Issuu

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

KAUPPA KAMARI NUMERO 03 LOKAKUU 2026

KYMENLAAKSO RAKENTAA KASVUA EPÄVARMUUDEN KESKELLÄ

EIJA ROSSI

PUHEENJOHTAJA S. 7

URAPOLKU

LAURA KOISTINEN

Kymenlaakson uusi maakuntajohtaja

S. 20

Anna-Riikka Karhunen TEEMA MAAKUVA

KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA S. 20

Kymenlaaksolla on paljon annettavaa koko maan kasvulle LOKAKUU 2026

SISÄLTÖ

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Kuva: Lauri Heikkinen

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Marika Kirjavainen TOIMITUS JA TAITTO Kirsi Juura KANSIKUVA Anna-Riikka Karhunen Kuva: Jani Kiviranta/Hoop

JULKAISIJA Kymenlaakson kauppakamari

Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen

ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa maalis-, touko-, loka- ja marraskuussa PAINO Painotalo Westman, Kotka JAKELU Jäsenyrityksiin ja sidosryhmille 1200 kpl PALAUTTEET kymichamber@kauppakamari.fi VERKKOLEHTI www.issuu.com/ Kymenlaakson kauppakamari ISSN 2341-9962

2 KAUPPAKAMARI

TEEMA

SUOMEN MAAKUVA

8 12 16 15

HYMYÄ HUULEEN ANNA-KAISA IKONEN, KUNTAMINISTERI UNIIKKIA BRÄNDINRAKENNUSTA ROLEFF KRÄNSTRÖM, MOOMIN CHARACTERS KYMENLAAKSON UUSI MAAKUNTAJOHTAJA ANNA-RIIKKA KARHUNEN, MAAKUNTAJOHTAJA

KOLUMNI JUHO ROMAKKANIEMI, KESKUSKAUPPAKAMARI

YRITYSTIETOA

24 26

Kuva: Kim Himanen

MAAVOIMIEN OSTOSLISTA PAISUU TATU-MATTI KARHUNEN, MAAVOIMAT SAKSA ON NYT SUOMALAISYRITYKSILLE AARREAITTA

JAN FELLER, SAKSALAIS-SUOMALAINEN KAUPPAKAMARI

LAUSUNNOT

20 21 21

SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTOS PUHUTTAA KYMENLAAKSOSSAKIN

Jan Feller Saksalais-Suomalaisesta kauppakamarista kannusti Selusta-seminaarin osallistujia Saksan markkinoille.

LIIKENNE LOGISTIIKAN ALAN VALIOKUNTA KESKUSTELI VUOSIEN 2026-2034 VÄYLÄHANKKEISTA MATKAILU

PALSTAT

MATKAILIJAVERO PUHUTTI MATKAILU- JA TAPAHTUMA-ALOJEN VALIOKUNTAA

Kuva: KSO

PUHEENJOHTAJALTA KYMENLAAKSO RAKENTAA KASVUA EPÄVARMUUDEN KESKELLÄ EIJA ROSSI

22 30 31 15

URATARINA KENTTÄKOULUTUS SYTYTTI KIPINÄN LAURA KOISTINEN, KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA KANSAINVÄLISTYMISPALVELUT YRITYKSILLE

SUUNTA-JOHTAMISSEMINAARI

Laura Koistinen aloitti Kymen Seudun Osuuskaupan toimitusjohtajana huhtikuussa. Millainen on ollut hänen urapolkunsa?

LOKAKUU 2026

ILMOITUSTAULU ILMOITUSTAULU

KIRJAVINKKI

Lyhyesti lukuina

1. Suomi sijoittui maailman onnellisimmaksi maaksi World Happiness Report 2026 -vertailussa jo yhdeksättä vuotta peräkkäin.

5,65 milj. SAULI NIINISTÖ

Kaikki tiet turvaan Kaikki tiet turvaan on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä muistelmateos, jossa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö käy läpi polkuja, joita pitkin Suomi kulki Pohjois-Atlantin liitto Natoon. Niinistö käyttää kirjoituksensa runkona päiväkirjojaan ja muistiinpanojaan, joita hän kirjoitti virkakausiensa aikana 2021-2024. Kirjan keskiössä ovat Suomen tiivistyneet suhteet Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Natoon sekä Venäjä-suhteiden muutos. Niinistö kuvaa kirjassaan kohtaamisiaan muun muassa Donald Trumpin, Vladimir Putinin sekä Xi Jingpingin kanssa ja nostaa esille henkilökohtaisia havaintojaan suurvaltajohtajista. Niinistö kuljettaakin lukijan Natoon liittymiseen johtaneiden tapahtumaketjujen ja taustojen läpi erityisesti omasta henkilökohtaisesta näkökulmastaan. Persoonallinen ääni antaa lukijalle totutusta ulkopolitiikkakeskustelusta poikkeavan sävyn. Kaikki tiet turvaan sopii erityisesti niille, jotka ovat kiinnostuneet Suomen Nato-jäsenyyteen johtaneesta kehityksestä, viime vuosien turvallisuuspoliittisen muutoksen taustoista sekä henkilökohtaisemmasta kurkistuksesta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Vaikka kirja paikoin viliseekin nopeaan tahtiin kansainvälisen politiikan henkilöitä ja tapahtumia, Niinistön kerrontaa on verrattain helppo seurata.

Suomen väkiluku oli vuoden 2025 lopussa 5 652 881. Väkiluku kasvoi 16 910 henkilöllä, mikä on lähes puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Suomessa syntyi 2 112 lasta enemmän kuin vuonna 2024, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli tilastohistorian matalin, 1,25.

100 000 Suomessa asui vuoden 2025 lopussa 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista 102 183 oli Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Lähteet: World Happiness Report 2026, Tilastokeskus

TIESITKÖ TÄMÄN? Yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat parantuneet laaja-alaisesti keväästä niin liikevaihdon, tilauskantojen ja kannattavuuden kuin henkilöstömäärien ja vienninkin osalta. Tiedot selviävät kauppakamarien syyskuussa toteuttamasta suhdannekyselystä. Seuraavan puolen vuoden aikana liikevaihtonsa kasvua odottaa yli 42% vastaajista, kun keväällä vastaava osuus oli 36%. Noin 44% arvioi tilanteen pysyvän ennallaan. Laskua ennustaa hyvin harva eli alle 14%.

”Turvallisuuden paras tae on, että sen takana seistään yhtenäisenä kansana.” wsoy.fi 4

4 KAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI

KATSAUKSET KATSAUS

Kilpailukyky ja kasvu Euroopassa Irlannin EU-puheenjohtajuuskausi kesäkuu 2026

EU-KATSAUS

LUKUSUOSITUS

Tuoretta tietoa SUOMI TAKAISIN OPPIMISEN KÄRKIMAAKSI

EU-katsaus: Irlanti Irlanti toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana heinäkuun alusta joulukuun loppuun vuonna 2026. Keskuskauppakamarin EU-katsaus sisältää kirjoituksia Irlannin puheenjohtajuuskauden keskeisistä tavoitteista sekä muista yritysten kannalta keskeisistä ajankohtaisista EU-asioista. Katsauksen tarkoituksena on välittää yrityksille ajankohtaista tietoa EU:n agendasta ja kehityssuunnista. Katsauksen teemaan johdattelee Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, jonka mukaan Intia määrittää Euroopan kauppapolitiikan suunnan. ”Intia ei ole enää tulevaisuuden lupaus. Se on jo nyt yksi globaalin talouskasvun keskeisistä vetureista ja nopeasti nouseva geopoliittinen toimija. Maailman väkirikkaimpana maana ja voimakkaasti kasvavana taloutena se määrittää yhä enemmän sitä, mihin suuntaan kansainvälinen kauppa ja investoinnit liikkuvat.”

Viennin osalta näkymät olivat kyselyn mukaan Lue lisää kauppakamari.fi positiivisia. Niistä vastaajayrityksistä, joilla on vientiliiketoimintaa, noin 39% arvioi kuluvan vuoden viennin kasvavan suhteessa viime vuoteen. Laskua ennakoi noin 15% vastaajista. - Viennin näkymiä piristävät tällä hetkellä Yhdysvaltojen massiiviset tekoälyinvestoinnit ja Euroopan maiden panostukset puolustukseen, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Talouskyselyn tulokset: www.kauppakamari.fi/uutishuone

Ilman vahvaa osaamista ei synny kestävää talouskasvua, mutta oikeilla päätöksillä Suomi voidaan nostaa jälleen oppimisen maailman kärkeen. Julkaisu esittää viisi konkreettista ratkaisua, joilla vahvistetaan perustaitoja, nostetaan oppimisen vaatimustasoa ja rakennetaan koulutuksesta Suomen seuraavan kasvukauden kilpailuetu. Suvi Pulkkinen, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija, osaaminen ja maahanmuutto

MAAKATSAUS: VIRO Viro ei ole Suomelle enää vain tuttu naapuri tai lähimarkkina. Tämän maakatsauksen lukuisat mielenkiintoiset artikkelit osoittavat, että kyse on paljon laajemmasta suhteesta: strategisesta kumppanuudesta, jonka merkitys ulottuu kauppaan, energiaan, turvallisuuteen, teknologiaan ja tutkimukseen. Suomenlahden yli kulkee nyt muutakin kuin tavaraa ja työvoimaa — siellä rakentuu yhteinen kilpailukyky. Päivi Pohjanheimo Keskuskauppakamarin johtaja, kansainväliset asiat; maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari LOKAKUU 2026

JÄSENET

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa!

Tervetuloa uusi jäsen Joint Venture Finland / Kuljetus Pennanen Kotka Marine Oy Iitti Golf Oy Timantti-Eerola Oy An-Tilat Oy Psykologipalvelu Mindful Oy Kymen Paviljonki Rakennusliike Kalevi Suntio Oy Tilitoimisto Eventus Oy Nuorten Väylä Oy Vaalimaa Trading Oy / Partion Kala Nykysiivous Oy

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa. Jäsenenä saat käyttöönne monipuoliset jäsenedut ja -palvelut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta.

Laso-Huolto Oy Kotkan Outlet Areena Oy / Jussin Jättikirppis Pohjolan Erikoispinta Oy Kaakon Sammutinhuolto Oy Aptual Commerce Oy Ravimäkiyhdistys ry Pop Liikuntastudiot Oy Street Food Factory Oy, Kotka A&A Investor Oy, Kouvola Arvolista Oy, Kouvola Metallisorvaamo M. Hakala Oy, Kouvola TMK-Hihnapiste Ky, Kotka

Maksuton neuvontapalvelujäsenyritysten käytössänne Laki-, verotus- ja työsuhdeasiantuntijat vastaavat Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.

Neuvontapalvelu jäsenille

09 2286 0250 arkisin klo 9.00 – 15.00

Neuvontapalvelut ovat maksuttomia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille. Kauppakamarin laki- ja muut asiantuntijat auttavat seuraavissa kysymyksissä: •

TYÖSUHDE-, PALKANLASKENTA- JA HENKILÖSTÖASIAT

•

VEROTUS, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSASIAT, ULKOMAANKAUPPA

•

KIRJANPITO JA TALOUSHALLINTO

•

KANSAINVÄLISET ASIAT 6 KAUPPAKAMARI

Jäsen! Kauppakamarin tilaisuuksissa tapaat muita yrityksiä ja asiantuntijoita. Tule mukaan !

PUHEENJOHTAJALTA

Kymenlaakso rakentaa kasvua epävarmuuden keskellä

yksy 2026 käynnistyy yrityselämässä kaksijakoisissa tunnelmissa. Talouden epävarmuus, kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja viennin vaimea kehitys haastavat yrityksiä Kymenlaaksossa. Samalla maakunnassa on nähtävissä vahvoja kasvun merkkejä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen.

tekoäly ja digitaalinen infrastruktuuri muodostavat kasvualan, joka täydentää maakunnan perinteisiä vahvuuksia.

Kymenlaakso on teollisuuden, logistiikan ja viennin maakunta, jonka kilpailukyky rakentuu kansainvälisten markkinoiden varaan. Maailmantalouden muutokset näkyvät täällä nopeasti, mikä edellyttää yrityksiltä jatkuvaa uudistumista, tuottavuuden kehittämistä ja uusien kasvumahdollisuuksien etsimistä. Samalla toimivat liikenneyhteydet, energia ja räätälöityä osaamista omaavan työvoiman saatavuus ovat nousseet entistä tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi.

