Manipulus 2/13

LEGIO OSTIENSIS RY:N AINEJÄRJESTÖLEHTI 2/13

3 1

/ 2

LEGIO OSTIENSIS RY:N AINEJÄRJESTÖLEHTI – ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEILIJÖIDEN OPISKELIJAJULKAISU Päätoimittaja, taitto Oskari Korhonen Kirjoittajat tässä lehdessä Anjuska Kyllönen, Jari-Pekka Räty, Mari Kokko, Milla Määttä, Ilari Nevalainen, Martti Kuikka, Buket Yüksel, Hanna Hylkilä, Oskari Korhonen Yhteystiedot Kotisivut: www.legio.fi Sähköposti: manipulus@legio.fi, hallitus@legio.fi Postiosoite: Legio Ostiensis ry Oikeustieteet Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 JOENSUU 3. vuosikerta, 2. numero

Kannen kuva: Pertti Lantta Lehden logo: Kalle Kaskinen

2

Manipulus 2/13

Pä ä

kir

TERVEISIÄ RETUPERÄLTÄ TIESITTEKÖ, ETTÄ ihmisen biologinen vuorokausirytmi on noin 25 tunnin mittainen ja että vasta auringonvalon säätelemä melatoniinintuotanto tahdistaa sisäisen kellomme 24 tunnin rytmin mukaiseksi? Ei se mitään, minäkin havaitsin ilmiön vasta jokunen kuukausi sitten.

jo

itu

s

todellisuuden välimaastosta tähän päivään säpsähtävän opiskelijan seuraaminen tuskin on luennoitsijasta kovin mairittelevaa. Jatkuva naaman mutristelu hereillä pysymiseksi on takuulla höpsön näköistä.

NÄIN KEVÄÄMMÄLLÄ aurinko pitää huolen siitä, että muun maailman rytmissä pysyminen on helpompaa. Harmi vain, että kun se rytmi on taas löydetty, opinnot ovatkin jo siltä lukuvuodelta paketissa. Jospa sitten syksymmällä!

TALVELLA OLI niin helppo olla retuperällä. Kontaktiopetusta vain silloin tällöin, aikaisin laskeva aurinko, verhot ikkunan edessä ja omaa rauhaa. Nukkumaanmeno viivästyi väkisinkin.

Naputtelin eräänä pimeänä tammi- Oskari kuun yönä hallintoprosessioikeus-kurssin kotitehtäviä ja tarkistin siinä aamuneljältä, että olivathan ne luennot vasta siinä puolenpäivän tienoilla; tässähän ehtisi koisailla vielä hyvän tovin. Eivätpä olleetkaan, vaan aamukahdeksalta.

Kyllä muuten kyrsi mennä petiin, mutta menin silti.

REILUN KAHDEN tunnin yöunet ovat vielä sellaiset, että niiden jälkeen sängystä jaksaa nousta kohtalaisen virkeänä. Vasta neljän-viiden tunnin pötköttelyn jälkeen ylösnousemuksesta ei tule yhtään mitään.

Herääminen oli siis helppoa, sillä väsy iski vasta luokkahuoneessa. Tapaan istua luennoilla melko edessä sen takia, että kiusaus piirrellä peikkoja luentorungon reunoihin ei kasvaisi aivan niin suureksi.

Etupenkkiin punkemisessa on vain se nolompi puoli, että tokkuraan vaipuneen, silloin tällöin unimaailman ja

Manipulus 2/13

3

R E UM

N Ä S

S Ä T

3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 7 Uutiset 8

Valittuja paloja kevään varrelta

9

Mikä EU:sta tulee isona?

11

Virkamieheksi tai lobbariksi?

16

Vakkarityö kiikarissa – Vuoden ansioitunut legiolai- nen, Tommi Majanen

18

Jälkilöylyissä Maria Ovaska

21

Selvän jutun satoa

22

Jokamiehen genomioikeudet ja julkisen vallan käyttö

26

Opintolainakoris 2013 – miksi ei opintotuki?

28

Optimin vuosijuhlilla

29

Tasaista vääntöä ja ylijuoksuja – vappuviikon kunnianosoitukset

30

Kerran viidessä vuodessa – Täkyn vuosijuhlilla

32 Sikanurkkaus

33 Puolella korvalla

4

Manipulus 2/13

A S OS

Säädösmuutosten seurantapalvelu pitää kirjan aina ajan tasalla

Saat Lakikirjan 40 %:n opiskelija-alennuksella - kysy lisää asiakaspalvelusta!

LAKIKIRJA 2014 YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS

Tilaukset ja lisätiedot www.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

lta a j

ta h o

j

n ee

h

Pu

KESÄTÖISSÄ VAI KESÄ TÖISSÄ?

KEVÄTLUKUKAUSI LÄHESTYY loppuaan ja monet opiskelijat ovat suunnanneetkin jo kesän viettoon. Lähes vakiintuneen käytännön mukaan yliopisto-opiskelijat aloittavat kesätyöt jo vapun jälkeen. Siis ne onnekkaat, jotka ovat onnistuneet kesäksi töitä saamaan.

KÄRJISTETYSTI VOISIKIN sanoa, että yliopistossa on kolme lukukautta: syyslukukausi, kevätlukukausi ja kesälukukausi. Kesälukukausi on varattu työnteolle ja opintojen suorittaminen tuolloin ainakin hieman haasteellista.

Toki toukokuussa on vielä muutama opintojakso sekä kesä- ja elokuussa on myös yleiset tenttipäivät, mutta muutoin opiskelumahdollisuudet ovat sangen heikot.

työelämään. Tulevan valmistumisen ja ihan oikeaan työelämään siirtymisen kannalta olisi myös positiivista – ellei jopa välttämätöntä, että opiskelujen ajalta on ns. oman alan työkokemusta.

ONKO SIIS hukkaan heitettyä, jos korkeakouluopiskelija työskentelee kesän täysin toisella alalla kuin oma opiskeluala? Jos vain on mahdollisuus, on parempi tehdä töitä kuin olla tyhjänpanttina.

Työstä kertyy aina arvokasta työkokemusta. Toisaalta jos turhauttaa tehdä toisen alan töitä, voi kesän aikana sekä kasvattaa omaa opiskelumotivaatiotaan sekä parhaassa tapauksessa myös oppia arvostamaan vaikkapa siivojaan työtä. Kesä on siis oppimisen aikaa, vaikka ei oman alan töitä tekisikään.

Oikein mukavaa ja aurinkoista kesää kaikille!

MITÄ SITTEN kesällä tulisi tehdä? Kesätöiden etsiminen monilla opiskelijoilla alkaa viimeistään vuodenvaihteen jälkeen, jos ei ole jo paikkaa sovittuna. Mikä merkitys sillä sitten, mitä töitä kesällä tekee, jos siis töitä sattuu saamaan?

Ilari Nevalainen

OPINTOJEN ETENEMISEN ja oman alan taitojen hallituksen kehittymisen kannalta olisi ihanteellista, että pääsi- puheenjohtaja si soveltamaan oppimiaan ja omaksumiaan taitoja Legio Ostiensis ry

6

Manipulus 2/13

UUTISET

Lähetä uutisvinkki osoitteeseen manipulus@legio.fi

HTL- ja HTT -tutkinnot syksyllä historiaan Vanhat jatko-opiskelijat voivat valmistua joko nykyisestä tai uudesta tutkinnosta.

1.8.2013 jälkeen oikeustieteiden laitos ei ota enää uusia opiskelijoita suorittamaan hallintotieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkintoja.

Jatkossa oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (HTM tai OTM) suorittaneet opiskelijat voivat hakeutua oikeustieteen lisensiaatin sekä oikeustieteen tohtorin tutkintoihin. Myös muun tutkinnon suorittaneet voivat hakeutua opiskelijaksi suoritettuaan riittävästi oikeustieteellisiä opintoja.

HTL- ja HTT-tutkinnoista luopuminen on sinänsä perusteltua ja johdonmukaista, sillä HTM-tutkin-

nolla valmistunut on voinut myös aikaisemmin hakeutua suorittamaan OTL- ja OTT-tutkintoja muissa yliopistoissa. Tutkinnon nimi vastaa myös paremmin opintojen sisältöä.

Tutkinnon voi suorittaa eurooppa-, finanssi-, hallinto-, kauppa-, jäämistö-, prosessi-, rikos-, varallisuus-, sosiaali-, työ-, valtiosääntö- ja ympäristöoikeudesta, sekä kansainvälisestä oikeudesta, lainsäädäntötutkimuksesta, oikeustaloustieteestä ja yleisestä oikeustieteestä. Kaikista pääaineista on myös edelleen mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. FL- ja FT-tutkinnon edellytyksenä ei ole ylempi oikeustieteellinen taikka siihen rinnastuva korkeakoulututkinto.

Vanhat jatko-opiskelijat voivat halutessaan valmistua joko vanhalla tutkinnolla tai hakeutua uuteen täyttäessään OTL- ja OTT-tutkinnon vaatimukset.

Keinäselle ruusu Legion hallitus päätti palkita lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinäsen kirjan ja ruusun päivän kunniaksi Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan tarjoamalla ruusulla. Eleen tarkoitus on muistaa hyvää, innovatiivista ja uutta opetukseen tuovaa opettajaa.

Keinänen on hallituksen mukaan innostava ja helposti lähestyttävä henkilö, joka ansaitsee kiitosta muun muassa opiskelijoille järjestämistään työelämäekskursioista ja muista vapaamuotoisista tapaamisista.

Yli 500 hakijaa molempiin tutkintoihin Aloituspaikkojen supistamisesta huolimatta julkisoikeuden HTK/ HTM -tutkintoon haki kevään yhteishaussa 517 hakijaa. Pudotusta vuoteen 2012 verrattuna oli 71 hakijan verran. Viime kevät oli kuitenkin ollut ennätyskevät edellisvuosien hakijamääriin nähden.

Hakijoita on 26 kappaletta yhtä aloituspaikkaa kohden, mikä on

koko yliopiston toiseksi pienin sisäänpääsysuhde heti Kuopion kampuksen ravitsemustieteen jälkeen.

Tutkintoon valitaan todistusvalinnassa 20 opiskelijaa.

Syksyllä käynnistyvän ON/OTM -koulutuksen hakijasuhde taas on 14/1. Tutkintoa suorittamaan valitaan valintakokeilla yhteensä 40 henkilöä. Valintakokeeseen ilmoit-

tautui 551 hakijaa, joista 100 on jo ennestään laitoksella opiskelijoina.

Lisäksi 11 hakijoista on jo suorittanut HTM-tutkinnon Joensuussa.

Hakijoista 116 hakee opiskelijaksi sekä HTM- että OTM-tutkintoon.

Kansainvälinen maisteriohjelma sekä erillisvalinnat mukaan luettuna oikeustieteiden laitoksella aloittaa vuosittain noin 200 uutta opiskelijaa.

