Kynnys 2 / 2022

ynnys No 2 / 2022

Valtakunnallinen vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestön äänenkannattaja

Kynnys Valtakunnallinen vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestön äänen­ kannattaja ISSN 1235-9920 Julkaisija: Kynnys ry – Tröskeln rf Siltasaarenkatu 4 (5. krs) 00530 Helsinki Puhelin: (09) 685 0110 Päätoimittaja: Marjut Ounila Toimitussihteeri: Sanni Purhonen / Kynnys ry Siltasaarenkatu 4 00530 Helsinki sanni.purhonen@kynnys.fi Puhelin: 045 7732 4116 Taitto: Väinö Heinonen / Kynnys ry Painopaikka: PunaMusta Kannen kuva: Shutterstock/cosmaa ja jmanuelito1313/pixabay Kynnys-lehden aineistot Aineisto lähetetään toimitussihteerille. Lähettäessäsi kuvaa/tekstiä, toimita myös yhteystietosi.

Lehden tilaushinta Kotimaassa kestotilaus 17 € / vuosi ja vuosi­tilaus 20 € / vuosi (4 numeroa).

Jäsen­maksu 19 € / vuosi, johon sisältyy Kynnys­lehden tilaus­maksu. Tilauksiin ulkomaille lisätään posti­maksu.

Kynnys-lehti on saatavissa myös sähköisessä muodossa. Lisätietoja näkövammaisille tarkoitetusta sähköisestä lehdestä Näkövammaisten liiton tiedonhallintapalvelusta.

Voit saada lehden luettavaksesi myös sähköpostitse Word-tiedostona. Lisätiedot: jari.gusev@kynnys.fi.

Pääkirjoitus Marjut Ounila Puheenjohtaja marjut.ounila@kynnys.fi

Jännittäviä aikoja eletään!

P

itkään jatkunut korona on jo vaikeuttanut monen elämää ja haluaisi siitä jo päästä pian vapaaksi. Olin pääsiäisen Kainuussa perheeni kanssa sukuloimassa.

Ennen matkalle lähtöä saimme puolisoni kanssa neljännet koronarokotteet. Maanantaina sain yllättävän puhelun Hämeenlinnasta. Soittaja oli sinnikäs. Päätin vastata ja kerrottiin, että olemme altistuneet koronalle.

Sydän oikein hyppäsi rinnassa, kun mietin kaikkea mitä se voisi tarkoittaa läheisilleni ja minulle. Nyt voi olla jo aika levollisin mielin, kun altistumisesta on aikaa eikä oireita ole tullut.

Ukrainan sota tuo koko ajan epämiellyttävää oloa. Uutisissa tulee joka päivä esiin uusia julmuuksia, viattomien ihmisten kärsimystä, kun Venäjä pommittaa eri kohteita.

Onhan kautta aikojen sodittu, mutta nyt sota on aivan meidän naapurissamme ja väkisin tulee mieleen suomalaisten tilanne.

Itse olen niin tiedonnälkäinen, että on pakko joka päivä katsoa uutiset, vaikka tietää, mistä siellä kerrotaan.

Sote ja vammaislakien yhdistäminen eli

Valas-hanke tuo tähän sekasortoiseen tilanteeseen myös omat pelkonsa ja toiveensa.

Pitkään sitä on odotettu ja toivotaan, että se helpottaisi vammaisten arkea. Kaikkia vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon lain sisältö kokonaisuudessaan suhteessa vaikeavammaisen henkilön yksilöllisiin vammasta ja sairaudesta aiheutuviin tarpeisiin.

Lakien yhdistämisestä on ollut erilaisia kuulemiskierroksia. Työryhmän tavoitetta lakien yhteensovittamisesta pidettiin pääosassa lausuntoja hyvänä. Suuri osa lausunnonantajista toi esille, että lainsäädännön uudistamista on tärkeää jatkaa kokonaisuutena, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet voivat toteutua. Uudistuksen toteuttamisessa osittaisena, vain joitakin palveluja koskevana, nähtiin riski lainsäädännön tavoitteiden hämärtymisestä.

Toivottavasti lakien tulkinta ei olisi joka alueella erilaista. Vammaisten henkilöiden aktiivisutta tarvitaan ja jos huomaa jotain epäoikeudenmukaista, kannattaa vinkata esimerkiksi Kynnys ry:n juristeille tai minulle.

Vi lever spännande tider!

Kynnys ry:n toimikunnat: Itsenäisen Elämän Keskus – Jyväskylä Yhteystiedot, ks. Kuopio Puh. 045 166 7012 Itsenäisen Elämän Keskus – Kuopio Hermanninaukio 2 A 70100 KUOPIO Itsenäisen Elämän Keskus – Oulu Kansankatu 53, 90100 OULU Itsenäisen Elämän Keskus – Tampere Pellervonkatu 9 h. 1013, 33540 TAMPERE Puh. 040 940 1399 Itsenäisen Elämän Keskus – Turku Yliopistonkatu 9 b, 20100 TURKU

K

orona, som har pågått länge, har redan gjort livet svårt för många och man vill gärna bli av med den. Jag besökte släktingar i Kajanaland med min familj på påsk. Innan vi åkte i väg fick jag och min make fjärde coronavaccinet. I måndags fick jag ett överraskande samtal från Tavastehus. Den som ringde var ihärdig. Jag bestämde mig för att svara och fick veta att vi var utsatta för corona. Mitt hjärta hoppade hårt i bröstet när jag tänkte på allt det kunde betyda för mig och mina nära och kära. Nu är jag lugn och glad över att inga symptom har kommit.

Kriget i Ukraina orsakar obehagliga känslor. Nya grymheter, oskyldiga människors lidande dyker upp i nyheterna varje dag när Ryssland bombar olika mål. Krig har ju alltid funnits, men nu först det så nära oss att man tänker på finländarnas situation.

Personligen är jag så vetgirig att jag måste titta på nyheterna varje dag, fast man vet vad det pratas om där.

Att kombinera social- och hälsovård och handikapp lagar, med andra ord Valas-projektet, för också med sig sina egna rädslor

och ambitioner till denna kaotiska situation.

Det har varit efterlängtat och det hoppas kunna göra livet lättare för personer med funktionsnedsättning. Vid uppläggning av alla tjänster och stödåtgärder enligt handikapptjänstlagen ska lagens innehåll beaktas i sin helhet i förhållande till en gravt funktionshindrad persons individuella behov på grund av funktionshinder och sjukdom.

Det har förekommit olika samrådsrundor om likriktning av lagar. Arbetsgruppens syfte med harmoniseringen av lagar ansågs generellt sett vara bra. Ett stort antal kommentatorer betonade vikten av att fortsätta reformera lagstiftningen som helhet för att uppnå de mål som ställts upp för reformen.

Genomförandet av reformen som partiellt, med endast vissa tjänster, ansågs som en risk att fördunkla målen för lagstiftningen.

