Kauppakamari 3 2015

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARILEHTI

KYMENLAAKSOSTA SUOMEN BIOLAAKSO

WWW.KYMICHAMBER.FI

3/2015

›› 13

PÄÄKIRJOITUS:

TUORE ENERGIAJOHTAJA ARVOSTAA VASTUULLISTA ENERGIAA

›› 3

HAMINAN KAUPUNGINHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA ELINA INKEROINEN

MAAKUNNAN MAHDOLLISUUDET ESILLE ›› 6

UUSI JÄSEN + URAPOLKU + VALIOKUNTAUUTISIA + KIRJAVINKKI

KAUPPAKAMARI 1

SISÄLTÖ

3/2015

SEURAA MEITÄ FACEBOOK.COM/KYMICHAMBER / TWITTER .COM/K2KYM

JULKAISIJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 48100 KOTKA WWW.KYMICHAMBER.FI OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 05 229 6100 KYMICHAMBER@KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS / TAITTO, ILMOITUSVARAUKSET VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA KIRSI.JUURA@ KAUPPAKAMARI.FI PUH. 040 591 3339 KONSEPTI KUMPPANIA OY

Kymenlaaksolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä Suomen biolaaksoksi. Uusin tietotaito ja yli 200-vuotinen puunjalostusosaaminen ovat hyvä kombinaatio.

KUVAPANKIT PIXHILL

12

ILMESTYY 2015 MAALIS-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO SCANWEB OY KORJALANKATU 27 45100 KOUVOLA

JÄSENKENTTÄ

TEEMA

ELINKEINOELÄMÄ

5 UUSI JÄSEN Grano hanskaa digin ja printin

13 HAMINAN BIOKAASULAITOS STARTTAA Uusi kansainvälistymisohjelma sparraa käytännönläheisesti

8 VALIOKUNTASYKSY ALKOI Koulutusta, uusia jäseniä ja vaikuttamistyötä

18 SUNILAAN MAAILMANLUOKAN BIOJALOSTAMO

25 KOUVOLAN KAUPPAKAMARIOSASTO täyttää 65 vuotta

15 YHDEN TURHA ON TOISEN TIMANTTI Teollisuuden symbioosit luovat uutta liiketoimintaa

ISSN 2341-9962

7 TEAM FINLAND Pääministeri Juha Sipilä laittoi Team Finlandiin vauhtia 18 HENKILÖ Veteraanidiplomaatti Jaakko Laajava haastateltavana

30 TILASTO Johtaako kilpailijan mainonta harhaan

KAUPPAKAMARIN TAVOITTEET HUOMIOITIIN HALLITUSOHJELMASSA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN jäsenyys

KANNEN KUVA JORMA HAAPAMÄKI, REIMARI

2 KAUPPAKAMARI

Kasvuyrittäjät pääsivät teho-ohjelmaan

9

kannattaa! Saat käyttöösi rahanarvoiset jäsenedut ja tueksesi kauppakamarien ainutlaatuiset verkostot.

PÄÄKIRJOITUS

ENERGIAA VASTUULLISESTI UUDISTUEN! TÄMÄN KAUPPAKAMARI-LEHDEN pääteemat ovat bioenergia ja vastuullisuus. Ne kuvaavat hyvin ennen kesää julkaistun hallitusohjelman energiapoliittisia linjauksia. Hallitusohjelman mukaan fossiilista tuontienergiaa korvataan puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla. Hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan ja tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana. Tavoitteena on saavuttaa asetetut ilmastotavoitteet, parantaa energiaomavaraisuutta ja vaihtotasetta sekä lisätä työpaikkoja.

KYMENLAAKSOSSA ON toteutettu hallituksen tavoiteohjelmaa eturintamassa sekä paikallisella että valtakunnan tasolla. Energiantuotannosta uusiutuvan energian osuus on Kymenlaaksossa yli 63 %, mikä ylittää jo reippaasti hallitusohjelmassa 2020-luvulle asetetun tavoitteen. Tämä on saavutettu alueen metsäteollisuuden ja paikallisten energiayhtiöiden voimakkaalla panostuksella uusiutuvaan energiantuotantoon.

KAUPPAKAMARI ON kannanotoissaan pitänyt hallituksen energialinjauksia hyvinä.

Tukijärjestelmien ei tulisi suosia mitään teknologiaa ja niiden tulisi ohjata kokonaistaloudellisesti edullisimpiin päästövähennyskeinoihin. Kansalliset ohjauskeinot ovat ongelmallisia erityisesti silloin, jos ne heikentävät EU:n päästökaupan toimivuutta.

ENERGIA-ALALLA ON totuttu sanomaan, että toimialan kvartaali on 25 vuotta. Tällä on haluttu viestiä sitä, että alan investoinnit ovat erittäin pääomavaltaisia ja siksi pitkän aikavälin ennustettavuus on alalle tärkeää.

Tulevaisuudessa energia-alakin saa tottua lyhempään kvartaaliin. Uusien teknologioiden kehittyminen haastaa vanhat toimintamallit myös energiantuotannossa. Uusiutuvat ja päästöttömät tuotantomuodot korvaavat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Yksi muutoksen keskeinen teema on vastuullisuus – ympäristön huomioiminen ja hyvä yrityskansalaisuus tarkoittaa meille valintoja ja tekoja.

AKU PYYMÄKI liiketoimintajohtaja Kymenlaakson Sähkö Oy puheenjohtaja Teollisuusvaliokunta Kymenlaakson kauppakamari

Aku Pyymäki aloittaa Kymenlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtajana 1.1.2016

KAUPPAKAMARI ON KANNANOTOISSAAN PITÄNYT HALLITUKSEN ENERGIALINJAUKSIA HYVINÄ.

LYHYESTI LUKUINA

50

45

30

VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITSEMME 50 %

VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITSEMME 45 %

VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TARVITSEMME 30 %

enemmän ruokaa. Biotalouden avulla tavoitellaan entistä turvallisempaa ruokaa, joka on viljelty, lannoitettu ja jalostettu vähentämällä ilmastokuormitusta ja lisäämällä terveysvaikutuksia.

enemmän energiaa. Suomi on bioenergian tuotannon edelläkävijä. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on Suomessa lähes 35 prosenttia. Puu on tärkein energian tuotantomme raaka-aine.

enemmän vettä. Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme. Luonto säätelee ilmastoa, sitoo hiiltä, tasaa tulvia, muodostaa pohjavettä ja on myös tärkeä hyvinvoinnin ja virkistyksen lähde.

KAUPPAKAMARI 3

KOMPASSI KOMPASSI

KIRJA

NYT PUHUTTAA

TUNNISTA SUURIMMAT SUDENKUOPAT Tunnista yrittäjän tutkitusti suurimmat sudenkuopat ja menesty!

Miksi yksi yritys löytää paikkansa markkinoilta ja asiakkaiden sydämistä mutta toinen ei? Miten kahdella kohtalaisesti pärjäävällä yrittäjällä on täysin erilaiset kokemukset arjen yrittämisestä: yksi raahautuu uupuneena päivästä toiseen, kun taas toinen ei innostuksissaan malttaisi pitää paussia tai lomaa. Miksi yksi yritys pystyy veloittamaan jatkuvasti kannatta1/2 vallaILMO tavalla, kun taas toinen ei?

Näiden – ja monien muiden - kysymysten takaa löytyy psykologisia mekanismeja.

KÄYTÄNTÖ JA TEORIA NIVOUTUVAT

Nämä yrittäjyyden taustalla vaikuttavat ”psykologiset painovoimalait” ovat luonteeltaan usein paljaalla silmällä näkymättömiä, ajallisesti pysyviä ja valintoihin vaikuttavia. Pitkän linjan ansioituneet yrittäjät ovat usein oppineet tuntemaan kokemuksen kautta nämä viisaudet, mutta yleensä tapauskohtaisten tarinoiden muodossa – usein hekään eivät tunne vaikuttavia ainesosia, yleistettävissä muodoissa.

Kirjassa yhdistyy käytännönläheisellä tavalla yrittäjyyden, myynnin ja markkinoinnin psykologia – sekä monet muut menestyksen kannalta merkittävät teemat päätöksenteon vinoumista itsensä johtamiseen. Kirjan avulla yrittäjä tai yrittäjyyttä harkitseva voi muuttaa oman ainutkertaisuutensa yrityksen ainutkertaisuudeksi yhdistäen omat valttikorttinsa ja markkinan mahdollisuudet.

4 KAUPPAKAMARI

YRITYKSET AKTIVOITUIVAT FENNOVOIMA-PROJEKTIIN Uutiset Fennovoiman ydinvoimalan etenemisestä innostuttavat yrityksiä tarttumaan toimeen päästäkseen mukaan alueen rakentamiseen.

YRITYKSET OVAT kiinnostuneita Fennovoiman suurhankkeesta. Tästä kertoo omalta osaltaan Oulun kauppakamarin Lisää kauppaa -portaaliin ilmoittautuneiden yritysten määrä. Elokuuhun mennessä kaikkiaan 189 yritystä on halukasta toimimaan mukana Fennovoiman projektissa.

Niillä on yhteensä noin 130 000 työntekijää.

Mukana olevat yritykset tekevät jo tarjouksia yhteistyökumppaneilleen sekä suoraan muun muassa Fennovoimalle, Rosatomille ja Titan 2:lle.

Oulun kauppakamarin ydinvoimavaliokunnan puheenjohtajan Raimo Seikkalan mukaan yrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä osille jättimäisestä rakennusprojektista.

Puutteita yrityksillä on venäjän kielen ja venäläi-

sen liiketoimintakulttuurin hallinnassa. Myös ydinteknisissä prosesseissa riittää opeteltavaa. Totuus kuitenkin on, että suuri osa toiminnasta Pyhäjoella ei vaadi ydinteknistä osaamista.

Mahdollisia osaamispuutteitaan yritykset ovat paikanneet monin tavoin – rakentamalla yhteistyöverkostoja, kouluttautumalla ja rekrytoimalla uutta henkilöstöä, josta osa on venäjänkielentaitoista.

Kaksi seuraavaa vuotta työmaalla tehdään tavallista rakentamista noin 200 miljoonan euron edestä.

Lisäksi työmaan työssäkäyntialueelle pystytetään asuntoja, toimistoja sekä teollisuuden, kaupan ja palvelujen tiloja.

Töitä piisaa niin rakennusalalla kuin esimerkiksi erilaisissa työmaa-, ruoka- ja kiinteistöpalveluissa.

KAUPPAKAMARI 1

BLOGIT JA APPSIT HTTP://WWW.ZENTOINTERACTIVE.COM/BLOG/

HTTP://BLOGI.MEDIASHAKE.FI/

Opastusta yrityksen ja/tai organisaation strategian suunnitteluun, tavoitteelliseen viestintään sekä eri sometyökalujen käyttöön, apua tulosten mittaamiseen ja tarvittaessa myös sisältöjen tuotantoon.

Sold Out on Mediashake Oy:n internet-markkinoinnista ja verkkoliiketoiminnasta kertova blogi.

HTTPS://FLIPBOARD.COM/

Flipboard on sähköinen lehti, jonka sisällön voit itse valita. Flipboardin kautta voit seurata eri alojen uutisia sekä Twitterja Facebook-virtaa.

Flipboard on ilmainen.

UUSI JÄSEN

Kerrostalon kokoisia kankaita ja digimarkkinointia KELTA-MUSTA Grano-logo on kuluneen vuoden ajan pistänyt silmään jäähalleissa, pesäpalloareenoiden taustamainoksissa, kilpahiihtäjien numerolapuissa ja Pori Jazzin mainoksissa.

GRANOSTA SAA laajat sähköisen markkinoinnin palvelut, tulostukseen ja painamiseen liittyvät tuotteet sekä aineistopankin palvelut.

Asiakaskunta koostuu teollisuusyrityksistä peruspainopalveluja tarvitseviin pienyrityksiin, myös kuluttaja-asiakkaat huomioiden.

Yritysten markkinoinnissa esitteet, rollupit, julisteet ja tulosteet ovat saaneet rinnalleen voimakkaasti kasvaneen sähköisen markkinoinnin. Granon Kymenlaakson aluepäällikkö Petri Raanoja painottaa erityisesti sovellusten mittarointiominaisuuksia.

- DIGITAALISEN MARKKINOINNIN perusedellytys on mitattavuus, jotta voidaan seurata muun muassa kampanjan kävijäliikennettä tai mitä sivuja markkinointikirjeestä avataan.

- TOINEN SELKEÄSSÄ kasvussa oleva alue on myymälämarkkinointi. Nykyisin on helppo toteuttaa yritykselle tai tuotemerkille personoituja rakenteita kuten esimerkiksi hyllypuhujia, esitetelineitä tai pahvihahmoja. Oman brändin mukaisesti esille tuotu tuote myy itse itsestään.

GRANOLLA ON Kymenlaaksossa kaksi toimipistettä. Kouvolaan on keskitetty konsernin valokuvakirjatuotanto sekä digitointi- ja arkistointipalvelut. Perustuotantoa ovat myös digipaino-, suurkuva- ja teknisten piirustusten tuotanto. Kotkassa tehdään pääasiassa teknisiä piirustuksia ja suurkuva-asennuksia.

- EI OLE järkeä pitää kaikkia laitteita joka kaupungissa, vaan eri pisteet keskittyvät eri tuotantoon. Asiakkaalle se merkitsee tasaisempaa laatua ja nopeampia toimituksia.

Petri Raanoja on toiminut graafisella alalla parikymmentä vuotta.

Kauppakamaritoiminnassa häntä kiinnostaa yhteistyö eri alojen yritysten kanssa sekä erityisesti valiokuntatyöskentely ja mahdollisuus olla kehittämässä tulevaisuuden toimintaa.

- OLEN AINA ollut sellainen kikkailija ja kehittelijä. Jos on mahdollisuus päästä mukaan uusiin asioihin ja vielä kehittää niitä, niin se kiinnostaa minua.

Raanoja kertoo, että Grano toimii Kymenlaaksossa luottavaisin mielin.

- AJAT OVAT haastavat, mutta laaja palvelutarjonta ja tuotantolinjat tuovat vakautta. Jos olisimme keskittyneet pelkkään paperitulostukseen, en tiedä olisiko koko yritystä enää olemassakaan. Pitää kehittyä koko ajan,mielellään olla etuajassa ja osata vielä ennustaakin vähän tulevaa.

Petri Raanoja

KAUPPAKAMARI 5

KOMPASSI

URAPOLKU ELINA INKERONEN

Elina on Kymenlaakson puolestapuhuja Haminan kaupunginhallituksen tuore puheenjohtaja tuntee koko Kymenlaakson hyvin eduskuntatyön kautta. Hän haluaa puhaltaa alueelle positiivista tuulta purjeisiin.

