Issuu

LEHDYKKÄ 1/2021

Syntaksis

Sisällysluettelo Päätoimittajan palsta

Puheenjohtajan palsta

Hallitusesittely

Paloja parhaista peleistä

Koronafuksien tunnelmia syksyltä (Whatsapp-edition)

Biologin lintuharrastus Oulussa

Veikeät muinaiseläimet

Puppulauseartikkeli: Opiskelijaelämää

Sitaatteja

Swampcock: Otson Uusi Havainto

60. vuosikerta Maaliskuu/2021 Julkaisija Oulun yliopiston biologikilta Syntaksis Ry lehdykka@syntaksis.org Päätoimittaja Salla Purhonen Toimitus Lauri Kylmänen Sameli Piirto Otso Valkeeniemi 1

Aleksi Pantsar Riku Lappalainen Katariina Hakola Taitto Siri Kerola Kansikuva Otso Valkeeniemi Takakansikuva Otso Valkeeniemi Paino Keuruun Laatupaino Lehdykkä

Päätoimittajan palsta Tervehdys kaikille! Täällä kirjoittelee Lehdykän uusi päätoimittaja, toisen vuosikurssin ekologian opiskelija Salla Purhonen. Näinä etäopiskeluaikoina minut saattaa löytää zoom-luentojen lisäksi toisinaan myös kiltikseltä tai etäpesäkkeeltä välttelemässä kouluhommia. Päädyin tähän hommaan vähän yllättäen, mutta on superhauskaa päästä jatkamaan killan perinteitä hyvällä porukalla! Mitään kovin mullistavia visioita minulla ei Lehdykkää varten ole, mutta muutamia uusia juttua on kyllä suunnitteilla. Vuoden 2021 ensimmäinen Lehdykkä on rakkaudella tehty, ja pitää sisällään tuttuun tyyliin uuden hallituksen esittelyn, sekä paljon muuta loistavaa materiaalia. Haluaisin tässä myös muistuttaa, että kaikki tekstit, piirustukset, valokuvat ja muu sisältö ovat äärimmäisen tervetulleita seuraavia Lehdyköitä ajatellen. Nyt mennään kohti tulevaa kevättä! Itse en malta odottaa pönttötalkoita (viime vuodelta jäi käteen lämpimiä muistoja ja paleltuneet varpaat). Elättelen myös toiveita että saisin vihdoin kokea ensimmäisen opiskelijavappuni edes jossain muodossa. Toivottavasti päästään mahdollisimman pian järjestämään tapahtumia! Tiedän, että tuskin maltatte pysyä pöksyissänne, joten päästän teidät pikimmiten tutustumaan muuhun sisältöön. Tsemppiä etäopiskeluun! - Salla Syntaksis

Puheenjohtajan palsta Moro kaikki! Vuosi vaihtu ja Syntaksiksen hallitus siinä samalla, mutta täällä kirjottelee edelleen sama puheenjohtaja. Kun viime vuonna syyskokous lähesty, niin aattelin, että en kyllä ala uudestaa pjks. No se vaati yhen pitkän lounaan ja sen jälkeen mun nimi luki listassa killan ilmotustaululla. Rupesin näihin hommiin, koska tuntu että edelleen ois kiva tehä asioita killan ja kiltalaisten eteen ja käyttää niitä taitoja, mitkä opin ekalta pj-vuodelta. Lisäks tottakai toivon, että pääsis vähä enemmän edustustehtäviin, kun niitä oli viime vuonna sattuneesta syystä harmillisen vähän. En voi haaveilla tässä palstalla ainakaan vielä tulevista bileistä, niin haaveillaan muista ajankohtasista asioista. Runebergintortuista! En vieläkään oikein tiiä kauanko kuluu aikaa siinä välissä, kun kirjotan pj-palstan siihe että Lehdykkä tulee ulos. Toisaalta ei haittaa sillä, eliittiherkku runebergintortut on aina ajankohtasia! Otetaan lyhyt historiakatsaus. Tarina ja esimerkiksi Wikipedia kertoo, että kansallisrunoilija Johan Runebergin vaimo Fredrika kehitteli leivoksen aviomiehensä kyltymättömään makeannälkään hyvinkin vaatimattomista aineksista. Ylen artikkelissa ” Runebergintorttu ei ollutkaan Fredrikan keksintö” emeritusprofessori Bo Lönnqvist kuitenkin väittää, että herkkutortun alkuperäinen luoja oli porvoolainen kondiittori Lars Astenius. Tästä konditoriasta ostettiin leivonnaiset myös Runebergien talouteen ja ilmeisesti näin resepti on päätynyt Fredrikan reseptikirjaankin. Mulla ei ollu mitään kuvaa ittestäni runebergintorttujen kanssa, niin laitoin tähän tällasen kivan kesäisen rillailukuvan 3