Förhoppningsvis skulle tolkningen av lagarna inte vara olika i varje region. Handikappade personers aktivitet behövs och om du märker något orättvist ska du ge ett tips till Kynnys rys advokater eller till mig. Översättning Katja Pulli

Kynnys Nro 2 / 2022

Sinikka Luhtasaari Mopomama Arabianrannasta

Mika Välimaa Lakimies, Kynnys ry

Luonnos uudeksi vammaispalvelulaiksi sai kriittisen vastaanoton

Norsu lasikaapissa

E

V

vataan. Mikäli soveltamisala säilyisi ehdotetun mukaisena, olisi vaarana, että käytännössä osa vammaisista ihmisistä jäisi sosiaalihuoltolain palveluiden varaan, jotka ovat lähtökohtaisesti myös maksullisia.

Lainvalmistelussa ollut pyrkimys mahdollisimman selkeisiin säännöksiin on onnistunut vain paikoin. Esitysluonnoksen ongelmana on pykälien tulkinnanvaraisuus, joten niitä pitäisi vielä monin paikoin täsmentää.

Ongelmallista on myös ns. perusteluilla säätäminen, joka tarkoittaa sitä, että perusteluilla tosiasiassa korvataan tai laajennetaan lakia. Luonnoksen perusteluissa on oikeuksia rajaavia tai laajentavia kohtia, joiden tulisi sisältyä itse lakiin. Ainoastaan varsinaisella lakitekstillä on lainkäytössä sitova vaikutus.

STM asetti Osallisuustyöryhmän vuonna 2020. Sen tehtävänä oli arvioida ja valmistella säännösehdotuksia uuteen lainsäädäntöön. Tavoitteena oli turvata ja lisätä entisestään vammaisten henkilöiden osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa ja palvelujen järjestämisessä sekä selventää oikeussuojakeinoja. Valitettavasti useat työryhmän esittämistä keskeisistä parannusehdotuksista ovat jääneet pois lakiluonnoksesta.

Vaikka uudistus siirtyisi tai jopa kumoutuisi, se ei olisi varsinaisesti mikään katastrofi. Voimassa oleva vammaispalvelulaki on nimittäin monessa suhteessa edelleen hyvä ja toimiva laki. Toki YK:n vammaiskomitea on juuri antanut ratkaisun, jonka johdosta henkilökohtaisen avun myöntämisedellytyksiin sisältyvä voimavararajaus ei voi nykymuodossaan säilyä laissa. Muut ongelmat liittyvät suurelta osin soveltamiskäytäntöön, kun lakia ei sovelleta oikein ja tarkoituksensa mukaisesti. Uudistus tullaan kuitenkin vielä jossakin muodossa toteuttamaan. Ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa nykyisellä järjestelmällä, jossa muun muassa kehitysvammaisten palvelut järjestetään osittain eri lain nojalla. Toivottavasti uudistus saadaan maaliin jo vireillä olevaan lakiehdotukseen tehtävillä korjauksilla.

Vaikka huomio helposti keskittyy ongelmakohtiin, on silti huomattava, että ehdotetussa lakiuudistuksessa on paljon hyvääkin.

KUVA: ISMO HELÉN

Kolumni

Lakiasiaa

hdotus uudeksi vammaispalvelulaiksi on ollut juuri lausunnoilla. Uudella vammaispalvelulailla säädettäisiin vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Kaikkien vammaisten, myös kehitysvammaisten, henkilöiden tarvitsemat erityispalvelut järjestettäisiin tulevaisuudessa uuden lain nojalla. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn aikana. Laki tulisi voimaan jo ensi vuoden alusta lukien eli samaan aikaan, kun terveysja sosiaalipalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi.

Lakiluonnoksen saamaa lausuntopalautetta voisi kuvata suurelta osin, jollei ihan tyrmääväksi, niin ainakin hyvin kriittiseksi. Myös Kynnyksen antamassa lausunnossa vaadittiin muutoksia ja esitettiin muutoinkin kritiikkiä. Kriittisten äänenpainojen mittavuus onkin ollut hieman yllättävää siihen nähden, että tahtotila on ollut nimenomaan uudistukselle myönteinen. Samoin kuin useimmat vammaisjärjestöt Kynnys haluaa, että kauan yritetty lakiuudistus toteutuisi.

Negatiivisen palautteen paisuminen on tapahtunut ehkä hieman vahingossa. Pitää tietysti muistaa, että kyseessä on vasta ehdotus, ei lopullinen versio ja lausuntojen pohjalta varmasti lopulliseen hallituksen esitykseen tulee muutoksia. Toivottavasti uudistus ei kuitenkaan kokonaan kaadu lausuntopalautteen vuoksi vaan lakiehdotukseen tehdään tarpeelliset korjaukset. Korjattavia kohtia on tosin sen verran paljon, että kiire tulee, mikäli alkuperäisessä aikataulussa halutaan pysyä.

Lakiluonnoksessa on toisaalta monia hyviä elementtejä, kuten joidenkin palvelujen toteuttamistapojen monipuolistuminen, mutta myös paljon kehitettävää niin lain kuin sen perustelujenkin osalta. Muun muassa lain soveltamisala olisi toteutuessaan turhan tiukka ja rajattu, jopa ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että lakiuudistuksessa pyritään ottamaan huomioon väliinputoajaryhmät nykyistä paremmin. Soveltamisalapykälässä korostetaan avun- ja palvelutarpeen välttämättömyyttä. Lisäksi välttämättömyyden vaatimusta toistetaan yksittäisiä palveluja koskevissa pykälissä, joten kriteeriä suorastaan allevii-

3

ajaa puoli tuntia ehdimme tutkia papereita, ennen kuin sanat puuroutuivat ja kyyneleet salpasivat hengityksen. Itketti. Siirryimme aloitteestani keittiöstä olohuoneen puolelle katsomaan Ukrainan presidentin uupuneita kasvoja. Perjantaina, 8. huhtikuuta, Volodymyr Zelenskyi puhui kello 13:00 Suomen eduskunnalle suorassa televisiolähetyksessä. ”Historiassanne olette nähneet Venäjän hyökkäyksen omaan maahanne. Uhka on edelleen olemassa”, sanoi Volodymyr Zelenskyi.

Tämä hyökkäyssota ei ole kunniakasta miltään osin ja jälkiä korjataan vielä pitkään, pelkäänpä että useita sukupolvia. Mopomamakin ehtinee siirtyä taivaan prätkäkerhoon ennen kaikkien sotarikollisten tuomioita. Sodassa jokainen uhri on ihminen, ei vain numero tilastoissa. Myös eläimillä on oikeutensa.

Maailman historiaa kirjoitetaan nyt uusiksi. Ei pelkästään sodan uhan takia, myös yhä jatkuvan koronaviruspandemian, lisääntyvän hoitajapulan, eri alojen lakkojen ja ehkä sittenkin kaikkein tärkeimmän, ilmastonmuutoksen osalta. Yhtäkkiä yllättävä ajatus alkaa vaivata. Mehän elämme kaikki samalla maapallolla. Siinä vaivaisen palvelusopimukseni ajantasaistaminen vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa tuntuu etäiseltä kuin norsu lasikaapissa.

