Lappilainen nro 46 2016

TM TESTIMENESTYJÄT

BRIDGESTONE 195/65r15 458€ NORANZA 205/55r16 588€

PIRELLI ICE ZERO 195/65r15 453€ 205/55r16 579€

4 KPL

NASTARENKAAT POHJOISEN OLOSUHTEISIIN

4 KPL

KAIKILLE NORANZARENGASSARJAN OSTAJILLE 4-PYÖRÄSUUNTAUS 0€! (ARVO 80€)

Hinta sisältää vannetyöt, tasapainotuksen, kierrätysmaksun ja allelaiton.

Muut rengaskoot: kysy tarjousta.

RengasPoint Oy Hallitie 3, 96300 Rovaniemi Puh. 020 752 9090 info@rengaspoint.fi www.rengaspoint.fi Avoinna: ma-pe 8-17, la 9-14

!

HUOM appin L naa La jein M Mukan ojenn ikko luvveik la Lauulu auus. . ikik juhhlalajojo !

Ju talltteeeenn!

NNaappppaa

16.11.2016 Viikot 46-47 Lapin suurin ilmaisjakelulehti! • Painosmäärä 60 000 kpl, jakelu kaikkiin Lapin kuntiin

Kari J. Hartikainen hinaa 24H 040 160 16 16

•

www.lappilainen.fi

inen Lukem sa a ei m k . n mitää

.fiasi! a j a t t lest uistupäivät puo

a utstam uista t s ja m a ats muistu

katsastus K

Hinta sisältää kaikki pakolliset päästömittaukset, myös OBD-testin.

69

HEI SINÄ, JONKA KÄDESSÄ LEHTI NYT ON! Osallistu Lappilaisen mielipidetutkimukseen ja voita mökkiviikonloppu.

e

Lue alauutinen sivulta kolme. Vain vastaamalla voit voittaa ja varsinkin vaikuttaa.

Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg).

Tsekkaa edulliset etuajat netistä avainasemat.fi

Myös raskashinaus Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

First Stop Rovaniemi

Saarenkylä ja Eteläkeskus Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi

Puh. (016) 425 0030 • AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00 Teollisuustie 12 D, Rovaniemi • Yhdysväylä 6, Saarenkylä

QUEEN-MUSIKAALI ROVANIEMELLÄ Pääosassa Swedish True Talent Dimitri Keiski!

SUURMENESTYS! 240 ESITYSTÄ, 90 000 KATSOJAA!

MEN OSTA IKKUNAT SUO

MUSIKAALI

Pe 25.11. ROVANIEMI, Lappi Areena

11000e

Kysy tarjous ennen ostopäätöstä!

Buffet&Show paketit 65 € (kysy: ryhmamyynti@palatsiteatteri.fi) Liput ennakkoon S-Etukortilla: 34 € / 30 € (Norm. 39 € / 35 €) LAPPI AREENA, HIIHTOMAJANTIE 6, PALATSITEATTERIN MYYNTI: RYHMAMYYNTI@ PALATSITEATTERI.FI, PUH. 044-346 6713 TAI 0600-55108,PALATSIENTERTAINMENT.FI, TARJOUKSET: INFO@PALATSITEATTERI.FI, LIPUT MYÖS: TICKETMASTER.FI

PARHAALTA!

Asennukset Simosta Nuorgamiin!

Ihania sukkalankoja

2

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

16.11.2016 Jonna Jakkila johtamaan Rovaniemen Nuorkauppakamaria kuva: Rovaniemen Nuorkauppakamari ry

Lappilainen Kolme Rovaniemeltä, kaksi muualta Lapista. Tällaisella joukolla vahvistetaan nuorkauppakamarilaista toimintaa pohjoisessa.

- Nuorkauppakamarin toiminnan luonteeseen kuuluu yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja meillä Suomen pohjoisimpana kamarina on ilo kokea koko Lappi meidän yhteisöksi. Toivottavasti tulevana vuonna toimintamme näkyisi laajemmin koko Lapissa, kommentoi uusi puheenjohtaja Jonna Jakkila.

50-vuotias yhdistys juhlii komeaa historiaa ja antaa nykyisille toimijoille mahdollisuuden kuulla konkareilta niistä kokemuksista, mitä kamari on heille tarjonnut.

Ville Koivisto Ylitorniolta (vas) toimii nuorkauppakamarilaisten sihteerinä, Jonna Jakkila aloittaa puheenjohtajuuden, Markus Pellikka varapuheenjohtajuuden, Hanna Kantola Kittilästä vasta tiedottamisesta ja Janne Konttaniemi on väistyvä puheenjohtaja.

- Tarina kertoo, että kamarilaisilla oli osallisuutensa myös Rovaniemen vahvaan Joulupukkibrändiin. Uudella porukalla on juhlavuoden jälkeen hienoa lähteä tekemään tulevaa 50 vuotta.

Vuosista tulee taatusti yhtä ikimuistoisia, toteaa kamarin väistyvä puheenjohtaja Janne Konttaniemi.

www.lappilainen.fi Seuraava Lappilainen ilmestyy 30.11.2016

Lapin nuoret vaikuttajamatkalle etelään Seppo Körkkö

Rovaniemen Nuorkauppakamari ry • •

•

•

perustettu vuonna 1966. kehittää nuorten aikuisten yksilöllistä kykyä sekä kannustaa heidän yhteisiä ponnistelujaan parantaa ihmiskunnan taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. ensisijaisesti tarkoitettu 25-40-vuotiaille aktiivisille ihmisille, jotka haluavat kehittää omia ammatillisia valmiuksiaan ja ovat kiinnostuneet myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. poliittisesti sitoutumaton organisaatio.

Pohjosen Vinkkelin eli Saamelaiskäräjien ja Tornion nuorisoneuvostot sekä Inarin nuorisovaltuusto matkaavat yhteiselle edunvalvonta- ja yhteistyömatkalle Helsinkiin ja Espooseen 24.-26.11.

Edellinen vaikuttamismatka tehtiin marraskuussa 2014, Tornion ja Inarin nuorille tuleva osallisuusmatka on jo neljäs.

Pohjoisen nuoret ovat haastaneet päättäjiä ja viranomaisia käymään kanssaan keskustelua siitä, millaisen Lapin he halu-

avat tulevaisuudessa nähdä.

Keskustelut käydään Arabian nuorisotalolla Helsingissä 25.11, jossa pidetään myös konsertti. Toinen konserteista kuullaan kauppakeskus Omenassa Espoossa 26.11. Konserteissa kuullaan lappilaista punkia, räppiä, rockia ja balladeja Lappi vapaaksi- Vapaa Pohjola teemalla. Mukana matkalla on 40 nuorta ja nuorisotyöntekijää.

Tapahtumat toteutetaan yhteistyössä Helsingin Kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen sekä Espoon Nuorisopalveluiden kanssa

TorSTaI 24.11.

Klo 20:00 DDT – Down Town Dixie Tigers Klo 21:30 Supertähti Paula Koivuniemi yhtyeineen >> Santa´s Hotel Tunturi

PerjanTaI 25.11.

Saariselällä ja Inarissa 24.–27.11.2016

Klo 19:00 Buba Wii aa ja Susanna Veldi – kaupunkirytmejä tunturissa. Konsertin järjestää Inarin kunta. >> aurora-tapahtumatupa, Saariselkä Klo 19:00 antti Sarpila Swing Band – laulusolistina annimaria rinne >> ravintola Petronella, illalliskonsertti Klo 20:00 Veikko Hakkarainen - esa Pethman Quartet – laulusolistina Iris rautio Klo 21:15 Kalle ahlbäck Swingin’ Five >> Lapland Hotel riekonlinna, illalliskonsertti Klo 22:30 jazz Partout – romaniswingin, musettevalssin ja ranskalaisen chansonin taikaa >> Lapland Hotel riekonlinna, Vintti Klo 21:00 DDT – Down Town Dixie Tigers – teemana Duke ellington >> ravintola Kaunispään Huippu, illalliskonsertti

LauanTaI 26.11.

Konserttipaikat ja liput: Kaamosjazz-konserttien liput ovat myynnissä ennakkoon konserttipaikoilla sekä Lipputoimiston verkkokaupassa.

Pidätämme oikeuden ohjelman muutoksiin.

Klo 12:00 jazz Partout – romaniswingin, musettevalssin ja ranskalaisen chansonin taikaa >> Saariselän tunturikappeli Klo 18:00 arctic Light -luontovalokuvakonsertti yhteistyössä Ylä-Lapin luontokeskus Siidan Camera Borealis -luontovalokuvatapahtuman kanssa Veikko Hakkarainen - esa Pethman Quartet – laulusolistina Iris rautio niillas Holmberg & Šuvvaboját plays Veijo Länsman >> Kulttuurikeskus Sajos, Inari Klo 19:30 antti Sarpila Swing Band – laulusolistina annimaria rinne >> Lapland Hotel riekonlinna, illalliskonsertti

Katso myös: www.inarisaariselka.fi/kaamosjazz

Klo 21:00 Buba Wii aa – laulusolistina Susanna Veldi >> ravintola Kaunispään Huippu, illalliskonsertti

SunnunTaI 27.11.

Klo 11:00 Kalle ahlbäck Swingin’ Five >> Saariselän tunturikappeli

3

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Sallassa nuoret rinteeseen kunnan tuella Lappilainen Sallan kunta ja Sallan hiihtokeskus, Kaunisharju Oy, ovat sopineet sallalaisten lasten ja nuorten liikunnallisen harrastamisen tukemisesta erikoishintaisella kausikortilla hiihtokeskukseen.

- Sallan kunta haluaa tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja liikuntaharrastusta yhteistyössä rinneyhtiö Kaunisharju Oy:n kanssa ostamalla jokaiselle halukkaalle lapselle ja nuorelle esikoulusta lukioon saakka kausikortin Sallatunturin hiihtokeskukseen. Lapselle ja nuorelle jää kustannettavaksi vain

20 euron omavastuu ja KeyCard kustannus 6 euroa. Sallassa nähdään tärkeänä perheiden, lasten ja nuorten viihtyvyys ja paikkakunnalle luontevan liikuntamuodon vahvistaminen, toteaa kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.

- On aivan loistavaa että voimme yhdessä Sallan kunnan

kanssa tarjota tämän mahdollisuuden lapsille ja nuorille.

Laskettelu yhdessä kavereiden kanssa on mitä parhainta liikuntaa ja hyvinvointia. Olenkin varma, että näemme talven aikana rinteillä entistä enemmän iloisia laskettelun harrastajia, sanoo rinneyhtiön toimitusjohtaja Kari Koskimaa.

Ajassa

Osaamista lisää kerrostaloissa asuville kuvat: Riitta Kemppainen-Koivisto

Monen kiinteistön isot korjaukset, julkisivun ja katon korjaukset yllättävät taloyhtiön osakkaat. Usein taloyhtiön osakkaalla ei ole riittävää asiantuntemusta, jota talojen korjausten ja kustannusten hoitamisessa ja päättämisessä tulisi olla.

Riitta Kemppainen-Koivisto Apua Lapin kiinteistöjen osakkaille tarjoaa Kiinteistöliitto Lappi. Yhdistyksen tehtävä on neuvoa, opastaa ja ohjata maallikkojäseniä niin, että mukanaolo talonyhtiön hallituksen kokouksissa sujuu ja taloyhtiön hallituksen jäsenet osaavat ottaa kantaa talon ylläpitoon. Taloyhtiöiden tulevia vuosikorjauksia ja remontteja laaditaan hankesuunnittelulla, jossa on selkeä toimintasuunnitelma, aikataulutus ja kustannukset laskettuna kustannusarviolla.

- Hankesuunnittelu on tärkeää. Sen avulla taloyhtiöt pystyvät jaksottamaan tarpeelliset remontit eri vuosille ja huomioimaan hankkeiden rahoitustarpeen, selvittää Seija Jordan, Kiinteistöliitto Lappi ry:n puheenjohtaja.

Kiinteistöveron nousu nostaa yhtiövastikkeita Rovaniemellä rakennusten kiinteistövero nousi ja on nyt 1,55 %. Tontin kiinteistövero on 0,60 %.

- Kiinteistövero nousi 28-

misessä talonyhtiön velvoitteisiin. Usein etenkin uudet osakkaat, jotka tulevat valituksi taloyhtiön hallitukseen, ostavat kerralla useamman eri teemasta olevan oppaan. Pieni kustannus taloyhtiölle, ja iloa usealle osakkaalle, kun pääsee vaikuttamaan omaan asumiseen ja ympäristöön. Oma asunto on kallis sijoitus, jonka korjaamisesta tulee kantaa vastuuta, ettei sitten kerralla tule isoja kokonaisremontteja maksettavaksi, ohjaa Jordan.

Pohjois-Suomessa suuret erot kiinteistöveroissa ja -maksuissa Kiinteistökustannukset ovat kokonaisuutena nousseet maltilli-

sesti vuonna 2016: keskimäärin 0,5 prosenttia. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.

Paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavat, vertailun halvin ja kallein kaupunki sijoittuvat Pohjois-Suomeen: 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on vertailun halvimmassa kaupungissa Oulussa 1 592 euroa ja kalleimmassa kaupungissa Rovaniemellä 2 122 euroa.

Talokohtainen kustannus on Indeksitalon kokoisessa talossa vuosittain Oulussa 63 686 ja Rovaniemellä 84 879 euroa.

Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton syyskuussa julkistamasta Indeksitalo 2016 -selvityksestä, joka vertailee kiinteistöjen kustannuskehitystä eri kaupungeissa.

Kiinteistöliitto Lappi ry: n toimistolla neuvoja kerrostalojen osakkeiden omistajille antaa Riittaliisa Joutsen.

30%, ja se tulee vaikuttamaan jokaisen taloyhtiön yhtiövastikkeeseen. Loppuvuodesta sitten nähdään, mikä tilanne on ensi vuonna, selvittää Jordan tulevaa.

Kiinteistöliitto Lappi kouluttaa taloyhtiöiden hallituksen jäseniä ennakoimaan tulevaa. Koulutuksia pidetään Lapin eri kunnissa, kuten syyskuinen koulutus Sodankylässä. Yhdistyksen jäsenmaksun maksaneet saavat tilaisuudet ilmaisena palveluna. Tänä vuonna on takana jo 13 koulutustilaisuutta eri teemoista. Suurin osa niistä

pidetään Rovaniemellä, mutta tarpeen mukaan myös Kittilässä, Kolarissa ja Saariselällä, kaikkialla missä kiinteistöjä on.

- Remonttitietous kasvaa, mutta myös kaikki muut asumiseen liittyvät talousasiat, kuten kiinteistövero, lämmitys, vesi ja sähkö ja muut kulut sekä miten tilinpäätöstä luetaan, selkenevät koulutuksissa.

Edullisesti osaamista lisää jäsenmaksulla Kolmikerroksisen kerrostalon

jäsenmaksu on n. 215-240 euroa, riippuen talon koosta.

Kiinteistöliitto Lappi ry:n toimistosihteeri Riittaliisa Joutsen neuvoo ja opastaa hallituksen jäseniä puhelimitse ottamaan yhteyttä Kiinteistöliiton neuvontapalveluun.

Tarvetta on viime aikoina ollut etenkin kerrostalojen hissien asennuksissa, niiden rakentamiseen tarjotaan korjausneuvontaa. Tarjolla on myös Kiinteistöliiton omia oppaita asumiseen.

- “Autopaikat taloyhtiöissä” opas on oma suosikkini, sillä se auttaa osakkaita perehty-

Kiinteistöliiton oppaat auttavat kerrostaloissa asuvia perehtymään talonyhtiön vastuulla olevien asioiden hoitamiseen.

Lappilainen lehden mielipidetutkimus Lappilainen

Osallistumalla mielipidetutkimukseen olet mukana arvonnassa, jossa voit voittaa pidennetyn viikonlopun (to-su tai pe-ma) tässä Lappimökissä.

Lappilainen lehti tekee säännöllisin väliajoin lukijatutkimuksia selvittääkseen, miten lehteä luetaan ja mitä toiveita lukijoilla on. Näin saamme selville, miten voimme kehittyä, jotta Sinä, arvoisa lukija, avaat ja luet lehden, kun sen kotiisi saat. Tavoittelemme mielipidetutkimukseen mahdollisimman suurta määrää osallistujia jakelualueeltamme, joka on lehtitelineiden osalta koko Lapin maakunta ja kotiin

jaettavien lehtien osalta; Inari, Kittilä, Kolari, Sodankylä ja Rovaniemi.

Vain vastaamalla voit voittaa Anna meille palautetta siitä, luetko Lappilaisen, mikä siinä on hyvää tai huonoa ja mitä toiveita sinulla on?

Tavoittelemme vakilukijoita sekä Teitä, jotka otatte irtonumeron lehtitelineestä ja erityisesti sellaisia, jotka asu-

vat peittojakelualueilla, mutta eivät lue lehteä. Lähetä vapaamuotoinen palaute osoitteeseen: palaute@lappilainen.fi.

Kerro palautteen lisäksi, saatko lehden kotiisi, otatko sen mukaasi lehtitelineestä vai luetko digilehden. Jotta saadaan kohdistettuja toimenpiteitä oikein, niin laita mukaan tieto siitä millä paikkakunnalla asut.

Kiitoksena arvonta Kaikkien ke 23.11.2016 pa-

lautetta antaneiden kesken arvotaan kiitoksena kaudelle 2016-2017 pidennetty mökkiviikonloppu Pyhätunturilla Lappimökissä: www.lappimökki.fi Voitosta ilmoitetaan voittajalle henkilökohtaisesti ja voittajan nimi julkaistaan 30.11.2016 ilmestyvässä Lappilainen lehdessä.

Palautteet käsitellään luottamuksella, yhteystietoja ei käytetä markkinointiin eikä niitä luovuteta kolmannelle osapuolelle.

4

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

M I E T E L A U S E I TA Hyvä kirjailija on kiinnostava ja koskettava elävänä ja kuolleena.

Haudan takaakin hän puhuttelee lukijoitaan, tulee lukulampun äärelle pimeänä talvi-iltana.

Pentti Harjumaa Kiireisen ja tehokkuutta vaativan ajanilmiö on stressi.

Ihmiselämässä työn ja levon vuorottelu ei ole tasapainossa. Tähän tasapainoon on syytä pyrkiä.

Siinä hiljaisuuden merkitys korostuu ja tyytyväisyys asuu aina läsnä.

Nanni Törrö

Kiina tulee Lappiin

N I M I PÄ I VÄT

Riitta Kemppainen-Koivisto

kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto

Lapin matkalle lähdetään kasvavassa määrin eri puolilta Kiinaa, Taiwanista ja Singaporesta. Tänne vetävät puhdas luonto, turvallinen elämä, talven ihmemaa, revontulet, Joulupukki, Muumi ja Angry Birds.

- Matkat pohjoiseen ovat halventuneet ja viisumin saa myös aiempaa helpommin, mainitsee Rovaniemen Kehityksen toimitusjohtaja Juha Seppälä paria vetovoimatekijää.

16.11. ke 17.11. to 18.11. pe 19.11. la 20.11. su 21.11. ma 22.11. ti 23.11. ke 24.11. to 25.11. pe

26.11. la 27.11. su 28.11. ma 29.11. ti

Aarni, Aarne, Aarno Eino, Einari Max, Tenho, Jousia Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet Jari, Jalmari, Lapsen oikeuksien päivä Hilma Silja, Seela, Selja Ismo Lempi, Sivi, Lemmikki Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina Sisko Hilkka, 1. adventtisunnuntai Heini, Kaisla Aimo

N I M E N TA K A N A E l i sa J av arus kuva: Tellervo Välikangas

Huomaa ne pienet ero Näin neuvoo Wander Finland Oy:n puolisonsa Antti Karjalan kanssa perustanut Silvia Wong. Tulossa on niin ryhmämatkailijoita kuin omin avuin seikkailemaan lähteviä ja kulttuurista on hyvä palvelualalla oppia tietämään enemmän.

- Kaikki haluavat lomallaan pitää hauskaa, odottavat turvallisuutta kaikissa palveluissa ja ovat tottuneet kaupunkilaisen elämään. Kaikki tutut brändit on nähtävä, joskin aika pikaisesti, neuvoo Silvia

Silvia Wong perusti yrityksen Rovaniemelle opintojen päätyttyä ja neuvoo nyt paikallisia ottamaan vastaan Aasiasta tulevia matkailijoita.

matkailualalla toimijoita.

Ruokailuun liittyy myös odotuksia, joita ei ehkä ole vielä palvelussa huomioitu.

Silvia tietää, että matkailija haluaa ruokailla nopeasti, ja kiinalaista ruokaa tulisi olla

tarjolla mieluusti pari kertaa reissun aikana.

- Ja hotellihuoneissa moni vielä haluaa keittää nuudeleita, siellä olisi hyvä olla vesipannu, kulhoja ja haarukoita, vaikka matkalaisilla onkin

Kotkasafareita ja onnistuneita luontokuvia Äkäslompolossa kuva: Ylläksen Yöpuu

Auringonlaskun kuvauksia voi harjoitella Ylläksellä, revontulikuvien lomassa.

Lappilainen Ylläksen Yöpuu järjestää kotkasafareita, joilla kuvauspiilosta voi päästä näkemään 20 metrin etäisyydeltä kotkan, korpin, harmaapäätikan tai vaikkapa lapin- ja hömötiaisen.

- Kun jaksaa kulkea kaikkina vuodenaikoina ympäristössä, löytää sieltä aina lisää kuvattavaa, Timo Veijalainen vakuuttaa.

Hänen mielestään erityisesti kaamoksen aika on kuvaajan kulta-aikaa.

täysihoito, valistaa Silvia.

Ja sitten: Jokaisen lappilaisen tulisi opetella pari keskeistä tervehdystä: Ni Hao!, jos tulijat ovat Kiinasta tai Taiwanista, ja Lei Hoo!, jos tulijat ovat Hong Kongista.

- Kaamoksen värit ja valot yllättävät joka vuosi. Tiettyä suosikkikuvauspaikkaa minulla ei ole, mutta jos pääsen liikkumaan ja kuvaamaan tunturissa, edes kelin ei tarvitse olla hyvä. Pelkästään jo tunturissa oleminen saa onnelliseksi.

Luonnossa vietetty aika onkin Veijalaisen mielestä puolet onnistuneesta kuvasta.

- Se, että liikkuu luonnossa ja näkee vaivaa, tarkkailee ympäristöä ja oppii tuntemaan, miten esimerkiksi eri vuodenaikojen valo käyttäytyy, on hyvin tärkeää. Onnistuneessa luontokuvassa tunnelma välittyy aidosti kuvasta katsojalle, mutta erityisesti kuvaajalle itselleen.

Paikallisten valokuvaajien otoksia lisää Life in Äkäslompolo Facebook ryhmässä.

Siskolla on happaman hauska harrastus Kemijärvellä eläkepäiviä viettävä Sisko Luokkanen eli lapsuutensa ja kävi koulut Rovaniemellä. Nainen tuli työn perässä Kemijärvelle 19-vuotiaana. Hän sai palvella sellutehdasta laboratoriossa peräti 41 vuoden ajan, ennen kuin tehdas sulki ovensa.

Sisko nauraa, että sen jälkeen alkoivat eläkeläisen kiireet.

Kesät kuluvat pihatöiden parissa sekä mökkeillessä. Hän kulkee paljon luonnossa, valokuvaten ja tarkasti silmäillen, jotta voi maalata eri aiheista tauluja.

Sisko nauttii kaiken uuden oppimisesta. Talvisin hän maalaa, tekee käsitöitä ja hiihtelee.

Tytär ja poika ovat jo lentäneet pesästä. Kotona viihdyttää puoliso ja Pico -koira, joka pitää huolen päivittäisistä lenkkeilyistä.

Sisko Luokkanen on Kuvataideseura Palas ry:n jäsen, hän kuuluu myös Kemijärven taideyhdistykseen. Naisella on ollut muutama oma taidenäyttely, hän on osallistunut myös yhteisnäyttelyihin.

Siskon isälle oli tärkeää, että tyttö ristitään nimenomaan Siskoksi. Isällä kun ei ollut ainuttakaan sisarta. Äiti oli ehdottanut Annelia ja veli oli pitänyt Liisaa hyvänä nimenä.

– Niinpä minusta tuli Sisko Liisa Anneli, nainen paljastaa.

– Olen ihan tyytyväinen nimeeni. Sukulaiset puhuttelevat minua Sisko Liisaksi, tuntuu, ettei pelkkä Sisko ole edes oikea nimeni.

– Vuosien varrella Siskosta on tullut muutamia sekaannuksia. Monet luulevat, kun minua kutsutaan Siskoksi, että olen puhuttelevan sisar.

Siskolle ystävät ovat tärkeässä asemassa. Hänellä on peräti kaksi kaimaa, jotka ovat läheisiä. Sisko Oikarisen ja Sisko Sivosuon kanssa naiset ovat löytäneet uuden happaman hauskan harrastuksen; bokashi rouheella kompostoinnin.

– Tässä iässä saa olla tyytyväinen, että on terveyttä ja läheiset voivat hyvin.

