään, voidaan sopia jokaisessa työpaikassa erikseen. Työviikon lyhentäminen merkitsee leipomoalalla tuotantokustannusten nousua.

Lehdessä on uutinen myös leipähuijari G. H. Planista, joka on tuomittu tavanomaisesta säännöstelymääräysten rikkomisesta kuritushuoneeseen 1 v 6 kk ajaksi. Plan oli toisen miehen nimissä hakenut leipomoista hevoskuormittain leipiä ja kertonut niiden menevän tämän miehen ravintoloihin. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan leivät oli myyty mustassa pörssissä. Osaa leivistä ei ollut myöskään maksettu. Tuomioon kuului myös velvoitus korvata asianomaisille hyötymänsä summa sekä oikeudenkäyntikulut.

Leipuri 60 vuotta, nro 1/1962 SAK:n lähetystö on käynyt pääministerin luona jättämässä kirjelmän hintojen ja maksujen nousun johdosta. Kirjelmän mukaan SAK ei voi vastata työrauhan säilymisestä, ellei ns. runkosopimuksessa edellytetty kiinteä hintataso säily. Hallitus on nyt käynyt neuvotteluja teollisuuden ja kaupan kanssa, ilmeisesti estääkseen hintojen nousuja. Neu-

votteluista ei kuitenkaan ole kerrottu tarkemmin julkisuuteen. Leipomoalalla ollaankin huolissaan siitä, saadaanko välttämättömiä hintojen tarkistuksia vietyä läpi, vaikka ne johtuvat yksinomaan raaka-aineiden, palkkojen ja kustannusten noususta.

Myös uusi leipomotyölaki puhututtaa, sillä laki ei salli enää edes omistajan työskentelyä leipomossa yöaikaan lukuun ottamatta kymmentä yötä, joihin erikseen tulee hakea lupa. Vaikka Leipuriliitto vetosi asiassa perustuslaissa taattuun yrittämisen

vapauteen, heille vastattiin, että kyse on vastaavasta asiasta kuin kauppojen aukiolo, jossa jokaisen yrityksen on toimittava kuten laki määrää.

Leipä ja terveys ja erityisesti solakat linjat ovat aiheena professori W. Lintzellin artikkelissa. Sen mukaan ’hyvällä syyllä voitaneen sanoa, että leipä sinänsä ei lihota, vaan lihottavaa on se, mitä leivän päälle pannaan’.

Kirjoituksessa suositellaan paksumpia leipäviipaleita, jotta leivän ja päällysteen keskinäinen suhde pysyy järkevissä rajoissa.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 1/1982 Pääkirjoituksessaan Olli Kuhta on huolissaan leipureiden jämähtämisestä omaan rutiiniinsa ulkopuolisten virikkeiden puutteessa. Tämä näkyy siinä, että tuotteita tehdään mahdollisimman paljon, pienellä katteella ja hinnasta ja laadusta

40

LEIPURI 1 / 2022

tinkien. Yksi apukeino voisi olla se, että yritykset vaihtaisivat työntekijöitä määräajaksi.

Ammattisalaisuuksien paljastumisen pelon sijaan pitäisi kirjoittajan mukaan tuntea ennemminkin ylpeyttä siitä, että yritys on katsottu sellaiseksi, että siltä voisi jotakin oppia.

Muutaman vuoden käytössä olleet uudistetut ammattitutkinnot ovat lehden mukaan innostaneet tutkintojen suorittamiseen lisääntyvässä määrin. Tutkinnon voi suorittaa työn

ohella. Ammattitutkintoihin kuuluu päivän kestävä tietopuolinen teoriaosa sekä kaksi päivää kestävä työkoe ja ne järjestetään ammattioppilaitoksissa, joissa on leipurilinja. Kokeet eivät ole mitään läpihuutojuttuja, sillä esimerkiksi syksyn 1981 leipurin ammattitutkinnon teoriakokeessa hyväksyttiin 41 kokelasta kaikkiaan 51 yrittäjästä. Työkokeeseen osallistui 43 ja hyväksytyksi tuli 34.

v UUTUUDET v

Brunbergilta TAUKO-tuotesarja Brunberg on tuonut vuoden alussa kauppojen hyllyille uuden TAUKO-herkutteluja välipalatuotesarjan. TAUKO-tuotteissa maistuvat kaura, omena, riisi, suklaa ja kookos. Koko tuoteryhmä on laktoositon, gluteeniton ja palmuöljytön.