ARKADIANMÄKI ON ollut Elina Inkeroisen työpaikka yli kymmenen vuotta. Vuodet 200711 hän toimi kouvolalaisen Jari Larikan eduskunta-avustajana ja nyt toista kautta istuvan lappeenrantalaisen Jukka Kopran avustajana. Eduskuntatyön hän kertoo olevan todella kiireistä, mutta vaihtelevaa ja mielenkiintoista.

-EDUSKUNTATYÖSSÄ ELETÄÄN asiakokonaisuuksien äärellä. Aina olet tämän päivän asioissa kiinni. Yksi työn parhaista puolista on, että saa tavata paljon erilaisia ihmisiä erilaisista yhteyksistä ja kontaktoida eri tahoja, hän kuvailee.

ELINAN PERUSTYÖPÄIVÄÄN kuuluu kansanedustajan kokousten ja tapaamisten koordinointia, tiedon keruuta, asioihin perehtymistä, lukemista ja kirjoittamista. Hän myös suodattaa valtavaa tietotulvaa edustajan puolesta, pitää yhteyttä sidosryhmiin ja huolehtii kalenterista. Erittäin hyödyllisenä asiana Elina pitää sitä, että molemmat ovat kotoisin samasta vaalipiiristä.

-ME KIERRETÄÄN paljon oman maakunnan tilaisuuksia ja tapaamme paikkakunnan ihmisiä.

Siitä on iso etu kummankin työlle.

LUOTTAMUSTOIMIA ON lisäksi mm. Kymenlaakson liiton maakuntavaltuustossa ja Cursorin seutuvaltuustossa. Hamina on tuttu kaupunki uudelle puheenjohtajalle myös opiskeluaikojen kesätöiden kautta.

-OLIN TÖISSÄ kaupungin matkailutoimessa monta kesää Ja sitäkin kautta kaupungin toiminta on tuttua.

OPISKELUAIKOJEN LEIVÄNHANKINTAA auttoivat sivutoimiset myynti- ja konsulenttityöt. Ja kun kaupasta ei löytynyt omaan makuun sopivia koruja, päätti Elina tehdä niitä itse. Näyttävät puukorut herättivät niin paljon huomiota, että pian hän huomasi valmistavansa niitä

6 KAUPPAKAMARI

ystävilleen ja tuttavilleen. Niin tuli perustettua toiminimi Design Helmielli.

-SE ON sellaista mukavaa vastapainoa ajatustyölle. Tällä hetkellä helmien teko on hyvin vähäistä, kun ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa.

UUDESSA LUOTTAMUSTOIMESSA Elina Inkeroisella on mahdollisuus toimia paitsi Haminan kaupungin, myös koko laaksokunnan asioiden edistäjänä. Itse hän näkee Kymenlaakson tulevaisuuden positiivisena.

-AINAHAN TÄÄLLÄ on ollut hyviä ja huonoja aikoja, mutta aina on noustu. Se edellyttää, että me Kymenlaaksossa uskotaan itse itseemme ja nähdään kotimaakunta, ei negaatioiden kautta, vaan nostamalla positiiviset mahdollisuudet esille. Se on sellaista kotiseuturakkautta ja maakuntaylpeyttä, joka sitten säteilee kyllä takaisinpäin.

VAKIOT KOULUTUS

Filosofian maisteri Turun Yliopistosta 2002. Pääaineena saksan kieli, sivuaineina poliittinen historia, viestintä, markkinointi ja liiketaloustieteet.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

Ihan ensimmäinen taisi olla mansikanpoimintaa, mutta sellainen oikea työ oli sitten T-Marketin hedelmä- ja vihannesosastolla Haminassa.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA

Jos puhutaan poliittisesta urasta, niin kyllä se tämä valinta kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi on.

Teksti: Kirsi Juura

MOTTONI!

Kuva: Jorma Haapamäki

Ei voi elää positiivisesti, jos ajattelee negatiivisesti.

NYT PUHUTTAA

Rytminmuutos on tapahtuma sinulle, joka olet päättänyt kääntää muutoksen menestykseksi.

um uidici olore

ugit orunt etur est, ped m erisent usani m. s ne

UM ET

et mt, hit edisime

ur si ut aceaos oloris esti

26.11.2015

Team Finland yritysten ehdoilla Team Finland yksinkertaistaa kotimaassa julkisia kansainvälistymispalveluita. Yritykset voivat soittaa palvelunumeroon, josta ne saavat konkreettisia ehdotuksia jatkotoimenpiteistä.

YRITYSTEN PÄÄSYÄ Finpron, Finnveran,

Tekesin ja ELY-keskusten palveluihin helpotetaan yhteisellä palvelunumerolla 0295 020 510. Yhdellä yhteydenotolla selvitetään yrityksen tarpeet ja annetaan ehdotus jatkotoimista.

Team Finland tiivistää yhteistyötään myös paikallisten toimijoiden kuten alueellisten kauppakamarien kanssa. ”Yritysasiakasnäkökulma pitää saada nykyistä vahvemmin mukaan Team Finland -palveluihin”, korostaa Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

Kauppakamarit tuntevat alueen kasvuyritykset ja niiden yritysten tarpeet. ”Kauppakamarien kasvu- ja kansainvälisty-

misryhmä ovat valmiita kirittämään julkisia kansainvälistymispalveluita”, muistuttaa Vuori. ”Oulussa on otettu askelia tähän suuntaan kauppakamarin ja yrittäjien voimin.”

Julkisen talouden haasteissa julkisilta palveluilta vaaditaan parempaa tuloksellisuutta. Vuoren mukaan valtion tai kunnan ei pidä tarjota palveluita, joita yksityiset pystyvät tuottamaan. Esimerkkeinä kauppakamarivetoiset Kasvu Camp ja Kasvu Open -mentoroinnit. ”Team Finland on ottamassa askelia oikeaan suuntaan”, toteaa Vuori. ”Vientiä ei voi valtiollistaa. Vastuu on aina yrityksellä.

Toimiva Team Finland voi edistää asiaa.”

SYYSKOKOUS Kymenlaakson kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous pidetään 3.12.15 klo 16:45-20:00 Kouvolassa.

Tilaisuuden isäntänä toimii Gasum Oy, Kiehuvantie 189, 45100 KOUVOLA. Ohjelma 16:45 Tervetulokahvit 17:00 Syyskokous 17:30 Katsaus Gasumin toimintaan ja energiamarkkinoihin. Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen 18.30 - 20:00 Päivällinen Kokouskutsu ja esityslista lähetään jäsenyritysten yhteyshenkilöille syksyn aikana. Ilmoittautumislinkki www.kymichamber.fi -sivuilla.

Lämpimästi tervetuloa.

Rytminmuutos on tapahtuma sinulle, joka olet päättänyt kääntää muutoksen menestykseksi. Tapahtumassa sinä ja muut oman alansa visionäärit – yritysjohtajat, tutkijat ja politiikan vaikuttajat – luovat yhdessä keinot, joiden avulla yrityksesi menestyy tulevaisuudessa.

Päivän aikana saat oppia, esimerkkejä ja innostusta itsellesi, työyhteisöllesi ja yrityksellesi. Lisäksi pääset tapaamaan henkilökohtaisesti päivän puhujia sekä verkostoitumaan muiden tulevaisuuden tekijöiden kanssa.

Rytminmuutos koostuu kolmesta rinnakkaisesta ohjelmasta. Valitset itse miten päiväsi rakennat. Loungessa tapaat tilaisuuden esiintyjät, luot kontakteja ja vaihdat kokemuksia muiden osallistujien kanssa.

Rytminmuutos-tapahtuma 26.11.2015 klo 11.00–16.00 Finlandia-talo Mannerheimintie 13 e Helsinki

rytminmuutos.fi JÄRJESTÄJÄ

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY TULOSSA Kymenlaakson kauppakamari kartoittaa vuosittain jäsentensä tyytyväisyyttä kamarin toimintaan ja palveluihin. Yrityksen nimeämälle yhteyshenkilöille ja kauppakamarin luottamustehtävissä toimiville henkilöille lähetetään sähköpostitse kutsu osallistua jäsentyytyväisyystutkimukseen ja linkki kyselylomakkeeseen.

Kysely toteutetaan viikoilla 38-40.

Tulokset saadaan lokakuun aikana.

KAUPPAKAMARI 7

KOMPASSI

SYKSYN VALIOKUNTAKOKOUKSET Kaupan ja palvelualan valiokunnan kokous 3/2015 pidetään 9.9.2015 klo 9-11 Kotkassa. Kokouksen teemana on sähköinen markkinointi ja kuluttajakäyttäytyminen.

Kokous pidetään #SOMEDIGI – tapahtuman yhteydessä.

Teollisuusvaliokunnan kokous 3/2015 on 17.-18.9.2015 Tampereella Teollisuuden neuvottelupäivien seminaarin ja EK-Foorumin yhteydessä.

Kinnon kehityspäällikkö Vesa-Matti Marjamäen raporttia KasvuCampista seuraavat KV- ja kasvuvaliokunnassa vas. Kari Sartamo (Hämeen ELY-Keskus), Arto Luostarinen (PPT Pölynpoistotekniikka), Juhani Talvela (KyAMK), Jouko Luode (Cursor), Jari Vuorimaa (LasiVuorimaa), Kirsi Hovikorpi (Ekami), Lasse Talsi (Talco Knowhow) ja Lotta Frimodig, Kouvolan Nuorkauppakamari.

VALIOKUNNAT STARTTAAVAT VALIOKUNTAUUTISIA

Syksyn valiokuntatyöt käynnistyivät elo-

kuussa logistiikkavaliokunnan kokoontumisella. Toimintaan sitoutuneet luottamushenkilöt ovat alueen keskeisiä vaikuttajia.

ICT- VALIOKUNTA KOKOONTUI 20.8 . Puheenjohtaja Tomi Hautala alusti kokouksen aiheella digitalisaatio. Hän nosti esille digitalisaation mahdollisuudet. ” Asioita voisi tehdä paljon helpommin, meillä on jo osaaminen sekä työkalut, mutta emme käytä niitä”, hän painotti.

KOUVOLAN KAUPUNGIN tietohallintojohtaja Sirpa Mäntynen kertoi Ratamo -hankkeesta. Ratamon digitaalisuus lähtee kyvykkyyksien rakentamisesta. Henkilöstö on mukana suunnittelussa työpajojen kautta. Mobiilikotihoito –palvelu laajenee koko ajan. Kyber-uhkan mahdollisuus otetaan huomioon jo sähköverkon suunnittelussa.

Valiokunta keskusteli myös tulevaisuuden hybridikauppa –konseptista ja henkilötietojen suojasta internetissä.

LOGISTIIKKAVALIOKUNNAN KOKOUS pidettiin merellisissä maisemissa Kotkan edustalla 14.8. Kokouksen puheenjohtajana toimi HaminaKotka Sataman Oy:n liikennejohtaja Markku Koskinen. Kymenlaakson liiton suunnittelujohtaja Ari Pietarinen kertoi, että Kymenlaakson liikennestrategia 8 KAUPPAKAMARI

on saatu valmiiksi. Tavoitteena oli saada ajantasainen strategia, joka tehdään käyttäjänäkökulmasta. Kotkan kantasatamaan on tulossa laituriremontti, yhtenä syynä 2017 Kotkaan saapuva Tall Ships Race. Valiokunta suunnittelee logistiikkaesitteen päivittämistä. Painoalapäällikkö Mervi Nurminen Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta kertoi uudesta oppimismuodosta, joka on saanut nimen Logistiikkaverstas. Mervi Nurminen otti esille hankkeen ”Maakunnan älykkään erikoistumisen strategiset kärjet” liittyen logistiikkaliiketoiminnan tulevaisuuteen ja kehittämiseen.

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KASVUVALIOKUNNAN kokous pidettiin 2.9. Kouvolassa, CTS Engtecin isännöimänä. Teemana olivat Pk-yritysten kansainvälistyminen ja rahoitus. Lisäksi agendalla olivat Kasvu Campin käynnistyminen Kymenlaaksossa, valiokunnan ulkomaille suuntautuva opintomatka ja maakuntamme oman Hallituspartnerit ry:n perustaminen.

Osaamisvaliokunnan kokous 3/2015 on 23.9. klo 9-11. Kokouksen isäntänä toimii Nitro ID, Kotka.

ICT- valiokunnan kokous 4/2015 on yhteiskokous Riihimäki-Hyvinkään, Tampereen, Turun ja Hämeen kauppakamareiden ICT-valiokuntien kanssa 15.10. Teemana on Mobiili lähimaksaminen.

JC-valiokunnan 3/2015 kokous on 21.10.

Valiokunnan kokouksen jälkeen pidetään Kauppakamari-ilta, jossa Kotka, Kouvolan ja Haminan nuorkauppakamarilaisille esitellään kauppakamaritoimintaa, koulutuksia ja valiokuntatyöskentelyä.

Kansainvälisyys- ja kasvuvaliokunnan kokous 4/2015, suunnitteilla ulkomaan opinto- ja kokousmatkana Cambridgeen 18.-20.11.

Logistiikkavaliokunnan kokous 4/2015 on 30.11. klo 10–12. Isäntänä Steveco Oy. Teema: Venäjä, missä mennään?

LOGISTIIKKAVALIOKUNNAN JÄSENIÄ

SIRPA MÄNTYNEN

KASVUCAMP KÄYNNISTYI ALUEELTA

Helteisinä elokuun päivinä Rankissa järjestetty KasvuCamp oli kasvuha-

kuisille yrityksille tarkoitettu ”työleiri”, jonka aikana osallistuva yritys pääsi itse tunnistamaan ja testaamaan omia kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksiaan.

TEKSTI: KATI VELIN KUVAT: KINNO

Leirille valittiin 10 kymenlaaksolaista yritystä. Osallistuvien yritysten toimialat vaihtelivat teollisuudesta ja sitä palvelevista toiminnoista kuluttajatuotteisiin. Jokaiselle yritykselle oli haettu järjestäjien toimesta etukäteen tarpeita vastaavat konkarit, jotka tekivät yritysten kanssa kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä tehtäviä. Konkarit olivat pääosin paikallisia yrittäjiä ja kansainvälisissä tehtävissä työskennelleitä kokeneita osaajia. Konkareiden hakua laajennettiin myös oman alueen ulkopuolelle, mikäli osallistuvan yrityksen tarpeet niin vaativat.

Osallistujat saivat tiiviin, kaksipäiväisen leirin aikana tehdä töitä neljään eri kehittämisen osa-alueeseen liittyen; kansainvälistymisen strateginen suunnittelu, myynti ja erottuminen, sopimusriskit ja rahoitus käytiin läpi ensin asiantuntija-alustusten ja sitten aiheeseen liittyvien tehtävien kautta.

Asiantuntijat leirille hankki Toteutustoimisto Osaamo, joka vastasi leirin sisällöstä Tampereen kauppakamarissa kehitetyn konseptin pohjalta.

