WWW.KYMICHAMBER.FI
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARILEHTI
4/2014
TYÖELÄMÄ VAATII T-OSAAMISTA
›› 16
KAUPPAKAMARIN JÄSENYYTTÄ SUOSITELLAAN
AFRIKAN TÄHTIEN ALLA
›› 11
›› 24
SUOMEN KAUNEIN JA TÄRKEIN TIE ›› 9
KILPAILUKYKYÄ TEKNOLOGIALLA KEMPPI OY:N PUHEENJOHTAJA TERESA KEMPPI-VASAMA ›› 12 UUSI JÄSEN
UR APOLKU
BLOGIT
KIRJAVINKKI
K ALENTERI
KAUPPAKAMARI 1
SISÄLTÖ
4/2014
SEURAA MEITÄ MM. FACEBOOK.COM/KYMICHAMBER / TWITTER .COM/K2KYM
JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMICHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO, ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ ANNEMARI BACKMAN PUH. 0440 296 301 KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY KUVAPANKIT PIXHILL ILMESTYY 2014 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO SCANWEB OY KORJALANKATU 27 45100 KOUVOLA ISSN 2341-9962
Tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia, jotka hallitsevat etenkin yhdessä toimimisen.
JÄSENKENTTÄ
ELINKEINOELÄMÄ
16
TIETOJA JA TAITOJA
5 UUSI JÄSEN MTV Oy tuottaa elämyksiä
9 KOLUMNI Suomen tärkein ja kaunein tie
5 VINKIT Kolme vinkkiä johtamisblogeista
6 URAPOLKU Marjo Partion pitkä ura Osuuspankissa
12 HENKILÖ Teresa Kemppi-Vasama luotsaa perheyritystä
22 TILASTO Energiapolitiikkaan tarvitaan muutosta
10 KOMPASSI On rytmimuutoksen aika
20 KANSAINVÄLISYYS Afrikan taivaan alla!
27 LAKI Kuluttajariitojen ratkaiseminen
26 KAMARIN KALENTERI Sääntömääräinen syyskokous Kouvolassa 2.12. 28 KAMARIKUULUMISIA 14. HHJ-kurssi järjestettiin Kouvolassa
KANNEN KUVA TARMO VALMELA.
2 KAUPPAKAMARI
NYT PUHUTTAA Kauppojen poikkeusluvat ovat Kymenlaaksossa voimassa vuoden 2015 loppuun.
4
PÄÄKIRJOITUS
OLE AVARUUS, JOSSA TÄHDET LOISTAVAT! ESA SAARINEN kiteytti johtajuuden yhden näkökohdan osuvasti, kuten otsikossa sanotaan. Johtajan tulisi ymmärtää pelikenttä, jossa yritys toimii ja luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat loistaa vahvuuksillaan. Eli Saarisen sanoin: Luo ja ole avaruus, jossa tähdet loistavat! SODAN VOITTAMISEN taito eli strategia kuvaa myös mielestäni johtamisen syvintä osaamista osuvasti. Johtajien tulisi harjoittaa ja valmistaa joukkonsa huippukuntoon, jotta joukot selviävät mitä yllättävimmistäkin käänteistä voittajina. Täten johtajien focus tulisi olla omissa joukoissaan ja heidän valmentamisessa sekä harjoittamisessa. Tätä tukee myös tutkimus, jonka mukaan jokaiselle yritykselle tai organisaatiolle tulee yhtä paljon huonoa ja hyvää onnea. Organisaation kyvykkyys ratkaisee sen, voidaanko hyvä onni kotiuttaa upeina onnistumisina ja selvitäänkö huonosta onnesta ilman suurempia vahinkoja. SILLOIN, KUN johtaja on onnistunut, näyttää kaikki helpolta ja vääräleukaisimmat voivat sivusta todeta johtamisen olevan helppoa. Sitä se ei missään nimessä ole, sillä myös onnistumisen hetkellä johtaja on se, joka murehtii jo horisontissa näkyviä seuraavia haasteita. Maailma muuttuu koko ajan nopeammin ja samalla
johtaminenkin tulee haasteellisemmaksi. Uskonkin, että jo nykypäivänä sellaiset organisaatiot, jossa jokainen henkilö osaa aidosti johtaa itseään, tulevat pärjäämään. Itseään johtava työntekijä näkee oman työnsä merkityksen laajemmin ja nauttii työnsä tuloksellisuudesta.Hän tuo työyhteisön arkeen extraa, jolla on merkitystä, lisää vuorovaikutteisuutta ja ”yes we can” -asennetta. Ne organisaatio puolestaan, jotka perustuvat vanhanaikaiseen hierarkkiseen johtamiseen ovat pulassa. Tällaiset organisaatiot eivät pysty muuntautumaan tarpeeksi nopeasti markkinakentässä tapahtuviin muutoksiin. Johtaja, valmenna siis joukkueesi siten, että jokaisesta tulee oman työnsä ja elämänsä johtaja. KUTEN SUUNTA 2014 johtamisseminaarissa todetaan: Kehity ja kehitä. Tämän ajatuksen pitäisi olla syvällä organisaatioiden kulttuurissa. Kehittyminen on iloinen asia!
HYVÄÄ JA energistä loppuvuotta!
ORGANISAATIOT, JOISSA JOKAINEN OSAA AIDOSTI JOHTAA ITSEÄÄN, TULEVAT PÄRJÄÄMÄÄN!
TOMI HAUTALA ICT-valiokunnan puheenjohtaja
LYHYESTI LUKUINA
8,17 399
91
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI SAI JÄSENTYY-
TILASTOKESKUKSEN MUKAAN KYMENLAAKSOON
KAUPPAKAMARIEN ENERGIAKYSELYYN VASTAN-
tyväisyyskyselyssä arvosanaksi 8,17 kouluarvosanalla mitattuna. Palveluiden laatua pidettiin korkeana ja valtaosa vastaajista suosittelee kauppakamarin jäsenyyttä.
perustettiin kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 399 uutta yritystä. Lopettaneita oli 196.
neista
yritysjohtajista 91 prosenttia pitää energian hintaa ja saatavuutta kilpailukyvyn kannalta tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä.
KAUPPAKAMARI 3
KOMPASSI
KIRJA
JAKSATKO NOSTAA ITSESI? ISTUT TÖISSÄ, tietokoneella, palavereissa, sohvalla. Niska on jumissa, ryhti kumartunut, päätä särkee? Vaatteet puristavat, taas on tullut muutama lisäkilo jostain. Milloin viimeksi teit jotain fyysistä? Liikkumattomuus ja istuminen eivät tee hyvää ihmiselle. NOUSE YLÖS! kertoo, miten asiat korjataan. Aihe on tärkeä paitsi työntekijän myös työnantajan näkökulmasta. Vähemmän sairauspäiviä, terveempi ja vahvempi henkilöstö, parempi työilmapiiri. TEOS KERTOO hyväntuulisesti harjoittelusta, nostamisesta, nousemisesta, voimasta,
VOIMA, LIIKKUVUUS, RYHTI, TASAPAINO. SAAT NE KAIKKI, MUTTA ENSIN: NOUSE YLÖS!
kunnosta ja liikkuvuudesta. Kun parannat näitä ominaisuuksia, elämänlaatusi kohenee kokonaisvaltaisesti. KÄTEVÄÄN KÄSIKIRJAAN on helppo palata aina, kun tarvitset muistutusta tai lisätietoa. Vinkit ja neuvot perustuvat vuosien kokemukseen erityyppisten ihmisten opettamisesta ja valmentamisesta, mutta myös tutkimustietoon. KIRJAN KIRJOITTAJA Kukka Laakso on entinen mainostoimistotyöläinen ja kahvakuulan maailmanmestari, joka uskoo palavasti siihen, että fyysinen voima ja kunto ovat avaintekijöitä tuottavassa ja luovassa työssä, sekä koko työelämän hyvinvoinnissa. 4 KAUPPAKAMARI
NYT PUHUTTAA
Kymenlaaksossa kauppojen poikkeusluvat voimassa vuoden 2015 Etelä-Kymenlaaksossa toimivilla vähittäiskaupoilla on vuoden 2015 loppuun saakka poikkeuslupa aukioloon kaikkina viikonpäivinä klo 7-21 välisenä aikana kirkkopyhät mukaan lukien. Pohjois-Kymenlaaksossa eli Kouvolan ja Iitin seudulla poikkeuslupa kattaa aattopäivät ja juhlapyhät kello 7-21 välisenä aikana. LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO myönsi maaliskuussa 2014 kauppakamarin hakemuksesta kymenlaaksolaisille kaupoille luvat vapaampaan aukioloon. Aiempina vuosina kauppakamari haki lupia jokaiselle pyhälle erikseen, nyt poikkeusluvat myönnettiin vuoden 2015 loppuun saakka. KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN näkemyksen
mukaan maakunta on yhtenäistä venäläisturistien asiointialuetta, jonka palveluja tulee kehittää edelleen. Venäjän epävakaasta tilanteesta ja ruplan heikkenemisestä huolimatta Kymenlaakso on hyötynyt Venäjän suunnasta tulevasta matkailusta. - MAAKUNNAN matkailun kehittymisen kannalta on oleellista, että tarjolla on riittävästi paikallisia palveluja, kauppakamarin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta painottaa.
KYMENLAAKSOON MYÖNNETYT poikkeusluvat tarkoittavat käytännössä sitä, että maakunnan kaupat voivat olla avoinna esimerkiksi tulevana loppiaisena, kun venäläisillä on pitkä vapaa ja heitä odotetaan taas loman viettoon Suomeen. VENÄLÄISILLÄ ON vuonna 2015 yhteensä 14 arkivapaapäivää. Pitkästä vapaasta he pääsevät nauttimaan ensimmäisen kerran heti uuden vuoden alkaessa sillä lomakalenterin mukaan venäläisten uudenvuoden lomapäivät ovat 1.-11.1.2015. Kevään pidempi loma ajoittuu toukokuulle ja kestää vapunpäivästä alkaen neljä päivää (pe-ma). Suomalais-Venäläinen kauppakamari on koonnut venäläisten vuoden 2015 lomakalenterin, katso kalenteri www. svkk.fi. Teksti: Annemari Backman
BLOGEJA JOHTAMISESTA TYÖELÄMÄ 2020
UAJ, UUDEN AJAN JOHTAJUUS
Työelämä 2020 -hankkeella on kaksi blogia. Kirjoitukset käsittelevät työelämän kehittämistä.