Myös vihreän siirtymän hankkeet, uusiutuva energia ja sataman ympärille rakentuvat investoinnit avaavat uusia kasvumahdollisuuksia. Kymenlaakson vahvuutena on kyky yhdistää vahva teollinen osaaminen uusiin teknologioihin. Tämä tekee maakunnasta houkuttelevan toimintaympäristön niin kotimaisille kuin kansainvälisille investoijille.

Vaikka monessa yrityksessä eletään edelleen varovaisuuden aikaa, on Kymenlaaksossa käynnissä merkittävä investointivaihe. Syksyn suurin uutinen on Googlen yli 13 miljardin euron investointikokonaisuus Haminaan ja Pohjois-Suomeen. Sen vaikutukset ulottuvat rakentamisesta ja alihankinnasta palveluihin, osaamisen kehittämiseen ja uusiin työpaikkoihin. Investointi vahvistaa Kymenlaakson asemaa kansainvälisesti kiinnostavana investointikohteena sekä digitaalisen infrastruktuurin edelläkävijänä. Myös Kouvolan seudulla valmistellaan datakeskuksiin liittyviä hankkeita. Näiden ympärille rakentuva datakeskus- ja datatalousekosysteemi luo uusia mahdollisuuksia yrityksille, oppilaitoksille ja tutkimustoiminnalle. Datatalous,

Logistiikka säilyy Kymenlaakson keskeisenä kilpailuetuna. HaminaKotkan satama tarjoaa yrityksille tehokkaat yhteydet kansainvälisille markkinoille ja tukee alueen vientiä ja tuontia muuttuvassa maailmassa.

Tällaisessa tilanteessa kauppakamarin rooli korostuu. Yritykset tarvitsevat ajankohtaista tietoa, verkostoja, osaamisen kehittämistä ja vaikuttavaa edunvalvontaa. Kauppakamari toimii yritysten äänenä ja edistää ratkaisuja, jotka vahvistavat Kymenlaakson kilpailukykyä. Maakunnan menestys rakentuu kyvystä luoda investointien ympärille elinvoimainen yritysekosysteemi. Kymenlaaksolla on erinomaiset edellytykset olla yksi Suomen kiinnostavimmista investointi- ja kasvumaakunnista. Yhteistyöllä, rohkeudella ja tulevaisuususkolla voimme varmistaa, että alueen yritykset kasvavat, uudistuvat ja menestyvät myös tulevaisuudessa.

EIJA ROSSI HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Eija LOKAKUU 2026

TEEMA VASTUULLISUUS

8 KAUPPAKAMARI

TEEMA MAAKUVA

Hymyä huuleen, Suomi! SUOMEN BRÄNDIÄ ON RAKENNETTU KOULUTUKSEN, TEKNOLOGIAOSAAMISEN, TURVALLISUUDEN JA PUHTAAN YMPÄRISTÖN VARAAN, MUTTA KUNTA- JA ALUEMINISTERI ANNA-KAISA IKOSEN (KOK.) MUKAAN MAAKUNTIEN YHTEISTYÖSSÄ ON KEHITTÄMISEN VARAA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT LAURI HEIKKINEN, VALTIONEUVOSTON KANSLIA Oulu on toinen EU:n kuluvan vuoden kulttuuripääkaupungeista ja markkinointisloganeissa sitä on kehuttu muun muassa cooleimmaksi paikaksi Euroopassa. Myyntilauseelle on päättyneenä kesänä löytynyt myös konkreettista katetta. Samaan aikaan kun Suomessa on vedetty päälle pitkähihaista tai sadetakkia, on Keski- ja Etelä-Euroopassa kärvistelty ennätyshelteiden kourissa. Minkä verran ”ilmastoturisteja” on tuon lausahduksen pohjalta Ouluun lopulta päätynyt, jäänee arvoitukseksi. Jokainen täällä lomaileva tai tänne työnsä takia saapuva matkailija on kuitenkin Suomen maabrändille arvokas, muistuttaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen. ”Heillä on todennäköisesti mukanaan myös älypuhelin, jonka avulla matkakokemukset ja elämykset jaetaan saman tien omalle ystäväpiirille. Tätä kautta jokainen paikkakunta ja samalla myös jokainen meistä on Suomibrändin rakentaja”, ministeri muistuttaa. Kaupungit ovat käyntikortteja Brändihaasteet eivät ole alue- ja kuntaministerin kaikkein keskeisintä työsarkaa, mutta Ikonen on silti niiden kanssa tekemisissä säännöllisesti. Pääministeri Petteri Orpon (Kok.) aloitteesta perustettu Promotion Finland on ministeriöiden, kaupunkien, kulttuuri-instituuttien ja yritys- >> LOKAKUU 2026

TEEMA MAAKUVA

ten muodostama ideapaja, joka keskittyy Suomi-kuvan rakentamiseen. Samalla se kerää ja hyödyntää dataa siitä, millaisena Suomi näyttäytyy ulkomailla. Tärkeitä foorumeita ovat myös valtion ja kuuden suurimman kaupungin muodostama allianssi sekä muut kaupunkikumppanuudet. Niissä pohditaan yhteisen pöydän ääressä tulevaisuuden näkymiä sekä muun muassa koulutukseen, teollisuuden uudistumiseen sekä kansainvälisten osaajien houkutteluun ja kotiutumiseen liittyviä haasteita. ”Suurimmat kaupungit ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään ja verkostoituneet kansainvälisesti. Samaan pitää tähdätä myös maakuntatasolla, sillä pelikenttänä on koko maailma”, Ikonen toteaa. Hän painottaakin, ettei vanhoihin kunta- tai maakuntarajoihin perustuva mustasukkaisuus ole enää tätä päivää. Yritysten investointipäätökset syntyvät monien tekijöiden summana ja houkuttavampi kokonaisuus syntyy useimmiten alueellisella yhteistyöllä ja kustannustehokkaalla työnjaolla. ”Kaupunkien menestys ja näkyvyys ulkomailla on lopulta myös ympäröivien alueiden ja maakuntien etu. Siksi kaupunkien vetovoimaan ja elinvoimaisuuteen kannattaa panostaa”, Ikonen muistuttaa. Onnellisuus enemmän esiin Millainen sitten on Suomen nykyinen maakuva ministerin mielestä? Alue- ja kuntaministerin mukaan Suomi tunnetaan maailmalla vakaana, turvallisena ja luotettavana maana, jossa on hyvä ja toimiva hallinto. Suomen kohdalla muistetaan usein mainita myös koulutus, kansalaisten yhdenvertaisuus, vehreä luonto ja teknologiaosaaminen. Ukrainan sodan myötä agendalle ovat nousseet myös huoltovarmuus ja väestönsuojelu. Sen myötä lukemattomat ulkomaalaisdelegaatiot ovat päässeet tutustumaan muun muassa Helsingin väestönsuojaratkaisuihin. ”Samassa yhteydessä kannattaa tietysti esitellä meidän muitakin saavutuksia”, Ikonen muistuttaa. Suomi on rankattu moneen otteeseen myös maailman onnellisimmaksi kansaksi, vaikka emme sitä itse oikein uskokaan todeksi. Ikosen mukaan ykkössijat eivät suinkaan ole sattumaa tai väärää tilastojen tulkintaa. ”Vähättelyn sijaan meidän pitäisi hyödyntää tuota titteliä huomattavasti nykyistä enemmän, sillä siitä meidät ulkomailla useimmiten muistetaan. Ja samalla meidän pitää opetella itsekin hymyilemään.”

KUKA: Kunta- ja alueministeri, kansanedustaja. Toiminut muun muassa Tampereen pormestarina, työelämäprofessorina, valtiovarainministeriön valtiosihteerinä sekä Kokoomuksen varapuheenjohtajana KOULUTUS: Yhteiskuntatieteiden tohtori PERHE: Puoliso ja kaksi lasta HARRASTUKSET: Lukeminen, kulttuuri, matkailu ja liikunta luonnossa

Kehityskatse kauemmas

KYMXÄ. Mitkä ovat maakuntaohjelman keskeiset painopisteet? xä.

Vuosikymmenten saatossa useimmat maakunnat omiin Lue ovat lisää: profiloituneet www.kymenlaakso.fi vahvuusalueisiinsa. Esimerkiksi Oulun seutu, Tampere ja Espoo panostavat teknologiaan, Etelä-Pohjanmaa elintarviketeollisuuteen, Itä-Suomi biotalouteen ja Pohjois-Suomi matkailuun ja kaivosteollisuuteen. Länsi-Suomen vahvuutena ovat muun muassa telakat ja metalliteollisuus. Alue- ja kuntaministerin Anna-Kaisa Ikosen mukaan maakunnissa tarvitaan silti entistä rohkeampaa erikoistumista ja tarttumista tämän ajan suuriin kysymyksiin. Sen myötä syntyy uusia osaamiskeskittymiä, jotka puolestaan houkuttelevat tänne uusia kansainvälisiä osaajia. Kuinka sitten lisätä Suomen houkuttavuutta, kun tänne asettumisesta on tullut kiristyneiden maahanmuuttopykälien myötä entistä vaikeampaa? ”Siihen tarvitaan houkutteluohjelma sekä työperäisten oleskelulupien ja moitteettomasti velvoitteensa hoitaneiden yritysten rekrytoinnin ja työlupien nopeampaa käsittelyä. Tulijan on saatava arkensa sujumaan nopeasti. Se tarkoittaa esimerkiksi sujuvaa pankkitilin avaamista, viranomaisprosessien kehittämistä sekä englanninkielisten koulutuspaikkojen lisäämistä. Ongelmia ennaltaehkäistään kiristämällä rangaistuksia.”

LOKAKUU 2026 11

TEEMA MAAKUVA MAAKUVA

Uniikkia brändinrakennusta HEIKENTYNEET PISA-TULOKSET, SYNKKÄ TALOUSTILANNE JA RASISMIKOHUT OVAT SAANEET MONET HUOLESTUMAAN SUOMI-BRÄNDIN RAPISTUMISESTA. MOOMIN CHARACTERSIN TOIMITUSJOHTAJAN ROLEFF KRÅKSTRÖMIN MIELESTÄ SIIHEN EI OLE AIHETTA. TEKSTIT TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI Suomi on maailmalla edelleen osaavan ja onnellisen kansakunnan maineessa – jos joku vain sattuu olemaan niistä kiinnostunut. Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström – jos kuka – tietää, miltä Suomi näyttää maailmalla. Heikentyneet Pisa-tulokset, vaisu talouskasvu ja kasvava valtionvelka ovat saaneet monet pohtimaan Suomen maakuvaa. Samaan aikaan pidämme vuodesta toiseen hallussamme maailman onnellisimman maan titteliä ja meidät tunnetaan edelleen korkeasta osaamisesta. Miten Suomen maakuva siis todellisuudessa voi? Tähän kysymykseen Moomin Charactersin Kråkströmillä on poikkeuksellinen näköalapaikka. Muumit ovat yksi Suomen tunnetuimmista kansainvälisistä brändeistä, ja monille erityisesti Aasiassa Suomi yhdistyy vahvasti juuri muumeihin. Siksi hän on seurannut läheltä, miten Suomi maailmalla nähdään ja millaisia mielikuvia maahan liitetään. Maailmalla yli 30 vuotta matkustelleen ja bisnestä tehneen Kråkströmin mielestä maavertailujen ranking-luvut ja hetkelliset somekohut kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa.