Lehdykkä

Mulla on pari vinkkiä runebergintorttuihin. 1) Harkitse tarkkaan leivotko ite, vai ostatko kaupasta ammattileipurin tekemän luomuksen. Tiedän ihmisiä, jotka osaa loihtia upeita runebergintorttuja (Vilma), mutta se on aina aika iso riski. 2) Kun meet kaupan hyllylle, varaa aikaa. On tärkeetä vertailla, mikä laatikko on painavin. Näin saat valituksi kaikista mehukkaimmat tortut. Älä luota laatikossa lukeviin painoarvoihin vaan punnitse itse omilla käsilläsi ja luota vaistoihisi. 3) Kun vihdoin pääset syömisvaiheeseen, ota lautanen. Se torttu murenee kuitenkin. Syö tasaisesti sekä kauniisti koristeltua yläosaa että mehukasta alaosaa. Liitän tähän palstaan vielä Vilman runebergintorttujen reseptin, jotta halukkaat voivat leipoa näitä eliittileivonnaisia. Terkuin PJ-Iia

Vilman runebergintortturesepti • • • • • • • •

200 g voita 2 dl sokeria 2 munaa 1 ½ dl mantelijauhetta 2 dl korppujauhoja 2 dl sämpyläjauhoja 1 tl leivinjauhetta 2 tippaa karvasmanteliöljyä (sieltä pullosta vissiin tulee kauheella vauhilla että kannatttaa varoa)

Päälle: • tomusokeria • vettä • vadelmahilloa Vatkaa voi ja sokeri. Lisää munat. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita taikinaan. Tee kääretortun mallinen tai mokkapalan muotonen tai pane vuokiin. Paista 200 °C uunissa 15 min. Tee vedestä ja tomusokerista kuorrute ja koristele jäähtyneet tortut sillä ja vadelmahillolla.

Syntaksis

HALLITUSESITTELY Kysymykset: 1. Koko nimi? 2. Hallituspesti? 3. Mistä kotoisin? 4. Horoskooppi? 5. Kosminen ikä? 6. Vitaalikapasiteetti?

7. Koronarokote mikrosirulla vai ilman? 8. Temppari iskulauseesi? 9. Vaalilupaus jonka rikot?

Lehdykkä

1. Iida-Maria Johanna Rantanen mut sano mieluummin Iia 2. Puheenjohtaja 3. Mustamakkaran luvatusta maasta 4. Neitsyt 5. Aikalailla sama kun Plutolla eli viis miljardia vuotta 6. Ilman astmalääkettä 470 l/min ja lääkkeen kanssa 550 l/min. 7. Ehottomasti mikrosirulla! Käteväähän se on, jos hallitus pystyy pitää musta huolta ja paikantaa mut, jos sammun johonki ojaan. 8. Moi mä oon Iida-Maria ja sängyssä muistutan kania. 9. No oisko vaikka se jonka rikoin jo viimekaudella eli Syntaksiksen sitsit 1. Mila Maria Laitala 2. Varapuheenjohtaja 3. Jurvasta! 4. Rapu tietenkin 5. 42 6. Ehottomasti helvetin tehokas! 7. Mikrosirulla, jos siinä tulee patterit mukana! 8. Moi mä oon Mila ja voin olla sun elämäs neliapila. 9. Ne Iian jo viime vuonna lupaamat sitsit!

Syntaksis

1. Ismo Hyväri 2. Rahis 3. Tornio 4. Susi 5. 13,8 mrd. v 6. Ois jännä tietää 7. Otetaan mitä annetaan 8. Sori, minusta ei ole tosi-TV:hen, mutta kenties johonki parempaan 9. Tehdä kaikki jopit heti kuin mahdollista

1. Veera Annika Pöykiö 2. Toimintaministeri 3. Mää oon täältä Oulusta 4. Kalat 5. Lehdykän ilmestyessä varmaan jo 23 6. Viitearvoalueella 7. Sirulla niin toimii 5G 8. Oon niinku suihkuverho, tuun aina iholle vaikka et haluiskaan 9. Minä juon nyt kahvia.

