Manipulus 1/16 by Legio Ostiensis ry

LEGIO OSTIENSIS RY:N AINEJÄRJESTÖLEHTI 1/16

6 1

/ 1

LEGIO OSTIENSIS RY:N AINEJÄRJESTÖLEHTI – ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON

ERIKOISJURISTIEN OPISKELIJAJULKAISU Päätoimittaja, taitto Jenna Kosunen

Kirjoittajat tässä lehdessä Anni Kainulainen, Matti Tolvanen, Anssi Keinänen, Suvianna Hakalehto, Oskari Korhonen, Päivölän opisto, Antti Kurronen, SYY- Joensuu ja Mani Pulu $ Yhteystiedot Kotisivut: www.legio.fi Sähköposti: manipulus(at)legio.fi, hallitus(at)legio.fi Postiosoite: Legio Ostiensis ry Oikeustieteet Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 JOENSUU Kansikuva: Laura Pulkka Lehden logo: Kalle Kaskinen

Manipulus 1/16

6. vuosikerta, 1. numero

Pä ä

Delegointi ja muistuttelu – siinäkö koko ydin?

ki r jo itu s

Fuksiviikon jälkeen yllätyksekseni entinen Manipuluksen päätoimittaja Anni Kainulainen pyysi minua jatkajakseen. Aikani mietittyäni otin haasteen vastaan ja olen ollut tyytyväinen päätökseeni vaikka tosin tiesin minulla olevan suuret saappaat täytettävänä. Uudistuksia Manipulusrintamalle on tullut, sillä lehti julkaistaan vain kahdesti vuodessa. Ei kannata alkaa vuodattaa kyyneleitä tylsyyden, hiljaisuuden tai traditioiden puuttumisen takia, sillä kuukausittain julkaisemme ainejärjestömme blogia vaihtuvine kirjoittajineen ja aiheineen. Sieltä kykenee lukemaan puhutuimmat, polttavimmat aiheet ja mielenkiintoisimmat kirjoitukset. Ensimmäisen lehden tekeminen ei sujunut kuin Strömsöissä, sillä huomasin ensimmäisen deadlinen kohdatessa, ettei minulla ollut lehteen yhtään juttua. Ei siinä muu auttanut kuin ottaa lakki kouraansa ja kysyä hiukan Annilta neuvoa. Hänen antamallaan inspiraatiolla ja panoksella sain lehden kokoon ja opin samalla kaksi erittäin tärkeää seikkaa: delegoinnin ja muistuttelun. Aikaa lehden tekemiseen kuluikin kauemmin kuin alunperin suunnittelin eikä asiaa helpottanut kesälaitumille lähteminen, sillä jouduimme yhdessä suunnittelemaan milloin

Kuva: Antti Kurronen

kumpikin oli samalla paikkakunnalla, jotta kykenin oppimaan lehden taittamisen. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja toivon, etten häpäissyt edeltäjieni työtä. Lopuksi haluan toivottaa kaikille oikein rentouttavaa kesää sekä nauttikaa auringosta että erityisesti kylmistä juomista. Ensi lukukautena kerkeää taas puurtaa ja ahertaa opintopisteiden kanssa, mutta nyt menneiden kesähittien mukaisesti annetaan

Asfaltin polttaa, Rakastutaan luusereihin ja Pämpätään.

Jenna

Manipulus 1/16

A S OS

R E UM

N SÄ

S Ä T

3 Pääkirjoitus 6 Uutiset 8

Puheenjohtajan tervehdys

10 Kolumni: Oikeustieteen opetus ja työelämän vaati mukset 12 14

Manipulus 1/16

Kolumni opettajatuutoroinnin kokemuksista

Kolumni: Viini on pullotettua runoutta

Tenttiarkistosta koituisi vain turhaa vaivaa – jos tulevaisuudessa on edes tenttejä arkistoitavaksi

Päivölän opisto –yliopistojen opistokaveri

Harrastuksena fyysinen musiikki

Vapputerveiset SYY-Joensuulta!

Manifesti

Säädösmuutosten seurantapalvelu pitää kirjan aina ajan tasalla

Saat Lakikirjan 40 %:n opiskelija-alennuksella - kysy lisää asiakaspalvelusta!

LAKIKIRJA 2014 YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS

Tilaukset ja lisätiedot www.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

UUTISET VUOSIJUHLAT PIDETÄÄN KERUBISSA! Tänä vuonna Legio juhlii vuosijuhliaan kevennetysti cocktailtilaisuuden merkeissä. Täysimittainen iltapuku ei siis ole tarpeen. Ohjelma ei ole vielä valmis, mutta ruoka- ja juomapuoli on kunnossa.

ALUSTAVASTA FUKSIVIIKON TAPAHTUMASUUNNITELMASTA! Viikon aikana fuksit saavat muun muuassa kokea perinteistä baarikierrosta, piknikin, ensimmäisen viininmaistajaiset ja keilausillan. Tarkempaa tietoa kerromme, kun suunnitelmat etenevät.

Manipulus 1/16

Manipulus1/16

Pu te hee rv n eh jo dy hta s ja n

When life gives you Lennons

Tämän kolumnin kirjoittamispäivä oli tenttipäivä. Iso t-sana ei yleensä aiheuta spontaaneja riemunhihkaisuja oikeustieteen opiskelijoissa. Varsinkin fuksien elämässä tenttipäivä on usein stressin ja ahdistuksen päivä, johon on vaivalla valmistauduttu viikkoja. Tenttipäivä voi muotoutua sellaiseksi, jos sen vain antaa. Toinen vaihtoehto on kääntää kylkeä ja paljastaa oma teflonpuolensa. Tenttipäivä on yksi niistä elämän pienistä haasteista, jotka helposti painavat mieltä. Se pakottaa punnitsemaan omaa edistymistään, ja ihminen on taipuvainen aliarvioimaan itseään. Riittämättömyyden ja epävarmuuden lisäksi opiskelija kohtaa epäonnistumisen pelon: mitä mahtaisi Kela tuumia hylsystä, ruuhkautuvat opinnot joutuessa uusimaan?