Manipulus 2/13

7

ella ts k nu va Su jaan r r ha Bee (kts. tiin ngin lus Bo nipu lossa Ma 2) ja ...

2/1 dossa tai

To Le ur de g k ihm oete iolla isy ltiin y raj den oja .

...ja kuk aan ei halun nut Martin kanssa sauna an.

VALIT PALO

kevä varr

Vappuna sotkettiin Metrialla.

8

Manipulus 2/13

Kos tob tissa erfesf mak uksit s o nah kah ivat nah ousut kah ou suin a.

Edu c sitsa alla i hiph ltiin o nelm p-tuntimi issa Op n ka nssa .

TTUJA OJA

ään relta

Vappuviikolla ayhteistä touhu mista jatkettiin elun jalkapallo-ott merkeissä...

... eikä O pt min 2–1 i-voittoa kuul emma saisi ma inita lehdessä .

Kuvat sitseiltä: Heli Korkala Kuva Tour de Legiolta: Jenna Hattunen Kuva Kostoberfestilta: Elina Mäkinen

Manipulus 2/13

9

Kuvat: Valtioneuvoston kanslia/Päivi Mutanen-Pirttilä

MIKÄ EU:STA TULEE ISONA? Nuorten EU-työryhmä jätti Alexander Stubbille optimistisen raportin unionin tulevaisuudesta.

Buket Yüksel ja Hanna Hylkilä ERÄÄNÄ HARMAANA helmikuun aamuna emme olleet aivan varmoja hymyilimmekö me vai Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb leveämmin, sillä nuorten EU:n tulevaisuudesta visioivan työryhmän ensimmäinen kokous oli alkamassa.

Stubb oli aikaisemmin ilmaissut halunsa koota alle 30-vuotiaita nuoria visioimaan rohkeasti EU:n tulevaisuutta ja Suomen paikkaa unionissa. Työryhmään otettiin yli kuudenkymmen hakemuksen joukosta 26 eri ikäistä ja eri puolelta Suomea olevaa tyyppiä, jotka olivat enemmän tai vähemmän vinksallaan Eurooppa-asioihin. Itä-Suomea pääsimme edustamaan me.

– OLKAA VILLEJÄ, kehoitti herra Stubb ja poistui jättäen meidät keskenämme pohtimaan Eurooppaa ja sen tulevaisuutta.Aluksi olo oli kaukana villistä, kun pohdimme kiivaasti ja tarkasti kaikki mahdolliset osaalueet, mitä EU:niin voi kuulua. Työn edetessä kokonaisuus alkoi hahmottua ja työryhmämme laatima raportti sai nimekseen “Mikä EU:sta tulee isona? Nuorten näkemys EU:n tulevaisuudesta”.

Hanna Hylkilä (edessä vas.) ja Buket Yüksel (edessä oik.) edustivat Itä-Suomea nuorten EU-työryhmässä.

nista, integraation syvenemisestä kuin pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin edistämistä Euroopassa.

TYÖRYHMÄN RAPORTIN lopputulos kuvastaa hyvin sitä, että me nuoret olemme kasvattaneet juuremme lujasti Euroopan maaperään ja haluamme, että tulevaisuus Euroopassa olisi ruusuisempi, mitä se nyt on. Haluamme, että EU olisi lähempänä kansalaisiaan ja tekisi enemmän duunia kansalaistensa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toivoisimme, että EU ei olisi tulevaisuudessa niin monimutkainen, hankala ja outo mörkö, joka on suorastaan pelottava monelle tavalliselle tallaajalle. On tehtävä paljon töitä sen eteen, että pikkukylän Maurikin ymmärtäisi EU:ta ja tuntisi olevansa osa Eurooppaa.

LUOVUTIMME OPTIMISTISEN raportin 19.4. Valtioneuvoston linnassa Stubbille. Raportti sisältää painavaa asiaa niin vihreästä vallankumouksesta, kaikille Lue raportti osoitteessa http://vnk.fi/julkaisut/listaus/ ulottuvasta yhteiskuntatakuusta, EU:n demokratisoin- julkaisu/fi.jsp?oid=383350.

10

Manipulus 2/13

VIRKAMIEHEKSI TAI LOBBARIKSI? Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen opiskelijattutustuivat kahden päivän aikana neljään potentiaaliseen työnantajaan.

Milla Määttä Joensuun kampuksen oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua maaliskuun puolivälin tienoilla ekskursiolle Helsinkiin. Kirkolla seikkailuun oli varattu kaksi päivää, joiden aikana utelias joukko pääsi vierailemaan neljässä eri kohteessa ja sai mahdollisuuden tutustua potentiaalisiin työnantajiin.

Ekskursion koordinoineen nuorempi tutkija Emmi Muhosen lisäksi laitoksen henkilökuntaa matkalla edustivat lehtori Riitta Ahtonen, professori Anssi Keinänen sekä yliopisto-opettaja Miia Kilpeläinen.

OP:n Antti Vähäjärvi päätyi vaivihkaa esimiesvalmennukseen.

oli sovittu alkavaksi jo kymmeneltä.

Totuttuun tapaan Helsingin päästä ekskursiolle osallistuneet opiskelijat saivat odottaa Esplanadilla junantuomia teknisten vikojen vuoksi, mutta kohteessa odottaneet hedelmätarjoilut odottivat rauhassa syöjiään.

LVM:llä ryhmää vastassa oli oikeustaloustieteen alumni, neuvotteleva virkamies Tomi Lindholm, jonka ura ministeriön viestintäpolitiikan osastolla alkoi vuonna 2012.

Heti ministeriön esityksen alkuun kehittämispäällikkö Tiina Kaunisto kehotti opiskelijoita miettimään, mitä he haluaisivat tulevalta työnantajaltaan.

– Meillä panostetaan toimintakulttuurin kehittämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa olla valtion paras työpaikka.

Käynnistysvaikeuksia Torstaipäivän aamu tarkoitti suurimmalle osalle ryhmästä aikaista herätystä aamun ensimmäiseen junaan, Rohkeutta ja villasukkapäiviä sillä ensimmäinen vierailu liiken- Liikenneneuvos Petri Jalasto on ne- ja viestintäministeriöön (LVM) kokenut virkamies: hänellä on ta-

kanaan jo 15 vuotta ministeriössä liikennepolitiikkaan liittyvissä tehtävissä. Jalasto kertoi yleisesti LVM:stä työpaikkana ja korosti erityisesti rohkeutta ministeriön toimintaa ohjaavana arvona. Jalaston mukaan virkamiehen ydintehtäviin kuuluvat mm. sidosryhmien kuunteleminen ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen. Työvälineenä ministeriössä toimivat raha ja erityisesti pykälät.

– Teemme töitä poliittisessa organisaatiossa ministereiden apulaisina, ja rohkeutta ajatteluun ja työntekoon vaaditaan kaikilta. Ministerit [Merja Kyllönen ja Krista Kiuru] vertasivat itseään ensimmäistä kertaa virkamiesjoukolle esittäytyessään Angry Birdseihin. Heidän kaudellaan aivoja on viritelty vapaampaan ajatteluun mm. ministeriön yhteisellä villasukkapäivällä.

LVM:n kerrotaan olevan nuori työyhteisö, joka työllistää eniten juristeja, diplomi-insinöörejä ja yhteiskuntatieteilijöitä. Yhteistyö eri organisaatioiden, kuten maakuntaliittojen, kanssa on lisääntynyt ja vaikuttaisi lisääntyvän koko ajan.

Mutta miten liikenne ja viestintä liittyvät toisiinsa? Molempien markkinoiden välillä on huomattu historian saatossa analogioita, jotka liittyvät mm. julkishyödykkeisiin: maamme on täynnä niin liikenteeseen kuin viestintää liittyviä verkostoja, joita yhdistää esimerkiksi luonnolliseen monopoliin ohjaavat piirteet.

Vaikka ministeriön toimintaa ohjaa hallitusohjelma, työ on osittain myös tulevaisuuden ennustamista: tulevaisuuskatsauksissa pyritään antamaan esitys siitä, mitä tulevan hallituksen tulisi tehdä. Myös ministeriön hallinnonalaa koskevan lainsäädännön valmistelu työllistää virkamiehiä, ja esittelijöiden mukaan LVM:ssä pyritäänkin aina mahdollisimman hyvään vaikutusarvioon.

Erilaisilla selonteoilla tarkennetaan hallitusohjelmaa ja laaditaan käyt-

Manipulus 2/13

11

tökelpoisempia linjauksia. Myös unionitason vaikuttaminen vie nykyisellään jo noin 2o % ministeriön virkamiesten työajasta.

Vaikka LVM:n budjetti on pienehkö valtion tasolla tarkasteltuna, siinä on paljon vapausasteita. Tulosohjauksen järjestämisessä ministeriö on valtion kärjessä, ja hallitusohjelman tavoitteita saadaan operationalisoitua tehokkaasi.

Ei enää marginaalissa Viestintäpolitiikan osaston ylijohtaja Juhapekka Ristola aloitti oman puheenvuoronsa kertomalla, kuinka oli suoraan sanottuna kutsunut itse itsensä puhumaan Joensuun vierailijoille. Vierailun jälkeen opiskelijat kehuivat keskenään erityisesti hänen innostavaa ja suorastaan dynaamista esitystään, jossa Ristola kertoi vierailijoille viestintäpolitiikan osaston arjesta nykyisellään. Ristola paljasti olevansa itsekin kotoisin Joensuusta, jonka käräjäoikeudessä hän oli myös auskultoinut.

– Me ollaan tavattoman arkinen porukka. Oltiin ehkä aiemmin marginaalissa, nyt ei varmasti olla. Digitalous muodostaa jo yhdeksän prosenttia Suomen BKT:sta!

Ristola korosti erityisesti internetin ja siihen liitännäisen liiketoiminnan yhä laajenevaa merkitystä, ja antoi esityksessään mielenkiintoisia maistiaisia kyseisen kehityksen näkymisestä heidän toiminnassaan.

Esimerkiksi teleyhtiöt ovat aktiivisia lobbareita – eikä ihme, sillä infrastruktuuriin investoidaan noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

– Virtuaalihyödykkeiden kulutus ei ole enää kiinni fyysisestä paikasta.

Ala on hyvin vaikea ottaa haltuun, eikä me haluta Suomeen mitään villiä länttä. Haasteena onkin selvittää, miten myös tavikset voi olla jollain tavalla tilanteen tasalla.

LVM:n roolina onkin vastata siitä, että kaikki toimii – kaikissa oloissa. Ristola keskusteli myös niinkin

12

Manipulus 2/13

suuresta teemasta kuin Internetin hallinnon demokratisointi. Esimerkkinä hän puhui palvelinten sijaintiin liittyvistä ongelmista: – Joensuun Cittarin jätskialtaat lämpiää aika nopeasti, jos yhteys Hollannissa sijaitsevaan palvelimeen katkeaa.

