Issuu

L AP I LL IN E N 2023 nro 56

Hinta 10 €

LAPIN KIRJALLISUUSSEUR A RY

Tarinakaira valmistuu Onko paikalla väliä? Lapin ensimmäiset kirjallisuusfestarit

�I��I�A ��KER�A

Miten kirjani julkaistaan?

Tekstin tuottaminen ja jalostaminen Sisällön jäsentäminen

Materiaalit, haastattelut ja henkilösuoja

Tietokirjan rakenteesta

Mistä aloitan? Johdanto Elämäkerta – luova tietokirja

Kouluttajana kirjailija Anne Lukkarila Katso kaikki alkavat kurssit: akkustannus.com

Æ D N A N

Linnea Axelsson Maa meissä

Suomentanut Kaija Anttonen

K��j�it� p��m�� TM

paikka Lehden tiedot

Sisältö

Julkaisija: Lapin Kirjallisuusseura ry www.lapinkirjallisuusseura.fi

Pääkirjoitus: Paikoillasi, valmis, HEP! Tapani Tavi

Onko paikalla ylipäätään väliä? Maria Paldanius

Missä? Marko Pihavainio

Spoon Riverini Sinikka Labba

Sauvonta lappilaisissa säkeissä

Suomen pohjoisin kirjakauppa

Tekijöiden päivästä kasvoi Lapin kirjallisuusfestarit

Lapin kirjallisuusfestarit -ohjelma

Kustantajan kuulumiset: Sininen jättiläinen

KIRJA-ARVIOT Suonsyvyisiä ajatuksia Yhtenä rinkinä Kadonneessa kesässä voi tapahtua mitä tahansa Syvällä Lapin mailla Pelinainen, joka kulkee omia teitään Groteskeja ruumiita Inarissa Meillä on myyrä

18 18 19 19 20 20 21

Lehden kuvataiteilija: Essi Korva

RUNOJA Leena Pyhäluoto Elsa Partala Pasi Nurmikumpu

Kirjalaari – uutuuksia

ISSN 2342-9550 (Painettu) ISSN 2342-9569 (Verkkojulkaisu) Lehden verkkoversio: issuu.com/lapinkirjallisuusseura

SEURATOIMINTAA Tarinakaira-hankkeella lisäresursseja Kahdeksas Runoköngäs Lyyriset räkkäolympialaiset kesäkuussa

26 27 28

Kulttuurilehtien liiton Kultti ry:n jäsenlehti

TULEVIA TAPAHTUMIA Sanaseura juhlistaa Seuran vuosikokous Pohjoisen kirjallisuuden illat

28 28 28

Lapillinen Jäsenlehden nimi on johdettu sanasta lapilli, laavasta jähmettynyt siru. Ilmestymiskerrat: Kaksi kertaa vuodessa, Seuraava numero 57 ilmestyy marraskuussa, aineiston jättöpäivä 5.4.2024, teemana SUOJELU. Tilaushinnat: Lapillisen vuosikerta sisältyy Lapin Kirjallisuusseuran jäsenmaksuun. Jäseneksi voi liittyä verkkosivuilla lapinkirjallisuusseura.fi. Irtonumero 10 € (ei ALV-rek.) Lehteä voi myös tilata. Vuosikerta 30 €. Tilaukset: lapillinen@gmail.com. Päätoimittaja: Tapani Tavi, Kittilä, 040 846 3036 Taitto ja ilmoitusmyynti: Minna Kurttila, Rovaniemi, 040 777 7319 Laskutus: Eija Nissinen, Saija, 050 331 4539 Vakituiset avustajat: Raili Ilola, Tornio Sannimaria Kurttila, Rovaniemi Maria Paldanius, Rovaniemi Sinikka Labba, Enontekiö Sari Hakko, Kittilä Katja Kärki, Rovaniemi Toimituksen sähköposti: lapillinen@gmail.com Postiosoite: Valtatie 44, 99100 Kittilä Painopaikka: Hansaprint, Turenki

Kannen kuva: Markiisi de Palsa, Essi Korva

L ap il l ine n

Lapin kirjallissuusseuran ARVIOINTIPALVELU Lapin Kirjallisuusseuran välityksellä voi kuka tahansa maakunnan kirjoittaja saada tekstistään henkilökohtaisen arvion. Valitse listasta itsellesi sopiva arvioija ja sovi hänen kanssaan arvioinnista. Arviointipalvelun hinta on seuran jäseneltä 50 € korkeintaan 30 liuskalta (muilta 100 €). Suorita maksu ennen arviointia Lapin Kirjallisuusseura ry:n tilille Nordea FI28 2226 1800 0213 80. Mainitse maksun yhteydessä arvioijan nimi. Yli 30 liuskan arvioinnin hinnasta on sovittava arvioijan kanssa. Maksu lisäliuskoista suoritetaan suoraan hänelle (esim. 130 liuskaa tekstiä = 100 liuskaa maksetaan arvioijalle, 30 liuskaa Lapin Kirjallisuusseuralle). Lisätietoja saat yhdyshenkilöltämme Eija Nissiseltä, puh. 050 3314 539, eijamnissinen@gmail.com. ARVIOIJAT Jorma Koski, kirjailija, Kemi 0400 696 429, jorma.koski@pp1.inet.fi Lyhytproosa, erätarinat, ei runoja

Katja Kärki-Alaluusua, kirjailija, suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja (FM), sanataideohjaaja Rovaniemi , katja.elisa.karki@gmail.com Yleisarvioija, erityisesti proosa

Sinikka Lappeteläinen, kirjailija, kirjoittajaryhmän ohjaaja, Tornio 040 559 0728, lapp.sini.etelainen62@gmail.com Runot, lyhytproosa Irene Piippola, Rymättylä 040 748 2908, irene.piippola@pp5.inet.fi Runot, novellit, lyhytproosa

Tuula Saraniemi, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Rovaniemi 040 736 2610, tuula.saraniemi@gmail.com Yleisarvioija Virpi Yliraudanjoki, kasvatustieteen tohtori, tietokirjailija ja kirjoittajakouluttaja, Helsinki 040 756 9093, yliraudanjoki@gmail.com Erityisesti runot, aforismit sekä tietokirjat

Seppo Saraspää, kirjailija, Ivalo 0400 290 267, seppo.saraspaa@gmail.com Lyhytproosa, erätarinat, ei runoja

Liity jäseneksi! Lapin kirjallisuusseuran jäsenenä voit osallistua seuran toimintaan ja tukea lappilaisten tarinoiden edistämistä. Meille kaikki kirjallisuuden ja hyvien tarinoiden ystävät ovat tervetulleita. Jäsenetuja • Jäsenlehti Lapillinen 2 krt/vuosi • Sähköinen jäsenkirje 6 krt/vuosi • Oma kirjailijaesittelysivu seuran verkkosivuille. • 50 % alennusta arviointipalvelun hinnoista. • Jäseniltä ei peritä Sodankylän kirjoituskurssiille ilmoittautumisesta järjestelymaksua (30 €).

L a p il l ine n

Jäsenmaksu • 30 €/vuosi • opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 20 €/vuosi • kannatusjäsenmaksu 50 €/vuosi Liittymislomake: www.lapinkirjallisuusseura.fi

paikka

Pääkirjoitus Paikoillasi, valmis, HEP! Kehvutin kuulin kuiskaavan, laulajan laiskaavan: 1. Tiedän paikan armahan, Rauhallisen, ihanan, Joss’ on olo onnekas, Elo tyyni, suojakas. 2. Sepä koti kulta on, Koti kallis, verraton, Eipä paikkaa olekaan Kodin vertaa ollenkaan. Konstantin (Kosti) Raitio 1888 Poika muistaa lapsuuttaan. Laulettiinhan sitä ennen entisiäkin sotia. Iskä ei ollut kotona kuin vain muutaman kerran monen vuoden aikana. Esikoinen ei yksin voinut saada onnelliseksi masentunutta äitiään. Miten heikko hän olikaan pieniä sisaruksiaan auttamaan? Itkien, kävellen selin näkyviin asti, vilkutti äidille parvekkeelle koulumatkansa. Kuinka vanhempi pärjäisi päivänsä, kun isänmaa poikaansa oppiin kutsuu? Siksi koulussa poika laulaa aina just, eikä melkein. 3. Siell’ on isä rakkahin, Siellä äiti armahin, Siellä siskot, veikkoset, Riemurinnat iloiset. 4. Suojaa, Herra, kotini, Anna sille armosi, Anna olla enkelein Vartijana kodillein!

K. Raitio

Rimmillä riimiä rapitti, napitti kattopelti Ikkunatkin hörhistyy, maaliltaan ja pokiltaan pörhistyy. Miten niitä voisi elävöittää huomiseen, muutaman talven yli? On iso perhe ja monta huohottajaa talossa, joka on rakennettu juuri sen tietyn hiilisen vuoden päälle 1945. Missä on rautakaupan myyjä, kuka ottaa vastaan? Ja päästää opastaen tiedoillaan kohtalaisen vähävaraisen asukkaan hetkeksi oivallukseen, omakotitalokorjaamisen intohimoihin, missä? 5. Kun mä kerran suureks’ saan, Joudun maiseen pauhinaan, Silloin aina etsin sun, Rauhan majan kaivatun.

K. Raitio

Koleassa konkkaa taulunsa komea otsa

Essi Korva

Yleisesti päätoimisen kirjailijan paikka, kuin taiteen lajeissa yleensä, keikahtelee apuraharahoituksen, kulutuskaupallisen rahoituksen ja mahdollisen työttömyyskorvauksen välisessä lepikossa. Tämä autuaallinen ala persoonallisille eteenpäin tarinansa kertojille on silti joltain osin parantunut. Valtion ansiosta viime vuosina Lappiinkin on palkattu eri alojen taiteilijoita erinäisiin projekti- ja palkkatukitöihin. Taiteilija kulttuurin edistäjänä on tuonut paikkakunnille sitä pöhinää. On iso asia, kun taidealan läheisyyden vaikutus ihmisten elämisen parempaan laatuun huomataan. Päätoiminen kirjailijuus ei itsestään saa kenestäkään parempaa kirjailijaa. Kansan mieleen kirjailija löytyy jostain muusta ammatista kuin kirjailijan ammatista. Onko tuo hyvä vai huono paikka tietää taiteen kokoaika-ammattilaiselle? Kokijalle kumpikin käy. Näkemisiin Rovaniemellä, kaikkien aikojen ensimmäisillä Lapin kirjallisuusfestareilla 13.-18.11.2023! Tapani Tavi

L ap il l ine n

Maria Paldanius

Onko paikalla ylipäätään väliä? Agatha Christie loihti juonikuvioita kylpyammeessa, Maya Angelou kirjoitti mieluiten hotellin sängyllä – ja D. H. Lawrence tammen alla. Missä sinä kirjoitat mieluiten? Onko paikalla väliä, jos haluaa kirjoittaa? ”Kirjoittaminen on työtä, ja kirjoittaminen on taitoa. Mutta se on myös mielen sisällä oleva paikka. Se on mielikuvitusystävä, jonka kanssa nautitaan iltapäiväteetä.” Sanat ovat peräisin yhdysvaltalaiskirjailija Ann Patchettin kynästä. Sitaatin avainajatus lienee se, että yhtä paljon kuin fyysistä ponnistelua ja harjaantunutta sanankäyttöä, kirjoittaminen tarkoittaa sisäistä tilaa, jonne kirjoittaja vetäytyy kirjoittamaan. Se on paikka, jossa ”taika tapahtuu”. Ei kuitenkaan itsestään, yksinään tai muusta maailmasta irrallaan: sisäinen tila tarvitsee fyysisen tilan. Mielikuvituspaikka vaatii oikean paikan. Jos sinä saisit mennä minne tahansa, mikä olisi se paikka, jossa kirjoittaisit mieluiten? Millainen olisi unelmiesi kirjoitusmiljöö? Missä istuisit, mihin laskisit kirjoitusvälineesi, mitä ympärilläsi näkyisi ja kuuluisi? Vai oletko kenties yksi niistä, jotka pystyvät kirjoittamaan missä ja milloin tahansa ympäristöstä riippumatta? Kirjoitusrutiineja on varmasti yhtä monia kuin on kirjoittajia. Kurkistus muutamien tunnettujen kirjailijoiden mieltymyksiin voi auttaa hahmottamaan omia taipumuksia – ja löytämään ehkä tien inspiraation lähteelle!