Uuden Ajan Johtajuus –koulutuksessa opiskelevien ajatuksia tulevaisuuden johtamisesta ja johtajuudesta.
HYVEJOHTAJUUS.FI
Poliittisesti sitoutumaton julkaisu- ja keskustelufoorumi, aiheina hyveet, johtajuus ja niiden yhteispeli.
UUSI JÄSEN
9+1 SYYTÄ KUULUA KAUPPAKAMARIIN KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenyys kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot.
5. NÄKYVYYTTÄ JA KONTAKTEJA KAUPPAKAMARISSA.
VUONNA 1957 perustetusta Oy Mainos-TV-Reklam Ab:stä on kuljettu pitkä matka tähän päivään. Teknologia, mainosten määrä ja sisältö, maksukanavat, laitteet ja vuorovaikutteisuus ovat mullistaneet koko mediamaailman perinpohjaisesti. Tässä pyörityksessä tekee työtään Kymenlaaksossa MTV Oy:n asiakkuuspäällikkö Kai Savolainen. KYMENLAAKSO ON yksi MTV:n 17 aluemyyntiorganisaatiosta. Savolainen aloitti yhtiön palveluksessa viime keväänä. Kuluneen puolen vuoden aikana hän on kiertänyt maakunnassa kertomassa markkinoinnin uusista tuulista ja kontaktoinut lukemattoman määrän kymenlaaksolaisia yrittäjiä ja muita tahoja. – HYVÄSSÄ vauhdissa ollaan ja koko ajan tulee vastaan uusia mahdollisia mainostajia. MTV on näkynyt kesän ja syksyn aikana monissa tapahtumissa mediakumppanina ja olemme silläkin tavalla halunneet vahvistaa paikallista läsnäoloa, kertoo Savolainen. SAVOLAINEN NÄKEE, että maakunnassa kaivataan uudenlaista tekemistä tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Tarvitaan kohdennettuja ja monikanavaisia ratkaisuja, joilla kuluttajat ja asiakkaat tavoitetaan. Suomalaisten mediakäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti. Jos mainonnassa ja markkinoinnissa haluaa onnistua myös tulevaisuudessa, on diginatiivit nuoret otettava huomioon jo nyt. Markkinointiinvestointi kannattaa suunnata sinne, missä ihmiset ovat. – TV-MAINONTA on edelleen sähköisten välineiden ykkönen, mutta netti-tv ja netin eri mainosmuodot ovat tulleet jäädäkseen mediamixiin. Tulevaisuus on vuorovaikutteisen tv:n ja mobiilimarkkinoinnin sekä digiradion, ennustaa Savolainen.
1. JOKAINEN kontakti on mahdollisuus. 2. HYVÄT neuvot eivät ole kalliita. Saat maksutonta lakineuvontaa. 3. PYSY ajan tasalla. Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset. 4. TIETOLÄHTEET päivittäiseen työhön. Ajantasaista tietoa mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. 6. ASIAKIRJAT ulkomaankauppaan. 7. NEUVOJA sopimuskiemuroihin. 8. VAIKUTA elinkeinoelämässä. Ainutlaatuisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. 9. EDULLISEMMAT hinnat. Jäsenenä saat alennusta kauppakamarin tuotteista ja palveluista. 10. KEHITÄ osaamistasi. Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset.
Teksti ja kuva: Annemari Backman KAUPPAKAMARI 5
KOMPASSI
URAPOLKU MARJO PARTIO
Toimitusjohtaja Marjo Partio:
”Rutiineissa kelotun pystyyn” Kymenlaakson Osuuspankin toimitusjohtaja Marjo Partio on tehnyt pankissa koko työelämänsä mittaisen uran. ”Pieniä asioita saattaisin tehdä toisin, mutta tästä kokonaisuudesta en luopuisi”, Partio summaa. Partion juuret ovat Etelä-Savossa Mäntyharjussa. Kouvolaan hän tuli Keski-Suomen kautta, kun opinnot Jyväskylän yliopistossa yrityksen taloudesta ja laskentatoimesta valmistuivat. ”Minulla opinnot menivät niin kuin monella muullakin eli asiat tapahtuivat ilman sen suurempaa suunnitelmaa tai tietoista päämäärää. Ala olisi voinut olla toinenkin, mutta tämä lopulta joukosta valikoitui”, Partio muistelee. Yliopisto-opinnot päättyivät vuonna 1981 ja Marjo muutti Kymenlaaksoon jo nuoruudessa kotikonnuilta valitun puolisonsa kanssa. Vuoden 1982 alussa Marjo aloitti koko työelämän mittaisen uransa Osuuspankin palveluksessa. Pitkät työurat saman työnantajan palveluksessa eivät tänä päivänä ole kovin tyypillisiä. Osuuspankissa asia on kuitenkin toisin. Kymenlaakson Osuuspankissa työurat ovat tyypillisesti pitkiä ja ihmiset viihtyvät saman työnantajan palveluksessa. ”Oma työurani on ollut todella monimuotoinen vaikka olenkin ollut yli 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Ainoa asia, minkä tekisin nyt toisin, on kansainvälisen kokemuksen hankkiminen. Osuuspankki tarjoa mahdollisuuden työtehtäviin ulkomailla, mutta silloin aikoinaan se ei ollut niin tavallista tai yksinkertaista ja meidän perheeltä se jäi toteuttamatta. Kan-
sainvälistä näkökulmaa olen hakenut sitten opintojen kautta ja 2000-luvun alkupuolella tein kansainvälisen tohtorintutkinnon työhyvinvoinnin johtamisesta”. Vuonna 1982 Partion ensimmäinen työ oli Iitin Osuuspankissa toimitusjohtajan assistentin tehtävät. ”Tein töitä myös mm. henkilöasiakkaiden kanssa, yrityspuolella ja markkinoinnissa. Työuralle se oli erinomainen alku, sillä sain hyvän kokonaiskäsityksen eri sektoreilta”, Partio kiittää. Iitin Osuuspankista matka jatkui vuonna 1989 Kouvolan Seudun Osuuspankkiin sijoituspäälliköksi ja vuonna 1996 Partio nousi pankin toimitusjohtajaksi. Vuonna 2012 hänestä tuli koko Kymenlaakson Osuuspankin toimitusjohtaja, kun maakunnan viisi itsenäistä Osuuspankkia fuusioituivat. ”Suurten muutosten läpivieminen ei ole pelkkää päivänpaistetta, mutta omat muistoni tuolta ajalta ovat positiiviset. Pelkissä rutiineissa kelotun pystyyn ja kaipaan työssäni haasteita, Partio sanoo. Haasteita Kymenlaakson Osuuspankilla riittää jatkossakin. Partio haluaa olla rakentamassa Kymenlaaksoon vahvaa yhteisöllisyyttä ja uskoo, että yritys kehittyy, kun se ottaa lähtökohdakseen asiakkaan. ”Usko, että menetämme paljon jos meillä ei ole maakunnan omaa pankkia”, Partio painottaa.
VAKIOT
KOULUTUS
Kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta 1981. Tohtoriksi väittelin 2000-luvun alussa (International Management Centres Association). ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA
Olen tehnyt työurani Osuuspankin palveluksessa. Opiskeluaikoihin toki mahtuu erinäisiä kesätöitä mm. Keskon palveluksessa. MERKITTÄVIN ASKEL URALLA
Tekemiini valintoihin ja koko uraan on vaikuttanut se hetki, kun tietoisesti päätin sitoutua tähän organisaatioon ja sen kehittämiseen. MOTTONI!
”Kaikki asiat järjestyvät tavalla tai toisella.”
Teksti ja kuva: Annemari Backman
Ota käyttöösi kauppakamarin jäsentunnus! KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenenä organisaatiosi työskentelee maakuntamme ja koko Suomen hyvinvoinnin eteen. Toivomme, että olet kokenut jäsenyytesi tärkeäksi ja hyödylliseksi ja haluat viestiä siitä myös muille. Ota nyt käyttöösi kauppakamarin jäsentunnus - suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä versioita voit tilata Kymenlaakson kauppakamarin viestinnästä annemari.backman@kauppakamari.fi, puh. 0440 296 301.
6 KAUPPAKAMARI
Kauppakamarin Vuosikirjan 2015 tuotanto käynnissä Näkyvyys Kymenlaakson kauppakamarin Vuosikirjassa 2015 kannattaa! Julkaisu tavoittaa maakunnan yritykset ja päättäjät ja toimii yritys- ja palveluhakemistona ympäri vuoden. Vuoden 2015 vuosikirja ilmestyy huhti-toukokuun vaihteessa. Sen painos on noin 1200 kappaletta ja julkaisu postitetaan kaikille jäsenille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Vuosikirjan 2015 tuotantoprosessi ja ilmoitusmyynti ovat käynnistyneet. Varmista oman näkyvyytesi ja ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin. Katso mediakortti www.kymichamber.fi > viestintä Mamys Ky Helena Nikkanen 0400 383 683 helena.nikkanen@mamys.fi
UAJ Uuden Ajan Johtajuus -koulutusohjelma STARTTAA JÄLLEEN MAALISKUUSSA 2015! » työkaluja arjen johtamiseen » uusia näkökulmia johtajuuteen » apua asiantuntijalta, tukea verkostosta UAJ Uuden Ajan Johtajuus on Kymenlaakson oma, esimiehille ja keskijohdolle suunnattu korkeatasoinen koulutusohjelma, joka on rakennettu ymmärtämään aikaa, toimintaympäristöämme ja palvelurakenteiden muutoksia. Koulutus koostuu mm. lähipäivistä Kotkassa ja Kouvolassa, kehitystehtävistä ja mentoroinnista. Koulutusohjelman laajuus on 15 opintopistettä.
UUTTA! Tutustu koulutusohjelman omiin verkkosivuihin
www.uaj.fi
ja varaa paikkasi Uuden Ajan Johtajuudessa!
UAJ on Kymenlaakson kauppakamarin koordinoima koulutuspalvelu, joka toteutetaan yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Ekamin kanssa.