12 KAUPPAKAMARI

”Oman kokemukseni mukaan Suomen maakuva on ulkomailla hyvinkin positiivinen, eivätkä esimerkiksi yksittäisten politiikkojen möläytykset sitä muuksi muuta. Yksikään sopimus tai kauppa ei ole jäänyt minulta tekemättä sen takia, että tulen Suomesta. Eikä se välttämättä edes kiinnosta vastapuolta”, Kråkström toteaa. Sen toimitusjohtaja toki tunnustaa, että Suomi tunnetaan maailmalla aivan eri tavalla kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Globalisaation ja Nokian lisäksi tietoa ovat lisänneet muun muassa EU-jäsenyys ja matkailun kasvu. Maakuvan perusta rakentuu vuosikymmenissä Kokenut brändiammattilainen varoisikin yksittäisten mainekolhujen kohdalla liian nopeita korjausliikkeitä. Sijoitus maarankingeissa saattaa vaihdella vuodesta toiseen, mutta se ei vielä yksin murenna vuosikymmenten saatossa rakentunutta hyvän maineen kivijalkaa. ”Sillä ei ole lopulta suurtakaan merkitystä, olemmeko jossain vertailussa kärkikaksikossa vaiko kymmenen parhaan joukossa. Suomi on silti varhaiskasvatuksen ja pedagogiikan huippumaa”, Kråkström muistuttaa. Maailman onnellisimman maan tittelistä kannattaa kuitenkin olla ylpeä.

MAAKUVA

”Esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa lapset saavuttavat testeissä huipputuloksia, mutta ovatko he onnellisia – se on jo kokonaan toinen juttu”, hän huomauttaa.

tusjohtajan mukaan ollut pitkäjänteistä. Sen myötä muumeja ja Suomen maabrändiä on opittu yhdistelemään entistä hienovaraisemmin.

Hienovaraista brändinrakennusta

”Emme alleviivaa suomalaisuutta, vaan annamme ihmisten oivaltaa sen itse. Myynnissä ja markkinoinnissa tärkeintä on itse tuote, ei kansallisuus.”

Suomi-brändiin liitetään usein onnellisuus, luontoarvot, sivistys ja tasa-arvo. Samat asiat painottuvat myös Muumien elämänfilosofiassa, vaikka hahmot eivät tunnusta mitään kansallisuutta. Muumit ovatkin olleet Suomelle tärkeä maineenrakentaja. Vuosien varrella hahmot ovat koristaneet muun muassa Finnairin Aasian-koneita, toimineet Suomi-kuvan lähettiläinä sekä hienovaraisina vienninedistäjinä. Samalla on kuitenkin huolehdittu tarkasti siitä, ettei suomalaisuus korostu liikaa. ”Moomin Characters on ylpeästi kotimainen perheyhtiö, mutta muumit ovat onnellisen tietämättömiä omista Suomi-juuristaan”, Kråkström toteaa. Yhteistyö ulkoasianhallinnon kanssa on toimi-

Ainutlaatuisuus on vientivaltti Meillä Suomessa muumit ovat säilyttäneet suosionsa vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen. Buumi on osoittanut kestävyytensä myös maailmalla, etenkin Kiinassa ja Japanissa. Kråkströmin mukaan menestyksen salaisuus löytyy siitä, että kyse on uniikista luomuksesta, ei kopiosta jostain toisesta fantasiahahmosta. Se on perinteisesti paras ja kestävin valttikortti kansainvälistyvälle yritykselle. ”Apple, Nokia ja Rovio ovat kaikki tuoneet markkinoille jotain aidosti ainutlaatuista. Läpimurron jälkeen omaa tuotetta on kuitenkin hiottava taukoamatta entistä paremmaksi.

LOKAKUU 2026

MAAKUVA

Muiden perässä juoksemalla ei kisassa pärjää”, Kråkström muistuttaa. Toinen avainasia on huolehtia yrityksen ja brändin alkuperäisistä arvoista, eikä jättäytyä markkinavoimien vietäväksi. Maailma on muuttunut moneen kertaan myös muumien ympärillä, mutta heidän universaali elämänfilosofiansa ja hahmot luoneen Tove Janssonin perintö ovat osoittautuneet kestäviksi. Apuna ovat toki olleet myös ajanmukaiset markkinointi- ja viestintätyökalut. ”Sinällään on surullista, että vuonna 1945 ilmestynyt ensimmäinen muumitarina Tuhotulva on taas ajankohtainen. En olisi toimitusjohtajaksi tullessani ikinä uskonut, että meillä on jonain päivänä uusi sota keskellä Eurooppaa.”

Kannattava kasvutarina Undem rehendi tataspe ped Muumien myötätuuli jatkuu, ja siitä kertovat quiaecerum eos et vent ut ut esimerkiksi tekijänoikeuksia hallinnoivan ped ut esequis at que noneMoomin Charactersin tulosluvut. Yhtiö teki cae. Ut destliikevaihdoloratur re, vel es viime vuonna 26,5 miljoonan euron officiteuroa. atusam, qui tem don. Tulosta kertyi lähesdolorum, 8,9 miljoonaa eaqui odi ides dit evella corro quatustibea ”Liikevaihto kasvoi viimeestem vuonna globaalisti ipsae rehenita quis modiskasvua ullorit in repraec noin 17 prosenttia, ja tänäkin vuonna tectorro corum facerrum ra quis tulee muutaman prosentin verran”, toimitusnim fuga. Musapisquam johtaja Roleff Kråkströmium ynnäilee. quiatur? Aximolorum es dolenimo ommod exped2008. ea con plandi Hän tuli yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna consequas experit, Tuolloin yhtiössä oli hänen lisäkseen neljä est, sum, si työntekijää, nyt heitä oncomnihit 50. Kokolacculpa konsernissa henkilöstöä on lähes 130. aciis voluptatio quost enis arum fugit,tiukasti con re Janssonin solor andictem Yhtiön omistus on edelleen es ut porunti suvun hallussa ja myös hillabores nuorempi sukupolvi on onseque ad quid utperheyhtiön volorisquo imustru mukana toiminnassa. Perinteisen ptasper aernam, officim iscitia id tapaan kasvu on rahoitettu tulorahoituksella quatia nobit, essumqu atatiur? ilman velanottoa. Animet tarina. es doluptatem ”On tämä silti ollut uskomaton Instagra-aut quatem vel minimo dolorepe volupta missa rikoimme hiljattain miljoonan seuraajan nossinc temperror apiti optus rajan. Se on kova lukema mille tahansa kulutut rest enimo blaute tajabrändille ja varsinkinvoluptam taideteoksille, joita id magnam esci aut la muumit itse asiassa ovat.”

14 KAUPPAKAMARI

KOLUMNI

Yritysten menestys ratkaistaan verkostoissa

Juho Romakkaniemi toimitusjohtaja Keskuskauppakamari

Suomessa puhutaan paljon innovaatioista, osaamisesta ja tuotekehityksestä. Ne ovat menestyksen välttämättömiä edellytyksiä, mutta eivät yksin riitä. Kansainvälisillä markkinoilla menestys ratkaistaan usein verkostoissa.

Keskuskauppakamarin tehtävä on kehittää suomalaisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kun yritysten markkinat ovat yhä kansainvälisempiä, myös verkostojen on oltava kansainvälisiä.

Vaikka yrityksellä olisi erinomainen tuote tai palvelu, se tarvitsee asiakkaita, kumppaneita ja rahoittajia kasvaakseen. Yritys ei kansainvälisty yksin, eikä kasvua rakenneta pelkästään etäyhteyksillä. Liiketoiminta on edelleen ihmisten välistä toimintaa.

Siksi käynnistämme uuden Chamber Access & Growth -vienninedistämisohjelman, joka aloittaa toimintansa vuonna 2027. Sen tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä löytämään uusia kumppaneita, markkinoita ja kasvun mahdollisuuksia. Uskomme siihen, että parhaat tulokset syntyvät, kun ihmiset kohtaavat kasvotusten ja rakentavat luottamusta pitkäjänteisesti.

Suomalaisilla yrityksillä on maailmalla vahva maine. Suomi tunnetaan maana, jossa asiat toimivat ja lupauksista pidetään kiinni. Se on kilpailuetu, mutta se ei automaattisesti avaa ovia. Ovet on käytävä avaamassa itse. Suomessa syntyy jatkuvasti yrityksiä ja innovaatioita, joilla olisi edellytyksiä menestyä kansainvälisesti. Liian usein haasteena ei kuitenkaan ole teknologia tai osaaminen vaan oikeiden kontaktien löytäminen. Vanha sanonta pitää paikkansa myös yritysmaailmassa: kukaan ei tule hakemaan kotoa.

Suomen talous tarvitsee enemmän kansainvälistä kasvua. Sen rakentamisessa verkostot eivät ole sivuroolissa, vaan yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Maailmanluokan osaamisen lisäksi haluamme mahdollistaa yrityksille maailmanluokan verkostot.

LOKAKUU 2026

UUSI MAAKUNTAJOHTAJA ANNA-RIIKKA KARHUNEN

”Kymenlaaksolla on paljon annettavaa koko maan elinvoimalle” TEKSTIT KIRSi JUURA KUVAT JANI KIVIRANTA, HOOP

16 KAUPPAKAMARI

TEEMA MAAKUVA

KYMENLAAKSO SAI UUDEN MAAKUNTAJOHTAJAN SYYSKUUN ALUSSA, KUN TEHTÄVÄÄN VALITTIIN KORIALAINEN ANNA-RIIKKA KARHUNEN. VAIKKA PESTI ONKIN UUSI, NIIN TYÖPAIKKA JA MAAKUNTA OVAT KARHUSELLE ENNESTÄÄN TUTTUJA.

arhunen saa johdettavakseen maakunnan, jossa pitkän rakennemuutoskauden jälkeen on vihdoin käynnistynyt positiivinen kierre. Alueelle tulleet teolliset investoinnit, kuten Kotkan akkumateriaalitehdas ja Kouvolan datakeskushankkeet ovat jo nyt aikaansaaneet muutoksen alueen ilmapiirissä. Hankkeet myös työllistävät alueen yrityksiä, monia merkittävästi. Karhunen haluaa puhaltaa lisää henkeä käynnistyneeseen muutokseen. - Kymenlaaksossa on tällä hetkellä paljon hyviä ituja vireillä, ja alueelle on saatu erittäin merkittäviä investointeja. Nyt jokaisen maakunnan toimijan pitää tehdä kaikkensa, jotta nämä alut saadaan vietyä eteenpäin ja kasvamaan. Investointeja tarvitaan edelleen, hän sanoo. Kymenlaakson etujen valvonnassa keskeinen tehtävä Anna-Riikka Karhunen puhuu pitkään alueen edunvalvonnan vahvistamisesta. - Maakunnassa tehdään paljon edunvalvontaa eri saroilla, ja siinä on saavutettu hyviä onnistumisia, esimerkiksi liikennehankkeissa. Näen kuitenkin, että olemme sen verran pieni maakunta, että meidän on helppo vielä tiivistää tekemistä ja kirkastaa yhteisiä, ulospäin annettavia edunvalvonnan viestejä. Karhusella on raikas näkemys viestien sisällöstä. Voivottelun ja epäkohtien esille nostamisen sijaan hänen mielestään pitää korostaa maakunnan hyviä puolia. - Kymenlaaksossa on todella paljon potentiaalia ja annettavaa koko Suomelle ja maan elinvoimalle. Kun pieniä kehittämisen ja kehittymisen esteitä, pullonkauloja ja haasteita poistetaan ja helpotetaan, niin täältä pesee. Kasvun edellytykset ovat olemassa, hän lisää. EU-rahoitusta itärajalle Tulevan EU-ohjelmakauden osalta Karhunen painottaa, että on tärkeää vahvistaa poliittista tahtoa ja näkemystä siitä, mikä aidosti on itäraja-aluetta. - Euroopan Unionin taholta on todennäköisesti tulossa itärajalle lisärahoitusta. On kuitenkin kuultu määrittelyjä, että lähes koko Suomi voisi olla itäraja-aluetta. Venäjän rajan sulkemisen vaikutukset näkyvät kaikkein voimakkaimmin KaakLOKAKUU jatkuu seuraavalla sivulla2026

TEEMA MAAKUVA

kois-Suomen aluetaloudessa. EU-rahoituksen jakokriteerien tulisi perustua rajan sulkemisesta aiheutuneisiin haitallisiin vaikutuksiin ja sen aiheuttamiin tarpeisiin itärajan alueella, hän sanoo. Kymenlaakson kunnat kuuluvat Euroopan Unionin ns. ykköstukialueeseen lukuunottamatta Kouvolaa. Sekä Kymenlaakson liitto että Kymenlaakson kauppakamari ovat nostaneet lausunnoissaan Euroopan komissiolle 30.9.2026 esille, että tulevalla rahoituskaudella Kymenlaakson tulee kuulua kokonaisuudessaan ennalta määriteltyyn C-alueeseen ja ykköstukialueeseen. Asiaa puoltaa se, että maakunta sijaitsee EU:n ulkorajalla. - Olisi erittäin tärkeää, että myös Kouvola nousisi yritystuissa korkeimpaan tukiluokkaan muun Kymenlaakson tapaan. Se osaltaan voisi toimia houkuttelevana tekijänä investoinneille, Karhunen toteaa. Potentiaalia matkailussa, logistiikassa ja asuinoloissa Isojen investointien lisäksi Karhunen nostaa esille Kymenlaakson muutakin potentiaalia. - Logistiikka-ala on maakunnassa vahva toimiala. Satamien kautta olemme edelleen viennin ja tuonnin portti koko Itä-Suomeen. Tämä pitää muistaa, vaikka raja on kiinni. - Meillä on myös valtavasti luontoalueita, matkailukohteita ja vanhaa kulttuuria. Verlan lisäksi Kotkan Sunilan Alvar Aalto -rakennuskannasta tuli juuri äskettäin UNESCO -maailmanperintökohde. Matkailun tuotteistamisessa ja uusien markkinoiden etsimisessä Venäjän matkailun tilalle, on todella paljon potentiaalia, hän sanoo.