5

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Lappilainen sai uuden taittajan Lappilainen Lappilainen lehden pitkäaikainen taittaja Minna Ruikka siirtyy Lappilaisen taitosta muihin tehtäviin. Hän keskittyy jatkossa Pohjolan Palvelut Oy:n paino- ja taittotöihin. Kiitoksin menneistä vuosista ja hyvästä yhteistyöstä Minna!

Jatkossa lehden taittamisesta ja ilmoitusten teosta ottaa vastuun lehteen palkattu, ja aiemminkin taittajana toimi-

nut Merja Malinen-Tocci.

Tervetuloa taloon Merja!

Uutta luettavaa aina parillisina viikkoina Lappilaisen aiheet Joulun lähetessä siirtyvät syystalvesta iloisen talven juhlahetken huomioimiseen. Tunnelmaan laskeutuminen alkaa monella joulukonserteissa ja myyjäisissä, joita on luvassa pitkin Lappia. Ensi numerosta 30.11.

alkaen joulun tulo näkyy myös Lappilainen lehdessä.

Joulunumero- Lappilainen ilmestyy 14. päivä. Lappilainen myös päättää joulun ja suuntaa kohti Uutta Vuotta ilmestymällä parahiksi Uutta Vuotta vastaanottamaan 28.12.

Lappilainen lehden kaikki yhteystiedot sekä kotitalous- ja lehtitelinejakelun tiedot löytyvät sivulta 12.

HUOM! 21.11.

TEHTAANMYYMÄLÄ

Fysioterapeutti REETA RANTANEN aloittaa kokopäiväisenä hoitohenkilönä Saaren Kunnossa.

Poron potkapihvit 1 kg 18,90 /pss

Suurkeittiöille Riistapyörykät 4 kg/ltk

7,25 kg

Kermainen Savuporokeitto 6 x 400 g 20,00 (3,33/prk, 8,33/kg)

Reetan vahvuutena on myös kuntosalipuolen osaaminen.

Ajanvaraukset: 040 15 99 059

Sompio paistikäristyslastu 2,5 kg/ltk 17,80 kg

Suurkeittiö uutuudet

Riistapihvi 60 g 4 kg/ltk

8,98 kg

Pekonipihvi 80 g 4 kg/ltk 5,83 kg

Pulkamontie 8, Rovaniemi

Hirvikäristys 500 g 7,90 (15,80/kg)

Poromeetwurstitanko n. 1,1 kg 19,90 (18,09/kg)

Haukku Poron kuivattu sekaluu 500 g 5,00 /2 pss

KYLMÄNEN FOOD Oy • Seitatie 6, 99600 SODANKYLÄ Puh. 040 1965 000 • Avoinna ma - pe 9 - 17 •

AVOINNA ma–pe 10–18, la 10–15 , su 12–16

%

29,90 €

o0 0%

ko

rk

599 €

EDEN 6 JENKKISÄNKY 160x200

lut

ku

Alk.

%,

Kuvan Luxus joulukuusi 210 cm 89,- | 240 cm 119,-

K o r ko 0

JOULUKUUSI 210 cm

UKAMP L U

JA AN

JOULUKSI KOTIIN!

JO

Vapaudentie 5 Rovaniemi • p. 020 778 0400 • www.vekenkaluste.fi

www.kylmanen.fi

, to d e l lin e n

si vu o

(Norm. 925 €)

Laadukkaalla erikoiskorkealla 5-vyöhyke pussijousituksella. Eri kokoja ja eri jäykkyys vaihtoehtoja. 3 väriä: grafiitti, harmaa ja antiikinvalkoinen.

Jousisto- ja runkotakuu 10 vuotta.

MOONA RUOKAILURYHMÄ 6-HENGEN

Kestävää koivua. Pöytä 170x90 cm. Tuolit valmiiksi kasattuja. Eri värejä.

1295 €

Laadukas valmiiksi kasattu ANTON SARJA 2-väriä: valkoinen ja valkoinen/saarni.

(Norm 1795 €)

ANTON SENKKI

Leveys 150 cm, syvyys 45 cm, korkeus 73 cm

649 €

499 €

(Norm. 639 €)

(Norm. 810 €)

ANTON VITRIINI

Leveys 100 cm, syvyys 49 cm, korkeus 185 cm

Verkkokauppa auki 24 h osoitteessa www.vekenkaluste.fi • Toimitukset koko Suomeen

6

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Hyvinvointia ja Uudistuneelle onnellisuutta Pyhä-Luoston Huipulle on helppo tulla kansallispuistosta Elisa Javarus

Lappilainen

Tuoreen kävijätutkimuksen mukaan Pyhä-Luoston kansallispuistossa käynti lisäsi kävijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia.

Vaikutukset myös säilyivät pitkään. Kansallispuistossa käynnistä saatu terveyshyöty arvioitiin satojen eurojen arvoiseksi, joskus jopa mittaamattoman arvokkaaksi. ”Liikkuminen upeiden maisemien keskellä sai laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja arvostamaan luontoa ja elämää.”

Sitaatti on poiminta kansallispuiston kävijätutkimuksen hyvinvointi- ja terveyskyselyn vastauksista. Vastaajien arvioima keskiarvo terveyshyödyistä rahaksi muutettuna on 425 € ja mediaanikin 200 € . Moni koki terveyshyödyt niin mittaamattoman arvokkaiksi, ettei niitä voi rahassa edes mitata.

Kyselyn vastauksista kuvastuu kansallispuistossa käynnin suuri merkitys: Sielu lepäsi. Ihana hiljaisuus ja luonnonrauha. Pyhä on aina yhtä lumoava paikka, siellä kurussa tuntee pienuutensa, hyvällä

kuva: Anna Pakkanen

Retkeilijät voivat liikkua Isokurun maastossa koko perheen voimin. tavalla. Rauhallinen ympäristö. Kuukkelien näkeminen.

Upeat maisemat tunturista.

Kävely pitkoksilla ja aavalle tuijottelu oli erittäin rentouttavaa. Verenpainelääkitystä piti vähentää lomailun aikana.

Kävijät kokivat, että käynti kansallispuistossa elvytti ja rentoutti, lisäsi fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja toi onnellisuutta. Vastaajat myös kertoivat vaikutusten säilyvän pitkän aikaa käynnin jälkeen. Moni kyselyyn vastan-

nut oli puistossa perheineen tai ystävineen, ja luonnossa vietetty yhteinen aika oli arvossaan ja lisäsi lasten mielenkiintoa luontoon. Kiitosta saivat kansallispuiston maisemat, saadut kokemukset sekä hyvin merkityt ja hyväkuntoiset reitit.

Kävijätutkimukseen vastasi lähes 1300 kävijää puiston taukopaikoilla. Vastanneille lähettiin nyt myös erillinen terveys- ja hyvinvointikysely, johon vastasi lähes 250 kävijää.

Kemiläinen Arja Saarento johtaa MLL Lapin piiriä kuva: Mervi Saukkoriipi

Lappilainen

Ensi vuonna lapsiperheille vapaaehtoisvoimin tekemistä ja toimintaa rakentavat Lapissa uuden puheenjohtaja Arja Saarenton johdolla Petra Kataja Ranualta (varajäsen Osmo Valkonen Rovaniemeltä), Erja Uusisalmi Rovaniemeltä (Jenni Pekonen Muoniosta) sekä Raili Pokka-Mattanen Sodankylästä (Nina Forsell Kolarista), Elina Kehusmaa Kemistä (varajäsen Irina Ojala Sodankylästä), Janne Alkki Rovaniemeltä (Sirpa Määttä Tervolasta), Ulla Haaranen Rovaniemeltä ( Pirjo Rauhala Muoniosta), Anna-Mari Kesti Kemistä (Henna James Kittilästä) ja Anne-Marie Haavikko Rovaniemeltä (Hanna Hartikainen Kemijärveltä) sekä Marja Huusko Pellosta (Senni Honkanen Kemijärveltä).

Lapsiperheille toimintaa MLL:n Lapin piirissä kuusi vuotta johtanut Paula Karjalainen (vas.) luovutti puheenjohtajuuden Arja Saarentolle.

Kaunispään Huippu sijaitsee Saariselällä 437 metriä merenpinnan yläpuolella nimensä mukaisesti jylhän Kaunispää tunturin huipulla.

Sanoinkuvaamattomat näköalat silmänkantamattomiin liki sadalle tunturille sykähdyttävät sydänjuurta myöten.

Kirkkaalla säällä voi nähdä jopa 40 km päähän sijaitseville Venäjän tuntureille asti.

Vuodenajan mukaan Huippu verhoutuu ruskan väriloistoon, talven revontuliin ja hohtaviin hankiin sekä suven yöttömään yöhön.

Huipulle on helppo tulla, nelostieltä johtaa mutkitteleva tie halki puuttoman tunturin. Matkaa Saariselän keskustasta kertyy vain 2 km, jonka voi taittaa esimerkiksi kävellen, autolla, pyörällä, hiihtäen, pulkalla tai moottorikelkalla.

Laskettelurinteet, tuolihissi sekä hiihtoladut ja kävelyreitti tuovat aivan Huipun nurkalle.

Kesäisin latupohjaa mukailevat kävely- ja pyöräilyreitit.

Ikkunapaikoilta livenä postikorttimaisemia Viime toukokuussa käynnistyi

Kaunispään Huipun remontti.

Juhannuksena päästiin juhlimaan ensimmäisen vaiheen valmistumista. Siinä eteisaulan sumppu siistittiin avaraksi ja uudistettiin saniteettitilat.

Urakka jatkui ravintolatiloissa, laajennusta on tehty rinteiden suuntaan. Lisätilaa tulee 80 hengelle, niistä osa on ikkunapaikkoja, joissa saa livenä nauttia postikorttimaisemista. Kakkosbaaritiskille saadaan volyymia sen eteen rakennettavilla asiakaspaikoilla.

Kravattikodan lisäksi ryhmät voivat olla omassa rauhassaan sermillä rajatussa laajennustilassa. Sisään johtaa myös asianmukaiset invarampit.

Kaunispään Huipun isäntä Jorma Lehtinen kertoo, että uusinta uutta tulee olemaan asiakkaan hakujärjestelmä. Siinä tilauksen tehneelle annetaan kiekko, joka pöytään asetettuna kertoo keittiössä, mistä kyseisen tilauksen tehnyt on valinnut paikkansa.

Laajennusremontin jälkeen Kaunispään Huippu avaa ovet 22.11. Mitään varsinaista juhlaa ei vietetä, mutta 25.-26.11. nautitaan Kaamosjazzeista. Viikonvaihteen aikana ravintolan lavalle nousevat muun muassa DDT – Down Town Dixie Tigers sekä Buba Wii Aa, laulusolistinaan Susanna Veldi.

kuva: Pasi Ruotsalainen

Huippu verhoutuu vuodenaikojen mukaan. Nyt se pukeutuu kaamokseen, talven revontuliin sekä hohtaviin hankiin.

Tukea vähävaraisille nuorille Lappilainen

Osa kunnista tukee opiskelijoiden oppikirjojen ja kannettavan tietokoneen hankintaa, mutta liian usein kulut jäävät oppilaiden itsensä huoleksi.

Apua voi saada Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelman kautta. Kemijärven yhdistyksen Saara Kujanpää ottaa vastaan hakemuksia, joissa toivotaan rahallista tukea toisen asteen opiskelijoille oppimateriaaleihin ja harrastustuksiin. Tänä syksynä on tullut lukuisia yhteydenottoja opintonsa aloittaneiden nuorten epätoivoisilta vanhemmilta.

Yhteydenotoista huokuu huoli opinnoissa välttämättömien oppikirjojen ja välineiden kustannusten vuoksi.

- Tavoitteemme on tukea opiskelijaa opintojen päättymiseen asti. Tähän saakka olemme voineet myöntää tuen kaikille hakijoille. Yhtään turhaa hakemusta ei ole tullut, joten tue tarve on todellinen.

misen myötä yhdistys tarvitsee kuitenkin yhä enemmän ulkopuolisten tukea. Kemijärven yhdistys on ainoa Lapin alueella ja vastaa kaikista alueella myönnettävistä avustuksista.

Yhdistys etsii nyt uusia tapoja rahoittaa ohjelmaa.

- Yksi tapa voisi olla, että oppilaitoksen taksvärkkipäivän tuotto ohjattaisiin Eväitä Elämälle -ohjelmaan. Yritysten on mahdollista tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä esimerkiksi lahjoittamalla joulutervehdyksiin tai yrityksen pikkujouluun käyttämät varat avustuksiin, Kujanpää kertoo.

Jokainen yksityishenkilö voi tukea ohjelmaa helpolla tavalla

palauttamalla pantilliset pullot ja tölkit Kemijärven K-markettien ja Lidlin palautusautomaattieihin ja osallistua samalla arpajaisiin. Pelastakaa Lapset ry saa arpajaistuotoista merkittävän avun, jonka järjestö ohjaa oman alueen lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Opiskelijoita tuetaan lukion kirjojen hankkimisessa ja harrastustoiminnassa mahdollisuuksien luomisessa. Tuettavat nuoret ovat Rovaniemen, Savukosken, Sodankylän, Kittilän ja Kemijärven alueelta. Yhteyttä voi ottaa os. Hilkka Naakka puh. 040 1806166, hilkka. naakka@gmail.com kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto

Uusia tukijoita kaivataan Yhdistys saa keskusjärjestöltä vuosittain tietyn summan avustuksia varten.

Hakemusten määrän kasva-

Toisen asteen opiskelijat voivat hakea tukea oppimateriaalien hankintaan ja harrastuksiin Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä elämään ohjelman kautta.

7

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Ruotsin Talent-voittaja 2011 Queen-musikaalin Freddie Mercury Lappilainen Lappi Areenalla nähdään 25.11.

Queen -musikaali Champions.

Näytelmä perustuu Queenyhtyeen tarinaan ja on samalla uusi esitys Show Must Go On -musikaalista, jonka ovat nähneet jo 90 000 katsojaa.

Freddie Mercuryn roolissa nähdään Dimitri Keiski, joka on voittanut mm. Swedish True Talent-kilpailun vuonna 2011. Suomeen hän muutti vasta hiljattain takaisin töiden ja rakkauden perässä. Musikaalitöiden ohella Dimitri keikkailee aktiivisesti Dannyn ja Remu Aaltosen kanssa.

Omien sanojensa mukaan Freddien roolin esittäminen on suuri kunnia: - Olen kuunnellut Queenin musiikkia lapsesta asti. Freddie Mercury on samaan aikaan sekä yksi maailman parhaista laulajista, että ihmisenä mahtava persoona. On hienoa, mutta myös haastavaa tulkita Queenin kappaleita.

Tutut biisit tarjolla Luvassa on paitsi Queen-yhty-

een tarina, myös suomalaisen Bohemians-bändin hulvattomia seikkailuja maailmalla. Illan aikana tullaan kuulemaan suurimmat hitit kuten I Want It All, Bohemian Rhapsody, We Are The Champions, Show Must Go On, Under Pressure ja paljon muuta.

Dimitri on ihaillut jo lapsesta asti Queenin upeita kappaleita ja musiikkivideot ovat tulleet tutuiksi. Roolia varten on haettu lavaliikehdintään mallia esikuvalta, lisäksi raskas rooli vaatii kovaa treeniä niin laulullisesti kuin fyysisesti kuntosalilla.

Dimitri on perehtynyt Freddien elämään perinpohjaisesti: - Toivon, että Freddie Mercurysta muistettaisiin jatkossa musiikin lisäksi myös se, millainen hän oli ihmisenä. Jos sen ymmärtää, kappaleet saavat aivan uuden merkityksen. Laulut eivät ole vain rokkibiisejä, vaan niissä on todella syvällinen sanoma.

Lavalla nähdään myös Oulusta kotoisin oleva lau-

laja ja näyttelijä Aapo-Matti Puhakka, musikaaliesiintyjä Elisa Lairikko, Pete Hiltunen, Christian Lairikko sekä liuta huippumuusikoita. kuva: palatsientertainment.fi

V

E

A

R

A

K

K

K

O

K

K

O

A

U

S

P

E

P

A

T

Elämänmakuinen sarja kortteja, julisteita ja sisustustuotteita

Lappi Areenalla saadaan 25.11. kuulla Freddie Mercuryn roolissa Dimitri Keiskin tulkintaa Queen-yhtyeen hiteistä.

Aakkosilla on laaja valikoima kortteja, julisteita, kehyksiä, viirinauhoja sekä askarteluun ja sisustukseen liittyviä paperituotteita. Haluamme tarjota kaikille korkeaa laatua, nopeita toimituksia ja parasta palvelua. Löydät uniikkeja ideoita ja inspiraatioita sekä vinkkejä ja neuvoja omaan sisustukseen.

www.aakkoset.fi

Pirtissä Piipahtajat Pellossa

Klassinen uutuus

SAGA nyt

2 515 €

+ rahti ja asennus 640 € sh. 3 600 €, sis. rahti ja asennus

vu

Pellossa koetaan 17. ja 18.11. teatterikokemus. Usein teatterin ulkopuolelle jää paljon yksin asuvia, pääosin vanhuksia, joiden viikoittaiset ulkomaailman kontaktit ovat lähinnä kotihoidon ja hoivahenkilökunnan käyntejä. Pirtissä piipahtajat -taidehetki tuo kotihoidon tapaan piipahduksen kotipirttiin.

Teatterituokiossa päästään kertomaan ja jakamaan tarinoita, kohtaamaan ihmisiä.

s t äv ä

ni

Ke

Lappilainen

olukiviu

u

Nyt siron linjakas uutuustakka SAGA kuumaan erikoishintaan!

kuva: Monitaideyhdisty Piste

TULISIJAPÄIVÄT

torstaina 17.11. klo 12-17

klo 18

Dievddut näytelmä torstaina

8.12.

klo 19

Beaivváš Sámi Našunálateáhter

Elokuvia sunnuntai 20.11. klo 18 Frozen - Huurteinen seikkailu keskiviikko 23.11. klo 18 There will be blood torstai 1.12. klo 18 Kuukauden pohjoismainen elokuva The Idealist/Idealisten keskiviikko 7.12. klo 18 R&A kiertue Les Cowboys sunnuntai 11.12 klo 18 Doria etsimässä keskiviikko 14.12. klo 18 Zodiac sunnuntai 18.12. klo 18 Lemmikkien salainen elämä keskiviikko 21.12. klo 18 R&A kiertue Kolme muistoa nuoruudestani

Sajos sajosculturalcentre

www.nunnauuni.com Aittatie 1, puh. 050 4040 321

Arctic Light Luontovalokuvakonsertti

info 010 839 3109 sajos@samediggi.fi

Paikalla myös tehtaan edustaja. Tervetuloa tutustuun uusiin malleihin ja hurjiin etuihin.

PUUSTELLI ROVANIEMI

DUODJIMARKKINAT Sajoksessa lauantaina 26.11. klo 10-18 VUODEN SAAMELAINEN NIILLAS HOLMBERG esiintyy duodjimarkkinoilla klo 14

Avoinna: Ma-Pe 10-17

Anne Niskala ja Hanna-Leena Metsävainio saattavat piipahtaa pirttiin Pellossa.

8

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Vapaalaskijoille lisää turvaa Ylläksellä Lappilainen

Ylläs on ylpeä rinnekilometreistä ja hoidetuista laduista, joita piisaa enemmän kuin missään muussa Suomen laskettelukeskuksessa. Uutta tälle talvelle on nopeasti kasvavalle vapaalaskijoiden joukolle lanseerattu paikallinen lumivyöryennustepalvelu.

- Talvikauteen valmistautuminen alkaa jo kesällä. Silloin tehdään hissien vuosihuollot ja laitetaan paikat muutenkin kuntoon, Mikko Virranniemi Sport Resort Ylläkseltä kertoo.

Ensimmäinen hissi avattiin Äkäslompolon Varkaankurussa 60 vuotta sitten. Nykyään lasketellaan vauhdikkaasti samalla hissilipulla koko tunturissa.

Palveluita löytyy välinevuokrauksesta hiihtokouluun sekä rinneravintoloista ostospaikkoihin ja lastenhoitoon.

Lumivyöryennusteet luonnonvaraisilla lähituntureilla laskijoille Vapaalaskun harrastajamäärien kasvu saa hymyn Ylläs Ski Resortin rinnetoimenjohtaja Tuomo Poukkasen kasvoille.

kuva: visityllas.fi

Sirkassa uudella koululla juhlitaan myyjäistunnelmassa Lappilainen

Ylläksellä ei tarvitse kivuta tunturin päälle, vaan itsensä ja lasketteluvälineet voi vedättää ylös gondolihissillä.

- Ylläs Ski Patrol aloittaa ensimmäisenä Suomessa paikallisesti laadittujen lumivyöryjen todennäköisyysennusteiden tarjoamisen vapaalaskijoiden käyttöön, Poukkanen kertoo.

Ylläksen hiihtokeskusalueella ei ole lumivyöryvaaraa, mutta Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luonnonvaraisilla tuntureilla vapaalaskijan on varauduttava myös vyöryriskiin. Nyt saadaan tarkkaa tietoa paikallisesta riskitasosta, joka lisää laskijoiden kykyä tehdä turvallisempia päätöksiä Ylläksen laskuretkillään.

Poukkanen odottaa tulevaa talvea mielenkiinnolla muutenkin.

- Kaikkien ennakkotietojen mukaan Ylläksellä on hyvä talvi tulossa, ulkomaankauppa on käynyt mukavasti ja jo nyt alkutalvesta matkailijoita on ollut enemmän kuin aiempina vuosina. Kaikki eivät toki tule rinteeseen, mutta myös hiihtomatkalle tulevien määrät näyttävät kasvavan.

Mikäli talvikelit jatkuvat, päästään Ylläksen rinteet avaamaan 19.11.

Sirkan koulu Kittilän kunnassa on mittavan remontin ja laajennuksen jälkeen saatu käyttöön tänä syksynä. Väistötiloissa oleminen on taakse jäänyttä aikaa ja nyt koko koulun väki on saatu yhteen saman katon alle.

Koulun tilat sekä laitteisto ovat nykypäivän vaatimusten mukaiset. Luokissa on käytössä tekniikkaa, joka on varmasti vertailukelpoinen monen muun koulun kanssa.

- Olemme saaneet upean koulun kylälle, kertoo onnellisena ja innostuneena uusista tiloista Maria Pettersson Sirkan Koti- ja kouluyhdistys ry:stä.

Yhdistys järjestää yhdessä koulun oppilaiden ja opettajien kanssa perinteiset myyjäiset koululla keskiviikkona 30.11. klo 17-20. Myyjäisissä on myyntipöytien lisäksi arpajaiset, kahvio sekä temppurata erillistä pientä maksua vastaan.

- Tavoitteemme on tehdä varainhankintaa niin luokkien retkirahastoihin kuin yhdistyk-

senkin toimintaan. Varoilla järjestetään yhteisiä aktiviteetteja sekä palkitaan oppilaita stipendeillä lukuvuoden päätteeksi, kertoo Pettersson tulevasta.

Myyjäispöydän voivat lunastaa myös ulkopuoliset tahot lähialueelta. Tapahtumaa vietetään Sirkan koululla osoitteessa Ounasjoentie 23.

- Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita ostoksille. Valkopartainen punanuttuinen ystävämmekin poikkeaa tapahtumassa klo 18.30, paljastaa Pettersson talvitunnelmasta. kuva: Maria Pettersson

Kittilän uusitulla Sirkan koululla otetaan joulua vastaan myyjäisissä 30.11.

Levillä jälleen hienot kisat Lappilainen

Alppihiihdon maailmancupin Levin osakilpailu 11.-13.11. tarjosi hienon kansainvälisen tunnelman sävytettynä lappilaisella eksotiikalla ja sääoloilla.

Voittajat olivat vanhoja tuttuja, jotka molemmat olivat voittaneet jo aiemmin Levillä.

Naisissa ylivoimainen oli jo 9. perättäisen pujottelukisavoiton ottanut Mikaela Shiffrin.

Miesten kisan vei näytöstyyliin Marcel Hirsher. Suomalaisia oli mukana 12. Heistä parhaimman sijoituksen laski Joonas Räsänen olemalla 36.

Levin kisan voittajat saivat jälleen oman poron palkinnoksi. Poron luovutti voittajille itse Joulupukki.

aikuisopiskelun ROVANIEMI

PAIKKA.

kotityö- ja puhdistuspalvelun pt • Toimitilahuoltaja, autoalan perustutkinto • Autokorinkorjaaja, autoalan perustutkinto • Ajoneuvoasentaja, logistiikan perustutkinto • Linja-autonkuljettaja, logistiikan pt • Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, valmistaja, elintarvikealan pt • Elintarvikkeiden elintarvikealan perustutkinto • Leipuri-kondiittori, valmistaja, elintarvikealan pt • Lihatuotteiden ammattitutkinto • Lähiesimiestyön ammattitutkinto • Sähköasentajan erikoisammattitutkinto • Tekniikan • Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto

KEMIJÄRVI

• Luonnonvaratuottaja, luonto- ja ympäristöalan pt SODANKYLÄ

• Lähihoitaja, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Haku osoitteessa www.edulappi.fi/aikuiskoulutuskalenteri. Katso myös alkavat lyhytkurssit!