Vegaaninen Kaura-omenasuklaa-patukka sisältää nimensä mukaisesti kauraa, omenaa ja tummaa suklaata. Riisisuklaata on saatavana kahdenlaisena patukkana, joista toinen sisältää maitosuklaata ja puffattua riisiä. Toinen eli tummasta suklaasta ja puffatusta riisistä tehty patukka on sokeriton. Lisäksi tarjolla on riisisuklaata 200 gramman napostelupusseissa. Vaihtoehdot ovat ensimainittu maitosuklaa ja puffattu riisi sekä kookosriisisuklaa, jossa on mukana myös kookosta.

Elovenalta kaurajuoma kahviin

Linkosuon rapeat uutuudet

Elovena-kaurabrändin tuoteperhe täydentyi tämän vuoden alussa uudella Elovena kaurajuoma kahviin -tuotteella. Se valmistetaan sataprosenttisesti kotimaisesta kaurasta uudella Raision hiilineutraalilla, kasvipohjaisiin tuotteisiin keskittyvällä tehtaalla. Uutuus on kehitetty yhteistyössä ammattibaristan kanssa ja sen luvataan tuovan kahviin pehmeän maun ja vaahtoavan hyvin. Tuote sopii kaikkien kahvityyppien seuraksi ja se myydään yhden litran pakkauksessa.

Linkosuon uudet Mininäkkärit ovat ohuita ja rapeita pieniä näkkäreitä.

Vehnättömiä, 100% kotimaista kauraa ja ruista sisältäviä näkkäreitä on kaksi makua: Jyvät-merisuola ja Bataatti-porkkana. Mininäkkärit on paahdettu rapeaksi uunissa.

Pakkaus 120 grammaa.

Toinen uutuus, rapeat Korppuset tukevat hyvinvointia ja sopivat nautittaviksi esimerkiksi kahvin kanssa tai välipalaksi. Tuoteperheen suolainen korppu Jyvät-merisuola on runsaskuituinen.

Makea Kaura-korvapuustikorppu on kuitupitoinen. Molemmat ovat lisäaineettomia. Korppuset on pakattu 150 gramman pusseihin.

Myllyn Parhaan uutuuksia

Tehokas kuitulisä ruokavalioon Suomalaisille oma suosikkipizza Grandiosa on kehittänyt faniensa kanssa suomalaisten suosikkipizzan, jonka täytteet valittiin yli tuhannen henkilön äänestyksen perusteella. Grandiosa Extra Fanipizzan täytteisiin kuuluvat pepperoni, kinkku, ananas ja sinihomejuusto.

Pisteenä iin päällä toimii suomalaisten suosima ohut kiviuunissa paistettu pohja. Fanipizzan pakkauksesta avautuu AR-elämys Kalevauva.fi:n virtuaalikeikkana, jonka laulut saavat inspiraationsa fanien ideoimista mainoslauseista ja netin pizzakeskusteluista.

Laihian Mallas Oy on tuonut Makukaura Mustikan rinnalle uuden ”superfood” maun – puolukan. Käyttövalmis Makukaura on tehty hämäläisen reseptin mukaan. Se on paahdetusta viljasta tehty täysjyväviljatuote, johon käytetään suomalaista kuorimatonta viljaa (kaura, ohra ja herne) ja puolukkaa.