Yritykset kertoivat olevansa tyytyväisiä leirin antiin ja järjestelyihin. Aika oli kuitenkin rajallinen, joten paljon jäi vielä keskustelematta. Monet yrittäjät sopivatkin konkarinsa kanssa jo seuraavia tapaamisia viedäkseen asioita hitusen pidemmälle. Tämä olikin yksi leirin pidemmän tähtäimen tavoitteista: saada kymenlaaksolaisia yrityksiä tekemään keskinäistä yhteistyötä pidemmällä aikajänteellä. Leirillä sovittiin myös liiketoimista osallistuvien yritysten kesken.

Tapahtuma pidettiin komeissa maisemissa Rankin saarella, entisessä sotilastukikohdassa. Leiriläiset majoittuivat kasarmilla tykkien ympäröimänä. Ohjelmassa oli työnteon vastapainoksi maukasta

ruokaa ja saunomista tyynessä kesäillassa.

Jatkossa on suunnitelmissa järjestää Kymenlaaksossa uusia leirejä joko samalla konseptilla tai sitten johonkin osa-alueeseen keskittyen. Tampereen seudulla on järjestetty yritysten toivomuksesta MyyntiCamp, jossa pureuduttiin myynnin kehittämiseen konkreettisemmin kuin mitä KasvuCamp-konseptin pohjalta olisi ollut mahdollista.

Leirillä mukana olleille järjestetään myöhemmin syksyllä aamukahvitilaisuus, jossa yritykset saavat kertoa, millaisia vaikutuksia ja muutoksia leirillä saadut opit ovat heidän liiketoiminnalleen saaneet aikaan. Järjestäjien, Kouvola Innovationin ja Cursorin, puolesta odotukset ovat pidemmällä tähtäimellä ajatellen korkealla, sillä Pirkanmaalla leireille osallistuneet yritykset ovat kertoneet lisänneensä vuositasolla liikevaihtoaan ja löytäneensä uusia vientimaita leirin jälkeen.

Kymenlaakson kauppakamari ja Kymenlaakson liitto osallistuivat omalta osaltaan leirin rahoittamiseen, markkinointiin yrityksille ja konkareiden etsintään. I

KAUPPAKAMARI 9

Läksyt tehtävä huolella ennen maailman­ markkinoille menoa TEKSTI PATRIK LINDFORS KUVAT ANNI REENPÄÄ / STT-LEHTIKUVA

HENKILÖ Kansainvälisiltä markkinoilta

löytyy mahdollisuuksia, vaikka poliittiset ja taloudelliset kriisit dominoivat uutisvirtaa.

Vallitsevassa markkinatilanteessa korostuu veteraanidiplomaatti Jaakko Laajavan mukaan kaksi asiaa: oman yrityksen kilpailukyky ja kyky arvioida markkinoita.

12 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI 13

U JAAKKO LAAJAVA TYÖTEHTÄVÄT

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden neuvonantaja Ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittinen alivaltiosihteeri 2010-2015 Suurlähettiläs, Lontoo 2005-2010 UM:n alivaltiosihteeri 2001-2005 Suurlähettiläs, Washington, 1996-2001 UM:n poliittisen osaston päällikkö 1993-1996 Muita tehtäviä ulkoasiainhallinnossa 1971-1993 KOULUTUS

B.A. Tukholman yliopisto M.A. Helsingin yliopisto Fellow, Harvard University 1985-86 PERHE

Vaimo ja kolme aikuista lasta HARRASTUKSET

Musiikki ja golf

14 KAUPPAKAMARI 12 KAUPPAKAMARI

suuksia suomalaisille yrityksille: Kiinan tavoitteena lkomaille tähtäävän yrityksen tärkeim­ on siirtyä investointeja korostaneesta taloudesta piä kotitehtäviä on tehdä kunnollinen kotimaiseen kulutukseen”, sanoo Laajava. arvio kohdemaan markkinoista ja USA on toipunut finanssikriisistä ja maan talous taloudellisesta tilanteesta. on kasvanut vakaasti jo muutaman vuoden ajan. ”On syytä perehtyä kyseiseen maahan jopa Jaakko Laajavan neuvo yrityksille on, että niiden paikallisella tasolla. Yhtä olennaista on maan kannattaa huomioida, että USA on muuta kuin poliittisen tilanteen ymmärtäminen”, sanoo Jaakko pelkkä liittovaltio. Osavaltioiden lainsäädäntö ja Laajava, joka on toiminut alivaltiosihteerinä Suo­ taloudelliset rakenteet eroavat toisistaan. Kasvu­ ja men ulkoministeriössä sekä suurlähettiläänä muun teknologiakeskuksia löytyy muualtakin kuin Kali­ muassa Washingtonissa ja Lontoossa. Hän toimii forniasta. Esimerkiksi Teksasissa on kova kasvu­ ja tällä hetkellä Keskuskauppakamarin kansainvä­ investointivaihe, ja alueen listen asioiden neuvon­ hintataso on huomattavasti antajana.

OLENNAISTA ON MAAN alhaisempi kuin Kaliforni­ Viime aikojen synkät POLIITTISEN TILANTEEN assa. uutiset ovat liittyneet var­ Laajava toivoo, että USA:n sinkin Eurooppaan, jossa YMMÄRTÄMINEN ja EU:n välinen TTIP­ Kreikan talousromahdus, kauppasopimus toteutuu.

Ukrainan tilanne ja pako­ Se antaisi eurooppalaisille laiskriisi vievät päähuo­ yrityksille mahdollisuuden kilpailla muun muassa mion. Markkinatilanne on kuitenkin suhteellisen USA:n julkisen sektorin hankinnoista. vahva Suomen perinteisissä vientimaissa Saksassa, Isossa­Britanniassa ja Ruotsissa.

VENÄJÄ-RISKI TOTEUTUI ”Toimialoilla ja yrityksillä voi mennä hyvin, Venäjä näytti Vladimir Putinin ensimmäisen vaikka kansantaloudessa on ongelmia. Tärkeintä presidenttikauden aikana siirtyvän kohti vakaata on nähdä kokonaiskuva, ja etsiä eri markkinoilla markkinataloutta, joten maa vaikutti silloin hou­ tarjolla olevat mahdollisuudet”, sanoo Laajava. kuttelevalta investointikohteelta. Putinia pidettiin jopa talouskasvun takuumiehenä.

KASVUA KIINAN IMUSSA Putinin näkemys on tällä hetkellä kuitenkin Afrikasta on kauan puhuttu seuraavana kasvavana se, että hänellä on historiallinen tehtävä palauttaa markkinana. Kehitys on ollut hidasta, ja monella Venäjän suuruus ja nostaa Venäjä vastapainoksi Afrikan maalla on vielä pitkä matka toimivaan USA:n hegemonialle kansainvälisellä näyttämöllä. markkinatalouteen. Edellytykset liiketoimin­ Tämä näkyy muun muassa poliittisena uhitteluna nan harjoittamiselle ovat Laajavan mukaan nyt ja sotatoimina Itä­Ukrainassa. kuitenkin oleellisesti parantuneet, osittain Kiinan Venäjän markkinoiden romahdus ja kauppaan tekemien investointien ansiosta. kohdistuvat sanktiot johtivat monen suomalaisen ”Moni Afrikan maa on päässyt kansainvälisen yrityksen osalta niin sanotun Venäjä­riskin lau­ talouden piiriin erityisesti Kiinan raaka­aine­ keamiseen. Kriisi kurittaa myös venäläisiä yhtiöitä, kysynnän tyydyttäjänä. Myös matkapuhelinten ja joiden intressi on, että maan tilanne palautuisi mobiiliteknologian yleistyminen on luonut mah­ normaaliksi. dollisuuksia liiketoiminnalle”, sanoo Laajava. ”Näkymät eivät ole kovin rohkaisevat. Paluu Osa Latinalaisen Amerikan maista on myös aikaan, jossa Venäjä ja länsi toimisivat yhteistyössä hyötynyt Kiinan kasvavasta raaka­ainekysynnästä. vaikuttaa tällä hetkellä melko kaukaiselta. Suomen Menestystarinoille on Laajavan mukaan mahdolli­ ainoa vaihtoehto toistaiseksi on noudattaa EU­ suuksia, mutta markkinoille pyrkivien yritysten on tasolla sovittuja pelisääntöjä ja pitää keskustelu­ otettava tosiasiat huomioon. yhteyksiä yllä”, sanoo Laajava. ”Monessa Latinalaisen Amerikan maassa rikol­ Globalisaatio on viimeisten vuosien aikana lisuus, korruptio ja populistinen talousajattelu ovat hidastunut, samaan aikaan kuin perinteinen vielä toimivan markkinatalouden esteenä.” geopolitiikka­ajattelu on vahvistunut. Tämä näkyy Kiina on tällä hetkellä suuri kysymysmerkki. siinä, että maiden väliset voimasuhteet, luon­ Maa toimii maailmantalouden moottorina, mutta nonvarojen hallinta ja kiistat maa­alueista saavat rakenteelliset ongelmat ovat valtavat. Talouskasvu suuremman painoarvon varsinkin suurvaltojen hyytyy, väestö vanhenee ja kustannustaso nousee. välisissä suhteissa.

Jännitteet naapurivaltioiden kanssa lisäävät epä­ ”Melkein kaikki ongelmat, joihin pitäisi vaikut­ varmuutta. Esimerkiksi Kiinan ja Japanin välinen taa, ovat globaaleja. Hallitusten käytettävissä olevat luottamus on erittäin heikolla tasolla. keinot ovat kuitenkin suurimmilta osin paikallisia”, ”Kiinan taloudessa on kuitenkin tapahtumassa toteaa Laajava. merkittävä rakennemuutos, joka tarjoaa mahdolli­

TEEMA

Kymenlaaksosta Suomen biolaakso Kymenlaakson syömähammas on 1870-luvulta asti ollut metsäteollisuus. Paperinkulutuksen notkahdus ja sitä seurannut metsäklusterin rakennemuutos muuttivat toimialaa radikaalisti. Nyt metsäyhtiöiden kärkituotteita ovat yhtä lailla biopolttoaineet, biomateriaalit, puutuotteet kuin paperiteollisuuden uusiutuvat tuotteet.

BIOENERGIA

S

TEKSTI: KIRSI JUURA, KUVA: PIXHILL

uomen virallinen biotalousstrategia lähtee siitä, että biotalouden liikevaihto nousee nykyisestä 60 miljardista 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite toisi mukanaan 100 000 uutta työpaikkaa, joista suurin osa metsäbiomassan jalostamiseen.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että fossiilitaloudesta edetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Ratkaisevaa on myös alan tutkimuksen ja elinkeinotoiminnan tiivis yhteistyö. Esille nousee entistä painokkaammin, kuinka kiertotalouden ratkaisut toteutetaan taloudellisesti kannattavasti.

MARKKINOITA MONELLE TOIMIALALLE Biotaloutta ei rakenneta yksin minkään yksittäisen toimialan sisältä, vaan se vaatii toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Kymenlaakson yrityksistä suurimpia bioenergiayhtiöitä ovat metsä- ja energiayhtiöt, mutta niiden vanavedessä tulee laaja rintama yrityksiä, jotka ovat tavalla tai toisella bioenergian kanssa tekemisissä.

Biotalous ja siihen liittyvä kiertotalous avaavat suuria mahdollisuuksia metsä-ja energiateollisuuden lisäksi mm. kemianteollisuudelle, jonka ydinosaamista on erilaisten raaka-aineiden jalostus. Bioenergia luo markkinoita myös teknologiaa ja laitekantaa kehittäville yrityksille. Tuotekehitys- ja tutkimusala sekä insinöörivetoiset suunnittelualat ovat isossa roolissa bioenergiatuotannon kehittämisessä ja soveltamisessa käytäntöön. Tarvitsemme maailmanmarkkinoille kilpailukykyisiä tuotteita.

KYMENLAAKSON KEIHÄÄNKÄRKI Kun vielä vajaa vuosikymmen sitten ajettiin sellutehtaita alas, nyt suunnitellaan uusia tehdasinvestointeja ja uskotaan sellupohjaisten tuotteiden uuteen tulemiseen. Maakunnan elinkeinojen ja yritysten kehittämisyhtiöt Kouvola Innovation ja Cursor ovat ottaneet biotalouden ja uusiutuvan energian liiketoimintojen kehittämisen yhdeksi keskeisistä keihäänkärjistään.

Kymenlaaksossa on metsäteollisuuden vuosisatojen kuluessa mukanaan tuomaa maailmanluokan prosessiosaamista biotalouden kehittämisessä. Sen mahdollisuuksiin tulee nyt nimenomaan Kymenlaaksossa tarttua kaikin tavoin.

Vihreän kullan maakunnalla on tilaisuus muuttua jälleen nimensä mukaiseksi.

KOKOSIMME TÄHÄN BIOENERGIA-TEEMAAN KYMENLAAKSOLAISIA YRITYKSIÄ, JOIDEN YDINTOIMINTOIHIN BIOENERGIA LIITTYY. SEKÄ YRITYSTEN MÄÄRÄ ETTÄ TOIMINNAN SYVÄOSAAMINEN JA LAAJUUS YLLÄTTIVÄT POSITIIVISESTI. Sivulta 18 alkaen.

KAUPPAKAMARI 13

TEEMA

Biotalous

aloittaa uuden aikakauden Suomessa Maan hallitus on asettanut biotalouden ja bioenergian kehitt채misen strategiseksi tavoitteekseen. Hankkeeseen on seuraavina vuosina tulossa satojen miljoonien investoinnit.

TEEMA

TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT COLOURBOX

16 KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI

H

allituksen asettama biotaloushanke on erittäin kunnianhimoinen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut, että jos kaikki menee nappiin, Suomeen voi syntyä jopa 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä korvataan uusiutumattomia kuten kiivihiiltä ja öljyä. Hallitusohjelman tavoitteiden toteutuessa Suomen omavaraisuus energiassa nousisi yli 55 prosenttiin. Tässä tosin on mukana myös turve, jota kaikki tahot eivät lue uusiutuvaksi energiaksi.

“Me elämme nyt uuden aikakauden murrosvaihetta niin Suomessa kuin globaalistikin. Luontaistalouden agraarivaltaisen yhteiskunnan jälkeen alkoi teollistumisen aikakausi, joka perustui fossiilisten luonnonvarojen käyttöön eli kivihiileen ja öljyyn. Nyt olemme siirtymässä talouden seuraavaan aaltoon eli biotalouteen, joka vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä ja edistää talouskehitystä kestävällä pohjalla”, selvittää työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Mika Aalto talouden uutta ajanjaksoa, biotaloutta.