”Epäonnistuminen on sattuessaan osa tätä koulua. ”

Mielenterveyden kannalta paras vaihtoehto on lopettaa etukäteen murehtiminen, ja ottaa elämä yksi ajankohtainen ongelma kerrallaan. Toteutumattoman riskin suremiseen käytetty aika on hukkaan heitettyä. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei tulisi huolehtia asioista, joihin voi vielä vaikuttaa. Yritä parhaasi, mutta jätä asia sen jälkeen kohtalon tai paremminkin tentaattorin tuomiolle, ja ole rauhassa.

Yliopistoelämän tarkoituksena on opettaa meille oikeustieteen lisäksi elämää. Epäonnistuminen on sattuessaan osa tätä koulua. Internetin kansa on ottanut omakseen kuvataiteilija Stephen McCranien lainauksen: mestari on epäonnistunut useampaa otteeseen kuin aloittelija on edes yrittänyt. Itse taasen haluaisin ottaa omakseni erään John Lennonin kirjoittaman laulun sanat. Abbey Roadilla julkaistu Because ei koskaan ole päätynyt Beatles-fanien suosikkien joukkoon, vaikka se on yksinkertaisuudessaan nerokas. Lennon sai idean kappaleeseen kuunnellessaan tuoreen vaimonsa Yoko Onon pianonsoittoa sohvalla löhöillessään vuonna 1969. Hän pyysi Yokoa soittamaan Beethovenin Kuutamosonaatin takaperin ja teki laulunsa mukaillen tätä soinnutusta. Lopputulos on harmonioiltaan erikoinen, mutta sanojen viesti sitäkin selkeämpi. Tänään tenttisalista ulos astellessani katsoin Joensuun kauniiseen kevätkeliin. Aurinko paistoi pienten pilven hahtuvien lomasta, ja raikas keväinen tuuli leyhytteli. Puhalsin kokeen aiheuttaman pienen jännityksen ulos, ja hengitin happea syvään sisään. Lennonin yksinkertainen ja huoleton onnellisuus tarttui taas laulua hyräillessä minuunkin.

Because the wind is high, it blows my mind Because the wind is high

Because the sky is blue, it makes me cry Because the sky is blue

Manipulus 1/16

Kuva: Antti Kurronen

Manipulus 1/16

ni Ko lu m

Oikeustieteen opetus ja työelämän vaatimukset

Matti Tolvanen Mikä on oikeustieteen opetuksen tehtävä yliopistossa? Ensisijainen tarkoitus on antaa opiskelijalle valmiudet käytännön työelämään: oikeudenhoidon, hallinnon tai yksityisen sektorin tehtäviin. Sen ohella opetuksessa annetaan valmiuksia tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Mitä koulutuksen pitäisi sisältää, jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa? Alla oleva hahmotelma perustuu pääasiassa omaan kokemukseen opiskelijana, käytännön oikeudenhoidon toimijana ja yliopiston opettajana. Kokemukset uran alusta (josta toki on varsin kauan) olivat varsin karvaat. Oli aika tuskallista havaita, ettei saamallani opetuksella käytännön elämässä pitkälle pärjännyt vaan moni asia oli opeteltava ihan uutena. Noista ajoista on moni asia kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta kehittämisen varaa on aina. Pidän kaikkein keskeisimpänä tavoitteena sitä, että oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneella on systemaattinen kokonaiskuva oikeusjärjestelmän rakenteesta, sen toiminnasta ja yhteyksistä yhteiskunnan muihin toimialueisiin. Tämä kuva muodostuu kohtuullisen kokonaisvaltaisesta oikeusjärjestelmän opiskelusta, joka valitettavasti on pakko perustaa pitkälti luentojen ja kirjatenttien varaan. Käytännön työelämässä pitää kyetä hahmottamaan usein varsin laajasta ja sekavasta tosiseikastosta ja aineistosta se, mistä asiassa on oikeudellisesti kysymys. Hyödyksi on myös muiden tieteenalojen kohtuullinen tuntemus, erityisesti muiden yhteiskuntatieteiden ja taloustieteiden. Toinen tärkeä taito on kyky hakea asian ratkaisemisen kannalta relevantit oikeuslähteet: säädökset, esityöt, ennakkopäätökset ja oikeuskirjallisuus. Tämän taidon hankkimiseksi opetuksessa pitää olla riittävästi tiedon hakemiseen ja soveltamiseen harjaannuttavaa oikeustapauspohjaista valmennusta. Käytännön työssä pitää kyetä myös ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti, koska oikeus on kieltä ja taitoa käyttää kieltä. On onnetonta, jos laitokselta valmistuva opiskelija ei osaa kirjoittaa kelvollista haastehakemusta, vastausta siihen tai tuomiota. Suullisen ilmaisun merkitys on Suomenkin oikeuselämässä lisääntynyt. Ei riitä, että on oikeassa: pitää kyetä vakuuttamaan myös asian ratkaisija asiansa oikeutuksesta. Oikeudellinen työ on vuorovaikutusta, johon pitää harjaantua jo opiskeluaikana. Seminaarit, pari- ja ryhmätyöt sekä omien töiden altistaminen vertaisarvioinnille ovat omiaan antamaan valmiuksia oppia ymmärtämään, että juridinen viisaus on taidossa argumentoida. Sosiaalisia taitojakin tarvitaan. Aktiivisuus ryhmätilanteissa ja kyky rakentavaan kritiikkiin ja taito olla sivistyneesti eri mieltä ovat hyviä eväitä tulevalle työuralle. Näiden taitojen kehittämiseen oikeustieteiden laitos on opetuksen suunnittelussa pyrkinyt entistä enemmän keskittymään, ehkä eniten verrattuna muihin oikeustieteellisiin yksiköihin. Sosiaalisia taitojaan voi kehittää myös toimimalla aktiivisesti opiskelijatoiminnoissa, vaikkapa ainejärjestöissä. Lopuksi on vielä korostettava monipuolisen kielitaidon merkitystä. Olisi hyvä, jos työelämään lähtevä juristi hallitsisi suomen, ruotsin ja englannin kielen lisäksi ainakin yhden eurooppalaisen kielen, koska sekä julkisella että yksityisellä sektorilla työelämä ei tunne sen paremmin valtioiden rajoja kuin kielirajojakaan. Ruotsin tai saksan kielen taidon merkitystä ei pidä vähätellä, vaikka ruotsalaisen tai saksalaisen kanssa pystyy hyvin keskustelemaan englannin kielellä. Ruotsalaisen tai saksalaisenelämänmuodon ytimen tavoittaa kuitenkin vain se, joka osaa kyseisen kansan kieltä. Juristille kielitaito on tarpeen siksikin, että kunkin maan keskeinen oikeudellinen kirjallisuus on kirjoitettu asianomaisen maan valtakielillä.

