Manipulus 1/18

Manipulus 1 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

AINEJÄRJESTÖLEHTI — Opiskelijajulkaisu Päätoimittaja: Krista Kokki Kiitokset: Legion hallitus 2018, Elina Mäkinen,

Reetta Vainikainen, Anni kainulainen, Tapio Määttä, Linnunmaa, YKA, EY Kannen kuva: Essi Koskinen YHTEYSTIEDOT Kotisivut: legio.fi Sähköposti: hallitus.legio@uef.fi, manipulus.legio@uef.fi Postiosoite: Legio Ostiensis ry Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 Joensuu

2 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Yhdenvertaisuus - Jokaisen perusoikeus Jenni Viinikka on kirjoittanut Kelan internetisvuille artikkelin ”Kela ei enää palkkaa lakimiehiä”. Artikkelista inspiroituneena lähdin pohtimaan yhdenvertaisuutta Suomessa. Oikeusministeriön alaisuuteen kuuluvalla yhdenvertaisuus.fi sivustolla yhdenvertaisuuden kerrotaan tarkoittavan kaikkia ihmisiä koskevaa tasa-arvoisuutta, johon ei saisi vaikuttaa henkilöön liittyvät yksilölliset tekijät. Tällaisina tekijöinä pidetään muun muassa henkilön syntyperää ja sukupuolta.

Suomessa yhdenvertaisuuden katsotaan olevan yksi ihmisten perusoikeuksista ja siksi se onkin kirjattu perustuslakiin (731/1999). Syrjintää ja rasismia pyritään poissulkemaan myös joukolla muuta lainsäädäntöä, näistä mainittakoon yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait.

Viinikka kirjoitti artikkelissaan julkishallinnon sekä lainsäädännön merkityksestä yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Ammattinimikkeiden ja titteleiden tulisi olla sukupuolineutraaleja, koska kielen on huomattu ohjaavan ihmisten ajattelua. Viinikka kertoi mies- loppuisten titteleiden ohjaavan ajattelua suuntaan, jossa miestä pidetään ammattikuntansa mittapuuna. Kela on päättänyt tukea sukupuolten välistä tasa-arvoa muuttamalla lakimiesammattinimikkeet juristeiksi.

Mietityttämään jäi, miksi julkishallinto ryhtyy muutokseen vasta nyt 2010-luvulla, vaikka sukupuolittuneisuutta on Viinikan mukaan tutkittu jo ainakin 1970-luvulta asti. Lisäksi 30 vuotta sitten Euroopan neuvosto on Viinikaisen mukaan esittänyt jäsenvaltioille toiveen ammattinimikkeiden sukupuolineutraalisuuden edistämisestä.

”

Itä-Suomen yliopiston

oikeustie-

teiden laitos on mukana tasa -arvon edistämisessä ja laitos twiittasikin 16.3.2018 ottavansa osaa #olentodistanut- kampanjaan, jonka pyrkimys on tehdä syrjintä ja rasismi yhteiskunnassamme näkyväksi. ”

Yhdenvertaisuus on kuitenkin kovaa vauhtia saamassa entistä enemmän huomiota yhteiskunnassa ja asian merkittävyyteen on alettu kiinnittämään enenevissä määrin huomiota.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos on mukana tasa -arvon edistämisessä ja laitos twiittasikin 16.3.2018 ottavansa osaa #olentodistanut- kampanjaan, jonka pyrkimys on tehdä syrjintä ja rasismi yhteiskunnassamme näkyväksi.

Otathan sinäkin osaa kampanjaan.

Krista Kokki Päätoimittaja, hallituksen Sihteeri

3 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

SISÄLLYS

3

Pääkirjoitus

5

Puheenjohtajan tervehdys

8

Monta väylää yliopistoon: oikeus tieteiden laitos kehittää opiskelijavalintoja

11

Harjoittelijana yliopistomaailman pyörteissä –Linnunmaa

12

Kaksi parempi kuin yksi?

13

Reetta Vainikaisen artikkeli

14

Good game, well played!

16

Hallituksen esittely

20

Miksi ay-liike?

4 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Legio olen minä ja meitä on

opiskelukohteeksi, mutta nämä työtehtävät eivät ole

monta

sellaisia, joita haluaisin tehdä, vaikkakin ne monesti tyydyttäisivät kyselijän tiedonjanon.

Ystäväni kirjoittaa tänä keväänä ylioppilaaksi, minkä vuoksi olen viime aikoina päässyt osallistumaan useisiin mikä minusta tulee isona -keskusteluihin. Kun tuo kysymys esitetään nuorelle abiturientille vastausta voi edeltää pieni hiljaisuus. Kun suunnitelma viimein puetaan sanoiksi, lopputulos on usein hieman empivä tai

kiertelevä. Suuntaa vasta haetaan, eikä mikään ole vielä varmaa. Kysyjä olisi kuitenkin tyytyväinen yksinkertaiseen vastaukseen; sairaanhoitaja, opettaja, asianajaja tai vaikka sähköasentaja, ammattiin, jonka hän tuntee ja josta keskustelua on helppo

”

Edelleenkin pidän pienen miettimistauon, kun mummo kysyy, mikä minusta tulee isona. Vastaan, että opiskelen verolainsäädäntöä, lainsäädäntötutkimusta ja kauppatieteitä ja haluaisin isona työskennellä tehtävissä, joissa pääsen hyödyntämään osaamistani näistä.

Usein saankin vastata vielä moneen pieneen lisäkysymykseen, mutta se ei enää aiheuta samanlaista epävarmuutta

kuin

ylioppilaskeväänä,

sillä tiedän saavani näillä opinnoilla Legio on jäsen-

vahvan tietopohjan asiantuntijatehtä-

tensä näköinen

viin.

ainejärjestö. Minä näen Tunnetta siitä, että olen oikeassa pai-

jatkaa.

Olen näiden keskustelujen aikana

sen helposti lähestyttä- kassa, vahvistaa entisestään Legio.

palannut muistelemaan omaa yliop- vänä, turvallisena ja

Haluan olla osa tätä yhteisöä. Legio

pilaskevättäni. Muistan, että tiesin, kunnianhimoisena jouk-

on jäsentensä näköinen ainejärjestö.

minkä tyyppisiä asioita haluan opis- kona erilaisia ihmisiä, kella, mutta minulla ei ollut harmainjotka kaikki pohtivat ta aavistustakaan siitä, mikä minusta yhdessä ja erikseen situlee isona. En osannut vastata kysymyksiin millään tietyllä ammatilla tai tä, mikä meistä tulee

Minä näen sen helposti lähestyttävänä, turvallisena ja kunnianhimoisena joukkona erilaisia ihmisiä, jotka kaikki pohtivat yhdessä ja erikseen sitä, mikä meistä tulee isona. Jokainen le-

giolainen oppii varmasti vastauksen

työtehtävällä ja usein oli tilanteita, isona.”

kysymykseen: osa jo opiskeluaikana,

joissa kysyjä jäi tivaamaan tarkempaa tietoa lisäkysy-

toiset myöhemmin. Parasta on kuitenkin se, että jos

myksillä.