Haasteiden lisäksi kehitys luo Ristolan mukaan myös valtavasti mahdollisuuksia. Opiskelijoiden huomion kiinnitti erityisesti Euroopan ja Aasian välille kaavailtava merikaapeli, jolla mannerten välisiä tietoliikenneyhteyksiä voitaisiin huomattavasti parantaa. Ministeriö tekee töitä monen muun toimijan – mm. venäläisen vastinparinsa – ohella sen eteen, että suunniteltu tietoliikennekaapeli mannerten välille saataisiin kulkemaan juuri Suomen läpi.

Suomeen palvelinkeskuksiaan sijoittaneet kansainväliset yritykset ovat arvioissaan korostaneet Suomen etuina vahvaa yksityisyyden suojaa, ”vihreää” ydinsähköä, vakaata poliittista ilmapiiriä ja Venäjän markkinoiden läheisyyttä.

toimielimiin on alkanut kiinnostaa yhä enemmän.

Kysyttäessä mahdollisuuksista päästä yhdeksi noista motivoituneista kiertolaisista, opiskelijoille suositeltiin hakemista korkeakouluharjoitteluun. Toistaiseksi harjoittelun edellytyksenä on kuitenkin yliopiston myöntämä rahoitus.

Rahoitusmaailman näkymiä Ministeriöltä ryhmä siirtyi rauta-

Kierrosta lisämotivaatiota Juhapekka Ristola kertoi ekskursiolaisille viestintäp Ristolan mukaan LVM:ssä ollaan itsevarmoja osaamisen suh- tieaseman kupeeseen Mikonkadun teen, mutta nöyriä oppimisen suh- Osuuspankkiin. Riitta paljasti tehteen. Hän korostaa kansallisella ja neensä uraa ennen yliopistoa kyvaltionhallinnon tasolla tapahtuvan seisessä pankissa, mikä epäilemättä verkostoitumisen tärkeyttä. Taloon saattoi vaikuttaa kohteen valikoitutoivotaan ihmisiä, jotka ovat sitoutu- miseen päivän ohjelmaan. neita demokraattiseen järjestelmään; Camilla Henriksén OP-Pohjopuoluekirjoja sen sijaan ei keneltä- lan HR-ohjauksesta kertoi alkuun kään tarkisteta.

OP-Pohjolasta työnantajana. OsuusHallitusneuvos Merja Suoninen kunnallisella taustalla on tärkeä rooli ja neuvotteleva virkamies Ulla Ka- 110 vuotta juuri täyttäneen ryhmän leva hallinto-osastolta näkevät mm. toiminnassa. valtionhallinnon sisällä tapahtuvan – Olemme johtava finanssiryhmä virkamiesvaihdon tarjoavan työhön Suomessa, ja kasvamme markkinoita uusia ulottuvuuksia ja ylläpitävän nopeammin. Meillä on selkeä visio motivaatiota. Kierto on yleistynyt ja innokas työyhteisö. Meiltä myös erityisesti valtioneuvoston tasolla, odotetaan enemmän kuin kilpaimutta myös virkamiesvaihto EU:n lijoiltamme. Haluammekin olla fi-

nanssialan vetovoimaisin työnantaja.

Henriksénin mukaan henkilöstökenttä on monipuolinen, vaikkakin vain neljännes on miehiä. Tehtävänimikkeitä on paljon, mm. asiakaspalveluun, ICT-tehtäviin ja analyysin liittyen. Henkilöstön ammattitaitoa pyritään vahvistamaan koulutuksella ja henkilökohtaisen kehittymisen tuella. Uutena työkaluna toimii innovaatiohanken Tech Lab, jossa henkilöstö pääsee kokeilemaan mm.

politiikan kentästä.

uutta teknologiaa. Kaikilla työntekijöillä on myös mahdollisuus ehdottaa uusia tuotetyyppejä kehitettäväksi eteen päin.

Anttien urapolkuja OP:ssä Antti Makkonen kertoi urapolustaan OP-Pohjola osuuskunnan lakimieheksi. Hän on valmistunut OTM:ksi Lapin yliopistosta vuonna 2009, mutta tehnyt jonkin verran oikeustieteen opintoja ennen sitä myös Joensuun yliopistossa. Makkosen vinkki pankkialalle haaveilevalle opiskelijalle on opiskella oikeustieteiden lisäksi kauppatieteitä; erityisesti laskentatoimen opinnoista hän kokee hyötyneensä työelämässä.

Makkonen on toiminut osuuskunnassa useassa eri tehtävässä jo lukioajoistaan lähtien: työsuhteessa hän on ollut niin pankissa, OP-keskuksella, OP-Palvelut oy:ssä kuin OP-Pohjola osk:ssa. Hän on päässyt osallistumaan myös ryhmän esimiesvalmennukseen, joka omalta osaltaan on ohjannut häntä kohti nykyistä pestiään.

Työn alla toistaiseksi on oikeustieteen lisensiaatin tutkinto, johon liittyvää kirjoitusharjoitusta hän pitää erityisen arvokkaana lisänä jo kertyneelle työkokemukselle.

Antti Vähäjärvi on valmistunut KTM:ksi Oulun yliopistosta. Hänen opintoihinsa on sisältynyt mm. kansantaloustiedettä, laskentatoimea ja yritysjuridiikkaa. Vähäjärvi päätyi ensiksi opintojensa loppuvaiheessa Oulun osuuspankkiin, mutta päätyi Makkosen tavoin vaivihkaa esimiesvalmennukseen. Nykyisin hän toimii yrityspankin puolella myyntipäällikkönä, mutta kerkesi toimia välillä myös pankin esimiehenä Nivalassa.

– Lehmiäkin on käyty rapsuttelemassa, kun on navetat saatu rakennettua.

Vähäjärven mukaan töitä on paljon tarjolla ryhmän sisäisessä haussa. Vaikka uran alussa tarjolla ei olisikaan mitään huipputehtäviä, ryhmän sisällä on helppo edetä.

– Oma visio urakehityksestä toimii ohjenuorana. Pitää vain osata tarttua tilaisuuksiin.

Pankinjohtajan mietteitä Erja Hakanpää johtaa vähittäispankkitoimintaa Helsingin OP Pankki oyj:ssä. Hän jatkoi Vähäjärven linjaa ja korosti, kuinka arvokasta työkokemusta asiakaspalvelutilanne tarjoaa pankkialalle pyrkivälle.

Hakanpää on toiminut mm. pankkilakimiehenä, lakiasiainpäällikkönä ja pankinjohtajana eri pankeissa ryhmän sisällä. Myös perintälakimiehenä opituista neuvottalutaidoista Hakanpää kokee hyötyneensä.

Hakanpää tarjosi ryhmällemme myös monipuolisen yleiskatsauksen pankkitoimintaan ja sen kehitykseen Suomessa. Hänen mukaansa pankkitoiminnan painopiste siirtyy Suomessa jyväjemmareiden pankeista kohti varallisuudenhoitoa. Nykyisellään finanssialalla kilpaillaan asiakaskokemuksella, ei tuotteilla tai hinnoilla. Haasteena nähdään mm. kotimaan ikärakenne ja monimutkaiset tuotteet.

Hakanpää kehotti opiskelijoita myös harkitsemaan asunnon hankintaa vakavasti korkojen ollessa tällä hetkellä ennätysalhaalla. Tosin, ehkä se gradu pitäisi kuitenkin ensin saada valmiiksi?

– Jos tutkijan ura ei kiinnosta, ei tarvitse ihan niin tarkaan hioa sitä gradua. Meiltäkin voi löytyä jopa aiheita, jos itsellä on joku käsitys mielenkiintoisesta aiheesta.

Kosketus konsulttimaailmaan Perjantaipäivä käynnistyi uteliaissa tunnelmissa, kun ryhmän seuraavana kohteena odotti konsulttiyritys Eurofacts. Johtava konsultti, VTM Urho Blom aloitti esityksen kertomalla itse yrityksestä ja heidän työnkuvastaan.

– Olemme ammatiltamme lobbareita ja kerromme selkeästi, mitä asiaa ajamme.

Eurofacts toimii etujen ja edunvalvojien markkinoilla. Blomin mukaan Eurofacts on yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen erikoistunut asiantuntijayritys, jota voidaan kutsua public affairs –toimistoksi. Yrityksen asiakkaina on mm. pörssiyhtiöitä, virastoja, ministereitä, kuntia ja järjestöjä.

Yrityksen toiminnot ovat monipuolisia. Eurofactsin lobbarit toteuttavat mm. yhteiskunnallista

Manipulus 2/13

13

tiedustelua, vaikuttamisstrategista konsultointia ja neuvontaa, julkisuuden hallintaa ja projektijohtamista.

Lobbarille ei Blomin mukaan ole Suomessa yleisesti hyväksyttävää määritelmää: toiminta voi olla maksullista tai maksutonta, eikä kentällä

” Olemme ammatiltamme lobbareita ja kerromme selkeästi, mitä asiaa ajamme.

– Urho Blom

tunneta puolueellisia tai puolueettomia asiantuntijoita. Lobbaus on Blomin mukaan liima valtion ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

– Voimavarojen niukkuus synnyttää konflikteja ja tarpeen neuvotella. Lobbaus saakin käyntivoimansa ihmisten halusta tehdä keskinäisiä sopimuksia.

Asian ajajana Viestintäala, jolla Eurofactskin toimii, on Suomessa kovin sirpaloitunut. Kaikki ammattiliitot ja ainejärjestötkin voidaan nähdä edunvalvojina. Edunvalvonta on kuitenkin staattisempaa, kuin heidän toteuttamansa lobbaus. Yhtenä työvälineenä lobbareille toimii myös media, jonka kautta tavoitellaan vaikutusvaltaa. Esimerkiksi yksittäisen kansanedustajan vaikutusvalta on hyvin pieni; kuitenkin, tehokas verkostoituminen mahdollistaa vaikutusvallan maksimoimisen.

– Aktiivisuus on tärkeää. Etenkin Venäjällä sinun kannattaa itse olla kertomassa, kuka olet – tai joku muu voi ennättää väittää sinusta ihan mitä vaan.

Konsultti, VTM Simo Hiilamon mukaan Euroopan Unioniin liittymisen jälkeinen muutos on ollut niin merkittävä, että se on pakottanut uudistamaan toimintatapoja myös Suo-

14

Manipulus 2/13

messa.

– Etuja on aina ajettu. Suomi on ollut kartellien ja sisäpiirien maa.

EU:n myötä sääntelymäärä on kasvanut huomattavasti. Taloudellisten toimijoiden tuleekin koko ajan olla valppaina.

– Tilanne, jossa kuulemista ei toteutettaisi lainkaan, tai se olisi säänneltyä, ei olisi kovin järkevä malli.