Aalto muistuttaa, että maatalous eli metsätalous, maanviljelys ja kalastus ovat

olleet jo tuhansia vuosia varhaista biotaloutta. Myös kiertotalous kuuluu talouden uuteen aaltoon eli tavoitteena on kierrättää kaikkia raaka-aineita mahdollisimman paljon.

Tällä hetkellä biotalouden eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, metsätalouden, rakentamisen, kemianteollisuuden, lääketeollisuuden, uusiutuvan energian, veden puhdistuksen ja biotalouspalveluiden liikevaihto on runsas 60 miljardia euroa ja koko biotalous työllistää noin 320 000 suomalaista.

Tavoitteena on, että liikevaihto nousisi kymmenessä vuodessa 100 miljardiin euroon.

“Liikevaihtotavoitetta on helpompi arvioida kuin työpaikkojen kasvua. Teollisuuden ja liiketoimintojen rakenne muuttuu. Työpaikkoja syntyy ja vanhoja korvautuu, mutta automaatio ja uudet teknologiat eivät synnytä teollisuuteen niin paljon uusia työpaikkoja kuin perinteisen teollistumisen aikoina”, arvioi Aalto.

Raaka-aineen tuotannossa ja logistiikassa vaikutukset nähdään Aallon mukaan toki merkittävinä. Erilaisten biotalouden palveluiden merkitys painottuu uusissa työpaikoissa.

Aalto muistuttaa, että valtaosa biotalou-

den raaka-aineista ja uusista tuotantomahdollisuuksista sijaitsee pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolella, koko Suomen alueella.

“Biotaloudelle ei ole juuri vaihtoehtoa, jos haluamme säilyttää Suomessa nykyisen elintasomme. Biotalouden kasvattaminen on hallituksen keskeinen tavoite työllisyyden ja kasvun aikaansaamiseksi.”

SATOJEN MILJOONIEN EUROJEN INVESTOINNIT Tällä hetkellä Tekes sijoittaa 140-160 miljoonaa euroa vuodessa biotalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan. VTT tekee biotalouteen liittyvää tutkimusta noin 35 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön energiaKAUPPAKAMARI KAUPPAKAMARI 15 17

avustuksia kohdistuu biotalouteen liittyviin investointeihin arviolta noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. ”Vuositasolla rahoitus nousee yhteensä noin 200 miljoonaan euroon. Se ei riitä, vaan lisää rahoitusta tarvitaan, jos kaikki kunnianhimoiset tavoitteet halutaan toteuttaa”, kertoo Aalto.

Biotalous ja puhtaat ratkaisut ovat yksi hallituksen kärkihankkeista, johon suunnataan 300 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018.

Aallon mukaan biotalouden arvoketjut alkavat kohdata toisensa ja rajat teollisuudessa ovat hämärtymässä. Esimerkiksi

”Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia. Ne vaativat paljon työtä, rahaa ja myös ennakkoluulottomuutta”, painottaa Aalto.

Hallitusohjelman mukaan suurimmat mahdollisuudet ovat nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun kotimaisen tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.

Esimerkiksi hiilen käytöstä on tarkoitus luopua 2020-luvun aikana.

Kymmenen vuoden strateginen tavoite on, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä maailmassa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi voi parantaa vaihtotasettaan kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla sekä vien-

”BIOTALOUDELLE EI OLE JUURI VAIHTOEHTOA, JOS HALUAMME SÄILYTTÄÄ SUOMESSA NYKYISEN ELINTASOMME”

metsäteollisuus on aikaisempaa enemmän kemianteollisuutta, kun Suomessa jalostetaan puuraaka-aineesta biodieseliä. ”Suomella on runsaasti biotalouden raaka-aineita, metsää ja osaamista, täällä kehitettyä teknologiaa, kansainvälisillä markkinoilla menestyviä yrityksiä ja myös niitä biotalouden yrityksiä, jotka ovat vasta kasvu-uransa alkupäässä. Kaikki maailman maat ovat samojen kehitysaskeleiden edessä. Jos me onnistumme, voi biotaloudessa aueta huomattavia vientimahdollisuuksia.”

Tällä hetkellä yli puolet Suomen biotaloudesta on metsäbiotaloutta, eli hiukan yli 30 miljardia euroa. Suurin yksittäinen lohko on massa- ja paperiteollisuus vajaan 14 miljardin euron liikevaihdollaan. ”Suomessa metsätalouden bio-osuus on suurin Euroopassa, sillä Suomi on Euroopan metsäisin maa”, selvittää Aalto.

LIIKENTEEN POLTTOAINEISSA UUSIUTUVAT 40 PROSENTTIIN

nillä. Samalla kun omavaraisuus parantuu, syntyy uusia työpaikkoja ja Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Itämeri saatetaan hyvään ekologiseen tilaan. ”Joillakin osa-alueilla Suomi on biotaloudessa maailman kärkeä, erityisesti metsäteollisuudessa, joka sekin on astumassa uuteen aikakauteen perinteisen sellun ja

paperinvalmistuksen lisäksi. Uusiutuvissa biopolttoaineissa Suomi on ehdotonta maailman kärkeä, jopa Ruotsiakin edellä”, sanoo Aalto.

RIITTÄVÄTKÖ RAAKA-AINEET? Suurimmat haasteet biotalouteen siirtymisessä ovat raaka-aineiden riittävyys ja logistiikka eli kuljetukset. Esimerkiksi metsästä saadaan tukkeja, kuitupuuta, energiapuuta ja lisäksi hakkuutähteet. Kuljetusmatkat eivät saa muodostua liian pitkiksi, siksi raakaaineen pitäisi löytyä 100–150 kilometrin säteellä tehtaasta. Siitä syystä alueellinen tasapainoisuus on tärkeä. ”Julkisella rahoituksella voimme kehittää hankkeita siihen pisteeseen, jossa kaupalliset rahoittajat voivat tulla mukaan riittävän turvallisin mielin. Jossain vaiheessa hankkeen pitää nousta kannattavaksi ja sille pitää löytyä myös markkinat”, sanoo Aalto.

Hän muistuttaa, että Suomen pitää olla valppaana myös EU-vaikuttamisessa, jotta omia bioperäisiä raaka-aineita voidaan käyttää kestävällä tavalla. Aalto vakuuttaa, että Brysselin päättäjien kanssa on ainakin tähän saakka selvitty. ”Vaikuttaminen onnistuu parhaiten, kun esitämme Brysseliin yhtenäisiä ja perusteltuja kannanottoja asioihin. Myös jatkuva ennakkovaikuttaminen on tärkeää”, toteaa Aalto.

METSÄTALOUS JA -TEOLLISUUS Metsävarojen käyttöä lisätään kestävästi Puuraaka-aine jalostetaan kotimaassa Puuperäisten liikennepolttoaineiden tuotantoedellytyksistä huolehditaan Pienpuun käyttöön perustuva uusiutuvan energian tuotanto turvataan

VESI- JA KALAVARANTOIHIN PERUSTUVA LIIKETOIMINTA Vesivarojen tuotantopotentiaalia kasvatetaan

Liikennepolttoaineissa hallituksen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samalla polttoaineiden omavaraisuusaste on tarkoitus nostaa yli 50 prosenttiin. Turve on luvuissa mukana, vaikka kaikki tahot eivät pidä sitä uusiutuvana energiana.

18 KAUPPAKAMARI 16 KAUPPAKAMARI

Vesi- ja kalavarojen sekä vesiviljelyn käyttöä lisätään ruuan, energian, ravinteiden ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Maaseudulle luodaan palveluita ja uusia työpaikkoja

MAAILMAN ENSIMMÄINEN BIOJALOSTAMOKILPAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ JÄRJESTI VUOSI SITTEN KANSAINVÄLISEN BIOJALOSTAMOKILPAILUN, JOKA OLI LAATUAAN ENSIMMÄINEN MAAILMASSA. TARKOITUKSENA OLI ETSIÄ ENNAKKOLUULOTTOMASTI UUSIA BIOPOHJAISIA TUOTTEITA KULUTTAJAKÄYTTÖÖN. ESITYSTEN YHTEISARVO INVESTOINTEINA KOHOSI NOIN 1,5 MILJARDIIN EUROON. TEKSTI HEINO YLISIPOLA

MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Peltobiomassojen, eloperäisten jätteiden ja sivuvirtojen sekä lannan sisältämät ravinteet ja energia hyödynnetään kestävästi ja tehokkaasti Proteiiniomavaraisuutta parannetaan Maaseudulle luodaan palveluita ja uusia työpaikkoja

BIOJALOSTAMOT JA YRITYSTOIMINTA Uusille biojalostamoille ja niiden ympärille syntyville yrityksille, jotka hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, luodaan edellytyksiä Korkean lisäarvon tuotteiden kehittämistä tuetaan t&k:n avulla tavoitteena viennin lisääminen Yhteistyöalustojen avulla vauhditetaan biotalouspohjaisten yritysten liiketoimintaa

Lähde: MMM

VOITTAJAKSI KILPAILUSSA nousi Jyväskylässä toimiva Spinnova Oy, joka tekee puukuidusta lankaa.

TOISEKSI KILPAILUSSA tuli Biovakka Suomi, joka valmistaa yhdyskuntajätteistä biokaasua, liikennepolttoaineita ja ravinteita.

KOLMANNEKSI TULI Kemijärvi-konsortio, joka tavoittelee sellutuotteiden ja biokemikaalien valmistusta. Konsortio tutkii mahdollisuutta rakentaa uusi tehdas Kemijärvelle. ”MAAILMAN MITTAKAAVASSA biotalouden edelläkävijät löytyvät Euroopasta. Kärkimaita Suomen ohella ovat Ruotsi, Hollanti ja Saksa. Hollannilla on logistiikkaetu Suomeen verrattuna, koska sillä on isot maailmanluokan satamat bioraaka-aineiden tuontiin ja vientiin”, selvittää työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Mika Aalto.

HÄN PAINOTTAA, että Suomessa biotaloudessa on meneillään monia tutkimushankkeita ja tuotantoa, kuten Nesteen ja UPM:n biodieseltehtaat.

MYÖS HUOLTOASEMAKETJU St1 tekee elintarviketeollisuuden käymiskelpoisista jätteistä bioetanolia. St1 on investoimassa Kajaanissa bioetanolilaitokseen, joka käyttäisi raaka-aineenaan sahanpurua. Investoinnin arvioitu suuruus on 40 miljoonaa euroa, ja siihen on myönnetty 12 miljoonaa euroa TEM:in energiatukea. ”JOS KAIKKI suunnitelmat ja hankkeet toteutuvat, investointeja on tulossa yli neljä miljardia euroa. Esimerkiksi metsäteollisuus on hakemassa uutta toimintamuotoa, josta esimerkkinä Metsä Fibren Äänekoskelle rakennettava uuden sukupolven biotuotetehdas sekä sen ympärille koottava biotalouden yritysekosysteemi.”

AALLON MUKAAN metsäteollisuus on ehdottomasti avainasemassa uusiutuvan energian tuottajana, 70-80 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta on peräisin metsäteollisuudesta.

KAUPPAKAMARI 19 KAUPPAKAMARI 17

TEEMA

Kymenlaaksosta Suomen biolaakso Kokosimme tähän bioenergiateemaan kymenlaaksolaisia yrityksiä, joiden ydintoimintoihin bioenergia liittyy. Sekä määrä että toiminnan syväosaaminen ja laajuus yllättivät positiivisesti.

KYMENLAAKSON JÄTE. Alueellisen jäteyhtiön tehtävänä on toimialueellaan kuntien vastuulle kuuluvan jätehuollon asianmukainen toteuttaminen, sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen.

Yhtiö hyödyntää kaatopaikkakaasun omalla mikroturbiinilaitoksella sähköksi ja lämmöksi. Jätekeskuksen jätteenkäsittelylaitoksella käsitellään lähes kaikki yhtiöön tuodut jätteet niin, että vain 8 % jätteestä sijoitetaan kaatopaikalle. Loput ohjataan hyötykäyttöön tai kierrätettäväksi.

KOTKAN ENERGIA. Energiantuotantoon, teollisuuden energiatoimituksiin sekä kaukolämmön myyntiin ja jakeluun keskittynyt yhtiö, jonka päätuotteita ovat kaukolämpö, teollisuussähkö, -höyry ja jätteiden hyötykäyttöpalvelu. Käyttää yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa uusiutuvia energiamuotoja ja jätteitä yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Tärkeimmät polttoaineet ovat biopolttoaineet, lajiteltu kotitalousjäte, turve sekä maakaasu. Biopolttoaineiden käyttöä lisäsi vuonna 2013 haketta käyttävä biolämpökeskus Karhulassa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus nousi uudistuksen myötä energiantuotannossa ensimmäistä kertaa yli 50 % tason ja energiantuotannon CO2-päästöt jäivät ennätyksellisen alhaisiksi maakaasun käytön pienentymisestä johtuen. Vuonna 2014 on käyttöönotettu kaksi uutta tuulivoimalaitosta Kotkan Mussalossa ja kolmas tuulivoimala on parhaillaan rakenteilla samalle alueelle.

Omassa turvetuotannossa Kivihaikulan suoalue Pohjois-Kotkassa. Valmistelee turvetuotannon käynnistämistä Huosiossuolla Virolahdella.

18 KAUPPAKAMARI

SUNILAAN MAAILMANLUOKAN BIOJALOSTAMO . Yksi Kymenlaakson suurimpia investointeja biotaloussektorilla on Sunilan sellutehtaalle Kotkaan nousemassa oleva maailmanluokan biojalostamo.

BIOENERGIA

T

TEKSTIT : KIRSI JUURA KUVAT: KYMIJOEN KUVAPANKKI, CURSOR

ehtaanjohtaja Olli-Pekka Reunanen Stora Ensolta kertoo, että projekti etenee suunnitellusti ja biojalostamo pääsee täyteen tuotantoon vuoden loppupuoliskolla.

Sunilassa katsellaan muutenkin tyytyväisenä biotalouden tarjoamia uusia mahdollisuuksia metsäteollisuudelle.

-Verrattuna kolmen vuoden takaiseen aikaan, selluteollisuudessa on tapahtunut merkittävä parannus kannattavuuden suhteen. Uudet biopohjaiset innovaatiot antavat rajattomat mahdollisuudet kehittää erilaisia tuotteita. Perinteisten liuko- ja fluff- sellujen sekä tissue- ja erikoispaperien hyvät markkinat ovat myös vahvistaneet selluteollisuuden näkymiä. Enää ei olla niin riippuvaisia paperitehtaista, jotka ennen olivat sellun pääostajia.

Investoinnin arvo on 32 miljoonaa euroa. Biojalostamon LignoBoost –ligniininerotuslaitos on kotimaisen Valmetin uusinta tuotantoa.