Manipulus 1/16

Kolumni

Opettajatuutoroinn mitä tehtiin ja mite Syksyllä 2015 laitoksellamme aloitti neljän hengen – kirjoittaja mukaan lukien – opettajatuutori-ryhmä tarkoituksenaan parantaa ja kehittää laitoksen opettajatuutorointia. Tarkoituksena on ottaa haltuun syksyllä 2015 ja keväällä 2016 aloittaneet uudet opiskelijat ja olla heidän tuutoreinaan seuraavat kolme vuotta kandivaiheen loppuun saakka. Ensi syksynä aloittaville opiskelijoille vaihtuvat uudet opettajatuutorit. Opettajatuutorit toimivat uusien opiskelijoiden tukena oikeustieteen opinnoissa ja auttavat osaltaan, että opinnot lähtevät jokaisella käyntiin. Tarkoituksemme on ollut olla itse yhteydessä opiskelijoihin ja toisaalta madaltaa kynnystä opiskelijoiden puolelta ottaa yhteyttä opettajatuutoreihin tarvittaessa. Opettajatuutorit ovat esittäytyivät uusille opiskelijoille heti opintojen alussa ja marraskuussa järjestettiin tapaamien uusien opiskelijoiden kanssa ajatukselle, että kerromme enemmän itsestämme ja haluamme saada palautetta opintojen käynnistymisestä. Tenttikirjojen lisäksi opiskelijat kaipasivat opastusta tentteihin vastaamiseen ja esseiden kirjoittamiseen. Myös mallitentit nousivat opiskelijoiden toivelistalle. Olemme myös seuranneet opiskelijoiden opintojen edistymistä ja alkuvuonna otimme yhteyttä kaikkiin niihin uusiin opiskelijoihin, jotka olivat saaneet syksyllä kasaan kymmenen tai vähemmän opintopisteitä. Pyrimme järjestämään tapaamisen näiden opiskelijoiden kanssa ja pohtia yhdessä, miten saisimme lisää vauhtia opintoihin. Opintojen kirittämiseksi laadimme yhdessä ainejärjestöjen kanssa 55 op haalarimerkki-kampanjan. Syksyllä 2016 palkitaan aktiivisimmat opiskelijat merkillä, jolla erottuu opiskelijamassasta kuin Patrik Laine muista tusina pelaajista. Järjestimme myös keväällä opiskelijoiden toiveiden mukaisesti opiskelutekniikka koskevan tilaisuuden, joka välitettiin ja tallennettiin myös etäopiskelijoiden iloksi.

Manipulus 1/16

Opettajat uutoroinn in kokem uksista

nin kokemukset: en parannetaan? Oman kokemukseni mukaan opettajatuutorit ovat olleet innokkaita kehittämään toimintaa, kuitenkin varoen sen liiallista työllistävyyttä. Yliopistolla pidetään edelleenkin liikaa sinä ”oikeana” työnä opetusta ja tutkimusta muiden tehtävien ollessa pakkopullaa. Opettajatuutorointi on kuitenkin herättänyt laitoksella laajempaa huomiota siitä, että opetukseen kannattaa panostaa ja että opiskelijoiden eteen voidaan tehdä yhdessä työtä. Suurimmalla osalla tavatuista hitaasti etenevistä opiskelijoista on ollut siihen ”hyvä syy” (työ yleensä). Toisaalta opiskelijat ovat kokeneet meidän yhteydenotot positiivisiksi. Opintojen parempaan aikatauluttamiseen on selvästi tarvetta useammalla opiskelijalla ja tätä taitoa pitäisi korostaa tuutoroinnissa enemmän.

” Yliopistolla pidetään edelleenkin liikaa sinä ”oikeana” työnä opetusta ja tutkimusta muiden tehtävien ollessa pakkopullaa.”

Oikeustieteiden laitoksen yhtenä haasteena (voidaan kyllä nähdä mahdollisuutena) on opiskelijoiden runsas työssäkäynti ja muilla paikkakunnilla asuminen. Tämä asettaa haasteita esimerkiksi yhteisten tapaamisten järjestämiseen ja luo painetta verkkotuutoroinnin kehittämiseen.

