Skip to main content

III/2023 Vaikuttaminen

Page 1

KYSTA KUOPION LÄÄKETIETEEN OPISKELIJOIDEN RY VIRALLINEN LEHTI 3/2023

linktr.ee/kysta 1


Tule meille työkaveriksi 2 Kysta 3/2022

Katso avoimet työpaikat ja hae siunsote.fi/laakariksi-siun-soteen


03/2023 - V A I K U T T A M I N E N Lokakuun Kystassa 4 PÄÄTOIMITTAJALTA

Vaikuttamiskokemusta 5 PUHEENJOHTAJALTA

Mukaan hallitukseen! 6 PIPPA LAUKKA

Haastattelu 9 HALLITUSESITTELY

Haussa olevat pestit esittelyssä 14 HERAJÄRVEN KIERROS

Sankoin joukoin Herajärvelle 16 NLY

Nuorten lääkärien asialla

Mistä Pippa Laukan vaikuttajaura sai alkunsa? s. 6

17 TRAUMASIMULAATIOITA MAASTOSSA 18 LAUKKUESITTELY

22 KLINIKKA KUTSUU

Minkälaista laukkua sinä käytät?

Lääkärintakki päälle ja stetarit kaulalle 23 LÄÄKIKSESTÄ RIIHIMÄELLE?

Lääkintä-RUK 24 SYVENTÄVISTÄ TUTKIJAKSI 26 KANSAINVÄLISTÄ VAIKUTTAMISTA

Milja Heikkinen, FiMSICin presidentti 27 TEKSTI

KuoLOn yleiskokous lähestyy s. 9

Vanhan pierun vinkkinurkka 30 KRISTIAN AIRO

➡ Mikä hallituspesti sopii sinulle?

s. 9

➡ Tiedätkö, mikä

Vallanhimoa vai filantropiaa? 31 ERIKOISTUMISHAASTATTELU

Foniatria 33 EDUSTAJISTOVAALIT

on edustajisto?

DeeKu - on aika äänestää

s. 33

38 RISUT JA RUUSUT

Kystalle voi antaa palautetta Foniatria erikoistumisalana s. 31

linktr.ee/kysta 3


KYSTA 3/2023 "Vaikuttaminen"

PÄÄTOIMITTAJALTA

PÄÄTOIMITTAJA Janina Gunnar TOIMITUS Kristian Airo Silvia Jäske Lassi Karppi Maija Kärkkäinen Greta Leppänen Sonja Niemi Veera Nurmela Ville Salokangas KIRJOITTAJAT Katri Kokkonen Lassi Murojärvi Eemeli Puhakka Severi Salonen Anette Turunen

KANSIKUVA & KUVITUS Sonja Niemi KUVAAJA Andy Anderson TAITTO Janina Gunnar PAINO Grano Oy 100 kpl ISSN 1456-596X JULKAISIJA Kuopion lääketieteen opiskelijat ry Harjulantie 11 PL 16211 70211 KUOPIO

Lehden avustajien tai haastateltujen mielipiteet eivät välttämättä edusta lehden toimituksen tai KuoLO ry:n virallista linjaa.

4 Kysta 3/2022

Vaikuttamiskokemusta

E

RILAISET luottamustehtävät ovat luotsanneet itseäni eteenpäin viimeisen viiden vuoden ajan. Kaikki lähti liikkeelle opiskelijakunnasta, jonka toiminnasta innostuin lukiossa. Lukion ensimmäisen vuoden ajan toimin sihteerinä, ja toisena vuonna minut valittiin koulun laajuisilla vaaleilla puheenjohtajaksi. Muistan vieläkin sen käsien tärinän määrän, kun viimeisen oppitunnin aikana koulun kaiuttimista kuulutettiin, kuka oli vaalien voittaja. Vaikuttaminen voi tuntua vaikealta asialta, ja omien mielipiteiden arvon ja oman kyvykkyyden helposti aliarvioi. Kuten tuttu sanonta kuuluu, kukaan ei kuitenkaan ole seppä syntyessään. Kun ensimmäisen kerran osallistuin Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokoukseen nuorisovaltuuston edustajana, koin etten kuulunut sinne. Nykyään huomaan kuitenkin, että luottamustehtävät ovat tarjonneet loistavan mahdollisuuden oppia uutta, saada varmuutta omaan tekemiseen ja tutustua lukemattomiin mahtaviin ihmisiin, joita ei muuten olisi välttämättä edes tavannut - eivätkä luottamustehtävät CV:täkään rumenna. Olet sitten missä vaiheessa opintojasi tahansa, suosittelen miettimään, onko jotain aihetta

mistä olet itse intohimoinen? Onko jotain, mihin haluaisit saada aikaiseksi muutoksen? Muutosta ei yleensä saa aikaan yksin, mutta itse huomatun epäkohdan kautta voi tutustua muihin, jotka haluavat vaikuttaa samaan asiaan. Yliopistokin antaa monia eri mahdollisuuksia vaikuttaa - voi toimia omassa ainejärjestössä, ylioppilaskunnassa tai muissa opiskeluihin liittyvissä kerhoissa ja järjestöissä. KuoLOn yleiskokous pidetään 29. marraskuuta, ja siellä on mahdollista asettua ehdolle useisiin upeisiin pesteihin, joiden kautta pääset osallistumaan ainejärjestön toimintaan, tutustumaan kollegoihin jokaiselta vuosikurssilta ja luomaan ihania muistoja, joita voit muistella vielä pitkään opiskeluaikojen jälkeenkin. Ei ole koskaan parempaa hetkeä lähteä mukaan kuin nyt, jokaisen osaamista tarvitaan. JANINA GUNNAR PÄÄTOIMITTAJA janinagunnar@gmail. com


PUHEENJOHTAJALTA

Mukaan hallitukseen! Tervetuloa fuksit - nyt on hyvä hetki lähteä mukaan vaikuttamaan oman ainejärjestön toimintaan! Helpoiten voi lähteä mukaan osallistumalla yleiskokoukseen.

M

OIKKA KUOLOLAISET ja varsinkin tuoreimmat lääketieteen tohtorimme LT1! Syksy kiitää vauhdilla, on juhlittu Toogia ja pikkujoulukausikin kolkuttaa jo nurkan takana. Toivottavasti kaikki olette nauttineet syksyn riennoista tähän mennessä! Syksyn ensimmäisen jäsenlehtemme Kystan julkaisun teemana on Vaikuttaminen. Näin syksyn KuoLOn yleiskokouksen ja uuden hallituksen valitsimisen kynnyksellä haluaisinkin kysyä sinulta lukija, kiinnostaisiko sinua vaikuttaa KuoLOn toimintaan? Näetkö jotain korjattavia epäkohtia jo olemassa olevassa toiminnassa vai koetko, että sinulla olisi taskussa jotain aivan uutta ja tuoretta, mitä KuoLOn pitäisi ehdottomasti toteuttaa? Jos nämä kysymykset aiheuttivat sinussa pienintäkään kutinaa, suosittelen hakemaan KuoLOn hallitukseen! Ainejärjestömme hallitustoiminta ei ole vain tiukkaa kokouksissa

➡ Tee elämäsi paras

päätös ja lähde mukaan vaikuttamaan KuoLOn toimintaan!

➡ Syksyn yleiskokous pidetään 28.11.2023, tavataan siellä!

pönöttämistä (harvemmin tälläistä), vaan hyvää pöhinää ja yhdessä tekemistä yli vuosikurssirajojen! Pestejä on myös laidasta laitaan, joissa vaadittavan ajankäytön määrä vaihtelee. Mukaan voi siis todellakin lähteä pienellä kynnyksellä. Pesteistä löytyy esittelyt tämän lehden sivuilta. Oma hallitusurani on kestänyt nyt kolme vuotta ja aikomukseni puheenjohtajan nuijan siirtyessä eteenpäin on keskittyä medisiinaan ja olla tarvittaessa taustapiruna uudelle puheenjohtajakollegalle. Toivottavasti tapaamme yleiskokouksessa, sillä vaikka ehdolle ei itse lähtisikään, on kokous täydellinen mahdollisuus silti vaikuttaa KuoLOn tuleviin vuosiin!

KATRI KOKKONEN PUHEENJOHTAJA pj@kuolo.fi

linktr.ee/kysta 5


Haastateltavana Pippa Laukka Pippa Laukka on televisio-ohjelmistakin tutuksi tullut liikuntalääketieteen erikoislääkäri, joka on valmistunut lääkäriksi Kuopion yliopistosta. Millaisena muistelet omia opiskeluaikojasi Kuopiossa? Aloitin Kuopion lääketieteellisessä vuonna 1993, silloinhan se oli tosiaan Kuopion yliopisto eikä Itä-Suomen yliopisto. Opiskeluaikani oli erittäin vauhdikas ja aktiivinen, sain paljon kavereita ja muutenkin sosiaalinen elämäni oli hyvin vilkasta. Opiskeluajoilta on hyviä muistoja. Aina tulee kaipuu, kun joku puhuu Kuopiosta tai kun siellä tulee silloin tällöin käytyä esimerkiksi töiden merkeissä. Olin itse Kystan päätoimittaja parin vuoden ajan 1990-luvun lopussa. Virka sitoi vahvasti KuoLOn toimintaan ja olinkin KuoLOn hallituksessa Kystan edustajana ja sen lisäksi Karjalaisen osakunnan puheenjohtajana opiskeluaikoina. Hyviä muistoja kaiken kaikkiaan. Kurssimme oli suhteellisen pieni, aloittavia opiskelijoita oli noin 70 - kyseessä olikin historiallisen pieni sisäänottomäärä. Etenkin tämän seurauksena koko kurssi ja kurssikaverit tulivat tutuiksi. 6 Kysta 3/2022

Jos kävisit nyt lääkiksen uudelleen, tekisitkö jotain eri tavalla? Kävisin useammin luennoilla. En ollut ahkera käymään niillä opiskelujen aikana, ja varmasti opiskeluajat ovat nykyään muuttuneetkin opiskelutapojen suhteen, koska silloin ei ollut nettiä eikä varsinaisesti tietokoneita tai virtuaalisia opiskelumateriaaleja. Nykyaikana on varmaankin vaikeaa kuvitella, miten silloin on opiskeltu. Silloin oli kuitenkin luentoja, kirjoja, tulosteita ja luentomuistiinpanot, mistä luettiin tentteihin. Itse olen aina ollut tyyppinä sellainen, joka on oppinut parhaiten sillä, että on saanut rauhassa päntätä yksin ja sillä tavoin opiskelinkin tentteihin. Jälkikäteen ajateltuna luentojen kautta olisi varmaan saanut kuitenkin vielä enemmän oppia. Olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen siihen, että opiskeluaikana on ollut paljon muutakin kuin pänttäämistä - sosiaalinen elämä,

aktiviteetit ja oma mukana oleminen oli tosi tärkeää itselle silloin ja tarjosi samalla hyvää vastapainoa opiskelulle. Se on myös jättänyt hyviä muistoja, ja on ollut eniten minun näköistä elämääni jo silloin ollessani sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. On mahtavaa, kun on päässyt toteuttamaan itseään jo Kuopion lääkiksessä. Kuopio on siinäkin mielessä mahtava paikka opiskella lääkäriksi, koska Kuopio on kaupunkina aika pieni ja kompakti, ja yliopistonkin ympäristö on kohtuullisen tiivis, niin sitäkin kautta ihmisiin tutustuu. Tämän lisäksi meillä suurin osa oli tullut Kuopioon muualta lääkikseen - kaikki oli näin ollen samassa veneessä. Tämän seurauksena sosiaalinen elämä oli aktiivisempaa kuin jos olisi häipynyt esimerkiksi lapsuuden kotiin äidin lihapatojen äärelle iltaisin, jos olisi asunut kotona. En olisi siis isosti tehnyt mitään muutoksia opiskeluaikoihin.