Lehdykkä

1. Helmiina Järvi 2. Tapahtumaministeri 3. Espoo (Kirkkonummi) 4. aurinko kalat, kuu leijona ja nouseva jousimies 5. henkinen ikä ainaki jyrkästi alaspäin 6. ~ 3,6l 7. 5g-mikrosirulla sponsored by Bill Gates 8. Moi mä oon Helmiina ja oon elävä todiste siitä ettei järvi soutamalla kulu 9. Tapahtumien järjestäminen :) 1. Emma Elina Ojanen os. Päkkilä 2. Sihteeri/tiedottaja 3. Kiimingin (rip) Jäälistä 4. Vaaka 5. Kosmisessa universumissa ajan määre on suhteellinen ja täten määrittämättömissä 6. Liian matala 7. Mikrosiruhan ois hirveen kätsy, onhan mun kissoillaki sellaset 8. Rakkautta voi aina jakaa, niinku tiedotteitaki 9. Haluaisin hirveesti luvata vihdoin koronattoman maailman, mutta ikävä tuottaa taas kaikille pettymys

Syntaksis

1. Vilma Tolonen 2. Sosiaalipolittinen ministeri eli sopo 3. Siilien, fasaanien ja uimarantojen luvatusta maasta. 4. Mun tähtikartalla hajos jo aikaa sitten, mut pimeydestä kipitti pieni liito-orava mua johdattamaan. 5. 100 064 523 6. Ihan riittävästi Kuva: Valtteri Leppilampi 7. Jos siihe mikrosiruun saa s-etukortin samalla, niin ehottomasti mikrosirulla 8. Moikka oon Vilma ja kotina mul on sun unelmien satumaailma. 9. Opettelen ainakin kymmenen uuden fuksin nimet ja muistan moikata kiltalaisia lipaston käytävillä. 1. Ville Johannes Sannikka 2. Kiltahuoneministeri 3. Oulusta oon kotoisin 4. Mun horoskooppi on leijona vähä niiku se yks hyvä juoma 5. No siis huumorintajun perusteella ehkä tyylii 14 vuotta 6. Öö emt varmaa yli kaks 7. Tottakai kaikilla herkuilla 8. Moi oon Ville ja sä voit istuu mun kikkelille ;) 9. Ainoo lupaus oli kiltikselle uudet sohvat nii pakko kai se lupaus on sit rikkoa

Lehdykkä

1. Katariina Orvokki Hakola 2. Vimpaministeri 3. Pikkukylästä nimeltä Siuro (Tampereen kupeessa) 4. Vaaka 5. About 2 6. Tehoja melki tarpeeks 7. Kaikilla mausteilla vaan 8. Mua kutsutaan yleensä Katariinaksi, mutta mä voin ryhtyä sun ketunkoloksi. 9. Vimpan järjestysmahollisuus viel ainaski auki. 1. Ronja Salonen 2. Kopo 3. Lahest 4. Kalat 5. Aina 21 6. Menetetty 7. Sirulla niin pääsee sitten valtiokin seuraamaan mun mielenkiintoista liikehdintää Meri-Toppilassa. 8. ”Vaik oonki tempparipääkaupungist Lahest, en lähe palmun alle bylsii vaa meen v*ttu töihi”. En oo varsinaisesti runoihmisiä... 9. Pidän kaiken minkä lupaan!

Syntaksis

1. Veera Kohtamäki 2. Luontoministeri 1. 3. Ulkomailta (Teiskosta) 4. Leijona 5. Täti 6. Aika standardi 7. Mikrosirulla tietty, sit en ainakaan vois eksyä kun joku tarkkailee koko ajan 8. ”Moi mä oon Veera, voidaan tanssii yhes alasti macareena” 9. Voinko rikkoo mitään jos en luvannutkaan mitään?

1. Tuulia Henna Emilia Tuomaala 2. Työelämäministeri 3. Laihia, Pohjanmaa (henkisesti EteläPohjanmaa) 4. Kauris 5. 25 6. Liian huono 7. Ilman kiitos. 8. Oon tuleva ope, eli jos oot ollu tuhma, saatan vähän kurittaa. 9. Kaikille kaikkea.

Lehdykkä

Syntaksis

Paloja parhaista peleistä

Teksti: Juho Hyvönen, Juho Harmoinen, Otso Valkeeniemi Kuvat: Juho Harmoinen ja Otso Valkeeniemi

oronavuosi ja talviaika sekä erikseen, että yhdistelmänä tuottavat monelle akuuttia tekemisen puutetta. Tätä tilannetta helpottamaan lautapelit ovat loistava ratkaisu. Mikäli taas tekemisestä ei pulaa ole vaikkapa kurssitöiden ja muun stressaavan takia, lautapelit toimivat niin ikään erinomaisena keinona kanavoida ajatukset välillä muualle. Lehdykkä päätti esitellä muutamia pelejä, jotka on hyväksi todettu edellä esitettyihin skenaarioihin. Terraforming Mars