Kuitenkin minulla oli ja on edelleen tarve saada lisää työtunteja henkilökohtaiseen apuun, koska voimani ovat heikentyneet. En tiedä vielä, miten tämä ratkaistaan. Satun elämään maassa, jonka kansalaiset pitävät itseään onnellisina – myös minä. Arvostan sananvapautta, tasa-arvoa ja luotan pääosiltaan viranomaisiin.

Vaikka maailman tilanne tällä hetkellä huolestuttaa ja pelottaa, turvan tunne lisääntyy läheisten ja ystävien avulla. Puoli tuntia voi olla alku, mutta mikään aika ei ole liikaa hyvien ihmisten seurassa. Kaipaan koronan eristämisen jälkeen nauramista ja laulamista. Yhdessä oleminen voi viihdyttää silloinkin, kun ei tiedä, mitä kannattaisi seuraavaksi tehdä tai valita.

Murhaaminen ei sellaista tee koskaan oikeassa elämässä, vaan tuhoaa vaihtoehdot. Toivottavasti vainoharhainen vaihtoehdottomuus tuhoaa pian itse tyrannin.

4

Kynnys Nro 2 / 2022

Hallituksen varapuheenjohtaja esittäytyy

”

OLEN Reeta Lindeman ja toimin Kynnyksessä varapuheenjohtajana. Kynnyksen ulkopuolella olen töissä Suomen Paralympiakomiteassa yhteyspäällikkönä, jossa mm. vedän Vammaiset Vaikuttajiksi-hanketta, jonka tavoitteena on saada lisää vammaisia päätöksentekijöiksi liikunnan- ja urheiluntoimikentällä – miksei politiikassakin. Minua siis motivoi kautta linjan se, että vammaiset henkilöt nähtäisiin toiminnantekijöinä, ei toiminnan kohteina. Vaikutinpa sitten töissä, harrastuksissa tai luottamustehtävissä, tämä on kantava ajatus, joka minun toimintaani muokkaa.

Kuulin Kynnyksestä ensimmäisen kerran jo kauan sitten. Yhdistän Kynnyksen edelleen vahvasti Kalle Könkkölään. Könkkölän valtavan hieno elämäntyö kantaa yhä vammaisliikettä ja vammaisoikeustyötä. On kuitenkin tärkeää, ettei mikään järjestö identifioidu vahvasti vain yhteen vaikuttajaan, työni kautta kun olen nähnyt, että meillä on valtavasti osaavia, innokkaita vammaisia vaikuttajia, jotka haluavat äänensä kuuluviin.

Näenkin siis, että Kynnyksen tulevaisuuden haaste – ja mahdollisuus – piilee siinä, miten hyvin se onnistuu vakuuttamaan jäsenistönsä siinä, että Kynnyksen kautta on mahdollista päästä vaikuttamaan myös omiin asioihinsa.

Tässä varmasti tulee auttamaan hyvin perusteellinen strategiatyö, johon niin jäsenistö, henkilöstö kuin hallituskin on päässyt vaikuttamaan.

Kun mietin, olisiko minusta hallitustyöskentelyyn, pohdin paljon sitä, etten varmasti tunne Kynnyksen historiaa tarpeeksi hyvin, en ole kummoinenkaan talousasiantuntija ja toisaalta elän kiireisiä ruuhkavuosia. Kannattaako minun edes lähteä mukaan? Toisaalta pohdin myös sitä, että välillä järjestöjen hallituksissa saatetaankin tarvita tuoretta näkökulmaa ja ihmettelevää otetta. Se pakottaa myös valmistelemaan asiat hyvin, jotta asioiden käsittelemiseen ei tuhraannu loputtomasti aikaa. Olen ollut tosi kiitollinen hallituskumppaneilleni, miten lämpimästi tällainen keltanokka on otettu vastaan suoraan varapuheenjohtajaksi - kiitos luottamuksesta.

Haluankin omalla esimerkilläni rohkaista jokaista, joka mietiskelee vaikuttamis- ja luottamustoimiin ryhtymistä. Jokaisen osaamiselle löytyy varmasti käyttöä omassa toimintaympäristössään!

Koska Kynnys on ihmisoikeusjärjestö, haluan omalta osaltani edistää ihmisoikeuksien laaja-alaista toteutumis-

ta ja syrjinnän kitkemistä. Koska olemme vammaisten ihmisoikeusjärjestö, on tärkeää, että tunnistamme, että vammaisten ryhmän sisällä on myös muita vähemmistöjä, jotka tarvitsevat erityistä huomiota. Tämä voi tarkoittaa sitä, että osaamme tehdä tapahtumista ja tilaisuuksista turvallisia erilaisille ihmisille. Toisaalta meidän on hyvä myös tunnistaa ja osata sanoittaa vammaisten henkilöiden keskuudessa vallitsevat erilaiset tarpeet esimerkiksi henkilökohtaiseen apuun. Jollekin henkilökohtainen avustaja toimii apuna kommunikaatiossa ja toiselle henkilölle tilaisuudessa kommentoiva avustaja toimii vastoin toimenkuvaansa. Mielestäni meillä on siis hyvin erilaisia tilanteita, henkilöitä ja toimintatapoja, joita kaikkia yhdistää YK:n vammaissopimuksestakin tuttu sana = itsemääräämisoikeus.

Itsemääräämisoikeuteen viitaten, aion viettää tulevan kesän mökilläni ruopaten kasvimaata ja syksyllä jatkan niin töiden, Kynnyksen kuin burleskiharrastukseni parissa. (Maailmaa voi parantaa niin monin eri tavoin!)

Toivottavasti teillä kaikilla on mahtava kesä edessänne!”

Kynnys Nro 2 / 2022

5

TUTKIMUS:

Väkivallan tekijä on lähes aina vammaiselle henkilölle tuttu tai läheinen PETE LINFORTH/PIXABAY

Apua pitäisi olla saatavilla nykyistä helpommin ja riittävämmin

T

OIMINTARAJOITTEISET henkilöt kokevat muuta väestöä todennäköisemmin väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisina. Heidän on myös usein muita vaikeampi saada tilanteeseen apua. Väkivallan uhreille suunnattujen palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä pitäisikin parantaa, selviää tuoreessa tutkimushankkeessa, jonka toteuttivat THL, Invalidiliitto ry sekä Kynnys ry.

Väkivallan tekijä on lähes aina vammaiselle henkilölle tuttu tai läheinen ihminen eli kyse on usein lähisuhdeväkivallasta. Vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret ovat myös muita useammin koulukiusattuja, mutta saavat muita harvemmin apua mieltä painaviin asioihin.

Tutkimushankkeen aineistosta käy ilmi, että toimintarajoitteiset nuoret olivat kokeneet kuluneen vuoden aikana fyysistä uhkaa kaikilla kouluasteilla noin kaksi kertaa useammin kuin muut saman kouluasteen nuoret. Eri väkivallan muotoja myös kasaantui toimintarajoitteisille nuorille useammin kuin muille nuorille: toimintarajoitteiset tytöt olivat kokeneet vähintään kahta väkivallan muotoa noin puolitoista kertaa ja toimintarajoitteiset pojat yli kaksi kertaa useammin kuin muut tytöt ja pojat.