Lainsäädäntömuutoksilla voi olla erittäin suuri kaupallinen merkitys, mikä omalta osaltaan selittää etenkin EU-areenalle siirtyneen kilpailun kovuutta. Ihan kaikkia asioita ei kuitenkaan lähdetä ajamaan. Eurofacts ei edusta tupakka- turkis- tai sotateollisuutta, eikä koulutuksen yksityistämiseen tähtäävää toimintaa.

– Jos asia, jota ajat, tuo pikavoittoja jollekin, voi yhteiskunnan kannalta lopputulema olla vahingollinen.

Pohja toiminnalta menee helposti myös, jos asiakas ei ole sellainen, johon itse uskot. Se ei olisi pidemmällä aikavälillä kestävää.

Veeteevee Ekskursion viimeisenä kohteena oli Valtiontalouden tarkastusvirasto, jossa esittelyn virastosta piti mm. oikeustaloustiedettä ja lainsäädäntötutkimusta opiskellut johtava tuloksellisuustarkastaja Auri Pakarinen.

Pakarisen vastuualueena virastossa on säädösvalmistelun ja lainsäädännön laatu.

Viraston päällimmäisenä tehtävänä on mitata valtion varojen käytön tehokkuutta yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Tätä mittaustyötä eri yksiköissä tekee suuri joukko virkamiehiä, joista jopa 80 prosenttia on koulutukseltaan maistereita, ja 11 prosenttia tohtoreita.

Mikäli VTV:lle halajaa töihin, kannattaa opinnoissa valita yleisiä yhteiskunta-alan opintoja, erilaisia menetelmäopintoja sekä mahdollisesti EU-aiheisia kursseja. Erityisen tärkeässä roolissa on kirjoitustaito,

mutta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja korostetaan. VTV:llä tuetaan rahallisestikin mitattuna paljon henkilöstön virkamiesvaihtoa ja erilaisiin kansainvälisiin konferensseihin osallistumista, joten osaamistaan pääsee kehittämään myös talon sisällä.

Tuloksellisuustarkastuksesta Johtava tuloksellisuustarkastaja Leena Juvonen on työskennellyt VTV:ssä jo 15 vuotta. Hän on itse opiskellut valtiotieteitä ja ollut mm. tutkijana yliopistolla ennen uraansa virastossa. Juvosen mukaan virastossa pääsee tosiaan testaamaan ryhmätyötaitojaan, sillä kaikki tarkastukset tehdään joko pari- tai ryhmätöinä.

– Tarkastuksissa käydään läpi taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta. Työ on systemaattista, yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä hyödyntävää analyysiä.

Tarkastuksen kohteena on jo toteutunut toiminta; työssä ei siis pyritä ennakoimaan tulevaa. Tarkas-

” Työ on systemaattista, yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä hyödyntävää analyysiä.

– Leena Juvonen

tussuunnitelma tehdään vuosittain, mutta kohteita voi valikoitua tarkastukseen myös median paineesta. Meneillään olevien tarkastusten kirjo on tälläkin hetkellä erittäin laaja.

Vaikka tarkastukset tehdään hyvässä yhteistyössä tarkastuskohteiden kanssa, Juvonen painottaa erityisesti viraston riippumattomuutta ja itsenäisyyttä. Myös laatuasiat vaikuttavat tärkeiltä. Tarkastajan tärkeä ominaisuus on Juvosen mukaan ”kyyninen skeptisyys”. Kysyisikö tarkastaja tässä tapauksessa siis, kukas mahtaa tarkastaa VTV:n toimintaa?

Check-in asiakkaana saat aidosti edullista opintolainaa – ilman järjestelypalkkiota.

Nordea Pankki Suomi Oyj

Edullinen opintolaina helpompaa opiskeluaikaa varten Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai kysy konttoristamme.

Teemme sen mahdolliseksi

Siltakatu 10 Joensuu nordea.fi

Manipulus 2/13

17

VAKKARITYÖ KIIKARISSA Palkittu legiolainen on gradun palauttamista vaille valmis.

Oskari Korhonen Ansioitunut legiolainen on yhdistyksen aktiivi, joka on tehnyt pyyteettömästi työtä Legion hyväksi, ylläpitänyt yhteishenkeä ja tuonut legiolaisuutta esille kampuksella ja opiskelijatapahtumissa.

Vuonna 2012 jäsenistö päätti, että kriteerit täyttää parhaiten gradua vaille valmis oikeustaloustieteen pääaineopiskelija, Tommi Majanen.

PÄÄAINEEN VALINTA oli Majaselle selvä jo ensimmäisenä lukuvuonna.

– Kalle Määtällä taisi olla sormensa siinä pelissä, sillä hänen ensimmäisenä vuona pitämänsä opintojakso teki vaikutuksen. Oikeustaloustaloustiedettäkään ei pysty muualla Suomessa opiskelemaan. Sen kaupallinen puoli kiinnostaa minua sekä sen tutkiminen, miten lainsäädännöllä luodaan kannustimia, jotta kuluttajat, yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyisivät toivotulla tavalla, hän kuvailee.

Majanen löysi siviilioikeudesta itselleen sopivan sivuaineen, opiskeli sen laajana kokonaisuutena ja kirjoitti siitä myös toisen kandidaatintutkielmansa oikeustaloustieteen lisäksi.

– OPISKELU ON kyllä vastannut odotuksiani ja ajatusta siitä, mitä oikeustieteiden opiskelu on.

Vaikka luentoja ei aina olekaan niin paljon, Majanen kiittelee laitoksen laadukkaita seminaareja.

– Tenttipohjainen opiskelu kyllä hel-

16

Manipulus 2/13

pottaa työ- ja asumiskuvioita, hän myöntää.

Liikkuvaa elämää viettävälle Majaselle tästä on ollut hyötyä: syyslukukauden loppupuolella 2007 hän muutti Kuopioon tyttöystävänsä luokse ja aloitti seuraavana asepalveluksensa Upinniemen varuskunnassa. Syksyllä 2009 Majanen muutti tyttöystävänsä kanssa takaisin Joensuuhun ja edelleen Helsinkiin keväällä 2011. Keväällä 2012 hän oli vaihto-opiskelemassa Ruotsissa, Uppsalan yliopistossa.

tauksia. Olin myös mukana sidosryhmätapaamisissa sekä tekemässä virastolle ohjeita liikesalaisuuksien käsittelystä. Valmistelin myös vastausta toisesta EU-maasta tulleeseen tietopyyntöön, Majanen muistelee.

Majanen kannustaa kaikkia suorittamaan harjoitusjakson ja hakemaan samalla laitoksen harjoittelutukea.

Kilpailuvirastossa HTM-tutkinnon suorittajat tunnetaan hyvin.

– Kuudesta harjoittelijasta kolme oli myös Joensuusta. Muun muassa meiltä valmistunut Tomi Lindholmkin oli silloin virastolla töissä, joten tuntevat siellä kyllä tutkinnon.

HARJOITTELUN AIKANA Majanen sai myös kimmokkeen pro gradu-työlleen, jonka aiheena on yhteinen määräävä markkina-asema.

– Sain idean kollegoideni ja työnohjaajani kanssa keskustellessa. Tarkastelen erityisesti päivittäistavarakauppaan liittyvää lakiehdotusta*, onka mukaan yli 30 prosentin markkinaosuuden päivittäistavarakaupan alalla omaavan elinkeinonharjoittajan voisi katsoa olevan määräävässä Vuoden 2012 ansioitunut legiolaimarkkina-asemassa. Tarkoituksena nen otti vastaan kunnianosoitukon torjua vahvaan markkina-asesensa Legion 15. vuosijuhlilla. maan perustuvat, selkeästi kilpailua MAJANEN ON ollut Trainers´ Hou- poissulkevat ja kauppakumppaneita sella markkinoinnissa tekemässä tai kuluttajia hyväksikäyttävät meuusasiakashankintaa. nettelyt, Majanen selittää.

–Tällä hetkellä haussa olisi valmistumisen jälkeinen työpaikka, oman MAJASELLA ON takanaan kaksi alan vakkarityö, Majanen kertoo. tuutorivuotta sekä vuosi hallituksen Viimekeväinen harjoittelujakso yritys- ja yhteistyövastaavana. VuosiKilpailuvirastossa oli herkullista esi- juhlilla hänen kehuttiin vieneen Lemakua niistä oman alan töistä. gion varainhankinnan aivan uudelle – Siellä pääsi tekemään ihan oikeasti tasolle. töitä eikä vain keittelemään kolmea Vuosien varrelta parhaiten miekuukautta kahvia. Otsikkotasolla leen on painunut Legion, Optimin ja suoritin kilpailunvalvontaa, käy- Popsin yhteinen Aseman aatto. tännössä tein toimialatutkimusta ja – Siinä oli kyllä isot zembalot. Fuksivalmistelin virastolle tulleisiin kil- ja tuurorijärjestelyistä on myös jääpailunrajoitusvihjeisiin liittyviä vas- nyt paljon hauskoja muistoja.

*) Lue lisää aiheesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta (HE 197/2012).

” Fuksi- ja tuutorijärjestelyistä on myös jäänyt paljon hauskoja muistoja.

– Tommi Majanen

Tommi Majanen tuutoritouhuissa syksyllä 2010.

Manipulus 2/13

17

JÄLKILÖYLYISSÄ a k s a v O Maria Juttusarjassa yhytetään jo valmistuneita legiolaisia, tiedustellaan kuulumisia ja muistellaan menneitä.

Mari Kokko

onko opiskeluaikana hankitusta työkokemuksesta hyötyä tutkijan uralla.

1. Milloin valmistuit Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta?

5. Kuinka koet pää- ja sivuainevalintoje– Valmistuin 30.11.2011, jos tarkkoja ol- si vaikuttaneen työllistymiseesi? laan!

– Jos olisin opiskellut finanssioikeutta, niin olisin varmaankin työllistynyt paremmin.

2. Mistä aiheesta kirjoitit pro gradu -tut- Hallinto-oikeus oli pääaineeni ja uskon, kielmasi? että kyllä siitäkin työllistyy ihan hyvin, ei – Kirjoitin gradun kunnallisesta virantäy- ehkä vaan Pohjois-Karjalassa. Sivuaineina töstä (yleisistä nimitysperusteista). minulla oli siviilioikeus ja johtaminen. Jälkeenpäin olen kylläkin miettinyt, olisiko 3. Mitä teet työksesi? pitänyt opiskella jotain muuta kuin johta– Olen tällä hetkellä tutkijana. Sain joulu- mista. kuussa 2012 kaksivuotisen apurahan Kunnallisalan kehittämissäätiöltä.