Makukaura Puolukka sisältää kuitua lähes 20 prosenttia ja vain pari ruokalusikallista päivässä edistää vatsan toimintaa. Tuote on runsaskuituinen, vegaaninen, laktoositon ja maidoton. Se sopii maustamattoman jugurtin, rahkan tai viilin joukkoon. Kypsä jauhe sopii hyvin myös granolan, tuorepuuron ja smoothien valmistukseen. Pakkaus 250 g on uudelleensuljettava pystypussi, jossa tuote säilyy hyvin.

Myllyn Parhaan uusi Maustekorppujauho tehdään jauhetusta vehnäkorpusta, joka leivotaan kotimaisesta vehnäjauhosta.

Korppujauhon sekaan lisätty mausteseos sisältää mm. paprikaa, valkopippuria ja sipulia. Maustekorppujauho sopii liha- ja kasvispyöryköihin sekä -pihveihin antamaan rakennetta ja makua. Erillistä maustamista ei tarvita. Tuote sopii myös liha-, kana- ja kasvispihvien leivittämiseen. Toinen uutuus on Kaura-härkäpapuhiutale, joka valmistetaan kotimaisesta täysjyväkaurasta ja härkäpavusta.

Se on runsaskuituinen ja proteiinirikas ja tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle puurolle. Hiutaleissa on täysjyväkauraa 78 % ja härkäpapua 22 %. Uutuustuote on myös Emännän Täysjyväkaurajauho, joka valmistetaan kotimaisesta täysjyväkaurasta. Täysjyväkaurajauho sopii käytettäväksi suolaiseen ja makeaan leivontaan sekä ruoanlaittoon. Pakkaus 1 kg.

Kaikille tuotteille on myönnetty Hyvää Suomesta -merkki.

LEIPURI 1 / 2022

41

v KIRJAT v

PALVELUHAKEMISTO

Viini, ruoka & hyvä elämä

Annostusjärjestelmiä

Viini, ruoka & hyvä elämä -kirja listaa vuoden parhaimmat viinit, vinkkaa herkullisimmat ruoka-viiniparit ja tarjoaa runsaan paketin reseptejä kotikeittiössä toteutettavaksi. Kirjan kirjoittajat, viininviljelijä Juha Berglund ja viiniasiantuntija Antti Rinta-Huumo, maistelevat joka vuosi sokkona suurimman osan Alkon vakiovalikoiman noin 3 000 viinistä ja useita satoja tilausvalikoiman viinejä.

Kirjassa on tuhdisti viinitietoa sekä tarinoita kirjoittajien yli 30-vuotisen viinitaipaleen varrelta ja Italian-matkoilta.

Mukana on myös tunnettujen suomalaisten Italia-fanien muistoja saapasmaan herkullisesta elämästä. Ääneen pääsevät muun muassa Henri Alén, Linnea Vihonen ja Saku Tuominen.

Kirjan on kustantanut Otava.

Keittokirja keitoista Jonna Vormalan Keittokeittokirja herättää halun kaivaa isompi kattila kaapin perukoilta ja laittaa liemi porisemaan.

Keitto on nerokas ruoka: se valmistuu yhdessä kattilassa ja raaka-ainevalikoima on lähes loputon. Silti se on viime aikoina ehkä jäänyt trendikkäämpien avokadopastojen ja uunifetojen jalkoihin.

Keittokeittokirjan noin 40 reseptiin on haettu inspiraatiota läheltä ja kaukaa ja mukana on sekä uutta että vanhaa.

Selvä enemmistö resepteistä on vegeä, mutta mukana on myös jonkin verran mereneläviä ja lihaa. Kaikki ohjeet ovat suoraan Jonna Vormalan viisihenkisen perheen ruokapöydästä. Kirjan lopusta löytyy Mitä keittoa tekisin? -hakemisto, jossa keitot on jaoteltu kategorioihin kuten “Jos aikasi on kortilla” ja “Jos aiot syödä koko kattilallisen kerralla”.