nämä vastaukset listattaisiin siten, että samalaiset vasUsean mutkan kautta päädyin opiskelemaan julkisoikeutta. Pidän kovasti siitä mitä opiskelen ja tiedän olevani oikeassa paikassa, mutta en edelleenkään osaa

taukset tulisivat samalle riville, olisi listan pituus varmasti yllättävän pitkä, jopa verrattavissa jäsenrekisterimme pituuteen.

antaa yksiselitteistä vastausta, kun sukujuhlissa tiva-

taan, mikä minusta tulee isona. Oikeustiede mielletään usein vain asianajajien, syyttäjien ja tuomareiden

Ainejärjestömme tunnuslause kuuluu: Legio olen minä ja meitä on monta. Saamme itse vaikuttaa siihen, mis-

5 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

tä opinnoista tutkintomme koostuu. Meillä on harvinaislaatuinen mahdollisuus valita laajasti opintoja, jotka kiinnostavat meitä ja puolestaan jättää vähemmälle huomiolle sellaiset asiat, jotka eivät kiinnosta tai tunnu tarpeellisilta tulevaisuutta ajatellen. Samalla tutkintonimikkeellä voimme työllistyä todella erilaisiin tehtäviin, mutta yhteistä meille kaikille on oikeustieteellinen osaaminen.

Ollaan yhdessä ylpeitä tutkintomme monipuolisuudesta. Jokaisen legiolaisen valmis HTM-tutkinto kertoo vahvasta ja erikoistuneesta osaamisesta, siitä huolimatta, että vastaukset mikä minusta tulee isona keskusteluissa eivät välttämättä tyydytä kyselijän tiedonjanoa.

Heini Väyrynen, hallituksen puheenjohtaja

6 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

7 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Monta väylää yliopistoon: oikeustieteiden laitos kehittää opiskelijavalintojaan Oikeustieteiden laitoksella aloitti vuonna 2017 yhteensä 152 uutta opiskelijaa. Heistä 97 valittiin eri opiskelijavalinnan väylillä suorittamaan julkisoikeuden HTK/HTM-tutkintoja, 40 valittiin valintakokeen perusteella suorittamaan ON/OTM-tutkintoja ja 11 valittiin laitoksen kansainväliseen maisteriohjelmaan suorittamaan MICL-tutkintoa.

Runsaan kymmenen vuoden ajan laitos on kokeillut ja kehittänyt erilaisia opiskelijavalinnan väyliä tavoitteena mahdollisimman motivoituneiden ja alan opintoihin sitoutuneiden opiskelijoiden rekrytointi.

Laitoksella on arvioitu säännöllisesti eri väylillä valittujen opiskelijoiden opintomenestystä ensimmäisen ja seitsemän opiskeluvuoden jälkeen. Seurantoja on toteutettu 11 vuotena, aina samassa muodossa, jolloin on saatu vertailukelpoista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Opintopolkuseurantojen perusteella oikeustieteiden laitos on panostanut pitkäjänteisesti erityisesti avoimen yliopiston opintotarjontaan tavoitteena lisätä avoimen väylän kautta tulleiden opiskelijoiden määrää.

Vuonna 2017 Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden opintoja suoritti avoimessa yliopistossa 3012 opiskelijaa. He suorittivat yhteensä 10 890 opintopistettä.

Kaikki ensimmäisen vuoden oikeustieteen opinnot (60 op) suorittaneet otetaan nykyisin avoimen väylän kautta oikeustieteiden Oikeustieteiden laitoksen opiskelijavalinnat 2017–2020 laitokselle tutkintoopiskelijoiksi suorittamaan 2017 2018 2019 2020 (paikat) julkisoikeuden HTK/HTMtutkintoja. Avoimen väyON/OTM 40 50 40 30? (valintakoe) lällä ei ole arvosanakritee(valintakoe) (valintakoe) OTM20? riä eikä valittavien määrää valinta: 10 10 (todistusvalinta) ole rajoitettu. Kaikki kri4+0 (siirtoväylä) (todistusvali teerit täyttävät valitaan.

10 (siirtoväylä) nta) Avoimen väylän kautta OTM:5+3 OTM:5+3 laitokselle on otettu vuo10 sittain noin 50–60 opiske(siirtoväylä) lijaa.

Laitos on sitoutunut ItäSuomen yliopiston strateMICL 11 20 20 20 gian mukaiseen vapaaHTK/HTM, 20 20 20 20 seen sivuaineopintoTodistusvaoikeuteen: Itä-Suomen yliopiston kaikki opiskeliHTK/HTM, 77 Avoin: ei raj. Avoin: ei raj. Avoin: ei raj. (n. jat voivat rajoituksetta (n. 60) (n. 60) 60) suorittaa oikeustieteen Erillisvalinopintoja. Samalla on luotu nat Alanv.: ei raj. Alanv.: ei raj. Alanv.: ei raj. (n. väylä, joka on mahdollista(n. 10) (n. 10) 10) nut muiden alojen opiskeAmk: 5+5 Amk: 5+5 Amk: 5+5 lijoiden siirtymisen oikeustieteiden laitokselle. PääYhteensä 152 aineenvaihto oikeustieteiden laitokselle suorittamaan julkisoikeuden HTK/HTM-tutkintoa on mahdollista, kun opiskelija on suorittanut kaikki ensimmäisen vuoden opinnot (60 op, ei arvosanakriteeriä, kaikki otetaan). Pääaineenvaihtajien määrä on vakiintunut viime vuosina noin kymmeneen.

Laitos on jo pitkään ottanut osan opiskelijoistaan ylioppilastodistusten perusteella suorittamaan julkisoikeuden HTK/HTM-tutkintoja. Viime vuosina todistusvalinnalla valittujen määrä on ollut 20 opiskelijaa.

8 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Myös lähivuosina julkisoikeuden HTK/HTM-tutkintoja opiskelemaan otetaan todistuksilla 20 opiskelijaa vuosittain.

Lisäksi julkisoikeuden opiskelijoiksi HTM-tutkintoa suorittamaan on otettu opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintojen perusteella. Tällä hetkellä amk-väylän kautta otetaan yhteensä 10 opiskelijaa. 5 opiskelijaa valitaan ammattikorkeakoulututkinnon rikosseuraamusalan koulutusohjelmassa ja 5 opiskelijaa poliisipäällystötutkinnon suorittaneista hakijoista.

Yliopistojen opiskelijavalinnoissa tapahtuu lähivuosina merkittäviä muutoksia. Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopistojen rehtorit ovat sopineet korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisen toimenpiteistä vuosina 2017–2020. Ministeriön tavoitteena on, että todistusvalinta olisi pääasiallinen väylä yliopistoihin.