KAUPPAKAMARI 7
KOMPASSI
Venäjän-kaupan barometri:
Taasko vuosi 2009? Suomalaisyritysten toiminnan suunta Venäjällä tänä syksynä oli odotettu: vienti Venäjälle laski ja liiketoiminta Venäjällä kutistui. Saldoluvut muistuttavat vuoden 2009 tunnelmia, vaikka eivät ihan yllä samaan pessimismiin, todetaan Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän-kaupan barometrissä. Kaupan alan yritykset pärjäsivät Venäjällä parhaiten. Vaikka investointihyödykkeet on Suomen suurin vientiartikkeliryhmä ja teollisuusyrityksillä oli enemmän toiminnan supistumista kuin kasvua niin palvelualat kärsivät kuitenkin eniten. Kevääseen 2014 verrattuna Venäjän poliittinen tilanne tai riski sekä omat ja venäläisasiakkaiden rahoitusongelmat ovat kasvaneet. Ruplan heikentymiseen ollaan ilmeisesti totuttu ja rajan ylittävän tavaramäärin laskustakin johtuen tulliongelmat eivät enää ole ykkösongelma. Kaikesta huolimatta investointeja Venäjälle on tehty entiseen malliin eikä tässä näy olevan tulossa suuria muutoksia, 20-30 % vastaajista suunnittelee lähinnä tytäryrityksen perustamista Venäjälle. Läsnäolo Venäjän markkinoilla koetaan tärkeäksi. Odotukset Venäjän talouden kehitykselle lähikuukausina ovat vähäisimmät koskaan; enemmistö vastaajista (65 %) odottaa talouden supistumista ”jonkin verran”. Vaikka lähitulevaisuuden kehitysnäkymät niin viennille kuin Venäjällä tapahtuvalle liiketoiminnalle eivät ole kovin ruusuiset, niin silti viidennes vastaajista odottaa kasvua. Palvelualoilla uskotaan eniten kasvuun kun taas teollisuus synkistelee eniten. Venäjän markkinoiden mahdollisuudet pitemmällä tähtäimellä nähdään kyllä perin hyvinä. Ehdoton enemmistö toimialoista pitää Venäjän markkinoita potentiaalisina, noin viidennes jopa erittäin potentiaalisina. Nyt tehtävät suomalaisinvestoinnit tähdännevätkin markkinoiden kasvun alkuun, monet puhuvatkin jo Venäjän markkinoiden uusjaosta lähitulevaisuudessa. Suomalais-Venäläinen kauppakamari selvittää barometritutkimuksessaan puolen vuoden välein Venäjän kaupan ajankohtaisen tilanteen. Lähde ja lisätietoja: Suomalais-Venäläinen kauppakamari
HAMINA – 360° YRITTÄMISEN JA ASUMISEN MUKAVUUTTA 8 KAUPPAKAMARI
Yrityksiä syntyy ja lopettaa eniten kaupan alalla Kymenlaaksoon syntyi Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 399 uutta yritystä vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Maakunnan elinkeinoyhtiöiden omien tilastojen mukaan tammi-kesäkuussa 2014 perustettiin uusia yrityksiä Kouvolaan 182, Kotkaan 114, Haminaa 35, Iittiin 16, Pyhtäälle 12, Virolahdelle 6 ja Miehikkälään 3. Samalla ajanjaksolla lopettaneiden määrä oli kaikkiaan 196. Vuonna 2013 vastaavana ajankohtana maakuntaan perustettiin selvästi vähemmän uusia yrityksiä (356) ja lopettaneiden määrä oli suurempi (222). Tilastokeskuksen mukaan lopettaneiden yritysten määrä onkin kuntakohtaisesti vähentynyt eniten Kouvolassa.
KOLUMNI JOUKO LEHTORANTA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN TOIMITUSJOHTAJA
E18 - SUOMEN KAUNEIN JA TÄRKEIN TIE OTSIKKONI KATTAA MYÖS UUDENKARHEAN MOOTTORITIEN KOSKENKYLÄSTÄ KOTKAAN. TIEN, JONKA HIENO LOPPUTULOS ON PALKINTO PITKÄJÄNTEISESTÄ, MÄÄRÄTIETOISESTA JA HYVIN TOTEUTETUSTA HANKKEESTA. E18 KOSKENKYLÄ-KOTKA HANKKEESSA, joka on yksi osa EU:n tärkeäksi asettamaa Pohjolan kolmion liikennejärjestelmää, rakennettiin 53 kilometriä moottoritietä vajaassa kolmessa vuodessa. Työt alkoivat marraskuussa 2011 ja tie oli kokonaan valmis 1.9.14. Näin nopea aikataulu on osoitus hyvästä yhteistyöstä laajan osapuolijoukon kesken, tehokkaasta suunnittelusta ja rakentamisesta sekä urakkamuotona käytetyn elinkaarimallin hyödyistä. Näin Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen osuvasti tiivisti tien avajaisseminaarissa. Onnistunut esimerkki elinkaarimallin käytöstä toivottavasti poikii myös jatkoa. VAIKUTTAMISTYÖ HANKKEEN ETEEN alkoi kuitenkin jo 1990-luvun puolivälissä. Silloisen kipparinsa Jyri Häkämiehen johdolla myös Kymenlaakson kauppakamari oli alusta alkaen mukana E18 -valtuuskunnassa ja -työryhmässä, joiden kunnianhimoisena tavoitteena oli Turun ja Vaalimaan välisen tien saaminen kokonaan moottoritieksi. Vahvan kädenjäljen hankkeen toteutumisen kannalta Jyri jätti myös 2007, jolloin hallitusohjelmaan tehtiin ainoana tiekirjauksena E18. Tällöin Jyri toimi maamme puolustusministerinä. E18 ON SUOMEN tärkein ja kaunein tie. 45 prosenttia maamme bkt:sta tehdään tämän tien varrella. E18 yhdistää Pohjolaa ja Venäjää. Sillä on strateginen mer-
Kesäkuun jälkeen yrityksiä on syntynyt tasaiseen tahtiin koko Kymenlaaksoon. Pohjois-Kymenlaaksossa uusien yritysten kokonaisluku vuonna 2014 oli syyskuun lopulla 298 kpl ja Etelä-Kymenlaaksossa 269 kpl. Lopettaneiden määrä oli vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä Kouvolassa ja Iitissä yhteensä 156 ja Etelä-Kymenlaaksossa 147. Toimialoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Valtakunnallisesti yrityksiä syntyy ja lopettaa eniten kaupan toimialalla ja sektori on hyvin edustettuna myös Kymenlaaksossa. Lisäksi palvelutoimialat ovat suuri ryhmä uusien yritysten tilastoissa. Lähteet: Suomen virallinen tilasto: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Helsinki: Tilastokeskus. / Kouvola Innovation Oy / Cursor Oy Teksti: Annemari Backman
TIEHANKKEEN HYÖDYISTÄ TÄRKEIN ON TURVALLISUUS
kitys. Näin Häkämies hehkutti tien avajaisseminaarissa. Etelärannan nykyisen pomon puheisiin on helppo yhtyä. ELINKEINOELÄMÄN KANNALTA E18 luo mahdollisuuksia uudelle palvelu- ja yritystoiminnalle sekä edellytyksiä uusille teollisuus- ja työpaikka-alueille. Erityisesti uudet eritasoliittymät, joita Koskenkylä-Kotka välille syntyi kuusi, ovat lähialueineen otollisimpia uusille yrityksille. TIEHANKKEEN HYÖDYISTÄ NOSTAN tärkeimmäksi turvallisuuden. 10 vuodessa vältytään arviolta 110:ltä henkilövahinkoon johtavalta onnettomuudelta, joissa todennäköisesti kuolisi noin 30 ihmistä. Fakta, jonka painoarvo on moninkertainen verrattuna matka-ajan lyhenemiseen kahdeksalla minuutilla. Ainakin minun vaakakupissani. KAUPPAKAMARI 9
KOMPASSI
Hallitusohjelman tavoitteena HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ YRITYKSILLE Kauppakamarien tavoitteena on hallitusohjelma, jolla luodaan hyvä toimintaympäristö yrityksille. ”On rytmimuutoksen aika” –tavoitepaperissa keskeisiä vaatimuksia ovat julkisen palvelutuotannon avaaminen yksityisille yrityksille, tiukka säästöohjelma, valtionhallinnon uudistus konserniohjauksen suuntaan sekä veroasteen ja erityisesti työn verotuksen kääntäminen laskuun.
JULKISTEN MENOJEN BKT-suhde on palautettava alle 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suhdeluku lähestyy Suomessa 58 prosenttia, mikä on EU:n suurimpia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii yksityisen sektorin kasvua, tuottavuuden parantamista sekä tiukkaa kulukuria julkisissa menoissa. Tarvitaan kannustavampaa verotusta ja parempaa liikenneinfraa sekä kevyempää hallinnollista taakkaa ja nopeampia lupaprosesseja.
VEROASTE ON käännettävä selvään laskuun seuraavan vaalikauden aikana. Valtiontalouden tasapainottamista ei voi jatkaa veronkorotuksilla. Veropolitiikan tulee olla kasvua ja työllisyyttä tukevaa, jotta veropohja laajenee. Erityisen tärkeää on työn verotuksen keventäminen. Myös yritysverotuksen kilpailukyky on säilytettävä. Vakaus ja ennustettavuus on palautettava verojärjestelmään.
LIIKENNEPOLITIIKAN TULEE perustua selkeisiin palvelukriteereihin ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon. Keskeistä palvelukriteereissä on, miten tuotteet saadaan turvallisesti, nopeasti, häiriöttömästi ja kustannustehokkaasti satamiin sekä ilman väylämaksuja maailmalle. Väylästön ja liikenneratkaisujen on tuettava työssäkäyntialueiden toimivuutta. Keskeisten pääväylien tulee yhdistää koko Suomi. Väylillä tulee olla 4G-verkkojen palvelu. Kansainvälisille markkinoille pääsyn edellytyksenä ovat suorat lentoyhteydet Aasiaan, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.
HALLITUSOHJELMASSA ON sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen. Yhden luukun periaate on toteutettava. Suomen tulee aktivoitua EU:ssa ja vastustaa ylisääntelyhankkeita. Lainvalmisteluun on saatava konsernijohto ja toimiva yritysvaikutusten arviointi, jotta lakihankkeiden tarpeellisuus ja oikeasuhtaisuus tulisi harkituksi laajemmin.