Jonna Vormala on ruokakirjailija, menestyneiden helsinkiläisravintoloiden markkinointipomo ja kolmen lapsen äiti. Hän on työskennellyt myös freelance-ruokatoimittajana,

42

LEIPURI 1 / 2022

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä.

Yhdessä olemme enemmän.

WWW. FAZERMYLLY.FI

Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

www.condite.fi

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 1 / 2022

43

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Suomalaista laatutyötä

LEIPOMOUUNIT – KONEET

• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi Tmi Tarmo Palomaa

Multivac Oy myy ja huoltaa kaikki leipomokoneet.

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Puh. 0500 166 355

www.leipomokoneet.com leipomokonemyynti@fi.multivac.com leipomokonehuolto@fi.multivac.com Puh: +358207921308 Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 2/2022 ilmestyy viikolla 11

44

LEIPURI 1 / 2022

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

P. 0207 815 400

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa vuonna 2022 Toukokuu 17.5.2022 Elintarvikepäivä. Suomen suurin vuosittainen elintarvikealan koulutustapahtuma. etl.fi PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic sekä samaan aikaan järjestettävä Gastro Helsinki on siirretty maaliskuulta toukokuulle. Uusi ajankohta on 18.–19.5.2022. Gastro Helsingillä on yksi päivä enemmän 18.–20.5.2022. Tapahtumat järjestetään Helsingin Messukeskuksessa.

Elokuu 12.-14.8.2022 Suomen Leipuriliiton 122. vuosikokous ja kesäpäivät, Vaasa Syyskuu 14.-15.9.2022 Elintarviketeollisuusmessut, Tampere. Kansainvälinen messutapahtuma elintarvikealan ammattilaisille. Messuilla myös leipomoalan SM-kilpailut www.elintarviketeollisuus.fi Huom! Koronatilanne voi vaikuttaa tapahtumien järjestämiseen.

LEIPURI 1 / 2022

45

LEDAREN

En sanning om politik och även lite om finlandisering

R

iksdagsledamot Atte Kaleva twittrade 11.1.2022, att ”Ryssland fungerar alltid på samma sätt: 1. Ryssland vill något, 2. Landet ställer helt huvudlösa krav till västvärlden, 3. Västvärlden inleder förhandlingar, 4. Västvärlden möter halvvägs, 5. Ryssland når sitt ursprungliga mål, 6.

Västvärlden är nöjd med resultatet av de svåra förhandlingarna”.

Angående det tidigare nämnda skickade jag ett meddelande på WhatsApp till en viss person där jag konstaterade ”borde man svara på Twittermeddelandet med ”Så där går det också i Finland när det gäller kollektivavtalsförhandlingar. Sätt ett fackförbund istället för ordet Ryssland, och arbetsgivarparten istället för ordet västvärlden ”.

Personen svarade att ”en smiley tonar alltid ner, men fundera på, att vi lever i en tid av finlandisering även på arbetsmarknaden. I det här landet finns bara en sanning och man måste vara försiktig så att man inte stämplas som en fullständig dumbom”. ”Arbetsmarknadens finlandisering” och ”en sanning” fick mig att fundera över saken med större allvar. För det första, om man inte får konstatera något sådant om ett fackförbund i Finland ens som ett skämt, är det bara ett bra bevis på att arbetsmarknaden åtminstone inom vissa industrisektorer verkligen är finlandiserad. Faktum är att Atte Kalevas tweet även på ett visst sätt passar in på de tillvägagångssätt som fackföreningsrörelsen väljer. Proportionerna är emellertid helt andra. Men som vi vet, ”den gnäller alltid som hugget får”.

För det andra har Finland alltid varit ett land där det finns många olika åsikter, men där man alltid lever under den ”en sannings politik” som fastställs av stundens makthavare. Principen är att de som inte står bakom den valda linjen, är motståndare, och de stämplas vid behov som ett slags varnande exempel, så att andra ska förstå vad som följer om man inte godkänner den valda linjen. En sannings politiken har under årens lopp visat sig i många olika fall. Detta tankemönster leder ofta till att människorna vet att de kommer lättare undan när de ställer sig in hos ledande personer, såväl politiker, tjänstemän som den egna chefen på arbetsplatsen. På arbetsplatsen tillsammans med arbetskamraterna i kafferummet, när chefen inte är närvarande, vågar man för en liten stund vara av annan åsikt.