Hotelli vai erämökki? Yhdysvaltalainen Maya Angelou (1928–2014) tapasi kirjoittaa hotellihuoneiden sängyillä. Jokaisesta kaupungista, jossa hän asui, hän vuokrasi hotellihuoneen kuukausiksi kerrallaan – ja lähti sinne aamuisin kuin työpaikalle. Angelou on kertonut, että hän lähti kotoa kello kuusi ja oli ”työpaikalla” puoli seitsemältä. Yhdentoista maissa hän nautti lasin sherryä ja jatkoi kirjoittamista yhteen asti. Sitten hän palasi kotiin. Englantilainen Agatha Christie (1890–1976) kirjoitti puolestaan ihan missä tahansa – ja milloin missäkin. Hänelle riitti kirjoituskone ja tasainen alusta. Oli kuitenkin yksi asia, jossa dekkaristin on kerrottu olleen ehdoton: kotona piti olla vanhanmallinen kylpyamme. Moderneista ammeista puuttuivat reunat, joille laskea kirjoitusvälineet. Christie rakasti kylpemistä – ja monet juonikuviot saivat alkunsa kylpyammeessa! Eräänlaista ehdottomuutta edusti myös brittikirjailija-runoilija Roald Dahl (1916–1990). Hänen tiedetään 6

L a p il l ine n

vetäytyneen pihavajaansa ja kirjoittaneen siellä täsmällisen rutiinin mukaisesti. Ikkunaa peitti musta verho kuin sinettinä eristäytymiselle. Dahlin sanoin: ”Vajaan ei päässyt kukaan muu kuin minä.” Dahlista tulee mieleen myös Henry David Thoreau (1817–1862), joka rakensi erämökin ja erakoitui sinne kirjoittamaan. Yksi erityislaatuinen tapaus on myös englantilainen D. H. Lawrence (1885–1930), joka oli vannoutunut puiden ystävä. Hän istui ja kirjoitti maatilallaan suuren männyn alla, jota hän kutsui suojelusenkelikseen.

Koti paras paikka on No, miten on? Pystytkö sinä samaistumaan edellä mainittuihin kirjailijoihin? Löydätkö itsesi heidän rutiineistaan? Jos et, niin et varmasti ole yksin. Aika harvalla on mahdollisuus varata hotellihuone toistuvasti pitkäaikaista kirjoitustyötä varten – ja kuka oikeasti edes nauttisi ammeessa tai puun alla kirjoittamisesta? Myös ajatus erämökkiin sulkeutumisesta voi sekin olla kaukainen, jopa pelottava. Tiesitkö mitä – ei tarvitse! Vaikka asiaa on tutkittu nähtävästi aika vähän, näyttää siltä, että iso osa menestyneistäkin kirjailijoista työskentelee pääasiassa kotona. Tähän joukkoon kuuluvat tiettävästi ainakin Jane Austen, E.B. White, Ernest Hemingway, D.J. Salinger, Haruki Murakami ja Zadie Smith. Näkökulma on toki altis spekulaatioille: on olemassa kirjailijoiden koteja ja sitten on olemassa ”kirjailijoiden koteja”. Minne kenenkään tarvitsee lähteä talosta, jossa on kymmenen makuuhuonetta – ja joka itsessään manifestoi menestysteoksen syntyä? Toisaalta parhaatkin panettelut kumoutuvat E.B. Whiten kärkkääseen kommenttiin: ”Kirjoittaja, joka odottaa ihanteellisia olosuhteita kirjoittamiselle, kuolee ilman, että saa yhtäkään sanaa paperille.”

Paikkaan sidottu ”Paikat ovat äärimmäisen tärkeitä, kun kirjoitetaan pitkiä tarinoita. Paikat muokkaavat henkilöitä.” Näin on puolestaan lausunut yhdysvaltalainen kirjailija Tabitha King, joka on myös Stephen Kingin puoliso.

paikka Sitaatti viittaa paikkoihin, joihin kuvitteelliset henkilöt asetetaan – mutta kenties se pätee myös kirjoittajaan itseensä. Eikö olekin niin, että paikka, jossa kirjoittaminen tapahtuu, saattaa muokata myös kirjoittajaa? Itse ajattelen, että juuri tähän – kaksisuuntaisen transformaation mahdollisuuteen – perustuu pitkälti myös kirjoittajaresidenssien olemassaolo. Ne ovat paikkoja, joissa työn alla oleva käsikirjoitus voi jalostua uusiin suuntiin ja joissa ”kirjoittajaminä” pääsee irti arjen kahleista ja tuulettamaan tendenssejään. Näin on tapahtunut myös minulle, jo useampaan kertaan. Residensseissä minä ja teksti olemme alkaneet hengittää. Tuntuisi silti väärältä väittää, että residenssiin lähtö olisi välttämätöntä – tai edellytys tekstin synnylle. Pikemmin kysymys on vaihtoehdosta, johon kirjoittaja voi halutessaan ja mahdollisuuksien mukaan tarttua. Minulle residenssissä oleminen on alkanut merkitä eräänlaista ”vetäytymisretriittiä” – tai jopa riittiä, joka säännöllisesti toteutuessaan tukee työskentelyprosessia ja kimmottaa kirjoittamista uusiin suuntiin. Se on ihmiskoe, jossa kirjoittaja laittaa itsensä alttiiksi paikanvaihdokseen liittyvälle muutoksen mahdollisuudelle. Vaikka teoriassa kirjoittamisen akti voi toteutua missä ja milloin tahansa, käytännössä se on kuitenkin paikkasidonnaista toimintaa. Kirjoittaja on kirjoittaessaan sidottu paikkaan – ja paikalleen. Se, mikä on ihanteellista kenellekin, riippuu ihmisestä. Minä kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta, kun taas joku toinen pystyy kirjoittamaan jatkuvien keskeytysten ja ärsykkeiden ristipaineessa. Yksi ei häiriinny mistään – toiselle jo pelkkä vääränlainen sisustuselementti voi olla rasite. Tiedetään esimerkiksi, että Maya Angelou muutti koko sisustuksen niissä hotellihuoneissa, joissa hän työskenteli. Lopulta hän taisi hakea samaa kuin kaikki muutkin: tunnetta siitä, että tämä on se tapa ja paikka, jossa pystyn kirjoittamaan – vaati, mitä vaati. Maria Paldanius on Rovaniemellä asuva freelance-toimittaja ja tietokirjailija, joka kirjoittaa mieluiten absoluuttisessa hiljaisuudessa.

Essi Korva

Lähteitä: poetryfoundation. org, roalddahlfans.com, agathachristie.com, lithub.com

L ap il l ine n

Marko Pihavainio

Missä?

L a p il l ine n

Essi Korva

anha senkkityöpöytä on ollut monessa paikassa. Aikoinaan 1800–1900 -lukujen vaihteessa joku käsistään kätevä puuseppä on sen tehnyt ja missä lie kiertänyt kaikki nämä vuodet. Varmaa – sitä itse kantaneena – on se, että tuskaisia paikkoja on ollut ainakin Rovaniemellä ja Oulussa. Pöydän paikka on varattu täyden puun painolla, ettei se ainakaan huomaamatta ole jäänyt. Siinä on voinut moni selkä taittua, moni varvas murtua. Nyt tämän 120-vuotiaan kiertolaisen paikka on meillä. Tehtävänään toimia jonkin sortin aikaikkunana tai portaalina, josta pääsee muille maille ja paikoille, kynällä. Se noin 40 cm x 40 cm alue, jonka valoisan aikaan viemme tällä paikalla, on kovin pieni paikka maapallon kannelta. Se on kuitenkin heti käsillä. Käsivarren mitan päässä loppuu henkilökohtainen tilamme, se paikka, joka on vain itseä varten. Alue, jonka rajat voivat ylittää vain rakkaimpamme, hekin vasta luvan kanssa. Ylitämme rajoja koko ajan, koska se pieni paikka, jossa olemme, ei egollemme riitä. Joku haluaa laajentaa sosiaalista aluettaan laajemmaksi viemällä tilaa, toiset tästä pahentuvat, koska kokevat tilan julkiseksi, ei kenenkään yksityistilaksi. Tätä tapahtuu pienimuotoisesti aina lapsen leikistä valtion tasolle asti, kuten olemme antaneet itsemme uutisista ja sosiaalisesta mediasta ymmärtää. Ei ole tavatonta kuulla pohdintaa omasta paikastaan maailmassa, siitä, mikä minusta tulee isona ja niin edelleen. Sitä pohdintaa tehdään jokainen tavallaan. Lapsi pohtii haluavansa olla poliisi, kuorma-auton kuljettaja, laulaja tai tubettaja. Samaa pohdintaa tapahtuu joissakin tapauksissa eläkeikään asti. Ulosanti ja pohdinnan tyyli vaihtelevat, kysymys säilyy. Mikä on paikkani? Mikä tämä paikka on? Joka tapauksessa ja varmuudella voi sanoa, että paikkamme on olla yksin muiden joukossa. Kuulostaa karulta, mutta niin se vain on. Voimme jakaa asioita toisillemme mutta loppujen lopuksi olemme yksin. Kannamme yksin vastuun sanoista, teoista, ajatuksista, ilmeistä, loukkaantumisista ja ilostumisista. Moni toivoo tämän paikan olevan hauska ja viihdyttävä paikka. Siis toisin sanoen naurun paikka. Nykyisin pahentumisen paikka voi olla mikä hetki vain ja mistä syystä vain. Se voi olla kaikessa hauskuudessaan hyvin raskas paikka ympäristölle, etenkin hänelle, johon on loukkaannuttu. Ulkopuoliselle se voi olla hauskaa, mutta

paikka

Essi Korva

menettää makunsa kyllä nopeasti normaalisti. Siksi sitä kai loukkaannutaankin nopeasti uudestaan ja saadaan loukkaantumisen fiilikset eli elämykset useammin. Kun tällainen tilanne omalle kohdalle sattuu, niin eihän se tietenkään kovin paljon naurata, mutta jos saa ulkoistettua itsensä asiasta ja myöhemmin tilannetta pohtii, niin kyllä saattaa vähän naurattaa ja ehkä toivottavasti myös vähän hävettää. Jos taas sattuu sama asia vaikka naapuriin, niin kyllähän aikuisen ihmisen primitiiviset reaktiot saattavat hymyilyttää. Se on vain tehtävä vakavalla naamalla empaattisesti sisään päin, ettei vahingossa toinen saa aihetta loukkaantua. Liika on liikaa mitä lajia tahansa. Nykyään tätä niin kutsuttua viihdettä on tarjolla niin paljon, että vähän jo itkettää. Jokainen haluaa paikkansa auringossa, mutta kun näytön paikan saa, se voikin olla paha paikka. Sen jälkeen voi tulla harmin paikka. Siinä ei pyörän kumin paikka auta. Se on kuin reikä, johon pitää laittaa hammaspaikka. Melko kestämätön paikka ilman puudutusta siis. Siksi kai mielenterveyspalveluiden jonoissa on aina tilaa yhdelle. Tosin, se on taas melko tylsä paikka, joka vie aikaa hyvän tovin. Silloin saattaa hakeutua itsehoidon piiriin ja se taas tavoitteen kannalta on tekemätön paikka. Paikkoja on monia mutta itse valitsemme paikan missä seisomme. Mielellään selkä suorana ja niin että voi mennä takuuseen asioista ensi vuonnakin. Tai useamman vuoden päästä. Onkin tärkeää ja oleellista, että paikannus on tiedossa. Missä minä olen fyysisesti, henkisesti ja moraalisesti. Mikä on missäkin sopivaa, asiallista ja kohtuullista. Tämä on reilun pelin paikka, ei filungin paikka, vaikka vedätyksen paikkaan jokainen meistä joskus joutuu jossain roolissa. Paikkatietous on tärkeämpi tieto kuin itse paikka. Mihin paikkani asemoituu suhteessa kaikkeen. Mitä siinä paikassa tekee ja miten. Olenko hyödyksi vai haitaksi. Tarvitseeko olla? Koko ajan? Levon paikka on yhtä tärkeä kuin toiminnan paikkakin. Kyllä sitä toivoo itse ainakin joskus löytävän itsestään sen stabiilin ja tasapainoisen paikan. Tärkeää on muistaa, että emme ole koskaan paikatta, mutta olemmeko me oikeasti paikalla?