Aikuisväestössä toimintarajoitteisista henkilöistä lähes viidesosa (17 %) oli kokenut jotain väkivaltaa, kun muussa väestössä osuus oli noin 10 prosenttia. Esimerkiksi 20–49-vuotiaat toimintarajoitteiset henkilöt ilmoittivat kokeneensa uhkailua yli kaksi kertaa useammin kuin muu samanikäinen väestö.

VAMMAISEN HENKILÖN ILMOITUS VÄKIVALLASTA ON OTETTAVA VAKAVASTI Avun on oltava helposti saatavilla Avun hakeminen lähisuhdeväkivaltaan voi olla vammaiselle henkilölle työlästä ja hankalaa, jonka vuoksi hakuprosessia pitäisi yksinkertaistaa. Avunhaun onnistuminen voi riippua vammasta, ympärillä olevista ihmisistä ja olosuhteista. Hankkeen kyselyyn vastanneista suurin osa (72 %) ilmoitti kertoneensa väkivallasta jollekin, ja noin puolet (55–63 %) ilmoitti saaneensa apua viralliselta taholta. Alle puolet (37–40 %) apua hakeneista sanoi avun olevan helposti saatavilla.

Vammaisen henkilön ilmoitus kokemastaan väkivallasta on aina otettava vakavasti, ja häntä pitää tarvittaessa aut-

taa avun hakemisessa. Tilanteeseen on myös puututtava, jos vammaisen ihmisen epäillään joutuneen lähisuhdeväkivallan uhriksi. On tärkeää, että viranomaiset tunnistavat apua tarvitsevan tilanteen ja puuttuvat siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olennaista on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa lähisuhdeväkivallasta on helppo puhua.

Tutkimuksessa hyödynnettiin useita eri tietolähteitä. Käytettyjä väestötutkimusaineistoja olivat FinLapset (2018), Kouluterveyskyselyt (2019, 2021), FinSote -tutkimukset (2018, 2020), FinTerveys 2017-seurantatutkimus (2020) sekä vuonna 2021 kerätyt kysely- ja haastatteluaineistot.

Lisätietoja: Johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 7260, minna-liisa.luoma@thl.fi Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Raportti: https://julkaisut.valtio­neuvosto. fi/handle/10024/163918

6

Kynnys Nro 2 / 2022

Tuolijoogaa kaikille

Teksti ja kuva: KATJA PULLI Piirrokset: VÄINÖ HEINONEN

Tuolijoogaharjoitus Joogan ja meditaation harjoittaminen apuna kivun ja mielen hallintaan

A

LOITA harjoitus keskittymällä tietoisesti hyvään ryhtiin ja tiedosta kehon omat rajoitteet läpi harjoituksen. Joogan periaatteisiin kuuluu niin asteittaisuus, painovoima kuin väkivallattomuus. Anna hengityksen ohjata ja liikkeen seurata läpi harjoituksen mahdollisimman yhtäaikaisesti. Hengitä ja liiku rauhallisesti ja voit löytää mielikuvan virtaavasta liikkeestä, joka seuraa luonnollista hengitystäsi. Muista, että kivun tunne ei kuulu joogaan ja säätele harjoituksesi sopivan lujaksi ja lempeäksi juuri tämänhetkiseen kehontilaasi. Mikäli olet aiemmin joogannut tai meditoinut, voit yhdistää aiemmat opit tähän ysinkertaiseen harjoitukseen esimerkiksi käyttämällä omaa tuttua mantraasi. Tärkeintä on pyrkiä joogan keinoin eroon epämukavuudesta ja kärsimyksestä, joka voi olla henkistä tai fyysistä.

Mikäli jooga on sinulle uusi tuttavuus ja haluat esittää tarkentavia kysymyksiä harjoitukseen liittyen, ota yhteyttä Kynnys ry:n kautta jooganopettajaan. Kerro myös, olisitko kiinnostunut liittymään Kynnys ry:n jäseneksi ja osallistumaan viikoittaiseen etäjoogaan!

Asanoiden alkuperäiset nimet ovat sanskritin kielellä ja suluissa suomennos. Toista kutakin liikettä vähintään 6 sarjaa itseä kuunnellen lujasti ja lempeästi kivuttomasti. Mikäli jokin kehosi kohta esimerkiksi tärisee tai tunnet minkäänlaista epämukavuutta, lopeta liike välittömästi.

1. Tadasana (Vuori)

2. Marjaryasana-bitilasana (Kissa)

Asetu mukavasti ja ryhdikkäästi istuinluiden päälle tarkistaen koko selkärangan suoran asennon ja anna hengityksen virrata luonnollisesti. Tarkkaile mitä mielessä liikkuu ja voitko sekä vähentää ajatusten määrää että muuttaa niitä positiivisempaan suuntaan. Anna hymyn levitä niin mieleen kuin kasvoille, sillä jopa teennäinen hymy ja nauru vaikuttavat myönteisesti aivokemiaan, joka taas mahdollistaa niin mielen- kuin kehonvoiman, avoimuuden ja rentouden lisäämisen.

Nosta rintakehä ylöspäin, vedä leuka alas kohti kaulakuoppaa, anna lapaluiden lähentyä toisiaan ja vedä niitä alaspäin, muista myös rentouttaa hartiat ja niska. Vedä napaa sisään ja ylöspäin (kevyesti) supista lantionpohjan lihakset, käännä pakarat ja anna selkärangalle näillä tukilihaksilla hyvä luonnollinen suora asento. Hengitys virtaa vapaasti sisäänhengityksellä (sh) aina lantionpohjasta solisluihin ja uloshengityksellä (uh) takaisin alaspäin. Anna niin käsivarsien kuin jalkojen olla mahdollisimman rennot. Keskity visualisoimaan vuoren kaltainen vakaa hyvä istuma-asentosi silmät suljettuina.

Istu tuolin etuosassa, kädet polvien päällä, mikäli tasapainosi sen sallii. Etsi oma tasapainoinen asento, jossa voit uh pyöristää selän antaen pään ja leuan laskeutua, vetäen napaa kohti selkärankaa ja ylös tuntien miten lantionpohjan lihakset supistuvat, häntäluu ja istuinkyhmyt siirtyvät aavistuksen eteenpäin. Anna selän kaareutua ja pään kohota (leuka on hyvä pitää neutraalissa asennossa) sh rintakehä aukenee, lapaluut lähenevät toisiaan ja vatsalihakset venyvät. Jatka näin selkärangan kanssa työskentelyä vähintään 6 kertaa molempiin suuntiin, kuullostellen luonnollisen hengityksen rytmittämää kissa-asanaa, säädellen sen omalle keholle juuri nyt sopivaksi.

Kynnys Nro 2 / 2022

3. Ardha Matsyendrasana (Selän kierto) Tarkista hyvä istuma-asento ja aseta oikea käsi vasemman polven ulkosyrjälle. Tartu vasemmalla kädellä selkänojaan ja annan kiertoliikkeen alkaa ryhdikkäässä istuma-asennossa navasta, asteittain kiertäen rintakehää ja lopuksi päätä vasemmalle uh. Palaa asteittain, rauhallisesti, keskelle lähtöasentoon sh aikana vapauttaen ensin niskan kierron, sitten rintarangan ja lopuksi lannerangan. Toista kierto peilikuvana.