YMPÄRISTÖJALANJÄLKI KEVENEE Sunilan biojalostamo tuottaa valmistuttuaan vuodessa noin 50 000 tonnia kuivattua ligniiniä, jolla voidaan korvata merkittävä osa tehtaan käyttämästä maakaasusta. Uusi biojalostamo laskee merkittävästi Sunilan tehtaan hiilidioksidipäästöjä.

Ligniinillä on monipuoliset käyttömahdollisuudet esimerkiksi biopohjaisten kemikaalien, erikoiskemikaalien sekä teknisten materiaalien tuotannossa muun muassa rakentamisessa tai elintarvikealan käytössä.

Biotalouden laajoista mahdollisuuksista Olli-Pekka Reunanen nostaa esille erilaisten sivutuotteiden ja materiaalien teollisen kierrätyksen.

- Sunilassa on kiertotalous ollut osa toimintaa jo pitkään. Näen siinä valtavasti mahdollisuuksia erilaisille yrityksille, Reunanen sanoo.

BIO-A –KONSEPTIN KEHITYS ETENEE KOTKASSA Kotkassa on kehitetty jo varsin pitkälle metsäteollisuuden bio- ja kuitulietettä hyödyntävää biojalostamokonseptia. Ideana on jalostaa lannoiteraetta kaupalliseen käyttöön.

BIOENERGIA

I

dean isä, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin projektipäällikkö Jari Järvinen, sanoo, että BioA-konseptin biojalostamo sopisi vaikka Suomen jokaisen paperi- ja sellutehtaan yhteyteen.

-Näin metsäteollisuuden orgaanisten sivuvirJari Järvinen tojen sisältämät ravinteet saataisiin kiertoon ja takaisin pelloille, sanoo Järvinen.

Konseptissa mädätteeseen yhdistetään biovoimaloiden tuhkaa ja tehtaan jätevesistä eroteltua typpeä. Syntyvä lannoite kaupallistetaan maanviljelyskäyttöön, jolloin biojalostamo ei tarvitse porttimaksuja kannattaakseen.

-Perinteisesti biokaasulaitokset ovat rahoittaneet toimintansa porttimaksuilla ja jakaneet mädätteen ilmaiseksi. BioA:n ideana on tehdä mädätteestä ja tuhkasta lannoiterae, jolla on kaupallista arvoa, Järvinen tiivistää. Biojalostamokonseptissa paperi- tai sellutehtaan lietteistä voi ensimmäisessä vaiheessa jalostaa vaikka etanolia liikennekäyttöön. Loppumassa menee biokaasulaitokseen mädätettäväksi.

TUOTEKEHITYSTYÖTÄ NELISEN VUOTTA Konseptin vaikein askel on ollut erotella biovoimalaitoksen tuhkasta pois haitalliset raskasmetallit menettämättä tuhkien sisältämiä hyviä ravinteita, fosforia ja kaliumia. Tätä työtä Cursor on tehnyt nyt nelisen vuotta. Tuhkanerotuskokeita varten projektitiimi rakensi Kotkan Konepaja Oy:n halliin 10 metriä korkean laitteiston, jota Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä on ajanut Cursorin ohjeistuksen mukaan.

KONSEPTIN BIOJALOSTAMO SOPISI VAIKKA JOKAISEN PAPERI- JA SELLUTEHTAAN YHTEYTEEN Cursor käynnisti alkuvuodesta EAKR-rahoitteisen, Kymenlaakson Liiton tukeman jatkohankkeen, jonka tavoitteena on tuotteistaa BioA-konsepti. Hankkeen rahoitus on 800 000 euroa ja se kestää vuoden 2016 loppuun. Hankkeessa ovat mukana UPM Oyj, Biovakka Suomi Oy ja Kotkan Energia Oy. Suomessa patentoidulle BioA konseptille haetaan parhaillaan EUpatenttia. Tänä vuonna Cursor on pilotoinut prosessia ja testannut ketjua aina biokaasutuksesta lannoitekokeisiin saakka.

BIOTALOUDEN TYÖPAIKAT TÄHTÄIMESSÄ Järvisen mukaan suomalaishankkeita vaivaa se, että jokainen puuhastelee pienessä mittakaavassa itsekseen. Voimia ei osata yhdistää tai ottaa oppia siitä, mitä toiset ovat jo saaneet aikaiseksi.

Cursor haluaa kehitystyönsä auttavan Kotkan-Haminan seudun yrityksiä rakentamaan uutta liiketoimintaa ja synnyttämään uusia työpaikkoja. Parhaillaan eri tahot neuvottelevat referenssilaitoksen perustamisesta jonkin paperi- tai sellutehtaan yhteyteen.

UPM KYMI. Metsäteollisuustehtaat toimivat paperin-, kartongin- ja sellutuotannon ohella merkittävinä kierrätyskeskuksina ja bioenergian tuottajina. UPM Kymin tehdasintegraattiin Kuusankoskella kuuluvat sellu- ja paperitehdas. 2008 valmistunut sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitos on lisännyt integraatin energiaomavaraisuutta ja biosähkön määrää. Kymin sellutehdas on maailman johtavien sellutehtaiden vertailussa kannattava ja kilpailukykyinen. Syksyn aikana valmistuva160 miljoonan investointi kasvattaa merkittävästi tehtaan tuotantoa.

STORA ENSO OYJ ANJALANKOSKEN TEHTAAT on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden uusiutuvien ratkaisuiden maailmanlaajuinen toimittaja. Anjalan Paperitehtaalla valmistetaan kirjapaperia, aikakauslehtipaperia ja erikoissanomalehtipaperia. Inkeroisten Kartonkitehtaalla valmistetaan taivekartonkia kuluttajapakkauksiin, kuten ruoka-, makeis- ja lääkepakkauksiin.

Yhtiön tavoitteena on korvata uusiutumattomat materiaalit innovoimalla ja kehittämällä puuhun ja muihin uusiutuviin materiaaleihin perustuvia tuotteita ja palveluja. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden voimalaitoksella on leijupetikerroskattila, jossa poltetaan erilaisia kiinteitä polttoaineita, kuten puunkuorta, pakkausmateriaalia ja kuivattua veden puhdistuksesta syntynyttä lietettä.

ST1 BIOFUELS. Polttonesteitä tuottava yritys tuottaa ja jalostaa bioetanolia Haminassa sekä omistaa biopolttoaineiden terminaalin. St1 on jo vuosia kehittänyt teknologiaa biojätteiden ja -tähteiden sekä muiden ruokaketjun ulkopuolisten raaka-ainelähteiden hyödyntämiseksi.

Bioetanolia tuotetaan noin 11 miljoonaa litraa vuodessa ja se kuljetetaan St1 Biofuels Oy:n Haminan absolutointilaitokselle loppukäsittelyyn ja käytettäväksi liikennepolttoaineena lähtökohtaisesti Suomessa.

MIEHIKKÄLÄN BIOLÄMPÖ OY. Käyttää puuhaketta Miehikkälän kaukolämmön tuotantoon.

KAUPPAKAMARI 19

TEEMA

Kymenlaaksosta Suomen biolaakso KSS ENERGIA. Voimalaitokset Kouvolan seudulla tuottavat energiaa vesivoimalla, biopolttoaineilla ja maakaasulla. Voimalaitosten polttoainevalikoima tukee osaltaan kansallisia ilmasto- ja energiastrategioita.

Tavoitteina ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Vuonna 2014 sähkön tuottamiseen käytettiin KSS Energian omissa ja tuotanto-osuus tuotantolaitoksissa uusiutuvia energialähteitä 94,7 %, ydinvoimaa 0,2 % ja fossiilisia polttoaineita 5,1 %.

KYMENLAAKSON SÄHKÖ. Yhtiö myi viime vuonna sähköä 1 280 miljoonaa kilowattituntia. Tästä viidennes tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Noin puolet Kymenlaakson Sähkön myymästä vihreästä sähköstä tuotettiin omilla tuotanto-osuuksilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sijaitsevissa voimalaitoksissa vesi- ja tuulivoimalla sekä bioenergialla.

Omasta tuotannosta hiilivapaata on jo noin 70 %. Viime keväänä tehty investointi EPV Energian Ilmajoen Santavuoren tuulivoimahankkeeseen jatkaa konsernin panostuksiaan hiilivapaaseen tuotantoon.

HYÖTYPAPERI. Kouvolassa sijaitseva kierrätyspalveluiden asiantuntijayritys.

Kerää ja käsittelee mm. metallit ja metalliromut, paperit, rakennus- ja purkujätteet, metsätähteet sekä muut uusiokäyttöön hyödynnettävät jakeet teollisuudesta, kaupan alalta, logistiikasta ja yrityksistä.

Hyötypaperi jalostaa sekä myy kierrätysja biopolttoaineita.

HAMINAN ENERGIAN BIOKAASULAITOS VALMISTUU LOKAKUUSSA Haminan Energian biokaasulaitos Virolahden Vahterikonkankaalle valmistuu lokakuussa. Raaka-ainetoimituksien ja koekäytön jälkeen kaasuntuotanto alkaa vuodenvaihteessa.

BIOENERGIA

TEKSTI T JA KUVAT: KIRSI JUURA

L

aitos tulee tuottamaan biokaasua noin 1000 henkilöauton vuosittaisen polttoainekulutuksen verran. Biokaasu jalostetaan biometaaniksi ja syötetään alueelliseen jakeluun kaasuasemille.

Jakelupisteet ovat aluksi Haminassa ja Virolahdella. Biokaasun vertailuhinta bensiiniin on n. 85 snt/litra.

Toimitusjohtaja Timo Toikka on tyytyväinen projektin etenemiseen.

TEOLLISUUDEN HAKE. Yrityksen puunhaketus- ja murskauslaitos toimii Kuusankoskella. Valmistaa poltto- ja selluhaketta käyttäen raaka-aineena metsätähdettä, kantoja, puhdasta puuta sekä rakentamisesta, purkamisesta ja asumisesta syntyvää puujätettä. Jalostettuja lopputuotteita käytetään biopolttoaineena voimalaitoksilla sekä raaka-aineena eri tuotantoprosesseissa. Vuodessa käsiteltävä materiaalin kokonaismäärä on noin 100 000 tonnia.

20 KAUPPAKAMARI

- Viljelijäsopimuksia on saatu hyvin sovittua ja laitoksen raakaainehankinta on turvattu. Kapasiteetti tulee jopa ylittymään suunnitellusta, Toikka sanoo.

TUOTANTO OHJATAAN Teknisesti investointi on sujunut niin ikään odotetusti. Jyväskyläläisen BioGTS:n toimittama, LIIKENTEESEEN JA PÄÄSTÖT SAADAAN TÄTÄKIN KAUTTA ALENEMAAN kuivamädätystekniikalla toimiva reaktori on ensimmäisessä kaupallisessa käytössä Virolahdella.

Yritys tähtää tällä uuden polven biokaasulaitoksella kansainvälisille markkinoille. Biokaasulaitoksen kapasiteetti on noin 15-20 GWh vuodessa.

Suomessa on kolmisenkymmentä vastaavanlaista biokaasulaitosta, mutta Etelä-Kymenlaaksossa Haminan Energian biokaasulaitos on ensimmäinen. Bioenergialaitos on askel uusiutuvan ja päästöttömän energian käyttöön.

TEEMA

-Tärkeää on, että saadaan alueellista toimintaa. Raaka-aineketju pyörii paikkakunnalla, samoin energia jää alueelle.

Oleellisinta on, että tuotanto ohjataan liikenteeseen ja liikenteen päästöt saadaan tätäkin kautta alenemaan.

POLTTOAINETTA 1000 HENKILÖAUTON VUOSIKULUTUKSEEN Investoinnin arvo on vajaat 5 miljoonaa euroa, johon TEM myönsi 30% investointiavustusta. Laitos tulee työllistämään parikymmentä ihmistä koko tuotantoketjussa sisältäen raaka-aineen keräyksen ja kuljetuksen.

Raaka-aine tulee maatalouden kasviperäisistä jätteistä sekä eläinten lannasta.

Materiaalia tulee myös teollisuuden ja kaupan biojätteistä. Alkuvaiheessa biomassaa kuluu noin 19 000 tonnia vuodessa.

Timo Toikka odottaa, että maakaasumarkkinalaki saadaan eduskunnan käsittelyyn vuoden loppuun mennessä. Valmistuessaan laki mahdollistaa biokaasun jakelun valtakunnallisessa verkossa.

KOTKAMILLS. Valmistaa Kotkan tehdasintegraatissaan laminaattipapereita ja niiden jatkojalosteita, painopaperia sekä sahatavaraa. Kuusitukki käytetään porttien sisäpuolella 100-prosenttisesti hyödyksi sahauksen sivutuotteiden, sahanpurun ja hakkeen ollessa yhtiön tuottamien paperituotteiden raaka-aineita. Tehdas on energiaomavarainen lämmön ja sähkön suhteen ja tuottaa kaukolämpöä Kotkan kaupungissa sijaitsevien asuntojen lämmittämiseen.

Kotkamills ilmoitti keväällä 2015 muuttavansa paperikoneen tuotesuunnan aikakauslehtipaperista pakkauskartonkeihin. Päätuotteita ovat korkea-laatuinen pohjoismainen taivekartonki sekä kierrätettävä suojakerroskartonki elintarvike-käyttöön. Investoinnin rakennustyöt aloitetaan vuoden 2016 keväällä.Valmistusprosessissa huomiota tullaan kiinnittämään puuraaka-aineen tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä energian, valkaisukemikaalien ja vedenkäytön minimoimiseen. Toisin kuin nykyisin yleisesti käytössä olevat muovipäällystetyt kartongit, Kotkamills Oy:n suojakerros-kartonki voidaan kierrättää ilman erityistoimenpiteitä. Uuden koneen innovatiivinen valmistusprosessi mahdollistaa kuluttajapakkauksissa käytettävän kierrätettävän, ympäristöystävällisen kartongin valmistamisen kustannustehokkaasti ja joustavasti.

Vuoden 2016 syksyllä voimaan tulevan lainsäädännön myötä muovia käyttävillä tuottajayhteisöillä on velvollisuus huolehtia kuluttajien muovipakkausten keräämisestä ja kierrättämisestä. Muovia sisältämätön uuden sukupolven pakkauskartonki helpottaa niin kuluttajien kuin kartonkipakkauksia paljon käyttävien ruoantuottajien sekä kahvila- ja pikaruokalaketjujen kierrätystyötä, kun muovia ei tarvitse erikseen lajitella.

HOTELLI LEIKARI. Bioenergian pienkäyttäjissä yksi isoimmista käyttäjistä on (700 kW:n puupellettikattila).

SVS SUPERVISE SERVICE. Voikkaalla toimiva yritys on erikoistunut voimalaitoskattiloiden, painelaitteiden sekä niihin liittyvien osien asennus-, kunnossapitotöihin ja valmistukseen. Asiakkaina ovat mm. energia- ja metsäteollisuus.