Hakuneuvonta puh. 020 798 4100, haku@edulappi.fi

edulappi.fi MAHDOLLISUUKSIEN PAIKKA.

16.11.2016

LAPIN LAULUVEIKOT 70-v. ~ MIESKUOROT KOHTAAVAT

Lyseonpuiston lukion salissa lauantaina 19.11.2016 klo 17:00 Johtaa Kadri Joamets Lapin Sotilassoittokunta, johtaa Jaakko Nurila. Soolot: baritoni Simo Niemelä, tenori Joni Jarkko Lapin Lauluveikot, Sodankylän Mieslaulajat, Tornion Mieskuoro, Pohjan Mieslaulajat, Iin Mieslaulajat, Haukiputaan Mieskuoro, Pohjan Laulu Liput: aikuiset 25€, lapset 10€ (sis. munkkikahvit)

2

Puheenjohtajan tervehdys

Lapin Lauluveikot 70-vuotta Matti Heikkilä Puheenjohtaja

S ”

inä tunnetko maan, jota kammit soi sysi yö sekä kairojen taika”. Näillä sanoilla kajahtaa ilmoille Lauluveikkojen marssi juhlakonserttimme avauksena Lyseonpuiston salissa marraskuun 19 päivänä.

Lapin Lauluveikkojen 70 vuoden historiaan sopii lukematon määrä konsertteja ja esiintymisiä erilaisissa tilaisuuksissa. Lauluveikot on tuttu näky Rovaniemellä sotaveteraanien juhlissa ja sankarihaudoilla. Kuoro on pitänyt kunniatehtävänä ja velvollisuutenaan osallistua sotiemme veteraanien juhliin ja muistotilaisuuksiin omilla esityksillään.

Pitkään historiaan kuuluu erilaisia vaiheita kuoron toiminnassa. Perustamisen jälkeen ja aina 50-vuotisjuhlaan saakka kuoron vahvuus oli noin 60 laulajaa. Sen jälkeen on Lauluveikkojenkin kohdalla koettu mieskuoroja yleisesti vaivaava ongelma, uusien laulajien mukaan saaminen. Laulajarivistö 60-vuotis juhlakonsertissa oli jo huomattavasti pienempi, mukana oli noin 40 laulajaa. Nyt eletään tulevan 70-vuotis juhlakonsertin aikaa, laulajarivistö on supistunut noin 30 laulajaan.

Kuoro on ikärakenteeseen nähden vielä erittäin hyvässä lauluvireessä aktiivisen harjoittelun ansiosta. Ammattitaitoisella johtamisella on suuri merkitys kuoron taiteelliseen tasoon. Kadri Joametsin paluu muutaman vuoden tauon jälkeen taiteelliseksi johtajaksi näkyy ja kuuluu kuoron esityksissä. Lapin Lauluveikkojen aktiivilaulajat ovat jo vuosien ajan seuranneet huolissaan tulevaisuuden näkymiä.

Kuoron ikärakenne on korkea ja luonnollista poistumaa tapahtuu kaiken aikaa. Uusia laulajia tulee aivan liian hitaasti mukaan vahvistamaan kuoron toimintaa.

Harjoitusten, konserttien ja keikkojen määrään ei kui-

020 7769 200

tenkaan ole tullut merkittävää muutosta. Edelleen lähtöjä harjoituksiin ja esiintymisiin on vuodessa likimain sata.

Kysyntä keikoille ei ole merkittävästi laskenut. Kaikista uhkakuvista ja huonoista ennusteista huolimatta vuosikymmeniä mukana olleet laulajat uskovat vielä kuoron säilyttävän asemansa mieskuoromusiikin tulkitsijana. Tästä on hyvänä esimerkkinä 70 vuotis juhlan merkeissä järjestettävä suuri pohjoisen alueen mieskuorotapahtuma.

Mukaan on tulossa yhteensä noin 150 mieslaulajaa ja likimain 40 Lapin sotilassoittokunnan soittajaa. Tällä tapahtumalla halutaan herättää mielenkiintoa mieskuoromusiikin harrastamiseen. Konsertin alussa juhliva kuoro esittää neljä omaa laulua. Sen jälkeen joukot kasvavat vaiheittain suurkuoroksi ennen väliaikaa. Väliajan jälkeen on mukana kaikki kuorot ja Lapin Sotilassoittokunta. Konsertti päättyy juhlavasti Finlandia hymniin.

Konsertin jälkeen laulajat seuralaisineen siirtyvät Pohjanhoviin juhlaillallisille nauttimaan hyvistä antimista ja yhdessä olosta. Mieskuorokaronkat ovat tunnetusti hyvin lauluvoittoisia. Sitä voitaneen odottaa myös Pohjanhovissa illallisen välipaloina ja orkesterin tauolla ollessa.

Esitän parhaimmat kiitokset taiteelliselle johtajallemme Kadrille, kaikille laulajille ja heidän kotijoukoilleen, lukuisille yhteistyökumppaneille sekä uskollisille kuulijoillemme kuluneitten vuosien ja vuosikymmenien aikana.

Toivottavasti saamme mukaan laulutaitoisia miehiä varmistamaan mieskuoromusiikin jatkumisen alueellamme.

Haastamme näihin talkoisiin kaikki mieskuoromusiikin naispuoliset ystävät. Teillä on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa tähän asiaan. Yllyttäkää, houkutelkaa ja maanitelkaa miehenne, miesystävänne, poikanne, poikaystävänne, tuttavanne ja kaikki laulutaitoiset miehet mukaan mieskuoroon.

Se on yksi mielenkiintoisimmista harrastusmuodoista.

Me uskomme vahvasti, että Lapin Lauluveikot pysyvät kartalla vielä pitkään.

Elämässä mukana Stora Enso

Perinteinen kello- ja kultasepänliike

KANSANKATU 14, ROVANIEMI 016 310 188 ARK. 9.30-17, LA 10-14

Stora Enso Metsä p. 09 8860 2023 www.storaensometsa.fi www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

Kaupungin tervehdys Esko Lotvonen kaupunginjohtaja

R

ovaniemen kaupungin puolesta minulla on ilo onnitella Lapin Lauluveikkoja (LLV) 70-vuoden toiminnasta rovaniemeläisten, lappilaisten ja ulkomaisten kuulijoiden arjen ja juhlan sulostuttajana!

Lauluveikkojen toiminta käynnistyi heti toisen maailmansodan jälkimainingeissa tuomaan iloa, nautintoa ja rohkaisua nousta kaupungin tuhosta sekä saada voimia jälleenrakentamisen tarvitsemiin ponnistuksiin. Tätä tehtävää LLV on jatkanut jälleenrakennuksen jälkeen lukuisissa tilaisuuksissa ja konserteissa vuosikymmenten varrella.

LLV on osaltaan ollut viemässä Rovaniemeä tunnetuksi useissa ulkomailla pidetyissä konserteissa, joista osa on toteutettu Rovaniemen ystävyyskaupungeissa Euroopassa. Tänä päivänä Rovaniemi on kansainvälisesti tunnettu matkailukaupunki napapiirillä. Eurooppalaiset ja aasialaiset matkailijat ovat löytäneet Rovaniemeltä hyvän kombinaation puhtaan luonnon elämyksistä, revontulista, keskiyön auringosta, ruskasta, liikuntapalveluista ja kulttuuritarjonnasta. Kaupungin kulttuuritarjonnan osalta LLV on ollut osaltaan merkittävä tienrakentaja. Rovaniemi tunnetaankin nykyisin myös hyvänä, monipuolisena ja laadukkaana musiikkikaupunkina.

Suomalainen kuntakenttä on vahvassa muutoksessa lähivuosina. Uusi kaupunki onkin toiminnaltaan entistä enemmän elinvoimasta huolehtiva toimija, jossa koulutuksen ja kasvatuksen ohella korostuu vapaa-ajanpalvelujen rooli. Rovaniemi on panostanut oikeaan aikaan kulttuurin toimintarakenteisiin peruskorjaamalla Lappia-kongressitalon ja laajentamalla Korundi-kulttuurikeskuksen sisältämään myös yhden Suomen akustisesti parhaimman musiikkisalin. Siellä myös kuorolaulut kajahtavat upeasti!

Rovaniemen kaupungin puolesta haluan kiittää Lapin Lauluveikkoja vuosikymmenten työstä iloksemme! Toivotan kuorolaisille rentouttavia ja arvokkaita musiikillisia hetkiä sekä menestystä tuleville vuosikymmenille!

3 Kuoronjohtaja, Kadri Joametsin ajatuksia...

Kadri Joamets Taiteellinen johtaja Lapin Lauluveikot

M

utta miksi pojat eivät enää laula? Muistan, kun kävin koulutyttönä mieskuoron konsertissa.

Miten hieno olikaan suuri kuoro, kaikki miehet frakeissaan. Kun he aukaisivat äänensä, koko sali raikui ja lattia tärisi ihan varmasti. Elämys oli mieletön.

Nykyään mieskuorot ovat muuttuneet pienemmiksi ja miehet vanhenneet. Nuoria miehiä on hyvin vaikea löytää kuoroon. Onko niin, että tämäkin kuoro, Lapin Lauluveikot, jolla on pitkät perinteet ja laulutaitoisia miehiä, hiipuu hiljaa pienemmäksi ja häipyy kokonaan pois?

Onko kukaan koskaan ajatellut, miten vietetään itsenäi-

Kun poijat ne raitilla laulelivat Niin tytöt luuli urkujen soivan... syyspäivää, tai mitä tahansa isänmaallista juhlaa, jos siellä ei laulettaisi ollenkaan? Osaako yleisö laulaa Lippulaulua, Maamme-laulua tai maakuntalauluja ilman kuoroa?

Tänä keväänä Rovaniemen Kansalaisopiston 80-vuotisjuhlan pääkonsertissa laulettiin lopussa ”Kymmenen virran maa”. Sanoja ei ollut kirjoitettu ohjelmaan. Melkein ainoat yleisössä olevat, jotka lauloivat ihan ulkoa kaikki kolme säkeistöä, olivat minun mieskuoron laulajat. He muistavat

tämän laulun kouluajoista saakka.

Vuonna 2012 minun kotikaupungissa Tartossa kokoontuivat Suomen, Norjan, Ruotsin, Latvian, Liettuan ja Viron mieskuorot. Päätösjuhlassa laulettiin myös Finlandia, ja yleisö nousi seisomaan. Katsoin miten Suomen mieskuorojen laulajat herkistyivät kyyneliin. Yleisö oli haltioissaan ja niin myös laulajat. Mieskuorossa on voimaa, niin sanotaan - ja se on totta.

Kukaan ei pysty vaatimaan tai käskemään sinua laulamaan. Pakottamalla laulu ei onnistu. Minun mielestäni se on syvällä sisällä oleva vahva tuli ja tahto, jota et pysty sammuttamaan. Kuorossa laulaminen on myös muutakin: Voit löytää kaverit koko elämän ajaksi. Se on myös hauska tapa viettää vapaa-aikaa. Yhteiset konsertit, konserttimatkat, kuorojen tapaamiset, laulujuhlat sekä paljon, paljon muuta.

Siksi pyydän, rakkaat opettajat: antakaa poikien äänten kaikua pienestä asti koko koulun ajan. Silloin heitä ei ujostuta aikuisena laulaa yksin tai kuorossa. Harrasta maailman kauneinta taidetta - musiikkia. Sillä myös laulamaan on mahdollista oppia, niin kuin lukemaan tai kirjoittamaan.

Rakkaat vanhemmat: käykää lastenne kanssa konserteissa ja laulakaa heille tuutulauluja. Se on kultaraha koko elämäksi. Olen kiertänyt Rovaniemen kouluissa ja nähnyt lapsia kirkkain silmin laulamassa. Antakaa heille mahdollisuus.

Lapin sotilassoittokunta Juha Ketola Musiikkimajuri Lapin sotilassoittokunnan päällikkökapellimestari

L

apin Lauluveikkojen ja sotilassoittokuntien historia Pohjois-Suomessa nivoutuu yhteen mielenkiintoisella tavalla. Kuoron perustamisen aikoihin (1946) Oulun varuskunnassa oli juuri aloittanut toimintansa sotilassoittokunta, entinen Karjalan Kaartin Rykmentin soittokunta.

Tämä kahden soitto-osaston vahvuinen soittokunta operoi Oulusta käsin aina Ylälappia ja Kainuuta myöten. Sodan jälkeinen niukkuus ja valvontakomission läsnäolo vaikeuttivat kaikkea puolustusvoimallista kehittämistä.

Mutta varuskuntia kuitenkin kehitettiin 60-luvulta lähtien, joka myötävaikutti myös Kainuun ja Lapin sotilassoittokuntien perustamiseen 1963 ja 1969. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin voimme havaita, että pohjolan ensimmäisen sotilassoittokunnan toiminnassa on paljon samaa kuin Lapin sotilassoittokunnalla tänään. Soittokuntia on jälleen vain yksi - Oulu muuttui Rovaniemeksi mutta soittotoimintaalue on ennallaan.

Mieskuorotoiminnasta on tullut yhä enemmän varttuneemman väen harrastustoimintaa. Ilmiö ei ole aivan uusi.

Vapaa-ajasta on tullut hyvin kysyttyä aikaa. Harrastukset ovat monipuolistuneet valtavasti vuosikymmenten saatossa.

Jaamme Lauluveikkojen kanssa huolemme siitä, että kuo-

rotoiminta kuihtuu ilman uusia tulokkaita. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Ikä ei siis ole este lauluharrastukselle. Laulaminen tervehdyttää, parantaa elämän laatua ja vaikuttaa tutkitusti hyvinvointiimme. Kuorossa saa myös uusia ystäviä. Yhteinen tavoitteemme on kiinnostuksen ja tietoisuuden lisääminen hienosta mieskuoroharrastuksesta.

Kuorojen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut sotilassoittokunnille varsin luonteenomaista aikojen alusta alkaen. Joukko- tai marssilaulut yhdistetään sotilasmusiikkiin siinä missä marssimusiikki sen kaikessa laajuudessaan. Tiedämme toki, että sotilassoittokuntien samoin kuin kuorojenkin ohjelmissa esiintyy musiikkia monipuolisesti eri tyylilajeista. Yhtä kaikki, mieskuorojen ja sotilassoittokuntien ”musiikillisessa perimässä” on paljon samaa. Historiaamme ovat mieskuorojen merkkilaulut ja marssimusiikki. Musiikkimme on yhä edelleen oleellinen osa juhlatunnelmaa ja perinteitä.

Suomalainen identiteetti elää vahvasti musiikkimme kautta.

Tervetuloa paikalliseen!

Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen osuuspankkiin. Olemme valmiit palvelemaan sinua tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa.

Toimimme osana kotimaista OP Ryhmää, joka on tunnettu Euroopan vahvimmaksi pankiksi.

Voit varata ajan osoitteessa op.fi tai soittamalla 010 2539 301.

Lämpimästi tervetuloa!

Vireitä vuosikymmeniä kuorotoimintaanne!

Onnittelumme 70 vuotta täyttävälle kuorolle, Lapin Lauluveikoille!

Tarja Jokela

Ville-Pekka Jokela

www.hautaus.info • Ruokasenkatu 6, Rovaniemi • puh. (016) 312 616, 040 550 3188 • fax (016) 312 043 • s-posti: jokela@hautaus.info

4 Lapin Lauluveikoille

Tervehdys teille, Lapin Lauluveikot!

O

n ilo saada toivottaa teille onnea juhlavuotenne johdosta ja onnitella kekseliäästä juhlaratkaisusta: 70 vuoden toimintanne kunniaksi olette kutsuneet mukaan Lapin piirin ja Pohjois-Suomen mieslaulajia ja soittajia konsertoimaan kanssanne. Tällainen pohjoisen Suomen mieskuorotapahtuma on kunnioitettava voimainponnistus.

Juhlavuonna olette toteuttaneet Valtioneuvoston seuraavan vuoden 2017 Suomi100-juhlan teemaksi valitseman ”yhdessä”-idean. Meille kuoro- ja orkesteri-ihmisillehän yhdessä tekeminen on ollut aina luonnollista. Tavoittelemme yhteistä sointia yhteisellä tempolla ja volyymillä.

Noudatamme kykyjemme mukaan taitavien johtajiemme ohjeistusta ja tulkintaa kustakin teoksesta. Unohdamme arkiset huolemme ja keskitymme säännöllisesti hiomaan yhteistä tuotosta. Samalla hoituvat hengitysharjoitukset, pulssin ja verenpaineen tasaukset sekä kehon huolinta

Tomi-Pekka Niukkanen Liittohallituksen puheenjohtaja Suomen Mieskuoroliitto

ääniaaltojen hieronnalla.

Toivon tapahtumanne herättelevän yhä useampaa laulavaa miestä hakeutumaan taiteellisen ja terveellisen laulamisen pariin. Näkyköön edelleen kasvoiltanne laulamisen riemu ja kaikukoon äänenne jyhkeänä ja soivana koko seutukuntanne iloksi.

Lauluveikko, veliseni, kelpo miesi, kuoromiesi, laita laulu kaikumahan, soita sävel, laula laulu, kaikukohon komeasti kulmakunnan kuuluville!

Hyvät Lapin Lauluveikot ja johtajanne Kadri Joamets, kiitos kokonaisen mieskuorotapahtuman järjestämisestä!

Menestystä konsertiinne lämpimästi toivottaen Maaria Manner Sulasolin puheenjohtaja

Airi Satokangas Sulasol Lapin piiri puheenjohtaja

S

määrä kertoo siitä, että kuoro on löytänyt paikkansa paikallisella kulttuurikartalla ja että sen olemassaololle on tarkoituksensa.

Tämä tarkoitus voidaan nähdä jaettuna kolmeen osaan: kuoro on olemassa laulajiaan varten, yleisöään varten sekä korporaatiota itseään varten. Kuoron tehtävänä on tarjota paikka laulajille toteuttaa lauluharrastustaan monipuolisesti. Sen lisäksi kuoron tehtävänä on palvella yleisöään tarjoamalla heille toinen toistaan nautinnollisempia musiikkielämyksiä. Kolmantena tehtävänä kuorolla on toimia itseään varten: vaalia kuoron perinteitä, uudistaa laulajakuntaa ja kehittyä instrumenttina.

Lapin Lauluveikkojen ystäviä ja yleisöä haluan kannustaa rakastamaan omaa kuoroanne. Käykää kuoron konserteissa, nauttikaa kuoron musiikista. Kuoro esiintyy juuri teitä varten!

Onnea ja menestystä Lapin Lauluveikoille ja kaikkea hyvää tulevaan!

Kuorolaulun voimaa seurakunnassakin

Onnittelut ja kiitokset

uomen Laulajain ja Soittajain Liiton Lapin piiri r.y.n yksi mainittava perustajajäsen kuoroista on ollut Lapin Lauluveikot, jotka viettävät nyt 70-vuotisjuhlaansa. Lapin Lauluveikkojen aktiivisella edustuksella, asenteella ja yhteistyön tärkeyden merkityksellä Sulasol Lapin piirin hallinnossa on ollut huomattava.

Kuoromusiikin levittämisessä Lapin kairoille on ollut aina Lapin Lauluveikoilla tärkeä osuus. Laulamisen lisäksi on kuoro osallistunut voimakkaasti näiden vuosikymmenten ajan kuoromusiikin koulutus- ja konserttitoimintaan maakunnassamme. Lapin Lauluveikot ovat osallistuneet Sulasol Lapin piirin yhteisiin tapahtumiin aina erityisen aktiivisesti kaikkien näiden 40 vuoden ajan jonka Sulasol Lapin piiri on toiminut.

Lapin Lauluveikot ovat osallistuneet esimerkillisesti Suomen Mieskuoroliiton toimintaan, ja kuorolla on ollut kaikkien näiden 40 vuoden ajan aktiivisia edustuksia Sulasolin liittohallituksessa, sekä Mieskuoroliiton liittohallituksessa. Vuosi-

S

uomen Mieskuoroliiton liittohallituksen puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia onnitella 70-vuotista taivaltaan juhlivaa kuoroa. On todella hienoa, että kuoron historia on kasvanut jo merkittäviin mittoihin ja mieskuorolaulu on voimissaan Lapissa.

Musiikin harrastaminen on mielestäni hienoimpia harrastuksia mitä on olemassa. Erityisesti mieskuorossa laulaminen on mitä parhain tapa harrastaa musiikkia.

Mieskuoron kun voi sanoa olevan ei vain musiikkiharrastus, vaan hyvin kokonaisvaltainen kokemus. Mieskuorolauluun kuuluu kiinteänä osana yhteisöllisyys; yhdessä musiikin tekeminen, mutta myös muutenkin yhdessä harrastaminen. Mieskuoron harjoitustoiminta ja konsertit ovat vain yksi osa tätä harrastusta; pinnan alta löytyvät monet yhteiset illanvietot, retket, matkat ja muut hienot kokemukset. Yksittäiselle laulajalle haluankin todeta, että olet valinnut harrastuksesi hyvin! Nauti siitä ja harrasta täysillä!

Kuorolle 70 vuoden iän saavuttaminen on merkittävä tapaus. Tuo toimintavuosien

Mauri Miettunen johtava kanttori Rovaniemen seurakunta en varrella Lapin Lauluveikot ovat saaneet erilaisia tunnustuksia, joista mainittava esimerkiksi Mieskuoroliitolta saadut huomionosoitukset kuoron aktiivisuudesta.

Tämä maineikas lappilainen kuoro on myös vuosien varrella ollut onnistuneesti järjestäjänä valtakunnallisia Mieskuoropäiviä Rovaniemelle.

Minulla on ollut ilo ja kunnia päästä kuuntelemaan tätä hienoa mieskuoroa useaan otteeseen, ja toivonkin että mieskuoroperinne jatkuu Rovaniemellä ja koko Lapissa tulevaisuudessakin, että saamme kuulla tätä juhlavaa mieskuorotulkintaa eri tilaisuuksissa, ja nuoret miesäänetkin löytäisivät tämän upean, sosiaalisen harrastuksen omakseen.

Sulasol Lapin piiri kiittää Lapin Lauluveikkoja aktiivisesta ja esimerkillisestä osallistumisesta yhteistyöhön lappilaisen kuoromusiikin hyväksi.

Omasta ja piirin puolesta toivotan Lapin Lauluveikoille Onnea ja jatkuvuutta tulevaisuuteen.

L

apin Lauluveikot on kuoro, jolla on ollut kiinteät yhteydet Rovaniemen seurakuntaan. Mieleeni nousevat jo neljänkymmenen vuoden takaa seurakuntamme musiikkijohtokunnan kokoukset, jossa puheenjohtajana toimi Ilkka Neuvonen, Lauluveikkojen silloinen johtaja.

Niinpä lukuisat yhteiset kuorotapahtumat ja musiikkitilaisuudet suunniteltiin näissä kokouksissa.

Myöhempi muisto liittyy Rovaniemen kirkon uusien urkujen valmistumiseen melkein kolmekymmentä vuotta sitten. Kun vanhat urut purettiin ja koko lehteri uudistettiin, muodostui lehterille oiva tila suurellekin kuorolle. Monet hienot Lauluveikkojen kuoroesitykset olen saanut olla säestämässä.

Kirkon hieno akustiikka ja hyvät urut sekä flyygeli antavat lähes rajattomat mahdollisuudet yhteiselle musisoinnille.

Pakko nostaa hattua sille uutteruudelle, millä juhliva kuoro on osallistunut myös seurakunnan tapahtumiin. Itsenäisyyspäivä joulukuussa ja Kaatuneiden muistopäivä toukokuussa ovat olleet säännönmukaisia Lauluveikkojen palvelusvuoroja, mutta lisäksi jouluaaton aaton yömusiikki sekä monet muut konsertit ovat ilahduttaneet seurakuntalaisia. Yksi näistä merkittävistä oli valtakunnallisten Lähetysjuhlien yhteydessä toissa kesänä kirkossa, jossa johtajana toimi kanttorimme Maie Kuusik.

Hyvät Lapin Lauluveikkojen laulajat, on ollut ilo tehdä yhteistyötä kanssanne! Omasta ja Rovaniemen seurakunnan puolesta lämpimät onnittelut ja Jumalan siunauksen toivotukset 70-vuotiaalle kuorolle! Jatkukoon matkanne iloisin mielin kohti uutta vuosikymmentä!

Lyseonpuiston lukion salissa lauantaina 19.11.2016 klo 17:00

5 Isältä pojalle Jaakko Nurila Musiikkimajuri kapellimestari Lapin sotilassoittokunnan

J

uhla Joikaus kymmenen vuoden takaa päätyi luettavakseni. Tämä tapahtui kokouksessa, jossa olimme suunnittelemassa nyt juhlittavaa 70. juhlavuoden konserttia. Lehden kuvista saatoin tunnistaa lukuisia tuttuja hahmoja, joiden kanssa tuli poikasena esiinnyttyä eräänkin kerran.