4. Kuinka päädyit tutkijaksi? Hyödytkö tutkijan työssä opiskeluaikana hankitusta työkokemuksesta?

– Useat eri asiat vaikuttivat tutkijaksi ryhtymiseeni. En ollut opintojeni aikana ajatellut, että tutkijaksi ryhtyisin tai suorittaisin jatko-opintoja, mutta pro gradu -tutkielmani valmistuttua professori Tarmo Miettinen kyseli, kiinnostaisiko minua jatko-opinnot/väitöskirjan tekeminen ja siitä se sitten lähti. Asiaan vaikutti myös se, että työtilanne Itä-Suomessa on surkea ja töitä ei vastavalmistuneelle löydy, ainakaan omalta alalta. En ole katunut valintaani ryhtyä tutkijaksi. En osaa sanoa,

18

Manipulus 2/13

” Tutkimuksen tekeminen ei katso paikkaa eikä aikaa.

–Maria Ovaska

6. Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

– Mitähän tähän kommentoisi? Aika vaihtelevia ovat minun työpäiväni. Välillä menen heti aamusta yliopistolle työhuoneeseeni työskentelemään ja välillä jään kotiin kirjoittamaan tai lukemaan. Riippuu tietysti siitä onko minulla sellaisia juttuja työn alla, jotka vaativat yliopistolla oloa.

Sen olen oppinut, ettei tutkijalla ole ns. tavallisia työpäiviä (arkisin 8-16). Koen, että

8. Olit opiskeluaikanasi aktiivinen Legiolainen. Millainen on paras muistosi opiskeluaikaasi ja Legioon liittyen?

– En kyllä voi sanoa itseäni kovinkaan aktiiviseksi legiolaiseksi. Ensimmäisinä opiskeluvuosina osallistuin fuksiaisiin, 7. Mitä vinkkejä antaisit nykyisille kostajaisiin, pikkujouluihin yms. mutta HTM-opiskelijoille? parin vuoden jälkeen innostus hiipui. Ei – Mahdollisesti jo opiskeluaikana kannat- tule nyt mieleen mitään erikoista muistoa, taisi kontaktoitua, jotta työpaikan löytämi- sori. nen valmistumisen jälkeen olisi helpompaa. Suosittelen myös pohtimaan tarkasti 9. Vapaa sana. mitä aineita valitsee sivuaineiksi. Opiske- – Jos jatko-opinnot tai tutkijan ura kiinluaikana on suositeltavaa tehdä muitakin nostavat, niin kannattaa ottaa asiasta selhommia kuin ns. ”oman alan töitä”, koska vää. Emme me tutkijat päivät pitkät istu erilaiset työtehtävät antavat perspektiiviä yksin pienessä huoneessa kirjoja tai tietoelämään ja motivoivat opiskelemaan. konetta tuijottaen! viikonloput ovat parasta työskentelyaikaa minulle. Tutkimuksen tekeminen ei katso paikkaa eikä aikaa. Yleensä aloitan aamuni koirien kanssa lenkkeilemällä ja parhaat ajatukset syntyvät silloin keskellä metsää.

Manipulus 2/13

19

20

Manipulus 2/13

SEL

SELVÄN JUTUN SATOA Oikeustapauskilpailuun saapui ennätysmäärä kilpailutöitä.

Oskari Korhonen Ennätyksen rikkomiseen ei tietysti vaadittu kuin kaksi osanottajaa, onhan ”Selvä juttu” -oikeustapauskilpailu toistaiseksi järjestetty vain kerran. Molemmat kilpailutyöt tiivistivät monitahoisien tuomioistuinratkaisujen olennaiset kohdat

lyhyiksi lehtiuutisiksi niin, että lukija saa niistä kaiken irti kertalukemalla.

Rosa Valkeavirta tarttui samaan tapaukseen kuin kilpailun innoittajana toimineessa tehtävänannossa.

Teksti on selkeä ja yksinkertaiset lauseet edesauttavat luettavuutta. Ainoastaan lopun kekkosfakta jää hieman irralliseksi kokonaisuudesta.

Maria Matero, Elina Mäkinen ja Anna-Mari Karvonen taas ravistelivat viralliseen kirjakieleen jämähtäneen journalismin kankeita konventioita ja kirjoittivat uutisensa rehdisti

VÄ -oi

keu

JUT

sta

pau

ski

TU

lpa

ilu

savoksi. Lämmin ja leikkimielinen murre tuo ankean juristijargonin lähelle ihmisiä, tai ainakin savolaisia.

Yhden voittajan valitseminen useamman vaihtoehdon joukosta on mukavampaa kuin kahden välillä arpominen. Jotta kaikille tulisi hyvä mieli, pistetään palkinto puoliksi!

Kalenterivirheen vuoksi vappusitsit ehtivät jo livahtaa ohitse, mutta kirjoittajat palkitaan yhä aterialipuilla ja Legion tuotepaketilla, kunhan tuomaristo keksii, mitä se sisältää.

Onneksi olkoon ahkeroineille!

Ylj’opiston verovelevollisuujesta annettu ratkaisu Maria, Elina ja Anna-Mari Tällanen oikeujen piätös tuhatkakssattaakaheksankymmentäseittämän tänä sammaisena vuonna annettu. Korkein hallinto-oikkeus anto huhtikuun puolessavälissä piätöksen ylj’ opiston tilojen verovelevollisuujesta.

Tappaoksessa osakeyhtiö elikkä virima olj suanu ylj’ opinstouuvistuksen yhteyessä omistukseensa ylj’opiston kiinteistöjä. Virima olj vuokranna kiinteistöjä ylj’ opistolle ja osat tilloista ylj’ opisto olj vuokranna etiäpäen iliman

vastiketta ja vuokraapi vastiketta vastaan verovappaelle yhteisöelle. Verovappaos tarkottaa ettei tarvihe maksella verroo.

Arvonlisäverotuksessa tämmösiä verovappaeta yhteisöjä ovat muijen muassa terveyen- ja saeraanhoetopalavelut ja alle kaheksantuhannen viijensaan euron liikevaehtoo vuojessa tekevät yhteisöt.

ARVONLISÄVEROLAKI KOLOMEKYMMENEN pykälän yks momentin siännöksen mukkaan kiinteistön vuok-

raoikeujjen luovuttamisesta voejjaan hakkeutuo verovelevolliseks myös kunhan tönön käöttäjänä on ylj’ opistolain yksi pykälässä maenittu ylj’ opisto.

Siännös oekeutti viriman hakkeutummaan verovelevolliseks ylj’opistolle vuokratuista tilloista vuan siltä osin ku ylj’ opistot olivat tiljojen tos´asiallisina käöttäjinä.

Assiessa piäjyttiin semmosseen ratkassuun että hakkeutumisoikeus ei koskenna ylj’ opistojen ei-arvnlisäverovelevollisille yhtisöelle etiäpäen luovuttammie tiloja.

Kovia kohtaloita Lapin erämaassa Rosa Valkeavirta

on myrkyllistä ihmiselle ja ympäristölle.

Käsivarren Lapissa, Enontekijön kunnassa sijaitsee Raittijärven polku. Kylän maine on kuitenkin uhattuna ’’myrkkypuiden’’ vuoksi. Mistä on kyse?

Polkua on kunnostettu tarkoituksena saada siitä mönkijäkelpoinen. Pohjapuina on käytetty CCA-kyllästettyjä entisiä puhelinpylväitä.

CCA-liuos sisältää kromia, kuparia ja arseenia. Liuosta käytettiin aikanaan puumateriaaleissa, jotta ne kestäisivät säätä. Nyt liuoksen käyttö on kielletty, kosketuksiin joutuessaan se

LAPIN LUONNONSUOJELUPIIRI ry valitti hankkeesta. Asiaa selvitettiin ympäristökeskuksesta, jonka mukaan puista saattaa siirtyä myrkkyjä ympäristöön, vaikkakin hitaasti. Valitus hylättiin.

Luonnonsuojelupiiri ei jättänyt asiaa sikseen, vaan valitti hallinto-oikeuteen, joka palautti asian käsittelyyn. HaO:n mukaan asiassa olisi tarvittu ympäristölupa.

Tästä taas tienpitäjällä oli sanansa sanottavana ja se valitti korkeimpaan

hallinto-oikeuteen. Tienpitäjän mukaan puu ei ole jätettä, vaan sitä voi uusiokäyttää. KHO ei saanut asiaa ratkaistua, vaan laittoi ennakkoratkaisupyynnön Unionin tuomioistuimeen.

Raittijärveläiset joutuvat siis pitämään mönkijänsä tallissa vielä jonkin aikaa, ratkaisua Euroopasta kun saa odottaa takaisin tovin.

P.S. Aikanaan kävi myös presidentti Kekkonen Raittijärvellä tarjoten kyläläisille tietä. He ottivat kuitenkin mieluummin valtion tukeman vesitasoyhteyden.

Manipulus 2/13

21

JOKAMIEHEN GENOMIOIKEUDET JA JULKISEN VALLAN KÄYTTÖ Genomitiedon käytön yleistyminen tuo mukanaan oikeudellisia haasteita, joihin on varauduttava etukäteen.

Anjuska Kyllönen Kilpajuoksussa ollaan loppumetreillä: pian jokainen voi selvittää geeniperimänsä eli genomin emäsjärjestyksen 1000 dollarilla.

Kolme miljardia DNA-emäsparia vaatii lakitekstin tavoin tulkintaa.

Solussa tätä kieltä eli epigenomia lukevat lukuisat säätelytekijät, jotka ”glossaavat” DNA:ta ja sitä ympäröiviä proteiineja. Epigenomia ymmärretään yhä paremmin, mutta jokaisella solulinjalla – tai kirjalla – on omat merkintänsä. Joskus muistiinpanojen tekeminen johtaa siihen, että kaksi lehteä liimautuu yhteen, eikä väliin jäänyttä viestiä voi lukea. Punainen lanka johdattelee lukijaa kuitenkin samalla tavoin joka kirjassa, ja nämä kirjat ovat pian avoimia julkisen vallan käyttäjille kuten lääkäreille.

Genomitiedon käyttöön liittyvien oikeudellisten haasteiden ennakointi on tärkeää, koska muutaman vuoden päästä omaa genomia kan-

22

Manipulus 2/13

netaan mukana kuin Kela-korttia.

Genomioikeuden lähtökohdat Tehokkaan DNA-monistuksen ja siihen perustuvien tekniikoiden ansiosta yksittäisten geenien emäsjärjestyksen tarkasteleminen kuuluu jo nyt eräiden harvinaisten perinnöllisten sairauksien diagnostiikkaan perinnöllisyysneuvonnan osana.

Suurin osa yleisistä sairauksista, kuten sydän- ja verisuonitaudit, ei kuitenkaan ole täysin selitettävissä yhden geenin muutoksilla.

Genomitasolla voidaan tarkastella yhdellä kertaa useita geenejä ja niiden säätelyä, mikä helpottaa sairastumisriskin arviointia myös monitekijäisten sairauksien osalta.