L ap il l ine n

Idästä länteen, joku vaeltaa hautausmaalla. Hahmo katsoo kaikki kivet, kirjoittaa oman Spoon Riverinsä. Se olen minä. Haravoin kuolleet lehdet, kuulen Maustetytöt laulamassa hautausmaan aidoista. Joskus vielä eväät Balzacin Pariisissa, siellä, missä Emily ja Luc. Tämä ei ole Hietaniemi. Kai Kuivaniemi tai Kiviniemi. Puupenkillä istuivat ystävykset kuin After Lifessä, heillä lämpimämpi tuuli. Meilläkin oli retki, hautausmaahetki välinevarastossa, kun sade puhui, äidille ja minulle. Nyt ei muita, ei edes hautausmaanhoitajaa kastelemassa Perrinin kukkia. Minä maksan kultauksen, pesen jäkälät ja istutan kukkakaupan viimeiset kesäkukat. Tulee vieras rollaattorimies, halaa, on ehkä sukulainen. Kaikki neljä esimummoa hekottelevat kivikeittiöissään. Hautausmaalla punkki, ei sen siellä pitäisi olla. Juoksee liian lujaa. Sinikka Labba

L a p il l ine n

Essi Korva

Spoon Riverini

paikka

Tapani Tavi

Sauvonta lappilaisissa säkeissä Sie säihkyvin säkhein tullu, jo tuuma taakse... no, mutta sitä ratta, sithä kepsuttaa, runon kepsakkaa kukin koppsu kopsakkana ikin. Lapillinen haki kesällä hotteisiinsa lappilaisia runokirjoja kahdelta viime vuodelta tuumataakseen lyriikan kiillettä ja askellusta maakunnassa. Saako säkeitä höpöttävälle sydämelle, onko pyyteettömyys tekstissä leikkaavan todellista? Paljon on muitakin kysymyksiä. Me luimme vain. Ilo ja kiitos runoilijoille ja kustantajille, että toimituksen ovesta sisään tarjottiin näin monta runokirjaa määräaikaan mennessä. –

Pirkko Jurvelin ja perhe: Kissa maalasi taulua ja muita runoja lapsille. BoD 2022. Pirkko perheineen kertoo elämää viidessä sukupolvessa. Tähtösinä on joukossa eläimiä, osansa antavia tarinaan hohtavia piirustuksia ja tietenkin keskellä yksi kappale, jonka nimi on Joskus surettaa. Kansainvälisyys huomataan. Ytimenä ihanasti: Tiesitkö, että jokaisella / lapsella ja aikuisella / on runosuoli sisällään, / …

Ritva-Elina Pylväs: Horsmankukkia. Barents Publisher 2023. Useita romaaneja kirjoittanut Ritva-Elina Pylväs kohoaa runokokoelmassaan murteella niin uskottavaksi, että runon äijä kuuntelee. Teos on varttuneen seuraajan viisaita ajatuksia lämpimästi aforistisin keinoin, monin paikoin aforismilla runo vallaten. Hallittu ehjyys saa kuulostelevan lukijan kananlihalle. Elämä on kaunis ja kiitollisena jatkuu matka.

Risto Kormilainen: Ukki, ooppa leppäkerttu. Ratkiriemukkaita runoja isovanhemmuudesta. Väyläkirjat 2023. Isoisä näkee ja päästelee. Isoisän ihmettä ja tunnelmatuntoja tavalliseen tapaan. Joutuisaan lukuun suoraa tekstiä lapsuusajan kuvioista. Ratkiriemukkaita runojako? No niin, ei ainakaan ripsakanremahtelevia tilannetuumauksia. Aiheesta jää kaipaamaan Risto Kormilaiselta laajempaa tarinaa.

Markku Kokkola: Ja katolla paistaa meri. Atrain & Nord 2023. Markku Kokkola jatkaa hyväksi havainnoimallaan runsaalla kertomatyylillä, jossa yksityiskohdat vyöryvät kronologisesti toistensa alta. Kemi kaupunginjohtajasta toiseen aikajanana 1931–1969. Kemistä kerrotaan maailman tapahtumat maailmalle. Proosaruno kantaa. Mutta kuka tänään, saatika huomenna, on Vieno mikä Kekkonen?

Pirjo Rantala: Kirjopyykkiä kirjoittamalla. Väyläkirjat 2023. Kirjan nimeä ei saa natsaamaan sisällön kanssa. Kirjoittamistilanne pois, teksti on arvokkaampaa, hehkuu arkielämän arvoa. Väliotsikot, toista kuin teoksen nimi, johdattavat ja loistavat: Puhdasta pulsaattorilla, Pestävä erillään, Pois heitettävää, Hellävaraista, Yhteisellä pyykkituvalla, Itsepalvelupesula, Kirjopyykkiä, Tummaa pyykkiä, Mankelissa, Kuivattelua ulkoilmassa ja Pyykkärin vapaapäivä. Teos hengittää vahvasti: Nyt itsenäinen / onhan oma tupa / vaan yksinäinen / kun vierailla vain / ohikulkulupa.

L ap il l ine n

Sari Hakko: Olen yhä tässä. Kulttuuritarha 2022. Päivällä on väliä. Kaikkien runojen otsikoissa on päivämäärä. Kirja kertoo haavoitetun tarinaa. Sari Hakko kirjoittaa selkeästi, tutuin lausein ja sanoin. Turvallisuus koskettaa. Hyvässä ja pahassa soi kirjastoammattilaisen kirjojen tuntemus.

Uni Ojuva: Onhan sentään linnut. Aviador Kustannus 2023. Kirja on kauneimpia lähivuosien runokirjoja Suomessa. Uni Ojuva kirjoittaa ajatuksia taivaalta äänessään jättiläinen. mikään ei koskaan poistu vedestä / jota pitkin elämä kulkee, koloon kerääntynyt / pisara halkaisee kallion

Tapani Tavi: Herra Tududin kalotin matka. Runohuone 2023. Siksi runo ei ole tylsää, koska elämä on sekavaa. Kalotti-trilogian ensimmäinen osa avaa maisemaa ja kertojaa. Vahvaa hapuilua tunnemaailmassa. Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698–1759) 2020-luvun Lapissa. Tarinaa kerrotaan Bretagnessa, Saint-Malon satamakaupungissa, juhlittuna, kaapparilaivan kapteenin poikien jälkeläisten päivänä.

Tapani Tavi: Terveisin Tapan. Runoja kirjoista 1995–2021. Kirjokansi 2022. Toimitettu kokoelma tekijän 12 runoteoksesta aikajärjestyksessä. Kirja rakkaudesta teurastamoon, josta erämaan ja Lapin lumon kautta paluu järkiin ja taantumukseen. Kuka on runon minäkertoja ja kuinka läheltä omaa elämää voi kirjoittaa? Toisaalta onko luontosi totta sinun kertomanasi?

Arto Tuomi: Kulkija yön. Omakustanne 2022. Havaintoja. Runoja runonkirjoittamisfiiliksissä. Arto Tuomi jatkaa lämpimästi ikuista asiaa ja kansan kertomusta. …”Saanko seuraas tulla, / on mulla tässä nenäliinarulla.” // Mikäs siinä, istu vaan. / Ehkä nuhan saan / avullasi talttumaan. / Kuulin, kuinka / paha yskä vaivanasi on. / Älä yksin yskiskele, / tule seuraan turistajan.

L a p il l ine n

P.J. Nurmikumpu: Löysin maamerkin, kasvot… Omakustanne 2022. Hetkiä. Päästää lauseiden vierelle. Verrattavia teoksia on nähty joku muutamina viime vuosikymmeninä. Harvoin voi ihailla, tässä P.J. Nurmikummun runokirjassa voi, kertojan malttia ja rosoa yhtä aikaa.

Arja Kotiranta: Ikiaikainen ikävä. Unikuvajainen 2022. Kuva alkaa syödä tekstiä. Inarin Kaamaseen sijoittuvassa Ikiaikainen ikävä -teoksessa kuvan ja tekstin yhteys käy alussa selittämättömäksi. Luen ensin tekstin ja katson kuvat myöhemmin. Kirja on suloinen. Tekijällä on maku, ja aito halu kertoa se. Arja Kotiranta on nimennyt paikoin satuun yltävän teoksensa kuvarunokirjaksi. Teos on häneltä lajissaan toinen.

paikka Tomi Kontio: Tunturin luokse, rakkaan. Teos 2023. Kuin on tunturi rauhallinen, niin kauniin kertojan vertaukset seuraavat toisiaan. Tomi Kontio kirjoittaa lähestyttävästi. Tunturia voi kantaa kirjan mukana. Kirjaa voi kantaa tunturissa ja lentää kertojan kanssa. Tunturilta näkee: … / Taivaalla Jupiter vaeltaa kuin. … // kuin hymyilisi, silittäisi, maailma / vaeltaisi lävitsemme, ylitsemme, / ohittaisi, ottaisi tukea, / säteittäisin lehdin tuikkisi tuoksuja, / niin lähellä, niin kiinni, / juuri sillä siunatulla hetkellä.

Mikko Lautiainen: Kolmas kirja. Mediapinta 2022. Runoilija ymmärtää kuvataiteilijaa. Kulkuri kuljettaa kirjaa. Taustalla möyryää ja mystisen Daavidin onni vallitsee epäilyksessä. Lukijan on paneuduttava taiteilijan työhön, tekstiin. Kukaan ei livahda helpolla. Mikko Lautiainen on taidemaalari, runoilija ja performanssitaiteilija.

Kari Ylinampa: Valkoinen albumi. Mediapinta 2022. Runo toisensa jälkeen kommentoi väkevästi ja raottaa todellisuuteen liki sadalla sivulla. tässä on outoutta // kuin seinän takaa kuuluva hyräily / sitä on istuttava kuuntelemaan // ulkona yö pidentää varjot // verhojen takana on väki- ja mielivaltainen yhteiskunta / kuin outo, vastenmielinen eläin // se jakaa opinto- ja toimeentulotukia / tukilisiä, murusia / yhä kauemmas jää iloinen menneisyys // ja uusi alku Valkoinen albumi koskettaa aikamiehiä ja heistä kiinnostuneita. Yhdessä kirjassa noin yhdeksänkymmentä saman rytmistä perättäistä runoa kuluttaa verta teoksen loppupään muutamilta sivuilta.

Kari Ylinampa: Mitä minä sanoin. Mediapinta 2023. Värikylläinen miehen tarina jatkuu linjassa Kari Ylinampan tapaan. Nasakasti. Nimi kuin kirjakin. … / on ilmeistä että tämäkin päivä kannattaa elää

Salli Kajosmäki: Kallio. Omakustanne 2023. Runon sielu, / jakaa sointuja / rintani kätköön. // Suloisimmat sydämeen, / joita lainaan tarvittaessa. Runoilija on syntynyt Petsamossa. Ajatukset ovat kiteytyneet matkan varrella runoiksi rakkaudesta, luonto- onnesta ja yksinäisyydestä. Takakansi alkaa kertoen: Ihminen voi kiertää maailman kaikki kylät, löytämättä silti itseään.