Jos sinusta ei olisi tullut lääkäriä, minkä urapolun olisit valinnut ja miksi? Minulla on ollut ihan pienestä pitäen sellainen vaisto, että minusta tulee lääkäri. Kirjoitin jo lapsuuden kirjaani, että minusta tulee lääkäri ja koen, että se on ollut jollain lailla minulle kutsumus tai johdatus - lääkäriys on ollut hyvin tietoinen valinta. Kouluaikoina olen toisaalta urheillut paljon ja olin vaihto-oppilaana lukioikäisenä Californiassa, ja siellä innostuin delfiineistä harrastaessani uimista. Vesi oli itselleni elementtinä rakas ja luontainen, joten ajattelin, että minusta tulisikin delfiinin kasvattaja. Tämän lisäksi, kuten silloin kaikki nuoret tytöt, minäkin luin Anne Frankin päiväkirjoja hänen holokaustikokemuksistaan. Se kärsimys, mitä juutalaiset kokivat holokaustin vuoksi, tuntui niin väärältä ja epäoikeudenmukaiselta, että halusin lähteä tutkimaan holokaustia. Holokaustitutkija olikin siis toinen vaihtoehtoni, eli halusin tutkia holokaustia ja olla varmistamassa sen, ettei tälläinen vääryys tapahtuisi enää ikinä uudelleen maailmassa. Lääkäriys oli kuitenkin vahvasti edelleen mukana. Lukion käyneenä laitoin paperit sairaanhoitajakouluun ja pääsin sinne suoraan lukiosta. Siinä tuli muutaman vuoden vaihe, jossa opiskelin sairaanhoitajaksi ja olin kiinnostunut alasta, mutta päädyin jättämään koulun kesken ja aloin lukemaan lääkiksen pääsykokeisiin. Urapolkuni ei ole siis ollut kauhean suoraviivainen, vaan 23-vuotiaana pääsin lääketieteelliseen toisella yrittämälläni, ja

vasta silloin lapsuudenhaave alkoi realisoitumaan. Miten päädyit vaikuttajauralle ja missä kaikessa olet päässyt tähän asti olemaan mukana? Vaikuttajauralle päätyminen tapahtui aika lailla vahingossa eikä se ollut tietoista. Olet mitä syöt -ohjelman tuotantoyhtiö otti yhteyttä, ja kysyi, mikäli minua kiinnostaisi tulla koekuvauksiin siitä se sitten lähti. Meni muutama kuukausi, ennen kuin kanava ja tuotantoyhtiö päättivät siitä, aikovatko he tehdä ohjelmaa, ja pyysivät minua sitten juontajaksi. Se, mistä juuri minun nimeni tuli mieleen, liittyy varmasti siihen, että olin ollut jo siihenkin saakka aktiivinen kirjoittajana. Olin jo jonkin verran antanut asiantuntijahaastatteluja lehtiin vuosien ja urani varrella, ja todennäköisesti sitä kautta olin toimittajille tullut nimenä tutuksi. Sen lisäksi olin Helsingin Sanomissa kolumnistina, ja luulen, että omien tekstien ja kirjoitusten kautta tuotantoyhtiö sai vihiä nimestäni. Ohjelman kautta on avautunut mielettömiä mahdollisuuksia tehdä luentoja ja esiintymistöitä, ja niitä on säännöllisesti. Välillä on jopa kolme luentoa viikossa, välillä pari kuukaudessa - jälkimmäinen on itselleni aika optimi kaikkien muiden töiden lisäksi. Vaikuttaminen on tuonut kokemuksia, elämyksiä ja auttanut näkemään omaa uraa "lääkärilaatikon" ulkopuoleltakin. Sen kautta on päässyt näkemään eri toimialoja ja verkostoitumaan eri ihmisiin. Näin oma vaikuttajaurani lähti liikkeelle.

Olen päässyt olemaan mukana monissa eri televisio-ohjelmissa, saanut kohdata ihmisiä ympäri Suomea sekä tehdä erilaisia haastatteluja, paneeleja ja luentoja. Aina kolikolla on kuitenkin kääntöpuolensa - jos joku lukijoista haaveilee julkisuuden henkilön ammatista, niin voin sanoa, että siinä on puolensa ja puolensa. Samalla on tietenkin hienoa, että sen kautta tarjoutuu paljon mahdollisuuksia, mutta samalla pitää myös olla valmis luopumaan osasta omaa henkilökohtaista elämää ja yksityisyyttä. Julkisuuden henkilö ei voi esimerkiksi hallita, mitä mediassa kirjoitetaan tai somepostauksen tehdessään tietää, tuleeko se olemaan klikkiotsikkona iltapäivälehdissä. Se ei aina tunnu mukavalta, koska kyseessä ovat kuitenkin omat henkilökohtaiset julkaisut. Tämä on kuitenkin se hinta, jonka julkisuudesta joutuu maksamaan. Millainen työnkuvasi on nykyään vaikuttamisen osalta? Teetkö vaikuttamisen lisäksi kliinistä työtä tai tutkimusta? Työnkuva vaikuttamisen osalta liittyy pitkälti hyvinvoinnin ja terveyden puolesta puhumiseen. Ajattelen sen olevan kansanterveystyötä, kun käyn puhumassa erilaisille yrityksille ja eri toimialojen ihmisille. Missioni on nimenomaan levittää hyvinvoinnin ja terveyden sanomaa sekä luotettavaa, tutkittua tietoa, mitä on paljon aiheesta saatavilla. Tutkimustyötä en ainakaan tällä hetkellä tee. Kliinistä työtä linktr.ee/kysta 7


teen edelleen ja olen tehnyt sitä paljon. Ensimmäisessä lääkärin työssä olen ollut vuonna 1996, ja siitä saakka olen tehnyt kliinistä työtä eli reilu 25 vuotta on tullut tehtyä töitä lääkärinä. Tein hyvin pitkään myös päivystystyötä eli yleislääkärityötä oman erikoisalani ohessa. Valmistuin vuonna 2005 erikoislääkäriksi, ja vielä viitisen vuotta sitten ja korona-aikanakin tein yleislääkäripäivystyksiä, koska minulle on tärkeää, että laaja-alaisuus pysyy yllä siihen, että pystyy hoitamaan kaikenikäisiä potilaita. Onkin ollut periaatteenani, että haluan pystyä hoitamaan potilaita aina vauvasta vaariin. Esimerkiksi lapsipotilaat ja gynekologia helposti vieraantuvat, jos rutiinia ei ylläpidä. Viime vuosina muiden työtehtävien vuoksi olen fokusoinut selkeästi omaan erikoisalaani eli toimin yksityispuolella ja pidän siellä liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanottoa. Mistä olet pitänyt eniten vaikuttamisurallasi? Entä, onko siinä ollut haittapuolia? Eniten olen pitänyt siitä, että voin toimia hyvinvoinnin sanan saattajana ja saan levittää tutkittua tietoa maalaisjärkisesti ihmisille ymmärrettävästi ja selkeästi, ja motivoida sitä kautta ihmisiä elämään samalla omannäköistä elämää, mutta toisaalta korjaamaan niitä haasteita, jotka usein liittyvät arjen hallintaan ja omiin elintapoihin. Se on kaikista parasta ehdottomasti ja tuntuu hyvältä saada siitä palautetta ihmisiltä, jotka ovat esimerkiksi katsoneet televisio-ohjelmaani, seuraavat minua somessa tai ovat 8 Kysta 3/2022

olleet kuuntelemassa luentoani. Haittapuolet tiivistyvät vahvasti julkisuuteen ja julkisena henkilönä toimimiseen. Siinä on siis omat etunsa, mutta yksityisyys ja yksityisyydensuoja ei ole samanlainen kuin ihmisellä, joka ei ole julkisuudessa. Vanha sanonta "Se joka leikkiin ryhtyy, sen leikin kestäköön" on vahvasti iskostunut minulle ja tullut verenperintönä jo kasvatuksen myötä; välillä sitä ajattelee, että kyllä minä tämän kestän ja jos välillä tulee jotain epäsopivaa tai ikävää palautetta esimerkiksi somessa, sen pystyy nykypäivänä aika hyvin ohittamaan ja hyväksymään, että se kuuluu tähän rooliin, vaikka se ei kivalta tuntuisikaan. Vapaa sana, terkkuja kollegoille Ensiksi haluan onnitella kaikkia, jotka opiskelevat lääkäriksi Kuopiossa - olette valinneet parhaan mahdollisen tiedekunnan. Kuopio on ihan paras paikka opiskella ja sieltä tulee hyviä kollegoita, joilla on kattavat kliiniset taidot. Toivottavasti tätä vaalitaan jatkossakin muun muassa siten, ettei ryhmäkoot kasva liian suuriksi ja jokainen pääsee tekemään ja oppimaan opiskeluaikana. Se on itseäni auttanut urallani monta kertaa, kun on uskaltanut välillä hypätä syvään päähän ja lääkärintyössä on kuitenkin paljon asioita, joita joutuu tekemään ihan ensimmäistä kertaa vasta töitä tehdessään. Sitä kautta oma kokemus kuitenkin sitten karttuu. Pyrkikää rohkeasti menemään erilaisiin tilanteisiin, tutustukaa

ihmisiin, olkaa avoimin mielin, haaveilkaa ja kokekaa monenlaisia asioita. Uranne muodostuu näiden tekijöiden kautta itsenne näköiseksi. En opiskeluaikana fokusoinut akateemiseen tulevaisuuteeni siinä mielessä, että olisin ajatellut, että nyt kun hoidan tämän kurssin, pystyn paremmin petaamaan paikkaani esimerkiksi erikoistumista varten. Enemmänkin ajattelin, että hankin kokemuksia ja ne kuljettavat uralla eteenpäin. Toki, jos on kollegoita, jotka ovat kiinnostuneita liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutuksesta, suosittelen harkitsemaan myös tutkimustyön aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja suorittamaan myös reunoja, jotka tukevat itse erikoistumiskoulutusta. Liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutukseen taitaa olla aika kova tunku ja paikkoja on aika vähän – jos niitä on esimerkiksi yksi ja tulijoita viisi, se voi tarkoittaa sitä, että voi joutua odottamaan jopa 10–15 vuotta ennen kuin pääsee itse erikoistumisvirkaan. Kannattaa siis edistää omaa uraa miettimällä juuri esimerkiksi tutkimustyötä. Itseäni ehkä harmittaa, etten ole tehnyt tutkimustyötä ja se olisi vienyt uraa toisenlaiseen suuntaan. Eihän se tietenkään koskaan myöhäistä ole, mutta tässä vaiheessa minulla on jo niin paljon palloja ilmassa, etten kaipaa yhtään enempää tähän uranvaiheeseen saadessani jo paljon uraltani ja kokiessani, että olen omassa työssäni paljon tekemään ja vaikuttamaan. JANINA GUNNAR


Päättymä Pää ttymätöntä töntä pöhinää alkuteksti ja haastattelu Ville Salokangas KuoLOn toiminnassa on mukana monenmoista ainejärjestöaktiivia, mutta kivan tittelin ja kovan hallituspöhinän varjoihin saattaa jäädä, mitä nämä hallituslaiset oikeasti tekevät. Tämä mystinen pöhinä on aiemminkin herättänyt vahvoja tunteita ja kummastelua ainejärjestön keskuudessa, erään anonyymin kollegan tiivistäessä tuntonsa kauniisti: “Mitä v*#@?a PJ edes tekee??” (KuoLOn kevätkysely 2023). Päätimme siis ottaa asiasta selvää! Pyysimme hallituksen edustajia kertomaan, mitä heidän virkansa pitää sisällään ja miksi siihen kannattaa hakea. Hallitus on paljon muuta(kin) kuin pienen piirin herrakerho, eikä yksittäinen toimikausi kestä vuotta pidempään. Syksyn yleiskokous koittaa jälleen 29.11, ja KuoLO etsii uutta hallitusta ja uusia pelintekijöitä.

Olisiko juuri sinusta seuraavaksi vastuunkantajaksi? No Katri, mitä se puheenjohtaja sitten tekee?