Oikeustieteiden laitoksella muutoksia tulee tapahtumaan lähinnä oikeustieteellisen alan (ON/OTM-tutkinnot) opiskelijavalinnoissa. Julkisoikeuden HTK/HTM-tutkintojen nykyiset neljä opiskelijavalinnan väylää (avoimen väylä 60 op:n perusteella, 20 opiskelijan todistusvalinta, pääaineenvaihtoväylä ja 2 amk-todistuksiin perustuvaa väylää) on tarkoitus säilyttää nykyisellään.

Vuodesta 2018 alkaen Itä-Suomen yliopistoon otetaan oikeustieteelliselle alalle ON/OTM-tutkintoja suorittamaan vuosittain 60 opiskelijaa. Heistä 50 valitaan vuonna 2018 valintakokeen perusteella, joka toteutetaan tänä keväänä ensimmäisen kerran valtakunnallisena yhteisvalintana. Opiskelija voi samalla valintakokeella hakea Helsingin, ItäSuomen, Lapin ja Turun yliopistoihin. Valintakoetta kehitetään siten, että se ei edellytä pitkää valmistautumista. Valintakoekirjat julkaistaan noin kuukausi ennen valintakoetta.

Vuonna 2019 oikeustieteellisellä alalla otetaan kaikissa alan koulutusta antavissa yliopistoissa käyttöön todistusvalinta valintakokeen rinnalla. Itä-Suomen yliopistoon valitaan vuonna 2019 ylioppilastodistusten perusteella enintään 10 opiskelijaa suorittamaan ON/OTM-tutkintoja. Valintakokeella valitaan 40 opiskelijaa.

Vuoden 2020 opiskelijavalinnan perusteiden valmistelu on parhaillaan käynnissä. Alustavien suunnitelmien mukaan ON/OTM-tutkintoa suorittamaa valitaan 20 opiskelijaa todistusvalinnassa ja 30 opiskelijaa valintakokeiden perusteella.

Päätökset asiasta tehdään ennen kesää.

Kevään 2018 opiskelijavalinnoissa oikeustieteiden laitoksella avataan myös uusi yliopiston sisäinen alanvaihtoväylä oikeustieteelliselle alalle. Siirto-opiskelijana otetaan ON/OTMtutkintoja suorittamaan enintään 10 sellaista hakijaa, jotka ovat suorittaneet Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen opetussuunnitelman mukaisia oikeusnotaarin perusja aineopintoja vähintään 100 opintopistettä (op). Hakukel-

poisia ovat opiskelijat, joilla on Itä-Suomen yliopistossa voimassa oleva opinto-oikeus alempaan korkeakoulututkintoon.

Valinta tehdään opintomenestyksen perusteella (hakuperusteena olevien opintojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo).

Yliopiston sisäisille alanvaihtajille tarkoitettu väylä on tarkoitettu pysyväksi. Saatujen kokemusten perusteella voimme tulevaisuudessa tarvittaessa tarkistaa väylän valinnan kriteerejä.

OTM-tutkintoa suorittamaan otetaan lisäksi enintään 5 oikeusnotaaritutkinnon toisessa suomalaisessa yliopistossa suorittanutta ja enintään 3 ulkomailla oikeusnotaarin tutkintoa vastaavan koulutuksen suorittanutta hakijaa.

Laitoksen ilmasto-oikeuteen, kansainväliseen ympäristöoikeuteen ja luonnovarapolitiikkaan keskittyvään kansainväliseen maisteriohjelmaan ”The Master's Degree in Environmental Policy and Law” valitaan vuosittain enintään 20 opiskelijaa.

Oikeustieteiden laitos kehittää omalta osaltaan opiskelijavalintojaan pitkäaikaiseen seurantatietoomme perustuen ja alan erityispiirteet huomioon ottaen ministeriön ja yliopistojen johdon sopimien suuntaviivojen mukaisesti. Elinikäisen oppimisen periaatteeseen sitoutuen haluamme jatkossakin erityisesti tarjota väyliä uudelleenkouluttautumiseen ja mahdollisuuksia yliopiston sisäiseen alan vaihtoon.

Tapio Määttä Ympäristöoikeuden professori, oikeustieteiden laitoksen johtaja

9 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Juhlavuosi 2017

10 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Harjoittelijana yritysmaailman pyörteissä

Kahvipöytäkeskustelut. Nuo ainaisen tahmeat ja väkinäiset hetket, kun kollegojen kanssa tulisi vaihtaa päivän kuulumiset. Sosiaalinen kanssakäyminen on meille suomalaisille joskus epäluonnollista ja energiaa kuluttavaa. Linnunmaa Oy:lle harjoittelijaksi tullessani pohdin, kuinka sopeudun juristien ja ympäristöalan ammattilaisten joukkoon, ja kuinka pystyn osallistumaan kahvipöytäkeskusteluihin, sillä eihän minulla vielä ole paljoa työkokemuksia, joita jakaa muiden kanssa. Huoleni oli turha, sillä heti ensimmäisellä viikolla sain kahvitauolla sormeni juuttumaan kahvikupin kahvaan ja kollegani totesivat minulle: ”Sinä selvästi kuulut meidän joukkoon”. Tämän jälkeen pystyin rennoin mielin olemaan oma itseni ja huomasin, että vaikka Linnunmaalla tehdään hyvinkin haastavia ympäristöön ja juridiikkaan liittyviä toimeksiantoja, ei täällä kuitenkaan tarvitse olla liian vakava ilmapiiri.

Kuinka sitten ympäristötieteen opiskelijana päädyin työharjoitteluun ympäristö- ja kemikaalilainsäädännön pariin Linnunmaalle? Tähän vaikutti varmasti ympäristöoikeuden sivuaineopinnot, jotka pystyin Kuopiosta käsin suorittamaan. Sivuaineopintoja tehdessäni mieleeni heräsi ajatus siitä, voisinko minäkin joskus tehdä töitä tämän kaltaisten asioiden parissa. Perinteinen tutkijan työ ympäristöalalla ei ollut minua varten. Yksi tapaaminen Linnunmaan toimitusjohtajan Eeva Puntan kanssa ja parin kuukauden päästä olinkin harjoittelijana Joensuun toimipisteellä. Kokemus on tähän mennessä ollut mahtava!

Miksi harjoittelijaksi Linnunmaalle?

Harjoittelijan rooli voi usein tuntua pelottavalta, sillä sinulta vaaditaan nopeaa sopeutumista erilaisiin työpaikkoihin ja uusiin työtapoihin. Joskus myös työpaikka sattuu olemaan eri paikkakunnalla, missä itse asut. Linnunmaalla minut otettiin lämpimästi vastaan ja sopeuduin työporukkaan nopeasti. Huomasin myös, että kaikkea ei tarvitse eikä pystykään osaamaan, vaan on hyväksyttävä se tosiasia, että työ opettaa sitä tehdessä. Harjoittelijana ollessa olen huomannut, että parasta on se kuinka paljon tietoa pystyy imemään itseensä ja samalla oppii välttämättömiä taitoja tulevaisuuden työelämän kannalta. Linnunmaalla olen oppinut myös paljon siitä, kuinka yritysmaailmassa hoidetaan asioita, ja myös sen kuinka tärkeässä roolissa yrityksen asiakkaat ovat. Olen joskus kuullut puhuttavan, että Ruotsissa työelämä on miellyttävämpää kuin Suomessa, sillä työt tehdään tosissaan, mutta ei vakavasti. Tämä väite on osoittautunut todeksi moneen kertaan, mutta Linnunmaa on virkistävä poikkeus sääntöön.