Ensi syksynä opettajatuutorointia kehitetään yhdessä yliopiston opiskelijapsykologin Katri Ruthin kanssa. Tarkoituksena on selkeyttää opettajatuutoreiden ja amanuenssien rooli välttäen päällekkäistä työtä. Samalla saamme Katrilta lisää opastusta siitä, minne voimme ohjata niitä opiskelijoita joiden ongelmiin emme osaa vastata ja auttaa. Oma osaamisemme opiskelijaohjaamisessa on puutteellista, koska emme ole ohjauksen ammattilaisia. Toisaalta tärkeintä lienee halua olla opiskelijoiden apuna eri opiskelutilanteissa ja muistaa, että ei se luoja ole meille turhaan luonut kahta korvaa ja yhden suun. Opiskelijoiden huolien ja murheiden sekä onnistumisten kuuleminen ja opiskelijoista välittäminen lienee hyvä alku toimivalle opiskelijatuutoroinnille. Hyvää kevään jatkoa kaikille! Anssi Opettajatuutorinne

Manipulus 1/16

Viini on pullotettua runoutta

Kuva Anni Kainulainen Suviana Hakalehto Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella on tenttikirjojen pänttäämisen lomassa maisteltu ohjatusti viinejä. Tähän mennessä olemme käyneet läpi valkoisia (Sauvignon Blanc, Chardonnay, Riesling, Viognier) ja punaisia (Cabernet Sauvignon, Merlot, Shiraz, Pinot Noir) perusrypäleitä. Va-pun alla järjestettiin kuohuviinimaistajaiset, joissa maisteltiin kolmen kuohuviinin lisäksi yksi samppanja. Maistelu on toteutettu puolisokkona: maisteltavat viinit ja niiden ominaispiirteet ovat olleet tiedossa, mutta niiden järjestys laseissa ei. Tasting on enemmän analysointia kuin mielihyvää, vaikka toki jälkimmäinenkin elementti on maistajaisissa mukana. Tauotus ja keskittyminen jokaiseen vaiheeseen erottavat viininmaistelun tavallisesta juomisesta. Alkoholia tulee nautittua neljää viiniä maisteltaessa maksimissaan yhteensä 24 cl eli kahden viinilasillisen verran. Viininmaistelussa keskitytään arvioimaan maisteltavien viinien laatua, ominaispiirteitä ja identiteeTtiä. Suurelta osalta kyse on viinin tuoksusta, johon viinin luonne pitkälti liittyy. Maistajaisissa harjaannutaan käyttämään silmiä, nenää ja suuta sekä käyttämään viinitermejä. Arvioitavana ovat mm. viinin rakenne (miltä tuntu suussa), makeus, hapokkuus, makeus, tanniinisuus, täyteläisys ja

Manipulus 1/16

Kolu mn

maun pituus. Viiniä katsomalla saadaan selville viinin kirkkaus ja väri. Värin syvyys tulee esiin parhaiten valkoista taustaa vasten. Väri voi kertoa esimerkiksi viiniin käytetyistä rypäleistä. Maistelun tärkein väline on nenä: viinin tuoksu kertoo paljon viinistä. Viinin kokonaistuoksu eli bukee tulee parhaiten esille pyöräyttämällä viiniä lasissa, jotta se saa enemmän happea ja siitä irtoaa aromeita. Tarkastelemalla viinin tuoksua viininmaistaja pystyy ennakoimaan viinin makua. Tuoksujen voimakkuudessa on eroja ja viinistä voi erottaa useimmiten monia eri aromeja. Olemme harjoitelleet tunnistamaan tuoksusta punaisia marjoja, trooppisia hedelmiä, vaniljaa, lantaa, mausteisuutta, petrolia ym. Vaikka tuoksu- ja makukokemus on jossain määrin yksilöllinen, jotkut aromit ovat selvästi erotettavissa. Esimerkiksi Pinot Noir rypäleen yhteydessä suurin osa maistaa mansikkaa tai vadelmaa, Cabernet Sauvignonia maistaessa mustaherukkaa ja Rieslingin yhteydessä petrolia. Maistelun ja viininjuonnin ero onkin juuri yrityksessä käyttää sanoja ilmaisemaan näkymättömiä tuoksu- ja makuelämyksiä. Viimeinen vaihe on itse maistaminen. Kun on nautittu tuoksun piirteistä, viiniä pidetään suussa muutama sekunti, jonka jälkeen vedetään hieman ilmaa suuhun huulten välistä, jotta viini saa lisää happea ja estereitä vapautuu. Lisäksi viiniä voi purskuttaa suussa lyhyesti ennen sen nielaisemista. Viini lämpenee suussa, jolloin sen aromit vapautuvat edelleen ja kulkeutuvat nielun kautta tuoksujen vastaanottopaikkaan, josta viinin monivivahteinen makuelämys todella alkaa. Olemme maistaneet ohuita, mehumaisia ja vaatimattomia viinejä, mutta myös tyylikkäitä, täyteläisiä ja tasapainoisia. Viini voi olla myös esimerkiksi ryhdikäs, hyökkäävä tai hermostunut. Perusmaistajaisiin on hyvä valita viinejä, joissa on selvästi aistittavissa rypäleen tyypilliset piirteet samoin kuin viinin kasvupaikan ilmasto, maaperä ja viinin valmistustavat. Myöhemmässä vaiheessa voi siirtyä vaativampaan maisteluun, jossa pyritään esimerkiksi erottamaan maistamalla, missä päin maailmaa sama rypäle on kasvanut tai maistelemalla saman viinin eri vuosikertoja.