Katri Kokkonen puheenjohtaja

1. Mitä tehtävääsi kuuluu? Puheenjohtajana on aikalailla kaikkien KuoLOn toimien ytimessä. Mulle kuuluu kokousten järjestäminen, niiden puheenjohtaminen, yleiskokousten järjestelyt ja yleisesti hallituksen toiminnasta huolehtiminen, joka onkin sitten varsin moninainen osa-alue. Puheenjohtaja myös edustaa KuoLOa monissa tilaisuuksissa, nyt esimerkiksi syksyllä ainakin valmistuneiden valajuhlassa ja SML liittokokouksessa Kuopiossa kokouksen puheenjohtajan roolissa. 2. Mikä on parasta siinä? Ihmiset! Tulee todella paljon pidettyä yhteyttä moniin hallituslaisiin ja heidän kanssaan onkin kiva tehdä hommia. On tosi upeeta aina nähdä mitä porukalla saadaan aikaan! Lisäksi on mukava päästä edustamaan erilaisiin tilaisuuksiin ja tutustua uusiin ihmisiin. 3. Entä mikä on raskainta? Yleensä jos jotain menee vinoon, niin puheenjohtaja on aina jollain tavalla mukana asioita korjaamassa. Pitää ottaa vastuuta ja joskus se on raskasta, mutta aina vaikeuksistakin on selvitty eteenpäin porukalla! 4. Mitä kuololaisten pitäisi tietää sun tehtävästä? Se on hyvä ainakin kaikkien tietää että puheenjohtajaan voi aina ottaa yhteyttä, jos haluaa keskustella KuoLOn asioista ja saa kertoa niin risuja kuin ruusujakin. KuoLO on kuitenkin jäseniään varten ja toimintaa voi aina kehittää eteenpäin! Sen haluan myös sanoa että niin puheenjohtaja kuin monet muutkin hallituslaiset tekevät paljon ”piilotyötä”, joka ei aina välttämättä näy ulospäin, mutta noin 800 ihmisen yhdistyksen pyörittämiseen liittyy paljon asioita! 5. Miksi tähän tehtävään kannattaa hakea? Puheenjohtajana toimiminen ison yhdistyksen hallituksessa antaa aivan valtavasti oppia ja kokemuksia! Hommia ei tarvitse tehdä yksin, vaan toimimme usein varapuheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa kolmen koplana, ja tietysti koko hallitus on aina tukena päätöksen teossa. Puheenjohtajana saa valtavasti edustus- ja esiintymiskokemusta, kokemusta asioiden organisoimisesta ja kokonaisuuksien hallinnasta, sekä hurjan paljon uusia tuttavuuksia ja ystävyyksiä kuololaisista, muista lääkiksistä ja poikkitieteellisestikin! KuoLOn puheenjohtajisto kuuluu Kuopion puheenjohtajaneuvostoon, jossa ISYYn kaikki ainejärjestöt pöhisevät yhdessä useamman kerran vuodessa. linktr.ee/kysta 9


Maija Kärkkäinen varapuheenjohtaja

Marko Varvikko ja Noora Heikkinen Isäntä ja Emäntä

Ronja Pirhonen kerhohuonevastaava

1. VPJ on PJ:n oikea käsi ja KuoLOn yritysyhteistyövastaava. Yritysyhteistöihin kuuluu vuosisopparitapaamiset yritysten kanssa ja yhteistyö vuosikurssien kanssa yhteistyöasioissa. 2. Yritysyhteistyöt näkyvät niin somessa kuin meidän tapahtumissammekin. Pestissä pääsee siis tekemään yhteistyötä lukuisten kuololaisten kanssa, ja se on aika antoisaa. 3. Raha-asioissa ja hinnoittelussa pitää olla aina tarkkana, joten se voi olla raskasta. 4. Yritysten silmissä edustamme kaikki yhdessä KuoLOa ja meidän lääkistä, joten kaikkien meidän tulee pitää yhteistä linjaa hinnoittelussa ja muissa yhteistöihin liittyvissä käytännöissä. Yritysyhteistyötiimi pitää lankoja käsissään tämän osalta. Siksi mua tai mainosvastaavia tulee aina pitää kartalla jäsenten sopimista yhteistöistä! 5. KuoLOn yhteistyökumppaneihin kuuluu hyvinvointialueita sekä yksityisiä rekryfirmoja, joten pestissä pääsee tutustumaan meitä kaikkia koskevien lääkärirekrymarkkinoiden toimintaan. PJ:n oikeana kätenä VPJ pääsee osallistumaan koko KuoLOn toimintaan aitiopaikalta! 1. KuoLOssa isäntä ja emäntä toimivat tiiviissä yhteistyössä, eikä tehtäviä ole erikseen jaettu kummallekaan pestille. IE koordinoi monelta osin KuoLOn tapahtumatoimintaa järjestäen mm. Herkkuapprot, KuoLOn kyykän, Kiitosillan ja suurimman osan KuoLOn vapun tapahtumista. Lisäksi IE huolehtii ainejärjestön puolelta tuutorien perehdyttämisestä koulutuksien muodossa ja on tuutorien tukena tarvittaessa. IE:llä on apunaan oma tapahtumatiimi, Sielusto. 2. Tässä tehtävässä pääsee tekemään paljon yhteistyötä eri ihmisen kanssa ja tutustumaan moniin huipputyyppeihin. 3. Tehtävässä on jatkuvasti varsin monta rautaa tulessa. 4. Uudet tapahtumaideat ovat aina tervetulleita! Mikäli mieli tekee järjestää jokin tapahtuma, kannattaa meihin olla yhteydessä (ei@kuolo.fi). IE tietää hyvin, miten tapahtumia KuoLOssa yleensä järjestetään ja osaa antaa vinkkejä järjestelyihin. 5. Tehtävä on monipuolinen ja haastava pesti, jossa saa laittaa omaa persoonaa peliin. Pääsee olemaan aina siellä missä tapahtuu! 1. Hommaan kuuluu pyörittää Tuonelan vuokraustoimintaa ja huolehtia siitä että mökki pysyy pystyssä. Apuna on lautturisto, johon kuuluu jokaiselta kurssilta kaksi edustajaa. 2. Yhdessä puuhastelu, talkoopitsat ja oppii vaikka mitä uutta putkista ja kattopelleistä. 3. Tuonelassa ei hommat tekemällä lopu:)) 4. Tärkee homma, johon tarvitaan joku noheva tekijä, että meillä on jatkossakin hieno kerhotalo, jonne kaikki kuololaiset voi kokoontua aikaa viettämään. 5. Kivan käytännön läheinen pesti, missä ei tarvii pönöttää. Etenkin jos tunnistaa itsessään pienen röiukon, nii just oikee homma. Ja kaikkein parasta on että töitä ei tarvii yksin tehä vaa siinä on 12 muuta (lautturit) hommassa mukana.

Aaro Niskanen ja 1. Paljolti erilaisiin kokouksiin osallistumista ja jäsenistön palautteeseen reagoimista. Lisäksi Kristian Airo erilaisten koulutustyyppisten tilaisuuksien tai kokonaisuuksien järjestämistä (esim. klinikkaKoulutus- ja sosiaalipolitiikka tuutorointi, kohti klinikkaa-ilta jne.).

10 Kysta 3/2022

2. Pääsee yllättävänkin isojen toimijoiden pöytiin kuulemaan asioista ja niiden taustoista. Ja joskus voi jopa käydä niin, että jokin asia muuttuu näiden pöydän ääressä vietettyjen hetkien myötä parempaan suuntaan. 3. Toisinaan saa myös kuvainnollisesti hakata päätään seinään. 4. Yhteyttä saa ottaa jos jokin mietityttää, yllättävän usein asiat selviävät puhumalla. 5. Pääsee tutustumaan yliopiston (ja muidenkin instanssien) päätöksentekoon ja siinä sivussa auttamaan kollegoita hädässä. Lisäksi hallitus on varsin mukava, fiksuista ihmisistä koostuva yhteisö. Kolmen vuoden kokemuksella voin lämpimästi suositella.


Kassandra Karkola ja Veera Nurmela Tiedottajat

Ida Sulku Liikuntavastaava

Emilia Kakkonen Kulttuurivastaava

Vera Miettunen KV-vastaava

1. Tiedotus jakaa Yammer-viestejä jäsenille, tekee KuoLOn uutiset ja kevätkyselyn, järjestää fuksi-illan sekä kirjoittaa kokoustiivistelmät KuoLOn kokouksista. 2. Tiedotus on osa KuoLOn kaikkia osa-alueita! Homma on myös hyvin monipuolista; kaikki tehtävät pestissä on vähän erilaisia, joten ei tule tylsää! 3. Puuhailtavaa voi kertyä välillä enemmänkin. 4. Meihin voi olla yhteydessä tiedotus@kuolo.fi -säpön kautta! Tiedotus vastaanottaa myös jäsenistöpalautteen, jota voi kirjoittaa vaikka nyt heti nettisivuilla ;) Palautekyselyn on tähän mennessä löytänyt ainakin moni kaukomaiden rahalahjoituksia harrastava ministeri ja yksi mummokin. Toivottavasti myös muut löytävät perille! 5. Tiedottajana pääset oppimaan KuoLOn toiminnasta ja siinä pysyy hyvin kartalla KuoLOn sisäisistä asioista. Pääsee myös tutustumaan moniin toimijoihin!

1. KuoLOn joogan ja spinningin järjestäminen, lisäksi KuoLOn kyykän, poikkitieteellisen syyskympin sekä Hunaja Cupin järjestelyihin osallistuminen. Myös vuosikurssin liikuntavastaaviin oon aika paljon yhteyksissä :) 2. Pääsee järjestämään innokkaille kolleegoille erilaisia urheilutapahtumia ja nauttimaan sivussa urheilun riemusta. 3. Olis kiva järjestää vaikka mitä mutta aika ei riitä ihan kaikkeen 4. Mikäli on intoo järjestää tai toiveita liikuntatapahtumista niin liikuntavastaavaan voi olla yhteyksissä pienellä kynnyksellä! Keväisin tulee myös aina vuosittain kysely, jossa kartoitetaan innokkuutta liikuntatapahtumien suhteen. 5. Tässä pestissä on lopulta vapaat kädet järjestää mitä vaan liikunnallista jäsenistölle!

1. Kulttuurivastaavan tärkein duuni on Ozgarit eli kuololaisten ja dentinalaisten tekemien elokuvien katsomisgaala! Sen lisäksi oman jaksamisen mukaan saa järkkäillä mitä haluaa, kuten kranssipajaa, wine and painttia ja muuta kultturellia. 2. Vapaat kädet! Ainoastaan Ozgareissa on tietyt raamit jotka yleensä pitää, mutta esim. itse järkkäsin Ozgarit Kunnonpaikan sijaan Maximissa 3. Kohtuullisen helppo hallitusduuni, joka ei ole kauhean raskas. Paitsi silloin, kun katsot Ozgar-leffoja läpi vielä viideltä aamulla Ozgarpäivänä niin se. :D 4. Helppoo ja kivaa! 5. Jos haluaa hallitukseen mukaan, tämä on hyvä tutustumispesti :)

1. Vastaava lisää saapuvat vaihto-opiskelijat mukaan viestintäkanaviin , jossa hän informoi KuoLOn tapahtumista ja koittaa innostaa vaihtareita tapahtumiin mukaan. 2. Aktiivisiin kuololaisiin pääsee tutustumaan yli kurssirajojen. Pestissä myös englannin kielen taito kehittyy ja erityisesti palkitsevaa on vaihtareilta saatava kiitos. <3 3. Tapahtumia välillä tulee aika paljon samoihin aikoihin, ja tällöin täytyy iso kasa informaatiota kääntää englanniksi. On välillä työlästä selittää auki tapahtumien luonne niistä täysin ulapalla oleville vaihtareille. 4. Pesti on melko uusi lanseeraus, joten liikkumavaraa työn sisällössä on todella paljon. 5. Kv-pesti on todella monipuolinen, pääsee kehittämään kielitaitoaan ja tapaamaan mielenkiintoisia uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Ja edeltäväänlinktr.ee/kysta viitaten niin11tässä pääsee kyllä vapaasti ideoimaan miten haluaisi itse pestiään toteuttaa!