Yhteistyötä pelissä ei käytännössä ole, mutta muiden muroihin voi (ja Avaruuden valloitus ja asuttaminen, kannattaa) kusta esim. polttamalla tätä ihmiskunta on haaveillut aina ensimmäisestä kuulennosta lähtien. Se toisen kasvit tai perustamalla suojelusalue vastustajan kaupungin on vielä utopiaa, mutta Terraforming Mars tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden viereen. Peli loppuu, kun kaikki asuttamisparametrit on täytetty ja yrittää sitä. Tässä pelissä pelaajat voittaja on pelaaja, joilla on pelin yrittävät valloittaa johtavan planeetanmuokkaajan tittelin itselleen loputtua eniten pisteitä. Peliin voi ostaa pari lisäosaa, jotka ja pyrkivät muokkaamaan Marsi tuovat peliin mm. uusia pelikarttoja, asumiskelpoiseksi. Oikea Elon Muskin märkä päiväuni. Tämän tehdäkseen pelaajien pitää nostaa planeetan happipitoisuutta, luoda meriä ja nostaa lämpötilaa. Marsin olosuhteita parannetaan erilaisilla rakennusprojekteilla ja tapahtumilla, joita saa rahalla (Suprise!). Kaikilla pelaajilla on rahantuotantoa ja resursseja, joiden avulla se pystyy mm. perustamaan metsiä, kaivoksia, kaupunkeja tai jos haluaa toimia radikaalisti, voi pudottaa vaikka kuun taivaalta. 13

Lehdykkä

toisten lajien kimppuun ja pienentävät kohteena olevan lajin populaatiota. Kun populaatio laskee liikaa, kuolee laji sukupuuttoon. Kasvinsyöjät voivat laittaa puolustavia ominaisuuksia lihansyöjiä vastaan kuten sarvet, kova kuori tai kiipeilytaito, mikä tekee pedon saalistuksesta haastavampaa. Peto voi kuitenkin vastata lisäämällä Evolution itselleen esimerkiksi älykkyyttä Evolution on kiva biologia-aiheinen ja laumasaalistusta. Pelissä peli. Siinä voit luoda uusia lajeja, jotka tasapainotellaan puolustavien voivat olla joko kasvin- tai lihansyöjiä. ominaisuuksien ja ruokaa, eli pisteitä, Lajilla on kaksi mittaria: populaatio ja keräävien ominaisuuksien välillä. ruumiinkoko. Mitä isompi populaatio, Pelaaja, joka on kerännyt eniten sitä enemmän ruokaa laji voi pisteitä pelin lopussa voittaa. Peli potentiaalisesti kerätä. Iso ruumiinkoko kestää yleensä noin tunnin. Peliä on tärkeä varsinkin pedoille, sillä ne voi pelata 2–6 henkilöä. Se maksaa voivat saalistaa vain niitä pienempiä noin 45 € ja sitä on saatavilla ainakin eläimiä. Kasvinsyöjät keräävät ruokaa Fantasiapeleistä ja Lautapelit.fi yhteisestä ruokailupaikasta, jossa on sivustolta. joka kierroksella vaihteleva määrä ruokaa. Lihansyöjät hyökkäävät uusia asutettavia kolonioita (esim. oma kuumme) tai lisätä politiikka peliin, koska kukapa ei haluaisi politiikkaa piristämään peli-iltaa. Itse suosittelisin Prelude-lisäosaa erityisesti, sillä se tuo pelin alkupäähän lisää käytettäviä resursseja ja nopeuttaa pelin etenemistä.

Syntaksis

Wingspan

Jokaisen lintuhenkisen unelmapeli! Wingspan on amerikkalainen peli, jossa ideana on perustaa pelilaudoille lintujen suojelualueita eri habitaatteihin, vesistöön, metsään ja heinikko. Lintukortteja pelissä on 170 kpl, jokainen eri lajia. Valtaosa linnuista on amerikkalaisia lajeja, mutta myöhemmin ilmestyneen Eurooppa-lisäosan myötä peliin saa myös runsaasti meille tutumpia lajeja. Mikäli haluaa lisäeksotiikkaa, voi Oseania-lisäosan myötä tutustua aasialaisiin lintuihin. Molemmat lisäosat monipuolistavat peliä ja tuplaavat lintukorttien määrän, joten varaukseton suositus niiden hankinnalle! Linnuilta löytyy erilaisia ominaisuuksia, joita pelin aikana pystyy käyttämään hyväksi muiden lintujen pelaamisessa tai pisteiden kerryttämisessä. Monet ominaisuudet noudattavat lajien kohdalla niiden luontaista