Isäni Markus Nurila liittyi Lauluveikkoihin 70-luvun alussa ja lauloi mukana kuorossa aina kuolemaansa, vuoteen 1987 asti. Isä suunnitteli ja piirsi harrastuksenaan standaareja, lippuja, merkkejä tai tunnuksia mm. kuoroille. Myös Lapin Lauluveikkojen tunnus on isäni suunnittelema. Markus oli kätevä käsistään ja hyvä piirtämään. Muistan monesti seuranneeni hänen piirtämistään ja kyselleeni yhtä ja toista merkkien symboliikasta tai heraldiikasta. Lauluveikkojen merkin joutsenen lentotyyli herätti myös kriittisen kysymyspatterin isälle, johon hän vastasi hiukan happamasti, että hän voi kyllä piirtää linnun lentämään sinulle vaikka koivet ylöspäin!

Muistan elävästi musiikkiluokkien pääsykokeeni, jossa Ilkka Neuvonen ja Jussi Hyvönen arvioivat hakijoita. Minua jännitti nämä herrat vietävästi, niinpä päräytin ”teinminäpillinpajupuusta…” sellaisella tempolla, että sain esittää saman kappaleen vielä encorena - tosin paljon hitaammin.

Kouluvuosiin kuului luonnollisesti myös musiikinteoriaa, klarinetin soittoa ja orkesteriharjoituksia Lapin musiikkiopistossa. Tärkein mentori on kuitenkin ollut oma isäni.

Kuorot olivat tuolloin (ja kaiketi edelleen) hyvin merkityksellinen ympäristö verkostoitumiselle. Markukselle musiikki oli osa elämää. Kuoroharrastus alkoi jo Kokkolan Lauluveikoissa ja sai jatkoa Rovaniemelle muuton jälkeen Rovalan sekakuorossa ja Lapin Lauluveikoissa. Markus soitti myös bassoa lukuisissa tanssiyhtyeissä. Keikkoja riitti, sillä näille orkesterille oli kovasti kysyntää vielä 80-luvulla.

Tuo musiikin täyteinen vuosikymmen tempaisi mukaansa myös minut, poikakatraan nuorimmaisen. En tiedä, oliko isällä jotain erityisiä odotuksia suhteeni, mutta kotioloista ei ainakaan virikkeitä puuttunut.

Seinät olivat soittimia täynnä. Pianosta irtosi perusharmoniat jo ennen koulun alkua. Myöhemmin isä opetti bassollaan

ns. kvinttiympyrän mekanismin. Kyse on siitä logiikasta, jolla soinnut vaihtuvat esimerkiksi perinteisessä tanssimusiikissa tai kansanmusiikissa.

Korvakuulolta soittamisesta on ollut huomattavaa hyötyä myös myöhemmissä opinnoissani ja tietenkin käytännön hyötyä keikoilla. Kappaleet soitettiin korvakuulolta, eikä sitä pitänyt vaikeana koska ”niin oli tapana tehdä”. Musiikkiopiston sivuaineisena pianonsoiton oppilaana jouduin tästä taidostani johtuen opettajani kanssa vaikeuksiin. Tuttu Dark Eyes (Tummat silmät), josta pianovihko tarjosi pelkistetyn yksinkertaisen versionsa, ei minulle kelvannut, vaan tempaisin soittoläksystä oman versioni.

Tämä ei sitten opettajalle kelvannutkaan, niinpä me molemmat taisimme pahoittaa siinä mielemme.

Isä otti minut mukaan musiikkiharrastukseensa. Pääsin mukaan Rovalan kuoroon, lauloin ja pidin stemmaharjoituksia.

Kuoron avustuksella olin nuorempien joukossa Oriveden kuorojohtajakursseilla.

Oli myös tanssikeikkoja, joissa soittelin yleensä rumpuja, mutta mieluisin orkesteri oli varmuudella kansanmusiikkiyhtye Isät ja pojat. Alussa kokoonpanossa soittivat Pentti ja Pekka Rautajoki viuluja, Markus Nurila bassoa ja minä tämmäsin harmoonia.

Vähän myöhemmin mukaan tulivat Taito ja Jyrki Löf haitareineen. Isät olivat kuorokavereita ja me pojat saman musiikkiluokan oppilaita. Meille muodostui nopeasti usean kymmenen kappaleen ohjelmisto ja esiintymisiä oli eri kokoonpanoissa runsaasti. Me pojat esiinnyimme usein myös koulumme musiikkiluokkien kuoron kanssa.

Isä arvosti erityisesti sotilassoittokunnan muusikoita - Markushan teki elämäntyönsä puolustusvoimien palveluksessa. Isä soitti myös trumpettia, ja ehkä juuri siitä syystä, ymmärsi ja arvosti puhaltajien työn vaatimuksista pintaa syvemmältä. Kotona sotilassoittajista puhuttiin hyvin kunnioittavaan sävyyn. Moni näistä jo nyt eläkkeellä olevista sotilassoittajista oli töissä silloin kun itse aloitin uraani puolustusvoimissa.

Työssäni nämä isäni kaksi ammatillista puolta yhdistyvät. Jos isä eläisi, saattaisipa hän olla salaa ylpeäkin.

Pukumies onnittelee 70-vuotiasta Lapin Lauluveikkoja.

VALOKULMA ARKKITEHTITOIMISTO

RANTAKOKKO OY POHJOLANKATU 4-6, 96100 ROVANIEMI , (016) 315 464, 0400-271 340 e-mailI: pertti@rantakokko.fi tai etunimi.sukunimi@rantakokko.ti

Lapin sotilassoittokunta Lapin sotilassoittokunta on Euroopan pohjoisin sotilassoittokunta. Tämä sotilassoittokunta toimii Rovaniemellä osana Jääkäriprikaatia. Esiintymiset suuntautuvat pääasiassa Oulun, Kainuun ja Lapin maakuntiin. Soittokuntaa onkin osuvasti kutsut-

tu myös ”puolen Suomen sotilassoittokunnaksi”, soittotoiminta-alueensa laajuuteen liittyen. Tätä kolmenkymmenen muusikon puhallinorkesteria johtavat päällikkökapellimestari Juha Ketola ja kapellimestari Jaakko Nurila.

Pohjan Laulu Pohjan Laulu on vuonna 1908 perustettu oululainen perinteikäs mieskuoro. Kuoron riveissä on harrastanut mieskuoromusiikkia jo useampi sukupolvi kuorolaulusta innostuneita miehiä.

Kuoro on konsertoinut ja kilpaillut ahkerasti jo vuosikymmeniä sekä kotimaassa että ulkomailla. Lisäksi kuoro on tehnyt useita pidempiä konserttimatkoja Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan sekä viimeisimpänä syksyllä 2008 Etelä-Afrikkaan

100-vuotisjuhlan kunniaksi. Vuonna 2015 Suomen mieskuoroliiton Tampereella järjestämässä kansainvälisessä Leevi Madetoja -kuorokilpailussa Pohjan Laulu voitti kansallisen sarjan ja palkittiin myös erikoispalkinnolla parhaasta Madetojan teoksen esityksestä.

Kuoroa johtaa Mihkel Koldits, joka on yksi Suomen tämän hetken tunnetuimmista kuoronjohtajista. Kuoron vahvuus on tällä hetkellä n. 60 aktiivijäsentä.

6 Iin Mieslaulajat

Haukiputaan Mieskuoro Kuoron taiteelliseksi johtajaksi kutsuttiin toukokuussa 2011 Oulun läänin kuoromusiikin läänintaiteilijaksi juuri nimitetty Mihkel Koldits. Mihkelistä voisi sanoa, että hän on Viron lahja suomen laulutaiteelle ja ennen kaikkea kuoromusiikille ja varsinkin Oulussa ja sen ympäristössä.

Kuoron puheenjohtajana toimii I-bassoa laulava Hannu Luhtaniemi, ja varapuheenjohtajana I-tenoria laulava Erkki Jurvelin ja pitkäaikaisena sihteerinä IItenoria laulava Matti Teräs.

Kuoroon ja sen toimintaan voi tutustua tarkemmin kuoron kotisivuilla. www. haukiputaanmieskuoro.fi.

Kuoro on tehnyt useita levytyksiä ja tuottanut DVDelokuvia konserteistaan.

Kuoro on tehnyt konserttivierailuja niin kotimaahan, kuin myös ulkomaille mm. USA, Kanada, Unkari, Ruotsi, Eesti, Latvia, Norja,

Espanja ja Tanska. Eräs merkittävä kotimaassa esitetty konsertti oli 2014 Kotkan Meripäivillä esitetty Veikko Lavi konsertti yhdessä Jukka-Pojan kanssa.

Kuorossa laulaa yhteensä 65 miestä. Kuoro on saanut viime vuosina runsaasti uusia hyviä laulajia joukkoonsa. Kuoro on Oulu Opiston opintopiiri ja siten suhteet Oulun kaupungin kulttuurintuottajiin ja toimijoihin ovat luontevat ja toimivat.

Viime vuosina Haukiputaan Mieskuoro on toteuttanut useita konserttiprojekteja yhdessä tunnettujen artistien kanssa. Konserttien suosio on ollut todella loistava. Konserttiprojekteja on tehty mm. Danny’n, Mikko Alatalon, Jukka-Pojan (Veikko Lavin musiikki), Markku Ketolan (Jamppa Tuomisen musiikki) ja Teemu Roivaisen (Olavi Virran musiikki) kanssa. Syksyllä 2015 ja nyt elokuussa

2016 esitettyä Olavi Virran Kauneimmat konserttia oli kuuntelemassa yhteensä 2700 kuulijaa.

Juuri nyt Haukiputaan Mieskuorolla on jälleen työn alla uusi projekti, joka on luonteeltaan jotakin aivan uutta mieskuoromaailmassa. Työn alla on nimittäin musikaali ja se perustuu Tapio Rautavaaran musiikkiin kertoen kaksinkertaisen olympiavoittajan ja laulelman mestarin elämästä.

Musikaalin käsikirjoituksen ja ohjauksen toteuttaa Kai Lehtinen, tunnettu ohjaaja/ näyttelijä, joka muistetaan mm. roolistaan ”Moskuna”. Musikaali esitetään 4.11.2017 Oulun Musiikkikeskuksen Madetojan salissa. Runsaasta kysynnästä johtuen esityksiä on suunniteltu olevan kaksi samana lauantai-iltana, alkaen klo 16:00 ja klo 19:00.

Pohjan Mieslaulajat Pohjan Mieslaulajat on Kemissä 1932 perustettu mieskuoro. Olemme aina ylpeilleet sillä että kuoromme on Lapin läänin vanhin mieskuoro. Tosin, silloin kun kuoro perustettiin, kuuluimme vielä Oulun lääniin ja nykyään Lapin maakuntaan.

Kuorossamme on tällä hetkellä 26 aktiivista laulajaa. Kuoroamme on vuoden 2013 alusta johtanut Veli Tikkala. Ohjelmistomme on hyvin monipuolinen pop- ja iskelmämusiikista alkaen perinteistä mieskuorolaulua unohtamatta. Naisille lauletaan tietysti serenadeja ja kirkossa lauletaan harrasta musiikkia. Niinkuin kaikilla mieskuoroilla Suomessa, isänmaalliset laulut ovat ”must”.

Valmiiden sovitusten li-

säksi on ohjelmistoa kuorollemme säveltänyt tai mieskuorolle sovittanut laulunjohtajamme Veli Tikkala ja hänen lisäkseen myös muita paikkakuntalaisia musiikin parissa toimivia henkilöitä. Viime vuonna Georg Malmstén konserteissamme mukana oli Sateenkaariviihdeorkesteri, myös Veli Tikkalan johdossa.

Täysimittaisia konsertteja vuodessa on keskimäärin puolenkymmentä ja esiintymisiä kaikkinensa reilut parikymmentä. Konserttien lisäksi esiintymisten kirjo on erittäin laaja. Esiinnymme tietysti erilaisissa yhteisissä kuorotapahtumissa kuten nyt Lapin Lauluveikkojen 70 vuotuiskonsertissa 19.11.2016 Rovaniemellä ja Sulasolin Lapin piirin yhteiskonserteissa vuosit-

tain. Osallistumme paikallisiin juhlatilaisuuksiin.

Veteraaneja muistetaan kahdessa eri tapahtumassa keväisin. Tilauskeikkoja koko kuorolle on usein firmojen juhlatilaisuuksiin.

Kuoron sisällä on kvartetti ja tuplakvartetti, jotka käyvät tilauksesta esiintymässä häissä, syntymäpäivillä, hautajaisissa, firmajuhlissa ja kaikenlaisissa tilaisuuksissa. Ensi vuoden elokuussa laulamme 100 vuotiaan Suomen kunniaksi Sarven saaressa Kemin edustalla.

Kuoron 85 vuotuisjuhlia vietämme 25. helmikuuta Kemin Kulttuurikeskuksessa pidettävän juhlakonsertin merkeissä. Toivotan kaikki kuoromusiikin ystävät tervetulleiksi Kemiin juhlimaan kanssamme.

Iin Mieslaulajat on toiminut vuodesta 1963 alkaen.

Kuorossa on parhaimillaan ollut yli 50 laulajaa. Tällä hetkellä aktiivisia kuorolaisia on 20, jotka harjoittelevat kerran viikossa kahden ja puolen tunnin ajan. Kuoroa ovat johtaneet Aarto Pietikäinen, Simo Säilänne, Markku Koskela ja Kristian Heberg. Nykyinen johtaja on kemiläinen musiikin ammattilainen Veli Tikkala.

Veli Tikkala on tinkimätön muusikko, jonka tarkka harjoittamis- ja johtamistapa on erittäin inspiroivaa.

Iin Mieslaulajien ohjelmiso on laaja, mistä kuoro on saanut paljon kiitosta.

Ohjelmistossamme on niin

kevyttä musiikkia merimieslauluista poppiin, kun serenadeja, isänmallista ja hengellistäkin. Vaasan kuorofestivaaleilla IML on ollut mukana kaksikymmentä kertaa, ollen festivaalien pitkäaikaisin ja monipuoli-

sin esiintyjä.

Iin Mieslaulajien tukiryhmän muodostaa, kuorolaisten puolisoista koostuva Kerttuset. Kerttuset järjestävät mm. esiintymisten ja harjoitusten kahvitukset.

Sodankylän Mieslaulajat Sodankylän Mieslaulajat ry on perustettu 13.5.1981.

Sodankylässä oli tuolloin aktiivista miesjoukkoa runsaasti, johtuen Jääkäriprikaatin suuresta miesvahvuudesta. Oli tilausta mieskuorolle . Varuskunnassa palveleva Erkki Hautala .( kunnan kulttuurilautakunnan jäsen ) kutsui koolle laulun harrastajia perustamaan mieskuoroa. Paikalle saapui 19 perustajajäsentä ja syntyi yhdistys, joka rekisteröityi Mieskuoroliittoon / Sulasolin jäseneksi.

Kuoron taiteelliseksi johtajaksi kutsuttiin Jouko Tekoniemi ja puheenjohtajaksi valittiin Reino Laajaniemi. Joukon Tekoniemen tehokkaassa johdossa vahvuus kasvoi ja taitoa karttui .

Esiinnyttiin paikkakunnan juhlissa ja into kasvoi : Ensimmäinen Oma konsertti pidettiin 8.4.1984 onnistuneesti. Samassa yhteydessä julkistettiin Arvo Ylitalon suunnittelema kuoron rin-

tamerkki sekä yhdistyksen standardi - merkkiseita.

Toimintaa kehitettiin yhdessä Kittilän Laulumiesten sekä Ivalon Laulumiesten kanssa.

Syntyi lappilainen ”kuorokolmio”, joka kesällä 1986 teki yhteisen konserttimatkan Unkariin. Kuorokolmiosta Sodankylän Mieslaulajat on ainoa vielä toimiva kuoro.

Jouko Tekoniemen lisäksi johtajina ovat olleet: Osmo Turkka , Brita Turu-

nen , Eija Rahkola ja nykyisin kuoroamme johtaa Merja Yli-Tepsa Kuoromme toimii Sodankylän kansalaisopiston opintoryhmänä. Osallistumme aktiivisesti Sulasol Lapin piirin toimintaan, sekä muiden kansalaisopistokuorojen toimintaan Lapissa.

Kuoron puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Kari Korpela ja sihteerinä juuri kunnan kulttuuripalkinnon saanut monitoimimies Reijo Siltala.

Tornion Mieskuoro Vuonna 1953 perustettu Tornion Mieskuoro ry on yksi paikkakunnan perinteikkäimmistä yhdistyksistä. Kuoron tämän hetkinen vahvuus on 34 laulajaa.

Kuoron johtoon on tänä syksynä saatu naisenergiaa, kun taiteellisena johtajana aloitti torniolainen Johanna Keränen. Hänen on mm. opiskellut laulua Länsi-

Pohjan musiikkiopiston pop/ jazz-osastolla ja valmistui muusikoksi vuonna 2010 Pop&Jazz Konservatorio Lappiasta. Tämän jälkeen seurasi artistivalmennus Ikaalisissa. Tänä vuonna hän valmistui musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta pääaineenaan laulu; sisältäen myös kuorojohdon opintoja.

Kuoron varajohtajana toimii kakkostenori Heikki Keinänen.

Loppuvuoden päätapahtumat painottuvat marraskuussa Lapin Lauluveikkojen 70-vuotisjuhlakonserttiin ja yhdessä oululaisen Pohjan Laulun kanssa toteutettavaan joulukonserttiin.

7

Kuvien kertomaa...

Lapin Laulu / Rovalan kuoro ja Lapin Lauluveikot Italiassa 2012.

Italian perhe Familia Rodolfo Graziani ja vieraat vuonna 2012 Italian Vicenzassa.

Lapin Laulu kirkossa Breganzen kirkossa.

n m ie sIt al ia n p er h ee ikkein ka väki ja Antti rteluka as pyhimmässä pajassa

Italian kodin isäntä.

Babbo Natale ja perheen lastenlapset Italiassa.

Ylioppilaskunnan Laulajat Korundissa 2014

Italian perheen tyttäret ja Lapin neito.

Lapin Balettiopiston Porosteppaajat

Kunniapuheenjohtaja Lauri Vitikka (vas.).

Kunniajäsen Jorma Savukoski.

Ylioppilaskunnan Laulajat ja Lapin Lauluveikot Korundissa 29.10.2014, johtaa Maie Kuusik.

8

LAPIN LAULUVEIKOT Asiakirjojen, ohjelmalehtisten ja kuvien taltioimaa 10-vuotistaipaleelta 2006 – 2016

juliste_LLV.p65

1

6.11.2006, 14:07

Lyseonpuiston lukion salissa lauantaina 18.11.2006 pidettiin Lapin Lauluveikkojen 60-vuotisjuhlakonsertti Kadri Joametsin johdolla. Mukana oli Lapin Sotilassoittokunta kapellimestari Juha Tiensuun johdolla. Solistina lauloi ZĂźrichin oopperalaulaja Heikki Yrttiaho, pianistina Polina Maevskaja.

Juhliva kuoro sai lukuisia huomionosoituksia ja konsertin jälkeen yhdistetyn juhlaillallisen ja karonkan meno kehkeytyi hillitystä hilpeään. Mallia näytti ison veljen taidolla Pohjan Laulun miehet.

Juhlien jälkeen oli edessä paluu arkeen ja uusiin juhliin. Itsenäisyyspäivänä kuoro esiintyi yhdessä Lapin Käsikellojen kanssa.

Joulukonsertti oli jo 9.12 kello 16.00 yhdessä naiskuoro LapinRuskan ja Lapin Käsikellojen kanssa. Kuoromme lauloi mm. E.Mägi/ M.Krimm Joulumuistoja ja yhdessä Ruskan kanssa G.F.Händelin Halleluja-kuoron Oratoriosta Messias. Konsertin johti Kadri Joamets.

v. 2007 ME! Suomi 90-Tunnuksen alla vietettiin kansallista veteraanipäivää Lappiatalolla.

Kuoromme lauloi Heikki Yli-Tepsan johdolla Sibeliuksen Isänmaalle sekä Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon, solistina Simo Niemelä, säestäjänä Juhani FlorstrÜm.

Vappua vietettiin perinteisin menoin Sampo-aukiolla.

Kesäkuun 3. päivänä Suomi 90 vuotta itsenäisyyttä -tunnus kokosi yhteen kemiläisen Pohjan Mieslaulajat ja Lapin Lauluveikot Lyseonpuistolle. Lapin Sotilassoittokunnan säestyksellä ja musiikkimajuri Juha Tiensuun johdolla kuorot lauloivat mittavan ohjelmiston.

Ukko-Set eli Lauluveikkojen nopean toiminnan joukko ahkeroi Luton miehet-killan lukuun �Luton miehet-Lauluja Lutolta ja Lapista� CD-levyn äänityksen parissa. Laulut olivat Luton miesten sanoittamia ja/tai säveltämiä lauluja. Luton miehet oli Petsamon Erillisosasto ( Er.Os.P ) sodissa 1941-1944.

Kesän alussa kuoro osallistui Sulasolin Porin Laulujuhliin laulaen myÜs kilpailusarjassa. Pakollisen Madetojan Aamulaulun, muina Holman LÜylyloitsu, Ernesaksin Näärid käes. Aivan palkintosijoille ei ylletty, mutta mielestämme heti seuraaavaksi.

MyÜhäisillan joulukonsertti �Nyt riemuiten tänne� oli kuoron oma tapahtuma ja se aloitti edelleen jatkuvan perinteen jouluaaton läheisestä konsertista. Ensimmäisen myÜhäisillan konsertin aika oli 22.12.2007 kello 22.00. SisällÜstä mainittakoon H. Yli-Tepsan Ulkona joku odottaa Kari Luusuaniemen ja Karl Collanin Sylvian Joululaulu Simo Niemelän soolona. Pianosäestyksistä vastasi Juhani FlorstrÜm. Kuoroa johti Heikki Yli-Tepsa

v. 2008 Kevään korvia käytiin hivelemässä Vappuaamuna.

Porin Mies-Laulun ja Lauluveikkojen Kesäinen yhteiskonsertti torstaina 12.6.

Lyseon puistolla kaiutti sekä lappilaisia että porilaisia säveliä keväiseen iltaan. Tekoniemi, Yli-Tepsa, Madetoja pohjoisesta ja Palmgren etelästä olivat säveltäjänimiä. Yhdessä lauletut Palmgrenin Merenkulkijan kaipaus ja Ernesaksin Hakkame mehed minema sointuivat linjakkaasti. Porilaisia johti Pekka Peltonen ja lappilaisia Heikki Yli-Tepsa.

Jääkäriperinneyhdistyksen juhlassa 16.5. vieraili LLV:n lisäksi Marski ( Timo Närhinsalo ) Jutajaisissa 29.6. osallistuttiin Kadri Joametsin johdolla yhdessä muiden kuorojen kanssa Tunturilaulu- esitykseen.

Joulukonsertti 23.12.2008 Rovaniemen kirkossa noudatti myÜhäisillan perinnettä eli alkoi kello 22..00. H.Yli-Tepsan johdolla ja Maie Oksan toimiessa säestäjänä.LLV/ Ukko-set lauloi W.J.Kirkpatrikin Hän seimessä nukkuu ja P.J.Hannikaisen Tuikkikaa oi joulun tähtÜset, jossa laulussa Kari Luusuaniemi oli solistina. Simo Niemelän soololaulut olivat J.Pohjanmiehen Tule rakkaus ihmisrintaan, Taito LÜf Joulun aika. Joulukonsertissa yleisÜllä on tilaisuus yhdessä kuoron kanssa laulaa yhteislauluja.

Konsertti päättyi totutusti sleesialaiseen kansansävelmään Maa on niin kaunis, sanat H.Haahti.

v. 2009 Kuoronjohtaja Kadri Joametsin 10-vuotistaiteilijajuhla- konsertti 20.5. Rovaniemen Taidemuseolla kokosi kaikki hänen johtamansa rovaniemeläiset kuorot juhlalliseen ja kiitolliseen tilaisuuteen. Vuonna 1998 hän muutti Rovaniemelle jossa alkoi johtaa Seitakuoroa. Johdettaviksi tulivat myÜs Naiskuoro LapinRuska, Rovalan kuoro ja Lapin Lauluveikot. 10-vuotisjuhlassa Lauluveikot lauloivat Madetojan Hän kulkevi kuin yli kukkien, Tuuduur Vettikin Kuun, Riho Pätsin Lepalind ja Palmgrenin Serenadin.

Jutajaisissa 28.6. suorittivat Lapin kuorot sukelluksen suomalaisen elokuvamusiikin maailmaan mukaillen Merja Ylivaaran ideaa omalle kuorolleen, Sodankylän Lapin Lauluraidolle.

Vuoden 2009 elokuulle oli heitetty haaste kuorosodasta. Paikka tulisi olemaan Luostotunturin Ukko-Luoston Lava, aika 13.8. ja tapahtuma LuostoClassic 13.8-16.8.2009.

Muut haasteeseen vastanneet olivat Sodankylän Mieslaulajat, Pohjan Laulu Oulusta.