Juridinen osaaminen on suuressa roolissa Linnunmaalla, ja yrityksillä on selvästi tarvetta asiantuntijoille, jotka pystyvät vastaamaan heidän toiveisiinsa ja auttamaan lakipykälien tulkitsemisessa. Tälläkin hetkellä Linnunmaan tiimissä työskentelee täysipäiväisesti kolme juristia, jotka toivovat uusia kollegoita joukkoonsa. Myös harjoittelijat ovat hyvin toivottuja. Harjoittelijan näkökulmasta tämä on ollut paras mahdollinen kokemus, sillä harvoissa yrityksissä pääsee heti mukaan tositoimiin.

Terveisin, Mimmi Piispanen Kemikaaliturvallisuusasiantuntija, harjoittelija Linnunmaa Oy

11 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Kaksoistutkinto KAKSI PAREMPI KUIN YKSI? Kahden korkeakoulututkinnon suorittaminen on yhä yleisempää.

Itse ajauduin suorittamaan hallintotieteiden maisterin tutkinnon lisäksi kauppatieteiden maisterin tutkintoa lähinnä vahingossa.

Luin pääaineenani finanssioikeutta ja kandivaiheessa valitsin kauppatieteiden puolelta sivuainekokonaisuuden. Itä-Suomen yliopisto on siitä harvinainen, että meillä on laajat vapaudet suorittaa lähes minkä tahansa aineen opintoja sivuaineena. Monissa muissa yliopistoissa sivuaineeseen tulee erikseen hakea lupaa.

vuoden jälkeen. Opintoja suorittaa täysin erilaisella asenteella kun työelämästä on saanut konkretiaa teorian tueksi. Kannattaa olla avoin kaikille mahdollisuuksille ja katsoa myös rajojen yli kiinnostavia tutkintoja. Mielenkiintoinen vaihtoehto on esimerkiksi LL.M tutkinto, jonka voi suorittaa 1-2 vuodessa ulkomailla. Jos kolmas kerta toden sanoo, saatan vielä itse lähteä ulkomaille kielen, kulttuurin ja kansainvälisten vero-opintojen perässä.

Sivuaineena laskentatoimi sopii finanssioikeuden kanssa yhteen kuin nenä päähän, sillä erityisesti yritysverotus on vahvasti kytköksissä kirjanpitoon. Työelämässä pykälien lisäksi tulee osata lukea tilinpäätöstietoja. Kauppatieteiden demoharjoitukset ja laskemista vaativat rahoituksen kurssit olivat lisäksi mielekästä vaihtelua oikeustieteiden kirjatentteihin. Minun sivuaineeni laajeni tutkintooikeuden hakemiseen, koska vapaavalintaisia opintoja kauppatieteiden puolelta alkoi kerääntymään niin paljon, että niistä koostui jo puolet tutkintoon vaadituista opintopisteistä.

Valmistuin HTM:ksi viime keväänä, ja kauppatieteiden viimeisiä opintoja suoritan tällä hetkellä etänä. Helpottaako tuplatutkinto töiden saamista valmistumisen jälkeen, on varmasti monen mielessä tutkintoa harkitessa. Välttämättä toista tutkintoakaan ei tarvitse suorittaa, sillä jo sivuaineella saa erinomaisen hyödyn toisen alan opinnoista. Suosittelen hakemaan toiseen tutkintoon vain, jos se kiinnostaa erityisen paljon, sillä tutkintopaperi ei sinällään takaa tulevaisuutta. Työelämässä on varmasti hyötyä ”ikuisen opiskelijan” asenteesta, eli asenteesta siitä, että oppiminen ja opiskelu jatkuu jossain muodossa kokoajan. Oikeustieteiden kaltainen dynaaminen ala vaatii jatkuvaa ajan tasalla olemista sekä muutosten seuraamista, koska lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti. Se, näkyykö opiskeluasenne toisena tutkintona, laajana sivuaineena, erinomaisina arvosanoina, jatko-opiskeluna tai itsensä kehittämisenä työelämässä, on ratkaisevaa.

Elina Mäkinen | Intern | Transaction Tax Ernst & Young Oy

Minun vahva suositus on, että sivuaineeksi tai toiseksi tutkinnoksi kannattaa hakea itseään kiinnostavalle alalle. Oikeudellisia kysymyksiä ratkotaan mitä erikoisemmissa yhteyksissä jatkuvasti kehittyvän yhteiskunnan myötä – miten olisi avaruustiede ja verooikeus? Entä sukupuolentutkimus ja valtiosääntöoikeus? muoti ja kauppaoikeus? Sosiaalioikeus ja taideopinnot? HTM -tutkinnon suurin vahvuus työelämässä on sen joustavat mahdollisuudet koostaa täysin erilainen tutkinto ja erottua joukosta vahvalla erityisosaamisella sekä laajalla pohjalla vapaavalintaisia opintoja.

Kaksoistutkintoa ei myöskään tarvitse tehdä suoralta istumalta, vaan tutkintoa voi lähteä suorittamaan myös muutaman työelämä-

12 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Kaksoistutkinto

O

piskelen omien opintojeni ohessa tutkintotavoitteisesti myös kauppatieteen opintoja. Tavoitteenani on hakea keväällä 2019 kauppatieteen maisteriohjelmaan oman HTM-tutkintoni lisäksi.

Jo lukiossa pohdin pitkään oikeustieteen ja kauppatieteen välillä, mutta päädyin valitsemaan oikeustieteet, enkä tätä valintaa ole katunut. Vero-oikeuden opinnoissa kuitenkin huomasin, että laskentatoimen ja yritysjuridiikan taidot tulevat tarpeeseen ja päätinkin hakea maisterivaiheessa suorittamaan kauppatieteen maisterin tutkintoa oman tutkintoni pariksi.

Kauppatieteiden opiskelu omien opintojen ohessa tuo mukavaa vaihtelua pelkkien oikeustieteen kurssien opiskeluun. Kauppatieteiden opinnoissa teemme paljon enemmän harjoitustehtäviä ja ryhmätöitä, joten kurssit ovat siinä suhteessa työläämpiä, mutta toisaalta samalla käsiteltävään aihealueeseen tulee perehdyttyä enemmän ja samalla sovellettua opittua tietoa käytäntöön.

Pääaineenani opiskelen vero-oikeutta, joten luonnollisesti kauppatieteiden puolelta pariksi valikoitui laskentatoimi. Tällä yhdistelmällä koen, että saan yrityksen verotuksesta ja taloudellisesta toiminnasta kokonaisvaltaisemman kuvan, sillä pelkän juridiikan sijasta opin myös liiketaloudellisia ja kirjanpitoon liittyviä seikkoja.