käytöstä, esimerkiksi käki munii pelissä munia vain toisten lintujen pesiin ja maakotka saalistaa hyvin suurikokoisia lintuja saaliikseen. Tämä yhdistettynä lintukorttien hyvin kauniiseen ja tarkkaan kuvitukseen viehättää lintuharrastajaa suuresti. Ominaisuuksia yhdistelemällä pystyy kerryttämään itselleen pisteitä hyvin monimuotoisilla tavoilla, joten peliin ei kyllästy kahden tai kymmenenkään pelikerran jälkeen! Pisteitä pelissä on mahdollista saada lintukorteista itsestään, munia munimalla, ns. bonuskorttien vaatimuksia pelaamalla jne. Peruspeli lisäosineen on englanninkielinen, mutta siitä on julkaistu myös suomenkielinen versio. Lisäosat ovat ainakin toistaiseksi vain englanniksi saatavilla. Peli on saanut lukuisia palkintoja, kuten vuoden harrastajapeli 2020 Suomessa. Sitä on saatavilla monesta pelikaupasta 55-70€ hintahaarukassa.

Lehdykkä

Koronafuksien tunnelmia ← syksyltä (Whatsapp-edition) Katariina Hakola

7.9.2020 klo. 22.17 Vieläks ootte? -Juu jossai bubis. -Aa menitteks kaijonharjun baarii? -Näköjää. 8.9.2020 klo. 12.15 Voisko joku lähettää mulle ton hyypän sähköpostiosotteen et voisin lähettää sille sähköpostia et pääsen sinne kurssille? 9.9.2020 klo. 14.00 Siis tavallaa vois kans jättää ne luennot välist ku en mäkää kyl kauhee peril niil oo. 10.9.2020 klo. 17.02 Mitä te ny oikee puette ton jos siel on sika kylmä? 15.9.2020 klo. 23.04 Öö maailma mullistui; silkkiuikku ei ookkaa eristatus vaan cristatus. 19.9.2020 klo. 19.42 Apua mite musta tuntuu et ootte aina baarissa mut silti ehitte opiskella iha hitosti. 20.9.2020 klo. 18.00 Siis onko joku oikeesti päässy pitkälle tän oppimispäiväkirjan kans? Mä oon iha tuskas tääl vääntäny tätä. 20.9.2020 klo. 21.58 Mä kyl tunnistan mut niille lattareille en oo uhrannu ajatustakaa. -Tunnistat kasvit???? -Hyi en, niitä lintuja mä tunnistan, en oo ees avannu kasvikansioo. 21.9.2020 klo. 13.52 Hei mis vaihees te meette kemias tai mitä aihetta ootte tänää käsitelly? -Jotai tasapainotettii. 23.9.2020 klo. 22.54 Perjantain pitää ottaa sen verran et selvii lauantain paikan päälle. 23.9.2020 klo. 22.59 Siis mite teit ei okseta?

-Kato ku vetää vaa vahvoi nii ei tuu paha olo. 23.9.2020 klo. 23.17 Onks kellää kulkuu alkoo? -Itse oon varmaa menos alkoo. -”Varmaan” -Joo no se oli vähä turha sana tossa. 23.9.2020 klo. 23.32 Mut pitää keksii joku ratkasu siis pukeutumisee ku oli iha sika kuuma siel. -Rovaniemel kuulemma jätetää baaris narikkaa vaa toppahousut. 23.9.2020 klo. 23.39 Mut tää ei ookkaan varsinaista baarissa käymistä, vaan ryhmäytymistä. 24.9.2020 klo. 12.26 Nyt enää se oppimispäiväkirja loppuu. -Tai alkuun… 25.9.2020 klo. 15.46 Viittisikste tuoda mulle salmaripullon? Mul nyrjähti nilkka nii en viittis kävellä alkoo. 26.9.2020 klo. 9.36 Kui kovaa vesisadetta on luvannu? Ei jaksais laittaa kumppareita. -Mul ainaki kumpparit on menos sit jo siihe ohjelmakäyttöö. 27.9.2020 klo. 3.14 Onks pepi elos???? -Onnellisena nugetit menos Onko kqtsu -Joo puristaa just vaatteista vesiä 28.9.2020 klo. 22.40 Huhhei nyt munki toi oppimispäiväkirja on valmis! -Siis mä rupesin mielummin nyrkkipyykille, ku tein tota?! 29.9.2020 klo. 21.35 Olin ihan ylpeenä äsken puhelimes et suopöllö on asio otus mut se oliki sarvipöllö ja mun isäpuoli sano siit. Mie romahin.