SUOMEN ENERGIAOMAVARAISUUTTA ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja tulee hyödyntää aiempaa enemmän. Tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa. Energiatuotannon tulee tapahtua pääasiassa markkinaehtoisesti ja samoilla edellytyksillä maan eri osissa. Investoinnit markkinaehtoiseen tuotantoon on turvattava. Bioenergiaa sekä kotimaisia energiamuotoja – tuulivoimaa, ydinvoimaa, vesivoimaa ja turvetta – tulee hyödyntää aiempaa enemmän.
AMMATILLISTA KOULUTUSTA ja ammattikorkeakoulutusta on uudistettava työelämän osaamistarpeisiin vastaten ja koulutuksen läpäisyastetta parantaen. Ulkomaisen työvoiman kiinnittäminen suomalaiseen työelämään on vahvistettava ohjelmalla, joka tekee Suomesta entistä houkuttelevamman kohdemaan ammatti- ja huippuosaajille.
10 KAUPPAKAMARI
Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyyttä suositellaan:
”Parhaiten yritystoimintaa palveleva yhteisö” Lähes 70 % Kymenlaakson kauppakamarin jäsentyytyväisyyskyselyyn vastanneista ilmoitti kokemuksensa perusteella suosittelevansa kauppakamarin jäsenyyttä. Jäsenyyden suosittelua pidettiin erittäin todennäköisenä keskiarvolla 3,94 (2013: 3,90). Kommenteissa nousivat esiin mm. korkealaatuinen koulutustoiminta, verkostot sekä muut palvelut.
KAUPPAKAMARIN UUDISTUNUT jäsentyytyväisyyskysely toteutettiin verkkokyselynä syyslokakuussa. Kymenlaakson kauppakamarin osalta kysely lähetettiin kaikille luottamushenkilöille ja jäsenyritysten yhteyshenkilöille. Vastauksia saimme hieman edellisvuotta
”HYVÄ ASENNE
”NÄKÖALAPAIKKA
AJAA ASIOITA”
ALUEEN KEHITTÄMISEEN”
”YRITYKSELLÄ ON HYVÄ OLLA TUKIPILAREITA”
jäsenten arvio oli palveluiden osalta 4,14. Yksittäisistä palveluista erityisen hyvät arviot saivat ulkomaankaupan asiakirjapalvelut (4,8), jäsenviestintä (4,46) sekä koulutus (4,22). Petrausta kaivattiin yritystoiminnan kehittämispalveluihin (3,5), lakiasian- ja veroneuvontaan (3,67) sekä työsuhdeneuvontaa (3,67). VAIKUTTAMISEN JA edunvalvonnan osalta
enemmän (105 kpl) ja vastausprosentiksi muodostui 16 % (2013: 97 /15%). ILAHDUTTAVAA KYSELYN tuloksissa oli, että 75 prosenttia vastaajista oli kuluvan vuoden aikana käyttänyt kauppakamarin palveluja. Selvästi eniten oli käytetty koulutuspalveluja, mutta monet olivat hyödyntäneet myös verkostoitumis- ja infotilaisuuksia, seminaareja, neuvontapalveluja ja jäsenviestintää. KAUPPAKAMARIN PALVELUIDEN laadun jäsenet arvioivat korkealle tasolle. Asteikolla 1-5
kauppakamarin toimintaa on jatkossa tehtävä jäsenkunnassa tutummaksi. Asteikolla 1-5 jäsenten arvio vaikuttamisen ja edunvalvonnan osalta oli 3,59. Tärkeimmät
”PAIKALLISUUDEN TUNTEVA
vaikuttamistyöhön liittyvät tehtävät ovat alueen vetovoimaisuuden lisääminen, terveen kilpailun edistäminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. KAIKEN KAIKKIAAN jäsentyytyväisyys on Kymenlaakson kauppakamarissa pysynyt hyvällä tasolla ja kouluarvosanalla mitattuna kauppakamari sai arvosanaksi 8,17 (2013: 8,25). Parantamisen varaa on aina, mutta kokonaisuus on kuitenkin melko hyvässä mallissa. KAUPPAKAMARI KIITTÄÄ kaikkia kyselyyn vastanneita. Saadun palautteen pohjalta ja aktiivisella kehitystyöllä pyrimme varmistamaan, että kauppakamarin palvelut vastaavat jatkossakin yritysten odotuksia.
ASIANTUNTIJA” Teksti: Annemari Backman
KAUPPAKAMARI 11
12 KAUPPAKAMARI
Järjestöstä perheyritykseen TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI KUVAT KEMPPI OY
Lahtelainen perheyritys sai sukupolvenvaihdoksen päätökseen, kun kolmas polvi otti keväällä johdon. Teresa Kemppi-Vasama on nyt hallituksen puheenjohtaja Kemppi Oy:ssä. HENKILÖ
KAUPPAKAMARI 13
Kuva: Kemppi Oy
TERESA KEMPPIVASAMA KEMPPI OY:N HALLITUKSEN
puheenjohtaja SYNTYNYT GÖTEBORGISSA
Ruotsissa 1970 KOULUTUS
VTM ja MBA KOTIPAIKKA
Lahti PERHE
puoliso ja kaksi lasta HARRASTUKSET RATSASTUS,
ulkoilu, mökkeily, kalastus, musiikki
KEMPPI PERUSTETTU
vuonna 1949 KAARIHITSAUKSEEN LIITTYVIEN
ratkaisujen toimittaja LIIKEVAIHTO
111 miljoonaa euro (vuonna 2013) 90 PROSENTTIA MYYNNISTÄ
globaaleille markkinoille PÄÄKONTTORI LAHDESSA,
tytäryhtiöitä 16 maassa TOIMITUSJOHTAJA
Anssi Rantasalo EMOYHTIÖ
Kemppi Group Oy, jonka puheenjohtaja on Antti Kemppi
14 KAUPPAKAMARI
V
aaleatukkainen skandinaavinainen losofia on esimerkillä johtaminen. Itse pitää tehdä huomataan miesvaltaisella hitsausalalasioita niin kuin haluaisi muiden tekevän, pitää olla la. Teresa Kemppi-Vasama sanoo, että jämäkkä ja kohdella ihmisiä hyvin. Silti toiminnan naiseudesta on ollut hyötyä, vaikka hän pitää olla systemaattista ja tavoitteellista. itse ei erittele nais- ja miesjohtajia. Kemppi-konsernissa on lanseerattu humanHänen serkkunsa Antti Kemppi johtaa emoyhtitech-kulttuuri. Se tarkoittaa, että ihmisten on ön Kemppi Groupin hallitusta. helppo käyttää yrityksen laitteita. Human-touch ”Olemme varsin operatiivisia hallituksen taas tarkoittaa, että ihmisten pitää olla helposti puheenjohtajia eli teemme hyvin konkreettisia prolähestyttäviä, niin että kemppiläisen kanssa on jekteja yrityksessä koko ajan. Meillä on vastuu 640 mukava tehdä hommia. Iso pönäkkä ja arrogantti ihmisen työllistämisestä”, kilpailija saattaa hävitä tässä. Kemppi-Vasama sanoo. ”Perheyritys on arvokas YRITTÄMÄLLÄ VOI Perheyritys täytti asia. Yleensä arvopohja TEHDÄ PALJON HYVÄÄ tänä vuonna 65 vuotta. on vahva ja arvot sellaisia, YHTEISKUNNASSA Globaaliksi hitsauslaitejoihin on helppo sitoutua. valmistajaksi ja nykyisin On ihana ajatella, että pystyy palvelu- ja softataloksi työllistämään ihmisiä ja sitä kasvaneen Kempin perusti isoisä Martti Kemppi. kautta heidän perheitään ja alihankkijoiden myötä Viennin yhtiö aloitti jo vuonna 1955. Teresan isä vielä lisää. Yrittämällä voi tehdä paljon hyvää tässä Jouko Kemppi toimi hallituksen puheenjohtajana yhteiskunnassa”, Kemppi-Vasama pohtii. kevääseen asti vuodesta 2002 alkaen. Hän on ihmetellyt, että julkisuudessa keskusTeresa Kemppi-Vasama ei nuorena ajatellut tellaan välillä yritystoiminnasta niin ikävään, uraa perheyhtiössä, vaan suuntasi aivan muualnegatiiviseen sävyyn. Hän ei tunnista keskustelusta le. Hän opiskeli yliopistossa sosiaalipsykologiaa itseään. ja teknillisessä korkeakoulussa organisaatioiden ”Jos aikoo siirtää yrityksen paremmassa kunkehittämistä. nossa seuraavalle polvelle, mikä on useimmiten ”Minua on aina kiinnostanut, miten ihmiset perheyrityksen tavoite, ei onnistu ellei tee arkisesti saisi toimimaan hyvin yhteen niin, että työ on koko ajan paljon töitä. Meillä Kempissä on hyvin organisaation kannalta tehokasta ja ihmiset voivat kunnianhimoiset tavoitteet ja niiden saavuttasamalla hyvin. Tämä näkökulma ja strateginen minen vaatii venymistä ja uskallusta tehdä asiat palapeli ovat olleet aina sydäntäni lähellä.” uudella tavalla.” ESIMERKILLÄ JOHTAMINEN Valmistuttuaan Teresa Kemppi-Vasama meni töihin konsulttiyhtiö Accentureen ja siirtyi sieltä pian Suomen Punaiseen Ristiin. ”Minulle henkilökohtaisesti inhimilliset arvot ovat tärkeitä. Oli jännittävää tutustua uuteen järjestömaailmaan. Se oli ihanaa aikaa, siellä olinkin 11 vuotta.” Kun hän miettii eroavaisuuksia yritykseen, löytyy paljon myös samankaltaisuutta. ”Organisaation lainalaisuudet ovat samat: strategioita pohditaan, numeroita seurataan ja tavoitteisiin pyritään. Ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla, organisaatiot ovat organisaatioita kaikkialla ja prosessit prosesseja. Punainen Ristikin tekee tiukkaa myyntityötä varainhankinnassa”, hän vertaa. Mukanaan yritykseen hän toi vankan osallistamisen. Punaisessa Ristissä suunnitteluun ja ideointiin otettiin mukaan kaikki tasot pitkin maata. Kempin kehityspäällikkönä toimiessaan hän teroitti kaikkien sidosryhmien tärkeyttä ja toi esimerkiksi strategiprosessiin lisää osallistavuutta. Vaikka Kemppi on teknologiatalo, korostetaan yhtiössä ihmisiä ja ihmisten välistä kanssakäymistä. ”Pitää näyttää esimerkkiä, Kempin johtamisfi-
SUKU TIIVIISTI YHDESSÄ Viisi vuotta sitten Teresa Kemppi-Vasama muutti perheineen Helsingistä Lahteen. Puoliso opettaa musiikkiaineita ja soittamista Pop & Jazz Konservatoriossa ja soittaa itse saksofonia ja klarinettia. Lapset ovat Kempin neljättä polvea, tytär on 11 ja poika 14 vuotta. Suku on tiiviisti yhdessä. Kaikki omistajat – kaikki sukulaisia – ovat emoyhtiön hallituksessa ja osa myös Kemppi Oy:n hallituksessa. ”Töiden tekeminen sukulaisten kanssa on aaltoliikettä. Välillä sanotaan tiukkaankin sävyyn ja suoraan, toisaalta viime kädessä tietää, että tämä jengi seisoo takana. Kaikilla on yhteinen huoli yrityksen menestymisestä. Suku on jännittävä työyhteisö, se vaatii suhteiden ylläpitämistä ja manageerausta, että kaikki tietävät, missä kulloinkin mennään.” Kemppi on myös muuttanut kurssiaan viime vuosien aikana, laajentunut softa- ja palvelutaloksi. Yhtiö myy hitsauksen johtamisjärjestelmiä ja asiantuntijapalveluita. ”Kiinasta tulee maailmalle halpoja koneita. Meidän on pakko kehittyä ja juosta lujempaa eteenpäin. Digitaalisuus, teollinen internet -ajattelu on se keino tällä hetkellä.”