Manipulus 1/16

Tenttiarkistosta koituisi vain turhaa vaivaa – jos tulevaisuudessa on edes tenttejä arkistoitavaksi Aika ajoin yliopiston käytävillä ja internetissä tiedustellaan tenttitärppejä ja kaipaillaan tenttiarkistoa, jossa kaikki vanhat tentit olisivat kätevästi saatavilla. Tällä hetkellä oikeustieteiden laitos tai sen ainejärjestöt eivät ylläpidä tenttiarkistoja, eikä niiden mielestäni tarvitsekaan. Arkiston ylläpidosta koituu vaivaa, jota ei kannata nähdä, jos samat hyödyt ovat saavutettavissa ilmankin. Yksi tai kaksi Moodleen tai WebOodiin tallennettua mallitenttiä mallivastauksineen riittäisi mainiosti osviitaksi siitä, millaisia kysymyksiä tentissä kysytään. Moni uusi opiskelija opettelisi lakinsa ulkoa vaikka pykälänumeroineen, jolloin on varmasti helpottavaa nähdä, että oikeasti yleishallinto-oikeuden tentissä kysytäänkin ihan vain asiakirjojen julkisuudesta. Muuten pitäisi olla melko yhdentekevää, millaisia esseitä, monivalintoja, sanaselityksiä tai oikeustapauksia tentissä tulee vastaan – kaikista näistä pitäisi kyllä selvitä, mikäli osaamistavoitteet on saavutettu ja tentaattori on laatinut kysymykset niiden mukaisesti. Jos monivalintatehtävässä arvuutellaan pientä ja irralista detaljia, ei tuon tehtävän voi enää hyvällä tahdollakaan väittää mittaavan sitä, oletko saavuttanut osaamistavoitteet. Tentaattorien tulisi uudistaa oppimateriaaliaan pedagogisista lähtökohdista, ei tenttiarkiston vuoksi. Mikäli edellisten tenttikierrosten kysymykset eivät ole opiskelijoiden tiedossa, voi hyviä tehtäviä ja aiheita kierrättää sopivissa sykleissä ilman, että opiskelijat keskittyvät tärppien hiomiseen. Voi olla, että tarve tenttiarkistolle tulee poistumaan aikanaan ihan vain sen vuoksi, että tavan tenteistä luovutaan kokonaan. Toisilleen vaihtoehtoiset ja soveltavat suoritustavat, kuten verkkotentit, oppimispäiväkirjat ja esseet ovat monesti mielekkäämpi tapa koulia opiskelijoista oikeudellisen argumentoinnin ammattilaisia, vaikka perinteinen kirjatentti puolustanee vielä paikkaansa erityisesti ensimmäisten vuosien massakursseilla. Aina ei ole kuitenkaan mielekästä metsästää vain sitä yhtä ja parasta tapaa oppia tai huolehtia siitä, että aivan jokaisen eteen tulevan haasteen saa selättää omalla parhaalla oppimistyylillään. Yliopistossa opitaan työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmissä, koska työelämässä tehdään molempia. Joskus pienen organisaation yksinäinen lakimies joutuu hahmottamaan iltatolkulla monimutkaista ja laajaa kokonaisuutta, joka tulisi avata moniammatilliselle työyhteisölle. Joskus työpaikan arki taas on hektistä pykälänmurskausta tiiviissä ryhmässä muiden juristien kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että opintopolun varrella kohdataan ainakin kerran mahdollisimman erilaisia, mukavuusalueen ulkopuolella olevia oppimis- ja työskentelytilanteita. Oskari Korhonen

Akateemisesta vapaudestaan nauttiva kirjoittaja on käynyt tentissä viimeksi tammikuussa. Viime vuoden tammikuussa.

Manipulus 1/16

Tiesitkö, että olemme yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista? Ydinosaamistamme ovat tilintarkastuspalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, vero- ja lakineuvonta sekä yritysjärjestelyt. Toimimme yli 150 maassa: Suomessa meitä deloittelaisia on yli 400 ja maailmanlaajuisesti yli 200 000. Yhdistämme kansainvälisen verkostomme ja vahvan paikallisen osaamisemme kokonaisvaltaisiksi, innovatiivisiksi ratkaisuiksi ja autamme näin asiakkaitamme menestymään. Deloitte Young Stars -harjoitteluohjelmamme tarjoaa vuosittain elämyksiä, kasvumahdollisuuksia ja onnistumisia nuorille asiantuntijan aluille.

Haku aukeaa 24.8.2015 – ole valmiina!

Lue kuulumisemme:

Manipulus 4/14

ilta Yhteistyökumppan

Päivölän opisto –yliopistojen opistokaveri Päivölän opisto on Valkeakoskella, 45 kilometriä Tampereelta etelään sijaitseva yksityinen oppilaitos, jolla on 120-vuotiset perinteet koulutuksen alueelta. Tänä päivänä Päivölän opisto tekee yhteistyötä useiden eri Suomen yliopistojen kanssa ja on profiloitunut tiedeaineisiin, joissa opetus täyttää korkeakoulutason vaatimukset. Lisäksi opistolla toimii Pohjoismaiden ainoa matkaopaskoulu, josta valmistuu matkaoppaita ulkomaiden lomakohteisiin. Päivölän opistossa opiskelu tähtää oman osaamistason kasvattamiseen ja hyvien valmiuksien hankkimiseen jatko-opintoja ja pääsykokeita ajatellen. Pääpaino on lähiopetuksessa, jolloin opiskelu tapahtuu valmiiksi aikataulutetun ja tavoitteellisen suunnitelman mukaan. Tällä hetkellä Päivölän opistossa voi opiskella matematiikkaa, luonnontieteitä, arkkitehtuuria, kuvataidetta, kasvatustiedettä, oikeustiedettä sekä matkailualaa. Kaikki opinnot kuuluvat Kelan opintotuen piiriin ja opiskelijan on mahdollista hakea opintoihin opintorahaa, opintolainaa ja asumislisää. Päivölän opiston oikeustiedelinjalla opiskellaan 9 kuukauden lukuvuosi, joka pitää sisällään laajan oikeustieteen opetuskokonaisuuden Itä-Suomen yliopiston opetussuunnitelman mukaisesti. Käytännössä tuona aikana linjalla opiskelevat suorittavat avoimen yliopiston opintoina Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen ensimmäisen vuoden perusopinnot. Lisäksi Päivölässä on mahdollista opiskella oikeudellisen ruotsin ja englannin kurssit sekä omien tavoitteiden mukaisesti verkko-opintoja ja osallistua keväällä pidettävään pääsykoe-valmennukseen. Lähiopetuksena opiskellaan yleiset oikeusjärjestysopinnot, 60 opintopistettä. Suorittamalla 60 opintopistettä oikeustieteiden opintoja opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus hakea suorittamaan hallintotieteiden kandidaatin (HTK) tutkintoa Itä-Suomen yliopistoon avoimen yliopiston

Manipulus 1/16

väylän kautta. Oikeustiedelinjalla suoritetut opinnot hyväksiluetaan myös täysimääräisenä Itä-Suomen yliopiston HTK tai OTM-tutkintoihin, joka vauhdittaa opintojen alkutaipaletta. Osa linjalla opiskelleista hakeutuu myös muihin oikeustieteen opetusta tarjoaviin yliopistoihin. Oikeustiedelinjan johtajana toimii asianajaja, OTM Mia Kavasto. Kavaston mukaan linjan suorittaminen antaa hyvän pohjan oikeustieteen osaamiselle ja aiheeseen syventymiselle. Oikeudellisen lukutaidon kehittyessä ovat tiedekunnan ovet vuoden lopussa jo raollaan niille, jotka päättävät jatkaa juridista uraansa johonkin ansiokkaista tiedekunnistamme. Muille aloille suuntautuneet hyötyvät niin ikään juridisesta ymmärryksestään - hukkaan vuosi ei kenelläkään mene. Tutustu Päivölän opistoon myös www-sivujen kautta: www.paivola.fi Teksti: Petra Mattila ja Mia Kavasto, Päivölän opisto

PONNAHDUSLAUTA JATKO-OPINTOIHIN TAI MAAILMALLE Arkkitehtuurin valmentavat opinnot 8 kk - pääsykokeisiin Kasvatustiedelinja 14 kk, 73 op - väylä yliopistoon Kuvataidelinja 8 kk -valmentavat, erikoistumis- ja aineopinnot Luonnontiedelinja 9 kk ja 4,5 kk - pääsykokeisiin Matkaopaskoulu 6kk - matkalippu maailmalle Matematiikkalinja -ylioppilaaksi kahdessa vuodessa Oikeustiedelinja 9 kk ja 60 op -väylä yliopistoon Päivölän opisto | Päivöläntie 52 |37770 Tarttila (Valkeakoski) | www.paivola.fi

Manipulus 1/16

Harrastuksena fyysinen musiikki Antti Kurronen Vanhat parrat muistavat ajan jolloin musiikki tuli urasta mustan kiekon pinnalla. Hieman lyhempipartaiset ovat nyyhkyttäneet vanhojen kasettiensa toistomahdollisuuksien katoamista ja - aivan viimeisimmät maitoviikset tanssivat CD-levyjen haudalla spotifyn tahtiin. Fyysiset äänitteet eivät enää mene kaupaksi kuten ennen. Harrastepiireissä se johtuu osittain siitä, että vastaavalla äänenlaadulla saa streamattua kaiken ja osittain siitä, että nykytrendin mukaan vähemmän on enemmän. Soittimetkaan eivät enää ole perinteisiä räkkimallisia stereojärjestelmiä olohuoneen tasolla. Kompakteja langattomia järjestelmiä varten ei ole enää mitään fiilistä syöttää kiekkoja soittimiin. Matkapuhelimella tai tabletilla etäohjaaminen on muutenkin nykyaikaa. Äänitteiden myynnissä kulta-ajat ovat ohi. CD:n yleistyessä 90-luvulla kiekkoja myytiin MM-kultavuonna 4,5 miljoonaa - vuonna 2012 äänitemyynti kaikki lajit huomioituna oli 4,7 miljoonaa. 20 vuotta levymyyntiä - 2000-luvun alkupuolen kärkimyynti 8,7 miljoonaa CD-levyä vuodessa. Ja 2015 myytyjä tallenteita oli vajaa 2,7 miljoonaa.

Kuva: Antti Kurronen

Juridisessa maailmassa CD:n aikakauden päättyminen voi tietyssä mielessä olla suurikin riemuvoitto. Piratismin kääntyminen ensin fyysisistä äänitteistä laittoman lataamisen puolelle on korvautunut käyttäjäystävällisellä streamauksella. Kun levy julkaistaan, se on ensisoitossa heti puoliltaöin. Jokunen vuosi takaperin ensisoittoja oli ilo seurata radioaalloilla. Nyt ensisoiton voi kuunnella pause-näppäimen kanssa ilman mainoksia matkapuhelimella missä vain.