Syntaksis

Biologin lintuharrastus Oulussa

Tekijät: Mikko Oranen ja Otso Valkeeniemi

TSIRB :--D

evättä kohti mennään ja se tarkoittaa luonnon ja erityisesti lintumaailman heräämistä eloon pitkän talven jälkeen. Etenkin näin poikkeusaikana linnut tarjoavat monelle biologiotukselle mainion tekosyyn karistaa lukuisien onlineluentojen ja oppareiden tomut harteilta ja paeta raittiiseen ulkoilmaan ihastelemaan luonnon ihmeitä. Lisäksi THL:n sedät ja tädit kiittävät, koska lintuharrastuksessa turvavälit ja kokoontumisrajoitukset eivät juurikaan ole menoa haittaamassa ja linnut eivät tiettävästi koronaa ihmisiin tartuta. Monelle meistä lintujen löytäminen (saati tunnistaminen) tuottaa kuitenkin välillä ongelmia lajintunnistuskursseista huolimatta. Tämän jutun avulla haluammekin tuoda helpotusta tähän tuskaan ja hyviä vinkkejä retkipaikoista Oulun kaupunkialueella ja lähiseuduilla!

Hyviä lähiretkikohteita: Hietasaari: Hietasaari on mainio ja monipuolinen retkeilykohde ympäri vuoden (ainakin ennen huvipuistojen saapumista...). Talvella ja alkukeväästä lintuharrastajien ylläpitämät lukuisat ruokailupaikat houkuttelevat tavallisten talvilintujen lisäksi harvalukuisempia talvehtijoita ja aikaisia muuttajia, kuten mustarastaita ja peippoja. Lisäksi saaren itäpuolella olevat Hartaan- ja Rommakonselkä pysyvät sulana talven yli, ja elättävät lähes vuosittain talvehtivia vesilintuja. Muuttoaikoina matalat rannat ja lukuisat pensaikot houkuttavat kahlaajia ja varpuslintuja. Kesäisin saaresta voi löytää Oulun seudulla vähälukuisia 17

yölaulajia, kuten pensassirkkalintuja. Etenkin saaren länsipuolen rantalepikoissa viihtyy myös useampia tikkalajeja vuodenajasta riippumatta. Saaresta löytyy 2 luontolavaa ja lintutorni. Meri-Toppila: Meri-Toppilan puisto (a.k.a Teletappimaa) on erityisesti keväällä mukava paikka muuton seurantaan helpon saavutettavuutensa ja monipuolisen lajiston vuoksi. Vuonna 2020 allekirjoittanut havaitsi Toppilan alueella 156 lintulajia (flex). Muuttosummat eivät, loppukevään arktisia vesilintuja lukuun ottamatta, yleensä huimaa päätä, mutta esimerkiksi petolintuja, kurkia ja varpuslintuja voi mennä alueen huomioon ottaen mukavastikin. Toppilansalmen suu sulaa melko varhain ja houkuttelee ensimmäisiä vesilintuja, hanhia ja kahlaajia. Keväällä lumien alkaessa sulaa puistossa voi olla parhaimmillaan kymmeniä kiuruja, satoja pulmusia ja muita pikkulintuja. Myös viereinen Taskilan “Jätäri”, eli jätevedenpuhdistamon lähialue on maininnan arvoinen lintupaikka, jossa havaitaan muuttoaikoina etenkin varpuslintuja. Pyykösjärvi: Pyykösjärvelle aukeaa melko varhain sula, joka houkuttelee monipuolisesti vesilintuja. Myös syksypuolella järvellä viivyttelee vesilintuja. Pesivistä vesilinnuista tunnetuin on ehkä nokikana, joita järvellä pesii vuosittain (kai). Järven rannoilla viihtyy etenkin kevätmuuttoaikana myös joitain kahlaajia ja pusikkoisilta rannoilta voi löytää myös monia pikkulintuja. Kesäisin Pyykösjärvellä voi nähdä myös räyskiä, jotka harvemmin poistuvat mereltä sisävesille kalaan.