HOPEALLA
teet arjesta juhlan!
SUOMI kahvilusikat 1/2 tusinaa
189,99,-
Leivoslapio
Katso muut hopeatarjoukset ja l채hin j채lleenmyyj채si kultakeskus.fi/kampanjat
KAUPPAKAMARI 15
Työelämä vaatii nyt T-osaamista 16 KAUPPAKAMARI
Colourbox
Yhden alan erityisosaaminen ei kohta enää riitä minnekään. Tulevaisuudessa tarvitaan moniosaajia, jotka hallitsevat etenkin yhdessä toimimisen. OSAAMINEN
Y
ritysmaailma ja työelämä muuttuvat niin hirmuista vauhtia, että perässä on vaikea pysyä. Edes työkseen ennakoivat eivät välttämättä tiedä, mikä on muutoksen lopputulos. Sen he kuitenkin osaavat kertoa, mitä muutos vaatii osaamiselta. ”Työtehtävät ja ammatit muuttuvat, oli koulutustaso, ala tai työtehtävä mikä tahansa. Uusia ammatteja tulee yrityksiin ja ihmisille heidän työuransa aikana useita. Tämä vaatii koulutukselta, yksilöiltä ja yritysten johtamiselta uusia malleja”, kuvaa koulutusasioiden päällikkö Markku Lahti-
TEKSTI: HEIDI HAMMARSTEN
nen Helsingin seudun kauppakamarista. Kauppakamarin koordinoimissa Ennakointikamarissa ja PKS Ennakoinnissa on selvitetty tulevaisuuden ammatteja, palveluita ja osaamistarpeita. Verkkoaivoriiheen osallistui yli 1000 yritysten ja oppilaitosten edustajaa. INSINÖÖRI KOHTAA ASIAKKAAN Lahtisen mukaan tulevaisuuden työelämässä tarvitaan uudenlaista T:n muotoista osaamista: Yhden erityisosaamisalueen rinnalle tarvitaan mielellään vielä toinen erikoistumisalue. Lisäksi tulee jatkuvasti
kehittää kevyempää moniosaajuutta ja muiden alojen ymmärrystä. ”Työelämän menestyjällä pitää olla jatkuva halu kehittää omaa osaamistaan sekä taito jakaa osaamista niin yrityksen sisällä kuin kumppaniverkostossa. Esimerkiksi tuotekehityksessä työskentelevä insinööri ei perinteisesti ole ollut paljon tekemisissä asiakkaan kanssa. Nykyään hänellä pitäisi olla valmiudet suoraan kommunikointiin asiakkaan kanssa, täydentämään esimerkiksi yrityksen markkinoinnin ja asiakaspalvelun kautta saatavia palautteita”, Lahtinen sanoo. KAUPPAKAMARI 17
Muutoksen ajurina on digitalisaatio, joka on tarjonnut asiakkaille uusia kanavia kertoa mielipiteensä tuotteista ja palveluista, sekä julkisesti että yritykselle suoraan. Samalla yrityksen eri toimintojen väliset raja-aidat murtuvat ja tarvitaan lisää yhteistyötaitoja. ”Puhutaan metataidoista, joista ehdottomasti tärkein on kyky kommunikointiin ja vuorovaikutukseen erilaisten tahojen kanssa. Metataitoja ovat myös toisten huomioonottaminen sekä kyky ymmärtää maailmaa ja yhteiskuntaa oman tehtävänsä ulkopuolella. Jos halutaan olla kilpailukykyisiä ja luoda uutta, siilot eivät ole enää mahdollisia”, sanoo Lahtinen.
Kuva: Helsingin seudun kauppakamari
TIETOA VERKOSTOISTA EK:n koordinoima osaamisen ennakointihanke Oivallus julkaisi loppuraporttinsa kolmisen vuotta sitten, ja sen sanoma on edelleen ajankohtainen. Hankkeen perusjohtopäätös oli, että koska työ tapahtuu entistä enemmän verkostoissa, huomio pitää kiinnittää ryhmän tai tiimin osaamiseen. ”Ei yhdellä ihmisellä tarvitse olla kaikkea maailman tietoa päässään. Pitää tuoda eri alojen osaajia yhteen ja etsiä lisäarvo eri osaamisten rajapinnalta. Ja kun ollaan verkostomaisessa työtavassa, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito”, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asian-
”Yksi vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja perehdytyksestä”, ehdottaa Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.
NUORTEN OPPISOPIMUS IRTI TESISTÄ NYKYMUOTOISTA OPPISOPIMUSTA VÄLJEMPI MALLI VOISI TUODA NYKYISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN NUORIA ENTISTÄ NOPEAMMIN TYÖELÄMÄÄN.
Jos nuoret halutaan nykyistä tehokkaammin mukaan työelämään, nykymuotoinen oppisopimus ei riitä, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin Markku Lahtinen. Ongelmana on se, että nykymallissa oppijan kanssa tehdään työsopimus ja palkka noudattaa työehtosopimusta. ”Työehtosopimuksen mukaiset palkkatasot ovat aika korkeita. Jos esimerkiksi viisi henkeä työllistävä pienyritys ottaa oppisopimuskoulutettavan kolmeksi vuodeksi, kustannus vastaisi yhtä viidesosaa yrityksen liikevaihdosta. Entä jos koulutettava ei ollutkaan hyvä valinta? Harva on
valmis ottamaan sitä riskiä”, Lahtinen perustelee. Paremmin toimisi Lahtisen mukaan nuorille, vaikkapa 16–20-vuotiaille koulutussopimus, johon ei liittyisi työsopimusta. Se tehtäisiin työnantajan, oppilaitoksen ja opiskelijan kesken ja siinä sovittaisiin aina erikseen, miten työnteko ja opiskelu kussakin tapauksessa jakaantuvat. Mikäli oppisopimuskoulutettavan palkka edelleen sidottaisiin TESiin, pitäisi ainakin ottaa käyttöön palkan porrastus sitä mukaa kun taidot karttuvat. Näin toimitaan esimerkiksi saksalaisessa oppisopimusmallissa. ”Perinteinen malli sopii joillekin nuorille ja joillekin aloille, mutta se on leimallisesti aikuiskoulutusmuoto. Koulutussopimuksesta voisi tulla valtavirtamalli”, Lahtinen uskoo.
tuntija Jenni Ruokonen. Ruokosen mukaan vuorovaikutustaidot eivät tarkoita sitä, että pitäisi olla ”supersosiaalinen ihmisten kanssa pörrääjä” – on vain osattava omaksua uutta tietoa ja siirtää sitä muillekin. Miten nykyinen koulutusjärjestelmä sitten vastaa tulevaisuuden tarpeisiin? Kovatasoista perusosaamista meillä syntyy edelleen, mutta muuten kehittämisen varaa on paljon, vastaavat asiantuntijat. ”Mantrana on hoettu, että koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin, mutta aika vähän asiassa on tapahtunut. Ammattitutkintojärjestelmä on aika jäykkä ja sisältää pääosin oppilaitoskeskeistä oppimista. Olisi kehitettävä enemmän työelämässä tapahtuvia oppimismuotoja”, Lahtinen esittää. Ruokonen painottaa, että koulutuksessa eri alojen ihmisten pitäisi oppia tekemään yhdessä töitä. Lisäksi pitäisi enemmän kokeilla ja tehdä asioita käytännössä. ”On esimerkiksi myytti, että insinööri ja humanisti eivät puhu samaa kieltä. Jos heidät vie yhteen ja he käsittelevät samaa asiaa
Kuva: Marjut Hentunen
”Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on merkittävin taito kun toimitaan verkostomaisessa työyhteisössä”, sanoo EK:n työvoimapolitiikan asiantuntija Jenni Ruokonen.
omien osaamistensa kautta, siitä syntyy oivalluksia ja jotakin uutta.” MONI NUORI JÄÄ ULKOPUOLELLE Markku Lahtista huolettaa erityisesti potentiaali, joka tällä hetkellä jää käyttämättä monessa paikassa. Liian monet nuoret eivät pääse työn syrjään kiinni lainkaan. Nuorisotakuuta on yritetty toteuttaa myöntämällä nuorille palkkatukeen oikeuttavia Sanssi-kortteja. Noin 40 000 myönnetystä kortista kuitenkin vain 10 000 on johtanut jonkinlaiseen työllistymiseen. ”Iso kysymys monissa yrityksissä on kokemattoman työntekijän perehdyttäminen. Se vaatii aikaa ja on suuri kustannus. Siksi parempi vaihtoehto voisi olla tukea yrityksiä palkkaamaan työvalmentajia, jotka huolehtisivat nuorten ohjauksesta ja perehdytyksestä”, Lahtinen esittää. Koulutusta menee hukkaan myös silloin, kun ammattikorkeakouluista vuosittain valmistuvat tuhannet ulkomaalaiset opiskelijat eivät jää Suomeen töihin puutteellisen kielitaidon takia.