Näistä vuoden 2022 runokirjoista on kirja-arviot Lapillisessa nro 54:

Linnea Axelsson: Ædnan. Maa Meissä. Kieletär Inari 2022. Irene Piippola: Pesemättömät. Palladium Kirjat 2022. Ritva Kokkola: Pilviä kuun edessä. Atrain & Nord 2022. Lapillisessa nro 55:

Markku Kokkola: Ja karttaa vaikka etsisin. Atrain & Nord 2022. Kts. lehti tai https://issuu.com/lapinkirjallisuusseura

L ap il l ine n

Kirjakauppa Pukstaavi. Kuva Tuovi Simula.

Suomen pohjoisin kirjakauppa Kirjakauppaliiton tutkimuksen mukaan Suomessa on 138 yleiskirjakauppaa, lisäksi tavaratalojen sisällä toimivia kirjaosastoja on koko maassa 166. Kymmenessä vuodessa yleiskirjakappojen määrä on puolittunut. Lapissa yleiskirjakaupat lasketaan yhden käden sormilla. Niistä pohjoisin, Info Kirjakauppa Pukstaavi, sijaitsee Sodankylässä. Tuovi Simula on ollut kirjakauppiaana vuodesta 2006 asti. Kauppa kuuluu Info-ketjuun, joka on maan suurin yksityinen kirjakauppaketju. Simulan pyörittämä kirjakauppa jatkaa pitkää perinnettä, sillä Sodankylän ensimmäinen kirjakauppa perustettiin vuonna 1924. Siitä lähtien kylässä on aina ollut kirjakauppa, vain omistajat ovat vuosikymmenten varrella on vaihtuneet. – Meillä on laaja valikoima kauno- sekä tietokirjallisuutta, yhteensä noin 6 000 kirjaa. Erityisen tärkeää on pitää valikoimassa mahdollisimman paljon paikallisten kirjoittajien kirjoja, Simula kertoo.

Omakustanteita Simula ottaa myyntiin yleensä ns. myyntitilille eli hän tilittää sovitun osuuden kirjanmyyntituloista kirjailijalle tietyin väliajoin, kun kirjoja on myyty. – Isoilta kustantajilta kaupassani on näytevalikoima, jota täydennän tarpeen ja kysynnän mukaan, Tuovi kertoo. Pukstaavista löytyy myös muun muassa askartelu- ja taidetarvikkeita, kalentereita, kortteja, peleja, karttoja ja toimistotarvikkeita. Kirjakauppojen ahdingosta on puhuttu pitkään, mutta Sodankylän kirjakauppa jatkaa sisukkaasti entiseen malliin. Ensi vuonna onkin sitten aihetta juhlaan, sillä sodankyläläinen kirjakauppa täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi piipahda sinäkin Suomen pohjoisimmassa kirjakaupassa ja hanki paikallista kirjallisuutta. Minna Kurttila

Tekijöiden päivästä kasvoi Lapin kirjallisuusfestarit Lapin kirjallisuusseura on järjestänyt pitkään syksyisin ns. Tekijöiden päivää. Sellaisenaan se jää nyt historiaan, sillä yksipäiväinen tapahtuma laajenee tänä syksynä Lapin kirjallisuusfestareiksi. Tekijöiden päivän ydin – jäsenten kirjaesittelyt ja kirjamyynti – kuitenkin säilyy. Sen lisäksi ohjelmassa on kirjailijahaastatteluja, ohjelmaa lapsille, vinkkejä kirjoittajille sekä oheisohjelmaa yhteistyökumppaneiden kanssa koko viikon ajan eri puolilla Rovaniemen kaupunkia. Ensimmäiset Lapin kirjallisuusfestarit järjestetään 13.–18.11.2023. Samalla viikolla vietetään myös Pohjoismaista kirjallisuusviikkoa. Lapin kirjallisuusfestareiden ohjelma löytyy tämän lehden keskiaukeamalta ja seuran verkkosivuilta. Tervetuloa mukaan festariviikon tapahtumiin!

L a p il l ine n

paikka

Lapin kirjallisuusfestarit

LAPIN KIRJALLISUUS FESTARIT

13.–18.11.2023, ROVANIEMI

Tervetuloa Lapin ensimmäisille kirjallisuusfestareille!

L ap il l ine n

LAPIN KIRJALLISUUSFESTAREIDEN 2023 OHJELMA Festariviikolla Rovaniemi on täynnä kirjallisuuteen ja luovaan kirjoittamiseen liittyvää ohjelmaa. Lappilaisen kirjallisuuden aineistonäyttely ma–la 13.–18.11. Aalto-sali, Rovaniemen pääkirjasto

Kirjastokino ti 14.11. klo 12

Iso kokoushuone, Rovaniemen pääkirjasto

Kirjastokinossa esitetään elokuva, joka kertoo isän ja pojan yhteisestä kesästä tukkijoella.

Kirjailijavieraana Anu Ojala ti 14.11. klo 18.30 Lapponica-sali, Rovaniemen pääkirjasto

Haastattelijana Tuula Saraniemi Lapin Kirjallisuusseurasta. Kirjailija Anu Ojala kertoo Ronja Jentzsch -dekkarisarjasta, jossa ovat ilmestyneet Jääsilkkitie (2021) ja Kuolinsoitto (2023). Jentzschin johtama poliisiyksikkö tutkii huumerikollisuutta MeriLapissa, Tornion ja Haaparannan tuntumassa.

Pohjoisen kirjallisuuden ilta ke 15.11. klo 17–19

Lapponica-sali, Rovaniemen pääkirjasto

Illan teemana on marginaali, ja kirjailijavieraiksi saapuvat dekkaristi Tuomo Pirttimaa, tietokirjailija Timo Tikkala ja runoilija Teija Kortelainen. Pohjoisen kirjallisuuden ilta on uudenlainen tapahtumakonsepti, joka tuo esille Lapin kirjallisuuskentän monimuotoisuutta. Ilta toteutetaan Rovaniemen kaupunginkirjaston, Taiteen edistämiskeskuksen ja Lapin kirjallisuusseuran yhteistyönä. Tilaisuus myös striimataan.

Kirjavinkkaus: Saamelaista kirjallisuutta suomeksi to 16.11.2023 klo 18–19 Musiikkiosasto, Rovaniemen pääkirjasto

Tule tarinoimaan saamelaisesta kirjallisuudesta suomen kielellä ja kuulemaan saamelaisen erikoiskirjaston parhaita lukuvinkkejä!

L a p il l ine n

Sanaseura esittää: Juhlien! pe 17.11. klo 19 Musta Kissa (Kansankatu 2)

Tule juhlistamaan Sanaseuran 5 vuoden mittaista taivalta! Illan aikana pääset nauttimaan upeasta sana taiteesta ja esittämään omaasi Open Mic -osiossa. Illan alkuun kuullaan helsinkiläistä runoilijaa ja HPC:n perustajaa Harri Herteliä, jolla oli myös näppinsä pelissä Sanaseuran perustamiseen. Lisäksi tapahtumassa esiintyy Pälvi Rantalan, Mari Mäkirannan ja Essi Kosolan muodostama runokuoro Femme Couer.

Vimman levynjulkkarikeikka pe 17.11. klo 22 Rockravintola Grande (Pekankatu 12)

Vimma kutsuu juhlimaan etno-pop-rock-albuminsa Tornadon silmässä julkaisua. Levyn lyriikat rakentavat yhteisöjä eksistentiaalisesti epävakaina aikoina. Kappaleet käsittelevät muutosta, kriisiä ja kollektiivista hajoamisen kokemusta. Liput 8,50 €.

Runoaamiainen la 18.11. klo 8.00–9.30 Hostel Cafe Koti (Valtakatu 21)

Runoaamiaiselle ovat hotellivieraiden lisäksi tervetulleita kaikki runon ja ruuan nälkäiset. Aamiaisen hinnalla (10,90 €) saat nauttia ravitsevan aamupalan lisäksi myös runoilijoiden esityksistä.

Festareiden päätapahtuma la 18.11. klo 10–17 Lyseonpuiston lukio (Ruokasenkatu 18)

Kirjallisuuden ystävien illanvietto la 18.11. klo 18– Bull Bar & Grill (Maakuntakatu 25)

Kaikki kirjallisuuden ystävät ovat lämpimästi tervetulleita mukavaan ja rentoon illanviettoon Bull Bar & Grill -ravintolaan. Jos haluat ruokailla, tule paikalle ennen klo 18, johon asti festarivieraille pidetään pöytiä varattuna. Sen jälkeenkin olet lämpimästi tervetullut, mutta pöytäpaikkaa emme uskalla luvata. Järjestämme illan aikana kirjallisuusaiheisen pubivisan ja illan kruunaa Lapin kirjallisuusseuran hallituksestakin tutun Mako Pihavainion bändi Mako & Oy. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja ruokailu on omakustanteinen.

paikka

Festareiden päätapahtuma Lyskalla la 18.11. klo 10–17 Lyseonpuiston lukio (Ruokasenkatu 18)

Vapa a

KIRJAILIJAHAASTATTELUT JA JÄSENTEN KIRJAUUTUUDET

LYSKAN KAHVILA palvelee koko festaripäivän.

i Liim

antala

Tomm

Pälvi R

niemi u Palo

10–17 KIRJAMYYNTI aulassa

Satusiivessä vietetään yhteisiä lukuhetkiä satujen Tarjolla on lappilaisten uutuuksien ja ja runojen parissa, askarrellaan minikirjoja, väritetään klassikoiden lisäksi myös muuta ajankohtaista kirjallisuutta kaiken ikäisille. satukuvia ja tutustutaan Maahispeikkoon, Nukkumattiin Loistava tilaisuus hankkia luettavaa myös ja muihin rakkaisiin satuhahmoihin. Puuhien lomassa on mahdollisuus osallistua tarinarentoutushetkiin. pukinkonttiin. Satusiipeä emännöi kirjailija Tittamari Marttinen. 10–15 KIRJASTOAUTO Lyskan pihassa 10.00 Satutuokio, Hilla Ojennus Tervetuloa tutustumaan kirjastoautoon, te10.30 Kuvakirjatuokio, Eveliina Muotkavaara kemään kirjalöytöjä ja hoitamaan kirjasto 11.00 Kirjailijavierailu: Riina Mattila korttiasiat kuntoon samalla käynnillä! Jättiläismarsu vierailee Oiva tilaisuus päästä perehtymään myös kirjaston e-palveluihin ammattilaisen 11.30 Tarinarentoutus, ohjaajana Anna Virtanen opastuksella. 12.00 Sammakkoprinssi ja muita satuja -nukketeatteriesitys perheen pienimmille. Esiintyjinä Rovaniemen kaupunginkirjaston kirjastonhoitajat Aarni Harvala ja Laura Herva 12.45 Tarinarentoutus, ohjaajana Anna Virtanen 13.30 Satutuokio, Sannimaria Kurttila 14.00 Satutuokio, Hilla Ojennus 14.30 Jättiläismarsu vierailee

10–15 KIRJOITA PAREMMIN -työpaja Voit tulla piipahtamaan työpajaan milloin vain: pääset kokeilemaan luovan kirjoittamisen eri lajeja ja tekniikoita omatoimisten kirjoitusharjoitusten kautta. Paikalla kirjoittajaohjaaja ja kirjailija Anne Lukkarila opastamassa kirjoittamisen maailmaan.

L ap il l ine n

Pidätämme oikeudet ohjelman muutoksiin.

10–15 SATUSIIPI, ohjelmaa lapsille

Hann

Inari F ernán dez

Kaija

Antto ne

14.00 Hannu Paloniemi, haastattelijana Kirsi Karhu 14.30 Seuran jäsenet esittelevät uutuusteoksiaan: Leila Peltonen ja Tiitu Lintula 15.00 Pälvi Rantala, haastattelijana Niki-Sebasti Saarinen 15.30 Seuran jäsenet esittelevät uutuusteoksiaan: Sari Hakko ja Ritva-Elina Pylväs 16.00 Tommi Liimatta, haastattelijana Hannu Paloniemi

pääs

atta

11.00 Kaija Anttonen, haastattelijana Tuula Saraniemi 11.30 Seuran jäsenet esittelevät uutuusteoksiaan; Tapani Tavi ja Avoin kirjoittajaryhmä Kittilästä 12.00 Inari Fernández, haastattelijana Katja Kärki 12.30 Seuran jäsenet esittelevät uutuusteoksiaan: Jenny Siivola ja Eveliina Hokkanen

KIRJAILIJAVIERAAT

Kirjoja ovat festareilla myymässä mm.

