Suomalainen yliopisto eurooppalaisin silmin

ELSA:n kansainväliset tapahtumat tarjoavat seminaarien lisäksi myös uusia näkökulmia suomalaiseen yliopistokoulutukseen

Olin helmikuussa viikon Prahassa

ELSA Winter Law Schoolin kautta. Kyseinen viikko Prahassa oli ehdottomasti elämäni parhaita. Prahan

Winter Law Schoolin aiheena oli immateriaalioikeus ja kyberturvallisuus. Oli todella mielenkiintoista oppia näistä aiheista, mutta ehdottomasti parasta oli tutustua uusiin ihmisiin ympäri Eurooppaa. Yksi yleisimmistä puheenaiheista muiden osallistujien kanssa oli koulutuksen ja yliopistojen erot eri maiden välillä. Näitä keskusteluja käydessä opin itse valtavasti uutta sekä arvostamaan suomalaista koulutusta uudesta näkökulmasta. Tällä kirjoituksella haluan jakaa mielenkiintoisimpia pointteja.

Olin ainoa suomalainen Prahassa, ja oli mukava huomata, että Suomi tunnettiin nimenomaan hyvästä koulutuksesta. Lähimmäiset ystäväni Prahassa olivat Ranskasta, Englannista ja Italiasta. Kun he puhuivat esimerkiksi vaihtoon lähtemisestä tai yliopistojen valitsemisesta, huomasin nopeasti, että he tietävät usean eri Euroopan maan parhaat ja arvostetuimmat yliopistot. Usein nä- mä yliopistot olivat vanhoja ja sitä kautta arvostettuja, niihin oli vaikea päästä tai ne olivat kansainvälisellä tasolla tunnettuja. Itse en osaa nimetä yhtäkään yliopistoa Ranskasta, mutta italialaisella ystävälläni ne olivat hyvin tiedossa. Suomen yliopistot eivät näille listoille päässeet vaan meidän koulutusjärjestelmämme oli nimenomaan tunnettu joustavuudestaan ja nykyaikaisuudestaan yhdistettynä korkeatasoiseen opetukseen. Toki moni suomalainenkin varmasti vertailee ja tietää eri yliopistoista, mutta oman kokemukseni mukaan vertailua tapahtuu pitkälti vain eri Suomen yliopistojen välillä.

Suomalainen koulutusjärjestelmä koettiin usein joustavana, koska meillä on paljon akateemista vapautta ja vaatimustasot ovat inhimillisempiä. Pariisilainen ystäväni kertoi heidän tutkintorakenteestaan, jossa vuosittain vain tietty prosentti saa jatkaa opinnoissa eteenpäin. Esimerkiksi jos tentin reputtaa kaksi kertaa, saattaa lentää suoraan yliopistosta pois. Kun kerroin, että meillä saa yrittää niin monta kertaa kuin haluaa, olivat monet kateellisia ja totesivat, että meidän opintomme kuulostavat rennommilta. Paine suoriutua erinomaisesti koko ajan on suuri monessa eri yliopistossa, vaikka ei tietenkään kaikkialla. Toki ihan omasta takaakin voin sanoa, että meidänkin opintomme välillä stressaavat.

Pariisilainen ystäväni kertoi, kuinka hän oli kerran sairaana eikä päässyt luennoille, minkä takia hän pyysi kaveriltaan muistiinpanoja luennoilta. Tentissä ystäväni sitten tajusi, että hänen kaverinsa oli antanut tahallaan virheelliset muistiinpanot, jotta saisi vähennettyä kilpailua. Tämä tarina oli syystäkin kauhistuttava enkä vastaavaa voisi kuvitella Suomessa. Kilpailuun ajava koulutusjärjestelmä kuitenkin valitettavasti näyttäytyy juuri tällä tavalla. Tietenkin monet tavoittelevat Suomessakin parhaita arvosanoja ja saattavat kilpailla muita vastaan, mutta vastaavanlaista tarvetta eliminoida ketään ei ole, koska opiskelupaikka on varma.

Akateeminen vapaus Suomessa korostui etenkin luentojen määrässä. Ranskalaiset ystäväni sanoivat, että heillä on minimissään 30 tuntia luen- toja. Toki toinen heistä tekee tuplatutkintoa tietojenkäsittelytieteestä ja oikeustieteistä. Joka tapauksessa päivät heillä saattavat kestää aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Italialainen ystäväni taas totesi luentojen määrän vaihtelevan 20–30 tunnin välillä. Yhteistä oli, että kaikki oikeustieteiden luennot ovat aina paikan päällä nyt pandemian jälkeisenä aikana. Toki Ranskassa yhden ystäväni yliopisto on ollut jo pari viikkoa lakossa eli suljettuna kokonaan.