”Pelkästään englanninkielisiä tutkintoohjelmia ei pitäisi olla, vaan opiskelijoita pitäisi kannustaa kehittämään suomen kielen taitojaan. Heillä on osaamista, jota yritykset aidosti tarvitsisivat, mutta ilman kielitaitoa he eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin.” Kolmas hukkaan heitetty resurssi ovat Lahtisen mukaan 50–60-vuotiaat, joiden kykyihin työelämän uusiin vaatimuksiin vastaamisessa työnantajat eivät aina usko. Henkilöstön koulutukseen ja uuden oppimiseen pitää pystyä panostamaan. ”Eikä koulutus saa perustua jo olemassa olevan tutkinnon päivittämiseen vaan pitäisi katsoa laajemmin moniosaajuutta, jota nykyisin vaaditaan. Tämä on iso resurssikysymys: tarvitaan lisää joustavia kouluttautumistapoja, moduulimaista opiskelua isojen kokonaisten tutkintojen sijaan.” Myös Ruokonen painottaa elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä. ”Ei kenenkään oppiminen pääty siihen, kun on tutkintotodistus kädessä 25-vuotiaana.”
PAKOLLISET METATAIDOT NÄITÄ TARVITAAN KAIKISSA TEHTÄVISSÄ ENTISTÄ ENEMMÄN VIESTINTÄ:
omien näkemysten ilmaisu ja muiden kuunteleminen YHTEISTYÖ:
sosiaaliset taidot, erilaisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen YRITTÄJÄMÄISYYS:
vastuullinen työskentely ja riskinotto TEKEMINEN:
ajatusten muuttaminen toiminnaksi, kokeilu ja virheistä oppiminen
Haluatko säästää talousHallinnon kuluissa? Tarjoamme nyt ratkaisun, jolla pääset eroon paperilaskuista ja skannaamisesta! Ota yhteyttä ja laitetaan yrityksenne sähköinen laskutus toimimaan 100 %:esti! Tarjoamme kaikille kauppakamarin jäsenille merkittäviä etuja palveluidemme käyttöönottamiseksi. InExchange on Euroopan nopeimmin kasvava sähköisten laskujen operaattori. Palveluitamme käyttää niin pienet kuin suuret yritykset sekä julkinen sektori. Liity sinäkin lähes 150 000 tyytyväisen käyttäjän joukkoon.
Soita Johannalle numeroon 045 600 9070 tai lähetä sähköpostia: johanna.pyykko@inexchange.fi
20 KAUPPAKAMARI
Digitaalisuus
tuo uusia ulottuvuuksia johtamiseen Data Group Kotkan ja Kouvolan toimitusjohtaja Jarkko Pippola kuvailee, kuinka digitaalisuus on muuttanut johtamista monimuotoisemmaksi ja tuonut enemmän vuorovaikutusta ihmisten välille.
ILMOITUS
D
igitaalinen murros myös rikastuttaa tapaamme kommunikoida, digitaalisuus tuo lisää vaihtoehtoja. – Kommunikoimme enemmän ja nopeammin, koska meillä on uusia kanavia ja välineitä. Liikumme enemmän, mutta silti meidät tavoittaa aina. Suunnitelmallinen tekeminen on muuttunut lyhytjänteisemmäksi. Digitaalisen aikakauden johtajan on nähtävä, että asioiden takana on ihmisiä. Digitaalisuus muuttaa väistämättä johtamistapoja ja –kulttuuria, erityisesti jaettavan tiedon hallinta vähenee. Työntekijöiden kohtaamisille kannattaa järjestää aikaa, silloin alainen tunnetaan paremmin ja häntä on helpompi tulkita. Pippola on myös Data Group Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja. DG-ketjuun kuuluu 58 ict-alan jäsenliikettä. Hallituksen jäsenet toimivat ympäri Suomea, mutta kokouksia pidetään tiiviisti kahden viikon väliajoin. Välillä hallitus kokoontuu pidempiin kokouksiin kasvokkain, mutta lyhyempiin kokouksiin digitaaliset välineet tuovat hallitusjäsenet toistensa ulottuville. – Digitaalisuus voi myös lähentää yhteisöä. Digitaalisuuden tavoitteena on lisätä aktiivisuutta ja ihmisten välistä arkiviestintää sekä samalla lisätä tehoja siihen viestintään, joka vie eteenpäin.
LISÄÄ TULOJA DIGITAALISUUDESTA Pippolan omassa organisaatiossa oli viime vuonna pari sataa koulutuspäivää. – Yritysten pitäisi panostaa kouluttautumiseen ja osaamisen kasvattamiseen myös talouden hiljaisempana aikana. Osaaminen muuttuu ennen pitkää taloudelliseksi hyödyksi tavalla tai toisella. Johtajienkin digitaidot ovat koetuksella, kun pitää tietää, miten yritys esiintyy somessa tai miten oman henkilökunnan digitietoja pidetään ajan tasalla. Yrityksissä pitäisi miettiä enemmän, kuinka digitaalisuus vaikuttaa omaan liiketoimintaan. Digitaalisuus saattaa syödä yrityksen vanhoja palvelutuotteita. Toisaalta yritys saattaa nykyisin myydä tuotteita, joita ei ollut olemassa viisi vuotta sitten. Johtajan tärkeänä tehtävänä on kouluttaa ja sparrata omaa väkeä kohti parempaa digiosaamista. Vaikka digitaalisuus säästää työaikaa, vähentää kuluja, Pippola sanoo, että digitaalisuutta pitää tarkastella aina toisinkin päin: Kuinka se toisi yritykselle lisää tuloja. Välineet ja teknologiat ovat olemassa, ne pärjäävät parhaiten, jotka osaavat niitä hyödyntää.
DIGITALISOITUMINEN VAATII ASIANTUNTENTEMUSTA - MYÖS ASIAKKAALTA Digitaalisten markkinoiden ongelma on, että kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Kun asiakas hankkii ohjelmiston ja laitteita, asiakkaan kokonaisvaltaista koulutusta ja opastamista pitäisi tässä tilanteessa selkeästi lisätä. Asiakas ei osaa tätä palvelua itse välttämättä pyytää, ja jos myyjä ei tätä aktiivisesti tarjoa, ei asiakas saa hankinnastaan odotettua hyötyä. – Jotta palvelun tarjoajat osaavat tukea johtajia liiketoiminnan digitaalisessa kehittämisessä, vaatii se myyjältä todella korkeaa asiantuntemusta. Sitä on vielä harvassa. Nykyisin palvelin ja päätelaite yhdistettynä verkkoon ovat käyttäjän tärkeimmät tuotantovälineet. Pienikin yritys voi valloittaa maailman verkon kautta. – Pääministerikin johtaa joukkojaan Twitteristä ja turhia uutisia tehdään kokemuksista, joista joku kirjoittaa facebookissa, Pippola kuvaa kaikille näkyvää muutosta. TEKSTI: JAANA LARSSON KUVA: JANI SOURANDER
KAUPPAKAMARI 21
TILASTO
Yritykset vaativat muutoksia energiapolitiikkaan Energian saatavuus on keskeinen kilpailukykytekijä yrityksille. Yritysjohtajat toivovat, että kotimaisia energialähteitä hyödynnettäisiin energiantuotannossa nykyistä enemmän. TEKSTI KAISA SAARIO GRAFIIKKA MIIRA KOKKONEN
ENERGIA-ALALLA POLIITTINEN riski on suuri. Kauppakamarien haastattelemat yritykset korostivat päätöksenteon ennakoitavuuden tarvetta. Tämä turvaisi myös yritysten investointeja. Energiaa koskevissa päätöksissä olisi nykyistä paremmin arvioitava vaikutuksia yrityksiin ja energiamarkkinoihin. ”EU:ssa määritellään pitkälti eri energiamuotojen kustannustasot, kotimaisin keinoin on tärkeää olla lisäämättä tätä taakkaa”, kyselyyn vastannut yritysjohtaja mainitsee. MYÖS LUPIEN käsittelyajat ovat usein pitkiä ja epäyhtenäisiä maan eri osissa. Yritykset toivovat vauhtia uusien turvetuotantoalueiden ja tuulivoimainvestointien lupamenettelyihin.
ENERGIAAN LIITTYVIEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS YRITYSTEN KILPAILUKYKYYN Energian hinnan ja saatavuuden merkitys yritysten kilpailukyvylle
51%
40%
Energia verotuksen merkitys yritysten kilpailukyvylle
50%
40%
1%
Ympäristöystävällisen energian merkitys yritysten kilpailukyvylle
17%
Energiaininvestointien lupakäytännön nopeuden merkitys yritysten kilpailukyvylle
40
3% 3%
80
100
En osaa sanoa
ENERGIAN TUONTIRIIPPUVUUS ITÄMEREN ALUEEN EU-MAISSA
0
20
40
Liettua Saksa
80
100
61,1%
Latvia
59%
Suomi
53,8%
Ruotsi
36,8%
Puola
33,7%
Tanska
60
81,1%
Viro
22 KAUPPAKAMARI
Ei lainkaan
Vähäinen
6%
20%
60
1%
Kauppakamarin energiakyselyyn vastanneista yritysjohtajista 91 prosenttia pitää energian hintaa ja saatavuutta kilpailukyvyn kannalta tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä.
-20
Suomi on Itämeren alueen EU-maiden keskikastia. Naapurimaat Ruotsi ja Viro ovat meitä selkeästi vähemmän riippuvaisia tuontienergiasta. Tanska on peräti täysin energiaomavarainen.
28%
40%
20
Tärkeä
6%
49%
33%
0 Erittäin tärkeä
1%
8%
11,7%
-8,5%
Lähde: Eurostat 2013, tiedot 2011
Ympäristöystävällistä energiaa Kymijoen vesistöstä.
Lähes 90 % Alueemme hyvinvointi on meille tärkeä. Olemme mukana, kehitämme ja verkostoidumme jotta alueemme menestyy ja on mukana kehityksessä.
kaikesta myymästämme sähköstä tuotetaan ympäristöystävällisillä energialähteillä!