Tutkintotavoitteinen opiskelu omien opintojen ohessa on aika ajoin raskasta, sillä kursseja pyörii kerralla useampia ja aika on välillä kortilla.

Suosittelenkin jaksottamaan 60 opintopisteen opiskelun omien opiskelujen lomaan niin, että itselleen ei ota liikaa tekemistä yhdelle kertaa.

Omat opintoni olen ajoittanut nyt kahden lukuvuoden ajalle ja siltikin opintoja jää vielä ensi vuodelle. Jos sinua kiinnostaa kuulla enemmän tutkintotavoitteisesta opiskelusta, minulle voi laittaa viestiä vaikka Facebookissa, vastaan kysymyksiin mielelläni, jos vain mitenkään osaan!

”

Tutkintotavoitteinen opiskelu omien opintojen

ohessa on aika ajoin raskasta, sillä kursseja pyörii kerralla useampia ja aika on välillä

Reetta Vainikainen

13 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

kortilla.”

Kolumni

G

ood game, well played

Oikeustiedettä päätyvät usein lukemaan henkilöt, joille on tärkeää saada kehittää itseään. Arvostus näkyy kenties myös harrastuksissa, jotka tapaavat olla tavoitteellisia, oli kyse sitten fyysisen kunnon tai esimerkiksi soittotekniikan parantamisesta. Videopelit puolestaan nähdään usein ajanhukkana; hauskana tekemisenä, mutta yhtä kaikki omien lahjojen ja ajan tuhlaamisena. Olen kuitenkin sitä mieltä, että stressin purkamisen ohella, videopeleistä, erityisesti suosikistani Dota 2-pelistä, voi olla hyötyä vuorovaikutuksesta oppimisessa. (Ainakin mikäli oma lähipiiri sattuu olemaan ystävällistä ja aikuistunutta porukkaa, pelaajayhteisöstä löytää varmasti hyviä esimerkkejä suolaisista ja keskenkasvuisista persoonallisuuksista.)

”

syntyvät erilaisilla ominaisuuksilla, joista on tarkoitus rakentaa ominaisuuksien kokonaisuuden vahvuuksia hyödyntävä tekijä. Lähtökohdat ovat siis annetut, mutta pelaajan ja heron onnistuminen pelissä ratkeaa vasta rakennusvaiheessa.

Näinhän on myös elämässä. Vaikka lähtökohtamme ovat samat, pienin vaihteluin ominaisuuksissa, merkittävämpää on, mitä pelin aikana tapahtuu. Voimme itse vaikuttaa siihen, miten menestymme, mitattiin menestys millä mittarilla tahansa.

Legion Commanderia pelatessa on erityisen tärkeää olla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Näin voisi sanoa olevan jo jokaisen lukijan kohdalla: olettehan lukemassa oikeustiedettä Joensuussa! Heron perusidea on kerryttää etumatkaa ylivoimaisuuteen saakka, mikä vaatii hyvää silmää ajoituksen suhteen. Alussa hero on heikko, mutta itselle edullisia tilanteita voi luoda kärsivällisyydellä ja luovuudella. Kuten elämässä yleensäkin, täytyy löytää taisteluita, jotka voi voittaa, mieluiten varmuudella, ja ottaa niistä sitten tehokkaasti kaikki irti. Opiskelijanakin on järkevää ottaa oman taitotason haasteita, joita saaLähtökohtaivuttamalla ja vähitellen kasvattamalla sesti yksilö ei saa vahvistettua ammattitaitoa ja uskoa omiin kykyihin.

voi voittaa tiimi-

peliä yksinään, vaikka monet Yhtä tärkeää kuin oikean hetken löytä-

minen on liittolaisten tuki tuolla hetkelPeli tarjoaa ympäristön, jossa anonymisitä yrittävätkin. Vain yhteis- lä. Jokainen meistä Legion Commandeteetti saa ihmiset toimimaan avoimesti reista tarvitsee apua, varsinkin alussa, luonteenpiirteiden ja henkilökohtaisten työ, yhteisen suunnitelman arvostusten pohjalta. Toisin kuin ’oikeassa luominen ja yhteisen päätök- kun omat voimat eivät vielä riitä. Onneksi me jokainen olemme Legio, ja meielämässä’, pelaajat eivät tunne tarvetta sen seuraaminen vievät voit- tä on monta. Henkilökohtaiset kamppainäytellä toista kuin kokevat olevansa, vaiklut, kuten ensimmäisen hylsyn saaminen kakin pelaajayhteisön turvaksi luodut vä- toon. ” taikka kanditutkielman aloittaminen, on himmäissäännöt toimivat takarajana esihyvä käydä läpi yhdessä. (What ever merkiksi kiusaamisen suhteen. Eri asia doesn’t kill you, only makes you stonger sitten on, onko pelaajayksilön tulkinta a.k.a gives you duel damage.) Apua saatuaan on sitten tärkeomista taidoista ja toiminnan vaikutuksista realistinen. Toiää myös antaa apua eteenpäin, joten niin kuin hyvä Dotasaalta peli tarjoaa myös tilanteen, jossa kilpailuasetelma pelaaja toimisi. Tue kaveriakin kasvamaan! Joukkueen yleitarjoaa yhteisen päämäärän. Lähtökohtaisesti yksilö ei voi nen menestys hyödyttää jokaista heroa yksilönä. voittaa tiimipeliä yksinään, vaikka monet sitä yrittävätkin.

Vain yhteistyö, yhteisen suunnitelman luominen ja yhteisen Dotassa on hyvin tärkeää sisäistää oma paikkansa joukkueespäätöksen seuraaminen vievät voittoon. sa. Herot jaetaan vahvuuksiensa mukaan eri rooleihin, joihin Nostan esimerkiksi mainitsemastani Dota 2 -pelistä kaikkien legiolaisten oman nimikkosankarin: Legion Commander nimisen pelihahmon eli heron. Ideana pelissä on, että herot

mukautumalla joukkueesta saa kokonaisuutena tehokkaimman mahdollisen. Pelaaja, joka rikkoo roolitusta, yleensä aiheuttaa vahinkoa joukkueelleen, joskus jopa aiheuttaa

14 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Kolumni koko joukkueen häviön. Sama pätee vaihtuvissa määrin myös työelämään. Opiskeluaikaisessa harjoitteluissa on hyvä säilyttää nöyryys ja tehdä työyhteisölle välttämättömät, vaikkakin pieniarvoiset, hanttihommat mukisematta alta pois.

Toisaalta kun myöhemmässä työelämässä sitten vaaditaan vastuupaikan täyttämistä, tulee oma osansa hoitaa taidolla, epäröimättä ja luottamusta luoden. Loppujen lopuksi kiitoksen joukkueen voitosta ansaitsevat niin wardeja varten köyhäillyt support kuin tiiminsä lopputaisteluissa voittoon kärränyt core. Niin voitto kuin tappio jaetaan joukkueen kesken, ei yksilökohtaisia poikkeuksia.