Luentojen suuri määrä kuulostaa itselleni oudolta. Tällä hetkellä toisen vuoden eurooppaoikeuden opiskelijana minulla ei ole pääaineeni luentoja kuin enintään muutama joka kuukau- si. Eurooppaoikeudessa, kuten monessa muussakin pääaineessa, tehdään paljon itsenäistä työtä. Ensimmäiseltä vuodelta muistan, että luentojen määrä vaihteli paljon kursseittain, mutta yli 20 tuntia luentoja viikossa minulla ei ole koskaan yliopistossa ollut. Luentojen määrä jakaa varmasti mielipiteitä paljon.

Itse nautin akateemisesta vapaudesta ja siitä, että saan suunnitella pitkälti oman aikatauluni ja esimerkiksi lähteä reissuun loma-aikojen ulkopuolella. Pariisilainen ystäväni totesi, että Prahan reissun takia hän on nyt 50 tuntia jäljessä luennoissa ja muissa tehtävissä. Itse olin joutunut jättämään yhden saksan tunnin välistä. Toisaalta runsas itsenäinen työskentely merkitsee myös väistämättä sitä, että asioita pitää opetella itse. Oikeustiede ei välttämättä ole helpoin aihe opetella itsenäisesti.

Koen, että meidän oikeustieteiden laitoksellamme on hyvät mahdollisuudet etäopiskeluun, joka oli täysin vieras ajatus ystävilleni, jotka päivittäin viettävät useamman tunnin yliopistolla. Vaikka itse pidän lähiluennoista enemmän, on etämahdollisuus monille tärkeä ja oikeastaan ehto sille, että voi opiskella ja pyörittää arkea samaan aikaan. Nämä keskustelut ystävieni kanssa saivat minut ymmärtämään, että meille tarjotut mahdollisuudet ja siitä seuraava joustavuus eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niitä todellakin kannattaa arvostaa, vaikka aina luennot eivät satu omaan aikatauluun tai välillä on läsnäolopakkoa. Ehkä tällä tekstillä pyrinkin herättämään samanlaista arvostuksen tunnetta meidän koulutustamme ja yliopistoamme kohtaan, mikä itselläni heräsi näiden keskusteluiden myötä.

Jos tämä teksti ei herättänyt muita ajatuksia, niin toivottavasti sain sinut houkuteltua edes harkitsemaan ELSA:n Winter ja Summer Law Schooleja. Meillä oli nimittäin todella hyvä yhteishenki ja aion itse ehdottomasti mennä uudestaankin. Meillä on edelleen aktiivinen pienem- pi ryhmä Whatsappissa, jossa juttelemme lähes päivittäin. Itse asiassa tätä tekstiä varten kysyin ryhmässä pari kysymystä, joiden pohjalta tämä on kirjoitettu.

Johanna Ahonen Tiedotusvastaava

TIEDONHAUN TUSKAA?

Kurssikirjat ja kaikki lakitieto e-aineistoina

Verkkokirjahyllyssä ja Suomen Laki

-palvelussa

VERKKOKIRJAHYLLYSUOMEN LAKI -HAKUPALVELU

Alan parhaiden asiantuntijoiden Aina ajantasainen lainsäädäntö, ylläpitämät hakuteokset ja oikeuskäytäntö ja esityöt juridiikan kirjallisuus kaikilta oikeudenaloilta kurssi- ja tenttikirjasi diginä

Palveluitamme käytät veloituksetta yliopiston verkossa Kysy lisää opiskelijakirjastostasi!

SHOPALMATALENTFI

Opiskelijan kirjakauppa – aidot ja alkuperäiset

Suomen Laki -teokset ja koko ammattikirjavalikoimamme 40 % alennuksella koodillasi OIKLEO23

Oikea tieto oikeaan aikaan

Manipulus tarjoaa jälleen tilaisuuden ikuistaa legendaariset lausahdukset historiankirjoihin. Kuka muka muistaa veni vidi vicit ynnä muut turhat lausahdukset, kun illanvieton joku paljastaakin: "Mä en oikeestaan vihaa turkulaisia"?

Kuten aina, toimitus turvaa sekä sisäpiirilähteen että lausujan anonymiteetin. Kaverisi voit bustata esimerkiksi ottamalla yhteyttä Manipuluksen toimitukseen osoitteessa manipulus.legio@uef.fi.

"Josjokusaaolla passiivis-aggressiivinen perintökaarestanimä saanollavähän psykopaatti"

"Howmanyalcoholsin this?"