Kaija Anttonen

kustantamot

Kaija Anttosen Kieletär-kustantamo julkaisee saamelaiskirjallisuutta suomeksi. Kaijan pääteos suomentajana on Linnea Axelssonin yli 700-sivuinen, useita palkintoja saanut Ædnan. Runomuotoon kirjoitetussa kirjassa käsitellään mm. saamelaisten rotututkimusta, poronhoitoa, yhteyttä luontoon ja koulun vaikutusta lasten identiteettiin eli sitä, keitä saamelaisista on tullut yli sadan vuoden ankarien muutosten kourissa.

Inari Fernández

Inari Fernández on somesta tuttu toimittaja-tarinankertoja ja tuottaja, joka julkaisi esikoisteoksensa, pohjoisen äänin rikastetun Käppyrämännyn juurella – Kuinka Lappi muutti minut Storytelin äänikirjana keväällä 2023. Kirja nousi ennätysajassa palvelimen ykkössuosikiksi, ja on ilmestynyt syksyllä nyt myös printtiversiona. Inari on lappilaistunut eteläntyttö, joka nauttii elämästään vanhassa hirsitalossa Vuojärven pienessä kylässä.

Hannu Paloniemi

Hannu Paloniemi on suomen kielen lehtori Lapin yliopistossa. Paloniemi on myös Sapattivuosi-yhtyeen perustajajäsen, sanoittaja ja entinen laulaja. Hannun esikoisromaani Lumiluolapoika on omakohtainen tarina äitinsä menettäneestä pojasta ja tehtaiden varjossa versovasta nuorisokulttuurista. Lumiluolapoika on saanut erinomaisen vastaanoton ja on nimetty mm. BookBeatin vuoden tulokkaaksi.

Pälvi Rantala

Pälvi Rantala on rovaniemeläinen tietokirjailija, sanataiteilija ja kulttuurihistorioitsija. Hän opettaa kulttuurihistoriaa Lapin yliopistossa ja kirjoittaa myös kaunokirjallisuutta Pälvi Puron nimellä. Tutkimuksissaan Rantala on käsitellyt muun muassa päiväunien nukkumisen kulttuuria, taiteen merkitystä työelämässä, kylähullujen historiaa ja unettomuutta kulttuurisena ilmiönä. Rantalan tuoreimmat tietokirjat ovat Valvojat – tutkimusmatka unettomuuden historiaan ja syksyllä 2023 ilmestyvä Unettomuudesta. Parhaillaan hän kirjoittaa tietokirjaa ämpärin kulttuurihistoriasta.

Tommi Liimatta

Tommi Liimatta on kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuudella noteerattu kirjailija. Hänen tuotantonsa pitää sisällään yhdeksän romaania, tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja lyriikkaa. Liimatta tunnetaan myös Absoluuttinen Nollapiste -yhtyeen laulajana.Liimatan omaelämäkerrallisen sarjan neljäs teos, Manse – markka-aika, keskittyy vuosiin 1996-2001, jolloin Tommi muuttaa Lapista Manseen omistautuakseen Absoluuttisen Nollapisteen läpimurrolle. Rockmaailman arki on kuitenkin raadollista, aikuisuus tuo omat haasteensa bändin maailmanvalloitukselle eikä sisäisiltä ristiriidoilta vältytä.

www.lapinkirjallisuusseura.fi L a p il l ine n

Aviador Kustannus, Helsinki Enostone kustannus, Vantaa InariMedia Oy, Sodankylä Kieletär Inari, Kaamanen Sininen Jättiläinen, Rovaniemi Tammikuu Oy, Rovaniemi Väyläkirjat, Rovaniemi

kirjailijat Lauri Akola Jenni Grönqvist Sari Hakko Pirkko Jurvelin Kirsi Karhu Sirpa Kostiander Katja Kärki Jorma Laitinen Tiia-Lotta Lintula Ari Mikkilä Outi Nevanlinna Hannu Paloniemi Leila Peltonen Tapani Tavi

Lapin kirjallisuusfestareiden yhteistyökumppanit AK Kustannus Bull Bar & Grill Hostel Café Koti Lapin tietokirjailijat Lyseonpuiston lukio Musta Kissa Rovaniemen kaupunginkirjasto Rovaniemen teatteri Sanaseura Vimma

Järjestäjä

Lapin kirjallisuusseura ry www.lapinkirjallisuusseura.fi

LAPIN KIRJALLISUUS FESTARIT

13.–18.11.2023, ROVANIEMI

paikka Kustantajan kuulumiset: Sininen Jättiläinen Lappiin saatiin uusi kirjakustantamo, kun Antti Autioniemi perusti Sinisen Jättiläisen reilu vuosi sitten. siihen aikaan Suomen arvostetuin luovan kirjoittamisen koulu. Työstin samalla ensimmäisen romaanikäsikirjoitukseni valmiiksi. Sain sille paristakin kustantamosta hyvää palautetta ja melkein lupauksen kustannussopimuksesta. Molemmat kuitenkin jättivät homman kesken ilman sen kummempia selityksiä. Silloin koin, että kustannusmaailma on julma ja epäreilu. Ajatus siitä, että kustantamo voisi toimia toisinkin, jäi kytemään. Kun sitten näin kerran kirjaston pöydällä Lapin kirjallisuuspalkintoehdokkaita, tuli mieleen, että kustannustoiminnalle voisi olla Lapissa vielä tilaa, Antti kertoo. Sinisessä Jättiläisessä ovat osakkaina ja työn touhussa mukana myös Jenny Siivola ja Sara Brax. – Paljon on pitänyt opetella kirjojen tekemisestä ja painattamisesta. Meidän yksi mottomme onkin, että ”emme tee sitä siksi, että se on helppoa, vaan siksi, että se on vaikeaa”, Antti nauraa. Se neljäs tänä syksynä julkaistava kirja on värityskirja Arctic Mindfulness & Finnish folk wisdom. Kuten kaikki muutkin Sinisen Jättiläisen kirjat, se on myytävänä Lapin kirjallisuusfestareilla lauantaina 18.11. Minna Kurttila

Antti Autioniemi. Kuva: Sininen Jättiläinen.

– On muuten menossa koko vuoden hektisimmät viikot, Antti sanoo, kun soitan hänelle kysyäkseni kuulumisia. – Kolme kirjaa saatiin juuri painoon ja yksi on lähdössä ensi viikolla. Viime yönä havahduin murehtimaan, jäikö kanteen sittenkin vielä jokin virhe. Marraskuussa ilmestyvät Sinisen Jättiläisen kustantamana Ansa Julia Niemen Auroran viimeinen ääni, Tytti Muurisen ja Jenny Siivolan Pohjoisen tunturien Atlas sekä Annika Wellingin ja Aino Kännön Biegga tuliketun jäljillä. Kaikista julkaistaan sekä suomen- että englanninkieliset painokset. Antti haluaa tarjota kirjoja myös matkailijoille, ihmisille, joita kiinnostaa Lappi, sen ihmiset, elämäntapa ja kulttuuri. – Olen AirBnb-yrittäjänä ollut paljon tekemisissä matkailijoiden kanssa, ja minulle on syntynyt hyvä käsitys siitä, mitkä asiat kaikkialta tulevia matkailijoita Suomen Lapissa kiinnostaa, Antti kertoo. – Tietoa ja elämyksiä voi tarjota myös kirjallisuuden keinoin. Antti on valmistunut vuonna 2006 Lapin yliopiston audiovisuaalisen mediakulttuurin linjalta ja asunut vuosia Helsingissä. Rovaniemelle hän palasi kolme vuotta sitten. – Opiskelin kirjoittamista kaksi vuotta Kriittisen korkeakoulun luovan kirjoittamisen linjalla, se oli ainakin

L ap il l ine n

KIRJA-ARVIO

Suonsyvyisiä ajatuksia Niina Kivelä ja Kati Saonegin: Hillasuolla kaikki on toisin. Into 2023. Mikä kaikki onkaan toisin hillasuolla? Tähän kiehtovaan kysymykseen etsin vastausta samoillessani tietokirjailijoiden Niina Kivilän ja Kati Saoneginin mukana pohjoisen hillasoilla. Kahden kirjoittajan teksteistä koostuvassa Hillasuolla kaikki on toisin -teoksessa alkuasetelma on tämä: kaksi hillahullua, etelän kaupungissa arkeaan elävää naista, käy säännöllisesti yhdessä pohjoisessa hillastamassa. Pohjoisessa elävälle ihmiselle hillasuolla tarpominen on arkipäiväistä ja itsestään selvä voimavara. Teos lieneekin kirjoitettu niille, joille suot ovat vieraampi ympäristö. Joka tapauksessa teoksessa suota tarkastellaan äkkivääristä, yllättävistä ja riemastuttavan raikkaista näkökulmista. Teoksessa käsitellään suohon liittyviä mytologisia ja ekologisia ulottuvuuksia, mutta myös lapsettomuutta, hulluutta, naisen roolia ja kuolemaa. Tekstit ovat pohtivia, runollisia, julistavia, toisistaan melko irrallisia kokonaisuuksia. Välillä huomasin kaipaavani vahvempaa dialogisuutta ja yhteyttä jonkin aiemman tekstin teemaan sekä sen syventämistä. Riemastuin joka kerta, kun tätä vuoropuhelua käytiin. Hillasuolla kirjoittajien äänet sekoittuvat toisiinsa, mutta kokonaisuuden

kannalta ei ole merkitystä, kumpi kulloinkin puhuu. Liioittelua kaunokirjallisena tehokeinona käytetään välillä jopa rasittavuuteen saakka, mutta se lienee ollut kirjoittajien tarkoituskin. Onneksi makuja on monia, ja hillasuolla kaikki olkoon sekä toisin että sallittua. Suot elävät nousukauttaan, ja viime aikoina suohon liittyviä kirjoja on julkaistu useita. Hillasuolla kaikki on toisin on kiinnostava ja tervetullut lisä suomalaiseen suokirjallisuuteen. Se saa kaipaamaan rauhaa ja lisää suonsyvyisiä, viisaita pohdiskeluja. Katja Kärki-Alaluusua

Yhtenä rinkinä Matti Ylipiessa: Keston salaisuus – Kirjoittajaryhmä Ringin 50 vuotta. Atrain & Nord 2023. Matti Ylipiessa on kirjoittanut kattavan historiikin kirjoittajaryhmän vaiheista sen alusta aina, takakansitekstin mukaan, kypsyysvuosiin saakka eli viime vuosiin asti. Herää kysymys, onko kirjoittajaryhmä kypsynyt vasta viime aikoina päästyään niin sanotusti kypsään ikään? Kirjoittaja on itse rinkiläinen ja osaa taidolla käsitellä myös omaa osuuttaan Ringin vaiheessa neutraalisti, itseään korostamatta. Rinki aloitti toimintansa Kemistä salaa pöytälaatikkoon kirjoittavien ryhmästä. Ryhmä toimii vieläkin Kemissä, vaikka on laajennut kirjoittajiltaan koko Lappiin. Kirjoittajaryhmä Rinki on vuosien aikana julkaissut 21 antologiaa, joihin on mahtunut satakunta kirjoittajaa. Kirja sisältää kattavat luettelot antologioiden kirjoittajista. Muutama muukin projekti ryhmän vuosiin mahtuu ja niistä lukee mielenkiinnolla kuinka monipuolista toiminta voi olla.