Kello 19.00 nousi jyly ja kuorot vuorollaan koki suistaa suohon vastustajansa, Lauluveikot olivat saaneet liittolaisekseen Mieslaulajat, josko veljeys kampeaisi lannan miehet. Lapin lauluilla Laulun maa ja Lapille tunnusteltiin maaperää, johon lannan miehet vastasivat Careless Love ja Yes sir, that´s my baby. Lapin miehet muuttuivat Selkosten kulkijoiksi päätyen LÜylyloitsuun, lannan miesten käydessä pistäytymässä Yleisessä saunassa Satin Dollin

Primas ja yhtye illallisen viihdyttäjinä.

Kuusta koristellessa Lauluveikot Napapiirillä 13.11.2010. kanssa. Lapin miehet ryskäsivät porstuassa Miesten laulua, jolloin saunasta kuului Hard Rock Hallelujah. Sota jäi ratkaisemattomaksi ja rauhan kunniaksi kaikki yhdessä lauloivat Hakkame mehed minema. Joukkojen johtajana lannan miehillä Mihkel Koldits ja lapin miehillä Kadri Joamets, jolle satapäisen miesjoukon johtaminen korkokengät jalassa kannon päältä oli toistaiseksi ylittämätÜn Lapin kokemus.

Unkarin Veszpremiin ja Ajkaan, jotka molemmat ovat Rovaniemen ystävyyskaupunkeja, suuntautui 12.9.-19.9. Rovalan kuoron ja Lauluveikkojen yhteinen konserttimatka.

Veszpremissä pidettiin kirkkokonsertti 13.9., yliopiston juhlasalissa konsertti 16.9. ja Ajkan kulttuuritalossa 17.9.

Välipäivinä oli mahdollisuus vierailla kuumien lähteiden hellittävänä kylpylässa ja Balaton-järven rannalla Tihanyn niemen nähtävyyksillä. Unkarilainen vieraanvaraisuus on ylitsevuotavaa, oppaamme Bolla Motke ja Mezos Gabor huippuluokkaa, vielä kerran kiitoksemme.

Kevät-talven aikana urakoitu kultahippujen kokoelman Vaskooli cd-levyn julkistaminen tapahtui Rovalassa. Hiput ovat Lauluja Lapista, Lauluja Eestistä, Lauluja Suomesta ja Lauluja Maailmalta. Levy äänitettiin Rovaniemen Meltauksen kappelissa Kadri Joametsin johdolla, pianosäestykset Katri SäkÜ-Arias.

Yksi hippujen huippu Niilo Nummelan Kairankulkija on live-taltiointi kuoron konsertista Oulun Madetojasalissa, solistina Joni Jarkko, konsertin johti Ene Lillepärk-Salmela.

Unkarin Veszpremistä saapui 3.12. vastavierailulle Lumikellot ( Hóviråg ) -lauluyhtye.

Lumipallo oli Rovaniemen Suomi-Unkariseuran, Rovalan kuoron sekä Lapin Lauluveikkojen vieraana, Fermaatissa LLV toimi isäntänä illanvietossa.

MyÜhäisillan joulukonsertti � Ja neitsyt pikkupoijuttansa� 23.12.2009 Heikki YliTepsan johdolla Rovaniemen kirkossa kello 22.00 päätti laulukauden. Ohjelmasta mainittakoon konsertille nimensä lainanut Palmgren Ja neitsyt pikku .., JernstrÜm-Halonen Tähti tähdistä kirkkain, Grieg Ave maris stella, Mägi JóuluÜhtul, soololauluna Marvian Synnyintähti Simo Niemelän esittämänä, säestys Maie Oksa.

Ajkan konsertti 2009.

2010 Espoon Tapiolassa Mieskuoroliiton talvipäiville kuoro lähti pienoisen jännityksen vallassa.

Oltiin ilmottauduttu Madetoja-kilpailuun.

Pakollisena vaadittiin Madetojan Iltalaulun hyvää hallintaa. Tapiola-salissa 17.4 asetimme taitomme arvosteltavaksi pakollisen lisäksi Yli-Tepsan Merkillepantavassa, Pätsin Lepalindissa, Madetojan Itkisit joskus illoin.

Solistina viimeisessä laulussa oli Simo Niemelä. Kun kyseessä oli kilpailu, niin voittamaan lähdettiin. Ei kuiten tällä kertaa onnistanut, mutta mukana olo sitäkin rattoisampaa.

Jutajaiset 2010 vietettiin Laulun ja tanssin juhlana. Kuoro osallistui 4.7. jutateltassa kuvaelmaan LÜylyloitsulla, Jahtimiehen jenkalla ja Ruostumattoman teräsrotan jenkalla.

Pyhätunturin Aittakurussa pidettiin 11.8.

LuostoClassicin ennakkona Rovalan kuoron kanssa yhteinen konsertti.

Ensimmäinen YlläsAcappellas-kuorotapahtuma pidettiin 10.-12.9. Ylläksellä Ylläsjärven puolella. Kuorojen yhteinen ponnistus oli kokoontua Ylläksen huipulle, jossa yksittäin ja lopuksi yhteisesti laulettiin. Oli mahtavaa olla mukana aloittamassa perinteeksi muodostuvaa pohjoista kuorotapahtumaa.

Lokakuun alkupäivinä tapahtui Unkarissa lähellä Ajka-kaupunkia patomurtuma, joka syÜksi punaista jätelientä laajalle alueelle.

LLV päätti osallistua Napapiirillä pidettävään joulukuusen koristamiskilpailuun nimeten koristettavan kuusen Ajka-kuuseksi. Samalla haettiin rahankeräyslupa rahankeräykseen Ajka-avuksi kuoron tilaisuksissa. Rahaa kertyi 438 eroa, joista 300 euroa lahjoitettiin Devescerin kaupungin kirjaston auton korjaukseen ja 138 euroa kaupungin lastenkodille.

Me taasen laulamme riemuiten -joulukonsertti 23,12. kello 22.00 kokosi kirkon täyteen kuulijoita. Ohjelmassa tuttuja joululauluja Kadri Joametsin johdolla, uutuutena Kassu Halosen-Veksi Salmen Sydämeeni joulun teen. Solistiosuuden Hannikaisen Tuikkikaa oi joulun tähtÜnen lauloi Kari Luusuaniemi ja yksinlauluna Simo Niemelä esitti Kotilaisen Varpunen jouluaamuna, säestys Maie Kuusik.

9

2007 - 2016 Pitkin kevättä oli valmistauduttu konserttimatkalle Norjan Vadsöön ( Vesisaareen ).

19.5. Mikkolan linja-auto vei kuoron ensin Utsjoen Matkailuhotellille, joka aivan meitä varten varautui yövyttämään Vesisaareen menijät.

Konserttipaikkana oli Vesisaaren kirkko.

Alueen mieskuoro, Vadso Mannssangforening, osallistui omalla ohjelmallaan konserttiin.

Mieleenpainuvin oli esityksessämme Webben Agnus Dei, jonka lauloimme kahden järkyttävässä hukkumisonnettomuudessa menehtyneen neitosen muistolle. Onnettomuus oli tapahtunut Vesisaaren satamassa yöllä kansallispäivän 17.5 aattona auton suistuessa mereen, etupenkeillä istuneet nuoret miehet pelastuivat, takapenkillä istuneet kaksi neitosta hukkuivat.

LLV/Ukko-setin suuri päivä oli 12.6 Korundissa, joka oli Kirje täältä jostain-cd julkaisukonsertti. Ukko-set oli Heikki Yli-Tepsan johdolla ja Rovaniemen VPK:n soittokunnan, Olli Kanniston johtamalla säestyksellä työstänyt 22 sodanaikaista korsulaulua ja muita sen aikakauden laulua. Nyt oli aika tuoda tuotos yleison kuultavaksi.

YlläsAcappellas kutsui suurtunturille toistamiseen 9.-11.

Vadso Mannssangforening Norjasta tuli vastavierailulle, 19.11 Tavivaaran kappelissa laulettiin Sulasol kuorojen kanssa yhteiskonsertti ja illan päätteeksi karonkka Pohjanhovissa.

Ukko-set kävi Sallassa VPK:n kanssa 20.11. konsertoimassa ”Kirje täältä jostain”.

Joulukonsertti perinteiseen tapaan myöhäisiltana 23.12. kello 22.00. Uusina lauluina olivat Hannikaisen Taas aiot jouluvieraakseni, Ranta Taas kaikki kauniit muistot, soolo Pertti Manner, Sihvola Joulun toive. Simo Niemelän yksinlauluna oli Rannan Mökit nukkuu lumiset. Konsertin Johti Kadri Joamets.

jossa oli kansainvälinen kuorotapahtuma Sinne oli kutsuttu Suomesta samanaikaisesti kaksi kuoroa.Lapin Laulu ja Sodankylän Lauluraito olivat yhtäaikaa. Rovalan kuoron puheenjohtaja Leena Niemi aikaansai tarmollaan osallistumisemme.

Konserttiohjelma helteisessä keskikesän Pohjois-Italiassa oli vaativa. Konsertoimme yhdessä muunmaalaisen kuoron tai kuorojen kanssa ; 5.7. S.Florinon kappeli ja tanskalainen Lille Muko, 6.7. Teolon kirkko ja kyproslainen Kintiki Choroclia Pera,7.7. S.Annbrogia kirkko ja espanjalainen El Parc , 8.7. Breganzen kirkko ja viisi kansainvälistä kuoroa.

Jokaisessa konsertissa laulettiin yhdessä italiaksi venetolaisen säveltäjän Bebi de Marzin Signore della Cime italiaksi ja Breganzen konsertissa kaikki kuorot Finlandian suomeksi. 9.7. Venetsian Basilica di San Marcossa olimme messussa yhdessä tanskalaisen Lille Mukon kanssa.

Ensimmäinen matkan kohokohdista oli kirjoittajan ja puoliso Kaisan, Antti Huttusen ja Sanna Aikio-Poikelan vierailu Familia Rodolfo Grazianin luona Vicenzassa.

Toisena lukuisista vierailu Garda-järvellä ja lopuksi Carmen-ooppera Veronan Rooman ajoilta peräisin olevassa amfiteatterissa.

Lapin kuorojen yhteiskonsertissa Korundissa 6.10 Nostalgiaa 60-luvulta Veikot lauloivat Malmsténin Auringon lapset ja Trapani/Lange Cara mia ja sodankyläläisten kanssa Kempin Ikävä, Malmsténin Leila ja Kämpfertin Silmäsi odottavat minua.

Ukko-set esitti Heikki Yli-Tepsan Elsa Anttilan kirjasta”Hyvä Olga, piirsi Pauli” muokkaamaa laulunäytelmää Kirje täältä jostain 1.2.

Tervolassa ja 2.12. Korundissa. Ukko-setin lisäksi näytelmässä esiintyivät Paulin äiti, Airi Satokangas, Olga, Paulin vaimo, Saana YliTepsa, Elsa, Paulin tytär, Hilppa Kelloniemi, Pauli, Sampo Kumpula.

Joulukonsertti 22.12.2012 klo 22.00

2012

2013

Vuosi avattiin Korundissa 21.1. laulamalla Arvo ”Tiera” Ruonaniemen 100-vuotisjuhlassa Anneli Sarin kanssa ”Tieran” runoon Rauno Haahden säveltämän laulun.

Suomen Naiskuoroliiton talvipäivillä 17.3.

Ounasvaaran Pirteillä kuoro kävi vetäsemässä Jahtimiehen jenkan ja laulamassa serenadin.

Vappupäivänä aamulaulujen jälkeen suunnattiin Sodankylään yhteiskonserttiin Sodankylän Mieslaulajien ja Sodankylän Big Bandin kanssa. Sali pursusi iloista vappuväkeä, sima ja munkit tekivät suut makeiksi.

Italian matkakuoro konsertoi Lordiaukiolla 29.6. Samana iltana Valdemarissa vappuretken vastavierailulla Sodankylän Mieslaulajat, Sodankylän BigBänd, LLV isännöi.

Jutajaiskuoro esiintyi 1.7. Festvaaliareenalla, Veikot mukana.

Rovalan kuorosta ja Lauluveikoista koottu sekakuorona esiintyvä Lapin Laulu lensi 5.7.

Italian Milanoon ja sieltä bussilla Veronaan,

Tammikuussa hautaustoimisto Jokelan täyttäessä 90 vuotta 27.1. Lauluveikot lauloi juhlassa Rovaniemen kirkossa kuusi laulua.

Kesäkuussa saksalaisten sotilashautausmaalla ja kappelissa Norvajärvellä vietettiin 50-vuotisjuhlaa 8.6. Juhlaan oli kokoontunut vainajien omaisia Saksasta. Lauluveikot osallistui juhlaan laulamalla Suomen ja Saksan kansallislaulut, kappelissa Webben Agnus Dei. Norvajärveltä siirryttiin Santa Claus-hotelliin muistojuhlaan, jossa myös esiinnyttiin.

Marian kappelissa Levillä laulettiin kirkkokonsertti huhtikuussa.

Vapun perinteisten aamulaulujen jälkeen suunnattiin Sodankylään vappukonserttiin laulamaan yhdessä Sodankylän Mieslaulajien ja Lauluraidon kanssa.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuksiin kuoro osallistui periteinsin kirkko-ja sankarihautalaulamisin. ”Hän seimessä nukkuu” joulunajan myö-

2011

Tihanyn Echo-ravintolan vierellä.Kaiku vastaa Balatonilta.

Yllätys oli täydellinen ja taatusti laulajien muistissa säilyvä. Kuoronjohtaja Pasi Hyökile ojennettiin muistoksi porokello.

Soikaa,joulunkellot, soikaa 23.12.2014 kello 22.00 joulukonsertti Rovaniemen kirkossa kaikui kokeneen Maie Kuusikin johdolla.

Uutuutena oli Carola Häggqvistin Taivas sylissäni Heikki Yli-Tepsan sovituksena, Maie Kuuskin Soikaa joulukellot, Markku Leskinen esitti yksinlauluna Adamin Oi Jouluyö, ja trad.

Pyhä Lucia.

2015

Maie Kuusik johti Lapin Lauluveikkoja syyslaulukausi 2013, syyslaulukausi 2014, kevätlaulukausi 2015. häiskonsertissa 23.12. kello 22.00 Maie Kuusikin johdolla kuoro lauloi uusina Leinonen Armas Jouluilta, Halonen Sydämeeni joulun teen, Simo Niemelä lauloi Pyhä Lucia. Juhani Florström soitti pianolla pienen joulusoiton ja Maie Kuusik uruilla urkusoolon.

2014 Keväänä latauduttiin pitämään pitkästä aikaa oma kevätkonsertti. Kuoro oli potenut johtajapulaa. Kuoro oli etsinyt uutta johtajaa ja toiminut mallikkaasti varsin kykenevien varajohtajien, Simo Niemelän ja Heikki YliTepsan komennossa.

Kevääksi kuoro sai kiinnitettyä nuoren Mauno Konkan, joka oli Raahessa johtanut kuoroa. Hän tarttui onneksemme haasteeseen ja kevätkonsertti 24.5. Korundissa oli oiva työnäyte. Sodankylän vappukonserttien laulujen lisäki uusina olivat Käyhkön Suviserenadi, Kempin Ikävä, Salmivuoren Kaunein lauluni. Abazan Sumuinen aamu, soolo Simo Niemelä, oli lunastanut kuoron ohjelmistoon vakiopaikan. Saimme nauttia Mauno Konkan johtamisesta vain kevätkauden, onneksi syksyn pelasti vanha tuttu, Maie Kuusik.

LLV/Ukko-set innostui ”Kirje täältä jostain” laulunäytelmästä, ja laajensi esitysaluetta Pohjanmaalle, Teuvaan. Pohjanmaa tuli vallattua ja Teuvan Mieskuoro tähyili pohjoisen suuntaan.

Syksyn vaativin tehtävänä oli toimia Ylioppilaskunnan Laulajat Kotipoltto-kiertueen isäntänä Korundissa 29.10. pidetysä konsertissa. Järjestimme pienen jäynän konsertin alkuun, täysin salassa sekä kuoroilta, myös omalta ja yleisöltä frakkipukuisen YL:n marssiessa katsomon sivustoja lavaa kohti heidän nousu sille estettiin. Musiikki alkoi soida ja lavan sivuovista tepastelivat Lapin Balettiopiston Porosteppaajat näytökseensä.

Kirje sieltä jostain, Lapin Lauluveikot/Ukko-Set levynjulkaisua varten Ukko-Set kuvassa vounna 2011.

Naiskuoro Lapin Ruska vietti 20-vuotisjuhlia Korundissa 19.4. Lapin Lauluveikot on toiminut Ruskan isoveljenä Ene Lillepärk-Salmelan johtaessa kumpaakin kuoroa. 20-vuotiskonsertissa isolla veljellä oli ilo osallistua konsertin yhteisnumeroon, W.A Mozarttin Ave Verumiin.

Säveliä ja sanoja suvi-illassa, Valtakunnallisten Lähetysjuhlien 12.-14.6. ohjelmassa Rovaniemen kirkossa lauatai-iltana, 13.6. sisälsi Lauluveikkojen esityksiä.

Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuoden konsertissa Laulun mahti Jutajaisten yhteydessä Korundisalissa 26.6. mieskuorot, mukana Lauluveikot lauloivat Metsämiehen laulun, Isänmaalle ja yhdessä naiskuorojen kanssa Sydämeni laulun ja Finlandian.

Ruskan jälkeen oli Lauluveikkkojen Sallan kirkossa 26.9. pidetyn konsertin nimi.

Sotainvalidien Veljesliiton Rovaniemen osaston 75-vuotisjuhlassa 15.10. kuoro lauloi Suomen laulun, Kaunehin maa ja Veteraanin iltahuudon.

Tanssiteatteri Rimpparemmin ja turkulaisen Aurinkobaletin näytösten Lieblied & Regina, kohtalon suudelma väliajalla LLV/Ukko-set esitti sota-ajan lauluja. Esitykset olivat 5., 6., ja 7. 11.

Lapin Veljeskodin Itsenäisyysjuhlassa 4.12.

Lauluveikot esiintyivät Heikki Yli-Tepsan johdolla.

Koska valaissee kointähtönen-joulukonsertti Rovaniemen kirkossa 23.12.2015 kello 22.00 oli yhteinen Naiskuoro Lapin Ruskan kanssa. Lauluveikkojen uudempia lauluja olivat Kuusik,Soikaa joulunkellot soikaa, Häggqvist Taivas sylissäni, yhteisinä Ruskan kanssa Melartin Yön keskellä tähtönen loisti, Hela Hiljainen joululaulu.

2016 Yhteiskonsertti Oulun Sotaveteraanikuoron kanssa Rovaniemen kirkossa 21.2. aloitti juhlavuoden. Oululaisten uudempia lauluja oli Kari Tikka Pyhän hengen kirkkorukous, Veikkojen Kari Rydman Niin kaunis on maa, soolo Simo Niemelä. Mihkel Koldits johti oululaisia ja Kadri Joamets Veikkoja.

Teuvan mieskuoro kävi LVV/Ukko-set vastavierailulla Rovaniemen kirkossa 21.5.

Lauluveikot Heikki Yli-Tepsan johdolla lauloi mm. Seals-Setser Enkeleitä seitsemän, soolo Sampo Kumpula.Teuvan Mieskuoro Aleksanda Nisulan johtamana lauloi Kyrie eleison, Hämäläinen Kodin vartijat, Kuoppamäki Juuret Suomessa, Saarinen Kirkossa, Kulmala Sotaleski. Erityisen puhutteleva oli yli 80 vuotiaan Matti Laurilan soolo Ale Tynnin runoon Hannu Kattilakosken säveltämässä Kaarisillassa.

Kuoron 70-juhlavuosi on jatkunt juhlakonsertin laulujen hiomisella esityskuntoon.

Lopputulos kuullaan 19.11 kello 17.00 Lyseonpuiston salissa. Mukana Lapin Sotilassoittokunta, mieskuorolaisia Sodankylästä, Torniosta, Kemistä, Iistä, Haukiputaalta, Oulusta.

Vuosittain toistuvat osallistumiset lauluineen ovat kirkonmenot ja seppelten lasku sankarihaudoilla Itsenäisyyspäivänä, kansallisena Veteraanipäivänä, Kaatuneitten muistopäivänä.

Vappulaulelut vappuaamuna ovat vakiintuneet Sampo/Lordi-aukiolle.

10

Tie kuoron rivilaulajaksi ja solistiksi Kim Borg herätti viisitoistavuotiaan Tutut, ystävät ja kaverit ovat joskus ihmetelleet: mikä saa miehen vuodesta toiseen uhraamaan aikaansa kuorolaulun parissa? Innostus laulamiseen johtaa vuosikymmenien taakse.Nuoruusvuosina kuunneltiin paljon radiota. Monet rallit ja iskelmät tulivat tutuiksi.

Niinsanottu kevyt mysiikki oli silloin sitä, mihin enimmäkseen keskityttiin.

Eräänä iltana avattuani taas radion, ilmoille kajahti laulu, jota esitti matala miesääni. Jäin kuuntelemaan. En ennen ollut kuullut sellaista. Mikä ääni? Se soi alhaalla leveänä ja täyteläisenä ja ylhäällä kiinteänä, jopa kuulakkaana. Nuori pojankloppi kuunteli sitä häikäistyneenä. Noin sitä pitäisi laulaa!

Laulu oli laaja-alainen, mutta siinä ei tiputeltu vain nuotteja, vaan jokainen nuotti soi ja vei laulua eteenpäin. Kuuluttaja kertoi laulajan olevan Kim Borg. Hän innoitti minuakin kokeilemaan ja harjoittelemaan yksinlaulua.

Vuosien saatossa on tullut tutuksi paljon muitakin hyviä laulajia.

Kunnianosoituksena suurelle mestarilaulajlle annoimme pojallemme nimeksi Kim. Opiskeluaikana pyrin oppilaskuntakuoroonja pääsin Muutama vuosi sen jälkeen, kun Kim Borg oli tullut tutuksi radion kautta, hain erääseen oppilaitokseen opiskelijaksi ja minut sinne hyväksyttiin. Laitoksessa toimi oppilaskuntakuoro,jonka johtajana toimi musiikinopettaja. Hän olikin tarmokas kuoronvetäjä. Kuoroon ei kuitenkaan päässyt suoraanm vaan siihen piti pyrkiä. Raadin muodostivat musiikinopettaja ja muutama ylemmän vuosikurssin musiikkia harrastava oppilas.

Niinpä menin kokeeseen ja minut hyväksyttiin sekakuoroon.

Se olikin ensikosketus ”elävään” kuoromusiikkiin. Kuoro teki konserttimatkoja maakuntaan.

Muistini mukaan käytiin mm. Sodankylässä, Torniossa, Kemissä ja

hin. Viimeisenä opiskeluvuotena musiikinopettaja esitti, että minun pitäisi osallistua valtakunnalliseen eri oppilaitosten väliseen yksinlaulukilpailuun. Aluksi se tuntui liian suurelta tehtävältä, olinhan vasta vähän päälle parikymppinen.

Jonkin aikaa mietittyäni päätin kokeilla.

Solistin tehtävät tavoitteena

Solisti Simo Niemelä.

Sallassa. Ainakin parina vuotena äänitettiin Rovanimen radiolle joulunajan musiikkia.

Kuorosta kvartettiin Sekakuoron lisäksi jokainen vuosikurssi pyrki saamaan musiikinopettajan johdolla aikaiseksi sekä nais- että mieskvartetin. Meidän vuosikurssi sai molemmat. Tosin itse jouduin matalamman eli kakkosbasson laulajaksi, kun ei löytynyt kyllin matalaäänistä poikaa. Ääneni sopi kuitenkin paremmin ykkösbasson alueelle. Kuoro ja pienemmät lauluryhmät esiintyivät usein oppilaitoksen järjestämissä juhlissa, kuten joulu- ja kevätjuhlissa sekä vappulaulajaisissa.

Yksinlaulu kiinnosti Itse olin enemmän kiinnostunut laulamisesta. Niinpä musiikinopettaja järjestikin niille oppilaille, jotka olivat kiinnostuneet yksinlaulusta laulamisen tekniikkaa ryhmässä tai yksin. Niissä opetustuokioissa opimme äänenmuodostusta, äänen sijoittamista ylä- ja alarekisterissä, vokaalien muo-

dostamista, hengitys-tekniikkaa ja fraseerausta.Taisin olla toisella vuosikurssilla, kun paikkakunnalle saapui mieskuoro konsertoimaan.

Se oli ensituttavuus mieskuoromusiikkiin.

Kuoro esitti tietenkin paljon perinteistä suomalaista mieskuorolle sovitettua musiikkia, mikä ei kylläkään nuorelle kuulijalle ollut vielä kovinkaan tuttua. Kaiken kaikkiaan esityksestä jäi ensikertalaiselle hyvin myönteinen kuva. Varsinkin, kun kuoro oli valinnut esitettäväksi Yrjö Kilpisen Tunturilaulusarjasta mieskuorolle sovitetun :Laululle, jonka solistina oli silloin tunnetuin baritoni Suomessa - Matti Lehtinen. Mutta ei ollut kuorokaan mikä tahansa.

