FILOSOFIAN PITKÄ KAARI LAPIN YLIOPISTOSSA

lapin yliopistossa yhdessä Lapin kesäyliopiston kanssa toteutui 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimuksien mukaisesti ensin filosofian approbatur (perusopinnot), sitten cumlaude approbatur (aineopinnot) sekä lopulta laudatur (syventävät opinnot). Jyväskylän yliopiston tuolloinen assistentti

Juhani Aaltola kantoi päävastuu filosofian opinnoista.

Myös filosofian professori Reijo Wilenius vieraili Lapin yliopistossa. Itse toteutin lukuisia luentoja. Filosofian tohtori kun vuoden 2000 alettua siirryin päätoimiseksi opettajaksi Lapin yliopistoon, samalla myös filosofiasta muodostui menetelmätieteiden laitoksen oma oppiaine. Vuosien vieriessä perusopintojen lisäksi avautuivat myös aineopinnot. Itse asiassa Lapin yliopistossa muotoutui eräänlainen filosofinen eetos. Tämän seurauksena vähitellen toteutimme myös syventäviä opintoja, siis laudaturopintoja. Vuoden 2005-2006 menetelmätieteiden laitoksen opinto-oppaassa ovat filosofian syventävät opinnot YFIL 1300 70-80 op.

Juhani Sarsilan kanssa johdimme myös proseminaaria. Monet seminaarikeskustelut ja päättymisen jälkeiset yhteiset pohdinnat auttoivat sisäistämään filosofisia oivalluksia. Sarsilan kreikan ja latinan kielien hyvä hallinta antoi uudenlaista syvyyttä filosofian opiskeluun.

Näin jälkeenpäin ajateltuna tuolloin Lapin yliopistossa todellistui uudenlaista niin filosofian kuin myös ihmisen itsensä ymmärtämistä. Yliopiston rehtori Esko Riepula suhtautui myötämielisesti filosofian opiskelun avautumiseen myös yliopiston opiskelijoille. Oli palkitsevaa, kun useat opiskelijat oikeasti innostuivat filosofiasta. Myös luentojen jälkeiset vapaat keskustelut avasivat niin uusia tulkintoja kuin syvensivät merkityksiä.

Tästä ovat YFIL 1307 Laudaturseminaari 12op sekä YFIL 1308 Tutkielma (Laudaturkirjoitus) 30-40 op laajuisia.

Muodostunut tilanne alkoi tuottaa ongelmia Lapin yliopiston hallinnolle. Tilanne ratkaistiin siten, että lo - petettiin laudaturopinnot sekä annettiin mahdollisuus suorittaa aineopinnot (cum laude approbatur) valmiiksi. Tapahtuneen seurauksena myös vähitellen menetelmätieteiden laitos lakkautettiin. Luontevasti filosofia siirtyi osaksi yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa. laudaturopintojen päättämisen seurauksena hyvin monet lahjakkaat filosofian opiskelijat käynnistivät omat henkilökohtaiset kyselyt Suomen muihin yliopistoihin. Parin kuukauden aikana Lapin yliopisto menetti muihin yliopistoihin ehkä kymmenen lupaavinta "filosofian tainta". Tarkkaa lukumäärää en tiedä. Kun vuosien vieriessä filosofiaan jäi pelkät perusopinnot, myös "filosofian sisäinen merkitys" vaimeni. Tämän seurauksena lopulta filosofian harrastajien oma lehti "Agon" alkoi menettää inhimillisiä resursseja. Noin 65 erinomaista "Agonia" on jo sinänsä mielenkiintoinen jeremiaadi. Onneksi aivan kaikkea ei ole menetetty: jatko-opiskelijat saavat filosofisissa kysymyksissä ja ongelmissaan pätevää ohjausta filosofi ja dosentti Juha Himangalta. Edelleen Lapin yliopistossa ovat oppiaineen filosofian dosentteina Timo Airaksinen, Aki-Mauri Huhtinen ja Kari Väyrynen. sinänsä on mielenkiintoista, että vain Tampereen yliopiston vaikutuspiirissä on ylitetty Agon-lehden saavutukset. Filosofinen aikakauslehti Niin & Näin on viime vuonna päässyt 115 julkaisun määrään. Lehden asemaa vahvistaa se, että artikkelin kirjoittajat eivät muodostu pelkästään Tampereen yliopiston vaikutuspiiristä. Usein Niin & Näin lukijoita ilahdutetaan yli 150 sivun laajuudella.

Agon-lehden voimavarojen katoon liittyy samankaltaista murhetta kuin helsinkiläisen Uuden Ajan Auran, jyväskyläläisen Alkumatkan ja jyväskyläläisen Filosofinen kulttuurilehti Genesiksen hiipumiseen 1980-luvulla.

Toivo Salonen