CTS ENGTEC. Teollisuuden tekniseen suunnitteluun ja asiantuntijakonsultointiin erikoistunut yritys. Uusiutuvaa energiaa käyttvien voimalaitosten suunnittelu ja projektointi koti- ja ulkomaisille metsä- ja energiateollisuusyhtiöille mm. jätteenpolttolaitoksia, biokaasulaitoksia ja yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannonlaitoksia. Energiatehokkuusselvityksiä ja paperi- ja kartonkitehtaiden modernisointia.

WOIKOSKI. Mäntyharjulla sijaitseva teollisuuskaasujen tuottajayritys rakentaa vetytankkausasemakonseptia. Ensimmäinen Hyundai –vetyauto ja kaksi tankkauspistettä on otettu käyttöön 2014-15 aikana. Vedyn etu polttoaineena on sen päästöttömyys.

Woikoskella uskotaan vetytekniikan levittäytyvän jatkossa myös energiapuolelle tarjoten vihreän varastointivaihtoehdon sähkölle. Yhteistyötä Woikoski tekee Tekesin, Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston sekä VTT:n kanssa.

KAUSALAN LÄMPÖ. Iitin kunnan omistaman yhtiön toimialoina ovat kaukolämmön tuotanto ja jakelu sekä vesilaitostoiminta. Hakkeella ja palaturpeella tuotetun kaukolämmön osuus on yli 90 %. Kaukolämpöä toimitetaan Kausalan alueen kiinteistöille.

JR & MR TRADING. Kouvolasta käsin toimiva pelletin ja briketin maahantuoja. polttoaine. Puupelletti on puun- tai kutterin purusta tiiviiksi puristettua polttoainetta, joka sisältää paljon energiaa eikä lisää hiilidioksidipäästöjä ilmakehässä.

GASUM. Tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Yhtiöllä on kaasuputkiverkosto, biokaasulaitoksia ja LNG-tuotantolaitoksia sekä LNG-terminaalihankkeita ja terminaaleja Suomessa ja Pohjoismaissa. Gasumin alueellinen maakaasukeskus ja kompressoriasema sijaitsevat Kouvolan Kiehuvassa.

Lähteet: Yritysten nettisivut, Kinno, Cursor KAUPPAKAMARI 21

TEEMA

Kymenlaaksosta Suomen biolaakso

Yhden turha on toisen timantti Eija Hämäläinen

Yrityksissä menee paljon uusiokäyttöön soveltuvaa materiaalia poltettavaksi. Sen sijaan, että yritykset tekisivät yhteistyötä materiaalien kierrättämisessä, päädytään usein helpoimpaan ”joku hakee pois”ratkaisuun. Suurin ongelma on se, että yritykset eivät löydä toisiaan.

BIOENERGIA

K

TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT KIRSI JUURA, HAMINAKOTKA SATAMA

ylmäkalusteita valmistava firma poistaa metallisesta kaapinovesta keskiosan ja laittaa tilalle lasin. Irti sahattu levynkappale pilkotaan osiin ja laitetaan metallinkierrätykseen. Sinänsä käyttökelpoinen osa menee hukkaan, vaikka se voisi olla toiselle yritykselle arvokasta raaka-ainetta.

Raaka-aineiden lisäksi hukkaan menee paljon tuotannon sivuvirtoja, energiaa, käsittelykapasiteettia sekä aineetonta pääomaa kuten henkilöstön osaaminen tai tilat.

ääreen. Toisen toimijan sivuvirta tai ylimääräinen materiaali voi muuttua tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia. Toinen yritys voi hyödyntää tuotannon sivuvirtaa suoraan omassa toiminnassaan ja molemmat säästävät kustannuksissa.

VALTAKUNNALLINEN VERKOSTO KÄYTÖSSÄ Mikäli yhteistyökumppania ei löydy Kymenlaakson alueelta, työpajojen kautta on mahdollisuus linkittyä valtakunnalliseen Motivan FISS-verkostoon. Kyseessä ONGELMANA ”SEN OIKEAN” LÖYTYMINEN OSALLISTUJA VOI LINKITTYÄ on tietokanta, jonka kautta etsitään materiaalivirSuurin ongelma Suomessa on ollut yritysten VALTAKUNNALLISEEN roille jälleenkäyttäjiä tai raaka-aineen toimittajia. toistensa löytäminen tai pikemminkin löytäVERKOSTOON -Kumppani voi löytyä yllättävältäkin taholta. mättömyys. Tähän ongelmaan on nyt tarttunut Pyrimme saattamaan yhteen eri alojen yrityksiä, Cursorin ja Kouvola Innovationin (Kinno) sillä saman alan yrityksillä yhteistyökumppanit vetämä Teolliset symbioosit –toimintamalli, joka etsii toisilleen sousein ovat jo tiedossa. Yllätyksellisiä esimerkkejä ovat olleet esimerpivia kumppaneita ja toimii puhemiehenä yritysten välillä. Seuraava kiksi kattohuopien kerääminen ja muokkaaminen edelleen bitutapaaminen yrityksille on työpaja 23.9. Haminan Hailikarissa. miaseman käyttöön sopivaksi tai purkufirmat, jotka ovat löytäneet Uusien yhteistyökumppanien löytämisessä keskeisiä työkaluja ovat rakennusmateriaaleille täysin uusia ottajia. Toisen hylky tai sivuvirta Cursorin ja Kinnon tekemät yrityskäynnit sekä alueelliset työpajat. voi olla toisen raaka-aine, painottaa projektin vetäjä Eija HämäläiTyöpaja tuo tuottajat ja hyödyntäjät konkreettisesti saman pöydän nen Cursorista.

22 KAUPPAKAMARI

-Verkoston voima tuo oikeat yritykset yhteen. Yrityksellä on mahdollisuus lähteä mukaan myös alueellisen toiminnan ohjausryhmään, jossa pääsee vaikuttamaan todella tehokkaasti.

Symbioosien edistämisessä ja uusien kontaktien löytämisessä hyödynnetään tarpeen mukaan Motivan kokoamaa asiantuntijaverkostoa.

KAUPAN ALAA ODOTETAAN MUKAAN Kotkan ensimmäisessä työpajassa oli kesäkuussa mukana noin 30 yritysten edustajaa. Pajassa tuotiin esiin yli 150 erilaista konkreettista resurssia ja symbioosiaihioita kirjattiin 100. Eija Hämäläisen mukaan materiaalien hyödyntämisessä on meneillään uusjako.

-Kiertotalouteen ovat havahtuneet Kymenlaaksossa mm. energia- ja jäteyhtiöt, jotka hakevat materiaaleja liiketoimintaansa. Kaupan alaa, teollisia toimijoita sekä infran ja rakennusten rakentajia odotetaan nyt toden teolla mukaan, koska siellä materiaalivirrat ovat suuria. Mitä aikaisemmin yritys on mukana, sitä paremmin se pystyy hyödyntämään materiaalivirtoja.

-Meillä kaikilla on edessä ajattelutavan muutos, sanoo Eija Hämäläinen.

Materiaalivirtoja kannattaa käydä yrityksessä nyt systemaattisesti läpi ja meiltä voi pyytää avuksi sparraajan. Apuna voi käyttää myös netistä löytyvää Motivan materiaalitehokkuustestiä. Toimintatavan muutos kannattaa ottaa käyttöön nyt, sillä ns. orgaanisen jätteen (ml. muovit) kaatopaikkakielto lisää yrityksen jätekustannuksia. Monista raaka-aineista alkaa olla globaalisti pulaa tai niiden hankinta on kallista ja luontoa rasittavaa.

WIN-WIN -TILANNE Yritykset hyötyvät kiertotaloudesta esimerkiksi myyntitulojen muodossa.

Lisäksi säästöä syntyy jätemaksuissa. Yritykselle tulevaa imagoetuakaan ei voi vähätellä.

Yhteistyö tulee yritykselle edullisemmaksi, jos sivuvirran tuottaja ja ylijäämää hyödyntävä yritys sijaitsevat lähekkäin. Yhtenä esimerkkinä paikkaan kiinnittyvistä symbioosimahdollisuuksista Eija Hämäläinen mainitsee Kymenlaakson paperi- ja sellutehtaat, joissa on tyhjäkäynnillä olevia kontteja, tiloja, säiliöitä ja jätevedenkäsittelykapasiteettia. Toisaalta HaminaKotkan Satama on iso toimija siinä mielessä, että laivat jättävät jälkeensä erilaista jätettä, joka pyritään keräämään talteen yhä tarkemmin.

Kiertotalous on noussut EU:ssa yhdeksi keskeiseksi asiaksi. Eurooppa onkin nettotuoja monien raaka-aineiden, esimerkiksi tekstiilituotteiden, kohdalla.

Sitran mukaan Suomessa kiertotaloudella on jopa 2 miljardin potentiaali.

-Kiertotalous tulee joka elämän alueella vastaan. Se on aikamoinen ameeba, josta kuitenkin yrityksille löytyy pitäviä hämähäkin jalkoja, joihin tarttua, Eija Hämäläinen kuvailee.

KIERTOTALOUDEN ETUJA Kustannussäästö ja parempi tulos Lisää liikevaihtoa, uutta liiketoimintaa, uusia tuotteita Energian ja vedenkulutuksen pieneneminen Vähentyneet jätteenkäsittelykulut Parempi raaka-aineen saatavuus

Operatiivinen päällikkö Tapani Pasanen HaminaKotka Satama Oy

SATAMA ETSII UUSIA MATERIAALIVIRTOJA HaminaKotka Satama Oy osallistui kesäkuussa Cursorin järjestämään Teolliset symbioosit –työpajaan. Operatiivinen päällikkö Tapani Pasanen liputtaa täysin purjein materiaalien kierrätyksen puolesta.

-Lähdimme katsomaan, miten alueen yritykset löytävät yhteisen sävelen ja yllätyimme, kuinka paljon jatkohyödynnettäviä jätevirtoja löytyi. Satamayhtiössä on jo pitkään tehty materiaalikierrätystä eri yhteistyökumppanien kanssa. Uusia mahdollisuuksia tutkaillaan kuitenkin koko ajan.

-Satama tekee jo monen yrityksen kanssa ympäristöluvan alaista maamassojen sijoittamista alueella. Osa on betonia tai tiilimassoja, jotka on puhdistettu ja voidaan sijoittaa maa-alueille, osa on täysin puhdistettu mereen sijoitettavaksi, kertoo Pasanen.

Satamilla on pitkä kokemus aluksien jätteiden vastaanotosta ja lajittelusta yhteistyössä alan yritysten kanssa.

Kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö sekä sopimukset edellyttävät satamia ottamaan vastaan aluksien käytöstä johtuvia jätteitä, nyt uusina jätejakeina ovat tulleet aluksien rikkipesureiden jätteet, sekä ruumanpesu- ja saniteettivedet.

HaminaKotka Satama on käynnistänyt selvityksen näiden uusien jätejakeiden vastaanoton ja kierrätyksen kehittämiseksi yhteistyössä materiaalien ja energian kierrättämiseen erikoistuneen Lassila & Tikanojan kanssa.

Tehokkaampi raaka-ainekierto ja materiaalitehokkuus Pienempi hiilijalanjälki Vähäisempi neitseellisten raaka-aineiden tarve Positiivinen yrityskuva

CURSOR JA MOTIVA JÄRJESTÄVÄT MAKSUTTOMAN VERKOTTUMISTILAISUUDEN/TYÖPAJAN YRITYSTEN VÄLISTEN KUMPPANUUKSIEN EDISTÄMISEKSI KESKIVIIKKONA 23.9.2015 KAUPPAKAMARI 23

SINUN ANSIOSTASI

Jokaisen yrityksen taustalla on osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä.

Hyvin tehty työ ansaitsee kiitoksen.

Osoita arvostuksesi ansiomerkillä!

Haasteellisessa työelämässä tehdään ansiomerkin arvoisia suorituksia.

ansiomerkit.fi

24 KAUPPAKAMARI

R

autatien ja varuskunnan varassa elänyt Kouvola oli saanut siirtokarjalaisista uutta voimaa ja elinkeinoelämä oli vilkastunut. Kouvolan kauppakamariosaston perustamisen tarpeellisuudesta löytyy ensimmäinen lehtijuttu Kouvolan Sanomista 11.11.1947 Unto Seppäsen kirjoittamana. Kun kauppala määrättiin lääninhallituksen residenssiksi, oli tarpeen luoda talouselämälle oma paikallinen keskusorganisaatio.

Kouvolan Liikemiesyhdistyksen johtokunta kutsui 25.

9.1950 hotelli Kouvolaan neuvottelukokouksen. Liikemiesyhdistyksen puheenjohtaja Reino Olkku perusteli kauppakamariosaston tärkeyttä ja kokous perustikin yksimielisesti Kotkan kauppakamariin kuuluvan Kouvolan kauppakamariosaston.

Jäseniksi ilmoittautui 61 liikettä ja henkilöä.Toimintaa käynnistämään perustettu toimikunta valitsi osaston puheenjohtajaksi Kouvolan kauppalanjohtaja Erkki Tuulen.

Keskuskauppakamari vahvisti osaston säännöt 31.1.1951 ja sen piiriin luettiin Kouvola, Kuusankoski, Iitti, Jaala, Anjala, Elimäki, Sippola ja Valkeala.

TULOKSELLISIA HANKKEITA Kauppakamariosasto lähti perustamispäivästä alkaen reippaasti ja määrätietoisesti liikkeelle ja sai jo lähtöviivallaan vahvan kannatuksen talouspiiristään.

Kauppakamariosasto on koko 65-vuotisen toimintansa ajan tehnyt merkittäviä aloitteita ja usein ne ovat johtaneet tulokseen. Ensimmäinen aloite oli Suomen Pankin sivukonttorin perustamisesta Kouvolaan. Samana vuonna 1951 kauppakamariosasto esitti lääninhallituksen talon rakennustöiden aloittamista.

Seuraavana vuonna osaston aloitteesta ryhdyttiin järjestämään säännöllisesti Kymenlaakson messuja. Usein aloitteet koskivat tiehankkeita ja 50-luvulla saatiinkin osaston ansiosta Lammin lossi Kymijoen yli Jaalaan.

1961 kauppakamariosasto esitti Kouvolan ohitustietä ja Pohjois-kymenlaaksoon omaa autokatsastuskonttoria.

Kouvolan kieli-instituutista vuonna 1968 tehdyn aloitteen takana oli nimenomaan Kauppakamariosasto, joka senkin jälkeen pyrki ajamaan Kouvolan kauppaopiston ja sen jatkajan Liiketalouden ja ulkomaankaupan instituutin (nyk.

Kyamk) asiaa.

Osaston tuella instituutti sai 1985 oikeuden datanomikoulutuksen aloittamiseen.