Kymenlaakson Sähkö Läheisyys antaa voimaa www.ksoy.fi KAUPPAKAMARI 23
! A K K I R AF
Businestä Afrikan tähtien alla
Afrikan väestö ja taloudet kasvavat nopeasti. Afrikka etsii investointeja. Terveysteknologia, energia-ala ja kaivosteollisuus ovat kasvualoja. Alueelliset markkinat ovat kapeita ja liike-toimintaympäristöjen väliset erot ovat suuria. Menestyksen kannalta tärkeintä on löytää luotettava paikallinen kumppani. Suomalaisten on aika siirtyä pitkästä yhteistyöstä bisnekseen. TEKSTI ANNE HATANPÄÄ KUVAT PIXHILL
24 KAUPPAKAMARI
Afrikan uutissoinnissa tulevat usein esiin vain negatiiviset asiat kuten sairaudet, rikollisuus, köyhyys ja nälänhätä sekä konfliktit ja kriisit. Kirjat ja elokuvat kertovat meille tarinaa seikkailuista ja piirtävät kauniin kuvan luonnonkauniista maanosasta. Modernit kaupungit, kasvavat markkinat ja avautuvat liiketoimintamahdollisuudet ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle. Olemalla paikan päällä voi tietää parhaiten, mitä markkinoilla todella tapahtuu.
bikin kanssa. Pohjois-Afrikan maihin on perinteisesti viety metsä- ja teknologiateollisuuden koneita ja laitteita. Algeria, Ghana ja Tansania ovat energiavaltioita. Suomalaiset yritykset ovat etabloituneet EteläAfrikkaan. Terveysteknologia, energia-ala ja kaivosteollisuus ovat kasvualoja, mutta myös cleantech, ICT ja infrastruktuurin sekä palvelujen kehittäminen tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Yrityksen menestyksen kannalta tärkeintä on löytää luotettava paikallinen kumppani.
OECD, Afrikan kehityspankki ja YK:n kehitysohjelma UNDP ovat ennustaneet, että Afrikan talouskasvu olisi 4,8 prosenttia vuonna 2014 ja 5,7 prosenttia vuonna 2015. Ebola-viruksen uhka haittaa kasvua LänsiAfrikassa. Maailmanpankki laskee, että Liberian talous voisi supistua ensi vuonna lähes kaksitoista, Sierra Leonen yhdeksän ja Guinean talous noin 2,5 prosenttia. Riskienhallinnasta on tullut entistä tärkeämpää näillä alueilla.
Afrikkalaiset yritykset käyvät paljon kauppaa keskenään ja etsivät investoijia niin läheltä kuin kaukaakin. Etiopiassa hallinnon osalta on tehty useista uudistuksia (mm. tulliuudistuksia), joiden uskotaan vähentävän kaupankäynnistä koituvia kuluja rahallisesti ja ajallisesti. Etiopian investointiviranomainen on avannut ”one-stop-shop” –palvelun, jolla se pyrkii vähentämään byrokratiaa teollisuussektorin ulkomaisten investoijien lupaprosessissa. Hallitus panostaa kehitykseen. Suuret sisämarkkinat ja kasvava talous tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia. Etiopia on väkiluvultaan Afrikan toiseksi suurin maa.
Afrikka on kuuluisa luonnonvaroistaan – öljystä, kullasta, timanteista. Kaksi kolmannesta kauppatavarasta on polttoaineita ja mineraaleja. Afrikkalainen kahvi ja eksoottiset hedelmät ovat löytäneet myös tiensä maailmanmarkkinoille.
Epävakaat markkinat ja liiketoimintaympäristö, korruptio, heikko infrastruktuuri, tullitariffit, tullausmenettelyt sekä tiedon puute hankaloittavat suomalaisten yritysten toimintaa Afrikassa. Asenteet sekä rahoitukseen ja pääoman liikkuvuuteen liittyvät ongelmat koetaan myös monesti liiketoiminnan esteinä.
ÖLJYÄ, KULTAA, TIMANTTEJA - AFRIKKA ON KUULUISA LUONNONVAROISTAAN
KESKILUOKKA KASVAA JA VAURASTUU AFRIKAN NOPEASTI MUUTTUVISSA KAUPUNGEISSA Afrikassa väestön kasvu on maailman nopeinta. On arvioitu, että vuonna 2050 mantereella asuu yli 2 miljardia asukasta, joista noin puolet on alle 18-vuotiaita. Afrikan kasvava kaupungeissa asuva keskiluokka luo maailmanluokan sisämarkkinat. Afrikassa on 60 yli miljoonan asukkaan kaupunkia, mikä tarkoittaa 170 miljoonaa kaupunkilaista, joiden tulot ovat tyypillisesti miltei kaksinkertaiset verrattuna heidän
oman maansa keskituloihin. Nuorten hyvin koulutettujen asukkaiden määrä kasvaa nopeasti. Tehdasteollisuuden, teknologian ja televiestinnän sekä rahoitus- ja liike-elämän ja muiden palvelujen kasvu muuttaa maanosan kaupunkeja. Kiinteistö-bisnes kasvaa myös nopean kaupungistumisen, suotuisan väestönkehityksen ja parantuvan hallinnon sekä innovaatioiden ansiosta.
Afrikka kehittyy ja vaurastuu kuitenkin koko ajan, ja on todettu, että afrikkalaisista pankeista voi saada rahoitusta projekteihin joskus helpommin kuin muualta. Suomen suurlähetystöt, Finpron toimistot ja FinnCham-verkoston kauppakamarit, kauppayhdistykset ja kauppakillat auttavat yrityksiä Afrikan markkinoilla.
KAUPAN JA INVESTOINTIEN AIKA Suomi on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä Etiopian, Tansanian, Sambian ja MosamKAUPPAKAMARI 25
KALENTERI KAIKKI KOULUTUKSET JA TAPAHTUMAT WWW.KYMICHAMBER.FI
2.12. KAUPPAKAMARIN SYYSKOKOUS 2014 KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN sääntömääräinen syyskokous järjestetään hotelli Vaakunassa Kouvolassa 2.12. klo 16.30 alkaen. Kokousesitelmänä kuullaan SOK:n pääjohtajan Taavi Heikkilän puheenvuro ”S-ryhmä kaupan murroksessa”. LISÄTIETOJA JA ilmoittautuminen 28.11. mennessä www.kymichamber.fi > tapahtumakalenteri, p. 05 229 6100.
MARRAS
11 18 25
Excel 2013 tehokäyttöön Työelämälähtöisillä kursseilla kehität helposti omaa atk-osaamistasi ja tehostat työskentelyäsi Excelillä. Jäsenhinta 289 € + alv.
JOULU
2
Some-juridiikkaa Koulutuksessa saat tietopaketin siitä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sosiaalinen media tuo mukanaan lainsäädännöllisesti. Jäsenhinta 229 € + alv.
Kauppakamarin Tilinpäätösja veropäivä 2014 Suomen suosituimmassa tilinpäätös- ja verokoulutuksessa käsitellään ajankohtaisimmat verosuunnitteluun ja kirjanpitoon liittyvät aiheet ja muutokset. Jäsenhinta 329 € + alv.
26 KAUPPAKAMARI
1
Ihmisten johtaminen – Pekka Järvinen Tule vahvistamaan esimiestaitojasi työyhteisön kehittäjänä! Koulutus antaa välineitä ennaltaehkäistä ja ratkaista työyhteisön haastavia tilanteita. Jäsenhinta 289 € + alv
26 12
2015
Iloa ja menestystä vuodelle 2015!
TULOSSA KEVÄÄLLÄ 2015
11.3. Uuden Ajan Johtajuus Maaliskuussa starttaava UAJkoulutusohjelma auttaa Sinua johtamaan joukkojasi tämän päivän maailmassa! 3.3. Talouslaskelmien perusteet
Ennakkoperintä 2015 Seminaarissa saat tietoa mm. vuoden 2015 veroperusteista, tuloveroasteikosta, luontoiseduista, työnantajamaksuista sekä Verohallinnon uusimmista ohjeista. Jäsenhinta 229 € + alv Tällä kannattaa olla mukana!
19.3. Uusasiakashankinnan ABC – toiveuusinta 5.5. Rahoituslaskelmat käytännönläheisesti & hyvin suunniteltu budjetti 2.6. Ratkaisumyynti
KIRJANPITO
TYÖSUHDEASIAT
SOPIMUSASIAT
VEROTUS
YHTIÖOIKEUS
MUU YRITYSJURIDIIKKA
AJANKOHTAISTA LAKIASIAA. johtaja Paula Virri, Turun kauppakamari Päällikkö MaijaVaratuomari, Kärkäs, Helsingin seudun kauppakamari
Uusi koulutusvähennys Kuluttajariitojen ratkaisumekanismit pähkinänkuoressa VUODEN 2014 alusta voimaan tulleen MIKÄ ON Kuluttajariitojen ratkaisumekanismit jo osaamisen kehittämistä koskevan ovat lainsääUUSIA VÄLINEITÄ olleet Euroopan KOULUTUSVÄHENNYS?pitkään dännön mukaan yrityskomission voi saadamielenkiinylimääräisen
MITÄ KOULUTUSSUUNNITELMAN TULEE SISÄLTÄÄ?
ADR-DIREKTIIVI
nonverovähennyksen kohteena. Tuomioistuimen ulkopuolisetkouelinkeinoverotuksessa riidanratkaisumenettelyt ovat suunnitelmallisesti tärkeitä kuluttajaluttaessaan henkilökuntaa markkinoiden kannalta, ja niiden yrityksessä toimivuuden vahvistetun koulutussuunnitelvoidaan katsoa myösVastaavasti vauhdittavan sisämark-jotka man mukaisesti. työnantajat, kinoiden toimintaa erityisesti nettikaupan kasvaessa. Suomessa näillä menettelyillä on pitkät perinTYÖNANTAJA saisi verokannusteen, teet,JOTTA sillä kuluttajariita-, vakuutus-, pankki- ja työnantajan on laadittava koulutussuunnitelarvopaperilautakuntien hyvin perusteltuja ma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ratkaisusuosituksia noudatetaan lähtökohtaikehittämiseksi. Yli 20 henkeä työllistävissä sesti hyvin. yrityksissä henkilöstö-tavoitteena ja koulutussuunnitelUuden EU-lainsäädännön on tarjota ma on yhteistoimintalain mukaan pakollinen kuluttajille tuomioistuinmenettelyn vaihtoehja se käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. tona nopea ja kustannuksiltaan edullinen tapa Alle 20 henkilöä työllistävässä yrityksessä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta veroedun saaminen edellytADR-direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että tää koulutussuunnitelmaa. Koulutussuunnikaikissa EU:n jäsenvaltioissa on tuomioistuimen telman tulee sisältää seuraavat ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä ja asiat: määrätä • arvio koko henkilöstön ammatillisesta yhteisistä laatuvaatimuksista menettelyille. Osa osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen terveyspalveluista ja jatkoja korkeakoulutusvaatimuksissa tapahtuvista muutoksista palvelut on suljettu direktiivin soveltamisalansekä näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvaei ulkopuolelle. ADR-menettelyyn sitoutuminen koulutussuunnitelma henkilöstöryhmittäin olisi elinkeinonharjoittajille pakollista eivätkä ratkaisut sitovia, ellei kansallisesti toisin
MITEN VEROVÄHENNYS ODR-ASETUS LASKETAAN?