7

4. Parighasana (Kyljen venytys)

5. Balasana (Lapsen asento)

Tiedosta ja tarkista sekä turvaa tarvittaessa tuolin tasapaino ennen seuraavaa liikettä. Tuo kädet olkapäille ja tartu peukaloilla olkapäiden takaosasta. Ala avaamaan kylkiä taipuen uh oikealle niin, että vasen kylki venyy ja palaa sh takaisin keskelle. Toista peilikuvana tarkistaen niin hyvä selän asento kuin tuolin tasapaino. Mikäli keho pitää liikkeestä, voit syventää venytystä ojentamalla käsiä vuorotellen sekä varovasti kääntämällä katsetta ylhäällä olevan käden kainaloon, mikäli niskasi sen sallii ilman kipuja tai huimauksen tunnetta. Tässä liikkeessä voit pitää silmät auki.

Keskity syvässä eteentaivutuksessa rentouttamaan pää, niska ja hartiat.

Anna kaikkien jännitysten ja mahdollisen stressin rippeiden ikään kuin valua lattialle. Avaa tarvittaessa jalkojasi ja säätele asento kaikin tavoin mukavaksi, jotta voit viipyä siinä 6–14 hengityksen ajan ennen syvärentoutusta ja meditaatiota.

6. Savasana (Syvärentoutus) Meditaatio

GOODSTUDIO/SHUTTERSTOCK

Kun mieli hiljenee, luovuus tulee esiin ja tietoisuus alkaa siitä mihin mieli loppuu. Joogan keinoin pystymme asteittain säännöllisen harjoituksen myötä hiljentämään mieltämme ja meditaation avulla voimme vaikuttaa persoonaamme tietoisuuden kautta. Meditaatio auttaa näkemään ihmisen hyvyyden sekä kaikissa meissä olevan uinuvankin potentiaalin, ilon, viisauden ja rakkauden keinoin.

Hyvä tapa aloittaa meditaatio on sulkea silmät ja visualisoida oma mieli taivaana, jonka säätilaan voit vaikuttaa. Tunne kehosi paino ja keskity tilaan, joka on kulmakarvojesi välissä.

Näe mielessäsi kaunis, kirkas sininen taivas. Kuvittele puolestasi ajatustesi olevan kuin nuo pienet pilvenhattarat, jotka seilaavat taivaalla. Anna ajatusten pilvien tulla – ja mennä. Jää rajattomalle, avaralle, valoisalle sinitaivaalle meditoimaan niin pitkäksi aikaa, että mielesi rentoutuu. Nauti!

8

Meditaatio sopii kaikille Taavi Kassila ja Tuomas Kuusakoski kannustavat kaikkia rohkeasti kokeilemaan itselleen sopivaa meditaation muotoa Teksti: SANNI PURHONEN Kuvat: TAAVI KASSILA

M

ONI varmasti tuntee Taavi Kassilan parhaiten elokuvaohjaajana. Hän on kuitenkin myös kirjailija ja pitkäaikainen meditaation ohjaaja, jolta on muun muassa ilmestynyt viime vuonna laaja meditaatio-opas, Meditaation kultainen kirja. Teokseen sisältyy runsaasti erilaisia meditaatioharjoituksia ja käytännön ohjeita.

Pyörätuolia käyttävä Tuomas Kuusakoski on käynyt jo pitkään säännöllisesti Kassilan vetämässä meditaatiossa keskustakirjasto Oodissa sekä joogakoulu Shantissa. Kaksikko on lisäksi vieraillut jo kaksi kertaa yhdessä Intiassa tapaamassa äiti Ammaa. Kassila aloitti meditaation harjoittamisen lähes viisikymmentä vuotta sitten intialaisen joogin opastuksella.

Sekä Kassila että Kuusakoski painottavat, ettei vammaisuus mitenkään estä meditaatiota. Harrastukseen ei vaadita erityistä liikkuvuutta. Tärkeintä on pyrkimys siihen, että mieli olisi paikallaan ja hiljentynyt. Hiljentymisen ja puhtaan tietoisuuden tavoittelun apuna käytetään esimerkiksi mantroja.

Meditaatiossa on olennaista hyvä istumisasento, tarkoitus ei kuitenkaan ole nukahtaa. Meditaatioharjoituksia voi ladata vaikkapa netistä.

Kassila kertoo olleensa korona-ajan alussa Intiassa Ashramissa aika eristyksissä meditoiden. Siellä pidettiin myös ryhmämeditaatiota koronaturvallisuus huomioiden. Meditointi on onnistunut etänä, mutta sittemmin Oodin ryhmätapaamisiakin on voitu jälleen pitää.

– Jokainen voi ryhtyä opiskelemaan meditoimisen taitoa. Jos ajatus mielen tyhjentämisestä tuntuu haasteelliselta, voi aloit-

taa lyhyellä meditaatiolla. Henkisessä kehittymisessä kaikki ovat tasa-arvoisia. Lopulta se tuo rauhan tunteen ja autuuden.

Kuusakoski puolestaan mainitsee olleensa aina kiinnostunut henkisistä asioista ja meditaatiosta. Hän on eläkkeellä, mutta on myös insinööritieteitä lukenut tekniikan kandi ja haluaisi töitä. Hän myöntää, että välillä meditaatio on haastavaakin.

Kun mieli hiljenee, onnellisuus kuitenkin lisääntyy.

– Sanotaanko, että olen tiedonhaluinen, elämisen taito kiinnostaa. Haluaisin jatkossakin osata syventyä ja keskittyä paremmin. Mielestäni jokaisen kannattaa etsiä itselleen sopivin meditaation muoto.

Intiaankin tekisi jo mieli takaisin. Ohjelmassa oli Amman kohtaamisia, henkisiä lauluja, mantrojen toistamista ääneen, ryhmämeditaatioita, kysymys ja vastaus -tilaisuuksia ja sevaa eli epäitsekästä palvelustyötä.

– Aika kuumahan siellä oli mutta viihdyin. Paastottuakin osan aikaa. Ilmapiiri oli erittäin inspiroiva. Sähkärillä oli melko hyvä liikkua, Kuusakoski kertoo.

Kynnys Nro 2 / 2022

Kynnys Nro 2 / 2022

9

”Selkokieli voisi olla kansalaistaito” Syrjimätön kieli

Idastiina Valtasalmi tekee parhaillaan väitöskirjaa Tampereen yliopistossa selkokielen saavutettavuudesta kehitysvammaisille ihmisille.

Teksti: SANNI PURHONEN Kuva: JUHANI VALTASALMI

I

DASTIINA VALTASALMI on juuri saanut palkinnon tekstilähtöisestä artikkelistaan Selkoa ihmisestä – Ihminen-sanan merkitykset ja käyttö selkokielisissä sanomalehtiteksteissä Kotikielen Seura E.A. Saarimaan rahastolta.