” Genomi paljastaa ihmisestä niin paljon, että genomitiedon väärinkäyttö voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Vanhemmilta perittyjen geenimuotojen ja elämän kuluessa tapahtuneiden emäsjärjestyksen muutosten lisäksi genomitason tieto voi kertoa sellaisista DNA:n ja sen rakenneproteiinien muokkauksista, jotka johtuvat elintavoista ja ympäristöstä. Kaikesta huolimatta

genomitasolla havaittavat seikat selittävät usein vain pienen osan sairastumisriskistä.

Johdanto genomioikeuteen Ihmisen geeniperimää ja ihmisoikeuksia koskeva yleismaailmallinen julistus (1997) turvaa jokaiselle oikeuden olla tulematta syrjityksi geeniperimäänsä liittyvien tietojen vuoksi. Genomi paljastaa ihmisestä niin paljon, että genomitiedon väärinkäyttö voi johtaa vakaviin seurauksiin.

Perustuslailla on turvattu jokaiselle oikeus siihen, ettei ihmisen ominaispiirteitä tai esimerkiksi poliittista aktiivisuutta käytetä hallintopäätösten perusteina. Täten genomitiedosta tulee yhtä lailla salassa pidettävää mutta viranomaiselle kertyvää tietoa kuin puolueen jäsenkirjasta.

Geenitestien käyttöä ja potilaan oikeuksia on pohtinut muun muassa Meincke (1999). Genomitietoa voidaan käyttää geenitestien tavoin sairauden diagnosointiin ja ennustamiseen sekä sellaisten kantajen seulontaan, joiden genomissa on kummaltakin vanhemmalta perittynä vakavan taudin aiheuttava geenimuoto. Koko genomin laajuudella tarkasteltuna esimerkiksi terveyteen liittyviä muutoksia voidaan havaita tuhansia.

Tilanne on samantyyppinen kuin tutkimusasetelmassa, jonka Meincke otti esille artikkelissaan: Euroo-

” Muutaman vuoden päästä omaa genomia kannetaan mukana kuin Kela-korttia.

– Anjuska Kyllönen

Kuva: Valtteri Mäkelä

Manipulus 2/13

23

pan neuvoston suosituksen R (92) 3 mukaan tutkimuksessa ilmenevät odottamattomat tiedot tulisi ilmoittaa tutkimukseen osallistuville, jos niillä on välitöntä terveydellistä hyötyä näytteen luovuttajalle tai hänen perheenjäsenelleen, mutta tutkija, lääkäri tai näytteen luovuttaja eivät välttämättä ymmärrä uuden tiedon merkitystä.

” Genomin kokoamisessa ei voida välttyä pieniltä virheiltä emäsjärjestyksessä, joten havainnot tulee toistaa toisella menetelmällä ennen varsinaisten johtopäätösten tekemistä.

Aiheen oikeudellista problematiikkaa kuvaa hyvin se, että Walin (2007) sijoittaisi genomitiedon ja tutkimuskäytössä olevat ihmisalkiot kolmanteen luokkaan oikeussubjektien ja esineiden välille.

Genomitiedon soveltamisessa huomioitavia seikkoja Genomitiedosta koostuvan, helposti lähestyttävän kokonaisuuden muodostaminen edellyttää bioinformaatikon tai bioinformatiikkaan perehtyneen geneetikon asiantuntemusta. Lähitulevaisuudessa genomitietoa käyttävät kuitenkin lääkärit vastaanotollaan.

Esittelen lyhyesti kaksi oikeudellista esimerkkitapausta, jotka voivat hyvinkin olla pian arkipäivää: A. Sopivan lääkkeen valitsemiseksi lääkäri tarkastelee genomia useasta kohdasta ja havaitsee sattumalta, että potilas ja hänen puolisonsa kantavat samaa suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa geenimuotoa, joka aiheuttaa kummaltakin van-

24

Manipulus 2/13

hemmalta perittynä erittäin vakavan sairauden. Lääkäri tietää, että pari toivoo yhteistä lasta.

Miten lääkärin tulee toimia tällaisessa tilanteessa?

B. Lääkäri on aiemmin määrännyt erästä lääkettä tietyn geenimuodon perusteella, mistä on merkintä potilasasiakirjoissa. Potilaan lapsen huostaanottopäätöstä varten pyydettyä lausuntoa laatiessaan psykiatri huomaa aiemman diagnoosin perusteeksi merkityn geenimuodon.

Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että kyseinen geenimuoto lisää merkittävästi henkilön aggressiivisuutta alkoholin nauttimisen vaikutuksesta.

Tuleeko geenimuoto ottaa huomioon lausunnossa ja hallintopäätöstä tehdessä?

Sivuuttamisesta valitusperuste?

Julkisen vallan käyttö on usein pakkovaltaa, joten hallintopäätösten perusteluissa tulee ottaa huomioon kaikki tarpeelliset tosiasiaseikat.

Jos niitä ei oteta huomioon, on päätöksestä mahdollista valittaa.

Potilaan antaman genomitiedon lisäksi on olemassa sähköinen reseptijärjestelmä, joka mahdollistaa kaikkien reseptien tarkastelun yhdestä paikasta. Jos lääkäri huomaa genomissa tai potilastiedoissa seikan, joka vaikuttaa merkittävästi henkilön tai tämän perheenjäsenten terveyteen tai käyttäytymiseen, tuleeko tämä ottaa huomioon? Jos seikkaa ei oteta huomioon hallintopäätöstä tehdessä, onko se hyväksyttävä valitusperuste? Toisaalta, saako lääkäri käyttää vapaasti potilaan genomitietoa selittävien tekijöiden etsimiseen?

Joka tapauksessa on otettava huomioon, että genomin kokoamisessa ei voida välttyä pieniltä virheiltä emäsjärjestyksessä, joten havainnot tulee toistaa toisella menetelmällä

ennen varsinaisten johtopäätösten tekemistä.

Sopimusluonnos genomitiedon käytöstä viranomaisessa Genomitiedon hyödyntämismahdollisuudet edellä tarkastelluissa tapauksissa riippuvat siitä, millainen suostumus on annettu.

Kun potilas tulee vastaanotolle genomi muistitikulle tallennettuna tai kun hän pyytää genomiaan sekvensoitavaksi julkisessa laitoksessa, on tehtävä sopimus, jossa otetaan huomioon seuraavat seikat: i) genomitiedon käytön mahdolliset seuraukset potilaalle, hänen lähisukulaisilleen ja seuraavalle sukupolvelle, ii) tarkastellaanko genomia kokonaisuudessaan vai rajataanko genomin hyödyntämislaajuutta ja iii) voidaanko genomitietoa käyttää hallintolain mukaisten päätösten perusteena.

Myös niillä potilailla, jotka ovat kartoittaneet genominsa yksityisellä palveluntuottajalla, tulee olla mahdollisuus sopia lääkärin kanssa siitä, miten heidän genomiaan käytetään.

Lopuksi Bio-oikeuden alaan kuuluva genomioikeus on hyvä esimerkki siitä, että oikeudenalojen väliset rajat ovat keinotekoisia. Valmistautukaa genomioikeuden aikakauteen – valitsemastanne oikeudenalasta riippumatta!

Kirjoittaja on opiskellut ihmisgenetiikkaa Helsingin yliopistossa ja oikeustieteitä Itä-Suomen yliopistossa.

Lähteet: Walin, Laura: Ihmisalkion oikeudellinen asema Suomen oikeusjärjestyksessä. Lakimies 4/2007, s. 546–572.

Nina Meincke: Geenit kertovat. Geenitestit lääkintä- ja bio-oikeuden näkökulmasta.

Lakimies 8/1999, s. 1202–1221.

Manipulus 2/13

25

OPINTOLAINAKORIS 2013 – MIKSI EI OPINTOTUKI?

Jälleen oli tullut aika lähteä pomputtelemaan palloa rennoin mielin koriskentille!

Martti Kuikka Legio Ostiensis ja Fides Ostiensis ovat järjestäneet yhteistyössä jo kolme koripalloturnausta.

Turnaus järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

Tämä viimeisin koripalloturnaus pelattiin Joensuun lyseon lukion ulkokentällä 3.5., vappuhöyryjen jälkeen. Tällä kertaa sää suosi meitä!

TURNAUKSEN VALMISTELU alkoi jo hyvissä ajoin helmikuulla.

Aluksi valmistelu oli lähinnä puhetasolla, mutta mitä lähemmäksi turnauspäivää tultiin, sitä ko-

26

Manipulus 2/13

vempaa sähistiin. Luonnollisesti aluksi päätettiin missä, milloin ja kuinka monta tiimiä mukaan. ”Missä” oli helppo, totta kai Lyskalla, parhaat puitteet ja suoraan ytimessä. ”Milloin”, sekin oli helppo: opintotukikoriksen hengessä jonkun kuukauden 4. päivänä, jolloin rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Meillä oli kuitenkin ongelma; turnaus tulee järjestää sääolosuhteiden mukaan, ja myös ihmisiä on ihan kiva saada paikalle. Luonnollisesti toukokuu on kevään turnaukselle ainut mahdollinen, sisällähän emme pelaa (paitsi sateella). ”Mutta mites tuo päivä?” – oli ensimmäinen kommentti. Pelkäsimme ihmisten kaikkoavan Joensuusta kotikonnuilleen ja vappu painoi päälle liimautuneiden haalareidensa kanssa. Opintotuen hengessä turnaus olisi tullut järjestää maanantaina, sillä opinto-

tuki tulee seuraavana arkipäivänä, mikäli kuukauden 4. päivä ajoittuu viikonlopulle.

Toinen fakta oli se, että ihmiset pakenevat Joensuusta, joten turnaus oli järjestettävä pikimmiten vapun jälkeen, joten päädyimme järjestämään turnauksen 3.5.2013.

Nimenä ei voinut käyttää opintotukikorista, joten keksimme opintolainakoriksen, koska lainaahan saa ihan koska haluaa (turnaus ei ole millään tavoin poliittisesti sitoutunut).

Kolmas faktahan oli se, että tässä kaupungissa on vaan yks seriffi, ja se on lyseon rehtori. Jälleen suuri kiitos kentän lainasta!

NYT OLI sitten paikat valmiina, poliisia infottu, poket paikalla, grilli Täkyltä, boombox Mikrovillukselta; ”we are playing basketball, basketball is my favorite sport”.

Ylhäällä oikealla: veteraanijoukkue Rikkurit.

Ylhäällä vasemmalla: veteraanijoukkue Mooseksen laki.

Alhaalla: LePo (Legion Pomputtelijat).

” Joukkueita saapui paikalle kymmenen, joista yksi oli vaihtaritiimi, teimme siis historiaa!

Pelit alkoivat klo 16 reikäleipä.

Joukkueita saapui paikalle kymmenen, joista yksi oli vaihtaritiimi, teimme siis historiaa!

Myös Legiolaisia oli paikalla kolmen joukkueen verran; Rikkurit (veteraanijoukkue), Mooseksen laki (myöskin veteraanijoukkue) ja LePo (Grillimestari Janne, Safety first Janne and other buddies).