Kuoro, joka sytytti mieskuorolle Olipahan Ylioppilaskunnan laulajat Helsingistä. Sanoisin onneksi. sillä tämän korkeatasoisen mieskuoron esitykset olivat varmaan osaltaan vaikuttamassa siihen, että liityin toistakymmentä vuotta myöhemmin Lapin Lauluveikkoi-

Pakollisena kappaleena oli Schubertin Malttamattomuus, mikä on varsin nopearytminen allegretossa etenevä laulu. Toiseksi valitsimme Mozartin Figaron häistä erään aarian, johon opettaja hankki suomenkieliset sanat. Meillä oli taitava ja arvostettu maantieteen ja biologian lehtori, joka samalla hallitsi erinomaisesti pianonsoiton ja toimi usein musiikkiesitysten ja laulujen säestäjänä. Hänen säestyksellä harjoiteltiin kovasti ja yritettiin saada kappaleet esityskuntoon.

Kilpailut käytiin Hämeenlinnan oppilaitoksessa. Miesten sarjassa oli pitkälti toistakymmentä laulajaa. Onneksi selvisin lauluista läpi suuremmitta virheittä. Vasta jälkeen päin selvisi minulle, että arvosteluraadin puheenjohtajana oli itse Matti Lehtinen. Olisihan siinä saattanut maalaispojan housut tutista, jos tieto olisi tullut aiemmin.

Yhteenvedossaan hän kohteliaasti jopa yritti löytää jotain myönteistäkin esityksistäni.

Taisin olla joukossa peräti kolmannella sijalla. Valmistumiseni jälkeen armeijen harmaitten jälkeen pääsin keskittymään työelämään. Samoihin aikoihin liittyi myös perheen perustaminen.

Välillä kävin joissakin tilaisuuksissa laulamassa, kunnes yhdeksän vuotta valmistumisen jälkeen liityin Lapin Lauluveikkoihin.

Lapin Lauluveikkojen riveissä Veikoilla on ollut onni saada hyviä johtajia. Pitkäaikaisin oli Neuvosen Ilkka. Kaksi viimeisintä on ollut naisjohtajia Viron maalta, erinomaisen hyviä ja taitavia mo-

lemmat, joiden kanssa laulajat ovat tulleet hyvin toimeen.Kaikkien näiden johtajien aikana minulle on suotu soolotehtäviä.

Nyt on kuitenkin syyytä muistaa, kun tulet kuoroon, et tule solistiksi, vaan rivilaulajaksi. Sinut voi musiikkilautakunta tai kuoron johtaja silloin tällöin pyytää solistitehtävään. Soolon ja stemman laulaminen ovat kaksi eri asiaa.

Rivissä sinä kuuntelet myös muita.

Yrität muuntaa ääntä, pehmentää, ohentaa soimaan yhtenäisesti muun stemman ja kuoron kanssa.

Täytyy myöntää, että laulaminen on vaikea laji. Kun luulet, että alat ymmärtää, miten pitäisi laulaa, aika ja ikä tulee vastaan. Ääni alkaa rapistua tulee luopumisen aika.

Itse olen mietiskellyt sitä jo useita vuosia. Mutta kun syksy tulee ja alkaa uusi laulukausi, huomaa taas seisovansa baritonien rivissä takarivissä.Näyttääpä siltä, että syksyllä olen taas riveissä mukana.

Simo: laulaja baritonien takarivistä

Tekstin väliotsikot ovat toimituksen kuin myös poiminnot Simo Niemelän laulamista soolo-osuuksista eri konserteissa ja kuoron tekemissä taltioinneissa.

V. Abaza: Sumuinen aamu (suom.+sov. H. Yli-Tepsa), J. Pohjanmies: Tule rakkaus ihmisrintaan, Taito Löf : Joulun aika, Otto Kotilainen: Varpunen jouluaamuna, H. Kaski : Mökit nukkuu lumiset , tad. Pyhä Lucia, Einari Marvia : Synnyintähti , K. Collan: Sylvian joululaulu, K. Hämäläinen: Veteraanin iltahuuto, Robert Seholt : Sotilaan viimeinen näky, Georg Malmstén : Meripojan preivi, Edvard Grieg : Maansiinne, Kari Rydman Niin kaunis on maa (sov. H. Yli-Tepsa).

Säestäjinä ovat toimineet mm.

Polina Maevskaja, Maie Kuusik, Mauri Miettunen, Katri Säkö ja usein kuoromme oma pelimanni Juhani Florström.

VEIKON KONE ROVANIEMI

Vastaava toimittaja Toimitusryhmä

Valokuvat

Ilmoitukset

Painosmäärä

Taitto

Painopaikka

Jakelu

Kustantaja

Keijo Muranen 0400 693685 Jukka Pöyhtäri Terho Poikajärvi Lauri Vitikka Markku Leskinen Jukka Pöyhtäri Matti Heikkilä 0400 891908 Keijo Muranen Reijo Kiviniemi 60 000 Viestinet, Maire Mattila Suomalainen Lehtipaino Oy P-S Suorajakelu Oy, Posti Oy Lapin Lauluveikot ry.

Toimitus kiittää ilmoituksen antajia, kirjoittajia ja ja lukijoita ja toivottaa Hyvää Joulua.

Vierustie 5 • Puh. 020 152 0300 Avoinna ma-pe 9-17, la 10-15

LÄHTEENTIEN PIRTTI - juhlat - kokoukset - pitopalvelu

p. 044 200 68 80

Kuoron Bellman-asiantuntija käy pokkaamassa 2013 laulukauden päättäjäisiksi bassolle jumbopalkinnon harjoitusten aktiivisuudesta. Palkinnon luovutti Aarre Aapaoja, kuoron puheenjohtaja 2013 - 2015.

Pertti Mannerin syväluotaavan Bellman-tutkielman lukumahdollisuus löytyy Veikkojen kotisivulta www. lapinlauluveikot.com

11 LLV Hallitus 2016

LLV Musiikkilautakunta 2016

Takarivi vasemmalta: Ari Eskelinen, Jukka Pöyhtäri, Keijo Muranen, Pertti Karjalainen, Antti Huttunen, eturivi vasemmalta: Lauri Vitikka, Terho Poikajärvi, Jorma Korva, Matti Heikkilä, edessä Kadri Joamets.

Takarivi vasemmalta: Simo Niemelä, Juhani Florström, Pertti Karjalainen, Kadri Joamets, eturivi vasemmalta: Tuomo Vitikka, Jorma Korva, Jouko Kallo.

Veljeä ei jätetä Lapin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry toimii aseveljien toisilleen antaman lupauksen velvoittamana, ”Veljeä ei jätetä”.

Lapin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen juuret on vuonna 2002 perustetussa Sallan Sotavainajien etsintäryhmässä.

19.7.2006 perustettiin Sallan Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys Sotavainajien etsintäryhmän tueksi. Yhdistyksen nimi muutettiin 8.3.2009 Lapin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykseksi.

Yhdistys on rekisteröity.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa sodissa kadonneiden sotavainajien etsintää ja selvittää heidän kohtaloitaan, pitää yhteyttä muihin järjestöihin Suomessa ja ulkomailla.

Etsintätyö kohdistui aluksi Sallan alueen taistelupaikoille, mutta heti alussa olivat myös neuvostopartisaanien hyökkäyksien kohteeksi Sallassa ja Savukoskella joutuneiden kylien kadonneet tutkimuksen kohteena. Etsintätyö alkoi tuottaa tulosta kesällä 2006.

Kelsinkäisen taistelualueelta, luovutetun Sallan alueella, löydettiin kahden Jalkaväkirykmentti 12 Sankarivainajan jäänteet. Kierrosharju alueelta, Sallan Naruskalta, kolmen vuoden etsintätyön tuloksena Seitajärven partisaanihyökkäyksessä vangitun ja myöhemmin murhatun Eliisi ja Valtteri Ollilan ja Matias Niirasen maalliset jäänteet. Vuonna 2007 löydettiin Kelsinkäisen taistelualueelta kahden Sankarivainajan jäänteet, joista

Seppelettä laskemassa Rovaniemen sankarihautaumaalla etsintäryhmästä vas. Pasi Purhonen, Pekka Moilanen, Rauno Kallunki Vikapartiosta. Taustalla omaisia ja Lauluveikkoja.

Yhteistyötä: Leo Onkamo ja Andrei Sizov neuvostosotilaan jäänteiden löytöpaikalla

toinen kyettiin tunnistamaan.

Kadonneiden Sotavainajien etsinnän painopiste on Pohjois-Suomen alueella, Petsamossa, Sallassa ja Kiestingissä. Lisäksi yhdistys ja etsintäryhmä tukevat Kansallisarkiston työtä sen tutkimuksissa, Sallan kuntaa sota- ja jälleenrakennusmuseohankkeen esineistön kokoamisessa ja taistelupaikkojen kartoittamisessa sekä myös paikallispoliisi on käyttänyt etsintäryhmän asiantuntemusta löydettyjen sodanaikaisten ihmisten jäänteiden tunnistamisessa Jatkosodan siviiliveteraanit ry on myös tärkeä yhteistyökumppani. Yhteistyössä yhdistyksen kanssa selvitetään partisaanihyökkäysten yhteydessä vangittujen kohtaloita.

Vuonna 2006 aloitettiin yhteistyö venäläisten etsintäorganisaatioiden kanssa ja samana vuonna

Hyvinvointia

Lappiin

- sähköä koteihin ja yrityksiin Koskikatu 27 B, 3.krs, 96100 Rovaniemi Tel +358 16 319 200 www.alexandria.fi

Puh. 016 331 6200 www.rovakaira.fi

syksyllä venäläiset kävivät Suomen alueella ensimmäisen kerran suorittamassa valtiosopimuksen mukaisia etsintöjä. Kolmen kesän etsintätyön tuloksena on Suomesta viety Venäjälle 33 neuvostosotilaan jäänteet, joista yhden henkilöllisyys on kyetty tunnistamaan.

Yhteistyö Murmanskin alueen ja Karjalan tasavallan etsintäorganisaatioiden kanssa on lisääntynyt ja tiivistynyt. Molemmin puolin rajaa on voimakkaasti panostettu arkistotutkimukseen.

Sotavainajien etsintäryhmän talous ja hallinto hoidetaan Lapin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen kautta. Yhdistykselle valitaan vuosittain hallitus ja toimielimet, joita ovat Sotavainajien etsintäryhmä ja Tutkija- ja asiantuntijaryhmä.

Sota ei ole päättynyt ennen kuin viimeisenkin kadonneen kohtalo on selvitetty ja saatettu omaisten tietoon.

Tietoa yhdistyksen toiminnasta saa yhdistyksen internet – sivuilta http://personal.inet.fi/yhdistys/ sotavainajat/ Yhdistykseen voi liittyä jäseneksi, kannattajajäseneksi, ainaisjäseneksi.

Toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä hallituksen puheenjohtajaan Pekka Moilaseen, puh 040-7021856 tai s-posti pekka. moilanen@ karhutunturi.fi tai yhdistyksen sihteerin Pasi Purhoseen, puh. 0400-969203 tai s-posti pasi. purhonen@pp4.inet.fi

12 LAPIN LAULUVEIKOT 1946 - 2016

Täyden palvelun remonttitalo

JUHLAJOIKAUS Lyseonpuiston lukion salissa lauantaina 19.11.2016 klo 17:00

OHJELMA Lapin Lauluveikot

johtaa Kadri Joamets

Lauluveikkojen marssi sov. Heikki Yli-Tepsa

säv. Pentti Vasunta

Aurinko ikuinen nousee san. Arvo Ylitalo

säv. Jouko Tekoniemi

Niin kaunis on maa sov. Heikki Yli-Tepsa, soolo Simo Niemelä

säv. Kari Rydman

Kairan kulkija soolo Joni Jarkko johtaa Ilkka Neuvonen

säv. Niilo Nummela

Puh. 0400 591 002

Lapin Lauluveikot, Sodankylän Mieslaulajat, Tornion Mieskuoro, Pohjan Mieslaulajat

Lapille

säv. Heikki Yli-Tepsa

Laulun maa san. Sanni Kotiranta

säv. Jouko Tekoniemi

Lapin Lauluveikot, Sodankylän Mieslaulajat, Tornion Mieskuoro, Pohjan Mieslaulajat, Iin Mieslaulajat, Haukiputaan Mieskuoro, Pohjan Laulu

Serenadi san. Larin Kyösti

säv. Selim Palmgre’n

Hakkame mehed minema suom. Hilkka Norkamo

säv. Gustav Ernesaks

50 € / HLÖ

25 € / 4-14 V. LAPSET NAUL AK KO MA KS U 2,

VÄLIAIKA Lapin Sotilassoittokunta

johtaa Jaakko Nurila

Lapin Sotilassoittokunta

Ulos ulapalle

JOULUPÖYTÄ ON KATETTUNA

Lapin Sotilassoittokunta ja kaikki kuorot

Malmsten merellä 1. Aallokko

2. Leila

3. Meripojan preivi

4. Ilta skanssissa

5. Sinitakkien marssi

säv. Georg Malmste’n sov. Urpo Jokinen säv. Georg Malmste’n sov. Urpo Jokinen säv. Georg Malmste’n sov. Urpo Jokinen säv. Georg Malmste’n sov. Urpo Jokinen säv. Georg Malmste’n sov. Urpo Jokinen

Iltatuulen viesti

säv. Martti Jäppilä sov. Toivo Kärki

Synnyinseutu (Nabucco)

säv. Giuseppe Verdi sov. Franz Burkhart, suom. R.R. Ryynänen

Nuijamiesten marssi

säv. Toivo Kuula san. V. A. Koskenniemi

Finlandia hymni

säv. Jean Sibelius san. V. A. Koskenniemi

80 €/ HLÖ

PERJANTAISIN JA LAUANTAISIN 18.11.–17.12.2016 KLO 18–21.

Varaukset ja lisätiedot puh. 016 337 1555

Pohjanpuistikko 2 , Rovaniemi rantasipi.fi, puh. 0200 48135 (0,17 €/puh + 0,75 €/min)

Tervetuloa omaan kauppaan!

www.hovimaki.fi

9

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

S A A R E N K Y L Ä N

AURINKOPANEELIT Ryhdy sinäkin aurinkosähkötuottajaksi!

Meiltä löytyy aurinkopaneelit pienistä venepaneeleista suuriin aurinkovoimaloihin.

Voit tulla tutustumaan aurinkopaneeleihin liikkeeseemme Rovaniemellä tai tilata ne suoraan verkkokaupastamme

LAPIN SUURIN.

inos 80 000 kpl pa

www.lapinakkumaailma.fi

LAPPILAINEN KELKKALEHTI LÖYTYY LAPPILAISEN LEHTITELINEISTÄ YMPÄRI LAPPIA ja LAPPILAISEN DIGILEHDISTÄ: www.lappilainen.fi Mukana luettavaa ja ilmoitusasiaa Lapista: - koeajoja - kelkkakohteita Lapissa - tarvikkeita ja uutuuksia - sääntöjä - miten pärjätä pakkasella ym. ym.

Lehti on tehty yhteistyössä johtavan kelkka-asiantuntijan; Kelkkalehti.comin kanssa!

Marraskuussa silmälasien ostajalle yllätyslahja!

TULOSSA KEHYSESITTELYPÄIVIÄ. LISÄTIEDOT MYYMÄLÄSTÄ.

SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO AJANVARAUKSELLA. Liike avoinna arkisin 10-17.30 P. 0400 682444

Pulkamontie 2, 96900 Saarenkylä

tuli taas!

KÄYTÄ VERONPALAUTUKSESI NÄYTTÄVÄSTI

Kauttamme saat myös kotiin ison aurinkovoimalan asennettuna, josta voit myös myydä ylimääräisen sähkön verkkoon.

Petri Rautionaho

Teollisuustie 13 (Lakkapään kiinteistö), Rovaniemi, p. 020 734 3441 Aukioloajat: Ma-Pe 8-17, La 10-14 • www.lapinakkumaailma.fi

inen Lukem sa ei mak . n mitää

Seuraa Lappilaista Facebookissa, Instassa ja Twitterissä.

Kisoja, kuvia, juttuja, maksuton näköislehti ym. ym.

Traktorit, kuorma-autot, henkilö- ja pakettiautot.

UUTTA! Käytössämme traktorin tehopenkki... p. 0400 722 447 info@virityspiste.com

24900€

9900€

MOOTTORIN OHJAUSPÄIVITYKSET AMMATTITAIDOLLA.

Nissan Navara 2.5 TDCi Double Cab 4X4 Pakettiauto 2012,

Vain 83 tkm, Lapin auto ykkösomistajalta

17450€

19950€

Mercedes-Benz Sprinter 316 CDI Aut. Pitkä-Puolikork.

Pakettiauto sis.ALV 2013, ML 460000, 2xrenkaat,cd/radio, ilmastointi,cruise,lisälämmitin,tavaratilan pit.430 mm

16900€

18950€

Nissan X-TRAIL 2.0 Dci Columbia 4x4 PAKU 2009, ML 134000, 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, cruise, vetok, pakettiautoverolla, kats.9/2016

11900€

TARJOUS!

Mazda 6Sport Wagon 1.8i Limited Aj.134 tkm 2008 ML 134000, 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, cruise, vetokoukku, huoltokirja, hieno farkku

Skoda SUPERB Combi 2,0 TDi Ambition Autom. 2014, ML 237000, sis.ALV, 2xrenkaat,

luistonesto,navi,parkkitutka, xenon, cruise, täyd.huoltok.

10800€

Toyota RAVA 4 5D RAV4 STW 2.0 2004, ML 170000, 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, kattokaiteet, siisti neliveto, k.6/2016

7900€

9900€

8990€

Nissan QASHQAI 1.6i Visia 4x2 2008,

ML 212000, 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, vetok, huoltokirja, kats.8/2016, tosi siisti

6800€

Toyota COROLLA 1.4 VVT-i Linea Terra 4-ov. 2007, ML 152000, 2xrenkaat, cd/radio, ilmast, ajotietokone, täyd. huoltokirja, huippusiisti

58000€

Toyota HIACE 2.5 D4D 95 hv sis. ALV 2007,

ML.64 tkm, 2xrenkaat, cd/radio, ilmast, vetokoukku, vanerointi, siisti, sis.ALV”

8800€

Ford Fiesta1.25i Trend 5-ov.2011,

ML 119000 , 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, huoltokirja, kaukokeskuslukko, huippusiisti

2990€

Honda CR-V 2.0i LS Business VTEC 4WD 2006,

ML 176000 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, vetokoukku, huoltokirja, kats.11/2016, hieno

7950€

Mazda 6 Wagon 2.0 Td Elegance 2008,

ML 278000, 2xaluvanteet, cd/radio, ilmastointi, vetokoukku,webasto, huoltokirja, k.5/16”

ROVANIEMI Paljetie 5 ROVANIEMI. Puh 044 499 9905 Juha Sujala

Toyota AVENSIS 1.8 VVT-i Linea Sol Technical Wagon 2005, ML 213000, 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi,

ajotietokone, huoltokirja, kats.8/16, siisti

Lynx Xtrim SC 600 E-TEC 2012,

ML 8410, sähköstartti, sähköpakki, kahvanlämmittimet, nestejäähdytteinen, siisti

Nissan PRIMERA 1.6i Visia HB 5D Aj.vain 138 tkm

2005, ML 138000, 2xrenkaat,cd/radio, ilmastointi, vakionopeussäädin, huoltokirja, kats.5/2016

Toyota Corolla 2.0 D4D Linea Terra Wagon sis.

ALV 2004, ML 454000, 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, vetokoukku, jakopää huollettu 408 tkm, siisti

R A H O I T U S J O PA I L M A N K Ä S I R A H A A - K Y S Y L I S Ä Ä M Y Y J Ä LT Ä !

www.

Avoinna: ark 10-17.30, la 10-14

10

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Yrittäjäpariskunta Kerkelä-Kuoksa; kerrankin kotona kaksistaan Elisa Javarus

Auris Hybridillä nautit sähköajon hiljaisuudesta ja liikkeellelähdön voimasta. Mukavuutta lisää automaattivaihteisto, joka on hybridissä aina vakiona. Omaa ajamisen iloa on myös 1.2 l turbomallissa.

Kysy samalla aktiivisia Toyota Safety Sense -turvallisuusvarusteita.

Nyt rajoitettuun erään saa Superior Packin veloituksetta, joten aja uusi Auris meillä!

RAJOITETTUUN ERÄÄN SUPERIOR PACK 0 €.

Auris Active -mallisto alkaen: kokonaishinta 24 823,86 € (sis. toimituskulut 600 €).

EU-yhdistetty kulutus 3,5-5,6 l/100 km, CO2-päästöt 79-130 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 vuotta/100.000 km.

Toyota Hybridiakkuturva 10 vuotta/350.000 km. Tarjous koskee rajoitettua erää uusia asiakastilauksia, jotka on rekisteröity vuoden 2016 loppuun mennessä.

Superior Pack sisältää: • Talvirenkaat kevytmetallivanteilla • Metalli- tai helmiäisväri • Etuovien alumiiniset kynnyslistat • Takapuskurin suojalevy • Tekstiilimattosarja

Lapin parhaat Toyota-kaupat Juhan Autosta Kemijärveltä!

Ostetaan hyviä vähän ajettuja henkilö- ja pakettiautoja !

TOYOTA: Toyota Avensis 2.0 D4D DPF Sol Wagon / AC .............................. 177tkm Toyota Avensis 2.2 D4D 150 DPF Premium Wagon/ AC ............ 211tkm Toyota Verso 2.0 D4D 126 DPF Sol Edition 7p. / AC ................... 95tkm Toyota Verso 2.0 D4D 126 DPF Sol Edition 7p. / AC ................... 89tkm Toyota Corolla 1.6 Valvematic Active MultidriveS / AC............... 16tkm Toyota Corolla 1.4 VVT-i Terra 3ov. ................................................ 312tkm Toyota Auris 1.6 Valvematic Touring Sports Active / AC ............ 76tkm Toyota Yaris 1.33 VVT-i Terra 3ov. .................................................. 258tkm MUUT MERKIT: BMW 520D E60 Sedan Aut. / AC (kon.aj.109 tkm)(siisti!) ......... 320tkm Citroen C5 2.0i-16 Classic Break Autom. / AC .............................. 165tkm Ford Mondeo 1.6 110 Trend Wagon / AC ...................................... 123tkm Ford Mondeo 2.0 TDCi Trend Wagon / AC ..................................... 243tkm Honda Accord Tourer 2.0 Aut Lifestyle / AC.................................. 105tkm Honda Stream 1.7i LS 5ov. / AC ...................................................... 287tkm Mercedes-Benz E 250 Dsl 4ov. ........................................................ 426tkm Opel Astra Enjoy 1.4 Turbo ecoFlex S/S / AC ................................ 21tkm Opel Astra 1.6-16 GTC Edition / AC................................................ 111tkm Renault Clio Sport Tourer 1.2 16V Dynamique / AC .................... 199tkm Skoda Octavia 1.9 TDI Ambiente Combi / AC ............................... 322tkm VW Golf Plus 1.4 TSI 103 Comfortline 5ov./ AC ........................... 120tkm Volkswagen Bora 1.6 First 4ov. (74kw) /AC.................................. 188tkm Volvo XC70 D3 AWD Summum Aut. / AC, 1om. ........................... 112tkm PAKETTIAUTOT JA MAASTURIT Audi Q3 2.0 TDI 103 Quattro S tron Aut / AC .............................. 39tkm BMW X3 F25 xDrive 2.0d Turbo (MY15) / AC ............................... 34tkm Toyota Hiace 2.4 Dsl 4ov. Lyhyt (sis. alv.) ...................................... 400tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 100 4ov. Bussi / AC .................................... 380tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 95 4ov. Pitkä / AC ....................................... 78tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 117 Lyhyt 4WD 5ov. / AC ......................... 107tkm Toyota RAV4 2.0 Valvematic AWD Active MultidriveS................ 33tkm Toyota RAV4 2.2 D4D 4WD 150 Luxury / AC ................................ 225tkm Toyota RAV4 2.2 D4D 4WD 150 Luxury / AC ................................ 202tkm Volvo XC90 3.2 AWD Summum 5p. Aut / AC ................................ 233tkm

RAHOITUSKORKO KÄYTETYILLE AUTOILLE

3,9%

ESIMERKKILASKELMA: Myyntihinta 20 000e Luoton tarve 18 195e Käsiraha 10% 2000e Viimeinen erä 25% 5000e Luoton perustaminen 195e Luottoaika 36 kk Nimelliskorko 3,9%

-12 11/-09 -12 -11 11/-14 -03 -14 -03

17 950 14 390 19 450 19 500 24 450 3 690 21 500 3 450

-08 -07 -08 10/-02 -12 -02 -93 -14 -08 -09 -06 -07 -04 -11

14 950 6 890 11 950 1 950 22 550 3 490 1 750 18 950 9 390 5 990 4 890 9 950 4 950 35 950

12/-14 -15 -99 -06 -09 -07 -16 -09 -11 -07

36 700 47 700 1 990 10 950 19 450 20 900 42 500 14 950 19 900 18 900

kuva: Kerkelä-Kuoksa

Sydämellinen yrittäjäpariskunta, Taina Kerkelä (55) ja Martti Kuoksa (57) kirjasivat kalenteriin yhteisen ajan Lappilaisen haastatteluun.