Lehdykkä

Yliopiston kasvitieteellinen puutarha: Puutarhalla parasta retkeilyaikaa on syksy, jolloin alue houkuttelee varpuslintuja, erityisesti tilhiä ja rastaita, jotka ovat usein komeasti näkyvillä. Kompostikasoilta on monena vuonna löytynyt myös Oulun myöhäisimpiä mustapääkerttuja. Puutarhalla voi hyvän myyrävuoden sattuessa kuulla myös helmipöllön. Kempeleenlahti: Oulun eteläpuolella sijaitseva Kempeleenlahti on maaliskuun lopulta eteenpäin erinomainen levähdysalue muuttolinnuille. Lahden auetessa siellä ui parhaimmillaan tuhansittain vesilintuja, kuten sorsia, uiveloita ja hanhia. Rannoilla olevissa ruovikoissa voi kuulla (ja tuurillaan nähdä!) kaulushaikaran ja monia varpuslintuja kuten pajusirkkuja. Ruskosuohaukka on vakituinen näky ruovikon yllä, kuten myös kalasääski ja merikotka. Myöhemmin keväällä rannoilla vilistää isossa parvissa monia kahlaajalajeja, kuten sirrejä, vikloja ja mustapyrstökuireja. Lahden rannalla on 3 lintutornia, joista on hyvä näkyvyys alueelle. Liminganlahti: Suomen yksi parhaista ja legendaarisimmista lintualueista. Liminganlahti on valtava alue, jossa vuosittain pesii ja levähtää muutolla kymmeniä tuhansia lintuja. Torneja lahden rannalla on 5, joista Virkkulan luontokeskuksen torni on näkymiltään paras ja myös suosituin. Keväisin rannoilla pyörii tuhansittain kahlaajia ja vesilintuja. Petolintuja näkee sekä paikallisina että muuttavina runsaasti. Alueelta löydetään vuosittain myös runsaasti harvinaisia lajeja. Huonona puolena alueen valtavan koon myötä on, että linnut saattavat olla torneilta niin kaukana, että kaukoputki on liki välttämättömyys. Lisäksi pitkähkö välimatka Oulusta tuottaa ajoittain

logistisia haasteita autottomille harrastajille. Näistä huolimatta alue on melkeinpä parasta mitä Suomella on tarjota linnuista kiinnostuneille!

os kiinnostusta lintuihin löytyy, hyvänä ponnahduslautana tähän toimii Lintujen maastolajintuntemuskurssi, eli ”Tiira-kurssi” jossa voi tienata noppia lintuja havainnoimalla. Mikäs sen parempaa! Keväisin järjestetään myös Birdlife Suomen organisoima tornien taisto, jossa eri joukkueet kilpailevat havainnoimalla toukokuussa yhden päivän ajan mahdollisimman monta lajia. Kilta osallistuu tähän vuosittain omalla joukkueellaan. Tornien taisto on oiva tilaisuus tulla mukaan lintutorniin havainnoimaan kokeneiden harrastajien opastuksella. Kilta pyrkii tilanteen mukaan järjestämään myös omia linturetkiä ja suunnitteilla on yhteinen Whatsapp- ryhmä lintuharrastajahenkisille, joissa voi kysellä seuraa linturetkille ja kysellä neuvoja ja vinkkejä muutenkin. Ei kannata epäröidä mukaan tulemista oman tietopohjan tai vastaavan takia, jokainen orni on joskus aloittanut oman harrastuksensa harakan ja variksen erottamisesta toisistaan.

Syntaksis

Veikeät muinaiseläimet Ambulocetus

Sameli

Water doggo. Tämä sesse totesi Eoseenin alussa: ”fuck this shit” ja painui ojaan hengailemaan. Otus on hieman kiusaantuneen näköinen, kuin se olisi yllätetty evoluution pukukopista housut nilkoissa. Valaiden esi-isällä on yhtä paljon matkaa merien valtiaaksi kuin laskuhumalaisella opiskelijalla Kaarlesta Linnanmaalle. Saukot tekivät vesielämään sopeutumisen tyylillä, ambulocetus, ota mallia. Toki sympatialle on myös sijaa. Kuvittele itse olevasi suden näköinen amfibi sorkkaeläin 15 miljoonaa vuotta dinosaurusten kuoleman jälkeen. Ei oo helppoo

Sharovipteryx Liitukaudella elänyt lisko päätti laittaa homman risaiseksi ja alkoi larppaamaan lohikäärmettä. Pterodactylien ja muiden lentoliskojen eturaajoihin kehittyneet siivet olivat tämän vesselin mielestä liian valtavirtaa, joten se kasvatti lentokalvonsa takajalkoihin. Hassu liskomme ei liene kuitenkaan ollut lentokykyinen vaan liitelijä. Uniikki innovaatio jäi ikävä kyllä liitukaudelle ison kiven rysähdettyä Jukatanin niemimaalle. Nykyaikana Borneossa tavataan hieman uskottavampaa lohikäärmelarppaajaa, joka on kehittänyt liitokalvon kylkiluistaan; liitoliskosuvun tieteellinen nimikin on Draco. Liitäminen aktina herätti ajatuksen, että Red Bullin on täytynyt olla sponsorina liito-oravien ja liitoliskojen evoluution. Eläinten harrastamasta extremeurheilusta on lanseerattu Homo -suvun huimapäidenkin miljoonien bisnes.