Valitettavasti Legio ei päässyt nauttimaan mitaleista. Voiton vei toisen kerran peräkkäin Anssi Laakso, ilmeisesti Educalta! Näin lähti poika jälleen vaeltelemaan ja saunomaan.

TURNAUS SUJUI kaikin puolin

hyvin, eikä viimekertaista ongelmaa ahtaan liikuntasalin kanssa ollut, joka väkisin loi melko ”hampaat irvessä” tunnelman – ulkona on rennompaa ja hauskempaa!

Musiikki soi ja ihmiset nauroivat, olimme siis onnistuneet.

Oli myös hienoa saada yhteistyökumppaneita, jotka oikeastaan ”randomisti” keräsimme edellisenä päivänä. Alun perin tarkoitus oli lähteä ostamaan mm. uusia palkintodonitseja (huomasin yöllä, että nuudelit olivat loppuneet).

Saldona oli drinkkilippuja, ruokalippuja, kasseja, kahvilippuja, kuusi karjalanpiirakkapakettia ja jalka oven väliin.

TEIMME MYÖS turnauksen jälkeen Facebookiin sivun nimellä ”opintotukikoris”. Nopeasti tykkääjiä oli jo yli 50, jolloin kollegani totesi: ”Martti, minusta tuntuu, että tulemme järjestämään tämän turnauksen vielä joskus toistekin”.

Voin siis jo nyt luvata, että uusi turnaus tulee olemaan syys-lokakuussa 2013.

Haluan myös kiittää Fides Ostiensis ry:n aktiivista liikuntatoimijaa Jan Pohjosta turnauksen järjestämisestä kanssani. On hienoa nähdä ihmisten pitävän hauskaa liikunnan parissa, katsoen tai pelaten.

Nähdään jälleen syksyllä!

Manipulus 2/13

27

Kuva: Juuso Santala

OPTIMIN VUOSIJUHLILLA

Legion hallitus edusti kauppatieteiden ainejärjestön vuosijuhlilla.

Jari-Pekka Räty

asia.

LEGIO OSTIENSIS ry:n hallituksesta oli edustus Optimi ry:n vuosijuhlilla. Matkalla juhlia edeltävään coctail-tilaisuuteen puhuttiin illalliskorttien hinnoista. Optimin jäsenelle vuosijuhliin osallistuminen maksoi 65 euroa, avecille 70 euroa ja ulkopuolisille 95 euroa.

Suvantokadun ja Torikadun risteyksessä hallituksemme delegaatio tajusi, että halvimmaksi olisi tullut, jos jokainen olisi pokannut kauppatieteilijän ja mennyt hänen aveccinaan.

Vuosijuhlat ovat vanhojen juhlaetikettien ja akateemisten tapojen mukaan järjestettävätt vuosittaiset hienot juhlat, ja niissä ainutlaatuisuuden tekee se miten vanhoja kaavoja sovelletaan. Kaikki tietävät mitä vuosijuhlilla tapahtuu, mutta miten se tapahtuu on se osallistumisen ja selvittämisen arvoinen COCTAIL-TILAISUUS

28

Manipulus 2/13

” Halvimmaksi olisi tullut, jos jokainen olisi pokannut kauppatieteilijän ja mennyt hänen aveccinaan.

TIIN Auroran aulassa. Vuosijuhlien coctail-tilaisuuksissa annetaan huomionosoituksia, toisin sanoen erilaisia lahjoja yhdistyksen hallitukselle. Tilaisuutta ohjasi seremoniamestari, joka lyömällä seremoniakeppiä lattiaan jakoi vuoroja, jolloin vieraat saivat antaa huomionosoituksensa ja halata, kätellä tai muuten kosketella Optimin hallitusta.

Coctailtilaisuudessa olivat hyvin edustettuina muiden yliopistojen kauppatieteiden ainejärjestöt, ISYY ja kauppatieteiden laitoksen henkilökunta.

Varsinaiset vuosijuhlat olivat teatteriravintolassa, joka oli yhtä lämpimän kodikas kuin aina ennenkin.

Kattaus oli kaunis ja runsas. Seremoniamestarin esiteltyä Optimin hallituksen istuuduttiin pöytiin.

Laulettiin juomalauluja ja nosteltiin maljoja niiden jälkeen. Hämmentävästi tilaisuutta ei aloitettu Karjalaisten laululla, kuten yleensä on tapana.

HYVÄT JUHLAPUHUJAT ovat tärkeä osa juhlien ohjelmistoa ja usein taitavien puhujien hankkiminen on haastavaa. Tässä asiassa täytyy kuitenkin antaa vilpitöntä tunnustusta juhlien järjestäjälle.

Ensin kauppatieteiden laitoksen edustaja, Juho Nienonen, myönsi palkinnon gradusta, joka oli saanut Laudatur-arvosanan. Kuulemma tämä oli toinen kerta kun vastaavaa arvosanaa oli myönnetty. Gradun kirjoittaja, Alia Dannenberg, piti kiitospuheen, jossa kertoi gradun PIDET- teko olleen helppoa. Hän kuiten-

kin rauhoitteli vaatimattomasti että tämä oli jo hänen toinen tutkintonsa. Aikaisempi hänellä oli fysiikasta.

Itse työ oli nimeltään ”Arvopaperimarkkinapetoksen aiheuttaman vahingon matemaattisesta määrittämisestä” ja tähän juurikin sovellettiin fysiikan kaavoja. Kirjoittaja kertoi poikkitieteellisen opiskelun ja työskentelyn merkityksellisyydestä ja hänen antamansa esimerkki vakuutti enemmän kuin yleinen puhe moni- ja poikkitieteellisyyden tärkeydestä.

TOINEN JUHLAPUHUJA oli entinen optimilainen, Janne Vara, joka perusti Chief Operating Manager Blancco Oy -nimisen yrityksen.

Blancon toimialana on tietokoneiden muistien tyhjentäminen ja vastaava tietoturvallisuuden hoitaminen. Varan kertomat kokemukset kansainvälistymisen koukeroista olivat mielenkiintoisia.

Viimeinen puhe oli omistettu naisille. Se pidetään aina hienoissa juhlissa aina RUKin kurssijuhlasta erilaisiin perinnepäiviin. Puhujan, Petri Makkosen, mukaan hän oli poikkeus siinä miesten sarjassa jotka olivat aikaisemmin pitäneet kauniin puheen: aikaisempina vuosina sen oli pitänyt poikamies, Petri oli taas varattu.

Ylistäessään naisia sukkelin sanakääntein ja kehuttuaan runsasanaisesti tyttöystäväänsä, yleisöstä kuului epäillys, että puhe oli itse asiassa kyseisen tyttöystävän kirjoittama.

Petri kiisti sen ja kertoi tyttöystävän vain oikolukeneen sen. Varatut miehet ymmärsivät ja nyökyttelivät empaattisesti. Onnistuneen puheen jälkeen miehet lauloivat ”Neidolleni” ja ojensivat aveceilleen ruusut.

Vuosijuhlan virallinen osuus päättyi tansseihin, jotka pyörähdeltiin Teatteriravintolassa, mutta vapaata olemista ja keskustelua jatkui aina aamuyön tunneille saakka.

TASAISTA VÄÄNTÖÄ JA YLIJUOKSUJA Legio ei unohda koskaan: menneisyys palaa kummittelemaan vapun arvonimiäänestyksessä.

Kuva: Pertti Lantta

Oskari Korhonen Legion vappua juhlittiin tänä vuonna Metrialla. Jätetään nakit ja perunasalaatti kuitenkin suosiolla sikseen ja siirrytään suoraan siihen aamuyön grillimättöön, eli perinteisten vuosiäänestysten tuloksiin.

VUODEN FUKSIKSI kruunattiin Elina Mäkinen, sillä hän ”ei varmaan oo missannut yhtäkään tapahtumaa ja on varmasti kaikille tuttu”, kuten asia eräässä nettisivuilla täytetyssä äänestyslomakkeessa muotoiltiin.

Vaikka vuoden tuutorin kategoria unohtui tykkänään alkuperäisestä äänestyspohjasta, Heli Korkala keräsi mittavan äänisaaliin vain pari päivää ennen juhlia järjestetyssä pikaäänestyksessä.

Hymytytöksi itsensä säteili Ada Korhonen. Tyttöjen kategoriassa kisa oli tiukimmillaan: äänet hajosivat melko tasaisesti yhteensä 12 eri ehdokkaalle.

Hymypojan arvonimi taas lankesi Tapio ”Jeesus Kristus” Aitalle. Janne Varre sekä Martti Kuikka kirivät hyviksi kakkosiksi poikien sarjassa.

Elina Mäkinen otti ääniä monessa kategoriassa.

JURRIKAANIKSI NIMETTIIN Tuomas ”risteily” Timonen, joka jätti tasaisesti ääniä keränneen vanhan kaartin kirkkaasti taakseen.

Jurrikaanittareksi valittiin niin ikään hurjalla äänivyöryllä Hannele Remes.

Vuoden pariksi valittiin jo toista kertaa Buket Yüksel ja Kalle Hertti. Hopeasijan vei mystinen parivaljakko, ”Hannele ja kenkä”.

Vuoden paitana ja peppuna loistivat jälleen Hannele Remes ja Elina Mäkinen. Myös niin kutsuttu ”Team Myski”, eli Eero Nurmilaukas, Tapio Aitta sekä Tommi Mäntylä saivat runsaasti ääniä sekä koko kolmikkona että kahden kombinaatioina, joita ei kuitenkaan voinut tasapuolisuuden nimissä laskea yhteen pottiin.

Manipulus 2/13

29

KERRAN VIIDESSÄ VUODESSA

Kuva: Joona Sipi

Täky juhlii harvoin, mutta näyttävästi omalla tyylillään.

Jari-Pekka Räty Kiirehdin ravintola Eliakseen.

Tätä tilaisuutta en halunnut jättää välistä: Täkyn vuosijuhlia, jotka järjestetään vain joka viides vuosi.

Olin vain 20 minuuttia aikaisemmin saapunut Joensuuhun Optimin Army-sillikseltä ja ravintola Eliaksen eteisen väentungoksessa näin Helin, toisen edustajamme näissä harvinaislaatuisissa juhlissa. Joukon takaa kuulin, kuinka vieraat toivotettiin tervetulleiksi.

Heli löi käteeni edustuslahjan ja pääsin esittämään improvisoidun puheen. Puheessa kertasin riittävän suppeasti, mutta syvällisesti Legion ja Täkyn yhteistyön pitkät ja menestykkäät vaiheet. Kiitosten jälkeen pääsimme istumaan juhlapöytiin.

LEGIO OLI ainut ainejärjestö joka hallitsi vuosijuhlaetiketin ja esitti ainejärjestön tervehdyksen.