Toinen Valtasalmen työstä tähän mennessä julkaistu artikkeli taas käsittelee lukutaitoisten kehitysvammaisten aikuisten sanamerkitysten hallintaa.

Valtasalmi kertoo, että vaikka selkokieltä on Suomessa lanseerattu verrattain pitkään, sen tutkimus on aivan viime vuosiin saakka ollut melko vähäistä. Suomessa selkokielen juuret ovat 1980-luvulla vammaisjärjestöissä ja kehitysvammaisten lukijoiden käytännön tarpeissa.

Lisäksi selkokielen kohderyhmiä ovat vakiintuneet kielenoppijat ja ne henkilöt, joiden kielitaito syystä tai toisesta heikkenee elämän aikana.

Nyt myös tutkimuksen lisääntyminen selkokielestä on havaittavissa. Selkokielen tutkimusverkosto Klaara on kasvanut, ja mukana on selkokielen tutkijoita, asiantuntijoita ja käyttäjiä. Aihepiirissä riittää tutkittavaa. Valtasalmi kiinnostui juuri selkokielestä monesta syystä.

– Olen aina ollut kiinnostunut kielistä. Opiskelin ensin englannin kääntämistä ja myöhemmin suomea. Olen työskennellyt esimerkiksi kääntäjänä, kielentarkastajana ja viestintäsihteerinä kehitysvamma-alalla. Viimeksi mainitun työn kautta selkokieli tuli käytännössäkin esiin. Aloin miettiä, miten selkokieltä tuotetaan ja kuinka monitasoista se ja sen kohderyhmät ovat.

SELKOKIELI ON OLLUT PITKÄÄN MARGINAALISSA, VAIKKA SE ON KÄYTÄNNÖSSÄ MONELLE TÄRKEÄÄ.

Selkokieltä käyttää monipuolinen joukko Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan helpommaksi mukautettu suomen kielen muoto. Sitä kirjoitetaan 3 vaikeustasolla: helpolla tasolla, perustasolla ja vaativalla tasolla. Näistä vaativa selkokieli on lähellä selkeää yleiskieltä. Selkeä yleiskieli puolestaan on kieltä, jollaista tulisi käyttää vaikkapa viranomaisviestinnässä.

Valtasalmen lähimerkityksisiä sanoja koskeva tutkimus vahvisti sitä havaintoa, että selkokieltä käyttävät itsenäisesti lukevat kehitysvammaiset ihmiset ovat kielelliseltä osaamiseltaan hyvin monipuolinen joukko. Tutkimus osoitti myös, että selkokielessä voi käyttää synonyymeja. Konkreettiset ja arkikielestä tutut sanat ovat lukijoille helpompia ymmärtää kuin abstraktit ilmaukset.

Tutkimusaihe on saanut osansa myös vammaisuuteen

kohdistuvista ennakkoluuloista. Akateemisissa ja muissakin piireissä saattaa joskus nousta esiin oletuksia sen suhteen, osaavatko kehitysvammaiset ihmiset ylipäänsä mitään ja miten heidän osaamistaan voi tutkia.

On myös esimerkiksi kummasteltu vammattomien ja vammaisten kielenkäyttäjien tutkimista yhdessä, vaikka vammaisille henkilöille suunnattuja selkotekstejä kirjoittavat yleensä vammattomat henkilöt.

Valtasalmen mukaan tämä on niin kehitysvammaisten kielen käyttäjien kuin tutkimuksenkin aliarviointia ja tutkimusasetelman turhaa kaventamista.

– Selkokielen käyttäjiä on usein niputettu aika rankasti yhteen. Esimerkiksi kehitysvamma ei kerro vielä mitään yksilön kielellisestä osaamisesta. Olen myös itse autismin kirjolla, enkä esimerkiksi ymmärrä kolmiulotteista hahmottamista vaativia ohjeita. Kuulun siis tilannekohtaisesti selkokielen kohderyhmään.

Valtasalmen palkittu artikkeli ihminen-sanan käytöstä osoittaa, että ihminen-sanan käyttö adjektiivimääritteen pääsanana tekee selkokielestä itse asiassa yleiskieltä syrjimättömämpää. Sen sijaan, että puhuttaisiin vain ”vammaisesta” puhutaankin siis säännönmukaisesti ”vammaisesta ihmisestä, jolloin yksilöä ei määritellä pelkän vamman kautta. Vammaisuus on yksi ominaisuus muiden joukossa: ihminen voi olla yhtä lailla esimerkiksi vammainen, taiteellinen tai mukava.

Syrjimättömyyden kannalta tärkeää on sekin, että jokaisella yksilöllä tulee olla oikeus saada tietoa ja lukea esimerkiksi kaunokirjallisuutta. Suomessa selkomukautuksia on jo tehty monista genreistä, ja kirjoja on kirjoitettu myös suoraan selkokielellä. Keskustelun painopiste on enemmän saavutettavuudessa ja selkokielen kehittämisessä kuin siinä, millaisia tekstejä on sopiva mukauttaa. Vaikka selkokieli on yksinkertaistettua kieltä, se ei kuitenkaan ole ilmaisultaan köyhää. Kiinnostavassa selkoilmaisussa kyse on ennen kaikkea kirjoittajien kekseliäisyydestä ja taidoista.

Valtasalmi toivoo jatkavansa tutkimuksen parissa myös väitöskirjansa valmistumisen jälkeen. Haasteita työhön on tuonut aiemman tutkimuksen puuttuminen. Toisaalta, tutkimusperinteen puuttuminen on osaltaan antanut mahdollisuuksia monenlaisiin kokeiluihin ja uusien käytäntöjen luomiseen.

Esimerkiksi Valtasalmen laatima selkokielinen tutkimustiedote on herättänyt tutkijakollegoissa runsaasti kiinnostusta.

Valtasalmi toteaa, että selkokieli on ollut pitkään marginaalissa, vaikka se on käytännössä monelle tärkeää. Viime aikoina se on kuitenkin ollut enemmän esillä myös mediassa. Kielellinen saavutettavuus on alettu ymmärtää laajemmin kuin vain teknisten vaatimusten kautta, mistä osoituksena ovat vaikkapa selkokieliset vaalitentit.

– Selkokieli voisi olla kansalaistaito, jonka periaatteita jokaisen olisi hyvä tuntea.

10

Kynnys Nro 2 / 2022

KYNNYKSEN KIRJANURKKA

Stephen Hawkingin monet puolet?

NASA

Charles Seife Hawking tyrkyllä: Tiedejulkkiksen myyminen. Terra Cognita 2022.

440 s.

Brittiläisestä tähtitietelijä ja fyysikko Stephen Hawkingista (1942–2018) on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja tuotettu elokuvia. Hawking kuului maailman tunnetuimpiin ihmisiin. Häntä on pidetty muun muassa Newtonin ja Einsteinin kaltaisena nerona. Ei liene liioiteltua väittää, että hän oli maailman tunnetuin vammainen ihminen.