Kirja on tarkoitettu Ringin jäsenille ja muille ryhmästä kiinnostuneille. Tämä heijastuu myös lukukokemukseen: asiat on kerrottu lähes luettelomaisesti. Silti juhlavuoden teos on arvokas nimenomaan rinkiläisille ja jälkipolville pitkäaikaisen ryhmän vaiheista. Mielenkiintoisia seikkojakin kirja nostaa välillä esiin ja draamaakaan ei puutu – niin kuin elävässä elämässä yleensä. Toivotan antoisaa ja luovuuden täytteistä juhlavuotta rinkiläisille! Kukoistakoon seura luovuudellaan! Sari Hakko

L a p il l ine n

paikka Kadonneessa kesässä voi tapahtua mitä tahansa Niko Aslak Peltonen: Kadonneen kesän aikakirja. Helmivyö 2023. Juuri ylioppilaslakkinsa saanut Palokoski matkustaa Helsingistä viettämään nuoruutensa ja vuosituhannen viimeistä kesää Rovaniemelle. Hänen kesäänsä kuuluu joutilaalle nuorelle miehelle tyypillistä tekemistä: päämäärätöntä vaellusta, leuhkimista, uhoilua, naisten katselua ja kaljanjuontia. Palokoski kokee myös ensirakkauden kaikkine mullistuksineen. Romaani vaikuttaa kasvukertomukselta siitä, kuinka pojasta tulee mies. Niko Aslak Peltonen kutoo kuitenkin romaaniin myös toisia tasoja. Aluekuvaus on elävää ja asiantuntevaa. On kuin pääsisi kiertokävelylle Rovaniemelle. Lisäksi Peltonen tuo kauhuelementtejä mukaan. Pikkuhiljaa hän kasvattaa jännitystä ja jopa päähenkilön ahdistusta: miten tässä käykään? On manausta, jännittyneitä nuoria, lähes pakkomielteinen intressi kuolleeseen runoilijaan. Elää myös kiinnostusta natsitarinoihin. Niko Aslak Peltonen on omien sanojensa mukaan palannut lähimenneisyyteensä. Hän esittelee tapahtumat

elävästi ja samaistuttavasti. Romaani lupaa tarjota kauhufanstastisen tulkinnan siitä, miksi kerran tuhkaksi poltettu pohjoinen kaupunki on sellainen kuin on. En allekirjoita, että se täysin lunastaa lupauksensa, mutta mielenkiintoisen tulkinnan romaani tarjoaa. Peltonen on kaiken kaikkiaan luonut mieltä kutkuttavan ja monipuolisen hybridiromaanin. Onkohan elementtejä jopa turhankin monta? Sari Hakko

Syvällä Lapin mailla Tapio Nykänen: Lapin ihminen – Identifikaatiot, ympäristöt ja yhteinen erityisyys. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. Tapio Nykänen on lähtenyt kartoittamaan lappilaisten identiteetin kaltaista tilaa haastatteluiden avulla. Sijoittuuko niin sanottu oma paikka saamelaisuuteen, lappilaisuuteen vai lappalaisuuteen? Mihin tuntee kuuluvansa? Mitä Lappi merkitsee? Keskitytäänkö ryhmäytymisessä erityisyyteen vai samankaltaisuuteen? Teoriakatsaus luo yhtäläisyyden muun muassa intiaanien jälkeläisten ja saamelaisten jälkeläisten välille. Nykäsen tutkimus on laadullinen ja hän on käyttänyt haastatteluja tai haastatellut metsälappalaisaktiiveja, kemi-sompiolaisia sekä kittiläläisiä. Lisäksi hän käsittelee kirjoituspyyntönsä kautta tulleet materiaalit sekä luo pienen lehtikatsauksen tutkimuskysymyksiinsä kohdistuvista aiheista kahdessa lappilaisessa lehdessä varsin laajalta ajanjaksolta. Tutkimuksessa on paljon aineksia ja Nykänen käsittelee niitä monipuolisesti ja mielenkiintoisesti. Hän suhtautuu kiihkottomasti tutkimukseensa ja erityisesti saamelaisuuskysymykseen. Hän kuitenkin onnistuu valoittamaan,

ainakin allekirjoittaneelle, mielenkiintoisia seikkoja tutkimuksensa kohteiden taustoista. Kirja oli miellyttävä lukea ja oli hienoa päästä mukaan haastateltavien ajatusmaailmaan. Sari Hakko

L ap il l ine n

KIRJA-ARVIO

Pelinainen, joka kulkee omia teitään Kirsi Karhu: Unelmakartta. Basam Books 2023. Unelmakartta jatkaa Unelmalistasta tutun Meijun seikkailuja. Meiju on pelinainen, joka kulkee omia teitään. Hän nauttii täysin siemauksin seikkailuistaan ja poistuu välillä nopeasti paikalta ja haluaa jättää asiat salaisuuksiksi. ”Ei koskaan kysytty toistemme nimiä”, ”Parhaat muistot jäävät niistä, jotka livahtavat pois ennen kuin heihin ehtii kyllästyä”. Teos keskittyy suurimmaksi osaksi seksuaalisiin seikkailuun ja seksin harrastamiseen. Kirsi Karhu on luonut hahmon, joka on pitkään ollut epätrendikäs yhteiskunnassamme: keski-ikäinen seksuaalisuudesta ja seksistä nauttiva nainen. Meiju on hyvinkin rietas ahtain silmälasein tarkasteltuna. Lieneekö kärjistys ollut paikallaan? Kuitenkin teoksessa on edeltäjäänsä enemmän viipyilemistä hetkien äärellä. Kirjassa myös Meijun tytär Selena pääsee ääneen ja takaumien kautta tutustutaan myös Reaan, Meijun äitiin. Meiju joutuu seikkailujensa ohessa pohtimaan rooliaan niin äitiinsä kuin tyttäreensä. On kuin kirjailija

rivien välissä viestittäisi sukupolvien ketjun jatkuvan samanlaisena: niin tytär kuin äitikin. Onko kolmannessa polvessa ”toivonpilkahdus” erilaisesta käyttäytymisestä? Mielestäni parasta antia teoksessa oli moninainen kielikuvien käyttö. Karhu on onnistunut kirjoittamaan mukavassa suhteessa seksikohtaukset ja pohdintoja minuudesta. Pohdintoja olisi voinut vieläkin syventää. Teos toimii silti erinomaisesti Meijun elämän tarinana. Sari Hakko

Groteskeja ruumiita Inarissa Anne Lukkarila: Inari. Basam Books 2023. Inari on rovaniemeläisen kirjoittajaohjaajan, kirjailijan ja kustantajan Anne Lukkarilan toinen ympäristöaiheinen dekkari. Sekä Enkelilunta että Inari sijoittuvat Lappiin. Ensimmäisessä dekkarissa lukija sai tutustua rikostutkija Pertti Lämsään. Samainen mies jatkaa tutkimuksiaan myös Inarissa. Kansainvälinen ympäristöseminaari ei ehdi kunnolla käynnistyä, kun nuoren miehen ruumis löytyy mäntyyn sidotusta öljytynnyristä. Eikä ruumis jää ainoaksi. Virkavapaata Inarijärvellä viettävä Lämsä alkaa saada puhelimeensa päivittäin koordinaatteja, joista löytyy seuraava uhri. Lämsä alkaa ratkoa rikosten sarjaa yhdessä oikeuslääkäri Sakari Laurilan ja ylikonstaapeli Niiles Vuopion kanssa. Juoneen nivoutuu ympäristöseminaarin tähtipuhuja, amerikkalainen Noah Green. Nuori ympäristöaktivisti on saavuttanut valtavan kansainvälisen näkyvyyden ja some-suosion, mutta maksaa siitä kovaa hintaa. Henkilögalleriaa täydentää toimittaja Carita Saastamoinen, joka on tullut Inariin raportoimaan ympäristöseminaarista. Carita kuitenkin haaveilee rikostoimittajan urasta. Pian hän huomaa olevansa skuupin äärellä

L a p il l ine n

ja mahdollisuus murhasarjan tutkimiseen johdattaa hänet itsensäkin vaaraan. Inari on viihdyttävää luettavaa ja toisaan seuraavat juonenkäänteet takaavat, että kirja on ahmittava pian loppuun. Lapin luonnon ja ihmisten kuvaus on aitoa ja elävää, murreilmaisut ovat kohdallaan ja lappilainen tapa suhtautua yllättäviinkin asioihin on uskottavaa. Minna Kurttila

paikka Meillä on myyrä Anu Ojala: Kuolinsoitto. Gummerus 2023. Juristi ja kirjailija Anu Ojalan elokuussa 2023 ilmestynyt Kuolinsoitto on toinen osa Ronja Jentzsch -dekkarisarjasta. Ensimmäinen osa, Jääsilkkitie, ilmestyi vuonna 2021 Liken julkaisemana. Anu Ojalan ratkaisu sijoittaa Kuolinsoitto hänelle tutulle alueelle Kemiin ja Tornio-Haaparantaan antaa mahdollisuuden tarinalle, jossa huumeita välitetään valtakunnan rajan yli. Ilman tuota rajaa olisi tarina ollut toisenlainen ja roistotkin kotimaista tuotantoa. Siinä se rajan viehätys juuri piilee – mahdollisuuksissa. Koko Lappi hukkuu fentaan ja nopeasti muukin Suomi perässä, Ruotsista tai Norjasta puhumattakaan. Ainetta myydään laillisestikin, eikä se auta asiaa, Siltamäki korotti ääntään. Supon pelleilyn takia täällä on päivissä menehtynyt kymmenkunta nuorta ja teholla on useampi, putkat on täynnä ja partiot eivät pysty hoitamaan kuin osan tehtävistään. Ensiapu on tukossa, listaa voisi jatkaa. Eikä teillä saatana ole tietoa missä se mies tai fentat ovat? Siinä esimiehen purkaus päähenkilön Ronja Jentzschin johtamalle poliisiyksikölle. Raja vuotaa kuin seula, aina on kiire ja vielä lapsentappajakin on taas jälleen kerran vapaalla. Ei ole ihme, että Ronja ja Janne ovat tiukoilla ja pinnat kireällä. Ja joku vuotaa! Porukalla kuitenkin selvitetään, kuka ja kenen hyväksi ja kuinka paljon myyrä sotkee tutkintaa.

Teoksen toisen päähenkilön, Kristianin, kohellukset ovat Kuolinsoiton parasta antia. Entisellä tullitarkastajalla ei kaikki toiminta ole mennyt niin sanotusti putkeen: jalka on kipeä, entinen vaimo oli hirviö, rikolliset seuraavat, kova lapsuus. Mutta Kristian on inhimillinen heikkouksista huolimatta ja hänestä löytyy sankarin viitan arvoinen mies tarpeen vaatiessa. Ojala on perehtynyt digitaalisen kirjan ekosysteemiin ja hän käyttää Kuolinsoitossa tutkimaansa aihetta uskottavasti. Osa hienouksista menee ainakin minulla yli hilseen, mutta sen opin, että älypuhelin välittää informaatiota, joka on vaarallista väärissä käsissä. Kolmas osa Ronjan tarinaa ilmestynee, koska pakkohan minun on saada tietää, kuka on Olivia. Ja Ronjalta voisi pestä suun saippualla! Raili Ilola

Lehden kuvataiteilija: Essi Korva Kuvataiteilija Essi Korva (s.1985) valmistui Lahden Ammattikorkeakoulusta Taideinstituutista vuonna 2010. Hänen veistoksensa perustuvat useimmiten hänen subjektiivisiin kokemuksiinsa maailmasta. Töissään hän käsittelee usein pelkoja, lapsuutta, yksinäisyyttä ja tyhjyyttä, johon Lapin karun kaunis ympäristö tarjoaa loistavat puitteet. Hän työskentelee useilla eri materiaaleilla käyttäen muun muassa puuta, sementtiä, kipsiä, keramiikkaa, hiuksia, kierrätysmateriaaleja tai lähes mitä tahansa materiaaleja ja tekniikoita teoksissaan. Loppujen lopuksi materiaali itsessään ei ole olennaista hänen töissään, vaan tunteet, jotka hän yrittää vangita teoksiinsa. Hänen veistoksensa ovat tunteiden muotokuvia. Essi Korvan teoksia löytyy museoiden kokoelmista ja yksityisiltä keräilijöiltä. Korva on osallistunut lukuisiin ympäristö- ja paikkasidonnaisen taiteen tapahtumiin ja pitänyt useita yksityis- ja yhteisnäyttelyitä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

L ap il l ine n

RUNOJA

Kesäkaivolla

Olet punainen sydän minä sinut leikkasin ja ompelin kiinni peitin sinulla reiän, jota pieni pellavapääni kyynelsilmin minulle näytti. Hän kertoi ajoin varovasti, ihan todella äiti hyvin varovasti kuitenkin menin mukkelismakkelis minuun sattui ja itketti katsoin housujani ja näin sen ajattelin, nyt äiti suuttuu.