VEROVÄHENNYKSEN MÄÄRÄ saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka ODR-asetuksella luodaan EU:n laajuinen, verkoulutusvähennykseen oikeuttavien koulukossa toimiva asiointipiste, johon kuluttaja voi tuspäivien määrällä ja jakamalla se luvulla 2. tehdä valituksen toisessa jäsenmaassa toimiLaskelman perusteena oleva keskimääräinen vasta verkkokaupasta ostetusta tavarasta tai päiväpalkka saadaan jakamalla työttömyysvapalvelusta. ODR-foorumi ei ratkaisisi itse riitoja, kuutusmaksun perusteena oleva verovuoden vaan etsisi toimivaltaisen ADR-elimen, jolle palkkasumma keskimääräisellä työntekijäkuluttajan tekemä valitus välitettäisiin. ODRmäärällä ja jakamalla se 200:lla. foorumin on tarkoitus olla maksuton ja toimia Työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys kaikilla EU-kielillä.
eivät kuulu yritysverotuksen piiriin, voivat ratkaista erilaiset riidat elinkeinonharjoittajien saada koulutuskorvausta, joka vähennetään kanssa mm. verkon välityksellä. Tämä koskee työnantajan maksamasta työttömyysvakuuniin kotimaisiaVerovähennystä kuin rajat ylittäviä kuluttatusmaksusta. ja riitoja koulutusjan ja elinkeinonharjoittajan välillä. kolmesta Sääntelyn korvausta voi saada maksimissaan tarkoituksena on myös lyhentää riidanratkaikoulutuspäivästä työntekijää kohden verosuun kuluvaa aikaa lähtökohtaisesti 90 päivään vuodessa. siitä, kun osapuolet ovat antaneet asiassa selvityksensä. Nykyisen käytännön valossa tämä aikataulu vaikuttaa haasteelliselta sekä Suomesmuutoin tavalla satai että muissatarkoituksenmukaisella Pohjoismaissa. ryhmiteltynä EU:ssa on keväällä 2013 hyväksytty kuluttaja• yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpiriitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva tämään työkyvyttömyysuhan alaisten jaADR direktiivi (Alternative Dispute Resolution, ikääntyneiden työkykyä sekä ), ja siihen liittyvätyöntekijöiden verkkovälitteistä kuluttajariityöttömyysuhan alaisten työntekijöiden tojen ratkaisua koskeva asetus (Online Dispute työmarkkinakelpoisuutta Resolution, ODR). • suunnitelman toteutuminen ja seuranta. Työnantajalle ei synny velvollisuutta kouluttaa koko henkilöstöä kolmea päiväätiedottaa vuodessa määrättäisi. Yritysten tulisi kuitenkin vaan koulutustarve voi koskea osaa henkiADR-menettelyn olemassaolosta esimerkiksi löstöä vuosittain. Koulutussuunnitelmassa nettisivuillaan kuluttajille samoin kuin siitä, ei tarvitse eritellä koulutustarvetta henkilöittäin ovatko ne sitoutuneet menettelyyn. ADR-mevaan riittää, että tarpeet kartoitetaan esim. nettelyyn turvautuminen ei saa estää osapuolia henkilöstöryhmittäin. Seuranta sen sijaan saattamasta kyseistä riitaa myöhemmin tuotulee tehdä työntekijäkohtaisesti. mioistuinmenettelyyn, jos ADR-ratkaisuja ei ole määrätty sitoviksi. Tällä hetkellä sitovia ratkaisuja annetaan ainakin Norjassa ja Tanskassa. laskentaperusteista, edellytysten täyttymisestä ja koulutuspäivien pitämisestä työntekijäEU:n jäsenvaltioiden tulee implementoida direkkohtaisesti. tiivi heinäkuuhun 2015 mennessä, ja ODR-fooKoulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutusrumin toiminnan tulee käynnistyä tammikuussa päivien keskimääräisestä palkkakustannuk2016. Oikeusministeriön asettama työryhmä sesta. Koulutuskorvauksen saamisen edellyvalmistelee säädösten voimaansaattamista Suotykset ovat samat kuin verovähennyksessä. messa, ja ODR-foorumia testataan kuluttaja- ja Koulutuskorvaus vähennetään työttömyysvaelinkeinonharjoittajajärjestöjen toimesta syksyn kuutusmaksusta. 2014 aikana.
KAUPPAKAMARI 2727 KAUPPAKAMARI
KAMARIKUULUMISIA
KYMENLAAKSOSSA ON YRITTÄMISEN ILOA Kymenlaakson ainutlaatuisuutta ja yhdessä tekemistä tuotiin näyttävästi esille jo toisen kerran Yrittämisen ILO -tapahtumalla Yrittäjän päivänä syyskuussa. Tapahtuman teemana on tänä vuonna ”Elämyksiä moneen makuun” ja sen puitteissa kymenlaaksolaista osaamista esiteltiin useasta eri näkökulmasta. Kauppakamari tuotti tapahtumaan Kymenlaakso Areena –paneelikeskustelun teemalla ”Maistuva Kymenlaakso”.
Kymenlaakso Areenalla puhutti ”Maistuva Kymenlaakso”. Keskustelemassa vasemmalta Pekka Kaikkonen (HoviRuoka Oy), Paula Kulla (Kouvola Innovation Oy), Timo Nisula (Kouvolan Lakritsi Oy), Maria Tigersted (Mustilan Viini Oy) ja Markku Yli-Kaitala (Yli-Kaitalan lomamökit).
Yrittämisen ILO -tapahtumassa oli mukana lähes 50 näytteilleasettajaa.
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN 14. HHJ-KURSSI
Kymenlaakson 14. HHJ-kurssi pidettiin tänä syksynä Kouvolassa Kaslink Foods Oy:n isännöimänä. Kymenlaaksossa kurssille on osallistunut jo yli 260 henkilöä, valtakunnallisesti osallistuneiden määrä ylittää 5000.
28 KAUPPAKAMARI
Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarilta.
YHTEYSTIEDOT
ASIAA SUKUPOLVEN- JA OMISTAJANVAIHDOKSESTA
KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 PL 83, 48101 KOTKA VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA Puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 050 309 7451 jaana.pirtila@kauppakamari.fi
Lokakuisen aamukahvitilaisuuden teemana oli sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Tilaisuudessa veroasiantuntija Paavo Martikainen, KPMG Oy puhui sukupolven- ja omistajanvaihdoksen verotuksellisista riskeistä ja sudenkuopista sekä siitä, kuinka ne vältetään.
YHTEYSPÄÄLLIKKÖ PIA PETTERSSON puh. 0400 392 326 pia.pettersson@kauppakamari.fi KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ JENNA LEHTIMÄKI puh. 0440 296 112 jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ ANNEMARI BACKMAN puh. 0440 296 301 annemari.backman@kauppakamari.fi ASIAKASPALVELUSIHTEERI ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi
HHj-kurssin strategiatyö-jaksolla KTT Kari Lohivesi, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta avasi osallistujille hallituksen ja johtoryhmän strategiatyön haasteita.
KAUPPAKAMARI 29
Paremmalla tiellä.
BIOKAASUN VOIMALLA!
Sulzerilaisuus on: Huolenpitoa huomisesta.
Menestyksemme taustalla on vahva kokemus ja osaaminen. Yli sadan vuoden aikana olemme olleet eturivissä viemässä pumppausteknologian kehitystä eteenpäin. Kehitämme jatkuvasti älykkäämpiä pumppuja, joiden avulla voidaan säästää ympäristöä, raaka-aineita ja energiaa. Meiltä löytyy myös laaja valikoima huoltopalveluita tehokkaan ja luotettavan pumppauksen varmistamiseen: mittaukset, kenttähuollot, pumppukorjaukset ja -modernisoinnit, ongelmanratkaisupalvelut, varasto- ja vaihtoyksikköpalvelut ja energiatehokkuusanalyysit. Sulzer Pumps Finland Oy PL 66, 48601 Kotka Puh. 010 234 3333 www.sulzer.com/Sulzer-Pumps-Finland 30 KAUPPAKAMARI
HAMINAN ST1-ASEMALLA TANKATAAN BIOKAASUA. Voit autoilla edullisesti ja entistä ympäristöystävällisemmin!
· Polttoainekustannukset ovat noin 50 % edullisemmat kuin bensiinillä. · Biokaasu on uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat merkittävät. · Raaka-aineet ovat 100 % kotimaisia ja uusiutuvia. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa. · Biokaasu siirretään tuotantolaitokselta tankkausasemille kaasuputkiverkostossa.
Tankkaamisiin Itäväylällä, Haminan biokaasuasemalla! Kysy lisää asiakaspalvelustamme, puh. 05 460 10 600 tai lue lisää:
www.haminanenergia.fi
Seuraa maailmaa muutoksessa! yritysblogi.elisa.fi
67686_EL_Y_blogi_Kauppakamari_210x140.indd 1
15.10.2014 8.46
27.11.2014
Torstai klo 13:00–16:00 | Finlandia-talo, Helsinki
Kasvua kansainvälistymisestä Haetko kasvua kansainvälistymisestä? Tunnetko kasvumarkkinat? Osaatko kulkea oikeaa kansainvälistymispolkua? Tule ja kuule edelläkävijöiden näkemykset ja kokemukset!
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
kauppakamariforum.fi Yhteistyökumppanit
KAUPPAKAMARI 31
ELÄMÄNTYÖ – yhtä ainutkertainen kuin taideteos
Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.
Katso lisää ansiomerkit.fi »