Uusin Hawkingista kertova kirja on Charles Seifen Hawking tyrkyllä (Terra Cognita 2022, suom. Kimmo Pietiläinen). Kirjan esittely suomalaisen kustantajan sivuilla ei imartele: teoksen luvataan paljastavan, että “pöyrätuoliin vangittu, puhekyvytön” Hawking ei ollut kummoinen tieteilijä, vaan saavutti maineensa manipuloimalla ja tuomalla itseään esiin. Hänen teorioitaan kumottiin, eikä hän edes voittanut Nobelin palkintoa.

Kirja etenee poikkeuksellisesti lopusta alkuun. Ratkaisu on omaperäinen, eikä kovin onnistunut. Tapahtumien seuraaminen on hankalaa, kun niiden alun löytää vasta monen luvun päästä. Erilaisten käänteiden merkitystä kyllä alleviivataan tarpeettomankin paljon.

Koko teos ei sittenkään ole lyttäämistä, vaan Seife lupaa kertoa Hawkingin eri puolista,

koska katsoo, ettemme tiedä mitä hän todella oli. Lähtökohta tuntuu hieman naiivilta: ajatteleeko Seife tosiaan, että kenestäkään voisi tietää kaikkea julkisuuden perusteella - tai edes silloin kun tuntee ihmisen henkilökohtaisesti. Onko se edes tarpeen?

Mitä Hawking todella oli? Kysymys lupaa paljastaa yhden totuuden ja niin Seifekin tekee, aivan kuin ihmisessä olisi vain yksi puoli eikä moni asiaa voisi olla yhtä aikaa totta. Voisi kuvitella, että Seife, joka on itsekin tieteilijä, nostaisi Hawkingia määrittäväksi elementiksi intohimon tiedettä kohtaan. Mutta ei: ytimeen nouseekin vammaisuus, vähenevät voimat, avun ja hoidon tarve. Vammaisuudella selitetään sellaistakin, mikä ei välttämättä siihen liity.

Jopa Hawkingin keräämä julkisuus on Seifen mukaan vammaisuuden ansiota. Sähköpyörätuoli ei voinut jäädä huomaamatta. Tietokoneella tuotettu, tunteettoman kuuloinen puhe kuulosti uskottavalta. Vai olisiko kysymys ollut sittenkin siitä, että Hawkingilla oli karismaa ja sana hallussa?

Hawking itse totesi moneen otteeseen, että ALS oli hänelle vain asia joka tapahtui. Hän ko-

ki olevansa vapaa. Tämä on täysin vastakkaista sille, että Seife palaa toistuvasti Hawkingin avuttomuuteen ja riippuvuuteen toisten ihmisten ja teknologian avusta. Tämä ei tunnu reilulta.

Kiinnostava huomio sen sijaan on, että Hawking itse koki, että hänen kehostaan oltiin kiinnostuneempia kuin hänen ajatuksistaan. Intohimoista tieteilijää ja keskustelijaa tämä tietysti harmitti.

Hawking tyrkyllä antaa ahdistavan kuvan Britannian vammaispolitiikasta. Hawkingia avustivat päivittäisissä toiminnoissa hänen opiskelijansa ja puolisonsa. Hänen oli jatkuvasti keksittävä keinoja rahoittaa hoitonsa ja tarvitsemansa apu, niinpä hän päätyi esiintymään mainoksissa. Itsemääräämisoikeutta rajoittivat välillä lääkärit, sillä heiltä piti kysyä lupa muun muassa lentämiseen. Sekä hänen ensimmäinen että toinen vaimonsa kertoi, että Hawkingin avustaminen oli kuormittavaa. Teos jättää mielikuvan, että vammaisen henkilön luontevin ja ensisijainen avustaja on hänen puolisonsa, vaikka tämänkin voisi aiheellisesti kyseenalaistaa.

Seife mainitsee moneen kertaan, että Hawking oli itsepäinen

ja esitti vaatimuksia. Aivan varmasti näin oli! Tuskin kukaan, oli vammainen tai ei-vammainen, pääsee pitkälle ilman omaa tahtoa ja sen ääneen lausumista.

Kuinka monen arvostetun tieteilijän kerrotaankaan seuranneen määrätietoisesti omaa tietään silloinkin kun kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan eikä tiedeyhteisöltä ole herunut tukea.

Tieteen tekeminen on uteliaisuutta, kokeilemista, keskustelua, kyseenalaistamista. Nobelia ei välttämättä myönnetä niille, jotka osaavat puhua tieteestä ymmärrettävimmin ja mieleenpainuvimmin, mutta heidät muistetaan.

AMU URHONEN

Kynnyksen jäseniä

Kynnys auttaa kun muut pettävät Julie Dachez Invisible differences : a story of asperger’s, adulting, and living a life in full color Oni Press 2020. 200 s.

Marguerite on nuori nainen, jonka elämä vaikuttaa päällisin puolin normaalilta. Parisuhteessa ja työelämässä on kuitenkin jatkuvasti pientä kitkaa, joiden syytä Margueriten on vaikea hahmoittaa. Small talk ja työpaikan sanomattomat säännöt eivät niin millään avaudu Margueritelle, eikä hälyinen ympäristö muutenkaan tunnu sopivan hänelle.

Sarjakuva Invisible Differences perustuu Julie Dachezin omiin kokemuksiin Aspergerin oireyhtymästä. Dachez ymmärsi vasta suhteellisen myöhään mistä hänen ongelmansa oikein johtuivat ja tästä on kiittäminen nähtävästi ranskalaisten yleistä tietämättömyyttä Aspergerin oireyhtymästä. Autismi kyllä sinänsä tunnetaan, mutta se yhdistetään pikemminkin 'Sademiehen' kaltaisiin syvästi autistisiin ihmisiin. Dachez heittää sarjakuvan loppuun mielenkiintoisen tilaston, jonka mukaan Ranskassa vain 20% autisminkirjoisista lapsista käy ylipäätään koulua siinä missä muualla Euroopassa ollaan 80% tuntumassa. Tämä seikka epäilemättä selittää Invisible Differencesin opettavaista luonnetta.

Margueriten tarinan kautta selviää autisminkirjon tyypilliset oireet, minkälaisia reaktioita ne usein aiheuttavat muissa ihmisissä ja minkälaiset ratkaisut auttoivat ainakin Dachezia itseään oman elämänsä uudelleenjärjestelyssä. Sarjakuva onkin selkeästi suunnattu paitsi vertaistueksi ihmisille joilla on Aspergerin oireyhtymä, niin myös opetusmateriaaliksi ihmisille jotka eivät asiasta hirveästi tiedä. Sarjakuvan lopusta löytyy myös liite jossa selitetään autismikirjosta keskeisimmät faktat, sekä vinkataan asiaan liittyvää hyödyllistä kirjallisuutta.

Näinkin opettavainen lähestymistapa saattaisi helposti käydä satunnaiselle lukijalle tylsäksi, ja Margueriten tarina itsessään on myös hyvin arkinen ilman suuria dramaattisia tapahtumia. Sen vuoksi yllätyinkin siitä, että tarina kuitenkin pysyi ihan nautittavana loppuun asti. Tästä on kiittäminen paljolti myös Madamoiselle Carolinea, eli tarinan piirtäjää. Carolinen tyyli on persoonallinen, hieman lastenkirjamainen ja se sopi mielestäni tarinaan oikein hyvin. Mikäli aihe yhtään kiinnostaa niin Invisible Differences on katsastamisen arvoinen tapaus.