KYMENLAAKSO ON TODELLA HYVÄ PAIKKA ELÄÄ, ASUA JA YRITTÄÄ.

Anna-Riikka Karhunen asuu miehensä ja kahden lapsensa kanssa maalaismiljöössä Kouvolan Korialla. Asumisen hän mainitseekin yhdeksi Kymenlaakson valttikortiksi. - Kymenlaakso on todella hyvä paikka elää, asua ja yrittää. Täältä on lyhyt matka pääkaupunkiseudulle ja sitä kautta maailmalle. Valittavana on monenlaisia asuinympäristöjä. Voi asua rannalla, luonnon lähellä, kaupunkiympäristössä, kylässä tai maaseudulla. Asuminen on myös kohtuuhintaista verrattuna pääkaupunkiseutuun, ja harrastusmahdollisuudet ovat erittäin hyvät, hän muistuttaa.

18 KAUPPAKAMARI

Itäisen Suomen tilanne Orpon hallitus käynnisti jo vuonna 2024 Itäisen Suomen ohjelman, jonka tavoitteena on ollut edistää alueellista elinvoimaa, taloudellista kasvua ja vauhdittaa investointeja. Kymenlaaksossa on yleisesti kritisoitu ohjelman hidasta toimeenpanoa. Tällä hallituskaudella useat liikennehankkeet ovat kuitenkin edenneet Kymenlaaksossa. Karhunen kertoo, että Itäisen Suomen maakuntien kokouksessa syyskuussa julkaistiin yhteinen kannanotto Itäisen Suomen ohjelman jatkamiseksi tulevalla hallituskaudella. - Sinänsä Itäisen Suomen ohjelma on hyvä. Olemme päässeet maakuntien kesken yhteisymmärrykseen siitä, mitkä ovat tärkeimmät toimenpiteet. Koko itäisen Suomen kannalta keskiössä tällä hetkellä ovat sähköverkkojen riittävyys ja saavutettavuus liikenteen osalta, hän sanoo. Erityistalousalueet uudeksi elinvoiman edistäjäksi Yhdeksi tukikeinoksi Itäisen Suomen ohjelman raportissa esitetään erityistalousalueiden muodostamista. Valituille alueille olisi mahdollista suunnata esimerkiksi verohelpotuksia ja yrityksille kannustimia. Ensimmäisessä vaiheessa erityistalousalueiksi on esitetty Imatraa ja Kajaania. Karhunen sanoo, että tilastojen perusteella Kymenlaaksolla on vahvat perusteet päästä mukaan jatkovalmisteluun. - Mielestäni erityistalousalueiden pitäisi olla laajempia. Niistä on EU:ssa hyviä kokemuksia. Ne auttaisivat itäistä Suomea ponnistamaan samalta tasolta muun Suomen kanssa. Kyse ei ole siitä, että hakisimme jotain ylimääräistä, vaan siitä, että Venäjän rajan sulkeutuminen aiheuttaa Kymenlaaksolle aidosti haittaa monessa asiassa, hän painottaa. Karhunen kertoo, että tulevien itäisen Suomen AKKE-hankkeiden osalta kymenlaaksolaiset toimijat näyttäisivät menestyvän erittäin hyvin. - Esimerkiksi itäisen Suomen matkailuun on tulossa merkittävä hanke, jossa panostetaan kansainväliseen markkinointiin. Norja ja Kainuu malliesimerkkeinä Syyskuussa julkistetun MDI-tutkimuslaitoksen väestöennusteen mukaan suurimmassa osassa maakuntia väestö vähenee. - Se on tosiasia, joka täytyy tunnustaa, sanoo Karhunen. - Meidän pitää panostaa siihen, että saisimme alueelle muuttovoittoa. Useimmitenhan muuttoa syntyy työ-

paikkojen vaihdosten kautta. Huomiota täytyy kiinnittää myös siihen, että muuttajien puolisoille löytyy töitä. Tarvitaan ennakointia, minkälaisille osaajille meillä on maakunnassa töitä. Esimerkiksi hän nostaa Pohjois-Norjan mallin, jossa väestökehitystä on saatu käännettyä kasvuun asumiseen ja opintolainoihin liittyvillä kannustimilla. Toiseksi esimerkiksi hän nostaa Kainuun, jossa muuttoliike on pystytty kääntämään positiiviseksi. - Työllisyystilanne on siihen tietysti vaikuttanut, mutta myös maine ja opiskelupaikat ovat tärkeitä, hän sanoo. Vierailukutsut yrityksiin tervetulleita Kymenlaakson yrityksiä uusi maakuntajohtaja kannustaa kasvuun ja kansainvälistymiseen. - Haluan kuulla yrityksiltä ja yritysten edunvalvontajärjestöiltä eri toimialoilta, mitkä ovat tärkeitä asioita maakunnan yritysten kannalta vietäväksi eteenpäin. Onko esimerkiksi valmisteilla lainsäädäntöä, joka voi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin? Meillä on hyvät kanavat vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin ja olemme jatkuvasti yhteydessä kansanedustajiin ja ministereihin. Anna-Riikka Karhunen haluaakin välittää yrityksille viestin, että hän tulee mielellään kylään. - Tapaan erittäin mielelläni yritysten edustajia. Haluan tutustua maakunnan yrityksiin ja kiertää täällä maakunnassa keskustelemassa kasvokkain siitä, mitä sellaisia tarpeita yrityksillä on, joissa Kymenlaakson liitto voi olla tukena. Kouvolassa sijaitsevan maakuntatalon kulmahuoneen ikkunoista avautuvat näkymät kaupungintalolle, entiselle lääninhallitukselle, hyppyrimäille, Ratamoon ja Kuusankosken tehtaille. Maakuntajohtaja onkin tehtävässään kaikkien eri tahojen yhdyssiteenä. - Kymenlaakson kauppakamarilla, kehittämisyhtiöillä Cursorilla ja Kinnolla, Kymen Yrittäjillä, Elinvoimakeskuksella, kaupungeilla ja kunnilla, oppilaitoksilla, monilla muilla organisaatioilla ja meillä maakuntaliitossa on omat roolimme ja painopisteemme, mutta kaikilla on käytännössä samat, alueen elinvoimaa edistävät tavoitteet, hän kiteyttää uuden tehtävänsä.

KAIKEN TOIMINTANI KÄRKENÄ ON ELINVOIMAN, TYÖPAIKKOJEN, YRITYSTEN JA TYÖLLISYYDEN TUKEMINEN.

ANNA-RIIKKA KARHUNENURA KOISTINE

Maakuntajohtaja, Kymenlaakson liitto KOULUTUS

FM, Itä-Suomen yliopisto TYÖURA 2025- 2026 Kainuun liiton vt. aluekehitysjohtaja 2025 Kehityspäällikkö, Sipoon kunta 2016-2025 Kehityspäällikkö, ympäristösuunnittelija, Kymenlaakson liitto 2010-2016 Ympäristöasiantuntija ja projektipäällikkö, Kouvolan kaupunki 2009-2010 Projektikoordinaattori, Kotkan kaupunki 2006-2009 Projektiasiantuntija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2005 Määräaikainen tarkastaja, Pohjois-Savon TE-keskus 2004-2005 Tutkimusapulainen, Itä-Suomen yliopisto

LOKAKUU 2026

LAUSUNNOT

Nopeasti julkisuuteen tuotu sähkömarkkinalain muutosesitys puhuttaa Kymenlaaksossakin

rpon hallitus asetti syyskuussa lausuntokierrokselle esityksen sähkömarkkinalain muutoksista. Lakiluonnos on valmisteltu todella nopeassa aikataulussa ja siitä ei ole valmisteluvaiheessa laajemmin keskusteltu.

Niin edunvalvontajärjestöt kuin energia-alan yritykset ovat kritisoineet nopeaa toimintatapaa. Toimijoiden mielestä näin laajaa muutosta suunniteltaessa tulisi sidosryhmiä kuulla jo prosessin aikana huomattavasti kattavammin sekä asettaa luonnoksen kuulemisaika riittäväksi. Nyt muutos valmisteltiin vajaassa kuukaudessa ja kommentointiaika oli asetettu kolmeen viikkoon. Kymenlaakson yritykset, maakuntaliitto, kauppakamari ja useat muut organisaatiot ovat jättämässä lausunnon säädettyyn 15.10. mennessä. Maakuntaliiton luupin alla uusien investointien saaminen alueelle Maakuntajohtaja Anna-Riikka Karhunen painottaa, että valmistelussa olevan sähkömarkkinalain muutoksen osalta Kymenlaakson toimijoiden pitää katsoa tarkasti, ettei laki heikennä mahdollisuuksiamme saada investointeja alueelle. - Muutoksen tavoitteena on turvata sähköverkon kapasiteetin tarkoituksenmukainen ja tehokas hyödyntäminen kilpailevien tarpeiden kesken tilanteessa, jossa sähköverkon kapasiteetista on niukkuutta, Karhunen sanoo. Lakiluonnoksessa nostetaan esille käyntäntö ns. etusijamenettelystä, joka jakaisi sähkön käyttäjät eri kategorioihin yhdestä neljään. - Etusijamenettely kannustaisi suurten sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen sijoittamiseen alueille, jossa sähköverkon kapasiteetista ei ole niukkuutta. On siis vaara, että investoinnit ohjautuvat tämän myötä muualle kuin Kymenlaaksoon, Karhunen sanoo. Sähköverkkoyhtiö huolissaan etusijamenettelystä

Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Jouni Pylvänäinen näkee lakiluonnoksessa useita epäkohtia. - Tämän muotoisella etusijamenettelyllä pyritään mahdollisimman sujuvaan liittymiskäsittelyyn, kun kaikki suuremmat kulutushankkeet käsitellään samanaikaisesti kaksi kertaa vuodessa. Vaarana esitetyssä lähestymistavassa on, että uudet kulutusliittymät ohjautuvat vain sinne, missä verkkokapasiteettia on heti tarjolla ja samalla se ohjaa kantaverkon kehityshankkeita. Seurauksena voi olla, ettei kantaverkkoa kehitetä tasapuolisesti esimerkiksi Itä-Suomeen, Pylvänäinen sanoo. Positiivisena asiana Pylvänäinen pitää joustojen tarjoamista koko kulutusasiakkaan elinkaaren ajan. Hän uskoo, että se voi edistää asiakkaiden liittämistä sähköverkkoon. - Myös tuotannon lisäämisen vaikutus parempaan prioriteettiin on positiivinen asia. Kaakkois-Suomen osalta etu on kuitenkin vähäinen puolustusvoimien tuulivoimalle asettamien rajoitteiden vuoksi ja voi jopa ohjata investoinnit pois Kaakkois-Suomesta, Pylvänäinen huomauttaa.