Kukkamekko kulleroinen pihakaivon sammaleella muisteli menneitä menoja. Lauloi lintu, lirkutteli parsi puheilla paremmin. Inisi itsekseen sääski hiljaa hiipi sanat suusta varisi vähäiset tuuleen. Kaiken muisti kaunokainen hyppeli sirkkana kedolla kyykisteli, keikisteli tavoitteli taikojansa. Kumahti nahka naisen sormin surun vesiä sytytti maalasi maailman menoa.

Lohdutin pellavapäätäni vahinkoja sattuu, ei hätää ethän loukannut itseäsi kysyin haluaisitko siihen sydämen hän halusi ja sen hän sai rakkaudella tehdyn sydämen.

Seisoi sarvet seinällänsä sauva sanoitta sojotti Kaikki voittojen vasamat makasivat mättähillä elostelivat yhessä.

Leena Pyhäluoto

Niin oli sanojat somia vanhat virsissään vakavat nuoret naiset vasta naitu lapsen maitoa luritti. Elsa Partala

L a p il l ine n

paikka Neuvottomana tuuli ryntää ovesta sisään tästä vasemmalle vai eteenpäin? saranoiden parku yhtyy askeleiden kopinaan portaiden narinaan niiden laulu on menneiden laulua eilisen ja hiljaisuuden välissä laulettua tänään yksin tuuli kysyy tästä vasemmalle vai eteenpäin ikkunaraamit vastaavat tänne tänne vetävät tuulen tuvasta ulvoen taas jää vaille vastausta

vaihtoehtoisesti

Essi Korva

Ovi ei ollut enää lukossa tuulen rynnätessä sisälle autioon valon kajokin lähtenyt pakkanen isäntänä antaa tuulen tulla ja mennä miten huvittaa tupa keskellä aikaansa molemmin puolin tyhjää suoristelee pöytäliinaa ilman pöytää ilman tuoreen leivän tuoksua ilman kaappikellon uneliasta käyntiä joskus tuossakin ollut rikkinäinen lasi tai lautanen lattialla tuuli ujeltaa mennessään luvaten palaavansa vielä Pasi Nurmikumpu

L ap il l ine n

Kirjalaari – uutuuksia Kirjalaarissa ovat mukana Rovaniemen kaupunginkirjastoon 11.10.2022–10.10.2023 saapuneet uutuudet.

Aikuisten kertomakirjallisuus Apukka, Miia: Itään ja takaisin. Kirjokansi, 2022. Bergström, Maria Vanhapiha: Sole mikhään! Heikin hiljaset hulinat. BoD, 2022. Eilittä, Anna-Maria: Tämäkin hämärä katoaa. Atena, 2022. Grönqvist Jenni, Puro Rantala Pälvi, Remes Päivi: Tyhjöset: uuden ajan kummitustarinoita, Hyppyhiiri, 2022. Hanhisuanto, Kari: Soihtu. Reuna, 2023. Havaste, Paula: Laahus. Gummerus, 2022. Havaste, Paula: Lieka. Gummerus, 2023. Heikka, Anneli: Aurinkoa idästä länteen. Svedbacka bokförlag, 2022. Hokkanen, Eveliina: Hiilellä peitetty. Aikamedia, 2023. Huilaja, Janne: Liina. Atrain & Nord, 2022. Hyttinen, Veli-Matti: Nussimajänkän jääkärit. Osa 10. Etulinja-kustannus, 2023. Immonen, Helena: Operaatio Napakettu. CrimeTime, 2023. Joy, Francis: Wild Wisdom from the Arctic North. Volume 2. Omakustanne, 2023. Jurvelin, Pirkko: Tyydyttävä suoritus. BoD, 2023. Kajanne, M. K.: Punainen lanka. Kivikko ; 1. Kustannus HD, 2023. Kanto, Anneli: Saalistetut. CrimeTime, 2023. Karhu, Kirsi: Unelmakartta. Basam Books, 2023. Kauppila, Anni-Sofia: Hiljaa lipuvat varjot. Aviador, 2023. Kettu, Katja: Erään kissan tutkimuksia. Otava, 2023. Komulainen, Mika: Sallan salakalastajat. BoD, 2022. Kortelainen, Anna: Kulkija. Tammi, 2023. Koskinen, Pasi: Ja kaikki kivestä. Käsite, 2022. Kukko, Valma: Sydän on suurempi päätä. Väyläkirjat, 2023. Kulju, Mika: Tsunami. Readme.fi, 2023. Kummu, Essi: Alaston lukupiiri. Tammi, 2023. Laurila, Anne: Mettä-Hannun Selma. Väyläkirjat, 2022. Laurila, Anne: Selma ja Pietulan Alfreeti. MettäHannun Selma; 2. Väyläkirjat, 2023. Lukkarila, Anne: Inari. Basam Books, 2023.

L a p il l ine n

Matikainen, Harri: Murha Matkakoskella. Mediapinta, 2022. Matinlompolo, Unto: Isän maa. Väyläkirjat, 2022. Metsola, Mikko Juhana: Hitaat tulet. Mediapinta, 2023. Mäkinen, Veikko: Taivaanrannan maalari. Atrain & Nord, 2022. Ojala, Anu: Kuolinsoitto. Gummerus, 2023. Palm, Rikhard: Valkean Sannan kulta. Svedbacka bokförlag, 2023. Paloniemi, Hannu: Lumiluolapoika. Like, 2023. Peltonen, Niko: Kadonneen kesän aikakirja. Helmivyö, 2023. Pentikäinen, Johanna: Joutsenen laulusta. Warelia, 2023. Peura, Maria: Esikoinen. Otava, 2023. Pylväs, Ritva-Elina: Aunuksen pääskyset. Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2022. Rytisalo, Minna: Jenny Hill. WSOY, 2023. Savolainen, Vesa: Vaelsimme poropoluilla. Myllylahti, 2022. Siirilä, Jussi: Reklaamiprinssi. Gummerus, 2023. Sipola, Pauli: Elämää porojen kanssa. Omakustanne, 2023. Sipola, Pauli: Karivaaran kummia aikoja. Omakustanne, 2022. Sipola, Pauli: Paremman pyytäjän mukana. Omakustanne, 2022. Tulasalo, Erja: Oranssi puutarha. Atena, 2023. Ukkonen, Osmo: Onnensa etsijät. Mediapinta, 2023. Ulanto, Riikka: Neitsytlento. Aviador, 2022. Varis, Markku: Smuglari. Atrain & Nord, 2022. Vuori-Kemilä, Anne: Maahan viilletty raja. Karisto, 2023. Väisänen, Tuula: Houkka: Helgi Hansintyttären elämä. Atrain & Nord, 2022.

paikka

Aikuisten runot

Nuortenkirjallisuus

Akola, Lauri: Kuun minä sinulle kannan. Omakustanne, 2022. Avoin kirjoittajaryhmä: Ilkeä susi. Runohuone, 2023. Haaja, Raimo: Katse yli virran. Omakustanne, 2022. Haaja, Raimo: Kaunis Lappi. Omakustanne, 2023. Haaja, Raimo: Vapaat vedet. Omakustanne, 2022. Hakko, Sari: Olen yhä tässä. Kulttuuritarha, 2022. Häkkinen, Onni: Aika muuttaa kasvojaan. Mediapinta, 2023 (runokirja.fi) Häkkinen, Onni: Elettiin ennenkin. Mediapinta, 2023 (runokirja.fi) Isometsä, Juhani: Toivoa ihmiselle. Omakustanne, 2022. Kokkola, Markku: Ja karttaa vaikka etsisin. Atrain & Nord, 2022. Kokkola, Markku: Ja katolla paistaa meri. Atrain & Nord, 2023. Kontio, Tomi: Tunturin luokse, rakkaan. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2023. Ojuva, Uni: Onhan sentään linnut. Aviador, 2023. Pylväs, Ritva-Elina: Horsmankukkia. Barents Publisher, 2023. Salomaa, Sauli: Naapurin tytsy. Väyläkirjat, 2022. Tavi, Tapani: Herra Tududin kalotin matka. Runohuone, 2023. Tuomi, Arto: Kulkija yön. Omakustanne, 2022. Waris, Kari: Pitkospuut: runoja. BoD, 2023. Ylinampa, Kari: Mitä minä sanoin. Mediapinta, 2023.

Keso, Lasse: Turjantaara: kultainen solki. Juttutalo, 2022. Roininen, Minna: Arianna. Osuuskumma, 2023. Sandström, Tuula: Jesse Ilves, veitsimies. Enostone Kustannus, 2022. Ojala, Anu: Valehtelija. Ryhmä Error; 2. Otava, 2023.

Lastenkirjallisuus Haapala, Niina: Olio löytää ystävän. BoD, 2023. Isotoff, Jenni: Unelma Mäykkynen & seikkailu Lapissa. Mini Kustannus, 2022. Karjalainen, T.: Shamaani Inka. Kustantaja tuntematon, 2023. Kokkola, Ritva: Leija. Atrain & Nord, 2023. Marttinen, Tittamari: Lomalla hiihtokeskuksessa (Luka ja Lulu). Kvaliti, 2023. Sergejeff, Tiitu: Tiutun laulu. Elämän Taikapöly, 2022. Käännökset: Tiutu lávlla (pohjoissaame) 2023 ja Tiivt laaul (koltansaame) 2023. Snellman, Maami: Kuun lapsi. Kvaliti, 2023.

L ap il l ine n

TARINAKAIRA

Tarinakaira-hankkeella lisäresursseja Taiteen edistämiskeskus (Taike) on myöntänyt Lapin kirjallisuusseura ry:lle erityisavustuksen hankkeelle Kirjallisuuden tuominen osaksi lappilaisten arkea ja elämää Lapin maakunnan hama-alueilla, lyhyemmin Tarinakaira. Hankkeen tavoitteena on järjestää kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä koulutuksia, tapahtumia ja kirjailijavierailuja Lapin eri kunnissa. Tilaisuudet räätälöidään paikallisesti esiin nousevien toiveiden ja tarpeiden mukaan hama-alueiden kuntien, koulujen ja kirjastojen kanssa. Tapahtumapäivän käytännön järjestelyt hoidetaan paikallisen jäsenistön voimin. Tuen määrä on 52 000 euroa ja hankkeen toteutusaika on 1.8.2023–31.12.2024. Lapin harvaan asutuiksi maaseutualueiksi eli hama-alueiksi luetaan kaikki muut paitsi Rovaniemen, Kemin, Tornion ja Kemijärven keskustat. Hanketta ohjaa ja valvoo Lapin kirjallisuusseuran hallitus ja sen käytännön toteutuksesta vastaa seuran puheenjohtaja Minna Kurttila.

Hankkeen tavoitteet Hankkeen avulla Lapin kirjallisuusseura saa kaivattuja lisäresursseja järjestää toimintaa laajemmin Lapin alueella. Tavoitteena on myös nostaa esiin kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen monimuotoisuutta. Hankkeessa järjestettävät tilaisuudet voivat liittyä proosan ja runouden lisäksi melkeinpä mihin tahansa kirjalliseen ilmaisuun laululyriikasta tietokirjoittamiseen ja some-teksteistä audiovisuaalisten tuotantojen käsikirjoituksiin. Tilaisuuksia voidaan suunnata myös kaikille ikäryhmille taaperoista senioreihin. 28

L a p il l ine n

Seuran tavoitteena on myös saavuttaa laajemmin lappilaisia harrastajakirjoittajia ja tarjota heille työkaluja kirjoittamisharrastuksen tueksi. – Lapin kirjallisuusseura on toiminut 26 vuotta. Jäsenmäärä on nykyään noin 300 ja lisää kirjallisuuden ystäviä toivotaan mukaan toimintaan, kertoo Minna Kurttila. – Tämä hanke on yksi esimerkki siitä, mitä voimme yhdessä tehdä lappilaisen kirjallisuuden, kirjoittamisen ja lukemisen edistämiseksi.