TITTA LINDSTRÖM

Kynnyksen jäsen Aimo Ojalehto on huomannut, että aivovammaiset ovat usein väliinputoajia vammaispalveluissa Teksti: SANNI PURHONEN

Aimo Ojalehto on vasta liittynyt Kynnyksen jäseneksi. Ystävällinen naapuri kehotti häntä olemaan yhteydessä Kynnykseen, jos tarvitsee apua vammaispalveluasioissa.

– Sain vakavan epilepsiakohtauksen ja päädyin monien vaiheiden lääkärin tutkimuksiin vuonna 2017. En muista siitä illasta mitään, oli vaan tosi huono olo. Lähimuisti oli mennyt. Vasemmasta otsalohkosta löytyi kasvain, joka leikattiin. Olin työskennellyt rakennusalalla. Katon rakennuksesta ei enää tule mitään, joten nyt olen eläkkeellä, hän kertaa historiaansa.

Myöhemmin Ojalehto joutui vielä uudelleen teholle, vaivutettiin koomaan ja oli leikattava uudestaan. Sisarukset auttoivat ja osa tuli häntä sairaalaan katsomaan. Onneksi kaikki kaveritkaan eivät ole jättäneet, naapurusto on tiivis ja avulias.

Ojalehto asui Oulussa kun sairastui ja vammautui. Kuntoutuminen kesti kauan, mutta hän pääsi Tornioon kuntoutukseen. Siellä ulkoilu ja kävely oli tärkeää, sillä vammautumisen jälkeen miehen aloitekyky oli mennyt.

Kuntoutuksessa harjoiteltiin arkisia asioita, kuten kelloa, kaupassakäyntiä ja puheterapiaa. Aluksi Ojalehto ei päässyt palaamaan asuntoonsa portaiden takia. Sopivan lääkityksen löytäminen vei sekin aikaa. Ongelmat, joiden takia Ojalehto otti yhteyttä Kynnykseen, alkoivat kuitenkin vasta kuntoutuksen loputtua, kun hän muutti synnyinkotiinsa Pudasjärvelle kuntoutuakseen lisää, koska uskoo, että luonto on lääkettä.

– Minulla ei ole ajo-oikeutta, mutta kuljetuspalvelua ei ole myönnetty, koska en saanut vaikeavammaisen statusta. Pudasjärvi pitää minua tarpeeksi hyväkuntoisena liikkumaan julkisilla, vaikka jo matkani kävellen pysäkille kestäisi monta tuntia. Ihmisvilinä väsyttää mi-

nua kovasti. En jaksa edes seurata keskustelua, jos vaikka puhutaan nopeasti. Käytännössä en nyt pääse hakemaan ruokaa vaan tilaan kaiken postipalvelujen sekä kuljetusliikkeiden kautta ja naapurit kuljettavat sitä minulle.

Ojalehdon vammat ovat vaikeita, mutta eivät aina näy päällepäin. Hänen mukaansa aivovammaisia ihmisiä ja heidän tarpeitaan ei useinkaan ymmärretä tarpeeksi. He ovat väliinputoajia, koska kunto ja toimintakyky saattavat vaihdella voimakkaasti.

Ojalehto pistääkin toivonsa vammaispalvelulain muutoksiin. Hän haluaa asialleen julkisuutta, koska tietää monella muullakin olevan samanlaisia ongelmia. Apua on löytynyt Kynnyksen neuvonnasta.

– Kynnykseltä olen saanut hyviä ohjeita ongelmieni selittämiseksi. Se on todella tärkeää. Luulin, että sosiaalipuoli on tarkoitettu auttamaan ihmisiä, mutta nähtävästi olin väärässä. Koko kylä nauraa tälle hommalle, että tapetaanko Aimo nyt nälkään. Onneksi minulla riittää huumoria, vaikka tilanne on hankala.

12

Kynnys Nro 2 / 2022

Läppärin tarrat kertovat tarinan #PE – Tämä on yksi poliittinen puolue Kirgisiassa, itse asiassa maan liberaalein puolue. Olin ensimmäistä kertaa ehdolla puolueen listoilla 2 vuotta sitten.

Olen ollut myös edustajana paikallisessa kunnanvaltuustossa. Tämä tarra on tässä siksi, että tärkeintä elämässäni ovat ihmisoikeudet, erityisesti vammaisten naisten oikeudet ja moniperustaisen syrjinnän estäminen.

Paha silmä – Tämä on kulttuurinen tapa Kirgisiassa: merkkiä laitetaan vaatteisiin välttämään pahaa silmää. Oma lähestymistapani elämään on tieteellinen. En usko pahaan silmään, mutta tykkään merkistä, sillä se kuuluu kulttuuriimme.

Voitonmerkki – Tämän tarran teksteissä tiivistyvät minun ajatukseni. Rakastan tätä tarraa.

Minulla on myös sekä vammaisia että vammattomia ystäviä.

Pyöreä venäjänkielinen tarra – Tarrassa lukee ”Taistele ihmisoikeuksiesi puolesta!” Teksti on minun elämäni ohjenuora. Haluan kaikkien äänet kuuluviin!

Buddha – Buddhalaisuus ei ole uskontoni, mutta olen opiskellut buddhismia paljon. Pidän siitä kovasti. Uskon karmaan ja toiseen elämään.

Ravenstvon some-viestinnästä vastaava työntekijä Victoria Birukova Kirgisiasta esittelee tietokoneensa tarroja Teksti: VEERA PENSALA

Kuva: LIISA HUIMA

Google – Setäni antoi tämän tarran minulle, siksi se on tässä. Googleen liittyy kyllä hauska tarina. Kummipoikani tuli luokseni ja kysyi missä on google. Näytin hänelle nurkkaa, sillä google on melkein sama sana kuin nurkka venäjäksi.

En ymmärtänyt, että veljenpoika halusi googlata, ei mennä nurkkaan…

Dobbyn sukka – Rakastan Harry Potteria! Samaistun Dobbyyn, joka on kotitonttu, ja hänen lauseeseensa: ”Vapauta Dobby”. Opiskelen myös ihmisoikeuksia Bishkekin Kansainvälisessä koulussa, jota kutsumme ”Tylypahkaksi”.

Valkokasvoinen nainen mustassa hupussa – Kun luin tämän kirjan Geishan muistelmat, olin kotona ja masentunut vammani takia. Se oli ensimmäisiä kirjoja, joita luin. Minulla ei ollut silloin vielä paljon ystäviä. En ajattele geishoja kirjassa prostituoituina, heillä on oma maailmansa.

Murmeli – En oikein tiedä miksi minulla on tämä tarra. Sain sen Dobby-tarran kylkiäisiksi ja laitoin vain läppäriin. Murmelilla on kainalossaan huispauksen kultainen sieppi.