Tapaamisen jälkimainingeissa kaksikko sai kerrankin tilaisuuden olla kotona, ja kaksistaan.

Rovaniemeläinen pariskunta tunnetaan laajasti Lapissa.

Martti nauraa, että hänellä taitaa olla Pihlan logo otsassa, Taina taas tiedetään Vallattoman Villan lankaleidinä.

Kun Martti ryhtyy johonkin, hän tekee sen isosti. Mies vaihtoi hoitohommien tossut myyjän maihareihin jo vuonna 1981. Vuosikymmenten saatossa Martti on saanut kunnian asioida samassa suvussa jopa kolmessa polvessa.

Martti on parin vuoden ajan tehnyt kauppaa itsenäisenä yrittäjänä. Miehen luotsaama Ikkuna ja Uksi Oy on valtuutettu Pihla-ikkunoiden ja -ovien myyntiedustaja PohjoisSuomessa.

Rovaniemeläissyntyinen Martti pitää Lappia mahtavana kauppa-alueena: - Kyllä se on kiva, kun Oulusta Nuorgamiin huoltoasemilla ei tarvitse yksin kahvitella.

Yritys edustaa maan suurimpien ikkunanvalmistajien joukkoon kuuluvaa, tunnettua Inwido Finland Oy:tä. Pihla valmistaa puualumiini-ikkunoita ja -parveke- sekä ulko-ovia.

Joka kaupasta lahjoitus lappilaislapsille Viimeisen viiden vuoden aikana Pihla on huolehtinut menestyksekkäästi uudet ikkunat ja ovet tuhanteen lappilaiskotiin.

Kun ikkuna- tai oviremontti on ajankohtainen, Pihla -tuoteperhe takaa vanhan sanonnan: läpi näkyy ja lämpimän pitää.

Samalla sisustus saa uuden

FAC E B O O K

Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/m in. Soitettaessa matkaviestinverkon liittymäs tä 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min.

Taina tiesi jo teininä tulevaisuutensa Kemijärveläislähtöinen Taina

I

TWITTER

I

tiesi jo teininä tulevaisuutensa, hän on monipuolisesti taitava käsistään. Takana on 5-vuotinen opiskelurupeama Kuopion Muotoiluakatemian tekstiilipuolella.

Taina on ensimmäinen naispuolinen puuseppä ja vaikuttanut myös opetustyössä.

Ajan saatossa toimenkuva on muuttunut, Taina tuottaa Rovaniemen Rinteenkulmassa käsityöalan erikoispalveluja Vallaton Villa liikkeessään.

Yrittäjäpariskunnan arki on hektistä, usein Taina ja Martti huikkaavat heipat aamukahvipöydässä. Martti viihtyy Inarijärven rannalla ja nauttii vesillä olosta kalastellen sekä mökkielämästä. Taina pistää rattaat pyörimään Ivalon suuntaan aina kun se vain on mahdollista.

Kerran vuodessa kaksikko pyhittää viikonvaihteen Jänkhällä Jytisee tapahtumalle.

I N S TA G R A M

Yhden mainoksen hinnalla.

Esim. tämä koko sisäsivulla 250,00 + alv.

Katso muut hinnat ja tiedot: lappilainen.fi Peittona joka kotiin: Inari, Kittilä, Kolari, Rovaniemi ja Sodankylä.

Automyynti Juha Vihriälä 0400 581 726, Petteri Alatalo 040 736 3561

ilmeen, silmänruokaa sekä sujuvan ikkunasiivouksen.

Valtuutettuina Pihla-tuotteiden edustajana Ikkuna ja Uksi hoitaa kaiken remonttiin liittyvän: mittaukset ja kartoitukset sovittuna ajankohtana kotikäynnillä, tilauksen ja asennuksen.

Yritys varmistaa, että jokaiseen kotiin löytyy mittatilauksena sopivan kokoiset ikkunat ja ovet. Hankinta ei rasita kukkaroakaan, remontille kun voi saada edullisen rahoituksen.

Ikkuna ja Uksi Oy tilittää jokaisesta toteutuneesta kaupasta 50e Lapin keskussairaalan lastenosastolle. Viime huhtikuussa yrityksen lahjoitus oli 10 000e, tämän vuoden potti nousee noin 15 000 euroon.

Viisi peittojakelukuntaa ja kahden viikon näkyvyys.

Käsittelymaksu 9e/kk Kk-erä sis. käs.maksun 425,15e Luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 19 889,17e Tod. vuosikorko 5,55% Luoton tarjoaja Toyota Finance Finland Oy os. Korpivaarantie 1, PL 01451 Vantaa

Pohjolankatu 5, 98100 Kemijärvi Varaosat/huolto 0207 434 492 • Auton vuokraus 0207 434 491

Taina Kerkelä ja Martti Kuoksa huokaisevat tyytyväisenä: kerrankin kotona, ja kaksistaan.

Koko Lappi lehtitelineillä.

60 000 kpl painos, joka toinen viikko.

Ilmoitusasioissa sinua palvelee: Anu Valkonen I 045 120 2701 I anu@lappilainen.fi Heikki Marttila I 0400 692 432 I heikki@lappilainen.fi Liitteet: Pera Hussi I 0400 539 313 I pera@lappilainen.fi

mainosta

-

myyt

paremmin

11

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Lukijalta

AV-MEDIAN OPISKELIJOIDEN ELOKUVANÄYTÖS

PERJANTAI

18.11.2016

Lakiin tulee lisätä naisia koskeva velvollisuus osallistua kutsuntoihin ja siellä tapahtuvaan palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Jälkimmäisen läpäisevät voisivat vapaasti päättää, hakeutuvatko naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen vai eivät.

Naispuolinen väestönosa saisi kutsunnoissa enemmän tietoa Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästämme, mikä kasvattaisi naisten maanpuolustustahtoa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime marraskuussa tekemän kansalaistutkimuksen mukaan

naisista 70 prosenttia puolustaisi Suomea sotilaallisesti kaikissa tilanteissa, kun miehistä tätä kannattaa 82 prosenttia.

Naisten puolustustahtovaje johtuu ensisijaisesti puutteellisista tiedoista. Naisilla ei ole riittäviä tietoja Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästämme. Suurin osa naisista ei ole riittävän tietoinen siitä, että Suomella on monesta muusta Euroopan maasta poiketen edelleen itsenäinen ja uskottava kyky puolustaa koko valtakunnan aluetta.

Puolustusvoimat saisi vuosittain palvelukseensa enemmän

kuukauden aikana. Yli 40 prosenttia vastaajista kertoo huolen oman taloutensa suhteen kasvaneen.

Kaupan alalla on nähty suuria irtisanomisia esimerkiksi Anttilan konkurssissa. Myös vähittäiskaupan osalta ja kaupan aukiolojen laajentumisen vaikutus pienten kauppojen työllisyystilanteeseen näkyy vastaustuloksissa.

Vastanneista 37 prosenttia ei koe työttömyyden uhkaa ollenkaan ja varmoja työllisyydestä

naisia, ja käytäntö on osoittanut asepalvelukseen hakeutuvien naisten olevan myös poikkeuksellisen motivoituneita ja osaavia. Muutama sata naista palveluksen vuosittain suorittaakin ja 2/3 tästä joukosta saa tänä aikana johtamiskoulutuksen joko aliupseerikouluissa tai reserviupseerikouluissa. Tämä kertoo hyvin palvelukseen hakeutuvien naisten korkeasta palvelusmotivaatiosta ja osaamisesta.

Terhi Hakola Reserviläisliiton varapuheenjohtaja

Miten heitä löydettäisiin, kun keinot ovat vähissä?

Aika ajoin heitä pulpahtaa näkyviin. Menneiltä ajoilta esim.

Viren, Väätäinen, Vasala. Hiihtäjistä Mäntyranta.

Huipulle pääseminen edellyttää, että luontainen lahjakkuus hyödynnetään oikein. Nopeutta tarvitaan, jopa keihäänheitossa.

Ei niinkään vauhdin otossa, vaan keihään matkaan saattamisessa, siis loppuriuhtaisussa.

Merkittävin virhe tapahtuu melkein kaikilla heittäjillä vetohetken alkuasennossa. Eli keihään

kärki ei ole tarkalleen lentoradan suunnassa, vaan melkein poikkeuksetta 20-25 astetta oikealle.

Siitä johtuu keihään väpätys ja heitto lyhenee. Heittäjän pitäisi nähdä vain piste taivaalla heiton jälkeen!

Miten Suomessa haettaisiin lahjakkaat esiin? Jokaiselta 10-12-vuotiaailta tytöltä ja pojalta otettaisiin virallinen aika 100 metrin matkalta kahtena peräkkäisenä vuotena.

Näin luontainen lahjakkuus paljastuisi. Itsekin lapset innostuisivat, että minäkö olen noin

nopea! Eivät kaikki tietenkään.

Innostus kuitenkin saattaisi olla valtava, jotkut jopa jatkaisivat.

Juoksutetaan lapsia nytkin, mutta näin juoksuista tulisi tavoitteellisempi. Jos jotain esittämäni tapausta ei tehdä, niin Suomella on vain vastaisuudessakin 50-luvun nuorisoseuratason urheilijoita.

Kalevi Niva Hanhimaa

Kuka turvaa arjen? ovat erityisesti majoitus- ja ravintola-alalla työtä tekevät.

Usko työnantajien talouteen on kohentunut vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Erityisen voimakkaasti muutos näkyy kaupan alalla, jossa työnantajan talouden vahvistumista kokeneiden osuus on kasvanut vuodessa noin 10 prosentista noin 20 prosenttiin.

Antti Koskela, ekonomisti Palvelualojen ammattiliitto PAM

Olemme huolissamme ihmisten avunsaannista. Varsinkin taajamien ulkopuolella harvaan asutulla seudulla lähin poliisipartio voi olla hyvinkin pitkän matkan päässä, tai voi olla tilanne, ettei yhtään partiota ole edes vapaana ottamaan tehtävää vastaan.

Olemme tehneet kansalaisaloitteen, jossa vaadimme poliisien resurssien turvaamista lailla.

Viime vuosien suuntaus poliisien määrässä on ollut

laskeva. Vuonna 2010 poliiseja oli 7876. Tällä hetkellä poliiseja on noin 7250 ja määrän pelätään putoavan 7 000: een.

Pohjoisen kunnista Utsjoki on tänä syksynä jäänyt kokonaan ilman omaa poliisia. Etäisyydet hädän hetkellä ovat todella pitkät. Pitää myös muistaa, että koko Euroopan mittakaavassa Suomessa on poliiseja vähiten.

Kansalaisaloite löytyy kansalaisaloitepalvelusta, osoitteesta https://www.kansalaisaloite.fi/ fi/aloite/2085 Aloite on kerän-

nyt neljässä kuukaudessa yli 10 000 nimeä. Nimiä kerätään 8.1.2017 asti. Siihen mennessä nimiä tarvitaan 50 000, jotta asia saadaan eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloitteen etenemistä voi seurata facebook sivuilta: https://www. facebook.com/poliisialoite/ Erik Lydén ja Sanna Kauppinen

L AP P I L AI N E N B LO GGA A JA

LAPPI LAI N EN KI RJA

Nimensä mukainen blogi

Pieni polku johdattaa Lapin taiteilijoita

Riitta Kemppainen-Koivisto

Sali 1

Lahjakkaita yleisurheilijoita

Palvelualojen työntekijöillä huoli omasta taloudesta Oma talous ja työttömyyden uhka ovat pelkoja, joita lokakuun alussa tehtyyn kyselyyn vastanneet 283 PAMin jäsentä kokevat.

He kertovat oman taloutensa heikentyneen samaan aikaan kun he kokevat työnantajien taloudellisen tilanteen kohentuneen voimakkaasti, erityisesti kaupan alalla.

Yli 90 prosentilla vastaajista on huolia omasta taloudestaan.

Lisäksi lähes 30 prosenttia vastaajista kokee oman taloutensa heikentyneen viimeisen kolmen

BIOREX

NÄYTÖS ON AVOIN JA MAKSUTON.

Lähetä ytimekäs mielipiteesi, maksimikoko1200 merkkiä, osoitteeseen: toimitus@lappilainen.fi. Tallennus .rtf tai .docmuotoon, mukana kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Toimitus lyhentää ja käsittelee pitkät tekstit. Lisää halutessasi mukaan myös jpg-kuva ja ilmoita kuvaajan nimi.

Asevelvollisuuslaki koskemaan myös naisia

KLO 15:30

kuva: Jukka Tarkiainen

Riitta Kemppainen-Koivisto Tuntematon tunturi on Sodankylässä. Se on paitsi blogin nimi, myös tekijänsä Jukka Tarkiaisen lyhytelokuva. Blogissa nähdään liki 19 minuutin mittainen lyhytelokuva, saadaan tietää tuosta elokuvasta kaikki oleellinen.

Kuten, että elokuvan ohjasi, käsikirjoitti, kuvasi, editoi ja hoiti äänisuunnittelun bloggaaja Tarkiainen.

Lukija näkee ja kuulee, että talvi on pitkä ja kaipuu kesään ja silloin tehtäviin retkiin kova. Kun tunturi avautuu talven jälkeen kesäilmeeseen, on silmien edessä kivinen, alati muotoaan muuttava tunturi.

Itseään kamera- ja musiikkihenkilöksi tituleeraava Tarkiainen käyttää blogiaan

Sodankyläläinen Jukka Tarkiainen bloggaa lyhytelokuvansa Tuntematon tunturi esiin.

osaamisensa esittelemisen alustana. Katsoja ja lukija pääsee tietämään, että Jukka Tarkiainen tekee muutakin kuin filmaa. Hän ottaa valokuvia, tekee musiikkia, suunnittelee, siirtyy projektista toiseen. So-

dankyläläinen bändimuusikko ja graafinen suunnittelija on aiemmin tehnyt useita musiikkivideoita, lyhytelokuvia ja multimediaesityksiä. http://tuntematontunturi. blogspot.fi

Sotien jälkeen taide eheytti sodasta toipuvaa kaupunkia. Tuo perinne elää tänä päivänä terveyskeskuksissa pidettävissä kuvataideseura Palaksen näyttelyissä. Rovaniemen terveysasemilla, kirjastoissa ja kahviloissa voi kohdata pienen polun verran taidetta Taide hoitaa- näyttelyissä. Niiden tarkoitus on tuoda kauneutta ja harmoniaa arjen keskelle, eheyttää näkijäänsä. Teoksissa voi tuoda esiin myös kriittistä mieltä. Näkyvästi Palaksen taiteilijoiden töissä henkivät Lappi-aiheet, on värejä, koivuja ja suota.

Vuonna 1979 kuvataideseura Palas piti kahden vuoden näyttelyboikotin, kun taiteilijoilla ei ollut kunnollisia työtiloja. 50-vuotisen taipaleensa

aikana kuvataideseuran näyttelyitä on pidetty Sodankylässä, Kemijärvellä ja Kuusamossa, Rovaniemen lisäksi.

Palaksen historiaa on puettu tasokkaaksi kirjaksi, jossa esitellään myös 52 seuran jäsentä ja kultakin tuodaan esiin yksi taideteos.

Näin näyttelyissä nähty työ avaa signeerauksen takaa myös tekijänsä kasvot.

Polkua eteenpäin -Lapin Kuvataideseura Palas ry 50 vuottaa 1966-2016. 2016.

Painatuskeskus Finland, Rovaniemi

12

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

 Nainen etsii sinua

 Mies etsii sinua

Kiltti, rauhallinen, erakkoluonteinen, lapseton, 58-70v mies P-Suomesta, jonka kanssa elämä voisi sujua ihan kahdestaan, vastaapa. (1184858)

Olen mies, 45v. Etsin mukavaa, tavallista, aitoa naista, joka pitää luonnossa liikkumisesta, tavall. arkielämästä.

En polta enkä kapakoi. (1184777)

Olen kuusikymppinen nainen ja etsin ikäistäni, vapaata miestä iltojen iloksi. Roin ymp. (1184056)

Missä luuraat, sinä mukava, muhkea, muodokas nainen? Tykkäät ulkoilusta, yhdessä tekemisestä, olet 45-50v nainen. Sinua etsiskelee vapaa, katseenkest., 50v mies. (1184617)

Olen 52v, kotona viihtyvä nainen.

Haen kaveriksi luotettavaa, 48-55v miestä, joka pitää koirasta, ruuanlaitosta ja ihanista koti-illoista. Pituus miel. vähint. n. 180cm. (1184751) Sinä vapaa, läheisyyttä kaipaava, pitkistä suudelmista pitävä, +50v, hellä mies. Vastaa hellälle, samanlaiselle naiselle. (1184558) Löytyiskö vielä vapaata, hellää, nuorempaa miestä ihanalle, -60v, nuorekkaalle naiselle? (1184316) Olen kunnollinen, 60v, työssäkäyvä nainen. Etsin kunnollista miestä kaveriksi ja ystäväksi. (1184260) Olen seniori-ikään selvinnyt, normaalikok. & -näk. nainen, kulttuuri, matkailu, keskustelu hyvän ruuan äärellä kiinnostaa. Haen samanikäistä, kouluttautunutta ystävää. Hellyys & läheisyys ei ole poissuljettu. Suon omaa aikaa sinulle. (1183680) Luonnossa viihtyvää miestä, n. 6674/169-185, hajetaan ystäväksi.

(1183600) Luonnossa viihtyvää miestä haetaan ystäväksi, n. 168-185cm. Olen pirteä, toivon sinunkin olevan. (1183566) Etsin n. 65v miesystävää 016-alueelta. (1183476) Vaalea, 44v, suomalainen nainen hakee miestä. Naimaton, omatoiminen, toimeentuleva, pitkäjännitteinen, positiivinen, rehellinen, huumorintaj., raitis, hellä, ystävällinen, mukava. (1183467)

Missä päin olet, sinä nauravainen, positiivinen, maalaishenk., tykkäät puuhastella ulkonakin. Olet 4752/XL nainen. Sinua kaipailee 51v, tumma, mukava mies. (1183915) Olen eronnut, rehellinen, rauhallinen, 63/163/6ista, kenen kaa harrastella kaikkea mitä tuleva tuo. (1179487) Tällanen 50v, ok mies kaipailee ihastusta ja kylmiä väreitä, liekö mahdollista, sinä suht koht näköinen nainen? (1184924) Sinä liikunnallinen ja itsestäsi huolta pitävä, 50-58v, tupakoimaton nainen 016- alueelta. Täällä sinua odottaa 54v, raitis, omillaan toimeentuleva mies.

Vuosi aikaa eronnut. Laitahan viestiä tulemaan, jos kiinnostaa. (1184808) Kittilä-Sodankylä-Roi-alueelta hellyydenkipeää, yksinäistä maalaisnaista, 60-85v? Riski, raitis, 49v maalaisjussi etsii sinua. (1184689) Sinä yli 65v, maaseudun mukava, tukeva nainen, lomittaja, emäntä ym. saapastelija. Tulepa luontoon ja autoajelulle riskin, työkamppeisen maalaismiehen kanssa. (1184681) Mies, 40v, etsii naisseuraa tositark.

(1184671) Löydänkö sinut täältä, rehellinen nainen, joka vielä uskot rakkauteen? Sinua huhuilee reilut 40v mies. (1184656)

1

Ilmoitukseen vastaaminen

Soita 0700-51 30 80, näppäile 9 ja ilmoitusnumero. Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella heti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle.

Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi.

Lähetä viesti numeroon 173193.

Numerosi pysyy salaisena.

2

Ilmoituksen jättäminen

3

Oma ilmoitus: vastaukset

4

Oma ilmoitus: sulkeminen

KOLU M N I

Metsäala uudistuu

Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus. Sinulle voidaan soittaa, lähettää tekstiviestejä tai jättää viesti vastaajaan.

Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMO (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse tekstissä sukupuolesi, millaista seuraa etsit ja miltä suuntanumeroalueelta. Lähetä numeroon 173193.

Numerosi pysyy salaisena.

Pidätämme oikeuden muokata, lyhentää tai olla julkaisematta ilmoitustasi.

Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 8.

Kuulet saamasi viestit (myös tekstiviestit) ja voit soittaa kaikille vastaajille.

Tekstaa Saamasi viestin alussa on vastaajanro esim. V2.

Kirjoita: V2 (väli) vastaustekstisi.

Lähetä viesti numeroon 173193.

Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu), näppäile 2 ja ilmoitusnumero ja salakoodi.

Tekstaa Kirjoita SULJE (väli) ILMOITUSNRO (väli) TUNNUSLUKUSI. Lähetä nroon 173193 (1,20e/viesti).

Neuvonta

Joka päivä klo 10-18 0400 808 654 / neuvonta@movika.fi Puhelut nroon 0700-51 30 80 1,22€ /min +pvm, tekstiviestit nroon 173193 1,20€/kpl.

PL 118 OU

Lappilainen

Kirjoittaessani tätä istun rovaniemeläisessä kahvilassa kirpeänä lokakuun aamuna.

Nauttimani kuuma, aromikas kahvi kuuluu tähän hetkeen.

Aivan kuin metsät kuuluvat tavalla tai toisella suomalaiseen mielenmaisemaan yhtä varmasti kuin tämä kahvi!

Viime vuosina metsäalalla on tapahtunut monia muutoksia, jotka lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä vaikuttavat metsänomistajan ja metsäalan toimijoiden arkeen.

Lainsäädäntöä on uudistettu tai ollaan muuttamassa.

Esimerkkeinä lainsäädännön muutosketjussa ovat metsälaki, metsänhoitoyhdistyslaki,

metsähallituslaki, metsätietolaki, metsäkeskuslaki ja kestävän metsätalouden rahoituslaki.

Muutoksiin sisältyy mahdollisuuksia.

Metsäalaa koskeva lainsäädäntö luo metsäalan toimijoille ja metsänomistajille toimintapohjan. Muutoksilla on tavoiteltu metsätalouselinkeinolle lisää kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä haluttu luoda tasapuolisia kilpailuedellytyksiä eri toimijoille metsäpalveluiden tarjontaan.

On haluttu lisätä metsänomistajan valinnanvapautta metsien käsittelyyn liittyviin kysymyksiin. Metsänomistajilla ja eri toimijoilla on varmasti malttia ottaa uudistukset vastaan.

Se, että metsäalan keskeistä lainsäädäntöä on metsäalalla muutettu, ei tarkoita sitä, että metsänomistaja ja metsäalan toimijat voivat nyt lepäillä laakereilla seuraavat vuosikymmenet. Nyt on tärkeää seurata, saavutetaanko tehdyille muutoksille asetettuja tavoitteita ja tarvittaessa tehdä vaadittavat korjausliikkeet.

Hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi kannattaa tehdä töitä.

Metsäalalla tulee tulevaisuudessa eteen enenevässä määrin uusia haasteita, jotka pitää pystyä kääntämään mahdollisuuksiksi.

Metsillä ja metsäalan toimijoilla on pitkät perinteet ja vakaa tulevaisuus. Täällä Lapissa metsät taipuvat mitä moninaisimpien elinkeinojen ponkaisualustaksi. Tämä luo työtä ja toimeentuloa paikallisesi ja maakunnallisesti.

Virkeästi porskuttava metsäala on koko yhteiskunnan etu.

Tuomo Liikanen OTM, metsätalousinsinööri (AMK), LKV, yrittäjä Laki ja Metsä Oy

Juttele heti! Soita 0700 51 30 80 näppäile 9 ja ilmoitusnumero

L U K I J A N K U V A | P ir kko Siu ko nen

L U K I J A N K U V A | M i k k o M ust one n

Poron maisemaa.

Uskomatonta taidetta Paviljongin rannassa lokakuussa.

Irtonumerot lehtitelineistä koko Lapin alueella.

Kustantaja: Lappilainen Oy Peittojakelu joka kotiin: Inari, Kittilä, Kolari, Rovaniemi ja Sodankylä.

Painosmäärä 60 000 kpl.

Ilmestyy joka toinen keskiviikko. www.lappilainen.fi Toimitusjohtaja: Pera Hussi p. 0400 918 917 Päätoimittaja: Riitta Kemppainen-Koivisto p. 0400 448 473 riitta@lappilainen.fi Toimittaja: Elisa Javarus, p. 040 1807 669 elisa@lappilainen.fi toimitus@lappilainen.fi

Mediamarkkinointi: Anu Valkonen p. 045 120 2701 anu.valkonen@lappilainen.fi Heikki Marttila p. 0400 692 432 heikki.marttila@lappilainen.fi Jakelu: P-S Suorajakelu Oy, Posti Oy ISSN-L 1799-5957 ISSN 1799-5957 Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy Ilmoitusten painoasua koskevat huomautukset on tehtävä kolme päivää ilmestymisestä.

Lehden vastuu rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan. Lehti julkaistaan force majeur -varauksin.