Jouni Pylvänäinen, Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Kuva: KSOY

- Prioriteettijärjestykseen vaikuttaa esityksen mukaan asiakkaan mahdollisesti tarjoamat kulutusjoustot sähköverkon pullonkaulatilanteissa. Tämä mahdollistaa sähköverkon paremman hyödyntämisen, jos vain asiakkailla on mahdollisuus hetkellisesti joustaa kulutuksestaan. Tämä voi tukea liittymien sijoittumista myös Kymenlaaksoon, Pylvänäinen sanoo. 20 KAUPPAKAMARI

Kuva: Pixabay

VALIOKUNNAT

Logistiikan valiokunta pui liikennehankkeita

Matkailijavero puhutti valiokuntaa

ogistiikan alan valiokunta käsitteli syksyn ensimmäisessä kokouksessaan Väylävirastolle annettavaa lausuntoa, joka koski ohjelmakokonaisuutta vuosille 2026-34. Valiokunta esitti huolensa siitä, että perusväylänpidon rahoitus on lähivuosina pienenemässä ja niukkuus johtaa väylien korjausaikataulujen merkittävään siirtymiseen ja teiden kunnon heikkenemiseen. Korjausvelka kasvaa erityisesti vilkasliikenteisen pääväyläverkon ulkopuolella. Teollisuuden ja kaupan kuljetuksissa käytetään runsaasti myös alempaa tieverkkoa esimerkiksi raakapuun kuljetuksiin ja kaupan kuljetuksiin. Myös lisääntyvät ulkomaiset investoinnit vaativat toimivaa tieverkostoa. Itäisen Suomen vaikeutunut yleistilanne tulisi huomioida suunnitelmassa, sillä saavutettavuus on tärkeä kriteeri, jotta investointeja saadaan myös itäisille reuna-alueille. Lausunnossa nostettiin esille mm. seuraavien väylien korjaustarve/suunnittelutarve. •

Vt 6 Kouvolan kohta (Keltti – Puhjo, Keltin sillan korjausinvestointi)

•

Vt 12 Joutjärvi – Uusikylä ja Risala-Mankala

•

Vt 15 Kotka, Rantahaka – Kouvola, Tykkimäki, 2. vaihe

•

Vt 26 Hamina – Taavetti

•

Merituulentien (Mt 355) tiesuunnitelma

•

Kotka, Kotolahti – Mussalo läpiajoraide.

•

Juurikorpi – Mussalo -kaksoisraide

•

Kouvola – Kuusankoski -raide; Rapakosken sillan perusparannus.

•

Savonrata välillä Kouvola – Kuopio

Perusteluina mainittiin, että elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuudella on laajat kerrannaisvaikutukset. Liikenneja infraratkaisut vaikuttavat ulkomaisten yritysten investointipäätöksiin. Liikennehankkeet tukevat toteutuessaan merkittävästi työllisyyttä ja alueen talouskasvua. Kymenlaakson kauppakamari esitti lausunnossaan, että ohjelmakokonaisuudessa nostettaisiin vielä painokkaammin esille elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja Suomelle suurta lisäarvoa tuova tavaravienti. Maan kulkuväylien toimivuus on teollisuuden ja kaupan tavaravirtojen sekä suurien teollisten investointien kannalta keskeisessä asemassa, ja kuljetusten toimivuudella on laajat kerrannaisvaikutukset.

atkailu- ja tapahtuma-alan valiokunta keskusteli kokouksessaan hallituksen esittämästä matkailijaveroesityksestä. Kauppakamari jätti esitysluonnokseen lausunnon Liikenne- ja viestintäministeriölle. Esityksen keskeisenä ongelmana pidettiin sitä, ettei veron tasapuolista kohdentumista eri majoitusmuotoihin ja eri toimijoille pystytä nykytilanteessa varmistamaan. Esityksen mukaan vero kohdistuisi kaikkeen maksulliseen majoitukseen. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa lyhytvuokraustoiminnan harjoittamisesta. Näin ollen veron tasapuolisesta kohdentumisesta ei voida varmistua ja veron toimeenpanon valvonta jää puutteelliseksi. Kauppakamari painotti lausunnossaan, että lyhytvuokrauksen rekisteröinti on keskeinen edellytys sille, että verosta aiheutuvat velvoitteet ja valvonta kohdistuvat tasapuolisesti kaikkeen kaupalliseen majoitustoimintaan. Hallituksen esityksen mukaisesti matkailijaveron suuruuden määrittäisivät kunnat ja kaupungit. Valiokunta nosti lausunnossaan esille, että verotuottojen ei uskota kohdistuvan matkailualan kehittämiseen. Kuntien veronmääräämisoikeus aiheuttaisi toteutuessaan kirjavan tilanteen maakunnan sisällä kuntien kesken, ja yritykset olisivat keskenään eriarvoisessa tilanteessa sen mukaan, missä yrityksen kotipaikka sijaitsee. Esityksen mukaan matkailijaveron suuruus määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen hinnasta. Useissa Euroopan maissa matkailuveron määrä on kiinteä ja matkailijakohtainen. Esityksen vaikutusarvioita pidettiin vielä puutteellisina. Esityksessä tunnistetaan matkailijaveron vähentävän matkailukysyntää, mutta vaikutusten laajuutta ja kohdentumista ei ole selvitetty riittävästi. Valiokunnan mielestä Kymenlaakson hyvässä kehitysvaiheessa olevalle matkailualalle verojen kerääminen olisi riskialtista. Matkailuyritysten kehitysmahdollisuuksia ja kilpailukykyä tulisi pikemminkin tukea. Jo nykyinenkin verotustaso heikentää yritysten kilpailukykyä. Matkailuun kohdistuvaa verotusta kiristettiin edellisen kerran viime vuonna, jolloin majoituspalvelujen arvonlisäkantaa korotettiin 3,5 prosenttia. Maan hallitus käsitteli matkailijaveroa syksyn kehysriihessä. Asian valmistelua päätettiin jatkaa. Lausunnot: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/vaikuttaminen/lausunnot LOKAKUU 2026

22 KAUPPAKAMARI

Laura Koistinen aloitti keväällä Kymen Seudun Osuuskaupan toimitusjohtajana. Kuva: Tykkimäki Resort / KSO

URATARINA

LAURA KOISTINEN, KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA

Kenttäkoulutus sytytti kipinän LAURA KOISTINEN ALOITTI KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPAN TOIMITUSJOHTAJANA MAALISKUUSSA. YHDEKSI RATKAISEVAKSI AJAKSI TYÖURALLAAN HÄN NIMEÄÄ SOK:N KENTTÄKOULUTUKSEN, JOKA SYTYTTI EXCELIEN JÄLKEEN LIIKETOIMINTA- JA HENKILÖSTÖKIPINÄN. Ensimmäinen työpaikkani oli varmastikin isäni rakennusalan yrityksessä

Lahdessa, missä auttelin nuorena arkiston kanssa. Sen jälkeen olen ollut kesätöissä ja jouluapulaisena koulun ohella Lahden Sokoksella ja Osuuskauppa Hämeenmaan konttorilla, Luhdan ostoreskontrassa ja Nordea-pankissa. Ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli S-ryhmän kenttäkoulutus ja työt SOK Taloudessa, jossa aloitin vuonna 2005. Puolitoistavuotta kestänyt kenttäkoulutus oli yksi hienoimmista kokemuksistani, missä pääsin tutustumaan niin Prisman pakasteosastoon kuin SOK:n asiantuntijaorganisaatioihinkin. Koko tuo aika tuli kierrettyä eri puolilla S-ryhmää työnkierrossa. Vaikka olin opiskellut Vaasan yliopistossa laskentatoimea ja rahoitusta sekä luullut silloin, että luvut veivät tämän tyypin kokonaan mennessään, niin kenttäkoulutusaika sai syttymään liiketoiminta- ja henkilöstökipinän. Huomasin, että kuinka kivaa se onkaan olla tekemässä töitä yhdessä ihmisten kanssa, eikä vain seurustella numeroiden ja excelin kanssa. Nykyään tärkeintä on ihmiset ja heidän kanssaan yhdessä työskentely, innostaminen ja innostuminen sekä samalla yhteen hiileen puhaltaminen ja tavoitteiden saavuttaminen. LAURA KOISTINEN

Toimitusjohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa KSO KOULUTUS

Kauppatieteiden maisteri, Vaasan yliopisto ja Executive MBA, Aalto University Executive Education MOTTONI

Rohkeasti suunnaten, sydämellä johtaen!

Ennen nykyistä työtäni toimin Osuuskauppa Varuboden-Oslassa, ensin ta-

lousjohtajana ja myöhemmin toimialajohtajana vastaten sen toimialueen ABC-, Sokos- ja ravintolaliiketoiminnoista. Ennen sitä olin 12 vuotta SOK:lla Helsingin Vallilassa. Olen selkeästi S-ryhmän kasvatteja, koska olen viihtynyt ryhmässä yhteensä 21 vuotta. Osuuskaupan rikkaus on itse osuustoiminnallisuuden lisäksi monitoimialaisuus. Meillä on Kymen Seudun Osuuskaupassa 1400 ihmistä erilaisissa töissä marketeissa, liikennekaupassa, erikoiskaupassa, hotelleissa, ravintoloissa ja jopa huvipuistossa! Työpöydälläni tällä hetkellä on strategian päivitys ja edelleen laajempi tu-

tustuminen uuteen työhöni sekä uuteen toimialueeseeni Kymenlaaksoon ja Iittiin. Monitoimialayrityksessä strategiaa tulee tarkastella monesta eri suunnasta ja mahdollinen toimintaympäristön muutos tarkkaan huomioiden. Osallistamme prosessin aikana niin omaa henkilöstöämme kuin myös asiakasomistajiammekin. Pysykäähän kuulolla, mitä tuleman pitää! Työn vastapainoksi kiireisenä pitää oma nelihenkinen perhe plus koira ja

meidän kaikkien harrastukset. Tyttäret harrastavat kilpauintia, korista ja ratsastusta, niin minut löytää usein joko uimahallilta tai kentän laidalta kannustamasta. Itse tykkään käydä koiran kanssa metsälenkeillä, hiihtää, joogata tai käydä kuntosalilla menevät popit korvanapeissa soiden.

LOKAKUU 2026

KAUPPAKAMARIN JA KOUVOLA INNOVATIONIN JÄRJESTÄMÄSSÄ SELUSTA 2026 -YRITYSTAPAHTUMASSA YHTENÄ AIHEENA OLI MAAVOIMIEN HANKINNAT. OSALLISTUJAT SAIVAT HYVIÄ VINKKEJÄ, MITEN YRITYKSET PÄÄSEVÄT MUKAAN PALVELUJEN TAI TUOTTEIDEN TOIMITTAJIKSI. TEKSTI SAMI ANTEROINEN KUVAT KIM HIMANEN, KIRSI JUURA

Kuva: Kouvolan Turvallisuuskonferenssin yhteydessä kaupungilla järjestettiin Viranomaiset 24 Manskilla -tapahtuma. Yli 30 viranomaistahoa, järjestöä ja yhdistystä esitteli KAUPPAKAMARI toimintaansa.

YRITYSTIETOA

SELUSTA 2026 - YRITYSTAPAHTUMA 11.9.2026

Maavoimien ostoslista paisuu – ovatko yritykset hereillä?

aavoimien kalustotarpeet ovat jääneet hiukan Ilmavoimien F-35-hävittäjähankintojen ja Merivoimien Pohjanmaa-monitoimikorvettien varjoon – tai näin äkkiseltään voisi luulla. Maavoimat ei nimittäin lepää laakereillaan sekään. Esimerkiksi raskaita raketinheittimiä päivitetään ja taistelupanssarivaunuihin tulee miljardiluokan panostuksia.

Mutta vaikka harva hankinta tehdään käden käänteessä, on suunta selvä: nyt rakennetaan 2030-luvun Maavoimien iskukykyä ja se koostuu monesta pienestä palasesta. Maavoimien huoltojärjestelmän kehittämisessä oma roolinsa on kenttälääkinnällä, ajoneuvokalustolla, ruoanvalmistuksella – ja esimerkiksi suojauskyky drooneilta on must-win tulevaisuuden taistelukentällä.