Muut järjestöt rohkaistuivat vasta juhlan keskivaiheilla esittämään tervehdyksensä, silloinkin he tekivät sen pöydistä käsin.

Muuten juhlat olivat tarkasti suunitellut ja niissä oli paljon kaikkea omaperäistä: tuttuihin juomalauluihin oli tehty suomen kielen ja –kirjallisuuden opiskeluun liit-

30

Manipulus 2/13

Tutut juomalaulut oli käännetty kekseliäiksi täkyversioiksi.

tyviä kekseliäitä sanoituksia. Nyt ei esimerkiksi testamentattu vain heilaa vaan myös sanakirjat jälkipolville. Myös Leevi and The Leavingsin Pohjois-Karjala oli sanailtu Täkyn näköiseksi. Karjalaisten laulukin kajautettiin.

SUOMEN KIELEN professori Marjatta Palander piti persoonallisen juhlapuheen. Hän kertasi Täkyn historiaa ja täky-sanan merkitystä. Kukaan ei tosin enää muistanut miksi juuri Täky valittiin nimeksi, mutta joku historian hämäriin (70-luvulle) kadonnut opiskelija sen oli keksinyt.

Täkyllä on oma ainejärjestöjulkaisunsa, Itäkynä, jossa on palsta luennoitsijoiden suustaan päästämille hedelmille. Professori maksoi ”mansikat mansikkoina” ja kertoi muutamia tenttivastauksia, jotka vetivät vertoja Itäkynän sitaateille.

YLLÄTTÄEN EI pidetty puhetta neidolle, vaan noustiin ylevämpiin sfääreihin kun Kasperi Hakalisto piti puheen Suomineidolle. Turhan lepertelyn sijaan mies puhui vain raakoja faktoja: heti alkuun hän tyylikkäästi suojasi selustansa ja varoitti puheessa olevista historiallisista, johdonmukaisuusvastaisista ja muista virheistä.

Kaiken kaikkiaan puheesta sai paneutuneen ja asiantuntevan vaikutelman: juhlakansaa sivistettiin mm. että Suomineito on persofikaatio, ja hänellä on kulttuurillisesti naapureina Svea-mamma ja Äiti Venäjä, mutta puheen kosketuspinta tilaisuuteen jäi etäiseksi.

Täkyn nuoria naisia olisi voinut kehua enemmän.

Lopuksi tanssittiin elävän musiikin soidessa. Se oli kaunis lopetus onnistuneille, Täkyn näköisille juhlille.

Pro gradu -tutkielman tekijöitä (Veropalvelut) Kasva kanssamme asiantuntijaksi – mahdollisuuksia ja elämänkokemuksia

Tarjoamme verotuksesta kiinnostuneille opiskelijoille tilaisuuden tuettuun Pro gradu -tutkielman tekemiseen Deloittella. Suomen Deloitte tarjoaa veropalveluita päivittäisestä juoksevien asioiden konsultoinnista aina globaalin konsernin kokonaisvaltaiseen verosuunnitteluun ja veroasioiden hallinnointiin. Palveluitamme ovat kansainvälinen ja kotimainen yritysverotus, siirtohinnoittelu, yrityskauppojen verosuunnittelu, arvonlisäverotus ja muu välillinen verotus, henkilöverotus ja ennakkoperintä, ulkomaankomennusten vero- ja sosiaaliturvakonsultointi, sukupolvenvaihdokseen liittyvät veroasiat ja yritysjuridiikka.

Toivomme, että opiskelet esimerkiksi kauppa-, oikeus- tai hallintotieteitä. Arvostamme näyttöjä huippusuorituksista ja tavoitteiden saavuttamisesta. Odotamme sinulta vastuuntuntoisuutta ja analyyttista otetta. Olet oma-aloitteinen ja omaksut nopeasti uusia asioita.

Työn tekemisen ajaksi tarjoamme käyttöösi asiantuntijoidemme osaamisen ja tuen, nimetyn ohjaajan, työtilat toimistostamme, kirjaston ja tietokoneen sekä erikseen sovittavan korvauksen. Pääset näkemään aitiopaikalta millaista verotyö Deloittella käytännössä on sekä verkostoitumaan asiantuntijoidemme kanssa mahdollista tulevaa harjoittelujaksoa tai työpaikkaa silmällä pitäen.

Deloittella saat ainutlaatuisen näköalapaikan merkittävien organisaatioiden toiminnan kehittämiseen.

Käytössäsi ovat kansainvälisen verkoston työkalut ja tuki sekä monipuoliset mahdollisuudet oman ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen.

Lisätietoa tehtävästä antaa Tobias Lohikko puh. 020 755 5490, tobias.lohikko@deloitte.fi tai rekry@deloitte.fi.

Jätä hakemuksesi osoitteessa www.deloitte.fi (Rekrytointi > Deloitte on Campus > Opinnäytetyöt), jonka jälkeen otamme sinuun yhteyttä. Liitä mukaan opintorekisteriotteesi, alustava tutkimussuunnitelmasi, hakemuskirjeesi ja ansioluettelosi.

Lisää tietoa yrityksestämme saat internetistä www.deloitte.fi.

© 2013 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Manipulus 2/13

31

Sika Nurkka

26. – 28.3. paikassa Tallinna Näytä sovelluksessa Sikagram

>

#tallinna #eksku #swag #yolo #jolonpanttivankikriisi #fränti&vahanen #riskeionotettava #goat #shutup #mikskukaanaikuinenihminenmeneetallinnaan

OTTEITA LOKIKIRJASTA Bussimatkalla 9:37 ”MULLA EI OO HOUSUJA MUKANA!” 10:10 ”Toiselta unohtu housut ja jätkä valittaa speedoista” 10:56 ”Se on Tallinnaan menevistä laivoista suurin” – ”On suuri vaara eksyä, on myös suuri mahdollisuus löytää itsensä” 12:31 ”Ärsyttää ku pitää huutaa näin alkuillasta!”

Laivamatka Tallinnaan 19:49 ”Jännää. Nyt on jopa semmonen olo, että tästä ruokailusta saattaa jopa muistaakin jotain” 20:05 ”Mä luulin, et sä uitit rapalaa siel” 0:12 ”Lähetää nyt v*ttuun täältä keilahallista!” (sikanurk. huom. Laivan portaikossa) 3:15 Laivapoliisi tuli kylään: ”Next time I come here, BIG TROUBLE!” Tallinnassa 9:28 ”Se huutaminen oli päätarkotus, oksentaminen oli vaan sivutuote” 11:50 ”Silmä lepää, minä en”

32

Manipulus 2/13

12:10 ”C’mon girl, I want to make your willy wet” 12:18 ”Kuskin kans sama huone: Itä-Suomen tilauslusikat” 19:58 ’’Tänä iltana mennään sitte Hollywoodiin.”

(Yökerho vanhassa kaupungissa) – ”JAKSUHOLLYWOOD” 20:33 ”Jos mies on lomalla, ni naiset pitää turpansa kii, eikä naputa mistää kaljan ottamisesta.” (Aforismi, Matti Nykänen) 21:30 ”AKTIIVINEN SYRJÄYTYMINEN PÄÄLLE!” 21:50 ”Nyt on rähinärukkaset kädessä! RÄHINÄRUKKASET!!”

21:57 ”Nyt on testoo! Mä voin luvata, että on!” (Verrattiin etusormen ja keskisormen pituuseroa) Paluumatka 14:06 ”TERVETULOA SINKKURISTEILYLLE!” 15:55 Hunksien jätkä kävelee ohi: ”Toi on ku kävelevä erektio” 18:15 ”Melkoset YOLO-tilat” 18:16 ”Sinulla on tissit, sinä tanssit” 19:43 ”Jetti, jatkot, jousi. Pyhä kolminaisuus.”

22:38 ”The Good, the Swag and the Ugly” 22:57 ”Pelastakaa panomies Ryan”

PUOLELLA KORVALLA ”Päätöksen on tehnyt Heikki, joka on luvansaaja Seijan sisko. ” Viranomaiset ovat – sanon sen nyt suoraan – äärimmäisen laiskoja tietojen antamisessa! ” Oikeastaan teidät pitäisi kaikki karkottaa Suomesta.

Palstalla keräillään anonyymeja, asiayhteydestään irrotettuja lausahduksia sieltä luentosalin etuosasta.

Lähetä omat helmesi osoitteeseen manipulus@legio.fi.

– Ingressi on lyhyt, enintään kah- Kolumnit ja pakinat: den lauseen mittainen johdatus jutun sisältöön.

– Kolumni koostuu otsikosta ja leipätekstistä. Kappaleiden edes– Aloita sitaatit pitkällä ajatusvii- sä voi halutessaan käyttää lyhyitä, Hieno homma, paljon kiitoksia! valla. Puhujaan viitataan yleensä yhden tai kahden sanan väliotPidä mielessä pari pientä ohjesukunimellä. Ajasta ja paikasta sikko-iskuja tyyliin: ”TENTnuoraa: riippumattomat haastattelut voi TIAHDISTUSTA.” kirjoittaa preesensissä, mutta esiEnnen kuin aloitat: merkiksi juhlissa pidetyt puheet Huh, valmista tuli: imperfektissä, ellei kyseesä ole – Älä turhaan jäykistele, mutta muutenkin tapahtumakuvailu.

– Jos aikaa on, anna tekstin leväpidä jutut kuitenkin siisteinä ja Sitaatin jälkeinen lause alkaa tä yön yli – aamusella sitä lukee asiallisina. omalta riviltään, jotta kirjoittajan aivan uusin silmin. ja siteerattavan ajatukset eivät – Pyri ottamaan valokuvia tapah- mene sekaisin.

– Oikolue aina oma tekstisi itse tumista ja laita niistä aina useamtai luetuta se kaverilla ennen pi tarjolle. Kolumneihin voit liit- – Kirjoita kuvatekstit valmiiksi. kuin lähetät sen julkaistavaksi. tää halutessasi kokovartalokuvan Hyvä kuvateksti kertoo muutaHyvän lehtimiestavan mukaisesti tai kasvokuvan itsestäsi. Lähetä kin kuin kuvan sisällön. kannattaa myös antaa haastateltai linkitä kuvat JPEG-muodossa. tavalle mahdollisuus tarkistaa, Uutiset: mitä on tullut sanottua.

Artikkelit: – Lyhyemmissä uutisissa on – Lähetä juttusi osoitteeseen ma– Artikkelissa on otsikko, ingres- otsikko, leipäteksti ja tarpeen nipulus@legio.fi tekstikenttään si, leipäteksti ja tarpeen vaatiessa vaatiessa kuvateksti. Käytä kapkopioituna, sillä liitetiedostot kuvateksti. Käytä kappalevälejä. palevälejä. ovat aina vähän kinkkisiä.

”Voi jehna! Taidanpa kirjoittaa jutun Manipulukseen!”

Manipulus 2/13

33