I Finland finns i många olika fall minst två olika linjer, men endast en sanning som skapas av vinnarna. I själva verket baserar sig hela Finlands historia på två olika linjers dispyt om vems åsikter som ska följas för att göra upp riktlinjer för verksamheten.

Innan Finland blev självständigt representerades de två olika linjerna av Finska partiet och Ungfinska partiet. Då gällde frågan hur man skulle förhålla sig till Ryssland och Rysslands krav.

Samma tillvägagångssätt fortsatte i Finland under hela Sovjetunionens existens, men då hade nästan hela folket eller i alla fall

46

LEIPURI 1 / 2022

dess politiska ledning finlandiserats. Personer som representerade den andra linjen förblev endast en liten minoritet. TV-serien Kylmän Sodan Suomi (Det kalla krigets Finland) med författaren Jari Tervo som programledare berättar om denna tid på ett bra sätt. Den tidens varnande exempel var riksdagsledamöterna G.C. Ehrnrooth, Tuure Junnila och Kullervo Rainio. Det vill säga personer som försökte se till att Finland skulle fungera som en västerländsk rättsstat.

På samma sätt som i rikets politik finns det ofta två olika rådande linjer även i arbetsmarknadspolitiken. I arbetsmarknadspolitiken syns kraftmätningen mellan två olika linjer speciellt i hur man förhåller sig till fackföreningsrörelsen och fackföreningsrörelsens dominerande ställning. Vissa aktörer försöker påverka fackföreningsrörelsen genom att vara tillmötesgående och hoppas att man den vägen kunde få till stånd reformer i arbetslivet. Andra aktörer försöker påverka på ett häftigare sätt och föreställer sig att man på så vis lyckas bättre och får till stånd förändringar. Något rätt svar på vilket sätt som är bättre finns inte. Men säkert är att om ingen ens försöker, så blir det i alla fall inga reformer, när de inte har skett hittills heller. Under de senaste åren har man på arbetsmarknaden, särskilt i skogsindustrin på UPM:s initiativ, utmanat ett system som härskat i 40–50 år*. På arbetsmarknaden ser det emellertid i övrigt ut som att inget egentligen förändras denna gång heller, utan arbetsgivarparten utarbetar än en gång nya strategier för hur man strävar efter reformer senare i framtiden.

Samtidigt hoppas man emellertid att fackföreningsrörelsen skulle förstå de förändringsbehov som krävs i en föränderlig värld.

En sannings politiken har varit stark i Finland i snart två års tid även när det gäller coronarestriktionerna. De som motsätter sig restriktionerna har man velat stämpla, ofta omotiverat, som vaccinmotståndare som inte förstår sig på verkligheten och motsätter sig det allmänna bästa. Det är emellertid i många avseenden fråga om att aktörerna som motsätter sig restriktionerna vill se till att man i Finland inte grundlöst blandar sig i personlig frihet och/eller näringsfrihet och att Finland ska agera såsom en västerländsk rättsstat i den redan svåra coronasituationen. Först nu under den senaste tiden när den personliga rädslan har minskat i takt med coronavaccinen, har allt fler människor vågat ifrågasätta rimligheten kring coronaåtgärder som fastställts i enlighet med en enda sanning. Finländska företagare, till exempel i restaurangbranschen, evenemangsbranschen och gymmen, har med bitter erfarenhet fått uppleva beslutsfattarnas en sannings politik.

Mika Väyrynen

* Kanske är det ett exempel på att arbetsmarknaden inte är helt finlandiserad.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Teemu, Pirjon Pakari Seinäjoki Oy, Seinäjoki nina.teemu@pirjonpakari.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 1 / 2022

47