Telinejakelupaikat: Enontekiö K-Market J.AD. Rantakokko K-Market Kilpishalli Inari K-Market Ivalo K-Supermarket Kuukkeli Inari Neste Saariselkä Saariselän Kuukkeli S-Market Ivalo

Kittilä Hulluporo Bens1s Levi Levin Matkailuneuvonta K-Supermarket Kittilä K-Supermarket LeviMarket S-Market Kittilä S-Market Levi Kolari K-Market Kolari Sale Kolari

Kemi Citymarket Neste Lapintuuli Prisma

Kuusamo K-Citymarket Kuusamo Prisma Kuusamo S-Market Ruka

Kemijärvi K-Supermarket Kauppapaikka S-Market Kemijärvi St1 Kemijärvi Tampereen Säästötex Kemijärvi

Muonio K-Market Muonio Seo Muonio S-Market Muonio

Keminmaa Citymarket

Pelkosenniemi K-Market Pyhäntähti Luontokeskus Naava Siwa Pelkosenniemi

Pello K-Market Yliranta Seo Pello S-Market Pello Posio Anu Pentik Galleria K-Market Muikku S-Market Ahola Ranua K-Hillamarket Ranua Zoo S-Market Ranua Rovaniemi Citymarket Joulupukin Pääposti K-Supermarket Eteläkeskus Lentoasema Neste Napapiiri Neste Reissumies Ollin Erä ja Kalastus Prisma Revontuli Rinteenkulma Sampokeskus

Shell Erottaja Shell Teollisuustie VR Assa asemaravintola Salla K-Market Puolukka S-Market Erätuli Savukoski K-Market Heinäjärvi Sale Savukoski Simo K-Market Simo Sale Simo Sodankylä K-Market Sodankylä K-Supermarket Pohjantähti Neste Jäämerentie Seo Sodankylä S-Market Sodankylä Tervola Neste Tervakuksa St1 Mäkipeura

Tornio Citymarket K-Supermarket Ykkönen Prisma Tornionportti Rajalla kauppakeskus Sale Pudas Tampereen Säästötex Utsjoki K-Market Karigasniemi Kauppakeskus Härkönen Uulan Säästö Utsjoki Ylitornio K-Supermarket Ylitornio S-Market Ylitornio Ylläs Jounin Kauppa K-Market Ylläsjärvi

13

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Airrex AH-300 dieselkäyttöinen

INFRAPUNALÄMMITIN mainosta

-

myyt

2190€

paremmin

,-,-

K-MAATALOUS TORNIO K-MAATALOUS TORNIO

• Kisällinkatu 6 Kisällinkatu 6 8.30-16.30, la 9-14 Tuomas, puh.

0821 • Jyrki,0400 puh. 050-560 ••Palvelemme Tuomas 050 050-389 389 0821 • Jouko 712 5466821 • Hannu 045 327 ma-pe 1291 Tuomas, puh. ma-pe 050-3898.30-16.30, 0821 • Jyrki, la puh.

050-560 6821 • Palvelemme ma-pe 8.30-16.30, la 9-14 • Palvelemme 10-14 www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS

kuva: Esko Puikko

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY KE 30.11.

Paikan varaus ja muokattavat aineistot ke 23.11., painovalmiit ma 28.11. menn.

Ilmoitusasioissa sinua palvelee: Anu Valkonen 045 120 2701 anu@lappilainen.fi Heikki Marttila 0400 692 432 heikki@lappilainen.fi Liitteet: Pera Hussi 0400 539 313 pera@lappilainen.fi mainosta

-

myyt

enemmän

VUOKRATAAN LEVILLÄ HALLI- / VARASTOTILAA 100m2 -

LÄMMIN 4M KORKEA TILA ISO NOSTO-OVI HINTA 950€/KK

0400 997 999

Tykkikisoissa Oloksella 11.-13.11. oli miesten ja naisten sarjoissa yhteensä lähes 500 osallistujaa.

Tilaa kelkkalehti kotiisi

saat kaupan päälle monikäyttöisen Kelkkailijan ”buffi”-kaulahuivin!

TEE TILAUS KÄTEVÄSTI OSOITTEESSA:

www.kelkkalehti.com

14

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

Menot

MENOT-palstalle kootaan lehden jakelualueen kiinnostavia tapahtumia. Voit lähettää menovinkin toimitukselle osoitteeseen: toimitus@lappilainen.fi.

Kohti Kiilopäätä!

Maailman joulu -konsertti Posiolla 17.11.

Lappilainen

Lappilainen kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto

Geokätköilijöiden tapahtumaa vietetään tiedekeskus Pilkkeessä 19.11. Kello 14 kertoo Pilkkeestä, Mottimetsästä ja kätköilystä kertoo Piritta Marttila, jolloin jaossa on myös Mottimetsän kätkökartta.

Geokätköilystä esittelee tarkemmin kello 15 Ounasvaaran Latu ry:n geojaoston Leif Wilenius ja aulassa on tietoa ja kätköilyyn liittyvää aineistoa.

Tapahtumassa saadaan tietoa suunnitelmista, joita on tehty pohjoisen ison geokätköilijöiden tapaamisen, Midnight Sun Geocaching 16.-18.6.2017 eteen. Tapaamisessa pääsee tutustumaan Rovaniemen seudun geokätköilijöihin, jakamaan reissaajia ja kertomaan kuumimmat vinkit uusista kätköistä. Tapahtumaan tulijoille maksuton sisäänpääsy tiedekeskus Pilkkeen näyttelyyn.

Kahvi- ja mehutarjoilu.

Seitsenhenkinen Simnotyhtye koostuu energisistä tšerkassylaisista muusikoista ja laulajista. Ryhmä esittää a cappella -musiikkia, jossa ei ole säestystä (a cappella) eikä muita kuin lyömäsoittimia. Ukrainalaisen yhtyeen ohjelmistossa on luvassa jazzia, poppia, kansanmusiikkia, klassista sekä omia sävellyksiä. Lähes kaikki musiikki on yhtyeen itse sovittamaa.

Konsertissa kuullaan jou-

Kätköilijä löytää usein paikkoihin, joita ei ole tiennyt olevan olemassakaan. Kätkönimi Viiri on ehtinyt koluta Lapin kätköjä jo useita satoja, Ruotsinkin puolelta piiloja on löytynyt.

Lappilainen

kuva: Marko Lauronen

Tankavaaran Kultakylän The Northern Star - Rock’n Roll & Blues Night’s järjestetään toistamiseen 25.-26. marraskuuta.

Tapahtumassa esiintyy Suomen pitkälinjaisia eturivin artisteja.

Viime syksynä Heikki Silvennoinen avasi lämminhenkisen tapahtuman ja tänä vuonna juhlitaan kahden illan voimin.

Perjantai-iltaa 25.11. tähdittää pääesiintyjänä Tuomari Nurmio & Folk Liisa ja lauantaita 26.11. estradilla nähdään Dave Lindholm.

Kultakylän isäntä Marko Touru toivottaa tervetulleeksi viihtymään Kultakylän kotoisaan tunnelmaan hyvän ruoan ja musiikin merkeissä. Tapahtumat alkavat molempina iltoina klo 18 illallisella. Molempina iltoina musiikkiavauksesta huo-

kuva: Tapani Rantala

Kuunmetsän Kaisa -elokuvan aineistoa Siidassa Lappilainen

Tuomari Nurmio ja Dave Lindholm Tankavaaran Kultakylässä

kuva: Simnot

lulauluja, joita entisaikoina kierrettiin laulamassa taloissa joulun ja uuden vuoden aikaan. Ohjelmassa on myös joululauluja eri aikakausilta ja eri kansojen joululauluja, jotka kaikki esitetään pääosin niiden alkukielillä.

Yhtye esiintyy Lomakeskus Himmerkin Joutsensalissa 17.11. klo 19. Tilaisuuden järjestää Posion kunnan kulttuuritoimi yhteistyössä Ukrainan kansainvälisen kulttuurikeskuksen kanssa.

Saamelaismuseo Siidassa on aineistoa, jota nähdään Katja Gauriloffin dokumenttielokuvassa. Kuunmetsän Kaisa kertoo hänen isomummonsa Kaisa Gauriloffin ja Robert Crottet’n vuosikymmeniä kestäneestä ystävyydestä.

Kaisa ja Robert ystävystyivät 1930-luvun loppupuolella Crottet’n vieraillessa Suonikylässä. Katja Gauriloff tiesi, että Crottet ja Mendez olivat keränneet ja kuvanneet kolttasaamelaisista laajan aineiston, jota Gauriloff halusi käyttää elokuvassaan.

Jäljitystyön päätteeksi aineisto löytyi 86-vuotiaalta Mendeziltä, joka halusi lahjoittaa aineiston Saamelaismuseo Siidaan.

kuva: Maria Saijets/Yle Saami

Kolttasaamelaisista kertovaa uutta aineistoa nähdään dokumenttielokuvan yhteydessä Skábmagovat -elokuvafestivaaleilla Inarissa 26.-29. tammikuuta 2017 ja myöhemmin Saamelaismuseo Siidan vaihtuvana näyttelynä.

Saariselän ja Inarin Kaamosjazz 24.-27.11.2016 täyttää konserteilla ravintolat, tunturikappelin ja Sajoksen. Tutustu Kaamosjazz ohjelmaan: www.inarisaariselka.fi/kaamosjazz

DDT eli Downtown Dixie Tigers karauttaa Kaamosjazzit käyntiin perjantaina 24.11.

Arktiset Markkinat Arktikumissa 16.-18.12.

lehtii pitkän linjan bluesmies Pepe Ahlqvist klo 21. Muita viikonlopun esiintyjiä ovat raahelainen Latimeria sekä ivalolaisen kultakurkun Jarmo Siivikon Malpractise. Lisätietoa www.tankavaara.fi.

Arktikumissa Rovaniemellä vietettävillä markkinoilla on teemana luonnon antimet ja lähiruoka. Ruokateeman lisäksi markkinoille tulee kädentöitä, taidetta ja uusia innovaatioita esitteleviä myyjiä.

Tapani Rantalan juhlanäyttely

Seija Satokangas Torniossa

Lappilainen

Omakuva Tapani Rantalasta nähtävillä Rovaniemen kirjastolla 27.11. asti.

Kaamoksessa jazzaillaan

kuva: inarisaariselka/kaamosjazz

Tuomari Nurmio palaa Tankavaaraan

Puoli vuosisataa pänselin varressa -näyttely kutsuu Rovaniemen kirjaston Lapponica-saliin 27.11. asti seuraamaan Tapani Rantalan kuvataidetta. Ylitornion Pessalompolosta kotoisin oleva taidemaalari asuu nykyisin Rovaniemellä. Hän on maalannut muotokuvia tunnetuista

Joulutunnelmiin päästään Posiolla 17.11.

kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän vaikuttajista, kuten maaherra Hannele Pokasta ja hotellinjohtaja Päivi Olkkosesta.

Töitä on nähtävillä myös Ylitornion kunnantalolla, Ivalon lentoasemalla, Levi Summithotellissa Kittilässä sekä Kittilän kultakaivoksen Suurikuusikon kaivoskonttorilla.

Seitapaikka on nähtävillä Seija Satokankaan Sielun silmin näyttelyssä Tornion Kuvataideseuran Galleriassa 30.11. asti.

4. kok

Ilmoitusmallit 2015 LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi

15

1. koko 82 x 30 mm

Teuvo Strand Hydroscandyrittäjäksi Rovaniemelle

UTUUS

HUIPPU-U

MAAILMAN PARAS VESIKOURU • sadevesijärjestelmät • kattoturvatuotteet • kattotarkastukset ja -huolto

Vesivek p. p.

0400 197, vesivek.fi VesivekRovaniemi, Satakunta, 02393 6311 550, vesivek.fi

Pia Jokela Pitkän linjan konealan yrittäjä ja Lapin Koneyrittäjien puheenjohtaja Teuvo Strand siirtyy maanrakennuspuolelta myyntitehtäviin aloittaessaan letku- ja johdinkomponenttitoimittaja Hydroscandin kauppiaana Rovaniemellä.

Hydroscandin uuden, noin 240 neliön myymälä avajaisia juhlittiin Rovaniemen teollisuuskylässä lokakuun puolivälissä.

Hydroscandilla on laaja letku- ja liitinvalikoima hydrauliikkaan, teollisuuteen ja pneumatiikkaan. Sen valikoimiin sisältyvät myös alan muut tuotteet kuten adapterit ja venttiilit. Koko tuotevalikoima on suunniteltu pohjoisen vaativiin olosuhteisiin muun muassa pakkas-, kulutus- ja korreesiokestävyyden osalta.

Tuotteita käytetään ensiasennus- ja varaosina äärimmäisissä olosuhteissa muun muassa kaivoksissa sekä maanrakennus- ja metsänkorjuukoneissa.

Tukholmasta alkusykäys Hydroscand-konserni aloitti toimintansa vuonna 1969 Tukholmassa. Suomessa toiminta

alkoi vuonna 1997 ja toimipisteitä on nyt yhdeksän. Yhtiön toimintaperiaatteisiin kuuluu keskeisesti toiminta lähellä asiakasta.

- Hydroscand etsi uutta yrittäjää Rovaniemelle ja tämä uusi aluevaltaus tuntui nyt sopivalta minulle. Kokemuksen lisäksi tunnen sekä kunnallisen sektorin että paikallisen yrittäjäkunnan ja heidän tarpeensa, Strand sanoo.

Uusi kauppias haluaa olla itse mahdollisimman paljon paikalla myymälässä. Yli 30 vuotta maanrakennusalalla on opettanut, että kun kalusto on töissä, tarvitaan varaosat mahdollisimman pian – myös virka-ajan ulkopuolella.

- Haluan palvella mahdollisimman joustavasti asiakaskuntaamme, joka koostuu muun muassa kaivosalasta, alueen metallialan yrityksistä sekä maanviljelijöistä, joilla on tarvetta erilaisille hydrauliikkatuotteille sekä mahdollisille päivystyspalveluille, kertoo Strand.

Hydroscand Suomen toimitusjohtaja Henry Tuomola on tyytyväinen Teuvo Strandin rekrytoinnista.

- Olen iloinen, että olemme löytäneet Rovaniemen

Kuva: Pia Jokela

2. koko 140 x 100 mm HALUATKO JULKAISTA

Perinteinen kello- ja kultasepänliike HIENON LAPISTA OTETUN VALOKUVAN? kattoturvatuotteet Sadevesijärjestelmät, Lähetä se kuvaajan sekä ja kattohuolto kuvatekstin kera KANSANKATU 14, ROVANIEMI osoitteeseen: 016 310 188 lukijakuvat@lappilainen.fi ARK. 9.30-17, LA 10-14

Ostetaan autoja vientiin Nyt yli 500€ kauppoihin

VESIROSVO kaupan päälle!

Kaiken kuntoiset

Soita ja pyydä asiantuntijamme suunnittelemaan ratkaisu

juuri Sinun tarpeisiin! PAKETTI- ja KUORMA-AUTOT HENKILÖ-, Mika Lunden 044 713 3021 TOYOTA: HIACE, HILUX, COROLLA ym.

Länsikouru, Luumäentie 9, 21420 Lieto osto@vientiautot.fi www.vesivek.fi

044 797 9000

3. koko 125 x 180 mm Katso lisää: www.vientiautot.fi Uusi Hydroscand- yrittäjä Teuvo Strand lupaa olla mahdollisimman paljon tavattavissa uudessa myymälässä Marttiinintiellä.

toimipisteen vetäjäksi henkilön, joka tuntee paikalliset yrittäjät ja pohjoisen vaativat olosuhteet sekä on sitoutunut kehittämään tuotevalikoimaa ja palvelua koko Lapin alueella, Tuomola toteaa.

Hydroscand Rovaniemi työllistää alkuvaiheessa kaksi työntekijää.

Hydroscand Rovaniemi Marttiinintie 1 Puh. 0400 395749 rovaniemi@hydroscand.fi www.hydroscand.fi

5. kok

VESIVAHINKO KOTONA? Sijaisasunnon tarvetta Rovaniemellä?

VESI0 €:n ARVOINEN SADE A 300 ITAJOP VOTA VOI Ä!

LM LMÄ ASENNETTUNA! TE STE ES RJE RJ JÄ EVESIJÄ SAD .fi .vesivek.fi ek siv ve a www w. teess osoit ww u taan arvon allist Osall Osistu www.rovaniemiholidayhome.com

HOME Uusi Vesivek Arvo on mielestämme HOLIDAY

040 509 6020 matti.henttunen@kunnes.fi

Apartments leader

MAAILMAN PARAS VESIKOURU 1.

Syvemmän profiilinsa ansiosta vettä mahtuu suurempi määrä Saumaton malli – ei vuotavia kourunjatkoja Uusi design vähentää veden valumista kourun kylkeä pitkin, jolloin kouru pysyy siistinä ulkopuolelta Korroosionkestävä alumiinimateriaali, 30v. puhkiruostumattomuustakuu Ulkopuoliset, supersäänkestävät kourunkannakkeet – puhdistus on helppoa

KAIKKIEN Päivä Patokosken paloasemalla 26.11. ERKKIEN KORJAAMO! M

MA

Riitta Kemppainen-Koivisto

2. Saum

2.

3.

3.

5.

Meltauksen VPK vastaa lauantaina 26.11. klo 10-14 järjestettävästä Päivä paloasemalla -tapahtumasta.

Perinteeksi muodostuman tapahtumapäivän aikana pääsee tutustumaan vapaapalokunnan toimintaan ja kalustoon, esittelyssä on mukana myös ilmavoimien vaahtoyksikkö, jota esittelee Ville Riskilä.

Lapsille on tehtävärasteja ja kotiin viemiseksi ikioma palokypärä. Tarjolla on makkaraa

1.

4.

5.

ja kahvia, arvontaa, ym. mukavaa. Saattaapi se Joulupukkikin piipahtaa, jos kilttejä ollaan.

- Meltauksen vpk katsoo päivään osallistumisen tärkeäksi vpk -toiminnan turvaamiseksi.

Haluamme tuoda esille toimintaamme ja sitä kautta saada mukaan uusia toimijoita, kertoo Pirjo Riskilä.

Toimijoita tarvitaan lisää

toimijoita kaivataan lisää joka puolella Suomea. Kylien väki vähenee ja ikääntyy, eikä uusia palokuntalaisia enää löydy helposti. Varsinkin kuorma-auton ajokortin omaavista toimijoista on monin paikoin pulaa.

Meltauksessa hälytysosastossa toimii aktiivisesti n. 12 henkeä. Nuoriso-osastosta on kasvamassa uusia toimijoita, mutta uutta väkeä kaivataan silti lisää.

Hyvän palvelun talo!

• Päivä Paloasemalla® yli 350 paloasemalla • opitaan tärkeitä paloturval- lisuustaitoja • tutustutaan, miten palo miehen varusteet puetaan, kuinka sammutusvälineitä käytetään ja miten pala vasta huoneesta poistu- taan.

• Kaikkien merkkien huollot ja korjaukset • Ac huollot ja korjaukset

2.

(Asiakkaan vienti ja km säteellä) 02haku 6311 15 550, satakunta@vesivek.fi

vaKuutuSyHtIÖIden SopIMuSKoRJaaMo en • vauriotarkastukset UTUUS HUIPPU-U kuutuks ttää a v n o a • vauriokorjaukset Sinull us pää na oike utat • maalaukset ja a s k a ja m vesivek.fi or sijaisauto veloituksetta! missä k n autosi. u id o r kola Janne Laitinen

Vapaaehtoisen palokuntatyön

• Lisälämmittimien asennus ja huolto

autojen määräaikaishuollot muut korjaukset 4.

Kysy lisääja Vesivek-asiantuntijaltasi:

Eteläkeskus Ahjotie 3 0400 287 543 (016) 318 100

täyden palvelun talo ★ ★ ★ ★ ★ AUTOKORJAAMO

SPECIAL LEVI • Ajoneuvojen korjaus- ja huoltotyöt • Tiepalvelu • Katsastuspalvelu • Sijaisauto • Autojen maahantuonti • Myös kilpa- ja erikoisautot

Special Service Levi 050 5710 120 ismo@specialservice.fi www.specialservice.fi St 1 Poron Portti Tunturitie 2, Sirkka Aina voi soittaa! Joustavat työajat!

Tarvittaessa haemme ja palautamme auton!

Voita pitkä mökkiviikonloppu Lappimökissä!

Osallistu 23.11. menn. mielipidetutkimukseen.

Lisätiedot sivulla 3

Erotiikkaliike

LAPIN KUNINGATAR Pohjolankatu 12, Rovaniemi p. 045 - 3530 557 tiistai - perjantai 11-17.30

www.lapinkuningatar.com

V S

O

Uusi

1. Syve

3. Uus jolloin

4. Korr

30v.

5. Ulko

– pu

16

LAPPILAINEN viikot 46-47/2016 | www.lappilainen.fi TRAKTORI­ MÖNKIJÄ TRAKTORI­ MÖNKIJÄ

UUSI UUSI VALMIINA KAIKKIIN HAASTEISIIN. VALMIINA KAIKKIIN HAASTEISIIN. ENNAKKOTILAAJAN ETU:

1000 € VARUSTEITA 1000 € ARVOSTA VARUSTEITA HUOLETTOMIA ARVOSTA ENNAKKOTILAAJAN ETU:

5 VUOTTA KILOMETREJÄ HUOLETTOMIA KILOMETREJÄ 5 VUOTTA KAUPAN PÄÄLLE!

*

*

ALK. 15

990 €

KAUPAN PÄÄLLE!

ALK. 15 990 € LUE LISÄÄ: CAN­AMOFFROAD.COM LUE LISÄÄ: CAN­AMOFFROAD.COM -Valtuutettu merkkihuolto-Alkuperäisvaraosat-Takuupalvelut-

Ranniotie 10, SODANKYLÄ Kampanja voimassa 30.11.2016 saakka.

Puh. 040 5296 712 /Paavo, 040ainoastaan 8451 848 /Pekka * B.E.S.T. -käyttöturva on saatavilla yksityiskäyttölaitteisiin.

040 1708 885 huolto/ajanvaraus www.konevasara.fi

Kampanja voimassa 30.11.2016 saakka.

KUNNON KAMPPEET TALVEEN!

IEMEN EJA ROVAN N! LISÄÄ MALL TUSTUMAA TU SÄ , TULE MY YMÄLÄS

FXR KELKKATAKKEJA JA -HOUSUJA

150€

80€

169€

alk.

Halvarssons NEOPRENHANSKA

15€

Tuplalinssillä, eri värejä

45€

KYPÄRÄHUPUT Puuvillaa, yksi koko

Heat Holders LÄMPÖSUKKA

15€

7x lämpimämpi kuin tavallinen!

7.490€

Lasten kokoja!

Smith AJOLASIT

10€

tarjous

150€

Lämpimiä pukuja kelkkailuun ja muuhun ulkoiluun!

ovh 34€

5 kpl

180€

alk.

FXR NAISTEN JA LASTEN TAKKEJA JA HOUSUJA

alk.

398€

Haalareita vain Rovaniemen myymälässä!

LASTEN KELKKAKENKÄ

35€

50€

Irrotettava huopavuori, koot 26–38, värit sin./pun.

Givi KYPÄRIÄ

Tuplalinssillä

15€

Indy 550 144” LXT ES 2015 Indy LXT on edullinen, kestävä ja monikäyttöinen perhekelkka, jolla hoidat myös kevyemmät hyötyajelut. Vakiovarusteena sähköpakki ja -startti, tavarateline ja taustapeilit. Ovh 9.190 € + tk.

Bolt VISIIRIKYPÄRÄ

huipputarjous

Tuplavisiirillä, koot S-2XL

2.690€

80€

LASIT JA KYPÄRÄT SAAPUNEET!

Rovaniemi • Kemijärvi • Ranua • www.tarvikekeskusoy.fi

+tk 300€

SnoPro Flipper

Erä!

Smith LASTEN AJOLASIT

FXR HAALARIT

+tk

Perus-Indy on sopiva malli hauskaan ja nopeaan reittikelkkailuun markkinoiden parhaalla hinta/teho/painosuhteella (125 hv/ 203 kg). IFS Race -etujousitus ja Indy-takajousitus huollettavilla Fox–IFP kaasuiskunvaimentimilla. Ovh 10.290 €

Naisten takit

alk. .

7.490€

Indy 600 Fox 2015

eri värejä, ovh 278€

alk.

reippa aseen reittiajoon!

NYT VAIN

FXR Mission X KELKKAHOUSU

Paljon eri malleja ja värejä!

Lasten takit FXR kypärät

* B.E.S.T. -käyttöturva on saatavilla ainoastaan yksityiskäyttölaitteisiin.

Meiltä myös LAHJAKORTIT haluamallesi summalle!

+tk 100€

Indy 120 Pro R 2015 Indy 120 -mallilla voi moottorikelkkailun kiehtovaan maailmaan perehtyä jo nuorena turvallisesti ja hauskasti. Siinä on sopivan tehokas ja hiljainen nelitahtimoottori ja hyvä turvavarustus vakiovarusteena. Sh 3.490 € + tk.

Rovaniemi • Keskusväylä 7, avoinna ark. 9–17, la 10–14 Kemijärvi • Rovaniementie 6, avoinna ark. 9–17, la 10–14 Ranua • Teeritie 2–4, avoinna ark. 8–17, la 9–13

Puhelinvaihde 0207 437000

(8,35 snt/puh + 16,69 snt/min)

MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT • TARVIKKEET • VARUSTEET • Vaihtokonevalikoimamme netissä www.tarvikekeskusoy.fi