Voittoa tavoitellessa on tärkeää muistaa päämäärä. Taistelun voittamisella ei juuri ole väliä, jos häviää sodan. Varsinkin Dotassa henkilökohtaiset irtopisteet voivat tuntua hyvältä, mutta niistä ei saa muodostua estettä koko erän voitolle.

Omien havaintojeni mukaan irtopisteiden houkutus on kuitenkin pelaajien keskuudessa keskimäärin kovin suuri. Siksi on hyvä välillä palata suunnitelmaan, ja muistuttaa itseään omista tavoitteista. Mikä tower seuraavaksi halutaan kaataa? Estääkö se, mitä tällä hetkellä teen, joukkuettani kaatamasta toweria? Opiskelijankin on hyvä aika ajoin muistuttaa itseään pakollisista kursseista ja valmistumisesta, vaikka vapaa-ajan aktiviteetin ja mielenkiinnostavat sivuainekurssit veisivätkin mielellään mennessään.

Anni Kainulainen

Tärkeimmät Dotan kautta ihmismielestä tekemäni havainnot ovat, että kaikki ihmiset eivät toimi yleisimmän logiikan mukaan tai ystävällisesti. Silti heidän tiimissään voi voittaa, jos osaa mukautua. Olen oppinut myös, että defenssimekanismit ovat totta myös psykologian oppikirjojen ulkopuolella.

Elämässä täytyy siis oppia joustamaan omassa roolissa, suorituksessa ja resursseissa. Lisäksi kaikista haukuista ei kannata aina ottaa itseensä, sillä haukkuja ei todella suurella todennäköisyydellä ole vain pystynyt hyväksymään omaa osuuttansa joukkueen tappiossa. Paras lahja, mitä muille pelaajille tai yhteisölle voi antaa on hyvä häviäjyys ja voittajuus. Loppujen lopuksihan on tärkeintä, että peli jatkuu, ja kaikkien pelaajien on hyvä olla. GG WP, kaikki Legion Commanderit!

15 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Hallitus 2018 Kuka olen?

Olen Heini Väyrynen ja opiskelen pääaineenaani finanssioikeutta.

Olen Ella Lindström ja opiskelen pääaineenani lainsäädäntötutkimusta.

Mitä teen hallituksessa?

Vuonna 2018 toimin hallituksen puheenjohtajana.

Toimin varapuheenjohtajana, edunvalvontavastaavana sekä etäopiskelijoiden yhteyshenkilönä.

Miten päädyin opiskelemaan tätä alaa?

Kiinnostukseni oikeustieteeseen lähti alunperin liikkeelle kiinnostuksesta erilaisiin teksteihin. Lukiossa pidin kovasti tekstitaidosta, jossa pääsi viilaamaan pilkkua ihan luvan kanssa.

Olin kiinnostunut myös yhteiskunnallisista asioista ja arvelin, että tällä alalla nämä kaksi kiinnostuksenkohdetta yhdistyvät .

Yhteiskunnalliset alat ovat vetäneet puoleensa lukiosta asti ja Joensuuhun päädyin, koska tutkinnon ainutlaatuisuus ja mielenkiintoiset pääainevaihtoehdot viehättivät.

Miksi halusin hallitukseen?

Ainejärjestö on iso osa opiskelijaelämää, joten halusin päästä vaikuttamaan sen toimintaan.

Pohdin hetken, mitä hallituspaikkaa hakisin ja loppujen lopuksi totesin, että puheenjohtajan rooli on minulle ominaisin. Ainakin vielä tässä vaiheessa vuotta olen tyytyväinen tehtävääni.

Halusin päästä vaikuttamaan ainejärjestön toimintaan ja saada uusia kokemuksia. Viime vuosi hallituksessa oli niin opettavainen ja antoisa, että halusin jatkaa toisen vuoden ja saada vielä monipuolisempaa kokemusta hallitustoiminnasta.

Mikä on parasta just nyt?

Vappuun on enää 47 päivää.

Lisääntyvä auringonvalo ja uusi koti.

16 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Nimeni on Krista Kokki. Opiskelen ItäSuomen yliopistossa toista vuotta.

Pääaineeni on siviilioikeus.

Olen Minna Koivula, toisen vuoden opiske- Olen Anni Saari, kolmannen vuoden opiskelija. lija, pääaineena finanssioikeus .

Pääaineeni on siviilioikeus.

Tehtäviini hallituksessa kuuluu sihteerin työt. Lisäksi toimin Manipulus- lehden päätoimittajana.

Toimin hallituksessa talousvastaavana ja SYY-vastaavana .

Toimin yritys- ja yhteistyövastaavana.

Lukiossa huomasin, että olen kiinnostunut oikeustieteistä ja halusin oppia lisää Suomen oikeusjärjestelmästä.

Yhteishaun aikoihin Löysin mainoksen, jossa kerrottiin Itä-Suomen yliopiston hallintotieteiden kandidaatin sekä maisterin tutkinnosta. Opiskelin vuoden avoimessa yliopistossa ja siirryin sitä kautta tänne.

Olen aina ollut kiinnostunut monenlaisista asioista ja tämä koulutus antaa mahdollisuuden hyödyntää monia kiinnostuksen kohteita erilaisia kokonaisuuksia valitsemalla.

Kiinnostuin lukiossa laista ja halusin lähteä opiskelemaan sitä. Vietin vuoden opistossa, jossa kiinnostukseni oikeustiedettä ja lakia kohtaan syveni entisestään. Vuosi vuodelta tulen yhä varmemmaksi siitä, että olen täysin omalla alallani. Siviilioikeus kattaa parhaiten kiinnostuksenkohteeni. Olenkin todella iloinen, että saan syventyä juuri niihin asioihin, jotka eniten minua kiinnostavat.

Kiinnostukseni hallitusta kohtaan herä- Haluan vaikuttaa siihen, miten meidän si, kun viime syksynä esiteltiin erilaisia ainejärjestö toimii ja olla aktiivisesti mukana touhuamassa. Talousvastaavana päähallitusten jäsenten tehtäviä. sen itse konkreettisesti hallinnoimaan yhPäädyin muutaman mutkan kautta ny- distyksen koko taloutta, mikä antaa paljon arvokasta kokemusta sekä käytännön näkyisiin tehtäviini ja olen siitä onnellinen. Tehtävissäni pääsen kehittämään kökulmaa kirjanpidon kursseihin. Lisäksi on mukavaa saada vastapainoa normiarkirjoitustaitojani ja uskon sen olevan jelle, sillä hallitustoiminta sekä ottaa että hyödyksi tulevaisuutta ajatellen. antaa.

Kiinnostus hallitushommiin alkoi, kun toimin tuutorina. Legio oli muodostunut itselleni sydämen asiaksi, ja halusin päästä mukaan kehittämään rakasta ainejärjestöämme ja toteuttamaan sen toimintaa. Tavoitteeni tällä hallituskaudella on olla myötävaikuttamassa siihen, että kaikki legiolaiset tuntisivat itsensä osaksi opiskelijayhteisöämme ja, että he saisivat laadukasta ja monipuolista opetusta aiheista, jotka heitä kiinnostavat.