POHJOIS-KYMENLAAKSO VAHVA KAUPPAJA HALLINTOKAUPUNKI 1970-luvun puolivälissä pohjoisen Kymenlaakson teollisuuspiirit ajoivat vahvasti Kymenlaakson kauppakamarin sijoittamista Kouvolaan. Pohjois-Kymenlaakson liike-elämä ja kunnat katsoivat siirron liittyvän olennaisesti silloin vireillä olleeseen väliportaan hallintouudistukseen. Valtionhallinto keskitti tuolloin toimielimiään lääninhallituksen kainaloon.

Kouvolan seutu oli taloudellisesti laaksokunnan vahvin ja mm. keskusliikkeet sijoittivat Itä-Suomen jakelukeskuksiaan juuri Kouvolaan.

Myös ajatusta omasta Kouvolan kauppakamarista väläyteltiin. Näiden keskustelujen jälkeen pohjoisen Kymen-

Kouvolan seudun kauppakamariosaston nykyinen hallitus vas. asiamies Kirsi Juura, Marja-Leena Joukainen, Henni Seppälä, Sakari Pasanen, Anssi Pälvisalo, Serafiina Toivonen ja Heli Hietanen. Kuvasta puuttuvat Matti Kukkonen, Harri Korhonen, Asko Pesonen ja Jarkko Mikkola.

Kouvolan osastolla

on juhlavuosi Kouvolan seudun kauppakamariosasto täyttää syyskuussa 65vuotta.

Perustaminen juontaa siirtokarjalaisten mukanaan tuomaan kauppalan liike-elämän vilkastumiseen.

ALUEELTA

TEKSTI: KIRSI JUURA KUVAT: KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI, PEKKA OLKUN KUVA-ARKISTOT

laakson toiveita alettiin kuunnella tarkemmin. Kauppakamariosaston aloitteisiin suhtauduttiin vakavammin ja se sai edustajiaan valiokuntiin mm. lääninhallituksen suunnittelujaostoon, teollisuustoimikuntaan ja useiden maakunnallisten yhteisöjen hallintoon puhumattakaan kauppakamarin omista valiokunnista Kauppakamariosasto sai ensimmäisenä edustajanaan Arvo Sinkkosen Kymenlaakson kauppakamarin puheenjohtajistoon vuonna 1978. Yrjö Kaukiainen toimi ensimmäisenä pohjoiskymenlaaksolaisena puheenjohtajana 1990-92.

Vuoden 1989 alusta alkaen Kymenlaakson kauppakamarin puheenjohtajistosta yhden tulee olla Kouvolan kauppakamariosaston puheenjohtaja.

AKTIIVINEN TOIMINTA JATKUNUT Kauppakamariosasto on toimintansa alusta pitäen järjestänyt aktiivisesti erilaisia tapahtumia. Uusimpia ovat Pörssitapahtuma, Kymikontakti ja Kymenlaakso-KouvolaAreenat. Monet muistavat Kouvolan keskustan Valokadun 1987 alkaen, jossa kauppakamari oli yhtenä kustantajana.

Osasto on edelleen mukana useissa hankkeissa ja toimielimissä.

2012 Kauppakamariosasto avasi oman toimipisteen Kouvolan Kasarminmäelle.

Tiivis yhteistyö Kouvolan Liikemiesyhdistyksen kanssa jatkuu edelleen ja mm. vuosikokoukset järjestetään yhdessä. Kauppakamariosaston nykyinen puheenjohtaja on toimitusjohtaja Sakari Pasanen.

Kouvolan Liikemiesyhdistys 40 -vuotisjuhlakokouksessaan. Kauppaneuvos Reino Olkku ojentaa kirjekuorta kaupunginjohtaja Erkki Tuulelle. Oikealla Kouvolan kauppaoppilaitoksen rehtori Lauri Kontkanen.

Kymenlaakson kauppakamari onnittelee 100 vuotta täyttävää Kouvolan Liikemiesyhdistystä 31.10.2015

KALENTERI

24.11.

ENNAKKOPERINTÄ 2016

ENNAKKOPERINTÄ-SEMINAARI ON mitä mainioin paikka päivittää tietosi ajan tasalle. Saat kätevästi kaiken tiedon yhteen kerättynä ja käytäntöön sovellettuna mm. vuoden 2016 veroperusteista, tuloveroasteikosta, luontoiseduista, työnantajamaksuista sekä Verohallinnon uusimmista ohjeista.

ASIANTUNTIJANA SUOSITTU kouluttaja, ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto.

KOULUTUS JÄRJESTETÄÄN ti 24.11. klo 8.00 – 11.30 Kotkassa ja klo 12.45 – 16.15 Kouvolassa.

VARAA PIAN paikkasi, koulutukset täyttyvät nopeasti!

JÄSENHINTA 239 € + alv.

KATSO KOULUTUSPÄIVÄT ja tarkka ohjelma: Kaikki koulutukset ja tapahtumat: www.kymichamber.fi

SYYS

25

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Koulutuksessa käydään läpi kaikki arvonlisäverotuksen ajankohtaiset asiat, mm. uusin oikeuskäytäntö, Verohallinnon uudet ohjeet ja tuoreimmat lainsäädännön muutokset. Tule päivittämään tietosi! Koulutus järjestetään 24. päivä Kotkassa ja 25. päivä Kouvolassa.

Jäsenhinta 299 € + alv.

LOKA

5 13 13

30

FINANCIAL ENGLISH

Koulutuksen aikana kehitetään sitä englannin taloussanastoa, jota osallistujat tarvitsevat päivittäisessä työssään.

Koulutus soveltuu erityisesti talouden ammattilaisille; taloushallinnossa työskenteleville, tilintarkastajille ja kirjanpitäjille.

Jäsenhinta 299 € + alv.

26 KAUPPAKAMARI

WWW.KYMICHAMBER.FI

15 29 30

VERKKOKOULUTUS: SELKEÄT RAPORTIT EXCELIN PIVOTILLA

Koulutuksessa opit luomaan Pivotin avulla isosta aineistosta raportteja nopeasti ja helposti liiketoiminnan tarpeisiin. Jäsenhinta 80 € + alv.

MARRAS

4

SIIRTOHINNOITTELU MUUTTUU!

Siirtohinnoitteludokumentoinnin sisältö muuttuu 2016. Tule kuulemaan mitä toimenpiteitä muutokset edellyttävät yrityksiltä!

Jäsenhinta 239 € + alv.

UUDISTUVA HANKINTALAINSÄÄDÄNTÖ

12

Uuden hankintalain valmistelu Suomessa on käynnistynyt. Tule kuulemaan millaisia muutoksia hankintalakiin on tulossa! Jäsenhinta 239 € + alv.

MITÄ VOIT LUKEA TILINPÄÄTÖKSESTÄ?

Päivän aikana opitaan tulkitsemaan yrityksen tilinpäätöstä. Koulutus sopii hyvin yritysanalyytikoille, asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioiville ja henkilöille, jotka tarvitsevat kykyä analysoida virallisia tilinpäätöksiä. Jäsenhinta 299 € + alv.

INTERNET-MARKKINOINTI NOLLABUDJETILLA

Koulutuksessa kuulet sisältömarkkinoinnin viimeisimmät vinkit ja saat pikakoulutuksen muutamaan näppärään ja ilmaiseen työkaluun. Koulutus järjestetään 29. päivä Kotkassa ja 30. päivä Kouvolassa.

Jäsenhinta 299 € + alv.

17 19

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KANNATTAVUUS

Tarvitsetko luotettavia laskelmia myynti- ja hinnoittelupäätösten tueksi? Tule oppimaan mm. kuinka tuloslaskelman katteita voi hyödyntää tuotteen hinnan ja myyntitavoitteiden asetannassa. Jäsenhinta 299 € + alv.

AJANKOHTAISTA VUOSILOMASTA JA TYÖPAIKAN POISSAOLOISTA

Koulutuksessa käsitellään monipuolisesti vuosilomalain soveltamista ja poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita.

Mm. kaikki vuonna 2015 tulleet vuosilomalain muutokset käydään läpi seikkaperäisesti.

Jäsenhinta 299 € + alv.

EXCEL 2013 TEHOKÄYTTÖÖN

Työelämälähtöisillä kursseilla kehität helposti omaa atkosaamistasi ja tehostat työskentelyäsi Excelillä. Koulutus järjestetään 17. päivä Kotkassa ja 19. päivä Kouvolassa. Jäsenhinta 299 € + alv. Ilmoittaudu mukaan, kurssit täyttyvät nopeasti!

KOULUTUS

KOULUTTAUTUMINEN HALLITUSTYÖHÖN LISÄÄ YRITYKSEN STRATEGISTA OSAAMISTA Hallitustyöhön kouluttautuminen lisää merkittävästi hallituksen panostusta strategiatyöhön. Kotkalainen hallitusaktivisti Imre Rask sanoo hyödyntävänsä HHJ- kurssin oppeja joka kerta, kun hallituspöytään istuu.

TEKSTI: LEENA LINNAINMAA, KIRSI JUURA

HALLITUKSEN TÄRKEIN tehtävä on löytää yrityksen tulevaisuuden strategiset menestystekijät. Tämä näyttäisi onnistuvan parhaiten niiltä hallituksilta, joiden jäsenet ovat kouluttautuneet tehtäviinsä.

SEURAAJASUUNNITTELU ON monessa hallituksessa laiminlyöty, eikä osa PK-yrityksistä ole pohtinut edes kriisitilanteiden järjestelyjä. PK-hallitusbarometrin mukaan HHJ-koulutus lisää merkittävästi seuraajasuunnittelua yrityksissä.

KYMENLAAKSON JÄTE Oy:n hallituksen jäsen Imre Rask suoritti Kymenlaakson kauppakamarin HHJ-kurssin vuonna 2012. Hän toteaa ykskantaan, että kurssilta tuli paljon tietoa, mitä hallitusvastuussa olevan pitää huomioida.

- EHKÄ TÄRKEIN yksittäinen anti oli Osakeyhtiölaki. Sen läpikäyminen havahdutti huomaamaan, että hallituksen pitää aina ajaa ensisijaisesti yhtiön eikä omistajan etua. Omistaja hyötyy pitkällä tähtäimellä siitä, että yritys menestyy ja voi hyvin.

HHJ – HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN HALLITUSTYÖHÖN KOULUTTAMINEN lisää merkittävästi hallituksen panostusta strategiatyöhön.

Lokakuussa käynnistyvässä HHJ-koulutuksessa paneudutaan mm. hallituksen kokoonpanoon, rooleihin, juridiseen vastuuseen, riskienhallintaan sekä työmuotoihin (raportointi, strategiatyö jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta Koulutus auttaa yrittäjiä ja yritysjohtoa hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin.

To 1.10.2015 klo 12.45 - 17.30 Hyvä hallintotapa Ke 7.10.2015 klo 12.45 - 17.15 Hallituksen ja hallitustyön organisointi Ke 14.10.2015 klo 12.45 - 17.15 Strategiatyö

YKSI TÄRKEÄ OPPI OLI VASTUUKYSYMYKSET

Ti 3.11.2015 klo 12.45 - 19.00 Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

IMRE RASK istuu Kymenlaakson Jäte Oy:n lisäksi Kotkan Isännöintipalvelu Oy:n ja Kotkan Opiskelija-asunnot Oy:n hallituksissa.

Siviilityössään Rask toimii Metso Business IT Services (mBITS) –organisaatiossa palvelupäällikkönä. Koneinsinöörin koulutus on vienyt mukaan Ala-Kymen Insinöörit AKI ry:n toimintaan, jossa Rask toimii johtokunnan puheenjohtajana.

Varaa lisäksi ryhmätyölle kalenteristasi 21.10.

- MONIA YRITYSTOIMINTAAN liittyviä asioita ei siviilielämässä ole tullut ajatelleeksikaan.

Itse hyödyin eniten juridiikasta. Kokoustyöskentelyt ja -käytännöt olivat itselleni entuudestaan tuttuja, mutta HHJ-kurssille osallistuvilla on hyvin erilaiset taustat ja ammatillinen osaaminen, ja eri asiat ovat eri henkilöille tarpeellisia. Yksi tärkeä oppi oli vastuukysymykset.

Jäsenhinta 1300 € + alv.

Koulutuksen isäntäyrityksenä toimii Kymenlaakson Jäte Oy, Ekokaari 50, Kouvola

RASK ALLEKIRJOITTAA näkemyksen, että PK-yrityksissä liiketoiminnan suunnittelu ja operatiivinen toiminta kasautuvat samoille hartioille, joten hallituksen näkemykset ovat usein yhtiön eteenpäinviemisessä merkittävä apu.

-PYRIMME TUOMAAN ammattimaisesti yritysjohdolle ulkopuolista näkemystä päätöksenteon tueksi.

Katso koulutuspäivät ja tarkka ohjelma www.kymichamber.fi

KAUPPAKAMARI 27

SEMINAARIT

HYPPYSISSÄ PALVELUALOJEN JOHTAMINEN Maisa Romainen aloitti VR:n matkustajaliikennejohtajana viime vuonna. Sitä edelsi pitkä ura Stockmannilla, viimeksi tavarataloryhmän johtajana ja varatoimitusjohtajana. Vuodet 1998-2007 Romanainen työskenteli Stockmannin palveluksessa Virossa ja Moskovassa. Ennen siirtymistään Stockmannille 1996, hän toimi Brion palveluksessa.

Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta. Vapaaajan harrastuksista tärkeimmät ovat liikunta, lukeminen ja matkailu perheen kanssa.

MAISA ROMANAINEN, VR

SUUNTANA HAMINA Kymenlaakson kauppakamarin korkeatasoinen Suunta-seminaari valloittaa RUK:n maneesin 11.11. viidennen kerran. Teemana on Hyvä johtajuusavain menestykseen. Puhujakaartiin on jälleen saatu syksyn ajankohtaisia nimiä eri toimialoilta. Moderaattorina toimii Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.

JUHO NUMMELA, PONSSE

800 METSÄALAN AMMATTILAISEN JOHTAJA

Juho Nummela on toiminut Ponsse Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2008. Ponsse on yksi maailman johtavia metsäkoneita valmistavia yrityksiä, jonka myynti- ja palveluverkosto kattaa 40 maata. Juhon vastuulla ovat mm. tehtaat ja tuotekehitys sekä henkilöstä ja taloushallinto.

Juho Nummela liittyi Ponssen vahvuuteen vuonna 2002 tehdessään väitöskirjaa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Ennen toimitusjohtajan tehtäviä Nummela toimi tehtaanjohtajana sekä laatu- ja IT-johtajana Ponsse Oyj:ssä.