Janina Gunnar Kystan päätoimittaja

Senja Tallbacka Somevastaava

Anette Turunen Vuosijuhlavastaava

Kasper Halonen Projektivastaava

1. Yleensä päätoimittaja keksii teeman, josta yhdessä toimituksen kanssa keksitään ja jaetaan juttuideat. Sitten päätoimittaja taittaa lehden eli sommittelee jutut sivuille. 2. Hyvinkin luovaa vastapainoa opiskelulle! 3. Taittamisessa yhteenkin aukeamaan voi mennä niin paljon aikaa kuin vain olet valmis siihen käyttämään. 4. Toimituksessa mukana olo tarjoaa loistavan jatkumon päätoimittajaksi - näin olen itsekin päässyt tähän tehtävään. 5. Luovuuden ja ihmisten takia. <3 Mukavaa puuhaa, minkä lisäksi Kysta julkaistaan neljä kertaa vuodessa, joten tekeminen on jaksotettua ja kesä täysin vapaa. 1. KuoLOn somekanavien hallintaa ja päivitystä, sisältäen TikTokin ja Instagramin. Sometiimin toiminnan koordinointia sekä kaupallisten yhteistöiden käytännön asioista sopimista somen osalta. 2. Oma sometiimi ja se, että pysyy aina kartalla, mitä on tulossa. 3. Pestissä on harvoin täydellisiä vapaapäiviä. Lähes joka päivä julkaistaan jollain kanavalla tai valmistellaan tulevia postauksia. Ajoittain toki on myös rauhallisempia ajanjaksoja, jolloin voi pitää jopa pari päivää somelomaa. 4. Näiden lisäksi teen paljon yhteistyötä yritysyhteistyötiimin kanssa, jotta kaupalliset yhteistyöt somen puolella saadaan onnistumaan mahdollisimman hyvin. 5. Pääsee oppimaan uutta somesta (ikinä ei voi olla valmis), mukaan hallitustoimintaan ja vaikuttamaan siihen miltä KuoLO näyttää ulospäin. 1. Vuosijuhlavastaava järjestää ainejärjestön hienoimmat ja säihkyvimmät juhlat! Tätä ei suinkaan tarvitse tehdä yksin, vaan yhdessä vuosijuhlatiimin kanssa! 2. Lopputuloksen näkeminen itse juhlapäivänä! Ja yhteistyö muiden tiimiläisten kanssa. Ilmainen vujulippu on myös plussaa. 3. Asioiden koordinointi ja kokonaiskuvan kasassa pitäminen. Asioiden suunnittelu etukäteen ja aikataulujen laatiminen. 4. Suurin osa työstä tapahtuu keväällä (huhti-toukokuu) ja syksyllä (elo-syyskuu). Kesän saa halutessaan pitää lomaa! Pääset maistelemaan vujumenuta, suunnittelemaan vuosijuhlien koristelun, valitsemaan jatkojen esiintyjän ja päättämään sillisteeman! 5. Tähän tehtävään voi lähteä matalalla kynnyksellä, aiempaa kokemusta ei tarvita. Vujuvastaavalle on olemassa kattava perehdytyskansio ja vanhojen vastaavien 24/7 konsultaatiotuki! 1. Kaiken mahdollisen KuoLOn vaatebrändin järjestämisestä, CS:GO-turnauksen järjestämisestä halloweentapahtumien järjestämiseen 2. Tapahtumien järjestäminen ja oman kädenjäljen näkeminen monessa paikassa 3. Delegointi järkevästi ja sanominen ei tietyille projekteille 4. Tähän voi hakea kuka tahansa oman elämänsä Puuha Pete, joka haluaa ja tykkää järjestää erilaisia tapahtumia ja saada asioita aikaan. 5. Pystyy tekemään kivoja hommia itse valitsemassaan ryhmässä ja pyöriä hallituksessa ja antaa mielipiteensä isoihinkin asioihin.

KuoLOn luottamustehtäviin kuuluvat lisäksi pääsihteeri, kaksi mainosvastaavaa, 12 Kysta 3/2022 pakettiautovastaava, alumnivastaava, kahvihuonevastaava, IT-vastaava ja Speksin tuottaja. Nämä tehtävät valitaan keväällä - näistä lisää alkuvuoden Kystassa!


Sen pidemmittä puheitta...

linktr.ee/kysta 13

Mainoksen on tehnyt Vera Miettunen


Sankoin joukoin Herajärvelle teksti ja kuvat Lassi Murojärvi Herajärven kierros, oman lukuvuoteni ehdoton kohokohta. Reissu alkaa aina perjantaina iltamyöhään, kun astumme metsän siimekseen. Edessä on 60 tai 40 kilometriä yhtäjaksoista kävelyä alkaen yön pimeydestä ja päättyen lauantaina aamupäivällä, kun aurinko nousee. Nautin jokaisesta askeleesta, vaikka lopussa ne tuntuvatkin painavilta ja kivuliailta. Tämän vuoden paras asia oli ehdottomasti se, ettei sää tällä kertaa ollut aivan hirveä, vaan oikeastaan aika täydellinen. Herajärven kierros on alkanut muodostua yhdeksi syksyn

14 Kysta 3/2022

isoimmista tapahtumista. Tänä vuonna kävelemään oli ilmoittautunut 131 ihmistä, ja jouduimme sulkemaan ilmoittautumisen hieman etuajassa, koska Kolin majoituskapasiteetti on rajallinen. Perimätiedon mukaan ensimmäisillä kerroilla tapahtumassa oli vain tusina ja kolme vuottakin sitten reilu 30 osallistujaa. Ei ole siis liioiteltua sanoa, että Herajärven kierroksen suosio on räjähtänyt käsiin. Suosion kasvu kielii selvästi siitä, että tämän tyyppiselle yksinkertaiselle tapahtumalle, jossa pääsee liikkumaan luonnossa ja ylittämään itsensä, on selvästi kysyntää. Jos lasketaan mukaan oma ensiaputiimimme sekä Kolilla

yhtä aikaa järjestetty Hyvinvointitoimikunnan ruskareissu, on Kolin maisemissa seikkaillut reilusti yli 150 kuololaista yhtäaikaisesti tänä syksynä. Legendan mukaan Herajärven kierroksen perustamisideana oli kehittää niin hirveä tapahtuma, ettei kukaan haluaisi sinne lähteä. Olisivatkohan alkuperäiset järjestäjät pettyneitä, jos nyt kuulisivat tapahtuman suursuosiosta? Entä miksi itse lähden vuodesta toiseen rääkkäämään itseäni Herajärvelle? Kyseessä on mielestäni niin uniikki tapahtuma, että haluan olla osa sitä. Tästä syystä olenkin lähtenyt mukaan järjestämään reissua: haluan varmistaa tämän hienon perinteen jatkuvuuden. Pidän kovasti myös tapahtuman fyysisestä luonteesta. Kyseessä ei varsinaisesti ole matalan kynnyksen tapahtuma, ja Herajärveltä selviäminen vaatii hyvän peruskunnon lisäksi henkistä lujuutta ja sisukkuutta.


Lassin vinkit Herajärvelle: - Kiire kannattaa unohtaa. Kyseessä ei ole kilpailu ja alussa hosumalla väsyttää vain itsensä, koska lopussa on isoimmat mäet edessä. - Taukoja kannattaa pitää alusta alkaen, vaikka jalat eivät vielä paina. Jalat alkavat kyllä painaa lopussa ja silloin toivot, että alussa olisi vähän huilattu. - Mitä enemmän reppu painaa, sitä pahemmalta Kolin yli 2000 m nousu tulee tuntumaan jaloissa. Allekirjoittanut kantoi ensimmäisenä vuonna 1 kg nötköttiä ja 0,5 kg tonnikalaa koko matkan repussa huono idea. - Mitä parempi peruskuntosi on, sitä loivemmilta mäet tuntuvat Todennäköisesti: jos luulet juoneesi tarpeeksi vettä, et ole. Muista juoda reilusti vettä. - Varusteista: jalat kiittävät tukevista sisään ajetuista kengistä ja vaellus- tai kävelysauvat keventävät matkantekoa huomattavasti. Vielä muutaman osallistujan kommentteja siitä, miksi he lähtevät vuosittain Herajärvelle: Anna Leppänen LT2: Herajärven reissussa parasta on Linda Laine, LT3: Ekan kerran jälkeen jäin kouk- yhteisöllisyys. Yksin mitään noin kuun. Nyt joka vuosi ajattelen, hullua ei varmastikaan lähtisi tekemään, mutta porukassa on että pitää lähteä testaamaan mukava mennä. Lisäksi tykkään tuntuuko kävely yhtään haastaa itseäni, ja tuo on ainakin helpommalta edellisvuoteen ultimaattinen haaste. Vuodessa verrattuna. Tähän mennessä ehtii sopivasti unohtamaan, kuinka olen onneksi joka vuosi väsyttäviä viimeiset kilometrit ovat yllättynyt positiivisesti. viimeksi olleet, niin sinne lähtee aina yhtä innoissaan.

Herajärvellä valaistunut, LT?:

Herajärvi-elämäntapaintiaaniudelle altistavat tekijät linktr.ee/kysta 15


Nuorten lääkärien asialla Vuonna 1928, samaan aikaan kun Alexander Fleming Kuitenkin koko menneen vuoden tutki homeitiöiden ihmeellistä kirsikka kakun päällä on ollut kynnyksen hommaa. Kandina vaikutusta Staphylococcus aureukhyvinvointialueet, jotka ovat tuovoi myös helposti lähteä mukaan seen, perustettiin Suomessa Nuorneet lähes viikoittain jotain uutta, NLYn valiokuntiin, joihin haku ten Lääkärien Yhdistys (NLY) ja joskus jopa huvittavaa, asiaa aukeaa nyt loppuvuodesta. Jos siis nimensä mukaisesti valvomaan pohdittavaksi kollegaporukalla. edunvalvonta, koulutusasiat tai ja edistämään nuorten lääkärien Työmäärä verrattuna kandiseuterveyspolitiikka kiinnostaa, niin etua. 95 vuoden aikana yhdistykratyöskentelyyn on huomattaei kun vaan hakemusta täyttämään sestä onkin kehittynyt merkittävä vasti pienempi ja jopa paremmin haun avautuessa. Lisäksi Nuori lääkärijärjestö 11 000 jäsenelhallittavissa, koska apuna on aina Lääkäri -lehden toimitus etsii aina lään! NLYn edustusta löytyykin tarvittaessa NLYn toimiston palinnokkaita jäseniä tuottamaan nellähes jokaisesta lääkärien asioista kattu henkilöstö. Vastuutehtävistä jästi vuodessa julkaistavaa lehteä. päättävästä elimestä aina paikallisaa myös palkkion, joka lämmittää Itse istun tällä hetkellä NLYn sista toimikunnista Lääkäriliiton mukavasti opiskelijan taskua opinhallituksessa, joten hyppäyksen hallitukseen saakka. Jäseneksi totukien huvetessa olemattomiin. voi tehdä myös suoraan syvään voivatkin liittyä kaikki medisiiJos siis nuorten lääkärien asiat päätyyn! Hallitushommissa olen narit kolmannesta vuosikurssista kiinnostavat, niin lähde päässyt aitiopaikalle seuraamaan, lähtien. rohkeasti mukaan! Kandiaimiten asioista päätetään mm. Mutta mitä mahdollisuuksia NLY kana liittyminen jäseneksi on koulutus- ja palkka-asioissa. tarjoaa kandeille? Paikallistoiminilmaista, joten kannattaa ainakin taan voi osallistua kymmenellä ennen ensi kesää liittyä jäseneksi, eri paikkakunnalla liittymällä jotta pääset tutustumaan paikallisjäseneksi ja erityisesti kesäisin toimintaan kesärientojen ohessa. riittääkin kollegiaalista tekemistä, jossa pääsee tutustumaan niin Aina voi laitella viestiä tulemaan :3 kandikollegoihin kuin jo valmisTörmäillään vielä (oman) viimeituneisiin lääkäreihin. Kuopiossa sen vuoden riennoissa ja nykäise paikallisosasto on tällä hetkellä tarvittaessa hihasta, jos kysyttävä horroksessa, joten aktiivisia paitulee. kallispöhisijöitä etsitäänkin mukaan hommiin! NLYn valtuuskunKollegiaalisin terkuin taan voi lähteä ehdolle vaaleissa Lassi Karppi alkuvuodesta 2024, jolloin myös NLYn hallituksen jäsen, kuudenkandiehdokkaille on oma listansa. nen vuoden kandi Kuopiosta Valtuuskunta on verrattavissa 045 1209313 KuoLOn yleiskokouksiin eli se lassi.karppi@nly.fi kokoontuu ainakin kaksi kertaa Nuoret lääkärit virkistäytymässä. Kuvassa vuodessa ja työskentely onkin vasemmalta lukien: kurssikollegat Markus täällä siis suhteellisen matalan Mehto, Perttu Saarinen ja meitsi.

16 Kysta 3/2022


Traumasimulaatioita maastossa teksti ja kuvat Anette Turunen

Mikä? Olhava Emergency Medicine Camp on terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu traumasimulaatiokoulutustapahtuma, joka järjestetään syksyisin Repoveden kansallispuistossa Olhavalla sekä kevättalvisin Pyhällä.