Maavoimien suorituskyvyn nosto starttaa toden teolla vasta vuosikymmenen lopulla, kun Ilmavoimien ja Merivoimien hankkeet ovat jo loppusuoralla.

- Huoltojärjestelmää kehitetään sekä täydentämällä vanhaa ja rakentamalla uusia kyvykkyyksiä, Karhunen sanoi.

Yritykset osana Kouvolan turvallisuusviikkoa

Karhunen kertoo, että maavoimien riskienhallinta perustuu siihen, että kaikki osatekijät huomioidaan läpi hankintaprosessin.

Kouvolan turvallisuusviikon ohjelmaan kuuluvassa Selusta 2026 -tapahtumassa käytiin läpi Maavoimien ”ostoslistaa” nyt ja tulevaisuudessa majuri Tatu-Matti Karhusen johdolla. Maavoimien esikunnan hankepäällikkönä toimiva Karhunen totesi puheenvuorossaan, että Maavoimat luo haluttua suorituskykyä annetuilla resursseilla. - Hankintalaki pitkälti määrittää, mitä tehdään. Prosessit ovat rauhan aikana pääsääntöisesti pitkiä, Karhunen linjasi tapahtumassa. Valtava palapeli

Ei oikotietä onneen

Tämä voi tarkoittaa niin laajaa, ajallisesti venyvää testausta, että yritykset jotkut turhautuvat – eikö diiliä tulekaan? Karhunen myöntää, että pikakaistamenettely on harvinaista, eikä esimerkiksi yrityksen tuotteen hankinta koekäyttöön avaa suorahankintamahdollisuutta, vaan kilpailutuksen kautta edetään.

MAAVOIMIEN ”TOIVEIDEN TYNNYRIS-

SÄ” ON ESIMERKIKSI SIIRRETTÄVÄ VEDENPUHDISTUSKALUSTO, POTILAAN

Mutta kärsivällinen usein palkitaan. Karhunen huomauttaa, että jo kuolleeksi julistettu kulutussota vaikuttaisi olevan erittäin hengissä, mikä tarkoittaa, että tavaraa tarvitaan siinä missä miehistöäkin.

Ukraina on osoittanut, että raLÄMPIMÄNÄPITORATKAISU JA ELINTARdikaalilla kokeilukulttuurilla on paikkansa taistelukentällä, kun VIKKEIDEN SÄÄNKESTÄVÄT PAKKAUSMAkokonaan uusi aselaji – droonit TERIAALIT. – on polkaistu esiin käytännössä Tatu-Matti Karhunen tyhjästä. Karhunen myöntää Ukrainan taisteluinnovaatioiden tehon, - Tehtävänä on skaamutta Suomen Puolustusvoimilla lata materiaalia mahdollisimman kustannustehokkaasti. ei ole mahdollista edetä aivan yhtä vauhdikkaasti – ei ainakaan ilman isompaa kriisiä. Karhunen tietää, että yritykset lähestyvät Puolustusvoimia usein varsin raakileen tuotteen kanssa. Tällöin itse LOKAKUU 2026

YRITYSTIETOA

Kuva: Kim Himanen

SELUSTA 2026 - YRITYSTAPAHTUMA

Tatu-Matti Karhunen

ideakin voi olla vielä horjuvalla pohjalla, mutta parilla osa-alueella oivallustiheys sitten onkin kelpo tasolla. - Olemme aina kiinnostuneita esimerkiksi ratkaisuista, joiden avulla lamautetaan joku vihollisen kallis asejärjestelmä pikkurahalla, Karhunen rohkaisee propellipäitä. Saisiko olla neronleimaus? Nykypäivän Maavoimat suhtautuu ideoihin ”avoimin mielin”, koska innovaatioita ruokkimalla kehitystyötä viedään eteenpäin uusillekin urille. - Kaksikäyttöisyys on yritysten kannalta hyvin tavoiteltava asia, koska silloin kauppaa saadaan myös siviilipuolelle, tietää Karhunen.

Jan Feller, Saksalais-Suomalainen kauppakamari

Hankintapuolen vanha motto on ”Vain riittävän halpa on kyllin hyvää”, eikä Karhunen lähde tästä linjauksesta tinkimään. Vaikka puolustusbudjetit paisuvat, tullaan kukkaronnyörejä hölläämään totutun kitsaasti. Kakku on kuitenkin niin iso, että yritysten kannattaa heittää hattunsa kehään. Majuri oli poiminut esitykseensä myös jokusen tärpin: Maavoimien ”toiveiden tynnyrissä” on tällä erää esimerkiksi siirrettävä vedenpuhdistuskalusto, potilaan lämpimänäpitoratkaisu ja elintarvikkeiden säänkestävät pakkausmateriaalit. Selusta 2026 -yritystapahtuma järjestettiin Kymenlaakson kauppakamarin ja Kouvola Innovationin yhteistyönä osana Kouvolan Turvallisuus -tapahtumakokonaisuutta. Selusta on osa Kymenlaakson liiton rahoittamaa KymiSafe – Kymenlaakson puolustus- ja turvallisuusverkosto -hanketta.

26 KAUPPAKAMARI

JOS KYMENLAAKSOLAISYRITYS HAIKAILEE PÄÄSYÄ ISOLLE VIENTIMARKKINALLE, JOKA OLISI LÄHELLÄ JA TOIMINTATAVOILTAAN TUTTU, VASTAUKSENA ON SAKSA. "VIENTIÄ VOI LÄHTEÄ TEKEMÄÄN VAIKKA YHTEEN OSAVALTIOON JA SAA SILTI MILJARDIMARKKINAT", PAINOTTI JAN FELLER SELUSTA-TAPAHTUMASSA. TEKSTI: KIRSI JUURA KUVA: KIM HIMANEN

SAKSALAIS-SUOMALAISEN KAUPPAKAMARIN JAN FELLER

Saksa on juuri nyt suomalaisyritysten aarreaitta

aksa on yksi Suomen tärkeimmistä vientimaista. Maa käyttää lähiaikoina jättisummia puolustukseen, infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja energiainvestointeihin.

- Meillä on jo näiden alojen suomalaisyrityksiä Saksan markkinoilla ja he kertovat, että kiinnostus on todella suurta ja kanssakäyminen on saksalaisyritysten kanssa avointa ja helppoa.

- Erityisen hedelmälliset Saksan markkinat ovat puolustusalan tuotteita valmistaville ja digitalisaatiopalveluiden tarjoajille, sanoo Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller.

Energia-ala on toinen iso kasvuala

Saksaan voi lähteä hakemaan tuotteilleen markkinaa vaikka vain yhdestä osavaltiosta ja saa silti miljardimarkkinat. Suuruusluokka tyrmää. Esimerkkinä Feller mainitsee Nordland-Westfalenin osavaltion, jonka tuonti on 280 miljardia euroa vuodessa. Vertailuna Suomen kokonaisvienti koko maailmaan on 74 miljardia. Puun sijaan metallijalosteita Ennen Ukrainan sotaa puutavaran viennillä oli merkittävä osuus Suomen viennistä Saksaan, mutta Venäjän puunsaannin ehdyttyä raakapuun vientiin ei ole enää kapasiteettia. Paperinvienti oli viime vuonna noin 12 prosenttia kokonaisviennistä. - Viime aikoina voimakasta kasvua viennissä Saksaan on ollut erityisesti metalleilla ja metallijalosteilla sekä lääke- ja kemianteollisuudella. Kysyntää on niin perustuotteilla kuin jatkojalostetuilla tuotteilla kuten kuparilla ja teräsputkilla. Lisäksi Suomesta viedään Saksaan muun muassa lääkkeitä ja entsyymejä, Feller luettelee. - Kovaa kysyntää on myös kaikilla koneenrakennukseen liittyvillä tuotteilla kuten sähkökoneet ja teolliset koneet sekä energiantuotantoon lämpöpumput ja kaasuvoimalat, hän jatkaa. Puolustushankintoihin 100 miljardia Saksa on kasvattanut rajusti puolustusbudjettiaan, ja puolustukseen liittyvät tuotteet Suomesta tekevät hyvin kauppansa. - Viime vuonna Saksassa käytettiin puolustusmenoihin 62 miljardia euroa, nyt noin 108 miljardia. Kasvu on hurjaa, Feller toteaa. Puolustusalan hankinnoista Feller mainitsee suomalaisten vahvuuksiksi ainakin kyberpuolustukseen liittyvän osaamisen ja yllättäen myös väestönsuojaosaamisen.

Toinen iso markkina on energiaintensiivisillä tuotteilla. Saksa joutuu ratkaisemaan koko energiatuotantonsa uudella tavalla maan päätettyä luopua ydinvoimasta, hiilestä ja Venäjän tuontikaasusta. Suomi ja Saksa solmivat helmikuussa vetyjohdannaisten vientiin liittyvän asiakirjan ja kevään aikana on käynnistynyt muun muassa e-metaanin vienti Suomesta. - Vetyteollisuuden suhteen Suomesta voisi tulla Keski-Euroopan merkittävä energiatoimittaja. Se tekisi Suomesta systeemirelevantin toimijan näille maille. Se nostaisi meidän asemaa heidän turvallisuuspoliittisissa prioriteeteissä ihan eri tasolle ja olisi viennin lisäksi myös merkittävä turvallisuustekijä, Feller pohtii. Kolmantena kasvualana Feller mainitsee digitalisaation. - Saksassa investoidaan nyt digitalisointiin, muun muassa julkisia palveluja ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan, ja suomalaisella digialan osaamisella ja yrityksillä on erittäin hyvä maine. Zeitenwende käynnissä Talouden kasvua tukee Saksan toissa vuonna käynnistynyt valtaisa 100 miljardin investointiohjelma puolustusalalle. Lisäksi puolustushankintojen jättäminen velkajarruelvytyksen ulkopuolelle toi ostovaraa yli 500 miljardin euron verran. Maan talouden tunnusluvut näyttävät lupaavilta. Saksassa puhutaankin Zeitenwende-ajattelusta: Uusi aika on alkamassa. Jan Fellerin viesti Kymenlaakson yrityksille on, että Saksan yrityksissä pyörät pyörivät, vaikka kasvu olisi nollassa. Bisnestä tehdään koko ajan. - Saksa on suomalaisyrityksille aarreaitta, johon kannattaa lähteä nyt kun aika on otollinen ja Suomessa tarjolla olevaa asiantuntija-apua kannattaa käyttää. Jan Feller puhui Selusta 2026 -tapahtumassa KouvoLOKAKUU 2026 27 lassa 10.9.2026.

KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumiset: kymenlaaksonkauppakamari.fi/ koulutukset katja.laitinen@kauppakamari.fi

Työsuhde, palkka & HR 21.-22.10. Palkanlaskennan ajokortti® – osa 1 Jäsenhinta 819 €, nh. 1119 €

Talous & verotus 21.-22.10. Kirjanpidon syventävät valmennuspäivät Jäsenhinta 819 €, nh. 1119 € 22.10. Financial Manager – strateginen päätöksentekijä Jäsenhinta 619 €, nh. 819 € 28.-30.10. Talous ja Vero 2026 –laivaseminaari. Jäsenhinta 950 €, nh. 1290 € 24.-25.11. Konsernitilinpäätöksen ajokortti® (peruskurssi) Jäsenhinta 819 €, nh. 1119 € 26.11. Tilinpäätös- ja veropäivä Jäsenhinta 620 €, nh. 820 €

4.11.2026 - 16.2.2027 Toimitusjohtaja Pro (TJ PRO) –valmennus Jäsenhinta 4990 €, nh. 6500 € 9.-10.11. Hyväksytty Advisory Board (HAB) Jäsenhinta 1290 €, nh. 1690 €

29.10. Työoikeuspäivä 2026 Jäsenhinta 615 € n. 819 € 24.-25.11. . HR-ajokortti® Jäsenhinta 819 € nh. 1119 €

Johtaminen & esihenkilötyö

Muut koulutukset 26.10. Tietosuojavastaavan rooli tekoälyn riskienhallinnassa Jäsenhinta 490 €, nh. 690 € 27.10. Incoterms 2020 -toimituslausekkeet ja logistiikan pullonkaulat Jäsenhinta 490 €, nh. 690 € 2.11. Tekoälyllä parempia markkinointi- ja myyntitekstejä Jäsenhinta 490 €, nh. 690 € 3.11. Päästövähennyskoulutus Jäsenhinta 290 €, nh. 390 € 5.11. Rakenna tehokas Sales & Operations Planning (S&OP) -prosessi Jäsenhinta 490 €, nh. 690 € 17.11. Luontopääomakoulutus Jäsenhinta 395 €, nh. 495 €

Kaikkiin hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5%

28 KAUPPAKAMARI

PAKOTTEET JA VALVONTA

TUNNISTA PÄÄSTÖLÄHTEET

Hiilijalanjäljen laskentakoulutus

Vientikaupan pelisäännöt nyt 3.11. KLO 9-16 KOTKA JA ETÄ

20.10. KLO 13-15.30 ETÄ

LYHYESTI Haluatko ymmärtää, mistä yrityksesi päästölähteet koostuvat ja oppia laskemaan yrityksesi hiilijalanjäljen? Keskuskauppakamarin järjestämässä verkkokoulutuksessa saat kattavan perehdytyksen hiilijalanjäljen laskentaan ja päästövähennystiekartan laatimiseen.