Kysymys kuuluukin näinä aikoina tekijänoikeuksien, rojaltien ja mahdollisten laittomien kopioiden sijaan: Kenellä on määräävä markkina-asema? Onko kilpailu tervettä? Voivatko artistit valita levy-yhtiönsä? Näyttäisi siltä, että äänitteiden muodonmuutos johtaa samalla levy-yhtiöiden kilpailun ongelmiin. Räppäri Kube lausui aivan vasta YleX:n haastattelussa, ettei Kepen tallista ole helppoa ponnistaa Spotify-listalle. Deezeriin pääsystä hän ei ollut huolissaan - ai mikä se on? - Niinpä. Deezerillä on käyttäjiä 6 - spoti-

Manipulus 1/16

Kuva: Pi xhi

l.com

fysta maksavia 30 miljoonaa. JVG ei enää koe tarvitsevansa albumeita, joten niitä ei enää tule. HS:n kolumnissaan Ilkka Mattila 22.2.2016 painotteli poptähtien uuden julkaisupolitiikan ja vanhojen albumikokonaisuuksien välillä: missä JVG ei enää julkaise, ei Adele suostu suoratoistoon. Oli fyysisestä musiikista mitä mieltä tahansa, sen suosio on siirtynyt lähes alakulttuurin tasolle. 2015 myynti verrattuna vuotta aiempaan tipahti 40%, mikä kielii uuden palvelu- ja jakelukanavan onnistuneisuudesta. Samalla valvonnan merkitys piratismin osalta on vähentynyt ja toisaalta rikoksen tekokynnys selvästi kohonnut. Digitalisaatio on siirtänyt artistien ahdingon kilpailuoikeuden kentälle. Olennaista on, että vastakkain ovat nyt useammin oikeushenkilöt - onko markkinoille pääsy erityisen hankalaa pienlevy-yhtiöille ja toisaalta - tapahtuuko markkina-aseman väärinkäytöksiä? Vaikuttaa siltä, ettei edellistä ongelmaa edes ehditty tai kyetty ratkaisemaan, kun se muuntui uuteen muotoon. Siinäpä haaste oikeustieteelle. Jotain hopeareunusta tälläkin varjon langettavalla pilvellä voidaan havaita olevan - vinyylimyynti oli RIAA:n mukaan mainosrahoitteisia suoratoistopalveluita tuottavampaa. Toisaalta volyymiin nähden voisi nähdä katteen kaventuneen, mutta samalla perinteinen äänitemyynti on tuottavuudeltaan varsin vertailukelpoista. ...ja kyllä vinyylin rahina on jotain, mitä digitaalisesti ei vaan voi mallintaa. ”Voit luuppaa sitä dekeis, tai tehdä siitä taulun vaikka” - Äxmies http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/spotifyn-kayttajamaara-saavutti-merkkipaalun-kilpailijat-kaukana-takana-6534869 http://www.hs.fi/kulttuuri/a1455853917899 http://www.ifpi.fi/tilastot/vuosimyynti/ http://yle.fi/ylex/uutiset/kube_on_matkalla_ug-piireista_valtavirtaan_multa_odotetaan_nyt_ isoa_poppibiisia_mutten_halua_antaa_sita/3-8811468

Manipulus 1/16

Vapputerveiset SYY-Joensuulta! Kevät alkaa olla kohdillaan ja kyllähän tuo terassittaa kovasti itse kutakin! Motivaatiota saa kaivella kaikenlaisissa yhteyksissä, kuten kesätöiden etsimisessä ja opintojen loppurutistuksessa. Politiikkaakin tulee seurattua, varsinkin koulutuspolitiikkaa niin paikallisella kuin valtiollisella tasolla. Opintotukileikkauksista SYY on antanut noottia. Lisäksi veroparatiisikikkailut ovat mediassa näkyvillä. Elämme jännittäviä aikoja, ystävät hyvät. Jos jollekulle on jäänyt epäselväksi, niin keitä me siis olemme? SYY, eli Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry, on jokaisen valtio-, yhteiskunta- tai hallintotieteitä opiskelevan oma etujärjestö. Kattojärjestömme on akavalainen liitto, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, YKA. SYY ry:n jäsenistö koostuu Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen perustutkintoa suorittavista jäsenistä. SYY-Joensuu on siis paikallinen yhdistys, johon yhteiskunta-alan opiskelijat voivat kuulua. Paikallisyhdistyksiä löytyy esimerkiksi Tampereelta, Kuopiosta, Rovaniemeltä ja Helsingistä. SYY valvoo yhteiskunnallisen alan opiskelijoiden etuja niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin sekä järjestää mielenkiintoisia työelämätapahtumia. Edunvalvonnassa SYY keskittyy yhteiskunnallista alaa opiskelevien lisäksi myös vastavalmistuneiden yhteiskuntaosaajien etujen ajamiseen. Työmarkkinapainotus on esillä kaikessa SYY:n toiminnassa, ja työmarkkinakentässä SYY vaikuttaa Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen sekä Akavan opiskelijoiden kautta. Jäsenistön etujen ajamisen ja työmarkkinapainotuksen lisäksi, SYY järjestää erilaisia vapaa-ajan tapahtumia niin yksin kuin ainejärjestöjen kanssa. SYY-Joensuu toimii yhteistyössä Praxis ry:n, Tombolo ry:n ja Legio Ostiensis ry:n kanssa. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n jäseneksi voi liittyä jokainen valtio-, yhteiskunta- tai hallintotieteitä opiskeleva. Liittyminen on helppoa – ja opiskelijoille vielä hyvin edullista, ainoastaan 28 euroa vuodessa. Liittymiskaavakkeen täyttäminen onnistuu kätevästi netissä. Jäsenmaksun voi myös vähentää verotuksessa, sillä liitto ilmoittaa maksustasi verottajalle, eikä sinun tarvitse huolehtia siitä! Lisäksi halutessasi voit liittyä työttömyyskassaan, jos teet esimerkiksi kesätöitä mansikoiden poiminnassa. Toisin