Kettusen sekä Suomen ehdottoman palovamma-gurun Maarit Hultin. Leirillä myös konkretisoitui hyvän ensiapupakkauksen tärkeys. Olosuhteet Suomen ovat Miksi kannattaa hakea toisinaan varsin haastavia ja avun maalihenkilöksi? tulo saattaa kestää. Suosittelen eriOppii lisää ensihoidosta ja Hain mukaan Emergency Medicine tyisesti kiristyssidettä, myöskään traumapotilaan hoidosta, pääsee lämpöpeitosta tai hemostaasisiCampille nähtyäni Instagramissa verkostoitumaan mahtavien teestä ei varmasti ole haittaa, silloin hakukuulutuksen maalihenkilöitä ammattilaisten kanssa ympäri varten. Valmistelin hakuvideon olles- kun oikeasti sattuu ja tapahtuu. Suomen! Maalihenkilöksi voi sani töissä Vaasan keskussairaalassa hakea 5. tai 6. vsk kandi. Suosittelen lämpimästi leirille akuuttilääketieteellä. hakemista, etenkin, jos akuutti-/ Tehtävänäni oli esittää loukkaanensihoitopainotteinen työ yhtään tunutta kouluttajien ohjeiden kiinnostaa! Pyhä EMC järjestetään mukaisesti. Leirillä kierrettiin neljä simulaatiorastia oman ryhmän kans- 18.-21.3.2024. sa. Kahdessa esitin loukkaantunutta Lisätietoa saat Instagramista: emergency medicine camp ja ja lopuissa toimin maallikkona. osoitteesta Simulaatiot olivat varsin todentunemergencymedicinecamp.org tuisia: mukana oli lähes kaikki ambulanssin varusteet itse ambulanssi mukaan lukien. Minulle laitettiin tukikauluri ja lantiovyö ja pakattiin paareille ja tyhjiöpatjalle (note to self: on muuten melkoisen epämukava tuo tukikauluri). Opin hurjasti lisää ensihoidosta ja uskon, että siitä on Ambulanssin kyydissä. apua myöhemmin työelämässä. Leirin parasta antia simulaatioiden ohella oli ehdottomasti verkostoituminen. Tutustuin Laatupäivystyksen Massiivista kouluttajiin ja työntekijöihin. Lisäksi verenvuotoa juttelin erään Etelä-Afrikkalaisen tyrehdyttämässä. akuuttilääkärin kanssa ja hän toivotti minut tervetulleeksi työjaksolle Etelä-Afrikkaan valmistumisen jälkeen. Tapasin akuuttilääkäreitä ympäri Suomen, instagramista tutun @ensihoidon helmia -tilin ylläpitäjä Jukka Pääsin kokemaan yhden lääkisaikani huippuhetkistä syyskuun lopussa. Vietin neljä päivää metsässä Repoveden kansallispuistossa yhdessä rautaisten akuuttihoidon ammattilaisten kanssa.

Simulaatioiden ohessa oli tarjolla erilaisia aktiviteetteja, kuten melontaa, maastopyöräilyä, kiipeilyä, saunomista ja linktr.ee/kysta 17 letunpaistoa.


Lääkiksen Laukkuesittely teksti, kuvat ja grafiikka Greta Leppänen

Lääkisopiskelijan laukun täytyy olla tilava ja kestävä, sillä laukkuun on mahduttava ainakin stetarit, sisäkengät, anatomian atlas, Fato ja termospullo kahville. Jos sivutaskuun mahtuu vielä sateenvarjo, kannattaa se ottaa mukaan, sillä sade voi yllättää Kuopiossa minä

tahansa päivänä säätiedotuksesta riippumatta. Kysyin kuololaisilta plussat ja miinukset heidän repuistaan. Jos jollain on mietinnässä uuden laukun hankinta, näistä voi ottaa inspiraatiota.

+ tyylikäs + löytyy läppäritasku - hinta ei täysin vastaa laatua - joku sanonut että näyttää toppatakilta, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa :/

18 Kysta 3/2022

+ tosi tilava + mukana tulee istuinalusta + kätevät sivutaskut + kestää käyttöä pitkään - ei kestä vettä


+ supernätti, sopii kaiken kanssa + paljon taskuja

+ paljon taskuja + heijastimia paljon, lempparina autoheijastin, joka on kulkenut mukana ekasta repusta asti - ei miinuksia, aivan täydellinen reppu - älkää kuitenkaan muut ostako, jotta säilyy uniikkina

+ kevyt + tukee kolmosten kandikassaa + helppo sujauttaa tavaroita ja napata pois + hieno kuva + ajaton väri - kassit voi sekoittua kun jokaisella kuololaisella on tämä hieno kassi

+ upee kuva + kevyt, kompakti, tarvittaessa mahtuu taskuun - ei kovin kätevä tietokoneen kantamiseen - ei oikeen mahdu takin päälle

linktr.ee/kysta 19


20 Kysta 3/2022


KUVA: ANDY ANDERSON

linktr.ee/kysta 21


Klinikka kutsuu ”Matka lääkäriksi on vasta alussa." Syksyllä koitti hetki, jota moni oli odottanut jo lääkikseen hakemisesta tai viimeistään preklinikkavuosista alkaen. Oli saapunut aika, jolloin Cursus 2021 pääsi astumaan klinikan maailmaan eli lääketieteen opintojen kliiniseen vaiheeseen. Jännitystä ja intoa Kolmas vuosi toi mukanaan valtavan määrän innostusta ja odotusta. Aiemmat kaksi vuotta olivat vierähtäneet luentosalien penkillä, ja nyt oli mahdollista kokea, mitä oikea lääkärin työ todella tarkoittaa. Monen mielestä klinikassa päästään vihdoinkin ”itse asiaan”. Ensimmäisen klinikkasyksyn kurssit sisältävät niin potilaan haastattelua, kanyloinnin opettelua, EKG:n tulkintaa kuin röntgenkuvien pimeässä huoneessa tuijottelemistakin. Vaikka aina ei neulalla suoneen löydä, kokee onnistumisen tunteita viikoittain. Sairaalassa kulkeminen (ja eksyminen) Vihdoinkin pääsee kulkemaan sairaalan käytäville. Kyssin käytävät ja tämän lääketieteellinen ympäristö toimii kandien kotina seuraavat vuodet. Kulkiessa valkoinen lääkärintakki päällä ja stetarit taskussa olo on ylpeä ja samalla hieman hassu. Eihän minua 22 Kysta 3/2022

lääkäriksi luulisi takista huolimatta vielä kukaan. Matka lääkäriksi on vasta alussa. Potilastyö: lääkärin työn sydän Moni odottaakin kolmosvuodelta eniten potilaskontakteja. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana on jo tutkittu parin kanssa potilas, harjoiteltu potilaan haastattelemista ja ainakin auskultoitu hyvin monta potilasta. Kurssikokojen kasvaessa on entistäkin vähemmän mahdollisuuksia itsenäiseen potilaiden tutkimiseen. Onneksi esimerkiksi seurannoissa oman innokkuuden ja aktiivisuuden avulla pääsee harjoittelemaan ja itse tekemään kokeneemman kollegan ohjauksessa.

Mutta pitääkö pelätä? Usein ennen klinikkaa kuulee varoittelua siitä, että kolmas vuosi on rankka. On totta, että klinikkavaiheessa opiskeluun kuluu enemmän aikaa. Kalenteriin ilmestyy erilaisia ryhmäopetuksia, omatoimisesti varattavia seurantoja ja käytännön taitoja opettavia harkkoja. Opiskeluun pystyisi halutessaan käyttämään kaikki ja hieman ylikin vuorokauden tunneista. Klinikkakursseissa ovat kuitenkin todella mielenkiintoisia ja opiskelu ei enää tunnu yhtä työläältä. Aikaa jää kaikesta mielenkiintoista opiskelusta huolimatta paljon myös vapaa-ajalle. Kliininen vaihe on vaativa, mutta myös hyvin palkitseva. Nähdään KYSillä! VEERA NURMELA


Lääkiksestä Riihimäelle? 1. Kuka olet, mitä teet ja miten olet päätynyt kyseiselle alalle? Nimeni on Richard Lundell, toimin Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksessa hallintoylilääkärin tehtävässä ja olen päätynyt nykyiseen tehtävään monen vaiheen kautta. Aloitin muutama vuosi sitten työt Upinniemessä, jossa toimii Upinniemen terveysasema ja Sukelluslääketieteen keskus. Siellä perehdyin merivoimallisen lääkinnän ja sukelluslääketieteen erityispiirteisiin ja kiinnostuin näistä. Olen sittemmin toiminut Santahaminassa päällikkölääkärinä, erilaisissa Sotilaslääketieteen keskuksen tutkijatehtävissä ja hallintoylilääkärin tehtävissä, mm. Pääesikunnassa. Nykyisessä tehtävässäni aloitin vuoden 2023 alussa. Lisäksi olen sukelluslääketieteen dosentti ja aktiivinen tutkija. 2. Kertoisitko hieman lääkäreiden varusmiespalvelusta? Lääkärit suorittavat normaalin peruskoulutuskauden aloittaen palveluksensa heinäkuussa jossain vapaavalintaisessa varuskunnassa minkä jälkeen heidät komennetaan Riihimäelle Logistiikkakoulun neljä viikkoa kestävälle varusmieslääkärikurssille. Tämän jälkeen suurin osa jatkaa lääkintäreserviupseerikurssille, joka kestää aina vuoden

loppuun asti. Kurssilla perehdytään erityisesti poikkeusolojen johtotehtäviin, lääkinnällisten kokonaisuuksien johtamiseen, monipotilastilanteiden hallintaan ja ensihoidollisiin kokonaisuuksiin. Alkuvuonna he tutustuvat puolustusvoimien normaaliolojen terveydenhuoltoon amanuensuurityyppisellä harjoittelujaksolla Sotilaslääketieteen keskuksen jollain terveysasemalla. Tämä jakso kestää usein noin kuusi viikkoa. Jakson jälkeen Riihimäellä on jatkokoulutusta, kylmäkoulutusviikko Sodankylässä ja erilaisia koulutuskokonaisuuksia. Loppupalveluksen ajan harjaannutaan toiminnassa oman sodan-ajan joukon kanssa alkuperäisessä peruskoulutuskauden joukko-osastossa. 3. Miten lääkintäreserviupseerikurssille voi päästä? Vähintään viiden vuoden opinnot suorittaneet lääketieteen kandidaatit ja valmiit lääkärit (myös hammaslääkärit, proviisorit ja eläinlääkärit) komennetaan peruskoulutuskauden jälkeen Riihimäellä sijaitsevaan Logistiik-

kakouluun neljä viikkoa kestävälle varusmieslääkärikurssille. Kurssin loppupuolella valitaan ne, jotka jatkavat lääkintäreserviupseerikurssille (yhteensä 8,5 kk palvelus). Käytännössä, jos on suoriutunut annetuista koulutustehtävistä hyvin, niin kurssille pääsee. Muut (käytännössä usein omasta toiveesta) komennetaan jollekin Sotilaslääketieteen keskuksen terveysasemalle loppupalveluksen ajaksi (yhteensä 11,5 kk palvelus). 4. Kenelle lääkintä-RUK sopisi? Koulutus sopii normaalikuntoisille henkilöille, joilla on reipas asenne ja halua oppia uutta. Koulutus on paikoin myös hieman vaativakin, mutta ei sillä tavalla, etteikö siitä oikeanlaisella asenteella selviäisi. 5. Oletko ollut tyytyväinen omaan uravalintaasi ja miksi suosittelisit sitä lääketieteen opiskelijoille? Olen ollut todella tyytyväinen. Tehtävä puolustusvoimissa on avannut hyvinkin monipuolisen tehtävänkuvan, jossa pääsee sopivissa määrin tekemään kliinistä työtä, tutkimustyötä, hallintoa, kehittämään itseään ja tekemään tutkimustyötä. Tehtävä on myös sopivan kansainvälinen, eli pääsee puhumaan useita kieliä. SILVIA JÄSKE

linktr.ee/kysta 23


Syventävistä tutkijaksi Syventävien opintojen opinnäytetyö jakaa mielipiteitä opiskelijoiden kesken laidasta laitaan. Joillekin se on tutkintomme vitsaus, joka suoritetaan vain sen pakollisuuden vuoksi. Toiset kokevat sen olevan ensimmäinen osa heidän tulevaa tutkijan uraansa. Oli miten oli, opinnäytetyö on mainio mahdollisuus tutustua tieteelliseen kirjoittamiseen ja perehtyä syvemmin yhteen tiettyyn aihealueeseen. Mahdollisia suoritusvaihtoehtoja on monia, joten kaikille varmasti löytyy mielekäs aihe ja suorittamistapa. Minulla syventävät opinnot johdattivat akateemisen tutkimuksen haastavaan ja kansainväliseen maailmaan, jossa pääsee ylittämään itsensä yhä uudelleen. Melkein heti opintojen alkamisen jälkeen kiinnostuin mahdollisuudesta tehdä tutkimusta. Aloitin ensimmäisen vuoden syksyllä pikkuhiljaa mahdollisten tutkimusaiheiden kartoittamisen, koska olin kuullut, että prekliinisessä vaiheessa on riittävästi aikaa opinnäytetyön tekemisen aloittamiseen. Toisaalta muutamien opiskeluvuosien jälkeen oma yleiskäsitys lääketieteestä on varmasti jo huomattavasti parempi, joilloin voi olla helpompaa löytää itselleen mielekäs aihe. Syventävien opintojen tekemiseen ei ole mitään absoluuttista oikeaa aikaa, joten kannustaisin kaikkia aloittamaan niiden tekemisen kaikessa rauhassa aikaisin, kunhan itselleen mielenkiintoinen tutkimusaihe löytyy. 24 Kysta 3/2022