Kevät.

Rauhallinen koti-ilta ja hyvä ruoka näin Rinneriehan jälkeen.

Eräs legendaarinen Pulu on majoittunut luonani jonkin aikaa.

17 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Olen Anna Ollila ja suoritan toisen vuo-

Pihla Oivanen, opiskelen toista vuotta pääaineenani ympäristöoikeus.

Olen Suvi Sillanpää, kakkosvuotta opiskeluissa mennään ja pääaineekseni on valikoitunut lainsäädäntötutkimus.

Toimin hankintavastaavana ja ylläpidän jäsenrekisteriä.

Hallituspestinäni on tiedotusvastaava.

Päädyin opiskelemaan oikeustieteitä tähtäimenäni erikoisjuristin pätevyys, ystäväni vinkin kautta. Opiskeltuani avoimessa yliopistossa tovin, olin varma siitä, että opiskelen omaa alaani ja tulen tavoittelemaan tätä tutkintoa. Lopputulemaan ei voi olla kuin tyytyväinen!

Ympäristöoikeus tuntui luontevalta valinnalta, koska minua ovat pitkään kiinnostaneen niin yhteiskunnalliset kuin ympäristöasiatkin. Tämä ala yhdistää molemmat mielenkiinnonkohteeni!

Yhteiskunta ja sen rakenteet ovat kiinnostaneet minua niin kauan kuin muistan, ja jo pienenä olin tosi utelias esimerkiksi politiikkaa kohtaan. Lisäksi lainsäädäntötutkimuksessa katsotaan oikeustiedettä ja lakeja minulle mieluisasta, vähän erilaisesta näkökulmasta kuin muissa pääaineissa.

Tahdon haastaa itseni ja erityisesti vaikuttaa positiivisesti sekä kehittävästi itseäni ja läheisiäni koskeviin asioihin.

Ainejärjestötoimintaan osallistuminen olikin kohdallani itsestäänselvää.

Ainejärjestötoiminnassa yhdistyy loistavalla tavalla huvi ja hyöty: hallituksessa toimiminen on hauskaa, ja samalla oppii hyödyllisiä taitoja tulevaisuutta ajatellen. Halusin myös päästä mukaan kehittämään järjestömme toimintaa ja auttaa tekemään jäsenistömme opiskeluajasta entistäkin antoisampaa. Hyvässä hallitusporukassa puuhastelu piristää mukavasti usein melko itsenäistä opiskelua.

Oma ainejärjestö tuli ensimmäisenä opiskeluvuonna tosi tärkeäksi asiaksi ja niinpä minulle oli luonnollista lähteä mukaan hallitustoimintaan. Koin myös, että minulla oli hyviä kehitysideoita järjestön toimintaan ja halusin päästä toteuttamaan niitä käytännössä. Lisäksi isona plussana täytyy kyllä sanoa erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet, joista olen päässytkin jo näiden ensimmäisten hallituskuukausien aikana nauttimaan. Yhteistyö muiden ainejärjestöjen kanssa tuo paljon tuoreita tuttavuuksia ja uusia hyviä ystäviäkin!

Erityisen kiitollinen olen ympärilläni olevista ihmisistä, jotka ymmärtävät superkiireistä järjestömartan elämää ja jaksavat jopa tukea siinä. Tämän lisäksi juuri reissattu Ranskan matka ja lähestyvä kevät jaksaa hymyilyttää.

Kevätaurinko, kitaransoiton opettelu ja kaikki tulevat opiskelijatapahtumat!

Onnistunut rinneriehareissu on vielä pääl-

den opintoja Legio Ostiensiksen väreissä.

Vastuualueisiini kuuluu markkinointi, kansainvälisyysseikat, sekä fuksi- että alumnitoiminta.

limmäisenä mielessä, ja sen lisäksi täytyy kyllä sanoa myös oma sänky näin katkonaisen ja lyhyeksi jääneen omenahotelliyön jälkeen! Kevään alkukin pistää hymyilyttä-

18 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

Roosa Ylikoski, ensimmäisen vuo- Olen Julia Laine ja opiskelen den opiskelija - fuksivauva, jolle pääaineenani finanssioikeutta. 'pääaine' on vielä tuntematon käsite.

Pihla Martiskainen, pääaineeni on rikos- ja prosessioikeus

Olen toinen tiedotusvastaavista.

Toimin tapahtumavastaavana sekä vuosijuhlavastaavana.

toimin hallituksessa tapahtuma- Toimin liikuntavastaavana. vastaavana sekä vuosijuhlavastaavana

Ensimmäisellä viikolla vastasin tähän kysymykseen, "koska en päässyt elokuvakouluun". Hakupäätökseni vaikutti lisäksi uteliaisuus oikeustiedettä kohtaan, mutta ihan rehellisesti päädyin tänne kyllä vähän kokeillen ja vahingossa. Kävi tuuri, että tykästyinkin sitten oikeasti ihan täysillä!

Lukiossa kiinnostuin yhteiskunnallisista asioista sekä laista.

Minulla oli kova kiinnostus oikeustieteellistä alaa kohtaan, ja tässä tutkinnossa saa valita juuri sen oikeudenalan mistä eniten tykkää ja opiskella juuri sitä, joten siksi päädyin tähän tutkintoon.

Oikeustieteet ja yhteiskunnalliset asiat ovat olleet lukiosta asti mielenkiinnon kohteena. Mahtavaa kun pääsee opiskelemaan vielä juurikin sitä oikeudenalaa, mikä itseä eniten kiinnostaa!

Siviilioikeus on laaja kokonaisuus pääaineena, ja koin että se oli kiinnostavin vaihtoehto.

Legio teki minuun viime syksynä vaikutuksen ottamalla meidät fuksit niin avosylin vastaan. Halusin päästä osaksi sitä porukkaa, joka konkreettisesti tekee työtä tuon ilmapiirin eteen. Ja olen aika järjestöihminen muutenkin! Tykkään olla mukana toiminnassa osallistumisen lisäksi suunnittelun ja tekemisen vaiheissa.

Halusin päästä vaikuttamaan ainejärjestömme toimintaan.

Tapahtumien ideoiminen ja niiden toteuttaminen sekä tapahtumissa mukana oleminen kuulostivat hauskalta ja antoisalta.

Hallitustoiminnassa on myös loistavat verkostoitumismahdollisuudet. Toivonkin tutustuvani uusiin mahtaviin ihmisiin sekä saamaan uusia ystäviä!

Halusin päästä mukaan vaikuttamaan ainejärjestömme toimintaan. Olen ollut aina kiinnostunut erilaisista tapahtumista ja niiden järjestämisestä, joten tapahtumavastaavan ja vuosijuhlavastaavan tehtävät tuntuivat luontevimmilta minulle. On kiva päästä näkemään tapahtumissa konkreettisesti oma kädenjälki! Lisäksi hallitustoiminnasta oppii uusia hyödyllisiä taitoja.