LYHYESTI Kansainvälisen kaupan toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan. Pakotteet, vientirajoitukset, tullimuutokset, alkuperäsäännöt ja uudet vapaakauppasopimukset haastavat yrityksiä päivittämään osaamistaan jatkuvasti.

KOULUTTAJA

HINTA

Viennin asiantuntija Jukka Säikkälä Helsingin seudun kauppakamari

Jäsenhinta 290 € + alv Normaalihinta 390 € +alv jäsenhinta

290€

HINTA Jäsenhinta 440 € + alv Normaalihinta 640 € + alv

+alv.

jäsenhinta

440€ +alv.

TUOREIMMAT TIEDOT

AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA

Kauppakamarin verkkoveropäivä

Ennakkoperintä 2027 1.12. KLO 9-14 KOTKA JA ETÄ

10.12. KLO 9.00-15.30 ETÄNÄ

LYHYESTI Tuoreimmat tiedot, jotka vaikuttavat vuoden 2027 ennakkoperintään. Samalla päivität tietosi tulorekisteristä ja siihen tulevista uudistuksista. Koulutuspäivässä myös yhteenvetoa Verohallinnon viimeaikaisista ohjeista.

LYHYESTI

KOULUTTAJA

Vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ja yrittäjien ajankohtaistapahtuma, jossa käydään läpi keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut ajankohtaiset veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina. Kattava katsaus talouden näkymiin ja verolainsäädäntöön sekä kirjanpidon ja arvonlisäverotuksen tärkeimpiin teemoihin.

Johtava asiantuntija Sari Wulff, Verohallinto

KOULUTTAJAT

HINTA

Tomi Viitala ja Jukka Appelqvist Keskuskauppakamari Risto Walden, Bilanssi Oy jäsenhinta Marja Hokkanen, Aalto-yliopisto

Jäsenhinta 440 € + alv Normaali hinta 660 € +alv

jäsenhinta

440€ +alv.

HINTA Jäsenhinta 445 € + alv Normaalihinta 585 € + alv

445€

LOKAKUU 2026

KASVU JA KANSAINVÄLISTYMINEN

Kansainvälistymispalvelut yrityksille Yrityksen harkitessa laajentumista ulkomaille, ensimmäinen kysymys yleensä on, mihin ottaa yhteyttä. Olipa kyse kohdemaiden markkinoiden kartoituksista, verkostoista, viranomaisvaatimuksista tai käytännön toimenpiteistä, apua on saatavilla useilta tahoilta. Keskeisiä vienninedistämistahoja ovat Team Finland-organisaatiot, Ulkoministeriön yrityspalvelut, kauppakamarien kauppayhdistykset ja kansainväliset kauppakamarit sekä elinkeinoyhtiöiden hankkeet. Uutiskirjeseurannalla pääset hyvin perille kohdemaan tilanteesta kokonaisvaltaisesti. Kannattaakin tilata esimerkiksi Suomen tärkeimpien vientimaiden kauppakamarien uutiskirjeet. Löydät linkit kätevästi oman kauppakamarisi verkkosivuilta: kymichamber.fi/palvelut/ kansainvalistymispalvelut/

Kauppakamarit

Saksalais-Suomalainen kauppakamari Kun asiasi koskee Saksan markkinoille menoa: Sisko Kilvensalmi, puh. 050 520 7256 sisko.kilvensalmi@dfhk.fi, www.ahkfinnland.de/fi

EastCham Finland kauppakamariyhdistys ry EastCham tukee yrityksiä hakemaan liikekumppanuustukea Ukrainaan, Keski-Aasiaan ja Etelä-Kaukasiaan. Eteläranta 10, 00130 Helsinki, helsinki@eastcham.fi, https://www.eastcham.fi/en/

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Suomalais-ruotsalainen kauppakamari (FINSVE) auttaa erityisesti pk-yrityksiä aloittamaan liiketoimintaansa Ruotsin markkinoilla +46 73 517 30 53, info@finsve.com, www.finsve.com/

Kauppakamarit ympäri Suomen auttavat ja rohkaisevat yrityksiä kansainvälistymään. Kansainvälistymisen tueksi kauppakamarit tarjoavat ajantasaista tietoa eri markkina-alueista sekä kansainvälisten kauppakamarien (ICC) tuen. Kauppayhdistykset Keskuskauppakamari kehittää ja koordinoi 18. kahdenvälisen kauppakamarin toimintaa. Nämä Suomessa toimivat kauppayhdistykset verkottavat yrityksiä, tarjoavat ajankohtaista tietoa kohdemaasta sekä järjestävät tapahtumia kansainvälistyneille ja kansainvälistymistä suunnitteleville jäsenyrityksilleen. Kauppayhdistysten tavoitteena on liiketoimintakontaktien luominen ja kriittisen markkinatiedon välittäminen vientijohtajille. FinnCham-verkosto Suomalaisyritysten yli 60 maahan perustamat kahdenväliset kauppayhdistykset, kauppakamarit ja killat tukevat ja vahvistavat omalta osaltaan suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja. Keskuskauppakamari on koonnut nämä yhteiseen FinnCham-verkostoon. kymichamber.fi/palvelut/kansainvalistymispalvelut/

Team Finland

Asko Jaakkola Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori, Kymenlaakso Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus puh. 0295 029 055 asko.jaakkola@elinvoimakeskus.fi

Ulkoministeriön yrityspalvelut

Johtava asiantuntija Jyrki Nissilä jyrki.nissila@gov.fi Voit tehdä yhteydenottopyynnön: https://yhteydenotto.team.finland.fi/yhteydenotto Ulkoministeriön yrityspalvelulupaus:

"Aloitamme yrityspalveluprosessin kahden työpäivän kuluessa yrityksen yhteydenotosta."

SAVE THE DATE ! Kauppakamarien kansainvälistysmisviikko 8.-12.2.2027 Keskuskauppakamarin Suuri vientipäivä 10.2. Helsingin Musiikkitalolla Early Bird 445€ www.kauppakamari.fi/tapahtumat 30 KAUPPAKAMARI

Suunta-johtamisseminaari ei olisi mahdollista toteuttaa ilman yhteistyökumppaneita. Heihin ja heidän toimintaansa voit tutustua seuraavilla sivuilla. LOKAKUU 2026

SUUNTA-JOHTAMISSEMINAARI

MAAILMALLA TUULEE Steveco Logisticsin kyydissä lähetyksillesi löydetään turvallinen ja tehokas reitti. Tullidokumentit ja huolinta Kuljetukset Varastointi, lastinkäsittely ja lisäpalvelut

Kysy lisää asiantuntijoiltamme: MYYNTIJOHTAJA Mia Brunila puh. +358 44 2323 558 mia.brunila@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Päivi Nygren-Laitinen puh. +358 44 2323 562 paivi.nygren-laitinen@steveco.fi

LOGISTIIKKAPÄÄLLIKKÖ Ville Huovila puh. +358 44 2323 822 ville.huovila@steveco.fi

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Marko Tuokko puh. +358 44 2323 742 marko.tuokko@steveco.fi

@stevecoGroup

Steveco Oy

@steveco_oy

@StevecoOy

www.steveco.fi

Vahva vaikuttaja. Tarvitseeko yrityksesi apua muuttuvassa työelämässä? Oli kyse sitten toiminnan tai organisaation kehittämisestä, henkilöstön osaamisen vahvistamisesta tai opiskelijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, olemme täällä auttamassa. Tutustu palveluihimme tarkemmin ja ota yhteyttä löytääksesi juuri sinulle sopivan ratkaisun!

Lue lisää:

32 KAUPPAKAMARI

xamk.fi/palvelut-ja-yhteistyo

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Omannäköisen (työ)elämän puolesta! Me omien polkujemme kulkijat teemme yhdessä Kymenlaakson. kymenhva.fi/urapolkusi

kymen hva

VIDEOMARKKINOINTITOIMISTO

filmbutik KOTKA

HELSINKI

OULU

Better stories. Better results. Uusi suunta strategiaanimaatiolla. Katso Suunta 2026 -kampanjatarjous WWW.FILMBUTIK.FI/SUUNTA2026

LOKAKUU 2026

SUUNTA-JOHTAMISSEMINAARI

suunta + mainokset

IT-PalveluPaketti Työkalut käyttäjälle ja yritykselle

Hanki laitteet käyttövalmiina, ylläpidettyinä ja tietoturvallisina alk. 79 € / kk / käyttäjä.

Lue lisää datagroup.fi/dgsatait

Paikallinen ja kotimainen IT-kumppanisi Kotka | Kouvola | Lappeenranta | Helsinki | Turku

34 KAUPPAKAMARI

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Apuna yritysten kaikissa vakuutustarpeissa.

Keskittäminen tekee bonusta Kymenlaaksossakin Voit saada osuuspankin omistaja-asiakkaana OP-bonuksia

360 €

vuodessa Lue lisää: op.fi/bonus Mainoksen bonuslaskelma perustuu esimerkkiin ja arvioon vuodelta 2026 kahden hengen taloudesta. Esimerkkilaskelmassa lainaa on 100 000 euroa, säästöjä ja sijoituksia 10 000 euroa, korttiluottoa 5000 ja vakuutusmaksuja 750 euroa. Omistaja-asiakkuus edellyttää osuuspankin jäsenosuusmaksun maksamista, joka on 100 euroa. Lue lisää op.fi/omistaja-asiakkuus. OP-bonuksia kertyy vain omistaja-asiakkaille ja niiden kertymä vahvistetaan vuosittain. Bonuksia maksetaan bonustilille kuukausittain omistaja-asiakkaan keskimääräisen asioinnin perusteella. Lue lisää op.fi/op-bonus. Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. Henkivakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, joiden asiamiehenä osuuspankit toimivat.

LOKAKUU 2026

MAALISKUU 2026 35

SUUNTA-JOHTAMISSEMINAARI

Hae meille Tekijäksi! Tarjoamme paljon koulutuksia, joilla voit laajentaa osaamistasi ja kehittää ammattitaitoasi.