Otin alun perin yhteyttä professoreihin sydänaiheisista tutkimusryhmistä ja kuulin sitä kautta mielenkiintoisesta metabolomiikka alkoholirasvamaksatutkimuksesta. Opintojen alkuvaiheessa en tietenkään tiennyt aiheesta paljoa, mutta en kokenut olevan sen minkäänlainen este. Aiheeseen tutustuminen ja sen kartoittaminen tieteellisen kirjallisuuden avulla on keskeinen osa opinnäytetyötä, riippumatta sen tarkasta suoritustavasta. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tein kesällä täysipäiväisesti projektia eteenpäin ja sain omat opinnäytetyöni valmiiksi toisen opiskeluvuoden alkupuolella. Opinnäytetyön valmistumisen jälkeen suoritin kypsyysnäytteen, joka oli ylivoimaisesti projektin helpoin osuus. Opinnäytetyön valmistumisen jälkeen jatkoin ohjaajien johdolla tutkimuksen tekemistä opintojen ohessa, joka on toisaalta tukenut opintoja, mutta myös vienyt paljon aikaa. Erityisesti tilastotieteellisien ohjelmien käytön opettelu on todella aikaa vievää ja niiden hyödyntäminen potilasaineistojen datan käsittelyssä. Opintojen edetessä on tullut vastaan yhä useampia tilanteita, joissa kuitenkin on ollut hyötyä yleiskäsityksestä tilastotieteistä ja artikkelien lukutaidosta. Aloitin virallisesti kliinisessä tohtoriohjelmassa keväällä 2023, jolloin minua aluksi mietitytti sen viitteellinen neljän vuoden pituus. Tosiasiassa opintojen ohessa tehty väitöskirjaprojekti

voi ja saa kestää yli neljä vuotta, koska perustutkinnon opiskelu on kuitenkin aina ensisijaista. Tämän vuoksi väitöskirjan tekeminen on opintojen ohessa ja erityisesti loma-ajoilla realistinen vaihtoehto. Väitöskirjatutkimuksen tekeminen on myös hyvä kesätyövaihtoehto, koska useimpiin projekteihin saadaan apurahaa, jota voi käyttää omien täysipäiväisten työjaksojen rahoittamiseksi. Lisäksi tutkimus on loistava tapa päästä apurahoilla kansainvälisiin tapahtumiin, joissa pääsee tutustumaan muiden yliopistojen tutkimusryhmien projekteihin. Kävin esimerkiksi itse Grazissa Itävallassa ESBRA 2023 pitämässä esityksen omasta tutkimusaiheestani ja sen preliminäärisistä tuloksista. Suosittelen siispä kaikille tutkimuksesta kiinnostuneille rohkeasti aloittamaan jo opintojen ohella, koska koen sen antavan paljon enemmän kuin se ottaa. EEMELI PUHAKKA


linktr.ee/kysta 25


Kansainvälistä vaikuttamista Milja Heikkinen on viidennen vuo-

den lääketieteen opiskelija Kuopiosta ja FiMSICin (Finnish Medical Students’ International Committee) presidentti vuonna 2023.

26 Kysta 3/2022


FiMSICin paikallistoimintaa Kuopiossa 1. Sinun paikallispuheenjohtaja-kaudellasi FiMSIC:n paikallistoiminnan suosio räjähti käsiin. Mikä on sun salaisuus? Mulla kävi tuuri, sillä meidän huikeassa tiimissä oli sopivasti muutama kokeneempi fimsiccari ja paljon fuksi-intoa. Mun tavoite oli saada ryhmäytettyä paikallistiimistä kaveriporukka, jonka olisi hauska tehdä juttuja yhdessä. Siinä onnistuttiin – hyvä fiilis näkyi ulospäin! Oli ihana nähdä, kuinka innostus tarttui ensin paikallistiimiin ja myöhemmin myös muihin FiMSIC-mielisiin.

50-henkinen Organizing Committee eli OC, jonka johdossa toimin mainitulla tittelillä.

2.Millaisessa porukassa on kiva tehdä hommia yhdessä? Innostuvassa, idearikkaassa, tekeväisessä porukassa, jossa uskalletaan olla omia itsejään ja osataan hassutella. <3

7.Minkä kirjan luit tai kuuntelit viimeksi? Kenelle suosittelet sitä? - Rick Riordanin Percy Jackson: The Last Olympian. Suosittelen erityisesti, mikäli kyseinen sarja jäi nuorena kesken kuten ak:lla ja/tai haluaa päästää pois faktakirjojen parista!

3.Saako rangaistuksen, jos sanoo sinua presidentin sijasta puheenjohtajaksi? Vielä ehtii vuoden loppuun asti tulla kokeilemaan miten käy ;) Pressa on mun lempparinimike! 4.Keksi meille hyvä muistisääntö, jotta kaikki lukijat muistaisivat, miten FiMSIC kirjoitetaan! Kirjoita ensin kaikki isolla ja vaihda sitten eka i pieneksi niin kuin sanassa First :) 5.Olet Head of OC, mitä se titteli tarkoittaa? FiMSIC haki ja sai järjestysoikeuden elokuun 2024 IFMSA:n yleiskokoukselle. IFMSA on koko maailman lääkisopiskelijoiden kansainvälinen kattojärjestö. Yleiskokousta järjestää lähes

6.Sut tunnetaan itsevarmana ja valovoimaisena tyyppinä. Miten jaksat aina hymyillä, eikö sulla ole ikinä huonoja päiviä? - Olipa ihanasti sanottu, kiitos! On todellakin huonoja päiviä. Koen kuitenkin, että oon löytänyt viimeisen parin vuoden aikana itseni sekä sen, mitä tykkään tehdä ja missä olen hyvä. Kun on hyvä olla itsensä kanssa, on aidosti myös helppo hymyillä ja samalla levittää hyvää fiilistä ympärilleen.

8.Mitä seuraavaksi? (järjestöjutuissa tai muuten tulevaisuudessa, saa tulkita laajasti) - FiMSIC:n pressahommista eläköidyn vuodenvaihteessa, jonka jälkeen touhuan yleiskokouksen parissa vielä vajaan vuoden. Nyt käynnissä olevan vitosen jälkeen aion pitää välivuoden – haluan perusarjen lisäksi matkustella ja nähdä vuosien varrella siunaantuneita ystäviä myös Suomen rajojen ulkopuolella.

FiMSICillä on oikein hyvät pöinät käynnissä. Vaihtoon- ja virkailijahaun myötä loppukausi on alkanut oikein rattoisasti. Syksyllä meillä on ollut paljon toiminnan esittelyä ja muita projekteja kuten National Meeting, jossa teemana kansainväliset mahdollisuudet, S.U.L.L.E-iltakoulutus, vaihtoinfo, tutustumisilta ja erikoislääkäripaneeli. Loppuvuoden puuhaamme muun muassa uusien virkailijoiden valintojen ja perehdytyksen parissa. Suunnitteilla on loppuvuodelle myös FiMSIC-pikkujoulut, johon haluamme kutsua kaikki FiMSICin toiminnassa mukana olleet aktiivit tai muuten vaan FiMSIC-mieliset! Jos haluat pysyä perillä FiMSICin toiminnasta liity meidän FiMSICin toiminnasta kiinnostuneille tarkoitettuun WhatsApp-ryhmään!

SEVERI SALONEN Paikallispuheenjohtaja

Tulossa: Pohjoismaiden konferenssi @Ruotsi 2.-5.11.2023 M.U.L.L.E-iltakoulutus @Kuopio 6.11.2023

MAIJA KÄRKKÄINEN

linktr.ee/kysta 27


KuoLO on jo 51-vuotias Ainejärjestömme täytti taas vuosia! KuoLOn 51-vuotisjuhlia juhlistettiin 6.10.2023 Hotelli Iso-Valkeisella. Oli taas upeaa nähdä kuololaiset kauniisiin mekkoihin ja pukuihin pukeutuneina. Vuosijuhlilla palkitaan valmistuva vuosikurssi hopeisilla ja kultaisilla ansiomerkeillä. Ansiomerkkejä saa ainejärjestön eteen tehdystä työstä. Tänä vuonna hopeisella ansiomerkillä palkittiin Markus Mehto ja Hanna-Kaisa Vinkanharju. Kultaisen ansiomerkin saivat puolestaan Iida Pulkkinen, Nuutti Teräslahti, Lassi Karppi, Lasse Ollikainen, Perttu Saarinen sekä Anette Turunen - muutama näistä nimistä on jo vilissyt tämänkin Kystan sivuilla, huomasitko?

Ansiomerkkien lisäksi vuosijuhlilla osoitetaan arvostusta opiskelijoiden tukena oleville henkilöille. Vuoden opettajaksi nimettiin Virpi Laukkanen, vuoden opetustukihenkilöksi Riitta Toroi ja vuoden syväriohjaajaksi Marjo Renko. Vuosijuhlilla osallistujat pääsivät myös ottamaan kuvia photoboothin avulla, jossa itse tai porukalla otetut kuvat tulostuvat samalla hetkellämukaan otettavaksi valokuvaksi. Valokuvia koristi lisäksi hieno valokuvausseinä.

Vuosijuhlat tarjoavat upean mahdollisuuden juhlistaa ainejärjestöä, irtautua arjesta, tavata omia tuttuja sekä muodostaa uusia tuttavuuksia. Lisäksi pääsee nauttimaan herkullisesta menusta. Toivottavasti nähdään seuraavissa vuosijuhlissa!

KUVA: LOTTA ROPPONEN

28 Kysta 3/2022

KuoLOn hallitusvirkailijat pääsevät myös edustamaan ainejärjestöään.


Vanhan pierun vinkkinurkka Osa 1: Miten olla naapurin Kaijaa parempi lääkäri? Mikä erottaa meidät lääkärit tavallisista, vähemmän ymmärtävistä, kanssakansalaisistamme? Joku sanoo, että se on valkoinen takki. Toinen voi sanoa, että se on vankka ja järkkymätön halumme auttaa. Kolmas toteaa, että meille maksetaan sellaisista asioista, joita kylän ukot ja akat tekevät toisilleen lähinnä harrastustoimintana. Näin vanhempana ammatinharjoittajana olen koonnut teille, pienet valkotakkiset räkänokat, muutaman kohdan vinkkilistan siitä, miten ette ainakaan astu heti pulunsilmään päästessänne ensi kertaa lääkärinpukille. Viisaus on näet sitä, että tutkii ennen kuin tuseeraa ja hutkii vasta huseerattuaan.

eikä koskaan ajoissa. Hän saapuu aina juuri silloin, kun tarkoittaa. Potilaan on syytä muistaa tämä, ja jos joku joskus asiasta urputtaa, on paras antaa tämän odotella vielä varttitunti. Kyllä siinä istuessa kypsyy uppiniskaisempikin valittaja.

1. Katsekontakti Lääkäri ottaa katsekontaktin potilaaseensa sillä hetkellä, kun karjaisee tämän nimen Nilsiän terveyskeskuksessa ja päästää sen irti sitten, kun ajokielto on lätkäisty paperiin ja pappa on tyrkitty ulos vastaanotolta leima takapuolessaan.

5. Instrumentit ja humaani toimintatapa Potilas odottaa lääkärin vastaanotolla kärsimystä, ja sitä hänen on saatava. Hanki siis huoneeseesi pieni pakastin, jossa säilytät stetoskooppia ja natriumkloridia. Puudutus tehdään aina suurimmalla mahdollisella neulalla ja aina jalkapohjaan. Särkyyn auttaa Burana ja päänaukominen. Ihosairaudet ja kasvaimet lähtevät Bepanthenilla.

2. Hygienia Lääkäri pesee kätensä aamulla kotona ja illalla kotona. Kesken päivän on turha tuhlata aikaa vesileikkeihin, kun ne voi ulkoistaa esimerkiksi osastosihteerille tai naapurin Ärrän myyjälle. 3. Aikataulu Lääkäri ei ole koskaan myöhässä

4. Kollegio Lääkärillä on velvollisuus osoittaa nuorelle kollegalleen tämän oikea asema. On oleellisen tärkeää, ettei mikään vastavalmistunut neurokirurgi tai gastroenterologi ala hyppimään tälle kolmen sodan veteraanilääkärille. Lääkäri on harjoittelija siihen asti, kunnes ikä alkaa viidelläkymmenellä, jolloin hänestä tulee vanhempi harjoittelija.