Halusin saada vaikuttaa ainejärjestömme asioihin sekä liikuntavastaavan tehtävä tuntui juuri minulle sopivalta.

Onnistunut vegaaninen minttubrownie jääkaapissa jäähtymässä.

Lähestyvä kesä sekä auringon

valoisat aamut ja Netflixiin tipahtelevat, lempparisarjojen uudet jaksot!

Valoisammat päivät sekä lähestyvä kesä!

lämpö. Lisäksi tietty juuri tilattu pitsa lämmittää kovasti mieltä!

ensimmäistä vuotta ja pääaineeni on siviilioikeus.

19 Manipulus 1/2018

Lotta Ratilainen, opiskelen

© Legio Ostiensis ry 2018

Miksi ay-liike?

Neuvottelukierrokset alkavat olla loppusuoralla: Lähes kaikki sopimukset ovat valmiita, ja työrauhavelvoite on palannut suurimpaan osaan työpaikoista.

Opiskelija-asiamiehen tontilla neuvottelutoiminta ei

Suomessa on 105 005 yhdistystä, mikä tarkoittaa, että jokaista noin 53:a Suomen väestöön kuuluvaa kohden on olemassa jonkinlainen yhdistys. Jos lasketaan äänioikeutetuista, niin suhdeluku on 1:43.

juuri näy, mutta sitä pystyy seuraamaan kuitenkin Suomessa on ollut myös perinteenä, että valtiovalta kuulee erilaisia intressitahoja valmistellessaan lakeja mukavan läheltä.

Mitä tästä on jäänyt päällimmäisenä mieleen? Neu-

votteluprosessit ovat omiin silmiin korostaneet ammattiliittojen todellista tarvetta. Neuvotteluissa on aidosti puolustettu työntekijöiden oikeutta saada työstään oikeudenmukaista palkkaa ja hyvät työolosuhteet. Tarkoitukseni ei ole demonisoida työnanta-

ja usein erilaisissa työryhmissä työskentelee myös liittojen asiantuntijoita. Tätä voidaan toki moittia, mutta tässä toimintatavassa on pragmaattista valtioviisautta: Edes virkakoneistoineen päivineen valtiovalta ei ole eikä luultavasti tule olemaan ns. kaikkien alojen kärkiasiantuntija, vaikka eri sektoreihin liitty-

jaa; taustalla on varmasti asioita, joita en itse tiedä ja jotka vaikuttavat neuvottelutavoitteisiin. Välillä vain tuntuu siltä, että on todella hankala ymmärtää toiminnan logiikkaa muuten kuin ahneuden kautta. En kuitenkaan halua uskoa, että asia olisi näin mustavalkoinen. Eikä se varmasti olekaan. Neuvotteluilla on kuitenkin aina sama tavoite: sovinto ja työrauha.

Kriittinen tarkastelu on kuitenkin paikallaan: Onnistuuko ay-liike aina kaikessa mitä tekee? Ei onnistu.

Virheitä tapahtuu, joillekin asioille sokeudutaan ja välillä joku yksittäinen johtohahmo sanoo jotain, mitä ei olisi pitänyt ehkä sanoa. Tämä on hyvin luontaista inhimilliselle toiminnalle. Toivottavaa toki olisi, ettei näin kävisi usein.

Pohjimmiltaan ammattiliitot keskusjärjestöineen ovat yhdistyksiä ja osa kansalaisyhteiskuntaa. Suomessa on ollut koko itsenäisyytensä ajan hyvin vahva kansalaisyhteiskunta, ja tämän ehkä näkyvin piirre on yh-

Syy– joensuun excursiolla käytiin vierailemassa YKA:n toimistolla.

distystoiminnan laajuus. PRH:n tilastojen mukaan

20 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018

vää asiantuntemusta löytyykin. Toinen kansalaisyhteiskuntaa hyödyttävä rooli on tällöin se, että esimerkiksi ammattiliitot pääsevät vaikuttamaan asioihin, jotka palkansaajia koskevat.

Kriittinen lukija saattaa tässä kohtaa pysähtyä ja miettiä, onko tämä viisasta. Lyhyt vastaus: on. Suomen ammattillisen järjestäytymisen aste on

”

Suomessa on 105 005 yhdis-

tystä, mikä tarkoit-

noin 72 %, ja näiden ihmisten tunnustettuja edustajia ovat ammattilii-

taa, että jokaista

tot. Suomessa on työvoimaa Tilastokeskuksen mukaan 2,7 miljoonaa

noin 53:a Suomen

ihmistä, joten nopealla matematiikalla ammattiliitot edustavat noin 1,94 miljoonaa palkansaajaa. Suomen kokoisessa maassa tämä on jok-

väestöön kuuluvaa

seenkin merkittävä määrä, joten erityisesti työhön liittyvissä asioissa on kohden on olemassa järkevää kuulla, mitä näillä liitoilla on asiasta sanottavaa. Tämä seikka korostuu vielä enemmän, kun todetaan, ettei ay-liike ole sinänsä yksioi-

jonkinlainen yhdis-

koinen kokonaisuus vaan kymmenistä liitoista koostuva järjestelmä, jos-

tys.”

sa on vahvaa erikoistumista. Lainsäätäjän tavoitteena on varmasti säätää hyviä lakeja, ja ihannetilanteessa hyvien lakien säätämisessä kuullaan intressiryhmiä, koska tällöin saadaan parempi kokonaisnäkemys tilanteesta.

Ammattiliitoille esitetään kritiikkiä, monesti ihan aiheesta. Yksi kritiikin aihe on nimetty ns. ulkoparlamentaariseksi veto-oikeudeksi. Tämän kritiikin pohjana on ajatus siitä, että ay-liike jotenkin kiristäisi poliittista johtoa tekemään haluamiansa asioita. Tämä kritiikki on mielestäni lähinnä harhaanjohtava ja omituinen, sillä kuten olen aiemmin todennut, pohjimmiltaan liittojenkin toiminnassa on kyse kansalaisyhteiskunnan toiminnasta. Tällöin siis argumentti on todellisuudessa se, että kritiikin esittäjä ei pidä siitä, että kansalaiset voivat vaikuttaa politiikkaan muutenkin kuin vaaleissa. Eikä tätä vaikuttamista tehdä mitenkään salamyhkäisesti, vaan varsin avoimesti.

Ammattiliittoja tarvitaan tasapainottamaan vaakaa, jonka toisella puolella on työnantaja. Työnantaja ei ole vihollinen, vaan parhaassa tapauksessa erittäin hyvä ja lojaali kumppani, jolle on ilo tehdä töitä. Kuitenkin olisi naiivia ajatella, ettei työnantajapuoli ylläpitäisi omaa kollektiivijärjestelmäänsä riippumatta työntekijöistä, ja siksi ammattiliitot ovat olennaisia. Suosittelen lämpimästi liittymistä esimerkiksi YKAn jäseneksi.

Itse liityin fuksivuonna enkä ole jälkeenpäin katunut.

21 Manipulus 1/2018

© Legio Ostiensis ry 2018