Ammatillinen koulutus on kaikille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Voit olla päätoiminen opiskelija tai suorittaa opintoja töiden ohella.

ekami

Voit hakea opiskelemaan jatkuvassa haussa ammattitutkintoihin, erikoisammattitutkintoihin, lähes kaikkiin perustutkintoihin ja tutkinnon osiin. Meillä voit myös suorittaa eri alojen pätevyys-ja täydennyskoulutuksia.

ekami.fi

36 KAUPPAKAMARI

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Ota suunta Haminaan – maailmanluokan pikkukaupunkiin! Haminassa historiallinen linnoitusmiljöö, upea saaristo ja elävä tapahtumakulttuuri kohtaavat. Meillä nautit laadukkaista palveluista, maaseudun rauhasta ja mutkattomasta arjesta – oli kyseessä sitten irtiotto meren rannalla, uusi koti tai unohtumaton tapahtuma Hamina Bastionissa, meiltä löydät ne kaikki. Maailmanluokan pikkukaupungin tekevät upean luonnon ja kansainvälisten yhteyksien lisäksi sen ihmiset ja aito tekemisen asenne. Historiallinen & kansainvälinen – RUK, linnoituskaupunki ja vahvat yhteydet Merellinen & yhteisöllinen – Kaunis saaristo, maaseudun rauha ja laatuasumista Elämyksellinen – Hamina Bastioni, tapahtumat ja monipuoliset luontoreitit Tule, koe ja ihastu! Tutustu lisää: www.hamina.fi

Monien mahdollisuuksien satama HaminaKotka on kansainvälisen kaupan ja teollisuuden merikuljetuksia monipuolisesti palveleva suomalainen suursatama. Se on myös on tärkeä liikenteen solmukohta Euroopassa ja Itämeren alueella. Tervetuloa HaminaKotkan satamaan!

haminakotka.com

LOKAKUU 2026

SUUNTA-JOHTAMISSEMINAARI

ÄLYKÄSTÄ KAUKOLÄMPÖÄ on energiatehokas ratkaisu, joka pienentää kulutusta ja päästöjä. Sen avulla voit säästää keskimäärin 5 % energiankulutuksesta ja pysyt ajan tasalla kiinteistösi tilasta. Kiinteistön kunnossapito on myös helppoa, koska Smartiklen avulla kiinteistösi olosuhteet ovat seurannassa 24/7.

Katso Smartiklen esittelyvideo, kohdistamalla älylaitteen kamera QR-koodiin.

Lue lisää: www.kotkanenergia.fi/smartikle

OTATHAN YHTEYTTÄ, ME HOIDAMME LOPUT!

toimintaympäristö

Pohditko yrityksesi

tulevaisuutta?

Olemme apunasi, kun pohdit yrityksen perustamista, yrityksesi kehittämistä tai laajentamista Kouvolaan. Varmistamme kanssasi, että yritystoiminnallasi on kannattavan liiketoiminnan edellytykset ja tarvittava rahoitus, ja sinulla itselläsi ajantasaista tietoa suunnitelmallisesta ja kannattavasta liiketoiminnasta. Rakennetaanko yhdessä myös sinun yrityksesi tulevaisuutta Kouvolaan?

38 KAUPPAKAMARI

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Kymen Seudun Osuuskauppa, eli KSO, on market- ja tavaratalokauppaa, matkailu- ja ravitsemiskauppaa sekä liikennemyymälä- ja polttonestekauppaa harjoittava monialayritys. Olemme Kymenlaakson suurin kaupanja palvelualan työnantaja, ja 100 toimipaikassamme työskentelee lähes 1500 eri alojen osaajaa. Osuuskauppa on asiakkaidensa omistama yritys, ja Kymen Seudun Osuuskaupalla asiakasomistajia on jo yli 91 000.

Kauppakamarin syyskokous 1.12.2026 KLO 12.-15.00 ETELÄ-KYMENLAAKSOSSA

LYHYESTI Kauppakamarin sääntömääräisessä syyskokouksessa vahvistetaan vuoden 2027 toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valitaan luottamushenkilöt. Vieraana on maakuntajohtaja Anna-Riikka Karhunen. Kokousesitys aiheesta ”Mitä tekoäly tekee yrityksen kyberturvalle.”

ILMOITTAUTUMISET kymichamber@kauppakamari.fi tai kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtumat Lämpimästi tervetuloa jäsenistön yhteiseen kokoukseen

Lataa: www.kauppakamari.fi/julkaisut

LOKAKUU 2026

KAUPPAKAMARITAPAAMISIA

Syyskausi käyntiin SYYSKAUDEN AVAJAISISSA KAUPPAKAMARIN JÄSENET PÄÄSIVÄT TUTUSTUMAAN VIROLAHDEN BUNKKERIMUSEOON. RAIKKAASSA ULKOILMASSA KUULTIIN MYÖS TALOUS-, TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKAAN KESKITTYVÄT AJANKOHTAISKATSAUKSET. Kuvat: Kirsi Juura

Jukka Kopra, Eduskunta

Simo Pesu, Maanpuolustuskorkeakoulu, evp.

40 KAUPPAKAMARI

SYKSYN ENSIMMÄISESSÄ VALIOKUNTATAPAAMISESSA LUOTTAMUSHENKILÖITÄ KOULUTETTIIN TEKOÄLYN KÄYTÖSSÄ. KOULUTTAJINA TOIMIVAT TUOMAS HONGISTO JA ADEEL TARIQ LUT YLIOPISTOSTA JA JANI KIVIRANTA XAMKIN LUOVIEN ALOJEN YKSIKÖSTÄ.

LOKAKUU 2026

ILMOITUSTAULU

VALIOKUNTATYÖ KIINNOSTAAKO VALIOKUNTATYÖ? Jos olet kiinnostunut yritysten ja alueemme kehittämisestä, niin tässä on sinun paikkasi: Tule luottamushenkilöksi kauppakamariin

KUUKAUDEN UUTINEN

Kauppakamari ja jäsenyritykset aloittavat oppilaitosten auditoinnit

Valinnat vahvistetaan syyskokouksessa joulukuussa. Laita viestiä tai soittele: kymichamber@kauppakamari.fi 040 900 6651

HTA - Hyväksytysti työelämäauditoitu JÄSENNEUVONTA

Kymenlaakson kauppakamari alkaa tarjota uutta palvelua alueen oppilaitoksille. HTA-auditoinnissa kartoitetaan oppilaitosten koulutustarjonnan ja yritysten työvoimatarpeiden kohtaavuutta. Auditoinnilla kehitetään oppilaitoksien ja työelämän yhteistyötä, selvitetään kehityskohteita, jo toimivia osioita ja tuetaan organisaation jatkuvaa parantamista ja johtamista.

Työterveyshuoltoa koskeva asetus uudistuu – miten pakolliset ja vapaaehtoiset palvelut erotellaan? Kauppakamarin asiantuntijaartikkelit neuvovat visaisissa kysymyksissä. Lue täältä: kymichamber.fi/uutishuone/asiantuntija-artikkelit/

42 KAUPPAKAMARI 42 KAUPPAKAMARI

Samalla oppilaitos saa ajantasaista tietoa yrityksiltä heidän työvoimatarpeistaan. Tärkeimpinä tavoitteina auditointiprosessille on varmistaa kou-

lutuksen työelämävastaavuus. Auditoinnissa arvioidaan myös työelämäyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta sekä pyritään tunnistamaan alan parhaat käytännöt ja kehittämiskohteet tulevaisuutta varten. Ensimmäisenä auditoitavana oppilaitoksena on Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamin sähkö- ja automaatio -koulutusala. Kauppakamari tarjoaa oppilaitoksille auditoijiksi oman verkostonsa yrityksiä. Toimintamalli vahvistaa toimijoiden vuorovaikutteista yhteistyötä. HTA-auditointipalvelu on jo käytössä usealla alueellisella kauppakamarilla.

HTA-AUDITOINNISSA KARTOITETAAN OPPILAITOSTEN KOULUTUSTARJONNAN JA YRITYSTEN TYÖVOIMATARPEIDEN KOHTAAVUUTTA.

KUUKAUDEN LINKEDIN

Kymenlaakson kauppakamari Kotkan toimisto / Office in Kotka Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 48600 KOTKA Puh. + 358 5 229 6100

Alexandra Airikainen Director, Invest in Kouvola I Investment Promotion 26.9.2026 Oli suuri ilo ja kunnia olla vieraana atNorthin järjestämässä henkilöstöpäivässä Myllykoskella. Tapahtuma kokosi yhteen lähes 400 atNorthin työntekijää ympäri Pohjoismaita. Päivän aikana pääsimme tutustumaan Myllykosken datakeskuksen työmaan etenemiseen. Erityisen hienoa oli nähdä tapahtumassa mukana lukuisia paikallisia toimijoita. Olen ylpeä siitä, että atNorth on johdonmukaisesti tuonut esille halunsa olla näkyvä osa paikallisyhteisöä ja tukea alueellista elinvoimaa myös käytännön teoilla. Toimitusjohtajan avauspuheenvuorossa oli nostettu esille, että Ummeljoen-Myllykosken datakeskushanke on jo tähän mennessä tukenut paikallista yhteisöä yhteensä 125 000 eurolla, ja tukea on saanut yli 15 eri organisaatiota. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka merkittävät investoinnit voivat luoda arvoa paitsi liiketoiminnalle myös ympäröivälle yhteisölle.

Kouvolan toimisto / Office in Kouvola Synergiakeskus Kohoa, Kauppalankatu 13 45100 KOUVOLA Puh. + 358 40 591 3339 Sähköposti: kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi Henkilöstö: Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi Kirsi Juura, viestintäpäällikkö 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi Katja Laitinen, palvelupäällikkö, koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@kauppakamari.fi Janita Lehtonen, tapahtumakoordinaattori 0440 296 110 janita.lehtonen@kauppakamari.fi Jaana Pirtilä toimistopäällikkö. jäsenpalvelut, asiakirja-asiat 044 0296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Kauppakamari sähköisesti Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

Thank you atNorth for a great day and good discussions we had during the day! #yhteistyö #myllykoski #kouvola #datalaakso

KUUKAUDEN SOMEPOSTAUS Merikaupunki Kotka 29.9.2026

Eurooppalainen innovatiivisen opetuksen palkinto (EITA) myönnetään vuonna 2026 jo kuudetta kertaa. Yksi palkituista on Karhulan lukio, jonka hankkeessa herätettiin opiskelijoiden kiinnostusta matemaattisiin ja luonnontieteellisiin aineisiin yhdistämällä luovuutta, rakentamista ja teknologiaa.

facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM LinkedIn/Kymenlaakson kauppakamari Instagram/kauppakamarikymi

Tilaa Uutiskirje www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/etusivu

LOKAKUU 2026

<< A - Posti Oy << Posti Green

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HHJ-kurssi

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI

10.11. - 8.12.2026 KOUVOLA/ETÄ 4.5. - 1.6.2027 KOTKA/ETÄ 9.11. - 8.12.2027 KOUVOLA/ETÄ

LYHYESTI

LYHYESTI HHJ-kurssi antaa osallistujille käytännönläheiset valmiudet ymmärtää hallituksen roolia yrityksen johtamisessa, strategiassa ja kehittämisessä.

9.-10.6.2027 KOTKA HHJ-puheenjohtajakurssi nostaa keskiöön hallituksen johtamisen ja ryhmädynamiikan kehittämisen. Kurssilla saat valmiuksia kehittää sekä omaa että hallituksen muiden jäsenten hallitustyöskentelyn osaamista. HHJ® -Puheenjohtajakurssi sopii jo puheenjohtajina toimiville ja puheenjohtajaksi aikoville.

Kurssilla perehdytään hallituksen tehtäviin, vastuisiin, työskentelytapoihin ja strategiatyöhön sekä sovelletaan oppeja käytännön yrityslähtöisessä ryhmätyössä.

Osallistujilta edellytetään HHJ®-kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.

Koulutus tarjoaa arvokasta osaamista yrittäjille, yritysjohdolle ja asiantuntijoille, jotka haluavat vahvistaa liiketoiminta- ja hallitusosaamistaan. HHJ:n kautta pääset osaksi valtakunnallisesti arvostettua verkostoa.

• • • •

OHJELMA Jakso 1: Kasvaminen hallitustyöhön - osakeyhtiön hallituksen toiminta ja vastuut Jakso 2: Toimivan hallituksen kokoonpano, yhteistyö ja työtavat Jakso 3: Hallituksen rooli strategiatyössä

Koulutuspäivien teemat:

• •

Omistajatahojen ja hallituksen tehtävät sekä vastuut Strategiasta tuloksiin Tuloksellisuuden varmistaminen Laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen Hallitustyön tehokkuus Hallituksen tehokkaat työtavat

HINTA

Jäsenhinta 2000 € + alv. Normaalihinta 2750 € + alv

Ryhmätyö Jakso 4: Yrityksen suorituskyvyn ja tuloksellisuuden johtaminen hallituksessa HINNAT Vuonna 2026: Jäsenhinta 2090 € + alv. Nh. 2900 € + alv Vuonna 2027: Jäsenhinta 2200 € + alv. Nh. 2950 € + alv

TUTUSTU KOULUTUKSIIN www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset katja.laitinen@kauppakamari.fi puh. 044 0296 112