6. Kielitaito Jos potilas on suomalainen, puhu latinaa. Jos ulkomaalainen puhu suomea. Jos porilainen, älä puhu mitään.

7. Kollega potilaana Jos potilas on lääkäri, hän tuntee kyllä oman vaivansa. Pyydä potilasta tutkimaan vastaanotolla itsensä ja nosta vastaanotosta ansaittu korvaus. 8. Itsensä parantaminen Lääkäri ei sairasta, ja jos sairastaa, niin työajalla. Parhaimmillaan lääkäri sairastaa influenssan ja koronan ennen yhdeksää, ileuksen heti aamukahvin jälkeen, pyelonefriitin yhdeksitoista ja työssäuupuu sopivasti lounastauolle. 9. Alastomuus ja häpeä Lääkäri on alastoman ihmisruumiin auktoriteetti ja erotiikan ammattiasiantuntija. Jos potilas hermoilee riisuutumisesta, voi lääkäri riisua varmuuden vuoksi myös omat vaatteensa. 10: lääkäri politiikassa Muista, että yleisösi kaipaa sinulta mielipiteitä. Voit siis huoletta kertoa potilaalle olevasi sekä kunnallisvaltuutettu että jokaisen puolueen vastustaja. Jos mahdollista, yritä ottaa puheeksi myös tulenarat puheenaiheet. Ekstra: älä koskaan suorita Allenin testiä carotis-valtimoihin. Voin kertoa, että sanomista tulee.

Nimim. VANHA PIERU linktr.ee/kysta 29


V

allanhimoa vai filantropiaa?

Wikipedian mukaan vaikuttaminen on viestintää, jonka tavoitteena on muuttaa viestin kohteena olevan henkilön tai ihmisryhmän käsityksiä jostakin asiasta tai ilmiöstä. Kansalaisyhteiskunnan tasolla vaikuttamisen tekijöiksi mielletään tyypillisimmin esimerkiksi poliitikot, media sekä erilaiset lobbaajat, ja onpa joukkoon viimeisen vuosikymmenen aikana laskettu kuluviksi myös erilaiset sosiaalisen median suuria yleisöjä tavoittavat sisällöntuottajat, joita influenssereiksikin (sic!) kutsutaan. Vähäisempiin kansalaisvapauksiin päin kallellaan olevissa yhteiskunnissa vaikuttaminen on luonnollisesti yksipuolisempaa, ja tällöin kyseeseen tulevat vaikuttamisen keinot ovat usein selvästi vapaan maailman vaikutuskeinoja epämiellyttävämpiä. Perinteiset diktatuurien hyödyntämät vaikutuskeinot lienevät kaikille tuttuja, mutta viime vuosina tapetille on enenevissä määrin noussut niin kutsuttu hybridivaikuttaminen, jonka yhtenä keskeisenä keinona on systemaattinen mis- ja disinformaation levittäminen. Vaikuttamisen osalta mielenkiintoista on, että myös demokraattisissa kansalaisyhteiskunnissa vaikuttaminen koetaan usein 30 Kysta 3/2022

tavalla tai toisella vastenmielisenä vallankäyttönä. Kieltämättä näin voi toisinaan ollakin; esimerkiksi tupakkateollisuuden vuosikymmeniä kestänyt (ja epäilemättä jossain muodossa edelleen jatkuva), tupakan terveyshaittoja vähättelevä lobbaus tuskin herättää kansan syvissä riveissä suurempia sympatioita. Suuryritysten harjoittaman lobbauksen tapauksessa herää väistämättä myös kysymys vaikuttamismahdollisuuksien tasapuolisuudesta: Jos miljardien liikevaihtoa (tai jopa -voittoa) takovat yritykset panostavat edes murto-osan resursseistaan lobbaukseen, miten pieni yksittäinen kansalainen voi mitenkään tähän vastata? Yleisen vastenmielisyyden lisäksi vaikuttaminen saatetaan kokea tylsänä ja puuduttavana, turhauttavanakin. Mitä se voi kieltämättä olla, kokemusta on. Miksi sitten vaikuttamista tulisi harrastaa, jos se kerran on likaista, vallanhimoista peliä ja vielä mahdollisesti turhauttavaakin? Yksinkertaisesti siksi, että jos et sinä sitä tee, joku muu varmasti tekee. Mitä ajatuksia herättää esimerkiksi säännöllisen epäsäännöllisesti poliittisen kentän hämäristä takahuoneista kantautuva esitys siitä, että vastavalmistuneet lääkärit tulisi yhteiskunnan toimesta velvoittaa tekemään työtä tietyssä työpisteessä x vuoden ajan valmistumisen jälkeen? Entäpä korona-

pandemian aikana huomattavan laajalle levinnyt ”rokotekriittinen” keskustelu? Lääkärien työehdot varmasti herättävät monenlaisia ajatuksia jopa lääkäreiden itsensä keskuudessa, mutta useimmat tätä lukevat voinevat yhtyä ajatukseen terveydelle haitallisen tiedon levittämisen vahingollisuudesta. Niinpä professiomme soisikin osallistuvan vaikuttamiseen, jos ei oman etunsa, niin ainakin yhteisen hyvän tavoittelun nimissä. Osallistukaamme siis. Tai kansanomaisemmin: Menkäämme töihin.

KRISTIAN AIRO


E R I K O I S T U M A S S A: A

Minna Lipponen valmistui Kuopiosta lääkäriksi vuonna 2009, ja on sittemmin jo erikoistunut. Helmikuusta 2023 alkaen hän aloitti erikoistumisen foniatrialla.

FONIATRIA

linktr.ee/kysta 31


1. Kuka olet, mihin alaan erikoistut ja kuinka päädyit opiskelemaan lääketiedettä? Olen Minna Lipponen ja olen erikoistumassa foniatriaan. 2. Milloin ja mistä olet valmistunut lääkiksestä? Yksi haaveammateista on lapsuudesta lähtien ollut lääkäri: olin korvakierrelapsi ja lääkärissä käytiin usein. Suvussa ei ole lääkäreitä. Korvalääkärin ja toisaalta auttajan esikuva oli niin vahva, että lähdin lääkikseen. Muut luonnontieteiden ja taiteen alat joille hain, olivat toissijaisia. Kuitenkin neljännen kurssin keväällä ammatinvalinta mietitytti ja kävin Danshögsskolanin pääsykokeissa Tukholmassa. Kesätöistä piti pyytää viikko toisensa jälkeen vapaata, kun pääsykokeet edistyivät. Onneksi en päässyt kouluun, jottei tarvinnut miettiä, mitä tehdä. Vielä kuudentena vuonna opinnoissa tuumin, että en toivo putkea suoraa lukiosta eläkkeelle ja lähdin puoleksi vuodeksi Espanjaan vaihtoon. Vähän flamencoa ja eteläeurooppalaisen kulttuurin maustamaa lääketiedettä, niin taas oli hyvä palata tuttuun struktuuriin. Valmistuin silloisesta Kuopion yliopistosta lääkäriksi 2009. 3. Kuinka päädyit valitsemaan juuri tämän erikoisalan? Mitä mahdollisia ennakkoluuloja tai väärinkäsityksiä alaasi liittyy? Erikoistuin knk-lääkäriksi 2015. Perheen perustaminen teki toivottua monipuolisuutta elämään. Urapolkuni etsi suuntaansa knk 32 Kysta 3/2022

lääkärinä ja osin määräaikaisiin työsopimuksiin kyllästyneenä löysin tieni foniatrian erikoistumisen pariin 2/2023 alkaen. Foniatriassa yhdistyvät minun mielenkiintoni audiologian ja laryngologian osalta. Foniatria on varsin vähän tunnettu erikoisala ja perusopinnoissa sitä on vain seminaarin verran knk kurssin yhteydessä. Foniatria asettuu alana knk-tautien ja neurologian välimaastoon, mutta on yhteistyöala monen muun erikoisalan kanssa. Foniatrien lukumäärä Suomessa on alle 30 ja siten valtakunnallinen verkostoituminen on välttämätöntä. Toisaalta foniatrit ovat moniammatillisen työryhmän jäseniä, jolloin erityistyöntekijät (puheterapeutit, psykologit, toimintaterapeutit) mukaan lukien foniatrian ala on suurempi kuin mitä lääkäriluku kuvaa. Foniatrialla hoidetaan potilaita, joilla on äänen tai nielemisen kanssa ongelmia, puheen kehityksen; puheen tuottamisen ja ymmärtämisen ja myös kuulemisen problematiikkaa sekä oppimisvaikeuksia. Ihmisen puheilmaisu on perustavanlaatuinen vuorovaikutuksen väline. Mutta mikäli se on häiriintynyt tai puuttuu ja ihminen tippuu vuorovaikutuksesta, voivat seuraukset olla niin yksilön kuin yhteisön näkökulmasta dramaattiset. Foniatrialla toimenpideorienteisuus omalta osaltani vähenee (ei poistu) lääkärin työssä. Toisaalta työhön ei liity päivystysvelvoitetta ja se antaa oman vapauden.

4. Teetkö tutkimusta? Foniatrian alalla suhtaudutaan varsin myönteisesti tutkimuksen tekoon. Tällä hetkellä minulla ei ole omaa tutkimusta meneillään. 5. Koetko, että jokin on työssäsi erityisen haastavaa tai mielenkiintoista juuri tällä hetkellä? Tällä hetkellä nautin työssäni äänipotilaiden tutkimisesta ja aiemman mielenkiintoni; laryngologisen osaamisen syventämisestä. Opettelen kovasti ymmärtämään kielihäiriöisiä lapsia ja heidän tutkimustuloksiaan, mutta nautin samalla moniammatillisen työryhmän antamasta tuesta ja työkulttuurista. Lääkärin rooli on koota palapelin palat yhteen ja nähdä kokonaiskuva eli määrittää diagnoosi(-t) ja kuntoutus. 6. Vaikuttaminen pohjautuu pitkälti puheen ja tekstin tuottamisen varaan. Millä tavoin koet erikoisalallasi pystyväsi vaikuttamaan 1) potilaiden elämänlaatuun ja toimintakykyyn 2) työympäristöösi 3) yhteiskuntaan? 1.Foniatrin työ vaikuttaa parhaimmillaan potilaan ja hänen yhteisöjensä arkeen todella paljon. Foniatrialla suunniteltujen kuntoutustoimien vaikutukset antavat usein positiiviset suuntaviivat elämänmittaiselle matkalle. Ammatinvalintaa tukevat tutkimuskäynnit ovat nuoren elämän merkittävään taitekohtaan osallistumista ja usein hoitosuhde on ollut harva, mutta pitkä n. 12 vuotta kestävä. Aikuisilla äänen-


käytön ammattilaisilla tai muutoin potilailla, joilla äänenkäyttö vaikuttaa työkykyyn ja sen kanssa on haasteita, on tarkastelunäkökulma oltava kokonaisvaltainen. Potilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja hoitoon. 2. Koen olevani arvostettu työntekijä työyhteisössäni ja pystyn vaikuttamaan paljonkin omaan työympäristööni. Moniammatillisessa työyhteisössä osa työstä onkin pitää huoli työyhteisöstä, jotta siinä on kaikkien hyvä työskennellä. 3. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Varsinaisesti yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista en osaa sanoa. Vastaanpa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen mieluummin. Foniatrinen työ on suorassa suhteessa yleensä ihmisen työkykyisyyteen mm. äänipotilaiden osalta. Nuoret luki- ja oppimisvaikeuksien kanssa ovat usein tekemällä ja näkemällä oppivia ja täten heitä kannustetaan työelämään kouluttautumaan heidän vahvuutensa huomioiden. Syrjäytymisen ehkäisy ja työkykyisten veronmaksajien tukeminen on merkittävää. 7. Miten koet erikoisalasi kehittyvän seuraavan 5-10-20 vuoden aikana? Tällä hetkellä nähdään lähetemäärissä kasvua ja on todennäköistä, että ala kasvaa. Äänihäiriöt, nielemisvaikeudet, neurologiset häiriöt ja -kuntoutukset sekä kommunikaatiota tukevien apuvälineiden tarve lisääntyy. Foniatreja tullaan tarvitsemaan lisää.

8. Mitkä ovat sinun kolme kultaista sääntöä jaksamiselle arjessa? 1. Vähemmän on enemmän. 2. Elämän monipuolisuus on elinehto. Arkeen on mahduttava uni, ruoka, liikunta, perhe ja puoliso, työ ja muu sosiaalisuus. 3. Aseta haaveet ja tavoitteet riittävän pitkälle aikajaksolle. (”Kaikki mulle heti nyt” kulttuuri haastaa jatkuvasti mieltäni) 9. Lempiasiasi syystalvessa? Olen talvi-ihminen ja hiihtokausi on edessä. Kuulaat syyshetket, luonnon kauneus ja karuus ihastuttavat. 10. Vapaita terveisiä kaikille Kystan lukijoille Elämästä kannattaa nauttia nyt. Oppiminen (työnkin osalta) tapahtuu ajan funktiona vuorovaikutuksessa. Tervetuloa foniatrialle tutustumaan!