Manipulus 1/16

sanoen ei tarvitse tehdä oman alan töitä kerryttääkseen kassaasi. Työssäoloehdon tulee kuitenkin täyttyä. Mitä muuta jäsenyys tarjoaa? No, saat muun muassa vapaa-ajan matka- ja matkatavaravakuutuksen sekä tapaturmavakuutuksen, henkilökohtaista urapalvelua, mentorointia opintojen loppuvaiheessa yhteiskunnallisen alan asiantuntijalta, Ura-lehden kaksi kertaa vuodessa, neuvontapalveluja liiton asiamiehiltä ja lakimiehiltä.. Tarvitseeko jatkaa? Miksi et siis lyöttäytyisi laajaan, monipuoliseen porukkaan ja vaikuttaa oman alan asioihin niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti? Tämä on loistava tapa tutustua ja verkostoitua muihin opiskelijoihin ja oman alan osaajiin. Lisätietoa ja ilmoittautumiskaavake löytyvät SYY:n valtakunnallisilta nettisivuilta osoitteesta http://www.yhteiskunta-ala.fi/syy/ . SYY-Joensuun menoa ja meininkiä voit seurata Facebookista. Facebookin lisäksi käytämme SYY-Joensuun sähköpostia syy.joensuu(at) gmail.com . Erittäin hyvää alkavaa kesää, ja muistakaahan tulla sankoin joukoin paikalle SYY:n tapahtumiin ja toimintaan mukaan! - Mika Keränen, SYY-Joensuun hallituksen puheenjohtaja, yhteiskuntapolitiikka - Iiro Tuovinen, SYY-Joensuun hallituksen varapuheenjohtaja, yhteiskuntapolitiikka - Anna-Reetta Kyllönen, SYY-Joensuun hallituksen sihteeri, yhteiskuntapolitiikka P.S. Sitten jotain aivan muuta: https://www.youtube.com/watch?v=0aEICBL1ICI https://www.youtube.com/watch?v=PYtXuBN1Hvc

Manipulus 1/16

MANIFESTI Voi kai sanoa, että mä oon ihan tavallinen pulu. En kuitenkaan sano niin, sillä se olis vähättelyä ja se ei kuulu mun tyyliin. Tiedättehän te urbaanit nuoret ja muut sellaset mitä puluista sanotaan. Meitä on kadut täynnä ja eksymme sisätiloihin, vaikka emme sinne aina kuulukaan. Välillä näkee kylttejä joissa kielletään meikäläisten ruokkiminen. Moni ei varmaan kovinkaan usein tule miettineeksi sitä, että myös pulu on eräänlainen kyyhkynen. Muuan Wikipedian mukaan ”kesykyyhky (Columba livia domestica) eli pulu on kaupunkielämään sopeutunut kalliokyyhkystä polveutuva alalaji.” Hyvän suunnistuskyvyn omaavia puluja (itse olen siirtynyt nykyaikaan, minulla on GPS ja internet) voi käyttää myös kirjekyyhkyinä. Kyllä, vaikka ei ollakaan niitä klassisen puhtoisia valkoisia. Tieni Legion maskotiksi on sujunut smoothisti kuin aamuisin juomani pirtelö, suloisesti kuin hellästi hoidettu höyhenpeitteeni ja pehmeästi kuin lajitoverieni nöyhtällä täytetty untuvatyyny. Julkisuuteen kuitenkin on pesiytynyt vahva kuva siitä, miltä edustuskyyhkyn tulee näyttää. Tottahan toki se on valkoinen ja sillä on vieno vihreä oksa suussa, vähän kuten se kaveri, joka lennätti Nooan arkkiin merkin paljastuneesta maasta (ks. Raa- Kuvaaja: Minna Sihvo mattu). Itse erotun mielelläni jouko$ta. Koen tärkeäksi esimerkiksi omaksua ominaisuuksia myös muilta lintulajeilta. Papukaijalta opin puhumaan ja muuan pingviini muinoin opetti minua käyttämään frakkia. Kyseiset kontaktit muuhun elikökuntaan elävät edelleen – pulu ei polta siltoja (en osaa käyttää sytkäriä). Miksi tämä on sitten manifesti? Manifesti on julkinen periaatteiden ja aikomusten ilmoitus. Tahdon uutena maskottina lennättää Legion uuteen aikakauteen kuten puluparveni aikanaan ikkunaa päin – olivat sen verran fiksua väkeä ettei luonnonvalinta toiminut vaan väistivät ajoissa. Jossain kohtaa sit totesin vaan että mulla nyt on homma niin hyvin hallinnassa että teen palveluksen, jos menen räpyttelemään siipiäni Legiolle ja saatan koko yhdistyksen uuteen nosteeseen. Kuten pulujakin, myös legiolaisia on joka lähtöön – ja kuten legiolaiset, viihdymme parhaiten parvessa. Onhan legendaarinen dodokin kyyhky, vaikka muistuttaakin enemmän kalkkunaa ja kuoli aikoja sitten sukupuuttoon. Toivottavasti legiolaisille ei käy aikakautenani samoin. Että terve vaan. Toivottavasti ette nyt mitää liian fiksua tekstiä odottaneet pululta – se on teidän lakidudejen hommaa. -

Pulun Mani $

Manipulus 1/16

Kuvaaja: Minna Sihvo Manipulus 1/16