28 KAUPPAKAMARI

KATI HAGROS , KONE

MAAILMAA KIERTÄNYT DIGITAALISAATIOJOHTAJA

DI, VTM Kati Hagros on Koneen digitalisaatiosta vastaava kehitysjohtaja. Aiemmin hän toimi Koneen CIO:na ja palkittiin muun muassa Vuoden CIO -palkinnoilla Suomessa ja Pohjoismaissa vuonna 2014. Ennen siirtymistään kehitysjohtajaksi ja CIO:ksi Koneelle, Kati toimi Nokialla muun muassa Nokian laatujohtajana, Nokia Mobile Phonesin Aasian strategiajohtajana sekä eri rooleissa logistiikassa.

Kati Hagros on Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Nixu Oyj:n ja aTalent Recruiting:n hallituksien jäsen.

Hän on asunut ja työskennellyt Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Singaporessa. Harrastuksiin kuuluvat matkailu, pianonsoitto, jooga ja saaristo.

MIKKO KUITUNEN, VINCIT

TUORE PÖRSSILISTAUTUJA

Mikko Kuitunen on kaksi kertaa peräkkäin Suomen parhaana työpaikkana palkitun ohjelmistotalo Vincit Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Yritys fuusioitui elokuun lopussa ja on listautumassa pörssiin ensi vuoden alkupuolella.

Kuitusta luonnehditaan tulevaisuuden johtamisen suunnannäyttäjäksi. Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Vincitin lisäksi Mikko vaikuttaa reilun kymmenen muun kasvuyhtiön taustalla hallituksessa tai sijoittajana. Hänet on viime vuosina palkittu mm. Vuoden nuorena yrittäjänä, Vuoden nuorena johtajana sekä Vuoden nuorena menestyjänä.

Harrastuslistalta löytyvät partio, JC-toiminta, vaeltaminen ja kuntoilu.

ANN WAHLROOS-JAAKKOLA, PICNIC YHTIÖT

TEOLLISUUSSUVUN JÄSEN JOHTAA NAISTEN HALLITUSTYÖSKENTELYJÄRJESTÖÄ

sisar. Diplomiekonomin tutkinnon, pääaineena kansantalous, hän on suorittanut Svenska Handelshögskolanissa.

- Pyrin luottamustehtävieni kautta parantamaan yritysmaailman johtamista sekä edistämään johdon monimuotoisuutta.

Työn ja järjestötoiminnan vastapainoksi Ann liikkuu paljon.

- Ylläpidän kuntoani ryhmäliikunnalla sekä kuntosalilla 4-5 kertaa viikossa. Hauskaa ja välttämätöntä, Annu sanoo.

KIM JÄÄMERI, PUOLUSTUSVOIMAT

JOUKKOJEN JOHTAJA

© 2015 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

Ann Wahlroos-Jaakkola siirtyi kotimaisen perheyhtiö Picnic Yhtiöiden toimitusjohtajaksi keväällä 2014 LähiTapiolan myynnin ja asiakaspalvelun johtajan paikalta. Hän on aiemmin ollut johtotehtävissä mm. kaupallisena johtajana SRyhmän Varubodenissa ja markkinointipäällikkönä Unileverillä.

Hän toimii puheenjohtajana hallitustyöskentelyn ja ylimmän johdon monimuotoisuutta edistävässä verkostossa, Board Professional (BPF) Finland ry:ssä ja varapuheenjohtajana European Women on Boards (EWoB) –yhdistyksessä.

Ann on entisen kauppa- ja teollisuusministeri Bror Wahlroosin tytär ja Björn Wahlroosin

Me toimimme siellä, missä sinäkin.

Olemme myös siellä, mihin olet matkalla.

MARKO PARKKINEN , SEEDI

KASVUYRITTÄJÄ, INNOVAATIOJOHTAJA JA MARKKINOINTIAJATTELIJA

• Tilintarkastuspalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Liikkeenjohdon konsultointi • Yritysjärjestelyt Tutustu myös perhe- ja kasvuyrityksille suunnattuihin palveluihimme. www.ey.com/kotimaa

HARRY HJALLIS HARKIMO

SUOMALAISEN LIIKE-ELÄMÄN MONIOTTELIJA

Kenraalimajuri Kim Jäämeren ura sotilasilmailussa alkoi vuonna 1982. Lentoupseeriksi valmistumisen jälkeen hän siirtyi Hävittäjälen-

DI, BBA Marko Parkkinen aloitti työuransa Imatran Voima Oy:ssä. Ajauduttuaan insinööriuralta kokonaan markkinoinnin pariin hän työs-

Urheilujohtaja, liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo tuli tunnetuksi ensimmäisenä suomalaisena, joka on purjehtinut yksin kilpaa

tolaivue 21:een Satakunnan lennostoon.

Vuonna 1995 Jäämeri palveli Yhdysvaltain laivastossa saaden F/A-18 Hornet -kaluston tyyppi- ja lennonopettajakoulutuksen. Suomen ensimmäisen Hornet-lentueen päällikkönä hän oli käynnistämässä Hornet-hävittäjien käyttöönottoa Suomessa.

Jäämeri on opiskellut Collège Interarmées de Défense -oppilaitoksessa Pariisissa. 2001 hänet nimitettiin EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan 1. sotilasavustajan tehtävään Brysseliin.

Vuoden 2011 alussa Jäämeri siirtyi Ilmavoimiin Satakunnan lennoston komentajaksi.

Jäämeri nimitettiin Ilmavoimien komentajaksi vuonna 2014. Hänet ylennettiin prikaatikenraaliksi vuonna 2013 ja kenraalimajuriksi vuonna 2014.

kenteli toimitusjohtajana Euro RSCG:ssä, kunnes vuonna 2002 perusti viiden partnerin kanssa markkinointitoimisto Bob Helsingin.

Marko Parkkinen on ollut perustamassa yhteensä 25 uutta yritystä, joista viimeiset 14 hän on perustanut innovaatio- ja konsulttiyhtiönsä Ratkaisutoimisto Seedin lukuun. Työnsä ohella hän on toiminut useiden yrityksten ja yhteisöjenn hallituksessa.

Luottamustoimista merkittävimmät ovat ministeri Häkämiehen nimittämän asevelvollisuustyöryhmän jäsen, pääministeri Vanhasen nimittämän ruokastrategiatyöryhmän jäsen ja Sitran Suomi 2015 ohjelmassa ja työn muutosta käsittelevän ennakointityöpajan jäsen.

Harrastuksista erikoisin lienee Stud -pokerin Suomen mestaruus 1992.

maapallon ympäri. Parhaiten hänet tunnetaan Jokereiden hallituksen puheenjohtajana, Hartwall Areenan rakennuttajana ja urheilumanagerina. Eri lähteiden mukaan Harkimo on mukana 17 yhtiössä. Hänen äitinsä Doriksen isänisänisä oli teollisuusjohtaja Johan Friedrich Hackman nuorempi.

Hjallis Harkimo on ollut kysytty kasvo TVohjelmiin. Urheiluaiheisen keskusteluohjelma Sorainen (Harkimo) jälkeen hän toimi Diiliohjelman keulakuvana. Omaa keskusteluohjelmaa ”Hjalliksen kanssa” hän on isännöinyt vuodesta 2011 lähtien.

Nykyisin Harkimo on Kokoomuksen kansanedustaja. Hän on valmistunut diplomiekonomiksi Svenska Handelhögskolanista 1979.

KAUPPAKAMARI 29

TILASTO KAMARIKUULUMISIA

Johtaako kilpailijan mainonta harhaan?

Jos kilpailijasi mainos mustamaalaa tai johtaa harhaan, on syytä reagoida nopeasti. Hakemus liiketapalautakunnalle on hyvä vaihtoehto riitatilanteessa.

TEKSTI ADELE COUAVOUX GRAFIIKKA EVA-RIITTA ANTIKAINEN

AINA EI ole helppoa tietää, onko

oma tai kilpailijan mainos hyvän liiketavan mukainen. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta antaa pyynnöstä lausuntoja yritysten hyvää liiketapaa koskevissa kiistoissa. Mainostaja voi pyytää ennakkolausuntoa suunnittelemastaan mainoskampanjasta tai lausuntoa kilpailijan menettelystä. Käsittely on aina luottamuksellinen. Se maksaa noin 2000 e ja kestää 2–3 kuukautta.

“Markkinoinnin pelisäännöt pätevät myös verkossa, vaikka se välillä unohtuu. Yli 40 % käsitellyistä asioista liittyy harhaanjohtavaan tai totuudenvastaiseen markkinointiin.

Hyvänä kakkosena tulee vertailevaa markkinointia koskevat kiistat”, kommentoi liiketapalautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta.

HARHAANJOHTAVA MARKKINOINTI ON YLEISIN KIISTAN AIHE

8 10 14

VERTAILEVA MARKKINOINTI

JÄLJITTELY

TOISEN MAINEEN JA TUNNETTUUDEN HYÖDYNTÄMINEN

8

MUUT

KILPAILIJAN HALVENTAMINEN

18

% HARHAANJOHTAVA TAI TOTUUDENVASTAINEN MARKKINOINTI

40

Verkkoympäristössä kaikki sujuu niin nopeasti, että hyvän liiketavan noudattamisen vaatimus saattaa unohtua. Valtaosa kaikista rikkomuksista liittyy harhaanjohtavaan markkinointiin.

MONIPUOLISTA KIISTANRATKAISUA

8%

lausunnoista koskee kilpailijan mustamaalaamista. Eräässä tapauksessa mainostaja viittasi kilpailijansa maksuvaikeuksiin ja vihjasi sen menevän konkurssiin. Menettely todettiin hyvän liiketavan vastaiseksi.

2%

kaikista liiketapalautakunnan käsittelemistä jutuista liittyy henkilön nimen, kuvan tai maineen hyväksikäyttöön. Ratkaistavana on ollut esim., oliko kuolleen henkilön kuvan käyttäminen mainoksessa sallittua.

40%

käsitellyistä jutuista on koskenut harhaanjohtavaa markkinointia. ”Suomen laajin valikoima”tyyliset väitteet on kyettävä osoittamaan toteen riittävän puolueettomalla tutkimuksella.

KAUPPAKAMARI 1 30 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA

SUHDANNEBAROMETRI KUTSUI KOSKELAAN Kesälomilta palanneet jäsenyritysten edustajat kokoontuivat elokuun ensimmäisellä viikolla UPM Kymin klubiravintola Koskelaan kuulemaan Suhdannebarometrin tuloksia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Kymenlaakson Kauppakamarin Suhdannebarometrin julkistus osui ennalta arvaamattoman hektiseen ajankohtaan, sillä sekä luennoitsijoiden että kommentaattorien aihepiirit olivat kesän keskustelluimpia aiheita. Lue aiheeseen liittyvät artikkelit: www.kymichamber.fi/ jasentiedote

YHTEYSTIEDOT KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI HEIKINKATU 7 PL 83, 48101 KOTKA VARTIOTIE 3 45100 KOUVOLA Puh. 05 229 6100 kymichamber@kauppakamari.fi www.kymichamber.fi facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM linkedin.com TOIMITUSJOHTAJA JOUKO LEHTORANTA puh. 0440 554 877 jouko.lehtoranta@kauppakamari.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ JAANA PIRTILÄ puh. 050 309 7451 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Suhdannebarometrin osallistujia. Pöydän päässä oik. Kyösti Jääskeläinen (KSS Energia), Matti Laaksonen (UPM Kymi), vas. Antti Rainio ( Kymin Voima Oy), Leena Kaivola (Kouvolan ammatillinen koulutuskeskus), Kimmo Huovila (Hyötypaperi), Niina Asikainen-Nieves (Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto).

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ NIINA HÄRKÖNEN puh. 050 348 4484 niina.harkonen@kauppakamari.fi KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ JENNA LEHTIMÄKI puh. 0440 296 112 jenna.lehtimaki@kauppakamari.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ KIRSI JUURA puh. 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi ASIAKASPALVELUSIHTEERI VT.TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ ANU-AINO SAHARINEN puh. 040 596 4433 anu-aino.saharinen@kauppakamari.fi TOIMISTOSIHTEERI NOORA ÅKE puh. 0440 296 113 noora.ake@kauppakamari.fi

Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asiantuntija Simopekka Koivu (oik.) kertoi katsauksessaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelutilanteesta.

Jatke Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Eloranta oli median haastateltavana räväkän puheenvuoronsa jälkeen.

KAUPPAKAMARI 31

HYVÄ JOHTAJUUS

– avain menestykseen 11.11.2015 Reserviupseerikoulun Maneesi, Hamina

Avain yrityksen menestykseen on hyvä johtaminen. Kahdeksan mielenkiintoista asiantuntijaa ja liike-elämän johtajaa eri toimialoilta saapuu Suunta-seminaariin jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan siitä, miten hyvällä johtamisella menestytään. Parhaimmillaan hyvä johtaminen on yksi yrityksen kilpailutekijöistä.

Muuttuvassa maailmassa tarvitaan uutta osaamista. SUUNTA 2015 -johtamisseminaarissa käsitellään monipuolisesti nykypäivän johtamista ja sen vaikutuksia tulokselliseen liiketoimintaan. Varaa paikkasi pian, tule mukaan kehittymään ja menestymään!

9.00

ILMOITTAUTUMINEN JA AAMUKAHVI

9.30

TERVETULOA! päivän moderaattori, toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Keskuskauppakamari

9.40

YRITTÄJYYS ON TYÖTÄ JA UNELMIA liikemies, kansanedustaja Hjallis Harkimo

10.10 HYVÄÄ JOHTAJUUTTA KULUTTAJALIIKETOIMINNASSA johtaja Maisa Romanainen, VR Group

10.40 MUUTOS JOHTAJUUDESSA – JOHTAJUUS MUUTOKSESSA sarjayrittäjä, toimitusjohtaja Marko Parkkinen, Ratkaisutoimisto Seedi Oy

11.10 NAINEN JOHTAJANA JA JOHDETTAVANA toimitusjohtaja Ann Wahlroos-Jaakkola, Picnic Yhtiöt Oy

Pääyhteistyökumppanit:

Yhteistyökumppanit:

11.40 BUFFET-LOUNAS Haminan varuskuntakerho

12.45 JOHTAMALLAKO HÄVITTÄJÄ-ÄSSIÄKIN TEHDÄÄN? Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Kim Jäämeri

13.15 DIGITALISAATION VAIKUTUS JOHTAMISEEN SVP Development Kati Hagros, Kone Oyj

13.50 SUOMEN PARASTA JOHTAMISTA toimitusjohtaja Mikko Kuitunen, Vincit Oy

14.20 KANSAINVÄLINEN MENESTYS JA HYVÄ JOHTAJUUS - CASE PONSSE OYJ toimitusjohtaja Juho Nummela, Ponsse Oyj

14.50 YHTEENVETO SEMINAARIPÄIVÄSTÄ päivän moderaattori Risto E.J. Penttilä

15.00 VERKOSTOITUMISKAHVIT –15.30

Järjestäjä:

KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Heikinkatu 7, PL 83 48101 Kotka www.kymichamber.fi