EDUSTAJISTOVAALIT

MIKÄ? Itä-Suomen ylioppilaskunnalle valitaan 39 opiskelijasta koostuva ylin päättävä toimielin.

ENTÄ SITTEN? Äänestä DeeKun eli Dentinan ja KuoLOn vaaliliiton jäseniä hankitaan lääketieteen opiskelijoille paikkoja vaikuttamiseen.

KOSKA?

LASSI KARPPI

Vaalien ennakkoäänestys on 31.10-7.11.2023 ja varsinainen äänestyspäivä on ke 8.11.2023 molemmat Tuudossa!

Ehdokkaiden esittelyt löydät seuraavilta sivuilta.

linktr.ee/kysta 33


Clarissa Attwood, 106 I’m gonna keep this short and sweet, just like me. Olen Clarissa LT1, alun perin Helsingistä kotosin. Tykkään muun muassa ulkoilusta, lukemisesta ja kavereiden kaa hengailusta. Erityisesti illallisten järkkääminen kavereiden kanssa on musta ihanaa. Oon sosiaalinen ja aika heittäytyvä tyyppi ja hainki DeeKun ehdokkaaks kaverin innottamana. En oo ennen ollu vastaavissa hommissa mukana mut, oon motivoitunu ajamaan opiskelijoiden etuja ja kiinnostunut oppimaan uutta esim. ISYYn tominnasta. Mua äänestämällä saat DeeKu:n edustajan, jota voi matalla kynnyksellä lähestyy asiassa kuin asiassa.

Lurin Baski, 107

Mä oon Lurin, ensimmäisen vuoden opiskelija ja kotoisin Lahdesta tai siis Lahesta niiku lahtelaiset sen sanoo. Mun läheiset kuvailee mua empaattiseksi, huumorintajuiseksi ja vastuulliseksi ja mun lempiharrastuksiin kuuluu musiikki. Alotinkin viulunsoiton jo esikouluikäisenä ja kävin suurimman osan peruskoulusta musiikkiluokilla. Lisäksi vapaa-ajalla nautin ulkoilusta, lukemisesta, ruuanlaitosta sekä ajanvietosta läheisteni kanssa! Olen asunut Kuopiossa vasta noin kaksi kuukautta, mutta tämä kaupunki ja ihmiset, joihin olen tutustunut, ovat valloittaneet mun sydämen ihan täysin! Tää onkin antanut mulle motivaatiota viedä meidän yhteisiä etuja eteenpäin. Jos minut valitaan edustajaksi, olisin helposti lähestyttävä ja minulle voisi aina tulla kertomaan omia ajatuksia, ideoita tai kehityksen kohteita ja veisin niitä eteenpäin parhaani mukaan! Tämä pätee myös, vaikka en tulisi valituksi varsinaiseksi edustajaksi, sillä mahtavaa tässä on se, että olen saanut tutustua muihin ehdokkaisiimme, ja tiedän, kehen voisin olla yhteydessä, jotta asiat siirtyisivät seuraavalle taholle! Muistakaa äänestää lempiehdokastanne ja käyttämään arvokkaan äänioikeutenne, sillä juuri teidän etuja yritämme parantaa!

34 Kysta 3/2022


Shadi Fahandezh, 108

Olen Shadi, 21-vuotias lääketiedettä opiskeleva fuksipallero. Luonteeltani olen ihmisläheinen, ulospäinsuuntautunut ja määrätietoinen. Vaikka saatan antaa itsestäni lupsakan ja vitsikkään vaikutelman, omistaudun täydellä vastuuntunnolla minua puhutteleviin tehtäviin. Harrastuksiini kuuluu monta eri juttua, mutta lähimpänä sydäntä ovat tanssiminen, koripallo ja skeittaaminen. Saatat bongata minut myös ylioppilaskuorosta! ;) Olen kotoisin Espoosta, ja siellä osallistuin monella eri tavalla järjestötoimintaan. Kokemusta vaikuttamisesta on kertynyt peruskouluajoiltani saakka, sillä olen osallistunut oppilaskuntiin, yläkoulun johtokuntaan, lukiossa opiskelijakunnan hallitukseen ja viime vuoden ajan Fokus Ry:n toimintaan.

Janina Gunnar, 109

Minulle erityisen tärkeitä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo sekä hyvinvoinnin edistäminen. Haluan vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin sekä fyysisellä että sosiaalisella tasolla. Yliopistossamme on todella paljon opiskelijoita, joista jokainen tulee eri lähtökohdilla ja taustoilla varustettuna. Opiskelijoiden menestykseen opinnoissa voi olla hyvin paljon vaikutusta sillä, että tuntevatko he kuuluvansa opiskelijayhteisöön ja omistavansa samat mahdollisuudet selviytyä opiskelijaelämästä; riippumatta perheen tai yksilön taloudellisesta tilanteesta. Haluaisin pohtia näitä kysymyksiä muiden opiskelijoiden kanssa ja keksiä niihin ratkaisuja, joilla olisi oikeasti vaikutusta opiskelijoiden elämään.

Olen Janina, kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija. Olen fuksivuodesta saakka osallistunut aktiivisesti niin KuoLOn kuin ylioppilaskunnankin toimintaan. Olen toiminut muun muassa KuoLOn 50-vuotisjuhlien markkinointivastaavana, kahden vuoden ajan FiMSICin vaihtovirkailijana, sekä nyt vuoden 2023 ajan Kystan päätoimittajana ja ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä. Ennen yliopistoa olen toiminut lukiossa opiskelijakunnan puheenjohtajana sekä Hämeenlinnan Nuorisovaltuuston puheenjohtajana, joten vaikuttamiskokemusta on kertynyt jo yli viiden vuoden ajalta. Edustajistossa haluan jatkaa töitä opiskelijoiden eteen. Minua äänestämällä saat aktiivisen, helposti lähestyttävän ja osaavan tekijän, joka on varmistamassa, että sinunkin jäsenmaksusi käytetään järkevästi. Etenkin ISYY:n hallituksessa edustaminen on tuonut minulle kattavan ymmärryksen ylioppilaskunnan toimintaan, josta on ehdottomasti hyötyä edustajistossa.

linktr.ee/kysta 35


Veera Nurmela, 110

Olen Veera, 21-vuotias tuore LT3 klinikkatäti. Opiskeluvuosina on tullut lähdettyä monenlaiseen opiskelijatoimintaan mukaan, tapahtumanjärkkäyksestä Kystaan ja KuoLOn Uutisissa höpöttelyyn saakka. Näissä minulle on tärkeää hommien yhdessä hyvin hoitaminen, pitäen myös hauskaa. Lääkiksen ulkopuolella aika kuluu niin soittoharrastusten kuin kauppisopintojen parissa. Äänestämällä minua tuet aktiivista ja sitoutunutta ehdokasta varmistaen, että meidän ääni kuuluu jokapäiväiseen opiskelijaelämäämme vaikuttavassa päätöksenteossa. Minulle tärkeää on tehdä ylioppilaskunnasta laajasti opiskelijan etua palvelevia ja pitkällä tähtäimellä kestäviä päätöksiä tekevä yhteisöllinen paikka. Esimerkiksi opiskelijoiden jäsenmaksut tulee käyttää taloudellisesti kestävästi. Aiempia edarikausia ei vielä minulla ole, joten intoa riittää! Olen toiminut KuoLOn hallituksen tiedottajana ja FiMSICin paikallishallituksessa, mikä on antanut minulle hyvän käsityksen opiskelijayhteisötämme. Olen myös osallistunut Terveystieteiden tiedekuntaneuvoston ja yliopistokollegion kokouksiin varajäsenenä. Täten minulla on tietämystä vaikuttamista sekä ainejärjestö- että yliopistotasolla. Äänestäminen vie vain minuutin, joten miksipä et jäsenmaksua maksavana jäsenenä käyttäisi ääntäsi!

Ville Salokangas, 112 Moi! Jos ei olla vielä tavattu, niin oon Ville LT2, ja mut löytää usein joko mikrovitriiniltä kahvikupposen ääreltä tai puuhastelemasta jotain KuoLOn eteen. Mitä ikinä tapahtuukaan, pysyy homma hanskassa, meno letkeänä ja pilke silmäkulmassa. Kuopijjon paikallisväestöä, minkä saattaa huomata puheenparresta. Oon myös se sama tyyppi, kenet löydät aina väkijoukosta, mutta jonka takaa et näe keikkaa Tuonelassa. Tervetuloa juttusille, jos törmäillään opistolla tai pippaloissa! Luvassa erittäin tasokasta pöhinää koko firman puolesta. En pelkää ottaa kantaa tai antaa palautetta, jos jokin asia uhkaa mennä sinne kuuluisaan vihkoon. Lyhykäisyydessään tarjolla on vahvaa yhteistyökykyä ja paloa ajaa meidän asiaa ja etua, jotta jokainen medisiinari hyötyy aidosti jäsenyydestään ylioppilaskunnassa. Homma ei ainakaan jää kädenlämpöiseksi allekirjoittaneen kohdalla.

36 Kysta 3/2022


Teemu Zacheus, 114 Mä oon Zakke! Oon vitosella ja ollu jo vuosia mukana edarissa ja ylioppilasliikkeessä. Avantouinti on musta ihan parasta. En tiedä vielä yhtään mikä musta tulee isona, mutta infektiot, sisätaudit ja psykiatria kiinnostaa ainakin nyt. Haaveilen, että voisin joskus ottaa kissan lemmikiksi. Me halutaan, että meidän KuoLOlaisten ääni kuuluu ylioppilaskunnassa. Siellä päätetään meidän arkeen vaikuttavista asioista, palveluista ja tietty siitä mihin meidän jäsenmaksurahat käytetään! Äänestetään siis KuoLOlaisia sinne! Voit äänestää mua tai ketä vaan muuta tältä listalta, tärkeintä on, että myös Sä äänestät!

linktr.ee/kysta 37


Haluatko antaa palautetta, lueskella aiempia lehtiä tai löytää itsellesi uuden harrastuksen? Skannaa tai hae suoraan linktr.ee/kysta

Jos haluat olla mukana tulevan Kystan tekemisessä, laita matalalla kynnyksellä viestiä allekirjoittaneelle eli Janina Gunnarille (päätoimittaja, janinagunnar@gmail.com). Haluat sitten tehdä testin, kirjoittaa tieteellisen tekstin tai saada innolla räpsimiäsi kuvia kollegojen näkyville, keskustellaan eri vaihtoehdoista yhdessä. Mitään aiempaa kokemusta ei tarvitse olla, sillä innokkuus riittää. Kiitos teille kaikille taitaville taiteilijoille, kirjoittajille sekä valokuvaajille jotka tämänkin lehden tekemiseen osallistuivat. Ilman teitä Kystaa ei olisi - on upeaa olla luomassa tätä yhteistä projektia teidän kanssanne. Seuraava Kysta julkaistaan joulukuussa - tsemppiä syksyyn! Ps. Tiesithän, että voit ottaa tämän lehden vaikka kotiin?

38 Kysta 3/2022


www.etelasavonha.fi

etelasavonha.fi/orkesteri

Liity eloisaan bändiin!

Eloisa tunnetaan rennosta ilmapiiristä ja hyvästä yhteishengestä. Meillä hierarkiat ovat matalia eikä orkesterinjohtajalle pokkuroida. Pääset vaikuttamaan työhösi ja rakentamaan juuri sinulle sopivaa työelämää! Kysy lisää:

Elise Pöysä

Rekrytointikoordinaattori 040 656 7780 elise.poysa@etelasavonha.fi linktr.ee/kysta 39

Seuraa somessa

@etelasavonha

...ja verkossa etelasavonha.fi


APTEEKISTA.

Ole taas

SINÄ

Ferrion Rautavalmiste sinun näköiseesi elämään

Vahva & pitkävaikutteinen Vatsaystävällinen Sisältää rautabisglysinaattia sekä raudan imeytymistä tehostavaa C-vitamiinia

FIILUS.FI Rauta auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta sekä edistää normaaleja psykologisia toimintoja. RAVINTOLISÄ.

10/2023

Sopii otettavaksi yhdessä ruoan kanssa tai ilman

40 Kysta 3/2022

itsehoitoapteekki.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
III/2023 Vaikuttaminen by kysta - Issuu