Lehdykkä

Tullimonstrum – Tullyn hirvitys Long snout boi. Hän on rohkeasti oma itsensä. Sukellusvenekärsäkäs. Tällainen 30cm pötkylä olisi huikean hauska akvaariolemmikki, ellei sen valtakausi olisi jäänyt kivihiilikaudelle. Eläimen pehmeä ruho on jättänyt paljon arvailunvaraa siitä, miten se tulisi luokitella… onko se edes selkärankainen.

Doedicurus Amerikan mantere oli todellakin mielenkiintoinen paikka elää viimeisen jääkauden aikaan, mutta jättiläismajavat ja kamelit sikseen: katsokaa tätä palleroa. Pitkin tasankoa lyllertävä jättiläisvyötiäinen on varmasti ollut siunattu näky. Tämän lähemmäksi ankylosaurusta nisäkäs tuskin pääsee. Toivon, että joskus jossain joku muokkaa Miley Curys:n Wrecking Ball -kappaleen musiikkivideota, jossa artisti ratsastaisi metallipallon sijaan jättiläisvyötiäisellä.

Syntaksis

platybelodon Platybelodon kehittyi 23 miljoona vuotta sitten syömään subin (Subway; suom. maanalainen) kokonaisena. Se kaiveli niitä muinaisen Euraasian mullista lapiomaisilla etuhampaillaan. Sen lempisubi oli Beef taco. Herkullisten voileipien voimalla norsujen sukuun kuuluva otus kasvoikin sarvikuonon mittoihin. Subit olivat tärkeä ravinnonlähte useille eliöille, myös ihmisen kantaisille, mutta viimeisin glasiaalimaksimi tappoi viimeiset villit subit sukupuuttoon. Tästä johtuen mm. Neandertalin ihminen (Homo neardentalensis) hävisi samoihin aikohin. Nykyiset subit ovat luolamaalauksissa löydettyjen kuvausten perusteella rekonstruoituja.

Lehdykkä

?????? ????????

Syntaksis

Puppulauseartikkeli: Opiskelijaelämää Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että verkkaisen opintojen etenemisen aiheuttama yksilöön kohdistuva ulkopuolinen paine aiheuttaa huolestumista suunniteltaessa huonoja taloudellisia ja hallinnollisia oloja. Keskeiset ideologiset periaatteet osoittavat, että maanantaiaamun tai perjantaiiltapäivän luennon vaisu yleisömenestys noudattaa epäilemättä ideatasolla ilmiöiden liiallista nonfiguratiivisuutta. Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että tunnetun suuryrityksen isännöimän excursion kaljatarjonnan riittämättömyys rauhoittaa peräänkuulutettua lakonisuutta. Eräitä yksityiskohtia lukuunottamatta kunnon pippaloiden suunnittelu ja to-

Teksti: Prokrastinoivat sedät

teutus mallintaa kokonaiskuvaa käyttäen hyödykseen esimerkiksi hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä. Tupareissa lattialle pudonnut kämppäkaverin monitori vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä, ja kannustaa kehittämään tahojen yhteistyön kariutumisesta aiheutuvia hyökyaaltoja rahoitus- ja sijoitussektorilla. Tapahtumat viime aikoina osoittavat, että tanssilattian tahmeus panostaa interaktiivisuuteen ajattelematta yhä enemmän meitä haittaavia taakkoja. Toim.Huom. Tämä artikkeli on tuotettu Puppulausegenraattorilla (puppulausegeneraattori.fi)

Lehdykkä

Syntaksis

Sitaatteja

Konnut: Otso Valkeeniemi

ään Taksi on se auto johon menn sisään ja se liikkuu. ut Eilen oli lasinsirui persees, m -Late muuten menee ihan hyvin. -Taru Se

(siideri) on vähän niinku kaks yhen hinnalla jos oksentaa ku sen maist aa kahesti. Iia heitti mua tissillä! -Iiris

-Sameli

irvee h ä h te ä tä pi ja sa is om Zo on Kaikki läpi. n si rs ku ee äs pä tä et a at ur tempp -Mauno nykymenosta Ei yks tippa merta kaada, eikä yks pulla painoindeksiä hetkauta. -Pilvi ja Pantsa

Kaikki syrinxläiset on reptiliaaneja. -Sameli

Lehdykkä

Evoluutio hyppäs askeleen eteenpäin MINUN varpaille!!! -Aleksi Pantsar Oikeesti musta on tullu raitis nuori, pitäskö huolestua -Essi Mitä sitä himassa ees tekis? Pitäskö vetää maanantaikännit? -Janne kiltiksellä klo 13.01

Syntaksis

Lehdykkä