Ensi vuonna alkaa tapahtua Kuluva syksy käytetään tapahtumien suunnitteluun ja vuosi 2024 on hankkeen varsinaisten toimenpiteiden toteutuksen aikaa. Silloin järjestetään parikymmentä kirjoittamiseen liittyvää tilaisuutta eri puolilla Lappia. – Olemme saaneet mahtavia ideoita ja toiveita ympäri maakuntaa ja suunnitelma alkaa hahmottua, Minna Kurttila kertoo. – Ensimmäinen tilaisuus tulee olemaan tammikuussa Hetassa, Kaunis kaamos – kuvan ja kirjan tapahtumassa. Silloin sanoittaja Janne Rintala vierailee kertomassa laulutekstien kirjoittamisesta. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Enontekiön kunnan kulttuuripalveluiden ja kirjaston kanssa. Hankkeen etenemistä kannattaa seurata Lapin kirjallisuusseuran verkkosivuilta sekä some-kanavista ja osallistua ensi vuonna toteuttaviin tilaisuuksiin.

paikka Kahdeksas Runoköngäs Rovaniemen Wanhat markkinat -tapahtuma järjestettiin 18.–20.8.2023 vanhalla torilla sekä Jätkänpuistossa. Wanhat markkinat järjestettiin nyt 13. kerran ja Runoköngäs oli omalla vakiintuneella paikallaan 8. kertaa. Alustavalla viikolla pisaroineet pilvet väistyivät perjantaina ja aurinkoinen sää suosi tapahtumaviikonloppua. Tänä vuonna tapahtuman teemana oli Ukrainan evakoiden tukeminen edellisen vuoden tapaan. Hyväntekeväisyyskohteena oli Lapin keskussairaalan synnytysosasto. Väki löysi Runokönkään. Jätkänlavan teltassa tai sen välittömässä läheisyydessä oli könkään kuohuntaa seuraamassa joka päivä viitisenkymmentä kuulijaa. Perjantaina rovaniemeläisen sanataideaktiivin Jyri Ollilan varmaotteinen ja moderni runoesitys siivitti tapahtuman mukavan tunnelmaan ja liitoon. Elli Koivuranta jatkoi ja johdatti meidät murrerunoillaan menneisyyden kautta tähän hetkeen. Kati Kannon esityksessä pääpaino oli hänen uudemmassa tuotannossaan. Lauantaina Runokönkään tämänvuotinen kutsuvieras Uni Ojuva aloitti päivän. Unen esitys pohjasi Onhan sentään linnut -teoksen runoihin. Ojuvan tausta historian tuntijana sai markkinatapahtuman menneisyyden liittymään tähän aikaan ja tuntui, että Rovaniemen Wanhat markkinat ja Runoköngäs olivat osa hienoa lappilaista markkinoiden jatkumoa. Rovaniemen kirjoittajapiireistä tuttu Laura Herva astui Unin jälkeen lavalle. Laura esitti runoja mainetta keränneestä Pinnat, hankaumat -teoksestaan. Sunnuntaina Uni Ojuva jatkoi osuuttaan pohjaten sen teokseensa Asentopuu. Lappilainen perimä ja historia tulivat jälleen eläväksi. Ojuvan osuuden jälkeen lavalle astui Niki-Sebasti. Hänen esityksensä oli jälleen vakuuttava ja tuntui fyysisesti juontajan rinnassa. Tiina Qvistin vahvat runotulkinnat äänimaiseman kanssa olivat toimivia ja koskettavia. Sekä perjantaina että lauantaina ohjelman päättivät Open mic -osuudet, jolloin lavalle nousivat mm. Erkki Kaila, Leena Pyhäluoto, Marko Pihavainio ja Vili Korhonen. Esille nousi myös Kirjoittajaryhmä Ringin 50-vuotisen historian kunniaksi tehty Keston salaisuus -teos. Runokönkään juonsi Mako Pihavainio. Runoköngäs oli jälleen lämminhenkinen ja merkittävä osuus Wanhojen markkinoiden ohjelmatarjontaa. Palautteen perusteella juontajan kanssa samaa mieltä oli myös runovieraat ja yleisö. Uni Ojuva. Kuva Minna Kurttila

Marko Pihavainio

L ap il l ine n

TAPAHTUMIA Lyyriset räkkäolympialaiset kesäkuussa On ollut hiljaista yksinoloa. Mitä! Kittilässä pidetään olympialaiset. Tässä on minun kesälomani, kohti Hotelli Kittilää. Kaukosessa luonto ottaa kauniisti vastaan tulomme, molemmin puolin tietä kasvaa violetti hiirenvirnakiemura. Runohuone päätien varrella, isäntä toivottaa meidät tervetulleeksi. Huomenna kilpaillaan runoilla. Väsyttää ja leikattu polveni oirehtii, heittäydyn hotellin kapealle sängylle. Ilta kuluu kerratessa esitettäviä runoja. Yöllä herään ja runopyörä hyrähtää pyörimään. Kilpailijoita on yhdeksän, viidestätoista karsittuja. On Helsingistä Kittilään, minä Kemistä. Piharunokilpailu, esitys ilman mikrofonia. Osa esittäjien sanoista häviää kesätuuleen. Joku laulaa, osa lukee paperista, mutta en saa otetta teksteistä. Sitten astun rumpuni kanssa yleisön eteen. Esitys ei mene niin kuin harjoittelin, liikkeet unohtuvat. Viimeisenä esiintyy Eeva, hän muistelee oikeita olympiavoittoja, rekvisiitan määrä on valtava. Touhukas Eeva saa yleisön nauramaan ääneen. Arvioijat poistuvat laskemaan tulokset. Sitten isäntätuomari Tapani Tavi jakaa kaikille lahjapussit, joissa on hänen kirjoittamansa runokirja, Tuula Saraniemi valaisee pistelaskua. Kirsi Komulainen kuvaa ja jakaa kukkia. Veera Väistö julistetaan voittajaksi, hän saa palkinnoksi 200 euroa. Veeran puvustus, hento olemus keveine liikkeineen ja kalevalaiseen tapaan kirjoitettu esitys on hyvä valinta voittajaksi. Runohuoneen Tavin perhe tarjoaa kasvissosekeittoa ja itse leivottua sämpylää lounaaksi. Iloinen puheensorina täyttää huoneet. Päivä on ollut antoisa, saan olla sellaisten ihmisten parissa, joilla on ajatuksissaan samanlainen pitsireuna runojen ja kirjoittamisen ympärillä kuin minulla. Luomme yhteyksiä ja kiittäen hyvästelemme toisemme. Kemijoki, uimaranta. Kohta vesi kuohuu kaverin kauhoessa joessa. Minulla vain ei ole uimapukua. Itäkoskella kuski kokeilee taas veden viileyttä. Nyt käy kateeksi. On ilta, olen taas kotona. Räkkä on sääskien ja muiden vertaimevien hyönteisten joukkokokoontuminen. Runojen räkkä, hauska juttu! Olen saanut olla mukana Kittilän kulttuurielämässä muutamilla teatteriesityksilläni, joten ajattelen lämmöllä Kittilää ja sen asukkaita. Elsa Partala

Sanaseura juhlistaa

Pohjoisen kirjallisuuden illat

Rovaniemeläinen Sanaseura järjestää syksyn aikana vielä kaksi sanataideja Open Mic -iltaa. Sanaseura kokoontuu 17.11. juhlistamaan 5-vuotista taipalettaan osana Rovaniemen kulttuurikenttää. Esiintyjäksi iltaan saapuu helsinkiläinen runoilija Harri Hertell. Seuran syyskauden päättää 7.12. järjestettävä sanataideja Open Mic -ilta. Tapahtumasta tiedotetaan tarkemmin seuran somekanavissa. Kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua Sanaseuran järjestämiin maksuttomiin kirjoituspiireihin. Kirjoituspiirien aikataulut ilmoitetaan Facebookissa ja Instagramissa.

Rovaniemen kaupunginkirjasto, Taiteen edistämiskeskus ja Lapin kirjallisuusseura järjestävät 15.11.2023 toisen kerran Pohjoisen kirjallisuuden illan. Ilta on osa Lapin kirjallisuusfestareiden ohjelmaa. Edellisen kerran ilta järjestettiin viime toukokuussa. Pohjoisen kirjallisuuden ilta on uudenlainen tapahtumakonsepti, joka tuo esille Lapin kirjallisuuskentän monimuotoisuutta. Tapahtuma tarjoaa esiintymislavan kirjailijoille ja antaa heille mahdollisuuden tavata lukijoitaan sekä saada uutta lukijakuntaa. Jokaisella illalla on oma teemansa ja kirjailijavieraat valitaan avoimen haun kautta. Hakea voivat kaikissa uransa vaiheissa olevat kirjailijat. Tapahtumaan valituille kirjailijoille maksetaan palkkio ja kohtuulliset matkustuskustannukset korvataan. Seuraa Rovaniemen kaupunginkirjaston some-kanavia. Siellä tiedotetaan tulevista Pohjoisen kirjallisuuden illoista. Katso 15.11.2023 Pohjoisen kirjallisuuden illan ohjelma tämän lehden festariliitteestä.

Seuran vuosikokous Lapin kirjallisuusseura ry:n syyskokous pidetään Rovaniemellä tiistaina 28.11.2023 alkaen klo 17. Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin jäsenkirjeessä. Syyskokouksessa vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle, valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet sekä valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja. Tervetuloa mukaan kokoukseen ja vaikuttamaan seuran toimintaan!

L a p il l ine n

Lappilainen kulttuurilehti

Konsultoiva tilitoimisto. Lehden viimeinen numero ilmestyy syksyllä 2023.

Melkein kaikkia ilmestyneitä Jänkä-lehden numeroita on vielä saatavana.

Syksyn Jänkä 7, 50 €

Vanhat numerot 2 € / kpl + postimaksu

Tilaukset jankalehti@gmail.com

TILITOIMISTO

leopitkänenoy

Rovakatu 5 A 35, 96100 ROVANIEMI www.leopitkanen.fi

Jokainen tarina on kertomisen arvoinen.

Jänkä ry Kaanaanmaatie 2 i 99600 Sodankylä janka.fi Kiitokset Jänkä-lehden ystäville ja tukijoille!

LUKUTAIDON PUOLESTA

Autamme sinua luomaan kirjan, joka erottuu edukseen. www.tammikuu.net

Kolarin kirjasto- ja kulttuuritoimi

Palautusosoite: Lapin Kirjallisuusseura ry Runohuone Valtatie 44 99100 KITTILÄ

Lapin korkea koulu kirjasto on Lapin korkeakoulujen yhteinen, kaikille avoin tieteellinen kirjasto. Tervetuloa käymään meillä Rovaniemellä, Kemissä tai Torniossa! Tai asioi verkossa: lib.luc.fi

Yli 25 vuotta – lähes 700 teosta – painopisteenä pohjoinen laatukirjallisuus www.vaylakirjat.fi Olemme mukana Lapin kirjallisuusfestareilla lauantaina 18.11.2023. Tervetuloa kirjaostoksille!

LAPIN KIRJALLISUUS FESTARIT

13.–18.11.2023, ROVANIEMI

Laitteiden käyttö veloituksetonta. varaamo.lapinkirjasto.fi

Pajasta löytyy: • 3D-tulostin • Ompelukone • Saumuri • Lämpöprässi • Soitinhuolto • Soittohuone ja muuta!

Tule mukaan festariviikon tapahtumiin! www.lapinkirjallisuusseura.fi